Kummit-lehti 1/2017

kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

1/2017 www.kummit.fi

Leukemian lääkehoito

ei ole uhka lisääntymiskyvylle Tutustumiskäynnillä

Teemu-nalle -tehtaalla

PADEL-TAPAHTUMALLA RAHAA LASTENKLINIKOILLE Myös Mikko Leppilampi uuden mailapelin pauloissa

12–17 Joensuulainen Iiris Ristanen sairastui akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan kahdeksan vuotta sitten, vajaan kahden vuoden ikäisenä. Eivät auttaneet lääkkeet eivätkä sädehoidot.

Kaksi vuotta sitten tehdystä kantasolusiirrostakaan ei ollut apua.

Onneksi Iiris pääsi koekaniiniksi kansainväliseen tutkimusprojektiin Osloon.

Nyt näyttää hyvältä. Kontrollit kestävät vielä muutaman vuoden, mutta Iiris voi pitkästä aikaa elää normaalia elämää.

Iiriksen selviytymistarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

lASTENKlINIKOIDEN KUMMIT RY:N lEHTI

HENKIlÖT: 8

KIRSI JAHNUKAINEN Leukemiahoitojen vaikutus hedelmällisyyteen

12

IIRIS RISTANEN Uusi testimenetelmä joensuulaistytön avuksi

20

AIRI RÄISÄNEN Teemu-nallejen tekijä Muhokselta

22

REPE HARMANEN Kummien uusi hallitusjäsen haastattelussa

35

OUTI VÄISÄNEN Menestyvä lastenruokakirjailija

44

KELLOHARRASTAJAT Facebook-ryhmä keräsi sievoisen potin

59

YHTEISÖPEDAGOGIOPISKELIJAT Sairaan paljon fyffee Turun lastensairaalalle

KUMPPANIT: 30

CITYCON Asiakkaiden golf-puteilla rahaa Kummeille

32

TALLINK SILJA TYKS sai arvokkaan selkäleikkaustason

39

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Shekin vastaanottovuorossa Tampere

41

ABB Viisitoista tuhatta euroa viihtyvyyteen

46

POWERPARK Teemu-nallelle kesäkoti Etelä-Pohjanmaalta

60

ORIOLA Iso shekki sekä Tampereelle että Turkuun

TAPAHTUMAT: 18

HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI TURUSSA Resonus-kuoro laulaa rahaa kesäkuussa

24

SUPERSANKARIKVARTETTI KLINIKALLA Teräsmies, Hämähäkkimies, Batman ja Palomies

28

PÄIVÄ LUMILINNASSA OYS:n potilasperheitä retkellä Kemissä

43

SMURFFIPÄIVÄ HELSINGISSÄ Siniset hahmot klinikalla ja elokuvateatterissa

48

KUMMIT PADEL Mikko Leppilampi kummiveturina uudessa tapahtumassa

TÄSSÄ lEHDESSÄ Numero 1/17 • 21. vuosikerta www.kummit.fi

8 –10

50

HOPLOPSTER HopLop ja ravintola Roster yhdessä lasten puolesta

52

PIENI IHME Hämeenlinnassa kerättiin rahat sinivalohoitolaitteistoon

54

TEEMU-NALLEN LASTENTAPAHTUMA Toukokuussa Vantaalla taas ohjelmaa perheen pienimmille

55

ÄITIEN HEMMOTTELU Viisi OYS-äitiä pääsi päiväksi irti arjesta

VAKIOPAlSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

62

KUMMIVIERASKYNÄ Heidi Sohlberg

63

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

MUUT: 26

JUHLAVUOSI Kummit-lehti 20 vuotta

31

VIIME VUODEN HANKINNAT Tiivistelmä Kummi-rahojen käytöstä

38

VUOSIKERTOMUS Katsaus vuoteen 2016

42

TESTAMENTTILAHJOITUKSET Aira Samulinin ja Olli Puntilan vinkit

SYÖPÄHOIDOT JA HEDELMÄLLISYYS Lastentautien erikoislääkäri Kirsi Jahnukainen on jo pitkään tutkinut lasten ja nuorten syöpähoitojen vaikutusta lisääntymiskykyyn.

20–21

VISIITILLÄ TEEMU-NALLETEHTAASSA

Muhoksella, kolmisenkymmentä kilometriä Oulusta kaakkoon, valmistetaan tätä nykyä Kummien viralliset Teemunallet.

35–37

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

KOKO PERHEEN KOKKI

Samasta padasta -palstaa Kummitlehteen tekevän Outi Väisäsen lastenruokakirja edustaa toukokuussa Suomea kansainvälisessä kilpailussa.

55–58

ÄITEJÄ HEMMOTELTIIN OULUSSA

Viisi OYS:n lastenklinikan potilaan äitiä pääsi lataamaan akkujaan Kummien järjestämässä hemmottelupäivässä.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

VAHVALLE KASVULLE JA KEHITYKSELLE Gefilus Tipat+D sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskyvylle ja vahvalle kasvulle ja kehitykselle tärkeää D-vitamiinia.

Ostamalla lasten gefilus tuotteen autat samalla lastenklinikoiden pieniä potilaita. Kiitos avustasi.

www.gefilusoriola.fi • Markkinoija: Oriola Oy

PÄÄTOIMITTAJAlTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Miksi Kummit?

Varför Faddrarna?

lASTENKlINIKOIDEN KUMMIEN VIIME TOIMINTAVUOSI, järjestyksessään 23:s, toteutui tapahtumien osalta loistavasti. Onnistuimme lisäksi toteuttamaan lukuisia klinikkavierailuja lasten ja nuorten iloksi. Myös lahjoitusvaroja tuli mukavasti.

BARNKlINIKERNAS FADDRARS SENASTE VERKSAMHETSÅR, som var det 23:e i ordningen, utföll evenemangsmässigt alldeles strålande. Vi lyckades dessutom förverkliga ett flertal klinikbesök som gladde barnen och ungdomarna. Vi fick också in bra med donationsmedel.

Sairaalat raportoivat Kummeille vuosittain tiedot siitä, mihin lahjoitusvarat on käytetty. Listat ovat varsin mieluista luettavaa. Esimerkiksi Helsingin lastenklinikalle hankittiin lahjoitusten avulla useita huipputason hoitolaitteita, joilla voidaan merkittävästi parantaa niin hoitoa kuin potilasturvallisuuttakin. Lahjoitusvaroilla tehtyjen hankintojen joukkoon kuului muun muassa Suomen ensimmäinen ECMO-kuljetuskokonaisuus, jolla voidaan siirtää erittäin vaikeasta hengityksen tai verenkierron vajaatoiminnasta kärsivä potilas. Olemme koonneet tämän lehden artikkeliin (s. 31) luettelon myös muihin yliopistollisiin sairaaloihin hankituista laitteista tai viihtyvyyteen tarkoitetuista tavaroista. Apunne on todella konkreettista ja näkyvää, kuten kyseisestä artikkelista voi todeta.

Kummit-vuosi on hyvällä mallilla, jotta niin uudet kuin jo tutuksi tulleet tapahtumat voidaan aloittaa. Suurten konserttien suunnittelu alkaa jo lähes vuotta ennen konserttipäivää. Niinpä tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertti on jo lähestulkoon valmiiksi suunniteltu. Konsertti on yksi Suomi 100 -tapahtumista. Lippujen myynti käynnistyi jo maaliskuun puolella. Konsertti on 13.9. Espoon Metro Areenalla.

Kummit-lehti tulee tänä vuonna 20 vuoden ikään. Sillä on siis melkein Lastenklinikoiden Kummien historian alusta lähtien ollut oma, tärkeä asemansa varainkeräyksessä pienten potilaiden hyväksi. Tänä vuonna lanseeraamme myös uuden tapahtuman, Kummit Padelin.

Kesäkuun puolessa välissä käytävä leikkimielinen turnaus tuo toivottavasti runsaasti uudesta lajista innostuneita osallistujia sekä katsojia Helsingin Hernesaareen. Padelin keulakuvana toimii ahkera kummimme Mikko Leppilampi. Tapahtumasta ja sen muista organisoijista enemmän aukeamalla 48-49.

Kuluvan vuoden aikana toimintamme jakaantuu melko tasan Suomen kaikkien viiden yliopistollisen lastenklinikan kesken. Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestämme kaikilla klinikkapaikkakunnilla myös lasten hemmottelupäivän. Oulussa tapahtuma jo toteutettiin viemällä bussilastillinen lapsia vanhempineen Kemiin ”maailman suurimpaan lumilinnaan”. Kuopion alueen lapsipotilaita ja heidän perheitään viedään uimaan Vesileppikseen.

Turun klinikalta matkataan kesäkuun alussa Herrankukkaroon seikkailemaan. Tampereella järjestämme yhdessä Finnkinon kanssa elokuvaelämyksen, ja Helsingin seudulta matkataan Järvenpäähän. ”Retkellä on kivaa, kun on eväät mukana ja pääsee bussilla”, totesi 10-vuotias Markus.

Näitä arjen iloja kaipaavat erityisesti pienet toipilaat ja potilaat sisaruksineen, ja me Kummit haluamme tuoda viihtyvyyttä ja iloa jatkossakin. Siksi Kummit!

Anne Knaster

toiminnanjohtaja

Sjukhusen rapporterar årligen till Faddrarna hur donationsmedlen har använts. Listorna är glädjande läsning. Tack vare donationerna kunde till exempel Barnkliniken i Helsingfors införskaffa flera högklassiga vårdapparater som avsevärt förbättrar såväl vården som patientsäkerheten. Bland de anskaffningar som gjorts med donationsmedlen finns bl.a. Finlands första ECMO-transporthelhet, med vilken det går att flytta patienter som lider av mycket bristfällig andning eller blodcirkulation. I en artikel i den här tidningen (s. 31) har vi gjort en lista på de apparater eller trivselhöjande saker som införskaffats också till de andra universitetssjukhusen. På basen av nämnda artikel kan man konstatera att er hjälp verkligen är konkret och synlig.

Fadder-året ser bra ut och såväl nya som redan bekanta evenemang kan köras igång. Planeringen av de stora konserterna inleds nästan ett år innan själva konsertdagen. Således är planeringen av årets Livet för Barn-konsert nästan helt slutförd.

Konserten hör till Finland 100-evenemangen. Biljettförsäljningen började redan i mars. Konserten går av stapeln 13.9 på Metro Arenan i Esbo.

Kummit-tidningen fyller 20 år i år. Den har således haft sin egen viktiga roll i medelinsamlingen för de små patienterna nästan från början av Barnklinikernas Faddrars historia. I år lanserar vi också ett nytt evenemang, Kummit Padel. Den lekfulla turneringen som går av stapeln i mitten av juni hämtar förhoppningsvis många ivriga deltagare och intresserade åskådare till Ärtholmen i Helsingfors.

Padels galjonsfigur är vår flitiga fadder Mikko Leppilampi. Mer om evenemanget och dess övriga organisatörer på uppslaget 48-49 (på svenska s. 65).

Under innevarande år fördelas vår verksamhet rätt så jämnt mellan Finlands alla fem universitetsbarnkliniker. Finlands jubileum till ära ordnar vi också en barnens njutardag på alla klinikorter. I Uleåborg ordnades redan evenemanget genom att föra en busslast barn med föräldrar till Kemi till ”världens största snöslott”. Barnpatienterna och deras familjer i Kuopio-området får åka och simma till Vesileppis. Från kliniken i Åbo åker man i början av juni på äventyr till Herrankukkaro. I Tammerfors ordnar vi tillsammans med Finnkino en filmupplevelse och från Helsingfors åker man till Träskända. ”Det är roligt på utflykt när man har matsäck med och får åka buss”, konstaterade 10-åriga Markus.

Dessa glädjeämnen i vardagen är någonting som i synnerhet de små konvalescenterna och patienterna med syskon behöver och vi Faddrar vill komma med trivsel och glädje också i fortsättningen. Därför Faddrarna!

Anne Knaster

verksamhetsledare

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO Teksti ja kuvat Matti Hannula

Syöpähoitojen vaikutusta fertiliteettiin tutkinut Kirsi Jahnukainen:

”Leukemian lääkehoito tytön tai pojan lisää Varsinkin lasten ja nuorten syöpähoidoissa myös hoitojen vaikutus lisääntymiskykyyn on tärkeä seikka.

– Se on myös potilaiden ranking-listalla taudista toipumisen jälkeen useimmiten murheista päällimmäisten joukossa, sanoo syöpähoitojen vaikutusta fertiliteettiin jo pitkään tutkinut lastentautien erikoislääkäri, lasten hematologi-onkologi Kirsi Jahnukainen. Lastenklinikoiden Kummit on yksi Lastentautien tutkimussäätiön merkittävistä rahoittajista, ja tänä vuonna kummirahastosta tuetaan Jahnukaisenkin tutkimustyötä.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

T

utkimuksissaan Kirsi Jahnukainen on ensisijaisesti erikoistunut siihen, mitä vaikutuksia leukemiahoidoilla on hedelmällisyyteen ja sukupuoliseen kehitykseen.

– Mahdollisuudet auttaa potilaita muun muassa lisääntymisongelmissa sekä kokeellisin että jo olemassa olevin menetelmin ovat tutkimusalueen sisäkehällä, hän sanoo.

– Tutkimukset liittyvät yleensä tavalla tai toisella toisiinsa, eikä asia suinkaan ole loppuun käsitelty, kun yksi tutkimus saadaan päätökseen.

Kun Kirsi Jahnukainen 1980-luvun lopulla aloitti lisääntymislääketieteen tutkijana, oli isona ongelmana, että leukemia usein uusi aivoissa ja kiveksissä.

– Tutkimme, miksi syöpäsolut menevät kiveksiin ja miten ne sukurauhasissa sijaitsevat.

Jahnukainen väitteli leukemiasta kiveksissä.

– Kun väitöskirjani lopullisesti vuonna 1995 valmistui, olivat leukemiahoidot kehittyneet niin, ettei kivesleukemia enää ollut ongelma, hän myhäilee.

– Mutta on aina tärkeää jatkaa tutkimuksia samalta alueelta aiempia tuloksia hyödyntäen.

Lastentautien erikoislääkäri Kirsi Jahnukaisella on pitkä tutkimushistoria syöpähoitojen vaikutuksesta lisääntymiskykyyn. Hän on ollut ”asian päällä” 1980-luvun lopulta asti.

Virikkeellisiä haasteita Jahnukainen on sekä opiskellut lääkäriksi että jatkoopiskellut lastenlääkäriksi Turun yliopistossa. Lastentautien dosentiksi Jahnukainen valmistui vuonna 2002 Karoliinisesta instituutista Tukholmasta, missä hänellä on viime vuodesta alkaen ollut lasten syöpätautien viiden vuoden professuuri. Vuodesta 2008 Jahnukainen on ollut erikoislääkärin virassa Helsingin Lastenklinikalla, missä hänellä on lasten hematologian ja onkologin dosentuuri. Tällä hetkellä hän on noin 50-prosenttisesti kliinisessä työssä.

– Olen saanut kiitettävästi virkavapaita tutkimustöitä varten, vaikka minulla on myös iso vastuu maahanmuuttajien perinnöllisten hemoglobinopatioiden eli verisairauksien hoidon kehittämisessä, Jahnukainen kertoo.

– Se on meille uusi sairausryhmä, jonka hoidon saaminen hyvälle tasolle vaatii paljon työtä. Mutta samalla sekin on erittäin virikkeellinen haaste.

Omiinkin tutkimuksiini liittyvänä asiana on paljon ollut tapetilla lapsuuden syövästä parantuneiden nuorten aikuisten jälkiseuranta. Merkittävä edistys tällä saralla ovat yliopistollisiin sairaaloihin viime vuosina perustetut nuorten aikuisten seuranta– poliklinikat.

ei uhkaa ntymiskykyä” Potilaskohortit kasvamassa Lääketiede on vuosien saatossa kovasti kehittynyt.

Syöpää sairastavien eloonjäämisennuste on aivan eri luokkaa kuin takavuosina. Niinpä tiedonkeruumahdollisuudet muun muassa hoitojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ovat oleellisesti kasvaneet.

– Aiemmin ei ollut edes tietoa, että syöpälääk-

keet vaikuttaisivat pienen pojan kiveksiin, Jahnukainen toteaa.

– Luultiin, että ne ovat suojassa. Mutta kantasolut vaurioituvat yhtä lailla pienellä pojalla kuin isolla miehelläkin.

Viime aikoina on jo pystytty tekemään enemmän tutkimuksia laajahkoilla kohorteilla, kun potilaiden saavutettavuus on hyvä vielä pitkänkin ajan päästä hoidoista.

– Jo kymmenen vuotta sitten meillä oli tutkinnan alla ensimmäinen lapsuuden leukemiasta parantunut mieskohortti. Hoidoista oli silloin kulunut parikymmentä vuotta.

Lisääntymistutkijat joutuvat siis odottamaan sopivaa potilasjoukkoa varsin pitkään.

– Nyt olen tyytyväinen, että olin silloin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Jahnukainen sanoo.

– Kun 1980-luvun lopulla aloitin ensimmäiset hedelmällisyyteen liittyvät tutkimukset, oltiin ensisijaisesti kiinnostuneita siitä, että potilaat saadaan pysymään hengissä. Sain melko paljon selitellä, että hoitojen vaikutus lisääntymiskykyyn tulee pidemmällä tähtäimellä olemaan tärkeä seikka.

Ongelmia aikuiselämän aloittamisessa Leukemiamiesten tutkimuksessa oli tärkeänä asiana myös seksuaalisuuskysely.

– Suurin osa lapsuuden leukemiasta parantuneista miehistä oli selviytynyt elämässä päällisin puolin hyvin, mutta yllätykseksemme he luokittelivat seksuaalisuutensa ja lisääntymishalukkuutensa selvästi keskitasoa huonommaksi, Jahnukainen kertoo.

– Selittäviksi tekijöiksi ilmeni paitsi osalla miehistä todettu masennus niin myös vakituisen partnerin puute. Nuorena koettu pitkäaikainen sairastelu ja pitkittynyt riippuvuus vanhemmista ilmiselvästi vaikeuttavat aikuiselämän aloittamista, Jahnukainen pohtii.

– Seurannan aikana onkin löydettävä oikea tapa haastatella nuoria miehiä seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä, jotta voisimme neuvoa heitä etsimään tarvittaessa apua.

Tutkimusotannat näissä asioissa eivät tietenkään voi olla lukumääriltään kovin suuria.

– Esimerkiksi 50 miehen porukka, joka meillä silloin kymmenen vuotta sitten oli, on jo iso, Jahnukainen sanoo.

– Ensin on odotettava, että potilaat jäävät henkiin, ja sitten, että he menevät murrosiän läpi. Itse asiassa vasta kolmekymppisiä pystyy käytännössä haastattelemaan lastensaamisen suhteen. Lopulliset vastaukset saadaan oikeastaan vasta silloin, kun minä olen jo eläkkeellä, naurahtaa Jahnukainen.

Sädehoito steriloi Tähänastisten tutkimustulosten perusteella tavallinen, lääkkeellisesti annettu leukemiahoito ei korkeankaan riskin tapauksissa uhkaa tytön eikä pojan lisääntymiskykyä.

– Sen sijaan niissä relapsi- eli uusimistapauksissa, joissa päädytään kantasolusiirtoon, on suuri riski hedelmällisyyden menettämiselle, Jahnukainen huomauttaa.

– Eikä lisääntymiskyvyttömyyden vaara johdu kantasolusiirrosta vaan esihoidosta. Aiemmin esihoitona käytettiin lähes pelkästään kokokehonsädehoitoa, mutta sen ovat viime aikoina korvanneet lääkkeillä tehtävät esihoidot. Sädehoito on erityisen steriloiva, Jahnukainen korostaa.

– Erityisesti pojilla hedelmällisyys kuitenkin Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Olemme olleet mukana pystyttämässä hedelmällisyyttä säilyttäviä hoitomenetelmiä Suomeen. Palvelua tarjotaan osana kliinistä tutkimusta kaikkein

suurimmassa infertiliteettiriskissä oleville tytöille ja pojille.

”

todennäköisesti toipuu lääkkeellisen esihoidon jälkeen pitkän ajan kuluttua.

Kantasolusiirretyt kartoitukseen Muitakin mutkia on tietysti matkassa, ja tutkimuksissa tulee aina uusia asioita esille.

– Tytöillä busulfaanilla tehtävä esihoito vaikuttaa olevan munasarjoille yhtä vaurioittava kuin sädehoito.

Tytöille tulisikin löytää busulfaania vähemmän vaurioittava lääkkeellinen esihoito, Jahnukainen sanoo.

– Tytöillä ja pojilla on merkittäviä biologisia eroja.

Tytöillä munasoluvarasto on jo syntymässä tietynkokoinen, mikä yksilöllisesti vaikuttaa lisääntymiskapasiteettiin, hän jatkaa.

– Yksilöllistä on myös se, miten herkästi munasoluvarasto reagoi hoitoihin eli miten helposti varastot tyhjenevät.

Isommilla tytöillä munasoluvarasto on jo luonnollisen vähenemisen myötä pienempi. Pojilla taas vaikuttaa kantasolun pyörittämä systeemi: jos yksikin kantasolu jää henkiin, se alkaa jakautua ja uudelleen täyttää siementiehyet.

– Toipumisen jälkeen otetussa kivesbiopsiassa saattaa löytyä mikroskooppisia alueita, joista siittiöitä voidaan eristää, ja potilas voi saada omia lapsia, Jahnukainen kertoo.

Mistä lasten lääketieteen aiheesta haluat lukea Kummitlehdestä asiantuntijaartikkelin?

Kerro se osoitteessa kummit@ kummit.fi

ß – Niissä relapsieli uusimistapauksissa, joissa päädytään kantasolusiirtoon, on suuri riski hedelmällisyyden menettämiselle, Kirsi Jahnukainen korostaa.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

– Huonolla spermalla ei kannata pitkään odottaa normaalia fertiliteettiä, joten syöpähoitoja saaneen kannattaa ottaa yhteyttä hedelmällisyyslääkäriin jo kuuden kuukauden kuluttua, jos toivottua raskautta ei ala kuulua, Jahnukainen huomauttaa.

Hänen tutkimuksissaan on seuraavana vuorossa ensimmäinen kantasolusiirrettyjen miesten kohortti.

– Tarkastelun alla valtakunnallisessa otannassa ovat siittiötuotannon toipuminen ja testosteronin tuotanto sekä näiden yhteys fyysiseen kuntoon ja aineenvaihduntaan.

Paloja pakkasessa On käynyt selväksi, että jos prepuberteetti-ikäiseltä tyttölapselta otetaan sukurauhaskudosta pakasteeseen ennen syöpähoitoja ja palautetaan munasarjaan sitten, kun tyttö on kasvanut aikuiseksi, siirrostetussa palasessa olleet munasolut rupeavat ovuloimaan. Muutama kuukausi sitten syntyi ensimmäinen lapsi ennen murrosikää kerätystä kudospalasta. Äidiltä oli pakastettu sukurauhaskudosta hänen ollessaan 9-vuotias ja palautettu sitten myöhemmin munasarjaan.

– Aikuispotilaille on tähän mennessä syntynyt vastaavalla menetelmällä jo seitsemisenkymmentä lasta, Jahnukainen kertoo.

– Suomessa on olemassa joukko tyttöjä, joilla on munasarjapaloja pakkasessa. Oletankin, että jo lähivuosien aikana kuulemme lisää vastaavanlaisia iloisia uutisia.

Toistaiseksi vain eläinkokeisiin perustuen näyttää siltä, että nuorempien poikien kivesbiopsiat käyttäytyvät samalla tavalla kuin tyttöjen palat: Kun pala palautetaan elimistöön, se kehittää itselleen verisuoniston, ja siittiötuotanto käynnistyy.

– Olemme olleet mukana pystyttämässä hedelmällisyyttä säilyttäviä hoitomenetelmiä Suomeen.

Palvelua tarjotaan osana kliinistä tutkimusta kaikkein suurimmassa infertiliteettiriskissä oleville tytöille ja pojille, Jahnukainen ”mainostaa”.

Vanhakin konsti Munasarjakudosta on Helsingissä pakastettu vuodesta 2002 alkaen. Kiveskudoksen pakastukset on aloitettu viime vuonna osana yhteispohjoismaista tutkimusta, joka selvittää kivespalojen kypsymiskapasiteettia ja laatua. Aikuiselta mieheltä ei sen sijaan voi ottaa kivespalaa pakkaseen ja palauttaa myöhemmin.

– Se ei biologisista syistä toimi samalla tavalla, Jahnukainen sanoo.

Vanhempien poikien kohdalla siittiöiden pakastaminen on jo tunnettu hedelmällisyyttä säilyttävä menetelmä.

– Kun kivesten toimintaan vaikuttavien lääkkeiden käyttöä suunnitellaan aloitettavaksi, on lääkärin tehtävä pyytää spermanäyte, jos poika on riittävän vanha sen antamiseen. Käytännössä se on mahdollista 12 vuoden iästä alkaen, lastentautien erikoislääkäri Jahnukainen toteaa.

– Kun siittiöt ovat pakasteessa, lisääntyminen on myöhemmässä vaiheessa käytännössä taattu. ●

SElVIYTYMISTARINA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

å Akuutti lymfaattinen leukemia iski Iiris Ristaseen ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen tauti uusi kolmesti, kunnes hän pääsi kansainväliseen tutkimusprojektiin.

Nyt leukemia näyttää olevan voitettu kanta.

TeksTi MATTI HANNUlA kuvaT MATTI HANNUlA JA MICHAEl ANDREW

leukemian nujertamiseen on löytymässä uusi keino

Iiris sai sairauteensa avun Oslosta Joskus koekaniinina olo kannattaa. Näin on ainakin 9-vuotiaan joensuulaisen Iiris Ristasen tapauksessa. Kun leukemia oli uusinut neljännen kerran, suunniteltiin jo saattohoitoa.

Onneksi Iiris pääsi kansainväliseen tutkimusprojektiin, Chimeric antigen receptor (CAR)-Tsolusiirtohoitoon Osloon. Kontrollit kestävät vielä muutaman vuoden, mutta hyvältä näyttää.

Iiris voi pitkästä aikaa elää kuin kuka tahansa ikäisensä tyttö. Niin hän myös tekee ja sen lisäksi vielä tubettaa aktiivisesti.

K

EVÄÄllÄ 2009, kun Iiris oli vajaan kahden vuoden ikäinen, hänellä oli pitkittynyt flunssa.

– Sellainen kuin monilla muillakin nykyään. Ei siitä osannut olla huolissaan, muistaa Iiriksen yksinhuoltajaäiti Kati Jormanainen. Eräänä maanantaiaamuna Kati kuitenkin päätti, että nyt on tyttö vietävä lääkäriin.

– Korvatulehdus varmaankin, ajattelin.

Joensuun keskussairaalassa päivystänyt lääketieteen kandidaatti päätti otattaa Iiriksestä varmuuden vuoksi laboratoriokokeet. Hyvä niin. Tuloksia hän ei tosin pystynyt tulkitsemaan, mutta epäili näytteenottovirhettä ja siirsi vastuun jatkotoimenpiteistä lastenpoliklinikan puolelle.

– Siellä meitä vastassa oli ”vanhan liiton” lastenlääkäri, Kati Jormanainen kertoo.

– Hän puhui jotakin puna- ja valkosoluista. Vielä silloin en ymmärtänyt niistä mitään. Nyt pystyisin jo keskustelemaan asiasta huomattavasti asiantuntevammin, Kati naurahtaa.

– Ei minulla muutenkaan ole niistä hetkistä tarkkaa mielikuvaa. Jossain vaiheessa tajusin istuvani Iiriksen kanssa taksissa määränpäänä Kuopion yliopistollinen sairaala. Siinä välissä olin ehtinyt piipahtaa viideksi minuutiksi kotona hakemassa välttämättömät tavarat mukaan. Kuten kameran. Ihan kuin olisin ollut synnyttämään lähdössä, Kati hymähtää.

Herätys, kiitos!

Kuopiossa Iirikselle tehtiin saman tien monia tutkimuksia. Sitten hänet siirrettiin veri- ja syöpätautien osastolle.

– Siinä vaiheessa ajattelin, että minun olisi aika herätä. Tämä painajainen saa jo riittää.

Tällä erää kontrolliväli Rikshospitaletissa on kolme kuukautta.

Viimeksi Iiris oli kontrollikäynnillä Oslossa Kati-äitinsä kanssa 8. helmikuuta.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Iiriksen hemoglobiini oli 40. Eli ei olisi kovin monta lisätuntia vaatinut, kunnes Iiris olisi ollut henkihieverissä.

Diagnoosi tuli nopeasti: akuutti lymfaattinen leukemia. Taso: keskiriski.

ALL on yleisin lasten sairastama leukemia, ja noin 20 prosentilla ALL-lapsista tauti uusiutuu.

Kahden ja puolen vuoden hoitojakso meni Iiriksen kohdalta kuten oli suunniteltukin. Marraskuussa 2011 hän sai terveen paperit.

– Sitten Iiris pääsi päiväkotiin ja rupesi kirimään kiinni lapsuuttaan, Kati Jormanainen kertoo.

– Mutta uskon, että jokaisen syöpälapsen äidillä on taudin uusimisen pelko.

Pelosta tuli konkretiaa helmikuussa 2013.

– Iho-oireita, väsymystä, päänsärkyä, mustelmia, Kati luettelee Iiris-tyttäressään olleita ”klassisia” oireita.

– Tiesihän sen…

Rankempi kaavio Kati vei Iiriksen Joensuun keskussairaalan päivystykseen, kuten oli vienyt vajaat neljä vuotta aiemminkin.

– Ilmoittautuessamme sanoin, että lapsellani on leukemia uusinut. ”Jaha, näitä ylireagoivia äitejä taas”, luin vastaanottohoitajan ilmeestä. Mutta kun hän otti Iiriksen tiedot ja kyseli vähän lisää, saimme saman tien passituksen lasten polille. Siellä otettiin verikokeita, keuhkokuvaa ynnä muuta.

Tulokset eivät yllättäneet. Pian Iiris Ristanen ja Kati Jormanainen olivat taas taksissa matkalla Kuopioon.

– Nyt olin osannut jo edellisenä yönä pakata matkalaukut. Olin niin varma asiasta.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á – Iiris on ollut meistä se tilanteeseen sopeutuvaisempi osapuoli koko ajan, vaikka on ikäisekseen kokenut ja nähnyt kovia, äiti Kati Jormanainen toteaa.

à Helsinki-Vantaan lentoasema ja Oslon Gardermoen ovat viime vuoden aikana tulleet Iirikselle ja Kati-äidille hyvinkin tutuiksi. Tässä kaksikko taas kerran ”lähtökuopissa” Helsinki-Vantaalla.

Teemu-nallekin oli toivottamassa hyvää matkaa.

Iiriksellä oli syöpäsoluja sekä keskushermostossa että luuytimessä. Uusimis- eli relapsihoidot alkoivat välittömästi. Hoitokaavio oli tietysti erilainen kuin ensimmäisellä kerralla: sytostaattihoitojen lisäksi Iirikselle annettiin kesällä 2013 kolmen viikon ajan sädehoitoa, jotta keskushermosto saadaan puhtaaksi.

”

Ilmoittautuessamme sanoin, että lapsellani on leukemia uusinut. ”Jaha, näitä ylireagoivia äitejä taas”, luin vastaanottohoitajan ilmeestä. Mutta kun hän otti Iiriksen tiedot ja kyseli vähän lisää, saimme saman tien passituksen lasten polille.

”

– Hoitovaste oli silläkin kertaa erinomainen.

Runsas vuosi myöhemmin, syksyllä 2014, Iiris pääsi muiden ikäistensä tavoin aloittamaan koulun, vaikka hoidot olivat siinä vaiheessa vielä vähän kesken, Kati kertoo. kantasolusiirto Saman vuoden marraskuussa Iiris kävi kontrollissa Kuopiossa.

– Olimme tilanneet taksin tiettyyn aikaan kotiinpaluuta varten. Taksia ei tarvittu. Keskushermostosta löytyi taas syöpäsoluja.

Kun lääkkeet ja sädehoidot eivät auttaneet, oli turvauduttava kantasolusiirtoon, missä luuytimen normaali toiminta palautetaan takaisin luovuttajan terveillä kantasoluilla.

– Kansainvälisestä rekisteristä löytyi kaksi sopivaa luovuttajaa, toinen Kanadasta ja toinen Saksasta.

Saksalainen valikoitui, Kati-äiti tietää.

Iirikselle tehtiin kantasolusiirto huhtikuussa 2015.

– Iiris oli Helsingin Lastenklinikalla viimeisiä osasto 10:n potilaita, ennen kuin osasto lähti pahojen homevaurioiden vuoksi evakkoon ns. kolmiosairaalan puolelle.

Iiris ja Kati-äiti olivat kuusi viikkoa Helsingissä.

Sen jälkeen hoito jatkui kolmisen viikkoa Kuopiossa.

– Juhannukseksi pääsimme kotiin. Iiriksen oli opeteltava uudelleen esimerkiksi syömään. Moni muukin taito oli rankan hoitojakson aikana taantunut.

Neljäs takaisku Iirikselle oli määrätty puolentoista vuoden eristys, ennen kuin hän pystyisi palaamaan takaisin koulun penkille.

– Alussa oli kolmen kuukauden välein luuydinpunktio-reissu Helsinkiin. Toisen punktion jälkeisenä päivänä, marraskuussa 2015, ylilääkäri Kim Vettenranta Helsingin Lastenklinikalta soitti. Kun hän esitteli itsensä, ajattelin lyödä luurin korvaan saman tien. Tiesin, ettei hänellä voi olla mitään hyvää kerrottavanaan, Kati Jormanainen muistaa.

Vettenrannan uutiset olivat jäätäviä: keskushermostossa taas löydöksiä. Hän oli jo ehtinyt olla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan yhteyksissä. Asiantuntijalääkärit olivat pohtineet, mikä on Iiriksen kohdalla seuraava siirto. Toinen kantasolusiirtokin oli jo suunnitteilla, mutta varmuus sen hyödystä oli matalalla tasolla. Sytostaatti- ja sädehoidot aloitettiin joka tapauksessa saman tien. Samalla pohdittiin uutta hoitosuunnitelmaa. Saattohoitokin oli yhtenä vaihtoehtona.

Onnenpotku Siinä vaiheessa ilmaantui mahdollisuus päästä T-solusiirtohoitoon, kansainväliseen tutkimusprojektiin, mikäli Iiriksen luuydin saadaan perinteisillä hoidoilla ensin tarpeeksi puhtaaksi syöpäsoluista.

Vaatimuksena T-solusiirtohoitoon pääsyyn oli myös se, että tauti oli useasti uusinut ja että kantasolusiirto oli tehty. Iiris oli myös sopivan ikäinen, ja hänellä oli sekä maksa että sydän kunnossa.

ä Iiris käy joensuulaisen Rantakylän koulun kolmatta luokkaa, ja häntä kiinnostavat muutkin kuin koulukirjat.

Ensimmäinen lapsi on Yhdysvalloissa päässyt T-solusiirtohoitoon vajaat viisi vuotta sitten ja on yhä elossa. Maailmanlaajuisesti kaikkiaan satakunta lasta tai aikuista on toistaiseksi ollut T-solusiirtohoidossa.

90 prosentissa tapauksista tauti on saatu uudella menetelmällä pysymään aisoissa. Euroopassa sitä on kokeiltu muutamassa sairaalassa, muun muassa Oslon Rikshospitaletissa, jonka potilaana Iiris on nyt ollut runsaan vuoden. Suomalaislapsia on hoidon piiriin päässyt Iiris Ristasen lisäksi toistaiseksi vain yksi. Iiris oli ensimmäinen suomalainen hoitoon hyväksytty, mutta siirto tehtiin ennen Iiristä eräälle tamperelaiselle pojalle, jolla oli Iiristä huonompi hoitovaste.

Hieno syntymäpäivälahja Chimeric antigen receptor (CAR)-T-solusiirtohoidossa potilaan omat T-solut aktivoidaan tuhoamaan syöpäsoluja. Solut kerätään potilaalta ja lähetetään Yhdysvaltoihin, missä niihin lisätään geeniteknologisesti tuotettu, syöpäsolut tappava rakenne. Solujen käsittely kestää muutamia viikkoja.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Ensimmäinen vuosi on tässä hoidossa tärkein. Josko sitten kevätkesällä alkaisivat kirjoittaa Iirikselle terveen papereita.

Iiris oli Kati-äitinsä kanssa Oslossa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015.

– Silloin tehtiin tutkimuksia ja kerättiin Iirikseltä T-soluja Yhdysvaltoihin lähetettäviksi, Katiäiti kertoo.

Helmikuussa 2016 Iirikselle tehtiin Oslossa luuydinpunktio. Suomessa hänelle annettiin koko ajan sen verran hoitoa, että luuydin pysyi puhtaana. Viime toukokuussa oli varsinainen siirtoreissu Osloon.

– Alkuhoitojen jälkeen Iiriksen käsitellyt, omat solut palautettiin keskuslaskimon kautta hänen verenkiertoonsa. Siinä vaiheessa olimme Oslossa neljä viikkoa. Kotona olimme välillä vain viikon, kunnes Iiriksen piti taas, 15. kesäkuuta, olla Oslossa antamassa ensimmäinen siirron jälkeinen luuydinnäyte. Se oli hänen 9-vuotissyntymäpäivänsä. Näyte oli puhdas. Se oli paras mahdollinen syntymäpäivälahja siinä vaiheessa, Kati toteaa. vaikka kiinaan Iiriksen eristys purettiin viime kesäkuun lopussa.

– Tuntuihan se ihmeelliseltä. Samanlainen vapaus oli ollut edellisen kerran syksyllä 2014. Ensimmäiseksi menimme kirjastoon, Kati-äiti naurahtaa.

Aluksi Iiriksen piti käydä Oslossa kontrolleissa kuukauden ja sittemmin vain kolmen kuukauden välein. Normaaleissa verikokeissa voi käydä Joensuussakin. Kontrollijakso kestää kaiken kaikkiaan viisi vuotta.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

à Iiris voi koko ajan paremmin ja paremmin.

â Tubetus on Iiriksen ykkösharrastus, mutta kyllä ohjelmassa yhä ovat perinteisetkin 9-vuotiaan tytön leikit.

”

– Ensimmäinen vuosi on tässä hoidossa tärkein.

Josko sitten kevätkesällä alkaisivat kirjoittaa Iirikselle terveen papereita, Kati Jormanainen aprikoi toiveikkaana. Sairaalareissut Osloon asti eivät ole onneksi taloudellisesti rasittaneet, sillä matkat ovat heille ilmaisia kuten myös yöpymiset ja ruokailut määränpäässä.

– Eikä Oslo ole kaukana. Olisin lähtenyt Iiriksen kanssa vaikka Kiinaan, jos apu olisi löytynyt sieltä.

Normaalissa tahdissa Iiris voi koko ajan paremmin ja paremmin.

– Puolustusmekanismi on tosin vähän hukassa, kun T-solut syövät B-soluja. Kerran kuussa Iriksellä on sen vuoksi suonensisäinen immunoglobuliini- eli vasta-ainehoito. Muuta lääkitystä hänellä ei ole viime marraskuun jälkeen ollut, Kati kertoo.

Koulun penkiltä Iiris joutui olemaan poissa puolitoista lukukautta.

– Kuopiossa hän kävi sairaalakoulua. Lisäksi oma opettaja kävi kotonamme. Äidinkin ”kotikoulu” on ollut jonkinmoisessa roolissa, että Iiris nyt pystyy käymään kolmatta luokkaa, eli hän on normaalissa tahdissa ikäistensä kanssa joensuulaisessa Rantakylän koulussa.

– Onneksi Iiris oppi esikouluvuotenaan lukemaan ja kirjoittamaan. Se pelasti ensimmäisen varsinaisen kouluvuoden, Kati-äiti huokaa.

– Olin ekalla luokalla meidän luokan paras lukija, Iiris itse muistuttaa.

á Elämä hymyilee Iirikselle pitkien vaikeiden vaiheiden jälkeen. Ilmankos laskiaispullakin maistuu.

Lp Lollymolly Sanallisesti lahjakas Iiris on aktiivinen tubettaja.

YouTube-videopalveluun syntyy Iiriksen tuotoksia tasaisin väliajoin.

– Olen tubettanut viisivuotiaasta, kertoo Lp Lollymolly -nimellä tubettava Iiris. Hänen oma tubettajasuosikkinsa on Lakko, oikealta nimeltään Eric Savolainen, jonka kanavalla on lähes puoli miljoonaa tilaajaa. Pääsipä Iiris viime elokuussa Helsinkiin Hartwall-areenalle tubettajien yhteiseen, supersuosittuun TubeCon-tapahtumaankin.

Iiriksen elämä on muutenkin muuttunut huomattavasti normaalimpaan suuntaan, kun kotiin saa kutsua kavereita ja voi mennä itsekin kylään.

Viime syksynä Iiris pääsi myös Lastenklinikoiden Kummien järjestämään Elämä Lapselle -konserttiin Espoon Areenaan yhdeksän muun Kuopion yliopistollisen sairaalaan potilaan kanssa.

– Yksi tyttö ja yhdeksän poikaa, Iiris naureskelee kymmenlapsisen KYS-ryhmän kokoonpanosta.

Hän nautti tapahtumasta aitiossa KYS-ryhmän kanssa. Potilaita kävivät siellä moikkaamassa illan artisteista muun muassa Robin, Isac Elliot sekä norjalaiskaksoset Marcus&Martinus.

– Iiris on ollut meistä se tilanteeseen sopeutuvaisempi osapuoli koko ajan, vaikka on ikäisekseen kokenut ja nähnyt kovia, Kati Jormanainen toteaa.

– Jos jollakin on murheena esimerkiksi vääränvärinen Jopo, niin näissä asioissa ollaan vähän eri perspektiivissä. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

TAPAHTUMA

Resonuksen harjoituksissa on usein hauskaa.

Heleitä sopraanoja ja tummaäänisiä altoja

Naiskuoro Resonus laulaa lapsipotilaiden laariin TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

Turkulainen naiskuoro Resonus järjestää Turun Sibelius-museossa tiistaina 6. kesäkuuta Haaveet-nimisen hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto ohjataan lastenklinikoiden Kummien kautta lyhentämättömänä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

18

www.kummit.fi • Tapahtuma

R

ESONUS ON VUONNA 1994 perustettu kuoro, joka tunnetaan heleistä sopraanoistaan ja tummaäänisistä altoistaan. Kuoron lähemmäs 30 laulajasta hyvin moni on ollut mukana pitkään, ja onpa joukossa muutama aivan alkuperäinenkin.

Resonus-kuoron noin tunnin mittaisen hyväntekeväisyyskonsertin leikkisät, kauniit ja haaveelliset sävelmät varmasti johtavat kuulijat kesätunnelmiin. Kappalelistan suunnittelutyö on jo pitkällä.

Harpisti-Hilda mukana tekemässä hyvää

H

IENON lISÄSÄVÄYKSEN Resonus-kuoron kesäkuiseen hyväntekeväisyyskonserttiin tuo 17-vuotias harpisti Hilda Kunnola.

– Soitin aiemmin kanteletta. Kun sitten tuli aika vaihtaa isompaan, ei oikein löytynyt opettajaa. Minulle ehdotettiin harpunsoiton aloittamista, Kunnola kertoo soitinvalinnastaan.

Hänellä on menossa harpun kanssa jo seitsemäs vuosi.

– Minulla on oma harppu, millä harjoittelen kotona. Tarvittaessa harppu kuskataan keikalle, mutta jos keikkapaikalla on harppu, soitan sillä.

Onhan harpuissa tietysti eroja, mutta ei kovin merkittäviä.

Harppu painaa runsaat 30 kiloa.

Soittimen korkeus lähentelee kahta metriä, ja leveyttäkin on leveimmältä kohdalta lähes metrin. Logistisesti harppu on siis hieman haastava.

– Vanhempani ovat avainasemassa. Harppu juuri ja juuri mahtuu heidän autoonsa. Kuskaamalla he tukevat harrastustani, Kunnola hymyilee.

Enimmäkseen Kunnola keikkailee orkesterien kanssa, mutta myös kuorojen säestäjänä.

– Soolokeikkaa minulla ei vielä ole ollut.

Kunnolalla riittää kuitenkin kysyntää, sillä harpisteja ei ole tarjolla tungokseen asti.

– Keikkailevia harpisteja on Turun seudulla kaksi, pääkaupunkiseudulla vähän enemmän, Kunnola kertoo.

Resonus-kuoron hyväntekeväi-

Hilda Kunnola soittaa harppua Resonus-kuoron hyväntekeväisyyskonsertissa 6. kesäkuuta.

– Konsertin nimen mukaisesti kaihoisaa ja toiveikasta, elämänmakuista musiikkia, lupaa kuoroa vuodesta 2008 johtanut Kari Jantunen.

– Suomalaisessa naiskuorogenressä kansanmusiikki ja etno-musiikki ovat tätä nykyä vahvasti pinnalla. Meillä on mukana myös sekä klassisempaa että kevyempää musiikkia. Repertuaarimme on kohtuullisen laaja, Jantunen kertoo. Hyväntekeväisyyskonsertissa Resonus-kuoron kanssa esiintyy nuori harpisti Hilda Kunnola. symboliseksi eleeksi Haaveet-konsertti pidetään Åbo Akademin musiikkitieteen laitoksen ylläpitämässä Sibelius-museossa, Turun tuomiokirkon vieressä. Sisään mahtuu 150 kuulijaa.

– Tavoite on tietysti se, että sali myyß Eva-Marina Berg on Resonus-kuoron jäsen, kuoron hallituksen puheenjohtaja ja seitsemän kuukauden ikäisen Oskari-pojan äiti.

dään loppuun, sanoo Resonus-kuoron hallituksen puheenjohtaja ja kuoron jäsen Eva-Marina Berg sylissään seitsemän kuukauden ikäinen Oskari-poikansa, joka on tottunut olemaan mukana kuoroharjoituksissakin.

– En ole suinkaan kuorostamme ainoa, jolla on pieni lapsi. Kyllä tämä aihe on hyvin tärkeä ja erittäin lähellä monen sydäntä joko omakohtaisesti tai erilaisten kytkösten kautta, jatkaa Kummien vapaaehtoisenakin Turussa toimiva Berg.

– Jo ammatinkin puolesta aihe on monelle kuoron jäsenelle läheinen. Meillä on lääkäreitä, hoitajia, farmaseutteja, kuoronjohtaja Jantunen toteaa.

– Panoksemme Turun lastenklinikan hyväksi ei tule tämän myötä olemaan rahallisesti huima, mutta toivottavasti symbolisena eleenä sitä merkittävämpi.

Sibelius-museo kantaa oman kortensa kekoon luovuttamalla Resonus-kuorolle konserttitilan selkeään ale-hintaan.

Konsertin yhteydessä tulee olemaan myös

syyskonsertissa kesäkuussa Kunnola soittaa kolmessa kappaleessa.

– Pari yhteistä harjoitusta riittää. sormenpäät kovilla Harppu on kielisoitin. Kieliä on nelisenkymmentä. Sormenpäät ovat kovilla.

– Siihen tottuu.

Kunnolan opettajana toimii Päivi Severeide , Turun filharmonisen orkesterin harpun äänenjohtaja, joka toimii harpun vastuuopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä. Siellä Kunnola käy kolmatta vuottaan kerran viikossa soittotunnilla. Aiemmin hän oli oppilaana Turun konservatoriossa.

Kunnolan varsinainen opinahjo on Puolalan musiikkilukio Turussa.

Hänellä on viimeistä edellinen lukiovuosi menossa ja sen jälkeiset kuviot kirkkaana mielessä: – Tätä olen tehnyt täysillä jo monta vuotta. Tästä aion tehdä itselleni ammatin. Suomessakin pystyy elättämään itsensä harpunsoitolla ja harpunsoittoa opettamalla. Joksikin aikaa on silti varmaankin hyvä mennä ulkomaille, pohtii Kunnola, joka juuri maaliskuun alussa oli esiintymässä Torinon harppufestivaaleilla.

– Huippukokemus sekin, mutta toistaiseksi unohtumattomin on ensimmäinen kerta yhdessä Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin kanssa. ●

Kummien tuotemyyntiä, jonka tuotto niin ikään kohdistetaan Turun lastenklinikalle. keikkaa pukkaa Resonus-kuorolla pitää luonnollisesti kiirettä aina joulun alla, mutta kyllä keikkaa riittää muinakin vuodenaikoina.

– Kevätkesällä meillä on yleensä yksi ”pääkonsertti”, tämän hyväntekeväisyyskonsertin myötä niitä on nyt kaksi, Kari Jantunen kertoo.

– Huhtikuun alussa konsertissa mukana ovat myös mieskuoro Naskalit sekä Puolalanmäen musiikkilukion sekakuoro.

Resonus-kuoro harjoittelee kerran viikossa, tiistai-iltaisin, Puolalanmäen koulun musiikkilukion tiloissa. Jantunen toimii myös koulussa musiikinopettajana.

– Sekä keväisin että syksyisin meillä on koko viikonlopun kestävä kuoroleiri.

Ennen konsertteja pidetään tarvittaessa ylimääräisiä harjoituksia, Eva-Marina Berg kertoo Resonuksen rutiineista. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

19

KUMMIUUTISIA

Airi Räisäsen ”Teemu-nalle -tehtaalla” valmistuu noin yksi pehmolelu päivässä.

á Rullakaupalla ”nallennahkaa” ja kaavat jo paikoillaan seuraavaa leikkausta varten.

Mistä niitä Teemu-nalleja oikein tulee?

Airi Räisänen ompelee Kummien ykköstuotetta suurella sydämellä TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

Eipä ulkoapäin uskoisi, jos ei tietäisi.

Tavallisessa rivitalohuoneistossa Muhoksen Päivärinteellä, kolmisenkymmentä kilometriä Oulusta kaakkoon, syntyvät Teemu-nallet. Airi Räisänen on valmistanut lastenklinikoiden Kummien ”viralliset” nallet viime kesästä lähtien.

20

www.kummit.fi • Kummiuutisia

K

UMMEIllE KEHITElTIIN lOGO heti yhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1993.

Kummien oma pehmomaskottikin sai nopeasti muotonsa, värinsä ja nimensä.

Se ristittiin tietysti Teemuksi Kummien yhden perustajajäsenen, Pohjois-Amerikan jääkiekkoliigassa tuolloin huiman uransa ensimmäisiä kausia pelanneen Teemu Selänteen mukaan.

Teemu-nalleja on sittemmin valmistettu eri ”tehtaissa”, niin sanottuja teemanalleja on tuotettu ulko-

– Molempia ammatteja olen harjoittanut, mutta olen ollut jo runsaat kuusi vuotta eläkkeellä. Viimeinen työpaikkani oli Suomussalmi-opisto, missä olin sekä tuntiopettajana että asuntolanhoitajana.

Runsas vuosi sitten Airin poika, joka työskentelee johtajana Kummien kumppanin palveluksessa Helsingissä, sai Kummien toiminnanjohtajan Anne Knasterin kanssa keskusteltuaan idean, että Teemunalleja voitaisiin valmistaa Muhoksella.

– Oma ajatukseni oli aluksi, että työ organisoitaisiin täällä jonkin järjestön, yhdistyksen tai vastaavan kanssa; että olisin vain osa porukkaa, joka nalleja tekee, Airi Räisänen kertoo.

– Ei sellaista tahoa täältä kuitenkaan löytynyt.

Niinpä aloin tehdä nalleja yksin.

Noin nalle päivässä Ensimmäiset Airi Räisäsen valmistamat nallet ehtivät markkinoille alkusyksystä. Kaikkiaan uusia nalleja on lähtenyt Muhoksesta Kummien toimiston kautta maailmalle satakunta. Räisänen postittaa nallet Helsinkiin kymmenen kappaleen paketeissa, yleensä pari pakettia kerrallaan.

– En ota tästä stressiä. Teen nalleja siihen tahtiin kuin jaksan, hän korostaa.

– Yhden valmistuksessa alusta loppuun menee käytännössä yksi päivä. Parikymmentä nallea kuukaudessa on oma tavoitteeni, mutta terveys edellä mennään. Ei ole järkeä kuormittaa hartioita ja käsiä liikaa, Räisänen sanoo.

– Kiitän Luojaa siitä, että käteni eivät tärise yhtään, ja näkönikin on yhä hyvä. Ei tällaisesta työstä muuten tulisi mitään. ei kahta samanlaista Räisänen on saanut nallejen valmistuksen myötä mukavaa sisältöä päiviinsä.

– Ei tällä rikastumaan pääse, mutta onpahan jotakin mielekästä tekemistä. Enää ei tarvitse miettiä, mitä minä nyt tekisin.

Vaikka valmistuskaava on koko ajan sama, ei Räisänen omien sanojensa mukaan pysty tekemään kahta samanlaista nallea.

– Jos ne laitetaan vierekkäin, ulkopuolinen ei varmaankaan pysty niissä erilaisuuksia erottamaan.

Mutta itse tiedän, että jokainen on oma yksilönsä.

Pää on nallen tekijälle haasteellisin osa.

– Kaksi ompelukonettakin on jo ehtinyt hajota.

Kone on nallen leuan ja korvien kohdalla niin kovilla, Räisänen selvittää.

mailtakin. Kotimaisuus on kuitenkin Kummeillakin kunniassaan. Muun muassa siksi Kummit viime vuonna päätti, että nallet hankitaan tästedes Muhokselta Airin ”pajasta”.

Yhden koon kontrahti Teemu-nalleja valmistetaan nyt vain yhtä kokoa.

– Tämä on aiemman isomman ja pienemmän nallen välikoko, kertoo Airi Räisänen, 71, koulutukseltaan pukuompelija ja kotitalousteknikko.

á Räisäsen ompelukone on kovilla, kun Teemu-nalle saa oikeat muotonsa.

Ärräpäätkin lentelevät Kummit toimittaa Räisäselle kaikki nallejen raakaaineet sitä mukaa kuin tarve vaatii. Nallen ”nahkaa” on Räisäsen kotona rullalla metrikaupalla ja täytteenä käytettävää polyesterivanuakin useita suuria säkillisiä.

– Vain ompelulanka ja kuonolanka ovat omasta takaa. Olen aikoinaan kangaspuilla kutoessani käyttänyt mustaa puuvillalankaa. Onneksi en ollut heittänyt pois. Nyt sille langalle on käyttöä.

Airi Räisänen ompelee Teemu-nalleja suurella sydämellä.

– On joka kerta jännä tunne, kun saa kasvot valmiiksi, hän kertoo.

Valmistusprosessi ei aina ole täysin tuskaton.

– Kyllä täällä välillä ärräpäätkin lentelevät, Räisänen naurahtaen myöntää.

– Mutta nalleja en sentään seinille heittele. ● Kummiuutisia • www.kummit.fi

21

KUMMIUUTISIA

Kummien hallituksessa Repe Harmanen aikoo hyödyntää pitkää historiaansa erilaisista liikkeenjohdollisista tehtävistä.

Kummien hallitukseen vahvistusta

Repe Harmanen ja tuoreet eväät Repe Harmanen on tuore lastenklinikoiden Kummit ry:n hallituksen jäsen. Jo pitkän uran erilaisissa liikkeenjohdollisissa tehtävissä tehnyt 44-vuotias tuusulalainen uskoo tuovansa Kummeihin paitsi uudenlaista ”sisäistä” ajattelua myös tietämystä potentiaalisten kumppaniyritysten ajattelutavoista.

H

ARMANEN OlI TAANNOIN viime vuoden puolella sattumalta samalla Amerikanreissulla Kummien hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion kanssa.

– Juttelimme, tutustuimme. Jälkeenpäin “Tumppi” oli tsekannut LinkedIn-profiilini, jossa ilmoitan, että minua kiinnostaa pro bono -toiminta. Kummeilla oli ymmärtääkseni ollut suunnitelma laajentaa hallitusta yhdellä jäsenellä. Tumppi otti sitten yhteyttä ja kertoi Kummien toiminnasta.

Palaset loksahtelivat kohdilleen.

– Minun pro bono -toiminnallani pitää ehdottomasti olla joku merkitys, Harmanen korostaa.

22

www.kummit.fi • Kummiuutisia

– Mutta Kummien hallitusjäseneksi valinnalla ei ole suinkaan ensisijaisesti tarkoitus tyydyttää minun pro bono -halujani, vaan hyödyntää pitkää historiaani erilaisista liikkeenjohdollisista tehtävistä, Harmanen korostaa ja toteaa olevansa yritys- ja rahoituspuolella ”melko hyvin verkostoitunut”.

Heinäkuussa 1972 syntynyt Harmanen on aloittanut työuransa kesäapulaisena tietotekniikka-alalla 1980-luvun loppupuolella. Hänen seitsemän vuoden mittainen pestinsä pörssiyhtiö Solteqin toimitusjohtajana päättyi juuri helmikuussa. Nyt Harmanen toimii konsulttina useallekin pienemmälle yritykselle.

– Tämä tuntuu tällä hetkellä sopivan parhaiten vartalolleni, Harmanen naureskelee. kadunmiehen näkökulma Harmanen on 18-vuotiaana ollut Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana ja sittemmin mukana ensin opiskelijapolitiikassa ja kotikuntansa Tuusulan kunnanvaltuustossakin. Tarkemmin ottaen jokelalaisen Harmasen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta, 15-vuotias tytär ja 16-vuotias poika.

Harmanen uskoo tuovansa Kummien toimintaan aluksi ulkopuolisen, ”kadunmiehen” näkökulman.

– Ihmisillä on tapana fakkiutua omaan ajatteluunsa, hän toteaa.

– Lisäksi pystyn varmasti olemaan ”tulkkina” sille, miten yritykset ajattelevat näistä asioista ja miten niitä kannattaa lähestyä, Harmanen tuumii.

– Kolmas pointti tässä on tietysti se, että Kummit on tosi makea juttu. Brändi ja instituutio, jonka kaikki Suomessa tietävät ja jota kaikki arvostavat. Sellainen, missä aidosti haluan olla mukana. uusia tapoja pohdinnassa Varsinaista vastuualuetta Harmaselle ei ole Kummien hallituksessa ainakaan vielä määritelty. Hän on joka tapauksessa jo ottanut härkää sarvista.

– Olen ollut aktiivinen muun muassa Kummien uuden tapahtuman, kesäkuun puolivälissä järjestettävän Kummit Padelin suhteen, Harmanen kertoo.

– Aion verkostojani hyödyntäen kerätä mukaan useita yritysjoukkueita pelaamaan hyvän asian puolesta.

– Kauppatieteilijän ajattelullani mietin kuitenkin koko ajan, miten Kummeihin voitaisiin luoda vakaa rahoituspohja ilman tapahtumien vaatimia, tiheästi toistuvia suuria ponnistuksia, Harmanen sanoo.

– Monenlaista on varmasti yhdistyksen pitkässä historiassa jo kokeiltu, mutta uskon, että uusiakin tapoja vielä löytyy.

Niitä haluan olla mukana ideoimassa.

Padel-promootion jälkeen Harmanen käynnistää golf-promootion, missä hän uskoo olevansa vielä enemmän omalla mukavuusalueellaan.

– Harrastan golfia ja olen kouluttautunut lajissa nuoriso-ohjaajaksi, jotta pystyn opastamaan lajia lapsille. ●

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888 tivolisariola.fi

#yhtähymyä

On The Road 2017

KUMMIT LAHJOITAMME KIERTUEEN 2017 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2016 tuotti 3000 €.

Kiitos!

LAHTI 7.-17.4.

Kummipäivä 8.4.

TURKU 22.4.-7.5.

Kummipäivä 22.4.

KUOPIO 12.-22.5.

Kummipäivä 19.5.

KIRKKONUMMI 24.-28.8.

Kummipäivä 26.8.

TAPANILA 7.-10.9.

Kummipäivä 9.9.

TAMMISAARI 20.-22.9.

Kummipäivä 21.9.

Teemme yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa!

KUMMITIVOLI VIERAILEE ensi kesänä Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

Turku 21.4.

Kuopio 11.5.

Oulu 24.5.

Helsinki 23.8.

KlINIKKAVIERAIlU

ä Teräsmies (Christoffer Forsman), Batman (Eppu Vilpponen), Hämähäkkimies (Robin Hendry) ja Palomies (Arttu Nyman) tekivät viihdytysiskun Helsingin Lastenklinikalle.

Tällä kertaa koko ajan jalat maassa

Supersankarit kimppakeikalla klinikalla Teräsmies, Batman, Hämähäkkimies ja Palomies pölähtivät eräänä maaliskuisena tiistaina Helsingin lastenklinikalle piristämään pienten potilaiden päivää.

Supersankarit kiertelivät ensin poliklinikalla ja sitten parilla osastolla.

P

UKUJEN SISÄlTÄ lÖYTYIVÄT palomiehet Christoffer Forsman, Eppu Vilpponen, Robin Hendry ja Arttu Nyman.

– Tämä on kolmas peräkkäinen talvi, kun teemme näillä hahmoilla lastensairaalavierailuja, kertoi ainoana normaalit työvaatteensa eli palomiehen tamineet päällään klinikalla käyskennellyt Nyman.

Kahdella aiemmalla kerralla Supersankarit ovat käyneet klinikalla juuri joulun 24

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

á Supersankareiden vierailupäivää poliklinikalla tahditti omalta osaltaan myös käsi- ja kasvomaalari Suvi Mäkinen, joka tässä taiteilee kuviota kahdeksanvuotiaan helsinkiläisen Ida Norrgårdin käteen.

alla ja laskeutuneet silloin katolta rakennuksen seiniä pitkin maan kamaralle ikkunoista pienille potilaille samalla vilkutellen.

– Idea lähti alun perin siitä, kun satuin Facebookista näkemään USA:ssa tehdyn samantyyppisen tempauksen, Nyman valottaa.

– Se oli poliisien erikoisryhmän tekemä. Päätin, että me palomiehet teemme saman täällä Suomessa. Nyt tätä tempausta oli yhteistyössä kanssamme toteuttamassa Lastenklinikoiden Kummit ry:n lisäksi myös Saferoom Oy, Nyman kertoo.

Tällä kertaa Supermiehet tyytyivät tervehtimään lapsia maan tasalta sekä poliklinikalla että parilla osastolla vieraillen.

– Osastoja on niin paljon evakossa ja tiloja remontissa, ettei seinillä liikkumisessa olisi tällä kertaa ollut mieltä.

Jatkossa Supersankareiden on tarkoitus laskeutua Uuden Lastensairaalan seiniä pitkin.

– Sen vuoksi rakentajille ja päättäjille terveisiä, että haluamme katolle kiinteät kiinnityspisteet, jotta tempaus on sitten helpompi toteuttaa, Arttu Nyman sanoo. ●

Hopeisessa pitsissä pienen jalokiven tuike kuin yötaivaan kirkkain tähti auringon säde pilvien lomasta jäätynyt pisara puun oksalla valon leikki toivon liekki

JUHlAVUOSI

Kummit-lehden kustannusyhtiössä pitkää perinnettä edustavat muun muassa myyntineuvottelija Raija Galant ja myyntipäällikkö Tom Multisilta.

Tärkeänä tekijänä ydintoiminnan taustalla

Kummit-lehti jo 20 vuotta pikkupotilaiden asialla

TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

Kummit-lehti tulee tänä vuonna 20 vuoden ikään. Sillä on siis lähes lastenklinikoiden Kummien historian alusta lähtien ollut oma, tärkeä asemansa varainkeräyksessä pienten potilaiden hyväksi.

L

EHDEN SISÄlTÖ ON SÄIlYNYT käytännössä samanlaisena kuin siitä lehden perustamisvaiheessa päätettiin. Keskiössä ovat Suomen yliopistolliset lastenklinikat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa sekä niissä sairastavien pikkupotilaiden hoito ja lastentautien tutkimustyö.

Kummit-lehti kertoo jokaisessa numerossa lukijoilleen kattavasti yhden pie26

www.kummit.fi • Juhlavuosi

nen potilaan selviytymistarinan ja esittelee asiantuntijahaastattelussa jonkun lastenlääketieteen innovaation tai muun lastenlääketieteellisen aiheen. Lisäksi lehti kertoo Kummien järjestämistä tapahtumista – muun muassa konserteista, kummien klinikkavierailuista ja hemmottelupäivistä – niin jälkikäteen kuin mahdollisuuksien mukaan etukäteenkin. Näkyvässä roolissa palstoilla ovat myös Lastenklinikoiden Kummien yhteistyökumppanit ja muutkin merkittävät lahjoittajat. Artikkeleita lehteen tehdään valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti.

Teemu heti kanteen Kummit-lehden kustannus- ja markkinointiyhtiössä alusta lähtien mukana ollut myyntijohtaja Jukka Myyryläinen muistelee, kuinka lehden tekeminen alkoi koemarkkinoinnilla.

– Ennen kuin lehti päätettiin perustaa,

soitimme noin sadalle satunnaisesti puhelinluettelosta valitsemallemme henkilölle ja kyselimme mielipidettä lehdestä, missä kerrottaisiin muun muassa Kummit ry:n toiminnasta, pikku potilaista, uusista hoitomenetelmistä ja lastenklinikoiden kuulumisista, hän kertoo.

– Vastaanotto oli niin myönteinen, ettemme arkailleet lähteä kunnolla liikkeelle.

Silloin oli helppo saada hyviä levikki- ja ilmoitusmyyjiä töihin, kun muun muassa

”

Moni kuulemma sanoo, ettei yleensä osallistu mihinkään hyväntekeväisyyskampanjoihin, mutta että Kummeille antaa mielellään.

Se kertoo Kummien korkeasta arvostuksesta. pankkitoimihenkilöitä oli paljon työttöminä.

Lehti päätettiin perustaa. Ensimmäisen numeron kannessa oli itseoikeutetusti Teemu Selänne. Lehden ensimmäinen vastaava päätoimittaja oli Kummit ry:n silloinen toiminnanjohtaja Hilkka Ahde. Pitkälti toistakymmentä vuotta lehden toimituksesta vastasivat Ari ja Pasi Mennander Mennu-Media Oy:stä, kunnes lehden koko toimitusvastuu siirtyi Matti Hannulan yritykselle, Primastory Ky:lle. eettiset arvot keskiössä Lehden kustannusyhtiö sekä markkinointi toimi ensimmäiset vuodet Helsingin Pasilassa, sitten Kampissa ja nykyään Herttoniemen yritysalueella.

– Alusta lähtien otimme keskeiseksi tekijäksi hyväntekeväisyystoiminnan korkeat eettiset arvot. Toiminta on ollut koko ajan avointa ja läpinäkyvää, Myyryläinen korostaa.

Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan lehden kustannusyhtiöllä oli töissä alun kolmattakymmenettä puhelinmyyjää.

Kaiken kaikkiaan heitä on lehden historian aikana ollut yli 500. Parhaimmillaan, vuosituhannen taitteessa, Kummit-lehden levikki oli runsaat 20 000 kappaletta. Tätä nykyä lukema on hieman vajaat 10 000.

Puhelinmyyntityössä työskentelee nyt seitsemän henkilöä.

Miljoonia euroja tärkeään asiaan Kummit-lehti on kuluneen kahden vuosikymmenen aikana tuottanut lastenklinikoille runsaat viisi miljoonaa euroa. Huomionarvoista on, ettei laadukkaan julkaisun tekemiseen käytetä senttiäkään Kummien muualta saatuja lahjoitus- ym. varoja, vaan lehti kustannetaan erillisenä tuotteena, jonka myyntituotosta luovutetaan kuukausittain varoja Kummeille käytettäväksi pienten potilaiden hyvinvointiin.

– Hyvällä asialla on nykyään moni muukin organisaatio, joista useille Lastenklinikoiden Kummit on varmaankin ollut jonkinlainen esikuva, Jukka Myyryläinen toteaa.

– Yksityishenkilöiden osuus on viime vuosina jossain määrin pienentynyt. Pienet ja pienehköt yritykset ovat selkeästi suurin lahjoittajaryhmä, kertoo myyntipäällikkö Tom Multisilta.

– Moni kuulemma sanoo, ettei yleensä osallistu mihinkään hyväntekeväisyyskampanjoihin, mutta että Kummeille antaa mielellään. Se kertoo Kummien korkeasta arvostuksesta, myyntipäällikkö Multisilta toteaa.

Kummit-lehden kustannus- ja myyntitiimi työskentelee 20-vuotisjuhlavuonnakin täysillä pienten potilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. ●

”

”Tulin vain vähäksi aikaa” Raija Galant on ollut Kummit-lehden palveluksessa käytännöllisesti katsoen julkaisun historian alusta asti. Hän aloitti Suomen LK Lehden Kustannus Oy:ssä loppuvuodesta 1997.

– Olin ollut 23 vuotta töissä pankissa, kun tulivat 1990-luvun puolivälin pankkimyllerrykset. Vaihtoehdot olivat jäädä tai ottaa vuoden palkka ja lähteä. Valitsin jälkimmäisen, Galant kertoo.

– Jonkin aikaa pidin omaa kemikalioalan liikettä. Yritin jo sinä aikana päästä tänne osa-aikaiseksi. Se ei onnistunut, mutta heti kun olin luopunut liikkeestä, tulin. Ajattelin, että vähäksi aikaa, hän naurahtaa.

Siitä on pian 20 vuotta. Nykyisistä myyjistä vain heti ”ensimmäisessä aallossa” tullut Marko Jokela on ollut Galantia kauemmin.

– Koen tämän asian niin tärkeänä, Galant korostaa.

– Olen päässyt vierailemaan klinikoilla ja konkreettisesti näkemään, mikä siellä on tilanne: apua tarvitaan.

Galantin ääni on vuosien varrella tullut tutuksi monille Kummien tukijoille.

– Tosi paljon on sellaisia, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Moni heistä sanoo usein jo odottaneensakin soittoani, Galant kertoo. Hänellä ei ole kirjanpitoa päivittäisistä yhteydenotoistaan.

– Kymmeniä, ehkä sata, hän pohdiskelee mutu-tuntumalla.

– Silloin heti aluksi tein itselleni selväksi, että yksikään työpäivä ei minun osaltani pääty, ennen kuin olen saanut kymmenen uutta ”kummia”.

Siitä olen pitänyt kiinni. Toisaalta niitä joskus tulee kolmisenkymmentäkin.

Galant jäi eläkkeelle jo pari vuotta sitten, mutta jatkaa edelleen.

– En malttanut jäädä täältä pois. Tämä on niin antoisaa työtä, jolle vielä juuri pari vuotta sitten tuli entisestään lisäpontta, kun poikani perheeseen syntyi keskosvauva. ● Myyntineuvottelija Raija Galantin minimitavoite on alusta asti ollut kymmenen uutta ”kummia” päivässä.

Juhlavuosi • www.kummit.fi

27

TAPAHTUMA

LumiLinnan Terttu-maskottikin ilahdutti muun muassa Vilmaa ja Herttaa.

Kemin LumiLinna oli vaikuttava kokemus.

OYS-potilaat pääsivät perheineen päiväksi ”talviparatiisiin”

Unohtumaton päivä Kemin LumiLinnassa

Lumitaideteos ’Maan korvessa…’ oli yksi katseennaulitsijoista.

Torstai 2. maaliskuuta oli monelle Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan pikkupotilaalle perheineen erikoisen mukava. Noin viidenkymmenen hengen joukko lähti aamulla bussikuljetuksella Oulusta kohti Kemin lumilinnaa, jossa ällistyttävät lumitaideteokset olivat todellakin näkemisen arvoiset. Päivä sisälsi paljon muutakin mielenkiintoista ohjelmaa. Kiitokset mukavasta päivästä kaikille osallistujille sekä eritoten matkan ja tapahtuman mahdollistaneille yrityksille eli Pohjolan Matkalle, lapland Safarisille, Kemin lumilinnalle ja Kemin Matkailulle!

Kemin-reissulla pääsi paijaamaan porojakin.

28

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Pohjolan Matka tarjosi kuljetuksen Oulusta Kemiin ja takaisin…

… ja Lapland Safaris vauhdikkaan moottorikelkkaretken.

ILTA RIKILLE MUISTOKONSERTTI SAVOY-TEATTERISSA 10.5.2017 KLO 19.00 LIPUT 36 € LIPUT SAVOY-TEATTERI JA LIPPUPISTE.FI

LEIRINUOTIOORKESTERI FEAT MM. PEPE WILLBERG JORE MARJORANTA VICKY ROSTI JUKKA ORMA DOUGLAS PASHLEY KIM LÖNNHOLM SOULMIEHET,

SAMI SAARI & JUSSU PÖYHÖNEN

TOMMI LÄNTINEN

TAPAHTUMA

à Tommi Läntinen (vas.), Mervi Kallio, Pirjo Nuotio ja Pete Seppälä olivat vetonauloina kauppakeskuksessa.

Kummeja Isossa Omenassa miestenpäivän merkeissä

Puttaustalkoot pienten potilaiden hyväksi Isossa Omenassa vietettiin lauantaina 4. helmikuuta maailmanlaajuista miestenpäivää. lastenklinikoiden Kummit oli vahvasti menossa mukana.

Kaikki halukkaat Ison Omenan asiakkaat saivat kokeilla golfpallon puttaamista. Monia suuria kauppakeskuksia, Isoa Omenaakin hallinnoiva Lastenklinikoiden

M

IESASIAKKAITA HOUKUTElTIIN PAIKAllE muun muassa pihvinpaiston alkeiden, upeiden autojen ja golfputtauskisan voimalla. Näistä viimeksi mainittua osiota olivat tahdittamassa ja tähdittämässä kummit Mervi Kallio, Tommi Läntinen, Pirjo Nuotio ja Pete Seppälä.

Myös Teemu-nalle kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

Pirjo Nuotio näytti puttaamisen mallia.

Pete Seppälä ja Tommi Läntinen ilahduttivat yleisöä myös musiikilla. à MTV-kanavalla muun muassa F1-varikkotoimittajana työskentelevä Mervi Kallio juonsi tilaisuuden.

Pete Seppälä opettaa golfia työkseenkin.

Isossa Omenassa hän pääsi opastamaan muun muassa seitsemänvuotiasta Viktoriaa.

30

www.kummit.fi • Tapahtuma

Kummien kumppani Citycon Oyj lahjoitti Kummeille rahaa onnistuneiden puttien pituudesta riippuen. Puolen metrin mittaisesta onnistuneesta putista Kummien kassaan kilahti 2,5 euroa. Jos sai viidestä metristä pallon reikään, kasvoi potti peräti 25 eurolla. ”Maksuluokkia” oli kaikkiaan seitsemän.

MTV:n urheiluankkuri ja F1-varikkotoimittaja, nykyään kanavan Huomenta Suomestakin tuttu Mervi Kallio juonsi Luovat Palvelut Oy:n organisoimaa tapahtumaa. Golf-opettajana muutenkin työkseen toimiva Pete Seppälä paitsi opasti puttaajia kädestä pitäen, myös esitti duettona Tommi Läntisen kanssa lavalla muutaman kappaleen. Viime vuoden lopulla MTV:n uutisista eläköitynyt, Kummien hallituksessakin vaikuttava Pirjo Nuotio on innokas golffari ja pääsi Isossa Omenassa näyttämään mallisuorituksia. ●

lastenklinikoille hankintoja viime vuonna 1,3 miljoonalla eurolla

KUMMIUUTISIA

Kummien lahjoituksilla tuettiin myös tutkimusta ja nuorisopsykiatriaa lastenklinikoiden Kummit ry on yksi Suomen viiden yliopistollisen lastenklinikan sekä lastentautien tutkimussäätiön merkittävimmistä tukijoista. Vuonna 2016 Kummien lahjoituksilla lastenklinikoille tehtiin hankintoja yhteensä 1 330 949 euron edestä. Tutkimushankkeita tuettiin yhteensä 272 500 eurolla.

Näiden lisäksi nuorisopsykiatrian tueksi HUS-alueella tehtiin ostoja 46 446 euron arvosta.

telineillä. Kokonaisuutta voidaan hyödyntää ennenaikaisesti syntyneiden ja sairaiden vastasyntyneiden sairaalasiirroissa.

Kuopiossa hankittiin muun muassa videokolonoskooppi ja monitori suoliston tutkimusta sekä hoitoa varten ja tuettiin Vanhemmat vahvasti mukaan -koulutusta, joka edistää perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden tehohoidossa. kriittisten tutkimushankkeiden rahoitusta Lastentautien tutkimussäätiö on yksi Kummien keskeisistä tukikohteista, ja apurahoja kohdistettiin usean kriittisen tutkimushankkeen mahdollistamiseksi. Näitä

H

ElSINGIN lASTENKlINIKAllE hankittiin lahjoitusten avulla useita huipputason hoitolaitteita, joilla voidaan merkittävästi parantaa niin hoitoa kuin potilasturvallisuuttakin. Lahjoitusvaroilla tehtyjen hankintojen joukkoon kuuluivat muun muassa Suomen ensimmäinen ECMOkuljetuskokonaisuus, jolla voidaan siirtää erittäin vaikeasta hengityksen tai verenkierron vajaatoiminnasta kärsivä potilas, neuronavigaatio-O-kaari -TT-laitteisto sekä stereotaksiakehikko hyödynnettäviksi erittäin vaativissa lastenkirurgisissa toimenpiteissä, kolonoskopia-paikanninjärjestelmä suolistotähystykseen, suoniskanneri sekä kolme hengityskonetta ja kaksi avohoitopöytää vastasyntyneiden teho-osastolle.

Turkuun, Ouluun, Tampereelle ja kuopioonkin Turussa tarpeellisia hankintoja olivat muun muassa keuhkojen ja suoliston tähystyslaitteet sekä potilaiden viihtyvyyttä parantava teknologia. Oulussa lahjoitusvaroin on osallistuttu esimerkiksi O-kaaren sekä ekg-tallentimen ja seurantalaitteiden hankintaan. Tampereella ostoslistalla olivat muun muassa kuljetuskehto ja siirtoalusta varustettuna kyseisen laitteiston kuljetus-

olivat esimerkiksi lapsisyöpäpotilaiden hedelmällisyyttä selvittävä tutkimus (mistä tarkemmin tässä lehdessä s. 8-10), pikkukeskosten aivojen kehitystä kartoittava tutkimus, lasten unihäiriöiden seurantatutkimus sekä aivokasvaimen biologista taustaa ja synnynnäisten sydänvikojen genetiikkaa selvittävät tutkimukset. Lisää tarpeellista tietoa Kummien tuella hankitaan myös hiusten steroidiprofiilin ja metabolisen riskin välisestä yhteydestä odottavan äidin ja vauvan välillä.

Merkittävää nopeutusta hankintoihin Lastenklinikoiden Kummit kiittää kaikkia toimintaansa tukeneita henkilö- ja yrityslahjoittajia. Tänä päivänä lahjoitusvaroin voidaan merkittävästi nopeuttaa useiden elintärkeiden hoitolaitteiden hankintaprosesseja, parantaa potilasviihtyvyyttä sekä edistää lastentautien tutkimusta, joka mahdollistaa lapsipotilaiden hoidon suurimmat kehitysaskeleet tulevaisuudessa. ●

O-kaari -laitteistoa hyödynnetään erittäin vaativissa lastenkirurgisissa toimenpiteissä.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

31

lAHJOITUS

á Arvokkaan shekin luovutustilaisuudessa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vasemmalta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastuualuejohtaja Olli Pajulo, projektipäällikkö Jaana Roos Lastenklinikoiden Kummeista, apulaisosastonhoitaja Rainer Grönholm, Tallink Siljan maskotti Harri Hylje, osastonylilääkäri Ilkka Helenius ja Tallink Siljan Turun aluejohtaja Kim Söderström.

Tallink Siljan ja Kummien uusi yhteistyövuosi superhienosti käyntiin

Turun lastenklinikka sai arvokkaan skolioosileikkaustason lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani Tallink Silja aloitti uuden yhteistyövuoden lahjoittamalla Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle 50 000 euroa skolioosileikkaustason hankintaan. lisäksi tammikuisen merialekampanjan aikana neljälle muulle lastenklinikalle kerättiin 10 483 euron lisäpotti potilaiden viihtyvyyteen.

32

www.kummit.fi • lahjoitus

T

URUN lASTENKlINIKAllE tullut leikkaustaso on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se mahdollistaa muun muassa esteettömän kuvantamisen vaativan skolioosileikkauksen aikana.

– Yli puolet Suomen lasten selkäleikkauksista tehdään TYKSin lastenklinikalla, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastuualuejohtaja Olli Pajulo. Lasten selkäleikkauksia tehdään TYKSissä joka toinen päivä, joten uudella leikkaustasolla on todellakin käyttöä.

– Ilman tätä lahjoitusta emme olisi tällaista leikkaustasoa saaneet. Investointi olisi siirtynyt vähintään parin vuoden päähän, Pajulo sanoo.

Tallink Silja järjestää rahalahjoitusten lisäksi joka vuosi poliklinikkavierailuja, potilasperheristeilyjä sekä osallistuu Elämä Lapselle -konserttiin. Kuluneen viiden vuoden Kummit-yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä vajaat 300 000 euroa. useamman tunnin operaatio TYKS sai uuden leikkaustason käyttöönsä viime marraskuun alussa. Taso on kokonaan hiilikuitua, ja tukien muotoiltuja osia voidaan säätää tarkasti haluttuun kohtaan.

– Sen ansiosta lapselle ei jää leikkauksesta samanlaisia painaumajälkiä kuin vanhasta leikkaustasosta, selvittää osastonylilääkäri Ilkka Helenius.

Koska TYKSin lastenklinikalla tehdään paljon selkäleikkauksia, prosessi on hyvin hioutunut. Selkäleikkaus saattaa silti kestää kuusikin tuntia, joskus operaatio on ohi noin kahdessa tunnissa.

– Skolioosileikkaus tehdään tavallisesti selän puolelta, Helenius kertoo.

– Potilas on tukien päällä vatsallaan.

Tukien säätömahdollisuuksien myötä vatsa jää vapaaksi, jolloin niin sanottu laskimopuusto on mahdollisimman tyhjänä.

Sen ansiosta leikkausverenvuoto saadaan minimoitua, Helenius selvittää.

– Olemme pystyneet vähentämään nuoruusiän skolioosipotilaiden verensiirtofrekvenssin matalimmaksi koko maailmassa. Nykyään vain joka 25. potilas saa luovutettuja punasoluja. Vielä kymmenisen vuotta sitten verensiirronriski oli lähes 50 prosenttia. Tuohon kehitykseen on tosin vaikuttamassa tämän uuden leikkaustason lisäksi muitakin tekijöitä, Helenius tarkentaa.

– Kun potilas menettää leikkauksessa vain vähän verta, hän myös toipuu leikkauksesta nopeammin. Aiemmin tyypillinen hoitoaika oli kaksi viikkoa. Tällä hetkellä merkittävä osa meidän muuten terveistä lapsipotilaistamme voidaan kotiuttaa jo viikon sisällä 2015 operaatiosta.

Testamentti-ilmo vaaka (210x148 mm).pdf 1

á Skolioosileikkaustaso on kokonaan hiilikuitua, ja tukien muotoiltuja osia voidaan säätää tarkasti haluttuun kohtaan. Sen ansiosta potilaalle ei jää leikkauksesta painaumajälkiä.

Syy useimmiten tuntematon Synnynnäiset viat edustavat vain noin kymmenesosaa lasten skolioosileikkauksista. Runsas puolet leikkauksista aiheutuu nuoruusiän idiopaattisesta eli tuntemattomasta syystä syntyneestä skolioosista, joka 28.5.2015 11.48

tyypillisesti leikataan 10–18 vuoden iässä.

– Amerikkalainen tutkimus on osoittanut, että jos idiopaattinen skolioosi saadaan kiinni ajoissa, eli käytännössä kouluterveydenhuollossa, se pystytään mitä todennäköisimmin hoitamaan korsettihoidolla eikä leikkausta tarvita, osastonylilääkäri Helenius kertoo.

– Melko tarkalleen 0,2 prosenttia näistä skolioosipotilaista tarvitsee kuitenkin leikkauksen.

Idiopaattisen skolioosin aiheuttajaa ei siis tunneta. Myös syy siihen, että skolioosi on tytöillä suunnilleen kahdeksan kertaa yleisempää kuin pojilla, on yhä hämärän peitossa. Sen sijaan varhaislapsuudessa alkanut infantiili skolioosi on pojilla yleisempää. ●

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

Lue lisää TM-vertailusta (TM 3/2017) osoitteesta www.laakkonen.fi Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia.

Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille.

Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

Alkaen

159 € / kk

• Et tarvitse käsirahaa tai muita vakuuksia • Sopimusaika 48 kk / 60 000 km, 36 kk/45 000 km tai 24 kk/30 000 km • Kiinteä kuukausimaksu • Sopimus sisältää talvirenkaat

FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi Renault Clio 1.2 16V 75 hv Life rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 15.153,72 €, sopimusaika 48 kk, korko 1,95 %, kuukausierä 159 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 190 € ja käsittelymaksua 10 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 9.305 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.787,58 €. Todellinen vuosikorko 3,38 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin.

Espoo Helsinki Hyvinkää

Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio

Lahti Lieksa Porvoo

Tampere Turku Varkaus

HENKIlÖ

TeksTi MATTI HANNUlA kuvaT MATTI HANNUlA JA ElVI RISTA

Kummit-lehden ”koko perheen kokki” esittelyssä

Outi Väisäsen ruokakirja niittää mainetta jo maailmallakin Outi Väisänen on viime vuoden alusta pitänyt Kummit-lehdessä reseptipalstaa, josssa annetaan vinkkejä ja reseptejä ruoista, jotka soveltuvat niin aikuisille kuin pienille lapsillekin eli koko perheelle. Kummit-lehden reseptit perustuvat Väisäsen viime vuonna julkaistuun kirjaan Samasta padasta – Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi. Se on valittu Suomen parhaaksi lastenruokakirjaksi 2016 ja edustaa toukokuussa Suomea kansainvälisessä kilpailussa lasten keittokirjojen sarjassa.

H

ElSINKIlÄINEN OUTI VÄISÄNEN synnytti esikoisensa, Leona-tyttären, maaliskuussa 2015.

– Kun Leona alkoi syödä kiinteää ruokaa, aloitin perinteisen soseiden tekemisen muun muassa perunasta, parsakaalista ja porkkanasta.

Ne eivät kuitenkaan maistuneet Leonalle niin hyvin kuin toivoin, Väisänen kertoo.

– Vauvan ruoan tekeminen tuntui sitä paitsi kaiken muun vauvarumban ohella niin työläältä, että itselle jäi kunnon ruoka usein tekemättä. Oma terveys jäi siis takaalalle. Söin lounaaksi leipää ja kävin turhankin usein ulkona syömässä, hän myöntää. Ü

Outi Väisäsen viime elokuussa ilmestynyt kirja ’Samasta padasta – Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi’ valittiin Suomen parhaaksi lastenruokakirjaksi 2016.

Henkilö • www.kummit.fi

35

– Oli kiva todeta, että lapsikin syö mielellään sellaista ruokaa, joka maistuu hyvältä, ruokatoimittaja ja -kirjailija Outi Väisänen sanoo.

– Eräs kaverini sitten kertoi antaneensa samanikäiselle vauvalleen vähän mausteisempaa ruokaa. Päätin itsekin kokeilla. Kirjaankin päätynyt linssipata oli ensimmäinen ”koko perheen ruoka”, jonka valmistin.

Leona oli silloin seitsemän kuukauden ikäinen.

– Arki helpottui saman tien huomattavasti, ja oli kiva todeta, että lapsikin syö mielellään sellaista ruokaa, joka maistuu hyvältä. Kaupanpäällisiksi sain itsellenikin terveellisen ruoan joka päivä. ”Ajauduin ruokatoimittajaksi” Väisänen on koulutukseltaan kotitalousopettaja.

– Valmistumiseni kynnyksellä päätin, että voisinkin kokeilla jotakin muuta, hän kertoo.

– Ajauduin ruokatoimittajaksi. Niitä töitä olen sitten tehnyt vuodesta 2008.

Väisänen on tehnyt ruoka-aiheisia artikkeleja useisiin julkaisuihin, muun muassa Glorian ruoka&viini -lehteen, Kodin Kuvalehteen, Alkon Etiketti-nimiseen julkaisuun sekä Meidän Perhe - ja Vauvalehteen.

Kirjaideaansa Väisänen tarjosi kahdelle kustantajalle.

– Kummallekin olisi kelvannut.

Kustantajaksi valikoitui Bonnier-konserniin kuuluva Readme.fi.

– Valinta oli loppujen lopuksi helppo.

36

www.kummit.fi • Henkilö

Kummit-lehdessä julkaistavat reseptit ovat kirjasta. Palstalla Väisänen myös kertoo vinkkejä lapsiperheitä puhuttaviin ruoka-aiheisiin, kuten ruuan maustamiseen tai terveelliseen herkutteluun.

Keittokirja kilpailee Kiinassa Outi Väisäsellä on uusi äitiysloma ovella.

Kesäkuussa perhe kasvaa nelihenkiseksi.

Ensimmäisen äitiysloman aikana syntyi kirja. Onko toinen kirjakin tulossa?

– Olemme me kuvaajan kanssa leikillämme ideasta jutelleet. Ensimmäisen kirjan tekeminen oli hauskaa ja jonkinlainen henkireikäkin, kun sai omaa ajateltavaa ja haastetta, Väisänen toteaa.

– Saattaahan toki olla, ettei kirjaa ole kahden pienen lapsen hoitamisen ohessa kovin helppo saada aikaiseksi, vaikka haluaisinkin.

Samasta padasta -kirjasta ollaan parhaillaan ottamassa neljättä painosta, eli kirjaa on painettu yhteensä 8000 kappaletta.

Uuteen painokseen Väisänen tekee myös uusia reseptejä. Samasta padasta on valittu Suomen parhaaksi lastenruokakirjaksi 2016. Se edustaa toukokuussa Yantaissa, Kiinassa Suomea The Gourmand World Cookbook Awards 2017 -kilpailussa lasten keittokirjojen sarjassa.

– Jo Suomen parhaaksi lastenruokakirjaksi valinta oli upea tunnustus, sillä viime vuonna julkaistiin poikkeuksellisen paljon lastenruokakirjoja, Väisänen hihkuu.

– Kiinan-kisassa mennään varmaankin aika pitkälti visuaalisuus edellä, hän tuumii ja korostaa samalla, ettei Samasta padasta -kirja suinkaan ollut pelkästään hänen aikaansaannostaan.

– Erittäin tärkeässä roolissa olivat myös valokuvaaja Elvi Rista ja taittaja Anna Salonen, hekin molemmat pienten lasten äitejä.

Lopputulos tärkeintä Ruokabloggaajien kiittävät arviot kirjasta ovat lämmittäneet tekijöiden mieltä kuten myös Instagramissa jaetut kuvat, joissa koko perhe syö yhdessä ainakin melkein samannäköisiä annoksia.

– Kirjasta on tavallaan tullut somekirja, Väisänen myhäilee. ”Perinteisessäkin” mediassa kirja on noteerattu hyvin ja arvostettu korkealle.

Kirjassa on huomioitu lapsen eri ikäkaudet: esimerkiksi milloin ruokavalioon voi ottaa palkokasvit tai maitotuotteet. Sen lisäksi kirjasta löytyy lista ruoka-aineista, joita lapsen ruokavaliossa on syytä välttää tai käyttää harkiten.

– Kirjaa voi tehdä joko ”tehokkaasti” tai harrastuksena. Me noudatimme jälkimmäistä tapaa. Kun kaikki lähti omasta halusta ja intohimosta aihetta kohtaan, meillä oli muun muassa kuvauspäiviä helposti viisinkertainen määrä nykykeittokirjan tekoon verrattuna. Tärkeintä oli lopputulos, Outi Väisänen korostaa. ●

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

J

Terveellinen basilikavoi

OS PITÄISI NIMETÄ yksi ruoka, jota meidän perheen jääkaapista löytyy usein, se olisi tämä basilikavoi. Se on niin helppo surauttaa sauvasekoittimella, että uusi satsi syntyy viidessä minuutissa.

Lapsiperheiden – ja suomalaisten yli-

päätään – on hyvä pitää huolta, että pehmeitä rasvoja saadaan tarpeeksi. Margariinissa rasvakoostumus on kohdallaan, mutta basilikavoista terveyshyödyt saa triplasti herkullisemmassa muodossa.

Basilikavoi toimii leivän päällä. Sitä kannattaa kokeilla myös “maustevoina” pihvin, kalan tai kanan parina. Ja tietysti uusien perunoiden kanssa. Niitä odotellessa! ●

—

5m—in

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 2-vuotiaan tytön äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta – huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi ) valittiin viime vuoden parhaaksi lastenruokakirjaksi.

Maku paikallaan

1 dl oliiviöljyä tai kylmäpuristettua rypsiöljyä 1 dl kylmää vettä 50 g huoneenlämpöistä voita 1⁄2 ruukkua basilikaa 1 pieni valkosipulinkynsi (1⁄4 tl suolaa) Soseuta ainekset sauvasekoittimella aivan tasaiseksi. Laita voi rasiaan tai lasipurkkiin ja jääkaappiin jähmettymään. Tarjoa leivän levitteenä.

Vinkki! Jos teet basilikavoita myös alle vuoden ikäiselle, erota ensin osa voista vauvalle ja mausta loppu suolalla.

”

Voit maustaa yrttivoin myös korianterilla tai lehtipersiljalla.

”

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

vUOsIKERtOMUs vuonna

Kummit

Kummit vuonna 2016

L

AstENKlINIKOIDEN KUMMIt Ry:N 23:s toimintavuosi piti sisällään useita tapahtumia ja tempauksia pienten potilaiden hoito-olosuhteiden edistämiseksi valtakunnallisesti. Vuonna 2016 Kummit kiinnitti erityistä huomiota lasten ja nuorten terveydenhuollon kehittymiseen kohta 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden aikana. Kummit haluaa olla osaltaan varmistamassa, että tulevaisuuden Suomessa pystytään antamaan erinomaista hoitoa kaikille lapsipotilaille.

Kummien vuosikalenteri jäsentyy lähtökohtaisesti tiettyjen tavaramerkkitapahtumien ja niiden yhteyteen rakennettavien kampanjoiden ympärille. Tapahtumien ohessa Kummit tekee runsaasti muuta aktiivista varainkeruu- ja vaikutustyötä lapsipotilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Vuoden päätapahtumia ovat syksyisin järjestettävä Elämä Lapselle -konsertti sekä joulunajan huipentava Joulu Mielelle -konsertti. Molemmat konsertit televisioitiin MTV3:lla, ja ne tavoittivat n. miljoona ihmistä per lähetys.

Tapahtumien ympärille tehdyt varainkeruukampanjat esittelivät Kummien työtä, tukikohteita ja tuloksia – osallistaen lahjoittajia mukaan tärkeän asian tukemiseen.

Yksi Kummityön keskeisistä osa-alueista on potilasviihtyvyyden parantaminen. Se sisältää esimerkiksi sairaala-arkea helpottavien laitteiden ja palvelujen hankinnan sekä potilaiden ja potilasperheiden iloksi järjestettävät Kummivierailut ja pääsyliput eri tapahtumiin. Kokonaisvaltaiseen viihtyvyyden kehittämiseen kuuluvat myös Finnair Plus -yhteistyön mahdollistamat lentomatkat kotipaikkakunnan ja sairaalan välillä ja sekä Scandic- että 2016 alkaneen Cumulus-yhteistyön tarjoamat edulliset majoitusvaihtoehdot pitkämatkalaisille potilasperheille.

38

www.kummit.fi • vuosikertomus

2016

Kovaa vauhtia Meilahteen valmistuva uusi lastensairaalarakennus vastaanottaa ensimmäiset potilaansa kesällä 2018.

Kummit tekee myös ULS:n parissa töitä auttaen esimerkiksi sairaalaan kohdistuvissa viihtyvyys- sekä hoitolaitehankinnoissa. Kummit on niin ikään mahdollistanut Paola Suhosen luotsaaman sairaalavaateprojektin, jossa lasten annettiin itse suunnitella vaatteita potilaiden käyttöön.

Hankkeen tiimoilta 2016 aikana järjestettiin suunnittelutyöpajoja Designmuseossa sekä katselmuksia, joissa valittiin toteutettavat mallit ja kuosit. Vaatteet menevät tuotantoon Uudenmaan Sairaalapesulan kautta vuonna 2017.

Monitasoinen yritysyhteistyö aina sponsori- ja rojaltikumppaneista pk-yritysten lahjoitustoimintaan on henkilölahjoittajien ohessa Kummien varainkeruun keskiössä.

Yhteistyö Kummien kanssa on tarkoituksenmukainen osa monen yrityksen mainetyötä, ja Kummeille niin monivuotisten kumppanuussuhteiden vaaliminen kuin uusien yhteistyötahojen kartoittaminen ovat tärkeitä osa-alueita. Yritysyhteistyötä kehitetään ja monipuolistetaan edelleen mm. kumppanien kanssa käytävän vuoropuhelun pohjalta. Kummien tavoitteena on, että yhteistyön avulla voidaan ennen kaikkea tuottaa lisää apua pienille potilaille, mutta myös tukea yrityskumppanin liiketoimintaa.

Vuoden 2016 lopulla Kummit julkaisi Hamy Ramezanin ohjaaman ”Täällä jokainen hengenveto on samanarvoinen” -filmin, jota esitettiin joulukuussa kaikissa Finnkino-teattereissa. Videon tarkoituksena on korostaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden käynnistyessä poikkeuksellisen laadukasta hoitoa, jonka piiriin kuuluvat kaikki lapset yhteiskunnalliseen taustaan katsomatta. Filmissä heräteltiin myös monimuotoiseen Suomeen sekä isien merkitykseen liittyviä teemoja.

Lastenklinikoiden Kummit liittyi VaLa ry:hyn, johon kuuluu valtaosa Suomessa toimivista, varainkeruuta harjoittavista hyväntekeväisyysyhdistyksistä. Vastuullinen lahjoittaminen -yhteistyöverkosto määrittelee ja pyrkii edistämään hyvän hallinnon ja varainhankinnan periaatteita.

VaLan kautta Kummien on mahdollista kehittää osaamista monipuolisen varainkeruun osalta sekä osallistua erilaisessa foorumissa toimialaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Suomi Tänään 2016 -hyväntekeväisyysselvityksen mukaan Lastenklinikoiden Kummit ry on kaikilla mittareilla mitattuna yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista. Se sijoittuu viiden parhaan joukkoon mm. kokonaismielikuvassa sekä tukemisen mieluisuudessa. Tutkimuksen tuloksista löydät tietoa vuosikertomuksesta, joka kokoaa yhteen myös keskeiset luvut, tapahtumatietoa vuoden varrelta sekä nostoja Kummien tärkeimmistä toimenpiteistä. Lopuksi tehdään katsaus vuoteen 2017.

Kummien missiona on lapsipotilaiden auttaminen Suomessa tukemalla parhaiden mahdollisten edellytysten luomista erinomaisten hoitotulosten tuottamiseksi. Lastenklinikoiden Kummit ry kerää sääntöjensä mukaisesti varoja viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle sekä Lastentautien tutkimussäätiölle. Lahjoitusten ja Kummitoiminnan avulla autetaan lukuisia lapsipotilasperheitä ympäri Suomen.

Vuoden 2016 lahjoitussummaksi tuli 1 097 073 euroa. Lahjoitukset jaetaan valtakunnallisesti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion lastenklinikoiden sekä Lastentautien tutkimussäätiön kesken.

Lue vuosikertomus www.kummit.fi

lAHjOItUs

á Shekinlahjoitustilaisuudessa vasemmalta tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan juhlivan Click Henkliöstöpalvelut Oy:n yrittäjäpariskunta Jani ja Kirsti Tuisku, Tampereen aluejohtaja Juho Siikaluoma sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastentautien kirurgisen yksikön osastonhoitaja Helena Rautakorpi.

Click Henkilöstöpalvelut taas hyvällä asialla

Kymppitonni tällä kertaa Tampereen lastenklinikalle Lastenklinikoiden Kummien monivuotinen kumppani Click Henkilöstöpalvelut oy lahjoitti Kummeille perinteiseen, vuotuiseen tapaansa 10 000 euroa. Kohdevuorossa on tällä kertaa Tampereen yliopistollinen sairaala.

T

AMPEREEllA PääKONttORIAAN PItävällä Click Henkilöstöpalvelut Oy:llä on vastikään alkanut kymmenes toimintavuosi. Yhteistyö Kummien kanssa on jatkunut nyt neljä vuotta. Sen aikana yritys on lahjoittanut yhteensä upeat 40 000 euroa lastenklinikoille Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin. Tänä vuonna 10 000 euroa suunnattiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle laite- ja viihtyvyyshankintoihin.

Suurin osa lahjoitussummasta sovittiin käytettävän

á Tällainen on valmis vetoketjuortoosi.

ortoosintekolaitteen hankintaan. Lopulla rahalla Taysin lastenklinikka saa muun muassa Welch Allyn Connex Spot Monitor -monitoimimittarin, infuusiopumppuja sekä television.

Noin 4 000 euroa maksavaa ortoosintekolaitetta käytetään vetoketjuortoosien tarveaineiden sekoitukseen. Vetoketjuortooseja käytetään yleensä asentohoitona nilkan virheasentojen korjaamiseen muun muassa neurologisilla lapsilla.

– Vetoketjuortoosin istuvuus on hyvä, koska se valmistetaan käyttäjälleen yksilöllisesti, ja vetoketjun ansiosta ortoosin pukeminen on helppoa, kertoo Taysin lastentautien kirurgisen yksikön osastonhoitaja Helena Rautakorpi.

– Tahdomme kiittää kaikkia asiakkaitamme, joiden ansiosta lahjoitusten tekeminen on ollut mahdollista! Käyttämällä palveluitamme autatte pieniä potilaita tulevaisuudessakin, sillä yhteistyömme Kummien kanssa jatkuu, kertoo Click Henkilöstöpalvelut Oy:n omistajapariskunta Kirsti ja Jani Tuisku. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

39

Osta yhdet

59€

Valitse 2 Maksa 1 alk.

59

€

Vakioyksiteholinssit sisältyvät aina hintaan

Saat toiset

+0€

Osta silmälasit, saat aurinkolasit kaupan päälle alk. 59 € Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi

Ostaessasi yksitehosilmälasit alk. 59 € (norm. alk. 79 € - 129 €) saat aurinkolasit kaupan päälle joko samasta tai edullisemmasta hintaryhmästä. Hintaan sis. vakioyksiteholinssit (1.5), väri ja UV-suoja (aiemmin väri ja UV-suoja yht. 40 €).

Muut linssit ja lisämukavuudet hinnaston mukaan. Monitehojen lisähinta alk. 70 €. Molemmat parit samalla reseptillä. Ei voi yhdistää Yhdet silmälasit lisämukavuudella –hinnoitteluun tai tarjouksiin. Kampanja voimassa 14.5.2017 asti. ©Specsavers 2017

viisitoista tonnia viihtyvyyteen

ABB jatkoi hienoa perinnettään Sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtiö aBB on säännöllisesti vuosittain lahjoittanut Lastenklinikoiden Kummeille sievoisen summan. viime vuoden lopulla luovutettu shekki oli arvoltaan 15 000 euroa, ja se kohdistetaan Suomen kaikille viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle potilaiden viihtyvyyteen.

A

IEMPINA vUOsINA ABB:n lahjoituksia on kohdistettu myös laitteiden, muun muassa arvokkaan ECMO-hapettajan hankintaan.

ABB:n myynti- ja markkinointijohtaja Timo Toissalo on itse toistakymmentä vuotta sitten joutunut pienen sairaan lapsen vanhempana konkreettisesti kokemaan, mitä pitkäaikainen hoito las-

lAHjOItUs

tenklinikalla käytännössä tarkoittaa koko perheelle.

– Lääketieteellinen osaaminen ja varmasti suurin osa hoitolaitteistakin tulee sairaaloihin nykyisin ns. virallista reittiä eli verovaroilla kustannettuna, hän toteaa.

– Mutta myös potilaiden viihtyminen ja vanhempien jaksaminen sairaalassaoloaikana on erityisen tärkeää, ja sen puolen kustannusvastuu jää valitettavasti vielä suurelta osin yksityisille lahjoittajille. Tämän vuoksi osallistuminen potilaiden viihtyvyyteen liittyviin hankintoihin on enemmän kuin paikallaan, Toissalo painottaa.

– Kummit saa sitten päättää, miten lahjoitus Suomen eri klinikoiden välille jaetaan. Mutta lapsipotilaiden viihtyvyyteen joka tapauksessa tarpeiden mukaan, viestintäassistentti Aura Heinonen sanoo.

Erinäisten vaiheiden jälkeen ruotsalainen Asea lähes kolmekymmentä vuotta sitten osti Strömbergin. Tuota pikaa sen jälkeen Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri fuusioituivat. Syntyi ABB, jonka nimessä Suomessa jonkin aikaa säilyi myös Strömberg-jatke. ABB:n liikevaihto oli viime vuonna noin 2,2 miljardia euroa.

– Meillä on Suomessa henkilökuntaa noin 5100, joista Helsingin Pitäjänmäellä runsas parituhatta, myynti- ja markkinointijohtaja Toissalo kertoo.

– Olemme Helsingin suurin teollinen työnantaja ja Suomen neljänneksi suurin tuotekehittäjä. Noin kuudesosa Suomen ABB:n henkilöstöstä työskentelee tuotekehityksen parissa.

Pitäjänmäen lisäksi ABB:llä on Suomessa tehtaita Helsingin Vuosaaressa sekä Porvoossa, Vaasassa ja Haminassa. ●

suomen neljänneksi suurin tuotekehittäjä ABB:n toiminnot ovat Suomessa käynnistyneet jo 128 vuotta sitten, alun perin Strömberg-nimellä.

â Projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista (oik.) kävi ABB:llä vastaanottamassa lahjoitusshekin. Sitä olivat luovuttamassa myynti- ja markkinointijohtaja Timo Toissalo sekä viestintäassistentti Aura Heinonen.

Lahjoitus • www.kummit.fi

41

TESTaMENTTilAHjOItUKsEt

”

Ota valtaan vanhuutesi!

Mieti nyt, kun vielä tiedät, mitä haluat.

”

- Aira Samulin

Testamentilla voit auttaa lapsia Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana lastentautien hoitaminen on kehittynyt merkittävästi; aiemmin lapset saattoivat menehtyä aivan tavallisiin lastentauteihin.

J

UlKINEN RAHOItUs EI RIItä kaikkeen tarpeelliseen, vaan apua tarvitaan jatkuvasti.

Testamenttilahjoitusten avulla voidaan tukea elintärkeiden hoitolaitteiden hankintaa sekä korkeatasoista tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämistä.

Lastentautien hoito on kehittynyt huimasti sadassa vuodessa Aira Samulin on tullut tunnetuksi myös Lastenklinikoiden kummina. Hänen elinaikanaan lastentautien hoito on mennyt suurin harppauksin eteenpäin ja esimerkiksi lapsikuolleisuus on vähentynyt murtoosaan aiemmasta.

– Harva enää tietää, millaista ennen on ollut. Pienet lapset saattoivat kuolla jopa tavalliseen flunssaan. Oma veljeni kuoli haavasta aiheutuneeseen verenmyrkytykseen. Hyrsylän mutkassa lähin lääkäri oli yli 30 kilometrin päässä, Samulin muistelee.

42

www.kummit.fi • Testamenttilahjoitukset

Viime vuosina Kummit on tukenut myös lasten ja nuorten mielenterveystyötä, joka on lähellä Aira Samulinin sydäntä.

– Ennen ei ollut lainkaan lasten mielenterveyspalveluita. Sotaorpoja oli 55 000, mutta sotatraumoja ei sen kummemmin käsitelty eikä niistä puhuttu.

Kummeissa olen aina puhunut mielenterveydestä. Aiemmin mielenterveyspotilaat sijoitettiin laitoksiin, nykyään onneksi avohoito on lisääntynyt. Tärkeintä olisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja elämänlaatua parantaviin asioihin, kuten vaikkapa musiikkiin ja tanssiin.

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Testamenttilahjoitus on kädenojennus ja kiitos yhteiskunnalle, jonka palveluista on itse päässyt nauttimaan.

– Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen, muistuttaa Samulin.

Testamentti kannattaa laatia ajoissa Testamenttilahjoitukset ovat Kummeille verovapaita, ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta.

Lahjoitukset voi suunnata haluamaansa kohteeseen.

– Testamentin laatiminen voi tuntua vaikealta, mutta se kannattaa tehdä ajoissa.

Yksityislahjoittajalta 50 000 euroa

Hammashoidolle tukea uuteen lastensairaalaan Meilahteen valmistuva uusi lastensairaalarakennus sai viime vuoden lopulla merkittävän lahjoituksen, kun Pauli Mynttinen lahjoitti 50 000 euroa käytettäväksi hammaslääkärin vastaanottohuoneen varustuksen hankintaan. Hammashoito on lastensairaalassa vähemmän tunnettu, mutta huipputärkeä toiminto, kun yleissairaiden lasten suita hoidetaan kuntoon muun hoidon mahdollistamiseksi. ●

Näin voi varmistaa sen, että omaisuus jaetaan oman tahdon mukaan. On tärkeää, että tekijä toteuttaa testamentille laissa asetetut muotovaatimukset. Kummit antaakin testamenttilahjoittajille neuvoja sekä veloituksetonta lakiapua testamentin laadinnassa, tähdentää varatuomari Olli Puntila Lastenklinikoiden Kummeista. ●

Kummit kiittää tapahtumapäivän yhteistyökumppaneita: Finnkino, Sony Pictures Finland, Walt Disney Company Nordic, Ilmapallokeskus, Aavasaksan Vesi, Raikastamo ja Haribo.

Smurffit marssivat keväisenä keskiviikkona joukolla Helsingin lastenklinikalle ja valtasivat klinikan pihan.

Teemu-nalle oli tietysti juonessa mukana.

tAPAHtUMA

á Pienoissmurffi ja namipussi kelpasivat kotkalaiselle Hannele Sutelallekin.

Helsingissä vietettiin smurffipäivää Sinisiä kavereita klinikalla ja Kinopalatsissa

á Viisivuotias padasjokelainen Joona Salminen kummasteli päiväsairaalassa smurffin nenää.

Lastenklinikoiden Kummit järjesti uuden Smurff it-elokuvan kutsuvierasnäytöksen Helsingissä Kinopalatsissa kaksi päivää ennen virallista Suomenensi-iltaa, joka oli 31. maaliskuuta. Smurffit: Kadonnut kylä -elokuva keräsi elokuvateatteriin runsaasti kummeja ja Lastenklinikan potilasperheitäkin. Paikalla oli myös elokuvan ääninäyttelijöitä. aiemmin päivällä smurff it valtasivat Lastenklinikan pihan, ja yksi smurff i kävi tervehtimässä pikkupotilaita sekä poliklinikalla että päiväsairaalassa. ß Kummi AnnaLiisa Tilus tuli katsomaan Smurffit-elokuvaa nostalgisissa fiiliksissä.

– Silloin 33 vuotta sitten Miss Suomi -kisojen finaalin yhdessä osiossa meillä oli roolihahmot. Minä olin Smurffiina, Tilus kertoi. Kuten tiedämme, hän voitti kisan.

á à Salatut elämät -tv-sarjasta tuttuja näyttelijöitä saapui Smurffit-leffan kutsuvierasnäytökseen lukuisa joukko. Salkkari-staroja edustivat muun muassa Nora Rinne ja Sami Uotila.

Tapahtuma • www.kummit.fi

43

lAHjOItUs

ä Kelloharrastajat Suomi -ryhmän perustaja Joonas Kokko (keskellä) sekä aktiivijäsenet Miika Manninen (vas.) ja Aleksi Lehtonen olivat päärooleissa hyväntekeväisyystempauksessa.

TeksTi ja kuvaT MAttI HANNUlA

Yliopistosairaaloiden lastenklinikoille 20 200 euroa

Kelloharrastajat keräsivät Kummeille sievoisen potin facebook-ryhmä Kelloharrastajat Suomi keräsi viime vuoden lopulla yli 20 000 euroa Lastenklinikoiden Kummeille yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoille lahjoitettavaksi. Kummien nettipohjainen keräyspalvelu, Digilipas, teki tämänkin tempauksen sen puuhamiehille erittäin helpoksi. Rahan lisäksi kerättiin kelloja lapsipotilaille.

V

IIME vUODEN lOPUllA toteutettu keräystempaus oli kolmen ja puolen vuoden ikäisen Kelloharrastajat Suomi -ryhmän ensimmäinen hyväntekeväisyysprojekti.

– Ryhmä perustettiin syksyllä 2013.

Siinä on jo 8500 jäsentä, kertoo ryhmän perustaja ja ylläpitäjä Joonas Kokko.

– Jo aiemmin netissä oli nimimerkeillä käyty paljon kelloaiheisia keskusteluja.

Päätin sitten perustaa ryhmän ja kutsua siihen ihmisiä, joihin olin nettikeskustelujen myötä tutustunut. Alun perin ajat44

www.kummit.fi • Lahjoitus

telin, että siitä kenties kasvaa parinsadan ihmisen ryhmä.

Yli odotusten kasvanut ja varsin tiiviiksi muotoutunut ryhmä keskittyy rannekellojen harrastamiseen ja rannekellokulttuurin vaalimiseen.

– Se vaatii samanhenkistä porukkaa ja tietynlaista luottamusta, Kokko toteaa.

Yksinkertainen kuvio Ryhmässä oli jo aiemmin pyöritelty ajatuksia hyväntekeväisyysprojekteista.

Viime syksynä asiat lähtivät kunnolla rullaamaan.

– Erässä viime kesän tapaamisessa otin taas kerran esille ajatuksen hyväntekeväisyystempauksesta, ryhmän aktiivijäsen Miika Manninen muistaa.

– Pohdimme, että kohteen pitää olla kaikkien sydäntä lähellä ja edustaa nuorempaa sukupolvea eli tulevia kelloharrastajia. Vastaus oli siis lapset, kolmas kelloharrastaja-aktiivi Aleksi Lehtonen jatkaa.

– Kaikilla ei tietenkään ole omakohtaisia kokemuksia oman lapsen sairastumisesta, mutta ryhmässä on muun muassa isovanhempia, kummeja ja sisaruksia, joita läheisen lapsen sairastuminen on koskettanut. Ja onhan jokainen ollut joskus itse lapsi.

– Lastenklinikoiden Kummit valikoitui sitten kohteeksi osittain senkin takia, että heillä oli valmiina olemassa helppo keräysmekaniikka, Digilipas. Meidän ei tarvinnut erikseen hakea keräyslupaa. Koko kuvio oli erittäin yksinkertaisesti toteutettavissa, Kokko, Lehtonen ja Manninen kertovat.

”

Lastenklinikoiden Kummit valikoitui sitten kohteeksi osittain senkin takia, että heillä oli valmiina olemassa helppo keräysmekaniikka, Digilipas.

kellojakin kerättiin Kelloharrastajien tempauksessa oli kaksi osiota: nettilippaalla kerättiin rahaa, lisäksi lähinnä kelloalan yrittäjiin kohdistetulla pyynnöllä kerättiin kelloja.

– Joulun alla kävimme sitten lahjoittamassa Helsingin Lastenklinikalle 124 kelloa, sekä ranne- että seinäkelloja. Mukana oli myös yksityishenkilöiden lahjoituksia, Miika Manninen kertoo.

– Lapset, jotka joutuivat viettämään joulunpyhätkin sairaalassa, näyttivät kellojen myötä saavan ainakin vähän hymyä huulilleen.

– Kellokeräyksen myötä jouduimme organisoimaan paketointitalkoot, Aleksi Lehtonen jatkaa.

– Niihinkin saimme alun neljättäkymmenettä osallistujaa, jotka tulivat varta vasten ympäri Suomea Helsinkiin käärimään kelloja joulupaketteihin.

Passiivisemmatkin aktivoituivat Rahaa Lastenklinikoiden Kummeille luovutettavaksi kertyi 20 200 euroa, vaikka keräysaika oli vain vajaa kuukausi, marraskuun lopusta jouluun. Tuotosta 60 prosenttia menee Helsingin Lastenklinikalle, loput jaetaan tasan neljälle muulle Suomen yliopistolliselle lastenklinikalle.

– Kummit saa yhdessä lastenklinikoiden edustajien kanssa sopia tarkemmin, mihin raha käytetään. Heillä on paras tietämys siitä, Kokko, Lehtonen ja Manninen toteavat.

– Keräykseen lähti mukaan paljon myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet aiemmin olleet ryhmässä aktiivisia, Lehtonen huomioi.

– Moni kyseli, miksi me tällaista teemme, Miika Manninen kertoo.

– Vastasin, että jos muutamalla tunnilla viikossa saan näin paljon hyvää aikaan, niin miksi en tekisi.

– Haluamme lämpimästi kiittää sekä yksityisiä Facebook-ryhmämme jäseniä että yrittäjiä ja yrityksiä, jotka osallistuivat tempauksemme kautta tekemään hyvää yhdessä, kelloharrastajakolmikko sanoo. suoraviivaisempaa yhteydenpitoa Kelloharrastajat Suomi -ryhmässä on jäseniä noin parinkymmenen ikäisestä aina eläkeikäisiin asti. Facebook on toiminnan ydin. Muutama moderaattori pitää kiinni keskustelun ”pelisäännöistä”.

– Myös tapaamisia järjestetään jatkuvasti ympäri Suomea. Järjestäytymisen aste on vapaa, Joonas Kokko luonnehtii.

– Harrastajien määrä ja samalla mielenkiinto ryhmän toimintaa kohtaan on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut rajusti, Aleksi Lehtonen kertoo.

– Tätä nykyä jopa kymmenkunta ihmistä päivittäin ilmoittaa halukkuutensa liittyä ryhmään.

Kelloharrastuskulttuuria oli toki olemassa jo ennen Kelloharrastajat Suomi -Facebook-ryhmän syntyä.

– Mutta se oli erityyppistä, monen pienen ryhmän hommaa. Nyt kontakteja luodaan suoraviivaisemmin, Kokko selvittää.

Ryhmän jäsenet postaavat Facebookseinälle kuvia tietysti kelloista mutta myös harrastajien tapaamisista. Facebookissa on myös näppärää esittää muun

”

muassa kelloja koskevia teknisiä kysymyksiä.

– Aina joku osaa auttaa, Miika Manninen kertoo.

– Hienointa on positiivinen henki, vaikka jäseniä on niinkin paljon. Ei tuollaisia keskustelufoorumeja ole missään, hän väittää.

– Niin, homma toimii hienosti ilman moderointiakin. Kanssaharrastajat katkaisevat asiattomat keskustelut itse hyvin nopeasti ja palauttavat ”harhateille” eksyneet ruotuun, Lehtonen kertoo.

Rakkautta lajiin Yksi kello ei vielä välttämättä tee omistajastaan kelloharrastajaa. Ainakin Kokolla, Lehtosella ja Mannisella on kelloja enemmänkin. Kumpi ratkaisee statuksen ryhmässä, määrä vai laatu?

– Toki siellä Rolexit vilahtelevat, mutta minä painotan aina ’rakkautta lajiin’. Ainakin minun mielestäni on ihan sama, minkä arvoinen kello on, jotta voi olla ryhmässä aktiivinen, Lehtonen sanoo.

– Juuri niin, Kokko ja Manninen myötäilevät.

– Kelloharrastaminen on muutenkin monisyinen käsite, Kokko jatkaa.

– On tietyntyyppisten, tietyn valmistajan tai tietynmaalaisten kellojen keräilyä, mutta myös kellon tekniikasta ollaan usein hyvinkin kiinnostuneita, hän valistaa.

– Ja tietyssä pisteessä kellosta voi puhua kuin taide-esineestä. On todella paljon keskustelun aiheita ja niissä paljon eri tasoja. Toisille riittää kello, josta voi katsoa ajan. Toiset etsivät ranteeseensa käsin viimeisteltyä mestariteosta.

Kelloharrastajat Suomi -ryhmä suunnittelee toistavansa hienosti sujuneen tempauksensa lapsipotilaiden hyväksi tämän vuoden lopulla.

– Joulunalusaika tuntuu olevan otollisin ajankohta. Mutta seuraavalla kerralla aloitamme keräyksen hieman aiemmin, Kokko, Lehtonen ja Manninen tuumivat. ●

à Kelloharrastajat keräsivät Digilipaspalvelua hyödyntäen Lastenklinikoiden Kummeille lyhyessä ajassa hienon potin.

Lahjoitus • www.kummit.fi

45

KUMPPANI Teksti Matti Hannula kuvat POWERPARK

Teemu-nalle löysi ”kesäkodin”alahärmäläisestä monitoimipuistosta

PowerPark ja Kummit aloittavat mittavan yhteistyön PowerPark ja Lastenklinikoiden Kummit ovat allekirjoittaneet sopimuksen laajamittaisesta yhteistyöstä vuosille 2017–2019. Sopimus sisältää option vuoteen 2021 asti.

Se pitää sisällään tapahtumiin, markkinointiviestintään ja toiminnallisiin kumppanuuksiin liittyvää yhteistyötä.

46

www.kummit.fi • Kumppani

P

owerParkin ja Kummien yhteistyö tulee olemaan paitsi sekä taloudellista että toiminnallista, myös monimuotoista ja laajaa.

– Etenemme sen osalta vuosittain kehittyvillä toimenpiteillä, Power Parkin operatiivinen johtaja Mikko Kiviluoma valottaa suunnitelmaa.

– Ensimmäisenä toteutamme huvipuistoon Teemu-nallen talon, jonka ohjelmallinen avajaistapahtuma järjestetään toukokuussa. Talo tulee toimimaan sekä lasten toiminnallisena suosikkikohteena että informatiivisena alustana Kummien toiminnan esittelylle, hän jatkaa.

Tämä on Teemu-nallen tuleva kesäkoti.

ß PowerPark on viimeisenä neljänä vuonna – ja kaiken kaikkiaan viidesti – valittu Suomen parhaaksi suureksi vapaa-ajankeskukseksi.

â PowerParkin operatiivinen johtaja Mikko Kiviluoma ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 17. maaliskuuta.

– Lisäksi tulemme järjestämään vuosittaisen PowerKummi-päivän, johon kutsumme Kummien kautta pieniä potilaita läheisineen viettämään PowerParkiin huvipuistopäivää.

Eri sairaalalle vuorovuosin Kummeilla ja PowerParkilla on jo aiemmin ollut yhteistyöhankkeita vireillä.

– Tahtotila yhteiselle tekemiselle on todellakin ollut olemassa jo kauan, Kiviluoma kertoo.

– Nyt löysimme molemmille osapuolille sopivan tavan toimia yhdessä hyvän asian puolesta.

PowerPark ei ota tarkemmin kantaa siihen, mihin lastenklinikoille tuleva summa kohdistetaan.

– Olemme sopineet, että tuemme Kummien kautta vuosittain yhtä kulloinkin vuorossa olevaa yliopistollista lastensairaalaa. PowerParkin toiveena on, että avustussumman mahdollistama hankinta tai kohde kerrotaan avoimesti sairaalan vastaanottaessa lahjoitusta, Kiviluoma korostaa.

– Sairaalat tietävät toki itse parhaiten, mikä on kulloinkin tarpeellisinta pienten potilaiden auttamiseksi, joten summan käyttötarkoituksen määritteleminen on täysin heidän päätettävissään.

Paras mahdollinen kanava – Olemme todella iloisia saadessamme olla tämän yhteistyön kautta mukana tukemassa sitä tärkeää työtä, jota Kummit tekee, Mikko Kiviluoma toteaa.

– Yhteiskuntavastuullinen toiminta on yrityksellemme tärkeää, ja tämän yhteistyön kautta löysimme parhaan mahdollisen kanavan konkreettiselle auttamiselle ja hyvän tekemiselle.

– Yhteistyön aloitus PowerParkin kanssa on meille Kummeille todella iloinen asia, sanoo Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Anne Knaster.

– Yhteistyöstämme tulee monipuolinen ja kaikkia Suomen lastenklinikoita auttava. Teemu-nallekin saa nyt oman ”kesäkodin”, jossa uskon vierailijoidenkin viihtyvän.

Ykkönen jo neljä vuotta putkeen Lillbacka Powerco -konserniin kuuluva PowerPark sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Kauhavan Alahärmässä.

PowerPark on Suomen suurin yksityisomistuksessa oleva matkailuja vapaa-ajankeskus, jossa on huvipuisto, ravirata, liikekeskus, hotelleja, kaksi leirintäaluetta mökkeineen, Euroopan suurin sisäkartingrata, Mika Salo Circuit -ulkokartingrata, ratsastuskeskus sekä 5D-elokuvateatteri. PowerPark on valittu Taloustutkimus Oy:n teettämässä kyselyssä Suomen parhaaksi suureksi vapaa-ajankeskukseksi viidesti (2010, 2013, 2014, 2015 ja 2016). ● Kumppani • www.kummit.fi

47

KUMMIT PADEL

Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumiset: jaana@kummit.fi

Padel on Kummien lajivalikoiman uutuus

Espoossa ja Helsingissä lyödään kesällä palloa pikkupotilaiden hyväksi Teksti ja kuvat Matti Hannula

Meksikosta Espanjan kautta Eurooppaan aikoinaan levinnyt mailapeli padel on kovaa vauhtia kasvattamassa suosiotaan Suomessakin.

Lastenklinikoiden Kummit tuo kesäkuussa aiemman lajivalikoimansa – golfin ja keilailun – rinnalle padel-tapahtuman, jonka tuotto tietysti käytetään pienten potilaiden hyväksi.

T

apahtuma aloitetaan Espoon Kilossa Padel Club Finlandin tiloissa. Finaalit pelataan kesäillassa ulkosalla, Hernesaaren rannassa. Päivämäärä on 15. kesäkuuta.

– Kummeissa projektipäällikkönä työskentelevä äitini pohti, että golfin ja

48

www.kummit.fi • Kummit Padel

keilailun rinnalle pitäisi löytää joku hyvä, etenkin nuorempaa väkeä houkutteleva lajitapahtuma, kertoo Kummit Padel -idean isä ja Kummien puolesta vapaaehtoisena tapahtumavastaavana toimiva Jan Roos.

– Padel tuli melkein saman tien mieleeni, kun olen nähnyt sitä pelattavan Hernesaaressa ja siellä on turnauksissa ollut pelaamassa aktiivisia kummejakin, kuten

muun muassa Mikko Leppilampi, joka oli heti innolla mukana juonessa.

Leppilampi ehdotti ”järjestelytoimikuntaan” Helsinki Padel Clubin Jani Isakssonia, jolla on jo aiempaa kokemusta padelturnausten järjestämisestä. Hänellä on myös hyvät suhteet Padel Club Finlandiin, joka pystyy tarjoamaan kentät Kummien tapahtumaan.

– Padel-väki lähti innolla mukaan.

Kovassa nousussa oleva laji tarvitsee myönteistä julkisuutta, Jan Roos toteaa. å Padel-verkolla Kilon hallissa vasemmalta Padel Club Finlandin Juha Jokela (vas.), Kummien Padel-tapahtumavastaava Jan Roos, kummi Mikko Leppilampi, Helsinki Padel Clubin Jani Isaksson ja padel-harrastaja, entinen liigakiekkoilija Max Kolu.

Vähän kuin tennistä, vähän kuin squashia – Padel on hieno laji, sanoo Mikko Leppilampi, jonka pelipartnerina tässä Juha Jokela. Padelia pelataan aina nelinpelinä.

– Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää saada tämä ensimmäinen tapahtuma onnistumaan. Sen myötä pystymme jatkossa kasvattamaan tapahtumaa, minkä omalta osaltaan mahdollistaa koko ajan pääkaupunkiseudullakin lisääntyvät padelkentät.

Lopuksi Löylyyn – On kunnia olla mukana tällaisessa.

Olin heti valmis, kun pyydettiin, sanoo Jani Isaksson.

Kummit Padelissa pelataan 15. kesäkuuta ensin aamupäivällä Espoon Kilossa Padel Club Finlandin Juha Jokelan omistamassa padel-hallissa, missä on kuusi kenttää. Joukkueita mahtuu pelikaavioon kaikkiaan 30, jotka jaetaan kuuteen lohkoon. Iltapäivällä siirrytään Helsinkiin Hernesaaren rantaan nauttimaan (toivottavasti) upeasta kesäpäivästä ulkosalla ja pelaamaan turnauksen finaalivaihetta, johon pääsee mukaan kaksi kunkin lohkon parasta eli kaikkiaan 12 joukkuetta.

– Finaalien jälkeen odottavat Löylyn lauteet, Isaksson kertoo.

– Löylyssä on tiukan kisapäivän päätteeksi ohjelmassa muutakin illanviettoa.

Lastenklinikoiden Kummit myy yrityksille osallistumisoikeuksia tapahtumaan.

Jokaiseen alkulohkoon sijoitetaan yksi kummijoukkue. Osallistumisensa tapahtumaan ovat jo varmistaneet Mikko Leppilammen lisäksi muun muassa Heikki Paasonen, Sirpa Selänne, Heidi Sohlberg sekä jääkiekkoilijat Niklas Hagman ja Ville Leino. Muitakin kiekkoilijoita tapahtumassa varmasti nähdään, sillä monet lätkäjätkät ovat parin viime kesän aikana olleet tuttu näky Hernesaaren padel-kentillä.

– Hernesaaren varausmäärät nousivat viime kesänä edelliskesään verrattuna 60 prosenttia, Isaksson tietää.

– Viime syksynä avattu Kilon halli lisäsi omalta osaltaan padel-harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla, missä nyt on kaksi ulko- ja yhdeksän sisäkenttää.

Padel vaatii omanlaisensa kentän.

– Mutta esimerkiksi tenniskenttään verrattuna padel-kentän rakentaminen on edullista, Isaksson kertoo.

– Varsinkin jos tasainen betonipohja on valmiina olemassa.

Monen lajin taitaja Mikko Leppilampi kertoo hurahtaneensa padeliin viime kesänä.

– Tuli pelattua Hernesaaressa aika ahkerasti. Meillä on padelia varten perustettu Facebookiin Messenger-ryhmä, missä on useita kymmeniä jäseniä, Leppilampi kertoo.

– Nykyisiä ja entisiä jääkiekkoilijoita, tv-tyyppejä, lumilautailijoita ynnä muita frendejä. Sekalaista porukkaa, mikä tavallaan kertoo paljon padelista: tätä voi alkaa harrastaa minkälaisella taustalla tahansa tai jopa kokonaan ilman. Padel on tosi helppo laji aloittaa. Oma haasteensa on tietysti oppia lukemaan, miten pallo pomppii lasiseinistä.

Mikko Leppilampi pelaisi padelia useamminkin, mutta työkiireet vaativat aikansa.

– Kaikenlaista hommaa on niin paljon koko ajan, että se haittaa harrastuksia.

Ennen helmikuussa käynnistynyttä uutta Tanssii tähtien kanssa -kautta Leppilampi oli mukana Hjallis Harkimon kipparoimassa julkkisseurueen Atlantin yli purjehduksessa, josta nähdään ohjelmasarja TV5-kanavalla myöhemmin tänä vuonna.

– Innostuin purjehduksesta. Saa nähdä, miten paljon padelille ensi kesänä jää aikaa. Puhumattakaan golfista, joka jo viime kesänä sai vähän väistyä padelin tieltä, Leppilampi naurahtaa.

– Yritän toki pitää mahdollisimman monta lajia koko ajan mukana, innokkaana harrastejääkiekkoilijanakin tunnettu Leppilampi korostaa. Hän on luottavainen Kummien kesäkuisen padel-tapahtuman onnistumisen suhteen.

– Ennen kaikkea odotan silloin näkeväni tämän uuden hienon lajin parissa paljon sellaisia kummeja, joita ei ole golf- tai keilailutapahtumissa näkynyt. ●

Koppitennikseksikin kutsuttu padel on mailapeli, jossa yhdistetään tenniksen ja squashin ominaisuuksia. Se on hauska ja sopivan haastava laji kunnon kohottamiseen ja soveltuu lähes kaikille. Koska padelia pelataan aina nelinpelinä, se on luonteeltaan selvästi sosiaalisempi peli kuin yksikään muu mailapeli. Padel yhdistääkin hienosti kuntoilun, mielenkiintoisen pelin ja sosiaalisuuden.

Padel esiteltiin Suomessa ensimmäisen kerran elokuussa 2003. Laji sai välittömästi hyvin myönteisen vastaanoton, ja se on jo kerännyt ympärilleen joukon innostuneita harrastajia.

Laji on kuitenkin Suomessa vielä melko tuntematon, mutta sen suosio on jatkuvassa kasvussa. Useissa maissa, erityisesti Espanjassa, Keski-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa, padel on jo saavuttanut erittäin suuren suosion.

Padelia pidetäänkin yhtenä maailman nopeimmin kasvavista lajeista. Maailmanlaajuisesti harrastajia on jo noin 10 miljoonaa. Muutamissa maissa, kuten Argentiinassa ja Espanjassa, padelia pelataan myös vaativalla ammattilaistasolla.

Espanjassa padel on jalkapallon jälkeen toiseksi suosituin urheilulaji.

Vaikka padel yhdistääkin tenniksestä ja squashista tuttuja elementtejä, se on kuitenkin selkeästi oma pelinsä.

Toisin kuin useimpia muita mailapelejä, padelia voivat pelata mielekkäästi keskenään myös hyvin eritasoiset pelaajat.

Esimerkiksi voimakas syöttö ei ole padelissa tärkeä kuten tenniksessä. Lajissa ei menestykään pelkällä voimalla, vaan oikean tekniikan opettelu ja peliäly antavat kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.

Padel on helposti omaksuttava peli.

Pistelasku on samanlainen kuin tenniksessä. Padelin säännöt oppii nopeasti, ja mailaa on lyhyen vartensa ansiosta helppo käsitellä. Pallo saa pelissä kimmota sekä kentän että seinien kautta, joten erilaisia lyöntimahdollisuuksia on runsaasti.

Padelin kehittäjänä pidetään meksikolaista Enrique Corcueraa. Hän loi pelin 1960-luvun lopulla Acapulcossa, Meksikossa. Peli levisi aluksi muualle Meksikoon, josta se siirtyi Marbellan kautta ympäri Espanjaa. Espanjasta laji on sittemmin levinnyt muualle Eurooppaan, erityisesti Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Italiaan.

Lähteet: wikipedia ja padel.fi

Kummit Padel • www.kummit.fi

49

TAPAHTUMA

ä Anniina ja Ilona pääsivät Rosterin keittiöönkin aputytöiksi.

”Kun vanhemmat vähän hölläävät, koko perheellä menee paremmin”

HopLop ja ravintola Roster yhteistyössä Kummien hyväksi Liikuntaseikkailupuistoketju HopLop ja helsinkiläinen ravintola Roster tempaisivat tammi-helmikuun vaihteessa yhteisvoimin. Suomen ensimmäinen lasten oma pop up -huippuravintola HopLopster suunniteltiin täysin lasten ehdoilla ja lasten kanssa. HopLopster oli auki kahtena viikonloppuna, ja ravintolan tuotto lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummit ry:lle.

L

ahjoitussumma oli 5000 euroa. Lisäksi HopLop lahjoitti Kummeille 5000 euron edestä pääsylippuja, jotka käyvät kaikilla HopLop-paikkakunnilla. Jokaiselle viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle voidaan näin ollen jakaa HopLop-liput noin 60 lapselle.

Vuonna 2006 perustettu HopLop on Suomen suurin liikuntaseikkailupuistoketju ja merkittävin yksityinen lasten liikuttaja. HopLopilla on 18 toimipistettä ympäri Suomea.

50

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Ravintola Rosterin keittiöpäällikkö Kari Aihinen (vas.), Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster ja HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

Ennakkoluulot narikkaan HopLop tahtoo tukea perheiden yhdessäoloa ja tehdä Suomesta lapsiystävällisemmän maan.

– Pohdimme, mikä olisi sellainen paikka, jossa lapsia ei niin paljon näy. Sellainen on tietysti huippuravintola, kertoi HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki.

– Halusimme vähän ravistella meidän aikuisten omia ennakkoluuloja ja kääntää ajatuksen päälaelleen: Mitä jos pyytäisimme lapsia suunnittelemaan meille unelmien ravintolaelämyksen, perheen yhteisen hetken, jolloin jokainen voi heittää turhan ei-asenteen nurkkaan ja antaa leikkimielisyydelle aikaa ja tilaa?

Huippuravintola Rosterin keittiöpäällikkö Kari Aihinen ja ravintolapäällikkö Paul Hickman olivat heti juonessa mukana ja valmiita tarjoamaan Rosterin kaapattavaksi HopLopster-tempauksen käyttöön.

– Meille perheet ovat aina olleet tervetulleita, mutta halusimme virittää ravintolakokemuksen uudelle tasolle. Ja lapsilta voi aina oppia paljon uutta, Aihinen totesi.

ä Lasten omasta drinkkibaarista oli saatavana Mansikan Kostoa, Tyrmäävää Torahammasta ja Apinan Aivolimaa.

ß Annos nimeltään Kurinnurinen maa.

Mielenkiintoinen menu HopLopsterissa lapset saivat olla lapsia eikä aikuistenkaan tarvinnut kieltää lapsiltaan kaikkea. Ajatuksena oli, että kun vanhemmat hölläävät vähän, koko perheellä menee paremmin. Lapset ideoivat sekä menua että ravintolan tiloja. Odottelun ja pönöttämisen sijaan panostettiin koko perheen viihtyvyyteen.

Lasten osittain suunnittelema HopLopster-menu olikin mielenkiintoinen: alkujälkiruoka Kurinnurinen maa (maata, multaa, yuzua ja rapeita toukkia), alkuruoka Vedenalaiset herkut (paahdettua lohta, kilpparikeksiä ja merenpohjaa), pääruoka Vuoren antimia (grillattua härkää, sipulista vadouvan tulivuorta ja mustaa laavaa), jälkijälkiruoka Neljä vuodenaikaa (kevättä, kesää, syksyä ja talvea).

Ravintolakokemuksen lisäksi neljän ruokalajin hintaan kuului pääsyliput HopLop-puistoon.

HopLopsterissa yritysyhteistyökumppaneina olivat HopLopin ja ravintola Rosterin ohella Hartwall ja Sanoma sekä tukijoina muun muassa Dayton, DNA, Pfizer, Pixmill, SEK ja Salomaa Group. ●

Viimesyksyinen Elämä Lapselle -konsertti järjestettiin Espoo Metro Areenassa ja oli järjestyksessään jo 22. ”Elli”.

Elämä Lapselle on Evento Awards 2017 -finalisti

H

elsingin Kulttuuritalolla järjestetään torstaina 27.4.2017 Evento Awards -gaala, jossa palkitaan viime vuoden parhaat tapahtumat ja tapahtumien tekijät. Lastenklinikoiden Kummien järjestämä Elämä Lapselle -konsertti on ehdolla viime vuoden parhaaksi kuluttajatapahtumaksi Suomessa. Kaksi muuta finalistia ovat Lux Helsinki sekä Uusi Aalto Waterexpo.

Lopullisen ratkaisun tekee sekä koti- että ulkomaisista asiantuntijoista koostuva 24-jäseninen tuomaristo. Ehdokkaita arvioidessa tuomarit käyttävät apunaan kilpailua varten kehitettyä nettialustaa.

Evento Awardsissa on tänä vuonna kaikkiaan 13 kilpailusarjaa. Pidetään peukut pystyssä, että ”Elli” pokkaisi makean tunnustuksen omassa sarjassaan! ●

Tapahtuma • www.kummit.fi

51

TAPAHTUMA

Hämeenlinnassa tällä kertaa kollejakin catwalkilla

Pienellä Ihmeellä sinivalohoitolaitteisto Kanta-Hämeen keskussairaalaan Teksti ja kuvat Matti Hannula

Hämeenlinnan Pallokerhon samanaikaisesta kiekkoliigan puolivälierien kotiottelusta huolimatta Café Bar Skogster kaupungin torin laidalla oli maaliskuun 24. päivän iltana tupaten täynnä, kun Pieni Ihme -tapahtumalla kerättiin Lastenklinikoiden Kummeille 4750 euroa. Tuotto käytetään KantaHämeen keskussairaalaan vastasyntyneiden osastolle hankittavaan Bilisoftsinivalohoitolaitteistoon.

L

aitteistolla hoidetaan vastasyntyneillä joskus esiintyvää keltaisuutta. Muotinäytökseen perustuva, jo kolmatta kertaa toteutettu Pieni Ihme -hyväntekeväisyystapahtuma sujui kaikin puolin suunnitellusti: pääsylippu- ja arpajaismyynti sekä lahjoitukset tuottivat reilusti yli 4000 euroa. Skogster, My Milou -vaateliike ja Nooran Viinibaari täydensivät omilla lahjoituksillaan kokonaispotiksi vaaditut 4750 euroa.

Nooran Viinibaarin omistaja Noora Vennamo vastasi myös muotinäytöksen koreografioista.

á Tawastia Groupin toimitusjohtaja Karoliina MäkiKuutti (vas.) ja My Milou -vaatekaupan omistaja Mari Huhtamäki assistentteineen olivat taas organisoineet upean hyväntekeväisyystapahtuman.

52

www.kummit.fi • Tapahtuma

Maskuliinista mannekeerausta Skogsterin catwalkilla esitteli muun muassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Iisakki Kiemunki.

á Tästä oli kysymys: Pieni Ihme -tapahtumalla kerättiin varat sinivalohoitolaitteen hankkimiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden osastolle. Illan juonsivat Kummien hallituksen jäsen Pirjo Nuotio ja Miikka J. Anttila.

aina vain paremmin My Miloun omistaja Mari Huhtamäki oli tänäkin vuonna yhdessä Tawastia Groupin toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutin kanssa tapahtuman pääjärjestäjänä.

– Opimme taas viime vuodestakin paljon asioita ja osasimme nyt tehdä tämän ainakin tietyiltä osiltaan paremmin, Huhtamäki ja Mäki-Kuutti kertoivat.

– Muun muassa markkinointi on ollut huomattavasti aiempaa tehokkaampaa ja järjestelmällisempää. Liput myytiinkin melkein heti loppuun, kaksikko myhäili.

– Ja nyt meillä oli entistä tehokkaammat arpojenmyyjät, Huhtamäki huomautti.

– Kaiken kaikkiaan parempaan suuntaan joka vuosi, Mäki-Kuutti totesi.

Hämeenlinnalaisista vaateliikkeistä oli näytöksessä My Miloun lisäksi edustettuna Riittamari, kuten viimeksikin, sekä tänä vuonna 60. toimintavuottaan juhliva Valiomies, jonka myötä näytöksessä oli naisvaltaisen yleisön mieliksi mukana myös miesmalleja.

Tuttuja naamoja oudoissa hommissa Lastenklinikoiden Kummi ja Kummit ry:n hallituksen jäsen Pirjo Nuotio oli juontajana viimevuotiseen tapaan, mutta nyt hänellä oli parinaan hämeenlinnalainen näyttelijä Miikka J. Anttila.

Malleina oli taas hämeenlinnalaisille tuttuja kasvoja, mutta he olivat tuttuja aivan muista ympyröistä kuin catwalkilla kävelystä: kiinteistönvälittäjä Juha Autio, kansanedustaja Timo Heinonen, valokuvaaja Mikaela Holmberg, yrittäjä Anne KallioLehtimäki, kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Iisakki Kiemunki, luova johtaja, isännöitsijä Seppo Kuvaja, laulaja Heidi Kyrö, toimitusjohtaja Mervi Käki, yrittäjä Helena Lehkonen, ”kiinteistökuningatar” Kaisa Liski, johtaja Ari Räsänen, toimittaja, mediapersoona Petteri Sihvonen ja Hämeenlinnan Teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo. upeita tuuletuksia Mallien kampauksista huolehti Hius- ja Kauneushuone Kristalli ja ehostuksesta Studio Tiina Lamberg.

Tapahtuman muut yhteystyökumppanit olivat Tori Optiikka, Kopiotalo, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, Lindström ja Securitas.

Muun muassa tapahtuman yrityskumppanit ja asusteiden maahantuojat olivat lahjoittaneet arpa-

á Kiinteistökuningatar Kaisa Liski tuntui olevan catwalkilla kuin kotonaan.

jaisiin upeita palkintoja. Halvinkin arpajaisvoitto oli noin 60 euron arvoinen, kalleimmasta olisi kaupassa joutunut pulittamaan peräti 1000 euroa. Ei siis ollenkaan huono saalis, vaikka sen eteen olisi joutunut ostamaan useammankin 10 euron hintaisen arvan. Niinpä tapahtuman päätteeksi nähtiin toinen toistaan iloisempia kasvoja ja monia upeita tuuletuksia, kun juontajat Nuotio ja Anttila vuorotahtiin kuuluttelivat voittoarpojen haltijoita hakemaan palkintojaan. ●

á Laulaja Heidi Kyrö ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala lähtivät muotinäytösmalleiksi hieman erilaisilta pohjilta.

Konkari ja keltanokka

M

IEsKOMEUttA Pieni Ihme -hyväntekeväisyystapahtuman muotinäytöksessä edusti muun muassa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja naiskauneutta esimerkiksi laulaja Heidi Kyrö.

Estradikonkari Kyrö ei ollut Skogsterin catwalkilla ensimmäistä kertaa ”pappia kyydissä”.

– Olen aiemminkin sekä kävellyt catwalkeilla että juontanut muotinäytöksiä, kertoi Kyrö, joka 24 vuotta sitten vain 15-vuotiaana saavutti Tangokuningatar-kisassa kakkossijan.

– Mutta eivät nämä hommat rutiinilla mene. Askelkäännöksiä on aina vähän mietittävä.

Pitkään lentopalloa huipputasolla pelannut ja 1980-luvulla lajissa maajoukkueenkin voimahahmoihin kuulunut kaupunginjohtaja Kenakkala oli sen sijaan ensikertalainen tällaisilla estradeilla.

– Askelkäännösten muistaminen oli haastavinta, mutta kokemuksena tämä oli varsinkin tällaisessa seurassa todella upea, Kenakkala hehkutti.

– Näin hyvän asian puolesta olen tarvittaessa ilomielin mukana jatkossakin.

– Tätä tapahtumaa oli alusta asti äärettömän hauska tehdä.

Kaikki on ollut ammattimaista ja koko porukan yhteinen tavoite mitä tärkein, Heidi Kyrö korosti. ●

Tapahtuma • www.kummit.fi

53

TEEMU-NALLEN

LaSten Ta Pa hTuma HipHop Hiiret tuoreena vetonaulana estradilla

vantaan Energia areenassa tänäkin keväänä Teemu-nallen lastentapahtuma

Lastenklinikoiden Kummit järjestää nyt jo neljäntenä peräkkäisenä keväänä Teemu-nallen nimeä kantavan lastentapahtuman. Kolmannen peräkkäisen kerran tapahtumapaikkana on vantaan Energia areena. Päivämääränä on tällä kertaa 7.5. eli sunnuntai tasan viikkoa ennen äitienpäivää.

T

EEMu-NaLLEN LaSTENTaPaHTuMaSSa on joka vuosi nähty useita Suomen suosituimmista lastenmusiikkiyhtyeistä. Tänä vuonna mukana esiintyjäjoukossa on muun muassa genren uunituore tulokas, HipHop Hiiret.

Hiirikaksikko yhdessä laulavan DJ Sofian kanssa saa varmasti toukokuussa Myyrmäessä hymyt irtoamaan lapsikuulijoissa.

– DJ Sofia tosiaankin vastaa laulamisesta, mutta hiiret kyllä toivovat, että hekin osaisivat laulaa ja kenties jossain vaiheessa osaavatkin, sanoo Scandinavian Hunks -ryhmästä tuttu Petri ”Mauno” Ahonen, joka yhdessä yhtiökumppaninsa Samuli Järvisen kanssa vastaa HipHop Hiirten esitysten musiikista, käsikirjoituksista ja ohjeistuksista koreografille.

– Yrityksemme Uniq Entertainment Agencyn kautta olemme pitkään tehneet erilaisia lastenohjelmia. Muun muassa Tallink Silja -laivayhtiön kanssa meillä on jo vuosia jatkunut yhteistyö, valottaa Ahonen ja lupaa HipHop Hiirten toukokuiseen esiintymiseen vahvasti visuaalisuuteen perustuvan mittavan show-kokonaisuuden.

– Esityksen päätavoite on saada kaikille läsnäolijoille hymy huuleen, mutta suuremmassa kuvassa HipHop Hiiret ottaa omalla tavallaan kantaa myös koulukiusaamiseen. Jokaisen on opittava hyväksymään kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat, ”Mauno” Ahonen painottaa. uusia tuulia HipHop Hiirten ulkoasun on suunnitellut helsinkiläinen yritys Kupla Vintage, joka toteutti hahmot ensin piirrokseksi ja sitten ”eläviksi” olennoiksi.

– Esityksen jälkeen lapset pääsevät Energia Areenassa kuvauttamaan itsensä yhdessä HipHop Hiirten kanssa, Ahonen lupaa. Hän uskoo vakaasti HipHop Hiirille löytyvän tilaa lastenmusiikkimarkkinoilta.

54

www.kummit.fi • Lastentapahtuma

á HipHop Hiiret ja DJ Sofia tuovat uudenlaista toimintaa lastentapahtuman lavalle.

– HipHop Hiiret tuo uusia, piristäviä tuulia. Lastenmusiikki on Suomessa laadukasta ja pitkälti kokeneiden bändien kontolla, mutta kysyntää riittää varmasti uusillekin tulokkaille.

HipHop Hiiret teki ensimmäiset keikkansa vasta helmikuun lopulla. Silloin kolmikko nähtiin kauppakeskustapahtumissa sekä Porissa että Torniossa.

Teemu-nallen lastentapahtumassa toukokuussa Vantaan Energia Areenassa esiintyvät HipHop Hiirten lisäksi Kikattava Kakkiainen, Ammuu!orkesteri, Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot sekä Muumipeikko ja Pikku Myy. Erityisesti 1,5–8-vuotiaille suunnatun tapahtuman juontaa Kana, oikealta nimeltään Marianna Alanen.

Tapahtuma sisältää musiikin ohessa muutakin hauskaa toimintaa, muun muassa pomppulinnan ja taaperoiden touhupisteen. ● ß Kupla Vintage -niminen yritys hahmotteli hiiret ensin piirrokseksi.

HEMMOTTELUPÄIVÄ

OYS-äitien päivässä oli tulla hiki

Kevätaurinkokin helli hemmoteltavia Teksti ja kuvat Matti Hannula

Talvellakin upeat Nallikarin maisemat tarjosivat hienot puitteet aurinkoiselle hemmottelupäivälle, jonka Lastenklinikoiden Kummit maaliskuun puolivälissä tarjosi viidelle Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla viime aikoina paljon aikaa viettämään joutuneelle äidille.

H

emmoteltavina olivat kalajokelainen Kaijaliisa Ainasoja sekä oululaiset Minna Korhonen, Anniina Moilanen, Aino Odedeyi ja Satu Torvi.

Melko tarkalleen 12-tuntisen hemmottelupäivän ensimmäinen puolisko kului Break Sokos Hotel Edenissä, legendaarisen Nallikarin rannan kupeessa.

á Pulkanveto oli olympialaisten fyysisin laji.

Projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista (edessä) vetää tässä Minna Korhosta ja Anniina Moilanen Satu Torvea. Olympialaiset organisoinut Edenin hyvinvointiosaston palvelupäällikkö Jani Oravamäki takana oikealla.

Runsaan aamiaisen ja äitien esittelykierroksen jälkeen ohjat otti Edenin hyvinvointiosaston palvelupäällikkö Jani Oravamäki. Hän oli rakentanut läheiseen maastoon leikkimieliset olympialaiset.

Ohjelmassa oli kuusi lajia: numeropeli, jousiammunta, tulitikunheitto, pulkanveto, tikanheitto ja hiihtoviesti.

Hemmottelupäivään oli kutsuttu perinteiseen tapaan kuusi äitiä, mutta yksi joutui viime hetkillä perumaan osallistumisensa. Päivän ohjelmasta Kummien puolesta vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila on onneksi sopivan kilpailuhenkinen. Niinpä olympialaisiin saatiin sopivasti kaksi kolmen naisen joukkuetta.

Pisteidenlaskun jälkeen toisen joukkueen jäsenet palkittiin pehmonalleilla ja kaikki äidit Edenin vapaalipuilla, joilla pääsevät käymään hemmoteltavina myöhemminkin.

Olympialaisten jälkeen ruoka maistui, ja maittavan lounaan hotelli Edenin ravintola Maisema äideille Hemmottelupäivä Kummit Padel • www.kummit.fi

55

… á …jousiammunta

á Olympialaisiin kuului kuusi lajia: num

eropeli…

á …tulitikunheitto…

tarjosikin. Lounaan jälkeen siirryttiin Edenin hyvinvointiosastolle, missä äidit ensin hierottiin, ja sen jälkeen he pääsivät nauttimaan kylpylän tarjoamista moninaisista rentoutumismahdollisuuksista.

Pulmia pakohuoneessa Sitten oli aika sanoa Edenille näkemiin. Suuntana oli pakohuonekeskus Exit Oulu kaupungin keskustassa ja ohjelmassa tosielämän seikkailupeli, jossa pelaajat ß Äidit vasemmalta Aino Odedeyi, Satu Torvi, Anniina Moilanen, Minna Korhonen, ja Kaijaliisa Ainasoja.

”Näen valoa tunnelin päässä”

A

NNIINA MOIlANEN OlI todella mielissään päästessään Kummien järjestämään hemmottelupäivään.

– On tavallaan etuoikeutettu olo, hän totesi hemmottelupäivän ohjelman päättäneen teatteriesityksen tauolla.

– Päivässä kaikki on ollut kivaa. On todella hienoa, että tällaista järjestetään.

Itse tulee väkisinkin asettaneensa lapset joka hetki etusijalle. Upeaa, kun kerrankin joku ajattelee meidän parastamme.

Viimeiset puolitoista vuotta ovat todellakin antaneet Moilaselle syyn päästä hetkeksi irti arkirutiineista.

– Meille syntyi joulukuussa 2015 kaksi kuukautta etuajassa keskoskaksoset, hän kertoo. ß Anniina Moilanen nautti hemmottelupäivästä. – Itse tulee väkisinkin asettaneensa lapset joka hetki etusijalle.

Upeaa, kun kerrankin joku ajattelee meidän parastamme.

56

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

– Kaksi kuukautta vietimme OYS:n keskososastolla. Vilja-tytöllä oli heti syntymässä todettu esofagusatresia eli ruokatorven vaikea-asteinen puutos, ja hänet leikattiin jo ensimmäisenä yönään.

Viitteitä oli raskausaikana ollut olemassa, mutta diagnoosi oli aivan väärä, Moilanen toteaa.

– Myös Viljan toinen keuhko oli kehittymätön, ja se poistettiin samassa operaatiossa. Esofagusatresia-oireyhtymää sairastavilla on usein muitakin rintakehän alueen muutoksia. Niin myös Viljalla. useita elvytyksiä Helmikuun 2016 alussa kaksoset pääsivät kotiin.

– Aava-sisko olisi päässyt jo aiemmin, mutta se olisi ollut käytännössä aika mahdoton yhtälö, kun meillä on vielä esikoisemme Oliverkin, joka oli siinä vaiheessa puolitoistavuotias.

…tikanheitto…

á …pulkanveto… á …ja hiihtoviesti.

ß Radisson Blu -hotellissa sijaitseva ravintola Sassi tarjosi päivällisen ennen teatteri-iltaa.

Vilja ehti olla kotona kolme viikkoa ennen ensimmäistä virusinfektiota.

– Kotona hänet piti syöttää neljän tunnin välein letkuruokinnalla ja Aavan ”normaalit” syötötkin oli hoidettava. Olivat ne melkoisia aikoja. Oliver herätti joka aamu seitsemältä. Jos nyt voi herätyksestä puhua, kun olimme valvoneet kaksostyttöjen kanssa koko yön.

Normaali flunssavirus meni Viljalla aina heti hengitysteihin. Mutta vielä enemmän ongelmia on aiheuttanut yksikeuhkoisuus. Lisäksi Viljalla on esofagusatresia-lapsille tyypillinen henkitorven heikkous. Se saattaa esimerkiksi itkun yhteydessä aiheuttaa hengittämisen lopettamisen.

– Vilja on jouduttu useaan kertaan elvyttämään sairaalajaksojen yhteydessä, joita on riittänyt vuorotellen kotijaksojen kanssa. Viime syksystä hän on tosin ollut koko ajan sairaalahoidossa, Anniina-äiti kertoo.

– Keuhkokuumeen myötä Vilja joutui pariksi viikoksi hengityskoneeseen.

Sen seurauksena ilmeni sellaisia ongel-

lukitaan erikoisteemaiseen huoneeseen. Pois pääsee ratkaisemalla pulmat ja mysteerit. Ongelmanratkaisu vaatii yhteistyötä, nokkeluutta ja loogista päättelykykyä. Aikaa on yksi tunti. Äidit ratkaisivat ongelmat sen verran sukkelasti, että ryhmä ehti lähes suunnitellussa aikataulussa päivälliselle ravintola Sassiin, Radisson Blu -hotellille.

Ruoka todella maistui äideille tiiviin ohjelman lomassa. Tarjoilukin pelasi Sassissa niin sutjakkaasti, että äidit ehtivät hemmottelupäivän viimeiseen etappiin ilman, että olisi ollut syytä hotkia laadukas kolmen ruokalajin päivällinen. Makusteluunkin oli aikaa. Ü

mia, ettei maito mennyt eteenpäin suolistossa. Kun vatsa täyttyi, Vilja lopetti hengittämisen. Loppuvuodesta hänelle tehtiin Helsingissä ruokatorvenvenytysoperaatio ja asennettiin toinen letkuruokintanappi suoraan suoleen. Siitä lähtien Vilja on ollut OYS:ssa tehohoidossa. Hän sai siellä vielä keuhkokuumeenkin ja oli taas kolme viikkoa hengityskoneessa. Samassa yhteydessä Viljalle tehtiin trakeostomia eli henkitorviavanne.

Tärkeä kuukausi Huhtikuun alussa oli hoito-ohjelmassa ruokatorven korjausleikkaus Helsingin Lastenklinikalla.

– Koko perhe asuu käytännöllisesti katsoen koko kuukauden Helsingissä, Anniina Moilanen sanoo.

– Myös henkitorven ripustus on tarkoitus tehdä. Nähtäväksi jää, pärjääkö Vilja sen jälkeen ilman hengitystukea.

Anniina on ollut pääsääntöisesti kaikki päivät sairaalassa Viljan luona.

– Äitini jäi meidän onneksemme

vuodenvaihteessa vuorotteluvapaalle, ja hän on pystynyt auttamaan muiden lasten hoitamisessa päivisin. Mieheni on päivät työssä ja illat sairaalassa. Äitien hemmottelupäivänä Vilja oli melko tarkalleen vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen.

– Rankat sairaudet ovat tietysti hidastaneet kehitystä. Hän ei esimerkiksi liiku vielä lainkaan. Fysioterapeutti käy päivittäin harjoituttamassa Viljaa.

Anniina toivoo, että Viljalla jäisi trakeostomian myötä enemmän voimia myös fyysiseen kehitykseen.

– Ja toivottavasti hän huhtikuisten, vaativien operaatioiden myötä pääsee eroon trakeostoomasta.

Viljan ennuste on kivisen alkumatkan aikana koko ajan muuttunut.

– Keuhkokapasiteetti on ehkä suurin kysymysmerkki. Mutta varsinkin jos huhtikuun operaatiot onnistuvat, Vilja pystynee joskus elämään suhteellisen normaalia elämää. Kyllä minä näen valoa tunnelin päässä, Anniina Moilanen sanoo. ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

57

ß Edenin hyvinvointiosastolla kaikki äidit pääsivät hierontahoitoon. Tässä Aino Odedeyi Sami Tervosen käsittelyssä.

à Exit Oulussa äidit pääsivät ratkomaan mysteerejä. Kuva: Susanna Laurila

Tuokio tähtien kanssa Seuraava kohde, Oulun kaupunginteatteri, oli onneksi vain noin kivenheiton päässä. Sen mittainen kävely ei tuottanut ongelmia täydelläkään vatsalla.

Teatteriesityksenä oli ranskalaisen Pierre Choderlos de Laclosin (1741–1803) teokseen Vaarallisia suhteita perustuva Valheet ja viettelijät. 1700-luvulle sijoittuvat tapahtumat olivat saaneet Pertti Sveholmin ohjauksen ja Juha Kukkosen dramatisoinnin myötä melko modernejakin sävyjä. Pääosia, kreivi de Valmontia ja markiisitar de Merteuilia, näytteli aviopari Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara.

Toivonen on myös Oulun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja.

Teatteri tarjosi pääsyliput ohjelmalehtisineen ja vaatesäilytyksineen. Hienon näytöksen jälkeen, heti á Teatterissa. Vasemmalla hemmottelupäivän ohjelmasta vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

muun yleisön poistuttua, äidit pääsivät näyttämölle tapaamaan Toivosta ja Larivaaraa.

Kummit kiittää Keskustelutuokio karismaattisen näyttelijäpariskunnan kanssa oli kuin piste i:n päälle OYS-äitien hemmottelupäivään. Lastenklinikoiden Kummit kiittää lämpimästi hotelli Edeniä, Exit Oulua, ravintola Sassia ja Oulun kaupunginteatteria yhteistyöstä hemmottelupäivän mahdollistamiseksi! Sen myötä viisi pienen lapsipotilaan äitiä pääsi edes hetkeksi irti raskaasta arjestaan ja sai varmasti hieman ladattua henkisiä akkujaan. ● ß Piste i:n päälle. Teatterinäytöksen jälkeen pääroolien esittäjät Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara palasivat toviksi näyttämölle rupattelemaan äitien kanssa.

58

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

LAHJOITUS

– Ajattelimme, mitä ajankohtaista Turussa tällä hetkellä olisi ja mitä voisimme koko opiskelutiimimme 16 henkilön voimin tukea. Turun uuden lastensairaalan keräys ei ollut vielä päässyt kunnolla käyntiin, ja halusimme antaa sille hyvän startin, selvittää kampanjan primus motor Charlotte Karlsson.

– Olemme yhteisöpedagogiopiskelijoita, eikä raha näyttele meidän ajattelutavassamme suurta roolia, mikä on tietysti varainhankintaa ajatellen huono asia.

Mutta päätimme asettaa itsellemme haasteen löytää motivaatio rahanhankkimiseen tavalla tai toisella. Hyvä keräyskohde oli tässä tapauksessa oikea motivaattori, ja tuli selväksi, että oikealla motivaatiolla pystymme mekin saamaan rahaa kasaan.

Kampanjan primus motor Charlotte Karlsson (oik.) ja Henna Helenius olivat 14 muun yhteisöpedagogiopiskelijan kanssa yhden helmikuisen viikon todella hyvällä asialla.

Sairaan paljon fyffee!

Turkulaisopiskelijat keräsivät toistatuhatta euroa lapsipotilaille Turkulaisen Novia-ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoista koostuva Team Affeckt rf. keräsi helmikuussa sekä Lastenklinikoiden Kummien nettipohjaisen Digilippaan että perinteisten rahalippaiden avulla Kummeille pitkälti toistaampanja ’Sjukt myki fyrk - Saituhatta euroa. Raha kohdistetaan raan paljon fyffee’ oli vain viiTurun lastensairaalalle, mihin kon mittainen. Siihen nähden tulos, 1202 euroa, oli hieno saman kampanjan yhteydessä saavutus. Keräyksen tavoitteeksi kerättiin lahjoitettavaksi myös asetettu 800 euroa ylittyi siis kirjoja, pelejä ja leluja. hienosti, melko tarkalleen 50 prosentilla.

K

Digilipas todisti toimivuutensa Keräystavoite siis ylittyi, mutta Karlssonin mielestä vieläkin enemmän olisi ollut mahdollista saada kasaan.

– Jos olisi ollut vähän isompi ryhmä ja kaikki olisivat pystyneet olemaan 100-prosenttisesti mukana. Silloin olisimme voineet järjestää jonkun oman tapahtuman tai voineet tehdä enemmän yhteistyötä muiden tapahtumien kanssa, mitä kyseisellä viikolla järjestettiin.

Digilipas toimi Karlssonin mielestä todella hyvin.

– Kun keräsimme perinteisillä lippailla kaduilla, oli ihmisiä, joilla ei ollut käteistä mutta joita keräys kiinnosti. Heille annoimme lappuja, missä oli QR-koodi Digilippaaseen. Suurimman osan rahoista (748 euroa) saimme Digilippaaseen ja etenkin heiltä, jotka kutsuimme Facebook-tapahtumaan, ja he sitä kautta löysivät lippaan.

Haaste heitetty Lelut, pelit ja kirjat Team Affecktille lahjoittivat Turun Kansallinen Kirjakauppa, Suomalainen Kirjakauppa, Pieni Kirjapuoti, Akateeminen Kirjakauppa, Fantasiapelit, Karnevaalikauppa Carnevalia sekä Rusetti.

– Viimeisen tavaralahjoituksen vein itse TYKS:n lasten- ja nuortenklinikalle maaliskuun 1. päivänä, Karlsson kertoo.

– Olemme todella tyytyväisiä, että päätimme toteuttaa keräyksen yhteistyössä Kummit ry:n kanssa. Yhteydenpito sujui, ja saimme nopealla aikataululla kaiken tarvitsemamme avun, muun muassa keräyslippaat.

Charlotte Karlsson toivoo, että heidän pieni kampanjansa herättäisi tietoisuutta Turun uudesta lastensairaalasta ja että muut vastaisivat haasteeseen tehdä keräyksiä lastensairaalan tarpeisiin. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

59

LAHJOITUS

Pitkäaikaiselta kumppanilta taas merkittävä kädenojennus

Oriolalta iso shekki sekä Tampereelle että Turkuun Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani Oriola keräsi taas viime vuoden aikana Gefilus-tuoteperheellään upean potin pienten potilaiden hoitolaitehankintoihin. Summa, 27 199 euroa, jaetaan tällä kertaa Tampereen yliopistolliseen sairaalan ja Turun yliopistolliseen keskussairaalan uro- ja gastroosastoille.

J

okaisesta Gefilus®-ravintolisätuotepakkauksensa myynnistä Oriola lahjoitti Lastenklinikoiden Kummeille kolme senttiä.

– On todella hienoa olla mukana tällaisessa, sanoo shekkejä Tampereella luovuttamassa olut markkinointipäällikkö Marita Männistö, jolla on omakohtaistakin kokemusta suomalaisesta pienen lapsen sairaanhoidosta.

– Keskimmäinen lapseni syntyi viikolla 27+0 vain 920-grammaisena, mutta on nyt seitsemänvuotias täysin terve tyttö, Männistö kertoo. à Markkinointipäällikkö Marita Männistö Oriolasta (vas.) kävi Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa luovuttamassa molemmat lahjashekit Kummeille.

Tays:sta paikalla olivat lastentautien vastuualueen vt. ylihoitaja Maria Sukanen ja lastenkirurgisen yksikön osastonhoitaja Helena Rautakorpi. Kuvassa oikealla projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

60

www.kummit.fi • Lahjoitus

– Kotiin hän pääsi silloin vasta vajaat kaksi kiloa painaessaan. Hän oli siis pitkään tehohoidossa, ja sinä aikana huokasin ja kiittelin monesti, että olen Suomessa. Meillä sairaanhoidollinen osaaminen on koko maailmankin mittapuussa aivan huippuluokkaa, Männistö toteaa.

– Kun tuollainen epäonni kohtaa, on kolikon toisella puolella onni saada hyvää hoitoa riippumatta siitä, onko perheellä rahaa vai ei. Arvostan sitä suuresti.

Apua tähystyksiin Tays sijoittaa oman osuutensa lahjoituksesta, 13 600 euroa, hankintahinnaltaan noin 25 000 euroa maksavaan tähystystorniin. Hankinta on parhaillaan kilpailutettavana.

– Tähystystornia voidaan käyttää sekä urologisiin että gastrologisiin eli sekä virtsatie- että suolistotutkimuksiin, ja se tulee hyödyttämään useita lastentautien yksiköitämme, kertoo Taysin lastentautien vastuualueen vt. ylihoitaja Maria Sukanen.

– Tällä hetkellä lasten tähystystutkimukset tehdään aikuisten gastroenterlo-

gisessa yksikössä. Uuteen lasten- ja nuortenkeskukseen tulee lapsille oma toimenpideyksikkö, mihin tarvitsemme oman tähystystornin gastroenterologisiin ja urologisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin.

– Skopian eli tähystyksen yhteydessä kirurgi voi tehdä pieniä toimenpiteitäkin, kertoo Taysin lastenkirurgisen yksikön osastonhoitaja Helena Rautakorpi.

Varmasti turvallista Markkinointipäällikkö Männistö lupaa Oriolan olevan rojaltituotteillaan jatkossakin tekemässä hyvää, jotta pikkupotilaat saavat parhaan mahdollisen hoidon.

Oriolan Gefilus®-ravintolisiä on saatavana tippoina, purutabletteina ja kapseleina, joten niitä voi käyttää vauvasta vaariin.

– Ne sisältävät Lactobacillus GG -maitohappobakteeria, joka on maailman tutkituin maitohappobakteerikanta, markkinointipäällikkö Männistö valistaa.

– LGG:stä on runsaasti kliinistä näyttöä, joten Gefilus®-tuotteita on turvallista käyttää. ●

KUMPPANEItA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

HUOM! HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2017–31.12.2017 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Click Henkilöstöpalvelut Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

ELIXIA ELIXIA tukee Kummeja tapahtumayhteistyön kautta.

Laakkonen

Laatukoru

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2017 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Reweb Oy

Tallink Silja Oy

Vakuuttava.fi on Reweb Oy:n omistama verkkosivusto, jonka avulla asiakas voi tehdä vakuutusten kilpailuttamisen paljon helpommaksi. Reweb Oy lahjoittaa rojaltikeräyksenä 01.06.2016–01.06.2017 välisenä aikana 20 senttiä jokaisen vakuutuskilpailutuksen myynnistä.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja Oy on kerännyt yhteensä lähes 300 000 euroa pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta 1.5.2016–30.4.2017 myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

KUMMIvIERAsKyNä

K

Kun äiti sairastuu

ESÄ 2016 MuuTTi meidän perheemme elämän täysin – ainakin hetkellisesti. Sain kesäkuun lopussa tietää sairastavani rintasyöpää, ja tietysti ensimmäinen asia mielessäni oli, että käykö minulle nyt samalla lailla kuin äidilleni, joka kuoli samaan sairauteen ollessani 10-vuotias. Kun minulle kerrottiin, että kyseessä ei ole kuolemantuomio ja ennuste on hyvä, sillä kasvaimet ovat pieniä, niin siitä saakka Heidi päällimmäisinä ajatuksinani ovat olleet taistelutahto sekä täysi luotto Suomen terveydenhuoltoon ja lääkäreihin, jotka tekevät varmasti kaikkensa paranemiseni eteen.

Diagnoosin saatuani, ennen kuin lähdin kotiin sairaalasta, hoitaja sanoi minulle: ”Lapsille pitää kertoa just niin kuin asia on. Lapset näkevät, kuulevat ja aistivat kaiken – ja he huomaavat kyllä, jos asiat eivät ole kunnossa”. Se oli yksi elämäni kauheimmista hetkistä, kun menin kotiin ja istuimme koko perhe olkkarin sohvalle. Sitten oli vain pakko kertoa, että äidillä on rintasyöpä. Äidin syöpä on pieni, mutta se vaatii leikkauksen ja aika rankat hoidot. Äiti tulee olemaan välillä vähän huonossakin kunnossa.

Pienempi tyttäremme ei ehkä ymmärtänyt sanaa syöpä, mutta isomman tyttäremme kanssa itkin lohduttomasti 20 minuuttia. Se oli kuitenkin se hetki, jonka me molemmat tarvitsimme. Sen jälkeen emme yhdessä aiheesta enää itkeneet.

Minut leikattiin 13. heinäkuuta, ja jouduin olemaan sairaalassa neljä päivää, joka myös oli tyttärilleni kova paikka. He tulivat leikkausta seuraavana päivänä katsomaan minua, ja söimme yhdessä #fuckcancer-kakkua sairaalavuoteellani. Vierailun aikana Sofialle, pie-

62

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

nemmälle tyttärelleni, nousi kuume, kun hän reagoi aika vahvasti siihen, että näki minut sairaalassa kaikkine kudosnesteletkuineen ynnä muineen. Ja kotona Josefina oli puolestaan oksentanut, kun oli seuraavana päivänä kuullut, että äiti ei pääsekään vielä kotiin. Tämä oli heidän tapansa reagoida tilanteeseen.

Kesän ja syksyn aikana koimme rankkojakin hetkiä, kun sytostaatSohlberg tihoidot kaatoivat minut sänkyyn moneksi päiväksi. Totta kai lapset olivat ihmeissään ja varmasti myös peloissaan. Mutta lapset olivat minulle se suurin voimanlähde ja energian tuoja. Heidän takiaan jaksoin nousta sängystä joka päivä edes hetkeksi, ja heidän takiaan en halunnut antaa epätoivolle valtaa. Muistan yhden päivän, kun tytöt olivat olleet ulkona ja toivat minulle sänkyyn pienen kupin täynnä itse poimittuja mustikoita ja puolukoita. Silloin kyyneleet valuivat pitkin poskipäitäni ja tiesin, kuinka tärkeä hetki se meille kaikille oli. Lapset halusivat hoitaa ja piristää äitiä. Nämä ovat niitä pieniä elämäniloja.

Nyt hoitojen ja sairastelujen jälkeen elämä hymyilee jälleen ja olen päässyt palaamaan työelämään sekä urheilun pariin. Lapset vain ehtivät tottumaan viime kesän ja syksyn aikana siihen, että äiti on koko ajan kotona. Kun työhöni kuuluu myös matkustelua, niin nyt on taas luvassa totuttelua uuteen arkeen. Työnteon ja matkustelun rinnalla haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa tyttärieni kanssa. Shoppaillaan, leivotaan, askarrellaan, pöllöillään ja hassutellaan – käydään jätskilläkin, vaikka ei edes olisi herkkupäivä. Olen vähän rennompi äiti kuin ennen, sillä ei tämä elämä saa olla liian vakavaa. Elämästä pitää nauttia! Eletään hetkessä ja koetaan ihania asioita yhdessä. En muuten malta odottaa, että pääsen syksyllä juontamaan Elämä Lapselle -konserttia yhdessä Aki Linnanahteen kanssa. ●

PÅ SVENSKA

Varifrån kommer riktigt dessa Teemu-nallar?

Svensk översättning: Larissa Krook

Airi Räisänen gör maskotar i Muhos med stort hjärta Cirka trettio kilometer sydost om Uleåborg i Päivärinne i Muhos bor Airi Räisänen. Hon har tillverkat Barnklinikernas Faddrars ”officiella” Teemunallar sedan förra sommaren.

G

anska snart efter att föreningen hade grundats år 1993 utvecklade man en egen mjukismaskot för Faddrarna. Maskoten döptes förstås till Teemu efter en av de konstituerande medlemmarna, Teemu Selänne, som då spelade de första säsongerna i sin enastående karriär i Nordamerika. Sedan dess har Teemu-nallar tillverkats i olika ”fabriker” och så kallade temanallar har också producerats utomlands. Men Faddrarna vill främja inhemsk tillverkning och det var en av orsakerna till att Faddrarna förra året beslutade att nallarna härefter skaffas från Airis ”verkstad” i Muhos.

One size-kontrakt Nuförtiden tillverkas Teemu-nallarna endast i en storlek.

– Storleken är mellan det som tidigare var de största och de minsta nallarna, berättar Airi Räisänen, 71. Hon är dräktsömmerska och hushållstekniker till utbildningen, men hon har redan varit pensionerad i drygt sex år. För drygt ett år sedan fick Airis son, som jobbar som direktör hos en av Faddrarnas partners i Helsingfors, tillsammans med Faddrarnas verksamhetsledare Anne Knaster en idé om att Teemu-nallarna skulle kunna tillverkas i Muhos.

– Min egen tanke var att arbetet skulle organiseras här i samarbete med någon organisation, förening eller dylikt; att jag bara skulle vara en del av den grupp som gör nallarna, berättar Airi Räisänen.

– Men någon sådan organisation hittades inte här. Således började jag göra nallarna på egen hand.

Var och en sin egen individ Ett hundratal nallar har redan skickats från Muhos via Faddrarnas kontor ut i världen.

– Det tar i praktiken en dag att till-

Airi Räisänen syr och sätter ihop ungefär en Teemu-nalle om dagen. Foto: Matti Hannula

verka en nalle från början till slut. Cirka tjugo nallar i månaden är mitt eget mål, men jag prioriterar ändå hälsan. Det är ingen idé att överbelasta axlarna och händerna, säger Räisänen. I och med nallarna har hennes dagar fått ett trevligt innehåll.

– Inte blir jag rik på det här men jag har i alla fall någonting trevligt att göra.

Räisänen säger själv att hon inte klarar av att göra två likadana nallar.

– En utomstående märker knappast någon skillnad på dem. Men själv vet jag att de alla är unika.

Svordomarna flyger ibland Huvudet är den mest utmanande delen för tillverkaren.

– Symaskinen sätts verkligen på prov när man skall sy hakan och öronen, förklarar Räisänen. Således är tillverkningsprocessen inte alltid smärtfri.

– Nog flyger här en och annan svordom ibland, medger hon med ett skratt.

Faddrarna förser Räisänen med allt råmaterial för nallarna. Nallens ”skinn” finns hemma hos Airi Räisänen som metervara och hon har också flera säckar med det polyestervadd som används som fyllning.

Räisänen syr Teemu-nallarna med stort hjärta.

– Det är alltid en spännande känsla när ansiktet blir färdigt, berättar hon. ●

På svenska • www.kummit.fi

63

Kirsi Jahnukainen, specialist inom pediatrik, har lång forskningserfarenhet från cancerbehandlingars inverkan på reproduktionsförmågan.

Foto: Matti Hannula

Kirsi Jahnukainen, specialist inom pediatrik:

”Medicinering av leukemi hotar inte reproduktionsförmågan” Vid cancerbehandling av i synnerhet barn och unga är inverkan på reproduktionsförmågan också en viktig fråga.

– Denna fråga står högt på ranking-listan över sådant som oroar patienterna efter återhämtningen från sjukdomen, säger specialist inom pediatrik och barnhematolog-onkolog Kirsi Jahnukainen, som sedan slutet av 1980-talet forskat i hur cancerbehandlingar påverkar fertiliteten.

64

www.kummit.fi • På svenska

Ö

verlevnadsutsikterna för personer med cancer är helt andra nu än vad de var förr.

Således har möjligheterna att samla in information om bl.a. effekten av behandlingarna på fertiliteten ökat avsevärt. Under den senaste tiden har man redan kunnat göra flera undersökningar med rätt så stora kohorter.

– Redan för tio år sedan höll vi på med den första undersökningen av en manskohort som blivit botad från barnleukemi. Då hade det gått cirka tjugo år sedan behandlingen, berättar Jahnukainen.

En enkät om sexualitet utgjorde en viktig del i undersökningen av leukemimännen.

– Männen som blivit botade från leu-

kemi klassificerade sin sexualitet och sin reproduktionslust som klart sämre än genomsnittet, vilket var en överraskning.

Förutom depression, som hade konstaterats hos en del av männen, visade sig också bristen på en stadigvarande partner vara en förklarande faktor. Den långvariga sjukdomstiden och det utdragna beroendet av föräldrarna har en klart försvårande inverkan på inledandet av vuxenlivet, funderar Jahnukainen.

Strålbehandling steriliserar På basen av de forskningsresultat man hittills uppnått är vanlig medicinering av leukemi inget hot mot en flickas eller en pojkes reproduktionsförmåga, inte ens i högriskfall.

– Däremot är risken för förlorad ferti-

litet stor vid återfall, d.v.s. de fall där cancern förnyas, där man bestämmer sig för stamcellstransplantation, påpekar Jahnukainen.

– Och risken för infertilitet beror inte på stamcellstransplantationen utan på förbehandlingen. Tidigare användes nästan enbart helkroppsstrålning som förbehandling, men numera har den ersatts av förbehandlingar i form av mediciner. Strålbehandling är speciellt steriliserande, understryker Jahnukainen.

– Efter förbehandling i form av mediciner återhämtar sig sannolikt fertiliteten efter en lång tid i synnerhet hos pojkar.

Det finns förstås andra problem som kan uppstå och nya saker kommer alltid fram i forskningen.

– Hos flickor verkar förbehandling

med busulfan vara lika skadligt för äggstockarna som strålbehandling, berättar Jahnukainen.

– Det finns betydande biologiska skillnader mellan flickor och pojkar. Hos flickor är äggcellsreserven av en viss storlek redan vid födseln, vilket påverkar reproduktionskapaciteten individuellt, fortsätter hon.

– Det är också individuellt hur lätt äggcellsreserven reagerar på behandlingarna; hur lätt reserven töms.

Bitar i frysen Det har blivit klart att om man fryser ner könskörtelvävnad från en flicka i pubertetsåldern före cancerbehandlingarna och återplacerar den i äggstocken när flickan blivit vuxen så börjar äggcellerna i den

flyttade biten ovulera. För några månader sedan föddes det första barnet från en vävnadsbit som tagits före puberteten. Ett sjuttiotal barn har redan fötts med samma metod åt vuxna patienter.

– I Finland finns ett antal flickor som har bitar av äggstocken nerfrysta. Jag antar således att vi redan under de kommande åren får höra flera liknande glada nyheter, säger Kirsi Jahnukainen, specialist inom pediatrik.

– Det är viktigt att i den fortsatta forskningen alltid utnyttja tidigare forskningsresultat från samma område.

Barnklinikernas Faddrar är en av de viktigaste finansiärerna av Stiftelsen för pediatrisk forskning och i år understöds också Kirsi Jahnukainens forskningsarbete ur fadderfonden. ●

I sommar spelas padel till förmån för de små patienterna Racketspelet padel som i tiderna spreds från Mexico via Spanien till Europa är på god väg att öka i popularitet också i finland. i juni utökar Barnklinikernas faddrar sitt tidigare urval – golf och bowling – med ett padel-evenemang.

Evenemangets intäkter används till förmån för de små patienterna.

E

vENEMANgEt INlEDs PÅ DAgEN i Kilo i Esbo i Padel Club Finlands utrymmen. Slutspelen spelas utomhus i sommarkvällen på Ärtholmsstranden. Datumet är 15 juni.

I de turneringar som de senaste två somrarna spelats på Ärtholmen har man också kunnat se många aktiva faddrar, bl.a. Mikko Leppilampi, som genast ivrigt var med på noterna när man började planera Kummit Padel-evenemanget.

– Jag föll för padel förra sommaren.

Vi har grundat en Messenger-grupp i Facebook för padel och gruppen har flera tiotals medlemmar, berättar Leppilampi.

– Ett blandat gäng vilket på sätt och vis säger en hel del om padel: man kan börja spela padel med vilken bakgrund som helst. Det är en jättelätt gren att börja med.

– Padel är en fin sportgren, lovordar Mikko Leppilampi.

Foto: Matti Hannula

Leppilampi föreslog Helsinki Padel Clubs Jani Isaksson till ”organisationskommittén”. Isaksson har tidigare erfarenhet av att ordna padel-turneringar. Han har också goda kontakter till Padel Club Finland, som kan erbjuda spelbanor till Faddrarnas evenemang.

– Det är en ära att vara med i detta. Jag var genast redo när jag tillfrågades, säger Jani Isaksson.

Leppilampi tillitsfull Det ryms totalt 30 lag med i spelschemat. Lagen delas in i sex grupper. De två bästa från varje grupp, d.v.s. totalt 12 lag, går vidare till slutspelsfasen.

Barnklinikernas Faddrar säljer deltagarrättigheter till evenemanget till företag. Ett fadderlag placeras i varje inledande grupp. Förutom Mikko Leppilampi har bl.a. Heikki Paasonen, Sirpa Selänne, Heidi Sohlberg samt ishockeyspelarna Niklas Hagman och Ville Leino bekräftat sitt deltagande i evenemanget. Det kommer säkert också att synas andra ishockeyspelare på evenemanget då många hockeykillar under de två senaste somrarna varit en bekant syn på Ärtholmens padel-banor.

Mikko Leppilampi litar på att Faddrarnas padelevenemang i juni kommer att bli en succé.

– Framför allt förväntar jag mig då att i denna fina sportgren få se en massa sådana faddrar som inte har setts till på golf- eller bowling-evenemangen. ● Mer information om KUMMIT PADEL-evenemanget samt anmälningar: jaana@kummit.fi

På svenska • www.kummit.fi

65

tAPAHtUMAOPAs

Kummeilla on tänä vuonna vielä runsaasti tapahtumia Lastenklinikoiden Kummeilla on tänä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ohjelmassaan vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 7.5.2017 Teemu-nallen lastentapahtuma, Vantaan Energia Areena

Perheen pienimmille kohdistettavassa Kummit-tapahtumassa kerätään varoja lastenklinikoiden potilaiden viihtyvyyteen.

8.6.2017 Kummit Golf, Vanajanlinna

Kummit Golf -sesonki käynnistyy yhdellä Suomen komeimmista golfkentistä, Vanajanlinnan Linna Golfissa Hämeenlinnassa. Tämän tapahtuman tuotto käytetään KantaHämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin.

15.6.2017 PADEL-tapahtuma, Kilo, Espoo, ja Hernesaari, Helsinki

Kummien uusi tapahtuma, PADEL-turnaus, on yrityksille kiva mahdollisuus osallistua ja pelata yhdessä julkkiskummien kanssa pienten potilaiden hyväksi. Alkupelit pelataan Espoon Kilossa ja finaalit Hernesaaren rannassa runsaine oheisohjelmineen. Tapahtuman pääyhteistyökummina on Mikko Leppilampi.

10.8.2017 Kummit Golf, Hirsala

Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

13.9.2017 Elämä Lapselle -konsertti, Metro Areena, Espoo

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa toisena peräkkäisenä vuonna Espoossa, Metro Areenassa. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 23:s Elämä Lapselle -konsertti.

22.11.2017 Joulu Mielelle -konsertti, Kulttuuritalo, Helsinki

Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Kulttuuritalossa, Helsingissä. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

27.11., 9.12. ja 16.12.2017 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Turku, Oulu ja Helsinki

kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssa Print Oy

Paperi

NovaPress Gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään tänä vuonna Turun tuomiokirkossa (27.11.), Oulun tuomiokirkossa (9.12.) ja Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa (16.12.).

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Lastenklinikoiden hyväksi

VANTAAN ENERGIA AREENALLA SU 7.5. KLO 14-17

LIPUT alk.11€ www.ticketmaster.fi

HINTA SIS. KÄSIT.KULUT ALLE 2-V. ILMAISEKSI!

Ovet avataan klo 14!

TEEMU-NALLEN

LaSten Ta Pa hTuma Menossa mukana Kikattava Kakkiainen, Ammuu!-orkesteri, Hip Hop -Hiiret Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot, Muumipeikko ja Pikku Myy, Kana

www.kummit.fi

4EL2017_ilmo_KL_takakansi.pdf

1

20.3.2017

14.28

-KONSERTTI

ESPOO METRO AREENA 13.9.2017

MUKANA MM. # ANTTI TUISKU # ELLINOORA # MIKAEL GABRIEL NIKKE ANKARA # ROBIN # ISAC ELLIOT # ALEX MATTSON

LIPUT alk. 19,50/29,50€ TICKETMASTER.FI HINTA SIS. KÄSITTELYKULUT

KUMMIT.FI