Kummit-lehti 1/2013

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/13 • 17. VUOSIKERTA

Harppauksia lasten leukemiatutkimuksessa Balettia poliklinikalla Julisteessa Tuuli it Kumm a: verkosit.fsi kummit lle.fi pse elamala

a!

Lahjoit

Kohti

Elämän Kevättä Olli Herman klinikkavisiitillä

Ebba selvisi Ewingin sarkoomasta

WWW.KUMMIT.FI

12 – 17 Rovaniemeläisen Halosen perheen elämä meni runsaat kolme vuotta sitten hetkessä sekaisin, kun tuolloin kahden ja puolen vuoden ikäinen Ebba-tytär sairastui Ewingin sarkoomaan. Keuhkon ja pleurapussin välissä oli iso kasvain, joka oli jo levinnyt kylkiluihin, ja etäpesäkkeitäkin löytyi. Leikkausja sytostaattihoidon jälkeen vasta toinen kantasolusiirto tehosi.

Nyt Ebba on taas terveiden kirjoissa ja Halosten elämä normalisoitunut.

Ebban selviytymistarinaan voit tutustua tarkemmin tässä lehdessä.

2

www.kummit.fi I Sisältö

TÄSSÄ LEHDESSÄ 8 – 11

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/13 • 17. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Henkilöt: 8 Olli Lohi Harppauksia lasten leukemian tutkimuksessa

12 Ebba Halonen Selviytymistarina Rovaniemeltä

32 Sirkka Pitkänen Ompelijalta asusteita klinikkalasten leikkeihin

48 Petri Ulmanen Kummeille rahaa laihduttamalla

Tapahtumat: 22 Ystävänpäivätapahtuma Jumbossa Tähtiesiintyjänä Tuuli

30 Kansallisbaletti Lastenklinikalla

Isoja askeleita Dosentti Olli Lohen tutkimusprojekti tähtää lasten leukemian syntymisen ja tautimekanismien selvittämiseen.

Tanssijat hyvän mielen lähettiläinä

42 Olli Herman TAYS:ssa Rokkikukko kävi klinikalla

45 Herra Hevisaurus Helsingissä Suosikkihahmo piipahti polilla

Palstat: 3 Tässä lehdessä Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne Knaster Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Näin toimii Kummit ry Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

Tuuli Jumbossa ja julisteessa Tämänkertainen keskiaukeamajulistetähtemme Tuuli ilahdutti ystävänpäivätapahtumassa.

49 Antti Tuiskun klinikkavierailu Kymmenen artistivuotta täyteen

50 Elämän Kevät Ennakkopaketti hyväntekeväisyyspäivästä

57 Vierailu Vermossa

22– 23

34– 35

26 –27

Ravitalliosakkeita lapsipotilaille

18 Pieni hetki Aukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat Hanna Partasen reseptivinkit

59 Kummivieraskynä Viivi Avellán

60 På svenska Artikkeleita toisella kotimaisella

63 Rojaltituotteet Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64 Hankintalistat Mitä klinikoille hankittiin vuonna 2012?

66 Tapahtumaopas Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 Yhteystiedot Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Kumppanit: 20 Parpa Oy Pullonpalautusarpajaisilla rahaa Kummeille

25 Oy Hoxit Ab Hyväntekeväisyyttä lelulaitteilla

26 Felix Abba Oy Ketsuppi-Elastinen huutokaupattavaksi

Tomaattitaidetta Brittiläinen ruoka-taiteilija maalasi Elastisen muotokuvan ketsupilla.

29 Staples Finland Oy Jouludollareilla sydänultraäänilaite

Balettitanssia poliklinikalla Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden ensimmäinen kummivierailu Lastenklinikalla tarjosi elämyksiä.

38 Oriola Lääketukkukauppa laajensi rojaltituotevalikoimaa

41 Tiimari Korkean profiilin Kummityhteistyötä

44 Metsä Tissue, Pfizer ja Oras

30 –31

Kymppitonni käsihygieniaan

46 Neste Oil

50 – 54

Bluesin kotipelimaaleista taas hieno potti

Kannen kuva: Niki Strbian

Elämän Kevät -ennakkopaketti Muun muassa tuore teinisensaatio Isac Elliot esiintyy toukokuussa Kummien sirkuskonsertissa.

Sisältö I www.kummit.fi

3

TERVETULOA JUMBOON! Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien yhteistyökumppani.

Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00 Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

www.jumbo.fi

PÄÄTOIMITTAJALTA

Uusiutuminen on tärkeää JuHLaVuoteMMe on käYnnistYnYt vauhdikkaasti. erilaisia tapahtumia on runsaasti työn alla, joista kevään suurin tulee olemaan ’elämän kevät’ 23.5. Helsingissä. saman päivän aikana järjestämme golf-turnauksen talissa, seminaarin Finlandia-talolla sekä sirkuskonsertin Hartwall areenalla. Mukana on huipputason nimiä. tutustu tapahtuman tekijöihin ja mukana oleviin artisteihin sekä aivan mahtavaan konsertin sisällön tuottajaamme Riku Niemiseen tämän lehtemme sivuilla 50 – 54. toivottavasti olet jo törmännyt juhlalogoomme vaikkapa otto-automaatilla, Parpa -pullonpalautusarvonnassa tai sitten huomannut MtV3:lla pyörivän kummit-mobiiliarvan. kaksi ensin mainittua ovat kummien uusia varainhankintatapoja. uutta tulevat olemaan myös erilaiset applikaatiot ja mobiilisovellukset, joita tulemme toteuttamaan jo tämän vuoden aikana. uusiutuminen on tärkeää. ilman sitä ei mikään yritys tai yhdistys pärjää pidemmän päälle. Hyväntekeväisyydessä emme käytä mielellämme sanaa ’kilpailu’, koska yleisesti ottaen kaikki hyväntekeväisyys on arvokasta. on kuitenkin totta, että hyväntekeväisyystoimijoita on varsin runsaasti, ja tälläkin sektorilla on syytä kiinnittää huomio muuttuvaan maailmaan. on oltava aktiivinen, hereillä ja kyettävä reagoimaan nopeasti.

Lastenklinikoiden kummit on onnistunut uusiutumaan sopi-

vasti, mistä osoituksena hyvä sijoituksemme taloustutkimuksen Hyväntekeväisyystutkimuksessa. olimme jälleen lähes kaikilla mittareilla mitattuna yksi suomen tunnetuimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista, ja tulokset olivat jopa parantuneet edellisestä kerrasta. tästä tutkimuksesta oli enemmän lehdessämme 4/2012. tärkein osoitus on kuitenkin se, että onnistuimme avullanne hyvät lukijat, yritysyhteistyökumppanimme ja lahjoittajamme, kartuttamaan lahjoitettavaa klinikoille viime vuoden aikana liki 1,7 miljoonaa euroa. Vuosikertomuksemme on kokonaisuudessaan luettavissa www.kummit.fi -sivuilla.

Lahjoituksilla hankitaan uusia laitteita, joita sairaalat eivät muutoin kykenisi nopeasti hankkimaan. Lahjoituksilla on myös suuri merkitys lasten viihtyvyyteen sairaalajaksojen aikana. kummit pitääkin juuri tätä viihtyvyysasiaa yhtenä erityisen tärkeänä osa-alueena. kummit järjestää vuosittain runsaasti tapahtumia klinikoille sekä kutsuu lapsia tapahtumiin myös sairaalan ulkopuolelle.

20-vuotisjuhlavuoden ensimmäisessä lehdessämme on myös ”keikkakalenterimme”, josta näet kaikki tämän vuoden suurimmat tapahtumat. tule mukaan konsertteihin! kaikkiin on pääsyliput myynnissä Lippupisteen lippu.fi:ssä hyvissä ajoin ennen konserttia. kevätaurinkoisin terveisin!

Anne Knaster toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Lahjoituksilla hankitaan uusia laitteita, joita sairaalat eivät muutoin kykenisi nopeasti hankkimaan.

Lahjoituksilla on myös suuri merkitys lasten viihtyvyyteen sairaalajaksojen aikana. Kummit pitääkin juuri tätä viihtyvyysasiaa yhtenä erityisen tärkeänä osa-alueena.

Osallistumalla autat 1.

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

3.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4.

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5.

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

6.

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Päätoimittajalta I www.kummit.fi

5

Kummit-tuotteita nyt hunajaiseen hintaan www.kummit.fi (09) 6824 520

5€

Elämä Lapselle 2012 -konserttipaita 5 €!

Materiaali: 100 % puuvilla Väri: munakoiso Aikuisten koot: M - XXL Lasten koko: 122-128 cm Paidan takaosassa artistien nimet. (ovh 12 €)

5€

3€ Lasten lila t-paita 5 €!

Koot: 134-140, 146-152 ja 158-164 cm Materiaali: 100 % puuvilla (ovh. 8 €)

Pikku vihko ja kynä -setti 3 €!

Sis. 50 sivua, viivoituksella Koko: 11x15 cm (ovh 7 €)

Kännykkäkoru 3 €!

Pehmeää mikrokuitua, jolla voi puhdistaa kännykkää ja näyttöpäätteen ruutua.

Koko: 4x6 cm (ovh 6 €)

2€

3€

6€ Satulasuoja 2 €!

Materiaali: nylon Koko: standardi Paino: 10 g (ovh 5 €)

5€

Oranssi tai sininen penaali 3 €!

Materiaali: polyesteri Koko: 6,8x21,2 cm (ovh 6,50 €)

3€

Kummit Tuubihuivi 6 €!

Materiaali: joustopolyesteri Väri: turkoosi Koko: 24x50 cm (ovh 12,50 €)

5€

Kummit-t-paita 5 €!

Materiaali: 100 % puuvilla Väri: tummansininen Aikuisten koko: S Lasten koot: 122-128, 134-140 ja 146-152 cm.

Paidan takaosa tekstitön. (ovh 10 €)

4€

Hiirimatto 4 €!

Kangaspäällysteinen, pohja muovia Koko: 21x28 cm (ovh 6,50 €)

Turkoosi kaulanauha 5 €!

PET kierrätysmateriaali (nauha+muovinen karabiner turvalukolla). Koko: 2x90 cm (ovh 6 €)

3€

5€ Silmälasipyyhe 3 €!

Materiaali: mikrokuitua Pyyhe on kotelossa Koko: 15x18 cm (ovh 5 €)

Kummit 2-puoleinen kaulaliina 5 €!

Materiaali: polyester. Väri: valko/turkoosi Koko: 170x140 cm (ovh 18 €)

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Tallink Silja -bonuspisteet Club One -kanta-asiakkailla on mahdollisuus lahjoittaa kertyneitä bonuspisteitä pikkupotilaiden hyväksi. Lisätiedot ja lahjoitukset: tallinksilja.com

KuukausiKummiksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TUTKIMUS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Olli Lohen tutkimusryhmä työskentelee Lasten terveyden tutkimuskeskuksessa, joka kuuluu Tampereen yliopiston lääketieteen yksikköön.

Tieto lasten leukemian perimävirheistä lisääntyy suurin harppauksin Olli Lohen tutkimusryhmä rakentaa seeprakalamallia Tampereen yliopistollisen sairaalaan kupeessa sijaitsevassa Lasten terveyden tutkimuskeskuksessa tutkitaan saman katon alla monenlaisia lastentauteja.

Dosentti Olli Lohen tutkimusprojekti tähtää lasten leukemian syntymisen ja tautimekanismien selvittämiseen.

8

www.kummit.fi I Tutkimus

keksivät vuonna 1953 Dna:n rakenteen, ja samasta laitoksesta oli siihen mennessä tullut 13 nobelistia. Sydney Brenneriä (lääketieteen nobelin vuonna 2002 voittanut eteläafrikkalainen biologi) näin silloin tällöin siellä kahvilassa, Lohi kertoo.

– sekä omaan että muidenkin kokemuksiin perustuen voin sanoa, että jos haluaa tehdä tiedettä, on väitöskirjan jälkeinen jakso ulkomailla hyvin tärkeä.

Cambridgesta Lohi palasi tampereelle ja jatkoi lastentauteihin erikoistumista ja suoritti myös lasten veri- ja syöpätautien lisäkoulutusohjelman. Lastenlääkärin paperit hän sai vuonna 2008.

Lohi on muutama vuosi sitten ohjannut yhden väitöskirjan. tällä hetkellä hänellä on menossa neljä väitöskirjaohjausta.

Tumajyväset keskiössä

Lastentautien erikoisLääkäri, lastenhematologi ja onkologi olli Lohi, 37, sai viime syksynä Lastentautien tutkimussäätiön myöntämän Helena ja niilo Hallman -mitalin ja 15 000 euron suuruisen tunnustuspalkinnon, joka jaetaan joka toinen vuosi suomalaiselle, kansainvälisesti ansioituneelle nuorelle lastentautien alan tutkijalle.

Lääketieteen oppialalta tohtoriksi väitellyt Lohi on lähtöisin simosta ja valmistunut lääkäriksi oulun yliopistosta. Hän meni 2000-luvun alussa, varusmiespalveluksensa jälkeen, post dociksi (=väitöskirjan jälkeiseksi ajaksi) Cambridgeen, englantiin.

– olin siellä puolitoista vuotta. samassa tutkimusyksikössä, missä olin, James D. Watson ja Francis Crick

tampereen yliopistolliseen sairaalaan vuonna 2003 englannista palattuaan Lohi liittyi taYs:n vieressä sijaitsevan Lastentautien tutkimuskeskuksen tutkimusryhmään ja on sittemmin lääkärintyönsä ohella kerännyt omaa tutkimusryhmää, joka tutkii syöpäsolujen kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Vuonna 2001 perustetun Lastentautien tutkimuskeskuksen nimi muuttui viime lokakuussa yliopistouudistuksen myötä Lasten terveyden tutkimuskeskukseksi, kun se hyväksyttiin tampereen yliopiston tutkimusyksiköksi. keskuksessa tehdään monimuotoista ja suomen mittakaavassa ainutlaatuisen laajaa työtä lastentautien tutkimuksessa.

Lohen ja hänen ryhmänsä eräänä kiinnostuksen kohteena ovat tumajyväset, joilla on keskeinen rooli solun valkuaisainetuotannon säätelyssä.

– omassa tutkimus– Olen vakuuttunut siitä, että uudet tutkimusmenetelmät ja -tulokset tulevat muuttamaan hoitomenetelmiä, mutta siihen menee vielä vuosia, dosentti Lohi sanoo.

ryhmässäni tutkimme lasten leukemiaa geeni- ja perimäaineksen tasolla. tutkimme muun muassa virheiden syntymekanismeja ja niitä laukaisevia tekijöitä. Pyrimme hakemaan esimerkiksi verestä mitattavia merkkiaineita, joita voisi käyttää taudin ryhmittelyssä ja seurannassa, Lohi selvittää.

– Yksi tutkimuslinjoistamme on ollut tuman sisällä oleva pieni organelli, tumajyvänen, jolla on keskeinen rooli solun toiminnassa. siitä tiedetään, että sen ulkonäkö poikkeaa eri leukemiatyypeissä. olemme yrittäneet selvittää, onko se vain sattumaa vai onko sen taustalla jotakin biologista. eräs väitöskirjaohjattavani tutkii sitä, ja alustavien tulosten mukaan eri leukemiatyypeissä näyttäisi olevan omanlaisensa tumajyväsprofiili.

Jo vanhastaan on tiedetty, että tietyllä ryhmällä, jolla on poikkeavat tumajyväset, menee vähän huonommin kuin muilla.

Hoitojen vahvennuttua tuo tieto ei enää pidä paikkaansa, mutta siitä voi päätellä, että biologisia eroja on.

– se ei kuitenkaan tarkoita, että tietynlainen tumajyvänen olisi leukemian syy.

Mutta voidaan kysyä, löytyisikö siitä jotakin selitystä.

Hyvä yhdistelmä Lohen johtama tutkimus on pääosin kotimainen.

– Mutta potilasnäytteiden saaminen on osoittautunut pullonkaulaksi, Lohi harmittelee.

– olisi hyvä päästä perustutkimuslöydöksistä potilasnäytteisiin mahdollisimman nopeasti. olli Lohi oli viime vuodenvaihteeseen asti tutkimustyönsä ohessa myös kliinisessä työssä. Vuoden alusta hän on ollut yliopiston virassa kliinisenä opettajana. osa-aikaisena sivuvirkana hän työskentelee yhä myös klinikalla.

– se on hyvä yhdistelmä. teen opetustyötä, ja lisäksi minulle jää sopivasti aikaa tehdä varsinaista tutkimustyötäkin.

Tutkimus I www.kummit.fi

9

Lohi on saanut tutkimuksiinsa useita rahoituksia Lastentautien tutkimussäätiöltä, joka saa rahaa Lastenklinikoiden kummeilta.

– Lastentautien tutkimussäätiöllä ja siten myös Lastenklinikoiden kummeilla onkin ollut äärimmäisen tärkeä rooli tutkimusteni mahdollistamisessa, Lohi toteaa.

Seeprakalamalli olli Lohen tutkimusryhmä pyrkii myös rakentamaan toimivia leukemiamalleja, joiden avulla taudin mekanismeja voisi tutkia yksityiskohtaisesti.

– Yritämme mallintaa lasten yleisintä leukemiatyyppiä seeprakalassa. seeprakalan verenmuodostus on hyvin samankaltaista kuin ihmisellä. niinpä rakennamme seeprakalaan leukemiamallia, joka mahdollisimman paljon muistuttaisi ihmisen leukemiaa. Malli on vielä työn alla, mutta kunhan me saamme sen valmiiksi, tarkoituksemme on testata myös leukemian lau-

kaisevia tekijöitä, Lohi kertoo.

– olemassa oleva tiedon mukaan joka sadannella vastasyntyneellä on geenivirhe, joka altistaa lasten yleisimmälle akuutin leukemian alatyypille (ns. teL-aML1-leukemia). Mutta vain yksi näistä sadasta saa myöhemmin leukemian. on ajateltu, että infektioaltisteet tai muut stressitekijät saavat taudin laukeamaan, hän jatkaa.

– Mutta tämä on vielä hypoteesitasolla. aiomme testata asiaa altistamalla seeprakaloja esimerkiksi infektioille ja muille stressitekijöille, joiden on ajateltu kenties olevan myötävaikuttamassa.

Hematologeja on suomessa sen verran vähän, että täysin päällekkäiset tutkimukset ovat käytännössä mahdottomuus.

– suomessa lienen tällä hetkellä ainoa lasten leukemian perustutkimusta tekevä tutkija, olli Lohi sanoo.

– Maailmalla näitä asioita toki tutkitaan paljon, eikä ole tavatonta, että useampi tutkimusryhmä työskentelee saman ongelman kimpussa. toki tutkimusten lähes-

tymiskulma saattaa olla erilainen, vaikka lähtökohta olisikin sama, hän huomauttaa.

– eikä yksi tutkimustulos vielä ole totuus. se vahvistuu vasta muiden tutkimusten myötä.

Huimaa edistystä tutkimustuloksia on saatava julkaistua ”järkevällä” aikataululla, jotta voi anoa rahoitusta.

– se määrittelee osittain aikataulumme, Lohi toteaa.

– suomessa väitöskirjat yleensä pyritään saamaan valmiiksi 4–5 vuodessa. Minunkin tutkimustyöni on pitkäjänteistä hommaa. itselläni on mielessä 3– 5 vuoden perspektiivi, seeprakalan suhteen viiden vuoden. emme kuvittelekaan saavamme yhdessä vuodessa tuloksia. Hyvän mallin ja huolellisen tutkimuksen myötä tutkimustulos voi sitten olla todella arvokasta, Lohi korostaa.

Hänen mukaansa lasten leukemian kokonaisvaltaisessa ymmärryksessä ja näkemyk-

– Aika ei juuri nyt riitä laboratoriotyöskentelylle, vaikka mieli tekisi, kertoo Olli Lohi.

10

www.kummit.fi I Tutkimus

sessä on varsinkin kahden viime vuoden aikana edetty dramaattisesti.

– se koskee myös muita syöpätauteja. tiedon määrä on valtavasti lisääntynyt, mikä johtuu syväsekvensointimenetelmien kehittymisestä. niiden avulla muun muassa geenivirheitä ja geenien ilmentymistä sekä säätelytekijöiden toimintaa pystytään tarkastelemaan koko perimän tasolla. Julkaisuja uudista löydöksistä tulee jatkuvasti.

– karkealla tasolla jo tiedetään, että kiinteässä kasvaimessa geneettisiä muutoksia on runsaasti, kun taas leukemioissa yleispiirteenä on, että taudin laukaisevia geneettisiä virheitä tarvitaan yllättävänkin vähän. Joissakin tapauksissa voi riittää kaksi muutosta. keskimäärin niitä on lasten leukemioissa 6 – 8 kappaletta. on myös kromosomien kopiolukumäärävirheitä: se voi olla 70, kun se normaalisti on 46. silloin perimäaines on äärimmäisen sekava, Lohi havainnollistaa.

Monimuotoista ja kirjavaa nyt on päästy myös lopullisesti todistamaan asia, josta on ollut tiedon murusia jo 2000-luvun alussa: leukemia ei ole diagnoosivaiheessa yksimuotoinen tauti, vaan samalla potilaalla on elimistössään useita erilaisia leukemiasoluklooneja, joilla on hieman erilaiset geneettiset ominaisuudet ja virheet.

Lasten leukemioista noin 20 prosenttia uusii.

– aika usein on niin, että se leukemiasolupopulaatio, joka aiheuttaa taudin uusimisen, oli olemassa jo silloin, kun tauti ensimmäisen kerran todettiin. Mutta se on ollut ”piilossa”, ja vain massiivisempi leukemiasolupopulaatio saatiin hoidettua, Lohi selvittää.

– toki taudin uusiutumisen syyt ovat monimuotoisia, mutta ennen kaikkea on tärkeä tietää, että yhdellä potilaalla oleva tauti voi olla hyvinkin kirjava. Leukemian ensi kertaa löytyessä 1800-luvun puolivälissä vielä luultiin, että kyseessä on yksi tauti. Jo vuosikymmeniä sitten oivallettiin, että eri potilailla on erilaisia tauteja. nyt ymmärrämme, että yksittäisenkin potilaan tauti on varsin kirjava.

Hoitokaavioiden määrä kasvaa kun syvä ymmärrys syövän biologiasta rupeaa valkenemaan ja leukemian perimäaineksen virheistä tiedetään enemmän, on

Sentrifugi-laitetta käytetään muun muassa DNA:n eristysprosessissa.

tarkoitus päästä puuttumaan yliaktiivisiin tai hiljentyneisiin viestinvälitysreitteihin.

– sen myötä pääsemme parantamaan myös ns. huonoennusteisia potilasryhmiä.

Mutta haasteena on, että jos tauti on potilaalla monimuotoinen, yksi täsmähoito ei välttämättä pelasta, olli Lohi huomauttaa.

– Joka tapauksessa olen vakuuttunut siitä, että uudet tutkimusmenetelmät ja -tulokset tulevat muuttamaan hoitomenetelmiä, mutta siihen menee vielä vuosia. uskon kuitenkin, että se tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä.

Lasten yleisin leukemiatyyppi, lymfaattinen leukemia, jaetaan suomessa käytössä olevassa hoitokaaviossa kolmeen riskiryhmään geneettisten ominaisuuksien ja hoitovasteen mukaan.

– Vaikka meillä on jo runsaasti tietämystä erilaisista geenimuunnoksista, meillä ei vielä ole välineitä toimia sen mukaan, Lohi toteaa.

– kuvittelen, että tulevaisuudessa saamme jokaisen yksittäisen potilaan kohdalla selville perimäaineksen vauriot, ja lopulta hoitolinjoja tulee olemaan paljon enemmän kuin nykyään.

Kirittävää riittää tulevaisuudessa henkilökohtaisessa lääkinnässä hoito kohdennetaan sen mukaan, minkälaisia geneettisiä virheitä potilaalla on.

– Ylioptimismiin ei pidä kuitenkaan sortua. Lokakuussa Lontoossa kansainvälisessä sioP-kokouksessa eräs luennoitsija juuri varoitti, että syöpä on tautina niin monimuotoinen, että se voi jopa romuttaa ideologian täsmähoidosta, Lohi kertoo.

– Minä en usko, että niin tulisi tapahtumaan. Mutta lisähaasteen se asettaa. saatetaan tarvita monimuotoinen ”yhdistelmätäsmähoito”, millä pureudutaan samaan leukemiaan monesta eri näkökulmasta. sama koskee tietysti myös kiinteitä kasvaimia ja niin lasten kuin aikuistenkin syöpiä.

Lasten syöpien paranemisennuste on 80 prosenttia, lasten leukemioiden 85 prosenttia. niiden lukujen suhteen ei viime vuosina ole tapahtunut merkittävää kehitystä.

– Leukemioissa on siis vielä 15 prosenttia kirittävää, mutta se on luultavasti se hankalin osuus, dosentti Lohi tuumii. ❏ Tutkimus I www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

Selviytyjä-Ebba, 5, kuvassa keskellä.

Vasemmalla pikkusisko Emma, 3, ja oikealla isosisko Elina, 7.

Tekstit ja kuvat: Matti Hannula

Ebba selvisi Ewingin sarkoomasta

Hymy on taas Halosilla herkässä 12 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Rovaniemen Saarenkylässä asuva Halosen perhe eli puolisentoista vuotta kuin sumussa. Perheen kolmesta tyttärestä keskimmäinen, Ebba, sairastui runsaat kolme vuotta sitten Ewingin sarkoomaan.

Nyt Halosilla on onneksi taas hymy herkässä.

Sairastuessaan Ebba oli kahden ja puolen vuoden ikäinen. Taudin ensimmäiset oireet alkoivat esiintyä joulukuun lopulla 2009.

– Ebba on aina rakastanut ulkoilua. Silloin joululomalla oli tulipalopakkasia, ja hän halusi aina nopeasti takaisin sisään. Ajattelimme, hän ei kyl-

män sään vuoksi viihdy ulkona, äiti Annika Halonen kertoo.

– Vuodenvaihteessa kelit lauhtuivat, mutta Ebba ei siltikään halunnut olla pitkään ulkona. Sitten kun hän alkoi hengittää ikään kuin ähisemällä, alkoi mietityttää, olisiko kyseessä astma tai keuhkoputken tulehdus.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 13

äiti soitti terveyskeskukseen, mutta ei saanut sieltä aikaa.

– kehottivat menemään Lapin keskussairaalan päivystykseen. Mieheni Juhani lähti sitten ebban kanssa sinne. se oli tammikuun 14. päivä. Pakkasin reppuun eväät siltä varalta, että siellä menee monta tuntia. seitsemän tuntia he siellä odottivatkin, kunnes ebba pääsi lääkärin vastaanotolle. ebban oikean puolen keuhkosta ei kuulunut juuri mitään, ja ultraäänessä se oli ihan pimeä. keuhko vaikutti olevan täynnä pleuranestettä.

– Juhani soitti, että heidän pitää lähteä oulun yliopistosairaalaan, missä laitetaan putki keuhkoihin, jotta saadaan neste pois.

Matka rovaniemeltä ouluun tehtiin ambulanssilla, kunhan oli ensin napattu autosta sairaalan parkkipaikalta mukaan ebban rakas unilelu Dino.

– sanoin annikalle, että tullaan seuraavana päivänä takaisin kotiin, Juhani Halonen muistaa.

Huonoja uutisia

ebba oli teho-osastolla pari viikkoa, kunnes pääsi osasto 51:lle eli lasten veri- ja syöpäosastolle. siellä aloitettiin heti sytostaattihoito.

– ”Yksi kolmesta selviytyy, ebba on ykkösen huonommalla puolella”, oli ennuste siinä vaiheessa, annika Halonen kertoo.

– Mitään suuria lupauksia ei annettu, koska tauti oli levinnyt luustoonkin. Meille kerrottiin, että hoidot tulevat olemaan tosi rankat ja että ebba joutuu olemaan todella paljon osastolla ainakin sen seuraavan vuoden aikana.

Piirtäminen on Ebballe rakas harrastus ja oli ikään kuin henkireikä koko sairaudenkin ajan.

>

nesteenpoisto keuhkoista olisikin ollut vain pieni toimenpide. Mutta koko totuus olikin toinen.

– oulussa ebba vietiin suoraan teho-osastolle. Minä matkustin seuraavana päivänä ouluun. ebban isosisko Elina ja pikkusisko, silloin vasta yhdeksänkuukautinen Emma jäivät matkan varrella keminmaalle mummolaan, annika Halonen kertoo.

– kun olin melkein perillä oulussa, Juhani soitti ja kysyi, haluanko, että hän kertoo uutiset, vai että lääkäri kertoo. sanoin, että olen kohta siellä. tulkoot uutiset sitten.

– Minulla on aika hämärä muistikuva niistä hetkistä, Juhani Halonen toteaa.

– teho-osastolla hoitaja ehti itse asiassa ensimmäisenä kertoa minulle, että ebban keuhkoista on löytynyt kasvain, annika Halonen jatkaa.

Lasten syöpäosaston lääkäri oli sattumalta päivystämässä. Hän kertoi ebban vanhemmille tarkemmin, mitä päivän aikana oli selvinnyt: kasvain oli tosi iso, melkein 15 sentin mittainen, ulottui melkein palleaan asti ja oli jo työntänyt sydäntä ja henkitorvea reilusti vasemmalle. kasvain oli keuhkon ja pleurapussin välissä, eli kyseessä ei ollut keuhkosyöpä. Mutta kasvain oli jo levinnyt kylkiluihin, ja suunnilleen luumunkokoisia etäpesäkkeitä oli muuallakin.

Ei muutosta parempaan Vasta paljon myöhemmin ebban sairaus diagnostisoitiin ewingin sarkoomaksi.

– Mutta sitä nimenomaan alunperinkin epäiltiin, annika Halonen sanoo. ebba leikattiin jo kolmen päivän kuluttua löydöksestä. iso kasvain saatiin kokonaan pois, samoin etäpesäkkeet pallean pinnasta ja rintakehästä. Mutta rintaonteloon jäi pesäke, joka oli niin pahassa paikassa, ettei siihen pystynyt koskemaan edes näytteensaamiseksi.

14

www.kummit.fi I Selviytymistarina

< Ebballa on sairaala-ajasta muistona muun muassa pullon täydeltä rohkeuspalkintoja.

tia joka päivä. usein vuorottelimme, ja Juhani jaksoi joskus olla siellä vielä pidempiäkin päiviä. Öisin osastolla ei saanut olla. sytostaattikuureja ebba sai heinäkuuhun asti, kaikkiaan seitsemän. elokuussa tehtiin ensimmäinen kantasolusiirto.

– ne olivat raskaita viikkoja. sitten kuvattiin ja todettiin, ettei ollut mitään muutosta parempaan.

> Ebba tehoosastolla tammikuussa 2010.

Takana on pitkä ja haastava leikkaus, jossa saatiin poistettua suurin osa kiinteästä kasvaimesta, ei kuitenkaan kaikkea. Kuva: Halosten arkisto

>

Helpottunutta hymyä koko perheen voimalla: äiti Annika ja isä Juhani Halonen sekä lapset Ebba (sylissään tärkeä pehmolelu Dino), Emma ja Elina.

Toinen siirto tehosi

niinpä Haloset vuokrasivat oulusta asunnon.

– Pienessä asunnossa sitten oltiin isolla porukalla vuoden päivät, Juhani Halonen kertoo. ebba oli vuoden 2010 aikana sairaalassa kaikkiaan 300 päivää ja ison osan siitä eristyksessä.

– se oli tosi raskasta, annika Halonen sanoo.

– olimme Juhanin kanssa siellä 51:llä noin 14 tun-

toinen kantasolusiirto tehtiin marraskuussa.

– se oli vielä rajumpi hoito kuin ensimmäinen kantasolusiirto. Munuaiset ja maksa olivat tosi kovilla. silloin ebba oli elämässä kiinni ”tosi ohuella langalla”. sen huomasi monesta asiasta, sekä lääkäreistä että lapsesta itsestään. silloin oli välillä vaikea katsoa omaa lastaan, annika Halonen myöntää.

– kun tammikuussa 2011 otettiin taas kuvat, kaikki syöpäkudos oli onneksi hävinnyt. oYs:n osastolääkärit olivat koko ajan tehneet yhteistyötä pohjoismaisen lääkäriryhmän kanssa.

– Pohjoismaisia hoitokaavoja piti soveltaa. syöpälääkärit olivat ensin sitä mieltä, että ebballe ei voi antaa sädehoitoa. niihin kuitenkin lopulta päädyttiin. Maaliskuussa 2011 ebba sai sädehoitoa.

– Parikymmentä hoitokertaa. ne olivat kuiten-

Selviytymistarina I www.kummit.fi

15

Nyt Ebba on pitkästä aikaa päässyt taas nauttimaan täysillä Rovaniemen talvesta.

kin helppoja nakkeja kantasolusiirtoihin verrattuna, annika-äiti huokaa. oulun vuokra-asunnostaan Haloset olivat luopuneet joulukuussa 2010, mutta sen jälkeen, muun muassa maaliskuisen sädehoitojakson ajan, he asuivat oulun Peltolassa vanhempainkerhon asuntolassa.

– sieltä oli näppärä matka päivittäin kulkea ebban kanssa sairaalassa sädetyksessä. Meillä kaikilla muilla oli silloin norovirus paitsi ebballa. Hyvin näytti sädehoito tehoavan siihenkin tautiin, annika-äiti naurahtaa.

< Ebba on napannut isänsä silmälasit lainaksi. Liekö enemmän isin tyttö?

– Riippuu tilanteesta, Juhani Halonen sanoo.

Uusi katastrofi ebban sairauden aikana Haloset eivät infektioriskin takia tietenkään voineet juurikaan olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

– ulkona pystyi olemaan, mutta eipä siinä vuodessa paljon sellaisia päiviä muutenkaan ollut, joina olisi pystynyt johonkin menemään, kun ebba oli käytännöllisesti katsoen koko ajan sairaalassa.

Huhtikuussa 2011 Haloset pääsivät muuttamaan takaisin rovaniemen-kotiinsa. ensimmäisen yhtei16

www.kummit.fi I Selviytymistarina

sen kauppareissunsa pitkään aikaan he tekivät vasta maaliskuussa 2012.

– se oli juhlaa.

Viime syksynä ebba meni päiväkotiin ja molemmat vanhemmat pääsivät jatkamaan kesken jääneitä opintojaan.

> Suvi Teräsniskalta sairaalassa saatu joulupallo on Ebballe aarre.

niin sanotut viralliset hoidonlopetustutkimukset ebballe oli tehty toukokuussa 2011. silloin luustokartan perusteella näytti, että tauti olisi levinnyt reisiluuhun.

– se oli taas uusi katastrofi, annika Halonen kertoo.

– Lääkäri sanoi, että jos niin on, sitä voidaan sädettää. Mutta että jos keuhkoista löytyy jotakin, on tilanne paljon ikävämpi. kesti kokonaisen kuukauden, kunnes ebba pääsi Ct-kuvaukseen.

– onneksi saimme kuvauksen tulokset kuultuamme huokaista helpotuksesta, ja lääkäri totesi, ettei luustokarttakuvia enää oteta, koska ne ovat niin epätarkkoja.

Kriittinen aika yhä kesken ebba on julistettu terveeksi, mutta kriittinen aika kestää kaikkiaan viisi vuotta. kontrolleissa on vielä löytynyt jotakin epäilyttävää solumuutosta, joka on heilauttanut perheen henkistä tasapainoa.

– ei ole koskaan helppoa, kun sanotaan, että tulkaa kuukauden päästä uudestaan. kuulostaa aina pahalta, kun lääkärit puhuvat pesäkkeistä, annika Halonen tuumii.

– Mutta ne muutokset, joita muun muassa ebban maksasta ovat löytyneet, ovat kaikella todennäköisyydellä vain hoidoista johtuvia eivätkä aiheuta toimenpiteitä.

Piirtäminen ja askartelu ovat ebballe mieluisia harrastuksia.

– ne olivat hänelle ikään kuin henkireikä koko sairaudenkin ajan. raskaimmankin kantasolusiirron aikana hän saattoi haluta maalata, vaikka jaksoi tuskin pitää silmiään auki, annika-äiti naurahtaa.

Hyvin pian ebban tervehtymisen jälkeen leikit – ja tietysti riidatkin – sujuivat sisarusten kesken taas ihan niin kuin ennenkin.

Suvista tuli suosikki

> Ebba on julistettu terveeksi, mutta kriittinen aika on vielä kesken.

Pitkä sairaala-aika rankkoine hoitoineen oli tietysti ebballe ikävää aikaa. Mutta jäi sieltä sentään mukaviakin muistoja. niistä päällimmäisenä ovat Suvi Teräsniskan klinikkavierailut. silloin käytiin tv:ssä Kuorosotaa, missä tuo kolarista, ebban isän synnyinkunnasta kotoisin oleva suosikkilaulajatar johti oulun-kuoroa aina kilpailun voittoon asti. Kuorosodan sääntöjen mukaan voittosumma, 40 000 euroa, lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. suvin hyväntekeväisyyskohde oli oYs:n lasten syöpäosasto.

– ebba oli mukana tv-insertissä, joka tehtiin suvin vieraillessa osastolla. Meitäkin haastateltiin. ebba katselee vieläkin usein sitä inserttiä, annika Halonen kertoo ebba oli aika huonossa kunnossa silloin, mutta hän muistaa, että sai silloin suvi teräsniskalta lilanvärisen joulupallon, kaulahuivin ja cd-levyn.

– se cd on melkein puhki kuunneltu, annika-äiti naurahtaa. tietysti ebba muistaa sairaala-ajastaan myös omahoitajansa Lea Anttilan.

– Maailman ihanin hoitaja, meille vanhemmillekin tosi tärkeä henkilö, Haloset lähettävät lämpimiä terveisiä oulun suuntaan. ❏ Selviytymistarina I www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran nuoreen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18 www.kummit.fi I Pieni hetki

TAYS:n lastenklinikka, 4.3.2013 kello 12.02 Jämsäläinen Emilia Mäkinen oli potilaana Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten hematologian ja onkologian yksikössä, kun toivottu vieras, Reckless Love -rockyhtyeen keulakuva Olli Herman, tuli käymään Emilian huoneessa. Olli jätti Emilialle muistoksi vierailustaan sekä levyn että nimmarikortin.

Olli Hermanin klinikkavierailusta lisää aukeamalla 42 – 43.

Kuva: Matti Hannula

Pieni hetki I www.kummit.fi

19

YHTEISTYÖYRITYS palvelimeen. Parin sekunnin viiveellä palautusautomaatti tulostaa sekä näytölle että kuitille, onko asiakas voittanut, aaltio kertoo. ohjeet voiton lunastamiseksi löytyvät voittokuitista.

Mitalipurjehtija keulakuvana

Parpan toimitusjohtaja Marko Aaltio toi pullonpalautusarpajaiskonseptin Suomeen runsas vuosi sitten. Kummien ja K-Marketien arpajaisten keulakuvana on viime kesänä Lontoossa pronssia purjehtinut Silja Lehtinen.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kolmikantayhteistyöllä rahaa Kummeille

Pullonpalautuspika-arpajaiset on helppo tapa auttaa Kaupan asiakas voi nyt osallistua hyväntekeväisyysarpajaisiin pullonpalautuksensa yhteydessä. Parpa Oy:n ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä järjestämät arpajaiset käynnistyivät maaliskuun alussa yhdeksässä pääkaupunkiseudun K-Marketissa.

JärJesteLMän taustateknoLogia arpajaisohjelmistoineen on kehitetty norjassa, missä se on ollut käytössä vuodesta 2008.

– Periaate on yksinkertainen, ja se yhdistää pullonpalautuksen, hyväntekeväisyyden ja arpajaiset. eikä kaupassa jo olemassa olevaa automaattia tarvitse vaihtaa, vaan järjestelmä voidaan asentaa vanhaan, korostaa Parpan (Palautusarpa) toimitusjohtaja, konseptin runsas vuosi sitten suomeen tuonut Marko Aaltio.

– Pullonpalautusautomaattiin asennetaan arpajaisohjelmisto ja arpajaisiin osallistumisen mahdollistava painike. sitten automaatti liitetään verkkoon, josta se on yhteydessä espoon tapiolassa sijaitsevaan arpajaispalvelimeen.

Järjestelmä vaatii taustalleen avustusjär20

www.kummit.fi I Yhteistyöyritys

jestön, joka hakee viranomaiselta tavaraarpajaisluvan. Parpa on arpajaisten käytännön toimeenpanija.

– kuluttajalle homma on helppo: pullot palautetaan kuten ennenkin, mutta jos haluaa osallistua arpajaisiin, on painettava ’arpajais- ja hyväntekeväisyys’ -nappia, aaltio neuvoo. kuluttaja voi myös osallistua arpajaisiin vain osalla palauttamistaan pulloista. silloin on tehtävä vähintään kaksi palautustapahtumaa.

Yhden arvan hinta on viisi senttiä, eli yhdelläkin pullolla voi osallistua arpajaisiin. esimerkiksi yhdellä puolentoista litran limupullolla, jonka panttiarvo on 40 senttiä, saa siis kahdeksan arpaa.

– Heti kun arpajaisnappia on painettu, palautusautomaatti ottaa yhteyden arpajais-

Parpa oy on vuosi sitten aloittanut vastaavanlaisen palvelun Lidl-myymälöissä, jonka kanssa yhteistyössä ovat olleet suomen Punainen risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Lastenklinikoiden kummit on puolestaan lyönyt hynttyyt yhteen k-Marketien kanssa. Parpan, kummien ja k-Marketien yhdessä järjestämät pullonpalautusarpajaiset käynnistyivät 1.3. yhdeksässä pääkaupunkiseudun k-Marketissa. ”arpajaismannekiinina” on olympiamitalipurjehtija Silja Lehtinen.

Lainsäädännöstä johtuen suomessa arpajaisluvan saa vain kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, eikä sama järjestö voi saada sitä uudelleen heti perään, koska edelliset arpajaiset on tilitettävä viranomaisille, ennen kuin he voivat myöntää uuden luvan. tilitykseen menee käytännössä kolme kuukautta, koska voittoja pitää voida lunastaa vielä kaksi kuukautta arpajaisten päättymisen jälkeen.

Tutkitusti hyvä juttu kummien ja k-Marketien kolmen kuukauden pituisessa pilotissa on päävoittoina kaksi Finnmatkojen 1000 euron lahjakorttia. Lisäksi palkintoina on muun muassa iPadeja, risteilyjä ja k-Marketin lahjakortteja. arpajaisten tuotosta vähintään 35 prosenttia palautuu palkintoina asiakkaille. Parpan, kummien ja k-Marketien tekemän sopimuksen mukaan kummit saa arpajaisten nettotuotosta puolet.

– Loput siitä menee arpajaisinvestointeihin ja järjestelmän pyörittämiseen, aaltio selvittää. tilastot kertovat, että noin joka kuudes arvontakerta tuottaa asiakkaalle voiton.

– Meidän tavoitteemme on kolmessa vuodessa rakentaa tästä suomeen järjestelmä, joka hankkii avustusjärjestöille yhteensä miljoona euroa vuodessa. norjassa tilitettiin viime vuonna maan Punaiselle ristille tämän järjestelmän kautta 2,4 miljoona euroa, Marko aaltio tietää.

– Meidän viime vuonna teettämämme kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia kaupan asiakkaista on sitä mieltä, että tämä on hyvä juttu. ❏

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja www.omadesign.fi

Kasvattavaa opastamista

KOPSE-juniorit Kummien asialla K-Marketeissa Vantaalaisen Korson Palloseuran vuonna 2000 syntyneiden poikien A-joukkueen taustahenkilöstö lähestyi Lastenklinikoiden Kummeja ja kertoi halusta tehdä Kummien kanssa yhteistyötä. Seurassa tällainen toiminta koetaan kasvatuksellisesti tärkeäksi nuorille, kasvaville joukkueen jäsenille. KOPSE-junnut olivatkin sitten K-Marketeissa valistamassa ja opastamassa pullonpalautusasiakkaita, kun pika-arpajaiset Kummien hyväksi maaliskuun alussa käynnistyivät. kokeMus oLi oLLut pojille mieleinen. kaupan henkilökunta oli ollut ystävällistä ja kannustavaa. Joissakin paikoissa pojat saivat jopa pientä välipalaa kaupan puolesta. kun pojat sitten tapasivat toisensa vielä samana päivänä ottelutapahtuman yhteydessä, oli pukuhuoneessa käynyt iloinen puheensorina, kun he keskustelivat, mitä kussakin paikassa oli voitettu ja minkälaista oli ollut.

Puhtaalla pelillä aluemestariksi korson Palloseura (koPse) on Vantaalla toimiva jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura. koPsen toiminta kattaa kaikki ikäluokat alle kouluikäisistä edustuspelaajiin. koPsen 12-vuotiaiden poikien edustusjoukkue koPse P00a on perustettu vuonna 2005.

Viime syksynä joukkue juhli Helsingin

KOPSE P00A -joukkueella riittää haasteita pelikaudella 2013. Mielenkiintoisin etappi on turnaus Portugalissa heinäkuun alussa. Joukkueen uusia pelipaitoja koristaa Lastenklinikoiden Kummien logo.

ja uudenmaan piirien yhteisen aluesarjan eli ikäluokan ylimmän sarjatason voittoa. se ei hävinnyt sarjassa otteluakaan. tällä kaudella joukkue pelaa etelä-Länsi -liigaa, joka on etelä- ja Länsi-suomen alueen ylin sarjataso. Joukkueen pelimatkat suuntautuvat muun muassa turkuun, tampereelle ja Poriin.

Kesällä Portugaliin koPse P00a:n toiminta on ollut jo usean vuoden ajan tavoitteellista, suunnitelmallista ja järkevästi johdettua. Joukkueella on ammattimainen valmennus, hyvät harjoitMiro Alhonen (vas.) ja Pyry Soini päivystivät lauantaina 2. maaliskuuta Espoon Leppävaaran Sellon K-Marketin pullonpalautusautomaatilla.

teluolosuhteet ja motivoituneet pelaajat. koPse P00a -joukkueen valmennuksesta vastaa ammattivalmentaja, kasvatustieteiden maisteri ja entinen aktiivipelaaja Esa Partanen. Hän työskentelee sotungin urheilupainotteisen lukion apulaisrehtorina, liikunnanopettajana ja urheiluvalmennuksen koordinaattorina. Joukkue harjoittelee kuusi kertaa viikossa. Joukkueen oheisharjoittelu koostuu kolmen eri lajivalmentajan vetämistä harjoituksista. oheisharjoitteluohjelmassa ovat muun muassa telinevoimistelu, paini ja nopeusvalmennus.

Portugalin estorilissa järjestetään 1.– 6. heinäkuuta kansainvälinen suurturnaus iber CuP 2013, johon osallistuu yli 6000 pelaajaa 40 maasta ympäri maailman.

Myös koPse P00a osallistuu kyseiseen turnaukseen. ❏ Yhteistyöyritys I www.kummit.fi

21

KUMMIUUTISIA

Tapahtuman tähtiesiintyjänä oli teini-idoli Tuuli.

Tekstit ja kuvat: Matti Hannula

Vantaalainen kauppakeskus Jumbo tarjosi jo toisena peräkkäisenä vuonna keskusaukioltaan Lastenklinikoiden Kummeille tilat ystävänpäivätapahtuman järjestämiseen.

Hieman otettiin tänäkin vuonna ennakkoa. Tapahtumapäivä oli lauantai 9. helmikuuta ja ystävänpäivä tunnetusti vasta 14. helmikuuta.

Laulajatähtönen Tuuli keräsi paikalle runsaasti nuorta väkeä. Lapsille oli lisäksi tarjolla muun muassa kasvomaalausta, arpajaiset ja karuselli. Teemu-nallekin piipahti – totta kai – pariin otteeseen paikalla. > Paikalla oli tietysti myös Teemu-nalle.

< Anna-Liisa Tilus juonsi tapahtuman.

22

www.kummit.fi I Kummiuutisia

Vapaaehtoisvoimia edusti muun muassa Natalia Ryymin UPS:sta. Hän jakoi Kummit-

> >

Kids Factory Events teki tapahtumapisteellään käsi- ja kasvomaalauksia.

Tuuli jakoi faneilleen nimikirjoituksia.

>

>

Tässä Emmi Mäyrälä kuvioi viisivuotiaan Fannin kättä.

ystävänpäivätikkareita.

Vapaaehtoistyöntekijät Maija Tiensuu ja Timo Lötjönen myivät arpoja.

Coinline Oy ja Tivoli Sariola yhdessä lasten asialla

Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola on mielissään tuoreesta yhteistyöstä Kummien kanssa.

tiVoLi sarioLa oLi tuonut Lastenklinikoiden kummien ystävänpäivätapahtumaan kauppakeskus Jumboon keinukarusellin. se oli sijoitettu stockmannin edustan aulatilaan.

– olemme jo pidemmän aikaa miettineet yhteistyötä Lastenklinikoiden kummien kanssa, kertoi tivoli sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola.

– Jokin aika sitten pääsimme asioista kummien kanssa yhteisymmärrykseen. Mikäs sen mukavampaa kuin päästä tälläkin tavalla tuottamaan iloa lapsille! tivola sariola kiertää tänä vuonna 14 paikkakunnalla ympäri suomea.

– esimerkiksi yliopistosairaalakaupungeissa pystymme samalla toteuttamaan kummien kanssa yhteisiä tapahtumia. Voimme vaikka viedä laitteita sairaaloiden parkkipaikoille niitä lapsia varten, jotka eivät sairautensa vuoksi pysty käymään tivolissa, Ville sariola valotti. kummit kiittää myös Coinline oy:tä, joka oli tuonut Jumboon lasten iloksi heppakarusellin ja autolaitteen. ❏

Kummiuutisia I www.kummit.fi

23

YHTEISTYÖKUMPPANI Teksti ja kuva: Matti Hannula

Tuottamattomat tilat hyvällä mielellä tuottamaan

Hoxit kerää Kummeille varoja lelulaitteilla Turkulainen Oy Hoxit Ab on jo kolmen vuoden ajan tilittänyt TOMY-leluautomaattiensa bruttomyynnistä viisi prosenttia Lastenklinikoiden Kummeille. oY HoXit ab:LLa on ikää runsaat 30 vuotta. sillä on ainoana suomessa toMYtuotteiden ja -laitteiden jakeluoikeus. Yritys vastaa myös niiden huollosta ja vuokrauksesta. toMY-tuotteet koostuvat maailmanlaajuisesti jatkuvasti uudistuvien tunnettujen brändien (muun muassa Disney, Hello kitty, nintendo, nalle Puh ja Pokemon) lisenssioikeudet sisältävistä tuotteista, joita myydään toMY-laitteissa. kummien hyväksi ”kolisevia” automaatteja on ympäri suomen, Hangosta rovaniemelle asti.

– Muun muassa kauppakeskuksissa, Citymarketeissa, Prismoissa, k-kaupoissa ja

s-kaupoissa, kertovat Rauno Tulonen ja Esa Hakala oy Hoxit ab:sta.

– ilolla on todettava, että muun muassa HopLop-sisäseikkailupuistot ovat lähteneet koko ketjuna mukaan nimenomaan kummit-yhteistyömme vuoksi, kuten Pohjoissuomessa on tehnyt arinan Prisma-ketju.

Idea hautui pitkään Hoxitin esa Hakalalla on omakohtaista kokemusta Helsingin Lastenklinikasta.

– Poikani syntyi 18 vuotta sitten sydänvikaisena. Lastenklinikka tuli silloin hyvinkin tutuksi. kun poikani oli vuoden vanha, Hyvän mielen Hoxit-miehet: Esa Hakala (vas.) ja Rauno Tulonen.

hänelle tehtiin korjausoperaatio. sen jälkeen kaikki on ollut hyvin, Hakala kertoo.

– silloin totesin, mikä onni oli olla suomessa. rupesin pohtimaan, olisiko jollakin tavalla mahdollisuus auttaa sairaita lapsia. olin jo 1990-luvun lopulla yhteydessä kummien silloiseen toiminnanjohtajaan Hilkka Ahteeseen. Monestakin syystä yhteistyö konkretisoitui kuitenkin vasta runsaat kolme vuotta sitten uusien automaattiemme myötä. silloin Hoxit teki kummien kanssa sopimuksen, joka on yhä voimassa.

Valtakunnallisesti hyvää Yksi toMY-lelulaite vie lattiapinta-alaa alle 0,3 neliömetriä. oy Hoxit ab toimittaa ja asentaa laitteet maksutta.

– Vaatii tietysti sekä liikepaikkojen haltijan panoksen, että saamme luvan tuoda laitteitamme heidän tiloihinsa, ja kuluttajan panoksen, että saamme kerättyä tätä kautta kummeille rahaa, tulonen ja Hakala toteavat. esimerkiksi myymälöissä laitteet asennetaan kassojen jälkeiseen eli ns. tuottamattomaan tilaan.

– ideamme on lähes poikkeuksetta otettu hyvin vastaan. tulonen ja Hakala ovat leluautomaattejaan markkinoidessaan kohdanneet kummeista puhuttaessa myös tietämättömyyttä.

– Pohjoisemmassa ihmetellään, miksi me niitä rahoja Helsinkiin laitamme. olemme valistaneet, että myös oulussa, kuopiossa, tampereella ja turussa on yliopistosairaaloiden lastenklinikat, joihin rahaa kummien kautta ohjautuu. Pitää myös muistaa, että esimerkiksi koko valtakunnan lasten elinsiirrot on keskitetty Helsinkiin. kaikkiaan 200 automaattia ympäri suomen on varustettu kummien teemu-nalle -tarralla. siitä asiakas näkee heti osallistuvansa hyväntekeväisyyteen ostaessaan tuotetta automaatista. Hoxit on jo tähän mennessä tilittänyt kummeille runsaat 30 000 euroa. ❏ Yhteistyökumppani I www.kummit.fi

25

YHTEISTYÖKUMPPANI

Nathan Wyburnilta meni tunnin verran ketsuppiElastisen maalaamiseen.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Huuda itsellesi erikoinen muotokuva!

Nathan Wyburn maalasi ketsupilla Elastisen Ensimmäinen Felix-tuote lanseerattiin Suomessa 50 vuotta sitten. Felix Goes Art -juhlakampanjansa kunniaksi Felix Abba Oy hankki viikoksi Suomeen ruokataiteilija Nathan Wyburnin. Felix Abban lehdistötilaisuudessa hän maalasi ketsupilla rap-artisti Elastisen muotokuvan, jonka Lastenklinikoiden Kummit sai huutokaupattavakseen.

WYburniLta kuLui ketsuPPisen elastisen maalaamiseen noin tunti. Wyburn käytti mallina Kummitlehdessä 3/2012 ollutta, elämä Lapselle -konsertin yhteydessä otettua kuvaa, missä elastinen poseerasi Hartwall areenan aitiossa klinikkalasten kanssa.

– tämä hahmo ei ollut siitä vaikeimmasta päästä, Wyburn luonnehti tämänkertaista urakkaansa. ketsuppi ei ole Wyburnin ainoa maalausmateriaali; muotokuvia syntyy myös muun muassa sokerista, suklaasta ja jopa hammastahnastakin.

26

www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

– tällaisilla materiaaleilla tehdyt muotokuvat eivät tietenkään säily ikuisesti. siksipä niistä on aina syytä ottaa valokuva, taiteilija neuvoi. tavallisillakin kansalaisilla oli mahdollisuus päästä ketsupilla ikuistetuiksi 14.–20. maaliskuuta Helsingin narinkkatorilla, missä Wyburn jatkoi suomen-vierailuviikkoaan Felix abban lehdistötilaisuuden jälkeen. brittiläinen Wyburn, 23, pomppasi suurempaan tietoisuuteen pari vuotta sitten päästyään semifinaaleihin Britain’s Got Talent -ohjelmassa. isossa-britanni-

> Lopputulos, Kummien hyväksi huutokaupattava muotokuva, oli Wyburnilta laadukas taidonnäyte.

assa Wyburn on maalannut ruoka-aineilla muotokuvan muun muassa kuningatar Elisabetista, Cambridgen herttuatar Catherinesta ja prinssi Williamista, David Beckhamista ja Lady Gagasta.

Huutokauppa elastisen ketsuppikuvasta on käynnissä 10. toukokuuta asti. Voit lähettää oman tarjouksesi sähköpostilla osoitteeseen kummit@kummit.fi.

Laita aiheeksi ’Huutokauppa’. Jokaisena arkipäivänä kello 16 kummien nettisivuilla julkaistaan siinä vaiheessa voimassa oleva korkein tarjous. Lähtöhinta oli 500 euroa.

Pitkäjänteistä yhteistyötä samaisessa maaliskuisessa Felix abba oy:n lehdistötilaisuudessa kummien viestintäpäällikkö Matti Valli

Lastenklinikoiden Kummien viestintäpäällikkö Matti Valli kertoi sekä Kummien toiminnasta että Felix Abban ja Kummien yhteistyöstä.

>

>

Felix Abba Oy:n toimitusjohtaja Ami Wardi luonnehti Kummien kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeäksi.

kertoi Lastenklinikoiden kummien toiminnasta sekä Felix abban ja kummien yhteistyöstä.

– Viides yhteistyövuosi on jo menossa, hän totesi.

– se alkoi rojaltipohjaisesti, ja tuotto kohdistettiin Voimaperheet-hankkeeseen, joka keskittyy lasten mielenterveysongelmien varhaistunnistukseen ja niihin puuttumiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. sekä viime että edellisenä kesänä Felix abba on ollut sponsorina naantalissa järjestetyssä kummit golfissa.

– sen tuotot on ohjattu turun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle, Valli kertoi.

– kaikkinensa Felix abbalta saatu potti on jo 35 000 euroa. sillä on saatu paljon hyvää aikaan. Pitkäjänteisesti kanssamme toimivat yhteistyökumppanit ovat kummeille erittäin tärkeitä. Pystymme kartoittamaan keskeisiä rahanjakokohteita, ja tavoitteena on tietysti, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet, viestintäpäällikkö Valli korosti.

Hyvä kohde Felix abba oy:n toimitusjohtaja Ami Wardi on ollut alusta alkaen mukana kummit-yhteistyössä.

– Yhteinen näkyvyys on ollut eduksi, kun olemme pystyneet käyttämään kummien logoa eri tapahtumissa ja yhteyksissä, hän sanoi.

– kummit-yhteistyön kautta tulee hyvä mieli ja omatunto, sillä tavoitteemme on toimia vastuullisesti. sen vuoksi tämä yhteistyö on meille erittäin tärkeä. toimimme yleensä kaikkien yhteistyökumppaneidemme kanssa pitkäjänteisesti. kun raha on nykyään tiukalla, on entistä tarkemmin valittava kohteet. kummit on erittäin hyvä kohde, Wardi totesi. ❏ Yhteistyökumppani I www.kummit.fi

27

Askarrellaan pääsiäiseksi!

Iloista askartelupääsiäistä!

Nouda ilmainen askartelulehti myymälästä! www.tiimari.fi

niin ssa x.x.2013 saakka tai Lehden tarjoukset voima myymälöittäin. . Valikoimat vaihtelevat kauan kuin tuotteita riittää

Itsetehtyjä koristeita kevääseen!

Nouda Tiimari-myymälästä oma askartelulehti.

Paljon ohjeita ja vinkkejä www.tiimari.fi

LAHJOITUS

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Sydänultraäänilaite Lastenklinikalle

Staples lahjoitti ison tukun dollareita Maailman suurimman toimistotarviketoimittajan Staplesin Suomen yksikkö, Staples Finland Oy, lahjoitti Joulu Mielelle -konsertin yhteydessä Lastenklinikoiden Kummeille 30 000 dollaria. Staples oli konsertin suurin yksittäinen lahjoittaja. staPLesiLLa Ja kuMMeiLLa on ollut aiemminkin yhteistyötä, mutta enimmäkseen satunnaista.

– nyt meillä oli mahdollisuus olla mukana suuremmalla summalla, ja henkilökuntamme valitsi selvällä erolla hyväntekeväisyyskohteeksi Lastenklinikoiden kummit, kertovat staples Finland oy:n toimitusjohtaja Bo Nyman ja Hr-koordinaattori Kirsi Utti.

– Muutenkin äänestyksessämme suosittiin kotimaisia vaihtoehtoja. äänestysprosentti oli peräti 99,17. se tarkoittaa käytännössä, että vain yksi työntekijä jätti äänestämättä.

– tai hänen äänensä ei jostakin syystä rekisteröitynyt, utti tuumii. raha staplesin 30 000 dollarin (n.

24 000 euron) lahjoitukseen tuli staples Foundation -hyväntekeväisyyssäätiöltä.

– suomen staples sai muita suuremman rahasumman lahjoitettavaksi, koska meillä oli ahkerimmat äänestäjät, utti myhäilee.

– tarkoituksena on, että summalla hankitaan Helsingin Lastenklinikalle sydänultraäänilaite, joka olisi sitten meidän nimikkolaitteemme, toimitusjohtaja nyman sanoo.

– kansainvälisenä toimijana staplesilla on paljon etiikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä ohjelmia. esimerkiksi Yhdysvalloissa yhteiskuntavastuuseen liittyviä tapahtumia on usein enemmän kuin meillä suomessa, nyman kertoo.

Perinteikkään perheyrityksen pohjalta staplesin edeltäjä Lindell oli 120-vuotias perheyritys neljännessä sukupolvessa ja toiminut alusta asti tällä samaisella toimistotarvikealalla sen eri muodoissaan. Heinäkuun 2. päivä vuonna 2010

Staples Finland Oy:n toimitusjohtaja Bo Nyman ja HR-koordinaattori Kirsi Utti ovat mielellään mukana auttamassa Lastenklinikoiden Kummeja ja sitä kautta pieniä lapsipotilaita.

Lindell myytiin kansainväliselle staplesyritykselle.

– arvomaailma, toimintamalli ja asiakaskunta ovat yhä melko lailla samat, joten siirtyminen isompien siipien suojaan oli helppo, toteaa jo Lindellinkin aikana toimitusjohtajana ollut nyman.

– Meillä on paljon pitkiä työsuhteita, eikä vaihtuvuus ole yrityskaupan jälkeenkään ollut suurta. staplesin myynnistä 75 prosenttia on toimisto- ja atk-tarvikkeita. Yrityksen suomen pääkonttori on Helsingin Lauttasaaressa.

Varsinaisia myyntitoimistoja on kymmenkunta ympäri valtakunnan. omia myymä-

löitä staplesilla on seitsemän, joista kaksi Helsingissä.

– on tärkeää olla näkyvissä, ja myymälät antavat paikkakunnillaan fyysisen läsnäolon tunteen, nyman korostaa. staplesilla on suomessa henkilökuntaa n. 120, joista puolet pääkonttorissa.

Moderni keskusvarasto sijaitsee tuusulassa. siellä on kolmisenkymmentä työntekijää.

Verkkokauppa on vahvasti valtaamassa alaa toimistokaupassakin.

– olemme valmistautumassa siihen, että olemme silläkin saralla markkinajohtaja, toimitusjohtaja nyman kertoo. ❏ Lahjoitus I www.kummit.fi

29

KLINIKKAVIERAAT

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Tanssijat hyvän mielen lähettiläinä

Kansallisbaletti toi elämyksiä klinikalle Suomen Kansallisbaletin tanssijat ry:n ensimmäinen kummivierailu Helsingin Lastenklinikalla tammikuun lopulla tarjosi elämyksiä niille kymmenille lapsille, jotka olivat saapuneet seuraamaan esitystä. noin PuoLen tunnin sessiossa nähtiin yhteensä yhdeksän tanssijan esittämänä viisi esitystä: Fotoshoppa, schererazade, genzonon kukkaisfestivaali, La banda sonora sekä taikakone baletista Pähkinänsärkijä.

– Yhteistyö Lastenklinikan kanssa on herättänyt suurta kiinnostusta ja positiivista intoa suomen kansallisbaletin tanssijoiden keskuudessa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Ville Mäki.

– Jos kaikki halukkaat olisi otettu tälle ensimmäiselle kerralle mukaan, meitä olisi ollut täällä ainakin kolmekymmentä tanssijaa. tanssijoiden klinikkavierailuista on tarkoitus tehdä perinne.

– ajatuksena on vierailla klinikoilla erilaisilla kokoonpanoilla tasaisin väliajoin, Mäki sanoo.

Lastenklinikan potilas Sofia Stenberg nautti balettiesityksistä ja pääsi sen jälkeen poseeraamaan tanssija Charlotte Schaumanin kanssa.

30

www.kummit.fi I Klinikkavieraat

Sara Saviola mandoliinina.

Charlotte Schauman ja Teemu Tainio: FotoShoppa

– Mielellämme esiintyisimme myös kummien isommissa tilaisuuksissa. suuremmassa tilassa pystyisimme esiintymään isommalla porukalla.

Myös muualle Suomeen

< Mai Komori ja Jani Talo: Schererazade, pas de deux

Lastenklinikat on suomen kansallisbaletin tanssijat ry:n itse valitsema hyväntekeväisyyskohde.

– Haluamme tuoda lapsille iloa ja elämyksiä, eikä tämän yhteistyön ole suinkaan tarkoitus keskittyä Helsinkiin, vaan aiomme vierailla myös suomen muilla yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla, Mäki korostaa.

– Heti tällä ensimmäisellä kerralla oli mukava nähdä lasten ilmeitä esitystemme aikana, eikä tällaisen ajan lahjoittaminen ole tosiaankaan meille mikään ongelma. Yleensä asiat saadaan järjestymään, jos siihen vain on halua. ajatus balettiesitysten tuomisesta klinikkalasten katsottavaksi syntyi käytännössä vuosi sitten.

– tanssijat ovat aina suhtautuneet hyväntekeväisyystyöhön positiivisesti. kun olin itse viime keväänä

Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden debyyttikokoonpano Lastenklinikalla: vasemmalta Ville Mäki, Charlotte Schauman, Mai Komori, Emmi Pennanen, Jani Talo, Sara Saviola, Terhi Räsänen ja Hiirikuninkaan puvun sisällä Teemu Tainio.

sairauslomalla, minulla oli tilaisuus viedä tätä yhteistyöasiaa eteenpäin. tapasin Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajan Anne Knasterin, joka kertoi, että heillä olisi toiveena yhteistyö tällaisen ”erityyppisen joukkueen” kanssa. siitä se lähti, kertoo Mäki ja haluaa samalla kiittää Yleisöyhteistyöltä (YYt) saadusta avusta puitteiden luomisessa Lastenklinikalle.

– Muuten olisimme joutuneet tanssimaan täällä ilman valoja, mattoja ja kunnollisia äänentoistolaitteita. ❏ Klinikkavieras I www.kummit.fi

31

LAHJOITUS Teksti ja kuva: Matti Hannula

Ei hullumpi eläkepäivien harrastus

Sirkka Pitkänen ompelee vaatteita klinikkalasten leikkeihin Eläkkeellä oleva ompelija Sirkka Pitkänen on löytänyt ammattinsa kautta hienon tavan saada hyvän mielen sekä itselleen että sairaille lapsille, jotka joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja Lastenklinikalla. sirkka Pitkänen tYÖskenteLi 40 vuoden ajan suomen kansallisoopperan puvustossa, mistä hän jäi eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten.

– Lapsesta saakka olen ommellut vaatteita, ensin nukeille, Pitkänen kertoo.

– kun oopperan puvustoon vuonna 1963 etsittiin lehti-ilmoituksella ompelijaa, hain paikkaa ja tulin valituksi. sitä ennen Pitkänen oli kouluttautunut käsityönopettajaopistossa ammattiompelijaksi ja ollut saksassa ompelijan töissä.

Pitkäsen työpaikka suomen kansallisoopperassa Helsingissä oli ensimmäiset 30 vuotta bulevardilla ja viimeiset 10 vuotta uudessa, vuonna 1993 valmistuneessa oopperatalossa lähellä töölönlahtea.

– kansallisooppera oli todella mukava

työpaikka. ilmapiiri oli hyvä ja sekä työkaverit, johtajatar että oopperan taiteilijat erittäin miellyttäviä, Pitkänen kehuu. kansallisoopperassa kesälomat olivat siihen aikaan niin pitkät, että Pitkänen kollegoineen saattoi ottaa kesäksi muuta ompelijan hommaa.

– kun muun muassa Irma Rewell oli Vaasan oopperassa, teimme sinne töitä, kuten myös savonlinnan oopperalle.

Viimeinen näyttely Lastenklinikoiden kummeille lahjoittamansa vaatteet Pitkänen on ommellut kaikki itse.

– en osaa olla tekemättä mitään.

Vaatteiden lahjoittaminen kummeille ja sitä kautta lastenklinikoiden lapsille sai al-

kunsa muutama vuosi sitten siitä, kun Pitkänen alkoi ommella vaatteita Pohjois-Helsingissä sijaitsevan Malmin toimintakeskuksen ikkunanäyttelyyn.

– tein prinssejä, prinsessoja, Harald Hirmuista, Mustaa Pekkaa, ynnä muuta, Pitkänen kertoo.

– sittemmin olen neljänä vuonna pitänyt Malmin toimintakeskuksessa seinänäyttelynkin, vaikka ensin olin sitä mieltä, etteivät vaatteet sellaisessa pääse oikeuksiinsa. kuukauden kestävän ikkuna- tai seinänäyttelyn jälkeen on ollut myyntinäyttely.

Vaatteet, jotka eivät ole menneet kaupaksi, Pitkänen on lahjoittanut kummeille. nyt maaliskuussa Pitkäsellä oli Malmilla viimeinen näyttely.

– Pidän paussia. toki teen edelleen vaatteita aina silloin, kun huvittaa. Mutta ainakin toistaiseksi tuon ne sitten suoraan kummeille.

”Voisinhan joskus käydä katsomassa”

Sirkka Pitkäsen Kummeille lahjoittamat vaatteet ovat tuoneet iloa monille klinikkalapsille.

32

www.kummit.fi I Lahjoitus

sirkka Pitkänen ei ole koskaan käynyt Lastenklinikalla.

– Pelkästä lahjoittamisesta tulee hyvä mieli. Mutta voisinhan toki joskus käydä katsomassa, miten lapset niillä minun tekemilläni vaatteilla siellä sairaalassa ollessaan leikkivät. kerran kummit sai kirjeen eräältä sairaalta viisivuotiaalta tytöltä. Hän toivoi pääsevänsä päiväkotiin katsomaan kavereitaan ja saavansa olla yhden päivän prinsessana. kummit kysyi Pitkäseltä, voisiko hän tehdä tytölle prinsessapuvun.

– toteutin toiveen. tuo lapsi oli sitten prinsessapuku päällään tv:ssä kummien joulukonsertin insertissä. eräs ystävättäreni oli sen insertin nähnyt ja kertoi arvanneensa heti, kenen tekemä se puku oli. tuollaiset jutut lämmittävät suuresti tällaisen eläkeläisen mieltä, sirkka Pitkänen sanoo. ❏

TEEMU-NALLE COMPOSABLE -PALA 18K KULTAA JA TERÄSTÄ 23,KAIKISTA LAATUKORUN MYYMÄLÖISTÄ! TUET KUMMIT RY:TÄ.

WWW.NOMINATION.COM

LAATUKORU-LIIKKEET LAHJOITTAVAT 10% VUODEN 2013 AIKANA MYYDYISTÄ TEEMU-NALLE-TUNNUKSIN KORISTELLUISTA KUMMILAHJOISTA SEKÄ NOMINATION-KORUPALASTA LASTENKLINIKOIDEN KUMMEILLE. LAHJOITUKSELLA HANKITAAN KESKOSKAAPPEJA LASTENKLINIKOILLE.

HELSINKI • ESPOO • VANTAA • HYVINKÄÄ • RIIHIMÄKI • LAHTI • TAMPERE w w w.laatuk or u.fi • info@laatukor u.fi

Kuva: Tomi Palsa

TUULI

HANNA PARTANEN

Hanna-kummin viisaat valinnat

Hei, me leivotaan!

LeiPOMiNeN yHDeSSä ON KiVaa! Joskus toki sotkua saattaa syntyä, mutta sitten opitaan yhdessä myös siivousta. Jos haluaa leipoa usein, kannattaa toki miettiä myös sämpylöiden, teeleipien, pullien ja leivonnaisten terveellisyyttä. esimerkiksi suolan käyttömäärään sekä jauhojen kuitupitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Sämpylätaikinaan menevät helposti aamun kaurapuuron jämät tai edellisen päivän porkkanaraasteen loput.

Kysy!

Hanna vastaa Meidän äiti tykkää leipoa paljon.

Onko epäterveellistä, jos syö vaikka pullaa tai mokkapaloja lähes joka päivä?

Anni 5 v.

Hei aNNi! Kiva, että teidän äiti leipoo, ja toivottavasti pääset välillä mukaan leipomaan. Jos syöt muuten tosi terveellisesti ja karkkipäivänä kohtuullisen määrän karkkia, niin kyllä pienen pullan voi syödä useamman kerran viikossa. Jos haluaa herkutella pullalla usein, voi sitä tehdä hieman terveellisemmin vaikkapa tekemällä pullasta ennen paistamista suunnilleen sinun nyrkkisi kokoisen. Voitte välillä leipoa myös vaikka iltapalaksi suolaisia piiraita tms. ❏

Reseptit Nopeat teeleivät 4 dl sämpyläjauhoja (osan voi korvata täysjyvävehnäjauhoilla) 2 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa ½ dl juoksevaa margariinia 2 dl maitoa tai piimää

Jos pullia leivotaan suuri määrä kerralla, kannattaa muistaa laittaa heti osa pakkaseen, että annoskoko pysyy kohtuudessa seuraavina päivinä.

Kun leipomiseen tulee hyvä näppituntuma, voi kokeilla vaihtaa vehnäjauhot osittain esim. Ω Täysjyvävehnäjauhoihin Ω Sämpyläjauhoihin Ω erilaisiin hiutaleisiin tai leseisiin Ω Juuresraasteisiin Ω Kaurapuuron jämiin

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään , lisätään juokseva margariini ja neste .

Taikinasta muotoillaan käsin leivinpaperille pellille kaksi pyöreää ja matalaa leipää. Leivät jaetaan veitse llä neljään osaan, pistellään ja paistetaan 225 asteessa n. 15 minuuttia. Päälle voi halutessaan laittaa myös pienen mää rän juustoraastetta tuomaan makua.

Korvapuustit kuitupitoisemmin 2 ½ dl rasvatonta maitoa ½ pkt hiivaa tai kuivahiivaa pakkauksen ohjeen mukaan ½ tl suolaa 1 dl sokeria (1 tl hienonnettua kardemummaa) 6 – 7 dl hiivaleipäjauhoja 1 dl kauraleseitä 100 g pullomargariinia (esim. Flora Culinesse) Täyte: 50 g margariinia (esim. Keiju 60% ) n. ½ dl sokeria kanelia Voiteluun kananmunaa Pinnalle raesokeria 1. Liuota tuorehiiva kädenlämpöise en maitoon.

2. Lisää taikinanesteeseen suola, sokeri, leseet ja kardemumma.

3. Lisää jauhoja vähitellen koko ajan alustaen.

4. Lisää loppuvaiheessa pehmeä rasva ja vielä tarvittaessa jauhoja. Alusta taiki na tasaiseksi ja kimmoisaksi.

5. Anna kohota lämpimässä paikassa hyvin peitettyinä kooltaan noin kaksinkert aiseksi.

6. Kauli taikina levyksi.

7. Levitä levylle pehmeä rasva ja ripot tele päälle sokeria ja kanelia.

8. Kääri levy rullaksi, jätä saumakoh ta työpöytää vasten.

9. Leikkaa rullasta vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta noin 3 cm ja kapeammalta 1,5 cm.

10. Nosta palat leivinpöydällä pystyyn niin, että kapeampi puoli tulee ylöspäin. Pain a molemmilla peukaloilla pullan päält ä aivan pohjaan asti venyttäen samalla peukaloilla taikinaa ulospäin.

11. Anna kohota pellillä leivinpaperin päällä peitettyinä lämpimässä paika ssa.

12. Voitele puustit munalla ja ripottele päälle raesokeria.

13. Paista 225 asteessa keskitasolla 10–1 5 minuuttia.

Hanna Partanen

www.kummit.fi

37

..

YHTEISTYÖKUMPPANI Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Koko Gefilus®-ravintolisäperhe nyt mukana

Oriola laajensi Kummityhteistyötään Lääketukkukauppa Oriola on jo kolmatta vuotta Lastenklinikoiden Kummien kumppani. Tämän vuoden sopimuksessa laajennettiin reilusti rojaltituotevalikoimaa ja otettiin kohteeksi toinenkin Lastenklinikan yksikkö.

TUOTePääLLiKKö JOHaNNa SVeNSK kertoo yhteistyön toimineen kivuttomasti.

– Olemme erittäin tyytyväisiä ja iloisia siitä, että tästä yhteistyöstä on jo muotoutunut ikään kuin jatkumo, hän sanoo.

– apteekit ovat ottaneet erittäin myönteisesti vastaan Kummit-kampanjamme, ja olen huomannut, että Kummeilla on yleensäkin erittäin hyvä kaiku kaikkien sairaanja terveydenhoitoammattikuntien keskuudessa.

Viimeksi sovittiin kalenterivuodesta 2013.

– Uskon, että alamme jo hyvissä ajoin syksyllä neuvotella ensi vuodesta, Svensk ennakoi. ennen Kummit-yhteistyötä Oriolalla oli jo Tuotepäällikkö Johanna Svensk on iloinen siitä, että Oriolan ja Kummien yhteistyöstä on muodostunut jatkumo.

pitkään ollut tahtotila, että se haluaa tehdä hyvää ja osallistua auttamiseen tavalla tai toisella.

– Kun miettii Gefilus-valmisteitamme, on Kummit äärimmäisen luonteva vaihtoehto. Nyt kun vielä lastensairaala on siinä kunnossa kuin on, niin kaikki tuki on varmasti erittäin tervetullutta, Svensk tuumii.

Oriola Consumer Health -yksikkö on kahden viimeisen vuoden aikana lahjoittanut osan Gefilus-ravintolisien myynnin tuotosta Kummeille. Lahjoitussumma on ollut molemmilla kerroilla merkittävä.

Viime vuoden lopulla myös konsernitaso (Oriola-KD) osallistui Kummit-yhteistyöhön sijoittamalla joulutervehdysrahat hyväntekeväisyyteen. Summa, 10 000 euroa, kohdistettiin Helsingin Lastenklinikan elinsiirtoosastolle sähköisten pinnasänkyjen hankintaan. Niitä tarvitaan helpottamaan sekä dialyysi- että elinsiirtopotilaiden hoitotyötä.

Myös Oriolan Gefilus-rojaltit on kohdistettu elinsiirto-osastolle, jonne kaikki lasten elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty.

Koko sortimentilla Oriolan Kummit-kampanjassa on aiemmin ollut mukana vain muutama Gefilus-ravintolisä. Nyt Oriola lahjoittaa Kummeille neljä senttiä jokaisesta ostetusta Gefilus-tuotteestaan.

– Näin on meille markkinoinnillisesti helpompaa, Svensk selvittää strategiamuutoksen syytä.

– Kieltämättä kuluttajiltakin on tullut palautetta, että he haluaisivat osallistua Kummien auttamiseen, mutta käyttävät syystä tai toisesta jotakin muuta Gefilusravintolisävalmistemuotoa, joka ei ole ns.

Kummi-tuote.

Oriola on ottanut Kummit entistä aktiivisemmin mukaan myös viestinnässään.

– Teimme juuri muun muassa uudet 38

www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster toi joulukuussa elinsiirtoosastolle iloisen viestin Oriola-KD:n lahjoituksesta sähköisten pinnasänkyjen hankintaan. Tässä pikkupotilas Isla vielä perinteisessä sängyssä. Vasemmalla osastonhoitaja Annika von Schantz.

tv-mainokset, joissa Kummit on mukana.

Myös radiomainonnassamme Kummit kuuluu, tuotepäällikkö Svensk kertoo.

Paitsi tuotteiden osalta on Oriolan ja Kummien yhteistyö laajentunut myös lahjoitusten kohdistamisen suhteen.

– Nyt meillä on elinsiirto-osaston lisäksi kohteena myös Lastenklinikan Uro-gastro -yksikkö, mikä on luonteva valinta, kun puhutaan maitohappobakteereista.

Uro-gastro -yksikössä tutkitaan ja hoidetaan polikliinisesti virtsateiden ja suoliston toiminnallisista, rakenteellisista ja neurogeenisista häiriöistä kärsiviä potilaita.

– Lahjoitusvarat menevät sitten kulloisenkin tarpeen mukaan joko K3:lle (elinsiirto-osasto) tai gastroon. ❏

.. .. ......... .......... 23.5.2013..........................

Taiteilija Vesa-Matti Loirin suojeleman tapahtumapäivän ohjelma: Hyväntekeväisyys Golf Talissa klo 08.00-15.00 Mukana pelaamassa mm. presidentti Martti Ahtisaari, Leijona-GM Jari Kurri sekä monia muita huippu-urheilijoita ja julkisuudesta tunnettuja henkilöitä.

Seminaari & Gaalaillallinen Finlandia-talossa klo 15.00–18.30 Seminaarissa on 8 puhujaa, jotka kertovat 'oman elämänsä keväästä' eli siitä tapahtumasta/kokemuksesta, joka on eniten muuttanut heidän elämäänsä. Puhujina mm. Juhani Tamminen, Timo Soini, Mato Valtonen, Antti Jokinen, Vesa-Matti Loiri, Sedu Koskinen sekä muutama yllätysnimi.

Sirkus-musikaali-konsertti Hartwall-areenalla klo 19.30–21.00 Tapahtumapäivän huipentumassa yhdistellään elementtejä konsertista, sirkuksesta ja musikaalista – tulossa on monia ennennäkemättömiä numeroita! Riku Niemisen ohjaaman spektaakkelin juontajina ovat Axl Smith, Robin ja Mikko Leppilampi. Esiintyjinä nähdään monia eturivin tähtiartisteja mm. Isac Elliot, Ipanapa, Hevisaurus, Uniikki ja Elastinen.

www.elamankevat.com

Erikoisliina lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi Viledan yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa jatkuu: Jokaisesta myydystä Kummit-kampanjaliinarullasta Vileda lahjoittaa tänäkin keväänä 10 snt lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Kolmen vuoden kokonaislahjoitus on jo yli 50 000 euroa, ja potti jatkaa nyt kasvuaan. Viledan ja Kummien tavoitteena onkin pitkäjänteinen ja tuloksellinen yhteistyö.

vileda.fi

Kampanjalla kerättävillä varoilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri lähettää työntekijänsä Yhdysvaltoihin koulutukseen, jossa tämä saa valmiudet kouluttaa muuta henkilökuntaa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Liinan geometrinen kuosi ja värit ovat suunniteltu juuri tätä kampanjaa varten.

Liinaa on saatavilla vain rajoitetun ajan.

YHTEISTYÖKUMPPANI Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kummit-yhteistyötä korkealla profiililla

Tiimari tutkailee jo seuraavaa steppiä Askarteluun, lastenjuhlaan ja kodin somistamiseen erikoistuneen vähittäiskauppaketju Tiimarin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä on menossa jo viides vuosi.

TiiMariN TaHOLTa tuo yhteistyö on kaikkea muuta kuin pienimuotoista.

– Kaikissa Kummien tapahtumissa yritämme olla mukana ja olemme keskittäneet kaikki sponsori- ja lahjoitusvarat tähän yhteen kohteeseen, sanoo Tiimarin toimitusjohtajan pallilla nyt kaksi vuotta istunut Niila Rajala.

– Tähän liikkuvaan junaan oli helppo hypätä, sillä Kummit oli minulle tuttu yhteistyöorganisaatio jo Keskon ajoiltani.

Olin menettänyt sille sydämeni jo aiemmin.

Viime vuonna Tiimari keräsi Kummeille rahaa peräti 164 000 euroa.

– Siitä 30 000 kohdistettiin etukäteen sovitusti Helsingin Lastenklinikan hengityskoneeseen. Toinen 30 000 kohdistettiin lastenpsykiatriseen Voimaperheet-hankkeeseen. Loput, eli runsaat 100 000 euroa, jaettiin valtakunnallisesti lastenklinikoiden kesken, rajala kertoo.

Tiimarilla on Kummit-yhteistyöstä luonnollisesti pelkästään myönteisiä kokemuksia.

– Kahtaalta, Niila rajala korostaa.

– äidit ja tyttäret ovat pääasialliset asiakasryhmämme. arvomaailmat kohtaavat, ja sieltä saamme positiivista palautetta. Sitä tulee myös myymälähenkilökunnalta; keräykset tekevät heillekin hyvän mielen.

Tiimarin kassoilla asiakas pystyy Kummikampanjan aikana ostamaan ns. haamutuotteen eli lisäämään summaan haluamansa rahamäärän, joka tilitetään lyhentämättömänä Kummeille. Lisäksi Tiimari myy Kummit-tuotteita.

Uusi myymäläkonsepti Tiimari on perustettu 1970-luvun puolivälissä ja on lähtöisin Lahdesta, missä sen keskusvarasto edelleen sijaitsee. Pääkonttori on Vantaalla viihdekeskus Flamingon kyljessä.

Tiimari toimii Suomessa ja Baltiassa. Ketjussa on lähes 200 vähittäismyymälää, joista Baltiassa parikymmentä. Tiimari on pörssiyhtiö, jonka liikevaihto on runsaat 60

Tiimarin toimitusjohtaja Niila Rajalalle Kummit-yhteistyö on sydämen asia.

miljoonaa. Henkilökuntaa on noin 550, joista valtaosa myymälähenkilökuntaa.

Tiimarin löytää kaikista Suomen keskeisimmistä kauppakeskuksista, toki ns. kivijalkamyymälöitäkin löytyy runsaasti.

– Olemme hyvää vauhtia levittämässä uutta myymäläkonseptia. Uudenaikainen Tiimari on hyvin erilainen kuin vanha. asioinnin helppouteen on panostettu monin tavoin, toimitusjohtaja rajala selvittää.

– Uusittuja myymälöitä on tällä hetkellä 20, ja niiden osalta sekä asiakastyytyväisyys- että taloudelliset tulokset ovat todella hyviä. Jos vanha Tiimari oli kliinisen valkoinen, niin tämä uusi on kotoisen lämpöinen, hän vertaa ja kertoo myös tuotevalikoimaa kehitettävän.

Henkilökunta paremmin mukaan Tiimari on jo neuvotellut Kummien kanssa yhteistyön laajentamisesta entisestään.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus katsoa, mikä olisi seuraava steppi, rajala sanoo.

– Henkilökuntaamme olen jo yrittänyt saada enemmän mukaan. Viime syksynä kokeilimme sellaista, että myymäläpäälliköt kävivät alueellisesti viemässä jouluaskartelutarvikkeita lastenklinikoiden osastoille.

Sen tyyppistä työtä tulemme varmaankin lisäämään; olemaan aktiivisia suoraan klinikoiden kanssa. Se konkretisoi omille työntekijöillemme tämän yhteistyön tärkeyttä. ❏ Yhteistyökumppani I www.kummit.fi

41

KLINIKKAVIERAS Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Olli Herman ilahdutti TAYS:n lapsipotilaita

Rokkikukko kävi klinikkavierailulla Reckless Love -yhtyeen keulahahmo Olli Herman kävi 4. maaliskuuta ilahduttamassa lapsipotilaita Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

KUOPiOLaiSSyNTyiNeN OLLi HerMaN (oikealta nimeltään Olli Herman Kosunen) asuu tätä nykyä Tampereella. TayS:n lastenklinikalla vierailu oli hänen ensimmäinen käyntinsä lastensairaalassa.

– ennen rock-uraani olen ollut opettajana, joten lasten kanssa on kyllä tullut touhuttua, hän kertoi visiittinsä alkajaisiksi.

– Lapsissa riemukkainta on se, että he eivät surkuttele turhia vaan keskittyvät elämiseen.

– rankkoja asioita täällä joutuu kohtaamaan. Potilaat itse tuntuvat silti olevan kaikkein aurinkoisimmalla tuulella, Olli Herman hämmästeli.

– Mukava, jos saan omalla läsnäolollani piristettyä heidän päiväänsä.

Osastokierrosten jälkeen Olli Hermanin mieleen oli päällimmäisenä jäänyt mieleen autokolarissa pari viikkoa aiemmin päähänsä vammautunut Oskari.

– Puhekaan ei vielä pojalla pelannut, mutta siitä huolimatta risto räppääjä -dvd:t olivat esillä ja aku ankat luvussa. Masentuneisuutta en hänen kasvoillaan havainnut, Olli Herman sanoi.

< Olli Herman oli ensimmäistä kertaa visiitillä lastensairaalassa.

42

www.kummit.fi I Klinikkavieras

>

Miika Välimäki Kihniöstä otti tuntumaa rocktähteen Marita-äitinsä sylissä.

Akaalainen Henri Könnilä, 12, sai L06:lla Olli Hermanista hetkeksi elokuvankatseluseuraa. Kuten kuvasta näkyy, siniset kenkäsuojukset istuivat hienosti rokkikukon imagoon.

– Pienestä flunssasta valittajien olisi syytä käydä täällä vähän vilkaisemassa, miten elämä oikeasti otetaan.

Olli Herman lupasi itse tulla toistekin.

– Mielelläni tulen, jos tarvetta on ja aikaa löytyy.

Tamperelainen Oskari Keränen oli ollut pari viikkoa aiemmin autokolarissa, mutta jo hyvää vauhtia siitä toipumassa.

>

< Lahtelainen Pihla Paunonen, 7, pääsi lasten poliklinikan aulassa Olli Hermanin polvelle poseeraamaan.

Uusi sinkku kohta ulos

> Inka Saarela Sastamalasta otti jalkaoperaation jälkeen ensi askeleitaan kyynärsauvoilla ja sai yllätystukijakseen Olli Hermanin.

Olli Herman oli Kuorosota -tv-ohjelman kolmannella tuotantokaudella (2010 – 11) Kuopion kuoron johtajana.

Voice of Finlandin ensimmäisellä tuotantokaudella vuosi sitten hän toimi tähtivalmentaja-tuomari Lauri Tähkän musiikillisena neuvonantajana. reckless Love -yhtyeen tuorein pitkäsoitto on puolisentoista vuotta sitten ilmestynyt Animal Attraction.

Sen jälkeen on bändiltä ilmestynyt tosin minialbumi, suomalaisittain eP-levy, joita Olli Herman TayS:n nuorille potilaillekin nimmarikorttien ohessa jakeli.

Se sisältää parin uudelleen miksatun kappaleen lisäksi muun muassa joitakin liveäänitteitä reckless Loven viimekesäiseltä Helsinki-päivän keikalta Kaisaniemestä.

Maaliskuussa reckless Love alkoi tehdä uutta musiikkivideota sinkusta, joka julkaistaan keväämmällä. Uusi albumi on tulossa ulos loppukesästä. ❏ Klinikkavieras I www.kummit.fi

43

LAHJOITUS Teksti ja kuva: Matti Hannula

Metsä Tissue, Pfizer ja Oras yhdessä hyvällä asialla

Kymppitonni käsihygieniaan Lastenklinikoiden Kummien hyväksi viime lokakuussa Helsingin Narinkkatorilla Pese kädet -tempauksen puitteissa lipaskeräyksen toteuttaneet yritykset Pfi zer, Oras ja Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen Katrin-brändi luovuttivat Kalevalan päivänä 28. helmikuuta Helsingin Lastenklinikalla 10 000 euroa käytettäväksi käsihygienian parantamiseen.

KaiKeN KaiKKiaaN lipaskeräystä oli Narinkkatorilla toteuttamassa runsaat 50 yritysten työntekijää toimitusjohtajia myöten.

– Päätimme yhdessä tehdä viestintää käsienpesun edistämiseksi, mutta emme halunneet tehdä sitä tylsällä tavalla, kertoi Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen markkinointijohtaja Jussi Haapkylä.

– yhdeksänportaisen käsienpesuohjeistuksen esillepano on toki tärkeää, mutta sitä kautta viesti ei mene läpi. aiemmin samainen yritystrio oli tempaissut käsihygienian puolesta muun muassa Ullanlinnanmäen vappukarkeloissa, Seinäjoen Tangomarkkinoilla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Kummien hyväksi toteutetussa kampanjassa ovat olleet mukana myös infektiolääkäriyhdistys ja Sairaalalääkäriyhdistys sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

– Minunkin mielestäni käsihygienia-

asiaa on lähestyttävä raikkaasti, totesi Lastenklinikan infektiotautien ylilääkäri Harri Saxen.

– Otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita.

Monipuolinen suunnitelma Hygieniahoitaja Leena Simons oli yhdessä ylilääkäri Saxenin kanssa jo laatinut tarkan suunnitelman lahjoitusvarojen käytöstä.

– Koska rahasumma oli näinkin suuri, olemme jakaneet sen käytön kahdelle vuodelle, Simons kertoi.

– emmekä halunneet käyttää lahjoitusta vain yhteen kohteeseen vaan muun muassa sekä käsidesinfektioautomaatteihin että henkilökunnan koulutukseen ja käsihygieniaa käsittelevän kirjallisuuden ja aikakauslehden (The Journal of Hospital infection) hankintaan.

Simons oli innoissaan päästyään poh-

timaan sijoituskohteita ”ylimääräiselle rahalle”.

– Varsinkin kun omassa budjetissamme esimerkiksi koulutukseen liikenevät varat ovat todella kiven takana. isona asiana saamme nyt toteutettua muun muassa talon ulkopuolisen puolen päivän koulutuksen osastojen hygieniavastaaville.

Se on suunnitelmassa ensi vuoden puolella. rokotteiden lääketieteellinen asiantuntija Heidi Åhman ja viestintäpäällikkö Taija Sievänen totesivat Pfizerin puolesta, että on itsestään selvää, että Lastenklinikka saa omalla asiantuntemuksellaan itse tarkemmalla tasolla päättää varojen käytöstä.

Sekä Metsä Tissuen Haapkylä että Oraksen myyntijohtaja Marko Sundholm olivat erityisen ilahtuneita Saxenin ja Simonsin suunnitelman monitahoisuudesta.

– etenkin koulutukseen satsaaminen on hieno asia, Haapkylä sanoi. ❏

Kymppitonnin shekkiä olivat luovuttamassa myyntijohtaja Marko Sundholm Orakselta (vas.), viestintäpäällikkö Taija Sievänen ja rokotteiden lääketieteellinen asiantuntija Heidi Åhman Pfizeriltä sekä markkinointijohtaja Jussi Haapkylä Metsä Tissuesta.

Shekkiä olivat Lastenklinikan puolesta vastaanottamassa hygieniahoitaja Leena Simons ja ylilääkäri Harri Saxen.

Takana oikealla projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

44

www.kummit.fi I Lahjoitus

KLINIKKAVIERAS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Ystävänpäivän yllätys

Herra Hevisaurus piipahti poliklinikalla Moni Helsingin Lastenklinikan poliklinikan potilas hieraisi ystävänpäivänä, 14. helmikuuta, silmiään. Herra Hevisaurus ilmestyi ilmielävänä poliklinikan aulaan.

HeViSaUrUS-yHTyeeN iso mutta ystävällinen keulahahmo muun muassa poseerasi lasten kanssa kameroille ja jakoi nimmarikortteja.

Herra Hevisaurus kertoi myös, että hevisaurukset ovat valmistelleet mahtavan uuden Hevisaurus-musikaalin ’Velhojenvuoren salaisuus’. Sitä esitetään Linnanmäen Peacock-teatterissa ennakkonäytökset mukaan lukien 16 kertaa. ensi-ilta on 19. huhtikuuta ja viimeinen näytös 19. kesäkuuta.

Tervemenoa katsomaan! rräyH! ❏

Hevisa urus esiinty y Kumm ien Elämän Kevät -konse Hartwa rtissa ll Areen assa 23. tou kokuut a.

>

Myös espoolainen Jemina Åkerlund, 10, pääsi poseeraamaan isokokoisen lastenystävän kanssa.

> Poliklinikan aulassa Herra Hevisaurus otti seitsemänvuotiaan haarajokelaisen Santeri Juvosen hellään huomaansa.

Klinikkavieras I www.kummit.fi

45

LAHJOITUS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Sadan euron kotiosumat eivät valitettavasti kantaneet pudotuspeleihin

Neste Oil maksoi taas Blues-maaleista hienon potin Jääkiekon SM-liigan pudotuspelit jäivät Espoon Bluesilta tänä keväänä haaveeksi ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Lastenklinikoiden Kummien onneksi Blues oli kuitenkin liigan kuudenneksi paras kotijoukkue. Jokaisesta Bluesin kotiottelumaalista Neste Oil nimittäin maksaa Kummeille 100 euroa.

NeSTe OiLiN markkinointijohtaja Sirpa Tuomi seuraa Bluesin kotipelit paikan päällä Barona areenassa aina kun suinkin mahdollista. Hän vieläpä tuplaa tai triplaa panoksen silloin tällöin, kun kyseessä on normaalia ”isompi” peli.

Blues teki menneen runkosarjakauden kotipeleissään yhteensä 86 maalia ja olisi kotipistevauhdillaan mennyt heittämällä pudotuspeleihin. Valitettavasti kauden vierassaldo oli niin paljon kehnompi, että Blues oli runkosarjan päättyessä vasta sijalla 12, kahden sijan ja kuuden pisteen päässä alemmasta pudotuspeliviivasta.

Helmikuun 12. päivä ennen Blues-Kärpät -ottelua Jääkiekko Espoon toimitusjohtaja Petri Pusa ja Neste Oilin markkinointijohtaja Sirpa Tuomi luovuttivat Kummien toiminnanjohtaja Anne Knasterille ja Teemu-nallelle siihen mennessä tehdyistä maaleista kertyneen 5500 euron shekin.

46

www.kummit.fi I Lahjoitus

< Yhdessä hyvän asian puolesta: vasemmalta Neste Oilin markkinointijohtaja Sirpa Tuomi, Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster, Jääkiekko Espoon varatoimitusjohtaja Peter Ahola sekä Jorvista lasten infektio-osaston osastonlääkäri Tarja Rautanen ja lastenosastolta osastonhoitaja Tuula Korhonen sekä osastonylilääkäri Timo Klemola.

> Kolmevuotias Jesse Hiltunen oli Jorvin lastenosastolla potilaana Anne-äitinsä huomassa, kun Blues-pelaajat Miro Aaltonen (vas.), Jani Hakanpää ja Tobias Salmelainen piipahtivat piristämässä.

Bluesin helmikuun kotiotteluissa Kärppiä ja Tapparaa vastaan pelattiin yleisöpeliä. Mitä suurempi meteli, sitä isompi lahjoitus.

Monimuotoista yhteistyötä Viime vuoden aikana Neste Oil kartutti Bluesin tekemien maalien myötä Kummien kassaa kaikkiaan 12 000 eurolla. rahoilla tuetaan perinteisesti espoolaisen Jorvin sairaalan lastenosastojen toimintaa. Nyt sinne saadaan hankittua kuusi uutta infuusiopumppua.

Markkinointijohtaja Tuomi ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster vierailivat Jorvin lastenosastolla tammikuun lopulla yhdessä Jääkiekko espoo Oy:n varatoimitusjohtaja Peter Aholan sekä kolmen Bluesin liigapelaajan, Miro Aaltosen, Jani Hakanpään ja Tobias Salmelaisen kanssa.

Viikkoa aiemmin Bluesista olivat Jorvissa vierailleet silloinen päävalmentaja Lauri Marjamäki sekä puolustajat Mikko Kuukka ja joukkueen kapteeninakin menneellä kaudella toiminut Arto Laatikainen. He muun muassa pelasivat lapsipotilaiden kanssa pöytälätkää.

Tiistain 12.2. ja perjantain 15.2. kotipeleissään Blues järjesti interaktiivisen yleisöpelin, jossa katsojat pääsivät ääntään käyttämällä tukemaan Lastenklinikoiden Kummeja. ❏ Lahjoitus I www.kummit.fi

47

LAHJOITUS Teksti ja kuva: Matti Hannula

Petri Ulmanen laihdutti Kummeille rahaa

Mukavan tuottoisa Facebooktempaus Tamperelaiselle Petri Ulmaselle, 31, tuli mieleen laihduttaa. Hänelle tuli myös mieleen, että laihduttamalla voi kerätä rahaa. Onneksi Ulmaselle tuli niin ikään mieleen, että laihduttamalla voi kerätä rahaa Lastenklinikoiden Kummeille.

KaiKKi LäHTi SiiS sekä halusta laihduttaa että halusta hyväntekeväisyyteen. Ulmanen toteutti ”kampanjansa” Facebookissa, missä hän keräsi kokoon ryhmän, jonka jäsenet kannustivat Ulmasta lahjoittamalla esimerkiksi euron per Ulmasen laihduttama kilo. Lähtöpainona oli 119 kiloa.

– Tiesin, että porukka lähtisi hyvin mukaan tällaiseen tempaukseen. Jonkin aikaa mietin, mikä olisi sopiva kohde.

Valitsin lastenklinikat, koska olin varma, että sillä saisi porukkaa parhaiten mukaan.

Kaikki haluavat mieluummin auttaa pieniä lapsia kuin jotakin muuta, Ulmanen totesi. aluksi Ulmaselle tuotti pientä ongelmaa lainsäädäntö, jonka mukaan yksityinen henkilö ei saa kerätä rahaa.

– Hetken pyörin ympyrää, kunnes älysin soittaa Lastenklinikoiden Kummeille Helsinkiin. Sitä kautta homma hoitui hel-

posti. Hyvä niin, sillä Facebook-ryhmässä oli jo siinä vaiheessa kolmisensataa nimeä. ei olisi ollut mukava sanoa, ettei homma onnistukaan.

Laitehankintoja Ulmanen laihdutti kaikkiaan yli 30 kiloa, mutta ”virallisena” puolen vuoden kampanja-aikana, juhannuksen ja joulun välillä, hänen painonsa putosi 25,5 kiloa. rahaa kertyi lahjoitustilille 8659,26 euroa.

– Summa olisi varmaankin ollut puolet pienempi, mikäli kohde olisi ollut joku muu, Ulmanen tuumi.

– Saatikka jos olisin itselleni kerännyt, hän naurahti.

Tamperelaisena Ulmanen halusi tietysti kohdistaa summan Kummien kautta Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

– Kun kyselin Facebook-ryhmäläisiltä tarkempaa kohdetta, 95 prosenttia vastaajista ”äänesti” vastasyntyneiden teho-osastoa.

Maaliskuun alussa Ulmanen kävi yhdessä tyttöystävänsä Jonna Jokisen kanssa TayS:ssa luovuttamassa shekin.

– Tämän lahjoituksen myötä osastolle saadaan hankittua siirrettävä valvontamonitori ja Neopuff-elvytyslaite, kertoi osastonhoitaja Maria Sukanen.

Treenaaminen jatkuu Ulmanen laihdutti ensisijaisesti punttisalitreeneillä. Salilla käynti on jatkunut tiiviinä kampanjan jälkeenkin.

– Jouluna tuli heti muutama kilo takaisin, mutta sen jälkeiset lisäkilot ovat pelkkää lihaksiksi muuttunutta läskiä, sillä olen edelleen käynyt salilla 5–6 kertaa viikossa, hän kertoi.

– Laihduttaminen oli ihan mukavaa, vaikka pieni paine olikin koko ajan päällä.

Sen jälkeen tuli vähän tyhjä olo: ei tarvinnut enää käydä puntarissa eikä raportoida kenellekään. Mutta motivaatio treenaamiseen on edelleen yhtä iso, Ulmanen vakuutti.

Hänen tempauksestaan kannattaa ottaa vinkiksi, mikäli kaipaa hyvää mieltä tuottavia lisämotivaattoreita laihduttamiseensa. Tarkempia menettelyohjeita voi kysyä Lastenklinikoiden Kummeilta. ❏ Petri Ulmanen lahjoitti laihdutuksellaan Facebookissa keräämänsä varat TAYS:n vastasyntyneiden teho-osastolle.

Vasemmalla projektipäällikkö Susanna Laurila Lastenklinikoiden Kummeista ja osastonhoitaja Maria Sukanen, oikealla Ulmasen tyttöystävä Jonna Jokinen.

48

www.kummit.fi I Lahjoitus

KLINIKKAVIERAS

Antti Tuisku lauloi poliklinikan aulassa Lasse Sakaran säestyksellä muutaman biisin.

Teksti ja kuvat: Matti Valli

Kymmenen vuotta täyteen

Antti Tuiskulla kiireinen juhlavuosi Antti Tuisku ehti jouluviikolla kiireidensä keskellä pikaiselle esiintymis- ja nimmarivisiitille Helsingin Lastenklinikalle. Nyt alkuvuodesta häntä ovat työllistäneet sekä uuden levyn teko että tv-ohjelma KIDSing. aNTTi TUiSKU PaLaSi loppuvuodesta pitkästä aikaa estradeille joulukonserttikiertueen merkeissä.

– Jännitti lähteä esiintymään, kun olin niin pitkään pois. Mutta kirkkokonsertit olivat tosi ihana kokemus, ja ne vetivät mukavasti yleisöä. Pahin ramppikuume karisi sen myötä.

Tammikuussa antti Tuisku oli ulkomailla kuvaamassa uutta musiikkivideota.

Uusi albumi ilmestyy toukokuussa.

– Vielä yksi aste tanssillisempaan suuntaan entiseen verrattuna, hän luonnehtii.

– Levyn julkistuksen jälkeen lähden isommalle kiertueelle, kertoi suosikkiartisti, jota on pitänyt kiireisenä myös MTV3:lla maaliskuun 9. päivä alkanut lasten laulukilpailu, KIDSing. Koelaulut alkoivat jo tammikuun lopussa.

– KIDSing on kotimainen, lapsille suunnattu uusi formaatti, missä mennään lasten ehdoilla joka ikisessä asiassa, antti Tuisku selvittää.

Muun muassa Oskari Salolle Antti Tuisku toivotti pikaista paranemista.

– Hakemuksia oli paljon, ja mukana on loistavia laulajia. Varmasti joukosta löytyy useampikin poikkeuksellisen lahjakas lapsilaulaja.

Sydämen asia antti Tuisku toimii ohjelmassa päätuomarina.

– roolini ei ole olla tylyttävä vaan enemmänkin kannustava, mentorinomainen.

KIDSing-voittaja tulee tekemään sopi-

muksen oman levymerkkini, Hyökyaalto recordsin kanssa, joten tulen olemaan hänen kanssaan tekemisissä myös ohjelman jälkeen. eli tämä ei ole minulle pelkkä tuomarointipesti, vaan iso sydämen asia.

Kumpi on jännittänyt enemmän, uuden levyn vai uuden tv-ohjelman tekeminen?

– Molemmat ovat jännittäneet. Levyn tekeminen alkoi jo viime keväänä, ja se on hyvässä mallissa. Kunhan saan sen kokonaan alta pois, pääsen kunnolla keskittymään tv-ohjelman tekoon.

KIDSing-ohjelmaa juontaa Niina Backman. Laulajia ja heidän tukijoukkojaan tukee ja kannustaa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Marko Keränen. Musiikkialan monitaituri Lasse Kurki on ollut vierailevana tuomarina koelauluissa.

Syksyllä antti Tuiskulla on vielä edessään juhlakiertue, kun artistiuran alkamisesta ensimmäisen idols-tuotantokauden myötä tulee kuluneeksi 10 vuotta. ❏ Klinikkavieras I www.kummit.fi

49

ELäMäN KEVäT

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kummien konsertissa isolle estradille

Isac Elliot on tämän vuoden teinisensaatio Et ehkä vielä ole kuullut Isac Elliotista. Mutta ei kestä missään tapauksessa kauan, kunnes sinäkin olet. Kaksitoistavuotiaalla espoolaisella on nuoresta iästään huolimatta jo jalka oven välissä kotimaiseen musiikkibisnekseen. Toukokuun 23. päivä hänet nähdään esiintymässä Lastenklinikoiden Kummien Elämän Kevät -konsertissa Hartwall Areenassa.

KaPPaLe Pop Goes My Heart kuultiin isac elliotin laulamana viime vuoden lopulla ensi-iltansa saaneessa kotimaisessa elokuvassa Ella ja kaverit. Jo sitä ennen isac oli ollut mukana Svenska Teaternissa sekä Cabaret-musikaalissa että yhä esitettävässä, abba-kaksikko Björn Ulvaeuksen ja Benny Anderssonin säveltämässä musikaalissa Kristina från Duvemåla.

– ensin olin vakioryhmityksessä Kristina från Duvemålassa, mutta nyt kun tuli nämä musahommat, niin olen vaan sellainen stand-in, joka on mukana silloin, kun tarvitaan, isac selvittää.

50

www.kummit.fi I Elämän Kevät

Niin, musahommat ovat alkaneet painaa päälle. Viime kesänä isac elliot oli ilosaarirockissa yllätysartistina Nopsajalan keikalla yhden kappaleen verran. isacin debyyttisingle New Way Home julkaistiin ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Maaliskuun alussa isac jakoi emma-gaalassa Spotifyn ’Vuoden innovaattori’ -palkinnon itseään pari vuotta vanhemmalle Robinille. Sen jälkeen hän oli vieraana Bettina Sågbomin tv-ohjelmassa, missä myös lauloi uutuussinglensä.

Mutta tuo viime kesän ilosaari-keikka on isacille toistaiseksi ainoa suuren liveyleisön edessä. Lisää seuraa, kun hän on

mukana toukokuun 23. päivä Kummien suuressa elämän Kevät -konsertissa Hartwall areenalla.

Tänä keväänä ilmestyy myös isac elliotin esikoisalbumi, jonka myötä keikkoja sitten piisaa varmasti tasaiseen tahtiin läpi kesän.

YouTubesta musikaaliin isac elliotia on jo ehditty tituleerata ’Suomen Justin Bieberiksi’, kuten tietysti robiniakin. isac seuraa tarkasti kanadalaistähden edesottamuksia, jotka eivät viime aikoina ole olleet pelkästään plus-merkkisiä.

– Niinhän aina käy, kun nuoriso pelleilee. Sellaista se on. Joka tapauksessa Justin Bieber on hyvä laulaja, isac kuittaa.

Tapaninpäivänä runsaat 12 vuotta sitten syntynyt isac elliot asuu espoossa, missä hän myös käy ruotsalaista koulua. ruotsia puhutaan myös isacin kotona. Mutta englannin kieli on isacin laulukieli.

– Osaan laulaa myös ruotsiksi ja suomeksikin, mutta on vähän enemmän mun juttu laulaa englanniksi. Mä haluan laulaa englanniksi.

Kun isac oli kuusivuotias, hänen musiikinopettajansa sanoi isacilla olevan poikkeuksellista laulamisen taitoa ja kehotti menemään Cantores Minores -kuoroon.

– Kun olin 9-vuotias, tehtiin sellainen pieni youTube -klippi. Sitä kautta pääsin Cabaret-musikaaliin, kun siihen etsittiin tällaista nuorta poikaa.

Cabaret’n ainoaa lapsiroolia seurasi näytelmä Aurora Karamzin ja sitten musikaali Kristina från Duvemåla.

– Oikeastaan jo Cabaret’sta lähtien musiikki on ollut se mun juttu.

Sitten isac pyysi The Capital Beat -yhty-

eessä soittavaa isäänsä tekemään hänelle kappaleen.

– Se teki, me mentiin studioon, äänitettiin pari demoa ja lähetettiin ne levy-yhtiölle, isac kertoo. alkuvuodesta isac elliotin nimi on alkanut olla yhä useamman pop-musiikkia seuraavan henkilön huulilla. isac on jo saanut ”nauttia” lieveilmiöistäkin.

– Kyllä studion ulkopuolella on aina tyttöjä, ja tytöt tulee usein muuallakin juttelemaan. Mutta se on tosi kivaa, sanoo isac ja vakuuttaa pitävänsä kaikesta huolimatta jalkansa tiukasti maan pinnalla.

Muutakin kuin musaa Koulunkäynninkin isac hoitelee musahommien ohessa kunnialla. Välitunneilla hän saa kuulemma olla rauhassa.

– Meillä on niin pieni koulu. Kaikki on jo saaneet mun nimmarin, isac letkauttaa.

Välillä isacin on otettava koulusta vapaata, muun muassa juuri helmikuussa, kun hän oli Miamissa kuvaamassa musavideota.

isacin elämä ei suinkaan ole pelkkää koulunkäyntiä ja laulamista.

– Harrastan uintia seurassa kolme kertaa viikossa ja tanssin DCa:ssa (espoolainen Dance Center ani). isac elliot on myös säveltänyt omia kappaleita. Levy-yhtiö Sony Musicin tallissa olevan isacin musiikilliset tavoitteet ovat tietysti korkealla.

– Totta kai. Teen tosi paljon työtä sen eteen. Nyt kun on tehty levyä, olen ollut joka päivä studiossa, joskus kymmenenkin tuntia. Moni luulee, että sinne vaan mennään tunniksi laulamaan ja sitten lähdetään kotiin. Se on todella rankkaa, mutta pitää tehdä paljon työtä, että tulee hyvä lopputulos, isac järkeilee.

Hän myöntää jännittävänsä lavalle menoa.

– emma-gaalassakin jännitti ihan hirveästi, kun mulla oli niin pitkä puhe.

Mutta kun laulan, jännitys lähtee aika nopeasti. Kun on laulanut saman biisin monta sataa kertaa, se tulee selkäytimestä.

Silloin voi laittaa vaikka vähän showtakin mukaan. ❏

Testamentti elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

ELäMäN KEVäT Teksti ja kuva: Matti Hannula

Sirkuskonsertin tärkeä taustatekijä

Riku Nieminen nyt isossa roolissa ohjaajana Muun muassa monista tv-rooleistaan tuttu teatteritaiteen maisteri Riku Nieminen ohjaa Lastenklinikoiden Kummien toukokuisen Elämän Kevät -sirkuskonsertin. Se on myös Niemisen osittain käsikirjoittama. yHDeSSä Gugge Waseniuksen kanssa Nieminen on lisäksi bookkaillut konserttiin artisteja eri levy-yhtiöistä ja valinnut yhteistyössä Cirkon toiminnanjohtajan Kaarina Gouldin kanssa esiintyjiksi monenlaisia talentteja. Myös Linnanmäen sirkuskoulu on mukana kuvioissa.

– Kaiken kaikkiaan meitä on varmaan mukana pitkälti toistasataa ihmistä, kun lasketaan kaikki mukaan suunnittelun alusta taltioinnin päättymiseen ja viikkoa myöhemmin ulostulevaan tv-lähetykseen asti.

– Konsertin juontavat Mikko Leppilampi, Axl Smith ja Robin, joka nyt debytoi niissä tehtävissä, Nieminen kertoo.

Niemisellä on tuoretta ohjaustuntumaa samalta estradilta, Hartwall areenalta. Hän nimittäin ohjasi myös siellä joulukuun alussa esitetyn robinin Pop Show’n.

– Se oli minulle tulikaste tämäntyyppiseen tekemiseen. Nyt pääsen tekemään vastaavaa vielä isommalla pensselillä, Nieminen kertoo.

Lasten ehdoilla elämän Kevät -hyväntekeväisyyspäivä pitää sirkuskonsertin lisäksi sisällään aamulla Talissa käynnistyvän golftapahtuman sekä iltapäivällä Finlandia-talossa pidettävän seminaarin, missä tunnetut henkilöt puhuvat kukin vartin verran ’elämänsä Keväästä’. Seminaarin jälkeen on gaalaillallinen.

Sirkuskonsertissa mennään sitten lasten ehdoilla.

Riku Nieminen ohjaa Kummien toukokuisen Elämän Kevät -sirkuskonsertin.

– Se on haaste, missä haluan ilman muuta olla mukana.

52

www.kummit.fi I Elämän Kevät

– Niin hyväntekeväisyyspäivän projektipäällikkö Sedu Koskinen alunperinkin halusi. Toki sirkuskonsertin esitykset sopivat kaikille lapsenmielisille. aikuisillakin tulee varmasti olemaan hauskaa, riku Nieminen lupaa.

– Pyrimme tekemään rytmikkäästi etenevän, hieman totutusta poikkeavan gaalan. yritämme välttää pysähtyneet hetket.

Musiikkia on tietysti mukana erittäin paljon, käytännössä koko ajan.

– Minäkin saatan esiintyä. Mutta en vielä kerro, missä roolissa, Nieminen sanoo.

Musiikin lisäksi mukana on perinteistä sirkusta mutta myös illuusiotaikuutta ja jotakin siltä väliltä.

Lauluartistien valinnassa Niemisellä on

ollut lähtökohtana, että itse asia ja hänen esittämänsä kappale on artistille tärkeä.

– elämän Kevät ei ole mikään talentshow eikä minulle ohjaajana näytönpaikka.

Koko ajan on pidettävä mielessä, minkä takia tätä konserttia tehdään, hän painottaa.

Sydän antoi luvan Moniosaaja riku Niemisellä on yleensä monta rautaa tulessa. alkuvuosi oli kiireinen. Putouksen päättymisen jälkeen kalenterissa oli kuitenkin sopivasti tilaa Elämän Keväälle, vaikka Nieminen on helmikuun lopusta alkaen käynyt yhtenä tai kahtena iltana viikossa esittämässä pääroolia Turun Kaupunginteatterin Jekyll & Hyde -musikaalissa.

– Olen pyrkinyt karsimaan kaikki ne työt, joille sydämeni sanoo ’ei mielellään’.

Elämän Kevät on haaste, missä haluan ilman muuta olla mukana. Kun jotakin tehdään näin hyvän asian puolesta, ei voi olla lähtemättä mukaan.

Toukokuun lopulla Niemisellä alkavat erään tv-sarjan kuvaukset, toisesta tv-sarjasta neuvotellaan parhaillaan. Myös Robasarjan jatkosta on puhuttu.

– Ja Turun Linna-teatteriin ohjaan hiphop-musikaalin, Nieminen raottaa lähitulevaisuuden työlistaansa.

Luonteva muutos riku Nieminen nauttii ohjaustöistä ja panostanee jatkossa sille puolelle enemmänkin.

– Olen tehnyt näyttelijäntöitä jo tosi pitkään. Olisi luontevaa siirtyä enemmän ohjaamaan, hän toteaa.

– Venäjällähän ei edes pääse opiskelemaan ohjaajaksi, ellei ole kokenut näyttelijä. Vankka esiintyjäkokemus on vahvuuteni, kun ohjaan. Tiedän, millä tavalla eri tilanteissa kannattaa toimia. ❏

ELäMäN KEVäT Teksti ja kuva: Matti Hannula

Atmosfääri aiheen mukaan

Helle valaisee, Linnavuori vastaa visuaalisuudesta Valot ja visuaalinen suunnittelu ovat toukokuisessa Elämän Kevät -sirkuskonsertissa kansainvälisenkin mittapuun mukaan valiomiesten kourissa.

VaLOSUUNNiTTeLUSTa Lastenklinikoiden Kummien seuraavassa konsertissa vastaa Eero Helle ja visuaalisesta suunnittelusta Mikko Linnavuori. Molemmat työskentelevät Visual45 Oy:n nimissä. Kaksikolla on takanaan pitkä yhteinen taival. ensimmäisen ”yhteiskeikkansa” he tekivät jo 1990-luvun lopulla, silloin oli tosin kysymys vapaa-ajan riennoista.

– Lähdettiin samalla pakettiautolla matkaan. Minä olin kuskina, kun olin juuri täyttänyt 18, kertoo nyt 32-vuotias Helle. Linnavuori on Hellettä kolme vuotta nuorempi.

Helle oli jo tuolloin touhunnut valojen ja niihin liittyvien vempainten kanssa pitkään.

– Kaverini sai jouluna 1992 lahjaksi valourut. Ne hajosivat, ja olin mukana, kun ne vietiin korjattavaksi eräälle diskohemmolle, jolla oli kaikenlaisia kaiuttimia ja lamppuja. asia alkoi kiinnostaa. rupesin pikku hiljaa tekemään valojuttuja koulun diskoihin ynnä muihin, Helle kertoo. aikaa myöten diskot sitten laajenivat ja keikat suurenivat.

Toimiva jako Mikko Linnavuori kuvailee sijoittuvansa elämän Kevät -konsertissa lavastajan ja valosuunnittelija Helteen väliseen maastoon.

– Vastaan lavasteissa olevasta videosta.

– Meillä on toimiva jako: Mikko on selvästi minua enemmän video-orientoitunut, Helle sanoo.

– Mutta kyllä Mikko klaaraa tarvittaessa valotkin ja minä tarvittaessa videot. yhteistyömme vain on soljunut tällaiseen suuntaan.

Käytännön koulutus Muun muassa elämä Lapselle -konserteissa on viime vuosina näkynyt sekä Helteen että Linnavuoren kädenjälki. Molemmat ovat käytännön kokemuksen myötä ammatteihinsa kouliintuneita. Linnavuori on tosin

Eero Helle (vas.) ja Mikko Linnavuori vastaavat oleellisista osista Elämän Kevät -konsertin yleisilmettä.

opiskellut kaksi vuotta Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella.

– Mutta minulla oli jo siinä vaiheessa lähes kymmenen vuoden kokemus ja tietotaito alalta, hän toteaa.

– ala on nuori, mutta alan koulutus on Suomessa vielä nuorempaa. Parasta koulutusta on tehdä paljon töitä ja puskea omaa näkemystä mukaan, Helle sanoo.

Hymyä ja aurinkoa Pääsääntöisesti produktioiden suunnitteluosuudet lähtevät käyntiin tapahtuman sisällöstä.

– ensin pitää tietää, mitä ollaan tekemässä ja mihin ollaan tekemässä. Sitten käymme omia ideoitamme läpi lavastajan, tässä tapauksessa Silver Zombie Oy:n Sami Silvennoisen kanssa. Sen jälkeen lähdemme piirtämään toteutusta tietokoneella. Konserttijärjestäjä, tässä tapauksessa Kummit,

pidetään tietysti ajan tasalla. elämän Kevät on ”sirkuskonsertti”.

– Sirkus on siis kantava teema, samoin kevät. Heti tulee mieleen ainakin hymyä ja aurinkoa, Helle sanoo. artistit, kappalevalinnat ja artistien asut sanelevat tietysti omat ehtonsa valoille ja videoille.

– Mutta visuaalisen suunnittelun perustaan ei yksittäisellä artistilla ole tämäntyyppisessä produktiossa suoranaista vaikutusta, Helle täsmentää.

Näilläkin herroilla on unelmansa.

– isot unelmat ovat kohtuullisen kaukana. Pienempiä eletään tälläkin hetkellä, Helle muotoilee.

– iso osa tämän ammatin viehätystä on sosiaalisessa kanssakäymisessä: yhteistyössä ja ajatustenvaihdossa, Linnavuori sanoo.

– Ja joka päivä oppii uutta, kun saa tehdä töitä luovien, taitavien ja lahjakkaiden ihmisten kanssa, täydentää Helle. ❏ Elämän Kevät I www.kummit.fi

53

ELäMäN KEVäT

Teksti ja kuva: Matti Hannula

”Nyt kaivataan konkretiaa ja sitoutumista”

Antti Seppinen markkinoi hyväntekeväisyyspäivää Diili-voittajana taannoin tunnetuksi tullut Antti Seppinen on valjastettu mukaan Lastenklinikoiden Kummien Elämän Kevät -projektiin.

Seppisen tehtävänä on markkinoida hyväntekeväisyyspäivän tapahtumia ja hankkia mukaan yritysyhteistyökumppaneita.

SePPiNeN UUraSTaa tietysti Kummien hyväksi oman päätyönsä ohessa. Hän on viime elokuusta alkaen työskennellyt Uudenmaan Viva Oy:ssä uudiskohteista vastaavana liiketoimintajohtajana.

– Leipätyössänikin olen isojen asioiden äärellä, ja se tietysti vie suurimman osan ajasta. Olen myös mukana parissa muussa yrityksessä, hän kertoo.

Sedu Koskinen on koko elämän Kevät -paletin primus motor.

– Täytyy ihailla Sedua, kuinka valtavan aikapanoksen hän on tälle projektille pystynyt antamaan, vaikka hän on mukana useassakin yrityksessä, Seppinen sanoo.

Neljän vuoden takainen Diili -voittaja Antti Seppinen on nyt Uudenmaan Viva Oy:ssä liiketoimintajohtajana ja haalii oman työnsä ohessa yrityksiä mukaan Kummien toukokuiseen Elämän Kevät -hyväntekeväisyyspäivään.

Haastava aikaikkuna Seppisen mukaan hyväntekeväisyysasiaa pidetään yrityksissä tärkeänä.

– Mutta olemme varojen keräyksen suhteen haastavassa aikaikkunassa. Pyytäjiäkin on paljon, hän toteaa.

– yrityksissä kuitenkin puhutaan paljon yhteiskuntavastuusta. Nyt kaivataan konkretiaa ja sitoutumista.

Seppinen korostaa, että elämän Kevät -päivä on tuotteistettu siten, ettei kysymys ole pelkästään hyväntekeväisyydestä, vaan se pitää sisällään myös muuta arvoa.

– Seminaarissa pääsee kuuntelemaan nimekkäiden henkiöiden puheita hyvästä asiasta, ”omasta elämän keväästään”.

Sekä siellä että aamupäivän golf-tapahtumassa tulee olemaan paljon mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa verkostoitumiseen tarvitaan tietysti jokaisen omaa aktiivisuutta, hän korostaa.

Tarjolla on erilaisia osallistumispaketteja.

– yritykset voivat niistä valita arvoilleen parhaan ja sopivimman. Konsertti on viih54

www.kummit.fi I Elämän Kevät

teellisin osio ja seminaari asiapitoisin. Golf on tietysti otollisin osio verkostoitumiselle.

Kaikista kolmesta osiosta tuotto menee joka tapauksessa yhtä lailla yhteisen asian hyväksi, Seppinen painottaa.

– Konserttiliput esimerkiksi on hyvä tapa palkita työssään menestyneitä myyjiä, Seppinen vinkkaa.

– Seminaari sopii muun muassa sellaisille, jotka kaipaavat ajankohtaista tietoa liike-elämästä ja lisää virtaa omaan toimintaansa. Golf on hyvä paikka vahvistaa liikesuhteita muun muassa avainasiakkaiden kanssa ja päästä osaksi merkittävää yhteisöä. Kaikki se on joka tapauksessa konkreettista liikehyötyä, ja hyväntekeväisyydestä tulee vielä kaupan päälle hyvä mieli.

Jethrokin mukana antti Seppinen on MTV3:n Diili-kilpailuohjelman voittaja vuodelta 2009. Samalta tuotantokaudelta ponnahti julkisuuteen myös Jethro Rostedt, joka on nyt niin ikään elämän Kevät -myyntitiimissä hankkimassa yrityksiä mukaan tapahtumaan.

– Molemmat koluamme omia kontaktejamme, ja meillä molemmilla on vielä edessämme kova rypistys. Sama koskee tietysti projektin muitakin henkilöitä. Tahot, jotka tapahtumaa tekevät, ovat varmasti uskottavimmat, mitä tästä maasta löytyy. aikaa vain on löydyttävä ja jalkatyötäkin tehtävä, Seppinen tuumii.

– Vielä meillä on onneksi tehokasta peliaikaa jäljellä. ❏

en s i m Kum rtomu ike 2 s o u V 201 issa v a t t e lu ummit.fi .k w w w

KUMMIUUTISIA Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Lapsipotilaat saivat ravitalliosakkeita

Vompatti keräsi sympatiat Vermossa Vuonna 2010 perustetun Suomen Ravitalli Oy:n omistajat lahjoittivat viime vuoden lopulla osakkeitaan lapsipotilaille. Lahjoituksen tarkoituksena on tarjota pikkupotilaille mahdollisuus päästä nauttimaan raviurheilusta paraatipaikoilta. raViTaLLiN OSaKKaiLLa ON mahdollisuus paitsi seurata kisoja raviradalla ja netissä myös tutustua ravihevosten valmentautumiseen kulissien takana. Tallin hevosten tänä vuonna juoksemista bruttopalkinnoista lahjoitetaan lisäksi yhden prosentin osuus Lastenklinikoiden Kummeille.

Suomen ravitalli kutsui yhdessä Vermon ja Sodexon kanssa lastenklinikan lapsia pikkujouluraveihin Vermoon lauantaina 15. joulukuuta. Paikalla olivat myös Kummit Kaarina Suonperä ja Heidi Sohlberg. Päivän päälähdössä, ’Uudenmaan Upeimmassa’, starttasi kaksi tallin omaa hevosta: BWT Juggler ja BWT High Voltage eli Vompatti, johon lapsipotilaat pääsivät tutustumaan tallitiloissa lähemminkin.

– Hevoset ovat raviurheilussa pääasia, ei pelaaminen, valisti tapahtumaa Suomen ravitallin puolesta isännöinyt Mika Sohlberg.

– Mutta toki on kiva laittaa vaikka yksi euro likoon, jotta saa vähän enemmän jännittää hyvällä omallatunnolla. Muunlainen pelaaminen ei ole viisasta, hän veisteli.

Vermon tallitiloissa klinikkalapset sekä kummit Kaarina Suonperä (oik.), Heidi Sohlberg ja Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster pääsivät lähituntumaan BWT High Voltagen eli tuttavallisemmin Vompatin kanssa. Hevosen vieressä Mika Sohlberg Suomen Ravitallista.

Kaikkien Ravitalli Siiri Nuutinen pääsi Mika Sohlbergin sylissä paijaamaan Vompatin turpaa.

Lastenklinikoiden Kummit on aktiivisesti ravimaailman pyörteissä mukana. Kummitallin riveissä ravaa lapsipotilaille tukea jo kolme huippuhevosta: Tiger Shark, Master Shark sekä supertähti Brad de Veluwe.

Suomen ravitalli Oy:n osakkailla on mahdollisuus omistaa tai hallita huippuravureita ilman paperisotaa, suuria sijoituksia tai taloudellista riskiä. yhtiön tarkoitus on toimia Suomen raviurheilun parhaaksi ja tarjota osakkailleen huipputasoista raviurheilua. Tallin urheilullisesta johdosta vastaa ravivalmentaja Pekka Korpi. Tulevaisuuden päämääränä Suomen ravitallilla on laajentaa hevosenomistaminen oikeaksi kansanliikkeeksi, jolloin mahdollisimman monelle tarjoutuisi tilaisuus omistaa Suomen parhaisiin lukeutuvia hevosia. Omistajia on jo nyt yli 2500, ja määrä kasvaa koko ajan. ❏ Kummiuutisia I www.kummit.fi

57

KUMMIVIERASKYNä

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa tällä kertaa median monitoiminainen Viivi Avellán.

Hän on Fore! -golfl ehden päätoimittaja ja Elixir-ohjelman tuottaja. Viivi on ollut useiden vuosien ajan tuttu kasvo Kummien toiminnassa.

Kuva: Matti Hannula

Pysähtymisen taito

ei yHTääN iDeaa. ei mitään. Päässäni ei liiku kerrassaan mitään. Olen avannut läppärini pöydällä eteeni, istunut tässä jo kaksi tuntia. Olen tuijottanut tyhjää Word-tiedostoa ja yrittänyt maistella mielessäni sanoja ”liikunta” ja ”liikkuminen”. ihania sanoja ja ihana aihe. Mutta maisteluun se jutun teko alkuun jäikin. Välillä olen eksynyt iltapäivälehtien nettilehtiin, Kummien kotisivuille tai Facebookiin, mutta en ole sisäistänyt mitään lukemaani tai näkemääni. Minä vain tuijotan sivustoja aivot niin sanotusti off-tilassa. en ole saanut mitään aikaiseksi.

viitosvaihteella, saan aikaiseksi valtakunnalliselle tv-kanavalle sporttiohjelman sisältöä, tapahtumia ja golflehden sisältöä.

Siinä samalla kehitän kaikkiin näihin projekteihin sisältöä myös nettisivustoille ja muualle someen. Olen tässä kiirehärdellissä oppinut kirjoittamaan sähköposteja samalla kun harjaan hampaani ja kirjoittamaan niin nopeasti älypuhelimellani tekstiä, että autossa punaisten valojen pysähdyksen aikana ehdin vastaamaan muutamaan meiliin. rakastan kaikkea mitä teen. Saan aikaiseksi asioita. Olen siis olemassa.

Väsymys. Väsynyt ihminen ja väsyneet aivot. Liikunta ja liikkuminen on tärkeää, mutta jos ihminen ei joskus pysähdy totaalisesti ja laita aivoja narikkaan, ei mistään ole enää mitään hyötyä. rakastan liikkumista ja täytän mahdollisimman paljon vapaaaikaani tennistunneilla, lenkkeilyllä tai joogalla. Urheilen ja liikun innolla. Keskityn täysillä urheilusuoritukseeni. Mutta lähikuukausina, kun olen käynyt salilla jumpassa, olen huomannut olevani ajatuksissani aivan muualla – siis töissä, ja huidoin tunnilla menemään vain jotain ”ohimennen”. Siinä tapauksessa jos minua vain laiskottaa, silloin on erittäin hyvä ottaa itseään niskasta kiinni ja raahautua liikkumaan. Lopputulos on aina mieletön, liikkuminen piristää. Mutta tässä kiireessä ja väsymyksessä liikkuminen tuntuu ylivoimaisen raskaalta, eikä lopputulos ole todellakaan piristävä. Olen liikkumisen jälkeen lähinnä puolikuollut.

Lapsellinen ajatusmaailma. On taas aika pysähtyä. Ottaa kaasupolkimesta puolet pois ja siirtyä edes kolmosvaihteella liikkumaan. On aika sulkea läppäri ainakin jo kahdeksalta illalla ja soittaa edes joskus ystäville ja vanhemmilleni takaisin. Onneksi olen vuosien saatossa oppinut tuntemaan itseni ja huomaamaan merkit, milloin on taas aika rauhoittua. aion nyt löytää sen ihanan liikkumisen ilon ja sosiaalisen puoleni. Uskon, että se löytyy nopeammin kuin kuvittelenkaan, sillä olen nyt pysähtymisvaiheessa.

Mutta miksi en jätä esimerkiksi sitä liikkumista väliin? Miksi en osaa pysähtyä? Pysähtyminen on taitolaji. Joskus on hyvä vain olla. Vietin lähivuosina melkein kolme vuotta Suomen ulkopuolella ja tein töitä minimaalisesti, opettelin keskittymään olemiseen ja slow-life:iin, joogaan, meditointiin sekä siihen, ettei aina tarvitse suorittaa. Sain paljon voimaa ja eheydyin.

Mutta en saanut oikeastaan mitään konkreettista aikaiseksi.

Tunsin ehkä hiukan olevani aikaansaamaton ja laiskimus. Mietin, onko mitään järkeä vetää viitosvaihteen sijaan rauhallisesti kakkosvaihteella.

Mutta tässäkin kohtaa palaudun taas maan pinnalle, kun otan vähän perspektiiviä koko touhuun. Olen kuitenkin terve ja kannan vastuuta vain itsestäni ja koiristani. ihmettelen suuresti, miten ne työssäkäyvät ihmiset, joilla on pieniä lapsia, jaksavat arjen kiireen keskellä. Puhumattakaan jos lapsi on sairas ja vaatii huomattavasti enemmän huomiota ja aikaa. Nöyrryn.

Ja lopetan ”väsyttelyn” ja aloitin tämän tekstin kirjoittamisen.

Nähdään taas vuoden aikana Kummien erilaisissa tapahtumissa. yksi suurimmista on toukokuun 23. päivänä järjestettävä ’elämän Kevät’ -tapahtuma, joka päivällä tapahtuvan golfinpeluun ja seminaarin jälkeen huipentuu hyväntekeväisyyskonserttiin.

Toivotan kaikille energiaa kesän odotukseen! Ja kuunnelkaa kehoanne. Joskus on hyvä vain olla.

Golfterveisin

Palasin Suomeen. Toimittajan työt alkoivat täydellä vauhdilla ja uusia hommia tuli lisää. ihanaa. Nyt kun viipotan ympäriinsä

Viivi

Kummivieraskynä I www.kummit.fi

59

PÅ SVENSKA

Kunskapen om fel i arvsmassan vid barnleukemi ökar Invid Tammerfors universitetssjukhus ligger Lasten terveyden tutkimuskeskus (Pediatriska forskningscentralen). Där undersöker man många olika barnsjukdomar under samma tak. Docent Olli Lohis forskningsprojekt fokuserar på att utreda hur barnleukemi uppkommer och att undersöka tillhörande sjukdomsmekanismer.

SPeCiaLLäKare iNOM PeDiaTriK, barnhematolog och onkolog Olli Lohi, 37, fick förra hösten Helena och Niilo Hallman -medaljen, som utdelas av Stiftelsen för pediatrisk forskning, samt ett erkännandepris på 15 000 euro, som utdelas vartannat år till en finsk, internationellt meriterad ung forskare inom pediatrik.

Lohi och hans forskningsteam har bl.a. koncentrerat sig på nukleoler, som har en central roll i regleringen av cellens proteinproduktion.

– Vi undersöker barnleukemi på genoch arvsmassenivå. Vi undersöker bl.a. hur fel uppstår och vilka faktorer som utlöser dem. Vi strävar t.ex. efter att hitta markörer som går att mäta ur blodet och som man kunde använda för att gruppera och uppfölja sjukdomen, förklarar Lohi.

– en av våra undersökningslinjer har varit en liten organell inne i cellkärnan, nukleolen, som har en central roll i cellens funktion. Det vi vet är att nukleolen ser olika ut i olika typer av leukemi. Vi har försökt utreda om det är en slump eller om det ligger någonting biologiskt bakom det.

Lohi har fått ett flertal stipendier för sin forskning från Stiftelsen för pediatrisk forskning, som får pengar av Barnklinikernas Faddrar.

– Stiftelsen för pediatrisk forskning, och således också Barnklinikernas Faddrar har haft en otroligt viktig roll i att göra mina undersökningar möjliga, konstaterar Lohi.

Zebrafiskmodellen Olli Lohis forskningsteam försöker också bygga fungerande leukemimodeller, med hjälp av vilka sjukdomens mekanismer kunde utforskas i detalj.

– Vi försöker simulera den vanligaste typen av barnleukemi i zebrafisken, eftersom dess bloduppbyggnad är mycket lik människans. Modellen är fortfarande under arbete men när vi får den färdig ämnar vi också testa de faktorer som utlöser leukemi, berättar Lohi.

60

www.kummit.fi I På svenska

– Jag är övertygad om att de nya forskningsmetoderna och -resultaten kommer att förändra vårdmetoderna men det kommer att ta flera år ännu, säger docent Lohi. Han tror ändå att det kommer att ske redan under detta årtionde.

Foto: Matti Hannula

– enligt nuvarande kunskap har var hundrade nyfödd ett genfel som utsätter barnet för undertypen av den vanligaste akuta barnleukemin (s.k. TeL-aML1-leukemi). Men bara ett av dessa hundra barn får sedan leukemi. Man har antagit att exponering för infektioner och andra stressfaktorer utlöser sjukdomen. Vi tänker testa det hela genom att utsätta zebrafiskar t.ex. för infektioner och andra stressfaktorer, som man antagit att eventuellt medverkar till att sjukdomen utvecklas.

Hisnande framsteg enligt Olli Lohi har men gjort dramatiska framsteg i synnerhet under de två senaste åren vad gäller den helhetsmässiga förståelsen av och synsättet på barnleukemi. Nu har man också slutgiltigt kunnat bevisa att leukemi i diagnostiseringsskedet inte är en entydig sjukdom, utan samma patient har flera olika leukemicellskloner i kroppen och dessa har lite olika genetiska drag och fel. av barnleukemier förnyas ca 20 procent.

– Det är rätt ofta så att den population leukemiceller som förorsakar återfall redan finns när sjukdomen konstateras för-

sta gången. Men den är ”gömd” och man lyckas endast behandla den mer massiva populationen leukemiceller, förklarar Lohi.

– Orsakerna till att sjukdomen förnyas är förstås mångfacetterade men det är framför allt viktigt att veta att sjukdomsbilden hos en patient kan vara mycket brokig. När man första gången hittade leukemi i mitten på 1800-talet trodde man fortfarande att det var frågan om en enda sjukdom. redan för flera årtionden sedan förstod man att olika patienter har olika sjukdomar. Nu förstår vi att även en enskild patients sjukdomsbild är synnerligen brokig.

Olli Lohi är övertygad om att de nya forskningsmetoderna och -resultaten kommer att förändra vårdmetoderna.

– Men det kommer att ta flera år ännu.

Jag tror ändå att det kommer att ske under detta årtionde.

Tillfriskningsprognosen för barncancersjukdomar är 80 procent, för barnleukemi är den 85 procent. Vad gäller dessa siffror har det inte skett någon märkbar utveckling de senaste åren.

– Vi har alltså fortfarande 15 procent att komma ikapp när det gäller leukemier, men det är antagligen den svåraste biten, funderar docent Lohi. ❏

PÅ SVENSKA

Elastinen i ketchup till salu på auktion DeN FörSTa FeLiX-PrODUKTeN lanserades i Finland för 50 år sedan. Felix Goes art -jubileumskampanjen till ära anlitade Felix abba Oy matkonstnären Nathan Wyburn för en vecka. På Felix abbas presskonferens målade han rapartisten elastinens porträtt i ketchup. Barnklinikernas Faddrar fick sedan porträttet för auktionering.

Det tog cirka en timme för Wyburn att måla elastinen i ketchup.

– Den här karaktären var inte av det svårare slaget, beskriver Wyburn det här arbetet.

Ketchup är inte det enda material som Wyburn använder för sina konstverk; han gör också porträtt av bl.a. socker, choklad och till och med tandkräm.

– Porträtt som gjorts med dessa material består naturligtvis inte för evigt. Därför är det alltid skäl att fotografera dem, råder konstnären. i Storbritannien har Wyburn, 23, målat porträtt i livsmedel bl.a. av drottning Elisabeth, Catherine, hertiginnan av Cambridge och prins William, David Beckham och Lady Gaga.

Slutresultatet, ett porträtt som auktioneras till förmån för Faddrarna, var ett högklassigt prov på Nathan Wyburns talang. Foto: Matti Hannula

auktionen på ketchupbilden av elastinen fortgår till den 10 maj. Du kan skicka in ditt bud per e-post på adressen kummit@ kummit.fi. i ämnesfältet bör du skriva

’Huutokauppa’. Varje vardag kl. 16 publiceras det högsta då ikraftvarande budet på Faddrarnas websida. Utgångspriset var 500 euro. ❏

Nationalbaletten kom med upplevelser till barnen FöreNiNGeN För DaNSarNa vid Finlands Nationalbalett, Suomen Kansallisbaletin tanssijat ry, gjorde sitt första fadderbesök på Barnkliniken i Helsingfors i slutet av januari. De bjöd på upplevelser för de tiotals barn som hade kommit för att se föreställningen.

Under föreställningen som tog en halvtimme visades fem uppvisningar av totalt nio dansare.

– Samarbetet med Barnkliniken har väckt stort intresse och entusiasm bland dansarna vid Finlands Nationalbalett, berättar föreningens ordförande Ville Mäki.

Charlotte Schaumans och Teemu Tainios uppvisning var ur ’Blomsterfestivalen i Genzano’. Foto: Matti Hannula

– Om alla intresserade hade fått komma med den här första gången hade vi varit åtminstone trettio dansare på plats.

Det är meningen att dansarnas klinikbesök ska bli en tradition.

– Tanken är att vi regelbundet skall besöka klinikerna med olika uppsättningar, säger Mäki.

– Vi vill ge glädje och upplevelser åt barnen och det är verkligen inte meningen att detta samarbete endast skall koncentreras till Helsingfors. Vi tänker också besöka de andra universitetssjukhusen i Finland, betonar Mäki.

– Det var härligt att se barnens ansiktsuttryck under de här första uppvisningarna och det är absolut inget problem för oss att ge av vår tid på detta sätt. Oftast går saker och ting att ordna om bara viljan finns. ❏ På svenska I www.kummit.fi

61

PÅ SVENSKA

Intar stor estrad på Elämän Kevät -konserten

Isac Elliot är årets tonårssensation Tolvåriga Isac Elliot har sin unga ålder till trots redan foten innanför dörren till den inhemska musikbusinessen. Den 23 maj får vi se honom uppträda på Barnklinikernas Faddrars Elämän Kevät -konsert på Hartwall Arenan.

Förra SOMMareN UPPTräDDe isac elliot som överraskningsartist med en sång på Nopsajalkas spelning på ilosaarirock. isacs debutsingle New Way Home släpptes på alla hjärtans dag den 14 februari. På emma-galan i början av mars överräckte isac priset ’Årets innovatör’ av Spotify till den ett par år äldre Robin. efter det var han gäst i Bettina Sågboms tv-program där han också sjöng sin nya single.

Förra sommarens ilosaari-spelning är dock isacs enda uppträdande hittills inför en stor live-publik. Men det blir det mera av när han är med på Faddrarnas stora elämän Kevät -konsert på Hartwall arenan den 23 maj. i vår släpps också isac elliots debutalbum, som säkerligen kommer att ge spelningar i rask takt hela sommaren igenom.

Från YouTube till musikal isac elliot föddes för drygt 12 år sedan på annandag jul. Han bor i esbo där han går i svensk skola. Det är också svenska som talas hemma hos isac, men språket han sjunger på är engelska.

– Jag kan sjunga också på svenska och finska, men det är lite mera min grej att sjunga på engelska. Jag vill sjunga på engelska.

När isac var sex år gammal sade hans musiklärare att han hade en exceptionell sångförmåga och uppmanade honom att gå med i kören Cantores Minores.

– När jag var 9 år gammal gjorde vi ett litet youTube-klipp. Tack vare det kom jag med i musikalen Cabaret då de letade efter en sådan här ung pojke. efter Cabaret-musikalens enda barnroll följde en roll i pjäsen Aurora Karamzin och efter det i musikalen Kristina från Duvemåla.

Sedan bad isac sin pappa, som spelar i bandet The Capital Beat, göra en låt åt honom.

– Han gjorde en låt, vi gick in i studion och spelade in några demon och skickade dem sedan till skivbolagen, berättar isac.

62

www.kummit.fi I På svenska

Isac Elliot förutspås bli nästa ’Finlands Justin Bieber’.

Foto: Ville Juurikkala

Från början av året har isac elliots namn blivit alltmer känt bland dem som följer med popmusik. isac har redan fått ”njuta av” vissa sidoeffekter.

– Det finns nog alltid flickor utanför studion och flickor kommer ofta fram och pratar med mig på andra ställen också. Men det är jätteroligt, säger isac och försäkrar att han trots allt håller fötterna stadigt på jorden.

Också annat än musik Skolgången sköter isac med heder parallellt med musikjobbet. På rasterna lär han ska få vara i fred.

– Vi har en liten skola. alla har redan fått min autograf, skojar isac. ibland är isac tvungen att ta ledigt från

skolan, bl.a. nyss i februari när han var i Miami för att spela in en musikvideo. isacs liv är inte alls bara skolgång och sång.

– Jag sysslar med simning i en klubb tre gånger i veckan och jag dansar i DCa (Dance Center ani i esbo). isac elliot har också skrivit egna sånger. isac, som har ett kontrakt med skivbolaget Sony Music, har naturligtvis höga musikaliska mål.

– Såklart. Jag jobbar jättemycket för det här. Nu när vi har gjort skiva har jag varit i studion varje dag, ibland t.o.m. tio timmar.

Många tror att det bara är att åka dit och sjunga i en timme och sedan åka hem. Det är jättehårt arbete, men det krävs mycket jobb för att slutresultatet skall bli bra, resonerar isac. ❏

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Vileda

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Tallink Silja

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista huhti- ja lokakuulta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

AinaCom

Unilever

Aurinkomatkat

AinaCom tukee vuonna 2013 kerätyillä varoilla Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista

Aurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2013 matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

VAASAN Oy - Food Service

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

VAASAN Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla osan VAASAN Kotoisen Korvapuustin myynnistä 1.5.2013 – 30.4.2014 välisenä aikana.

Laakkonen

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2013 – 31.12.2013 myydyistä Gefi lus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon.

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Tiimari

Oy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2013 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Tiimari jatkaa pitkäjänteistä ja monivuotista yhteistyötä.

Rojaltituotteet I www.kummit.fi

63

HANKINNAT

Tällaisia hankintoja on tehty Kummit-lehti on jo pitkään jokaisessa numerossaan julkaissut yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja. Tällä kertaa listaamme taas vaihteeksi, mitä lahjoitusvaroilla on Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun hankittu vuonna 2012. Täydelliset lahjoituslistat, kuten entiseen tapaan myös osastokohtaiset toivelistat, löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi .

HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Tampereen yliopistollinen sairaala

hankinnat yhteensä 544 248,00 1

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

64

Kardiologinen ultraäänilaite Kaasusekoittaja .................................................................. (2 kpl) Pulssioksimetri ................................................................... (3 kpl) Verenpainemittar ............................................................. (2 kpl) Ventilaattori .......................................................................... (2 kpl) Sinivalohoitolaite.............................................................. (2 kpl) Defibrillaattori Sinivalohoitopatja avohoitopöytä ylipainelaite erC-magneettipidennyslaite Hapetuksen monitorointilaite Kipupumppu ....................................................................... (4 kpl) elvytyspöytä Nasaaliventilaattori .......................................................... (3 kpl) Potilasvalvontamonitori Spirometri Läpivalostuslaite................................................................. (5 kpl) infuusioautomaatti........................................................(15 kpl) ruiskupumppu ............................................................... (30 kpl) Keskoskaapin työntöpaari Kenguruhoitoon tuoleja Hoitotuoli Pyörätuoli Huuhtelu- ja desinfiointikone Testivälineistöä Sermejä Henkilökunnan koulutus retki- ja harrastustoiminta askartelutarvikkeita Leluja Pelejä Lasten- ja nuortenlehtiä Sisustustarvikkeita Kalusteita Viihde-elektroniikkaa

www.kummit.fi I Hankinnat

hankinnat yhteensä 86 629,22 1 Lämminilmakostutin.....................................................(7 kpl) Happi-ilmasekoittaja ..................................................... (6 kpl) Pyykinpesukone Kostutin ja elvytyslaite Nebulisaattoriohjelma Koukkuvaaka Terapiavälineitä erityisapuvälinehiiri Vauvavaaka ............................................................................. (3 kpl) Videokamera jalustalla Painopeitto ruokapumppu..................................................................... (5 kpl) Seinäkkeet anestesiakärry Pulssioksimetri .................................................................. (9 kpl) Vierihoitosänky .................................................................. (4 kpl) Sitteri .......................................................................................... (4 kpl) 27” televisio Korvakuumemittari .....................................................(20 kpl) Neonataalimonitori infuusioautomaatti Perusmittauspalvelin .................................................... (2 kpl) Lokerokaappi ........................................................................(7 kpl) imuejektori ..........................................................................(15 kpl) Koppasängyn patja ........................................................(10 kpl) Painealuelvytysmittari Defibrillaattor ...................................................................... (4 kpl) Seisomavaaka ...................................................................... (2 kpl) Sekuntikello .......................................................................... (2 kpl) Korvalamppu erikoispatjoja rintapumppu + jalusta Pelikonsoli ..............................................................................(7 kpl) Lastensänky .......................................................................... (2 kpl) Pyörätuoli Kantolaukku

Listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja aut-

Kuopion yliopistollinen sairaala

taa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden Kummit ry:n

hankinnat yhteensä 9258,19 1

toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa.

• Valvonta- ja kuljetusmonitori • Taittopatjat vanhempien käyttöön • Lastenneurologian henkilökunnan koulutusmatka Joensuuhun • Televisio • Lastenpoliklinikan ja -neurologian yksikön avoimet ovet -tapahtuma

Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. Kun lahjoitus on tehty, internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi. ❏

Turun yliopistollinen sairaala hankinnat yhteensä 164 374,72 1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Potilaspatja ..........................................................................(25 kpl) Oftalmoskooppi Uikku Hengitysilman kostuttaja Turvakaukalo........................................................................ (2 kpl) Nettikamera -kokeilu elvytysnuken päivitys Lämpökehtoja Lämpöpuhallin Lämminilmakostutin CPaP -laite Lepotuoli + rahi ............................................................... (12 kpl) Pulssioksimetri .................................................................. (2 kpl) Potilaspatja .......................................................................... (21 kpl) Saturaatiomittari................................................................ (3 kpl) Verenpainemittari ........................................................... (2 kpl) Skanneri Voimistelumatto ............................................................... (8 kpl) Odotustuoli Otoskooppi ............................................................................. (3 kpl) Luuranko Psykologin testit Magneettipidennyslaite Pora-saha -konsoli Narkolepsiasopeutumiskurssi infuusiopumppu ...........................................................(20 kpl) ruiskupumppu ...............................................................(20 kpl) Potilasnosturi Kulmamittareita Sykemittari Sekuntikello ........................................................................... (5 kpl) Tasapainolauta ..................................................................... (5 kpl) Terapiapallo........................................................................... (6 kpl) Steppilauta .............................................................................. (3 kpl) Pinsettiotemittari Crom-mittari Sydänlasten sopeutumiskurssi Puristusvoimamittari Henkilökunnan työtunikat

Oulun yliopistollinen sairaala hankinnat yhteensä 106 282,46 1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

antidecubituspatja.......................................................... (2 kpl) Holter-laite eKG vuorokausi-nauhoituslaite Defibrillaattori-monitori-tahdistin -yhdistelmä Tympanometri Hoitovaunu Hoitovaunun tarvike Leluja Kudosfuusiogeneraattori (=erikoisdiatermialaite) Pelit Neopuff-tehohengityslaite ......................................... (3 kpl) Suihkutuoli lisävarusteineen Sinivalolaite adro amelux Kuulonseulontalaite Pyörätuoli varusteineen .............................................. (2 kpl) Tietokoneen mobiilityöpiste Hermojen toiminnan seurantalaite Kannettava tietokone potilaskäyttöön ............. (4 kpl) Hoitovaunu Suojaverho kiskoineen Tarkkuusnäyttö rtg-kuvien katseluun ............. (2 kpl) Verenpainemittari infuusioautomaattien teline Philips intelliVue MP5 siirtomonitori Verenpainemansetti Verenpainemittari Työtuolit ................................................................................... (2 kpl) akustoivat seinätaulut tarvikkeineen Videot Kamera Dataprojektori

Kummit ry kiittää kaikkia lahjoittajia!

Hankinnat I www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla vilkas juhlavuosi Vuosi 2013 on Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisjuhlavuosi. Niinpä Kummien ohjelmassa on tavallistakin enemmän tapahtumia.

23.5.2013 Elämän kevät -konsertti, seminaari ja golf Päivä täynnä tapahtumia. elämän Keväästä lisää tämän lehden sivuilla 50–54.

28.5.2013 Kummit Golf, Vanajanlinna Golf, Hämeenlinna Kevään Kummit Golf järjestetään perinteisesti Vanajanlinna Golfissa. Upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

12.6.2013 Kummit Golf, Kultaranta Kesän toinen Kummit golf järjestetään jo kolmantena peräkkäisenä kesänä Kultaranta Golf resortin korkeatasoisella kentällä. Luvassa hauska pelipäivä yllätyksellisen ohjelman kera.

4.8.2013 Kummit merellä, Tallink Silja Tallink Silja lahjoittaa huhti- ja lokakuun HelsinkiTukholma -risteilyn tuotoista osan Kummeille ja vie Kummit merelle 22 tunnin perheristeilyn merkeissä elokuussa. Laivalla luvassa hauskaa Kummit-ohjelmaa.

15.8.2013 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

18.8.2013 Linnanmäkipurjehdus, Helsinki 70–80 optimistijollaa valloittaa Töölönlahden alle 12-vuotiaiden leikkimielisessä kisassa. Helsingin purjehdusseura mahdollistaa myös pikkupotilaille optariajelua Töölönlahdella.

25.8.2013 Hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelu, Hämeenlinna HPK vastaan Mansester Broilers Tampereelta. Joukkueita vahvistetaan Kummi-pelaajin.

KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja:

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus:

Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri:

Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu:

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite:

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset:

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset:

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja:

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos:

10 000 kpl

Painopaikka:

Forssan Kirjapaino Oy

Paperi:

MY Brite gloss 80 g/m www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri

Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja markkinoinnin assistentti

Kaisa Heinonsalmi Puh. (09) 6824 5218 kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Graafinen suunnittelija

Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestintäpäällikkö

Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa

Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

31.8. 2013 Midnight Run, Helsinki Kummi-artisti juontaa ja esiintyy tapahtumassa.

18.9.2013 Elämä Lapselle 20-vuotisjuhlakonsertti, Helsinki Kummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall areenassa. elämä Lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on osa laajempaa elämä Lapselle -kampanjaa, joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin ja lipas- sekä päivätyökeräyksen. Konsertti kerää Suomen kuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puolesta. elämä Lapselle -konsertti on yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuritapahtumista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

3.10.2013 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtuma kerää taas yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

Joulukuu 2013 Joulu Mielelle -konsertti, Helsinki Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti esitetään perinteisesti MTV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.

Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

66

www.kummit.fi I Tapahtumaopas

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa:

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili:

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Life Boat Yhdessä saamme aikaan pieniä ja suuria ihmeitä.

Tuemme Lastenklinikoiden Kummien kanssa lasten kirurgista hoitoa, jotta pienet potilaat paranisivat ja voisivat nauttia lapsuudesta kuten lapsen tulisi: oman perheen lämpimässä syleilyssä.

Elämän pieniin ihmeisiin kuuluvat yhdessä vietetyt onnenhetket: Nauru, juttelu, halaukset ja tanssi. Yhteiset illalliset, jaetut jälkiruuat ja pitkät aamiaiset. Näistä laivoillamme koetuista hetkistä syntyy muistoja, jotka kannattelevat meitä arjessa.

Kun risteilette Helsingin ja Tukholman välillä “Kummit-kuukausina” huhtikuussa tai lokakuussa, lahjoitamme osuuden jokaisen risteilyn lipputuloista Lastenklinikoiden Kummeille. Tukekaamme jälleen pikkupotilaitamme viettämällä yhä enemmän laatuaikaa rakkaittemme kanssa!

Kummit merellä -risteilyllä 4. elokuuta juhlistamme Kummien 20-vuotista työtä lapsipotilaidemme hyväksi. Eläköön Kummit ja yhdessä tekemisen ilo!

www.tallinksilja.fi

Pienistä huolloista kasvaa Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.

Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta auttamassa pieniä potilaita. työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.

Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi /eservice.php merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää

auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php

ja