Kummit-lehti 4/2018

Kummit Kiitos L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

4/2018 www.kummit.fi

Alinan polvikivut osoittautuivat aggressiiviseksi luusyöväksi

Mittava PANIC-tutkimus tuo esiin huonojen elämäntapojen riskit

kun autoit vuonna 2018!

12–17 Tämän vuoden marraskuun alussa 17 vuotta täyttänyt lahtelainen Alina Rantala joutui muutama vuosi sitten kokemaan todella kovia. Alinan polvikivut osoittautuivat osteosarkoomaksi eli aggressiiviseksi luusyöväksi.

Oli heti selvää, että sytostaattihoidot vain estävät kasvainta suurentumasta ja lähettämästä etäpesäkkeitä ja että Alinan polveen on joka tapauksessa operoitava tekonivel. Sitä eivät 13-lapsisen perheen vanhemmat halunneet heti tyttärelleen kertoa.

Hoitoprosessi kesti kaikkiaan noin 10 kuukautta, ja nyt Alina elää käytännöllisesti katsoen normaalia nuoren naisen elämää.

Alinan selviytymistarinan voit lukea tämän lehden sivuilta 12-17.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

TIMO LAKKA Mittavan PANIC-tutkimuksen vetäjä

12

ALINA RANTALA Lahtelaisteini selvisi luusyövästä

48

ANU RAPELI Kummien uusi toiminnanjohtaja

KUMPPANIT: 20

26

46

VILEDA Taas iso tukiraha lasten ja nuorten mielenterveystyöhön MIRUM AGENCY Sairaalakamut-sovelluksen kehittäjätiimi esittelyssä LAAKKONEN Lahjoituksella kivunlievityslaite Palovammakeskukseen

47

POSTNORD Kummienkin joulupaketit taas varmasti perille

59

TALLINK SILJA Lahjoituksella videoskopialaitteisto Tyksiin

TAPAHTUMAT: 21

NETTA TIITISEN TYÖPAJAT Kuvataiteilija vei virikettä klinikoille

22

TUKKU TV-TÄHTIÄ LASTENSAIRAALASSA C Moresta ja MTV:stä tuttuja naamoja klinikalla

25

TAIDE VERNISSAGE Lastensairaala täynnä taidetta

29

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Kuusi klinikkalasten äitiä hemmoteltavina Helsingissä

32

PERINTEINEN JOULUTAPAHTUMA KLINIKALLA Asianajotoimisto Roschierin tontut taas tomerina

36

GALAKSISTA VIERAITA TAYSISSA Star Wars -hahmot piristämässä potilaita

38

JOULUMIELELLE Kolmen aukeaman paketti joulukonsertista

45

SAIRAALAKAPPELI VIHITTIIN Piispa siunasi Uuden lastensairaalan kappelin

50

KUMMIEN JOULU Kirkkokonsertit Helsingissä ja Oulussa

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 4/18 • 22. vuosikerta www.kummit.fi

8-11

VAKIOPALSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: MATTI VALLI Viestintä- ja markkinointipäällikön puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Miklu, Erkku ja Jarppi Santerin luona sairaalassa

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä ensi vuoden tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

MUUT: 28

KIRJA-ARVIO Katariina Schmidtin mietteitä Juha Itkosen ‘Ihmettä kaikki’ -teoksesta

56

KALENTERITUOTTO KUMMEILLE Maarakennus- ja kuljetusalan naiset tempaisivat

60

FACEBOOK-RYHMÄ KERÄSI RAHAA VAUVOILLE Puskaradio lahjoittaa yli 20 000 euroa OYS:n lastenklinikalle

62

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille KANNEN MAALAUS: NETTA TIITINEN

ELÄMÄNTAVAT RISKITEKIJÖINÄ Professori Timo Lakka johtaa laajaa tutkimusta, jonka päätavoite on tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy liikunta- ja ravitsemusohjauksella.

18-19 22-24

TV-TÄHDET TERVEHDYSKÄYNNILLÄ Tukku tv:stä tuttuja kasvoja vieraili marraskuussa Uudessa lastensairaalassa piristämässä muun muassa kouvolalaisen Artturi Koskimaan päivää.

29-31

ÄIDIT VIRKISTYMÄSSÄ HELSINGISSÄ

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Kuusi klinikkalapsen äitiä HUS-alueelta osallistui Kummien marraskuussa järjestämään virkistyspäivään.

38-43

JOULUMIELELLE KULTTURITALOSSA Hieno joulukonsertti huipensi Kummien 25-vuotisjuhlavuoden.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Kodikasta Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2019!

Asuntoasioissa sinua palvelee Huom! Kiinteistönvälitys Oy huom.fi

PÄÄKIRJOITUS Matti Valli, matti@kummit.fi viestintä- ja markkinointipäällikkö

”Maailman ihanin päivä” ERÄÄNÄ JOULUNA lastenklinikalla hoidossa ollut pieni poika oli hänestä huolehtivien isovanhempiensa kanssa Kummien joulukonsertissa kutsuvieraana. Pojalla oli ollut paljon vastoinkäymisiä elämässään, mutta toivoa nämä vaikeudet eivät olleet hiljentäneet. Yksi konserttiretki, niin pieneltä kuin se monille meistä voi tuntua, oli juuri tässä kohtaa hänen elämäänsä tärkeä. Lentomatkan jälkeen kotona, yöunet nukuttuaan, poika sanoi isoäidilleen: ”Eilen oli maailman ihanin päivä, sellaista ei ole ollut ikinä”.

Tänä syksynä 25-vuotispäiviään viettänyt Lastenklinikoiden Kummit ry on pyrkinyt toimintansa alusta lähtien tukemaan sairaiden lasten hoitoa ympäri maan, jotta paras hoito olisi mahdollista jokaiselle lapselle Suomessa. ’Hyvästä parasta’ on toiminut keskeisenä tausta-ajatuksena tälle työlle. Huolimatta siitä, että yksittäiset potilasperheet hyötyvät eri tavoin Kummien kautta mahdollistetusta avusta, niin esimerkiksi merkittävä laitehankinta tai tutkimuksen tukeminen eivät koskaan kosketa vain yhtä potilasta tai yhtä perhettä, vaan lukuisia perheitä. Ja juuri sen takia osallistuminen on tärkeää.

Parhaillaan lukemasi Kummit-lehden joulunumero sisältää runsaasti tietoa ja tarinoita Kummien toiminnasta sekä tukemme kohteista. Jos et vielä ole ehtinyt kuulla Sairaalakamuista, niin nyt kannattaa lukea sivulta 26 alkava juttu tästä mielenkiintoisesta projektista, jonka avulla pienet lapset voivat pelaamalla tutustua sairaalamaailmaan. Hienoja lahjoitusuutisia löytyy niin ikään, kun pitkäaikaisten kumppaniemme Laakkosen sekä Tallink Siljan lahjoitusvierailut Jorviin (s. 46) ja TYKS:n lastenklinikalle (s. 59) toteutettiin marraskuun lopussa. C Moren ja Maikkarin sairaalavierailulla (s. 18-19 ja 22-24) nähtiin puolestaan joukko Suomen suosituimpia tähtiä Possesta, Putouksesta ja jalkapallokentiltä. Perinteiseen tapaan myös joulukonserteistamme on koottu kattava tietopaketti Kummit-lehteen (s.

38-43 ja 50-54). Sesongin helmi, tunnelmallinen JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti, toi tänäkin vuonna upeat tähdet, rakkaimmat joululaulut ja koskettavat tarinat osaksi tärkeää tv-ohjelmaa.

Lastenklinikoiden Kummit siirtyy tammikuussa aloittavan uuden toiminnanjohtajan myötä jälleen uudelle aikakaudelle. Uusia suunnitelmia tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa maalina on yhä tukea parhaan hoidon mahdollistamista lapsipotilaille Suomessa.

Tulevaisuudessa se voi tarkoittaa esimerkiksi entistä enemmän yhteistyöprojekteja akuuttien ongelmakohtien ratkaisemiseksi sekä uusien hoitomenetelmien ja -laitteiden käyttöönottamiseksi. Tämän ohessa muistamme, että aina siellä ison hoitokokonaisuuden sisällä on myös yksittäinen perhe ja potilas, jolle pieneltäkin tuntuva tuki voi oikealla hetkellä tarkoittaa maailman ihaninta asiaa.

Matti Valli, viestintä- ja markkinointipäällikkö

”Världens bästa dag” EN LITEN POJKE som hade vårdats på barnkliniken var en jul tillsammans med sina morföräldrar på Faddrarnas julkonsert som inbjuden gäst. Pojken hade haft många motgångar i sitt liv, men de hade inte tärt på hans hopp.

En konsertutfärd, så ringa som det kan verka för många av oss, var just då jätteviktig i hans liv. Efter flygresan hem sade pojken följande dag till sin mormor: ”Gårdagen var världens bästa dag. Jag har aldrig haft en sådan dag”.

Barnklinikernas Faddrar rf, som i höst firat 25-årsjubileum, har ända sedan verksamheten inleddes strävat efter att stöda vården av sjuka barn runt om i landet för att alla barn i Finland skall ha möjlighet till bästa möjliga vård. ’Från bra till bäst’ har fungerat som en central bakgrundstanke för det här arbetet. Enskilda patientfamiljer gagnas på olika sätt av den hjälp som Faddrarna möjliggör, men till exempel anskaffningen av en viktig apparat eller stödjandet av en viss forskning berör inte endast en patient eller en familj utan många familjer. Och det är just därför som det är viktigt att delta.

Det julnummer av Kummit-tidningen som du nu läser innehåller rikligt med information och historier om Faddrarnas verksamhet samt de understödsmål som vi riktar våra medel till.

Om du inte ännu hunnit höra om Sairaalakamut (Sjukhuskompisarna), så lönar det sig nu att läsa artikeln som börjar på sidan 26 och som handlar om detta intressanta projekt, som hjälper små barn att bekanta sig med sjukhusvärlden genom ett dataspel. Vi har också fina donationsnyheter; våra långvariga partners Laakkonens och Tallink Siljas donationsbesök genomfördes på Jorv (sid 46) och på barnkliniken vid ÅUCS (sid 59) i slutet av november. Några av Finlands populäraste stjärnor från Posse och Putous samt från fotbollsplanerna deltog i C Mores och MTV3:s sjukhusbesök (sid 18-19 och 22-24). Vi har också traditionsenligt gjort ett heltäckande infopaket i Kummittidningen över våra julkonserter (sid 38-43 och 50-54).

Säsongens pärla, den stämningsfulla JouluMielelle-välgörenhetskonserten lät också i år tv-tittarna ta del av fantastiska artister, våra käraste julsånger och rörande historier i det viktiga, årliga tv-programmet.

I och med den nya verksamhetsledaren, som inleder sitt arbete i januari, går Barnklinikernas Faddrar igen in i en ny era. När nya planer görs upp och målsättningar definieras är målet fortfarande att stöda att den bästa vården görs möjlig för barnpatienterna i Finland. I framtiden kan det till exempel innebära allt fler samarbetsprojekt för att lösa akuta problem och kunna ta i bruk nya vårdmetoder och -apparater. Utöver detta kommer vi ihåg att det alltid inne i den stora vårdhelheten också finns en enskild familj och patient, för vilken även det minsta stöd i rätt tid kan betyda den bästa saken i världen.

Matti Valli, kommunikations- och marknadsföringschef

Pääkirjoitus • www.kummit.fi

5

TUODAAN YHDESSÄ ILOA PIENILLE POTILAILLE

Ostamalla uutena vuotena ilotulitteet Ilotulituksen myyntipisteistä, olet mukana auttamassa ja tukemassa tätä tärkeää toimintaa.

Lahjoitamme 5 senttiä jokaisesta ostoskerrasta Lastenklinikoiden Kummien toimintaan.

WWW.ILOTULITUS.FI

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Liikunta- ja ravitsemusohjauksella tyypin 2 diabetesta ja valtimotauteja vastaan

Professori Lakka on pannut tuulemaan tutkimusryhmänsä kanssa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa on jo toistakymmentä vuotta panostettu voimakkaasti PANIC-tutkimukseen, jonka lähtökohtainen päätavoite on ollut tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy.

Keinoina ovat riskiryhmän identifiointi ja riskin pienentäminen liikunta- ja ravitsemusohjauksella.

P

ANIC-TUTKIMUS (Physical Activity and Nutrition in Children) on kaikkiaan kuutena vuonna, ensimmäisen kerran 2008, saanut Lastentautien tutkimussäätiön ns.

Kummit-rahastosta avustusta. Tähänastinen kokonaissumma on 142 000 euroa.

Tänä vuonna Lastentautien tutkimussäätiö rahoitti tutkimusta 40 000 eurolla.

PANIC-tutkimuksen pilottivaihe alkoi vuonna 2006 ja varsinainen tutkimus 2007. Sen päätutkijana on Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori ja sisätautien erikoislääkäri, joka keskittyy työssään tutkimukseen ja opetukseen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella lääketieteen laitoksen biolääketieteen yksikössä.

– Tutkimuksemme on niin laaja, että hyvin suuri osa työajastani menee PANIC-tutkimukseen, Lakka toteaa.

– Tiedonkeruun ja intervention toteutuksen eri vaiheissa tutkimuksessa on ollut töissä 10-15 henkilöä. Tutkimusyhteisössä on yhteistyökumppanit mukaan lukien kaikkiaan 30-40 tutkijaa. Tämänhetkisinä kotimaisina yhteistyökumppaneinamme on muun muassa Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen, fysiikan ja farmasian tutkijoita, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastentautien, kliinisen fysiologian, radiologian, sisätautien, ortopedian ja nuorisopsykiatrian tutkijoita sekä Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen tutkijoita. Kansainvälisinä yhteistyökumppaneinamme on Cambridgen, Oxfordin, Exeterin, Bradfordin, Kööpenhaminan ja Oslon tutkijoita.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Pääsääntöisesti tutkijana Jyväskylästä lähtöisin oleva Timo Lakka Mistä lasten lääketieteen muutti lääkäriopintojensa vuoksi Kuoaiheesta haluat lukea pioon vuonna 1982, valmistui Kuopion Kummit-lehdestä yliopistosta lääkäriksi vuonna 1988 ja asiantuntija-artikkelin? väitteli vuonna 1994 tohtoriksi kansanKerro se osoitteessa terveystieteen alalta. kummit@kummit.fi – Väittelyn jälkeen, 1995–1999, erikoistuin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa sisätauteihin. Sen jälkeen olen ollut pääsääntöisesti tutkijana täällä ItäSuomen yliopistossa, lukuun ottamatta vuosia 2002– 2004, jolloin olin vierailevana tutkijana USA:ssa Louisianan pääkaupungissa Baton Rougessa sijaitsevassa Pennington Biomedical Research Centerissä, professori Lakka kertoo. å Lääketieteel– Sieltä tulin takaisin Kuopioon lääketieteellilisen fysiologian sen fysiologian professuuriin ja aloin saman tien professori ja sisäsuunnitella PANIC-tutkimusta yhteistyössä useiden tautien erikoiseri alojen ihmisten kanssa. Nykyaikainen tasokas lääkäri Timo tieteellinen tutkimus edellyttää monipuolista ja toiLakka on PANICtutkimuksen mivaa tutkimusyhteistyötä, joka ainakin minulle on päätutkija. ollut todella antoisaa ja mukavaa.

Onnistunut tutkimus Laaja-alaista PANIC-tutkimusta on siis tehty jo toistakymmentä vuotta.

– Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, paniikkiakin, on matkan varrella ollut, Lakka naurahtaa.

– Mutta olemme todella tyytyväisiä aikaansaannoksiimme. Tämä on onnistunut tutkimus, hän myhäilee.

– Rahoituksen saaminen on tietysti teettänyt kovasti töitä. Tiukkaa on välillä ollut, mutta keskeytyksettä olemme saaneet vietyä tutkimusta eteenpäin.

Jo suunnitteluvaiheessa piti tietää, mihin tutkimus pidemmälläkin tähtäimellä keskittyy. Päähaara on alusta asti ollut suurentuneessa ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskissä olevien lasten ja nuorten varhainen tunnistaminen ja näiden sairauksien ehkäisy liikunta- ja ravitsemusohjauksella.

Nyt tutkijoilla on jo paljon näyttöä liikunnan, fyysisen passiivisuuden ja ruokavalion yhteydestä ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin.

– Tutkimus sisältää paljon muutakin kuin edellä mainitut aiheet kuten uni, aivojen rakenne ja toiminta, kognitio, oppiminen, kivut, suun terveys, terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttö sekä niiden aiheuttamat kustannukset, Lakka huomauttaa.

– Myös genetiikka on ollut isossa roolissa, ja meillä onkin laajaa genominlaajuista tietoa kaikista tutkittavistamme. Alussa mukana ei ollut paljon psyykkisiä tekijöitä, mutta viime aikoina olemme mitanneet myös nuorten mielialaa sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi tutkijaryhmämme on ollut alusta lähtien kiinnostunut osteoporoosin ehkäisystä lapsuusiästä lähtien, minkä vuoksi olemme tutkineet lasten ja nuorten luuntiheyttä.

Edustava otos Tutkimuksen lapset ovat olleet seurannassa jo yli 10 vuotta, ja suuri osa heistä on tällä hetkellä 18 vuotta täyttäneitä nuoria aikuisia. Tutkimusaineisto on aikanaan koottu kuopiolaisista sekä kaupungin että maaseudun kouluista ensimmäiselle luokalle menevistä lapsista.

– Kuopion kaupungin alakoulujen rehtoreiden kanssa silloin sovimme, että tutkimuksesta kertovan kirjeen voi laittaa lapsen mukana kotiin. Saimme peräti 70 prosenttia kutsutuista mukaan. Voidaan siis sanoa, että tutkimusaineistomme on melko edustava väestöotos, Lakka iloitsee kaikkiaan 506 tutkittavaa sisältäneestä kohortista.

– Ekaluokkalaisuus taitaa olla vaihe, jolloin vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita lapsensa kaikista asioista, Lakka tuumii.

Alkututkimukset tehtiin 2007–2009. Kaksi vuotta myöhemmin eli 2009–2011 toistettiin samat mittaukset. Lapset jaettiin liikunta- ja ravitsemusinterventioryhmään ja verrokkiryhmään. Kahden vuoden seurantavaiheeseen osallistui 87 prosenttia alkuperäisestä kohortista eli 440 lasta. Sen jälkeen liikunta- ja ravitsemusohjausta jatkettiin interventioryhmässä kevennettynä kahdeksan vuoden seurantavaiheeseen, joka toteutettiin 2015–2017. Mittaukset olivat tässä viimeisessä vaiheessa jopa laajemmat kuin aikaisemmissa vaiheissa, koska ne sisälsivät uusina tutkimuksina psykologisten ja kognitiivisten tekijöiden mittauksia, valtimoiden rakenteen ja toiminnan mittauksia ultraäänitutkimuksella sekä sokerirasituskokeen. Nämä mittaukset ovat harvinaisia näin laajassa väestötason tutkimuksessa. Ü Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

Runsaasti väitöskirjoja ja julkaisuja PANIC-tutkimus on poikinut jo kaikkiaan yhdeksän väitöskirjaa, ensimmäisen vuonna 2014 ja sen jälkeen keskimäärin kaksi vuodessa. Kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja on jo 80.

– Tärkeimpiä tuloksia, joita olemme jo tähän mennessä saaneet, on esimerkiksi se, että lapsilla sekä keski-ikäisillä ja ikääntyvillä aikuisilla on samanlainen tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien, kuten sepelvaltimotaudin tai aivoverenkiertohäiriöiden, riskitekijöiden kasauma eli metabolinen oireyhtymä.

Tärkeää tässä havainnossa on se, että kyseinen riskitekijöiden kasauma havaitaan jo lapsilla: kohonnut kehon rasvapitoisuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnanhäiriö, lievästi kohonnut verenpaine, koko kehon lieväasteinen tulehdustila, hieman yläkantissa olevat maksa-arvot ja valtimoiden alkava jäykkyys, Lakka luettelee.

– Huomionarvoista on, että useimmat lapset, joilla on tätä riskitekijöiden kasaumaa, ovat usein ylipainoisia, liikkuvat keskimääräistä vähemmän, syövät epäterveellisemmin ja ovat huonokuntoisia. Eli näillä lapsilla on tyypillisesti epäterveelliset elämäntavat.

Valtakunnallisestikin päteviä tuloksia Suunnitelmien mukaan PANIC-tutkimus jatkuu vielä pitkään, jotta voitaisiin tutkia lapsuus- ja nuoruusiässä todettujen riskitekijöiden yhteyksiä aikuisiällä ilmaantuvien kroonisten sairauksien riskiin. Tutkimusaineisto on siis kerätty pelkästään Kuopion alueelta, mutta Timo Lakka uskoo vankasti, että tutkimustulokset ovat valtakunnallisestikin päteviä. Onpa samansuuntaisia tuloksia saatu esimerkiksi Turusta STRIP- ja LASERI-tutkimuksista.

á Tohtorikoulutettavat Juuso Väistö ja Andrew Agbaje ovat Timo Lakan johtaman tutkimusryhmän väitöskirjatyöntekijöitä.

– Joidenkin asioiden suhteen on keskusteltukin yhteistyöstä turkulaistutkijoiden kanssa, jotta voitaisiin vertailla itä- ja länsisuomalaisia lapsia ja nuoria, sillä onhan perimässä toki eroja.

Genetiikan puolella on PANIC-tutkimuksessa todettu, että aikuisilla rasvamaksaa aiheuttavat geenimuunnokset ovat yhteydessä lapsilla lievästi kohollaan oleviin maksa-arvoihin.

– Sen perusteella tietyt geneettiset tekijät altistavat lievälle maksan rasvoittumiselle jo lapsuusiästä lähtien, Timo Lakka toteaa.

Joitakin PANIC-tutkimuksesta poikineita väitöskirjoja ja niiden keskeisiä tuloksia: Aino-Maija Elorannan väitöskirja 12.12.2014 Ruokavalion puutteet lisäävät ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien vaaraa lapsilla ”Pääaterioiden väliin jättäminen, epäterveelliset ruokavalinnat sekä hallitsematon syömiskäyttäytyminen ovat yhteydessä suurempaan kehon rasvakudoksen määrään sekä valtimotautien vaaratekijöiden kasautumiseen jo alakouluikäisillä lapsilla.”

Eero Haapalan väitöskirja 20.2.2015 Heikot motoriset taidot ja vähäinen liikunta uhkaavat poikien koulumenestystä ”Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä huonompiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla. Välitunnilla runsaammin liikkuvat lapset osasivat lukea paremmin kuin vähän liikkuvat lapset. Nämä yhteydet ovat vahvempia pojilla kuin tytöillä.”

Anna Viitasalon väitöskirja 20.3.2015 Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla ”Ylipaino ja varsinkin lihavuus ovat yhteydessä useiden tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöiden kasautumiseen. Näitä riskitekijöitä ovat: ylipaino ja keskivartalolihavuus, lihasten, rasvakudoksen ja maksan

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

insuliiniherkkyyden heikkeneminen ja siihen liittyvä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, plasman haitallisten triglyseridirasvojen pitoisuuden nousu, plasman hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä verenpaineen nousu.”

Aapo Veijalaisen väitöskirja 25.11.2016 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät näkyvissä jo lasten valtimoissa ”Sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ennakoivaa valtimoiden jäykistymistä on havaittavissa jo lapsilla. Jäykimmät valtimot on lapsilla, joilla on sekä huono kestävyyskunto että liikapainoa. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kuten rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden, kohonneen verenpaineen, liikapainon, vähäisen liikunnan ja huonon kestävyyskunnon havaittiin olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen.”

Sonja Soinisen väitöskirja 31.8.2018 Vitaminoitu maito on lasten tärkein D-vitamiinin lähde ”Riittävä maitotuotteiden käyttö nostaa eniten veren D-vitamiinipitoisuutta alakouluikäisillä lapsilla. D-vitamiinin tiedetään vahvistavan luustoa, mutta sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin.”

– Perustavaa laatua olevia tutkimushavaintojamme on myös se, että pystyimme liikunta- ja ravitsemusinterventiollamme jo kahden ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi hidastamaan tyypin 2 diabeteksen esiasteen eli insuliiniresistenssin kehittymistä. Insuliiniresistenssissä lihakset eivät pysty riittävän hyvin käyttämään sokeria energialähteenään, ja elämäntapojen parantamisella voidaan huomattavasti vähentää sen kehittymistä.

Paljon kansainvälistä yhteistyötä Eräs tärkeä havainto on geneettiseltä puolelta.

PANIC-tutkimus on Early Growth Genetics (EGG) -konsortiossa yhdessä useiden muiden suurten eurooppalaisten tutkimusten kanssa. Siinä tutkitaan kasvun, kehityksen ja niihin liittyvien aineenvaihduntahäiriöiden genetiikkaa.

– EGG-konsortion tutkimustulokset ovat tieteellisesti hyvin arvokkaita, koska ne tuottavat uutta tietoa ylipainon, tyypin 2 diabeteksen, valtimotautien ja muidenkin kroonisten sairauksien syntymekanismeista eli patogeneesista, Lakka kertoo.

– Tämä yhteistyö on ollut PANIC-tutkimukselle erittäin mielekästä, koska siitä saadut tulokset tuottavat lisänäyttöä tutkimuksemme alkuperäisistä tavoitteista ja avaavat mahdollisuuksia laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.

PANIC-tutkimusryhmän yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa lisääntyy muutenkin koko ajan.

– Olemme tiiviisti tekemisissä muun muassa Cambridgen ja Exeterin yliopiston kanssa, professori Lakka toteaa.

Elämäntapatekijät tärkeä kokonaisuus Genetiikka on tärkeä asia, mutta vielä tärkeämpi kokonaisuus on elämäntapatekijät: liikunta, ravitsemus ja uni. Niiden osalta tiedon kerääminen terveydenhuollossa ei kuitenkaan vielä ole toivotulla mallilla.

– Olen jo pidempään ehdottanut, että Kuopiossa ja muuallakin Pohjois-Savossa pitäisi tehokkaammin ja systemaattisemmin hyödyntää neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kerättävää tietoa lasten ja nuorten liikunnasta, ravitsemuksesta, unesta ja kehon koostumuksesta, Lakka kertoo.

Joitakin PANIC-tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia: ●

Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden kasauma eli metabolinen oireyhtymä on samantyyppinen lapsista ikääntyviin ihmisiin.

●

Aineenvaihdunnan häiriöt ennakoivat valtimoiden seinämien kovettumista jo terveillä lapsilla.

●

Yleiset aikuisilla rasvamaksaa aiheuttavat geenimuunnokset lisäävät veren maksa-arvoilla arvioitua lievää maksan rasvoittumista jo lapsilla.

●

Perhelähtöinen elämäntapaohjaus sai lapset liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin.

●

Vähäinen liikunta ja runsas ruutuaika ovat suuri terveysriski lapsille.

●

Istumisen vaihtaminen jo kevyeenkin liikuntaan voi ehkäistä lapsen lihomista, ja istumisen vaihtaminen reippaaseen liikuntaan voi ehkäistä lapsen lihomista huomattavasti.

●

Vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla on vähemmän liikuntaa ja epäterveellisempi ravitsemus kuin enemmän koulutettujen vanhempien lapsilla.

●

Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät kasautuvat huonokuntoisille lapsille.

â PANIC-tutkimus sai tänä vuonna Lastentautien tutkimussäätiön ns.

Kummit-rahastosta avustusta 40 000 euroa.

Kaikkiaan Lastentautien tutkimussäätiö on rahoittanut tutkimusta jo 142 000 eurolla.

– Itse asiassa valitettavasti useimmissa kunnissa ei tallenneta näitä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia elämäntapoja koskevia tietoja siten, että niitä voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa ja kuntien päätöksenteossa, hän harmittelee.

– Olemmekin tiivistämässä Kuopion kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston välistä yhteistyötä näihin asioihin liittyen kehittämällä digitaalisen kyselylomakkeen, jonka lapsen vanhempi ja myöhemmin nuori itse voi täyttää, Lakka jatkaa.

– Olemme keskustelleet tästä pitkään ja nyt olemme pääsemässä siihen vaiheeseen, että alkaa konkreettisesti tapahtua, Lakka myhäilee.

– Tärkeä PANIC-tutkimuksen havainto on myös se, että olemme onnistuneet liikunta- ja ravitsemusohjauksella lisäämään liikuntaa ja parantamaan ravitsemusta, mutta emme ole onnistuneet vähentämään ruutuaikaa eli fyysistä passiivisuutta tai edes selvästi hidastamaan sen lisääntymistä, Lakka toteaa.

– Yhteiskuntamme valitettavasti usein suosii istumista eli yleisintä fyysistä passiivisuutta. Esimerkiksi e-urheilua arvostetaan entistä enemmän. Minusta se ei ole urheilua ollenkaan vaan yksi fyysisen passiivisuuden muoto, josta voi toki olla hyötyä digitaalistuvassa maailmassa, mutta siitä voi olla myös haittaa lapsille ja nuorille. Täytyy rehellisesti sanoa, että minulle nousee e-urheilusta niskakarvat pystyyn, professori Lakka ärähtää.

– Jo kahden vuoden seurannassa olemme havainneet, että mitä enemmän liikuntaa on ja mitä enemmän hieman rasittavampi liikunta lisääntyy, sitä vähemmän on tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä. Vastaavasti istumisen ja muun fyysisen passiivisuuden lisääntyminen lisäsi näiden riskitekijöiden määrää. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Osteosarkooma suisti suurperheen elämän pitkäksi aikaa raiteiltaan

Alinan polvikipuihin tuli tyly diagnoosi Rantalan perheessä Lahden Renkomäessä ei olla totuttu sairastamaan. Siksipä Alina-tyttären luusyöpä muutama vuosi sitten muutti arjen kuviot kertaheitolla lähes vuodeksi.

M

ARRASKUUN ALUSSA 17 vuotta täyttänyt Alina on Rantaloiden 13 lapsesta neljänneksi vanhin. Kaksi vanhinta on jo lentänyt pesästä. Vilskettä riittää silti vielä.

Nuorin lapsista on vasta vuoden ikäinen.

Toiseksi nuorin, Lilja, syntyi vuonna 2015 samoihin aikoihin, kun normaali elämä oli Rantaloilla muutenkin tilapäisesti pois raiteiltaan.

– Jo edellisenä syksynä minulla oli ajoittain kipua vasemmassa polvessa, Alina kertoo.

– En kuitenkaan kiinnittänyt siihen suurempaa huomiota. Mutta sitten kipua alkoi olla useammin ja aiempaa kovempana. Jouduin jäämään pois sekä koulun liikuntatunneilta että jumpasta, missä olin säännöllisesti käynyt.

Keväällä 2015 Alina alkoi tuntea kipua polvessaan pelkässä kävelyssäkin ja ihan päivittäin.

– Vihlominen on ehkä paras sana kuvaamaan sitä kipua. Sellaista outoa särkyä.

Ei rasituskipua, vaan kasvain Toukokuun lopulla, juuri kesälomien alkaessa, Alinan polven sisäsivuun ilmestyi patti.

– Oikeastaan yhden viikon sisällä polvi tuli todella kipeäksi. Menimme äidin kanssa Launeen terveyskeskuksen päivystykseen näyttämään sitä. Siellä minut pantiin normaalisti jonon viimeiseksi odottamaan.

– Olin jo muutama viikko aiemmin yrittänyt varata Alinalle aikaa. Se luvattiin ilmoittaa, mutta mitään ei ollut vielä kuulunut, Alinan äiti Tarja Rantala muistaa.

– Enää ei tuntunut olevan mahdollista odotella täyttä hoitotakuuaikaa eli kolmea kuukautta. Tuntuivat terveyskeskuksessa olevan jopa vähän vihaisia meille, kun tulimme ”omia aikojamme”.

Sattumalta paikalla oli terveyskeskuksen ylilääkäri. Hän tutki Alinan polven.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Rantalan suurperhe ryhmäkuvassa. Edessä keskellä Alina sylissään pikkusisko Lilja, muut eturivissä vasemmalta Johan, Linnea, Olavi ja Olli-isä. Takana vasemmalta Aatu, Vilho, kaksostytöt Hilda ja Hulda, kuopus Toivo Tarja-äidin sylissä ja äärimmäisenä oikealla Eemil. Perheen 13 lapsesta kuvasta puuttuvat omillensa jo muuttaneet Annukka ja Oskar.

– Ja sanoi, että luultavasti rasituskipua, mutta otetaan röntgenkuvat varmuuden vuoksi, Alina itse kertoo.

– Silloin oli maanantai. Kaksi päivää myöhemmin kävin röntgenissä. Samana päivänä äidille soitettiin, että pitää ottaa magneettikuvat. Perjantaina kävin magneettikuvissa, ja taas jo samana päivänä tuli soitto, että polvessa on kasvain. Purskahdin saman tien itkuun.

ä – Vihlominen on ehkä paras sana kuvaamaan sitä kipua. Sellaista outoa särkyä, Alina Rantala muistelee tuntemuksiaan ensimmäisten oireiden aikoihin.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Tasan kahden viikon päästä, kun hiukseni olivat takussa ja pyysin äitiä harjaamaan niitä, ne lähtivät melkein kaikki kerralla. å Sytostaattihoitojaksot Tampereen yliostollisessa sairaalassa jatkuivat vielä monta kuukautta sen jälkeen, kun Alina oli saanut polveensa tekonivelen. Kuva: Rantaloiden arkisto

”

– Tieto oli järkytys. Millään ei olisi halunnut uskoa todeksi, että lapsellamme on syöpä. Monenlaiset ajatukset pyörivät mielessä, ja mietimme, miten tästä eteenpäin, Tarja-äiti sanoo.

– Kaikki lapsemme ovat olleet terveitä.

– Minulle se terveyskeskukseen meno oli ensimmäinen lääkärikäynti, Alina toteaa.

Kun Olli-isä oli ensimmäisen kerran kuskannut Alinan Taysiin, hän huomasi pysäköineensä autonsa sairaalakoulun lähelle.

– En ollut aiemmin edes ajatellut, että sairaalakoulujakin on olemassa, hän myöntää.

å Peruukki on Alinalla yhtenä pysyvänä muistona rankoista sytostaattihoidoista.

”Miten tästä eteenpäin?”

Alina sai kiireellisen lähetteen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan tutkimuksiin. Hän oli saanut kyynärsauvat lainaksi Päijät-Hämeen keskussairaalasta, koska kävely alkoi varsinkin portaissa olla jo melko hankalaa. Öisin särky oli sitä luokkaa, että uni ei tullut ilman lääkettä. Seuraavana keskiviikkona Alina meni vanhempiensa kanssa Taysiin. Tarkempi ja varma diagnoosi tuli siellä ensimmäisten tutkimusten ja koepalan oton jälkeen parissa päivässä: osteosarkooma eli aggressiivinen luusyöpä. Kasvaimen läpimitta oli kolmisen senttiä.

å Pitkä arpi Alinan vasemmassa polvessa kertoo tekoniveloperaatiosta.

Lopputulos on kuitenkin plastiikkakirurgin viimeistelemä ja varmasti paras mahdollinen.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

å Alina sai neljännen pikkusiskon hänen hoitojensa ollessa juuri rankimmillaan. Lilja syntyi heinäkuussa 2015.

sittemmin kasvanut paksummat, tummemmat ja kiharammat hiukset kuin hänellä ennen sairastumista oli.

– Hiusten lähtö taisi silloin olla minulle isompi järkytys kuin Alinalle itselleen, Tarja-äiti myöntää.

Keuhkot onneksi kunnossa Sytostaateilla kasvainta estettiin suurentumasta ja lähettämästä etäpesäkkeitä, joita osteosarkoomalla on taipumus levittää keuhkoihin hyvinkin nopeasti.

– Ensimmäisissä keuhkokuvissa näkyi jotain, mutta ne olivat jo seuraavassa vaiheessa onneksi hävinneet, Alina kertoo. Keuhko-operaatiota ei tarvittu.

Kymmenen viikon sytostaattivaiheen jälkeen, 1. syyskuuta 2015, Alinan polveen operoitiin tekonivel.

– Heti kun Alinan sairaus varmistui osteosarkoomaksi, minulle kerrottiin, että sellainen leikkaus on välttämätön ja että operaatiossa on poistettava myös muutama sentti tervettä luuta joka puolelta kasvaimen ympäriltä, Olli Rantala kertoo.

– Minulle sanottiin silloin myös, että tällaiselle ärhäkälle syöpätyypille ei voi antaa mitään ennustetta. Tarjan kanssa päätimme olla aluksi kertomatta Alinalle, että tekonivelleikkaus on joka tapauksessa edessä. Kun leikkaava kirurgi Toni-Karri Pakarinen oli sitten tulossa tapaamaan Alinaa, oli minun kerrottava asiasta.

Sataprosenttinen vaste Apulaisylilääkäri oli jo aiemmin todennut Olli Rantalalle, että koska leikkaukseen on vielä aikaa, voivat Rantalat olla varmoja siitä, että paikalla ovat parhaat mahdolliset kirurgit.

Leikkaus suoritettiin Coxassa, ja se kesti nelisen tuntia. Alinan reisiluusta poistettiin 10 senttiä, sääriluusta puolisentoista. Melko pian tekoniveloperaation jälkeen Alina vielä tutkittiin tarkasti, jotta saatiin varmistus, ettei syöpäsoluja löydy. Pa-

– Olimme sen jälkeisen yön potilashotellissa.

Seuraavana päivänä kuljimme Tekonivelsairaala Coxan ohi. Alina kummasteli, että tehdäänkö sellaisiakin.

Rukousvastauksiakin tuli Sekä sairaalakoulu että Coxa konkretisoituivat Alinan elämässä melko pian. Syöpähoidot alkoivat heti seuranneen viikonlopun jälkeen. Viikon, kahden tai kolmen mittaisia sytostaattikuureja oli seuraavien yhdeksän kuukauden aikana todella useita.

– Varsinkin hoidon alussa vain itkeskelin ja oksentelin, Alina kiteyttää muistonsa.

– Siinä vaiheessa ei vielä tiedetty, mitkä pahoinvointilääkkeet auttaisivat. Se oli aika kauheaa.

Tieto sairaudesta oli tietysti jo sellaisenaan kova isku sekä Alinalle itselleen että koko perheelle.

– Mutta me olemme uskovaisia ja voimme luottaa kaikessa Jumalaan, Alina sanoo.

– Sytostaattihoidot tehosivat hyvin. Lääkäri sanoi, ettei kaikkea voi laittaa lääkkeiden ansioksi, joten rukousvastauksiakin tuli, Olli-isä jatkaa.

Kun ensimmäinen sytostaattikuuri aloitettiin, Alinalle kerrottiin, että parin viikon päästä hiukset alkavat lähteä.

– Tasan kahden viikon päästä, kun hiukseni olivat takussa ja pyysin äitiä harjaamaan niitä, ne lähtivät melkein kaikki kerralla, kertoo Alina, jolle on

á Alina opiskelee toista lukuvuottaan Koulutuskeskus Salpauksessa. Merkonomiopintoihin kuuluu toki kotiläksyjäkin.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

tologin lausunnon mukaan lääkityksen vaste oli ollut sataprosenttinen.

Tekoniveloperaation seurauksena Alinalla on vasemmassa jalassaan vain kolme reisilihasta, kun niitä normaalisti on neljä.

– Pakarisen mukaan sillä ei ole käytännön merkitystä kuin korkeintaan jossakin tietyssä jalkapallon potkuliikkeessä, Olli Rantala toteaa.

– Enkä minä edes harrasta jalkapalloa, toteaa Alina, jonka luusto oli jo ehtinyt kehittyä ennen sairastumista niin valmiiksi, ettei mitään kasvuun liittyviä ”päivitysoperaatioita” myöhemmin tarvita.

Paluu normaaliin elämään Tekoniveloperaation jälkeen Alina oli kahdeksan päivää sairaalassa. Jo leikkausta seuraavana päivänä hän otti ensimmäiset kävelyaskeleet kyynärsauvojen varassa. Hoitajat, jotka olivat tottuneet olemaan lähinnä ikääntyneempien tekonivelleikkauspotilaiden apuna, olivat hiukan ihmeissään.

– Kyynärsauvat minulla oli vielä aluksi kotonakin ja pyörätuolikin varmuuden vuoksi, Alina muistaa.

Alinan vuoroittainen kodin ja sairaalan välinen elämä jatkui kuitenkin tekoniveloperaation jälkeenkin, sillä sytostaattihoitoja ei voinut vielä lopettaa.

Alina oli kokonaisen lukuvuoden poissa koulusta.

Peruskoulun kahdeksas luokka tuli kuitenkin sairastamisen lomassa suoritetuksi. Hän kävi sairaalakoulua ja oli joskus Skypen välityksellä ”mukana” oman luokkansa tunnilla.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Port Royal -korttipeli on Rantalan lasten suosiossa. Tässä Alina pelaa Vilhon, Olavin, Linnean ja Johanin kanssa. Lilja ei vielä osaa pelata, mutta on silti mielellään Linnean neuvonantajana.

â Olli Rantala oli koko Alinan sairauden ajan pois työstä ja tiiviisti tyttärensä tukena sairaalassa.

– Ja hoitojen loppuvaiheessa kävi Launeen koulusta opettajia kotona opettamassa, kertoo Alina, jolla oli seiskaluokalta pohjana sen verran hyvät arvosanat, ettei normaalista poikkeava koulutyöskentely tuottanut suurempia ongelmia.

– Vielä keväällä 2016 Alinan piti ottaa rauhallisesti ja välttää ihmispaljouksia, kuten mahdollisuuk-

Se oli toisaalta hienoakin aikaa, kun pystyin olemaan Alinan kanssa ja tukena ne kaikki 9-10 kuukautta, mitä se prosessi kaiken kaikkiaan kesti.

”

”

sien mukaan muunkin perheen. Mutta sitten kesällä Alinaa ei pidätellyt enää mikään. Normaali elämä alkoi taas, Tarja-äiti muistelee.

– Sairautta ennen olleeseen tilanteeseen verrattuna ei ole oikeastaan mitään, mitä en pystyisi tekemään, Alina miettii.

– Juoksemaan en vieläkään pysty normaalisti, mutta polvea enemmän harjoituttamalla sekin asia tulee varmasti kuntoon.

Alinan vasemmassa polvessa on tietysti komeat arvet muistona sairaudesta ja operaatiosta, vaikka plastiikkakirurgi oli leikkauksessa mukana viimeistelemässä lopputuloksen.

– Sekin on varmasti niin hyvin tehty kuin mahdollista, Olli-isä sanoo ja kehuu saman tien kaikki Alinan hoitoon eri vaiheissa osallistuneet alan ammattilaiset – ja tietysti Alinankin.

– Alina oli koko sairautensa ajan käsittämättömän rauhallinen. Hoitohenkilökuntakin sitä ihmetteli.

Jotain hyvääkin Olli Rantala oli koko Alinan sairausajan poissa töistä.

– Minulla oli aiemmin erään arkkitehtiystäväni kanssa yhteinen rakennusalan yritys. Siitä olisi ollut todella vaikea olla niin pitkään pois, Olli kertoo.

– Mutta työkuvioni menivät fuusion kautta uusiksi juuri ennen Alinan sairastumista, ja siinä uudessa, isommassa kuviossa ei poissaoloni aiheuttanut niin suurta ongelmaa. Työkaverit Robert Rakennuksessa auttoivat todella upeasti toinen toisiaan paikatakseen poissaoloni ja olivat muutenkin vahvasti tukena meidän vaikeuksissamme, hän kiittelee.

– Se oli toisaalta hienoakin aikaa, kun pystyin olemaan Alinan kanssa ja tukena ne kaikki 9-10 kuukautta, mitä se prosessi kaiken kaikkiaan kesti.

Tarjalla oli täysi työ pyörittää kotirumbaa, kun perheen 12. lapsi Lilja vielä syntyi heinäkuussa Alinan hoitojen ollessa rankimmillaan.

á Rantalan perheessä smoothieta on aina valmistettava suhteellisen kookas kannullinen.

á Seitsenvuotiaat Hilda ja Hulda ovat Alinan 12 sisaruksesta ainoat kaksoset.

– Olihan se tietysti rankkaa meille kaikille.

Useimmiten kun Alina ja Olli sairaalaan lähtivät, muut jäivät kotiin itkemään, Tarja muistaa.

– Enkä minä ollut tottunut olemaan öitä kotona ilman Ollia. Se oli todella outoa, kuten sekin, että minä olin yksin vastuussa kaikesta, mitä kotona tapahtui. Vanhemmat lapsemme olivat toki suurena apuna, ja myös isovanhemmat ja ystävät auttoivat ja mahdollistivat välillä minunkin mukanaoloni sairaalassa.

Pitkillä sairaalajaksoilla Alina puolestaan kunnolla tajusi kodin sekä rakastavien vanhempien ja sisarusten tärkeyden.

– Koti-ikävä oli huonon olon ohella pahinta, toteaa Alina, joka sai peruskoulun päättötodistuksen normaalissa aikataulussa keväällä 2017. Sen jälkeen hän aloitti merkonomiopinnot Koulutuskeskus Salpauksessa, missä on siis nyt menossa toinen lukuvuosi.

– Vielä en tarkemmin tiedä, mikä minusta isona tulee.

Kaikesta päätellen ainakin vahva nainen, jota eivät pienet vastoinkäymiset hetkauta. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Uusi lastensairaala 19.11.2018 klo 11.38 MTV:n Putouksesta ja Possesta sekä C Moren jalkapallostudiosta tutut tähdet ilahduttivat potilaita Uudessa lastensairaalassa Helsingissä.

Pitkällä osastokierroksella heistä kävivät C Moren jalkapalloasiantuntija, ex-ammattilaispelaaja Mikael Forssell (vas.), Duudsonien Jarppi Leppälä ja esimerkiksi Putouksesta tuttu Ernest Lawson (Jarpin takana). Avaruus-osastolla he tapasivat muun muassa 13-vuotiaan espoolaisen Santeri Puustisen, jonka jalkapalloharrastus on nyt pahan tapaturman vuoksi tauolla.

Tv-tähtien lastensairaalavierailusta lisää sivuilla 22-24.

Kuva: Matti Hannula

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

LAHJOITUS

Viledalla ja Kummeilla jo yhdeksäs yhteistyövuosi

Lahjoitukset tänä vuonna sekä Ouluun että Turkuun Vileda on jo yhdeksän peräkkäistä vuotta ollut Lastenklinikoiden Kummien kumppani.

Vileda on koko kumppanuuden ajan tukenut lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Nyt Vileda lahjoitti Kummeille 20 000 euron shekin käytettäväksi Oulun ja Turun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoiden psykiatriahoidon tarpeisiin.

ILEDA/&WETTEX-BRÄNDIN Kummit-kampanjatuotteet, joiden myynnistä lahjoitussumma tällä kertaa muodostui, olivat: Wettex Soft&Fresh 1,5 m Ltd Edition Kummit, Vileda Kylpyhuonepesin, Vileda SuperMocio -liuskamoppi ja sanko&puristin sekä Vileda Multi 40 kpl kertakäyttökäsine.

Viledan yhdeksän vuoden aikana keräämä kokonaispotti on jo lähes

V

à Vuoden 2018 lahjoitusshekin luovutti Lastenklinikoiden Kummeille Jari Karjalainen Viledalta. Shekkiä oli Kummien puolesta vastaanottamassa projektipäällikkö Susanna Laurila.

20

www.kummit.fi • Lahjoitus

140 000 euroa. Lahjoitetut varat ohjataan tällä kertaa Kummien kautta ja kartoituksen pohjalta siten, että tasan puolet summasta menee Oulun yliopistollisen sairaalan lapsipotilaiden musiikkiterapian toteuttamiseen ja toinen kymppitonni Turun yliopistolliseen keskussairaalaan nuorten syömishäiriökeskuksen tilojen parantamiseen.

– Erittäin tärkeitä kohteita ja hyviä valintoja, toteaa Trade Coordinator Sanna Hiedanpää Viledalta.

– Ja on hyvä, että lahjoitusvarojamme ohjataan vaihteeksi muuallekin Suomeen, koska on selvää, että tarvetta on muuallakin kuin Helsingissä.

Vileda- ja Wettex-brändien yhteistyö Kummien kanssa jatkunee myös ensi vuonna.

– Kummit-yhteistyö antaa meille ja yhteistyökumppaneillemme joka vuosi henkisesti paljon. Totta kai meillä on halua toteuttaa kymmenes yhteistyövuosi ja jatkossakin. Vuoden 2019 toimenpiteiden suunnittelu onkin jo aloitettu

yhdessä Kummien ja oman markkinointiosastomme kanssa, National Account Manager Jari Karjalainen sanoo.

Vileda täytti 70 vuotta Viledan tarina sai alkunsa vuonna 1849, kun Carl Johann Freudenberg aloitti nahkaparkitsimon johtajana Saksan Weinheimissa. 1920-luvun lopun talouskriisissä raaka-ainepula pakotti yrityksen etsimään vaihtoehtoja nahalle. Vuonna 1936 Freudenbergin yritys aloitti synteettisen nahan valmistuksen. Sen myötä kehitettiin uusi kuitukangas, jota hyödynnettiin Vileda ikkunaliinassa vuonna 1948 eli tasan 70 vuotta sitten. Näin oli luotu Vileda-brändin perusta. Nimi Vileda tulee saksankielen sanoista wie Leder, suomeksi ”kuin nahkaa”.

Viledan maailmanlaajuisista toimista vastaa Freudenberg Group -emoyhtiön tytäryhtiö Freudenberg Home and Cleaning Solutions GmbH, Suomen toiminnoista Freudenberg Home and Cleaning Solutions Oy. ●

KLINIKKAVIERAILU

Uutta ja innostavaa tekemistä lapsille

Kuvataitelija Tiitinen aktivointikierroksella klinikoilla Kuvataiteilija Netta Tiitinen vieraili marraskuun alussa peräkkäisinä päivinä Oulun sekä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa että Uudessa lastensairaalassa Helsingissä pitämässä lapsille piirustus- ja maalaustyöpajoja.

IITINEN TULI sairaaloihin ilman ennakkoodotuksia siitä, mitä tuleman pitää.

– Lapset ovat olleet todella energisiä, Tiitinen kertoili Uuden lastensairaalan leikkihuoneessa, jonne ”ateljee” oli viritetty. Uudessa lastensairaalassa hän kierteli myös osastoilla vuodepotilaiden luona heitä aktivoimassa.

Osastokierrokset kuuluivat ohjelmaan Oulussa ja Kuopiossakin.

T

á Neljävuotias helsinkiläinen Samuel Pyyhtiäkin sai kuvataiteilijalta vinkkejä.

á Espoolainen Seela Määttä, 6, näytti, että sivellin on ollut kädessä aiemminkin.

à Tuusulalainen klinikkalapsi Eemeli Holma, 3, ja siskonsa Matilda, 5, maalailivat keskittyneesti.

Lapsiaiheisiin erikoistunut kuvataiteilija Netta Tiitinen on viime aikoina maalannut useisiin teoksiinsa Kummien maskotin, Teemu-nallen. Yksi Tiitisen Teemu-nalle -aiheinen maalaus komeilee tämän Kummit-lehden kannessa. Kansiteos on hieman keskeneräinen versio Tiitisen työstä, joka lopullisessa muodossaan on hiljaisessa huutokaupassa ensi keväänä Gumbostrandin Konst & Formissa pidettävän Tiitisen Happy Together -näyttelyn ajan. Huutokauppatuotto luovutetaan Lastenklinikoiden Kummeille. ●

– Lapset ovat tykänneet kovasti saadessaan uutta ja innostavaa tekemistä. Se on pääasia, Tiitinen totesi isänpäivää edeltäneenä keskiviikkona. Moni lasten tekemä taideteos taisikin päätyä isänpäiväkortiksi – tai kehyksiin.

– Tosi lahjakkaita lapsia on käynyt piirtämässä.

Sitä paitsi taiteilijakin oppii lapsilta paljon, sillä taiteilijahan on aina altis vaikutteille, totesi Tiitinen, joka on ensi vuoden puolella menossa samoissa aikeissa Turun ja Tampereen klinikoille.

– Toki klinikoilla on omat osaavat askarteluohjaajansa, mutta eivät tällaiset taiteilijavierailut varmaankaan ole pahitteeksi. ● Klinikkavierailu • www.kummit.fi

21

KLINIKKAVIERAILU TEKSTIT MATTI HANNULA JA LAURA KOLJONEN

KUVAT MATTI HANNULA

C Moren, MTV:n ja Kummien yhteistyö sai uuden ulottuvuuden

Tv-tähdet joukolla pieniä potilaita piristämässä Bonnier AB -konserniin kuuluvat tv-yhtiöt C More ja MTV jatkavat yhteistyötään Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Niissä merkeissä kahdeksan tv:stä tuttua tähteä ilahdutti 19. marraskuuta potilaita vierailemalla Uudessa lastensairaalassa Helsingissä.

K

UMMIVIERAILUSSA lapsipotilaita ja heidän perheitään ilahduttamassa olivat Putouksesta tutut Terhi Suorlahti, Lauren Lehtinen ja Ernest Lawson, Possetähdet Kalle Lamberg ja Jarppi Leppälä sekä C Moren jalkapallostudiota isännöivä Ile Uusivuori ja studion lajispesialistit, entiset jalkapalloammattilaiset Mikael Forssell ja Mika Väyrynen. Tilaisuus oli Uuden lastensairaalan pääaulassa, missä tähdet jakoivat joulukalentereita ja kirjoittivat niihin nimmareita. Kuvatakin tietysti sai.

Ernest Lawson, Jarppi Leppälä ja Mikael Forssell kiersivät myös Avaruus-vuodeosastolla, missä hoidetaan ortopedisia, neurologisia ja neurokirurgisia potilaita.

Syyskuussa Elämä Lapselle -konsertin yhteydessä C More lahjoitti Kummeille 20 000 euroa lastenklinikoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Joulukuun puolivälissä nähtiin vielä sekä MTV:llä että C Morella Kummien JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti. á Näin edustava oktetti MTV:n ja C Moren tähtiä oli yhtä aikaa piristämässä potilaita Uudessa lastensairaalassa marraskuisena maanantaiaamuna. ß Avaruus-osastolla Jarppi ja Miklu laittoivat paranemistoivotukset ja nimmarit 12-vuotiaan kirkkonummelaisen Cecilia Ekbergin kipsiin.

– MTV on vankasti lapsiperheiden asialla. Yritysvastuustrategiamme on keskittyä lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen erityisesti kotimaassa. Kummit on meille täydellinen kumppani, ja olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä hyvin tuloksin, totesi MTV:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio C Moren ja MTV:n 19.11. lähettämässä mediatiedotteessa. ● 22

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

Mimmu, Afrobotti ja Carjaleena Piiracca ilman sketsihahmoasuja

P

UTOUS-TÄHDISTÄ lastensairaalassa olivat siis Ernest Lawson, Terhi Suorlahti ja Lauren Lehtinen. Tai todennäköisesti lapset tunsivat heidät paremmin Putouksen tämän kauden sketsihah-

á Espoolainen Aada Sipilä, 7, tapasi fanittamansa tv-tähden Ernest Lawsonin.

monimillä eli Afrobottina, Carjaleena Piiraccana ja Mimmuna.

Kukaan näyttelijöistä ei ollut aiemmin käynyt Uudessa lastensairaalassa. Sen sijaan kaikilta löytyi kokemusta sairaalassa olosta lapsena.

Terhi Suorlahdelle on jäänyt voimakas muisto sairaalakokemuksestaan.

– Olin neljän viiden vanhana kaihileikkauksessa Jyväskylässä. Muistan, miten leikkaussalissa kaikki oli vihreää ja hoitaja sanoi, että kun painan perhosen värisestä napista, suuhun tulee sellainen sipulinmaku. Sitten nukahdin.

Kahden lapsen äidille klinikkavierailu oli tärkeä. Moni lapsi kävi pyytämässä nimikirjoitusta, mutta kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle. Eräs äiti kävi hakemassa Suorlahden nimikirjoituksen tyttärensä puolesta, sillä tytär oli syöpäosastolla.

– Se oli itselleni tärkeä kohtaaminen.

Juuri ihmisten kohtaaminen jäi itselleni parhaiten mieleen.

Lauren Lehtistä vierailu sairaalassa jännitti kovasti etukäteen.

– Ihana fiilis tästä jäi, oli kiva jakaa lapsille joulukalentereita. Olen ensimmäistä kertaa tällaisessa tilanteessa Putouksen näyttelijänä ja ylipäätään julkisuuden henkilönä, sanoi viidettä vuottaan Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Lehtinen.

Flunssakauden takia osastokierrok-

á 12-vuotias espoolainen Patrik Särkinen ja Pia-äitinsä pääsivät aulassa samaan kuvaan Putous-tähtien Lauren Lehtisen (vas.), Ernest Lawsonin ja Terhi Suorlahden (oik.) kanssa.

selle pääsi Putous-kolmikosta vain yksi.

Se oli Ernest.

– Olen itse ollut lapsena kerran sairaalassa ja muistan, miten tylsää se oli. Koulu jäi väliin, samoin futistreenit. Kaikki, mitä kavereiden kanssa normaalisti teki. Siksi oli mukava huomata, kuinka lapset ilahtuivat, kun kävimme osastolla Miklun ja Jarpin kanssa. Minua ilahdutti myös se, miten paljon sairaalan viihtyvyyteen oli panostettu. ●

Pienikin ilon ripaus auttaa

E

NTISET JALKAPALLOAMMATTILAISET, nykyiset C Moren futisasiantuntijat Mikael Forssell ja Mika Väyrynen sekä kanavan jalkapallolähetysten studioisäntä Ile Uusivuori olivat syyskuussa Elämä Lapselle -konsertissa Hartwall Arenan lavalla tuomassa Kummeille 20 000 euron shekkiä. Nyt sama kolmikko oli Uudessa lastensairaalassa piristämässä potilaiden maanantaipäivää.

– Kun kysyttiin halukkuutta tulla tänne lastensairaalaan, minun piti ehdottomasti päästä. Tavoite on täyttynyt, jos saamme edes vähän hymyä sairaiden lasten kasvoille, sanoi Mika Väyrynen, jolla itsellään on 6-, 4- ja 2-vuotiaat pojat.

– Lapset menevät kaiken muun edelle.

He tuovat ilon jokapäiväiseen elämään.

Mikael Forssellilla on 4-vuotias tytär ja 2-vuotias poika.

– Uskon vahvasti, että pienikin ripaus iloa auttaa sairaita lapsia tsemppaamaan.

Ylipäätänsä elämässä parantava voima

á Vajaan puolentoista vuoden ikäinen lohjalainen Milton Häggström poseerasi kuin rutiinilla C Moren futistrion Ile Uusivuoren (vas.), Mikael Forssellin ja Mika Väyrysen kanssa.

tulee ilon kautta.

Mika Väyrynen kertoi jatkavansa Klubi 04:ssä apuvalmentajana, vaikka joukkue putosikin Ykkösestä Kakkoseen. Mikael Forssell on vasta vuosi sitten päättyneen

peliuransa jälkeen valmentanut nuoria hyökkääjiä HJK:n Akatemiassa.

– Nälkä kasvaa syödessä. Toivon ensi kaudeksi isompaa roolia. Katsotaan, mitä on tarjolla, ”Miklu” tuumi. ● Klinikkavierailu • www.kummit.fi

23

KLINIKKAVIERAILU

Jarpilla etuoikeutettu olo

V

AIKKA Duudson-Jarppi näki osastokierroksella paljon lapsia vuodepotilaina, hänellä oli hyvät fiilikset kierroksen jälkeen.

– Oli etuoikeutettu olo päästä tuollaiselle kierrokselle. Oli mahtava nähdä, että on tehty paljon asioita oikein, Jarppi sanoi.

– Lastensairaalassa on nyt puitteet kunnossa, ja varmaa on, ettei tervehtyminen jää ainakaan hoidon tasosta kiinni.

Tämä sairaala antaa valoa tulevaisuuteen, ja lapsipotilaistakin huomaa, että iloa on.

Mennään sen tilanteen kanssa, mikä on, muttei turhia synkistellä. ●

Erkku, Jarppi ja Miklu toivottivat osastokierroksella tsempit myös Mohamed Abdul Kadir Husseinille.

ß Ennen osastokierrosta Jarppi Leppälä poseerasi lastensairaalan aulassa muun muassa 10-vuotiaan helsinkiläisen Iina Ijäksen kanssa.

â Avaruus-osastolla Jarppi ja Erkku sekä 10-vuotias helsinkiläinen Aino Karppinen kimppapeukuttivat.

á Joulukalenterit vietiin tv-tähtien käsistä.

Tässä Kalle ja Jarppi ihastelevat Milton-tytön tomeruutta.

24

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

æ Veikko Hirvimäen kaksimetrinen puuveistos sisääntuloaulan katossa on ikään kuin karkuteillä nurkan takana olevasta meriakvaariosta.

TAPAHTUMA

Uusi lastensairaala pursuaa taidetta

Vernissage tarjosi tilaisuuden tutustua yksityiskohtiin Paljon esillä olleen Muumi-teeman lisäksi Uuden lastensairaalan tiloissa on valtavasti muunlaista taidetta.

Miljoonalla eurolla sitä on rahoitettu sekä Svenska Kulturfondenin että Brita Maria Renlundin muistosäätiön toimesta.

â Markus Konttisen teos Värin horisontti on papin pienen huoneen seinällä.

Irma Laukkasen huoneenkorkuisista lasilevyistä koostuva Tuulen kehrä sairaalan kappelissa.

S

AIRAALAN Hattivatti-luentosalissa oli 7. marraskuuta Taide Vernissage -kutsuvierastilaisuus, missä kuultiin taiteenlahjoittajien ja taideprojektien vastaavien puheenvuorot. Puhujina olivat Uuden Lastensairaalan tukisäätiön puheenjohtaja Anne Berner, säätiöiden taidelahjoituksen kuraattori Marjatta Levanto, taiteilijat Leonora Fredriksson ja Antti Ilvessuo, arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon Uuden lastensairaalan suunnittelusta ryhmineen saanut Antti-Matti Siikala sekä Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne. Saliosuuden jälkeen vierailla oli sairaalakierroksen myötä mahdollisuus tutustua taiteeseen, osin taiteilijoiden itsensä esittelemänä.

à Petri Eskelisen teos Napatutkija sijaitsee odotushuoneessa. Monikulmaiset periskoopit aikaansaavat erimittaisia katseen matkoja keskusnavalle.

ß Taiteilija Leonora Fredriksson kertoi leikkausja anestesiaosaston odotusaulaan ripustetusta Korpi, lehto, tunturi -teoksestaan. Oikealla säätiöiden taidelahjoituksen kuraattori, taidekasvattaja Marjatta Levanto.

Uudessa lastensairaalassa on myös paljon muiden tahojen kuin Svenska Kulturfondenin ja Brita Maria Renlundin säätiön rahoittamaa taidetta, esimerkiksi ulkona pääoven edessä sijaitseva Pekka Jylhän veistos Ruusut maljakossa, jonka on rahoittanut pääomasijoittaja Capman. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

25

KUMPPANI

Mirum Agency teki suururakan lapsipotilaiden parhaaksi

Sairaalakamut-sovellus hälventää pelkoja Syyskuussa lanseerattu Sairaalakamut-sovellus antaa lapsille pelaamisen kautta mahdollisuuden ottaa selvää sairaalamaailmasta ja siellä tehtävistä toimenpiteistä.

Pelin toteutuksesta on vastannut Mirum Agency.

S

AIRAALAKAMUT-pelisovelluksella lapset pääsevät pelaamalla tutustumaan muun muassa haavan ompeluun, lääkärin vastaanottoon, röntgeniin, verikokeeseen ja yöhön sairaalassa. Päätavoite on, että lapsi paitsi oppii pelien avulla uutta, niin pelaaminen samalla hälventää sairaalaan liittyviä pelkoja.

Mirum Agency on jo usean vuoden ajan tehnyt Sairaalakamut-hankkeen ympärillä yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

– Yrityksemme on työstänyt tätä varten Sairaalakamut-sivustoa ja varainkeruufilmiä jo paljon ennen pelin lanseerausta, kertoo Account Manager Yasemin Pulcu.

26

www.kummit.fi • Kumppani

Sairaalakamut julkaistiin ensin varainkeruusivustona. Siinä oli erilaisia videosisältöjä, mm. lääkärihaastatteluja ja animaatiostudio Piñatan luomaa visuaalista ilmettä. Lastenklinikan lääkärit ja hoitajat olivat mukana mietinnässä ja ideoinnissa projektin alusta alkaen. Lastenklinikoiden Kummien markkinointi- ja viestintäpäällikkö Matti Valli on vastannut Kummien puolelta kokonaisuudesta.

– Päätavoite on pysynyt samana läpi projektin, AD Joonas Tauriainen kertoo.

– On tiedostettu, että lapsilla on sairaalaan ja ylipäätään terveydenhoitotilanteisiin liittyviä pelkoja, joita pyritään pelin avulla hälventämään kunkin lapsen ikään sopivalla tavalla. Kun lapsi voi pelin avulla etukäteen tutustua asioihin, hän voi mennä sairaalaan hieman rennommalla mielellä.

Mirum Agencyn Sairaalakamut-tiimi ryhmäkuvassa. Takana vas. Project Manager Peggy Kylander, Art Director Joonas Tauriainen, Technology Lead Jaakko Tepponen ja Account Manager Yasemin Pulcu, edessä Lead Developer Pekka Siiriäinen ja Copywriter Joel Huttunen.

Tiimi tutustui sairaalan arkeen Mirumin suunnittelutiimi kävi syksyllä 2017 henkilökohtaisesti tutustumassa Lastenklinikalla sen henkilökuntaan, sairaalalaitteisiin ja ympäristöön, jotta pelin suunnittelussa osattiin rakentaa tunnistettavia ympäristöjä ja tilanteita lapsille.

Tiimi haastatteli hoitajia lasten yleisimmistä peloista ja ennakkoluuloista, jotta pelissä voitiin keskittyä poistamaan juuri oikeita pelkoja ja väärinkäsityksiä.

– Mahtavinta siinä parituntisessa sairaalavisiitissämme oli varsinkin se, että vaikka henkilökunnalla oli omat lapsipotilaisiin keskittyneet päivärutiininsa, meidät otettiin jokaisella osastolla todella hienosti vastaan ja projekti koettiin merkitykselliseksi, Mirumin koko tiimi kiittää.

Uudenlaista tekemistä Husin lasten ja nuorten sairaalatoiminnat ovat sittemmin siirtyneet Lastenklinikalta Uuteen lastensairaalaan, jonka käyttöönotto otettiin huomioon sovelluksen lanseerausaikataulussa.

– Käytännössä Sairaalakamut lanseerattiin Elämä Lapselle -konsertin yhteydessä syyskuussa. MTV3:n suorassa lähetyksessä näytettiin tekemämme hauska video, missä lapset testasivat pelejä ja kertoivat lääkärissäkäyntikokemuksistaan.

Alun perin Mirum hahmotteli lapsille virtuaalisairaalaa, jossa opastamalla kerrottaisiin heille sairaalassa tapahtuvista asioista ja mitä laitteita siellä käytetään.

– Mutta tekemisen yhteydessä alkoi jalostua ajatus, että pelillinen toteutus aktivoisi lapsia tehokkaammin. Tämä on ollut melko massiivinen projekti. Osalle meistä oli uutta päästä rakentamaan pelimaailmaa ja etenkin lapsille. Olemme yleensä enemmän tekemisissä aikuisille suunnattujen brändien rakentamisessa, tiimi kertoo innostuneena.

Sydämen asia – Tiimimme tekemistä on koko ajan värittänyt työn hyvä tarkoitusperä, joka on motivoinut meitä. Koko työyhteisömme on

Mirum Agency kokenut tämän projektin erittäin arvokkaaksi. Tästä tiimistämme monella on pieniä lapsia, kuten monilla toimistomme muillakin työntekijöillä. Se auttaa sisäistämään projektin tärkeyden, ja olemme muun muassa työpajatempauksella halunneet osallistaa yrityksen muitakin ihmisiä tähän. Tämä on ollut meille sydämen asia, tiimi kertoo.

Sairaalakamut-teeman ympärille tehtiin myös puuhavihkoja ja tarroja, joissa pelin hahmot Vilma ja Nuppu seikkailevat. Itse peli, jossa on kuusi erilaista sairaalahuonetta, on nyt ollut kolmisen kuukautta käytössä.

– Lapset ovat ottaneet pelin hienosti vastaan! ● Voit tutustua Sairaalakamut-peliin osoitteessa www.sairaalakamut.fi tai ladata sen App Storesta.

Mirum Agency Oy on liiketoiminnan innovaatioihin, markkinointiin ja digitaalisiin palveluihin sekä kaupankäyntiin erikoistunut luova kumppani. Keskitymme asiakaskokemuksen kehittämiseen ja tuotamme asiakkaillemme bisneskriittisiä ratkaisuja suunnittelusta toteutukseen. Mirum Helsingissä työskentelee 150 työntekijää. Vuonna 2017 Mirum Helsingin liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa. Olemme osa kansainvälistä WPPkonsernia ja toimimme 47 eri toimipisteessä 25 eri maassa.

We create experiences that make a difference. www.mirumagency.com

Kumppani • www.kummit.fi

27

KIRJA-ARVIO

Katariina Schmidtin mietteitä Juha Itkosen ’Ihmettä kaikki’ -kirjasta

Lukumatka keskosen isän kokemuksen äärelle

K

IRJA ON KUVAUS isän kokemuksesta perheen kohtaaman vaikean raskauden ja lapsen ennenaikaisen syntymän aikana.

Tapahtumien myötä isä seisoo elämän alkuun ja loppuun liittyvien isojen kysymysten edessä. Kirja kertoo epävarmuuden sietämisestä ja siitä, kuinka epävarmuus hiipii niin parisuhteeseen kuin isän moniin rooleihin perheessä. Ihmettä kaikki kertoo inhimillisellä tavalla elämän tarjoamista haasteista, jotka tulevat eteen odottamatta ja joita ei voi muuta kuin kulkea läpi.

Tarina on mielenkiintoinen isän näkemys kokemuksista, jotka usein kerrotaan äidin näkökulmasta. Äiti on se, joka raskauden aikana kantaa lapsen sisällään, ja ehkä sen takia on luonnollista, että kokemusta usein lähestytään äidin näkökulmasta. Kirja sai pohtimaan, mitä oma partnerini koki silloin, kun oma pikkukeskosemme syntyi.

Itkosen kuvaus kirjan ensimmäisen raskauden päättymisestä kuolemaan oli raskasta luettavaa. Kuollut lapsi oli vain kaksi viikkoa nuorempi kuin omani, joka syntyi raskausviikolla 24 ja selviytyi. Itkonen kuvasi seikkaperäisesti niitä tunteita ja sitä epävarmuutta, mikä liittyi päätöksen28

www.kummit.fi • Kirja-Arvio

KUVA: MIRVA LAAKKONEN

Juha Itkosen omakohtainen romaani Ihmettä kaikki on omakohtainen romaani elämän arvaamattomuudesta ja selviytymisestä keskosuuden äärellä.

Itkonen lahjoittaa koko tekijänpalkkionsa Lastenklinikoiden Kummien kautta HUS:n vastasyntyneiden teho-osastolle.

●

Katariina Schmidt on raskausviikolla 24+0 vuonna 2014 syntyneen Noah-pojan äiti

●

Pitkäaikainen Lastenklinikoiden Kummien vapaaehtoistyöntekijä

●

Ronald McDonald Lastentalosäätiön markkinointi- ja varainhankintapäällikkö

●

Tukee päivätyökseen perheitä, joiden sairas lapsi on hoidossa Uudessa lastensairaalassa.

tekoon elämän jatkumisen ja päättymisen puolesta. Kirja tuokin lukijansa elämän ja olemassa olon perimmäisten kysymysten äärelle. Se kertoo lähes epäinhimillisestä vastuusta, jonka vanhemmat joutuvat kohtaamaan pohtiessaan kohdussa olevan elämän tulevaisuutta ja etsiessään tukea vaikealle päätökselleen.

Tarina on kuvaus epävarmuudesta

isojen kysymysten äärellä, mutta se on myös kuvaus elämän voimasta ja selviytymisestä. Se on kuvaus tunteiden ääripäistä; suuresta pelosta ja epävarmuudesta ja samalla syvistä onnen hetkistä hyvien uutisten äärellä. Pienen elämän sitkeydestä ja elämän perimmäisen onnellisuuden tunteen löytämisestä, kun isä saa keskosvauvan, pienen viattoman tuhinan, rinnalleen kenguruhoitoon teho-osaston syövereissä.

Kirja sisältää värikkäitä kuvauksia perheen arjen jatkumisesta poikkeustilanteesta huolimatta ja isän monista rooleista vanhempia sisaruksia, vaimoaan ja omaa äitiään kohtaan. Lohdun ja voiman löytämisestä läheisistä ihmisistä vaikealla hetkellä.

Keskoslapsen äitinä kirjan tarinaan oli helppo samaistua kuljettuani pitkin samoja käytäviä, osastoja ja potilashuoneita muutamia vuosia aiemmin. Se kuvasi myös hetkiä elämän loppumisesta, mitä olin itse pelännyt kokevani. Koen, että tämän kirjan kautta tulin nähneeni myös sen, mitä en omalla kohdallani onneksi joutunut kokemaan. Kirja kertoo myös siitä, kuinka tärkeää ja merkityksellistä työtä sairaalassa vastasyntyneiden teho-osastolla tehdään.

Voin täysin allekirjoittaa sen, että siellä pelastetaan henkiä. Ilman huippuammattilaisten apua kaikista pienimmät lapset eivät pääsisi elämän alkua pitemmälle.

Voin suositella lämpimästi kirjan lukemista etenkin kaikille keskosuuden lähipiirissään kohdanneille ihmisille sekä hoitohenkilökunnalle, joka kohtaa työssään keskoslasten vanhempia. Koskettavinta aiheessa on se, että kun Itkosen kirjan viimeinen sivu tulee loppuunsa, ottaa toisaalla joku toinen isä oman tarinansa ensimmäisiä askeleita. Kirja on tarina, jota eletään todeksi yhä uudestaan ja uudestaan.

Katariina Schmidt

VIRKISTYSPÄIVÄ

á Kummien järjestämässä HUS-alueen äitien virkistyspäivässä olivat hemmoteltavina Nilla Möller (vas.), Tiia Räsänen, Nelli Seppä, Krista Soininen, Reetta Husu ja Rosita Asp. Namina Wellness Spa tarjosi heille aasialaista jalkahoitoa.

Joogaa, kelluntaa ja jalkahoitoa

Mannaa keholle ja mielelle Helsingin virkistyspäivässä TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit jatkoi lapsipotilaiden äideille järjestämiään perinteisiä virkistyspäiviä marraskuussa. Nyt oli kuuden HUS-alueen äidin vuoro päästä päiväksi irti raskaasta arjesta muun muassa joogan, kellunnan, jalkahoidon ja musiikin avulla. Hyvällä ruoallakin oli tietysti roolinsa.

H

ELSINGIN VIRKISTYSPÄIVÄÄN, jonka oli organisoinut projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista, oli kutsuttu helsinkiläiset Rosita Asp ja Tiia Räsänen, espoolaiset Reetta Husu, Nilla Möller ja Nelli Seppä sekä vantaalainen Krista Soininen.

Yhteinen päivä lähti käyntiin aamupalalla Hotelli Helkassa Helsingin keskustassa. Monipuolisen aamiaisen lomassa äidit esittelivät itsensä ja kertoivat

omista potilaslapsistaan juuri sen verran kuin halusivat. Vaikka kaikki kuusi äitiä ovat joutuneet viettämään pitkiä aikoja sairaalassa, ei kukaan heistä ennestään tuntenut toisiaan.

Hotelli Helkasta oli muutaman sadan metrin mittainen kävelysiirtyminen Yoga Nordiciin. Siellä pitkäaikainen kummi, joogaopettajaksi kouluttautunut laulaja-lauluntekijä Jore Marjaranta veti äideille tunnin dynaamista hathajoogaa. Jorella oli kitarakin Virkistyspäivä • www.kummit.fi

29

á Pidemmät siirtymät mentiin tyylikkäästi Limousine Servicen tarjoamilla kyydeillä.

á Aktiivinen kummi Jore Marjaranta veti äideille tunnin dynaamista hathajoogaa…

mukana, ja joogatunnin päättäneessä rentoutumisvaiheessa hän esitti äideille upean kappaleensa Niin kaunis on Helsinki nyt. Se kruunasi session.

Rennosti tankissa Float-kellumo Kalliossa oli seuraava kohde. Sinne äidit Kampista kuskasi Limousine Service Oy:n lähes kymmenmetrinen auto. Float Kalliossa äitejä odotti kelluntakokemus. Kokemuksen väline oli kelluntatankki, valolta ja ääneltä suojattu allas, jonka pohjalla on kehonlämpöistä, kelluttavaa suolavettä. Jaako Hurme ja Miska Vepsäläinen esittelivät ensin tilat ja systeemit. Float Kalliossa tankkeja on kolme, joten äidit pääsivät kellumaan kahdessa erässä. Ryhmästä riippuen äidit saivat nauttia kevyen lounaan joko ennen tai jälkeen kellunnan.

Varsin mielenkiintoisen kelluntakokemuksen jälkeen talo tarjosi äideille laadukkaat ehostusvälineet.

Musta limusiini oli Itäisellä Brahenkadulla jo odottamassa, kun äidit olivat valmiina jatkamaan seuraavaan kohteeseen.

Jalat kuntoon ja syömään Katajanokalla Kruunuvuorenkadulla, apteekin entisissä tiloissa sijaitsee Namina Wellness Spa. Siellä äideille oli tarjolla perinteinen aasialainen jalka-

Nilla Möller (oik.), Tiia Räsänen ja Rosita Asp kuuntelevat, kun Jaako Hurme esittelee kelluntatankin toimintaperiaatetta Float Kalliossa.

á …ja esitti session päätteeksi hienon laulunsa Kuinka kaunis on Helsinki nyt.

á Krista Soinisen ja Tiia Räsäsen jalat käsittelyssä Naminassa.

à Mikko Harju lauloi ravintola Prestossa nautitun päivällisen aluksi äideille hittikappaleensa Sinä riität.

hieronta. Höyryhuonettakin olisi ollut mahdollisuus kokeilla, mutta jalkahieronnan jälkeen kaikilla äideillä oli niin mukava olo, että muut kokeilut päätettiin yhteistuumin jättää sikseen.

Ja sitten limusiinikyydillä päivälliselle Eteläesplanadille ravintola Prestoon. Siellä vastassa oli Kummien toinen projektipäällikkö Jaana Roos sekä laulaja-lauluntekijä Mikko Harju. Joten äidit kuulivat taas hienoa laulua ja kitaransoitantaa livenä. Eräs Kummien JouluMielelle-konsertissakin viikko myöhemmin esiintyneen Mikko Harjun hiteistä, Sinä riität, kävi hienosti alkupalana ennen pääruokaa ja jälkiruokaa.

Lyhyt siirtymä Virkistyspäivän viimeinen siirtymä oli lyhyt. Ravintola Prestosta pääsi sisäkautta Savoy-teatterin puolelle, missä showkuoro Aventur esitti Stages-nimisen 25-vuotisjuhlakonserttinsa.

30

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

Rositan poika ei pysähdy HTENÄ KUUDESTA HUS-alueen äitien virkistyspäivään kutsutuista oli helsinkiläinen nepsylapsen äiti Rosita Asp. Nepsy-lapsella tarkoitetaan lasta, jolla on diagnosoitu yksi tai useampi neuropsykiatrinen erityispiirre.

– Meillä on kolmella diagnoosilla varustettu, tammikuussa kahdeksan vuotta täyttävä Anthony-poika, Rosita Asp sanoo.

– Ensimmäiset yhdeksän kuukautta hän oli maailman ihanin lapsi, jota kaikki kehuivat. Sitten hän oppi kävelemään, lähti liikkeelle eikä ole sen jälkeen hetkeksikään pysähtynyt, Rosita kuvailee.

Anthonylla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, määrittämätön käytöshäiriö sekä uhmakkuushäiriö.

– Hän on ylivilkas ja ”kiipeilee pitkin seiniä”, kun pitäisi mennä nukkumaan. Anthony on myös tapaturmaaltis. Hän ei voi oikein käydä koulua, kun oikeita lääkityksiä ei löydy, kertoo sekä poikansa kotiopettajana että omaishoitajana toimiva Rosita-äiti.

Kolmevuotiaana Anthony aloitti tarhassa.

– Mutta ei hän pystynyt olemaan ryhmässä eikä ymmärtänyt rajoja.

Päiväkodista alettiinkin painostaa, että Anthony on saatava neuropsykiatriseen hoitoon, Rosita Asp jatkaa.

– Hänet siirrettiin myös toiseen tarhaan, jossa oli integroitu erityisryhmä. Mutta ei päivähoito sielläkään onnistunut. Jouduin lopettamaan päivätyöni Ruoka-apu Yhdistysten Liiton pääkoordinaattorin assistenttina, koska lapselle ei löytynyt hoitajaa.

Y

Pelkkää negatiivista Pienestä asti Anthonya on koko ajan jouduttu kieltämään.

– Oikeastaan kaikki puhe hänen ympärillään on aina ollut pelkästään negatiivista, Rosita Asp toteaa.

Kun Anthony oli pienempi, äiti pärjäsi hänen kanssaan kotona jokseenkin hyvin tietynlaisten rutiinien turvin.

– Ylimääräiset ulkopuoliset virikkeet ja häslingit selvästi kuormittivat häntä.

Runsas vuosi sitten Anthony oli osastohoidossa Lastenlinnassa, jo aiemmin hän oli ollut Lastenlinnan päiväosastolla.

– Lastenlinnan osasto oli Anthonylle huono paikka ja jätti pelkoja, toisin kuin Kalasataman päiväosasto, missä olin hänen kanssaan, Rosita Asp muistelee.

ADHD-talon POP-lapsiryhmä on ollut Rosita-äidin mielestä tähänastisista hoitosuhteista toimivin, ainakin häntä vanhempana parhaiten tukevin.

– Siellä sain muun muassa sellaista vertaistukea, jota en aiemmin ollut saanut.

Anthonylla on ollut Consertalääkitys, mutta se alkoi aiheuttaa sydänoireita.

– Kun lääkitys lopetettiin, Anthonylle tuli vieroitusoireita. Hänen käyttäytymisensä muuttui. Hän saattaa muun muassa herätä keskellä yötä ja valvoa useammankin tunnin. Ja silloin valvon minäkin, Rosita Asp huokaa. ”En anna periksi” Anthony on käynyt peruskoulun ensimmäistä luokkaa tämän syksyn, osittain kotiopetuksessa.

– Koska hän ei pärjää sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden oppilaiden eikä opettajien kanssa eikä myöskään kykene 15 minuuttia pidempään työskentelyyn kerrallaan, Rosita Asp kertoo.

– Menen tarvittaessa kouluun mukaan, jotta saadaan tämä lukukausi purkkiin. Opettajan mukaan Anthony ei ole koulukelpoinen, ja nyt pohditaan taas, mitä vaihtoehtoja on vielä olemassa.

Rosita Aspilla on myös 19-vuotias, vastikään omillensa muuttanut tytär.

– Kasvatusajatukseni on, että lapset toimivat niin kuin aikuiset sano-

ß Illan päätteeksi äidit katselivat ja kuuntelivat Savoyteatterissa Aventurkuoron 25-vuotisjuhlaesityksen. Äärimmäisenä oikealla virkistyspäivästä Kummien puolesta vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila.

á Rosita Asp saa harvoin kunnolla hengähtää. Kummien järjestämä virkistyspäivä pitkäaikaispotilaiden äideille tarjosi hänelle siihen mahdollisuuden.

vat, ja minä pidän kiinni siitä, mitä sanon. Ei minulla ole tyttäreni kanssa koskaan ollut vastaavanlaisia ongelmia. Anthony sen sijaan yrittää joka päivä saada minua tanssimaan oman pillinsä mukaan, mutta minä en anna periksi.

Rosita Aspin hartain toive on, että Anthonyn koulu ja koulun jälkeinen iltapäivä lähtisi jollain lailla rullaamaan.

– Haluan takaisin työhön. Tämänhetkinen tilanne on minulle sekä taloudellisesti että henkisesti erittäin raskas. Ainut mahdollinen tuuraajani on äitini, ja hän asuu 235 kilometrin päässä Helsingistä.

HUS:n psykiatrisen osaston sairaanhoitaja olikin ollut sitä mieltä, että Rosita Asp on virkistyspäivän tarpeessa, ja laittoi hänen nimensä ehdokaslistalle, kun Kummit kyseli tarjokkaita. Rosita pääsi yhdeksi päiväksi irti raskaasta arjesta.

– Virkistyspäivä on ollut todella ihana. En aamulla kotoa lähtiessä olisi voinut kuvitellakaan, että tulen esimerkiksi kellumaan suolavedessä pienessä tankissa tai kuuntelemaan kaunista laulua joogasalissa. ●

Runsaan kaksituntisen musiikkipläjäyksen päätyttyä äideillä olisi ollut mahdollisuus vielä hotelliyöhön Helkassa. Kaikki siirtyivät kuitenkin saman tien perheidensä ja arkivelvollisuuksiensa pariin. Äidit tuntuivat olevan tyytyväisiä päivän ohjelmaan, ja tuo yksikin päivä toivottavasti antoi heille hieman lisävirtaa jaksaa taas eteenpäin raskaassa arjessa.

Kummit kiittää lämpimästi Hotelli Helkaa, Jore Marjarantaa ja Yoga Nordicia, Float Kalliota, Namina Wellness Spata, ravintola Prestoa, Mikko Harjua, Savoy-teatteria ja Limousine Service Oy:tä äitien virkistyspäivän mahdollistamisesta! ● Virkistyspäivä • www.kummit.fi

31

TAPAHTUMA

Nalle, pukki, Roschier-ryhmä ja Nomi loihtivat tuttua tunnelmaa

Joulunalusperinnettä jatkettiin nyt Uudessa lastensairaalassa TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA LAURA KOLJONEN

Lastenklinikoiden Kummien perinteinen Helsingin lastenklinikan joulunalustapahtuma oli nyt ensimmäistä kertaa Uudessa lastensairaalassa. Asianajotoimisto Roschierin tontut ja porot olivat perinteiseen tapaan Kummeille isona apuna tapahtumajärjestelyissä itsenäisyyspäivän aattona. Muutama Roschier-tonttu ja -poro pääsi myös kierrokselle Vuori-osastolle viemään pienille vuodepotilaille joulutervehdyksiä.

Aulassa paikalla olivat tietysti myös joulupukki ja Teemu-nalle. Artisti Nomi viihdytti kosketinsoittaja Petri Somerin säestyksellä.

Tämän vuoden nuoriin artistivalopilkkuihin kuuluva Nomi viihdytti sekä pientä että isompaakin väkeä jouluisilla lauluillaan.

Kolmevuotias helsinkiläinen Melissa pääsi koristelemaan kuusta lastensairaalan aulassa.

32

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Yhdeksänkuinen helsinkiläinen Miro ei ollut aiemmin joulupukkia nähnyt. Ensikontakti tapahtui turvallisesti Marita-äidin sylistä.

Roschier-tontut ja -porot joulupukin ja Teemu-nallen kanssa ryhmäkuvassa.

Seisomassa oikealta Hanna Salo, Heli Pajuniemi, Jaana Miettinen sekä nallen ja pukin välissä Elin Lahtivuori. Edessä vasemmalta Sanni Kovero, Milena Romberg ja Laura Koivumäki. à Kuusivuotias porvoolainen Neela sai pukilta pehmolelun. Pieni Teemunallekin tervehti Neelaa. ß Vantaalaissiskokset Elma, 3, ja Aino, 5, menivät rohkeasti juttelemaan joulupukin kanssa. à Yhdeksänvuotias helsinkiläinen Juulia tuntui olevan joulupukin kanssa jo ennestään tuttu.

á Viisivuotias helsinkiläinen Samuli sai Vuori-osastolla itse valita pehmolelulahjan Roschier-poro Elin Lahtivuoren pitelemästä korista.

á Vuori-osastolla Jelizaveta-äitinsä kanssa ollut runsaan vuoden ikäinen kirkkonummelainen Luukas sai Roschier-poro Hanna Salolta todella mielenkiintoisen näköisen lahjan.

Tapahtuma • www.kummit.fi

33

Vuohelan pakaste taikinoilla voit loihtia kaikille sopivat herkut niin arkeen kuin juhlaan.

Pakastealtaista löydät taikina uutuudet Rahkavoi- ja Piparitaikinan joilla luo ot jouluherkkuja vaikka lasten kanssa yhdessä.

Hyvää Joulun odottustta kaikille!

Kysy kaupastasi!

VARMOJA OSUMIA MYÖS VUONNA 2019

Tähtäimessä menestys Työmme kohdistetun markkinointiviestinnän asiantuntijoina edellyttää viestien, kanavien ja toimenpiteiden jatkuvaa hienosäätöä, sillä maali liikkuu koko ajan.

Kokemuksen tuottama tieto toimivista luovista ratkaisuista, eri kanavien ja monikanavatoteutusten sekä painetun ja digitaalisen tuotannon hallinta tarjoaa asiakkaillemme yhden luukun periaatteen.

Tähtäimemme on napakympissä – aivan kuten Satu Mäkelä-Nummelalla.* Toivotamme pikkupotilaille Kummien kumppanina

RAUHALLISTA JOULUA JA ONNEN TÄYTEISTÄ UUTTA VUOTTA 2019. www.granodiesel.fi *Satu Mäkelä-Nummela ja Grano Diesel solmivat elokuussa 2018 yhteistyösopimuksen. Sen tavoitteena on luoda olympiavoittajallemme parempia harjoittelumahdollisuuksia ja saada lajille enemmän näkyvyyttä.

KLINIKKAVIERAILU

Tampereella vieraita kaukaisesta galaksista

Star Wars -hahmot piipahtivat ilahduttamassa lapsipotilaita

M

AAILMANLAAJUISESSA Star Wars -fanijärjestö 501st Legionissa on yli 9000 jäsentä. Vaderin nyrkkinäkin tunnetun järjestön parikymmentä suomalaista aktiivijäsentä kuuluvat järjestön pohjoismaiseen alajaostoon, 501st Nordic Garrisoniin. 501st Legion levittää maailmalle Tähtien sodan evankeliumia ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä.

36

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

Star Wars -hahmot Darth Vader, Stormtrooper ja Kapteeni vierailivat Halloweenin kunniaksi 31. lokakuuta Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla.

Muun muassa 10-vuotias Heppu pääsi tekemään tuttavuutta kolmikon kanssa.

16 päivän ikäinen, vielä nimetön tyttövauva uskalsi jopa puristaa Stormtrooperia tiukasti sormesta. Kandit Nea Välimäki, Samueli Sälli ja Ville Seppälä tutkivat, onko Darth Vaderilla ja Stormtrooperilla kaikki ok. Darth Vaderilla ainakin kuulostivat keuhkot pahasti rohisevan. ●

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Uutta joulupöytään Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 3-vuotiaan ja taaperon äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa .fi) vauvalle ja itsellesi (Readme.fi valittiin vuoden 2016 parhaaksi aaksi lastenruokakirjaksi.

Toffeebataatit

J

OULURUOKA JAKAA IHMISET. Kaloihin ja laatikoihin en itse kyllästy koskaan, mutta ilahdun aina, jos pöydässä on myös jotain uutta. Tänä vuonna voisin korvata jonkin laatikoista toffeebataatilla. Ruoka on siitä mainio, että se maistuu takuulla myös lapsille vauvasta asti.

Puolitettuna tarjottava bataatti on

noussut ravintoloidenkin trendiruoaksi.

Itse olen nimennyt ruoan toffeebataatiksi, sillä kuoreen tökittävistä rei’istä alkaa tihkua toffeen makuista siirappia, kun bataattia kypsentää uunissa tunnin, parikin.

Superhelppo ruoka toimii tietysti läpi talven vaikkapa fetan ja raikkaan salaatin kanssa. ●

5 min in + 1 t 303m—6 4 kk, sta anno lle + vauva

3 keskikokoista bataattia 4 rkl voita sormisuolaa mustapippuria u. Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Pese ja kuivaa bataatit. Töki bataatteihin muutaman millin syviä reikiä haarukalla ja laita uunivuokaan lämpenevään uuniin. Kypsennä noin 1,5 tuntia koosta riippuen, kunnes ne ovat aivan pehmeitä. Voit jättää bataatit vielä jälkilämpöön, sillä mitä pidempään kypsennät, sitä toffeisempi mausta tulee.

w. Laita nokare voita bataatteihin ja ripottele suolaa ja pippuria pinnalle. Tarjoa salaatin ja fetan kanssa tai joulupöydässä.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

v. Puolita bataatit. Vauvalle voit muusata bataattia tai paloitella sen sormin syötäväksi.

Toffeebataatti on talviruokaa parhaimmillaan, myös lasten mielestä.

”

”

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

Joulukonsertin artistikavalkadi oli tänäkin vuonna todella laadukas ja monipuolinen.

TEKSTIT MATTI HANNULA JA LAURA KOLJONEN

KUVAT TOMI PALSA, TIIA SANTAVIRTA JA MATTI HANNULA

Kummien 25-vuotisjuhlavuoden huipennus

Joulukonsertti Kulttuuritalon täydelle katsomolle Lastenklinikoiden Kummien 25. toimintavuosi huipentui JouluMielelle-konserttiin.

Helsingin Kulttuuritalo oli toisen peräkkäisen kerran Kummien joulukonsertin näyttämönä.

Tapahtuma taltioitiin keskiviikkona 28. marraskuuta ja esitettiin MTV3:lla sunnuntaina 16. joulukuuta.

K

UMMIEN JOULUKONSERTIN esiintyjäkaartiin saatiin myös tänä vuonna ulkomaalaisvahvistus, kun lavalle nousi monelle suomalaiselle tuttu ruotsalaisartisti Sanna Nielsen. Huippusuosittua yhteislauluohjelmaa Allsång på Skansenia juontava Sanna lauloi konsertissa biisit Undo ja Christmas Candle.

– Perhosia on vatsassa. En ole ennen ollut mukana Kummien tapahtumissa. Sen sijaan Ruotsissa olen tehnyt paljon yhteistyötä erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Pitää auttaa aina, kun voi, Sanna kertoi ennen konserttia.

Sanna on esiintyjänä huippukokenut.

Hän on muun muassa edustanut Ruotsia Euroviisuissa neljä vuotta sitten. Silloin hän esitti nimenomaan JouluMielellekonsertissa kuullun mahtipontisen kappaleen Undo.

Monelle joulu on hiljentymisen aikaa, mutta Sannalla tuntuu vauhti vain kiihty38

www.kummit.fi • JouluMielelle

vän. JouluMielelle-konsertin jälkeen hän jäi Suomeen, sillä keikkakalenteriin oli merkitty muutama muukin esiintyminen lahden tällä puolen.

Sanna tuntuu muutenkin olevan hommissa aina, kun muut lomailevat: Allsång på Skansen työllistää Sannan juuri silloin, kun kesälomakausi on kuumimmillaan.

– Totta, kesät kuluvat aina Skansenilla. Minun kesälomani on vasta sitten, kun ohjelman viimeinen jakso on kuvattu.

Silloin lomailen kaksi viikkoa.

Samanlainen kuvio toistuu nyt joulun kieppeillä: Sanna on töissä, kun muut juhlivat. Hänellä on esiintyminen Tukholmassa 25. joulukuuta.

– Sen vuoksi tämä joulu on vähän poikkeuksellinen. Yleensä olen matkustanut jouluksi Skåneen vanhempieni luokse, mutta tänä vuonna en ehdi. Vietämme joulun kahdestaan Tukholmassa poikaystäväni kanssa. ●

Ruotsalainen Sanna Nielsen oli Kummien joulukonsertin esiintyjäkaartin tämänvuotinen ulkomaalaisvahvistus.

”Jouluna pitää olla kotona” AMPEREELLA , virallisten kirjojen mukaan Orivedellä runsaat 43 vuotta sitten syntynyt Janne Tulkki oli pitkän tauon jälkeen lavalla Kummien konsertissa.

– Taisi olla 2000-luvun alkupuolta, kun viimeksi olin, hän pähkäili.

Janne Tulkki muistetaan muun muassa vuoden 2001 Syksyn sävel -kilpailun voittajana kappaleella Yksinäinen pitkä tie.

Läpimurtona voidaan pitää pari vuotta sitä ennen ilmestynyttä laulua Sinisen taivaan sateenkaari. Silloin hänet myös palkittiin vuoden miesartistitulokkaan Emmalla. Sen jälkeiset parikymmentä vuotta eivät ole kuitenkaan olleet pelkkää ruusuilla tanssimista.

– Tämä on niin vaihteleva ala, että on vaikeaa saavuttaa tila, missä on stabiilisti asiallinen määrä töitä, Janne Tulkki sanoi.

Taloudellinen hyvinvointi kääntyi riskienoton myötä taannoin velkakierteeksi.

Janne Tulkki ajoi useamman vuoden arki-

T

päivät rekkaa ja keikkaili viikonloppuisin, jotta selviäisi veloistaan. Sittemmin hän kouluttautui hierojaksi.

– Nytkin painan kahta työtä; olen töissä viikot ja viikonloput. Ja melkein työksi lasken myös vuosi sitten Lopelta ostamamme talon peruskorjauksen.

Kolmesti avioliitossa olleella Janne Tulkilla on kaksi lasta: 18-vuotias poika ja 11-vuotias tytär.

– Poika asuu jo omillaan, on minua päätä pidempi ja muutenkin parempi painos. Tytär asuu kanssani viikot, koska keikkailen viikonloput.

Musiikki on lastenikin elämässä mukana, mutta molempien harrastukset ovat enemmän liikunnallisia.

Janne Tulkin joulu on kotijoulu.

– Pari kertaa olen aikoinaan ollut jouluaattona lauluhommissa.

Se vahvisti mielipiteeni, että jouluna pitää olla kotona. Se on pysähtymisen aikaa. ●

Iltan versio Oi jouluyö -kappaleesta tuskin jätti ketään kylmäksi.

Joulu on Janne Tulkillekin pysähtymisen aikaa.

Suvi Teräsniska esitti kappaleet Avaruus ja Taivas sylissäni.

Heidi Pakarinen ja Mikael Saari duetoivat konsertti-illan startanneessa Joulumielelle-kappaleessa. Sunan koulun kuoro avusti.

JouluMielelle • www.kummit.fi

39

Sanna Nielsen esitti sekä neljän vuoden takaisen euroviisunsa Undon että hieman jouluisemman Christmas Candlen.

Myös Mikael Saaren laulu River kuului illan helmiin.

Joulukonsertin juonsivat sympaattiset Mervi Kallio ja Janne Virtanen.

Heidi on aiemmin seurannut sivusta

V

UODEN 2013 Tangokuningatar Heidi Pakarinen oli ihka ensimmäistä kertaa esiintymässä Lastenklinikoiden Kummien järjestämässä tilaisuudessa.

– Olen kyllä aina seurannut Kummien toimintaa, hän vakuutteli.

– Nyt olen tosi onnellinen saadessani olla mukana.

Kolmas kerta sanoi tangokuningattaruuden suhteen Pakariselle toden: ennen vuotta 2013 hän oli jo ollut kaksi kertaa aiemmin Seinäjoen Tangomarkkinoilla finaalissa.

– Kaiken kaikkiaan yrityskertoja oli useampia, mutta niitä ei lasketa, hän naurahti.

– Intohimo ja rakkaus tangomusiikkiin oli niin kova, etten lakannut yrittämästä.

Jo vuonna 1996 Heidi Pakarinen voitti Lavatähti-kilpailun. Tangokuningatar-titteli oli silti hänelle merkittävä.

– Jokainen askel on kannattanut ottaa.

Olin 13-vuotias, kun Arja Koriseva kruunattiin Tangokuningattareksi. Silloin syntyi unelma, jonka toteutumiseen minulla meni lähes neljännesvuosisata.

40

www.kummit.fi • JouluMielelle

Lähes kaksikymmentä vuotta kestäneestä avioliitosta oopperalaulajan ja vuoden 1992 Tangokuninkaan Mika Pohjosen kanssa Heidi Pakarisella on kaksi tytärtä, 13-vuotias Helmi ja 11-vuotias Hertta.

– Tytöt ovat minulla vuoroviikoin, tyttöjen isän tavoin Lahdessa asusteleva Pakarinen kertoo.

– Lisäksi perheeseeni kuuluu kääpiöpinseri Nestori, joka on personal trainerini; vie minua ulos vähintään pari kertaa päivässä.

Joulun Heidi Pakarinen rauhoittaa työnteosta vapaaksi aina loppiaiseen asti.

– Vuodessa ehtii ihan riittävästi liikkua ympäri Suomea. Tytöt ovat minulla joulun. Savoon tekisi tietysti myös mieli, siilinjärveläislähtöinen Pakarinen toteaa. ● à JouluMielelle-konsertti oli Heidi Pakariselle ensimmäinen esiintyminen Kummien tilaisuudessa.

Konservatorioopinnot pian paketissa

Joulu valtaa sydämen, lauloi Antti Ketonen.

Esa Niemisen orkesteri säesti lähes kaikkia illan artisteja.

A Sopraano Elli Vallinojan tulkinta En etsi valtaa loistoa -laulusta sai monen ihokarvat pystyyn.

Janne Tulkki lauloi Meidän kahden joulusta.

Mikko Harju lauloi Youngheartedyhtyeen vahvistuksena. Kappale oli Tulkoon joulu.

RTISTI Ilta saattoi olla monelle konserttivieraalle entuudestaan tuntematon nimi, mutta nuori nainen esitti oman biisinsä Oi jouluyö sellaisella intensiteetillä, että aplodit olivat yhdet illan raikuvimmista.

Pianolla itseään säestävä Ilta on vasta 21-vuotias, mutta ollut mukana musiikkibisneksessä jo kolmen vuoden ajan. Iltan ensimmäinen oma biisi Koukkuun julkaistiin viime vuonna. Moni varmasti muistaa hänet parhaiten yhteisesiintymisestä räppäri Cheekin kanssa biisissä Sillat.

– Tuntuu, että olen kasvanut näiden parin vuoden aikana vaikka kuinka paljon.

Opettelen koko ajan luottamaan visiooni entistä enemmän, mutta nykyään osaan jo sanoa mielipiteeni. Aiemmin olin hyvin miellyttämishaluinen, Ilta pohtii.

Ilta oli mukana Kummien toiminnassa nyt toista kertaa. Ensimmäinen kerta oli runsas vuosi takaperin sählymailan varressa salibandytapahtumassa, ja jo puolitoista viikkoa JouluMielelle-konsertin jälkeen Ilta esiintyi Kummien kirkkokonsertissa Oulussa.

– Haluaisin olla mukana vielä enemmän, ja minua kiinnostaisi myös tutustua Kummien avustustoiminnan kohteena oleviin lapsiin. Tykkään kaikenlaisesta pelailusta. Tai sitten voisin pitää vaikka musiikkileikkikoulua!

Viime ajat Ilta on viettänyt studiossa omaa musiikkia tekemässä. Kiireitä on riittänyt myös koulunpenkillä. Opiskelut Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa Ilta saa pakettiin vuodenvaihteessa. ● Ilta haluaisi olla vielä enemmän mukana Kummien toiminnassa.

– Voisin pitää vaikka musiikkileikkikoulua.

JouluMielelle • www.kummit.fi

41

Hiljaa leijaa maahan hiutaleet oli Pepe Willbergin suomenkielinen versio laulusta The Christmas Song.

Waltteri Torikka lauloi uunituoreelta joulualbumiltaan kappaleen Kylmään sydämeen.

Soolona Heidi Pakarinen lauloi tutun Tule joulu kultaisen.

Pidennetty joululoma

N

ELJÄN SUORA -YHTYEEN solistina tunnetuksi tullut Antti Ketonen on ollut viime vuosina ahkerasti mukana Kummien tapahtumissa.

Ketonen rakentelee tällä erää vahvasti soolouraa. Marraskuussa julkaistiin sekä Niin kaunis -single että -musiikkivideo.

– Kutkuttava fiilis. Keväällä on tulossa ulos koko albumillinen uutta musiikkia, Ketonen kertoi.

Neljän Suora on toistaiseksi ”pakastimessa”.

– Nyt katsotaan, mitä tämä sooloura tuo tullessaan.

JouluMielelle-konsertissa Ketonen oli taas kerran mukana auttamassa Kummeja.

– Nämä ovat niin makeita juttuja. Olen useaan otteeseen lahjoittanut Kummeille rahallisestikin. On hienoa, kun saa olla mukana hyvän asian puolesta.

Antti Ketosella on pitkästä aikaa edessä kotijoulu.

– Joulukonsertteja on tässä tehty reippaasti. Niiden jälkeen minun huilini kestää maaliskuun alkuun asti. ●

42

www.kummit.fi • JouluMielelle

Antti Ketosen joulu – tai ainakin loma – kestää maaliskuun alkuun.

JouluMielelle 28.11.2018 Kulttuuritalo, Helsinki

Kummit ry kiittää: á JouluMielelle-illan päättänyt Club for Fiven Tonttujen joulu -sikermä oli kirsikka kakun päälle.

Sitä ennen tämä a cappella -yhtye esitti kappaleen Joulu Kuussa. Klubilaiset vasemmalta Tuukka Haapaniemi, Jouni Kannisto, Eeppi Ursin, Maija Sariola ja Juha Viitala.

Eeppi Ursin on taitava tuuraaja

E

EPPI URSIN on erikoistunut tuuraamaan Club for Fiven naisartisteja. Maija Sariolaa hän tuurasi vuonna 2007 ja Susanna Lukkarista pariin pidempäänkin otteeseen sen jälkeen. Susanna Lukkarinen on ollut koko tämän vuoden vauvalomalla, ja Eeppi Ursin on muun muassa nyt syksyllä ollut viidentenä klubilaisena sekä Songs of Kirka -kiertueella että joulukonserteissa.

– Tunnen porukan niin hyvin, ja olemme samalla aaltopituudella, ettei mukaan hyppäämisessä ole mitään ongelmaa. Se on aina yhtä miellyttävää.

Ohessa Eeppi tekee omaa soolouraa.

Viime vuonna häneltä tuli ulos uusi albumikin ja sen jälkeen pari singleäkin.

– Lisäksi teen kaikkea sekalaista: sävellän, laulan teatterimusiikkia ja teen solistikeikkoja.

Susanna Lukkarinen palaa Club for Fiveen vuodenvaihteen jälkeen.

– Minä sulkeudun näillä näkymin biisintekohommiin, Eeppi Ursin kertoi.

– Odottamaan, milloin seuraavan kerran pitää hypätä tähän junaan, hän naureskeli. ●

Pääsponsorit: Suomen Ilotulitus Vileda Jack & Jones PostNord

Mediayhteistyökumppanit: Bauer Media – Radio Nova MTV Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Jasmi Kuusisto / MTV Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja / apulaisohjaaja Heidi Musakka / Nina Vornanen Tekniikka Henri Honkaluoma / Bright Finland Valosuunnittelu Eero Helle / Bright Finland Mikko Linnavuori / Bright Finland Artistimanageri: Niklas Rosström

Sunan koulun kuoro lauloi Tiina Raulan johdolla Talvi-illan kaipauksesta.

Juontajat: Mervi Kallio Janne Virtanen Minna Kuukka Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Aavasaksan Vesi Finnair Goldwell / KAO Lumene Viherhulina Työhuone Pågå Hani Haimi Luovat Palvelut Levy-yhtiöt: Warner Music Finland Artistit Esa Niemisen orkesteri

JouluMielelle • www.kummit.fi

43

KUMMIT-TIMANTTIKORUT VAIN LAATUKORUSTA

Kummit Silván timanttiriipus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 595,- (745,-)

Kummit Silván timanttisormus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 895,- (1252,-)

w ww.laatu k or u.fi

H E L S I N K I . E S P O O . VA N T A A . H Y V I N K Ä Ä .

Kummit Silván timanttikorvakorut 0,22ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 1095,- (1422,-)

facebook.com/laatukor u

L A H T I . TA M P E R E . L A P P E E N R A N TA . R A I S I O

Upea kirkollinen seremonia itsenäisyyspäivän ohjelmassa

TAPAHTUMA

Uuden lastensairaalan kappeli vihittiin käyttöön Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihki itsenäisyyspäivänä Uuden lastensairaalan kauniin kappelin käyttöön kolmen sairaalapastorin avustamana ja parinkymmenen kutsuvieraan todistaessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin puolesta vihkimistilaisuutta isännöi Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä, ja paikalla oli tietysti myös sairaalan Tukisäätiön puheenjohtaja, ministeri Anne Berner.

ß Uuden lastensairaalan kappeli on kaikkien uskontokuntien käytettävissä.

Suomen Muslimiverkoston kokoonkutsuja Atik Ali toi oman yhteisönsä tervehdyksen vihkimistilaisuuteen.

Vihkimisen suoritti Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo apunaan sairaalapastorit Maria Lappalainen (vas.), Tarja Ferrand ja Johanna Tammelin.

Tekstiileissä lohdun tematiikkaa

á Husin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä oli isännän roolissa vierellään Uusi Lastensairaala Tukisäätiön puheenjohtaja Anne Berner.

Petäjän takana kappelin kirkkotekstiilien suunnittelija Terhi Laine ja Laineen oikealla puolella hänen opinnäytetyönsä ohjannut Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen professori Maarit Salolainen.

UUDEN lastensairaalan kappelin kirkkotekstiilit välittävät lohtua kappelin käyttäjille, ja suunnittelussa lapset on erityisesti otettu huomioon. Tekstiilien suunnittelu ja toteutus olivat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuvan Terhi Laineen maisteritutkinnon opinnäytetyö. Työn tilaaja Kirkkohallitus haki tehtävään nimenomaan nuorta suunnittelijaa, joka toisi vanhaan taidemuotoon raikkaita ideoita.

Tekstiilit on kudottu Lapuan Kankureilla, joka halusi näin antaa tukensa Uudelle lastensairaalalle. Kokoelma perustuu ’Kuljen rinnallasi’ -nimiseen kuosiin, jonka kuvio rakentuu useista kuva-aiheista.

– Yksi kokoelman päätavoitteista oli lapsen perspektiivin korostaminen tilassa. Pienelle lapselle tekstiilit varmasti avautuvat eri tavalla kuin hänen vanhemmilleen, Terhi Laine uskoo. ●

Tapahtuma • www.kummit.fi

45

LAHJOITUS

Palovammakeskus sai kivunhallintalaitteen

Laakkosen lahjoitus kruunasi kumppanuuden seitsemännen vuoden Laakkonen autokonsernin ja Lastenklinikoiden Kummien kumppanuus on kukoistanut jo seitsemän vuotta. Viimeisin näyttö hienosta yhteistyöstä on Jorvin sairaalaan HYKS Palovammakeskukseen lokamarraskuussa saatu virtuaalinen, ohjelmistoineen noin 15 000 euroa maksava kivunhallintalaite.

L

AITE ON LAATUAAN ensimmäinen Suomessa, ja HYKS Palovammakeskuksen osastonylilääkäri Jyrki Vuola tietää sen olevan ensimmäinen Pohjoismaissa.

– Palovammojen hoitoon liittyy paljon erittäin kivuliaita toimenpiteitä, muun muassa siteidenvaihtoa. Tämä virtuaalinen kivunhallintalaite vähentää kipulääkityksen tarvetta, kun potilaan mielenkiinto kohdistuu muualle, Jyrki Vuola selvittää.

Vapaasti liikuteltavassa laitteessa on pelejä kaikenikäisille. Erikoislaseilla ruutua katsottaessa kuva on kolmiulotteinen.

Jo reilusti yli 300 000 euroa Laakkonen autokonsernin yhteistyö Kummien kanssa alkoi syksyllä 2011. Laakkonen on seitsemän vuoden aikana lahjoittanut Kummeille yhteensä 331 200 euroa.

– Pidämme tätä yhteistyötä erittäin tärkeänä ja olemme todella mielellämme mukana tukemassa Kummien toimintaa, markkinointijohtaja Tea Koivisto sanoo.

– Yhteistyön alussa tukemme kohdistui pitkään lasten syöpätautien tutkimustyöhön. Nyt olemme halunneet tulla mukaan myös konkreettisempiin projekteihin.

Laakkosen rahoitusosuus oli myös huomattava, kun Helsingin Lastenklinikalla huhtikuussa 2016 käyttöönotettiin uusi desellularisaatio-menetelmä, missä aivokuolleilta luovuttajilta saadut sydänläpät käsitellään bioteknisin menetelmin soluttomiksi. Ilman ulkopuolista rahoi46

www.kummit.fi • Lahjoitus

á HYKS Palovammakeskuksen saama virtuaalinen kivunhallintalaite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Osastonylilääkäri Jyrki Vuola esitteli laitetta marraskuussa Laakkosen markkinointijohtajalle Tea Koivistolle ja Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajalle Anne Knasterille.

tusta hanketta ei olisi voitu viedä eteenpäin. Laakkonen on myös ollut useasti sekä Elämä Lapselle - että JouluMielellekonserttien pääsponsorina.

– Kaikki Laakkosen toimipisteissä autonsa huoltavat asiakkaat ovat mukana tekemässä hyvää, sillä vuosittain Kummeille luovutettava summa koostuu huollon tuotosta, Tea Koivisto korostaa. Muun muassa vuoden 2017 lahjoitusvaroista saatiin kivunhallintalaitteen lisäksi hankittua uutta teknologiaa Uuteen lastensairaalaan, ja kokonaispotista riitti vielä Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummit-rahastoonkin.

Pienen porukan hallinnassa HYKS Palovammakeskus siirtyi tammikuussa 2016 Helsingistä Töölön sairaalasta Espoon Jorviin upouusiin tiloihin.

– Palovammojen hoito on valtakunnallisesti hyvinkin keskitettyä toimintaa, Jyrki Vuola kertoo.

– Vaikeat palovammat ovat erittäin harvinaisia, ja on ehdoton edellytys, että ne ovat vain pienen, erittäin ammattitaitoisen porukan hallinnassa.

Suomen sairaaloissa hoidetaan vuositasolla kaiken kaikkiaan noin 900 palovammaa. Noin kuudesosaa niistä hoidetaan Palovammakeskuksessa.

Kuopio seuraavana Laakkonen autokonsernin tämän vuoden lahjoituksella on suunniteltu hankittavaksi uusi hengityskone Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle vastasyntyneiden teho-osastolle. Fabian-merkkinen laite on korkeataajuus-hengityskonehoidossa myös keskosille soveltuva kone, ja se tarjoaa mahdollisuuden non-invasiiviseen (ei-kajoavaan) hengitystukeen. Laitteessa on lisäksi Prico-ominaisuus, joka säätää happilisän automaattisesti saturaatiomittauksen mukaan. Fabianin hinta on noin 28 000 euroa. ●

Pitkäaikainen kumppani apuna sekä pakkaamisessa että perille saamisessa

KUMPPANI

PostNord kuljetti taas Kummien joulupaketit ilmaiseksi pikkupotilaille Logistiikkayritys PostNordin varastolla Vantaalla oli taas joulun alla tuttu tohina.

Lastenklinikoiden Kummien useilta eri yrityksiltä saamat joululahjat paketoitiin Suomen kaikkien viiden yliopistosairaalan lastenklinikoille toimitettaviksi. PostNord kuljetti parisataa laatikollista lahjoja veloituksetta perille.

OKI JOULUNALUSAIKA on PostNordille muutenkin superkiireistä.

– Loppuvuoden sesonki alkoi Black Fridaysta, ja siitä lähtien on ollut täysi vauhti päällä, totesi PostNordin viestintäpäällikkö Katja Luotola.

– Black Friday -viikonloppuna kauttamme kulki peräti 54 prosenttia enemmän paketteja kuin vastaavana viikonloppuna vuonna 2017. Se kuvastaa hyvin verkkokaupan kasvuvauhtia kaiken kaikkiaan.

PostNord on valmis vastaamaan verkkokaupan voimakkaan kasvun asettamaan haasteeseen.

– Teemme paljon töitä sen eteen, että kuluttajat saavat edelleen pakettinsa täsmällisesti ja laadukkaasti perille siitä huolimatta, että volyymit kasvavat vauhdilla koko ajan. Kalustoa on tähän loppuvuoden sesonkiin lisätty, ja hommia paiskitaan vuorokauden ympäri.

T

à Pakkausapulaisena PostNordin varastolla oli myös Anniina Repo ohjelmistoyritys Salesforcesta.

– Kaikki Salesforcen työntekijät tekevät seitsemän vapaaehtoistyöpäivää vuodessa.

Kummit on ollut meille läheinen vapaaehtoistyön kohde. Itse olin vastikään JouluMielelle-konsertissa Kummien apuna ja nyt täällä, Repo kertoi.

á Sairaaloiden lastenosastoille kuljetettavia joululahjoja olivat Kummien apuna pakkaamassa muun muassa PostNord-tontut Heidi Voutilainen, Jani Lahti ja Tom Pitkänen.

Suomalainen asioi automaatilla Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta hakee pakettinsa mieluiten pakettiautomaatilta.

– Automaatilla asiointi sopii ilmeisesti paremmin suomalaiseen luonteeseen, Luotola naurahtaa.

– Se on iso asia myös meille, ja suuresta osasta automaattejahan paketin voi hakea mihin vuorokauden aikaan tahansa, hän huomauttaa.

Pakettien kuljettaminen nopeasti ja luotettavasti perille, joko asiakkaalle asti tai noutopisteisiin, on PostNordin parasta osaamisaluetta. Ja paitsi että PostNord aina auttaa Kummeja joulupakettien perille saamisessa, se on jo useamman vuoden ajan kohdistanut kaikki hyväntekeväisyysvarat Kummeille. Vuosina 2009–2017 PostNord oli Vanajanlinnan Linna Golfissa järjestetyn Kummit Golfin pääsponsori.

Tänä vuonna tapahtumaa ei järjestetty.

Sen sijaan PostNord sponsoroi nyt vastaavalla summalla Kummien JouluMielellekonserttia. ● Kumppani • www.kummit.fi

47

KUMMIUUTISIA

”Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asiamme”

Anu Rapeli on Kummien uusi toiminnanjohtaja TEKSTI JA KUVA MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit saa tammikuussa uuden toiminnanjohtajan. Anu Rapelilla on jo ennestään vahva kokemus hyväntekeväisyysympyröistä.

Kummien toimintaa kahdeksan vuotta johtanut Anne Knaster siirtyy Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön hankejohtajaksi.

S

ATAKUNNASTA LÄHTÖISIN oleva, Espoossa tätä nykyä asuva Anu Rapeli, 43, on liiketoimintajohdon MBA-tutkinnon suorittanut kolmen lapsen äiti.

– Vajaan ensimmäisen puolikkaan tähänastisesta elämästäni asuin Ulvilassa, kunnes muutin opintojen vuoksi pääkaupunkiseudulle, ensin Helsinkiin. Espoossa olen nyt asunut perheeni kanssa 15 vuotta, Rapeli kertoo. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomiehen lisäksi kolme lasta: 8- ja 12-vuotiaat pojat sekä 14-vuotias tytär.

Anu Rapeli on aloittanut työskentelyn ihmisiä yhteen liikuttelevissa tapahtumaorganisaatioissa jo parikymppisenä.

– Olin Management Eventsillä kymmenisen vuotta. Tulin yritykseen neljäntenä työntekijänä. Kun lähdin, meitä oli satakunta.

Rapelin seuraava työnantaja oli Kämp Group.

– Johon vielä silloin kuului hotellin ja ravintolan lisäksi myös kauppakeskus ja kauneushoitola ynnä muuta erilaista liiketoimintaa. Vedin Kämp Groupin markkinointi- ja viestintätiimiä.

Nelisen vuotta myöhemmin kutsui hyväntekeväisyysympäristö.

– Hain ja pääsin Nenäpäivä-säätiön – silloin vielä aluksi nimeltään Ylen Hyvä Säätiö – toiminnanjohtajaksi. Minulla oli siinä vaiheessa takana jo 15 vuoden työura, ja mietin yhä, mikä minusta tulee isona. Olin jo lukioaikana harrastanut hyväntekeväisyystoimintaa ja heti lukion jälkeen haaveillut viestintähommista hyväntekeväisyyssektorilla. Mutta elämä oli sitten vienyt toiseen suuntaan.

48

www.kummit.fi • Kummiuutisia

Yhteisiä tekijöitä Työ Nenäpäivä-säätiössä vei Rapelin avartaville ulkomaanmatkoille, muun muassa koskettavalle reissulle Burundiin, missä Rapelin matkaseurana olivat esimerTammikuussa Kummien toiminnanjohtajana aloittava Anu Rapeli on jo ennestään konkari tapahtumajärjestelyissä ja hyväntekeväisyystyössä.

kiksi Kummien vuotuisessa päätapahtumassa Elämä Lapselle -konsertissa kuutena peräkkäisenä syksynä (2012–2017) esiintynyt Robin ja Kummien hallitukseen viime keväänä valittu Anna-Liisa Tilus.

– Nenäpäivä-säätiössä oli kutakuinkin samankokoinen tiimi kuin Kummien toimistossa ja paljon muutakin yhteistä: valtakunnallinen toiminta, merkittäviä kaupallisia yrityskumppanuuksia, tv-tapahtumia sekä suomalaisten upea into osallistua, Rapeli luettelee.

– Ennen kaikkea työn kohteena olivat lapset.

Rapeli siirtyi syksyllä 2016 kansainvälisen tapahtumajärjestäjäyrityksen, Easyfairsin, Suomen toimiston vetäjäksi.

– Olen vastannut Easyfairsin Helsingin-toimistosta. Suomessa Easyfairs on keskittynyt eri ammattialojen tapahtumiin ja yhteisöjen yhteensaattamiseen, Rapeli tiivistää viime aikojen työnkuvansa.

Valmiit painopisteet Kun tuli julki, että Lastenklinikoiden Kummit tarvitsee Anne Knasterin tilalle uuden toiminnanjohtajan, alkoivat signaalit Anu Rapelin ympärillä sinkoilla.

– Aluksi en asiaa kuitenkaan varsinaisesti miettinyt, koska olen aina ollut erittäin sitoutunut kulloiseenkin työnantajaani. Mutta kun minulle suoraan soitettiin, päätin mennä keskustelemaan tästä todella kiinnostavasta tehtävästä lisää. Onneksi menin, Rapeli toteaa.

– Itse kolmen lapsen äitinä haluan olla myötävaikuttamassa siihen, että paras

mahdollinen sairaanhoito olisi kaikkien suomalaislasten ulottuvilla. Myös Kummien tekemä mielenterveystyö on todella tärkeää, ja sitä olisi syytä Suomessa korostaa vieläkin enemmän, Rapeli sanoo.

– Uskon, että Nenäpäivä-kokemukseni antaa minulle vahvan pohjan tähän työhön. Todella mielelläni innostan ja haastan muita tekemään hyvää yhdessä tärkeän asian hyväksi, Rapeli jatkaa.

– Uskon ja toivon, että omalla taustallani minulla on sille saralle paljon annettavaa. Toisaalta tässä työssä pääsen myös oppimaan paljon uutta, varsinkin mitä tulee muun muassa lastenklinikoiden tarpeisiin ja lahjoitusvarojen kohdentamiseen.

Anu Rapelin ensimmäinen tavoite on tutustua kaikkiin sidosryhmiin ja kuulla heitä tarkasti.

– Kummien hallitus ja toimistotiimi ovat tehneet hyvää työtä. On keskusteltava yhdessä heidän ja klinikoiden asiantuntijoiden kanssa, miten he näkevät lähitulevaisuuden kehityksen suunnan ja missä apua eniten tarvitaan. Tärkeimmiltä tukijoukoilta, kuten esimerkiksi lahjoittajilta, kumppaniyrityksiltä ja ns. julkkiskummeilta, on myös kysyttävä, mitä he Kummien toiminnalta odottavat. Kummien tekemän työn painopisteet ovat valmiina ja mielestäni hyvät. Se on lähtökohta.

Hyväntekeväisyyskenttä on sikäli hyvin

haavoittuvainen, että yksi mätä omena riittää pilaamaan koko sadon pitkäksi aikaa.

– Mahdollisimman läpinäkyvä toiminta ja konkreettisista tuloksista laajasti viestiminen ovat ehdoton edellytys toiminnalle, Rapeli toteaa.

– Kummit-lehti on siinä mielessä tärkeä viestiväline suurelle yleisölle, korostaa Rapeli, josta Kummien toiminnanjohtajan tehtävän myötä tulee myös Kummitlehden päätoimittaja.

Ei mustaa vyötä eikä virkkuukoukkuja Anu Rapeli on lapsena harrastanut teatteria, ja tuo harrastus on jo periytynyt hänen vanhemmille lapsilleen – ja tulee mitä todennäköisimmin periytymään kuopuksellekin. Omia ”intohimoharrastuksia” Kummien uudella toiminnanjohtajalla ei ajanpuutteen vuoksi juurikaan ole.

– En valitettavasti käy karatessa tai osaa virkata, Rapeli naurahtaa.

– Pitkälti vapaa-aika menee lapsiini liittyvissä aktiviteeteissa, koska heillä on teatterin lisäksi myös liikunnallisia harrastuksia ja touhuamme paljon muutenkin yhdessä, hän jatkaa.

– Lenkillä sekä jumpassa tai tanssimassa pyrin käymään, ja pyöräily on koko perheen yhteinen harrastus. ●

Kärpät maalasi taas lapsipotilaiden hyväksi

OYS:n lastenosastolle 7400 euroa

N

ESTE JA JÄÄKIEKKOLIIGAN hallitseva mestari Oulun Kärpät ovat jatkaneet yhteistyötään varojen keräämiseksi Lastenklinikoiden Kummeille. Neste lahjoittaa Kummeille 100 euroa jokaisesta Kärppien Liigan kotipelissä tehdystä maalista. Varat ohjataan Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolle ja käytetään tärkeisiin hankintoihin pienten potilaiden hyväksi.

Ennen lokakuun 31. päivänä 2018 pelattua Oulun Kärpät - Tampereen Ilves -ottelua Neste luovutti Kummeille 7400 euron shekin, joka oli siis 74 kotiottelumaalin tuotto ja kertynyt viime kevätkauden ja menneen alkukauden osumista.

Shekkiä olivat vastaanottamassa Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan erikoislääkäri Jarmo Salo poikansa Okon kanssa, Kummien aktiivinen vapaaehtoinen Satu Ruonaniemi Oys:sta sekä projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista. Shekkiä olivat luovuttamassa Nesteen kummipelaaja Mika Pyörälä Kärpistä sekä Neste Kaustisen kauppias VeliPekka Havela ja Neste Nivalan kauppias Risto Konttila. ●

á Taas kilahti Kummien kautta satanen Oysin lastenosastolle. Kärppien kultakypärän Ville Leskisen viimeistelemää maalia juhlivat myös Nicklas Lasu, Atte Ohtamaa ja Radek Koblizek.

Kuva: Jussi Määttä Kummiuutisia • www.kummit.fi

49

KUMMIEN JOULU

Paula Koivuniemi sai Kummien Helsingin-kirkkokonsertin päätteeksi pianisti Jouni Somerolta suukon poskelle. Muut vasemmalta säestäjä Petri Hatakka, solistit Anu Hälvä, Seppo Ruohonen ja Petri Laaksonen sekä illan juontaja Kaarina Suonperä.

Kun Koivuniemen Paula suukon sai

Vanhassa kirkossa kuultiin komeaa laulantaa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummien jo perinteeksi muodostuneet Kummien Joulu -kirkkokonsertit järjestettiin tänä vuonna Helsingissä (30.11.) ja Oulussa (9.12.). Vanha kirkko oli nyt Helsingissä ensimmäistä kertaa estradina, Oulussa oltiin jo totuttuun tapaan tuomiokirkossa.

ß Könsikkäätkuorolaisista Santtu Salmelin oli solistina Joulu ikkunan takaa -kappaleessa.

50

www.kummit.fi • Kummien Joulu

H

ELSINGIN KIRKKOKONSERTISSA solisteina nähtiin Anu Hälvä, Seppo Ruohonen, Paula Koivuniemi ja Petri Laaksonen, jonka johtama Könsikkäät, Laajasalon lukiosta 27 vuotta sitten alkunsa saanut mieskuoro, loi niin ikään laulullaan aitoa joulutunnelmaa. Hälvää ja Ruohosta säesti pianisti Jouni Somero, Koivuniemeä ja Laaksosta Petri Hatakka.

Juonnoista vastasi kummi Kaarina Suonperä.

Tv-menneisyys taakkana Monet muistavat Anu Hälvän 1990-luvun supersuosituista tv-sarjoista Metsolat, Blondi tuli taloon ja Ihmeidentekijät. Vuonna 1995 Hälvä vieläpä sai parhaan naispuolisen tv-esiintyjän Telvis-patsaan.

Tosiasiassa hän on ammatiltaan oopperalaulaja eikä näyttelijä.

– Olin jo ennen Metsoloita näytellyt Tampereen Teatterissa lähes kahdeksan vuotta. Näyttelemisellä rahoitin opintojani Sibelius-Akatemiassa, espoolainen Hälvä kertoo.

– Tv-ura löi tietynlaisen leiman ja on tietyllä tavalla ollut myöhemmin rasite, hän myöntää.

– Toiset ihmiset ovat niin kapeakatseisia. Meillä Suomessa monialaisuus ei aina ole hyve.

Kaarina Suonperä kertoi juonnoissaan myös joululaulujen historiasta ja vanhoista jouluperinteistä.

Hälvä on valmistunut oopperalaulajaksi vuonna 1996 ja musiikin maisteriksi sekä diplomilaulajaksi vuonna 2000.

– Yli 20 vuotta olen laulanut ammatikseni ja myös opettanut laulamista, Hälvä korostaa ja muistelee olleensa jossain Kummienkin konsertissa esiintymässä joskus 1990-luvun lopulla.

– Olen Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten teho-osaston hyväksi perustetun oman kummiorganisaation kummi järjestysnumerolla yksi, Hälvä huomauttaa.

– Myös Husin lastenklinikan osasto 10:n hyväntekeväisyystapahtumissa olen esiintynyt usein.

Hälvällä on kaksi lasta, joista vanhempi täytti vastikään 21 ja nuorempikin kohta 18.

Anu Hälvä on myös teatterialan ammattilainen.

– Olen ohjannut toistakymmentä vuotta. Teen paljon töitä sekä laulajien että harrastajanäyttelijöiden kanssa, kertoo viime vuosikymmenen lopulla Kokkolan kaupunginteatterin johtajanakin toiminut Hälvä.

Kummien kirkkokonsertissa sopraano Anu Hälvä esitti laulut Varpunen jouluaamuna, Heinillä härkien kaukalon ja Oi jouluyö. Joulunsa hän aikoo viettää rauhallisesti perheensä kanssa.

– Kuten aina. Sianlihaa meillä ei syödä, mutta kalkkunaa ja kalaa, ja meidän perinnelaatikkomme on bataattilaatikko.

Petri Laaksosen pitkän uran ”ykköskappale” Täällä Pohjantähden alla kuulosti Petrin ja Könsikkäiden esittämänä upealta lähes täydessä Helsingin Vanhassa kirkossa.

â Tenori Seppo Ruohonen lauloi tuttuakin tutummat laulut; Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Me käymme joulun viettohon ja En etsi valtaa loistoa.

á Paula Koivuniemeltä kuultiin kirkkokonsertissa neljä hienoa kappaletta.

”Lapsille tulevaisuutta” Seppo Ruohonen oli ensimmäistä kertaa esiintymässä Lastenklinikoiden Kummien tapahtumassa.

– Jo oli aikakin, 72-vuotias tenori totesi.

– Itse olen käynyt läpi kaksi syöpää. Kun taustalla on omakohtaisia sairaalakokemuksia, liikutun saadessani laulaa tällaisessa tapahtumassa. Ja kun on kysymys lapsista, vakavat sairaudet tuntuvat vielä pahemmilta.

Ruohosella oli 12 vuotta sitten eturauhassyöpä ja viitisen vuotta sitten vatsasyöpä.

– Vatsasyöpä todettiin ihan viime hetkillä, hän kertoo.

– Lähtö oli lähellä. Sanonkin eläväni bonusten varassa. Kun ikää on paljon, on sairauteen helpompi suhtautua. Kun Kummien toimintaan pystyy tällä tavalla antamaan oman panoksensa, teen sen kiitollisuudella. Elämässä on paljon turhaa koheltamista, mutta tämä jos mikä on tärkeä asia. Lapsia varten on rakennettava parempaa tulevaisuutta, Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2011 palkittu Ruohonen korostaa. Hän on joskus esiintynyt paljonkin yhdessä kevyemmän musiikin parissa kunnostautuneiden pikkuveljiensä Matin ja Tepon kanssa.

– Matti ja Teppokin taitavat olla jo vähän höllänneet. Laulaminen sinänsä ei rasita, mutta pitkät keikkamatkat yötä myöten ovat raskaita ja riskialttiita, Seppo Ruohonen sanoo. Hän kiersi aikoinaan pitkään oopperalaulajana maailmaa Saksankodistaan käsin ja palattuaan Suomeen 1990-luvun puolivälissä muuttikin synnyinkaupunkinsa Turun sijasta Vantaalle.

– Suomessa tein sen jälkeen vielä paljonkin erilaisia produktioita ja olin muun muassa Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professorina. Ei minusta oikein eläkeläiseksi vieläkään ole. Korkeintaan kaksi viikkoa pystyn olemaan tekemättä mitään. Parasta ravintoa ihmiselle on, kun saa olla tekemisissä muiden ihmisten, erityisesti itseään nuorempien kanssa. ● Kummien Joulu • www.kummit.fi

51

KUMMIEN JOULU

Oulunkin kattauksessa herkkuja moneen makuun

Elina Vettenranta on kirkoissa kuin kotonaan TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA TEEMU KEMILÄ

Kummien Joulu -kirkkokonsertti oli Oulun tuomiokirkossa jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Lastenklinikoiden Kummien kirkkokonsertit kaiken kaikkiaan kasvattavat vuosi vuodelta suosiotaan. Oulun tuomiokirkko oli 9.12. lähes täynnä väkeä, joka näin kantoi kortensa kekoon Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan hyväksi.

N

ÄKYVIMMIN KORTENSA tietysti kantoivat hyväntekeväisyyskekoon illan artistit: Mira Luoti, Elina Vettenranta, Janne Tulkki ja Ilta sekä säestäjä Antti Vauramo ja Oulun ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia johtajanaan Kristian Heberg. Konsertin juonsi AnnaLiisa Tilus.

Vuonna 2006 Tangokuningattareksi 36-vuotiaana kruunattu Elina Vettenranta oli nyt ensimmäistä kertaa artistina Lastenklinikoiden Kummien konsertissa.

– Heti suostuin mukaan kun kysyttiin. Tämä on tärkeää työtä, jota on todella mukava tehdä muiden artistien kanssa yhdessä, kun jokainen meistä yleensä kiertää keikoilla yksin, hän totesi.

Janne Tulkin kanssa Elina sentään muisteli kerran aiemmin olleensa samalla keikkapaikalla.

Elina Vettenrannan soolot Oulun kirkkokonsertissa olivat Tulkoon joulu, Taivas sylissäni ja Jouluyö, juhlayö.

52

www.kummit.fi • Kummien Joulu

Janne Tulkin tulkitsemina Oulun tuomiokirkossa kuultiin Tähtitaivaan tuhat kynttilää, Heinillä härkien kaukalon ja Sylvian joululaulu.

â Ilta hullaannutti kirkkoyleisön sekä välittömyydellään että soitto- ja laulutaidoillaan. Itse itseään flyygelillä säestäen hän esitti laulut Oi jouluyö ja Varpunen jouluaamuna sekä Antti Vauramon säestämänä laulun Maa on niin kaunis.

– Miran kanssa edustamme aivan eri genreä, ja Ilta on samaa ikäpolvea kuin minun lapseni. Heillä onkin yhteisiä kavereita, naurahtaa Elina Vettenranta, josta tuli ammattiartisti vasta tangokuningattaruutensa myötä.

– Musiikki oli ollut tärkeä harrastus lapsuudesta asti, ja olin toki jonkin verran aiemminkin esiintynyt joko laulaen tai huilua soittaen. Mutta varsinaisesti työskentelin paitsi vaatesuunnittelijana niin sekä kansalaisopistossa että peruskoulussa käsityönopettajana.

Tangokuningattaruus ei ole päässyt lyömään Elina Vettenrantaan tangolaulajan leimaa.

– Eniten lienen leimautunut hengellisen musiikin esittäjänä. Big bandien solistina olen laulanut myös paljon jazzmusiikkia, hän kertoo.

Anna-Liisa Tilus oli vuodentakaiseen tapaan Oulussa juontajana.

– Gospelia olen laulanut kirkoissa paljon, ja kirkot ovat minulle tavallaan kotikenttiä. Molemmat vanhempani ovat koulutukseltaan pappeja, joten olen ”kasvanutkin kirkoissa”. Ne ovat minulle luontevia ympäristöjä.

Useita kiinnekohtia Uuden avioliittonsa myötä Elina Vettenranta on asunut viime syksystä lähtien Kemissä. Aiemmasta liitostaan hänellä on jo omillaan asuvat kaksi poikaa, 23- ja 20-vuotiaat.

Ennen Kemiin muuttoaan Elina työskenteli pari vuotta Tampereella Kansan Raamattuseurassa koordinaattorina valmistuttuaan sitä ennen sosionomiksi.

Opiskeluaikanaan hän työskenteli lastensuojelun parissa perhetukikeskuksessa.

– Näin, kuinka perheissä voi monista syistä olla erilaisia tilanteita, joiden seurauksina on kiireel-

Miralle apuja Madetojan musiikkilukiosta

O

ULUN KONSERTTI-ILLAN solisteista sekä Ilta että Janne Tulkki olivat vain puolitoista viikkoa aiemmin olleet Kummit-estradilla Helsingin Kulttuuritalolla JouluMielelle-konsertissa, joka esitettiin MTV3:lla 16. joulukuuta. Jos oli Elina Vettenranta vasta ensimmäistä kertaa Kummien tilaisuudessa esiintymässä, niin Mira Luoti on jo todellinen kummikonkari. Hän on ollut useasti Elämä Lapselle -konserteissa sekä PMMP-parinsa Paula Vesalan kanssa että yksinään, laulanut aiemminkin Kummien Joulu -konsertissa ja ollut muutenkin monin tavoin kummitoiminnassa aktiivinen.

Ouluun Mira tuli suoraan Keuruulta, missä hän oli ollut edellisiltana keikalla. Vuosi sitten Miran omat lapset olivat hänen kanssaan laulamassa Kummien Helsingin-kirkkokonsertissa.

– Minun mielestäni on sympaattista, että lapset esiintyvät Lastenklinikoiden Kummien konsertissa, Mira sanoi.

– Koska omia lapsiani olisi ollut vaikea saada Ouluun, kyselin eräältä oululaiselta, Madetojan musiikkilukioon töitä tekevältä ystävältäni vinkkejä. Hän sanoi kyselevänsä tarvittaessa sieltä apuja.

Kerroin, että jouset olisivat ihanat. Viestini meni perille. Kolme musiikkilukion oppilasta ilmoittautui,

á Mira Luoti lauloi kappaleet Arkihuolesi kaikki heitä, Sydämeeni joulun teen ja En etsi valtaa loistoa.

Häntä säestivät oululaisen Madetojan musiikkilukion oppilaat Lauri Liimatainen, Venla Turunen ja Annukka Kauppi.

ja he olivat sitten – tietysti Kummien luvalla – minua säestämässä. Lähetin heille sävellajit, he tekivät sovitukset, ja paikan päällä Antti Vauramon avustuksella harjoittelimme sitten paketin kuntoon.

Ensi vuonna Miralta on tulossa uusi albumi. Siltä on jo kolme singleä julkaistu. Keikkaa pukkaa, ja vielä viikko ennen joulua Mira kierteli Itä-Suomessa. Jouluksi hän matkustaa Urho-poikansa kanssa omien vanhempiensa luokse Turkuun.

– Perinteisesti nyyttäriperiaatteella. Minä teen joitakin laatikoita, ennen pop-tähteyttään kokkikoulun käynyt Mira kertoi. ● Kummien Joulu • www.kummit.fi

53

KUMMIEN JOULU

Cassiopeia-kuoro johtajanaan Kristian Heberg oli perinteiseen tapaan iso osa Oulun Kummit-konserttia.

Iltan raikkaat kommentit ja vastaukset olivat positiivinen yllätys juontajallekin.

à Janne Tulkki ja Elina Vettenranta lauloivat duettona Me käymme joulun viettohon.

â Oulun konsertti-ilta päättyi artistikvartetin yhteislauluun.

Viimeinen kappale oli Tähti tähdistä kirkkain.

lisesti sijoitettavia nuoria. Näin aivan normaalinkin tuntuisissa perheissä paljon kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.

Elina Vettenrannalla on ollut monta työpolkua, mutta myös monta kotipaikkaa. Hän on syntynyt Helsingissä, mutta asunut sittemmin muun muassa Turussa, Uppsalassa, Lohjalla ja Somerolla ennen yli 20 vuotta kestänyttä Tampereen vaihetta.

– En koe olevani mistään tietystä paikasta kotoisin, minulla on useita kiinnekohtia.

Joulun Elina Vettenranta viettää kotonaan Kemissä.

– Puolisoni kaksi aikuista lasta tulevat aattona meille Rovaniemeltä, omat poikani tulevat meille sitten joulupäivinä. Muuten perinteisin menoin: joulukuusi, perinteiset ruoat ja joulukirkko tietysti. ● 54

www.kummit.fi • Kummien Joulu

PSST... Vileda lahjoitti tänä syksynä 20 000 € lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

0

41

57

30

Myymälöistä on löytynyt syksyllä 2018 Wettex Soft&Fresh 1,5m Kummit -liina, Vileda SuperMocio 3Action moppi sekä sanko, Vileda Kylpyhuonepesin sekä Vileda Multi 40kpl kertakäyttökäsine, jolla kerättiin jälleen varoja lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Vileda on ollut yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa vuodesta 2010 ja keräyspotti lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi on kasvanut vuosien saatossa jo lähes 140.000 euroon.

ZZZ YLOHGD ¿

Seuraa meitä

tukema ana ss uk

ummeja . aK

lemme m . O

Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille!

20 18

LAHJOITUS

Maarakennus- ja kuljetusalan naiset tempaisivat lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi

Kalenterituotto lyhentämättömänä Lastenklinikoiden Kummeille TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT JASMIN POHJONEN JA MATTI HANNULA

Kummeille on tulossa huima potti jaettavaksi kaikille viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle mielenterveystyöhön käytettäväksi. Siitä on kiittäminen maarakennusja kuljetusalan aktiivisia naistyöntekijöitä, jotka ovat ideoineet ja tehneet upean kalenterin vuodelle 2019.

– Tämä ei ole mikään perinteinen tyttökalenteri, korostaa Tiia Rajala, yksi ryhmän puuhanaisista.

M

AARAKENNUS- JA KULJETUSALAN NAISET perustivat Facebook-ryhmän alkuvuodesta 2018. Kaiketi Metallinaisten esikuvan innoittamana ryhmässä virisi lähes saman tien ajatus kalenterin tekemisestä.

– Hyväntekeväisyyden lisäksi tavoitteena on saada maarakennus- ja kuljetusalalta yleisempää tunnettuutta siitä, että naisten osuus on koko ajan nousussa. Meitä on varmasti jo tuhansia, sanoo seinäjokinen Rajala, joka itse ajaa rekkaa SeinäjokiKuopio-Kouvola -runkolinjalla jalasjärveläisen M.J. Salmela Oy:n palkkalistoilla. Hän on työskennellyt alalla vuodesta 2001.

Ryhmän hyväntekeväisyyden kohde on siis Las56

www.kummit.fi • Lahjoitus

tenklinikoiden Kummit. Tuotto jaetaan Kummien kautta lasten ja nuorten mielenterveystyöhön kaikille yliopistollisille lastenklinikoille.

– Tarvitsimme nimenomaan valtakunnallisen toimijan, joka pystyy keskitetysti ja luotettavasti saamaan lahjoituksen oikeisiin osoitteisiin. Kummit oli juuri tällainen, Rajala perustelee valintaa.

Halukkaita riitti Kalenteriprojektia varten – lähinnä rahaliikenteen ja kirjanpidon kannalta – maarakennus- ja kuljetusalan naiset perustivat yhdistyksen, Maarakennus- ja kuljetusalan naiset ry:n. Kalenterimalleina oli 24 maarakennus- ja kuljetusalalla työskentelevää naista.

– Halukkaita olisi ollut vaikka kahteenkin kalenteriin, Rajala naurahtaa.

Kalenterin sivut myytiin sillä periaatteella, että jokaiselle kuukaudelle on oma sponsori, jonka tuella katettiin kuvaus- ja painokustannukset.

– Näin saimme kalenterinteon kuluttomaksi ja pystymme lahjoittamaan tuoton Kummeille lyhentämättömänä, Rajala huomauttaa. Hän kuvailee ryhmän kalenteriprojektia ”valtavaksi yhteiseksi ponnistukseksi”. Käytännön järjestelyistä on vastannut noin kymmenen hengen porukka.

– Toki toivomme, että sekin jää vielä lyhyeksi, Rajala sanoo.

Kalenterit maksavat 20 euroa kappaleelta. Isomman erän on saanut hieman halvemmalla kappalehinnalla.

– Lahjoitussumma tulee olemaan useita kymmeniä tuhansia, Tiia Rajala uskaltaa luvata.

– Lopullinen summa määräytyy lisäpainoksen myynnin mukaan. Joka tapauksessa puhutaan mielestäni aivan käsittämättömästä summasta. ●

Kaikenikäisille koristeeksi Kalenterin on kuvannut Jasmin Pohjonen, joka työskentelee kuljetusalalla itsekin. Kuvauksia tehtiin ympäri Suomea, pohjoisimmat Oulussa. Kansikuvat otettiin Tahkolla.

– Vasta siellä suurin osa meistä kahdesta tusinasta tapasi toisensa ensimmäisen kerran. Pääosin olimme toisillemme aiemmin tuntemattomia, Rajala kertoo.

– Meidän kalenterimme ei ole mikään tyttökalenteri sanan ”perinteisessä” merkityksessä, Rajala korostaa.

– Halusimme tuoda itseämme esille tämän ammattikunnan naisina naiseutta ja seksikkyyttä korostamatta, hyvällä maulla. Kalenteri sopii seinän koristeeksi kaikenikäisille, Rajala mainostaa.

Kalenterin virallinen julkaisutilaisuus oli lokakuun alussa Café Bar Skogsterissa Hämeenlinnassa.

Kalenteria painettiin ensin 4000 kappaletta. Sen jälkeen otettiin 1000 kappaleen lisäpainos.

à – Halukkaita olisi ollut vaikka kahteenkin kalenteriin, naurahtaa Tiia Rajala, yksi Maarakennusja kuljetusalan naiset -ryhmän puuhanaisista.

Lahjoitus • www.kummit.fi

57

ANOTHER FREQUENCE

Ilmoitus (Jack&Jones)

Ostamalla JACK & JONES -kampanjatuotteen, lahjoitat 1 euron Kummit Ry:lle.

Yhteistyökampanjan tuotteet myynnissä kaikissa Suomen JACK & JONES -liikkeissä: Espoo: Iso Omena, Sello | Forssa: Prismakeskus | Helsinki: Forum, Itis, Kaari, Kamppi, Redi | Hyvinkää: Willa | Hämeenlinna: Goodman | Iisalmi: Iisa | Joensuu: Iso Myy | Jyväskylä: Forum, Seppä | Järvenpää: Prisma | Kempele: Zeppelin | Kotka: Pasaati | Kouvola: Veturi | Kuopio: Matkus | Lahti: Karisma, Trio | Lappeenranta: IsoKristiina | Lempäälä: Ideapark | Oulu: Valkea | Pirkkala: Veska | Porvoo: Taidetehdas | Pori: IsoKarhu, Puuvilla | Raisio: Mylly | Rovaniemi: Sampokeskus | Seinäjoki: Epstori | Tampere: Koskikeskus | Tornio: Rajalla | Turku: Skanssi | Vaasa: GW Galleria, Rewell Center | Vantaa: Jumbo, Myyrmanni

LAHJOITUS

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa shekkiä olivat Tallink Siljan puolesta lahjoittamassa Turun aluejohtaja Nina Honkaranta (vas.) ja Silja Linen maskotti Harri Hylje. Sairaalan puolesta shekkiä olivat vastaanottamassa ylilääkäri Heikki Lukkarinen, lastenkirurgi Marianna Nikoskelainen, vs. osastonhoitaja Outi Sirola ja lastenkirurgi Liisi Ripatti. Oikealla projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista.

Iso apu Turun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgiaan

Tallink Siljalta 55 000 euron lahjoitus videoskopialaitteistoon Tallink Silja lahjoitti marraskuussa 55 000 euroa Turun yliopistolliselle keskussairaalalle videoskopialaitteiston hankintaan. Laitetta hyödynnetään erilaisissa lapsille tehtävissä toimenpiteissä kuten tähystysleikkauksissa sekä ilmateiden ja suoliston tähystyksissä. ÄLLAISIA LEIKKAUKSIA tehdään vuosittain lähes 300 kappaletta.

– Tähystyksenä tehtävät leikkaukset ovat yleistyneet nopeasti myös lapsilla. Tekniikka on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja toi-

T

menpiteiden nopeuteen sekä turvallisuuteen vaikuttaa laitteiston laatu ja erottelukyky. Tekniikan kehittymisen myötä laitteistot kuluvat nopeammin, eli laitekannan uusiminen tulee todella tarpeeseen, kertoo Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri Heikki Lukkarinen.

Monella tavalla auttamassa Tallink Silja on lahjoittanut Tyksin lastenkirurgiaan kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä yli 100 000 euroa. Edellinen lahjoitus tehtiin vuonna 2017. Summalla hankittiin skolioosileikkaustaso.

– Yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa on osa yrityksemme yhteiskuntavastuuta. Tärkeiden laitehankintojen lisäksi järjestämme vuosittain maskottimme Harri Hylkeen kanssa poliklinikkavierailuja, osallistumme Elämä Lapselle

-konserttiin ja muihin Kummien tapahtumiin, järjestämme Kummit-risteilyn sekä potilasperheristeilyjä, jotta perheet saisivat irtioton sairaala-arjesta, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Yhteensä jo yli 400 000 euroa Tallink Silja on tehnyt Lastenklinikoiden Kummien kanssa yhteistyötä jo seitsemän vuoden ajan. Viime vuoden lahjoitussumma luovutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle urodynamialaitteen hankintaan. Aiempina vuosina rahaa on kerätty Helsingin Lastenklinikan O-kaari -nimisen laitteen hankintaan. Kuluneen seitsemän vuoden aikana Tallink Silja on kerännyt Kummien kautta yhteensä reilut 400 000 euroa lahjoitettavaksi lasten ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

59

LAHJOITUS

Puskaradio Oulu pienimpien ihmisten asialla

Vastasyntyneiden teho-osastolle yli 20 000 euroa Facebookissa toimiva ryhmä Puskaradio Oulu on syksyn ja syystalven mittaan kerännyt Kummien Digilippaan avulla varoja Oulun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolle. Kunnianhimoinen tavoite jäi saavuttamatta, mutta merkittävä summa kampanjalla joka tapauksessa saatiin kasaan.

USKARADIO OULUN keräys käynnistettiin 6. elokuuta.

— Kun kahdessa päivässä kertyi kymppitonni, näytti siltä, että Kelloharrastajat-ryhmän vuodentakaisen ennätyksen rikkominen

P

Puskaradio Oulu -ryhmän ylläpitäjät Terhi Vauhkonen (vas.) ja Tiina Mansikka keksivät pienten potilaiden kannalta todella tärkeän tempauksen.

60

www.kummit.fi • Lahjoitus

on lastenleikkiä. Mutta sitten vauhti jostain syystä taantui, kertoo Terhi Vauhkonen, joka yhdessä Puskaradio Oulu -ryhmän perustajan Tiina Mansikan kanssa toimii ryhmän ylläpitäjänä.

Lastenklinikoiden Kummien nettipoh-

jaisen keräyspalvelun, Digilippaan avulla toteutettujen keräysten ennätys on peräti 145 215 euroa ja siis Kelloharrastajien nimissä.

— Asetimme rohkeasti tavoitteeksi tuon lukeman rikkomisen. Nyt kasassa on melko tarkalleen 21 000 euroa, Vauhkonen kertoi puolitoista viikkoa ennen keräyksen päättymistä.

– Sekin on iso raha, jolle varmasti löytyy Oysin vastasyntyneiden teholla käyttöä.

Hieno joululahja pikkupotilaille Puskaradio Oulun ylläpitäjien keksimä tempaus sai alkunsa viime kesänä.

— Kun Facebook-ryhmän kaikki puheenaiheet tuppasivat jatkuvasti lipsahtelemaan negatiivisen puolelle, päätimme, että jollakin keinolla pitää saada positiivista ajattelua paremmin pinnalle, Terhi Vauhkonen taustoitti.

— Kuulimme, että Oysin vauvojen teho-osastolla on iso tarve uusia keskoskaappeja. Siihen avunhuutoon halusimme vastata.

Puskaradio Oulussa on jäseniä peräti 72 000.

— Pari euroa per nuppi olisi riittänyt ”Suomen ennätykseen”, mutta haaveeksi jää, Vauhkonen harmitteli.

Koko potti menee joka tapauksessa lyhentämättömänä sovittuun kohteeseen.

— Deluxe-mallisia keskoskaappeja ei meidän keräyksemme tuotolla kuitenkaan hankita, vaikka sellainen oli tarkoitus. Hienon joululahjan me puskaradiolaiset joka tapauksessa pystyimme pikkupotilaille järjestämään.

Kummien kanssa jatkossakin Eikä Facebook-ryhmä Puskaradio Oulu suinkaan ole ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kaksi vuotta sitten se keräsi Oysin lastenosastoille runsaat 500 suklaakalenteria.

— Sen keräyksen toteutimme ilman Lastenklinikoiden Kummien apua, mutta tämänkertainen kokemus osoitti, että on järkevää jatkaa yhteistyötä Kummien kanssa, Terhi Vauhkonen toteaa.

— Puskaradio Oulu haluaa myös haastaa Suomen muut Puskaradio-ryhmät tekemään hyvää pienten potilaiden eteen. ●

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

HUOM! Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Jack & Jones

Laakkonen

Laatukoru

Jack & Jones lahjoittaa kampanjatuotteiden myynnistä 1 €/tuote Kummeille.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa. Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2018 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Tallink Silja Oy Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2018–31.12.2018 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yli 400 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Specsavers Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa 2018-2019.

Vileda lahjoittaa Kummit-kampanjatuotteiden myynnistä osuuden Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ●

T

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520. Kummit antaa testamenttilahjoittajille lakiapua testamentin laadinnassa.

62

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon? kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

•• •• •• •• •

Todistajat: Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina.

Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin.

Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Kaarina

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Testamenttiopas • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

PANIC-forskningen lyfter fram riskerna med dåliga levnadsvanor Vid Östra Finlands universitet i Kuopio har man redan i över tio år starkt satsat på PANICforskningen, vars huvudmål har varit förebyggande av typ 2 diabetes och artärsjukdomar.

Som metoder används riskgruppsidentifiering och riskminskning genom motionsoch näringshandledning.

P

ANIC-FORSKNINGEN (Physical Activity and Nutrition in Children) har under sex år fått understöd från den s.k. Fadderfonden som hör till Stiftelsen för pediatrisk forskning. I år var understödet 40 000 euro.

Forskningens pilotskede inleddes år 2006, och den egentliga forskningen började år 2007. Huvudforskare är Timo Lakka, professor i medicinsk fysiologi och specialistläkare inom inre medicin. Han arbetar på medicinska fakultetens biomedicinska enhet vid Östra Finlands universitet i Kuopio. 10-15 personer har arbetat i forskningsprojektets olika informationsinsamlings- och interventionsskeden.

Totalt har 30-40 forskare, inklusive samarbetspartner, varit involverade i forskningsgruppen.

Lyckad undersökning Den breda PANIC-forskningen har alltså redan pågått i över tio år.

– Vi är verkligen nöjda med vad vi åstadkommit. Det här är en lyckad undersökning, myser Timo Lakka.

Huvudbetoningen har från början legat på att i ett tidigt skede identifiera barn och unga som har en ökad risk för övervikt, typ 2 diabetes och artärsjukdomar, och att förebygga dessa sjukdomar med motions- och näringshandledning.

Nu har forskarna stora bevis på att motion, fysisk passivitet och kostvanor är kopplade till riskfaktorerna för övervikt, typ 2 diabetes och artärsjukdomar.

Forskningsmaterialet som samla64

www.kummit.fi • På svenska

des in i tiderna bestod av barn som var på väg att börja i första klass i grundskolan i Kuopio.

– Vi fick 70 procent av barnen med i undersökningen. Vårt forskningsmaterial utgör alltså ett ganska så representativt befolkningssampel, gläder sig Lakka över kohorten som innehöll totalt 506 personer.

Legitima resultat även nationellt sett Ett av de viktigaste resultaten som PANICforskningsgruppen hittills har kommit fram till är att barn samt medelålders och

åldrande vuxna har samma sorts anhopning av riskfaktorer för typ 2 diabetes och artärsjukdomar, dvs. samma metaboliska syndrom.

– Anhopningen av dessa riskfaktorer upptäcks redan hos barn: förhöjd kroppslig fetthalt, störningar i ämnesomsättningen av socker och fett, aningen förhöjt blodtryck, ett lindrigt infektionstillstånd i hela kroppen, aningen höga levervärden och en begynnande styvhet i artärerna, räknar Lakka upp.

– Anmärkningsvärt är att de flesta barn med denna anhopning av riskfaktorer ofta är överviktiga, rör sig mindre än genomsnittet, äter mer ohälsosamt och har dålig kondition. Dessa barn har alltså typiskt ohälsosamma levnadsvanor.

Forskningsmaterialet har alltså endast samlats in i Kuopio-området, men Timo Lakka tror fast på att forskningsresultaten är legitima även nationellt sett. Man har ju bl.a. fått liknande resultat i Åbo i STRIPoch LASERI-undersökningarna.

E-idrotten får nackhåren att resa sig Grundläggande forskningsrön visar att man med hjälp av motions- och kostinterventioner redan under de två första åren märkbart kunde bromsa upp förstadiet till typ 2 diabetes, dvs. utvecklandet av insulinresistens. Det går att minska betydligt genom förbättrade levnadsvanor.

I PANIC-forskningen har man genom handledning lyckats öka motionen och förbättra kostvanorna men man har inte kunnat minska på den fysiska passiviteten eller ens klart bromsa upp dess ökning.

– Tyvärr främjar vårt samhälle ofta sittande, dvs. den vanligaste fysiska passiviteten, beklagar Lakka.

– Man uppskattar t.ex. e-idrott alltmer. Jag anser att det inte är idrott alls utan en form av fysisk passivitet. E-idrotten får nackhåren att resa sig på mig, säger professor Lakka skarpt. ● Professor i medicinsk fysiologi och specialistläkare inom inre medicin Timo Lakka är PANIC-forskningens huvudforskare. Foto: Matti Hannula

Anu Rapeli är Faddrarnas nya verksamhetsledare Barnklinikernas Faddrar får en ny verksamhetsledare i januari.

Anu Rapeli har redan från tidigare stor erfarenhet från välgörenhetsbranschen. Anne Knaster, som ledde Faddrarnas verksamhet i åtta år, blir projektchef i Stiftelsen Nya barnsjukhusets stöd.

Anu Rapeli, som inleder sitt arbete som Faddrarnas verksamhetsledare i januari, är redan från tidigare en tungviktare inom evenemangsorganisering och välgörenhetsarbete.

Foto: Matti Hannula

A

NU RAPELI, 43, är hemma från Ulvila i Satakunda men bor numera i Esbo. Hon har MBAexamen i ledning av affärsverksamhet. Hennes familj består av äkta mannen samt av två söner, 8 och 12 år gamla, och en 14-årig dotter.

Anu Rapeli började arbeta i evenemangsorganisationer redan i tjugoårsåldern. Hon arbetade först på Management Events i cirka tio år och därefter fyra år som ledare för Kämp Groups marknadsförings- och kommunikationsteam. Som verksamhetsledare för Näsdagen-stiftelsen blev hon sedan väl bekant med välgörenhetsarbete.

– Jag var engagerad i välgörenhetsverksamhet redan under gymnasietiden och genast efter gymnasiet drömde jag om att arbeta med kommunikation inom välgörenhetssektorn. Men sedan förde livet mig i en annan riktning, konstaterar Rapeli. Hösten 2016 blev hon chef för det internationella eventföretaget Easyfairs Finlandskontor.

Signaler från alla håll När det blev offentligt att Barnklinikernas Faddrar behövde en ny verksamhetsledare började Anu Rapeli få signaler från olika håll.

– Först funderade jag egentligen inte på saken eftersom jag alltid förbundit mig väldigt starkt till mina arbetsgivare. Men då man ringde till mig direkt beslöt jag mig för att åka och höra mig för lite mera om denna intressanta uppgift. Och tur var det, konstaterar Rapeli.

– Som trebarnsmor själv vill jag vara med och arbeta för att bästa möjliga vård skall finnas tillgänglig för alla finländare.

Det mentalvårdsarbete som Faddrarna gör är också jätteviktigt, och det borde lyftas fram ännu mer i Finland, säger Rapeli.

– Jag tror att mina erfarenheter från Näsdagen har gett mig en solid grund för det här arbetet. Jag tycker verkligen om att entusiasmera andra och att utmana människor att arbeta tillsammans för den goda sakens skull, fortsätter Rapeli.

– Jag hoppas och tror att jag med min egen bakgrund har mycket att ge här.

Färdiga tyngdpunkter Anu Rapelis första målsättning är att bekanta sig med alla intressegrupper och att noggrant lyssna på vad de har att säga.

– Faddrarnas styrelse och kontorsteam har gjort ett bra arbete. Det är viktigt att tillsammans med dem och med klinikernas experter diskutera hur de ser på utvecklingen den närmaste framtiden och var det behövs hjälp mest. Vi måste fråga de viktigaste stödgrupperna, så som till exempel gåvogivarna, samarbetsföretagen och de s.k. kändisfaddrarna vad de

förväntar sig av Faddrarnas verksamhet.

Det arbete som Faddrarna gör har klara tyngdpunkter och jag tycker att de är bra.

Det är utgångsläget.

I välgörenhetsbranschen räcker det med ett ruttet äpple för att förstöra hela skörden för en lång tid framåt.

– En så genomskinlig verksamhet som möjligt och en bred rapportering av konkreta resultat är en absolut förutsättning för verksamheten, konstaterar Rapeli.

– Kummit-tidningen är i det avseendet ett viktigt informationsverktyg ut till den stora allmänheten, betonar Rapeli, som i och med verksamhetsledarskapet också blir Kummit-tidningens chefredaktör. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla taas runsaasti tapahtumia ensi vuonna Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2019 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Tanssitapahtuma järjestetään Helsingin lastenklinikan pienten potilaiden hyväksi.

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

29.3.2019 Hyväntekeväisyysgaala, Turku

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Tapahtumalla kerätään varoja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan hyväksi.

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

15.2.2019 Valentine’s Swing , Apollo, Helsinki

Kummien PADEL-turnaus pelataan ensi kesänä jo kolmatta kertaa. Se on yrityksille kiva mahdollisuus osallistua ja pelata yhdessä julkkiskummien kanssa pienten potilaiden hyväksi. Alkupelit pelataan Espoon Kilossa ja finaalit Hernesaaren rannassa runsaine oheisohjelmineen.

Elokuu 2019 Kummit Golf, Hirsala

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa taas Hartwall Arenassa. Vuoden 2019 tapahtuma on kaikkiaan jo 25. Elämä Lapselle -konsertti.

Joulukuu 2019 Kummien Joulu -kirkkokonsertti, Helsinki ja Oulu Kummien joulunalusajan kirkkokonsertit järjestetään ensi vuonna Helsingissä ja Oulussa. Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien juhlavuoden ohjelmassa on paljon muuta. Niistä enemmän vuoden 2019 ensimmäisessä, huhtikuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

ISTÖME

R

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Marraskuu 2019 JouluMielelle -konsertti JouluMielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Paikka ja tarkempi aika ovat vielä avoimia. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

R PÄ

M

I

11.9.2019 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki

Painopaikka KK

Hirsalassa jo 12. peräkkäisenä vuonna järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

YM

13.6.2019 PADEL-tapahtuma, Kilo, Espoo ja Hernesaari, Helsinki

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

KRUUNAA JUHLASI UNOHTUMATTOMALLA ILOTULITUKSELLA!

WWW.ILOTULITUS.FI

Kaunis kiitos avustasi!