Kummit-lehti 4/2019

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

4/2019 www.kummit.fi

Arvi ja Ilmari painoivat syntyessään alle kilon Arviolta 6–10 prosentilla lapsista ja nuorista esiintyy ahdistuneisuushäiriötä

a t s i ll a h Rjoauulua jokaiselle

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo

Tampere Turku Vantaa Varkaus

Kummit

IT KUMM SA: S VERKO i it.f kumm lle.fi se p la a elam itila.fi kumm a!

Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

MIKA RÄMET Lastentautiopin professori Mika Rämetin johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on löytää keinoja, joilla pystyttäisiin vähentämään ennenaikaisten synnytysten riskejä.

12

ARVI JA ILMARI Turkulaiset kaksospojat syntyivät syyskuussa raskausviikolla 26+2. Kaksosista isompi, Ilmari, painoi syntyessään 800 grammaa.

20

MIKAEL KNIP Tutkimusjohtaja Mikael Knip on omistautunut tyypin 1 diabeteksen tutkimiseen.

34

RITVA VILJANEN Vantaan kaupunginjohtaja kertoo, miksi lapsiperheiden asiat ovat Suomen neljänneksi suurimmalle kaupungille erityisen tärkeitä.

38

KLAUS RANTA Hyksin nuorisopsykiatrian linjajohtaja ja erikoislääkäri auttaa ahdistuneisuushäiriöön sairastuneita lapsia ja nuoria ja esittelee Cool Kids -nimisen hoitomuodon.

40

PIIA JEREMEJEFF Varainhoidon lakimies muistuttaa, että oikein ja ajoissa tehty testamentti minimoi perintöriidat.

42

EINO JA AAPELI Turkulaiskaksoset haluavat tehdä musiikkia, josta tulee iloinen mieli.

54

KRISTA KOIVULA Lasten ja nuorten psykologi on ollut mukana tekemässä kaikille avointa Ehjänä eteenpäin -sivustoa. Se tarjoaa työkaluja tilanteeseen, jossa lapsi tai nuori on vakavasti sairastunut.

60

SAARA AALTO Laulaja-lauluntekijä iloitsee, kun voi tehdä hyväntekeväisyyttä musiikin avulla.

TAPAHTUMAT:

46

JOULUMIELELLE Kummien perinteinen joulukonsertti järjestettiin tänä vuonna Vantaalla Kulttuuritalo Martinuksessa.

KUMPPANIT: 45

LIANA TECHNOLOGIES Pilvipalveluihin erikoistunut ohjelmistoyritys auttaa Kummeja tiedote- ja asiakaskirjekaaoksessa.

51

LIONS-LIITTO 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä liitto aikoo kerätä 100 000 euroa syöpää sairastaville lapsille.

52

POSTNORD Logistiikka- ja kuljetuspalveluyritys toimittaa perille Kummien joululahjat pikkupotilaille.

58

SALESFORCE Ohjelmistoyritys Salesforce rakensi Kummien CRM:n eli asiakkuudenhallintajärjestelmän.

5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Entäpä jos tämän vuoden lopussa vain lupaisimme pysähtyä, pohtii Kummien toiminnanjohtaja.

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Olivia Viitala tapasi Oysissa Pete Parkkosen ja Antti Ketosen.

35

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

59

TÄMÄ ASKARRUTTAA Lapset kysyvät sairaus- ja sairaala-aiheisia kysymyksiä.

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

62

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

66

24

MYYNTI TEKEE HYVÄÄ Uudenlainen myyntitapahtuma yhdisti oppimisen, inspiroitumisen ja hyväntekeväisyyden.

TAPAHTUMAOPAS Tulevan vuoden tapahtumia

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

28

PIKKUJOULUT Joulun alla Uudessa lastensairaalassa vieraili arvovaltaisia vieraita suoraan Korvatunturilta.

MUUT: 11

30

KUMMIT BOWLING Yrityksille järjestetyssä keilauskisassa kerättiin yli 9 000 euron potti.

KUMMITILA Mitä kaikkea onkaan jaettu #kummitilassa?

44

KUMMIT-RISTEILY Potilasperheristeily Silja Linella tarjosi hengähdystauon kuudelle potilasperheelle.

PÄIVÄTYÖKERÄYS Kouvolan Urheilupuiston koulu lahjoitti päivätyökeräyksen tuoton Kummeille.

53

SYNTYMÄPÄIVÄKERÄYS Tamperelainen Lauri Suominen ei halunnut lahjoja, vaan tehdä lahjoituksen.

AIKA HAUSKA PÄIVÄ Härmän PowerParkissa vietettiin vauhdikas syyslomaviikonloppu.

ETUAJASSA MAAILMAAN Turkulaiset kaksospojat syntyivät syyskuussa reilusti etuajassa. Vanhemmat Lauri Viinikkala ja Laura Yli-Seppälä kertovat, millaista perheen arki tällä hetkellä on.

24–26

VAKIOPALSTAT:

KUMMIKESKIVIIKKO Uuden lastensairaalan Kummikeskiviikko oli sekoitus tubettajia, futispelaajia ja musiikkia.

36

Numero 4/19 • 23. vuosikerta www.kummit.fi

12–16

23

32

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KANNEN KUVA: LAURA KOLJONEN

UUSI TAPA TEHDÄ HYVÄÄ Yrityksille suunnattu Myynti tekee hyvää oli uudenlainen ja toimiva tapa tehdä hyväntekeväisyyttä.

42–43

TEHOKAKSIKKO Viidesluokkalaiset Eino ja Aapeli hurmasivat suomalaiset tanssimalla. Myös heidän musiikkinsa saa hymyn huulille.

46–50

OSALLISTUMALLA AUTAT

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

JOULUN TUNNELMIA LAIDASTA LAITAAN Kummien perinteisessä JouluMielellekonsertissa kuultiin huippuartistien itse valitsemia joulubiisejä.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

”Hei mikä saa sut joulumielelle, ei tarvi paljoakaan…”

”Hej vad är det som ger dig julstämning, inte mycket som behövs…”

”…vain vähän ystävii sun vierelle, kynttilän loistamaan.”

NÄIN POHTIVAT joulumielen syntymekanismia Kummi-artistimme vuonna 2015 julkaistussa jouluklassikkobiisissämme Joulumielelle. Pohdinta ei ole vanhentunut neljässä vuodessa – joulumieli rakentuu jokaiselle hieman eri tavalla.

Joulun alla monet muistot lapsuudesta tulvivat mieleen tuttujen laulujen, makujen, tuoksujen, paikkojen ja perinteiden kautta.

Jokaisella on mielipide siitä, milloin saunaan mennään, syödäänkö kinkkua lämpimänä vai kylmänä, koska kuusi kannetaan sisälle tai mikä on ainoa oikea tapa syödä riisipuuroa. Moni meistä on päässyt suunnittelemaan samoja, rakkaita perinteitä vuosikymmenestä toiseen. Se kertoo siitä, että elämässä on kaikki aika hyvin. Todennäköisesti terveyttä on ainakin siinä määrin, että perinteiden toteuttaminen on mahdollista.

Jouluna monella meistä on rauhallinen hetki aikaa pysähtyä, miettiä omaa elämäntilannetta ja läheisiä ihmisiä. Usein tulee myös mietittyä sitä, miten voisi elää enemmän omien arvojensa mukaista elämää ja millaisia uudenvuodenlupauksia kannattaisi tehdä. Mielestäni rauhassa ja pohdinnassa on joulumielen ydin.

Ydintä ovat myös kiitollisuus ja kyky nähdä hyvät asiat itsensä ympärillä sekä suunnata omat ajatukset kohti itselle tärkeitä asioita seuraavan vuoden alkaessa. Moni lupaakin vuodenvaihteessa viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa, liikkua enemmän, aloittaa uuden harrastuksen, syödä terveellisemmin… Entäpä jos yksinkertaisimmillaan vain lupaisimme pysähtyä ja nähdä kaiken hyvän ympärillämme vuoden jokaisena päivänä? Tällainen taito usein unohtuu arjen tuoksinassa, ja sitä oppii arvostamaan vasta todellisten vastoinkäymisten keskellä tai niiden jälkeen.

Entä miten voisin auttaa muita näkemään sen hyvän ympärillään ja helpottaa tilannetta silloin, kun eniten koetellaan?

Kummien tuki pienille potilaille ja heidän perheilleen tähtää juuri siihen, että voimme auttaa elämää horjuttavissa vaikeissa tilanteissa – tukea parasta mahdollista hoitoa sekä potilasperheiden hyvinvointia. Haluan lämpimästi kiittää sinua siitä, että Kummien toimintaa tukemalla olet myös yksi ystävä potilasperheiden matkalla.

Toivon myös sinulle ja läheisillesi erinomaisen hyvää joulumieltä ja tulevaa uutta vuotta, juuri niistä rakennuspalikoista, jotka sinulle ovat tärkeitä.

Anu

”… bara några vänner bredvid dig, skenet från ett brinnande ljus.”

SÅHÄR FUNDERADE våra Fadder-artister i vår klassikerlåt Joulumielelle, som kom ut år 2015, på hur julstämning skapas. Funderingarna har inte föråldrats på fyra år – var och en kommer i julstämning på lite olika sätt.

Inför julen väller många minnen från barndomen över oss i form av bekanta sånger, smaker, dofter, platser och traditioner. Alla har vi en åsikt om när man ska gå i bastu, om skinkan ska ätas varm eller kall, när julgranen skall bäras in eller vilket som är det enda rätta sättet att äta risgrynsgröt. Många av oss har fått planera samma kära traditioner från årtionde till årtionde. Det vittnar om att allt är ganska bra i livet. Antagligen är hälsan tillräckligt god så att traditionerna går att förverkliga.

På julen har många av oss en lugn och fridfull stund när vi kan stanna upp och fundera på vår egen livssituation och dem som står oss nära. Ofta funderar vi över hur vi skulle kunna leva mer enligt våra egna värderingar och hurudana nyårslöften det skulle löna sig att avge. Jag tycker att i friden och funderandet ligger julstämningens kärna.

En del av den kärnan är också tacksamheten och förmågan att se de goda sakerna omkring sig och att rikta sina egna tankar mot det som man själv anser att är viktigt när man inleder det nya året. Det är många som vid årsskiftet lovar att tillbringa mera tid med sina nära och kära, röra på sig mera, uppta en ny hobby, äta hälsosammare... Tänk om vi bara helt enkelt skulle lova att stanna upp och se allt det goda omkring oss varje dag på året? Denna förmåga glöms ofta bort när vi går på i vardagen och man lär sig att uppskatta det först när man är mitt i eller strax efter verkliga motgångar.

Hur kan jag då hjälpa andra att se det goda omkring dem och underlätta situationen när de utses för prövningar allra mest? Faddrarnas stöd till de små patienterna och deras familjer siktar just på att kunna hjälpa i de svåra situationer som får vardagen i gungning – att understöda bästa möjliga vård och patientfamiljernas välmående. Jag vill tacka dig varmt för att du, när du stöder Faddrarnas verksamhet, är en vän med på patientfamiljernas resa.

Jag önskar också dig och dina nära en utomordentligt fin julstämning och ett gott kommande nytt år med just de byggklossar som är viktiga för dig.

Anu

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

HYVÄÄ JOULUA VANTAALTA! PUUHAA PYHÄPÄIVILLE LÖYDÄT OSOITTEESTA TAPAHTUMAT.VANTAA.FI

#JouluVantaa

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 36 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

”Monitekijäinen asia”, luonnehtii professori Rämet

Ennenaikaisten synnytysten syyt työllistävät tutkijoita Ennenaikainen synnytys on lääketieteen näkövinkkelistä yksi suurimmista terveyshaasteista.

Maailmanlaajuisesti siihen liittyy edelleen merkittävää kuolleisuutta ja sen lisäksi usein pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Raskauden sujumisella on siis suuri merkitys läpi ihmiselämän.

Synnytykseen liittyviä periaatteellisiakin kysymyksiä on yhä ratkaisematta.

ROFESSORI MIKA RÄMETIN JOHTAMA tutkimus pyrkii omalta osaltaan pienentämään ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tutkimus sai tänä vuonna Lastentautien tutkimussäätiön Kummit-rahastosta 40 000 euron apurahan.

Oululaissyntyinen ja Oulussa sekä koulunsa käynyt että yliopistotutkintonsa vuonna 1996 päätökseen saanut ja tohtoriksi vuonna 1998 väitellyt Rämet, 48, on nyt Oulun yliopiston lastentautiopin professori.

– Aloin erikoistua lastenlääkäriksi Oulussa, mutta olin vuodet 1999–2002 post doc -jaksolla USA:ssa, jonka jälkeen olin pitkään Tampereella. Siellä myös suoritin loppuun lastenlääkäriksi erikoistumisen, Rämet kertoo.

– Suppea kliininen alani on neanotologia eli vastasyntyneiden hoito. Tampereen yliopistossa minulla on kokeellisen immunologian professuuri. Olen pitkään tutkinut elimistön puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan eli immuniteettia. Dosentuurin sain ennen valmistumistani lastenlääkäriksi, siksi tällainen aihe.

Takaisin Ouluun Rämet muutti vuonna 2015, kun sai sieltä yliopistosta lastentautiopin professuurin.

P

Vahvat perinteet Rämetin tutkimustyöstä edelleenkin osa tapahtuu Tampereen yliopistossa. Lisäksi Rämet on viimeiset neljä vuotta ollut Suomen Akatemialla tekemässä tutkimusrahoituspäätöksiä.

– Etenkin yliopistosairaalassa lääkärin työ on yhdistelmä tutkimista, opettamista ja potilastyötä. Minun historiassani nuo kolme osa-aluetta ovat varmaankin olleet melko hyvin tasapainossa, Rämet toteaa.

– Viime aikoina painopiste on siirtynyt enemmän opetuksen ja opetuksen kehittämisen puolelle. Tutkimustyötä teen sen verran kuin ehdin, nykyisin pääosin tutkimuksen ohjaa8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

jan roolissa. Potilastyö on urakehityksen myötä itselleni harmittavasti jäänyt vähemmälle.

– Tutkimus on käytännöllisesti katsoen aina jatkumoa jollekin aiemmalle tutkimukselle, Rämet selvittää.

– Meillä on lastentaudeissa todella vahvat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimusperinteet, hän korostaa.

Tammikuun 2020 lopulla 75 vuotta täyttävällä, yhä aktiivisesti mukana tutkimustyössä olevalla Mikko Hallmanilla oli vahva tausta RDS-hengitysvaikeusoireyhtymän hoidon kehittämisessä, kun hän tuli professoriksi Ouluun vuonna 1997 ja aloitti geneettistä tutkimusta.

– Oman tutkimustyöni fokus oli lastenlääkäriksi erikoistumiseni alkuvaiheessa selvittää, mitkä geneettiset tekijät altistavat RDS:lle. Jo silloin kerättiin ennenaikaisesti syntyneistä lapsista ja heidän äideistään näytteitä. Kun ensimmäinen geneettinen työ tästä aihepiiristä vuonna 2000 julkaistiin, olin sen ensimmäinen kirjoittaja, Rämet kertoo.

– Kun RDS:n osalta hoito on tullut suoraviivaiseksi – kiitos pitkälti Mikko Hallmanin käänteentekevien tutkimusten 1980-luvulla – on genetiikan tutkimus Oulussa siirtynyt erityisesti ennenaikaiseen synnytykseen ja sen mekanismeihin. Tutkimuksen painopiste on ollut ennenaikaisissa synnytyksissä 6-8 vuotta.

Pizzateoria Rämetillä on viimeisen kuuden vuoden aikana ollut tutkimustyössään kolme päälinjaa: ennenaikaisen synnytyksen syyt, siihen liittyvien tautien genetiikan selvittäminen ja paremmin toimivan rokotteen kehittäminen tuberkuloosia vastaan.

– Kuulemani amerikkalaisen ”pizzateorian” mukaan hyvä tiimi on sellainen, jolle riittää kaksi pizzaa. Eli käytännössä 6–10 ihmistä. Se varmaankin pätee myös hyvän tutkimus-

ryhmän kokoon, joskin tutkimuksessa mukana olevien henkilöiden tosiasiallista määrää on hyvin hankala laskea, Rämet sanoo.

Tutkimukseen sekä Tampereella että Oulussa kerättyjä näytteitä on Rämetin mukaan joitakin tuhansia.

– On pyritty löytämään sukuja, joissa toistuvasti esiintyy ennenaikaista synnytystä. Toisaalta on pyritty keräämään verinäytteitä sekä ennenaikaisesti syntyneiltä että ennenaikaisesti synnyttäneiltä. Myös kudos- eli istukkanäytteitä on kerätty huomattava määrä. Tutkimuksessa kaikkiaan käytettävien näytteiden kokonaismäärää on vaikea sanoa, koska mukana on kansainvälisiäkin aineistoja ja koska myös käynnissä oleva FinnGen-tutkimushanke, missä tullaan keräämään puolelta miljoonalta ihmiseltä genomitieto, palvelee meidänkin tutkimustamme, sillä tuo data on tutkijoiden saatavilla.

Oulun alueen tutkimuksellinen erityispiirre on, että siellä on isoja perheitä.

– Olemme löytäneet perheitä, joissa on usean sukupolven aikana tapahtunut ennenaikaisia synnytyksiä. Mutta kaiken kaikkiaan ennenaikainen synnytys on joka tapauksessa monitekijäinen asia.

Ennustaminen mahdotonta Normaalin raskauden kesto on keskimäärin 40 viikkoa, yliaikaisen raskauden raja 42 viikkoa. Ennenaikaisen synnytyksen raja on määritelty 37 raskausviikkoon. Siinä on eri alaryhmiä: muun muassa istukan toiminnan ongelmista johtuvaa tai spontaanisti itsestään käynnistyvää synnytystä.

– Ennenaikaisissa synnytyksissä on edelleen ratkaisemattomia lääketieteellisiä ongelmia, Rämet toteaa.

– Nyt paras keino ennustaa tuleva ennenaikainen synnytys on se, että äidillä on ollut aiempi ennenaikainen synnytys, sillä riski uuteen ennenaikaiseen synnytykseen on suuri. Sen perusteella on syytä olettaa geneettisten tekijöiden selittävän sen. Mutta lisäksi on ympäristötekijöitä, ja muun muassa aliravitsemus, matala tulotaso ja tupakointi lisäävät riskiä. Mutta kaiken kaikkiaan ennenaikaista synnytystä ei voi ennustaa, ja vaikka voisikin, niin ei ole vielä olemassa keinoja, joilla sitä voisi ehkäistä, Rämet painottaa.

– Saattaa kuulostaa oudolta, mutta edelleenkään ei tiedetä, mikä ihmisellä loppujen lopuksi käynnistää synnytyksen. Useilla muilla lajeilla progesteronin eli raskautta ylläpitävän hormonin taso pysyy ensin korkeana, ja sitten kun se laskee, synnytys käynnistyy. Ihmisellä sen sijaan progesteronitaso pysyy korkeana, Rämet jatkaa.

Useampi mekanismi – Sitäkään ei tiedetä, käynnistääkö synnytyksen sikiö vai äiti.

Geneettiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että merkitystä on molemmilla. Meidän omat tuloksemme viittaavat siihen, että istukalla on tärkeä rooli raskauden keston määräytymisessä.

Moniin muihin lajeihin verrattuna ihmiset syntyvät ennenaikaisina, koska aivojen ja siten pään koko määrittää ajankohdan, jolloin synnytyksen täytyy viimeistään käynnistyä.

Maailmanlaajuisesti lapsista noin kymmenen prosenttia syntyy ennenaikaisena.

Professori Mika Rämet on saanut ennenaikaisen synnytyksen syihin liittyvään tutkimukseensa tänä vuonna Lastentautien tutkimussäätiön Kummitrahastosta 40 000 euron apurahan.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

– Ennenaikaista synnytystä ei voi ennustaa, ja vaikka voisikin, niin ei ole vielä olemassa keinoja, joilla sitä voisi ehkäistä, Rämet painottaa.

Pähkinänkuoressa – Tilanne on evoluution myötä tullut sellaiseksi, että on ollut tärkeää välttää raskauden jatkumista liian pitkään, koska yliaikaiset raskaudet ovat suuri riski sekä äidille että sikiölle.

Jos sikiö ja äiti menehtyvät synnytykseen, se on tietysti erittäin huono asia myös aiemmin syntyneille lapsille, Rämet selvittää.

– Siksi on kehittynyt vahva paine sille, ettei synnytys käynnisty liian myöhään. Luonto on todennäköisesti ratkaissut asian niin, että on useampi kuin yksi mekanismi, joka käynnistää synnytyksen.

Vääriä luuloja Aiemmin on ollut käsitys, että raskausviikoilla 32-37 syntyminen on vaarallisempaa kuin sitä aiemmilla viikoilla.

– Niin, minun äitinikin sanoi, että jos syntyy seitsemännellä kuulla, niin selviää, ja jos kahdeksannella, niin kuolee, Rämet kertoo.

– Mutta kyllä se menee niin, että mitä aikaisempi synnytys, sitä enemmän on haasteita. Eli kaikki vanhan kansan uskomukset eivät pidä paikkaansa. Pihlajamarjojen määränkin on sanottu ennustavan, tuleeko paljon lunta vai ei. Joskus se toimii, joskus ei, Rämet naurahtaa.

Sektioprosentti on Suomessa hyvin maltillinen, kun taas joissakin maissa eri syistä johtuen huomattavan korkea.

– Sektiosynnytys on vähänkin ennenaikaiselle lapselle huono tilanne siksikin, että sikiö ei ole vielä saanut itseensä riittävästi stressihormoneja, jotka kiihdyttävät keuhkojen kypsymistä.

Toimiva yhteiskunta Rämetin ryhmän tutkimustuloksia on jo jonkin verran julkaistu. Hiljattain julkaistiin sikiön geenien vaikutuksesta tutkimustulos, missä sen istukan solukerroksen toiminnalla, joka tunkeutuu äidin kohdun seinämään, näyttäisi olevan merkitystä raskauden kestolle.

– Tutkijahan tietysti aina ajattelee, että parhaat julkaisut ovat vasta tulossa. Kuva toivon mukaan koko ajan tarken10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

ASTENTAUTIOPIN PROFESSORI Mika Rämetin johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on löytää keinoja, joilla pystytään vähentämään riskejä ennenaikaiselle synnytykselle. Lähestymistapa on pyrkiä löytämään mekanismeja, joka niitä aiheuttaa. Se tapahtuu tutkimalla ennenaikaisesti syntyneiden lasten sekä heidän vanhempiensa geenejä, verrata niitä täysaikaisena syntyneisiin ja synnyttäneisiin ja löytää sitä kautta sekä geenimuutokset, jotka aiheuttavat ennenaikaisia synnytyksiä, ja toisaalta geenimuutokset, jotka saavat raskauden kestämään keskimääräistä pidempään. ●

L

tuu sekä kasvavan aineiston että kansainvälisen yhteistyön myötä, Rämet sanoo.

– Yhdessä muiden skandinaavisten näytteiden kanssa olemme osallistuneet laajaan kansainväliseen tutkimukseen.

Siinä mielenkiintoinen havainto oli, että äidillä oleva seleeniaineenvaihduntaan osallistuva geeni näyttää antavan vahvan signaalin ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Rämet toivoo, että jos asiaan voitaisiin vaikuttaa ravitsemuksilla seikoilla, se olisi globaalisti huikea juttu.

– Suomessahan ei ole nykyisin puutetta maaperästä ja viljasta saatavasta seleenistä, koska sitä lisätään lannoitteisiin.

Meillä toisaalta ennenaikaisen synnytyksen riski onkin pienimpiä maailmassa. Kaiken kaikkiaan sekä prenataali- että neonataalikuolleisuus on Suomessa todella pieni. Se kertoo monta asiaa yhteiskunnasta ja on yksi sen toimivuuden parhaista mittareista, Rämet toteaa.

– Perusidea on genetiikan kautta ymmärtää patofysiologiaa. Sen vuoksi muun muassa progesteroni ja sen vaikutukset tulevat varmasti olemaan tutkimuksissamme jatkossakin voimakkaasti suurennuslasin alla. ●

Lahjoituksia ja Michael Monroen yllätysshow TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kummitilassa jokainen voi tehdä hyvää juuri siinä muodossa, joka on itselle sopivin. Kummitilassa voi tehdä lahjoituksia tai antaa aikaansa – ja saattaapa Kummitilaan päätyä myös vahingossa kuten kävi Autotalo Laakkosen asiakkaille.

Tätä kaikkea on tehty Kummitilassa:

menivät Kummitilaan. Samalla he järjestivät melkoisen yllätyksen Laakkosen asiakkaille.

Asiakkaiden tullessa hakemaan korjauksessa ollutta autoaan heidät houkuteltiin korjaamohalliin, jossa pärähti käyntiin maailmankuulun rokkarin esitys.

Sen jälkeen heille kerrottiin, että Autotalo Laakkonen on Kummitilassa, ja että jokaisesta autohuollosta lahjoitetaan pieni osa pikkupotilaiden hyväksi. ●

”Hyväntekeväisyys tekee hyvää sielulle” L ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN pitkäaikainen yhteistyökumppani ja Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppani Autotalo Laakkonen ja Michael Monroe Kummitila • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

â Lauri Viinikkala ja Laura Yli-Seppälä ovat joutuneet muutaman viime kuukauden aikana käsittelemään monenlaisia tunteita. Henkinen kestokyky on varmasti ollut välillä äärirajoilla.

– Tyksissä poikia on hoidettu sekä mielettömällä ammattitaidolla että suurella sydämellä, he kehuvat henkilökuntaa.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

66,6-prosenttinen selviytymistarina

Turkulaista tuplaonnen ja surun sekamelskaa 12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

à Tyksin keskolan henkilökunta oli askarrellut Arvin ja Ilmarin huoneen seinään Anni-tytön muistoperhosen.

Turkulainen aviopari Lauri Viinikkala ja Laura Yli-Seppälä joutui viime kesänä ja alkusyksystä kokemaan lyhyessä ajassa raastavaa epätietoisuutta, menettämisen tuskaa ja tuplasti onneakin. Kolmosraskaus päättyi yhden sikiön osalta ennen aikojaan, mutta nyt Laurilla ja Lauralla on ihanat kaksospojat Arvi ja Ilmari.

ITKÄÄN YHDESSÄ OLLUT pariskunta totesi alkuvuodesta elämäntilanteensa olevan valmis ensimmäisen lapsen hankkimiseen.

– Kun kaveripiirissä on ollut paljon pareja, joilla on kestänyt tosi kauan, ennen kuin ovat saaneet lapsia, olimme mekin varautuneet vastaavaan.

Aivan toisin kuitenkin kävi.

– Se olikin helppoa. Mutta siihen helppous sitten loppuikin, Lauri toteaa.

Laskettu aika oli 15. päivä joulukuuta. Heti ensimmäisessä ultraäänessä, kesäkuun alussa, paljastui kaksi Lauraa ja Lauria järkyttänyttä asiaa.

P

â Näin upea yhteiskuva Arvista (vas.) ja Ilmarista saatiin jo heidän ollessaan vasta noin seitsemän viikon ikäisiä.

Kuva: Marika Huhtamäki, Tyks

– Iloisempi järkytys oli, että meille oli tulossa kolmoset, surullisempi, että yhdellä kolmesta oli voimakasta niskaturvotusta, joka kieli vakavasta ongelmasta. Siinä vaiheessa ei vielä ollut tietoa, mistä oli kysymys.

Turner-tyttö Muutamaa päivää myöhemmin Lauraa alettiin tutkia Turun yliopistollisen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla. Raskausviikolla 15 tehdyssä lapsivesitutkimuksessa kävi ilmi, että ongelmallinen sikiö oli tyttö, jolla oli kromosomipoikkeavuus, Turnerin oireyhtymä. Sen esiintymistiheys on 1/2500. Turnertytöistä vain 5-10 prosenttia syntyy elävänä. Joskus kromosomipoikkeavuus havaitaan vasta murrosiän alussa. Siihen liittyy muuta väestöä huomattavasti suurempi keskimääräinen sairastavuus, mutta kuitenkin kohtuullisen hyvä elämänlaatu. Turner-tytöt ovat yleensä hieman normaalia lyhytkasvuisempia.

– Olimme autossa matkalla vanhempieni luota Hämeenlinnasta Turkuun, kun lääkäri soitti meille tulokset, Laura muistaa.

– Tavallaan oli helpotus, kun saimme tietää, ettei lapsi olisi kovin sairas, Lauri sanoo.

– Mutta olihan se ristiriitaista, että hänellä on niin pienet mahdollisuudet syntyä elävänä. Oli myös epäselvää, mitä kahdelle muulle sikiölle käy, vaikka he näyttivätkin kehittyvän koko ajan normaalisti.

Erilaisia skenaarioita Tilanne oli kaiken kaikkiaan niin harvinainen, että lääkäritkin joutuivat kovasti selvittelemään ja konsultoimaan.

– Meille annettiin erilaisia skenaarioita, joista todennäköisin oli, että tyttö menehtyy kohtuun ja jää sinne, pojat kehittyvät normaalisti ja syntyvät hiukan etuajassa, Lauri kertoo.

– Seuraavaksi todennäköisintä oli, että kaikki kolme menevät kesken. Kymmenen prosentin todennäköisyydellä myös tyttö olisi selvinnyt, ja silloin olisi tehty sektio noin viikolla 32. Epätodennäköisimpänä pidettiin vaihtoehtoa, että tyttö menehtyisi ja syntyisi ja pojat jäisivät vielä kasvamaan kohtuun. Se vaihtoehto kuitenkin lopulta toteutui.

Moneen kertaan Laurille ja Lauralle väläyteltiin osakeskeytyksen mahdollisuutta, eli tytölle olisi tehty abortti, jonka myötä poikien kasvaminen olisi ollut paremmin turvattu.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Taisimme tehdä vähintäänkin Suomen ennätyksen siinä, kuka on ollut pariskuntana pisimpään yhtäjaksoisesti synnytysosastolla.

”

”

– Jouduimme todella vaikeiden kysymysten äärelle. Tuntui erittäin vaikealta ottaa henki pois omalta lapseltaan, jolla kuitenkin olisi ollut jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä, Lauri muistelee sanojaan yhä hieman nieleskellen.

– Emme olleet valmiita maksamaan niin kovaa hintaa, varsinkaan kun ei silti voitu olla varmoja, että pojat pelastuisivat. Eikä paraskaan tarjolla ollut tieto riittänyt perusteeksi päätöksen tekemiseen.

Murheen päivä Seurannat jatkuivat kahden viikon välein läpi kesän.

Joka kerta riitti jännitettävää. Miten tytön, jota siinä vaiheessa jo Anniksi kutsuttiin, tilanne oli muuttunut edelliskerrasta?

– Turvotus vain lisääntyi, ja hänen liikkeensä ja kasvunsa alkoivat hidastua. Mutta kun Anni oli niinkin pitkään sinnitellyt, elätimme toivoa, että hänen äärimmäisen pieni mahdollisuutensa selvitä toteutuisi sittenkin, Laura ja Lauri kertovat.

Perjantaina elokuun 23. päivä mentiin viikkoa 23+5, eli periaatteessa raja, että lapset jäisivät syntyessään henkiin, oli juuri ylitetty. Mutta juuri silloin toiveet Annin selviämisestä murskaantuivat.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Lauralla oli edellisiltana ollut pientä oireilua.

Viikonloppuna olisi ohjelmassa ollut Lauran sukulaisen hääjuhla. Ajattelimme varmuuden vuoksi tarkistuttaa äitiyspolilla tilanteen, jotta voisimme lähteä juhlaan turvallisin mielin, Lauri kertoo.

– Annilla ei enää ollut sykettä. Hän oli menehtynyt.

Lapsivettäkin todettiin jo tihkuneen. Niinpä Laura siirrettiin prenataaliosastolle eli osastolle, missä hoidetaan äitejä, joita uhkaa ennenaikainen synnytys.

– Soitin Laurin paikalle ja sanoin, että nyt on tosi kyseessä.

â – Oli tavallaan ahdistavaa, ettei oma intuitio sanonut, miten vauvoja olisi pitänyt hoitaa. Täysaikaisten ollessa kyseessä siitä olisi sentään ollut jonkun verran tietoa, Laura-äiti sanoo.

Tunti ja päivä kerrallaan Ensin Lauralle annettiin supistusta estävää lääkettä suun kautta. Se laski kuitenkin verenpaineen niin alas, ettei sitä voitu käyttää. Tilanne muuttui niin huolestuttavaksi, että Laura siirrettiin synnytyssaliin, minne Laurikin pääsi mukaan. Siellä Laura sai suonensisäisesti supistusta estävää lääkettä, mutta siitä ei ollut apua.

Anni syntyi alatiesynnytyksellä seuraavana aamuna vähän ennen viittä.

– Saimme molemmat pitää häntä hetken sylissämme, Laura kertoo.

– Meiltä oli kysytty, otetaanko kaikki vauvat keisarileikkauksella ulos siinä vaiheessa kun Anni syntyy vai yritetäänkö saada pojat jäämään vielä kohtuun kasvamaan. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntui poikien kannalta paremmalta.

– Tavoitteena ei kuitenkaan ollut turvallisempien viikkojen vaan pikemminkin turvallisempien tuntien saavuttaminen, Lauri huomauttaa.

Lauran sänky käännettiin sellaiseen asentoon, että hän oli suhteellisen voimakkaasti pää alaspäin, ja kävi niin, etteivät pojat vielä syntyneetkään. Kohdunkaulakin lähti sulkeutumaan, mutta avautui jonkin ajan päästä uudestaan. Supistuksenestolääkitystä jatkettiin, ja sekin alkoi onneksi toimia.

– Olin siinä kaksi ja puoli viikkoa niin, etten kertaakaan noussut istumaan enkä seisomaan. Minkäänlaista riskiä ei voinut ottaa. Mentiin tunti ja päivä kerrallaan.

Kiireellinen sektio Kun Anni oli menehtynyt, lääkäri kertoi, että kummallakin pojalla on noin 60 prosentin mahdollisuudet selvitä.

– Tietysti sitä alkoi ynnätä mielessään todennäköisyyslaskennan sääntöihin perustuen, että 0,6 kertaa 0,6 on 0,36, Lauri sanoo.

Kolmosten selviytymisprosentti oli loppujen lopuksi 66,6. Kun Lauran tulehdusarvot alkoivat synnytysosastolla jostain syystä nousta, todettiin, että pojat olisivat paremmassa turvassa kohdun ulkopuolella. Kaksoset syntyivät kiireellisellä sektiolla 10. syyskuuta, raskausviikolla 26+2. Monikkoraskauksissa ei ole tavatonta, että synnytetään kahta eri kautta. Mutta on varmasti enemmän kuin harvinaista, että synnytysten välillä on aikaa kaksi ja puoli viikkoa.

Arvin syntymäpaino oli 610 grammaa, Ilmarin 800. Poikien identtisyydestä ei vielä ole tietoa.

– Kaikki kuitenkin viittaa kovasti siihen suuntaan: muun muassa veriryhmä ja ulkonäkö ovat samat, Lauri toteaa.

Suomen ennätys?

Laura oli synnytyssalissa Lauri seuranaan kaksi ja puoli viikkoa, suuren osan ajasta pää alaspäin.

– Taisimme tehdä vähintäänkin Suomen ennätyksen siinä, kuka on ollut pariskuntana pisimpään yhtäjaksoisesti synnytysosastolla, Lauri naurahtaa.

– Ja olimme koko ajan veitsenterällä. Annin kuolemaakaan ei pystynyt siinä suremaan, kun piti keskittyä täysillä siihen, ettei Lauran tunteille anna mahdollisuutta saada supistuksia ja poikien synnytystä käynnistymään. Synnytysosastolla pystyi jotenkin ihmeellisesti sulkemaan surun pois mielestään. Hallitseva tunne oli pelko ja epävarmuus poikien kohtalosta. Kun sitten heidän syntymänsä jälkeen pääsimme keskolaan, oli yhtä aikaa sekä onnen että surun aika. Se oli varsin erikoinen tuntemus.

Sekä Laurilla että Lauralla on takanaan historian opinnot Turun yliopistossa. Käytännössä yhteinen elämäntaival alkoi opintoihin liittyneillä arkeologisilla kaivauksilla 11 vuotta sitten.

– Laura on arvokkainta, mitä minä niillä kaivauksilla löysin, Lauri hymyilee.

– Uskon, että sillä, että Laura jaksoi sinnitellä pää alaspäin ne kaksi ja puoli viikkoa, pelastettiin vähintäänkin toisen pojan henki, hän toteaa.

á Lauriltakin sujuvat hoitotoimenpiteet jo tottuneesti.

Tässä Arvi peppupesulla.

– Ja kunnia myös Annille. Hänen sinnittelynsä antoi omalta osaltaan pojille paremmat mahdollisuudet selvitä.

Normaalisti Lauri työskentelee Turun Museokeskuksella, mutta Lauran tultua raskaaksi Lauri ”varmuuden vuoksi” haki ja sai opettajansijaisuuden Turun Yliopistolla.

– Joustavammat työajat ja mahdollisuus etätyöhön tulivat todella tarpeeseen. Siirsin toimistoni synnytysosastolle siksi ajaksi, kun olimme siellä. Oli hyväkin, että siinä vaiheessa oli muuta ajateltavaa.

Enkä toisaalta pystynyt siellä synnytysosastolla tekemään Lauran ja poikien hyväksi oikeastaan mitään muuta kuin olemaan paikalla.

Tärkeää keskusteluapua Anni ehti juuri ja juuri ylittää sen rajan, ettei enää puhuttu keskenmenosta vaan kuolleena syntyneestä.

Lain mukaan lapsi on silloin haudattava. Nimeä kuolleena syntynyt lapsi ei virallisesti saa. Laura ja Lauri halusivat kuitenkin nimetä tyttönsä Anniksi jo varSelviytymistarina • www.kummit.fi

15

Jos tämä asia olisi tapahtunut muutama vuosikymmen sitten tai jossain toisessa maassa, pojatkaan eivät olisi todennäköisesti elossa.

”

”

haisessa vaiheessa, ja Anni lukee myös hänen hautakivessään.

Hautajaiset pidettiin, kun pojat olivat 16 päivän ikäisiä.

– Henkinen kestävyys ei siinä vaiheessa todellakaan ollut parhaimmillaan. Olimme kai fyysisestikin niin väsyneitä, ettemme tainneet edes oikein käsittää tilannetta, Lauri tuumii.

– Aivot varmaankin työstävät vielä pitkään, mitä kaikkea on tapahtunut, Laura jatkaa.

Muun muassa keskustelut sairaalapastorin ja varhaisen vuorovaikutuksen työryhmän henkilöiden kanssa ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.

– Keskusteluapua on ollut todella hyvin tarjolla.

Sillä on ollut äärimmäisen tärkeä merkitys meidän pärjäämisessämme.

Oikeassa paikassa Yleensä perheille koettelemukset vasta alkavat keskolaan pääsyn jälkeen. Tässä tapauksessa pahin oli siinä vaiheessa jo ohi.

– Paljon huonommassakin paikassa kuin Tyksin keskolassa olisimme saattaneet joutua nämä kuukaudet olemaan. Mutta tuskin paljon paremmassa, Lauri kiittelee.

– Kyllä ne ensimmäiset viikot silti aika rankkoja olivat, vaikka tilanne ei enää ollutkaan huolestuttava, Lauri myöntää.

– Nyt näyttää tosi hyvältä.

– Jos tämä asia olisi tapahtunut muutama vuosikymmen sitten tai jossain toisessa maassa, pojatkaan eivät olisi todennäköisesti elossa, Laura toteaa.

– Tyksissä poikia on hoidettu sekä mielettömällä ammattitaidolla että suurella sydämellä, hän kehuu henkilökuntaa.

– Olemme olleet huolissamme poikiemme terveydestä, mutta emme missään vaiheessa siitä, etteivätkö he saisi parasta mahdollista hoitoa, Lauri korostaa.

Jouluksi kotiin Keskolan perhehuoneessa ympyrät ovat tietysti pienet ja rutiinit tarkkoja. Hengityskoneessa pojat olivat syntymänsä jälkeen viisi viikkoa.

– Olihan se aika erilaista kuin mihin olimme valmistautuneet, esimerkiksi vaippojen vaihto keskoskaapissa, Laura sanoo.

– Oli tavallaan surullista tai ahdistavaa, ettei oma intuitio sanonut, miten vauvoja olisi pitänyt hoitaa.

Vaikka nämä ovatkin ensimmäiset lapsemme, niin täysaikaisten ollessa kyseessä siitä olisi sentään ollut jonkun verran tietoa.

Kenguruhoito eli vanhempien rintakehän päällä pitäminen ihokontaktissa alkoi jo poikien ollessa yhden päivän ikäisiä.

– Siinäkin oli tarkkaa, että hengityskoneen tuubi oli koko ajan oikeassa asennossa.

Keskosilla yleinen ongelma, sulkeutumaton ductus eli verisuoniyhteys keuhkovaltimosta aorttaan, piti Arvilla ja Ilmarillakin operoida. Se tehtiin noin kuukauden iässä. Leikkaus on rutiinitoimenpide, mutta se luonnollisesti hirvitti kaksosten vanhempia.

– Toipuminenkin vaikutti etenevän niin hitaasti, Lauri muistelee.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Kahden pikkukeskosen yhtäaikainen syöttäminen ei ole aivan yksinkertainen operaatio.

Sairaanhoitaja Sirkka ErikssonMäkinen on mukana vähintäänkin henkisenä tukena.

– Tietysti pikkukeskosillamme olisi voinut olla paljon muutakin ja huomattavasti pahempia ongelmia. Mutta eihän se ajatus siinä vaiheessa juurikaan lohduta, Laura lisää.

– Ja kun olimme jo yhden lapsen menettäneet, niin pienikin vastoinkäyminen tuntui suurelta.

Marraskuun loppupuolella pojat olivat jo pikku hiljaa pääsemässä kokonaan happiviiksistään, mikä tarkoitti kotiin pääsyn olevan lähellä. Se edellyttää aina kokonaista viikkoa ilman apneoita eli hengityskatkoksia, mutta niitä pojilla ei ole oikeastaan ollutkaan.

– Jouluksi kotiin! Laura ja Lauri totesivat silloin realistiseksi tavoitteeksi. ●

TUODAAN YHDESSÄ ILOA PIENILLE POTILAILLE Osta suojalasit tai kuulosuojaimet.

Suomen Ilotulitus Oy lahjoittaa euron jokaisesta ostetusta tuotteesta Lastenklinikoiden Kummien toimintaan.

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Oulun yliopistollinen sairaala 27.9.2019 klo 16 Olivia Viitalan ilmeestä sen näkee: nyt on kunnollisia vieraita! Artistit Pete Parkkonen (vas.) ja Antti Ketonen vierailivat Oulun yliopistollisen sairaalan lasten kirurgisella osastolla syyskuun lopussa ja saivat monet suut hymyyn.

Kuva: Teemu Kemilä

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

DIABETES

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Hoito pyritään räätälöimään lapsen elämän mukaan” Tutkimusjohtaja ja ylilääkäri Mikael Knip on tutkinut tyypin 1 diabetesta neljä vuosikymmentä.

Siinä ajassa sairauden tutkimus on kehittynyt ja hoito mullistunut. – Olen aivan varma, että on mahdollista kehittää keinoja estää sairastuminen tyypin 1 diabetekseen, hän sanoo.

ELSINGIN MEILAHDESSA sijaitsevan tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumin neljännessä kerroksessa tutkitaan sairautta, joka on erityisen yleinen Suomessa.

Neloskerroksen parinkymmenen hengen huipputiedettä tekevä tutkimusryhmä tietää kaiken, mitä tällä hetkellä on tiedettävissä sairaudesta nimeltään tyypin 1 diabetes.

Tutkimusryhmän johtaja Mikael Knip esittelee tiloja ja ryhmää.

Knipin alaiset ahertavat työpisteillään, laboratorion tutkimuskoneet hurisevat ja seinällä on pediatrinen diabetesrekisteri, josta selviää, että sairaus puhkeaa keskimäärin kahdeksan ikävuoden kohdalla.

Tutkimusryhmän johtaja Knip kiinnostui tyypin 1 diabeteksesta, sillä halusi vastaukset kahteen kysymykseen: Miksi juuri Suomessa sairastutaan niin usein ja miten sairaus syntyy?

– Koska en ole vielä löytänyt vastauksia, tutkimuksia on syytä jatkaa, Knip sanoo ja virnistää.

H

Hoito räätälöidään lapsen mukaan Ykköstyypin diabetes on elinikäinen sairaus. Siihen kerran sairastuttuaan sen kanssa on tekemisissä lopun ikäänsä.

Sairaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämän joutuisi laittamaan täysin uusiksi.

– Hoito pyritään räätälöimään lapsen elämän mukaan. Jos lapsi esimerkiksi pelaa jääkiekkoa, hoito suunnitellaan niin, että pelaaminen on mahdollista, Knip sanoo.

Vaikka ykköstyypin diabetes ei vaadi elämän pistämistä pauselle, yhtä asiaa se vaatii: säännöllisyyttä. Insuliinit pitää ottaa tietyin väliajoin, aterioita ei voi jättää väliin.

Jokaisen sairastuneen diabetes on myös yksilöllinen. Helppohoitoista diabetesta sairastavalle lapselle tulee harvoin matalia verensokereita – tai jos tulee, lapsella on siitä selviä tuntemuksia.

– Toisilla diabetes puolestaan reagoi stressiin helposti ja verensokeri vaihtelee voimakkaasti. Ongelmallisinta on, jos lapsi ei itse aisti muutosta.

Suurin peikko tyypin 1 diabeteksessa on juuri matala verensokeri.

– Matalia verensokereita voi tulla yön aikana, ja se vaikuttaa suoraan vanhempien nukkumiseen ja sitä kautta jaksamiseen.

Knipin ryhmä kerää valtakunnalliseen pediatriseen diabetesrekisteriin tietoja vastatodetuista diabeetikoista. Samaan rekisteriin kerätään myös biologisia näytteitä diabeetikoilta ja perheenjäseniltä.

20

www.kummit.fi • Diabetes

– Alle vuoden iässä tyypin 1 diabetes on harvinainen, mutta toisen ikävuoden jälkeen sairastumismäärät nousevat selvästi ja pysyvät samalla tasolla 12 ikävuoteen asti.

Hoidoltaan lasten diabetes on hieman erilainen kuin aikuisten.

Suurin ero liittyy tietenkin lapsen kasvuun ja kehittymiseen. Knip sanoo, että esimerkiksi murrosiässä diabeetikon ulkoisen insuliinin tarve kasvaa.

– Se johtuu siitä, että murrosiän kehitykseen liittyvien hormonien eritys toimii osittain insuliinin vastavaikuttajana.

Nyrkkisääntö on ollut, että jos ei ole lainkaan omaa insuliinituotantoa, ulkoisen insuliinin tarve on 0,6–1 yksikkö kiloa kohti. Murrosiässä tarve voi nousta jopa kahteen yksikköön kiloa kohti. Kun murrosikä on ohi, tarve laskee jälleen.

Murrosikään liittyy myös toisenlaisia haasteita.

– Nuori haluaa usein unohtaa sairastavansa diabetesta. Hän saattaa olla pistämättä insuliinia tai pienentää annosta. Myös syöminen saattaa olla epäsäännöllistä tuossa iässä. Useimmat teini-ikäiset diabeetikot käyvät tämän vaiheen läpi.

Miksi Suomessa sairastutaan niin usein?

Mikael Knip aloitti diabetestutkimuksen 1970-luvun lopulla.

Tutkimus on hänen intohimonsa.

Tutkimusjohtaja Mikael Knip lähti uransa alussa selvittämään, miksi tyypin 1 diabetes on niin yleinen juuri Suomessa.

Knipin tutkimusryhmä on selvittänyt esimerkiksi sitä, olisiko primääriehkäisystä apua diabeteksen torjunnassa.

– Vuosina 2002–2017 vieroitimme riskivauvat erikoiskorvikkeelle, jonka valkuaiset oli pilkottu pieniksi osiksi. Tutkimuksessa olivat mukana vauvat, joilla oli perinnöllinen alttius, mutta ei merkkejä tautiprosessista. Valitettavasti osoittautui, ettei tällä muutoksella voitu vaikuttaa sairastumiseen.

Riskiryhmässä olleet vauvat sairastuivat yhtä usein riippumatta siitä, söivätkö he erikoiskorviketta vai tavallista korviketta.

Tyypin 1 diabetesta pidetään autoimmuunisairautena. Se tarkoittaa sitä, että kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää insuliinia tuottavia soluja vastaan ja tuhoaa niitä.

Perinnöllinen alttius ja autovasta-aineiden esiintyminen veressä nostavat sairastumisriskiä selvästi.

– Sukulaisten tyypin 1 diabetes lisää lapsen riskiä sairastua. Kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen tutkimus, jossa osoitettiin, että diabeteksen puhkeamista voidaan siirtää kahdella vuodella. Puolustusjärjestelmään vaikuttavan lääkeaineen avulla onnistuttiin säilyttämään omaa insuliinituotantoa jonkin verran pidempään.

Kun diabetes puhkeaa, yleensä ainakin vanhemmilla lapsilla on jonkin verran omaa insuliinituotantoa. Kun insuliinia aletaan antaa, kehon omat insuliinia tuottavat solut pääsevät lepäämään.

– Ja silloin oma insuliinituotanto paranee, mistä seuraa se, että ulkoisen insuliinin annos alussa pienenee. Jossakin vaiheessa oma insuliinituotanto kuitenkin vähenee.

Knip sanoo, että tällä hetkellä ryhmällä on suunnitteilla kaksi erilaista tutkimusta, joilla halutaan selvittää, onko kehon omaa insuliinituotantoa mahdollista säilyttää pidempään. Diabeteksen hoito on nimittäin sitä helpompaa, mikäli sairastuneella on edes jonkin verran omaa insuliinituotantoa.

– Silloin ei juurikaan tule matalia verensokereita.

Mutta entä sairauden esiintyvyys? Miksi siihen sairastutaan juuri Suomessa useammin kuin muualla?

Sairauden ilmaantuvuusluku on hyvin nousujohteinen: 1950-luvun alussa maassamme todettiin 12 uutta diabetestapausta 100 000 lasta kohti. Vuonna 2006 luku oli 65.

– Eli se oli yli viisinkertaistunut 55 vuodessa. Meille tutkijoille se kertoo sen, että kyse ei voi olla geeneistä. Geenit muuttuvat hyvin hitaasti. Kyse on ulkoisten tekijöiden, eli ympäristön, ja geenien yhteisvaikutuksesta. Jotenkin näyttää siltä, että tyypin 1 diabetes on yhteydessä elintason muutoksiin.

Lähialueisiin vertaamalla voi Knipin mukaan huomata, että esimerkiksi Venäjän Karjalassa diabeteksen esiintyvyys on samaa luokkaa kuin 1950-luvun Suomessa.

Suomalaisten elinympäristö on muuttunut radikaalisti noista ajoista. Maatamme käytetään usein malliesimerkkinä elintason nopeasta noususta, mutta tässä tapauksessa sillä näyttää olevan kääntöpuolensa.

– 1950-luvulla suomalaisten elämä oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Yksi isoimmista muutoksista liittyy elinympäristön puhtauteen. Elämme tällä hetkellä ylipuhtaassa ympäristössä.

Knipin mukaan esimerkiksi kaupunkikoti, jossa ei ole lemmikkieläimiä, on jopa pölyltään steriiliä. Normaalisti pölyssä on hyvälaatuisia mikrobeja.

Knipillä onkin pari siivousvinkkiä nykyhuusholleihin: – Minun puolestani imurin käyttöä voisi vähän keventää.

Lisäksi liian voimakkaat pesuaineet poistavat elävät mikrobit, eli kannattaa ostaa miedompia puhdistusaineita.

Hyviä mikrobeja kotiinsa saa erilaisten nelijalkaisten mukana. Yksi hyvä mikrobien kuljetin on koira.

– On havaittu, että jos lapsi altistuu perheessä asuvalle koiralle ensimmäisen elinvuotensa aikana, se vähentää lapsen riskiä kehittää autovasta-aineita ja samalla pienenee riski sairastua. Neuvoni lapsia suunnittelevalle perheelle onkin, että hankkikaa ensin koira. Koira on hyväksi pienen lapsen puolustusjärjestelmän kehittymiselle.

Diabetes • www.kummit.fi

21

Huippututkija diabeteksen ja vähän keliakiankin kimpussa IKAEL KNIP on toiminut urallaan lastenlääkärinä ja tutkijana sekä Oulussa että Tampereella.

Vuodesta 2000 hän on toiminut lastentautiopin professorina Helsingissä.

Knip istuu myös Lastenklinikoiden Kummien hallituksessa, jossa hän edustaa Helsingin Lastenklinikkaa.

Vaikka Mikael Knipillä on monta hienoa titteliä ylilääkäristä tutkimusjohtajaan ja emeritus professoriin, erityisen intohimoisesti hän puhuu tutkimustyöstä ja tutkimusryhmistään.

– Tutkimustyö ei ole ollenkaan yksinäistä, sillä työssä tapaa paljon kansainvälisiä kollegoita ja pääsee tekemään yhteistyötä. Tutkimustyössä on myös se hyvä puoli, että kysymykseen saattaa saada vastauksen, mutta se aiheuttaa yleensä kaksi tai kolme lisäkysymystä. Jatkumo pitää mielenkiinnon yllä.

Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa tutkimus, jossa PEDIA-tutkimusryhmä seuloo pääkaupunkiseudun vastasyntyneiltä sitä, onko heillä perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekseen ja/tai keliakiaan.

– Yhdistelmä on tällainen siksi, että perinnöllinen alttius menee osittain päällekkäin. Tyypin 1 diabeetikolla on suurempi riski kehittää keliakia ja toisin päin. ●

M

”Ilman apurahoja jokainen tutkimus olisi ongelmissa” Alussa oli siis kaksi kysymystä: miksi ja miten? Kysymyksiinsä Knip on saanut osittaiset vastaukset.

– Aiemmin elettiin siinä käsityksessä, että diabetes on äkillisesti alkava sairaus. Lapsella oli oireita muutaman viikon tai vain pari päivää ennen kuin diabetes todettiin. Nykyisten tutkimusten myötä on opittu, että oireiden ilmaantumista edeltää vaihtelevan pituinen oireeton jakso. Jos diabetes todetaan lapsuusiässä, oireiden kesto on keskimäärin noin 2,5–3 vuotta. Eli mikäli haluamme selvittää syyt, jotka johtavat sairastumiseen, tutkimalla vastatodettuja diabeetikkoja emme saa vastauksia.

Uransa alussa Knip opiskeli Helsingissä, mutta muutti Ouluun vaimonsa perässä.

– Aloitin tutkimustyön Oulun lastenklinikalla, jossa meitä oli aluksi pieni ryhmä. Se on kasvanut vuosien mittaan, ja Oulussa tehdään edelleen aktiivista diabetestutkimusta.

Tällä hetkellä Knipillä on 20 hengen PEDIA-tutkimusryhmä Helsingissä ja 13 hengen DIPP-tutkimukseen liittyvä ryhmä Tampereella.

– Aikaisemmin tutkimustyötä tehtiin yksin tai pienessä ryhmässä. Nykyään ryhmät ovat isoja ja tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Se tarkoittaa sitä, että myös kustannukset kasvavat ja tarvitaan enemmän rahoitusta.

Knipin tutkimusryhmä on saanut suurimmat lahjoituksensa ulkomailta.

– Ilman apurahoja jokainen tutkimus olisi ongelmissa.

Suomessa meillä on Lastentautien tutkimussäätiö ja Diabetestutkimussäätiö, jotka ottavat vastaan lahjoituksia.

Kummien yleislahjoituksista 30 prosenttia ohjataan Lastentautien tutkimussäätiölle ja sitä kautta tutkimustyöhön.

Knipin mielestä tutkimustyön tukemisen yhteydessä käytetty slogan ”Tämän päivän tutkimustyö on huomisen hoitoa” pitää hyvin paikkansa.

– Tutkimustyö vaikuttaa aina pitkällä tähtäimellä. Lahjoitus, joka kohdistuu tutkimustyöhön, saa aikaan pidempiaikaista vaikuttavuutta.

Suomi on Knipin mukaan hyvä paikka tutkia tyypin 1 diabetesta.

– Yksi syy on se, että meillä on korkea diabetesilmaantuvuus. Toinen on se, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on tukenut tutkimustyötä. Meidän on mahdollista seurata tutkittavia ihan eri tavalla kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa perheet muuttavat ympäriinsä eivätkä rekisterit pysy perässä heidän olinpaikastaan. Suomessa Väestötietorekisteristä saa aina puuttuvan osoitteen. Kolmas syy on, että suomalaiset perheet yleensä suhtautuvat varsin myönteisesti tutkimustyöhön.

Mutta onko se parannettavissa?

Diabeetikkojen hoito kehittyy sitä mukaa, kun uusia tutkimustuloksia saavutetaan.

Muun muassa hoitovälineet ovat kehittyneet hurjasti.

– Merkittävällä osalla potilaista on käytössään insuliinipumppu, joka on helpottanut hoitoa ja insuliinin annostelua.

Esimerkiksi pikkulapsen kohdalla on vaikea tietää etukäteen, kuinka paljon lapsi syö. Nykyään insuliinin voikin annostella ruokamäärän mukaan.

Jos taas käytetään monipistoshoitoa, neulat ovat paljon aiempaa pienempiä, eikä ruiskuja tarvitse enää keittää käytön jälkeen.

– Ja jos ajatellaan hoidon seurantaa ja tasapainoa, ei ennen ollut verensokerimittaria. Toisin sanoen ei ollut mahdollista mitata sitä kotona. Hoitotasapainon seuranta poliklinikkakäynneillä perustui siihen, että lapsi keräsi yövirtsan ja siitä mitattiin sokerimäärä, Knip muistelee.

Viimeisin hoitoon vaikuttava asia on laite, johon liittyy verensokerin jatkuvaa mittaamista ja insuliinin annostelua pumpun kautta tarpeen mukaan.

– Se on eräänlainen keinohaima. Tutkimustyö on ollut merkittävässä roolissa, jotta sitä voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä.

Mutta voidaanko diabeteksen puhkeamista tulevaisuudessa estää?

– Se on toiveeni. Todennäköisesti emme tule löytämään yhtä keinoa, joka tehoaa kaikille, vaan tarvitaan erilaisia lähestymistapoja.

Knip sanoo, että tutkimusryhmälle on syntynyt käsitys, että sairauden sisällä on eri tyyppejä.

Tällä hetkellä selvillä on ainakin kaksi eri tyyppiä.

– DIPP-tutkimuksessa olemme selvittäneet sairastuneen ensimmäisen ennen diagnoosia ilmestyvän autovasta-aineen merkitystä. Siinä on kaksi päätyyppiä: 1) Insuliinivasta-aineet ilmestyvät ensimmäisinä, tai 2) niin sanotut GAD-vasta-aineet ilmestyvät ensimmäisinä. Insuliinivasta-aineet ilmestyvät korkeana piikkinä ensimmäisen kahden ikävuoden aikana. Jos taas GAD-vasta-aineet ilmestyvät ensimmäisenä, ne ilmaantuvat leveänä piikkinä monen vuoden aikana.

Knip sanoo, että todennäköisesti tautiprosessin laukaisija on erilainen molemmissa tapauksissa.

– Olen joskus ennustanut – ehkä 10 vuotta sitten – että diabeteksen ehkäisy olisi mahdollista seuraavien 10 tai 20 vuoden aikana. Olen joutunut pettymään, mutta olen edelleen aivan varma, että on mahdollista kehittää keinoja estää sairastuminen ykköstyypin diabetekseen. ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee Lastentautien tutkimussäätiötä 30 prosentilla yleislahjoituksistaan.

Lastentautien tutkimussäätiö rahoittaa muun muassa diabetestutkimusta.

22

www.kummit.fi • Diabetes

KUMMIKESKIVIIKKO

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Futista ja tubettajia

Uuden lastensairaalan aamua kävivät piristämässä HIFK:n jalkapalloilijat, tunnetut tubettajat sekä artisti Nelli Matula.

IKÄS SIINÄ, kun sen osaa. Jalkapallo kiertää ringissä helponnäköisesti pelaajalta toiselle, eikä pallo ole vaarassa osua esimerkiksi aulan kalaseinään.

HIFK:n jalkapalloilijat ovat ilahduttamassa lastensairaalan potilaita. Erikson Carlos, Toró, Luis Henrique, Daniel Kollar sekä Sakari Tukiainen syöttelevät kaikkien halukkaiden kanssa.

Futareiden lisäksi piristystä arkeen ovat tuoneet Splay Onen kummitubettajat. Vuoden alussa startanneen yhteistyön ansiosta myös tubettajat ovat olleet tuttu näky sairaalassa.

– Kun kuulin yhteistyöstä, halusin heti lähteä messiin. Se on ihan korvaamatonta, kun näkee lapsen fiiliksen nousevan. On aina voitto, jos joku hymyilee tapaamisen jälkeen, vaikka olisi aluksi ollut huonolla tuulella, kommentoi Jaakko Parkkali.

Muita paikan päällä olleita tubettajia olivat Roponen, MiskaMH ja Pinkku Pinsku.

Musiikkivieraana aamun aikana esiintyi Nelli Matula.

Elämä Lapselle -konsertin lavalta tutuksi tullut Nelli osallistuu Kummien toimintaan mielellään.

– Tänään oli hauska vetää biisejä ja käydä päiväosastolla ja jutella pienten potilaiden kanssa.

Siellä oli esimerkiksi yksi Siiri, jolla oli loistava aamiaismuromaku, Nelli kertoi. ●

M

à Artisti Nelli Matula ehti esiintymisen ohella hullutella.

å HIFK:n maalivahti Daniel Kollar bondasi Teemunallen kanssa.

â Jalkapalloilijat ja tubettajat kävivät moikkaamassa sairaalan potilaita.

Kummikeskiviikko • www.kummit.fi

23

UUSI TAPA TEHDÄ

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Inspiraatiota, oppia ja hyväntekeväisyysh BtoB-tapahtuma Myynti tekee hyvää keräsi ravintola Apollon täyteen ammattimyyjiä, jotka uuden oppimisen ohella keräsivät lähes 30 000 euroa lastentautien tutkimustyöhön.

ELSINKILÄISRAVINTOLA APOLLOSSA järjestettiin lokakuussa uudenlainen hyväntekeväisyystapahtuma, Myynti tekee hyvää. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille suunnatussa tapahtumassa yksittäiset myyjät ja myyntitiimit pääsivät tekemään hyvää pienten potilaiden hyväksi sekä lisäämään omaa osaamistaan.

Aamu alkoi kokeneen myyntityön valmentajan Mika D. Rubanovitschin koulutuksella.

Hän herätteli myyjiä luennoimalla asiakkuuksien hoidosta ja oman brändinsä hyödyntämisestä myyntityössä.

– Ei asiakkaita kiinnosta se, miten myyjä on organisoinut työnsä. Asiakas haluaa olla yhteydessä myyjään silloin, kun hänelle sopii, Ruba muistutti.

Ruba puhui myös siitä, miten virallisen kanavan (sähköpostin) rinnalle olisi hyvä luoda epävirallinen kanava (some).

Aamun luennon jälkeen myyntitiimit alkoivat soitella omille asiakkailleen ja kertoivat, että tällä kertaa he eivät ole myymässä mitään. Sen sijaan he pyysivät asiakkaitaan lähtemään mukaan pieneen hyväntekeväisyyskam-

H

Tapahtumaan osallistuivat myös Kummit Jarno Purtsi, Kaarina Suonperä ja Joona Puhakka.

24

www.kummit.fi • Uusi tapa tehdä

panjaan, jonka tuotto ohjattaisiin Kummien kautta lastentautien tutkimustyöhön.

Yksi tapahtumassa mukana olleista ammattilaisista oli toimistotarvikkeita myyvän Staplesin myynti- ja markkinointipäällikkö Jani Kervinen.

Staplesin myyntija markkinointipäällikölle Jani Kerviselle soittelu oli helppoa.

à Haaga-Helian myyntityön opiskelijat pääsivät luokkahuoneesta tositoimiin.

ommia – Valmistautuminen jäi vähän lyhyeksi, mutta tämä on ollut mukavaa vaihtelua omaan työhön, Kervinen sanoi.

Kolmen lapsen isänä hän myös kertoi kokevansa Kummien pienten potilaiden hyväksi tekemän työn todella tärkeäksi.

– Tein päivän aikana noin 25–30 soittoa. Soittelu oli helppoa ja luonnollista, ja Kummithan on tunnettu toimija.

En joutunut selittämään, mitä kaikkea Kummit tekee – moni tiesi sen entuudestaan. Vaikeinta oli saada ihmisiä kiinni tähän aikaan päivästä. Monet ovat kiireisiä ja päivät aikataulutettuja. Tiedän, että jos olisi illalla soittanut, olisin saanut muutaman diilin lisää. Mutta kokonaispotti meni jokaisella satasella eteenpäin.

Aamupäivän toisessa luento-osiossa inspiroiduttiin, kun paneelikeskusteluun osallistuivat juontaja Vappu Pimiä, koomikko Sami Hedberg ja artisti Kimmo ”Elastinen” Laiho. Heistä jokaisella on myös pitkä kokemus yrittäjyydestä.

Paneelikeskustelussa he kertoivat omat kokemuksensa siitä, miten hoitavat asiakassuhteitaan, miten pääsevät päämääräänsä ja mitä ovat mokistaan oppineet.

Vappu Pimiä kertoi tekevänsä asioita sydämellä, mutta miettivänsä aina myös rahapuolta ja osaavansa hinnoitella itsensä.

– Minulla on myös tapana sanoa unelmani ääneen, Pimiä muistutti.

Sami Hedberg sanoi olevansa moottori, joka saa muut mukaan toteuttamaan asioita.

– Minulla on tarkat yksivuotis-, kolmevuotis- ja viisivuotissuunnitelmat.

Elastinen on Kummien pitkäaikainen tukija, joka istuu myös Kummien hallituksessa. Hän kertoi, että on välillä ollut ainoa, joka on uskonut tekemisiinsä.

– En lupaa liikoja, mutta teen aina enemmän kuin lupaan, Elastinen sanoi.

Tapahtumaan osallistui myös tulevaisuuden myyntitykkejä, kun ammattikorkeakoulu Haaga-Helian myyntityön opiskelijat antoivat panoksensa.

Myyntityön lehtori Pirjo Pitkäpaasi oli napannut mukaansa seitsemän ensimmäisen vuoden opiskelijaa.

He tarttuivat puhelimeen rohkeasti.

– Tämän päivän anti on sellaista, ettei sitä opita luokkahuoneessa. Tulevaisuuden profiili on vaativa myyntityö, ja sujuva puhelinmyynti on tärkeä osa tulevaisuu-

Aamupäivän aikana osallistujia inspiroivat Elastinen, Vappu Pimiä ja Sami Hedberg.

Uusi tapa tehdä • www.kummit.fi

25

Somen avulla parempi henkilöbrändi AMUPÄIVÄN koulutusosuudesta vastanneella myyntityön Myyntityön valmentajalla valmentajalla ja tietokirjailiMika D. Rubanovitschilla oli jalla Mika D. Rubanovitschilla on paljon vinkkejä ammattimyyjille. vankkaa kokemus social sellingistä eli oman henkilöbrändinsä hyödyntämisestä myyntityössä.

Henkilöbrändiään voi Ruban mukaan rakentaa esiMyynti tekee hyvää -tapahtumassa henkilöbrändiä merkiksi somekanavissa. Siellä kannattaa laittaa profiipunnittiin jo siinä kohtaa, kun asiakkaan puhelin tuuttasi. lit kuntoon ja aktiivisesti hyödyntää myös viestikenttää – Jos kovin moni asiakas jätti vastaamatta, ehkä henhenkilökohtaiseen viestintään. kilöbrändi ei ole kovin hyvässä jamassa, Ruba pohti.

– Postausten määrä ei suinkaan ole se määräävä Hyväntekeväisyyteen rahan pyytäminen tuo omat tekijä. haasteensa, mutta Ruba uskoi asiakkaiden yllättyneen Ruba sanoo, että jos on onnistuu jättämään somessa nimenomaan positiivisesti, kun he kuulevat, mihin rahaa positiivisen jäljen, sen jälkeen on paljon helpompi lähestyä kerätään. asiakkaita myös virallisemmissa asioissa.

Ruballe päivän isoin anti oli Elastisen viesti ja esi– Ja toisin päin: Jos henkilöbrändi ei ole hyvä, myyjä merkki, että jos haluaa pysyä ykkösenä, pitää olla myös kaikista uudistumiskykyisin. ● ei välttämättä pääse edes tapaamiseen asiakkaan kanssa.

A

Christina Saks piti päivää onnistuneena.

Miro Teräväinen ja Spinghar Saduddin työn touhussa.

den ammattilaisten osaamista. Meillä Haaga-Heliassa on tavoitteena, että meiltä ei valmistu puhelinpelkoisia myyjiä, Pitkäpaasi sanoi.

Opiskelijoista vain muutamalla oli kokemusta puhelinmyynnistä. Mutta vaikka aluksi kauhistutti, päivä sujui lopulta hienosti.

– Muistutan aina opiskelijoita, että kaikki uusi on aluksi epämiellyttävää, kunnes muuttuu mukavaksi.

Opiskelijat Miro Teräväinen ja Spinghar Saduddin kehuivat päivän oppeja.

– En ole ennen tehnyt myyntityötä ja osallistuin, koska halusin vähän kiusata itseäni. Kylmäsoitot eivät ole maailman helpoimpia, Teräväinen sanoi.

– Vaikka oli vaikeaa soitella tuntemattomille, niin se oli mukavaa, kun sai soitella hyvällä asialla, Saduddin lisäsi. ●

Kiitos tapahtuman mahdollistajille: Laakkonen, Tallink Silja Line, Dayton, Vihannespörssi Oy, Apollo Live Club, Naughty BRGR, Luovat Palvelut, Suomen Markkinointiliitto ry, Aqua Lapland, Laatukoru, Ricoplaza, Business FM, Johtajatiimi, LK Media, Marketing Finland, Hartwall, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26

www.kummit.fi • Uusi tapa tehdä

OSALLISTUNEET:

Myynti teki hyvää – KIITOS! Lastenklinikoiden Kummien järjestämä uusi Myynti Tekee Hyvää -tapahtuma 24.10. Apollo Live Clubissa Helsingissä kokosi upeat b2b-myyntitiimit hyvälle asialle. Kiitos kaikille tapahtumaa tukeneille, siihen osallistuneille sekä lahjoituksia tehneille!

LAHJOITTANEET:

AII Corporation Oy Antti Kurvinen AS-Kiinteistöt Oy Auto Sorsa Oy Auto-Rasku Oy Balwest Oy Bo LKV Cleanmaker Ky Digital Office Company Oy Dingle Gumbostrand Konst&Form Hejco Helsingin myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset Hinausautokeskus Oy Honkarakenne Oyj Hotelli Korpilampi Inhousegroup Oy Janne Kieselbach Johtajatiimi Kannuksen keskuspesula Oy Kawe-Kuljetus Oy Kotiapu Kimalle Kumos Invest Lasistamo Helsinki Oy Mainostoimisto Ilme Majvik kokous- ja kongressihotelli

Markkinointiakatemia Mikkonen Invest Oy Movira NH-koneet Oy Nurmijärven Rakennuspelti Oy Oulun keskuspesula Pohjolan Jyväjemmari Oy Power Factory Promopaja Oy ProPinto Design Oy Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Rakennuspalvelu Alanen Ristiinan Apteekki RTG Scandic Hotels Oy Seinäjoen Pika-Pesu Oy SM Maanpää Oy Social Company Oy Suomen Kierrätyslaitehuolto Oy Tampereen Ajoneuvopesu Oy Tampereen Kone- ja Radiokulma Oy Taratest Oy Tehohydro Oy Temetric Oy Triple J Capital Ympyrä Media Oy

Adecco Ainia Alexandria Apollo Live Club Aqua Lapland Business FM Dayton Ferovalo Haaga-Helia Hartwall Hejco Hildinganders Johtajatiimi Klinik Kokouspiste Laakkonen Laatukoru Lexia LK Media Luovat Palvelut MARK Marketing Finland MMA MProyecto Naughty BRGR Neliöt Liikkuu Pagero RicoPlaza Smartblock Smile Audiovisual Soldeman Staples Tallink Silja Vihannespörssi Kummit: Kaarina Suonperä Jarno Purtsi Joona Puhakka Vappu Pimiä Elastinen Sami Hedberg Mika D. Rubanovitsch Tero Nieminen

www.kummit.fi

27

ULS-PIKKUJOULUT

æ Joulupukki ja Teemu-nalle olivat hittejä!

æ Tara ja Lauri loihtivat joulun tunnelmaa biisiensä avulla.

ß Eetu innostui askartelemaan joulukoristeita.

â Teemu-nallea oli turvallisinta moikata äidin sylistä.

á Mikko Harjun kappaleet koskettivat monia.

28

www.kummit.fi • ULS-pikkujoulut

æ Paavolla oli mukana uskollinen ystävä.

æ Joulupukilla oli apuri mukana.

Tästä säkistä löytyy lahja jokaiselle

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Sairaalaan tuli joulu etuajassa, kun Kummien järjestämissä pikkujoulukemuissa tunnelmaa nostatti joulupukki yllätystonttuineen. Viimeistään musiikkiesitykset, taikuri ja askartelupiste saivat joulufiiliksen kohoamaan kattoon asti.

OI LASTEN HYMYT on kyllä aivan parhaita, iso juttu minulle, kommentoi laulaja-lauluntekijä Mikko Harju esityksensä lomassa.

Harju esiintyi Uuden lastensairaalan pikkujoulukemuissa. Hänen koskettavat kappaleensa – kuten Sinä riität ja Ehjä – pysäyttivät monet potilaat ja heidän vanhempansa.

Harjulle hyväntekeväisyystyö on ”totta kai”-asia.

– Itse asiassa haluaisin tehdä vielä enemmän. Minulla on idea, että voisin pitää nuorille artisteille pienen koulutuksen musiikkialasta ja vastineeksi he lupaisivat hyväntekeväisyyshengessä esiintyä muutamassa paikassa, vaikkapa vanhainkodissa.

Aamupäivän toinen bändi Tara ja Lauri esiintyi yhdessä toista kertaa.

– Bändillä ei muuten ole vielä edes virallista nimeä, Tara Vepsäläinen sanoi.

Taran mielestä sairaaloissa pitäisi olla enemmän musiikkia. Se tuo hänen mielestään lohtua vaikeisiin tilanteisiin.

– Kerran ihmettelin, miksei apteekeissa voisi olla musiikkia, ja minulle vastattiin, että ei sinne voi tuoda musiikkia, kun ihmiset ovat kipeitä. Silloinhan sitä musiikkia juuri pitäisi kuullakin! ●

N

á Jokajouluiset apurit eli Asianajotoimisto Roschierin tontut olivat tänä vuonna pystyttäneet askartelupisteen. Kuvassa Hanna Salo ja Anna Uusitalo.

ULS-pikkujoulut • www.kummit.fi

29

KUMMIT BOWLING

à Tapahtuman juontaja Pepe Jürgens ja Heidi Sohlberg.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

KEILAA KAATUU! Perinteinen Kummit Bowling keräsi jälleen varoja pienten potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Illan aikana heille keilattiin yli 9 000 euron potti.

ELSINGIN RUUSULAN keilahallissa oli tunnelma katossa, kun Kummit Bowling keräsi 16 yritysjoukkuetta leikkimieliseen turnaukseen.

Joukkueiden mukana keilasi tietenkin myös Kummeja. Osalle keilaus oli tuttua hommaa, osalla oli painava pallo ensimmäistä kertaa kädessä.

– Olen ollut aiemmin golffaamassa Kummien kanssa, mutta tätä lajia en ole aiemmin kokeillut, sanoi ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Ennen keilausvuoroaan Hanna tutustui keilailun maailmaan Youtuben videoiden avulla.

Tapahtuman juonsi Pepe Jürgens, joka piti tunnelmaa yllä haastattelemalla kummeja ja pitämällä huolen, että he olivat oikeassa joukkueessa. ●

H 30

www.kummit.fi • Kummit Bowling

Tangokuningas Jukka Hallikainen.

Salkkaritähti Monika Lindeman ja nuoriso-ohjaaja Joni Haavisto.

ILLAN VOITTAJAJOUKKUEET: 1. Metsä (UPS) 2. Saturnus (Oriola) 3. Tähti (UPS)

ä Voittajajoukkueen on helppo hymyillä.

æ Salkkarit Jasmin Voutilainen ja Celin El Azizi olivat mukana ensimmäistä kertaa.

Kaarina Suonperä on keilaajakonkari.

Kummit kiittää: Oriola, UPS, Hartwall, Ricoplaza, Cloetta, Orkla Foods, Arnolds sekä Aavasaksan Vesi ja Oy Bowling Ab

Taru Valkeapää on aktiivinen Kummi.

Sekä iso kiitos kummeille: Kaarina Suonperä, Antti Lehto, Monika Lindeman, Jasmin Voutilainen, Celin El Azizi, Hanna Partanen, Taru Valkeapää, Pepe Jürgens, Henri Kemppainen, Pasi Hailio, Arttu Harkki, Petri "Mauno" Ahonen, Jukka Hallikainen, Heidi Sohlberg sekä Tommi Läntinen.

Arttu Harkilla oli illan aikana hymy herkässä.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

31

à Risteilyllä viiletettiin pää pyörällä, välillä ylösalaisin.

RISTEILY

TEKSTI IDA ILLI JA LAURA KOLJONEN

KUVAT IDA ILLI

PIENI TAUKO ARJESTA Risteily Tukholmaan piristi jälleen potilasperheiden arkea. Paljon oli nähtävää ja herkuteltavaa. Oliko risteilyn kohokohta Skansenin eläintarhan käärme vai joraaminen Harri Hylkeen kanssa discon lattialla? Se riippui vastaajasta.

AIRAALOIDEN HENKILÖKUNTA oli jälleen valinnut potilasperheiden joukosta ne kuusi perhettä, joille he toivoivat pientä hengähdystaukoa sairaala-arjesta.

Lokakuisena viikonloppuna perheet kerääntyivät Silja Linen terminaaliin valmiina risteilemään Tukholmaan.

Risteilyn aikana ehdittiin vaikka mitä: Skansenille, Junibackeniin, buffetiin, laivan komentosillalle ja discoilemaan Harri Hylkeen ja Teemu-nallen kanssa. ●

S Komentosillalla sai testata ruoria.

Kummien pääyhteistyökumppani Silja Line mahdollistaa potilasperheristeilyjä kaksi kertaa vuodessa.

Alussa otettiin yhteiskuva, totta kai.

Discossa tanssittiin hiki päässä.

32

www.kummit.fi • Risteily

”Allu kuvaa, että pään sisällä menee tosi lujaa” SPOOLAINEN Satu Palermaa perheineen oli yksi risteilylle lähteneistä.

– Kysyimme lapsilta, haluaisivatko he lähteä laivalle. Heille kysymys oli iloinen yllätys, Satu kertoo.

Palermaan perheessä yllättäen tulevat asiat – myös iloiset – ovat haasteellisia. Lapsista vanhimmalla, Allulla, on nimittäin ADHD. – Lapsi on kuitenkin tsempannut syksyllä koulussa, ja tämä pieni loma tuli koko perheelle tarpeeseen. Asennoiduimme niin, että emme voi ennakoida sitä, miten risteily menee.

7-vuotiaan Allun lisäksi Satun perheeseessä on Allun ikäinen Nella ja 2-vuotias Olivia. Risteilylle lähti myös perheen isä Miksu.

E

Kun yksi lapsi vastaa kolmea ADHD on neurologinen sairaus. Arvioiden mukaan kyseistä tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden häiriötä esiintyy lasten ja nuorten keskuudessa noin 5 prosentilla. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää toimintakykyä.

– Allu itse kuvaa, että pään sisällä menee hirveän lujaa. Käytännössä se näkyy siten, että esimerkiksi puheen vastaanottaminen on paljon hankalampaa kuin toisilla lapsilla. Mutta kun Allu ottaa lääkkeen, hän voi vastaanottaa puhetta ja keskustella, Satu kuvailee.

Vanhemmilta ADHD-lapsi tarvitsee jatkuvaa läsnäoloa. Palermaan kotona onkin käytössä tunnekortit ja tilanteiden ennakointi.

Allulta ei risteilyllä tekeminen loppunut.

– Allu saattaa käydä läpi kaikki maailman tunteet minuutin sisällä. Se tekee arjesta tosi hektistä, kun yksi lapsi vastaa tavallaan kolmea lasta. ADHD:n takia Allu saattaa vahingossa jättää hellan päälle, ulko-oven auki tai lähteä ulos shortseissa säällä kuin säällä. Minun tarvitsee ennakoida ja hallita tilanteita, joita lapsi ei voi hallita.

Kummit oli tuttu organisaatio Risteily sujui lopulta hyvin. Sadun mukaan lapset nauttivat, vaikka illalla heidän oli vaikea rauhoittua.

– Erityisesti eläintarha ilahdutti meidän perheessä. Siellä silitettiin käärmettä ja tarantellaa.

Kummit oli perheelle entuudestaan tuttu. Satu on ollut muun muassa lipaskerääjänä.

– En silti tiennyt, mitä kaikkea Kummit tekee.

Ihanaa, että on ihmisiä, jotka järjestävät virkistystä myös potilasperheiden vanhemmille. Pääsimme pitämään hauskaa ilman, että itse tarvitsi huolehtia mistään.

Risteily jätti hauskoja muistoja ja hyvää mieltä arkeen. Ja lapset nauttivat – se oli Satulle pääasia. ●

æ Vanhat kaverukset: Harri Hylje ja Teemu-nalle.

Tukholmassa oli ihana syyspäivä.

Risteily • www.kummit.fi

33

YHTEISTYÖ

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

JouluMielelle järjestettiin tänä vuonna Vantaalla Kummien suosittu JouluMielelle-konsertti näkyi myös Vantaan katukuvassa ja medioissa.

ÄMÄN VUODEN JouluMielelle-konsertin yksi pääyhteistyökumppaneista oli Vantaan kaupunki.

Vantaa tarjosi Kummeille markkinointi- ja tapahtumatukea sekä luovutti konserttipaikaksi Kulttuuritalo Martinuksen.

– Sen lisäksi konsertti näkyi kaupungin katukuvassa, muun muassa Vantaa-infoissa, mediassa ja ostettuna markkinointiviestintänä, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Viljasen mielestä on hieno ratkaisu, että joulukonsertin paikka vaihtelee.

– Konsertti tulee ikään kuin lähemmäksi ihmisiä.

Todennäköisesti se myös herättää mielenkiintoa uusissa lahjoittajissa, kun tapahtuma jalkautuu eri paikkoihin. On tärkeää, että kulttuuri tulee lähelle asukkaita, sillä juuri tapahtumat tekevät kaupungin kiinnostavaksi.

T

”On tärkeää olla mukana” Viljanen sanoo, että yhteistyö Kummien kanssa tuntuu luontevalta.

– Lastenklinikoiden Kummit on yksi Suomen merkittävimmistä järjestöistä, ja koemme, että on tärkeää olla mukana. Lasten asiat ovat Vantaalla tärkeitä ihan jo senkin takia, että Suomen neljänneksi suurimman kaupungin ikärakenne on nuori.

Viljanen sanoo, että Vantaalle muuttaa koko ajan paljon lapsiperheitä. Se näkyy myös katukuvassa: tällä hetkellä rakenteilla on kaksi koulua ja neljä päiväkotia.

Vantaa on myös yksi Uuden lastensairaalan osaomistajista.

Yhteistyö Kummien kanssa on jatkunut vuodesta 2015. Sinä aikana on järjestetty muun muassa suosittuja Teemu-nalle -lastenkonsertteja sekä jaettu pienille potilaille joululahjoja ja reippausmitaleja. ● 34

www.kummit.fi • Yhteistyö

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toivoo, että illan aikana lahjoitettaisiin mahdollisimman paljon varoja pikkupotilaille.

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Pikkupotilaiden voimaruokaa

ÖPÖT, VIOLETIT voimapallerot ratkaisevat meillä kotona pienten flunssapotilaiden ruokapulmat. Toimisiko teilläkin, kun ruokahalu on muutoin huono? Pallerot maistuvat vielä paremmin, jos lapsi saa itse mittailla mustikat ja muut ainekset tehosekoittimeen ja pyöritellä valmiit pallerot kookoshiutaleissa.

S

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 4- ja 1-vuotiaiden lasten äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta 1 ja 2 tekevät perheiden elämästä herkullisempaa ja rennompaa.

Terveelliset voimapallerot ovat hyvä ruoka myös sormiruokailun treenaamiseen.

Ne sopivat noin kymmenkuiselle vauvalle tai jo aiemmin, jos vauva on näppärä syöjä.

Pallerot kulkevat kätevästi mukana eväänä. Muista pakata itsellesikin muutama, sillä näihin tulee himo. ●

l p k 0 2 – 5 1 20 min + 10 kk

Voimapallerot 2 dl kotimaisia mustikoita 3 dl kaurahiutaleita 1 dl kookoshiutaleita 1 dl pähkinöitä 100 g pehmeitä, kivettömiä taateleita 2 rkl (kookos)öljyä 1 tl kardemummaa Lisäksi 1 dl kookoshiutaleita tai 2 rkl mustikkajauhetta u. Sulata mustikat. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen. Soseuta melko tasaiseksi, kiinteäksi massaksi. v. Pyöritä massasta reilun ruokalusikallisen kokoisia palloja. Kuorruta pallot kookoshiutaleilla tai mustikkajauheella.

KUVAT: RIIKKA KANTINKOSKI

w. Säilytä pallot jääkaapissa. Voit myös pakastaa niitä.

Voimapallerot maistuvat ihan mustikkapiirakallta.

”

”

Samasta padasta • www.kummit.fi

35

AIKA HAUSKA PÄIVÄ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

à Nyt kävi mäihä! Arpajaisissa oli houkuttelevia voittoja.

KUVAT LAURA KOLJONEN JA POWERPARK

” Isi, voidaaks ostaa arvat…?”

Härmän PowerParkissa vietettiin jo toistamiseen Aika Hauska Päivä. Yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa järjestetty koko perheen tapahtuma houkutteli paikalle parituhatta kävijää.

ÄRMÄSSÄ KESKELLÄ PELTOJA sijaitsevan PowerParkin Palace Areena muuntautui lokakuisena syyslomalauantaina lapsiperheiden viihdekeskukseksi.

Aika Hauska Päivä järjestettiin yhteistyössä Kummien kanssa, ja osa tapahtuman tuotosta lahjoitettiin Kummeille.

Paikan päällä hupia tarjosivat useat pomppulinnat ja huvipuistolaitteet, karkkimyyjät, 5D-elokuvateatteri, Rölli-Peikko sekä Kummien Onnenpyörä ja arpajaiset.

Erityistä suosiota lasten keskuudessa nauttiva tubettaja Roponen jakoi päivän aikana lavalla nimikirjoituksia ja otti lasten kanssa selfieitä.

Ja tietenkin kunnon bileissä on musiikkia!

Areenan lavalla nähtiin erilaisia artisteja Kikattavasta Kakkiaisesta Kengurumeininkiin ja kovassa nosteessa olevaan Einoon ja Aapeliin. ●

à Tubettaja Roposen juttusille oli pitkä jono.

H

36

www.kummit.fi • Aika Hauska Päivä

å Kikattava Kakkiainen pyysi yleisöä tanssimaan kanssaan.

à Tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvä meininki.

ã Iltapäivän huipensi Einon ja Aapelin esiintyminen.

ß Punainen laatikko – mitäs kaikkea täällä onkaan…?

à Nalle- ja legopalkinnot houkuttelivat pyöräyttämään.

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Ahdistuneisuushäiriöihin halutaan puuttua aikaisemmassa vaiheessa Australiassa kehitetty ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelma, Cool Kids, halutaan tuoda erikoissairaanhoidon puolelta käytettäväksi myös julkiselle puolelle.

UN HYKSIN nuorisopsykiatrian linjajohtaja ja erikoislääkäri Klaus Ranta kirjoitti väitöskirjaansa sosiaalisten tilanteiden pelosta, hän törmäsi Ronald Rapeen nimeen jatkuvasti. Eikä ihme. Rannalla ja Rapeella oli nimittäin yhteinen kiinnostuksen kohde: lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöt.

Rannan väitöskirja valmistui vuonna 2008, mutta Rapee kuuluu edelleen hänen elämäänsä.

– Rapee on aktiivinen tutkija ja luonut toimivan hoitoohjelman lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin. Sen nimi on Cool Kids. Se kiinnosti meitä myös Suomessa, joten Husin ja Turun yliopiston kanssa kutsuimme hänet Suomeen keväällä 2015, Klaus Ranta sanoo.

Rapee tuli ja tapasi suomalaisia tutkijoita Helsingissä ja Turussa. Lisäksi hän piti Husin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian asiantuntijoille Cool Kids -työpajan.

Nyt Ranta on yhteistyössä Husin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa käynnistämässä valtakunnallista hanketta, jotta hoito-ohjelma saataisiin myös kuntiin.

K

Mikä on ahdistuneisuushäiriö? ”Ahdistuneisuushäiriöitä ovat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohteiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö.

Ahdistuneisuushäiriöisellä on keskeisenä kokemuksena huoli tai pelko johonkin asiaan liittyen, ja se herättää kielteisiä ajatuksia, ikäviä tunteita ja kehollisia reaktioita, kuten hikoilua ja sydämen hakkaamista. Näiden ikävien tunteiden, ajatusten ja kehollisten tuntemusten seurauksena ahdistuneisuushäiriötä sairastava alkaa hel-

38

www.kummit.fi • Uusi hanke

posti välttää uhkaa edustavia asioita. Tätä kautta oireisto alkaa ylläpitää itse itseään erilaisten noidankehien kautta.

Kaikkiin ahdistuneisuushäiriöihin liittyy jonkin tyyppistä välttämiskäyttäytymistä. Välttäminen saattaa olla totaalista kieltäytymistä mennä erilaisiin tilanteisiin ja se aiheuttaa isoja ongelmia.”

Kuinka yleisiä ahdistuneisuushäiriöt ovat lapsilla ja nuorilla? ”Ne ovat todella yleisiä. Ahdistuneisuushäiriötä esiintyy arviolta 6–10 prosentilla lapsista ja nuorista. Lastenpsykiatrian puolella kolme yleisintä häiriöryhmää ovat käytöshäiriöt, neuropsykiatriset häiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Nuorilla järjestys on ahdistuneisuushäiriöt, depressio ja neuropsykiatriset häiriöt.

Pahimmillaan esimerkiksi nuorella paniikkihäiriö tai pakko-oireinen häiriö voi johtaa täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Kun ei uskalla lähteä mihinkään tai toimintojen toistaminen vie kaiken ajan, lapsi tai nuori jää kotiin. Sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa usein estää koulunkäynnin.”

Kuka voi sairastua ahdistuneisuushäiriöihin? ”Altistavia tekijöitä tunnetaan. Ahdistuneisuushäiriöitä kasaantuu perheisiin, joissa on eräänlaista geneettistä herkkyyttä – esimerkiksi keskushermosto voi olla herkästi virittyvä, jolloin pelkovaste tulee voimakkaana.

Lisäksi on olemassa monia ympäristötekijöitä, kuten erityyppiset traumaattiset kokemukset. Joskus lasta suojellaan kasvatuksellisesti ”liikaa”, eikä hän opi olemaan itsenäisesti rohkea. Tällaisen ylisuojelun seurauksena lapsi saattaa oppia välttämään tiettyjä tilanteita, koska ei usko selviävänsä niistä. On luonnollista ja oikein, että kaikki vanhemmat haluavat suojata lapsiaan, mutta lapsella pitää olla myös mahdollisuus kohdata jännittäviä tilanteita.”

Mikä on Cool Kids -hanke? ”Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ns. transdiagnostinen kognitiivis-behavioraalinen hoito-ohjelma. Se on kehitetty 2000-luvun alussa australialaisessa Macquarien yliopistossa.

Pohjoismaissa, esimerkiksi Tanskassa, sitä on käytetty myös julkisissa palveluissa.

Olen myös itse lasten ja nuorten kognitiivinen terapeutti ja terapeuttikouluttaja. Olen työskennellyt kognitiivis-behavioraalisten terapioiden parissa noin 20 vuotta ja kokemukseni mukaan ne toimivat varsin hyvin ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.”

Mitkä ohjelman ansiot ovat? ”Ensinnäkin sen toimivuudesta on paljon tutkimusnäyttöä. Cool Kids -hoito-ohjelma sisältää altistusta. Lapsi tai nuori opetetaan pikku hiljaa kohtaamaan hänelle pelkoa ja ahdistusta tuottava tilanne tai asia, jolloin hän oppii, että se on vaaraton. Tutkimusnäytön lisäksi kuulen koko ajan työntekijöiltämme, että hoito-ohjelma toimii. Ohjaan paljon työntekijöitä, jotka ovat ryhmissä tehneet näitä interventioita, ja heillä on hoidosta paljon hyviä kokemuksia.”

Miten hoito-ohjelmaa käytännössä toteutetaan? ”Cool Kids -ohjelma kestää tavallisesti kymmenen hoitokertaa. Sitä voidaan tehdä joko yksilötyönä tai ryhmämuotoisena versiona. Jos lapsella on autistisia piirteitä, ohjelman soveltamistapaa muokataan hieman konkreettisemmaksi. Meillä on erikoissairaanhoidossa hyviä kokemuksia Cool Kids -ohjelman ryhmäversiosta. Sen hyötynä on se, että lapset oppivat toisiltaan, ja toki on myös tehokkaampaa hoitaa montaa kerralla.”

Pahimmillaan esimerkiksi nuorella paniikkihäiriö tai pakkooireinen häiriö voi johtaa täydelliseen toimintakyvyttömyyteen.

Kun ei uskalla lähteä mihinkään tai toimintojen toistaminen vie kaiken ajan, lapsi tai nuori jää kotiin.

”

”

Miksi hoito-ohjelmaa kannattaisi toteuttaa myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa? ”Erikoissairaanhoidon puolella olemme havainneet, että ahdistuneisuushäiriöihin voimakkaasti liittyvä välttämiskäyttäytyminen on saattanut pahimmillaan jatkua vuosia. Nuori on esimerkiksi saattanut olla kauan pois koulusta. Se on vakava asia. Kun jotakin välttää tarpeeksi pitkään, kynnys tilanteiden kohtaamiseksi nousee todella korkealle ja pelot pahenevat. Eli kun lapsi tai nuori tulee erikoissairaanhoidon piiriin, ongelma saattaa jo olla todella vaikea. Hoito kannattaisi aloittaa jo paljon aiemmin, kenties kuntien lähipalveluna tai koulussa.

Minä ja Husin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari olemme pystyttämässä Hyksiin Husin palveluihin lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamiskeskuksia. Osaamiskeskusten tehtävänä on viedä näyttöön perustuvia menetelmiä lähipalveluihin ja perustasolle.

Meillä täällä erikoissairaanhoidossa on asiantuntemusta ja kokemusta ja ihmisiä, jotka voisivat ohjata näyttöön perustuvia hoitoja, esimerkiksi Cool Kidsin työtapaa. Tässä vaiheessa haemme kunnista kiinnostuneita partnereita, ja pilottiryhmät aloittavat ensi keväänä.”

Cool Kids -hanke on tarkoitettu myös vanhemmille.

Miten he osallistuvat hoitoon? ”Vanhemmat ovat keskeisesti mukana hoidossa, ja se vaatii heiltä aika paljon. Ahdistuneisuushäiriöiden terapiat ovat erilaisia, puheterapiaan verrattuna enemmän toiminnallisia. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa puhutaan siitä, että vanhempi voisi olla ”co-therapist”, siis eräänlainen kanssa-terapeutti lapselleen.” ●

Kummit käynnistää vuonna 2020 Cool Kids -hankkeen yhteistyössä lastenpsykiatrian asiantuntijoiden kanssa.

Hanke tähtää lasten ja nuorten ahdistuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn valtakunnallisesti.

Mielenterveyden osa-alueella Kummit kohdensi viime vuoden aikana 150 000 euroa erillislahjoituksena lastenpsykiatrian akuuttitarpeisiin eri puolilla Suomea. Hankekohteiksi valikoituivat mm. syömishäiriöiden hoitopolun kehittäminen sekä lasten- ja nuortenpsykiatrisen hoitajapäivystyksen kehittäminen. Tämän lisäksi Kummien tukea ohjattiin lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille.

Uusi hanke • www.kummit.fi

39

TESTAMENTTILAHJOITUS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

VOISINKO TEHDÄ JOTAKIN HYVÄÄ?

Arviolta 15 prosenttia suomalaisista tekee testamenttilahjoituksen. Usein lahjoitus kertoo tekijänsä arvoista. Asiantuntija kertoo, mitä kaikkea testamenttia tehdessä kannattaa ottaa huomioon.

ARAINHOIDON LAKIMIES, varatuomari ja Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff työskentelee testamenttien ja testamenttilahjoitusten parissa.

Jeremejeff on yksi Nooa Säästöpankin lakimiehistä, jotka tekevät pankissa tärkeitä asiakirjoja, kuten testamentteja.

Jeremejeff sanoo, että useimmille taitaa testamentista tulla ensimmäisenä mieleen riidat ja katkenneet sukulaissuhteet.

– Mutta itse asiassa hyvin pieni osa työstäni koskee testamenteista aiheutuvia riitoja. Toisaalta on hyvä, että juuri riitoja nostetaan esiin mediassa, sillä se on lukijoille hyvä muistutus siitä, että testamentti kannattaa laittaa ajoissa kuntoon, Jeremejeff sanoo.

Ja harvemmin tapellaan rahasta. Riidat leimahtavat usein pienistä ja periaatteellisista asioista.

– Se voi olla Myrna-kulho tai Mariskooli, josta väännetään. Ei siinä raha riitele, vaan tunteet. Moni haluaa jotakin sellaista, mikä on ollut vainajalle tärkeää. Omalla työlläni yritän vaikuttaa siihen, ettei niitä riitoja tule.

Jeremejeff jakaa Kummit-lehden lukijoille ammattilaisen vinkit siitä, miten testamenttilahjoitus on järkevintä hoitaa, mikäli sellaisen haluaa tehdä.

V

1. Käy läpi arvosi, perhetilanteesi ja tahtosi ”Suosittelen teettämään testamentin asiantuntijalla.

Jos sen tekee itse, voi tulla muotovirheitä ja pahimmassa tapauksessa testamentti on pätemätön. Testamentti saattaa olla itselle hyvin selvä, mutta aiheuttaa muille tulkintaongelmia. Testamentin muotovirheen voi aiheuttaa vaikkapa se, että todistajat ovat esteellisiä. Testamentissa pitää olla kaksi esteetöntä todistajaa. Esimerkiksi sukulainen, joka mahdollisesti perii, ei ole sopiva todistaja. Ja jos henkilö testamenttaa järjestölle, järjestön päättäviin elimiin kuuluvat henkilöt ovat esteellisiä toimimaan todistajina.

Suosittelen testamentin tekijää käymään ensin läpi omat arvonsa, perhetilanteensa ja tahtonsa. Usein se, joka tulee asiantuntijan luokse tekemään testamenttia, on jo miettinyt asiaa tarkemmin.

Jos testamentti on jo tehty, kannattaa tarkistaa, vas40

www.kummit.fi • Testamenttilahjoitus

KUKA: Piia Jeremejeff on varainhoidon lakimies, varatuomari ja Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija. Hän on tehnyt pitkän uran perhe- ja perintöoikeuden puolella.

taako se edelleen omia arvoja ja tahtotilaa. Suosittelen muutenkin päivittämään asiakirjoja noin viiden vuoden välein.

Usein ihmiset mieltävät, että varallisuus on sama asia kuin pankkitilin saldo. Sehän ei pidä paikkaansa. Vaikka

ei olisi varallisuutta, se ei tarkoita sitä, etteikö voisi tehdä testamenttia. Esimerkiksi kitara voi olla todella tarpeellinen vaikkapa nuorisotoimintaan.”

2. Puhu tahdostasi etukäteen ”Kun ihminen kuolee, hänen perintönsä jaetaan lain mukaisten perillisten kesken. Rintaperillisillä on lakiosaoikeus, eikä tätä heidän oikeuttaan voi syrjäyttää vetoamalla vaikkapa välien katkeamiseen. Kolmen lapsen perheessä jokaiselle lapselle kuuluu yksi kolmasosa perintöosana, josta lakiosa on puolet, eli kullekin kuuluu yksi kuudesosa. Rintaperillisten tulee vaatia lakiosaa. Lisäksi leskellä on hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, ja vähävaraisempi leski voi saada kuolinpesältä perintöverosta vapaata tasinkoa. Puolet omaisuudestaan voi testamentata mihin haluaa – esimerkiksi jär-

jestön yleishyödylliseen toimintaan. Tai jos lapset eivät vaadi lakiosaa, perinnön voi kokonaisuudessaan ohjata johonkin itselle tärkeään kohteeseen.

Mikäli haluaa testamentata koko omaisuutensa nyt vaikkapa jollekin järjestölle ja toivoo, että lapset eivät vaadi lakiosaansa, tahdostaan kannattaa kertoa. Näin ollen lapsilla on mahdollisuus miettiä asiaa parhaimmassa tapauksessa monta vuosikymmentä. Avoimuus on mielestäni hyvä keino välttyä riidoilta.”

3. Tutustu testamenttilahjoituksen kohteen toimintaan ”Jos aikoo tehdä testamenttilahjoituksen yleishyödylliseen toimintaan, kannattaa miettiä, mihin varat kohdistaa vai ohjaako ne yleisesti järjestön toimintaan. Jos asiakas on testamenttaamassa omaisuuttaan johonkin tiettyyn projektiin tai kampanjaan, josta epäilen, ettei se ole voimassa enää esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, pyydän miettimään myös vaihtoehdon – vaihtoehto on esimerkiksi kyseisen järjestön yleisen toiminnan tukeminen.

Mutta asiakas päättää, en minä. Harvoin luokseni tullaan sillä ajatuksella, että onko jotakin listaa, josta voisin katsoa kohteen. Mutta on sellaistakin tapahtunut.

Siitä sitten lähdetään haarukoimaan asiakkaan arvoja ja tahtotilaa.

Järjestöt eivät peri mitään, ellei heille tee testamenttia. Yleishyödylliseen kohteeseen testamentatusta omaisuudesta yleishyödyllinen yhteisö ei maksa perintöveroa, eli summa menee hallinnollisia kuluja lukuun ottamatta lähtökohtaisesti testamentissa toivottuun toimintaan.

Usein yleishyödyllisille yhteisöille testamenttilahjoituksen tekevät ovat kokeneet omassa elämäntilanteessaan jonkin sellaisen muutoksen, joka on muuttanut arvoja.

On joko itse tai läheinen on sairastunut, on menty naimisiin, saatu lapsi tai lapsenlapsi. Silloin ihmiset alkavat usein ajatella, että voisivatko he mahdollisesti laittaa siivun hyvään. Tai esimerkki saattaa tulla vanhemmilta ja omasta lapsuudesta.”

4. Kyllä, testamenttia voi muuttaa ”Suosittelen tarkistamaan noin viiden vuoden välein, onko testamentti edelleen ajankohtainen. Sitä voi siis muuttaa niin kauan kuin itse ymmärtää asiakirjan merkityksen. Sitoumus siitä, että en koskaan muuta testamenttiani, ei ole pätevä. Joskus asiakas haluaa päivittää testamenttiaan, mutta alkuperäistä ei löydy mistään. Silloin uuteen testamenttiin kirjoitetaan, että ’kaikki aiemmat testamenttimääräykset kumoten’. Testamentin teko maksaa muutamista sadoista euroista ylöspäin.

Sitä haluan painottaa, että asiakirjat kannattaa laittaa kuntoon hyvissä ajoin. Niitä voi myöhemmin päivittää.”

5. Kunhan olet täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen ”Lähtökohtaisesti kaikki voivat tehdä testamentin.

Reunaehtona on, että pitää olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi pahasti muistihäiriöinen ei voi enää tehdä testamenttia. Silloin perintö jaetaan lain mukaan. Täysi-ikäisyydestä poikkeuksena on se, että 15-vuotiaalla on oikeus määrätä omaisuudestaan, jota hänellä on oikeus itse hallita. Esimerkiksi kesätyötulot voi testamentata. En tosin muista, että itse olisin tehnyt testamenttia alle 18-vuotiaalle.” ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä.

Testamenttilahjoitukset Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Lisätietoja kaikista lahjoitusmuotoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520. Kummien kautta on saatavilla lakiapua testamentin laadinnassa.

Testamenttilahjoitus • www.kummit.fi

41

ARTISTI

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT ATTE MÄLÄSKÄ JA LAURA KOLJONEN

” Tanssiminen purkaa keikkajännityksen”

Turussa asuvat viidesluokkalaiset kaksospojat Eino ja Aapeli haluavat laulaa poppia, joka tekee päivästä paremman.

YYSKUISESSA Elämä Lapselle -konsertissa oli havaittavissa pienimuotoista hurmosta, kun Hartwall Arenan lavalle nousi kaksi punaisiin kokohaalareihin pukeutunutta 11-vuotiasta. Turkulaiset kaksospojat Eino ja Aapeli saivat lavan edustan katsojat kirkumaan omalla vauhdikkaalla esityksellään.

S 42

www.kummit.fi • Artisti

Konsertissa he esittivät uusimman biisinsä Selkä vasten selkää.

– Oli kyllä mahtavaa, että päästiin niin isoon paikkaan. Se oli kunnia, Eemeli sanoo.

– Joo, eihän siitä ole kuin alle vuosi, kun sanottiin ääneen, että halutaan Hartsulle. Ja nyt oltiin siellä – oh my good! Aapeli jatkaa.

Pojat sanovat, että esiintyminen niin isossa paikassa jännitti, mutta ei liikaa.

– Ainakin Robinin ja Isac Elliotin esitykset maltettiin katsoa, Eemeli sanoo.

Mielellään mukana hyväntekeväisyydessä Eino ja Aapeli tulivat isolle yleisölle tutuiksi Robinin Hula hula -kappaleen musiikkivideon myötä. Tanssivat kaksospojat nousivat pienoiseksi ilmiöksi ja kävivät vieraina Enbuske, Veitola & Salminen -talk showssa ja kertoivat haaveilevansa Hartwall Arenalla esiintymisestä.

Hula hulasta ja tv-esiintymisestä on nyt kaksi vuotta, ja sen jälkeen on tapahtunut melkoisesti.

Eino ja Aapeli ovat julkaisseet viisi sinkkubiisiä, keikkailleet, pokanneet kultalevyn biisistään Mä voisin olla se ja perustaneet oman Youtube-kanavan, jolla on tällä hetkellä 66 000 seuraajaa.

Pojat kertovat juuri sen olevan kivointa, että he pääsevät tekemään mahdollisimman erilaisia juttuja keikkailusta tubettamiseen.

Ensimmäinen keikka huvipuisto Särkänniemessä keräsi paikan päälle parituhatta katsojaa.

– Siellä oli mun mielestä todella paljon katsojia ekaksi keikaksi. Muistan, että jännitti todella paljon ja hypimme sitä jännitystä pois bäkkärillä, Aapeli sanoo.

Lastenklinikoiden Kummien toimintaan he ovat lähteneet, koska haluavat auttaa.

– Mun mielestä on tärkeää, että kaikki lapset pääsevät hoitoon ja saavat tarvittavan avun. Mielellämme teemme sellaista hyväntekeväisyystyötä, jossa esimerkiksi keikkapalkkio ohjattaisiin hyväntekeväisyyteen, Aapeli sanoo.

Musiikista pitää tulla iloinen fiilis Einon ja Aapelin musiikki on suomenkielistä poppia.

Oman musiikin tavoite heillä on selkeänä mielessä.

– Haluamme, että musiikkimme saa aikaan iloisen fiiliksen – sellaisen, että tästä tulee hyvä päivä ja tekee mieli tanssia, Aapeli sanoo.

Musiikin lisäksi olennaisessa osassa on tanssi, jota molemmat pojat ovat harrastaneet pikkunatiaisesta asti.

Tanssi myös auttaa silloin, kun esiintyminen jännittää.

– Joskus ennen keikkaa hermostuttaa ja ottaa vatsan pohjasta, mutta onneksi tanssiminen purkaa keikkajännityksen, Eino sanoo.

Koulupoissaolot minimiin Tärkeintä tekemistä poikien elämässä on kuitenkin koulu.

He käyvät peruskoulun viidettä luokkaa.

Keikkailu- ja musiikkihommat rytmitetään niin, että ne häiritsevät koulunkäyntiä mahdollisimman vähän.

Hommassa pysyy roti myös sillä tavalla, että Einon ja Aapelin äiti Tarja kulkee keikoilla poikien mukana.

– Ei me olla koulusta poissa melkeen yhtään. Tänä vuonna ehkä neljä päivää, Aapeli sanoo. ● à Kaksoset Eino ja Aapeli tekevät musiikkia ja tubettavat.

Artisti • www.kummit.fi

43

PÄIVÄTYÖKERÄYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA KOUVOLAN URHEILUPUISTON KOULU

”Päivätyökeräyksestä on tullut vähän niin kuin ’meidän koulun juttu’ ” Kouvolan Urheilupuiston koulu lahjoitti jälleen päivätyökeräyksen tuoton Kummeille.

ONI MUISTAA omilta kouluajoiltaan päivätyökeitse olleet klinikoiden asiakkaita. Koulullemme päivätyökeräyksen eli taksvärkkipäivän. Se oli se päivä, jolräys merkitsee myös yhteisöllisyyttä ja perinteen jatkuvuutta. loin ei oltu koulussa, vaan mentiin ”töihin” ja päiKohde ja ajankohta pysyvät samoina vuodesta toiseen. vän työstä saatu palkkio lahjoitettiin ennalta sovitMotivoiva kohde tuun kohteeseen.

Kouvolan Urheilupuiston koulussa päivätyökeräyksen Kouvolan Urheilupuiston koulu on lahjoittanut päivätyökepotti lahjoitettiin tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummeille. räyksen tuotot vuosien mittaan useisiin eri kohteisiin – Kum– Taisi olla kahdeksas kerta, kun lahjoitus ohjattiin Kummien lisäksi muun muassa veteraaneille ja Luontoliitolle.

Purovaaran mukaan Kummit on valikoitunut kohteeksi meille, kommentoi Urheilupuiston koulun opettaja Sirkku useampana vuonna siksi, että se on erityisesti yläkoululaiPurovaara. sia motivoiva kohde.

Hän muistelee, että keräystuotto on ollut vuosittain noin 3 700 – 4 200 euroa.

– Päivätyökeräyksestä on tullut vähän niin Vapaaehtoiseen päivätyökeräykseen osalliskuin ‘meidän koulun juttu’. Sillä on koulustuvat Purovaaran mukaan lähes kaikki koulun samme pitkät perinteet, ja oppilaat odottavat â Kouvolan Urheiluoppilaat. Ne, jotka eivät halua osallistua, ovat sitä joka syksy. Lisäksi vanhemmilta on tullut puiston koulun oppinormaalisti koulussa. hyvää palautetta siitä, että totutamme la psen laat tykkäävät taksPurovaara muistuttaa, että päivätyökeräys ei työntekoon ja hyväntekeväisyyteen. ● värkkipäivästä. Tänä ole vain työntekoa. vuonna työpäivän – Sehän on myös hyvän puolesta toimimista.

Kummien päivätyökeräyksestä löydät varat lahjoitettiin Kummeille.

Jotkut oppilaat tai heidän perheenjäsenensä ovat lisätietoa www.kummit.fi

M

44

www.kummit.fi • Päivätyökeräys

TEKSTI LAURA KOLJONEN

YHTEISTYÖ

KUVAT LIANA TECHNOLOGIES

Uutiskirje- ja tiedotekaaos kuriin Pilvipalveluihin erikoistunut ohjelmistoyritys Liana Technologies on auttanut Kummeja jo vuosien ajan muun muassa mediatiedotteiden ja asiakaskirjeiden lähettämisessä.

ASTENKLINIKOIDEN KUMMEILTA lähtee vuoden mittaan melkoinen määrä tiedotteita ja uutiskirjeitä.

Elämä Lapselle ja JouluMielellekonsertit, klinikoiden toiminta sekä hyväntekeväisyyteen kerättyjen varojen käyttökohteet pitää kaikki tiedottaa.

Sen lisäksi pitää seurata, miten kohteet saavat medianäkyvyyttä.

L

Ohjelmistoyritys Liana Technologies toimii myös Suomen rajojen ulkopuolella, mutta pääkonttori on Oulussa.

Yhteistyö Kummien kanssa on alkanut jo vuonna 2012 tiedotejakelupalvelu ePressin käyttöönotolla. Vuosien mittaan yhteistyötä on päivitetty.

Siinä savotassa Kummeille apuaan on tarjonnut jo vuosien ajan pilvipalveluihin erikoistunut ohjelmistoyritys Liana Technologies.

– Meillä on Suomessa laaja, noin 6000 kontaktin mediatietokanta, ja pystymme lähettämään mediatiedotteet hyvin kohdennetusti myös kansainvälisesti, kertoo Liana Technologiesin viestinnän asiantuntija Fanni Mäki.

á Liana Technologiesin viestinnän asiantuntija Fanni Mäki kertoo, että yrityksen ja Kummien arvomaailma osuu yksiin.

Yhteistyötä eri hyväntekeväisyysorganisaatioiden kanssa Kummien lisäksi Liana Technologies tekee yhteistyötä myös muutaman muun hyväntekeväisyysorganisaation kanssa.

– Yhteistä on, että arvomme osuvat yhteen, Fanni Mäki sanoo.

Liana Technologiesin pääkonttori sijaitsee Oulussa. Sieltä käsin hoidetaan myös kehitystyö ja tukitoiminnot. Noin 230 henkilöä työllistävä yritys on kuitenkin suuntautunut myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Yrityksen kasvuvuodet osuvat ajanjaksoon 2014–2015. Vuonna 2014 kansainvälistyminen alkoi toden teolla, kun perustimme toimistot Dubaihin ja eri puolille Eurooppaa. Vuonna 2015 avasimme toimistot Hongkongiin ja Tukholmaan.

Fanni Mäki sanoo, että samoihin aikoihin Liana Technologiesin tarjoama markkinoinnin automaatio alkoi muodostua yrityksissä tarpeelliseksi, joten oululaisyritys pääsi kasvattamaan asemaansa myös kotimaassa. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

45

a a h u a Rja lämpöä TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT ATTE MÄLÄSKÄ JA TOMI PALSA

Monelle joulun lähtölaukausta symboloiva JouluMielelle-konsertti järjestettiin tänä vuonna Vantaalla Kulttuuritalo Martinuksessa. Sekä lavalla että yleisössä käytiin läpi koko joulun tunnekirjo: vauhdikkuus, toiveikkuus, liikuttuneisuus ja riemu.

46

www.kummit.fi • JouluMielelle

Jussi Rainio valitsi joulun klassikkokappaleen, Varpunen jouluaamuna.

”Kappaleen aikana minulle nousee aina pala kurkkuun” L

AULAJA-LAULUNTEKIJÄ Jussi Rainio esitti yhden illan – ja ehkä kaikkien aikojen – koskettavimmista joululauluista: Varpunen jouluaamuna.

– Ensin ajattelin esittää Lumiukko-animaation tunnussävelmän Walking In The Air, mutta päätin vaihtaa biisiä. Tämä on minusta vielä koskettavampi, Jussi sanoo.

Kappale riipaisee aina yhtä paljon – myös sen esittäjää.

– Yhdessä vaiheessa minun oli todella vaikea esittää viimeistä säkeistöä, sillä minulle nousi aina pala kurkkuun. Se on se kohta, jossa lauletaan: En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta / Olen pieni veljesi, tulin taivahasta...

Jussi Rainio on ollut Kummina moneen otteeseen.

1990-luvulla yhtyeensä Neon 2:n kanssa ja myöhemmin Tähdet, tähdet -ohjelman myötä sooloartistina.

Ja saattaapi olla, että joku joulunalus JouluMielellekonsertissa nähdään kokonainen Neon 2. Yhtye on nimittäin jälleen kasassa ja aloittamassa parhaillaan konserttisalikiertuetta. ●

Joulufani Krista Siegfrids kuuntelee joululauluja lokakuusta maaliskuuhun.

”Tykkään laulaa ja kuunnella joulubiisejä” K Osmo Ikonen ja Sydämeeni joulun teet.

RISTA SIEGFRIDSIN suosikkijuhlasta ei ole epäselvyyttä.

– Olen joulufani – juhlassa ei ole mitään, mitä en rakastaisi. Joulukuusen tuon sisään 4.12., ja joululaulut soivat kotonani lokakuusta maaliskuuhun, Krista kertoo.

Kaksikielisen Kristan valinta JouluMielelle-konserttiin oli harras Jouluyö, juhlayö / Stilla natt.

– Esiinnyin Kummien joulukonsertissa ensimmäisen kerran vuonna 2014. Tämä on minusta superihana tapa auttaa ja tehdä hyvää. Tykkään myös laulaa ja kuunnella joulubiisejä, joten tämä on vähän niin kuin tuplavoitto. ●

JouluMielelle • www.kummit.fi

47

Eva Louhivuori esitti En etsi valtaa loistoa.

”JouluMielelle-konsertissa on ihanaa sytyttää ihmisten joulu” O

N NIITÄ, joille joulun ainoa oikea ääni on Arja Korisevan ääni.

30-vuotista uraansa juhliva artisti kuului tälläkin kertaa konsertin esiintyjäkaartiin. Arja valitsi kappaleekseen Taivas sylissäni.

– Se on toiveikas ja koskettava. Uskon, että ihmiset etenkin tässä konsertissa tarvitsevat toivoa, iloa ja positiivisuutta. Sitä tarvitsevat niin kuulijat, katsojat kuin kaikki muutkin, Arja sanoo.

1990-luvulta asti Kummina toiminut Arja sanoo, että vuosi toisensa jälkeen JouluMielelle-konsertin paras osuus pysyy samana: – On ihanaa sytyttää ihmisten joulu. Olen alun perinkin lähtenyt mukaan Kummiksi, koska haluan vilpittömästi jakaa omastani, omien vahvuuksieni kautta ja tehdä lapsille niin paljon hyvää kuin mahdollista.

Oman joulunsa Arja rauhoittaa.

– Haluan viettää joulun perheeni kanssa, siksi pidän sen aina vapaana ● Arja Koriseva pitää joulun ajan vapaana.

48

www.kummit.fi • JouluMielelle

Saara Aalto esitti kappaleen Tähdet, taivas ja sä. Saaran Iso-Britannian yllätysesiintymisen takia hänen laulunsa taltioitiin kenraaliharjoituksen yhteydessä.

Kuva: Susanna Laurila

Michael Monroe veti takuuvarman shown huuliharppuineen kaikkineen.

”Hyväntekeväisyys lasten puolesta on parasta, mitä julkisuudenhenkilö voi tehdä” I

LLAN VAUHDIKKAIN ESITYS oli ehdottomasti Michael Monroen versio kappaleesta Run Rudolf Run. Monroella on riittänyt vauhtia myös konsertin ulkopuolella, sillä hänen yhtyeensä julkaisi lokakuussa uuden albumin One Man Gang.

Michael on myös vieraillut Saara Aallon joululevyllä, jolle kaksikko levytti The Poguesin ja Kirsty MacCollin tunnetun joulubiisin Fairytale Of New York.

– Mun ja Saaran musiikki on aika erilaista, mutta tykkään vierailla eri alueilla. Mielestämme onnistuimme tekemään biisistä omankuuloisemme, Michael sanoo.

Kummien toiminnassa Monroe on uusi. Hän tuli mukaan Kummitilan-lanseerausvaiheessa, syksyllä.

– Yritän parhaani mukaan auttaa. Hyväntekeväisyys lasten puolesta on parasta, mitä julkisuudenhenkilö voi tehdä. Ajattelen, että JouluMielelle-konsertti on suunnattu kaikille niille, jotka välittävät. ●

Ilta lauloi Jouluksi kotiin.

Mikael Konttinen ja Teemu Roivainen esiintyvät yhdessä myös Smokkimiehissä.

JouluMielelle • www.kummit.fi

49

Laura Närhi esitti Rauhaa vain rauhaa.

27.11.2019 Kulttuuritalo Martinus, Vantaa

Kummit ry kiittää: PÄÄSPONSORIT: Vantaan kaupunki Radio Nova / Bauer Media MTV TUOTANTOTIIMI: Vastaavat tuottajat: Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Jasmi Kuusisto / MTV Ohjaaja: Juha-Matti Valtonen Insertit: Juha-Matti Valtonen, Heidi Musakka ja Ossi Käki Saara Rantanen ja Olli-Matti Lehtoranta / MTV Tekniikka: Henri Honkaluoma / Bright Finland Valosuunnittelu: Mikko Linnavuori / Visual45 JUONTAJAT: Joanna Kuvaja, Mikko Leppilampi ja Maaret Kallio

ESIINTYJÄT: Saara Aalto Osmo Ikonen Ilta Mikael Konttinen Arja Koriseva Mikko Leppilampi Eva Louhivuori Michael Monroe Laura Närhi Jussi Rainio Teemu Roivainen Krista Siegfrids LISÄKSI KIITÄMME: Kulttuuritalo Martinus Kummien vapaaehtoiset Luovat Palvelut Banzai Marketing Dictum Soldeman LK Media Työhuone KAO Finland Lumene Ricoplaza Aavasaksan Vesi Vihannespörssi Greenmakers Kanniston leipomo Cloetta Vantaan Viihdeorkesteri

”Hyvä syy nousta lavalle” L

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (kesk.) piipahti lavalla.

50

www.kummit.fi • JouluMielelle

AURA NÄRHI on tuttu näky Kummien konserteissa – ollut jo pitkään.

– Olen ollut Kummina jo edellisen yhtyeeni Kemopetrolin kanssa. Siitä taas on niin pitkä aika, etten edes muista milloin ensimmäisen kerran. Kemopetrol perustettiin vuonna 1998, Laura muistelee.

Laura esitti konsertissa kappaleen Rauhaa vain rauhaa. Se sopii hänen mielestään JouluMielellekonserttiin, koska myös tapahtuma on rauhallinen ja lämminhenkinen.

– Kummien tapahtumissa on hyvä syy nousta lavalle. Ja oman lapsen myötä hyväntekeväisyystyö on tullut vielä tärkeämmäksi.

Jos JouluMielelle tarkoittaa Laura Närhelle rauhaa, niin hänen oma joulunsa on kuulemma äänekäs.

– Minulla on paljon sisaruksia ja meillä kaikilla on lapsia. Joulua on viettämässä viisi lasta, jotka ovat iältään 4–8-vuotiaita. Olen aina tykännyt joulusta, mutta sen jälkeen olen yleensä ihan poikki. Mutta onhan se hauskaa katsella lasten iloa. ●

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

YHTEISTYÖ

Yhteistyöllä potti kasaan!

Lastenklinikoiden Kummit ja 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Lions-liitto ovat sopineet ensi vuoden alussa starttaavasta yhteistyöstä. Sen tavoitteena on kerätä 100 000 euroa syöpää sairastaville lapsille.

UMMIT JA SUOMEN LIONS-LIITTO solmivat ensi vuoden alussa voimaan tulevan yhteistyösopimuksen.

Vuosi käynnistyy lionstoiminnan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valtakunnallisella varainkeräyksellä, johon kutsutaan mukaan kaikki lionsklubit. Juhlavuoden tavoitteena on kerätä yhteensä 70 000 euroa, jonka Suomen Lions-liitto kohdentaa lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa. Keräys jatkuu vuonna 2021, jolloin aikomuksena on kerätä 30 000 euroa lisää.

– Olemme kansainvälinen organisaatio, ja yksi kattojärjestömme LCI Forwardin tärkeimmistä tukikohteista ovat juuri lapsuusiän syövät, sanoo Suomen Lions-liiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka.

Muut tukikohteet – ympäristö, nälän torjuminen, näön suojelu ja diabetes – ovat olleet Lions-liiton aiempien vuosien keräyskohteina.

– Yhteistyö Kummien kanssa tuntui luontevalta, sillä meillä on samat arvot ja toimintatavat, sanoo puolestaan kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

K

Juhlavuosi kuitenkin käynnistyy konserteilla, jotka järjestetään kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla.

Suunnitelmana on, että Suomi jaetaan yliopistollisten lastensairaaloiden ja -klinikoiden mukaisesti viiteen eri piiriin ja lähinnä klinikkakaupunkia olevat piirit antavat tukensa sitä lähimpänä sijaitsevan kaupungin klinikalle.

Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli odottaa yhteistyötä ja keikkoja innoissaan.

– Lionsit ovat tapahtumajärjestäjinä ihan huippuja.

Yhdessä etsimme parhaan mahdollisen tavan toteuttaa konsertit ja kerätä potti kasaan.

Yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita vain konserttien järjestämistä tai varainkeruuta.

– Lionsit eivät ole vain varainkerääjiä. Tarkoituksena on tehdä Kummien kanssa myös muunlaisia tempauksia, mahdollisesti sairaaloissa. Ideoita on paljon, Veikko Teerioja sanoo. ●

Konsertteja ympäri Suomen alkuvuonna Huikean 70 000 euron tavoitteen keräystapa on jokaisen paikallisen lionsklubin itse päätettävissä.

Tästä se lähtee: Kummien ja Suomen Lions-liiton yhteistyö. Kuvassa Lions-liiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli sekä Lions-liiton kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

Yhteistyö • www.kummit.fi

51

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA SUSANNA LAURILA

PIKKUPOTILAIDEN PAKETIT PERILLE

Logistiikka- ja kuljetuspalveluyritys PostNordin varastolla nähtiin taas jokavuotinen pakkausrumba, kun Kummeille lahjoitetut tavarat lähtivät kohti lastenklinikoita ja -osastoja.

SEAT YRITYKSET LAHJOITTAVAT Kummeille vuoden mittaan leluja, pelejä, legoja, askartelutarvikkeita ja kaikkea, mikä voisi lapsia ilahduttaa.

Leluja ja pelejä jaetaan sairaaloihin ympäri vuoden, mutta etenkin joulun alla.

Joululahjalahjoitukset toimitetaan suoraan Vantaalle, Kummien yhteistyökumppani PostNordin varastolle. Siellä vapaaehtoiset lajittelevat ja pakkaavat ne sairaaloille lähteviin laatikoihin.

Tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjoja, musiikkia, leluja ja askartelutarvikkeita lähti 25 eri paikkaan.

PostNordin viestintäjohtaja Katja Luotola kertoo, että yhteistyötä Kummien kanssa on tehty jo kymmenen vuotta.

– Ja tämä on siis yhdestoista vuosi. Pitkä perinne siis, Luotola sanoo.

Luotolan mukaan yhteistyö Kummien kanssa on yritykselle tärkeä.

U

æ PostNordin kuljettaja Samu Torvikoski kuljetti pikkupotilaiden lahjat perille.

52

www.kummit.fi • Yhteistyö

– Mielellämme autamme siinä, minkä parhaiten osaamme, eli varastoinnissa ja kuljetuksessa.

Useita tuhansia paketteja Joulua edeltävä Kummien pakkaus- ja lajittelu-urakka PostNordin varastolla on melkoinen.

Kun tuhannet lahjapaketit ovat valmiit, PostNord toimittaa ne perille.

Yrityksille ja kuluttajille kuljettava PostNord toimittaa vuorokaudessa noin 30 000 pakettia.

Tavarat kulkevat perille myös aiempaa ympäristöystävällisemmin.

– Olemme lisänneet biodieselin ja biokaasun käyttöä autoissamme. Ympäristöystävällisempien ajoneuvojen ja polttoaineiden ansiosta olemme onnistuneet vähentämään absoluuttisia hiilidioksidipäästöjä lähes 40 prosenttia vuodesta 2009, mikä on todella hyvin ottaen huomioon, että verkkokauppa kasvaa koko ajan huimaa vauhtia, Luotola sanoo. ●

SYNTYMÄPÄIVÄKERÄYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA JOUKO JÄRVINEN

Tavoite ylittyi Lauri Suominen keräsi 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi yli 2500 euroa Tampereen pienille potilaille.

AMPERELAINEN Lauri Suominen päätti 70-vuotispäiviensä alla, että juhlat järjestetään. Samalla hän totesi, että hänellä on kaikkea, mitä hän tarvitsee.

– Ihmiset kuitenkin miettivät lahjaa, joten päätin, että nyt on oiva tilaisuus tehdä hyvää ja pyytää lahjoittamaan lahjarahat hyväntekeväisyyteen, Lauri kertoo.

T

Pienen harkinnan jälkeen Lauri päätyi lahjoittamaan Kummien kautta Taysin lastenklinikalle.

– Minulla on kymmenen lapsenlasta, joten ajatukset kallistuivat siihen suuntaan.

Keräyksen tavoitteeksi Lauri asetti 2500 euroa.

Lopulta syntymäpäiväkeräys tuotti 2640 euroa. ●

Tiedätkö, miten Joulupukki löytää oikeaan paikkaan oikealla hetkellä?

Emme mekään, mutta me tunnemme suomalaiset yritykset ja tiedämme, minkä niistä pitäisi jo olla sinun asiakkaitasi.

Etsi itsellesi sopivia yrityksiä päättäjineen Yritysfiltteri Pro -palvelulla tai kerro tarpeesi ja rakennamme sinulle toimivan kohderyhmän.

Suomen Asiakastieto Oy 010 270 7200 asiakaspalvelu@asiakastieto.fi asiakastieto.fi

OMAISET

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT SINIKKA LA AJALAHTI-STRÖMBERG JA EHJÄNÄ ETEENPÄIN

”Uudelleen kokeminen, välttely ja ylivireys ovat alkuvaiheessa luonnollisia reaktioita” Kaikille avoin Ehjänä eteenpäin -nettisivusto tarjoaa työkaluja siihen, kun lapsi on loukkaantunut tai vakavasti sairastunut. Yksi sivuston tekijöistä on lasten ja nuorten psykologi Krista Koivula. Hän tietää, miten ristiriitaisesti ihminen käyttäytyy kriisissä.

K

UN LAPSI LOUKKAANTUU tai sairastuu vakavasti, oma tai lapsen reaktio saattaa yllättää voimakkuudellaan. Vaikka fyysinen vamma tai sairaus saataisiin hoidettua, mieli voi työstää tapahtumaa vielä pitkään.

Mikä on normaali toipumisaika? Millaiset reaktiot ovat tavanomaisia? Entä milloin ajatus on jäänyt liiaksi kiinni tapahtuneeseen ja pitää hakea ulkopuolista apua?

Neljä vuotta sitten avattu Ehjänä eteenpäin -nettisivusto vastaa näihin kysymyksiin.

Yksi sivuston tekijöistä on Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten osaamiskeskuksen psykologi Krista Koivula.

– Sivusto on perustettu lastentautien erikoislääkäri Panu Kivirannan aloitteesta. Kuopiossa lasten tehohoidossa heräsi tarve tarjota äkillisesti loukkaantuneiden ja sairastuneiden lasten vanhemmille tietoa lapsen psyykkisestä reagoinnista ja siitä, miten lasta voi tukea, Koivula kertoo.

Sivuston sisältö on tuotettu Philadelphian lastensairaalassa kehitetyn After the injury -sivuston pohjalta ja sitä on rakennettu yhteistyössä psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijulan kanssa.

Krista Koivula kertoo, että Poijula oli kääntänyt Atle Dyregrovin Itseapumenetelmiä-sivun ja antoi käännöksensä Ehjänä eteenpäin -sivuston käyttöön. Teknisen toteutuksen ja visuaalisen ilmeen loi audiovisuaalisen viestinnän opiskelija Roosa Räsänen.

Materiaali haluttiin tuottaa nimenomaan internetiin, jotta se olisi helposti vanhempien ja osastojen henkilökunnan saatavilla sekä tarpeen mukaan päivitettävissä.

– Joissakin sairaaloissa potilaan psyykkinen tuki on yhden ihmisen varassa, toisissa – kuten Kuopiossa ja Helsingissä – on sitä varten kokonainen työryhmä.

54

www.kummit.fi • Omaiset

Lapsen traumaattinen stressireaktio näkyy monin eri tavoin Uudelleen kokeminen, tapahtuman jatkuva ajattelu, painajaiset, fyysiset oireet – kuten mahakipu tai päänsärky – tapahtumaa muistellessa.

1.

Välttely, halu olla puhumatta asiasta, niiden ihmisten välttely, jotka muistuttavat tapahtuneesta, pelko.

2.

Ylivireys, ahdistuneisuus, säpsähtely, ärtyneisyys ja vihaisuus, keskittymisvaikeudet, nukahtamisvaikeudet.

3.

Lähde: Ehjänä eteenpäin -sivusto

Läheisyyden tarvetta ja riitoja Lapsen loukkaantuminen tai sairastuminen on aina traumaattista koko perheelle. Se vaikuttaa voimakkaasti perheen elämään, vuorovaikutukseen ja usein tilapäisesti myös perheenjäsenten psyykkiseen jaksamiseen.

Psykologi Krista Koivula muistuttaa, että suurin osa toipuu vaikeistakin vastoinkäymisistä.

Omaiset • www.kummit.fi

55

On mahdollista, että samaan aikaan perheenjäsenillä on tavallista enemmän erimielisyyksiä ja riitoja, mutta toisaalta he tarvitsevat tavallista enemmän toistensa läheisyyttä, läsnäoloa ja konkreettista turvaa.

”

Krista Koivula sanoo, että normaalisti alussa vuorottelevat järkytyksen ja pelon tunteet.

Sen lisäksi stressioireet, kuten päänsärky, lihasjännitys, mahakivut ja univaikeudet saattavat vaivata.

– On myös mahdollista, että samaan aikaan perheenjäsenillä on tavallista enemmän erimielisyyksiä ja riitoja, mutta toisaalta he tarvitsevat tavallista enemmän toistensa läheisyyttä, läsnäoloa ja konkreettista turvaa.

Koivulan mukaan harva muuttaa kriisin keskellä itselle ominaista reaktiotapaa. Joillekin on luontaista hyökätä ja vaatia, toisille vetäytyä.

– Molemmat tavat estävät näkemästä, mitä toinen tarvitsee. Kriisissä olisi hyvä päästä jakamaan todelliset tunteet ja tarpeet.

Sairaalaan joutuneet lapset ovat kuvanneet Koivulalle vaikeimmiksi tunteikseen sairauksiin, hoitoihin, kipuun ja kuolemaan liittyviä pelkoja sekä elämän muuttumiseen liittyvää surua ja perheenjäsenten jaksamiseen liittyvää huolta.

– Vanhemmille taas on kipeintä todistaa oman lapsen kipua ja kärsimystä, pelätä lapsen terveyden tai hengen puolesta ja surra tilanteen aiheuttamia tilapäisiä tai pysyviä luopumisia.

Tavallisiin rutiineihin heti kun mahdollista Vanhemmilla on iso rooli sen suhteen, miten he voivat tukea lasta ja tämän psyykkistä selviytymistä vakavasta vammautumisesta tai sairastumisesta.

– Perheen ja ystävien tuki on tärkeä, toipumista edistävä tekijä järkyttävien tapahtumien jälkeen. Lasta kannattaa rauhoittaa läsnäolon, läheisyyden ja keskustelun keinoin. Äkillinen sairastuminen tai loukkaantuminen horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta, ja lapsi voi pelätä, että jotain pahaa tapahtuu hänelle uudestaan.

Koivulan mukaan vanhemman on tärkeää auttaa lasta ymmärtämään, että hän on nyt turvassa. On kuitenkin hyvä tuoda ilmi se, että tällaisessa tilanteessa on täysin luonnollista kokea järkytystä, huolta tai hämmennystä – Eikä pidä unohtaa teini-ikäisiä. Myös he tarvitsevat näissä vaiheissa läheisyyttä ja halauksia.

Joillekin lapsille on helpompi omaksua asioita yhdessä puuhailun ja leikin ohessa. Yksi vaihtoehto onkin tukea lapsen tunteiden ilmaisua sanallisesti tai toiminnallisesti juuri leikin, piirtämisen tai tarinoiden avulla.

Sairaalasta kotiutumisen jälkeen lasta on Koivulan mukaan hyvä rohkaista palaamaan arkeen mahdollisuuksien mukaan.

– Vanhempien kannattaa auttaa lasta lepäämään ja nukkumaan riittävästi, syömään säännöllisesti ja jatka-

”

maan koulunkäyntiä heti, kun se on mahdollista. Samoin lasta on tärkeä tukea palaamaan kavereittensa pariin mahdollisimman pian.

Perustarpeista huolehtimisen lisäksi tilanteeseen liittyvien tunteiden käsittely keskustellen tai toiminnallisesti auttaa myös vanhempia pääsemään tilanteessa eteenpäin.

Mitä jos tapahtuma pyörii mielessä jatkuvasti?

Tilanteen uudelleen kokeminen, tapahtumasta muistuttavien asioiden välttely ja ylivireys kertovat usein pediatrisesta traumaattisesta stressistä.

– Ne ovat lasten ja vanhempien elämää häiritseviä psykologisia ja fysiologisia reaktioita. Ne ovat tällaisissa tapauksissa aika yleisiä. Käytännössä uudelleen kokeminen tarkoittaa sitä, että lapsi tai vanhempi ajattelee tapahtunutta usein – jopa silloin, kun ei haluaisi.

Koivulan mukaan välttely voi alkaa pyrkimyksenä olla ajattelematta tapahtumaa ja olla puhumatta niistä asioista, jotka muistuttavat siitä.

Se voi myös näkyä tarpeena pysyä kaukana ihmisistä, paikoista ja toiminnoista, jotka muistuttavat onnettomuudesta. Ylivireys puolestaan voi ilmetä sykkeen kiihtymisenä, univaikeuksina tai kehon suuntautumisena vaaran etsimiseen.

– Uudelleen kokeminen, välttely ja ylivireys ovat alkuvaiheessa luonnollisia reaktioita, mutta jos oireet kestävät yli kuukauden tai häiritsevät lapsen tai vanhemman päivittäistä elämää, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen.

Koivula muistuttaa, että monien sairaaloiden lastentautien klinikoilla työskentelee psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet kriisiavun tarjoamiseen. Sen lisäksi sairastumiseen ja vammautumiseen liittyviin kriiseihin ja traumoihin voi saada apua myös perheneuvoloista sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista.

– Jos lapsen tai nuoren oireet ovat vakavia tai pitkäkestoisia, myös lasten- tai nuorisopsykiatrinen hoito voi olla tarpeen. Vanhempien tuki voi löytyä esimerkiksi kriisikeskuksesta ja aikuisten mielenterveyspalveluista.

Koivula muistuttaa, että tutkimusten mukaan pidemmän aikavälin tarkastelun tuloksena suurin osa perheistä kuitenkin selviytyy tilanteesta hyvin.

– Vakaviin sairastumisiin ja vammautumisiin liittyykin myös resilienssin eli selviytymiskyvyn vahvistumista sekä traumaperäisen kasvun kokemuksia. Vaikeita vastoinkäymisiä kokeneiden ihmisten arvomaailma voi muuttua. Keskinäiset suhteet voivat myös lähentyä yhteisen selviytymisen kokemuksen myötä. ●

KRISTA KOIVULA työskentelee Kysissä lasten ja nuorten osaamiskeskuksen psykologina, lastentautien puolella. Hän kohtaa työssään akuutteja traumaattisia kriisejä, hoitaa pitkittyneitä traumareaktioita ja tekee tiivistä yhteistyötä lasten yleissairaalapsykiatrisen työryhmän (LYSP) kanssa. https://ehjanaeteenpain.psshp.fi

56

www.kummit.fi • Omaiset

TERVEELLÄ ON TUHANSIA TOIVEITA, PIKKUPOTILAALLA VAIN YKSI

Meillä on ilo olla Lastenklinikoiden Kummit ry:n kumppani

TOIVOTAMME PIKKUPOTILAILLE RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEN TÄYTEISTÄ UUTTA VUOTTA 2020.

Kohdistetun markkinointiviestinnän edelläkävijä

www.granodiesel.fi

YRITYS KUMMITILASSA TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT SALESFORCE

”Hyväntekeväisyys tuo työhön tasapainon” Kummien CRM:n eli asiakkuudenhallintajärjestelmän rakentanut ohjelmistoyritys Salesforce teki työn pro bonona. Yrityksessä työntekijöitä kannustetaan käyttämään prosentti työajastaan hyväntekeväisyyteen.

YYSKUUSSA LANSEERATTU Kummien asiakkuudenhallintajärjestelmä pyrkii saavuttamaan myös lahjoittajia uudella tavalla. Yksityishenkilöt kaipaavat erilaista lähestymistapaa kuin yritykset ja organisaatiot.

– Kummeille on tärkeää ymmärtää asiakkaitaan. Asiakkuudenhallintajärjestelmä antaa muun muassa käsityksen siitä, keitä asiakkaat ovat ja mitä heidän aktivoimisekseen pitäisi tehdä, sanoo Sami Lampinen.

Lampinen on Kummeille asiakkuudenhallintajärjestelmän rakentaneen Salesforcen Suomen maajohtaja.

Kummien järjestelmän rakentamiseen on Salesforcella osallistunut kolmen ratkaisuinsinöörin tiimi.

Työ on tehty pro bonona eli hyväntekeväisyytenä.

Lampinen kertoo, että Salesforcella hyväntekeväisyyteen kannustetaan. Se on ollut vuonna 1999 perustetun yhdysvaltalaisyrityksen ydinarvo alusta alkaen.

– Eihän se firman perustamisaikoihin merkinnyt juuri mitään, mutta nyt yrityksellä on maailmanlaajuisesti 40 000 työntekijää, joista Euroopassa 5000. Meillä kannustetaan ihmisiä käyttämään prosentti työajastaan eli seitsemän päivää vuodessa hyväntekeväisyyteen.

Vuodessa siis kertyy aika monta hyväntekeväisyyteen käytettyä tuntia.

S

”Hyväntekeväisyys maksaa itsensä takaisin” VTO eli volunteer time off maksaa itsensä takaisin, vakuuttaa Lampinen.

– Hyöty tulee takaisin kahdella tavalla: hyvän tekemisenä yhteisölle sekä työntekijäkuvan paranemisena.

Työntekijät saavat itse valita hyvän58

www.kummit.fi • Yritys Kummitilassa

á Ohjelmistoyritys Salesforcella työntekijöitä kannustetaan hyväntekeväisyyteen.

ß Salesforcen Suomen maajohtaja Sami Lampinen.

tekeväisyyskohteensa. Osa ottaa yhteyttä erilaisiin järjestöihin ja tekee auttamistyötä niiden kautta, joku kerää tunnit valmentamalla juniorijalkapallojoukkuetta, joku kokoaa porukan ja siivoaa Espoon rannat roskista.

Lampinen tekee hyväntekeväisyyttä Salesforce Academyssä, jonka rehtorina hän vapaaehtoispanoksella toimii. Akatemia on puolen vuoden pituinen rekrytoiva koulutusohjelma, joka valitsee ohjelmaansa työttömiä työnhakijoita. Tavoitteena on työsopimus yhteistyöyrityksen kanssa.

– Opiskellessaan Akatemiassa ihmiset pääsevät työttömyydestä ja oppivat samalla hyväntekeväisyydestä.

Lampinen sanoo, että teki mitä tahansa hyväntekeväisyyttä, se tasapainottaa työtä ja antaa uusia näkökulmia.

– Ja onhan sillä suunnaton arvo myös yritykselle. Jos ihminen saa tehdä asioita, joita arvostaa ja yritys mahdollistaa sen työajalla, työntekijä arvostaa myös yritystä. Samalla voi siis parantaa maailmaa ja yrityskuvaa. ●

TÄMÄ ASKARRUTTAA

Tällä palstalla lapset kysyvät terveydenhuollon ammattilaisilta.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Mikä on hirveintä, mitä olet joutunut tekemään?

Sanni, 10 IRVEINTÄ ON JOUTUA hoitamaan jotakin sellaista tapaturmaa tai vammaa, jonka kohdalla ei voi enää auttaa lasta terveeksi. Omalle kohdalleni on osunut tämäntyyppinen tilanne viime vuosituhannen puolella. Kyse oli lapsen pahasta palovammasta.

Jos minun pitää kertoa lapselle ja tämän vanhemmille uutinen, että mitään ei ole tehtävissä, pyrin olemaan totuudenmukainen – enemmän kuitenkin optimistinen kuin pessimistinen.

H

Se on hyvin haasteellinen tilanne. Jos tällaiset tilanteet eivät tunnu eikä niissä pysty myötäelämään potilaan ja omaisten kanssa, ei ole oikea ihminen tekemään tätä työtä. Toisaalta jos elää liian vahvasti mukana tämänkaltaisissa tilanteissa, silloinkaan tätä työtä ei pysty tai jaksa tehdä. Lääkärin työ on tasapainoilua.

Willy Serlo professori ja ylilääkäri Oys

Miten joku voi syntyä vamman kanssa?

Leevi, 12 HMISLAPSEN KEHITTYMINEN sikiöajan munasolusta lapseksi on kovin monimutkainen prosessi. Kehitysvaiheen aikana voi tulla monenlaisia häiriöitä – isoja ja pieniä – jotka voivat johtaa erilaisiin kehityshäiriöihin ja elinten vammoihin. Osa johtuu sattumasta ja osa perimästä.

Jotkut kehityshäiriöt ja vammat ovat hyvin lieviä, lähes huomaamattomia, osa taas on hyvinkin invalidisoivia.

Eniten häiriöitä syntyy sikiön ensimmäisten viikkojen aikana. Äiti voi ehkäistä häiriöitä omalta osaltaan elämällä raskausaikana terveellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hänen tule käyttää päihteitä tai huumeita ja äidin ravinnon tulisi olla sellaista, että siinä on mahdollisimman vähän ympäristömyrkkyjä. Mutta suurin osa häiriöistä on sattumanvaraisia ja perinnöllisiä, eikä äiti voi niihin vaikuttaa.

Suurin osa vaikeista vammoista johtaa raskauden keskeytymiseen. Isot vammat ja epämuodostumat nähdään ultraäänitutkimuksessa, joka tehdään 18.–20. raskausviikolla. Pienet rakennepoikkeavuudet eivät ultrassa näy.

I

Willy Serlo professori ja ylilääkäri Oys

Tämä askarruttaa • www.kummit.fi

59

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

Kummien tapahtumissa tuntuu yhteisölliseltä Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto haluaa Kummina rohkaista ihmisiä olemaan juuri sellaisia kuin he ovat.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa… Useam-

man vuoden.

Minut houkutteli mukaan… Ei minua juurikaan tarvinnut houkutella mukaan! Kummit oli minulle entuudestaan tuttu ja kun sain olla mukana esittämällä musiikkia, suostuin heti.

Hauskaa on ollut erityisesti… Tapahtumat, joissa on aina tosi hyvä yhteishenki artistien kesken. Konserteissa kaikki ovat yleensä ihan eri genreistä, ja takahuoneessa olen tutustunut vaikka kehen. Musiikin tekeminen on välillä tosi yksinäistä, mutta tapahtumissa se tuntuu yhteisölliseltä.

Mieleenpainuvin muistoni on… Edellinen

JouluMielelle-konsertti, jossa olin mukana. Se taisi olla pari vuotta sitten.

Olin juuri osallistunut Britannian The X-Factoryyn, asunut kaupungissa, jossa minulla ei juurikaan ollut tuttuja ja matkustellut ympäri maailmaa. Sen vuoden päätteeksi tulin esiintymään JouluMielelle-konserttiin ja sain laulaa Teemu Roivaisen kanssa. Olen laulanut hänen kanssaan 15-vuotiaasta lähtien.

Se oli itselleni jotenkin tosi koskettava juttu. Biisi oli The Prayer.

60

www.kummit.fi • Kummi-kaverikirja

lle-konsertissa.

Saara Aalto on tuttu näky JouluMiele

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… Se muistuttaa ainakin itselleni siitä, että musiikin tekeminen on myös yhteisöllistä. Välillä oma puurtaminen tuntuu yksinäiseltä, mutta pitää muistaa, että elämässä on kyse yhteisöllisyydestä.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa/tukea/

auttaa… Haluan muistuttaa kaikkia siitä, että he olisivat juuri sellaisia kuin ovat.

No fear, ei pelkoa pätee niin moneen juttuun. Kun tekee asioita, jotka ensin pelottavat, siitä tulee hyvä fiilis.

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Click Henkilöstöpalvelut

Greenmakers Oy

HUOM!

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Greenmakers Oy lahjoittaa 5% viherhuoltosopimusten liikevaihdosta rojalteina Kummeille 1.3.-31.12.2019.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen

Laatukoru

Oriola

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa. Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Tallink Silja Oy

Suomen Ilotulitus Oy

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yli 400 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

TEXT OCH BILD LAURA KOLJONEN

”Målet är att vården skräddarsys enligt barnets livssituation” Forskningsdirektör och chefsläkare Mikael Knip har undersökt typ 1 diabetes i fyra decennier. Under den tiden har forskningen utvecklats och vården revolutionerats.

– Jag är helt säker att det är möjligt att utveckla metoder för att förebygga typ 1 diabetes, säger han.

P

Å FJÄRDE VÅNINGEN i forsknings- och undervisningscentret Biomedicum i Mejlans i Helsingfors forskar man i en sjukdom dom är speciellt vanlig i Finland.

Forskningsteamet som består av ett tjugotal toppvetenskapsmän och -kvinnor vet allt det finns att veta för tillfället om en sjukdom som heter typ 1 diabetes.

Forskningsgruppens chef Mikael Knip presenterar utrymmena och teamet.

Knips teammedlemmar arbetar vid sina platser, laboratoriets forskningsutrustning surrar och på väggen finns ett pediatriskt diabetesregister som visar att sjukdomen i medeltal blossar upp i åtta års ålder.

Knip, som leder forskningsteamet, blev intresserad av typ 1 diabetes då han ville ha svar på två frågor: Varför insjuknar man så ofta just i Finland och hur uppkommer sjukdomen?

– Eftersom jag fortfarande inte har hittat svaren är det alltså skäl att fortsätta med forskningen, säger Knip med ett flin.

Varför insjuknar man så ofta i Finland?

Mikael Knip började forska i diabetes i slutet av 1970talet. Forskning är hans passion.

Knips forskningsgrupp har till exempel utrett huruvida man kunde få hjälp av primärprevention i bekämpandet av diabetes.

– Åren 2002–2017 avvande vi riskbebisar med en speciell mjölkersättning där proteinerna hade spjälkats i små delar. I undersökningen deltog bebisar som hade genetiskt anlag för sjukdomen men inte några tecken på en sjukdomsprocess. Tyvärr visade det sig att denna förändring inte hade någon inverkan på insjuknandet.

Bebisarna i riskgruppen insjuknade lika ofta oavsett om de åt specialersättning eller vanlig ersättning.

Typ 1 diabetes anses vara en autoimmun sjukdom.

62

www.kummit.fi • På svenska

”

På något sätt verkar det som om typ 1 diabetes är kopplat till förändringen i levnadsstandarden.

Det betyder att kroppens eget immunförsvar anfaller och förstör de celler som producerar insulin.

Genetiskt anlag och förekomsten av autoantikroppar i blodet ökar klart risken för insjuknandet.

– Om det finns typ 1 diabetes i släkten ökar det risken att barnet insjuknar. I juni publicerades den första undersökningen där man påvisade att man kan skjuta upp insjuknandet i diabetes med två år. Med hjälp av en medicin som påverkar immunförsvaret lyckades man bibehålla kroppens egen insulinproduktion lite längre.

När man insjuknar i diabetes har oftast åtminstone äldre barn en viss grad av egen insulinproduktion. När man börjar ge insulin får kroppens egna insulinproducerande celler vila.

– Och då förbättras den egna insulinproduktionen och som en följd minskar den externa insulindosen i början. I något skede minskar dock den egna insulinproduktionen.

Knip säger att teamet för närvarande planerar två olika undersökningar med vilka man vill utreda huruvida det går att bibehålla kroppens insulinproduktion en längre tid.

Det är nämligen lättare att behandla diabetes om den som har insjuknat har ens lite egen insulinproduktion.

”

– Då sjunker inte blodsockret just alls.

Men hur är det med sjukdomens förekomst? Varför insjuknar man just i Finland oftare än i andra länder?

Incidensen för sjukdomen är kraftigt stigande: i början av 1950-talet konstaterades 12 nya diabetesfall per 100 000 barn. År 2006 var siffran 65.

– Den har alltså mer än femfaldigats på 55 år. För oss forskare betyder detta att det inte kan ha att göra med gener. Gener förändras mycket långsamt. Det är frågan om en samverkan mellan yttre faktorer, dvs. omgivningen, och generna. På något sätt verkar det som om typ 1 diabetes är kopplat till förändringen i levnadsstandarden.

Om man jämför med närområdena kan man enligt Knip se att förekomsten av diabetes i ryska Karelen är på samma nivå som i Finland på 1950-talet.

Finländarnas levnadsmiljö har förändrats radikalt sedan dess. Vårt land används ofta som ett modellexempel på en snabb ökning i levnadsstandard, men i det här fallet verkar det ha en avigsida.

– På 1950-talet var finländarnas liv mycket annorlunda jämfört med idag. En av de största förändringarna har att göra med renheten i livsmiljön. För närvarande lever vi i en överdrivet ren omgivning. ●

Testamente för livet.

De testamenterade donationer som görs till Faddrana är skattefria och utgör en mycket viktig del av den hjälp vi förmedlar. Man kan göra en testamenterad donation såväl till Barnklinikernas Faddrar rf:s allmänna insamling som till ett mer specificerat mål, såsom en apparatanskaffning, det pediatriska forskningsarbetet, den psykiatriska vården av barn och unga eller patienternas trivsel. Genom en testamenterad donation kan man förbättra livsmöjligheterna för många som bara påbörjat sin livsresa.

Mer information om alla donationsformer och om Faddrarnas verksamhet får du på Faddrarnas hemsida på adressen www.kummit.fi eller per telefon (09) 6824 520. Faddrarna erbjuder vid behov också hjälp med att göra upp ett testamente.

PÅ SVENSKA

TEXT LAURA KOLJONEN

BILDER IDA ILLI

”Allu beskriver hur hjärnan går på övervarv” Faddrarnas patientfamiljekryssning till Stockholm piggade åter igen upp vardagen för sex familjer. En av kryssningsdeltagarna var mamma Satu Palermaa från Esbo.

S

ATU PALERMAA från Esbo och hennes familj fick veta om den kommande kryssningen en dag före avfärd.

– Vi frågade barnen om de ville fara och åka båt. För dem var frågan en glad överraskning, berättar Satu.

I familjen Palermaa är plötsliga händelser – även roliga sådana – en utmaning. Den äldsta av barnen, Allu, har nämligen ADHD. – Pojken har ändå kämpat hela hösten i skolan och den här lilla semestern var välbehövlig för hela familjen. Vi tog den inställningen att vi inte kan förutse hur kryssningen kommer att gå.

Utöver 7-åriga Allu består Satus familj av Nella, som

Det fanns gott om aktiviteter för Allu på kryssningen.

64

www.kummit.fi • På svenska

är jämnårig med Allu, och 2-åringen Olivia. Också familjens pappa Miksu åkte med på kryssningen.

När ett barn motsvarar tre ADHD är en neurologisk sjukdom. Man uppskattar att denna störning i koncentration och aktivitet förekommer hos cirka 5 procent av barn och unga. Det är en neuropsykiatrisk störning som försvagar funktionsförmågan.

– Allu beskriver själv hur hjärnan går på enorma övervarv. I praktiken syns det så att det för Allu till exempel är mycket svårare att ta emot när någon pratar än det är för andra barn. Men när Allu tar sin medicin kan han ta emot när någon säger något och diskutera, förklarar Satu.

Ett ADHD-barn behöver föräldrarnas ständiga närvaro. Hemma hos Palermaas använder man känslokort och man försöker förutse olika situationer.

– Allu kan gå igenom alla känslor i hela världen på en minut. Det gör att vardagen blir väldigt hektisk när ett barn på sätt och vis motsvarar tre barn. På grund av ADHD:n kan Allu i misstag lämna på spisen, ytterdörren öppen eller gå ut i shorts oavsett hurudant vädret är. Jag är tvungen att förutse och kontrollera situationer som barnet inte kan kontrollera.

Faddrarna var en bekant organisation Kryssningen gick bra till slut. Enligt Satu njöt barnen fastän de hade svårt att varva ner på kvällen.

– Speciellt djurparken gladde vår familj. Där fick vi klappa en orm och en tarantella.

Faddrarna var bekant för familjen från förut. Satu har bland annat varit med som bössinsamlare.

– Jag visste ändå inte om allt vad Faddrarna gör.

Det är härligt att det finns människor som ordnar med rekreation också åt patientfamiljernas föräldrar. Vi fick ha roligt utan att själv behöva bekymra oss om någonting.

Kryssningen gav roliga minnen och ett glatt humör inför vardagen. Och barnen njöt – det var huvudsaken för Satu. ●

PÅ SVENSKA I den här artikelserien bekantar vi oss med Barnklinikernas faddrar.

TEXT OCH BILD LAURA KOLJONEN

En känsla av samhörighet på Faddrarnas evenemang Sångaren och låtskrivaren Saara Aalto vill i egenskap av Fadder uppmuntra människor att vara just sådana som de är.

Jag har varit med i Faddrarnas verksamhet… I

år.

flera

Jag lockades med av… Ingen

behövde locka mig med! Jag kände till Faddrarna från förut och när jag fick delta genom att uppträda med musik tog jag genast chansen.

Det har varit speciellt roligt… att

få uppträda på olika evenemang. Andan mellan artisterna är alltid jättefin. På konserterna är alla oftast från helt olika genrer och bakom scenen har jag lärt känna en massa olika människor. Det är ibland jätte-ensamt att göra musik, men på evenemangen känner man en samhörighet.

Mitt mest oförglömliga minne är… Den

senaste JouluMielelle-konserten som jag deltog i. Det var visst för ett par år sedan. Jag hade just deltagit i Storbritanniens The X-Factor, bott i en stad där jag knappt kände någon alls och rest runt världen.

Som avslutning på det året uppträdde jag på JouluMielelle-konserten och fick sjunga tillsammans med Teemu Roivanen. Jag har sjungit med honom sedan jag var 15 år gammal. Det var väldigt rörande för mig. Sången vi sjöng var The Prayer.

Mielelle-konserten.

Saara Aalto är en bekant syn på Joulu

Min Fadder-resa har lärt mig… Den påminner mig i alla fall om att det finns också en samhörighet i att göra musik. Ibland känns det egna arbetet ensamt, men man ska komma ihåg att livet handlar om gemenskap.

Som Barnklinikernas Fadder villa jag påverka/stödja/

hjälpa… Jag vill påminna alla om att de skall vara just sådana som de är. No fear, ingen fruktan fungerar i en massa saker. När man gör saker som först kanske känns skrämmande får man bra fiilis.

På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla taas runsaasti tapahtumia vuonna 2020

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2020 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Kevät 2020 Suomen Lions-liiton Ystävänpäiväkonsertit

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Kevät 2020 Mielenterveyskampanja ympäri Suomen Kummien valtakunnallinen mielenterveyskampanja käynnistyy keväällä. Kampanjan tavoitteena on lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden tunnetuksi tekeminen ja varainhankinta vuoden 2020 aikana käynnistyvälle Cool Kids -hankkeelle.

13.8.2020 Kummit Golf, Hirsala

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi tehtävä Elämä Lapselle -konsertti järjestetään syksyllä. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

Marras/joulukuu 2020 JouluMielelle-konsertti Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään totuttuun tapaan loppuvuodesta. Konsertti esitetään joulukeräyksineen MTV3:lla. Esiintyjien ja tarinoiden täyteisessä konserttilähetyksessä kuullaan joulun kauneimpia lauluja huippuartistien esittäminä. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2020 alkuvuoden ohjelmasta enemmän ensimmäisessä, maaliskuun lopussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

ISTÖME

R

I

Syyskuu 2020 Elämä Lapselle -konsertti

R PÄ

M

KK

Hirsalassa järjestettävä Kummit Golf on suosituimpia Kummien järjestämiä yrityksille suunnattuja hyväntekeväisyystapahtumia. Pelipäivään mahtuu täyden kierroksen golfkisa, lounas sekä ohjelmallinen illallinen.

Kummit Golfin kentällä on perinteisesti nähty paljon tuttuja Kummeja.

Painopaikka YM

Suomen Lions-liitto kerää juhlavuotensa kunniaksi varoja syöpää sairastaville lapsille. Kummien kautta lahjoitettavat varat kerätään muun muassa konserttien lipputuloilla.

Konsertteja järjestetään Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Helsingissä ja Tampereella.

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Latva-Rasku Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

KRUUNAA JUHLASI UNOHTUMATTOMALLA ILOTULITUKSELLA!

WWW.ILOTULITUS.FI