Kummit-lehti 2/2014

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

2/2014 www.kummit.fi

Teemana

henkinen hyvinvointi

Teemu-nallen turvallinen syli Selviytymistarinassa lannistumaton Leo

Hemmottelukiertue potilas채itien pirist채j채n채

12–17 Helsinkiläisen Leo Turkan ensimmäiset elinkuukaudet olivat täynnä terveysongelmia.

Runsaat kolme vuotta sitten pikkukeskosena syntynyt Leo on kuitenkin selviytynyt niin pienistä kuin suuremmistakin vastoinkäymisistä. Parhaillekin asiantuntijoille mystinen nielemisongelma on yhä normaalin elämän esteenä. Muuten Leo kehittyy koko ajan joka saralla pienin mutta varmoin askelin.

Jos veikata saa, niin kyllä Leo vielä nieleekin.

Leon ja hänen perheensä selviytymistarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LAsTenkLInIkOIden kuMMIT rY:n LeHTI

HenkILöT: 8 11 11 12 27 42 45 47 49 58 60

LEENA REPOKARI

Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

TASAVALLAN PRESIDENTTI

Sauli Niinistö Kummien kampanjan suojelijaksi

AIRA SAMULIN

Suomen virallinen aivolähettiläs

LEO TURKKA

Selviytymistarinamme sankari

ANTTI RUUSKANEN

Keihäänheittäjän KYS-vierailu

TOMMI EVILÄ

Pituushyppääjä piipahti TAYS:ssa

BEA TOIVONEN

Miss Suomesta tuli oitis Kummi

SAARA-SOFIA SIRÉN

Kummit rekrytoi tekijän Turkuun

ELASTINEN

Kummien uusi hallitusjäsen

KARRI KOIRA

Suosikkiräppäri esiintyy ”Ellissä”

SIMO NUUTINEN

Wishing Well toteutti syöpäpotilaan toiveen

kuMPPAnIT: 44

FINNAIR

Toimenpidepatjalahjoitus ensihoitohuoneeseen

28 43 48 50 55 56 59

3 5 7 18 37 61 62

21

64

23 24 26 26

AMERICAN CAR SHOW

KAKKUKESTIT KLINIKALLA

Kakku & Leipä Keisari laittoi pöydän koreaksi

ROOSTERSIN HARJOITUKSISSA

3Step IT osti huutokaupasta jenkkifutistreenit

KESÄKAUDEN AVAJAISET

Lastenklinikan pihalla vaalittiin perinteitä

numero 2/14 • 18. vuosikerta www.kummit.fi

8 –10 KUMMIEN HEMMOTTELUKIERTUE

Äitejä hemmoteltiin neljällä paikkakunnalla

LAPSIMESSUT

Kummit järjesti tilavaa tutustumista

KEVÄTTEMPAUS TAYS:SSA

TAMK:n opiskelijat tempaisivat

KUMMIT BOWLING

Nyt keilattiin Oulussa

TEEMU-NALLEN KONSERTTI

Kokeilu onnistui yli odotusten

KUMMIT GOLF

Sadekaan ei haitannut hyväntekeväisyyttä

ELÄMÄ LAPSELLE

Ennakkotietoa syksyn suurtapahtumasta

VARHAINEN PUUTTUMINEN TÄRKEÄÄ

Lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari haastattelussa.

PALsTAT:

TAPAHTuMAT: Messukeskus taas dollarihymyjä täynnä

TÄssÄ LeHdessÄ

65 66 66

TIVOLIKIERTUE

Sariolan karuselli klinikoilla

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Se on tämä sivu!

28–32 38–41

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER

Toiminnanjohtajan puheenvuoro

NÄIN TOIMII KUMMIT RY

Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

PIENI HETKI

Tunnelmapala klinikalta

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT

Hanna Partasen reseptivinkit

KUMMIVIERASKYNÄ

Tuuli Petäjä-Sirén on nyt äiti

PÅ SVENSKA

Artikkeleita toisella kotimaisella

EETTISET LAHJOITUKSET

ÄIDIT PÄIVÄKSI IRTI ARJESTA

Äitejä hemmoteltiin Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Uusi tapa auttaa

ROJALTITUOTTEET

Näistä tuotteista tuloja Kummeille

50–52

TAPAHTUMAOPAS

Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

YHTEYSTIEDOT

Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

Osallistumalla autat 

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.



Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.



Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi



Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi



Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi



Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

KUMMIT BOWLING OULUSSA Kärppäkippari Kukkonen kantoi kannun keilahalliin.

54–55

LASTENKONSERTTI LÖI LÄPI

Kokeilu keräsi parituhatta silmäparia Barona Areenaan.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

LASTEN FESTARIT 5.–6.8.2014 Europan 22 h -risteily Tallinnaan on täynnä erikoisohjelmaa lapsille ja nuorille. Tällä lähdöllä lapset käskevät ja kapteeni seuraa!

Mukana mm.

Yhteistyöss Kummien ä kanssa

Kliff • Hevisaurus Nukke Maddaleena Muumi • Teemu-nalle

Varaukset: www.tallink.fi tai puh. 0600 157 00 Osa lipputuloista lahjoitetaan Kummeille.

(0600-puhelut 1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Vastuu on kaikilla

Alla bär ansvar

Lastenklinikoiden Kummien vuoden 2014 teemana on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Kummit ry kantaa monien muiden järjestöjen tavoin huolta siitä tosiasiasta, että vaikka mielenterveysongelmista on puhuttu paljon, niin silti ympärillämme olevat lapset ja nuoret voivat henkisesti entistä huonommin.

Barnklinikernas Faddrars tema för år 2014 är barns och ungas mentala hälsa. Som många andra organisationer oroar sig Faddrar rf över det faktum att barn och unga runt omkring oss mår mentalt allt sämre, trots att det har talats mycket om mental ohälsa.

Lasten ja nuorten toimintaympäristö ja -mahdollisuudet muuttuvat jatkuvasti, ja meidän on voitava vaikuttaa sen mukana tuleviin lieveilmiöihin. Kummien tänä vuonna käynnistämän mielenterveyskampanjan suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ja asiantuntijoina mukana ovat Suomen johtavat lastenpsykiatrit Leena Repokarin ja Jari Sinkkosen johdolla. Kampanjan voimahahmona toimii Suomen virallinen aivolähettiläs Aira Samulin. Pyrkimyksenämme on vuoden aikana antaa vastauksia ja ratkaisumalleja siihen, kuinka avun saaminen olisi järjestettävä ja millainen on hyvä hoitopolku, kun mielenterveysongelmia kohdataan. Kerromme myös, milloin lapsen tai nuoren henkiseen hyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja mitä tarkoittaa vastuun ulottaminen kaikille.

Barns och ungas verksamhetsomgivning och -möjligheter förändras ständigt och vi måste kunna påverka de negativa följder dessa förändringar för med sig. Republikens president Sauli Niinistö har lovat vara beskyddare av den kampanj för mental hälsa som Faddrarna inlett i år och Finlands ledande barnpsykiatriker har engagerat sig i kampanjen under ledning av Leena Repokari och Jari Sinkkonen. Finlands officiella hjärnambassadör Aira Samulin är kampanjens galjonsfigur. Vår strävan under året är att ge svar och lösningsmodeller på hur hjälp kan ordnas och hur en bra vårdgång kan se ut i bemötandet av mental ohälsa. Vi berättar också när det är skäl att fästa speciell uppmärksamhet vid ett barns eller en ung människas mentala hälsa och vad det innebär att utvidga ansvaret till alla.

Ämnet är känsligt och även besvärligt då ansvaret för barns och ungas mentala hälsa ligger hos hela kedAihe on arka ja hankalakin: vastuu lasten ja nuorjan: föräldrarna, småbarnsfostran, rådgivningen, förten henkisestä hyvinvoinnista kuuluu koko ketjulle: skolan, skolan samt hela hälsovårdssystemet. Vi för vanhemmat, varhaiskasvatus, neuvola, esikoulu, ändå ärendet frimodigt framåt och vårt klara mål är koulu sekä koko terveydenhuoltojärjestelmä. Lähatt vi inom den närmaste framtiden ser ett allt snabdemme silti rohkeasti viemään asiaa eteenpäin, ja bare ingripande som inletts i ett tidigt skede. Med selkeänä tavoitteenamme on, että lähitulevaisuudessa detta menar vi att om man uppmärksammar något speciellt i ett barns beteende är det t.ex. vettigt och meillä on nykyistä nopeampi ja aiemmin aloitettu puuttuminen. Tällä tarkoitamme, että jos lapsen käyrekommendabelt att utvidga rådgivningsverksamheAnne Knaster töksessä havaitaan jotain erityistä, on esimerkiksi ten med speciella 4- och 5-årskontroller. Dessutom toiminnanjohtaja järkevää ja suositeltavaa laajentaa neuvoloihin erihar vi som mål att utnämna en psykiatrisk ansvarsverksamhetsledare tyiset 4- ja 5-vuotistarkastukset. Lisäksi tavoitteevårdare vid de olika hälsovårdsenheterna. Närvaron namme on psykiatrisen vastuuhoitajan nimeäminen av en ansvarsvårdare som fokuserar på den mentala terveydenhuollon yksikköihin. Henkiseen hyvinvointiin keskittyvän hälsan skulle vara ett enormt framsteg i den fortsatta vården av t.ex. alkoholförgiftning, överdos av läkemedel, självskadebeteende etc. Det vastuuhoitajan mukanaolo olisi huimaava edistysaskel esim. alkoholifinns en massa kunnande hos personalen men frågan är om alla har myrkytyksen, lääkkeiden yliannostuksen, viiltelyn tms. jatkohoidossa. ”rätt” kostnadsställe. Vi är medvetna om att vi möts av motgångar och Henkilöstössä on huomattavan paljon osaamista, mutta onko kaikilla ”oikea” kustannuspaikka? Olemme tietoisia, että kohtaamme vastoinäven cynism eftersom det inte finns pengar till något annat heller. I käymisiä ja kyynisyyttäkin, sillä eihän rahaa ole mihinkään muuhunprincip skulle många av de nödvändiga strukturerna redan finnas för kaan. Periaatteessa rakenteet olisivat monilta osin jo olemassa vastuuutnämnandet av ansvarsvårdare, så egentligen är det inte ens en fråga hoitajien nimityksille, joten rahasta tämä ei itse asiassa ole edes kiinni. om pengar. Barn och unga kan inte vänta för länge och vi har redan Lapset ja nuoret eivät voi odottaa liian kauan, ja meillä on jo nyt aivan nu alltför många bevis på att det nuvarande systemet inte fungerar. liian paljon näyttöä siitä, ettei nykyjärjestelmä toimi.

Vårt temaår syns på olika sätt bl.a. i form av paneler och artiklar, och Teemavuotemme näkyy eri tavoin mm. paneeleina, artikkeleina ja esipå Livet för Barn -konserten kommer vi att visa en del av en video som merkiksi Elämä Lapselle -konsertissa näytämme osan tuottamastamme vi producerat och som hänför sig till mobbning i skolorna. Försäljningen videosta, joka liittyy koulukiusaamiseen. Konserttilippujen myynti on av konsertbiljetterna har tagit god fart och det är inte så konstigt eftersom vi den 17.9. igen kommer att få se och höra ett stort antal toppkäynnistynyt vauhdikkaasti, eikä ihme, sillä 17.9. tullaan jälleen näkemään ja kuulemaan huikea määrä ykkösartisteja: Karri Koira, Anna artister: Karri Koira, Anna Abreu, Pete Parkkonen, Benjamin Peltonen Abreu, Pete Parkkonen, Benjamin Peltonen ja paljon muita. Lisää och många fler. Mer om konserten på sid 58–59. konsertista sivuilla 58–59.

Andra stora evenemang under Fadder-året är Fashion & Friends som ordnas i Åbo 2.10. och som samlar ett stort antal modeller, kändisar Muita Kummit-vuoden isoja tapahtumia on Turussa 2.10. järjestettävä Fashion & Friends, joka kokoaa valtavan määrän malleja, julkoch artister. Åbo är på tapeten i år då vi också ordnar en julkonsert kiksia sekä artisteja. Turku on tänä vuonna tapetilla, sillä toteutamme där. Till all lycka har vi kunnat rekrytera hjälp på deltid. Saara-Sofia siellä myös joulukonsertin. Onneksemme olemme voineet rekrytoida Sirén började hos oss som projektkoordinator för Åboregionen i april. osa-aikaisesti meille apua. Saara-Sofia Sirén aloittikin huhtikuussa Mer om Saara-Sofia på sid 47. projektikoordinaattorinamme Turun talousalueella. Saara-Sofiasta sivulla 47.

Vi har alltid artiklar också på svenska i Kummit-tidningen, den här gången på sid 62–63.

Ennen isoja tapahtumia kuitenkin lomailemme heinäkuussa ja Före alla stora evenemang tar vi dock semester i juli och samlar energi keräämme energiaa tulevaan syksyyn. Hyvää kesää kaikille ja osallisinför den kommande hösten. Glad sommar till er alla! Genom att delta tumalla autatte meitä auttamaan ja edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia Suomessa! hjälper ni oss att hjälpa och främja barns och ungas välmående i Finland!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Hyväntekeväisyysgaala

LOGOMO 02.10.2014 Tyksin lapsipotilaiden hyväksi

Muotinäytöksessä mukana mm.

Raakel Lignell, Teuvo Loman, Lotta Hintsa, Aira Samulin, Robin, Karita Tykkä, Juhani "Tami" Tamminen, Marjukka Karttunen.

Tapahtumassa esiintyvät: Jannika B, Sandhja, Robin, Mikko Leppilampi sekä taikuri Henri Kemppainen www.kummit.fi

Yhteistyössä:

Liput alkaen 55 € ja illallinen 135 € per henkilö (hinnat sis. toimituskulut) -----> lippu.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Teksti Matti Hannula kuvat Mainostoimisto King ja Matti Hannula

”Kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat voivat auttaa”

Ylilääkäri Repokari perää varhaisempaa puuttumista, jos lapsen mieli järkkyy Lastenklinikoiden Kummeilla on tänä vuonna ykkösteemanaan lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. HYKSin lastenpsykiatrian vastaavan ylilääkärin Leena Repokarin mielestä on tietysti loistavaa, että lasten ja nuorten mielenterveyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

V

iime vuosina vanhemmat ovat huomattavasti aiempaa aktiivisemmin alkaneet hakea lapselleen apua mielenterveyden ongelmissa.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten valtaosassa potilastapauksistamme joku muu taho – useimmiten koulu – oli lapsen hyvinvoinnista enemmän huolissaan kuin hänen omat vanhempansa, Repokari toteaa.

– Varmasti sillä on merkitystä, että ihmiset ovat kaiken kaikkiaan tulleet enemmän julkisuuteen mielenterveysongelmiensa kanssa, hän arvelee.

– Koululaitoksessa ei toisaalta erilaisuutta hyväksytä sen enempää kuin ennenkään. Lasten persoonallisuutta arvostellaan käyttäytymisen sijaan niissä ympyröissä, ja esimerkiksi temperamenttipiirteet tulkitaan sosiaalisten taitojen ilmentymiseksi ehkä entistäkin tiukemmalla seulalla ja asioihin valitettavasti puututaan ikävälläkin tavalla.

Uuteen aikaan Muutama vuosi sitten HYKS-alueella astuttiin aivan uuteen aikaan lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa: laitoshoitoa on nyttemmin suurilta osin korvattu avohoidolla, eli sairaalahoidon sijasta hoitajat on jalkautettu perheisiin, ja yhteistyötä tehdään myös koulujen ja päiväkotien kanssa.

– Tämän päivän keskeisimpänä haasteena, varsinkin nyt sote-uudistuksen aikaan, näen muun muassa organisaatiorajat ylittävän yhteistyön ja varhaisen puuttumisen, ylilääkäri Repokari sanoo.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

– Tällä kampanjalla voitaisiin nyt tuoda esiin, että yhteiskunnassamme on erittäin suuri määrä lasten mielenterveystyön tekijöitä. Itse asiassa kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat ihmiset voivat nimittäin edesauttaa lasten hyvää kasvua. Ja jokaisen, joka huomaa, että joku lapsi ei voi hyvin, pitäisi pyrkiä auttamaan eikä katsoa tilannetta läpi sormiensa.

Lasten mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten monen tekijän summa.

– Jos meillä on kaksi erilaista lasta, jotka laitetaan samanlaiseen ympäristöön, heistä tulee aivan erilaisia, Repokari toteaa.

– Lapsi myös vaikuttaa vanhempansa käyttäytymiseen. Esimerkiksi autistisen lapsen kanssa vanhemmilla on usein ”sormi suussa”. Joskus tilanteen hallitsemiseen on vaikea löytää rauhallisia, ”aikuismaisia” keinoja. Tilanteeseen voi myös liittyä muita huolia, esim. muita sairauksia, työttömyyttä tai taloudellisia huolia, jotka lisäävät kokonaiskuormaa.

Monesta tekijästä kiinni Kun lapsen kehitys häiriintyy paljon, ovat taustalla sekä erilaiset ulkoiset tekijät että lapsen rakenteellinen hauraus, eli hän on erityisen herkkä reagoimaan tietynlaisille ärsykkeille.

– Mutta jos näitä riskitekijöitä ei ole, lapsi voi kehittyä täysin normaalisti. Lopputulosta ei kuitenkaan voi ennustaa. Se on kaiken kaikkiaan niin monesta tekijästä kiinni, Repokari sanoo.

– Tämäntapainen näkemys on vanhempienkin helpompi hyväksyä; vika ei ole välttämättä sen enempää lapsessa kuin vanhemmissakaan, vaan asiat vain menevät tietyllä tavalla. Tietysti meidän kaikkien on vaikea hyväksyä sitä, että aiheuttaisimme tärkeimmälle ihmisellemme jotakin hankaluuksia, ja sitä kautta oman käyttäytymisen arvioiminen on varsin vaikeaa. Siksipä vanhempi ei välttämättä havaitse, mikä hänen käyttäytymisessään ylläpitää lapsen oireilua.

– Meidän tehtävämme on auttaa vanhempia näkemään, ettemme arvostele hänen persoonallisuuttaan. Kysymys on vain tavoista olla toisen kanssa.

Käyttäytymistä ja toimintatapoja muuttamalla voidaan saada muutoksia aikaan, Repokari korostaa.

– Meille hoitoon tulevat sellaiset lapset, joilla on vakiintunut, vakava mielenterveyden häiriö, eikä erikoissairaanhoidossa kysymys ole taloudellisten resurssien riittämättömyydestä, hän huomauttaa.

– Eniten olen huolissani niistä lapsista, joilla ei vielä ole vakavaa psyykkisen kehityksen häiriötä, mutta jotka ovat riskissä kehittää sellaisen, koska heillä on oireita, joihin he eivät ole saaneet apua.

Heillä esimerkiksi on elämässään kuormitustekijöitä, jotka altistavat psyykkiselle traumatisoitumiselle. Sellaisia ovat muun muassa perheväkivalta tai vanhempien alkoholismi, jotka tekevät kodista epävakaan ja vaarallisen paikan lapselle.

Erilaista reagointia Lapsen mielenterveyden horjumisen oireita ovat mm. kontakteista vetäytyminen ja eristäytyminen.

– Kun lapsi lakkaa tekemästä asioita, jotka aiemmin ovat olleet kivoja, on syytä kiinnittää tilanteeseen huomiota, Leena Repokari neuvoo.

– Toiset lapset tulevat ilottomiksi ja innottomiksi, toiset reagoivat tulemalla levottomiksi ja keskittymättömiksi ja alkavat häiriköidä. Jos lapsen olemuksessa ja käyttäytymisessä ylipäänsä tapahtuu selkeitä muutoksia, on oltava tarkkana, Repokari jatkaa.

– Toki elämässä on välillä ylä- ja välillä alamäkiä. Sen vuoksi lasta pitää myös kannustaa selvittämään asioita; ahdistusta voi sietää ja hankalista-

kin elämänjaksoista voi päästä yli. Mutta jos solmut eivät aikuistenkaan avulla rupea aukeamaan, pitää tilanteeseen puuttua muilla keinoin.

Kaikki hoidon tarpeessa olevat lapset ja nuoret eivät suinkaan ole vielä hoidossa, vaikka psykiatriseen hoitoon tulevien lasten määrä on muutamassa vuodessa puolitoistakertaistunut.

– Toki osa on perheneuvoloiden huomassa, ja osa tukitoimien tarpeessa olevista saa tukea lastensuojelusta, Repokari tietää.

Hyväntekijöitä tietämättään Harrastustoiminta on lasten mielenterveyden edistämisessä valtavan tärkeää. Siitä erinomaisena esimerkkinä on jääkiekkoseura Icehearts, joka on jo lähes 20 vuoden ajan tehnyt lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla.

– Urheiluseurojen ja muiden harrastusten piirissä on muutenkin valtava määrä ns. tavallisia ihmisiä, jotka tekevät korvaamatonta mielenterveystyötä itse edes kokematta sitä tekevänsä, Repokari huomauttaa.

– Itsetunnon kohottaminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen harrastusten kautta unohdetaan turhan usein. Kaikki toiminta, missä aikuiset tekevät rakentavia ja hyviä asioita lasten kanssa, on itse asiassa mielenterveystyötä. Mutta harrastuksen täytyy tuottaa iloa eikä olla liian kunnianhimoista puurtamista.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

– Kun lapsi lakkaa tekemästä asioita, jotka aiemmin ovat olleet kivoja, on syytä kiinnittää tilanteeseen huomiota, ylilääkäri Leena Repokari neuvoo.

– Lapsi kasvaa vuorovaikutuksessa. Aiemmin on ollut isoja perhe- ja kyläyhteisöjä, mitä kautta lapset ovat saaneet aikuiskontakteja. Nykyisin ydinperheen ulkopuoliset aikuiskontaktit tulevat pääasiassa harrastusten kautta. On tärkeää, että lapset näkevät, että aikuisiakin on erilaisia ja eri tavalla eri asioihin reagoivia.

Muutoksen avain on perheessä Yhdysvaltalaisen lasten ja nuorten psykiatrian huippuasiantuntijan Gabor Keitnerin koulutukset ovat tuoneet suomalaiseen lasten mielenterveyshoitoon runsaasti uusia tuulia. Keitnerin mallissa pallo on koko ajan perheellä, ja kaikki saavat aina sanoa, mitä ajattelevat. Yhdessä hoitavan henkilön kanssa he saavat sitten miettiä, mikä on ykkösasia, mitä pitäisi lähteä muuttamaan. Sitten asiat käsitellään pala kerrallaan kiinnittäen runsaasti huomiota perheen sisäiseen emotionaaliseen vuorovaikutukseen.

– Monet ulkoiset riskitekijät liudentuvat, kun lapsen ja vanhemman suhde on hyvä ja luottamuksellinen, vaikka elämässä olisikin vaikeita asioita, Repokari selvittää.

– Asiakastyytyväisyysarvosanat ovat viime vuonna nousseet, mikä viittaa siihen, että asiakkaiden näkökulmasta toiminnan muutos on mennyt hyvään suuntaan.

Suvaitsevaisuus keskiössä Lastenklinikoiden Kummien mittava panostus lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen näkyy tänä vuonna muun muassa syyskuussa teeman ympärille rakennettavassa Elämä Lapselle -konsertissa, mainostoimisto Kingin toteuttamassa ilmoituskampanjassa sekä jo nyt kesäkuussa Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman yhteydessä Kuopion Musiikkitalossa järjestettävässä paneelikeskustelussa.

– Tärkeitä asioita tässä kampanjavuodessa ovat mielenterveys-käsitteen laajentaminen sekä se, että mielenterveystyötä pitäisi tapahtua joka paikassa, Repokari painottaa.

– Ei psyykeen hoitoa voi ulkoistaa; pitää ymmärtää, että iso osa mielenterveyteen liittyvistä asioista liittyy tavalliseen elämään. Ammattilaisten apua tarvitaan vasta, kun syntyy pitkäaikaisia tilanteita, joissa lapsi menettää taitojaan eikä enää pysy ikäistensä mukana, hän jatkaa.

– Olemme yhteiskuntana sen verran rikas ja hyvinvoiva, että meillä pitäisi olla myös varaa kestää se, että on olemassa erilaisia lapsia. Suvaitsevaisuuskasvatuksen tulisi olla keskeinen osa varhaiskasvatusta ja koulun opetusta.

Keskitettyä koordinointia Sote-uudistuksessa ylilääkäri Repokari näkee mahdollisuuden, että valtiovalta rohkaisisi mielenterveysasioita ajateltavan kokonaisuutena.

– Varsinkin lasten kohdalla sosiaali- ja terveystoimia on jopa mahdotonta ajatella erillään, hän sanoo.

– On kyseessä sitten somaattinen tai psyykkinen vaiva, niin sillä on aina vaikutuksia vanhempiin, sisaruksiin ja lapsen koulunkäyntiin. On äärimmäisen luontevaa, että sosiaali- ja terveystoimi toimivat toisiinsa linkittyneinä. Siihen varautuen olemme jo pyrkineet kehittämään yhteistoimintaa muun muassa Helsingin kaupungin lastensuojelun kanssa parinkin projektin myötä.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Repokari toivoo, että meillä tulevaisuudessa olisi sellaisia palvelujärjestelmiä, joissa lapsia ja vanhempia ei siirreltäisi paikasta toiseen, vaan sama henkilö koordinoisi perheen kaikkia tarpeita.

– Varsinkaan niillä ihmisillä, joilla on arjen hallinnassaan monenlaisia ongelmia, ei ole voimavaroja käydä monissa eri palavereissa selvittämässä samoja asioita eri ihmisille moneen kertaan.

Osa elämän kirjoa Lasten psykiatrisen hoidon asiakkaissa piikki on noin 10 ikävuoden paikkeilla.

– Turhan ylhäällä, Repokari toteaa.

– Suurin pulma, käyttäytymisen hallinta, olisi tärkeää havaita mahdollisimman aikaisin. Sitä helpommin niihin on saatavissa apua. Toisaalta pienten lasten yksikössä hoidetaan jo 0–5-vuotiaita, ja lähetteet sinnekin puolelle ovat lisääntyneet. Olen siitä ilahtunut, vaikka se vähän hassulta tuntuukin, sillä toivon todellakin, että tuo ikäpiikki varsinkin käytöshäiriöiden puolella olisi matalammalla.

Ahdistuneisuus ja masentuneisuus sen sijaan tulevat useammin kuvaan kouluiässä tai varhaisessa nuoruusiässä.

Repokari korostaa, että mielenterveyden pulmat ja psyykkisen kehityksen häiriöt ovat osa ihmisenä olemisen kirjoa kuten syövätkin.

– Nekin ovat monitekijäisiä eivätkä koskaan kenenkään syytä, vaan harmillisia sattumia, hän sanoo.

– Kaikki tietävät, että tupakkaa polttamalla voi saada syövän. Mutta ei syöpä kaikille tupakoitsijoille tule. Samoin suurin osa niistäkin lapsista, joiden elämässä on psykososiaalisia riskitekijöitä, kehittyy normaalisti, mutta osa ei. Siihen vaikuttavat henkilökohtaiset haavoittuvuudet ja vahvuudet, ja kuten jo aiemmin totesin, perheen ulkopuolisilla, muun muassa harrastuksen kautta tulevilla aikuiskontakteilla on usein iso rooli lapsen suojelemisessa. ●

TEEMAVUOSI Tekstit ja kuvat Matti Hannula

Runsaat 30 vuotta sitten Aira rakennutti Nummi-Pusulan Hyrsylään talon muistoksi ja kunnianosoitukseksi synnyinseudulleen, RajaKarjalan Hyrsylän mutkalle, jonka asukkaista kuoli talvisodan aikana toistasataa, joukossa 52 alle vuoden ikäistä vauvaa. Airan nallemuseossa Hyrsylän Mutkassa on yli 200 nallea.

Joukossa tietysti myös Teemu-nalle, joiden myynnistä nallemuseo tavallaan sai alkunsa.

Hyrsylän Mutkassa on myös nukke- ja lelumuseo.

Aivolähettiläs Aira Samulin kampanjan voimahahmona

A

ira Samulin on ollut Lastenklinikoiden Kummien toiminnassa alusta asti ja jo pitkään puhunut lasten henkisen hyvinvoinnin merkityksestä. ”Suomen virallisena aivolähettiläänä” hän on oikea ihminen yhdeksi Kummien kampanjan voimahahmoista.

– Olen onnellinen, että saan olla yhä tässä vauhdissa mukana. Varsinkin nyt, kun viimein ollaan menossa oikeaan suuntaan, 87-vuotias Aira Samulin sanoo.

– Eivätkä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat tule vähentymään, hän pohtii.

– Joskus ihmettelen, minkälaisessa maailmassa lapset nykyään elävät. Omat 4-ja 5-vuotiaat lapsenlapsenlapsenikin ymmärtävät jo nyt niin paljon, että mie-

tin, miten heidän aivonsa kestävät. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä hyvät lähtökohdat.

Aira ymmärtää, että yritykset ovat mielellään Kummien tukena laitehankinnoissa.

– Se on niin konkreettista. Mutta ihmisen mielen kunnossapitoonkin pitää saada apua, hän korostaa. Aira tietää, mistä puhuu, sillä hän on oikeastaan tehnyt mielenterveystyötä koko elämänsä.

Vahva kokemus Aira on syntyisin Raja-Karjalasta, Hyrsylän mutkasta.

– Siellä lasten kuolevaisuus oli 60 prosenttia. Meidänkin perheeseemme syntyi kahdeksan lasta, joista vain kolme sai kasvaa aikuiseksi asti. Neljä kuoli alle vuoden ikäisenä, Aira kertoo.

Presidentti Niinistö on Kummien teemavuoden suojelija

T

asavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Kummien mielenterveyskampanjan suojelijaksi. Kummien valtuuskunta kävi toukokuun lopulla presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä esittämässä pyynnön.

– Olen otettu pyynnöstänne ja mielelläni vastaan siihen myöntävästi, presidentti Niinistö sanoi.

Valtuuskuntaan kuuluivat Kummit ry:n puheenjohtaja Tuomo Raasio, toiminnanjohtaja Anne Knaster sekä Suomen virallinen aivolähettiläs Aira Samulin.

– Kummit tunnetaan parhaiten siitä, että me keräämme yliopistosairaaloiden lastenklinikoille varoja ja autamme sitä kautta sairaita lapsia. Myös lasten henkinen pahoinvointi on ennenkin ollut teemanamme, puheenjohtaja Raasio kertoi.

– Viimeisessä vuosikokouksessamme pitkäaikainen kummimme Aira Samulin totesi, että nyt on oikeasti aika puhua niistä asioista avoimesti. Niinpä päätimme toteuttaa lasten ja nuorten mielenterveyden teemavuoden ja pyytää tasavallan

– Minun on luontevaa puhua mielenterveysasioista, koska itselläni on niistä niin vahva kokemus. Olen ollut mielisairaan lapsi, puoliso ja äiti. Äidilläni oli mielen sairautta, samoin ensimmäisellä aviomiehelläni. Pirjo-tyttäreni sairastui teiniikäisenä skitsofreniaan, Aira jatkaa.

– Pirjon kohdalla se tapahtui yhtenä kesänä. Vielä keväällä hän oli ollut luokkansa priimus, mutta ei syksyllä pystynyt enää menemään kouluun.

Jo nuorena Aira joutui ottamaan vastuuta toimintakyvyttömän äitinsä puolesta. Tanssi on ollut Airan mukana ”kohdusta asti”, ja ensisijaisesti Pirjo-tyttärensä vuoksi hän perusti 1960-luvulla Rytmikkäät-tanssiryhmän.

– Tanssista oli hänelle jonkin aikaa apua, ja tanssin avulla olen sittemminkin tehnyt ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jo paljon ennen kuin koko termiä oli olemassakaan, hän naurahtaa.

– Nythän on lääketieteellisestikin todistettu, että tanssi on parasta aivolääkettä. ●

presidenttiä sen suojelijaksi.

– Vastikään olemme taas saaneet lehdistä lukea, mitä kaikkea nuoren ihmisen mielessä saattaa liikkua, presidentti Niinistö totesi.

– Kuinka paljon ympäristöllä ja kaveripiirillä onkaan vaikutusta! Nyt kannattaisi nuorempaa polvea ikään kuin tuupata tuntemaan oma vastuunsa. Kiusaamisellakin voi olla todella karmeita seurauksia, tasavallan presidentti muistutti. ●

Teemavuosi • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA  Kun katsoo Leon leikkimistä, on vaikea uskoa, kuinka paljon vaikeuksia hän on joutunut elämänsä alkumetreillä kohtaamaan.

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Heikoista lähtökohdista askel askeleelta eteenpäin

Lannistumaton Kun huhtikuussa kolme vuotta täyttäneen Leo Turkan touhuilua tovin tarkkailee, tulee eittämättä mieleen Duracell-pupu. Kun samalla kuuntelee Leon vanhempien kertomusta pienen energiapakkauksensa ensimetreistä, on selvää, että tässä on varsinainen selviytymistarina, niin Leon itsensä kuin koko perheenkin kannalta.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

N

ämä kolme vuotta ovat olleet sekä Leon perheen että lähisukulaisten selviämistä alun säikähdyksestä, epätoivosta ja pelosta tähän päivään: elämään Leon kanssa normaalia elämää iloineen ja suruineen.

– Kun on noin poikkeuksellinen alku, niin jokaista pientäkin kehitysaskelta, joka normilapsen kohdalla on itsestäänselvyys, tulee iloittua ja juhlittua, kiteyttää Leon äiti Pirjo Räihä.

Pääsiäisyllätys Ensimmäisenä pääsiäispäivänä 2011 Pirjo ja miehensä Esa Turkka rakentelivat Helsingin Pakilassa itselleen uutta makuuhuonetta kolmitasoisen asuntonsa alakertaan. Pirjo, joka oli silloin 27. raskausviikolla, oli lähinnä henkisenä tukena.

– Hän kuitenkin hieman auttoi, kun kokosimme suurta vaatekaappia, Esa muistaa.

– Minulla oli jo edellisyönä ollut supistuksia, Pirjo jatkaa.

Toisen pääsiäispäivän aamuyöstä, 25. huhtikuuta, Pirjo ja Esa joutuivat lähtemään Kätilöopistolle.

– Luulimme menevämme vain käymään, mutta tavallaan sillä tiellä olemme edelleen, Esa Turkka tuumii.

Hugo-koirakin jätettiin yksin kotiin. Pirjon ensimmäisestä avioliitosta oleva, tuolloin 15-vuotias Nina-tytär oli tulossa puoliltapäivin kotiin Espanjasta jalkapalloturnauksesta. Pirjon ja Esan oli tarkoitus mennä häntä vastaan lentokentälle. Tarkoitukseksi jäi.

Kätilöopistolla Pirjon tutkinut nuori lääkäri taisi itsekin hieman häkeltyä, kun vauva näytti syntyvän saman tien. Pirjolle pistettiin kortisonipiikki reiteen, ja paikallinen ”konklaavi” päätti muutaman minuutin pohdinnan jälkeen, että hänet kiidätetään Naistenklinikalle, koska Kätilöopisto ei ole tarkoitettu pikkukeskosten synnytyspaikaksi.

Leo Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”Mentiin kaksi askelta eteen ja yksi taakse; välillä Leo oli hengityskoneessa, välillä ei.

Lopulta lääkärit päättelivät, että hän saattaa pärjätä sylki-imulla. Siihen mekaaniseen laitteeseen Leo oli kytkettynä hyvin pitkään.”  Leolle on tehty kymmeniä erilaisia kokeita ja tutkimuksia, mutta mitään nielemis- ja lihasten säätelyongelmaa selittävää tekijää ei ole löytynyt.

– Ambulanssikin oli kuulemma siinä tilanteessa parempi paikka synnyttää. Ambulanssissa olikin sitten useampi lääkäri mukana, kun lähdimme kovaa vauhtia Naistenklinikalle, Pirjo ja Esa muistelevat.

Pirjo oli ollut viikkoa aiemmin ultratutkimuksessa. Mitään erityistä ei sikiössä siinäkään vaiheessa havaittu. Niinpä Pirjo ja Esa ajattelivat nyt edessä olevan vain ”tavallinen” keskosen syntymä. Vauva syntyi 1140-grammaisena saman päivän iltana kuuden maissa, mutta sen jälkeen perheen elämä on ollut kaukana tavallisen lapsiperheen arjesta. jalat korvissa Leo syntyi perätilassa, mikä ei sinänsä ole ongelma.

Mutta hän oli syntyessään linkkuveitsi-asennossa.

– Jalat korvissa, kuvailee Esa, josta Leon syntymän myötä tuli ensimmäistä kertaa isä.

– Huomasin heti, että vauva on erittäin erikoisessa asennossa. Pirjolle en kuitenkaan siinä vaiheessa havainnostani isommin puhunut. Osin kokemattomuuttanikin ajattelin, että se voi olla ihan normaalia.

– Ninalle Esa sen sijaan oli heti kotiin tullessaan sanonut, että meidän on muutettava yksitasoiseen asuntoon, Pirjo tietää.

– Se oli ensimmäinen reaktioni. Olin aivan varma, että lapsemme ei tule koskaan kävelemään omin jaloin, Esa myöntää.

Oli tietysti muistakin syistä etukäteen selvää, että Leo siirretään heti synnyttyään Naistenklinikalta Lastenklinikalle vastasyntyneiden teho-osastolle.

– Uskon, että hänet siellä K7:lläkin luokiteltiin toivottomaksi tapaukseksi. Mutta silti osaston henkilökunta ylilääkäri Sture Anderssonin johdolla teki normaaliin tapaan kaiken voitavansa heti alusta alkaen, Esa Turkka kiittelee.

14

www.kummit.fi • selviytymistarina

Kahden viikon keskolassa olon jälkeen tipahti Leon erikoisen asennon lisäksi vielä suurempi pommi: lääkärit alkoivat esittää epäilyksiä, että Leo ei niele. Se selittäisi mysteeriset hengitysongelmat, jotka eivät keskosille tyypillisesti vaikuttaneet keuhkoista johtuvilta.

 Viime syksynä Leo aloitti päiväkodissa, vaikka se oli lääkäreiden mielestä vähän arveluttavaa. Mutta Leo on ollut poissa tuskin senkään vertaa kuin päiväkotikaverinsa.

 Koira on ihmisen paras ystävä. Hugo ja Leo kaverikuvassa.

 Leo sai toukokuun 2011 alussa vastasyntyneiden teho-osastolla valohoitoakin.

Hänelle yritettiin löytää kokonaisuuden kannalta hyvää asentoa, vaikkeivät jalat taipuneet normaalisti. Kuva Leon vanhempien arkistosta.

– Nielemisongelmaa alettiin tuolloin tutkia, mutta mitään diagnoosia meillä ei vieläkään ole. On mahdollista, että ongelma on seurausta sikiön huonosta asennosta kohdussa tai sitten jostakin aivan muusta.

Leolla puuttui nielemisrefleksin lisäksi myös yskimis- ja oksennusrefleksi, Esa kertoo.

Pitkä virhelista Pirjo oli synnytyksen jäljiltä nopeasti kotiutuskunnossa, mutta oli tietenkin Esan kanssa päivät sairaalassa Leon vieressä. Vappuaattona he olivat oikeastaan ensimmäisen kerran Leon syntymän jälkeen ”vapaalla” ja ruokakaupassa, kun sairaalasta tuli soitto: vauvalle on tehtävä ductus-operaatio, eli avoimeksi jäänyt valtimotiehyt on suljettava. Normaaliaikaisena syntyneellä lapsella se sulkeutuu toiminnallisesti noin 10–15 tunnin kuluttua syntymästä.

Keskosten kohdalla ductus joudutaan usein sulke-

maan, ja yleensä vanhempia suositellaan antamaan ennen operaatiota varmuuden vuoksi hätäkaste.

Hätäkaste annettiin. Leon ductus-operaatio sujui hyvin, mutta huolenaiheita riitti: hänellä epäiltiin muun muassa MMC:tä (meningomyeloseele) eli synnynnäistä selkärangan ja -ytimen epämuodostumaa, koska hänellä ei tuntunut olevan lainkaan refleksejä jaloissaan. Leo sai myös pahan suolistotulehduksen, jonka seurauksena viidesosa hänen ohutsuolestaan jouduttiin poistamaan.

– Leo ei myöskään tuntunut kuulevan eikä seuraavan katseellaan, Esa-isä jatkaa ongelmalistaa.

– Hänen aivojaan kuvattiin useasti ja laajoja verikokeita otettiin.

Leon jalkojen asentoja alettiin fysioterapian avulla pikku hiljaa parantaa heti vapun jälkeen. Varsinkin oikean puolen kuntoon saaminen kesti pitkään, ja oikea raaja on edelleen hieman virheasennossa.

– Kenguruhoito on keskosille tärkeää, mutta me emme Leon raajojen epänormaalien asentojen vuoksi voineet missään vaiheessa ottaa Leoa sillä tavalla syliin, Esa toteaa.

– Leon polvilumpioistakaan ei pitkään aikaan voinut päätellä, ovatko ne edessä vai takana.

Juhlapyhien karma Leo oli vastasyntyneiden teho-osastolla kesäkuun puoliväliin asti. Sieltä poispääsyn edellytyksenä oli, ettei hän tarvitse hengityskonetta.

– Mentiin kaksi askelta eteen ja yksi taakse; välillä Leo oli hengityskoneessa, välillä ei. Lopulta lääkärit päättelivät, että hän saattaa pärjätä sylkiimulla. Siihen mekaaniseen laitteeseen Leo oli kuitenkin kytkettynä hyvin pitkään, Pirjo Räihä kertoo.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”Leoa tutkineet lääkärit ovat pitkän kokemuksen omaavia ja alansa spesialisteja.

Silti he ovat todenneet, etteivät ole tavanneet Leon kaltaista, eli todennäköisesti Suomesta ei vastaavaa tapausta löydy.”

Noin seitsemän viikon ikäisenä, kesäkuun puolivälissä, Leo siirrettiin vastasyntyneiden teho-osastolta K6:lle, joka on pienten lasten kirurginen osasto.

Juhannuksena Leo jouduttiin siellä elvyttämään tukkoisuuden vuoksi. Kaikkiaan Leo on elvytetty neljästi.

– Kaikki pahimmat takapakit tuntuivat osuvan juhlapyhiin. Sen juhannuksen jälkeen huokasimmekin, että onneksi on pitkä aika seuraavaan, Pirjo naurahtaa.

Nielemisongelman ja sen lieveilmiöiden hoitamiseen tarvittiin puheterapeuttia. Hän aloitti Leon suun ja leuan motoriikan harjoittamisen elokuussa.

Edistystä tapahtui, mutta hitaasti.

Joulukuun puolivälissä Leo siirrettiin Lastenklinikalta erikoissairaanhoidosta yllättäen Espoon puolelle Jorviin L1-osastolle jatkohoitoon. Siellä Leon kehitys lähti harpaten eteenpäin. Leo alkoi reagoida ääniin, ja terapeuttien kärsivällinen työ tuotti tulosta. Leon motoriikka alkoi kehittyä ja Leo liikkua. Jorvista Leo pääsi lopulta kotiin 4.6.2012. Lyhyillä kotilomilla hän tosin oli alkanut käydä jo marraskuun 2011 lopulla ja seuraavan vuoden kevätpuolella olla säännöllisemmin päivät kotona, jos ei ollut tutkimuksia tai hänen tilanteessaan epävakaisuutta.

– Joka tapauksessa Leo oli käytännöllisesti katsoen sairaalassa runsaat 13 ensimmäistä elinkuukauttaan, Esa ynnää.

– Sen jälkeen olimme tuolloin vastikään perustetun HUS Kotisairaala -yksikön piirissä. Leo oli sen ensimmäinen uusi potilas. Yöhoitaja meillä oli kotona

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

 Leo pääsi ensimmäisen kerran klinikalta kotilomalle 10. marraskuuta 2011.

Tuossa vaiheessa kotilomat olivat vain yhden päivän mittaisia. Kuva Leon vanhempien arkistosta.

lokakuun 2012 puoliväliin asti. Hän sai viettää yönsä itsellemme alun perin rakentamassamme alakerran makuuhuoneessa. Me siirsimme oman sänkymme yläkertaan, Esa selvittää kolmitasoasunnon tarjoamaa ratkaisua.

Ainoa laatuaan Leolle on tehty useita aivojen ja selkäytimen magneettitutkimuksia, nielun ja ruokatorven tähystyksiä sekä lihaskokeita. Mutta mitään nielemis- ja lihas-

 Puheenkehityksessä ja motoriikassa Leo on ikäisiään jäljessä. Mutta hän on oppivainen ja ymmärtäväinen, Pirjo-äiti kertoo.

 Lannistumaton Leo siskonsa Ninan sylissä, keskellä äiti Pirjo Räihä ja oikealla Leon isä Esa Turkka sylissään 10-vuotias cairnterrieri Hugo.

ten säätelyongelmaan liittyvää selittävää tekijää ei ole siis löytynyt. Kaikki tutkimustulokset osoittavat, ettei Leolla ole aivovauriota eikä esimerkiksi nielussa mitään sellaista rakenteellista poikkeavuutta, joka selittäisi asiaa.

– Leoa tutkineet lääkärit ovat pitkän kokemuksen omaavia ja alansa spesialisteja. Silti he ovat todenneet, etteivät ole tavanneet Leon kaltaista, eli todennäköisesti Suomesta ei vastaavaa tapausta löydy, Pirjo Räihä kertoo.

– Pariin otteeseen olemme tavanneet Suomessa koulutusmatkoilla käyvän ja nielemisongelmiin perehtyneen amerikkalaisen puheterapeutin, eikä hänkään ole tavannut maailmaa kiertäessään tällaista tapausta, Pirjo jatkaa.

– Vaikka emme koskaan saisikaan diagnoosia, olisi varmasti hoito- ja kuntoutussuunnitelman – eritoten puheterapian – kannalta varmasti huippujuttu, jos ongelman ydin selviäisi ja terapian voisi suunnata juuri siihen.

Huono startti, lupaava tulevaisuus Leon nielusta joudutaan imemään limaa muutaman kerran päivässä. Iltaisin ennen nukkumaan menoa hänen on hengitettävä keittosuolahöyryä.

Leo ei edelleenkään niele. Hänellä on vatsanpeitteessään gastrostooma-nappi, jonka kautta hän saa kaiken ravintonsa. Mutta ”toivoton tapaus” yrittää itse kovasti harjoitella nielemistä, ja pieniä edistymisen merkkejä on nähtävissä.

– Toissasyksynä Leo sai pahan keuhkokuumeen ja joutui olemaan lastenklinikan teho-osastolla (K9) kymmenen päivää, joista puolet keinotekoisesti nukutettuna, Esa Turkka kertoo.

– Leon keuhkot olivat silloin niin huonossa kunnossa, ettei hengityskoneestakaan saatu riittävästi apua irti. Se oli tiukka paikka, mutta Leo toipui siitäkin.

– Se on viimeinen kerta, kun Leo on ollut teholla.

Tavallisella osastolla hän on ollut sen jälkeen pari kertaa, lähinnä suonensisäisen antibioottilääkityksen vuoksi, Pirjo-äiti toteaa.

Ensimmäiset askeleensa Leo otti hiihtolomalla 2013 eli vajaan kahden vuoden iässä.

– Viime syksynä hän aloitti päiväkodissa, äiti jatkaa.

– Lääkäreiden mielestä päiväkotiin meno oli vähän arveluttavaa, mutta Leo on ollut yllättävän vähän sairaana. Pari vatsatautia ja flunssaa, mutta Leo on ollut poissa tuskin sitä vertaa kuin muut päiväkotikaverit. Keuhkokuumeriski on toki normaalia suurempi.

Päiväkodissa Leolla on avustaja. Leo on kuitenkin normaaliryhmässä.

– Puheenkehityksessä ja motoriikassa Leo on ikäisiään jäljessä. Mutta hän on oppivainen ja ymmärtäväinen, Pirjo Räihä korostaa.

– Minä haluan omasta kokemuksestani sanoa kaikille vanhemmille, jotka ovat vastaavassa tilanteessa, ettei uskoa kannata missään tapauksessa menettää. Asiat voivat muuttua paremmiksi, vaikka lähtökohdat olisivat kuinka huonot tahansa, Esa Turkka painottaa.

– Vuosi sairaalassa oli rankka kokemus koko perheelle, mutta ilman sitä meillä ei nyt olisi niitä ystävyyssuhteita, jotka tuli sinä aikana solmittua ja joihin liittyy paljon yhteisiä iloja ja suruja. Myös monesta ihanasta hoitajasta tuli ystäviämme loppuelämäksi, Pirjo Räihä toteaa. ● selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIenI HeTkI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin Lastenklinikka, 16.5.2014 kello 13.26 Tuore Miss Suomi Bea Toivonen oli mukana Helsingin Lastenklinikan kesäkauden avajaisissa. Samalla hän kävi tervehtimässä viisivuotiasta vantaalaista Daniella Schwartzia, joka oli hoidettavana osastolla S10. Bea lainasi Daniellalle toviksi missitiaraansa.

Lastenklinikan kesäkauden avajaisista lisää sivulla 26 ja Beasta sivulla 45.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

ILMOITUS

Tämä Buick Special ´57 (omistaja Lasse Ekholm) sopi väritykseltään hienosti pääsiäisteemaan.

Pitkäperjantain perinteitä kunnioittaen

American Car Show oli taas dollarihymyjä täynnä

TAPAHTuMA

 Myös Pertti Neumann kävi katsastamassa upeat jenkkikaarat, joista ”Nipan” takana tässä Juha Välimäen omistama Buick Skylark mallia 1953.

F

InnIsH HOT rOd AssOCIATIOnIn (FHrA) jo 37. kerran järjestämä American Car Show kuului tänäkin keväänä pääsiäiseen kuin kuohukerma mämmiin. Helsingin Lastenklinikan potilailla ja heidän perheillään oli niin ikään perinteiseen tapaan mahdollisuus tutustua näyttelyn antiin parin tunnin ajan pitkäperjantaina aamupäivällä, ennen kuin ovet ensimmäisenä ACS-päivänä muulle yleisölle aukenivat. ●  Muusikot Kaj Wallin (mm. The Islanders ja Jormas), vastikään uuden pitkäsoiton julkaissut Pepe Willberg ja Timo Kojo kiersivät kimpassa.

 Helsinkiläiset Tomi ja Lea Tirkkonen olivat Messukeskuksessa Daniel-poikansa ja Emmityttärensä kanssa. Perheen toinen tytär, Sonja, oli lähtenyt mummin kanssa mökille.  Meiju Suvas nautti jenkkikomistuksista seuranaan miehensä John Berger, tämän Joakim-poika ja Joakimin kaveri Samuel Möller (vas.).

 Muun muassa julkujärveläinen Ylirautalahden perhe hyödynsi järjestäjien ja Kummien yhteistyössä tarjoaman mahdollisuuden vierailla pitkäperjantaiaamuna messuilla ennen niiden varsinaista aukeamista. Niina-äidin ja Kalleisän mukana pojat Luka (vas.), Jimi ja Miko.

Tapahtuma • www.kummit.fi

21

Staples Finland tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

Staples Foundation tukee maailmanlaajuisesti tuhansien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Vuoden 2013 2 Million & Change –ohjelmassa Staples Finlandin työntekijät päättivät mitkä järjestöt Suomessa saavat Staples Foundationin lahjoittamat apurahat. Jo kolmantena vuotena peräkkäin tukisumma päätettiin antaa Lastenklinikoiden Kummien toimintaan.

Lahjoitussumma oli 22 700€ ja se kohdistetaan lastentautien tutkimukseen.

Staples Finland on osa maailman suurinta toimistotarviketoimittajaa Staplesia. Tavoitteenamme on tehdä toimistotarvikkeiden ostamisesta helppoa. Tarjoamme tuotteita, palveluita ja asiantuntemustamme toimistotarvikkeiden, kopioinnin, tulostuksen ja teknologian saralla.

Työllistämme maailmanlaajuisesti 88 000 henkilöä ja toimimme 26 maassa.

Lue lisää Staplesista osoitteesta www.staples.fi.

TAPAHTUMA

 Viisivuotias helsinkiläinen Hannah ihasteli Nalle Puh -kakkua läheltä.

Keisarilliset kakkukestit klinikalla

H

elsingin Lastenklinikalla saatiin huhtikuun alussa suut makeiksi, kun Kakku & Leipä Keisari tarjosi ilmaiset kakkukestit.

– Meillä on myymälöissämme kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ns.

Keisaripäivät, jolloinka keräämme rahaa johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen, kertoi Tatjana Aminoff, Kakku & Leipä Keisarin toimitusjohtaja ja osaomistaja.

– Olemme jo aiemmin olleet Kummeihin yhteydessä, mutta emme ole löytäneet sopivaa konseptia. Nyt päätimme järjestää tänne klinikalle kakkukestit. Sen verran suosittu ja toimiva tämä tapahtuma näytti olevan, että mikseipä tästä voisi perinnekin muodostua, Aminoff tuumi.

Kakkua oli varauduttu tarjoilemaan 300 henkilölle. Herkkupaloja oli tarjolla kahden tunnin ajan poliklinikan aulakäy Kakku & Leipä Keisarin puolesta klinikalla kestitsivät toimitusjohtaja Tatjana Aminoff (oik.) ja myyjä Tia Torvinen.

 Makea näytti maistuvan myös viisivuotiaalle hyvinkääläiselle Jonathanille.  Aaron, 6, Riihimäeltä otti kaksi palaa prinsessakakkua. Toinen on äidille.

tävällä, ja kakkuja vietiin myös osastoille, jotta niillä olevat potilaatkaan eivät jäisi herkuista paitsi.

Yhdeksän myymälää Konditoriatuotteiden tavaramerkki Kakkukeisari™ ja leipomotuotteiden tavaramerkki Leipäkeisari™ ovat Pistrina Oy:n, vuonna 2008 perustetun yrityksen omistuksessa. Kakku & Leipä Keisari™ on markkinointinimi.

Yrityksellä on Helsingissä ja Espoossa yhteensä yhdeksän omaa myymälää. Tuotanto- ja toimistotilat sijaitsevat Helsingin Sörnäisissä.

Yli 30 vakituisen työntekijän lisäksi yritys työllistää sesonkiaikoina osaaikaista henkilökuntaa. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

23

YrITYsYHTeIsTYö

TeksTi ja kuvaT MATTI HAnnuLA

Hauskat, huutokaupatut harjoitukset

Roosters-puolustaja Lauri Vainio auttaa Hanna Pehkosta hartiasuojusten kiinnittämisessä.

3Step IT otti tuntumaa jenkkifutikseen viime elokuussa Hirsalan kummit-golfi n jälkeisessä iltatilaisuudessa pidetyssä huutokaupassa 3step IT huusi 2500 eurolla itselleen jenkkifutisseura Helsinki roostersin lahjoittamat lajiharjoitukset.

Treenirupeama toteutui toukokuun alussa roostersin kotiareenalla, velodromilla.

 Anni Järviaholla oli pieniä vaikeuksia saada paitaa venymään hartiasuojusten päälle.

R

OOsTers On AIeMMInkIn ollut yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

– Tällainen lahjoitus on eräs tapa edistää lasten hyvinvointia, selvittää Roostersin hallituksen jäsen Juuso Ilmelä.

Hieman yllättäen 3Step IT:n noin kymmenpäisen uskalikon joukossa naisilla oli ylivoimainen enemmistö.

– Jostain syystä miehet eivät uskaltaneet tulla, Ilmelä kummasteli kentän reunalla.

– Naisilla ainakin näyttää olevan hauskaa.

Harjoitustapahtuman vetämisestä vastasi Roostersin fysiikkavalmentaja Olli Jussila, ja jo alkulämmittelyn perusteella voi olettaa, että 3Step IT:läiset tunsivat viimeistään seuraavana aamuna muutaman ”uuden” lihaksen itsessään. Toki valtaosalla heistä oli aktiiviurheilutaustaa palloilulajeista, mutta Jussilan rääkki taisi silti hieman yllättää.

 Alkulämmittelyssä oli helpompiakin osioita.

24

www.kummit.fi • Yritysyhteistyö

 Lauri Vainio ohjeisti Tiina Korholaa jo pukusuojassa.

 3Step IT:n jenkkifutisryhmä yhteiskuvassa.

”kova sykehän tässä oli” – Erilaista, mutta hauskaa, kommentoi henkilöstökoordinaattorina 3Step IT:ssä työskentelevä Anni Järviaho treenirupeaman jälkeen.

Fysiikkavalmentaja Olli Jussila ei päästänyt 3Step IT:läisiä helpolla.

Tässä lähiohjeita saa Eija Lappalainen.  Kypärät pantiin päähän vasta pitkän alkulämmittelyn jälkeen.  Tiina Korhola teki läpimurron.  Lauri Vainio, Jaycen Spears ja maajoukkuepuolustaja Aleksi Aitala pitelivät ”dummyja” taklausharjoitteessa.

Roostersin tuore jenkkivahvistus Jaycen Spears punoi juonia, kun viimein päästiin vähän pelaamaankin.

– Ei ollut tosiaankaan kovin kevyt alkulämmittely, hän naurahti.

– Urheilullisuudesta oli varmasti hyötyä.

Järviaho on nähnyt paikan päällä USA:ssa yhden NFL-pelinkin, mutta oma lajikokeilu avasi hänelle uusia kulmia lajiin.

– Peli näyttää tavallaan hitaalta ja helpolta, mutta kova sykehän tässä oli, hän totesi.

– Miksipä en kokeilisi uudelleenkin. Meillä 3Step IT:ssä porukka muutenkin helposti innostuu kaikesta.

3 Step IT on kokonaisvaltaista IT-leasingpalvelua tarjoava suomalaislähtöinen yritys, jolla on noin 250 työntekijää, joista Suomessa noin 120.

Liigakausi jo käynnissä Amerikkalaisen jalkapallon Suomen mestaruussarjassa, Vaahteraliigassa, Helsinki Roostersin pelit alkoivat 16. kesäkuuta kotiottelulla vantaalaista TAFTia vastaan, ja kausi huipentuu 13.9. Sonera Stadiumilla pelattavaan finaaliin.

Tiina Korholan tyylikäs potku.  Hymynkare sentään irtosi Kari Mäkelältä ja Anni Järviaholta vielä rankan treenin jälkeenkin.

– Aloittelijalle laji saattaa olla hieman vaikea seurata, mutta annamme mielellämme lisätietoa.

Muun muassa verkkosivuiltamme löytyy ns. aloittelijan opasta. Näiden harjoitusten kautta ainakin tämä ryhmä pääsi varmasti jo jonkin verran sisälle lajiin, Ilmelä tuumi.

– Toivotamme tietysti niin heidät kuin kaikki muutkin Kummien ystävät tervetulleiksi kotiotteluihimme tänne Velodromille! ● Yritysyhteistyö • www.kummit.fi

25

TAPAHTuMIA

klinikan pihalla vaihdettiin vuodenaika

Tosikesä antoi silti vielä odotuttaa  Tuore Miss Suomi Bea Toivonen teki lapsille leikkitatuointeja.

Tässä lahtelainen Enni Notkonen, 4, saa poskeensa perhosen.

Rap-yhtye Teflon Brothers kävi kesäkauden avajaisissa markkinoimassa Leijonat 2014 -levyä.

Sen avausraidalla on yhtyeen kappale Kendo Anthem. Teflon Brothers lahjoittaa tuotosta rojaltit Lastenklinikoiden Kummeille.

Helsingin Lastenklinikan pihalla vietettiin perinteiseen tapaan kesäkauden avajaisia. Tällä kertaa suvea yritettiin houkutella maisemiin jo 16. toukokuuta. Helteestä ei ainakaan ollut tietoa, mutta onneksi sade sentään pysytteli lähes kokonaan piilossa, vaikka välillä vähän uhkailikin. Takit olivat tarpeen. stopteltat Oy oli aiempien vuosien tavoin lahjoittanut tapahtumaan suuren teltan, jonka suojassa tuore Miss suomi Bea Toivonen muun muassa tehtaili lapsille leikkitatuointeja. suolaisennälkään oli tarjolla wrappeja ja makeannälkään munkkeja.

Tivoli Sariola tarjosi kierrokset

T

IvOLI sArIOLA JÄrJesTI keväällä riemun hetkiä Turun (kuva oik.), Kuopion (kuva vas.) ja Oulun klinikalla kuskaamalla karusellin päiväksi sairaalan pihaan. Turussa pyörittiin 24. huhtikuuta, Kuopiossa 8. toukokuuta ja Oulussa 3. kesäkuuta. Teemu-nallekin oli tapahtumissa paikalla. Turussa järjestettiin lisäksi lauantaina 26. huhtikuuta Tivoli Sariolan ja Kummien yhteisvoimin Kummitivolipäivä. ●

26

www.kummit.fi • Tapahtumia

kLInIkkAvIerAs

 Heittäytyminen heiton jälkeen, voisiko se olla jotain tällaista, näyttää 5-vuotias Joseph Rosen keihässankarille.

Lotta, 15, sai Ruuskaselta nimmarikortin.

TeksTi ja kuvaT sePPO HYvönen / kYs

Antti Ruuskanen toi toevoo tulevaesuuteen keihäänheiton olympiapronssimies Antti ruuskanen kävi huhtikuun alussa ilahduttamassa lapsipotilaiden päivää kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

– Toeveena oes, että saes tuotua pienen piristysruiskeen lasten arkeen, tuumaili Antti ennen vierailua.

L

ePPOIsA MIes sAAkIn HYMYn irtoamaan lasten ja vanhempien huulilta.

Antille vierailu KYSin Lasten ja nuorten klinikalla on ensimmäinen. Aiemmin hän on vieraillut vanhainkodeissa.

– Haluan kertoa lapsille liikunnan mahollisuuksista ja luoda toevoo tulevaesuuteen. suoloo ja paljon voeta Lontoossa kaksi vuotta sitten olympiapronssia heittäneen Antin ennätys on 87,79. Tuo tulos on niin ikään kahden vuoden takaa. Antin harrastukset ovat metsästys ja kalastus. Pitkien heittojen salaisuus saattaa olla kalareseptissä.

– Ite pyyvetty haaki, vileointi, pintaan suoloo, pannulle paljo voeta ja kyytipojaks oekeeta lehmänmaetoo. Voeko siitä ennee ruoka parantua? kysäisee Antti.

Tärkeitä tapaamisia Pysähdys tulee saattohoidossa olevan lapsen vuoteen vierellä.

Lapsi on toivonut Antin vierailua. Kestää kauan, ennen kuin Antti vastaa kysymykseen: Mitä ajattelet nyt? Sormi pyyhkäisee huomaamattomasti silmäkulmaa.

– Uskomatonta se elämänmyönteisyys ja positiivisuus.

Onneksi lapsi ei murehdi tilaansa. Huoli on omasta koirasta, jatkaa hiljentynyt Antti.

Kummien vierailut ovat lasten ja nuorten osastoilla odotettuja tapauksia.

– Ne ovat tärkeitä tapaamisia niin lapsille kuin myös heidän perheilleen, kertoo KYSin lastentarhanopettaja Heli Wouters. ●

(09) 530 501 Pikkujätti Itäkeskus

Pikkujätti Myyrmäki

Pikkujätti Järvenpää

Pikkujätti Tapiola

Mannilantie 44 A, 3. krs, Järvenpää

Länsituulentie 1 A, 2. krs, Espoo

Itäkatu 7, 2. krs, Kauppakeskus Itis, Helsinki

Iskoskuja, 3 C, 3.krs, Kauppakeskus Myyrmanni, Vantaa

Pikkujätti Kamppi

Annankatu 32, 2. krs, Helsinki

www.pikkujatti.fi klinikkavieras • www.kummit.fi

27

HeMMOTTeLuPÄIvÄ TeksTi ja kuvaT MATTI HAnnuLA

Hemmottelukevät starttasi Oulusta

Äidit pääsivät irti arjesta kotikonnuillaan Tuplaäidiksi etuajassa

sikiöiden välillä) varmistui. Silloin tajusin, ettei raskauteni välttämättä kestä täyttä aikaa.

K

un kuMMIen JÄrJesTÄMÄ äitien hemmottelupäivä pidettiin Oulussa 27. maaliskuuta, oli kokkolalaisen Laura Tiilikan tarkoitus olla vielä kahdeksannella kuulla raskaana. Laskettu aika oli 2. toukokuuta. Kaksospojat kuitenkin syntyivät jo 20. tammikuuta.

– Niskapoimu-ultraan raskausviikolla 13 mennessäni minulle ihmeteltiin, miksi on varattu lyhyt aika, vaikka vauvoja on kaksi. Se tieto oli tietysti melkoinen yllätys, Laura Tiilikka hymähtää.

Niskapoimu-ultrassa todettiin, että kaksoset ovat myös identtiset eli samanmunaiset. Sen jälkeen seurantaa suoritettiin kahden viikon välein. Joulun tienoilla sikiöiden vesipusseissa havaittiin kokoero.

– TTTS-epäilyn vuoksi matkustimme joulun välipäivinä ensimmäistä kertaa kontrolliin Oulun yliopistolliseen sairaalaan, Laura kertoo.

28

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Biljardi vei Laura Tiilikan ajatukset heti hemmottelupäivän aluksi pois arjen murheista.

– Siellä TTTS (=monokoriaalisissa monikkoraskauksissa esiintyvä harvinainen, hengenvaarallinen verenkiertohäiriö

kahdeksan senttiä auki Kun Laura ja miehensä lähtivät Kokkolasta Ouluun, he pakkasivat laukut mukaan siltä varalta, että matkustavat saman tien Hampuriin, missä TTTS-tapauksia yritetään hoitaa istukan verisuonia polttamalla. Operaatioiden onnistumisprosentti on kuitenkin vain 25.

– Oulusta saimme hyviä uutisia: kokoero ei ollut hälyttävä, Laura huokaa.

Heti uuden vuoden alussa hänet kontrolloitiin Kokkolassa. Siellä kohdunkaulan kanavan todettiin lyhentyneen.

– Minut laitettiin saman tien vaakatasoon ja kiidätettiin ambulanssilla Ouluun.

Laura ehti maata OYS:ssa 13 päivää.

Maanantaina 20.1. kaksospojat syntyivät.

– Olin juuri edellisenä iltana lähettänyt mieheni kotiin sanoen, etteivät ne vielä synny, Laura naurahtaa.

Aamuyöstä supistuksia tuli 20 minuu-

 Äidit Rotuaarilla kosmetologikoululta tulossa.

Vasemmalta Armi Nivala, Virpi Eskelinen, Taija Koski ja Laura Tiilikka.

 Taija Koski ei ehtinyt biljardia pelaamaan, vaan liittyi hemmoteltavien ryhmään Oulun kosmetologikoululla. Tässä Taija opiskelija Sonja Käpylän käsittelyssä.

 Biljardia olivat Juha-Matti Tapion opastuksella pelaamassa Virpi Eskelinen (vas.), Erja Sormunen, Laura Tiilikka ja Armi Nivala. Takana Oulun hemmottelupäivästä vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista sekä biljarditilat tarjonnut Oulun Keilailutalon hallipäällikkö Mika Juola.

Ennen teatteria äidit nauttivat illallisen ravintola Sassissa.

L astenklinikoiden kummien perinteisten hemmottelupäivien osalta palattiin takavuosilta tuttuun kaavaan. Muutaman viime vuoden aikana äidit on kutsuttu pääkaupunkiseudulle irrottautumaan arjesta. nyt kummit järjesti taas hemmottelupäivät erikseen Oulussa, Tampereella, Turussa ja kuopiossa. ”kiertue” starttasi maaliskuun lopulla Oulusta. Muiden paikkakuntien hemmottelupäivästä sivuilla 31-32 ja 38-41.

tin välein. Aamulla Lauralle ilmoitettiin, että sektio tehdään muutaman tunnin sisällä.

– Sitä odotellessani minulle tuli tarve päästä vessaan. Hoitaja katsoi ja totesi, että olen kahdeksan senttiä auki. Silloin tuli kiire. Suunnitelmat muuttuivat äkkiä, eikä mieheni ehtinyt mukaan synnytykseen, Laura harmittelee.

– Kuulin ähkäisyt, ja minulle kerrottiin, että pojat ovat hengissä.

Ongelmia piisasi Pienempi lapsi painoi 735 grammaa ja isompi 910. Raskausviikkoja Lauralla oli siinä vaiheessa takana 25+3.

– Kaksi päivää synnytyksen jälkeen lääkäri kutsui minut kiireellä osastolta vastasyntyneiden teholle. Pienempi poikamme oli jouduttu elvyttämään, Laura Tiilikka kertoo.

– Miehenikin ehti potilashotellista paikalle. Poika hätäkastettiin, ja saimme ensimmäistä kertaa laittaa kätemme keskoskaappiin, Laura jatkaa.

– Hän oli hengityskoneessa, mutta

O

uLussA HeMMOTeLTAvInA OLIvAT oululaiset Virpi Eskelinen, Taija Koski, Armi Nivala ja Erja Sormunen sekä kokkolalainen Laura Tiilikka. Ohjelma alkoi puoliltapäivin, ja alkajaisiksi Oulun keilahallin hallipäällikkö Mika Juola tarjosi äideille biljardinpeluuta. Kilpatasollakin pelannut Juha-Matti Tapio antoi perusopetusta ja vinkkejä.

Pelaamisen jälkeen siemaistiin hallilla kahvit ja siirryttiin sitten tilataksikyydillä Rotuaarin varrella sijaitsevaan Oulun kosmetologikouluun. Siellä äidit saivat kasvohoidot ja heidät meikattiin.

Sitten oli vuorossa maittava illallinen ravintola Sassissa, kunnes äidit päivän päätteeksi siirtyivät Oulun kaupunginteatteriin seuraamaan Housut pois -näytelmää. ●

happi ei imeytynyt. Sitten selvisi, että pojalla on pahimman luokan aivoverenvuoto, keuhkoverenvuoto ja aivoinfarkti.

Myös toisella pojalla oli aivoverenvuoto, tosin pari pykälää lievempänä kuin veljellään, mutta hänelläkin oli keuhkoverenvuoto, joka oli puolestaan pahempi kuin veljellään.

Ennuste oli aluksi tosi huono; lääkärit eivät voineen kummankaan pojan osalta luvata mitään. Päivä päivältä ”Antin” ja ”Pekan” vointi kuitenkin parani. Parin viikon iässä ”Pekalta”, pojista isommalta, leikattiin ductus, eli sydämestä suljettiin sulkeutumaton verisuoni. Vähän sen jälkeen ”Antilla” diagnostisoitiin hydrokefalus eli vesipäisyys. Sitä seurattiin koko kevättalvi, kunnes ”Antille” maaliskuussa asennettiin shuntti eli silikonista valmistettu letku, jolla aivoselkäydinnestettä johdetaan pois päästä. Operaation suoritti OYS:ssa ylilääkäri Willy Serlo.

– ”Antti” lienee pienin – tai ainakin yksi pienimmistä –, jolle Suomessa on laitettu shuntti, Laura arvelee.

Laskettuna päivänä kotiin Vaikeasta elämänstartista ”Antille” on jäämässä muistoksi ainakin CP-vamma.

– Kädet, jalat ja vatsa joka tapauksessa toimivat. Nehän ovat ne tärkeimmät, Lauraäiti toteaa. Hän oli asunut miehensä kanssa koko alkuvuoden vuokra-asunnossa Oulussa. Huhtikuun puolivälissä perhe pääsi siirtymään kotikaupunkiinsa Kokkolaan.

Toukokuun 2. päivä, eli samana päivänä kun poikien laskettu aika oli, kaksoset viimein kotiutuivat.

– Uskomaton sattuma, Laura totesi.

– ”Antilla” on vielä nenämahaletku, ja pojat ovat joka yö vielä saturaatioseurannassa, äiti raportoi.

– Sitkeitä poikia, hän ihastelee.

– Moni aikuinen olisi jo luovuttanut.

Laura Tiilikka otti ilolla vastaan Lastenklinikoiden Kummien tarjoaman hemmottelupäivän.

– Erittäin tarpeellista. On hyvä kohdata äitejä, joilla on takanaan vielä paljon pidempi sairaalavaihe kuin meillä. Hattua pitää heille kaikille nostaa. ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

29

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 50.000 eurolla vuodessa. Lahjoitusvarat käytetään lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja uuden, rakennettavan lastensairaalan viihtyvyyteen.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php

HeMMOTTeLuPÄIvÄ

Tampereen Curlingin puheenjohtaja Arto Laine perehdytti äidit lajin aakkosiin.  Tarja Kiviniemen otteissa oli oitis osaamisen mallia.

kivi sai kyytiä

Tampereella hemmoteltiin liukkaalla jäälläkin

TeksTi ja kuvaT MATTI HAnnuLA

kummien Tampereella järjestämä äitien hemmottelupäivä sisälsi liikuntaa liukkaalla jäällä, kasvohoitoa kosmetologikoulussa ja korkeatasoista kulttuuria.

Ä

 Ryhmäkuva curling-rupeaman päätteeksi. Takarivissä vasemmalta Tampereen Curlingin Iikko Säntti, Arto Laine ja Heikki Mäntynen. Edessä vasemmalla Tampereen hemmottelupäivästä Kummien puolesta vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila.

IdIT – Terhi Kolari ja Noora Luutonen Tampereelta, Tarja Kiviniemi Seinäjoelta ja Kaisa Stenvik Nokialta –kokoontuivat 3. huhtikuuta puoliltapäivin Hervannan jäähallille. Siellä maan uumenissa heitä isännöi Tampereen Curling. Seuran puheenjohtaja Arto Laine perehdytti äitejä lajiin, jota kaikki kokeilivat ensimmäistä kertaa. TaCusta olivat pelaamaan tulleet myös Heikki Mäntynen sekä nuortenmaajoukkue-edustaja Iikko Säntti.

Hervannasta äidit kyyditettiin Tam Hämeen Kosmetologikoulun oppilaat tekivät kaunista jälkeä. Äidit vasemmalta Noora Luutonen, Kaisa Stenvik, Tarja Kiviniemi ja Terhi Kolari.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

31

HeMMOTTeLuPÄIvÄ

pereen keskustaan. Hämeen Kosmetologikoulun tarjoaman parituntisen kasvohoidon ja meikkauksen jälkeen seuraava etappi oli kävelymatkan päässä.

Kulttuuriravintola Kivessä, Tampereen Teatterin kupeessa, äidit ruokailivat ja saivat esimakua illan musikaalista. Les Misérablesin Jean Valjeau (Tero Harjunniemi), poliisipäällikkö Javert (Jonas Saari) ja Ebonine (Saara Lehtonen) kävivät valottamassa roolejaan ja juonen kulkua. Lisäksi Tampereen Teatterin myynti- ja markkinointipäällikkö Heikki Ihanamäki kertoi teatterin toiminnasta laajemmin. Äitien hemmottelupäivä Tampereella päättyi siis Les Misérablesin tunnelmissa. ●

 Kulttuuriravintola Kivessä Les Misérables -näyttelijät Jonas Saari (seisomassa vas.), Saara Lehtonen ja Tero Harjunniemi sekä Tampereen Teatterin myynti- ja markkinointipäällikkö Heikki Ihanamäki valottivat etukäteen äideille hieman illan näytelmän juonta.

Terhillä on ainutlaatuinen lapsi

Y

ksI neLJÄsTÄ TAMPereeLLA hemmotellusta äidistä oli Terhi Kolari, joka synnytti toisen lapsensa vuosi sitten. Oili-tyttö syntyi 11. kesäkuuta, raskausviikolla 33.

– Lapsivettä oli alkanut tulla jo kuutisen viikkoa aiemmin. Olin siitä asti TAYS:ssa vaaka-asennossa, Terhi kertoo.

Pikkukeskosella oli syntyessään painoa kaksi kiloa.

– ”Kirpuksi” häntä kutsuttiin ennen varsinaisen nimen julkistamista.

Vauva siirrettiin heti synnytyksen jälkeen vastasyntyneiden teho-osastolle, missä hän oli kolme ja puoli kuukautta.

– Heti ensimmäisinä päivinä hän oli hengityskoneessa, ja happiviikset olivatkin käytössä syyskuulle asti.

Jo ensimmäisen elinviikon aikana vauvalla todettiin sekä apnea että se, ettei hän niele normaalisti.

– Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että Oilin äänihuulten toimintakyky on alentunut, mikä käytännössä aiheutti nielemättömyyden, Terhi jatkaa.

– Oili ei edelleenkään syö suun kautta mitään. Ensimmäiset äänet hän muodosti vasta viiden kuukauden ikäisenä.

Jo teho-osastovaiheessa Oililla todettiin myös gastroesofageaalinen refluksi (GER) eli ruoan takaisinvirtaus.

– Se ei ole varsinkaan keskoslapsilla kovin harvinaista, mutta koska Oilin äänihuulet eivät toimi kunnolla, ruoka valuu henkitorven kautta keuhkoihin, Terhiäiti selvittää.

– Siitä on ollut seurauksena useita infektioita ja vähintään viikon mittaisia sairaalajaksoja. Olemme TAYS:ssa

32

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

sekä infektio-osaston että neurologisen osaston asiakkaita. Oililla on todettu myös kuulovammaa, joka ilmeisesti liittyy samaan hermostolliseen ongelmaan, jonka syytä ei tiedetä. Toistasataa eri sairautta on jo suljettu pois, eikä kehitysvammaa ole ainakaan vielä diagnosoitu.

Oili on ainutlaatuinen lapsi ainakin Suomessa, sillä samoja oireita ei ole tunnistettu kenelläkään toisella.

– Mutta Oili on rauhallinen ja aurinkoinen, tunne-elämältään ja vuorovaikutukseltaan kuin terve lapsi, Terhi Kolari korostaa.

”suorastaan luksusta” Oililla on kolmen vanha isoveli Niilo.

– Suurin myllerrys perheessämme tapahtui 2.5.2013, kun minä jouduin odottamattoman aikaisin sairaalaan.

Varsinkin Niilon kannalta Oilin sairaalaelämä ja sen lieveilmiöt ovat tietysti olleet erittäin haastavia. Vaikka Niilohan ei edes tiedä, että vauva voi tulla perheeseen helpommallakin tavalla, Terhi naurahtaa.

Käytännön syistä Niilo on jatkanut perhepäivähoidossa Oilin syntymän jälkeenkin.

– Oilin tiimoilta on päivittäin niin paljon ohjelmaa: puheterapeuttia, fysioterapeuttia, viittomakielen opetusta, sairaalakäyntejäkin tosi usein, ynnä muuta.

Puheterapeutti Taina Pentikäinen on ollut Oilin syntymästä asti Kolarin perheen tärkein ”kanssakulkija”.

– Hänen ammattinimikkeensä ei kerro koko totuutta: puheterapeutti on koko suun seudun asiantuntija, joka ohjeistaa,

mitä taitoa missäkin vaiheessa on syytä ruveta opettelemaan, Terhi Kolari valistaa.

– Aivan ihanaa, suorastaan luksusta, hän kiteytti Lastenklinikoiden Kummien tarjoaman hemmottelupäivän.

– Puolisentoista kuukautta aiemmin sain tietää tästä. Siitä lähtien olen tätä päivää odottanut ja osittain sen odotuksen voimalla elänyt. Naamastani taisi näkyä, että olen hemmottelun tarpeessa, Terhi nauraa.

– En edes tiennyt, että Kummit järjestää tällaisiakin tapahtumia eikä pelkästään suuria konsertteja, joista se paremmin tunnetaan. ● – Puolisentoista kuukautta olin tätä päivää odottanut ja osittain sen odotuksen voimalla elänyt, Terhi Kolari kertoi, kun hemmotteluohjelmasta oli vielä jäljellä ruokailu ja teatteri.

1.

2.

3.

10

4.

Tekee lapsen kehityksestä hauskaa

5.

6.

Ensimmäisestä hymystä ensimmäisiin horjuviin askeliin – lapsella on valtavasti opittavaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Oppiminen sujuu parhaiten, kun lapsella on hauskaa.

Fisher-Price on valinnut 10 suosikkilelua, jotka edistävät lapsen kehitystä – aisteista mielikuvitukseen ja kurkottelusta liikkumiseen ja oppimiseen.

7.

8.

9.

1. Stroller Mobile, 2. Shake ´n Rattle Maracas, 3. Stackin´ Sounds Animals, 4. Lion Stroller Plush, 5. Peek-a-Boo Friends Flip Phone, 6. Baby´s First Blocks, 7. Cash Register, 8. Little People School Bus, 9. Little People SUV, Dump Truck, Recycle Truck & Helicopter

Auta pieniä potilaita!

Jokaisesta Prisma –perhemarketista ostetusta Fisher-Price –tuotteesta lahjoitetaan 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille. Tehdään yhdessä hyvää!

Tummy Wedge © 2014 Mattel, Inc. All Rights reserved

Kummit kuva TOMI PALSA

Hevisaurus

TEEMU-NALLE COMPOSABLE -PALA 18K KULTAA JA TERÄSTÄ 23,KAIKISTA LAATUKORUN MYYMÄLÖISTÄ! TUET KUMMIT RY:TÄ.

WWW.NOMINATION.COM

HANNA PArTANeN Hanna-kummin viisaat valinnat

Kuitua koneeseen!

K

uITuA ON KAHTA eri tyyppiä: vesiliukoinen ja liukenematon kuitu. Molemmilla on terveydelle edullisia vaikutuksia. Kuitu muun muassa toimii verensokerin tasaajana, auttaa suolistoa toimimaan paremmin ja laskee veren LDL-kolesterolin määrää.

Painonhallinnan kannalta kuitu on olennainen, koska se hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja pitää siten

nälän loitolla. Kuitua saa monestakin ruoka-aineesta: kasviksista, marjoista, hedelmistä ja erityisesti viljatuotteista. Mikäli haluat lisätä ruokavaliosi kuidun määrää, niin tee se pikku hiljaa, jotta vältyt suoliston oireilulta ja muista lisätä myös juodun nesteen määrää.

Aikuisille suositus on 25–35 g kuitua päivässä. Lapsilla sopiva kuidun määrä on iästä riippuen hieman vähäisempi.

esimerkki, kuinka saada 30 grammaa kuitua erilaisista kuidunlähteistä: AAMUPALA:............................................................Kaurapuuro 2,5 dl .......................................................................................................................................... 3 g Ruisleipäpala ...................................................................................................................................................................3 g Herukoita 1 dl ............................................................................................................................................................3 g LOUNAS:........................................................................Tummaa keitettyä makaronia 2 dl................................................................ 2 g Porkkana-lantturaaste 2 dl ................................................................................................2 g Siivu täysjyväleipää .....................................................................................................................................3 g VÄLIPALA:....................................................................Päärynä............................................................................................................................................................................................ 5 g PÄIVÄLLINEN: ..................................................2 perunaa ................................................................................................................................................................................ 1 g Ruisnäkkileipäsiivu x 2.....................................................................................................................5 g ILTAPALA: .....................................................................Omena ............................................................................................................................................................................................... 3 g

Reseptit

.....................................................................................................................................................................

kuningatarkukko

150 g juoksevaa margariinia (esim. Becel juokseva margariini tms.)

1 dl sokeria 4 dl täysjyväruisjauhoja (kuitua 20 g) ¾ tl leivinjauhetta 400 g Pakkasmarjan marjoja (esim. mustikkaa, vadelmaa ja mansikkaa) ½ dl sokeria ½ dl perunajauhoja

30 g kuitua

(8 annosta)

KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

YHTEENSÄ:

Sekoita rasvaan sokeri ja jauho-leivinjauheseos. Ota 3/4 taikinasta ja painele uunivuoan (halkaisija 22-24 cm) pohjalle sekä reunoille.

Kumoa kulhoon jäiset marjat. Lisää sokeri ja perunajauhot. Levitä marjaseos vuokaan.

Tee lopusta taikinasta pieniä levyjä ja asettele marjojen päälle.

Anna taiteellisuutesi näkyä, sillä koskaan taikina ei kuitenkaan riitä peittämään piirakkaa kokonaan (nimimerkillä Kokemusta on!).

Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Tarjoile hieman lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

Kysy!

Hanna vastaa Onko kinkku hyvästä?

Emmi 8 v.

Kinkku kuuluu olennaisena osana paitsi jouluun, myös suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Jouluna kinkulla herkutellaan oikein olan takaa, ja arkena puolestaan kinkkusiivu löytyy usein leivän päältä tai ruuan joukosta. Juhlapäivinä saa ja kuuluukin herkutella, joten jouluna kinkkua voi syödä hyvällä omallatunnolla.

Ravitsemuksessa suuret linjat ratkaisevat, ja arkena kannattaakin valita leivän päälle vähäsuolainen ja vähärasvainen leikkele, esimerkiksi keittokinkku, joka lisää voileivän proteiinipitoisuutta.

Sydänmerkki auttaa valitsemaan helposti terveellisemmän vaihtoehdon kinkkuleikkeleiden joukosta.

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

HeMMOTTeLuPÄIVÄ

”Teit meistä kauniin”

Turku tarjosi äideille parastaan ”Teit meistä kauniin, teit meistä kauniimpaa kuin muut.” Apulannan kappale rupesi väkisinkin soimaan mielessä, kun seurasi sivusta Turun hemmottelupäivään kuulunutta parin tunnin sessiota parturi-kampaamo Butik Turussa. Pitkään ja aurinkoiseen huhtikuun puolenvälin päivään Aurajoen rantamilla mahtui toki paljon muutakin.

 Näin kaunista jälkeä Butik Turku sai tällä kertaa aikaan.

Ä

IdIT Satu Arponen, Pauliina Flemming, Taru Ruohonen, Hanna Ruonti ja Jelena Saaranen tapasivat aamiaisen merkeissä Break Sokos Hotel Caribiassa. Siellä heitä olivat Kummien puolesta vastaanottamassa toiminnanjohtaja Anne Knaster ja tuore Turun seudun projektikoordinaattori Saara-Sofia Sirén.

 Taru Ruohosen (edessä) ja Satu Arposen hiukset käsittelyssä Butik Turussa.

Hemmottelu sai Sadun liitelemään – TÄMÄ OSUI NAULAN KANTAAN. Olen sekä ulkoisesti että sisäisesti kuin uudestisyntynyt, sanoi Satu Arponen, vaikka Kummien Turussa järjestämästä hemmottelupäivästä oli siinä vaiheessa vielä monta vaihetta edessä.

– Minulla on jo nyt ihana olo ja käsissä taas virtaa vaikka kuinka paljon, Satu totesi Butik Turussa, missä todelliset ammattilaiset laittoivat äitien hiukset, kasvot ja kädet uuteen uskoon.

– Haluan suuresti kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tällaisen päivän. Toivottavasti moni muukin heräisi ymmärtämään, kuinka pienellä vaivalla sairaan lapsen äidin saa liitelemään.

Perhedynamiikka uusiksi Turkulainen Satu on uusioperheen emäntä.

Hänen aiemmasta suhteestaan perheessä on 10-vuotias Veera. Sadulla ja nykyisellä miehellään Tuomaksella on kolme yhteistä

38

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

lasta: Aada, 7, Oona, 4, sekä puolitoistavuotias Emmi. Joka toinen viikonloppu perheessä on lisäksi Tuomaksen tytär Iines, 15.

Pariskunnan keskimmäisellä yhteisellä lapsella on rusto-hiushypoplasia (RHH), peittyvästi periytyvä monielinsairaus, jonka olennaisin ilmentymä on lyhytkasvuisuus.

– Jos Oona ei olisi syntynyt, emme tietäisi olevamme Tuomaksen kanssa molemmat geenin kantajia. Kummankaan suvussa ei tietääksemme ole ollut ketään rustohiushypoplasiaa sairastavaa, Satu toteaa.

– Raskausviikolla 21 sain tietää, että tulen todennäköisesti synnyttämään sairaan lapsen. Merkit siitä eivät kuitenkaan olleet selvät. Ihan puskista tieto joka tapauksessa tuli. Onhan ensimmäinen yhteinen lapsemme Aada täysin terve.

Oonan synnyttyä geneetikko tutki hänet, mutta ei siinäkään vaiheessa löytänyt RHH-potilaalle tyypillisiä piirteitä. Sen vuoksi ensin epäiltiin Turnerin oireyhtymää.

– Ihana olo, sanoi Satu Arponen, kun äidit olivat istuneet pari tuntia ammattilaisten käsittelyssä Butik Turussa.

 Huhtikuun puolivälissä Turussakin tarvittiin vielä talvitakkeja.

Ennen teatteria äidit pääsivät pelaamaan curlingia synteettisellä jäällä lämpimissä sisätiloissa.

Tässä Pauliina Hemmingin tyylinäyte.

 Tuore projektikoordinaattori Saara-Sofia Sirén (vas.) ja toiminnanjohtaja Anne Knaster (toinen vas.) vastasivat Kummien puolesta Turun hemmottelupäivän emännöinnistä. Tässä lounastetaan ravintola Blankossa. Äidit oikealta Satu Arponen, Pauliina Flemming, Jelena Saaranen, Hanna Ruonti ja Taru Ruohonen.

Vasta DNA-testien jälkeen, heinäkuussa, varmistui, että Oonalla on RHH. – Kun olimme vasta jonkin aikaa ehtineet totutella Oonan RHH:hon, ilmeni, että hänellä on myös siihen liittyvä Hirschbrungin tauti eli paksusuolen hermosoluvajaus. Sitä on yritetty hoitaa suolileikkauksin. Aluksi Oonalla oli sekä ohutsuoli- että paksusuoliavanne. Sitten paksusuoli leikattiin kokonaan pois. Mutta ei useistakaan suolioperaatioista ole ollut apua.

Oonalla on lisäksi RHH-potilaille tyypilliseen tapaan vaikea immuunipuutos.

– Sekä me vanhemmat että meidän vanhemmat lapsemme ovat joutuneet opettelemaan, mitä tarkoittaa, kun perheessä on sairas lapsi; koko perhedynamiikka muuttuu täysin. Arki pyörii väkisinkin hyvin pitkälti sairaan lapsen ympärillä, Satu sanoo.

suuri mysteeri – Kun odotin Emmiä, minulle tehtiin raskausviikolla 11 istukkapunktio, Satu jatkaa.

– Toimenpiteessä on keskenmenon

Aamiaisen jälkeen äidit siirtyivät samaisen hotellin hemmottelevalle kylpypuolelle, missä jokaiselle oli varattu myös pieni hemmotteluhoito.

Kylpylän jälkeen viisikko pääsi kolmeksi vartiksi hierojien käsittelyyn Turun hieronta-akatemiassa.

Lounaan äidit nauttivat ravintola Blankossa. Sitten oli lyhyt kävely Aurajoen rantaa pitkin parturikampaamo Butik Turkuun, missä hemmoteltavien hiukset käsiteltiin ja kasvot meikattiin. Myös manikyyri oli mahdollisuus saada.

Sen jälkeen oli vuorossa hemmottelupäivän liikunnallinen osuus: curlingia Hohtogolf West Coastin synteettisellä ”jääradalla”. Eipä ainakaan ollut kylmä! ”Minicurlingin” ja pienen välipalan perään oli kulttuurin aika. Äidit pääsivät Turun Linnateatteriin katsomaan Rempallaan-komedian.

Turussa hemmottelupäivä huipentui teatteriesityksen jälkeen upeaan illalliseen ravintola Torressa. ●

riski, mutta sen olimme valmiit ottamaan.

Kaikki mahdolliset sairaudet haluttiin sulkea pois. Kuusi viikkoa myöhemmin sain kuulla, että odotan täysin tervettä tyttövauvaa, joka ei edes kanna RHH-geeniä.

Oona joutuu olemaan paljon sairaalassa ja on siellä aina ns. kosketuseristyksissä.

Satu-äiti on yleensä aina hänen mukanaan. Tuomas-isä pyörittää kotipalettia, mutta töiden salliessa myös hän pyrkii olemaan Oonan luona, jotta Satu voisi antaa aikaansa muillekin tytöilleen.

– Mahdollisuuksien mukaan pyrimme joka tapauksessa elämään normaalia elämää. Mutta enhän tietenkään voi viedä Oonaa varsinkaan flunssakausien aikaan ostoskeskuksiin tai vastaaviin paikkoihin, missä on paljon ihmisiä, Satu Arponen sanoo.

– Paljon olemme tietysti joutuneet turvautumaan sukulaisiin. Oonan tilanne kun saattaa muuttua silmänräpäyksessä. Joskus olemme menneet sairaalaan jonkun vähäpätöisen asian kanssa, mutta tuota pikaa

Oona onkin teho-osastolla, Satu hymähtää.

– Oona on ollut myös Helsingin lastenklinikalla hoidossa, jota itse anoin. Sielläkin lääkärit ovat todenneet, että Oona on heille haaste, ”suuri mysteeri”: kun hoitoihin ryhdytään, ei niiden lopputulosta koskaan tiedä.

Toukokuun lopulla suolikirurgi, professori Risto Rintala, kävi taas operoimassa Oonan suolistoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Satu Arponen on kotona Oonan omaishoitajana. Pian alkavat tulla eteen Oonan esija peruskouluun liittyvät ongelmat.

– Pyrin katsomaan asioita positiiviselta kantilta, mutta pikkuisen pelottaa, Satu myöntää.

– 76-senttinen Oonahan jää siellä helposti muiden jalkoihin. Kuka siellä sitä paitsi huolehtii avanteiden tyhjennyksestä ja lääkityksestä? Satu kysyy.

– Ja minä osaan jo tulkita Oonan eleistä, mitä on kohta tulossa, mutta kuka muu siihen pystyy? ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

39

HeMMOTTeLuPÄIVÄ

TeksTi ja kuvaT MATTI HANNuLA

Kuopio hemmottelukevään päätösetappina

Kylpemistä, kauneushoitoa ja korkean paikan kahvittelua Kuopio oli Kummien järjestämän ”äitien hemmottelukiertueen” viimeinen etappi tällä erää.

Siellä hemmoteltiin 24. huhtikuuta. Ohjelma noudatti pitkälti muilta hemmottelupaikkakunnilta tuttua kaavaa. Mutta maisemien puolesta Kuopio taisi vetää pisimmän korren.

H

e M M O T e LTAV I e N rY H M Ä kokoontui aamusella Kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Emilia Varpula oli porukan ainoa ”puhtaasti kuopiolainen”. Jenna Ryynänen tuli Leppävirralta, Saija Liukkonen Suonenjoelta, Suvi Jegoroff Siilinjärveltä ja hänen siskonsa Pauliina Karppinen Lapinlahdelta.

Kunnonpaikan tarjoamien rentouttavien hoitojen jälkeen ”hovikuljettaja” Hannu Maukonen kuskasi äidit tilataksilla Kuopion keskustan kupeeseen ravintola Kings Crowniin, missä nautittiin lounas.

 Emilia Varpula (edessä) ja Jenna Ryynänen hemmoteltavina KP Hius- ja Kauneuskeskuksessa.

40

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

 Kings Crownin lounas maistui äideille kylpylässä vietetyn aamupäivän jälkeen. Vasemmalta Jenna Ryynänen, Saija Liukkonen, Pauliina Karppinen, Suvi Jegoroff ja Emilia Varpula.  Näin nättejä naisia lähti KP:stä jatkamaan hemmottelupäivää.

Lounaan jälkeen siirryttiin Kauppapaikka Hermanniin, missä KP Hius- ja Kauneuskeskuksen henkilökunta laittoi pari tuntia parastaan.

Maukonen saikin sen jälkeen kyyditä viisi entistäkin kauniimpaa naista ylös Puijolle. Iltapäiväkahvit tarjoiltiin Torniravintolassa, missä äidit saivat samalla katsella upeita maisemia ja tiirailla kotikontujensa suuntaan.

Puijon visuaalisten elämysten jälkeen oli edessä paluu tasaisempiin maisemiin: ohjelmassa oli biljardiopetusta Bar Freetimen verkojen äärellä, ennen kuin äidit pääsivät Kuopion kaupunginteatteriin seuraamaan Elling-näytelmää.

Eikä siinä vielä kaikki. Teatterin jälkeen äideille tarjottiin hemmottelupäivän päätteeksi illallinen ravintola Isä Camillossa.

Kummien puolesta kokonaisvastuun Kuopion hemmottelupäivästä kantoi hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi. ●

Bar Freetimen biljardiosastolla Suvi Jegoroffkin pääsi laittamaan palloja pussiin.

 Iltapäiväkahvittelua varten noustiin tilataksilla Puijon laelle.

Raskas talvi takana

L

ePPÄVIrTALAISeLLA Jenna Ryynäsellä oli Kuopiossa huhtikuussa järjestetyn äitien hemmottelupäivän aikaan takanaan puoli vuotta pelkkää sairaalaelämää.

Perheeseen syntyi viime lokakuun 6. päivä Eliel-poika. Jo synnytyslaitoksella hänessä todettiin ihomuutoksia. Elielistä otettiin koepaloja.

– Pääsimme kotiin tuloksia odottelemaan, Jenna-äiti kertoo.

– Eliel oli kolmen viikon vanha, kun hän joutui KYSiin jatkotutkimuksiin. Siellä diagnosoitiin synnynnäinen leukemia.

Muuten Eliel tuntui hyvävointiselta ja terveeltä. Mistään muusta kuin ihomuutoksista ei ollut pääteltävissä, että jotakin ongelmaa olisi, Jenna muistaa.

– Leukemiaa alettiin tietysti heti hoitaa. Koko talvi vierähtikin sitten sairaalassa. Olin siellä koko ajan Elielin kanssa.

Vasta huhtikuussa Eliel pääsi seuraavan kerran käymään kotona, missä pikkuveljeään odotti takaisin myös perheen viisivuotias esikoinen Joel.

Monta tiukkaa paikkaa Synnynnäinen leukemia on luonteeltaan ärhäkkä ja erittäin harvinainen: Suomessa tavataan arviolta yksi tapaus 3–5 vuoden välein. Taudin syntymekanismi on tuntematon.

– Mistään ennusteista lääkärit eivät edes puhuneet, Jenna Ryynänen kertoo.

Elielin taudin tarkempi diagnoosi oli akuutti myelooinen leukemia, jota yleisemmin tavataan 60–70-vuotiailla.

– Hoidot olivat rankkoja, Jenna huokaa.

– Sytostaateilla aloitettiin. Jo ensimmäisen hoitojakson aikana Eliel sai lisäksi verenmyrkytyksen. Hän joutui olemaan pitkään teho-osastolla taistelemassa hengestään. Monta kertaa piti jännittää, kumpaan suuntaan tilanne lähtee kääntymään. Onkin melkoinen ihme, että näin pitkälle on päästy.

kuukausia sairaalassa Onneksi tilanne alkoi pikku hiljaa parantua; tauti rupesi talttumaan. Toukokuun lopulla Elielillä oli jo edessään hoidonlopetustutkimukset.

– Jännitettävää toki riittää vielä pitkään niiden jälkeenkin. Äitien hemmottelupäivänä, 24. huhtikuuta, Eliel oli vielä sairaalassa.

– Olihan tuo viime talvi koko perheen kannalta aikamoista taiteilua, Jenna sanoo.

– Olimme juuri ennen Elielin syntymää muuttaneet Siilinjärveltä Leppävirralle, ja tarkoitus oli, että esikoispoikamme olisi ollut talven kanssani kotosalla. Yhtäkkiä olikin etsittävä hänelle aivan uudesta elinympäristöstä hoitopaikka. Onneksi löysimme hyvän.

Sen jälkeen kun Eliel joutui KYSiin, ei Jenna-äiti käynyt kertaakaan kotonaan kahteen kuukauteen.

– Sitten olin yhden yön kotona ja taas koko seuraavan kuukauden sairaalassa.

Vasta kevätpuolella aloin olla enemmän öitä kotona.

virtaa jaksamiseen Jenna Ryynäsen perheessä elämä alkoi tänä keväänä oikeastaan uudelleen kohdasta ’viime lokakuu’.

– Kyllä se vähän siltä tuntuu. Pikku hiljaa pääsemme palaamaan normaalimpaan arkeen.

Kummien järjestämä hemmottelupäivä tuli Jennalle ”todella tarpeeseen”.

– Olen joutunut koko talven huolehtimaan kaikesta, ja keskiössä on tietysti ollut kova huoli Elielistä. Samalla on pitänyt pitää kaikkia perheen lankoja käsissä, jotta arki pyörii kotonakin. Siinä unohtuu oma syöminenkin välillä.

Kummien järjestämä hemmottelupäivä antoi Jennan mielestä hänelle virtaa jaksamiseen taas pitkäksi aikaa. – Tämä on todella loistavaa.

Jenna aikoo olla kotiäitinä pitkään äitiyslomansa päättymisen jälkeen.

– Enhän minä ole vielä saanut olla Elielin kanssa ollenkaan kotona. ● – Pikku hiljaa perheemme palaa normaaliin arkeen, huokasi Jenna Ryynänen kahvituokion lomassa Puijon tornissa.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

41

KLINIKKAVIerAS

Pituushyppääjä piipahti pitkästä aikaa

Tommi Evilä kummivierailulla Tampereella Pituushyppääjä Tommi Evilä kävi aprillipäivänä vierailulla Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla.

E

deLLISeSTÄ KerrASTA OLIKIN vierähtänyt aikaa peräti seitsemän vuotta. Se on kuitenkin jäänyt hyvin Tommin mieleen.

– Sain silloin joltain pieneltä potilaalta muistoksi pienen helmistä tehdyn perhosen, jota kannoin vuosia mukanani aurinkolasikotelossa. Perhonen auttoi selviytymään omista vammautumisista.

Se toi mieleen positiivisia muistoja potilaasta, joka sen antoi.

Tommi sai taas vierailustaan hyvää palautetta ja positiivista virettä itselleen.

– Suosittelen ehdottomasti kaikille muillekin kummeille.

Lasten kirurgisella osastolla pituushyppääjätähden kanssa pääsi poseeraamaan tamperelainen Leidy Hosio.

juttelukaveri Tampereen Pyrintöä edustavan Tommin selkä leikattiin TAYSissa viime syksynä.

Nyt se on palautunut niin hyväksi kun mahdollista.  Osasto 6:lla käydessään Tommi tapasi ylöjärveläisen Miro Lehtisen.

– Ei ole tullut mitään takapakkia. Päällä on täysitreenaus elokuun EM-kisoja varten, Tommi raportoi.

– Lomailuun ei kesällä ole sen kummemmin aikaa, rentoutumiseen kylläkin. Ruokavaliota pitää tarkkailla, muuten voi ottaa rennosti kesätapahtumissa käyden ja ystäviä tapaillen.

Potilaille Tommi kokee olevansa juttelukaveri. Hän kertoo omia kuulumisiaan ja kyselee potilaiden kuulumisia.

– Ei keskitytä niinkään siihen, miksi ollaan sairaalassa, vaan puhutaan ihan 42

www.kummit.fi • Klinikkavieras

muista asioista. Loppujen lopuksi me ollaan kaikki samalla viivalla ja välitetään toisistamme.

Tommi kokee hoitajien tekevän hyvää ja tärkeää työtä ja pysähtyy siksi mielellään myös vaihtamaan muutaman sanan heidän kanssaan.

– Ylipäätään sairaalavierailu on mukava sosiaalinen tilanne.

– Mistä tahansa pienestä eleestä tai muistamisesta voi jollekin tulla sen päivän kovin juttu, Tommi kuittaa lopuksi.

– Koskaan ei voi tietää, kehen mikäkin juttu kolahtaa. ●

TAPAHTuMA

7-vuotiaat isosiskot. Heistä nuorempi on ns. klinikkalapsi.

– Isosiskot kuuntelevat aina kateellisina meidän päiväretkikertomuksiamme, Katariina-äiti naurahti.

Tuteille on entistä enemmän tarvetta heinäkuussa, kun Miettisten perheeseen tulee jo viides lapsi; tytöt ja Onni saavat pikkuveljen.

– Tilaus meni perille, Katariina Miettinen sanoi.

Yksivuotias tammelalainen Niilo Niemi pääsi Norstarin osastolla Teemu-nallen syliin.

Kuvassa mukana myös Sanni-sisko, 3.

Ruuhkaton mahdollisuus miellytti Lapsimessuilla

Kummit järjesti tilavaa tutustumista

Messutuotteet kummeille Oy Norstar Ab lahjoitti lähes kaikki näyttelyosastonsa tuotteet – mm. Fischer-Price -lelut ja Little People -hahmot sekä Barbiet – Lastenklinikoiden Kummeille jaettavaksi yliopistosairaaloiden lastenosastoille.

– Meillä on ollut sama kuvio jo monena peräkkäisenä vuonna, kertoi trade marketing -koordinaattori Anne Tammi Norstarista.

Useamman suuren lelubrändin jälleenmyyjä Norstar oli myös järjestänyt tuoteosastolleen leikkinurkkauksen.

Norstar tekee hyväntekeväisyystyötä sairaiden lasten eteen myös lahjoittamalla 1.8.2013–1.8.2014 välisenä aikana jokaisesta Prisma-liikkeistä ostetusta Fisher-Price -tuotteesta Lastenklinikoiden Kummeille yhden sentin.

– Ja sopimusta on sovittu jatkettavaksi toinen vuosi heti perään, Anne Tammi uutisoi.

– Kaikki osapuolet ovat olleet niin tyytyväisiä. ● Katariina Miettinen oli mielissään, kun sai rauhassa tutustua messuosastoihin ennen tungosta. Onni ja Lyydia olivat varmaankin samaa mieltä.

Lastenklinikoiden Kummit oli perinteisesti järjestänyt 11.–13. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa pidettyjen Lapsimessujen alkajaisiksi potilasperheille mahdollisuuden tutustua näyttelyosastoihin rauhassa tunnin verran, ennen kuin ovet yleisölle varsinaisesti avattiin.

V

ANTAALAINeN Katariina Miettinen oli tullut Messukeskukseen mukanaan kuusivuotias Lyydia ja yksivuotias Onni.

– Muistelimme juuri Lyydian kanssa, että olimme vuosi sitten kahdestaan Lapsimessuilla, kun Onni oli vielä vatsassani, Katariina Miettinen totesi. Hän oli tyytyväinen saadessaan kierrellä lastensa kanssa mes-

suosastoilla, ennen kuin varsinainen ruljanssi alkoi.

– Mukavan rauhallista, ja uskon, että sellaiset perheet, joilla on infektioherkkyyttä, arvostavat tällaista mahdollisuutta vielä enemmän.

Katariina Miettisen tarkoituksena oli ainakin ostaa tutteja.

– Kun Onnilla on vaan yks tutti, perusteli Lyydia-sisko, jolla itsellään on 9- ja Tapahtuma • www.kummit.fi

43

LAHJOITUS

Entistä turvallisempaa potilaiden siirtämistä

Finnair lahjoitti toimenpidepatjan ensihoitohuoneeseen Helsingin Lastenklinikalla otettiin viime syksynä käyttöön uusi ensihoitohuone. Uusien laitteiden ohella eräs ensihoitohuoneen tärkeistä varusteista on Finnairin lahjoitusvaroilla hankittu TraumaTransfertoimenpidepatja, jolla traumapotilasta on entistä turvallisempaa siirtää.

P

atjaa ja samalla tuoreita hoitotiloja kävi Finnairin puolesta Helsingin lastenklinikalla toukokuussa ”katsastamassa” kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki.

– Olen tosi iloinen, että olemme olleet mukana tässä hankkeessa, Ihamäki sanoi.

– Varat patjaan kerättiin henkilökunnan keskuudessa lippailla sekä yhtiön 90-vuotisjuhlassa, jossa keräys varsinaisesti lanseerattiin. Firma osallistui sitten talkoisiin sellaisella summalla, joka henkilökunnan keräyksestä jäi puuttumaan, hän kertoi.

Toivottavasti vähällä käytöllä Hoitohenkilökunnan sana painoi vaa’assa paljon, kun uutta ensihoitohuonetta suunniteltiin.

– Saimme tilan, johon piti rakentaa ensihoitohuone. Seinät oli määritelty. Se oli hieman rajoittava tekijä, toteaa sairaanhoitaja Tomi Virtanen.

– Nyt meillä on kuitenkin selvästi enemmän tilaa, ja onhan toki hienoa, kun kaikki on uutta. Toki toivomme, että näille tiloille olisi mahdollisimman vähän käyttöä, hän korostaa.

Ensihoitohuoneessa hoidetaan ensisijaisesti hätätilapotilaat kuten traumapotilaat ja muut akuutisti apua tarvitsevat.

Mutta toki siellä hoidetaan muutkin sellaista hoitoa tarvitsevat.

– Yleensä ensihoitohuoneen potilaat tuodaan klinikalle ambulanssilla, ja ambulanssista saamme ennakko-ilmoituksen tilanteesta, jotta tiedämme varautua, selvittää apulaisosastonhoitaja Anne Ikäheimo.

– Päävammaepäilyt kuljetetaan kohteesta aina suoraan Töölön sairaalaan ja siirretään tänne vasta, jos päävammaa ei todeta olevan, Ikäheimo täsmentää.

– Hätätilapotilas vaatii paljon lääkäreitä ja hoitajia ympärilleen. Siinäkin mielessä nämä väljemmät tilat ovat todella ihanat.

Nyt mahtuu työskentelemään, Ikäheimo huokaa.

Nelisentuhatta euroa kappaleelta mak44

www.kummit.fi • Lahjoitus

savaa TraumaTransfer-patjaa toki käytetään hyvien ominaisuuksiensa vuoksi muidenkin kuin traumapotilaiden siirtämiseen.

Patja on sopivan pehmeä pitääkseen traumapotilaan hyvin paikallaan, jotta lisävammoja ei pääse syntymään. Turvallisuuden vuoksi potilas sidotaan remmeillä kiinni patjaan, kun häntä siirretään esimerkiksi CT-tutkimuspöydälle. Hoitohenkilökunnan kannalta TraumaTransfer-patja on erittäin mukavakäyttöinen.

Monitahoista tukea Finnairin lahjoituksen myötä TraumaTransfer-patjojen määrä lastenklinikan ensihoitohuoneessa kasvoi kahdesta kolmeen.

– Toivottavasti pystymme jatkossa lahjoittamaan lisää varoja tällaisiin hankintoihin, Ihamäki sanoo.

– Meillähän on jatkuva yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Arvokkaaseen yhteistyöhön osallistuvat paitsi firma ja sen henkilökunta niin myös asiakkaat, jotka pystyvät lahjoittamaan keräämiään Finnair Plus -pisteitä Kummeille, Ihamäki muistuttaa. Plus-pisteillä Kummit lennättää potilasperheitä hoitoihin yliopistosairaalapaikkakunnille. ●

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki (toinen vas.) ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster kävivät ”katsastamassa” uuden ensihoitohuoneen ja Finnairin sinne lahjoittaman TraumaTransferpatjan. Esittelijöinä olivat sairaanhoitaja Tomi Virtanen ja apulaisosastonhoitaja Anne Ikäheimo.

KLINIKKAVIERAS

Miss Suomesta perinteisesti Lastenklinikoiden Kummi

Bea Toivonen teki heti klinikkavisiitin Miss Suomi -tittelin saavuttaminen tietää automaattisesti kutsua Lastenklinikoiden Kummiksi.

Suomen tämän vuoden virallisesti kaunein, 21-vuotias Bea Toivonen, sai kyseisen kutsun jo kruunajaisiltana 5. toukokuuta Kirkkonummen Långvikissa.

J

o vajaat kaksi viikkoa myöhemmin Bea vieraili ensimmäisen kerran Helsingin Lastenklinikalla, ensin klinikan pihalla kesäkauden avajaisissa ja sitten osasto S10:llä.

– Tämä pienikin ”pintaraapaisu” sai minut ymmärtämään, miten eri lailla asiat voivat joidenkin kohdalla olla. Tällainen opettaa arvostamaan pieniäkin hyviä asioita omassa elämässään, Bea tuumi.

– Haluan ilman muuta tulla tänne toisenkin kerran ja toivottavasti pidemmälle visiitille.

Historiallinen tapaus Beasta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen toisen polven Miss Suomi, sillä hänen äitinsä Marja Kinnunen voitti tittelin vuonna 1985.

– Tietysti olemme katselleet niitä vanhoja videoita, ja misseys oli lapsuudessa haaveenani. Mutta teininä, kun oli ”pakko” olla vähän vaikea, pistin vähän aikaa kovasti hanttiin. Mutta toki nämä missijutut ovat aina kiinnostaneet, kertoo Bea, jonka kaksi ja puoli vuotta vanhempi isosisko Anna-Sofia Toivonen kuului vastikään Miss Rock 2014 -kilpailun finalisteihin.

– Olemme kaikin puolin kuin yö ja päivä. ”Fia” on enemmän sellainen rokkimimmi, minä taas kauneusintoilija, vertaa Bea, joka viime vuonna voitti Janina F -mallikilpailun.

kin missin, vaan hän on salibandymiehiä.

– Itse olen opiskellut meikkaajaksi ja maskeeraajaksi, ja olen tehnyt niitä töitä vuoden alusta Jyväskylässä vuokratuolilla.

Minulla on myös parturi-kampaajan koulutus. Se on ollut kiinnostukseni kohde pienestä pitäen, Bea toteaa.

– Mutta seuraava vuosi menee nyt täysin misseilyn merkeissä.

Ovet avoimina Miss Universum -kilpailut pidetään lokakuussa Brasiliassa. Se on perinteisesti Miss Suomen edustustehtävä.

– Olen aina halunnut nähdä sen maan. Ilmeisesti kisat ajoittuvat niin, että vietän siellä 22-vuotissyntymäpäiviäni. Se olisi hauskaa, hihkuu Bea, jota media on ainakin toistaiseksi kohdellut hyvin.

– Olen niin kiltti tyttö.

Minulta ei todellakaan löydy luurankoja kaapista, hän vakuuttaa. Bean kotoa sen sijaan löytyy kaksi koiraa: chihuahua sekä cavalierkingcharlesinspanielipentu.

Tulevaisuuttaan ajatellen Bea pitää kaikki ovet töiden suhteen avoimina.

– Uskon, että seuraavan vuoden aikana minulle tulee eteen moniakin uusia mahdollisuuksia. ● Bea Toivonen kävi sekä tuoreena Miss Suomena että tuoreena Lastenklinikoiden Kummina vierailulla Helsingin klinikalla.

Muut hommat hyllylle Hyvinkääläissyntyinen Bea on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Tuusulassa. Puolisentoista vuotta sitten hän muutti Jyväskylään, minne hänen poikaystävänsä oli päässyt opiskelemaan yliopistoon. Bean poikaystävä ei ole jääkiekkoilija, kuten edeltäjänsä Lotta Hintsan ja monen muunKlinikkavieras • www.kummit.fi

45

Ostamalla Biolantuotteita tuet Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

KuMMIuuTISIA

Kummit rekrytoi tehopakkauksen

Saara-Sofia Sirén on Turun-tapahtumien dynamo Lastenklinikoiden Kummit sai huhtikuun alussa vankan vahvistuksen Varsinais-Suomeen, kun turkulainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Saara-Sofi a Sirén aloitti yhdistyksen palveluksessa projektikoordinaattorina. Hänen vastuullaan ovat Turussa ja sen ympäristössä järjestettävät tapahtumat ja yhteistyökumppanuudet.

S

AARA-SOFIA PITÄÄ TURKUA Kummien kannalta erittäin otollisena maaperänä.

– Myös hetki on otollinen, hän sanoo.

– Valtakunnallisen Uusi Lastensairaala 2017 -keräyksen myötä Turussa on herännyt paljon keskustelua lastenklinikoiden tukemisesta. Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala, missä Turun lastenklinikka sijaitsee, on todella huonossa kunnossa. Olosuhteiden kanssa on siellä jo pitkään jouduttu ”tekohengittämään”, Saara-Sofia tietää.

– Jo ennen kuin oli ajatustakaan minun Kummeihin tulostani tai Kummien Turku-panostuksesta, olin mukana monissa kahvipöytäkeskusteluissa, joissa ihmeteltiin, miksei täällä tehdä asian eteen mitään. Turun Sanomissa oli TYKS:n lastenklinikan tilanteesta kevättalvella iso artikkeli. Olikin hauska sattuma, että juuri päivää ennen, kuin Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster otti minuun yhteyttä, eräs ystäväni totesi minulle sähköpostissaan, että minä olisin juuri oikea henkilö tekemään asialle jotakin. Elämä on joskus ihmeellistä, Saara-Sofia päivittelee.

Hän on jo ehtinyt aktiivisesti hyödyntää monipuolisia ja -lonkeroisia verkostojaan.

– Kaikki kontaktoimani ihmiset ovat suhtautuneet uuteen työhöni erittäin myönteisesti.

Saara-Sofiasta on erittäin iso apu, kun Turun Logomossa on 2.10. Kummien järjestämä Fashion & Friends -muotitapahtuma ja 27.11 Joulu Mielelle  Saara-Sofia Sirén aloitti heti aktiivisen, jo olemassa olevan turkulaisverkostonsa hyödyntämisen Kummien hyväksi.

-konsertti. Suunnitelmissa on myös pienempiä tapahtumia ja tempauksia Turun alueella. uutta perspektiiviä Saara-Sofia Sirén täyttää heinäkuussa 28 vuotta ja on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Valmistuttuaan nelisen vuotta sitten hän työskenteli ensin Felix Abballa,

missä tuotepäällikkönä vastasi Felix-brändistä. Felix Abban ja Kummien yhteistyö tavallaan poiki nyt Saara-Sofialle työpaikan Kummeissa.

– Tutustuin Anne Knasteriin, kun toteutimme yhdessä Kummit Golfin Kultarannassa kesäkuussa 2012, Saara-Sofia kertoo. Felix Abbasta hän kuitenkin siirtyi töihin eduskuntaan vastaamaan kokoomuksen eduskuntaryhmän viestinnästä ja mediasuhteista. Eduskunnasta Saara-Sofia jäi vuosi sitten äitiyslomalle.

– Oman lapsen syntymä antoi minulle tietysti aivan uuden perspektiivin näihinkin asioihin. Kun nyt olin palaamassa töihin, sattui sopivasti, kun Kummit on tuomassa Turun suunnalle enemmän tapahtumia ja he tarvitsivat täältä henkilön vastaamaan paikallisista kontakteista.

Anne Knasterin mielessä oli herännyt ajatus pyytää Siréniä Kummeille töihin.

– Se oli itse asiassa tullut ensimmäisen kerran mieleeni jo silloin Kultarannassa, Knaster myöntää.

– Minä olisin saanut jatkaa äitiysloman jälkeen eduskunnassa, mutta matkustaminen Turun ja Helsingin välillä olisi käynyt entistä hankalammaksi, kun muu perhe ja tukiverkko on Turussa, Saara-Sofia toteaa. Hän on toista kauttaan kokoomuksen edustajana kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa, mikä omalta osaltaan sitoo Saara-Sofiaa Aurajoen rannoille.

Myös joogaopettaja Liikunnallinen Saara-Sofia on kymmenisen vuotta valmentanut sekä kasvattajaseuransa Turun Riennon että Turun Naisvoimistelijoiden nuoria joukkuevoimistelijoita ja ollut useamman vuoden Voimisteluliiton hallituksen jäsen.

– Valmentamiseni ei ole koskaan painottunut huippuurheiluun vaan siihen, että lapset saisivat harrastaa ja liikkua ilosta, Saara-Sofia korostaa. Jooga on sittemmin puskenut hänen omissa harrastuskuvioissaan voimistelun ohi.

Saara-Sofia on kouluttautunut joogaopettajaksi. Vapaa-ajan ongelmia ei tällä turkulaisella tehopakkauksella siis ole. ● Kummiuutisia • www.kummit.fi

47

TAPAHTuMA

TAYSin pihalla pompittiin ja istutettiin kevätkukkia

Pomppulinna oli varsinkin Hippoksen päiväkodin Hummat-ryhmän lasten mieleen.

Liiketalouden opiskelijoiden loppunäyttö toi iloa lapsille Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät huhtikuussa pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona Tampereen yliopistollisen sairaalan pihalla yhteistyössä Kummien kanssa kevättapahtuman sairaalassa olevien pienten potilaiden piristykseksi, ja mukaan ilmoittautui myös iso joukko lähialueen päiväkotilapsia.

K

YSeeSSÄ OLI TAMK:n liiketalouden koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden loppunäyttö.

– Tehtävänä oli valita tietty toimeksiantaja, jolle toteutetaan hyväntekeväisyys- tai varainhankintatapahtuma, taustoitti yhdeksänjäsenisen opiskelijaryhmän projektipäällikkönä toiminut Antti Poikolainen.

– Halusimme tehdä jotakin hyvää lapsille. Osalla ryhmästämme oli tuttuja TAYSin lastenklinikalla. Ajattelimme, että siinä on meille hyvä kanava.

Ryhmä valmisteli tapahtumaa runsaan kuukauden päivät. Opiskelijat saivat hel-

 Teemu-nalle keräsi lapsia kuin kärpäspaperi kärpäsiä.

pohkosti mukaan yhteistyöyrityksiä.

– Heti kun mainitsimme Kummien nimen, se kirvoitti lahjoitukset, Poikolainen myhäili.

– Pomppulinnan saimme Kolmen Sports Ky:ltä, jonka reiluun tarjoukseen pystyimme vastaamaan myöntävästi Akaan vanhempainverkoston ja Valkkisten Vatupassin myötävaikutuksella. Tarjoilulahjoitukset saimme Fazerilta ja Citymarket Lielahdelta, ilmapallot Ilmapallomestareilta ja istutustarvikkeet Plantagenilta, hän kiitteli.

Opintovuoden huippuhetki Päiväkodeista lapsia kävi tapahtumassa yhteensä kuutisenkymmentä.

– Se oli kapasiteettiimme nähden sopiva määrä, Poikolainen totesi.

TAMK:n opiskelijaryhmä järjesti onnistuneen tapahtuman.

48

www.kummit.fi • Tapahtuma

– Osastoilla olevista lapsista kävimme tervehtimässä suurinta osaa.

Tempaus sai aikaan hyvän mielen paitsi kymmenille lapsille niin myös tapahtuman toteuttajille.

– Oli elämäni ehdottomasti hellyttävin hetki, kun näin lasten pääsevän pomppulinnaan ja Teemu-nallea moikkaamaan, Poikolainen hehkutti.

– Mikään ei ole koskaan kirvoittanut vastaavaa iloa sydämeeni.

 Opiskelija Karoliina Salmi auttoi Elinaa taimenistutuksessa.

 Osastolla Teemu-nallen syleilyyn pääsivät muun muassa kolmevuotias Annika Hepokorpi ja isänsä Juha.

Tyytyväinen näkemäänsä oli myös opiskelijaryhmän valmentaja Riitta Vihuri TAMK:sta.

– Alunperinkin pidin tällaista hyvänä ideana. Tapahtuma oli erittäin onnistunut.

Joitakin pieniä asioita oli vielä viime hetkillä hakusessa, mutta kaikki palaset loksahtivat lopulta paikoilleen, Vihuri näki. ●

Elastisesta tuli Kummien hallitusjäsen Taiteilijanimellään Elastinen paremmin tunnettu artisti/tuottaja Kimmo Laiho on keväällä aloittanut Lastenklinikoiden Kummien hallituksessa. Elastinen on ollut jo vuosia mukana Kummien tukityössä lapsipotilaiden hyväksi, ja nyt tähän kummitoimintaan liittyy uusi ulottuvuus.

K

uMMIeN TOIMINNANjOHTAjA Anne Knasterin mukaan Elastisen osaamista aiotaan hyödyntää muun muassa tapahtumasuunnittelussa.

– Kummien laaja-alaista asiantuntijuutta ja poikkitieteellistä osaamista edustava hallitus saa Elastisesta loistavan lisän joukkoonsa, Knaster sanoo.

– Maailma ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia, ja erityisesti nuorten parissa nousevat trendit ja liikkeet ovat niin nopeita, että Elastinen tuo tietämyksellään meille arvokkaan lisän esimerkiksi nuorisotapahtumien suunnittelussa, Knaster jatkaa.

Elastisella on taustallaan vuosien käytännön kokemus Kummien työstä.

Kuva: Sami Siilin/ © Rähinä Records Oy

– Haluamme Elastisen avulla jatkossakin tarjota lapsille ja nuorille huippuluokan hyväntekeväisyystapahtumia, joista Elämä Lapselle -konsertti on noussut jo itsessään lähes institutionaaliseen asemaan. Elastisen liittyminen Kummien hallitukseen on siinäkin mielessä upeaa, että hänellä on jo taustallaan vuosien käytännön kokemus Kummien työstä.

Elastinen on itsekin innoissaan uudesta haasteesta ja vaikutusmahdollisuudesta: – Olen tehnyt pitkään Kummien kanssa yhteistyötä, ja minulle Kummien hallitukseen pääseminen on suuri kunnia. Otan sen erittäin isolla ilolla vastaan.

Tulen tekemään parhaani ja uskon olevani oikea mies hommaan. Mahtavaa päästä nyt toden teolla vaikuttamaan!

Kummien hallituksen muut jäsenet ovat Tuomo Raasio (pj.), Olli Puntila, Sirpa Smolsky, Mikael Knip, Pirjo Nuotio, Jukka Kohonen, Jussi Mertsola ja Lauri Ollari.

Hallituksen työhön osallistuvat myös toiminnanjohtaja Anne Knaster, kunniapuheenjohtaja Kalevi Tuominen sekä asiantuntijajäsen Jari Petäjä. ● www.kummit.fi

49

Kummit Bowling

Kummit Bowling pohjoisempana kuin koskaan

Oulussa keilattiin keskoskehtoa klinikalle

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Lastenklinikoiden Kummit teki toukokuussa uuden päänavauksen, kun aiemmin vain pääkaupunkiseudulta tuttu hyväntekeväisyystapahtuma Kummit Bowling järjestettiin Oulun keilahallissa. Vetonauloiksi oli saatu tukku Oulun seudun omia julkimoita, ja mukana olleiden yritysten voimin tuotto kohosi noin 8400 euroon.

Lahjoituksen kohde on Oulun yliopistolliseen sairaalaan hankittava keskoskaappi.

Oulun kaupunginteatterin tuore taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen (vas.) ja OYS:n lastenkirurgian osaston ylilääkäri Willy Serlo tutustuivat keilaten.

50

www.kummit.fi • Kummit Bowling

O

ulun kaupunginteatterin taiteellisen johtajan pestin aprillipäivänä virallisesti vastaanottanut Kari-Pekka Toivonen tuli tuoreena oululaisena oitis mukaan paikalliseen Kummit-tapahtumaan. Se oli hänelle ensiesiintyminen Kummien karkeloissa.

– Kummit tekee arvokasta työtä, ja monet ystäväni ovat olleet jo pitkään aktiivisesti mukana sen toiminnassa, Toivonen totesi.

– Suomessa tuskin on montaa ihmistä, joka ei ole kuullut Kummeista. Se on jo sinällään saavutus. Kaikki hyvä, mitä Kummit on saanut aikaan, on todella merkityksellistä. Olen ylpeä ja iloinen, että sain kutsun keilaamaan.

K-P asuu jo Oulussa.

– Onhan tämä iso elämänmuutos, kertoo Turussa syntynyt, mutta pääosan elämästään pääkaupunkiseudulla asunut Toivonen uusista kuvioistaan. Ennen uutta pestiään hän oli kaksi vuotta Turun Linnateatterin taiteellisena johtajana.

– Sahasin tiiviisti Porvoon ja Turun väliä. Mutta tähän kuvioon ei matkalaukkuelämä sovellu, Toivonen toteaa.

– Siitä olen tosi iloinen, että nyt pääsen pyörällä töihin. Se on harvinaista herkkua.

Hänen näyttelijävaimonsa Merja Larivaara ja kaksi nuorinta lasta, pienet pojat, muuttavat syksyllä perässä. Pariskunnan kaksi aikuista lasta jäävät pitämään perheen Porvoon-taloa pystyssä.

Monista elokuvista ja tv-sarjoista tuttu Toivonen, 47, ei aio jättää näyttelemistä.

– Elokuva- ja tv-töitä tehdään yleensä kesällä, joten ne ovat järjestettävissä. Ja saattaa olla, että hyppään näyttämölle Oulun kaupunginteatterissakin. ●

VoF-kolmikkokin sai kutsun OuLuLAISLAuLAjAT Aki Louhela, Sini Alatalo ja Juho Schroderus olivat vastanneet myöntävästi Kummien keilailukutsuun. Koko kolmikko on menestynyt Nelosen The Voice of Finland -kilpailussa. Aki teki vaikutuksen jo kyseisen tv-ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella (2011–12) ja sekä Sini että Juho sen kolmannella, vastikään nähdyllä kaudella.

– Tärkeä esilletulo, tavallaan päivitys, toteaa jo runsaat parikymmentä vuotta keikkaillut Louhela ohjelman merkityksestä omalla kohdallaan.

– Jatkosta päättää joka tapauksessa Suomen kansa.

Monipuolinen Louhela on myös näytellyt Oulun kaupunginteatterissa ’Housut pois’-musikaalissa.

– Todella nöyrin mielin olen ottanut tuollaisenkin mahdollisuuden vastaan.

– Erilaisia projekteja on ohjelman myötä tullut. Juuri sitä toivoinkin, sanoi puolestaan Sini Alatalo.

– Ihan hyvin on keikkaa kesäksikin. Elokuussa on mm. Möljän kesäteatterin lavalla Voice of Oulu -tapahtuma, missä minun, Akin ja Juhon lisäksi ovat mukana Tiia Erämeri ja Inga Söder.

Oulu All Star Big Band säestää, Sini kertoi. Keilailu oli hänelle jo ennestään tuttu laji, jota hän on harrastanut etenkin Katinkullassa.

– Mahtavaa, kun pystyy tällä tavalla tekemään hyvää. Tällaisella opiskelijalla itsellään kun ei ole isoja rahasummia laittaa.

– Kilpailu oli sekä haastava että opettavainen. On sitten pitkälti itsestä kiinni, kuinka paljon töitä jaksaa tehdä lauluhommien eteen, kiteytti Schroderus The Voice of Finlandin annin.

OYS-potilaillakin oli joukkue.

Edessä Saana, 6, ja takana vasemmalta pojat Paulus, 11, ja Petrus, 13, sekä Niko ja Roni, molemmat 8.

Juho Schroderus (vas.), Anni Ylitalo ja Aki Louhela ovat oululaisia Voice of Finland -menestyjiä.

– Yllätyin palautteen määrästä. Kiireisen kevään jälkeen kesästä on kuitenkin tulossa sen verran rauhallinen, että saan olla perheen kanssa, opettajana varsinaisen leipänsä ainakin toistaiseksi tienaava Schroderus kertoo. Kummien toiminta on lähellä Schroderuksen sydäntä, sillä hänen kolmevuotiaat kaksosensa syntyivät pikkukeskosina viikolla 26 ja painoivat 800 ja 900 grammaa.

– Silloin sairaalaympäristö tuli tutuksi, ja pääsin näkemään, kuinka laadukasta hoitoa Oulun yliopistollisessa sairaalassakin annetaan. Sydän oli väärällään monta kertaa, mutta nyt pikkuneidit voivat hyvin. Olen siitä todella kiitollinen.

Sekä Alatalo että Schroderus olivat ensimmäistä kertaa mukana Kummien tapahtumassa. Louhela sen sijaan muistelee olleensa useampaankin kertaan esiintymässä Elämä Lapselle -konsertissa 2000-luvun alussa, kun ne vielä pidettiin Olympiastadionilla.

– Olin siellä sekä yksin että Samuli Edelmannin kanssa. Minulla on Teemunallejakin kotona niistä muistuttamassa. ●

”Mahtava juttu” KUMMIT BOWLING -TAPAHTUMAAN oli saanut kutsun myös vuosi sitten ensimmäisen KIDSing -lastenlaulukilpailun voittanut kiiminkiläinen Jenni Jaakkola.

– Viime syksy oli kisan jäljiltä aika kiireistä aikaa, mutta nyt keväällä on ollut sen verran rauhallisempaa, että olen pystynyt panostamaan kouluun, 15-vuotias Jenni kertoi.

– Musiikki on kuitenkin minulle iso osa elämää ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. KIDSing oli uskomaton kokemus, ja vuosi on kulunut uskomattoman äkkiä. Tarkoituksenani oli hakea kisasta kokemusta. Voitto ei ollut päällimmäisenä mielessä, mutta olihan se kiva lisä.

MTV3:lla nähty KIDSing on suomalainen formaatti, joka on levinnyt jo ulkomaillekin. Kotimaista manttelinperijää ei Jennille ole kuitenkaan ainakaan lähiaikoina tiedossa, sillä toisesta tuotantokaudesta ei ole tehty päätöstä.

Hyväntekeväisyys on tullut jo Jennille tutuksi joidenkin keikkojen kautta.

– Tällainen hyväntekeväisyystapahtuma on mahtava juttu. Mielelläni kävisin myös joskus OYS:n lastenosastolla tervehtimässä potilaita, hän ilmoitti. ●  Nuoria kiiminkiläisiä menestyjiä: KIDSingykkönen Jenni Jaakkola ja Talent Suomi 2012 -voittaja, runonlausuja Daniel Helakorpi, joka esitti lausuntataitojaan myös ennen keilakisaa.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

51

Kummit Bowling Oulu 21.5.2014 Tapahtuman tuotto: n. 8400 euroa

Kärppäkippari Kukkonen kiikutti mestaruuspokaalin keilahalliin.

– Mestaruus oli monen tekijän summa, ja palaset alkoivat oikeastaan loksahdella paikoilleen jo vuosi sitten keväällä. Pitkän matkan päätteeksi tuli sitten näin hieno tulos.

Kukkonen olisi ilman muuta tullut valituksi myös Suomen MM-kisajoukkueeseen. Hänen kuuden arvokisamitalin saaliinsa jäi kuitenkin kasvamatta, kun luottopakki katsoi virran olevan raskaan kauden jäljiltä liian vähissä. Olympiapronssi ja SM-kulta ei toki ole yhdeltä talvelta huono saldo sekään!

Keilapallon kanssa mestarikippari on ollut vähemmän tekemisissä.

– Pyöreä se on. Sen tiesin. Rännejä pitää yrittää välttää, toisin kuin lätkässä, tuumi teatterinjohtaja Toivosen tavoin Kummit-debyyttinsä tehnyt Kukkonen. ●

 Kummikeilaajat ryhmäkuvassa.

 Risto Hihnala juonsi tapahtuman tyylillä. Tässä kesken kiihkeän keilailun haastateltavana kärppähyökkääjä Joonas Donskoi.

52

www.kummit.fi • Kummit Bowling

Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila ja Kaisa Heinonsalmi Oulun vapaaehtoiset: Jaana Valkola, Satu Ruonaniemi, Minna Kela, Tiina Loppi ja Teemu Kemilä

”Pojan” kanssa keilaamaan OuLuN KÄrPÄT VOITTI KeVÄÄLLÄ jääkiekkoliigan mestaruuden ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Kultajoukkueen kapteeni Lasse Kukkonen kiikutti mestaruuspytyn eli ”Pojan” mukanaan keilahallille. Mestarijoukkue oli muutenkin hyvin edustettuna Kummien tapahtumassa, sillä Kukkosen lisäksi mukana olivat Joonas Donskoi, Joonas Komulainen, Sakari Manninen, Saku Mäenalanen ja Mikko Niemelä.

Yhteensä seitsemän Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Ruotsissa pelaamansa kauden jälkeen kasvattajaseuraansa palannut puolustaja Kukkonen oli mestarijoukkueen vankimpia tukipilareita.

– Ei menestys onneksi pelkästään minusta ollut kiinni, hän vähätteli.

Kohde: Keskoskehto (keskoskaappi) Oulun lastenklinikalle

Pääsponsori: Oriola Oy Juontaja: Risto Hihnala Kummipelaajat: Kirsti Aalto, Simo Aalto, Sini Alatalo, Jesse Anttila, Joonas Donskoi, Daniel Helakorpi, Jenni Jaakkola, Joonas Komulainen, Lasse Kukkonen, Aki Louhela, Sakari Manninen, Saku Mäenalanen, Mikko Niemelä, Mikko Salmi, Juho Schroderus, Kari-Pekka Toivonen ja Sami Vähäkuopus Kolmen Kärki: 1. LähiTapiola 2. Arinan Oma 3. Jaanan joukkue Muut tapahtuman tukijat: Oulun Keilailutalo Oy Aavasaksan vesi Hartwall Olvi Arnolds Bowl Circus

• • • • • •

LASTeNKONSerTTI TeksTi MATTI HANNuLA kuvaT MATTI HANNuLA jA TOMI PALSA

Tean tahdissa mehudiskoiltiin.

Kohderyhmänä perheen pienimmät

Teemu-nallen ensikonsertti ylitti odotukset LASTENKONSERTTI TEEMU-NALLEN

Teemu-nalle toivotti sisääntuloaulassa halaamalla lapset tervetulleiksi konserttiinsa.

Ulla Virtanen ja Janne Kataja juonsivat juuri sopivan lapsenmielisesti.

Lastenklinikoiden Kummien ensimmäistä kertaa järjestämä lastenkonsertti keräsi äitienpäivän aattona Espoon Barona Areenaan parituhatta silmäparia. Konsertin tuotto käytetään Jorvin sairaalan lapsipotilaiden viihtyvyyteen.

Odotettuakin paremmin sujunut startti osoitti, että myös perheen pienimmille kohdistettuja konsertteja kannattaa ilman muuta jatkossakin järjestää.

Satu Sopanen esiintyi tuttuun tapaan Tuttiorkesterin kanssa.

 Sairaalaklovnit liimasivat lapsille punaisia nenänpäitä.

 Kengurumeininki (kuvassa Pekka Malkki ja Ilari Hämäläinen) pompittivat porukkaa.

54

www.kummit.fi • Lastenkonsertti

TEEMU-NALLEN

LASTENKONSERTTI Barona Areena, Espoo 10.5.2014 Kummit kiittää: Barona Areena Espoon Blues Espoon kaupunki Aavasaksan Vesi Balloon Queen Cloetta Suomi Fazer Norstar Paulig Pikkujätti Sairaalaklovnit Tallink Silja VAASAN

Tallink Silja oli loihtinut Barona Areenaan pallomeren.

Ilmapallotaikuri Linda Wendeliuksen luomukset ihastuttivat.

Kiitokset myös esiintyjille ja juontajille!

Hevisaurukset oli iltapäivän viimeinen – ja kenties myös odotetuin – esiintyjä.

 Teemu-nallen lastenkonsertin suojelija, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, toi tilaisuuteen tervehdyksensä.

DCA Street Kidz -tanssiryhmä viimeisteli lastenkonsertissa virettään seuraavan päivän ikäkausimestaruuskisoihin.

Lastenkonsertti • www.kummit.fi

55

KUMMIT GOLF

Hymyt eivät hyytyneet Vanajanlinnan vesisateessa

Golf-tapahtumalla rahaa K-HKS:n lastenosaston projektiin Edellisillasta nopeaan tahtiin parikymmentä astetta pudonnut lämpötila ja taivaalta vihmonut vesi eivät erityisemmin näyttäneet häirinneen Linna Golfi n kentällä jo 11. peräkkäisenä vuonna pelattua Kummien toukokuista golf-tapahtumaa. Vain jokunen ennakkoilmoittautunut oli ilmeisesti sokerista. Tapahtuma vietiin kuitenkin läpi 15 joukkueen voimin, ja Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle kerättiin viitisentoistatuhatta euroa ’Vanhemmat vahvasti mukana’ -projektin toteuttamiseen.

27.5.2014 Linna Golf, Hämeenlinna Tuotto: n. 15 000 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosaston ’Vanhemmat vahvasti mukana’ -projektin toteuttamiseen Kummien tapahtumavastaava: Susanna Laurila Pääsponsori: PostNord Logistics Kummipelaajat: Tomi Einonen, Jari Isometsä, Tommi Läntinen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Heidi Sohlberg, Riki Sorsa, Kaarina Suonperä, Marko Tuulola, Taru Valkeapää ja Pepe Willberg

 Kummit Pepe Willberg ja Jaana Puupponen poseerasivat sadekostyymeissään tankkaustauolla.

Kolmen Kärki: 1. Hämeenlinnan kaupunki 2. PostNord IV 3. HS-Vesi Lähimmäs lippua: Joona Puhakka Lähimmäs herkkukoria: PostNord IV, joka lahjoitti korin Eastwayn Lotta Hurskaiselle Hauskin joukkuekuva: PostNord III (kummipelaaja Jaana Puupponen)

Taru Valkeapää nähtiin pitkästä aikaa Kummitgolfissa.

 Hymystä huolimatta rivien välistä oli luettavissa, että Heidi Sohlberg olisi mieluummin pelannut auringonpaisteessa.

Kiitokset myös: Vanajanlinna Linnagolf Remix Aavasaksan vesi Pernod Ricard Finland Oy Pilkkoset Oy Oriola Oy Diswest Oy Vaasan Oy Newtop Oy Suomen Urheiluhierojaopisto

• • • • • • • • • • •

 – Minä ainakaan en ole sokerista, mainosti uimahyppääjä Joona Puhakka.

 Hauskimmasta joukkuekuvasta palkittiin PostNord III, kummipelaajanaan Jaana Puupponen.

56

www.kummit.fi • Kummit Golf

PYYKINPESU | HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA | PUHDISTUS

HELLÄ HERKÄLLEKIN IHOLLE Neutral on hajusteettomien kodinhoidon ja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden pohjoismainen markkinajohtaja.

Allergia- ja Astmaliiton kanssa yhteistyössä kehitetty tuoteperhe tuo apua yliherkkyyksistä kärsivien ja herkkäihoisten arkeen.

Tuotteet on kehitetty sekä ihmistä että luontoa kunnioittaen.

Useimmille Neutral-tuotteille on myönnetty Pohjoismaiden virallinen Joutsenmerkki-ympäristösertifikaatti.

Löydät koko valikoiman osoitteesta www.neutralzone.fi

ELÄMÄ LAPSELLE

Karri Koirakin esiintyy Ellissä

K

arri Koiran aiemmat kosketuspinnat ja muistot Lastenklinikoiden Kummeihin liittyen ovat pitkälti yli kymmenen vuoden takaa: Olympiastadionilta Puhdas Elämä Lapselle -konserteista ja ykköskummi Teemu Selänteen pelipaidasta Helsingin Lastenklinikan poliklinikan aulavitriinissä.

– Siellä polilla olen joskus ollut tosiaankin potilaana. Jotain pientä paikkausta olen muistaakseni tarvinnut.

Räppäri Karri Koira on yksi Elämä Lapselle -konsertin pitkän ja kovatasoisen esiintyjälistan tähdistä syyskuussa Hartwall Arenassa.

Karri Koira tulee olemaan myös yksi illan Kummit-debytanteista.

Koira tarttui Karri Koira (oikealta nimeltään Karri Sirén) tekee tosiaankin syksyllä ”Ellissä” ensiesiintymisensä Kummien tapahtumassa, vaikka hän on ollut musiikkitouhuissa mukana jo viitisentoista vuotta.

– Niin kauan siitä on, kun aloin tehdä itse musiikkia, Karri Koira toteaa.

– Alussa kokeilin muutamia erilaisia taitelijanimiä, mutta Karri Koira oli se, joka tarttui.

Varsinaisen läpimurtonsa Karri Koira

teki puolitoista vuotta sitten albumillaan K.O.I.R.A., mutta oli jo runsas vuosi aiemmin noussut suuremman yleisön tietoisuuteen Ruudolfin kanssa tehdyn Mammat riivaa -kappaleen myötä. Kaksikko oli jo sitä ennen tehnyt yhteistyötä suositun JVG:n kanssa sekä levyillä että kiertueilla. Myös JVG esiintyy syyskuussa Elämä Lapselle -konsertissa.

Iisimpi kesä Nykyisin Karri Koira pärjää omana artistinaan. Kysyntää keikoille riittää.

– Studioon en ole viime aikoina juurikaan ehtinyt, vaikka tarkoitus olisi tehdä taas uutta musaa. Mitään virallista ei kuitenkaan ole sen suhteen sovittuna mihinkään suuntaan.

Pienen miettimisen jälkeen Karri Koira kertoo klubien olevan itselleen mieluisimpia keikkaympäristöjä.

– Mutta kaikissa on puolensa. Kyllä isot festaritkin on siistejä, kun yleisöä on melkein silmänkantamattomiin. Se on ihan oma maailmansa, hän toteaa.

– Yksi parhaista festarimuistoista on kuitenkin Oulusta Qstockista parin vuoden takaa. Lava, jolla esiinnyimme, ei ollut kovin iso, mutta auringonlasku ja innostunut yleisö tekivät vaikutuksen. Jäi hyvät muistot!

– Myös kesän 2012 Flow Festival on jäänyt mieleen. Oma levy oli valmistumassa, ja oli kaikin puolin hyvä meininki.

Viime kesänä Karri Koira kiersi esiintymässä ”melkein kaikilla” festareilla. Tänä kesänä on siltä osin rauhallisempaa.

– Tietoinen valinta. Pitää antaa aikaa uuden musiikin tekemiselle.

Rutiineja rikkomalla Musiikkiuransa alkuvuosina Karri Koira vielä opiskeli ja ehti käydä jonkin aikaa päivätöissäkin, ennen kuin päätti keskittyä musiikkiin.

– Paras päätös ikinä.

Räppimarkkinoilla riittää tungosta.

Erottuakseen Karri Koira pyrkii rikkomaan rutiineja.

– Teen musiikkia hieman eri kulmasta kuin muut. Esimerkiksi JVG:hen verrattuna mulla on myös vähän vanhempaa kuuntelijakuntaa. Toki keikoilla on porukkaa kaiken kaikkiaan melko isolla ikähaitarilla. ●

58

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

ELÄMÄ LAPSELLE

Anna Abreu ja muut tähdet syyskuussa Hartwall Arenassa

Myös Elämä Lapselle -konsertti kuuluu teemavuoden tarjontaan Tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertin teemana on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi, jonka ympärille iso osa konsertin sisällöstä rakennetaan. ”Elli” nivoutuu siten myös osaksi koko Kummit-vuoden teemaa. Mielenterveysasiaa nostetaan esille muun muassa inserttien sisällöissä ja tapahtumaviestinnässä.

E

lämä Lapselle -konserttia tähdittävät tällä kertaa muun muassa Jenni Vartiainen, Haloo Helsinki!, Anna Abreu, JVG, Isac Elliot, Robin ja Karri Koira, josta lisää viereisellä sivulla.

Elämä Lapselle -kampanjan suurin arvo on avun tuottaminen lapsipotilaille. Sen kautta onnistutaan merkittävästi parantamaan lapsipotilaiden hoito-olosuhteita, kun tukea ohjataan niin lastenklinikoiden laitehankintoihin, potilasviihtyvyyteen, lastentautien tutkimukseen kuin mielenterveystyöhönkin, joka on siis Lastenklinikoiden Kummien tämän vuoden pääteemana. Toiminnan ulottuvuus on niin ikään valtakunnallinen, sillä apu suuntautuu ympäri Suomen. Elämä Lapselle on myös tärkeä elämys tapahtuman kutsuvieraille, lastenklinikoiden potilaille, jotka pääsevät seuraamaan konserttia Arenan aitioista.

Elämä Lapselle -kampanjaan kuuluva päivätyökeräys lähestyy mielenterveysaihetta puolestaan koulukiusaamisen kautta. Syksyllä julkaistaan myös koulukiusaamisen ja mielenterveysongelmien välistä linkkiä kuvaava valistusvideo.

 Vastikään uuden albumin julkaissut Anna Abreu on yksi tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertin supertähdistä. Kuva: Nana Simelius

on muun muassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä sekä hoitopolun selkeydessä: Perheiden, neuvoloiden ja koulun välistä yhteistyötä on kehitettävä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien tahojen avulla on pyrittävä proaktiiviseen puuttumiseen – apua tarvitseville on tarjottava ajoissa kattavat ja selkeät tiedot koko hoitopolusta. Suomessa on niin ikään edelleen liikaa eriarvoisuutta avun saamisen suhteen mielenterveyden osa-alueella.

Sekä perinteisin että uusin keinoin Kuluvan vuoden aikana Kummit järjestää mielenterveysteemaan liittyen tilaisuuksia ja paneelikeskusteluja sekä pyrkii nostamaan aihetta esille niin perinteisin kuin uudemminkin keinoin.

Ensimmäinen paneelikeskustelu pidettiin jo Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin yhteydessä 15.6. Kuopion Musiikkitalossa.

Nyt käynnistyvässä mielenterveysprojektissa ovat mukana mm. Leena Repokari, Klaus Ranta ja muita maamme johtavia lastenpsykiatreja sekä Suomen aivolähettiläs Aira Samulin, jonka ajatuksia aiheesta voit lukea tämän lehden sivulta 11. ●

On aika vaikuttaa Masentuneisuus, koulukiusaaminen, päihteet…

Lasten ja nuorten mielenterveys on edelleen yksi nykyhetken tärkeimmistä puheenaiheista. Kummit on tehnyt jo vuosia töitä mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi tukemalla alueen tutkimustyötä ja järjestämällä valistuskampanjoita. Nyt soteuudistuksen alla aihe halutaan nostaa jälleen entistä voimakkaammin kansalaiskeskustelun keskiöön. Lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin voidaan ja siihen täytyy vaikuttaa.

Tällä hetkellä keskeisiä epäkohtia Elämä Lapselle • www.kummit.fi

59

KuMMIuuTISIA

Pariisin Disneylandissa kimppakuvassa Jasminen ja Aladdinin kanssa. Vasemmalla Simo Nuutinen, hänen takanaan Sami-isä, Jasminen edessä Siiri ja Aladdinin edessä Samuel. Aladdinin kainalossa Sara ja äärimmäisenä oikealla Saana-äiti.

Wishing Well järjesti koko perheen Pariisiin

Simo Nuutisen haaveesta tuli totta Pitkään vakavasti sairaana ollut espoolainen Simo Nuutinen pääsi maaliskuussa toteuttamaan haaveensa. Hän oli Lastenklinikoiden Kummien ja Wishing Wellin avittamana Pariisissa yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa.

S

IMON HAAVe juONTuI viime kesän lopulta, jolloin eräs hänen parhaista ystävistään muutti perheineen Pariisiin. Simo, 16, haaveili pääsevänsä jo syksyllä vierailemaan ystävänsä luona, mutta lääkärit eivät antaneet siihen lupaa.

Heidän mielestään Simo voisi tehdä matkan vasta keväällä ja vanhemman kanssa.

– Luvan lisäksi haaveen esteeksi muodostui taloudellinen puoli. Rankan kahden vuoden jälkeen kuitenkin toivoimme, että olisimme voineet tarjota kaikille neljälle lapsellemme jotain hienoa ja muistoihin jäävää, kertoo Simon äiti Saana Nuutinen.

Siinä vaiheessa kuvaan astui Wishing Well, joka halusi auttaa Nuutisia Simon unelman toteutumisessa. Maaliskuun lopulla koko perhe pääsi Pariisiin.

Tärkeää rohkaisua Wishing Well on perustettu syyskuussa 2013 auttamaan sairaita nuoria ja lapsia sekä parantamaan koko perheen elämänlaatua suurten haasteiden keskellä.

Wishing Well -nimen taustalla vaikuttavat kanadalaiset Kristina Sweet ja Sara Leclerc, suomalainen Veli Sinda sekä englantilainen Alex Mckie. He kaikki asuvat 60

www.kummit.fi • Kummiuutisia

ja työskentelevät Suomessa, ja Wishing Well toimii vain täällä.

– Viestimme on, että myönteisten kokemusten avulla voimme yhdessä tuoda tärkeää rohkaisua sairaudesta toipumisessa. Haluamme muistuttaa sairastuneille nuorille ja lapsille, etteivät he synkimmilläkään hetkillä ole yksin, sanoo Kristina Sweet.

– On tärkeää muistaa, että pienelläkin teolla voi olla toiselle suuri merkitys, toteaa puolestaan Veli Sinda.

Lisätietoa Wishing Wellin toiminnasta löytyy osoitteesta www.wishingwell.eu.

Disneyland kohokohtana Simo Nuutisen toivetta olivat toteuttamassa myös Finnair, Disney, Kemira ja Nokia sekä yksittäisiä vapaaehtoisia henkilöitä.

Saana Nuutinen kertoo matkan olleen erittäin onnistunut.

– Finnair kohteli meitä kuin VIP-asiakkaita, hän kiittelee.

– Lapset pääsivät koneen ohjaamoon myös lennon aikana, ja me aikuiset saimme aloittaa matkamme samppanjalla. Jo lentokoneessa lapset hihkuivat innosta.

Nuutisten ystäväperheellä oli asunto

kävelymatkan päässä mm. Riemukaaresta ja Eiffel-tornista.

– Tutustuimme Pariisin isoihin nähtävyyksiin, joista Sacré-Coeurin basilika, katolinen kirkko, teki lapsiin suurimman vaikutuksen, etenkin, kun siellä sattui sisällä ollessamme paraikaa olemaan jonkinlainen nunnien messu.

Matkan kohokohta oli pääsy Pariisin Disneylandiin.

– Sielläkin kohtelu oli todella hienoa, Saana-äiti kertoo.

– Simo sai kortin, jolla pääsimme koko perhe jonojen ohi. Näin saimme minimoitua riskin infektioista jonoissa. Tapasimme myös Jasminen ja Aladdinin, jotka kohtelivat meitä kuin prinsessoja ja prinssejä.

Viivyimme puistossa iltaan saakka ja pimeällä saimme nauttia myös sen upeasta valaistuksesta.

Takaisin kaukaloon Matka tuli Nuutisen perheelle todella tarpeeseen.

– Vanhempana kaikkein parhaimmalta tuntui, kun huomasi masentuneen pikkusisarenkin hymyilevän sydämensä pohjasta, ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen.

– Kiitos kaikille, jotka tekivät haaveestamme totta!

Simo Nuutisella todettiin syöpä runsaat kaksi vuotta sitten. Toipumisvaihe on yhä kesken. Lääkäreiltä hän sai kuitenkin jo viime helmikuussa luvan palata rakkaan harrastuksensa jääkiekon pariin. ●

KuMMIVIerASKYNÄ TeksTi EERO LEHTINEN / WINDXMEDIA kuvaT VILLe SIrÉN

Tuuli Petäjä-Sirénin comeback

P

Huippu-urheilija äitinä

URJELAUTAILIJA TUULI PETÄJÄ-SIRÉNIN olympiahopeataistelusta on kulunut 22 kuukautta. Tuohon ajanjaksoon on mahtunut uskomaton määrä isoja tapahtumia, joista eittämättä suurimman muutoksen arkeen on tuonut nyt puolivuotias Isla-tytär.

Pian Lontoon 2012 olympiakisojen mitalijuhlien tauottua Tuuli astui Lauttasaaren kirkon alttarille ja sanoi ”tahdon” nykyiselle aviomiehelleen, Ville Sirénille. Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton ja Vuoden Urheilija -valinnan jälkeen Tuuli suuntasi Miamin maailmancupiin ja Brasilian MM-regattaan. Tuomisina oli maailmancup-osakilpailun kakkostila ja nelossija MM-kisoista. Uusi yhteistyösopimus Koneen kanssa sisälsi urheilijatuen lisäksi työtehtäviä ja arkkitehtiopintojen diplomityöprojektin. Akateemista uraa potkittiin eteenpäin vauhdilla. Tähän väliin tulikin sitten iso uutinen: Tuuli odotti esikoistaan, joka syntyi juuri ennen joulua.

Raskausaikanaan Tuuli teki täysiä työpäiviä Koneella ja valmisteli diplomityötä yhteistyössä Koneen sekä Aaltoyliopiston kanssa. Fyysinen harjoittelu jatkui fysiikkavalmentaja Mika Saaren tiukassa ohjauksessa. Lopulta lääkärit määräsivät Tuulin pakkolepoon. Urheilijaa piti hellästi ohjata kovasta harjoittelusta äidin rooliin. Tuulilla on koko ajan ollut rinnallaan Ville, joka on tukenut sekä urheilu-uraa että nyt Islan synnyttyä myös perheen arkea jäämällä vanhempainvapaalle. Myös Islan isovanhemmista on apua lapsenhoidossa.

Tuuli on onnistunut taitavasti yhdistämään elämänsä tärkeimmät osa-alueet: perheen, opiskelun ja huippu-urheilijan uran. Välillä huippu-urheilu käännetään pienemmälle liekille ja akateeminen ura nousee muiden asioiden yläpuolelle. Nyt diplomityö on jätetty ja fokus on taas urheilussa ja Rion olympiaprojektissa. Äitiyden ja perheelämän sovittaminen on uusi haaste, mutta siihenkin on pätenyt vanha viisaus: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Pariskunnan ohjelmat suunnitellaan pitkälle eteenpäin ja roolit on selvästi sovittu. Tuulin paluu purjelaudan päälle maaliskuisella vesileirillä Lanzarotessa perustui minuuttiaikatauluun. Islan syöttöväli oli kahden tunnin mittainen, ja vesilläolo espanjalaisvalmentaja Curro Manchonin ja treenikumppani Blanca Manchonin kanssa suunniteltiin sen mukaan.

Tuuli on silminnähden onnellinen Isla sylissään.

– On ollut suuri onni, että Isla on terve ja nukkuu yönsäkin hyvin, Tuuli toteaa tähänastisista kokemuksistaan äitinä.

– Koko ajan on kuitenkin oltava valmis myös muuttamaan suunnitelmia. Lapsen sairastaessa tärkeysjärjestys on itsestään selvä.

Tämäkin on tuttua toimintaa urheilijan elämästä: jokainen päivä voi tuoda iloisen yllätyksen tai odottamattoman pettymyksen. Ja ohjelma elää ja joustaa tilanteen mukaan.

Tuulin, Villen ja Islan kesä jatkuu tiiviin yhteispelin merkeissä. Tuulin ohjelmassa on paljon vesitunteja kotivesillä, mutta myös harjoitusleirejä Espanjan vesillä. EM-regatassa heinäkuussa Tuuli saa taas kosketusta maailman tämän hetken kärkeen, ja saadun kokemuksen perusteella kuntoa hiotaan oikeaan suuntaan kauden päätapahtumaa ajatellen.

Espanjan Santanderin syyskuiset olympialuokkien MM-purjehdukset tarjoavat ensimmäisen mahdollisuuden olympiapaikan lunastamiseen.

– Tulevien ohjelmien suunnittelua helpottaisi huomattavasti, jos maapaikka olisi varma jo syyskuussa. Siihen pyritään, vaikka tavoite on kyllä korkeammalla, toteaa kunnianhimoinen Tuuli pilke silmässään. ●

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

”Alla som har med barn att göra kan hjälpa till”

Chefsläkare Repokari efterlyser ett tidigare ingripande om ett barns mentala hälsa sviktar Barnklinikernas Faddrars viktigaste tema i år är barns och ungas mentala hälsa. Ansvarig chefsläkare i barnpsykiatri vid HUCS Leena Repokari tycker naturligtvis att det är lysande att man fäster alltmer uppmärksamhet vid detta.

U

nder de senaste åren har föräldrar alltmer aktivt börjat söka hjälp åt sina barn gällande mentala problem.

– Ännu för ett tiotal år sedan var det i de flesta patientfall någon annan instans – oftast skolan – som oroade sig mer för barnens välmående än deras egna föräldrar, konstaterar Repokari.

Inom HUCS steg man för några år sedan in i en helt ny era inom vården av barns och ungas mentala hälsa: en stor del av anstaltvården har nu ersatts med öppen vård. Istället för att vårda barn på sjukhus har man etablerat en kontakt mellan vårdarna och familjerna och man samarbetar också med skolorna och daghemmen.

– Jag anser att en av dagens mest centrala utmaningar, i synnerhet nu under social- och hälsovårdsreformen, är bl.a. samarbetet över organisationsgränserna och det tidiga ingripandet, säger chefsläkare Repokari.

Inom den psykiatriska vården av barn toppar 10-åringarna klientelen.

– Det största problemet, som är beteendestörningar, borde uppdagas så tidigt som möjligt. Då är det lättare att få hjälp med problemen, betonar Repokari.

– Med den här kampanjen kunde man nu lyfta fram att det finns ett mycket stort antal personer som utför arbete inom mentalhälsovården för barn. Alla människor som har att göra med barn kan i själva verket främja en god uppväxt för barnen. Och alla som märker att ett barn inte mår bra borde sträva efter att hjälpa och inte se mellan fingrarna.

Tolerans i centrum Ett symtom på att ett barns mentala hälsa vacklar är bl.a. att barnet undviker kontakt och isolerar sig.

62

www.kummit.fi • På svenska

– Var och en som märker att ett barn inte mår bra borde sträva efter att hjälpa och inte se mellan fingrarna, betonar Leena Repokari, ansvarig chefsläkare inom barnpsykiatri vid HUCS. Foto: Matti Hannula

– En del barn blir glädjelösa och oinspirerade, andra reagerar med att bli rastlösa och okoncentrerade och de börjar störa. Om det överlag sker klara förändringar i hur barnet är och hur det beter sig bör man vara uppmärksam, råder Repokari.

– Det är klart att det går upp och ner i livet ibland. Därför bör man också uppmana barnet att reda ut saker och ting; det går att stå ut med ångest och man kan överleva också svåra skeden i livet.

Men om det inte går att få upp knutarna ens med hjälp från vuxna bör man ta tag i situationen på annat sätt.

Barnklinikernas Faddrars stora insats för att främja barns och ungas mentala hälsa syns i år bl.a. i september i Livet för Barn -konserten som byggs upp kring detta tema, i en annonskampanj som görs av reklambyrån King, samt i en paneldebatt som ordnas i Kuopio Musikhus redan i juni i samband med evenemanget Kuopio Tanssii ja Soi. – Det som är viktigt under detta kampanjår är att utvidga hela begreppet men-

tal hälsa samt det faktum att mentalhälsovårdsarbete borde utföras överallt, betonar Repokari.

– Som samhälle är vi såpass rika och välmående att vi också borde klara av det faktum att det finns barn som är annorlunda. Toleransuppfostran borde vara en central del av småbarnsfostran och skolundervisningen.

En del av livet Repokari betonar att psykiska problem och störningar i den psykiska utvecklingen är en del av det mänskliga livet, precis som olika cancerarter.

– De är också mångfasetterade och de är aldrig någons fel utan olyckliga sammanträffanden, säger hon.

– Största delen av också de barn som har psykosociala riskfaktorer i sitt liv utvecklas normalt, men det finns de som inte gör det. Detta beror på personliga sårbarheter och styrkor, och vuxenkontakter utanför familjen, bl.a. genom hobbyer, spelar en stor roll i skyddandet av barn. ●

PÅ SVENSKA

Nykrönt Miss Finland besökte kliniken

Karri Koira uppträder för första gången på ett Fadderevenemang 17.9.

Foto: Matti Hannula

Karri Koira är en av stjärnorna på Livet för Barn -konserten

Årets huvudevenemang byggs upp kring temat mental hälsa Barnklinikernas Faddrar har redan i åratal arbetat för barns och ungas mentala hälsa genom att understödja forskningsarbetet inom området och genom att ordna upplysningskampanjer. Under innevarande år ordnar Faddrarna evenemang och paneldiskussioner inom temat för mental hälsa och strävar efter att lyfta fram ämnet såväl på traditionellt sätt som med nya metoder.

F

addrarnas huvudevenemang Livet för Barn -konserten den 17 september byggs också det upp kring temat mental hälsa och Livet för Barn -kampanjens dagsverksinsamling närmar sig ämnet via mobbningen i skolorna. I höst publiceras också en upplysningsvideo som beskriver sambandet mellan skolmobbning och mental ohälsa.

Rapartisten Karri Koira är en av stjärnorna på den digra och högklassiga artistlistan för Livet för Barn -konserten på Hartwall Arenan i september. Karri Koira kommer också att vara en av kvällens Fadder-debutanter.

Hans tidigare kontakt med och minnen från Barnklinikernas Faddrar ligger långt över tio år bakåt i tiden: I Puhdas Elämä Lapselle -konserterna på Olympiastadion och primusfadder Teemu Selännes spelskjorta i vitrinskåpet i entrén till polikliniken på Barnkliniken i Helsingfors.

– Jag har faktiskt varit patient på polikliniken i tiderna. Om jag minns rätt så var

de tvungna att lappa ihop mig lite grann.

Livet för barn -konserten blir alltså det första Fadder-evenemanget som Karri Koira (vars riktiga namn är Karri Sirén) uppträder på trots att han redan varit involverad i musikbranschen i cirka femton år. Karri Koira gjorde sitt egentliga genombrott med albumet K.O.I.R.A. för ett och ett halvt år sedan, men han blev känd för en större publik drygt ett år tidigare i och med samarbetet med Ruudolf och låten Mammat riivaa. Duon hade samarbetat redan tidigare både på skivor och på turnéer tillsammans med populära JVG. Också JVG uppträder på Livet för Barn -konserten i september.

Konkurrensen är hård på rapmarknaden. För att skilja sig från mängden strävar Karri Koira efter att bryta invanda mönster.

– Jag gör musik från en lite annan vinkel än alla andra. Om man till exempel jämför mig med JVG så har jag också en lite äldre lyssnarkår. På spelningarna är dock åldersspannet överlag ganska brett. ●

A

tt bli krönt till Miss Finland innebär automatiskt en inbjudan till att bli Barnkliniksfadder. Årets officiellt vackraste kvinna i Finland, 21-åriga Bea Toivonen, besökte Barnkliniken i Helsingfors knappt två veckor efter kröningen.

– Besöket var ett litet ”skrap på ytan” som fick mig att förstå hur annorlunda situationen kan vara för en del människor. Sådana här upplevelser lär en att uppskatta de små, positiva sakerna i ens eget liv, funderade Bea. – Jag vill absolut komma hit på nytt och förhoppningsvis får jag då göra ett längre besök. ● Bea Toivonen besökte Barnkliniken i Helsingfors både i egenskap av nykrönt Miss Finland och som Fadder.

Foto: Matti Hannula

På svenska • www.kummit.fi

63

EETTISET LAHJAT

Hyvää kesää!

t. Lastenklinikoiden Kummit

Nyt voit antaa myös eettisen lahjan Kummien uusin lahjoitusvaihtoehto on eettinen lahja lapsipotilaille. Toimintamalli on seuraavanlainen: lahjoittaja voi valita www-osoitteesta www.kummit.fi/eettiset-lahjat löytyvältä lahjalistalta tuotteen, jonka haluaa ostaa pikkupotilaiden iloksi.

K

aikki eettiset lahjat ovat viihtyvyystarpeita, joita klinikoilla hyvin suuresti toivotaan. Kun tuote on lisätty Kummien verkkokaupassa ostoskärryyn, pääsee maksusuorituksen hoitamaan samalla tavalla kuin minkä tahansa ostotapahtuman. Maksun jälkeen lahjoittajalle lähetetään sähköpostitse kunniakirja kiitoksena tehdystä lahjoituksesta.

Eettiset lahjat ovat muuten tosi hyvä lahjavaihtoehto kenelle tahansa merkkipäivää viettävälle: jos läheiseltäsi löytyy jo lähes kaikkea, mutta haluat silti muistaa häntä halauksen lisäksi muullakin tavalla, niin ei muuta kuin teet hänen nimissään lahjaostoksen lastenklinikalle. Kunniakirjan voit sitten luovuttaa onnittelun yhteydessä merkkipäiväsankarille. ●

Vastasyntyneiden tehohoitopäivät Helsingissä Ter vetuloa neiden Vastasynty iville tehohoitopä 14!

30.-31.10.20

64

www.kummit.fi • Eettiset lahjat

Vastasyntyneiden tehohoitopäivien aiheina on mm. vastasyntyneen elvytys, perhehoitotyö, uusien teho-osastojen suunnittelu ja vastasyntyneen aistien kehitys.

Aika: 30.-31.10.2014 Paikka: Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki Kohderyhmä: Vastasyntyneiden parissa työskentelevät hoitajat, kätilöt, lääkärit ja muut ammattilaiset Osallistumismaksu: 310 €/henkilö.

Järjestäjä: Vastasyntyneiden teho-osasto K7, HUS Ohjelma, ilmoittautumislinkki ja lisätietoja: www.hus.fi/koulutustarjonta

KuMPPANeITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Tallink Silja

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa 1.9.2013 – 31.8.2014 palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista kampanjakuukausilta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Tefal

Unilever

Tefal lahjoittaa jokaisesta myydystä Tefal Hans Välimäki -sarjan keitto- ja paistoastiatuotteesta 0,50 € Kummeille.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Lahjalasit Oy Lahjalasit.fi toimii optisen alan tukkukauppana ja myy nyt verkkokaupastaan silmälaseja kuluttajille tukkuhintaan. Silmälasiostoksillasi voit tukea Kummien, WWF:n tai SPR:n toimintaa.

Laakkonen Biolan Biolan on jo 40 vuotta harjoittanut ekologisuutta edistävää liiketoimintaa.

Kummien toimintaa voi tukea ostamalla Biolanin tuotteita.

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2014 – 31.12.2014 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Norstar

Oy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2014 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prismaliikkeissä 1.8.2013 – 1.8.2014.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

65

TAPAHTuMAOPAS

Kummeilla vilkas loppuvuosi Lastenklinikoiden Kummeilla on tänä vuonna vielä runsaasti tapahtumia: 5.8.2014 Kummit-risteily, Tallink Silja Tallink Silja vie Kummit merelle 22 tunnin perheristeilyn merkeissä. Laivalla luvassa hauskaa Kummit-ohjelmaa.

14.8.2014 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com

17.9.2014 Elämä Lapselle -konsertti, Helsinki Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään Hartwall Arenalla keskiviikkona 17. syyskuuta. Vuoden 2014 tapahtuma on kaikkiaan jo 20:s Elämä Lapselle -konsertti.

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

2.10.2014 Fashion & Friends, Logomo, Turku Ensimmäisessä suuren luokan muotitapahtumassaan Kummit esittelee syksyn ja talven muotia yhdessä huippuartistien kanssa. Hyväntekeväisyystapahtumassa Logomon catwalkilla tullaan näkemään ammattimalleja, kummeja ja yllätyshenkilöitä Turun seudulta.

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

29.10.2014 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtuma kerää taas Helsingissäkin yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri

Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja markkinoinnin assistentti

Kaisa Heinonsalmi Puh. (09) 6824 5218 kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Graafinen suunnittelija

Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestintäpäällikkö

Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

31.8.2014 Kummitivoli, Kirkkonummi Tivoli Sariolan ja Kummien yhteistyössä järjestämä tapahtuma.

19.11.2014 Kummit keilaa Lahes Uusi keilatapahtuma, jolla kerätään varoja Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintaan.

27.11.2014 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Tällä kertaa konsertti tallennetaan Turun Logomossa ja esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

Kummien toimisto muutti Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto muutti kesäkuun alussa Helsingissä Kasarmintorilta Lauttasaareen osoitteeseen Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki. Toimistohenkilökunnan puhelinnumerot säilyivät ennallaan. Kaikki yhteystiedot löytyvät viereiseltä palstalta.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi

Projektikoordinaattori/ Saara-Sofia Sirén Turku Puh. 040 732 2542 saara@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa

Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

HE

KUTTELE

YHTEENSĂ„

2

50

Valio korVapuusti & kahVi Kahvi 2,5 dl (4,00/l) ja Valio korvapuusti 100 g (15,00/kg)

NOPEAA JA MUKAVAA ON ASIOINTI.

R-kioski tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

Jo 20. menestyksekäs

konsertti

Hartwall Areena, Helsinki

17.9.2014

Katso kaikki huippuartistit: www.kummit.fi Liput alkaen 28,50 € / 33,50 €