Kummit-lehti 4/2017

L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

Kummit

4/2017 www.kummit.ďŹ

Lasten keliakia tutkimuskohteena

Kiitos

kun autoit vuonna 2017!

Saara Aaltokin

SAIRAIDEN LASTEN ASIALLA

12-16 Vahtolaisen 15-vuotiaan Waldemar Lindblomin aivoista löytyi yhdeksän vuotta sitten kasvain, astrosytooma.

Se saatiin suurimmaksi osaksi leikattua pois. Sen jälkeen seurasi seitsemän vuotta oireetonta aikaa. Kunnes kaksi vuotta sitten kasvaimen jäänteessä havaittiin muutos. Seurasi kolme uutta operaatiota ja niiden seurauksena kaksi aivotulehdusta. Nyt Waldemar elää normaalia teini-ikäisen elämää – tosin pieni aukko kallossaan.

Waldemarin selviytymistarinan vaiheista voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 4/17 • 21. vuosikerta www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8 12

KATRI LINDFORS Keliakiatutkijoilla pähkinä purtavana WALDEMAR LINDBLOM Selviytymistarinamme sankari

43

KONSERTTI TURUN TUOMIOKIRKOSSA Tuotto TYKSin Lasten ja nuorten klinikalle

44

ARVO YLPPÖ -MITALI JAETTIIN Lastentautien tutkimussäätiö palkitsi myös nuoria tutkijoita

48

JOULUMIELELLE-KONSERTTI Kansikuvahenkilömme Saara Aalto kirkkaimpana tähtenä

57

KUMMIT KIRKOSSA Kummien kirkkokonsertit taas kolmessa kaupungissa

KUMPPANIT: 11

VUOHELAN HERKKU Gluteeniton leipomo tukee keliakiatutkimusta

28

MARTTALIITTO Martat peittotalkoissa pikkupotilaiden hyväksi

30

TALLINK SILJA Kuusi perhettä pääsi taas risteilemään

VAKIOPALSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

33

TALLINK SILJA TAYS sai merkittävän lahjoituksen

5

38

LIGHTNEER Hiukkasfysiikkaa sairaalakoulussa vaivihkaa

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

40

ELIXIA ELIXIA järjesti perhepäivän liikuntakeskuksissaan

41

POSTNORD Pikkupotilaiden joulupaketit taas varmasti perille

47

VILEDA Vileda tukee yhä lasten ja nuorten mielenterveystyötä

TAPAHTUMAT:

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

62

KUMMIVIERASKYNÄ Kolumnistina Kalevi Tuominen

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

20

JOULUJUHLA KLINIKALLA Roschier-tontut perinteisesti pukin apuna

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

22

RÄPPÄRIT SALIBANDYKENTÄLLÄ Tero Tiitu ja räp-tähdet psykkanuorten pelikavereina

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

24

TÄRKEIN TYÖPÄIVÄ Osuuspankkilaiset vapaaehtoisina Oulussa

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

25

ÄITIEN HEMMOTTELU Kuusi äitiä hemmoteltavina Helsingissä

42

KLINIKKALAPSET TEMPPUILEMASSA Duudsonit Activity Park avattiin Espooseen

8-10

KIMURANTIN SAIRAUDEN KIMPUSSA Katri Lindfors on yksi Tampereen yliopistossa toimivan Keliakiatutkimuskeskuksen kokeneimmista tutkijoista.

25-28

ÄITEJÄ HEMMOTELTIIN Kuusi äitiä HUS-alueelta kutsuttiin marraskuussa Helsinkiin hemmoteltaviksi.

Uintiakin oli ohjelmassa.

44-45

MUUT: 55

KONSERTTI-INSERTTIÄ TEKEMÄSSÄ Mikko Leppilampi ja kumppanit Ylläksellä KANNEN KUVA: RIIKKA VAAHTERA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

ARVOSTETTU PALKINTO ABMANILLE Lastentautien tutkimussäätiö jakaa joka viides vuosi arvostetun lastentautien alan tutkimuspalkinnon, Arvo Ylppö -mitalin, johon liittyy merkittävä apuraha. Tällä kertaa sen sai amerikkalainen Steven H. Abman (kuvassa vas.).

48-53

JOULUMIELELLE Kummien perinteisen joulukonsertin tapahtumapaikkana oli tällä kertaa Kulttuuritalo Helsingissä. Artistikattaus oli ykkösluokkaa aina Saara Aallosta ja Tomas Ledinistä (kuvassa) lähtien.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Joulun tunnelmaa aalloilla Siljan valkoiset laivat vievät sinut todelliseen juhlatunnelmaan jo ennen joulua, ja vielä joulun jälkeenkin. Rentoudu hyvän viihteen parissa, tee edullisia merihintaisia lahjaostoksia ja nauti kiireettömästä yhdessäolosta.

VARAA AIKAA YHDESSÄ SILJA.FI

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Aktiivisena yhteiskunnallisessa keskustelussa

Aktiv i samhällsdiskussionen

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIENKIN VUOSI on vaihtumassa pian uuteen – 25-vuotisjuhlavuoteemme – ja on hyvä hetki tehdä yhteenvetoa, mitä vuosi 2017 meille kaikille pienten potilaiden hyväksi työtä tekeville, niin vapaaehtoisille kuin myös Kummeille antoi.

ÅRET NÄRMAR SIG SITT SLUT också för Barnklinikernas Faddrar, vilket betyder att vi snart går in i vårt 25-årsjubileumsår. Det är således lämpligt att sammanfatta vad år 2017 bjöd på åt alla oss som arbetar för de små patienternas bästa, såväl frivilliga som Faddrar.

Tapahtumiltaan monipolinen vuotemme huipentui joulun ajan kirkkokonsertteihin, joita toteutettiin jälleen kolmella eri paikkakunnalla, sekä juhlavaan JouluMielelle-konserttiin. Se järjestettiin tällä kertaa Kulttuuritalolla Helsingissä ja nähtiin MTV3:lla viikko ennen joulua.

Olemme kärjessä konserttien tunnettuudessa, mikä näkyy sekä hyvinä katsojalukuina että tuotantoyhtiöiden kiinnostuksena osallistua taltiointeihin ja suorien lähetysten tekemiseen paikan päällä.

Olemme kiitollisia voidessamme organisoida ja toteuttaa myös lahjoittajillemme mielihyvää konserttien muodossa.

Vi hade ett mångsidigt år med många olika evenemang. Året kulminerade i julkyrkokonserterna, som igen uppfördes på tre olika orter, och i den festliga JouluMielelle-konserten. Den ordnades den här gången på Kulturhuset i Helsingfors och kunde ses på MTV3 en vecka före jul.

När det gäller hur väl man känner till våra konserter ligger vi i topp, vilket kan ses både i de höga tittarsiffrorna och i produktionsbolagens intresse att filma konserterna och göra direktsändningar. Vi är tacksamma att vi i form av konserter kan ordna och skänka glädje också till våra gåvogivare.

Lahjoituksia on tänäkin vuonna tullut runsaasti niin rahana kuin myös tuotteina ja elämyksinä pienille potilaille. Rahalahjoitukset jaamme sääntöjemme sekä kohdistustoiveiden ja -tarpeiden mukaisesti, ja tänä vuonna katseet on käännetty erityisesti lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Lastenklinikoiden Kummit on ollut aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa liittyen perheiden hyvinvointiin, ja teetimme Taloustutkimuksella selvityksen liittyen perheiden hyvinvointiin tilanteessa, missä yksi perheenjäsen sairastuu. Tästä tutkimuksesta kerroimme Kummitlehden numerossa 3/2017. Asia kiinnosti myös mediaa, ja keskustelua jatkettiin Ylen A-studiossa toimittaja Kirsi Heikelin johdolla. Me Kummeissa pidämme äärimmäisen tärkeänä, että SOTEuudistuksen aikana huomioidaan erityisesti edelleen kasvavat mielenterveysongelmat lasten ja nuorten keskuudessa. Tämä tarkoittaa, että vastuu toimivista hoitoketjuista on todella selkeä jokaisella maakunnalla. Hoitoketju pitää sisällään päivystyksen oikean resurssoinnin vähintään yhdellä psykiatrisella hoitajalla, matalan hoitoon pääsyn kynnyksen sekä jatkohoidon ja seurannan.

Joulun lähestyessä on aika kiittää teitä, hyvät lahjoittajat. Tukenne on todella merkityksellistä, ja olemme kiitollisia Teille – aivan jokaiselle.

Kummien henkilökunta pidetään pienenä, ja se on mahdollista vain siten, että meillä on suurisydämisiä vapaaehtoistyöntekijöitä auttamassa. Lämmin kiitos ajastanne! Yhteistyökumppaniemme määrä on kasvanut, ja uusien yritysten lisäksi iloksemme myös pidempiaikaiset kumppanimme ovat edelleen innokkaasti mukana tässä auttamistyössä. Yritysyhteistyö on kumppanuutta molemmin puolin. Se näkyy usein myös yrityksen parempana yrityskuvana – yhteistyö Kummien kanssa huomataan.

Vuodenvaihteen jälkeen alkaa ’Kummit 25 vuotta’ -tapahtumiemme aktiivinen valmistelu. Tuttujen tapahtumien – kuten Hirsala Golfin ja Elämä Lapselle -konsertin – lisäksi on tulossa taas uusiakin tapahtumia. Näistä kaikista enemmän seuraavassa lehdessämme, joka ilmestyy huhtikuun alussa.

Kiitos tästä vuodesta, ja jatketaan yhdessä myös vuonna 2018!

Anne Knaster toiminnanjohtaja

Även i år har vi fått in rikligt med donationer såväl i pengar som i form av produkter och upplevelser för de små patienterna. Vi fördelar penninggåvorna i enlighet med våra regler och enligt uttryckta fördelningsönskemål och -behov och i år har vi speciellt fokuserat på att förbättra barns och ungas mentala hälsa. Barnklinikernas Faddrar har aktivt deltagit i samhällsdebatten angående familjers goda hälsa och vi lät Taloustutkimus göra en utredning över hur det påverkar hela familjens hälsa när en familjemedlem insjuknar. Vi berättade om utredningen i Kummit-tidningen nummer 3/2017. Även media var intresserade och diskussionen fördes vidare i Yles A-studio under ledning av Kirsi Heikel. Vi i Faddrarna ser det som oerhört viktigt att man i SOTE-reformen speciellt tar de ökande mentalvårdsproblemen bland barn och unga i beaktande. Det innebär att ansvaret för fungerande vårdkedjor är mycket tydligt i varje landskommun. Förutom rätt resursfördelning så att jouren har minst en psykiatrisk vårdare innehåller vårdkedjan en låg tröskel för att få vård samt fortsatt vård och uppföljning.

När julen nu närmar sig är det dags att tacka er, bästa gåvogivare.

Ert stöd är verkligen viktigt och vi är tacksamma till precis var och en av er. Faddrarnas personal kan hållas liten och det är endast möjligt tack vare att vi har frivilliga arbetare med stora hjärtan som hjälper oss. Varmt tack för all er tid! Antalet samarbetspartners har ökat och utöver nya företag är även våra långvariga partners till vår stora glädje fortfarande engagerat med i detta hjälparbete. Företagssamarbete är ömsesidigt partnerskap.

Det syns ofta också i en förbättrad företagsbild – samarbetet med Faddrarna går inte obemärkt förbi.

Efter årsskiftet inleds det aktiva förberedandet av våra ’Faddrarna 25 år’-evenemang. Utöver bekanta evenemang – så som Hirsala Golf och Livet för Barn-konserten – bjuder vi också på nya evenemang. Mer om detta i vår nästa tidning som kommer ut i början av april. I Kummit-tidningen finns det alltid också artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Tack för det här året, och låt oss fortsätta tillsammans också år 2018!

Anne Knaster verksamhetsledare Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Katri Lindfors on toiminut jo parikymmentä vuotta tutkijana Tampereen yliopistossa keliakiatutkimusryhmässä.

Kimurantti sairaus kiehtoo tutkijoita

Kohti yksilöityä diagnostiikkaa lapsuusiän keliakiassa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Keliakia on ainakin tähänastisen tutkimustiedon mukaan parantumaton mutta hoidettavissa oleva tauti. Silti – tai ehkä juuri siksi – keliakia kiehtoo tutkijoita, muun muassa Tampereen yliopistossa työskentelevää Katri Lindforsia.

Hän sai tälle vuodelle Lastentautien tutkimussäätiön ns.

Kummit-rahastosta 40 000 euron apurahan lapsuusiän keliakialle altistavien geneettisten tekijöiden tutkimiseen.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

RITOTEN KATRI LINDFORSIN ARVOKASTA keliakiatutkimustyötä mahdollistaa Sigrid Juséliuksen säätiön vuosi sitten myöntämä 400 000 euron suuruinen kolmivuotinen ’Varttuneen tutkijan apuraha’. Puolitoista vuotta sitten Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen alaisuuteen perustettiin Keliakiatutkimuskeskus. Sisätautiopin professorin, keliakiatutkija Katri Kaukisen johtamassa keskuksessa on viisi senioritutkijaa, Lindfors heidän joukossaan, ja kaikkiaan kymmeniä tutkijoita, sekä kliinikoita että ns. perustutkijoita.

E

”

Refluksitauti tai ummetus saattavat olla yksi keliakian oire, mutta onneksi nämä vaivat helpottavat gluteenittomalla ruokavaliohoidolla.

Ilmiasu vaihtelee Pirkkalasta lähtöisin oleva Katri Lindfors on toiminut jo 20 vuotta tutkijana Tampereen yliopistossa keliakiatutkimusryhmässä. Hän opiskeli Turussa, mistä valmistui biologiksi vuonna 1998. Sitä edeltävänä vuonna Lindfors oli aloittanut gradun tekemisen Tampereella. Filosofian tohtorin väitöskirjansa hän teki ohutsuolen toiminnasta.

– Se ei varsinaisesti käsitellyt keliakiaa, mutta väiteltyäni rupesin sitä tutkimaan.

Vuonna 2009 Suomen Keliakialiitto palkitsi Lindforsin Vuoden tutkijana. Hän on tutkinut niin aikuisten kuin lastenkin keliakiaa.

– Keliakia voi puhjeta yhtä lailla lapsilla kuin iäkkäämmillä ihmisillä. Ilmiasu vaihtelee suolistovaivoista esimerkiksi iho-ongelmiin, Lindfors toteaa.

– Me keliakiatutkijat uskomme, että keliakian eri ilmenemismuodoissa on tekijöitä, jotka liittyvät vain kyseiseen ilmiasuun. Mutta on myös kaikille ilmiasuille yhteisiä tekijöitä, jotka pystytään tunnistamaan tutkimalla isompaa ryhmää.

”

â Lindfors sai tälle vuodelle Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummit-rahastosta 40 000 euron apurahan lapsuusiän keliakialle altistavien geneettisten tekijöiden tutkimiseen.

– Esimerkiksi jos 1990-luvun lopulla olisimme halunneet tutkia tuhannen potilaan kohortista perimää, menetelmät olisivat olleet niin kömpelöitä ja hitaita, että olisimme varmaan edelleen kyseisen kohortin kimpussa, Lindfors naurahtaa.

– ”Big data” on nykypäivää. Potilasmäärät ovat suuria ja niistä tuotettava tietomäärä valtaisaa.

Keliakiaan ei ole lääkettä, eikä keliakia koskaan parane. Viisasten kivi on siinä mielessä vielä pahasti hukassa, jos lainkaan olemassakaan.

– Maailmalla on käynnissä tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään, voidaanko keliakiaa hoitaa muilla keinoin kuin dieetillä, yliopistotutkija Lindfors tietää.

– Mutta ne eivät ole vielä potilaita hyödyttävässä vaiheessa. Ensimmäinen lääkkeellinen hoito tullee olemaan gluteenittoman dieetin lisänä oleva tukihoito.

Mutta sekään ei ole ihan lähitulevaisuutta, koska lääkekehitys itsessään vie todella pitkän ajan.

Yhteen hiileen Ilman sairaalan – Tampereen yliopiston tapauksessa TAYSin – kanssa tehtävää yhteistyötä keliakiatutkimus ei tietenkään olisi mahdollista.

– Keliakiatutkimuskeskuksemme kliinikoiden keräämät potilasaineistot ja -materiaalit mahdollistavat myös perustutkimuksen tekemisen. Yksi keskuksemme vahvuus on, että meillä on monenlaista osaajaa, jotka puhaltavat yhteen hiileen, Katri Lindfors myhäilee.

LTS:n Kummit-rahastosta saadun apurahan turvin Lindfors on siis tutkinut, miksi keliakia puhkeaa joillekin jo lapsuusiässä.

– Kliinikkomme ovat keränneet ison potilasaineiston, jossa on toistatuhatta keliaakikkoa. Heistä noin 150:llä keliakia on diagnosoitu lapsuusiässä.

Tämän materiaalin avulla pystymme selvittämään, altistavatko tietyt perinnölliset tekijät keliakian puhkeamiselle jo lapsuusiässä.

Refluksitauti kenties oire Puhjetakseen keliakia vaatii perinnöllisen alttiuden, mutta myös sen, että lapsi syö viljatuotteita.

Sen vuoksi keliakia ei voi puhjeta imeväisikäiselle.

Nuorimmat keliakiapotilaat diagnosoidaan vuoden iässä, mutta näin nuoria potilaita löytyy onneksi vain harvoin.

– Refluksitauti tai ummetus saattavat olla yksi keliakian oire, mutta onneksi nämä vaivat helpottavat gluteenittomalla ruokavaliohoidolla, Lindfors sanoo.

Erilaiset vatsavaivat ovat lapsellakin tyypillisimmät keliakian oireet.

– Myös anemia voi olla yksi keliakian viite. Mutta kaiken kaikkiaan oirekirjo on varsin laaja, ja oireetontakin keliakiaa on olemassa. ”Big data” Keliakiatutkimusmenetelmät ovat Lindforsin 20-vuotisen tutkijanuran aikana merkittävästi parantuneet. kertoo • www.kummit.fi

9

Suomi ja Ruotsi kärkimaita Lindforsin ei pitkään tarvitse pohtia vastausta kysymykseen, mikä häntä keliakian tutkimisessa kiehtoo.

– 40 prosentilla suomalaisista on alttius sairastua keliakiaan. Kuitenkin vain noin yksi prosentti lapsista ja hieman yli kaksi prosenttia koko väestöstä sairastuu. Suurimman perinnöllisen alttiustekijän lisäksi täytyy olla muitakin tekijöitä, kenties muita perintötekijöitä tai ympäristötekijöitä. Kiehtova kysymys on myös, onko suojaavia tekijöitä, sanoo Lindfors, jolla on itselläänkin keliakia-alttius mutta ei keliakiaa.

– Ainakaan vielä.

Suomi ja eritoten Ruotsi ovat keliakiaa sairastavien prosentuaalisella lukumäärällä mitattuna maailman kärkimaita. Seulontatutkimusten mukaan keliakiaa sairastaa 1-2 prosenttia suomalaisista, osa heistä tietämättään. Alle 16-vuotiaita keliaakikkoja on noin 1600.

– Selkeissä tapauksissa keliakiadiagnostiikka on aika helppoa ja suoraviivaista. Mutta on diagnostisesti hankaliakin tapauksia, Lindfors toteaa.

Hyviäkin uutisia Jos ja kun lähitulevaisuus ei tuo tullessaan keliakiaoireita lieventäviä lääkkeitä, niin tutkimusmenetelmien suhteen on potilaille sentään tiedossa hyviä uutisia.

– Vielä tällä hetkellä keliakiadiagnostiikka vaatii koepalojen ottamisen gastroskopian eli mahasuolikanavan tähystyksen yhteydessä. Varsinkin lapsilla se on ikävä toimenpide, koska heidät on sen ajaksi nukutettava, Lindfors kertoo.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

á Katri Lindfors tarkkailee Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen laboratoriossa, kun laborantti Soili Peltomäki pipetoi näytteitä.

– Euroopassa lasten gastroenterologien organisaatio on jo ehdottanut, että lapsille, joilla on seerumissa korkeat vasta-ainetahot sekä keliakiaan sopiva oirekuva, voitaisiin tehdä diagnoosi ilman koepaloja. Suomi ei ole vielä lähtenyt mukaan näihin kriteereihin, mutta meillä on asiasta myönteistä tutkimusnäyttöä, ja aiomme tutkia, voitaisiinko tällaista noninvasiivista diagnostiikkaa käyttää myös aikuisilla. Maailma on joka tapauksessa menossa siihen suuntaan.

Hidasta etenemistä Jokin aika sitten keliaakikkojen määrä näytti olevan jostain syystä lisääntymässä, mutta sittemmin tilanne on tasaantunut.

– Ymmärrys taudin kehittymisestä kasvaa koko ajan, mutta verrattain hitaasti, toteaa Lindfors, jonka ryhmässä Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen moderneissa tiloissa työskentelee neljä perustutkijaa.

– Yhteisenä tavoitteenamme on parantaa ja nopeuttaa keliakian diagnostiikkaa, lisätä taudin ymmärrystä sekä parantaa hoitoa, Lindfors hymyilee tietäen hyvin, että heillä on melkoinen pähkinä purtavanaan.

Keliakian kimuranttisuudesta kertoo Mistä lasten lääketieteen omalta osaltaan seuraavakin Lindforsin aiheesta haluat lukea kertoma fakta: – Karjalan alueella tutkittiin taanKummit-lehdestä noin keliaakikkojen lukumäärää sekä asiantuntija-artikkelin?

Venäjän että Suomen puolelta. Venäjän Kerro se osoitteessa puolella keliakian esiintyvyys oli merkummit@kummit.fi kittävästi vähäisempää. Eron syistä on olemassa vain arvailuja. ●

Gluteenittomalta kumppanilta 10 000 euron lahjoitus

LAHJOITUS

Vuohelan Herkku tukee lasten gastroenterologian tutkimusta Gluteenittomiin leipomotuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku Oy on ollut Lastenklinikoiden Kummien kumppanina keväästä 2016.

Pakastettujen riisipiirakoiden myyntituotosta eriytetty ensimmäisen sopimuskauden lahjoitussumma oli 10 000 euroa. Lasten gastroenterologian tutkimukseen kohdistettavan lahjoituksen merkeissä Vuohelan Herkun myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Heikkilä vieraili marraskuussa Helsingin Lastenklinikalla.

UOHELAN HERKKU OY (aiemmin Vuohelan Herkkupuoti) on perustettu Joutsassa vuonna 1989 yrityksen toimitusjohtajana edelleenkin työskentelevän Pirkko Hämäläisen pienimuotoiseksi sivuelinkeinoksi. Vuonna 2003 ympyrät suurenivat, ja neljä vuotta myöhemmin Vuohelan Herkku muutti Hartolaan. Nyt yritykselle on parhaillaan rakenteilla uudet, noin 6000 neliön tilat Lahteen, minne kaikki toiminnot siirretään syksyllä 2018.

V

Hartolan leipomossa työskentelee tätä nykyä noin 65 henkilöä. Lahdessa tarve tulee olemaan noin 80. Uusia työntekijöitä joudutaan siis rekrytoimaan.

– Hartolassa kuitenkin jatkaa Vuohelan Herkun omistama, aivan 4-tien varressa sijaitseva kahvila-ravintola La Kar de Mumma, kertoo Heikkilä, keliaakikko itsekin, kuten myös toimitusjohtaja Hämäläinen.

– Keliakiaa ei meillä kuitenkaan rekrytointivaiheessa edellytetä, Heikkilä heittää.

æ Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (vas.), Vuohelan Herkun myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Heikkilä ja Lastenklinikan ortopedian ja traumatologian osasto K8:n osastonhoitaja Eeva Heikkilä poseerasivat tyytyväisinä sekä lahjoituksesta että jatkosopimuksesta.

Turvallisia tuotteita Pirkko Hämäläisellä keliakia diagnosoitiin vuosituhannen alussa. Sitä ennen hän oli leiponut ”normaalisti” vehnäjauhoilla ja voittanut karjalanpiirakoiden teon Suomen mestaruudenkin. Hämäläisen oma keliakia poiki muutoksen yrityksen toimintaideaan. Vuohelan Herkun tiloissa ei käsitellä vehnää missään muodossa, mikä takaa tuotteiden turvallisuuden.

Jo vuonna 2003 Keliakialiitto valitsi Hämäläisen tattarilimpun Vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi. Tätä nykyä Vuohelan Herkku on yksi Suomen suurimpia pelkästään gluteenittomia tuotteita valmistava leipomo. Tuotteita kuljetetaan ympäri Suomen, ja yritys myy myös Farinajauhoja ja -jauhoseoksia.

Lastenklinikoiden Kummit ja Vuohelan Herkku allekirjoittivat alkusyksystä vuoden mittaisen jatkosopimuksen kumppanuudesta. Teemu-nallen kuva koristaa siis jatkossakin Vuohelan Herkun pakastettujen riisipiirakoiden pakkauksia. Ja lasten keliakian tutkimus saa myös vuoden päästä merkittävää rahallista tukea Vuohelan Herkulta. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Oman pihan omenat eivät pitäneetkään lääkäreitä loitolla

Aivokasvain on ollut

Waldemarille viheliäinen vitsaus

TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA LINDBLOMIEN ARKISTO

”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla”, kuuluu vanhan kansan terveyshokema.

Vahdolla Ruskon kunnassa VarsinaisSuomessa asuvan Lindblomin perheen kotipihan omenapuista riittää runsaasti satoa. Esikoinen Waldemar, 15, syökin omenoita mielellään. Mutta ”Waldella” vajaat kymmenen vuotta sitten diagnosoitu aivokasvain ja hänelle operaatioiden seurauksena tulleet aivotulehdukset ovat päässeet moneen otteeseen järkyttämään perheen mielenrauhaa.

IVOKASVAIN DIAGNOSOITIIN Waldemarin ollessa 5-vuotias.

– Hän sai päiväkodissa poissaolo- ja oksennuskohtauksia. Se ei kuitenkaan tuntunut olevan vatsatautia tai muuta vastaavaa, Waldemarin äiti Taina Lindblom kertoo.

– Kun Waldemar sitten kerran oli pysähtynyt ja jäänyt pitkäksi aikaa tuijottamaan ylöspäin, hoitajat päättelivät, ettei kaikki todellakaan ole kunnossa.

Lähdimme viemään Waldemaria Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Ensin epäiltiin epilepsiaa. Mutta magneettikuvat kertoivat, että Waldemarilla on aivokasvain, astrosytooma.

– 50 sentin kolikon kokoinen. Se oli tukkinut tiehyet niin, etteivät aivonesteet päässeet kunnolla kulkemaan.

A

ä Waldemar operoitiin huhtikuun 2008 lopulla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kahdesti.

Ensimmäisistä oireista diagnoosiin ehti kulua pari kuukautta. Waldemar muistaa itsekin miltä tuntui, kun oireet ilmenivät.

– Tuli hassu olo. Jäin tuijottamaan jotakin, en kuullut mitään. Sitten oksensin.

– Minulle tilanne oli erityisen hirvittävä, ennen kuin oikea diagnoosikaan oli selvillä, Waldemarin isä Christian Lindblom kertoo.

– Olin työmatkalla Ukrainassa. En päässyt millään pois sieltä, vaikka olisin halunnut.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Waldemarin aivojen tilannetta kontrolloitiin puolen vuoden välein, ja hän oli ollut seitsemän vuotta täysin oireeton. Sitten kesällä 2015 havaittiin jäljelle jääneen kasvaimen toisessa ”korvassa” pieni muutos.

”

Säästävä periaate Huhtikuun 17. päivä 2008 neurokirurgian dosentti Seppo Juvela operoi Waldemarin TYKSissä otsalohkon kautta.

– Juvela luonnehti tekevänsä mieluummin säästäviä leikkauksia kuin että ottaisi liikaa pois ja vahingoittaisi aivoja, Taina Lindblom muistaa.

– Kasvain oli jäniksen pään mallinen. Juvela jätti ”korvat”.

Mutta kasvain oli niin pahassa paikassa, että Juvelan oli tehtävä uusi leikkaus jo 11 päivää myöhemmin.

– Ehdimme jo huokaista, että nyt se on ohi, kun tulikin tieto, että leikataan saman tien samaa kanavaa pitkin uudestaan, Christian Lindblom muistelee.

Leikkausten jäljiltä Waldemarin silmät mustuivat ja muurautuivat umpeen.

– Mutta kyllä hän jo teho-osastolla silti telkkaria katseli ja oppi siellä pelaamaan tietokonepelejäkin, Taina-äiti muistaa.

Jalkapalloilu jäi Lapset toipuvat useimmiten todella nopeasti. Niin Waldemarkin. Hän oli juuri ennen sairastumistaan

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

â – Meidän perheessämme pysähdytään kuulemaan tutkimustuloksia aina puolen vuoden välein, muuten eletään ihanaa tavallista arkea joka päivä, sanoo isä Christian Lindblom Taina-äidin, Waldemarin ja Wilma-Lotan myötäillessä.

aloittanut jalkapalloilun Ruskon Pallossa ja palasi melko pian aivoleikkausten jälkeen harjoituksiin.

D-juniori-ikäisenä ”Walde” siirtyi Turun Interiin, harjoitteli pari kautta 3-4 kertaa viikossa plus pelit siihen päälle. Mutta runsaat kaksi vuotta sitten ajoittain ehkä hieman liiankin intensiivinen jalkapalloharrastus jäi.

– Tuli pitkä tauko. Toiset menivät kehityksessä ohi, Taina Lindblom toteaa.

Pitkän tauon aiheutti uusi aivoleikkaus ja sitä seuranneet aivotulehdukset.

– Waldemarin aivojen tilannetta kontrolloitiin puolen vuoden välein, ja hän oli ollut seitsemän vuotta täysin oireeton. Sitten kesällä 2015 havaittiin jäljelle jääneen kasvaimen toisessa ”korvassa” pieni muutos.

Edessä oli taas leikkaus. Se tehtiin 25. elokuuta.

Niinpä 30.8.2002 syntynyt Waldemar joutui viettämään 13-vuotissynttäreitään sairaalassa.

Sokki koko perheelle Toinen aiemmin jäljelle jääneistä pallukoista poistettiin onnistuneesti, sillä kertaa takaraivon kautta.

Sen vuoksi tuossa elokuussa 2015 tehdyssä ope-

á Waldemar ehti harrastaa aktiivisesti jalkapalloa useamman vuoden, joista kaksi viimeisintä turkulaisen FC Interin väreissä. Tämä kuva on keväältä 2014.

raatiossa Waldemarin kallosta oli poistettava palanen, joka sitten kiinnitettiin takaisin paikoilleen. Muutaman viikon kuluttua, kun Waldemar oli jo kotiutunut ja ehtinyt käydä pari päivää kouluakin, hänelle tuli erittäin kova päänsärky.

– Minä luulin sitä migreenikohtaukseksi. Mutta päänsärky johtuikin siitä, että Waldemarin aivoista oli tulehtunut kolmasosa. Se oli vakavampi paikka, Taina Lindblom kertaa.

– Kallonpalanen otettiin nopeasti pois, Waldemarille tehtiin selkäydinpunktio ja sitten aivohuuhteluita. Antibioottia annettiin suoraan suoneen. Verenkierron vilkastuttamiseksi hän sai myös happipainehoitoa.

Waldemar oli teho-osastolla melko pitkään ja sairaalassa sillä erää kaiken kaikkiaan pari kuukautta. Sairaalakoulun opettaja alkoi käydä Waldemarin luona, jotta Waldemar ei ”putoaisi kelkasta”.

Kun ensimmäiset, vuonna 2008 tehdyt aivoleikkaukset sujuivat niin hyvin, olivat kahden vuoden takaisen operaation jälkiseuraukset melkoinen sokki koko perheelle aina neljä vuotta nuorempaa pikkusisko Wilma-Lottaa myöten. WilmaLotta oli isoveljelle tehtyjen ensimmäisten operaatioiden aikaan vielä niin pieni, ettei silloin ymmärtänyt, mikä oli menossa.

– Varsinkin antibioottikanyylien laittaminen tuntui tosi rasittavalta. Silloin Waldemar tuntui sängyssään todella pieneltä, Taina-äiti toteaa yhä muistelustaan hieman liikuttuen.

Waldemar ei kuitenkaan missään vaiheessa menettänyt liikuntakykyään, ja varsin pian, kun hänet pieneen sairaalahuoneeseen ”kahlinnut” karanteeni oli purettu, Waldemar pääsi ulkoilemaan, ensin hieman lyhyemmiksi ja pikku hiljaa pidemmiksi jaksoiksi.

Waldemar ehti olla kolmisen viikkoa kotona, kun aivotulehdus iski taas. Biolasi poistettiin maaliskuun lopulla.

– Neurokirurgi Juri Kivelev kertoi, että jos aivot ovat kerran tulehtuneet, on uusimisen todennäköisyys monikymmenprosenttinen, Christian Lindblom sanoo.

– Juuri syksyllä kävimme keskustelemassa, miten edetään. Waldemar sai itse päättää, ja nyt hänellä on ainakin toistaiseksi reikä päässään. Ei se estä menoa millään lailla, mutta onhan se pieni henkinen rasite koko perheelle.

– Ihan normaalia elämää elän. Ei ole mitään ongelmia, Waldemar vakuuttaa.

Periaatteessa hän voisi taas harrastaa jalkapalloakin.

– Mutta ei siihen enää löydy motivaatiota.

Nyt Waldemarin vapaa-ajan täyttävät muut normaalit 15-vuotiaan pojan harrastukset – siis hyvät sellaiset.

– Sanoisin, että hän elää 100-prosenttista teinin elämää, Christian-isä luonnehtii.

– Kavereita riittää ja koulu sujuu hyvin, Tainaäiti toteaa. Waldemar käy Ruskon yläasteen yhdeksättä luokkaa.

Lindblomien kotipihan omenapuista riittää syksyisin runsaasti poimittavaa.

Sataprosenttista teinielämää Waldemar kotiutettiin aukko kallossaan. Aukko sovittiin paikattavaksi biolasilla. Korjausleikkaus tehtiin viime helmikuun puolivälissä. Sen jälkeen Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Sisarukset Waldemar ja Wilma-Lotta ovat hyvää pataa keskenään.

– Sopivan kokoinen ikäero, Taina-äiti tuumaa heidän keskinäisen harmoniansa reseptistä.

– Lukioon aion mennä, Waldemar kertoo suunnitelmistaan. Toteutuessaan ne edellyttävät tiivistä matkustamista Vahdon ja Turun tai Vahdon ja Raision välillä.

– Pidemmällä tähtäimellä ajatellen joidenkin harvojen ammattien kohdalla Waldemarilta taitavat portit olla sulkeutuneet, kun aivoja on operoitu, Taina tuumii. ”Korva” kontrollissa Waldemarin aivoissa olleesta, jäniksen pään muotoisesta astrosytoomasta on edelleen jäljellä se toinen ”korva”.

– Sitä kontrolloidaan puolen vuoden välein, Taina Lindblom kertoo ja kehuu Waldemarin TYKSissä saamaa hoitoa: – Ammattitaitoista ja hienoa toimintaa, ja meidät pidetään ajan tasalla koko ajan.

Kun ensimmäisestä leikkauksesta ensi vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta, aletaan tutkia tuolloin otettuja näytteitä, jotta selvitetään, onko mahdollisesti kyseessä sellainen muunnos, joka näivettyisi itsestään Waldemarin tullessa noin 23 vuoden ikään.

– Toivottavasti näin on, sillä se jäljellä oleva kasvaimen osa on niin hankalassa paikassa, ettei sinne oikein voi mennä sorkkimaan, Christian Lindblom tietää.

– Tosin kun silloin ennen ensimmäistä leikkausta näin kuvat, en voinut käsittää, miten he yleensäkään pääsevät siihen kasvaimeen käsiksi. Lääketiede on onneksi viimeisenkin kymmenen vuoden aikana taas valtavasti kehittynyt. Meidän perheessämme pysähdytään kuulemaan tutkimustuloksia aina puolen vuoden välein, muuten eletään ihanaa tavallista arkea joka päivä. ● 16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Waldemar käy Ruskon yläasteen yhdeksättä luokkaa ja aikoo ensi syksynä mennä lukioon joko Turkuun tai Raisioon.

Raikkaat uutuudet Ärrältä!

Kylmäpuristetuista hedelmistä valmistetut Paleo shotit

2 kpl

50

3 UUSI MAKU

1.1.2018

Paleo shotit 60 ml 2 kpl/3,50 (29,17/l), norm. 2,00/kpl (33,33/l), voimassa vuoden 2018.

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Oulun Lastenklinikka 18.11.2017 kello 15.30 Rap-artisti Elastinen, Kummien hallituksen jäsen, keikkaili marraskuisena lauantaina Oulun suunnalla ja päätti samalla käydä ilahduttamassa lapsipotilaita Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Lastenklinikan osastolla 60 hän tapasi muun muassa kahdeksan kuukauden ikäisen kajaanilaisen Rasmus Väisäsen. Elastinen ja Rasmus hymyilivät kilpaa.

Matkalla lentokentältä sairaalaan Elastinen oli ostanut kitaran. Rasmus selvästi nautti Elastisen kitaransoitosta. Vierailunsa päätteeksi Elastinen lahjoitti kitaran Lastenklinikan käyttöön.

Kuva: Teemu Kemilä

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

JOULUTAPAHTUMA

Finnair Singers säestäjänään Mari Kätkä esitti joululauluja poliklinikan aulassa.

Roschier tarjosi taas namit ja lelut

Finnair Singers ja joulupukki tähtinä klinikalla TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Asianajotoimisto Roschierin tontut loihtivat perinteiseen tapaan Helsingin Lastenklinikalle poliklinikan aulatiloihin joulun. Joulukuun 7. päivän tapahtumassa oli tällä kertaa mukana myös Finnairin työntekijöiden taitava naiskuoro Finnair Singers johtajanaan Pasi Eskelinen ja säestäjänään hanuristi Mari Kätkä. Joulupukki kierteli Kätkän ja ”Roschier-tontun” kanssa usealla osastolla viemässä hyvän joulun toivotukset ja jakamassa Roschierin hankkimat yllätyslahjat.

20

www.kummit.fi • Joulutapahtuma

á Roschier-tontut joulupukin ympärillä vasemmalta Satu Kenttämaa, Milla Laurio.

Jenni Väyrynen, Hanna Salo, Carla Kruse ja Anni Kivikataja.

á Ortopedisella osastolla potilaana ollut neljävuotias helsinkiläinen Veera Litens oli piirtänyt joulupukille joulupukin.

á Iiris Keinänen ja Eija-äitinsä pääsivät kirurgian poliklinikalla poseeraamaan pukin kanssa.

á Kymmenkuukautinen Luukas Majuri Espoosta ihmetteli joulupukin antama kortti käsissään outoa vierasta sydänosastolla.

á Vantaalainen Jaakko Ukkola, 4, ja äitinsä Maijaleena saivat K8:lla yllätysvieraikseen joulupukin, Roschier-tonttu Anni Kivikatajan ja hanuristi Kätkän.

Espoolainen kuusivuotias Tosca Reikola sai joulupukilta pehmopandan.

Joulutapahtuma • www.kummit.fi

21

TAPAHTUMA TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Salibandyn kolminkertainen maailmanmestari Tero Tiitu ja räppäri Uniikki pelasivat erivärisistä paidoista huolimatta hyvin yhteen.

Maailmanmestari Tiitu ja räppärit kummeina psykan salibandytapahtumassa

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa!

Fuchs. Radiopersoona Esko Eerikäinen joutui tai pääsi flunssansa vuoksi erotuomarin rooliin, mikä näyttikin sopivan hänelle mainiosti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri järjesti muutaman vuoden tauon jälkeen yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa salibandytapahtuman lasten ja nuorten psykiatrisille osastoille.

ELSINGIN RUSKEASUOLLA marraskuun 15. päivä pelattua sählyottelua tähdittivät salibandyn kolminkertainen, vielä hallitsevakin maailmanmestari Tero Tiitu, rap-duo JVG:n Jare Brand ja Ville Galle, rap-artisti Uniikki eli Dan Tolppanen ja suomalaisen naislaulajakaartin tuoreehko nimi Ilta

H 22

www.kummit.fi • Tapahtuma

Esko Eerikäinen oli elementissään erotuomarina.

Pelinainen Laulaja-lauluntekijä Ilta oli aamupäivätapahtumassa pirteällä päällä alusta asti.

– Olen aamuvirkku, ja tämä on hauskaa, sanoi Ilta, jolla ei ollut ensimmäistä kertaa salibandymaila käsissään.

– Olen minä jonkin verran kavereiden kanssa pelannut. Periaatteessa olen erittäin pelihenkinen.

Ilta on musiikkimaailman melko tuore kasvo, joka pari vuotta sitten fiittasi Cheekin Sillat-kappaleen kertosäkeessä ja oli toissakeväänä mukana Cheekin Alpha Omega -kiertueella. Iltan ensimmäinen oma single Koukkuun julkaistiin viime heinäkuussa.

Ilta oli nyt ensimmäistä kertaa kummin hommissa.

– Olin innoissani, kun minut kutsuttiin. Tämä on todella tärkeää työtä, ja tällaisessa haluaisin olla paljon enemmänkin mukana.

Pelimiehiä Ville Galle on voittanut kahdesti (2007 ja 2010) kaukalopallon Suomen mestaruuden ja pelaa edelleen aktiivisesti jääkiekkoa, jota hän pelasi juniorivuosinaan muun muassa Jokereissa.

– Monta kertaa viikossa tulee pelattua lätkää.

Mutta salibandyakin olen pelannut. Tämä on yksi rankimmista lajeista, kun jalkojen pitää käydä koko ajan. Ei voi välillä liukua kuten luistimilla, mailataituri Ville Galle vertasi.

á JVG:n VilleGalle (oik.) ja Jare tutkailivat välillä totisina kenttätapahtumia vaihtopenkin puolella. Jaren takana opettaja Kati ja hänestä seuraavana hoitaja Ninni.

à – Superkivaa hommaa, tuumi Uniikki-kummi sählytapahtumasta.

ß Laulajalauluntekijä Ilta eläytyi tavoilleen uskollisesti täysillä tapahtumiin.

á Salibandysankarit ryhmäkuvassa. Kummipelaajien lisäksi kuvassa keskirivissä vasemmalta Husin nuorisopsykiatrialla työskentelevä nuoriso-ohjaaja Joni Haavisto ja potilaista hänen vieressään Daniel sekä Iltan oikealla puolella Ida, Julia, Pia ja Ada, edessä keskellä Felix.

JVG-duon toinen puolisko Jare on tunnettu ensisijaisesti futismiehenä. Mutta salibandykin sujuu.

– Kivaa pelailla skidien kanssa, varsinkin kun kerrankin saatiin Villen kanssa itsemme näin aikaisin aamulla pystyyn.

Myös Uniikille jalkapallo on salibandya tutumpi pallopeli.

– Kutosdivarissa pelasin futista pitkään, mutta jengi laitettiin pari vuotta sitten ”säppiin”, kertoi Uniikki, joka kuitenkin hautoo paluuta, kun ikä (36 v.) riittää jo ikämiessarjoihin, missä on mahdollisuus pelata pienemmillä kentillä.

– Tällainen hyväntekeväisyys on superkivaa hommaa, Uniikki hehkutti.

– On todella hyvä fiilis, kun kaikki kannustavat kaikkia.

Sählykummien lisäksi pelissä nähtiin paitsi psykiatristen osastojen lapsia ja nuoria, niin myös hoitajia. Joukkueet oli muodostettu onnistuneesti, sillä maaleja syntyi melko tasaiseen tahtiin molemmin puolin. Jatkoaikakin pelattiin. Lopputuloksella ei ollut kuitenkaan väliä. Pääasia, että kaikilla oli mukavaa. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

23

VAPAAEHTOISTYÖ

Teemu-nallena oheisen tekstin kirjoittaja Teija Halonen tapasi muun muassa kolmevuotiaan Juhon.

Tärkein työpäiväni LEKSIS KIVEN PÄIVÄNÄ 10. lokakuuta neljä Oulun osuuspankkilaista, Taru Tulppo, Nina Keränen, Teija Halonen ja Katja Kinnula, toteuttivat #Hiiop-vapaaehtoistyöpäivänsä Oulun yliopistollisessa sairaalassa yhdessä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa. Hiiop100.fi-kampanjan tavoitteena on ollut kerryttää Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana sata vuotta vapaaehtoistyötä. Juhlavuoden aikana jokainen OPn työntekijä on saanut tehdä päivän vapaaehtoisena työajallaan. Tässä Teija Halosen koskettava kertomus tärkeimmästä työpäivästään.

A

“Kun minulla on mahdollisuus käyttää yksi työpäivä vapaaehtoistyöhön, mikä olisi kaikista paras tapa hyödyntää se?

Mitä haluaisin tehdä, jos saisin aivan itse valita eikä lupia tarvitsisi kysyä keneltäkään?

Halusin pukeutua Lastenklinikoiden Kummien Teemunallen pukuun ja lähteä ilahduttamaan lapsipotilaita OYS:in lastenklinikalle. Samalla mielessäni pyöri ”ei se kuitenkaan onnistu”, ”kaatuu ehkä byrokratiaan”, ”varmaan vain tietyt ihmiset saavat kantaa pukua”, ”ei varmaan osastolle oteta ketä tahansa” ja ”miten henkilötietosuoja”. Kysyin silti asiaa.

10.10.2017 astelin kovassa vesisateessa ja syysmyrskyssä kolmen rohkean kollegani kanssa kohti OYS:in lastenosaston A5-aulaa. Siellä meitä odotti Lastenklinikoiden Kummit ry:n projektipäällikkö Susanna Laurila. Hän oli sinä aamuna lentänyt Helsingistä Ouluun Teemu-nallen turkki valtavan suuressa laukussaan. Hän oli tullut pienten lapsipotilaiden vuoksi. Hän oli tullut myös sen vuoksi, että me saimme toteuttaa tärkeimmän työpäivämme.

Pian minä olin muuntautunut Teemu-nalleksi ja tartuin Katjan käsipuoleen saatettavaksi. En nähnyt kovinkaan paljoa, pää tuntui suurelta ja painavalta ja askel kömpelöltä. Mieli oli silti niin iloinen, odottava ja hurmioitunut, että hymyilytti koko ajan. Jännittynein askelin lähdimme lasten luokse. Samaan aikaan Nina ja Taru olivat saaneet hoidettavakseen arpajaispöydän, jonka äärellä he keräsivät rahaa lastenklinikan lapsipotilaitten hyväksi.

Teemu-nalle pääsi yhdessä saattajansa kanssa osastoille.

Nallen tassu silitteli pehmeitä poskia ja hiuksia, tarttui pieniä potilaita kädestä ja sulki karvaiseen pehmeään syliinsä.

Katja olikin aivan paras jännityksen ja jään rikkoja lapsissa. Kyseli ja kertoili niin luontevasti asioista ja sai lapset lähestymään nallea. Välillä oltiin vähän piilosilla, annettiin nallelle pillimehua, tanssahdeltiin ja hierottiin pulleaa hunajamassua. Ihmeteltiin, mitä nallelle oli sattunut, kun hänenkin kätensä oli paketissa.

Tarun ja Ninan myytyä arvat lähes loppuun ja Nallen vetäy-

24

www.kummit.fi • Vapaaehtoistyö

tyessä takaisin jättikassiinsa keräsimme vielä loppupäivän sairaalan auloissa lippaiden ja maksupäätteen kanssa lahjoituksia pienille potilaille. Ei ollut muuten lahjoittajista puutetta! Jotkut lahjoittivat jopa useamman kerran. Ei paljon perusteluja kaivattu, miksi lahjoittaa juuri tähän tarkoitukseen. Siinä vaihdettiin ihmisten kanssa monet hymyt ja muutaman kanssa tarinoita omista elämänkokemuksista.

Illalla kotona tirautimme pienet itkut – silloin vasta aloimme kerrata päivän tapahtumia ajatuksissamme.

Miten rohkeita ja vahvoja kaikki ne lapset ja vanhemmat ovatkaan! Miten iloisia lapset ja vanhemmat jaksoivat olla! Miten jotkut perheet elävät tälläkin hetkellä niin, että toinen vanhemmista asuu yhden perheen lapsen kanssa sairaalassa pienessä huoneessa ja toinen vanhempi pyörittää arkea perheen muiden lasten kanssa kotona. Joihinkin huoneisiin mahtuu juuri ja juuri lapsen tarvikkeiden lisäksi toinen sänky, sänky vanhemmalle. Miten edistyksellinen hoito meillä Suomessa on! Miten arvokasta työtä kaikki se henkilökunta tekee kaiken aikaa! Miten arvokasta työtä tekevät vapaaehtoiset ja lahjoittajat! Miten ihania ne kaikki ihmiset siellä olivatkaan! Vaikka kaikki lapset eivät välttämättä voineet nousta sängystä tai puhua, heistä aisti onnellisuuden ja ilon tunteet. Saattoivat hyräillä, kun nallen tassu silitti. Saattoivat antaa hymyn ja toisenkin.

Saipa nalle myös lentosuukkoja osakseen. Osa oli odottanut nallen vierailua niin kovasti.

Illalla meistä tuntui, ettei meidän olisi pitänyt olla sinä päivänä missään muualla kuin missä olimme. Tuntui, että olimme olleet todella tärkeitä, odotettuja ja tarpeellisia.

Tuntui, että tuotimme niin paljon iloa niin monelle pienelle lapsipotilaalle. Tuotimme valtavasti iloa itsellemme ja henkilökunnalle. Keräsimme varoja, joita käytetään laitehankintaan tai johonkin, mikä parantaa pienten viihtyvyyttä osastolla. Oli tunne, että olimme etuoikeutettuja saadessamme tuottaa noin paljon hyvää. Viestittelimme toisillemme vielä illalla: ”Hymyilyttää vieläkin, mennäänkö joskus uudestaan, jos meitä pyydetään?” ”Niin hymyilyttää, ihan varmasti, milloin vain!” ●

HEMMOTTELUPÄIVÄ TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Tanssia, uintia ja teatteria

Äidit altaassa Helsingin hemmottelupäivässä Lastenklinikoiden Kummit jatkoi lapsipotilaiden äideille järjestämiään perinteisiä hemmottelupäiviä marraskuussa, kun kuusi HUS-alueen äitiä pääsi päiväksi irti raskaasta arjesta muun muassa tanssin, uinnin ja teatterin avulla. Maittavaa ruokaakin oli tarjolla sopivin välein.

ELSINGIN HEMMOTTELUPÄIVÄÄN, jonka oli organisoinut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista, oli kutsuttu Nina Ampuja Jokioisista, Anni Peltola ja Jenna Valkonen Keravalta sekä Maria Jäntti, Seija Marjamaa ja Susanna Nifontoff Helsingistä.

Päivä startattiin aamiaisella Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Hima & Sali -ravintolassa. Maukkaan aamiaisen lomassa äidit esittelivät itsensä ja kertoivat omista potilaslapsistaan juuri sen verran kuin halusivat.

H

Aamiaisen ja esittelykierroksen jälkeen äidit siirtyivät samassa talossa sijaitseviin Haapalainen Suutarijääskö Dance Studios Oy:n tiloihin. Jukka Haapalaista ei näkynyt, ei Sirpa Suutari-Jääsköäkään, mutta Tanssii Tähtien Kanssa -tv-ohjelmastakin tuttu tanssinopettaja Sutu Markkanen veti äideille sopivan liikunnallisen kolmevarttisen.

Allas Sea Pool, merikylpylä Helsingin Kauppatorin ja Katajanokan kainalossa, oli seuraava kohde. Sinne äidit Kaapelitehtaalta kuskasi tilataksilla Kajon Oy. Lämminvesialtaassa koleassa marras-

Äidit ulkoaltaassa marraskuussa melkein keskellä Helsinkiä. Takana vasemmalta Seija Marjamaa, Jenna Valkonen ja Nina Ampuja, edessä vasemmalta Maria Jäntti, Anni Peltola ja Susanna Nifontoff sekä hemmottelupäivän organisoinut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

25

HEMMOTTELUPÄIVÄ

kuussa pääkaupungin keskustassa kaikki äidit tietysti viihtyivät. Matka altaasta takaisin lämpimään saunaan oli lyhyt, mutta lähes nollakelissä kuitenkin vähemmän miellyttävä. Kylmä keli tuskin haittasi Seija Marjamaata, joka äideistä ainoana kävi pulahtamassa merivesialtaassakin.

– Olihan se vesi kylmää, myönsi Seija, joka ei ilmiselvästi kuitenkaan ollut ensimmäistä kertaa ”pappia kyydissä”.

Lohta ja lohtua Lounaspaikkana oli pienen kävelymatkan päässä Allas Sea Poolilta sijaitseva Ravintola Aino. Siellä äitien seuraan liittyi viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski, joka mukavalla tyylillään sai vaikeatkin asiat kuulostamaan helpommilta. Ensisijaisesti Enäkoski puhui äideille jaksamisesta, mutta ehtipä hän käydä äitien kanssa parin tunnin aikana kolmen ruo-

kalajin lounaan lomassa monta muutakin enemmän tai vähemmän jaksamista käsittelevää tai vähintäänkin sivuavaa aihetta.

Lounaan jälkeen, kun Kajon Oy oli kyydinnyt äidit Hotelli Helkaan, hemmottelupäivän ohjelmassa oli pieni tauko. Äidit

á Tanssinopettaja Sutu Markkanen teki valloittavalla tyylillään hemmottelupäivän liikunnallisimmasta osuudesta viihdyttävän.

Tanssisession äideille tarjosi Haapalainen Suutarijääskö Dance Studios.

Moniallergikon äiti pääsi hengähtämään Yhdeksänvuotiaan Joel-pojan äiti Seija Marjamaa Helsingistä oli yksi kuudesta Kummien järjestämään hemmottelupäivään marraskuussa osallistuneesta. Joelin allergiat ovat vaikeuttaneet perheen elämää koko tuon yhdeksän vuoden ajan. Menneenä syksynä on ollut ”lisämausteena” muutakin.

ETI JOELIN SYNTYMÄSTÄ ALKAEN vanhemmat kantoivat huutavaa lasta sylissään tuntikausia. ”Diagnoosi” kuului: ”Kaikki pienet lapset huutavat. Se on koliikkia.”

Joel oli vasta runsaan kuukauden ikäinen, kun Seija rupesi epäilemään allergiaoireita.

– Kun sain tuon oivalluksen, pudotin ruokavaliostani pois allergisoivia ruokaaineita melko rajustikin. Kaikki ravinto meni Joelilla kuitenkin koko ajan suoraan läpi. Noin kuukautta myöhemmin neuvolasta laitettiin lähete tutkimuksiin, kun Joelin paino tietysti yhä putosi.

Mennyt syksy on ollut Seija Marjamaalle vielä tavallistakin rankempaa aikaa.

H 26

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Seija sai lääkäreiltä neuvoja siirtyä korvikkeisiin.

– Mutta vasta kun Joel oli noin puolivuotias, lopetin imetyksen. Olin siinä vaiheessa laihtunut raskautta edeltävästä painostani kahdeksan kiloa. Melkein vain konttasin kotona, en jaksanut

tehdä mitään. Oli pakko riskeerata ja ottaa korvikkeet käyttöön.

Romahdus Se riski meni mönkään.

– Kun piti aloittaa kiinteiden syöttäminen, emme saaneet mitään toimimaan.

á Ritva Enäkoski jakeli päivällisen yhteydessä mukaansatempaavalla tavallaan äideille henkisiä eväitä. á Lounaalla ravintola Ainossa pääruokana oli herkullista lohta.

majoittuivat ja saivat runsaan tunnin verran omaa aikaa. Helka tarjosi äideille hemmottelupäivän jälkeisen yöpymisen. Tuon mahdollisuuden lähes kaikki äidit käyttivät hyväkseen, vaikka suurin osa heistä pääkaupunkiseudulta tai sen liepeiltä olikin.

Kaikesta tuli oireita. Soitin lääkärille, joka vastasi: ”Hyvä rouva, kyllä pientä kitinää ja kutinaa pitää kestää.”

Seija romahti täysin. Miehensä kehotuksesta he menivät yksityiselle lääkärille, mistä saivatkin avun.

– Korvike meni vaihtoon saman tien. Kolmannen päivän aamuna heräsin aivan paniikissa: ”Nyt lapsemme on kuollut, kun olen nukkunut koko yön!”

Mutta siellä tuo kahdeksankuinen onnellisena tuhisi vuoteessaan nukuttuaan ensimmäisen kokonaisen yönsä ilman kipristelyä ja vinkunaa.

Pikku hiljaa pahin tilanne alkoi siitä helpottaa.

– Mutta allergioiden kanssa on nyt menty kaikki yhdeksän vuotta. Joelin kolme ensimmäistä elinvuotta olin kotona, koska ei olisi ollut järkevää viedä häntä kodin ulkopuolelle hoitoon.

Työnantajalle kiitos Vajaan neljän vuoden ikäisenä Joel rupesi ruokarajoitteiden vuoksi puhumaan, että haluaa kuolla.

– Kun päiväkodissa muut saivat vaniljajäätelöä, hän sai karpalojäädykettä. Riisijäätelö oli edelliskesänä todettu Joelille sopivaksi, mutta eivät olleet päiväkodissa huomanneet sitä hankkia. Kesti pitkään, ennen kuin selvisi, että jäätelö oli ollut niin iso ongelma. Muuten päiväkodissa meni hyvin: vain pari kertaa sattui vahinkoja ruoka-aineiden kanssa.

Tutunoloinen tarjoilija Mutta hemmottelupäivä oli vielä kesken.

Hotelli Helkasta Kajon Oy:n tilataksi kuskasi äidit Hakaniemen torin laidalle, Café Taloon. Siellä nautitulle päivälliselle tuli

Vähitellen syntyi luottamus, että Joel pystyy olemaan muidenkin ihmisten kanssa kuin vanhempiensa.

– Tällä hetkellä Joelin isänisä ja Joelin kummi, paras ystäväni, ovat minun ja mieheni lisäksi ainoat ihmiset, jotka osaavat hoitaa Joelia.

Monien ruoka-aineallergioiden lisäksi Joelilla on muun muassa siitepölyallergioita ja eläinallergioita. Joelin allergiaongelmien vuoksi Seija-äiti on joutunut olemaan paljon pois töistä.

– Työnantajaani on syytä kiittää joustavuudesta. Greenstep Oy:ssä etätyölle on todellakin luotu mahdollisuudet, taloushallinnon konsulttina työskentelevä Seija Marjamaa sanoo.

Rankka vaihe takana Äitien hemmottelupäivään Seija sai kutsun HYKS Lastenpsykiatrian suosituksesta.

– Ensin liikutuin, mutta sitten aloin miettiä, meneekö minulla todellakin niin huonosti, että olen ansainnut tällaisen hemmottelupäivän. Mutta kyllähän tuo viimeisin kuukausi on ollut aika rankka.

Lokakuussa Seijan miehellä todettiin aortanrepeämä ja hänet leikattiin kiireellisenä. Tutkimuksissa todettiin myös, että hänellä todennäköisesti on geenivirheen aiheuttamia synnynnäisiä heikkouksia sisäelimissä, mistä aortanrepeämä oli yhtenä esimerkkinä.

– Leikkaus meni hyvin, mutta olihan se aikamoista hulabaloota, Seija sanoo.

mukaan myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster. Talon Burger oli listalta lähes kaikkien valinta, eikä annoskateudelle ollut todellakaan aihetta. Miestarjoilija näytti tutulta. ”Salkkareista”, joku

– Eniten olin huolestunut siitä, että Joel menettäisi yhdeksänvuotiaana isänsä. Puolitoista vuotta aiemmin hän oli menettänyt mumminsa. Joel oli juuri edellispäivänä ennen mumminsa kuolemaa ollut isovanhempiensa luona hoidossa, ja siitä jäi Joelille kuolemanpelkoa varsinkin kyseistä hoitopaikkaa kohtaan. ”Aivan luksusta!”

Joelin allergiat ovat joka tapauksessa onneksi pikku hiljaa helpottuneet ja tasoittuneet.

– Olen tietysti myös tottunut elämään niiden kanssa. Eikä Joelilla ole allergioidensa vuoksi koskaan ollut hengenlähtö lähellä. Monet, jotka ovat allergisia vain yhdelle ruoka-aineelle, ovat saattaneet saada useastikin anafylaksian eli hengenvaarallisen reaktion.

Seijan miehellä epäillään Aspergerin oireyhtymää. Tutkimukset ovat vielä kesken.

– Mieheni on todella sosiaalinen, mutta hänen käytöksensä ja reagointinsa esimerkiksi Joeliin liittyviin arjen asioihin on hieman erilaista kuin minun, sanoi Seija Marjamaa, jonka elämään tuokin seikka on antanut oman ”lisämausteensa”. Niinpä hän oli huojentunut päästessään edes yhdeksi päiväksi irti arjesta.

– Onhan tämä aikamoista: kokonainen päivä ilman, että minun tarvitsee itse organisoida mitään! Aivan luksusta! ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

27

HEMMOTTELUPÄIVÄ

äkkäsi. Kysymällä asia varmistui. Hän oli Sampsa Tuomala, joka viime vuosikymmenen lopulla näytteli Salatut elämät -tvsarjassa Sampo Kaukovaaraa. Sampsa esiintyi myös pari vuotta sen jälkeen ensiiltansa saaneessa Salkkari-leffassa Nightmare – painajainen merellä.

Komedia kirsikkana Café Talosta oli vain parinkymmenen metrin matka Teatteri Areenaan, joka oli hemmottelupäivän ohjelmallinen päätepiste.

Hulvattomassa farssikomediassa Palkkamurhaajan painajainen näyttelijät Santeri Kinnunen ja Iikka Forss pääosissa sekä Jouko Klemettilä, Sanna Saarijärvi, Antti Peltola ja Sauli Suonpää vähän pienemmissä rooleissa taisivat viimeistään saada arkiset huolet edes toviksi taka-alalle.

Teatteri-esityksen jälkeen Kajon Oy teki tämän hemmottelupäivän viimeisen kädenojennuksensa Kummeille: äidit pääsivät turvallisesti Hakaniemestä Pohjoisen

28

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

á ”Salkkareista” tuttu näyttelijä Sampsa Tuomala työskentelee nykyään Café Talossa ja tarjoili äideille Talon Burgerit. â Teatteri Areenan aulassa äidit ja projektipäällikkö Roos asettuivat vielä ryhmäkuvaan ennen siirtymistään katsomon puolelle nauttimaan Palkkamurhaajan painajaisesta.

Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmassa sijaitsevalle hotellille. Hotelli Helkassa äidit saivat vielä seuraavana aamuna nauttia monipuolisen aamiaisen. ●

Lämmintä ylle yli 4000 vauvalle

TEMPAUS

Martat peittotalkoissa pikkupotilaiden hyväksi Marttaliitto ja vapaaehtoiset kässämartat eri puolella Suomea ovat yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa toteuttaneet vauvanpeittokampanjan. Marraskuun alussa päättynyt tempaus tuotti pitkälti yli 4000 toinen toistaan upeampaa peittoa jaettavaksi potilasperheille.

ARTTALIITOLLA ON neljätoista piiriä ja pitkälti toistatuhatta paikallisyhdistystä. Paikallisyhdistykset ovat tahoillaan koordinoineet peittokampanjaa.

Peittojen mallit on suunnitellut Uudenmaan Marttojen ja käsityömarttojen puheenjohtaja Tanja Rantanen. Pääsääntöisesti peittoja on neulottu tai virkattu kolmea eri kokoa. Marraskuun alkuun mennessä, kun kampanja päättyi, peittoja oli Kummeille kertynyt huimat 4200 kappaletta.

– Yhden peiton tekemiseen menee aikaa keskimäärin 40-50 tuntia, kertoo Marketta Rahikainen, Uudenmaan Marttojen vapaaehtoinen kässämartta, joka oli mukana, kun marttojen edustajat marraskuun alussa vierailivat Helsingin Naistenklinikalla vastasyntyneiden teho-osastolla.

Rahikainen on jo pitkään ollut osastolla vakiovieras. Hänen valmistamiaan vauvamyssyjä löytynee jo satojen perheiden vaatekaapeista tai pienokaisten päistä.

M

Myönteistä lipsumista Peittokampanja sai alkunsa, kun Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja -säätiön puheenjohtaja Anne Berner joukkoineen oli taannoin yhteydessä sekä Marttaliiton hallintoon että piiriorganisaatioihin tiedustellakseen, voiko Marttaliitto rahankeräyksellä osallistua Uuden Lastensairaalan rakentamiseen.

– Hallituksemme totesi, että martoilla on itsellään omat ja valtakunnalliset kehitysyhteistyön keräyskohteensa, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kertoo.

– Neuvottelin sitten Anne Bernerin kanssa, miten voisimme olla mukana kädentyön kautta, koska se on meille luonteva tapa osallistua talkoisiin. Sovimme, että yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa

á Hienon huovan peittelemänä pääsi Naistenklinikalta vastasyntyneiden teho-osastolta marraskuussa kotiin muun muassa viiden kuukauden ikäinen, keskosena syntynyt Sara Rautelin. Saran äiti Anne ja 3-vuotias isosisko Sofiakin olivat yllätyslahjasta mielissään. Vasemmalla vapaaehtoinen kässämartta Marketta Rahikainen Uudenmaan Martoista.

organisoimme tällaisen peittokampanjan.

Marttaliitto tiedotti kampanjasta piireilleen ensimmäisen kerran vuoden 2016 marraskuussa.

– Ohjeistus lähetettiin tammikuussa, ja toukokuusta alkaen peittoja sai postittaa Kummeille, kertoo 46 000 -jäsenisessä Marttaliitossa kampanjaa ohjannut vapaaehtoistyön koordinaattori Ritva Ikonen.

– Paikallisyhdistykset ovat lahjoituksin tai lahjoitusvaroin jonkin verran avustaneet lankojen hankinnassa, mutta pääosin martat ovat itse ostaneet ja kustantaneet langat.

Marttaliitto oli ohjeistanut tekemään vain peittoja, mutta jotkut olivat myönteisellä tavalla ”lipsuneet linjasta” ja valmistaneet muun muassa villasukkia ja myssyjä ja jopa hellyttäviä nallejakin.

Kumppanin apua tarvittiin Vaikka toiminnot Uudessa Lastensairaa-

lassa käynnistyvät vasta ensi syksynä, on Kummit jo toimittanut Marttojen neulomia tai virkkaamia peittoja eteenpäin, muun muassa Naistenklinikan uusituissa tiloissa sijaitsevalle vastasyntyneiden teho-osastolle.

– Perheet ovat olleet todella mielissään tällaisista yllätyksistä, kertoo osastonhoitaja Elisabet Mäntysalo.

Vanhan lastenklinikan tiloihin ei peittoja enää haluta ottaa vastaan. Onneksi Kummien pitkäaikainen kumppani PostNord on taas kerran tullut apuun.

Heidän Turun-varastossaan on tällä hetkellä toistasataa peittolaatikkoa odottamassa uuden sairaalan valmistumista. Pieni määrä peittoja lähti Kummien perinteisen, PostNordin toteuttaman joulupostituksen mukana Suomen muiden yliopistollisten keskussairaaloiden lastenklinikoille.

Pääsääntöisesti ne on kuitenkin tarkoitettu jaettavaksi perheille vauvan kotiutuessa. ● Tempaus • www.kummit.fi

29

RISTEILY TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Tallink Silja kustansi taas kuudelle potilasperheelle Tukholman-risteilyn

Saga ja Taika vieraina Peppi Pitkätossun talossa Kolme potilasperhettä Turun ja kolme Tampereen yliopistosairaalan alueelta pääsi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikaisen kumppanin Tallink Siljan kustantamana Tukholman-risteilylle. Jo perinteeksi muodostunut risteily tehtiin viime kevään tapaan Silja Symphonylla.

Runsaan vuoden ikäiset kaksostytöt Saga (vas.) ja Taika Gustafsson kurkkivat Junibackenissa Peppi Pitkätossun kotitalon, Huvikummun, ikkunasta.

ISTEILY ALKOI TALLINK SILJAN ja Kummien yhteisellä tervetulotilaisuudella. Heti sen jälkeen päästiin buffet-pöytien ääreen nauttimaan päivällistä. Perjantai-iltana ei ollut muuta potilasperheille järjestettyä ohjelmaa.

Lauantaiaamuna vajaan 30 hengen ryhmä kuskattiin linja-autolla Värtanin satamasta Djurgårdenin saarelle, missä sijaitsevat lastenkulttuuritalo Junibacken ja historiallisen Vasa-laivan ympärille rakennettu Vasa-museo. Perheet saivat itse valita, miten he lähes kolmetuntisen rupeaman Djurgårdenissa käyttävät.

Junibacken on enemmän pienten lasten paikka, ja se veti tälläkin kertaa hieman pidemmän korren. Toki useimmat perheet kävivät molemmissa kohteissa. Aikaa oli riittävästi.

R

Kummikomppania komentosillalla Alkuiltapäivästä bussi toi ryhmän takaisin laivalle. Pienen lepohetken jälkeen tarjolla oli välipalaa kokousosastolla. Sitten siirryttiin risteilyisäntä Jari Pietiläisen opastuksella laivan komentosillalle, minne ei ”tavallisella” risteilymatkustajalla ole asiaa.

Komentosillalla Pietiläinen esitteli muun muassa aluksen ohjausjärjestelmää ja kertoi Silja Symphonyn ominaisuuksista ja historiasta mukavan humoristisesti.

Lauantain ”virallinen” osuus päättyi

Aida Raulamo, 4, laski Junibackenissa liukumäkeä.

30

www.kummit.fi • Risteily

Ennen Junibackeniin sisälle menoa perheet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Aivan Junibackenin vieressä sijaitseva Vasa-museo oli toinen vierailukohde Djurgårdenin saarella.

”Reissut kuin työleirejä mutta silti tärkeitä”

Mahdollisimman normaalia elämää Prader-Willistä huolimatta YVÄSKYLÄLÄISET Kristiina Karinkanta ja Ilkka Okko sekä heidän kolme- ja puolivuotias poikansa Niklas olivat yksi kuudesta lokakuun alussa Tukholman-risteilylle kutsutusta potilasperheestä.

Vaikean skolioosin vuoksi Niklasta hoidetaan ensisijaisesti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, minne vaativat selkäleikkaukset on Suomessa keskitetty.

– Niklas tarvitsee skolioosiinsa parasta mahdollista hoitoa, ja TYKSistä sitä on saatavilla, äiti Kristiina Karinkanta kiittelee. Viime vuoden lopulla tilanne TYKSissä parani Niklaksenkin kannalta entisestään, kun sairaalan lastenklinikalle saatiin Tallink Siljan 50 000 euron lahjoituksen ansiosta hankittua uusi skolioosileikkaustaso. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja mahdollistaa muun muassa esteettömän kuvantamisen myös vaativan leikkauksen aikana.

Leikkaustaso on kokonaan hiilikuitua, ja tukien muotoiltuja osia voidaan säätää juuri haluttuun kohtaan.

J á Komentosillan siivessä risteilyisäntä Jari Pietiläinen esitteli muun muassa aluksen ohjausjärjestelmää.

á Näkövammainen Tuomas Halonen, 14, pääsi hieman kokeilemaan, miltä tuntuu ohjata jättimäistä matkustajalaivaa.

á Kolme- ja puolivuotias Niklas pääsi Junibackenissa leikkimään suurilla palikoilla.

Maailma romahti Skolioosi on vain yksi Niklas Karinkannan ongelmista. Kun Niklas huhtikuussa 2014 syntyi, hän joutui vastasyntyneiden teho-osastolle. Saman tien todettiin poikkeavuuksia.

– Jo ennen syntymää oli herättänyt huolta se, että sikiön liikkuminen kohdussa oli flegmaattista, Ilkkaisä kertoo.

– Niklas oli hyvin flegmaattinen myös syntymän jälkeen.

– Kun Niklas oli neljän kuukauden ikäinen, saimme diagnoosin: PraderWillin oireyhtymä, Kristiina-äiti jatkaa.

– Tosin saimme ensin Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyistä testeistä tuloksen, ettei kyseessä ole PWS. Mutta sitten lähetettiin uudet näytteet Yhdysvaltoihin, ja sieltä tuli positiivinen PWS-tulos. Maailma romahti.

Pahin tapaus Prader-Willin syndrooman keskeisimpiä piirteitä ovat muun muassa hidastunut kehitys, ylensyönti, oppimisvaikeudet, lihasten heikkous, poikkeuksellinen lyhytkasvuisuus, skolioosi ja tietynlaiset kasvonpiirteet.

– Niklas on maamme skolioosihistorian pahin tapaus, Ilkka Okko tietää kertoa.

– Selkärangan vinous oli 102 astetta, ja se oli lisäksi kiertynyt akselinsa ympäri kuin korkkiruuvi, hän kertaa Niklaksen syntymän aikaisen alkuasetelman.

– Syndroomaan liittyy myös epileptisiä oireita, mutta niitä ei Niklaksella ainakaan vielä ole ollut, Ilkkaisä huokaa.

– Suun alueella hänellä on voimakas karies. Lima on huomattavasti normaalia paksumpaa, mikä niin ikään on PWS-potilaalle tunnusomaista. Ja liman huomattavasti normaalia runsaampi bakteerikanta aiheuttaa hammaskiilteen haurastumista.

Niklaksella on PWS-potilaaksikin erityisen paljon alentunut lihasjänteys. Tämä ns. hypotonisuus aiheuttaa muun muassa nopeaa väsymistä.

Risteily • www.kummit.fi

31

buffet-päivälliseen. Syömistä oli ohjelmassa vielä sunnuntain aamiaisellakin, ennen kuin Silja Symphony rantautui Helsingin Olympialaituriin. EuroPark tarjosi potilasperheille koko viikonlopuksi ilmaisen autosäilytyksen Tähtitorninvuoren pysäköintiluolassa. Sieltä alkoikin sitten risteilyviikonlopun viimeinen etappi kohti omaa kotia. Vajaan parin vuorokauden irtiotto arjesta antoi varmasti potilasperheille voimia jokapäiväiseen jaksamiseen.

Lapsia laivan komentosillalla ryhmäkuvassa Teemu-nallen ja Harri Hylkeen kanssa.

Gustafssonin kaksosia kannattelevat Enniäiti ja isoäiti Irja.

Niklaksella on myös astma ja verenpainetauti.

– Niklas on perinnöllisten sairauksien imuri, Kristiina-äiti kiteyttää.

Tarkat rutiinit Niklakselle on jo tähän mennessä tehty viisi selkäleikkausta ja suunnilleen toinen mokoma muita isompia ja pienempiä operaatioita. Niinpä myös Kuopion yliopistollinen sairaala, jonka vastuualueeseen Jyväskylä varsinaisesti kuuluu, on tullut Niklakselle ja hänen vanhemmilleen hyvinkin tutuksi.

PWS on harvinainen oireyhtymä.

Suomessa PWS-lapsia syntyy vuodessa 1-4, joinakin vuosina ei yhtään.

Tunnetuin PWS:ään liittyvä ongelma on, ettei aivojen kylläisyyskeskus toimi.

– PWS-potilas voi valvomattomissa olosuhteissa syödä itsensä hengiltä, Ilkka Okko tietää.

– Niklasta on valvottava käytännössä 24/7. Ylipainoa tuppaa tulemaan joka tapauksessa. Tilannetta vielä pahensi viime vuoden jakso, jolloin Niklas oli neljästi selkäleikkauksessa eikä sinä aikana pystynyt juurikaan liikkumaan. Tälläkin hetkellä hänellä on toistakymmentä kiloa ylipainoa, mikä on lihasheikkouden kanssa kaikkea muuta kuin hyvä yhdistelmä.

Kristiina Karinkanta työskentelee yrittäjänä, Ilkka Okko on kotona Niklaksen omaishoitajana.

– Niklaksen kantaminen alkaa olla jo aika vaikeaa, vaikka hänellä on ikää vasta kolme ja puoli vuotta, Ilkka-isä kertoo.

Niklaksen saamat kalorit ovat koko ajan tarkassa kontrollissa. Vuorokausiannos on 750 kilokaloria. Tarkat päivittäiset rutiinit ovat PWS-lapselle muutenkin tärkeitä.

– Jos rutiineista vähänkin poikkeaa, on koko loppupäivä sekaisin, Ilkkaisä sanoo.

– Vertaisleireillä olemme kuulleet,

32

www.kummit.fi • Risteily

Kullanarvoinen kumppani Tallink Silja ja Lastenklinikoiden Kummit ovat tehneet yhteistyötä jo kuusi vuotta.

Keväästä 2013 alkaen Tallink Silja on järjestänyt yliopistoklinikoiden lapsipotilasperheille yhteensä yhdeksän Tukholman-

kuinka sellainen saattaa pahimmillaan olla aivan helvetillistä.

Pirullinen sairaus Magneettikentän avulla pidennettävät metallitangot ovat skolioosin hoidossa uudehko menetelmä, jota on Niklaksenkin tapauksessa käytetty.

– Mutta skolioosi on siinä mielessä pirullinen sairaus, että se joka tapauksessa vääntää selkärankaa vinoon koko elämän ajan, Kristiina Karinkanta sanoo. Niinpä Niklas tulee tarvitsemaan jonkinlaista tukea loppuelämänsä. Päiväkodissa hänellä on erityisavustaja.

PWS:ää sairastavien eliniänodote on noin 30 vuotta.

– Suurin syy alhaiseen eliniänodotteeseen on se, että kasvuhormonilääkitys, joka on ainoa PWS:ään tehoava hoito ja jolla lihasmassaa ja luustoa saadaan edes jonkin verran kasvatettua, korvataan vain 18 ikävuoteen asti.

Lääke maksaa noin 10 000 euroa vuodessa. Ei kaikilla ole sellaiseen varaa, Kristiina Karinkanta toteaa.

Läheltä piti Perheen kolmikerroksinen rintamamiestalo Jyväskylän Vesangalla on nyt

Kristiina Karinkanta ja Ilkka Okko sekä heidän PWSpoikansa Niklas ovat tottuneita reissaajia.

risteilyä, joilla kaiken kaikkiaan 61 perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi reissuun.

Potilasperheristeilyjen lisäksi Tallink Siljalla on vuosittain yksi 22 tunnin Tallinnan-risteily, joka on ns. Kummit-risteily. Tänä vuonna se oli ohjelmassa elokuun alussa. Kummit-risteilyillä on myös Lastenklinikoiden Kummien järjestämää ohjelmaa.

Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja ollut mukana Kummit Golfissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Yhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on lahjoittanut kaiken kaikkiaan noin 350 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. ●

myynnissä ja asumismuoto käytännön syistä vaihtumassa yksitasoiseen. Mutta Niklaksen sairaudesta huolimatta perhe pyrkii muuten elämään mahdollisimman normaalia elämää.

– Matkustelemme paljon. Ovathan reissut meille aikamoisia työleirejä eivätkä mitään lomamatkoja, mutta silti tärkeitä niin meille kuin Niklaksellekin, Kristiina Karinkanta korostaa.

– Tämä risteilykin on kaiken kaikkiaan ollut tosi mukava juttu, kun kaikki on valmista, hän kiittelee.

Lähellä tosin oli, että Silja Symphony olisi lähtenyt Helsingin satamasta kohti Tukholmaa ilman Kristiinaa, Ilkkaa ja Niklasta.

– Kotoa lähtö vähän venyi. Se on meille aika normaalia. Niklaksella oli taas hieman huono päivä, Ilkka totesi.

– Loppumetreillä Helsingissä navigaattori vielä ohjasi väärälle kaistalle, ja siitäkin tuli ylimääräinen mutka matkaan, Kristiina kertoi.

– Viime hetkillä ehdimme laivaan.

Hyttiin päästyämme huokaisimme todella syvään. Nyt saimme Niklaksen erityisrattaatkin helposti hytin ovesta sisään. Edellisellä kerralla, kun olimme risteilyllä, pyörät oli irrotettava. ●

Tallink Silja mahdollisti taas merkittävän hankinnan

LAHJOITUS

TAYSin lasten ja nuorten kirurgialle 50 000 euron lahjoitus Tallink Silja lahjoitti Lastenklinikoiden Kummien kautta 50 000 euroa Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten kirurgisen yksikön laitehankintoihin. Lahjoitetulla summalla hankitaan osastolle urodynamialaite mittaus- ja tietokonelaitteineen, ultraäänija uroflowlaite sekä urologinen tutkimuspöytä.

ALLINK SILJA on tehnyt jo kuusi vuotta yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Tuona aikana Tallink Silja on lahjoittanut yhteensä lähes 350 000 euroa lasten- ja nuorten kirurgisen osastojen laitehankintoihin.

Viime vuoden lahjoitussumma luovutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle skolioosileikkaustason hankintaan. Aiempina vuosina rahaa oli kerätty Helsingin Lastenklinikan O-kaari -laitteen hankintaan.

– Olemme erittäin iloisia, kun saimme teiltä näin mittavan lahjoituksen yksik-

T

kömme laitehankintoihin, kiitteli TAYSin lasten ja nuorten kirurgisen yksikön osastonylilääkäri Tuija Lahdes-Vasama Tallink Siljan kumppanuuspäällikkö Minna Varista ja viestintäjohtaja Marika Nöjdiä, kun nämä kävivät shekinluovutusvierailulla TAYSissa.

– Hankittavilla laitteilla tutkitaan lapsipotilaiden munuaisiin sekä virtsateihin liittyviä sairauksia ja ongelmia, LahdesVasama kertoi.

– Olemassa olevat vastaavat laitteet ovat jo seitsemän vuoden ikäisiä eli niin vanhoja, että tarve uusimiselle on ollut kova. Uudet laitteet ovat aina sekä tarkempia että herkempiä, ja tulokset ovat luotettavampia.

– Oli hyvä, että meille tuli tieto tällaisesta akuutista tarpeesta. Mielellämme autamme tällä kertaa Tampereen yliopistollista sairaalaa, Minna Varis sanoi.

Yliopistosairaaloiden heiniä Lapsille tehtäviä urodynaamisia tutkimuksia suoritetaan käytännössä vain yliopistollisissa keskussairaaloissa eli Tampereen lisäksi Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Urodynaamisella laitteella tutkitaan virtsarakon paineolosuhteita.

– Jotkut lapset syntyvät virtsarakon hermotus vaurioituneena. Sen aiheuttama paine voi vaurioittaa munuaisia,

osastonylilääkäri Lahdes-Vasama selvitti.

– Ultraäänilaitteella voimme seurata virtsarakon tyhjenemistä. Uroflow-laite mittaa virtsasuihkun voimakkuutta.

TAYSissa urodynaamiset tutkimukset on keskitetty keskiviikkoon, mutta ultraäänitutkimuksia ja virtsansuihkumittauksia tehdään päivittäin.

– Urodynaamisessa tutkimuksessa virtsarakko joudutaan katetroimaan. Lapsilla se edellyttää monesti nukuttamista, ja keskiviikko on meillä urodynamiapotilaiden ”nukutuspäivä”, Lahdes-Vasama kertoi.

Vauhdikasta kehitystä Kuin ”sattuman kauppaa” TAYSin lasten ja nuorten kirurgia sai hankittavasta laitteesta demoversion tiloihinsa jo marraskuun lopulla.

– Sen testikäyttö ja koulutus vievät muutaman kuukauden, ennen kuin varsinainen ostopäätös ja käyttöönotto voivat tapahtua, osastonylilääkäri LahdesVasama valisti.

– Kehitys menee koko ajan sellaista vauhtia eteenpäin, että kallista laitekantaa on jatkuvasti pakko uusia, totesi lastentautien vastuualuejohtaja, ylilääkäri MarjaLeena Lähdeaho.

– Tällainen lisärahoitus on sen vuoksi todella arvokasta. ●

Tallink Siljan puolesta lahjoitusshekkiä olivat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa luovuttamassa viestintäjohtaja Marika Nöjd (vas.) ja kumppanuuspäällikkö Minna Varis (oik.). Muut vasemmalta Taysin lastentautien vastuualueelta ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen, vastuualuejohtaja/ ylilääkäri MarjaLeena Lähdeaho, lasten ja nuorten kirurgisen yksikön osastonhoitaja Helena Rautakorpi ja osastonylilääkäri Tuija LahdesVasama sekä projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Lahjoitus • www.kummit.fi

33

KUVA RIIKKA VA AHTERA

Saara Aalto

sn

LE

Jokaises ta

sta kse au

5

ydystä pak k my

t KU M ME

IL

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Piparin tuoksuista joulua ÖISIVÄTKÖ SINUNKIN LAPSESI piparit mieluiten taikinana?

Raakapiparit maistuvat aivan piparitaikinalta. Pipareihin tarvitaan vain neljä raaka-ainetta ja monitoimikone tai tehosekoitin. Edes uunia ei tarvitse käyttää, joten leipominen on helppoa pientenkin lasten kanssa.

S

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 2-vuotiaan ja vauvan äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin viime vuoden parhaaksi lastenruokakirjaksi.

Joulujekku: taikinalta maistuva pipari onkin terveellinen herkku.

”

”

Piparit ovat hyvä herkku myös juhliin, joihin tulee maitoa välttävä tai keliaakikko, kun valitset kaupasta gluteenittomia kaurahiutaleita. Ja tietysti ne maistuvat myös pikkuväelle kymmenkuisesta eteenpäin. ●

+10 kk 20 min Raakapiparit 1 ps (80 g) mantelijauhetta ½ dl kaurahiutaleita 1 ½ tl piparkakkumaustetta 200 g kivettömiä taateleita

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

u. Laita 1 dl mantelijauhetta, kaurahiutaleet ja piparkakkumauste tehosekoittimeen ja aja hienoksi jauhoksi. v. Lisää puolet taateleista ja hienonna muruksi. Auta tarvittaessa massa liikkeelle lusikalla. Lisää loput taatelit ja anna koneen käydä, kunnes seos on kosteaa ja tasaista. w. Muotoile seos kiinteäksi palloksi.

Kauli taikina mantelijauheen avulla puolen sentin paksuiseksi levyksi.

Paina levystä muotilla pipareita. x. Tarjoa piparit heti tai säilytä jääkaapissa.

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

KUMPPANI TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Big Bang Legends -pelin tekijöille viimeiset vinkit

Peliyhtiö Lightneer piipahti Sophie Mannerheimin koulussa Opetuspeliyhtiö Lightneer, Lastenklinikoiden Kummien kumppani, haluaa osoittaa, että hiukkasfysiikkaakin voi hauskan pelaamisen avulla oppia tehokkaasti. Lokakuun lopulla Lightneerin toimitusjohtaja Lauri Järvilehto ja brändijohtaja Peter Vesterbacka vierailivat Helsingin kaupungin Sophie Mannerheimin sairaala- ja erityiskoulussa kertomassa Big Bang Legends -pelistään, jonka maailmanlaajuinen julkistus tapahtuu helmikuussa.

38

www.kummit.fi • Kumppani

IGHTNEERIN VIIME KEVÄÄNÄ julkaisema Big Bang Legends on maailman ensimmäinen isolle yleisölle tehty oppimispeli, joka on yhtä aikaa viihdyttävä, koukuttava ja salaa myös opettava sytyttäen kipinän hiukkasfysiikan maailmaan. Oppiminen tapahtuu lähes huomaamatta. Pelin oppimissisältö perustuu alkeishiukkas- ja astrofysiikan perusteisiin sekä jaksolliseen järjestelmään, joka on toiminut myös pelin legendaaristen atomisankareiden perustana.

– Jokainen lapsi osaa vartin pelaamisen jälkeen vastata, kuinka monta kvarkkia menee protoniin, vakuuttaa brändijohtaja Vesterbacka, joka Rovio Entertainmentilla työskennellessään nousi maailmanmaineeseen Angry Birds -mobiilipelin kehittäjänä.

Big Bang Legends on lanseerattu vasta

L

muutamassa maassa. Ensi vuoden loppuun mennessä Lightneerin tavoitteena on julkistaa 2-3 peliä lisää. Kaiken kaikkiaan yhtiö on rakentamassa maailman suurinta ja parasta hauskan oppimisen brändiä.

Järvilehto ja Vesterbacka ovat innoissaan Kummit-kumppanuuden mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

– Sairaala- ja erityiskoulun oppilailla on erilaisia haasteita. On hienoa nähdä lasten silmien syttyvän, kun he huomaavat pystyvänsä oppimaan vaikeitakin asioita hauskan pelaamisen kautta, sanoo Järvilehto, itse viiden pienen lapsen isä.

Näköaloja elämään Helsingin kaupungin opetusviraston alaista Sophie Mannerheimin koulua käy joka päivä noin 160 lasta kuudessa eri toimipisteessä. Runsaan oppilaskierron myötä oppilasmäärä on vuositasolla tätä nykyä noin 700.

á Kehittävä peli kiinnosti tietysti opettajiakin.

Tässä erityisopettaja Tuuli Virtanen saa syventävää opastusta Lauri Järvilehdolta.

á Yhteispelillä. Lastenklinikoiden Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli (vas.), erityisluokanopettaja Pia Paakkari, rehtori Marja-Liisa Autio sekä Peter Vesterbacka ja Lauri Järvilehto Lightneeristä.

Pääkoulu, jossa on kuutisenkymmentä 5.–9. luokan oppilaspaikkaa, on pitkään ollut Töölössä Mechelininkadulla kaikkea muuta kuin toimivissa tiloissa. Samassa rakennuksessa on päihdekuntoutujien yksikkö! Ihmekös, että uusi tila pääkoululle on etsinnässä.

Auroran sairaala-alueella olevassa toimipisteessä, jossa Järvilehto ja Vesterbacka â Rehtori Marja-Liisa Autio juttusilla Lightneerin toimitusjohtaja Lauri Järvilehdon (oik.) ja brändijohtaja Peter Vesterbackan kanssa.

vierailivat, on niin ikään noin 60 oppilaspaikkaa. Siellä oppilaat ovat 2.–9.-luokkalaisia. Sophie Mannerheimin koulussa on kaiken kaikkiaan 32 opettajaa, joista 19 on erityisluokanopettajia.

– Meillä on sama opetussuunnitelma kuin kaikilla muillakin Helsingin kouluilla, Sophie Mannerheimin koulun rehtori Marja-Liisa Autio korostaa.

– Koulumme perinteistä sairaalaopetusta edustavat Husissa toimivat opettajamme, jotka käyvät opettamassa somatiikan osastoilla hoidoissa olevia oppilaitamme. Näille lapsille tarjotaan ylläpitävää

opetusta hyödyntäen oman koulun opetussuunnitelmaa ja materiaaleja.

– Joillakin oppilaistamme voi olla näköalattomuutta. Tällöin yhtenä tärkeänä tehtävänämme on luoda heille näköaloja elämään ja opettaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Tällaiset vierailut tuovat mahdollisuuksia laajentaa oppilaiden ajatuksia ja saada uusia virikkeitä.

Pelisuunnittelusta ammatti?

Moni – oikeastaan yllättävänkin usea – Sophie Mannerheimin koulun oppilas sanoi Lightneer-vierailun yhteydessä olevansa kiinnostunut fysiikasta ja kemiasta.

Melkein kaikki olivat tietysti kiinnostuneita mobiilipelaamisesta. Niinpä maaperä koulussa oli Big Bang Legends -pelille varsin otollinen.

Koska pelin maailmanlaajuinen julkistus on vasta ensi helmikuussa, Järvilehto ja Vesterbacka kertoivat oppilaiden pystyvän vielä vaikuttamaan pelin sisältöön.

Korjausehdotuksia tulikin jo lyhyen peliin tutustumiseen jälkeen Lightneerin miehille aimo annos ”konttorille” vietäväksi.

Lightneerilla on henkilökuntaa alun kolmattakymmentä, joista valtaosa pelisuunnittelijoita. Muutama oppilas oli kiinnostunut pelisuunnittelusta ammattina.

– Suomi tarjoaa siihen mainiot mahdollisuudet, Peter Vesterbacka rohkaisi. Samalla hän korosti mainiota suomalaista koulujärjestelmää.

– Sitä todella oppii arvostamaan, kun tutustuu muiden maiden systeemiin, sanoi muun muassa Kiinan ja Singaporen koululaitokseen perehtynyt Vesterbacka.

Sophie Mannerheimin koulun Lightneertilaisuuden päätteeksi oppilaat lahjoittivat vieraille itse askartelemansa ILOavaimenperät. ● Kumppani • www.kummit.fi

39

KUMPPANI

á Seitsemänvuotias Sienna pääsi Kampin ELIXIAssa Teemu-nallen kainaloon.

Teemu-nalle kävi saleilla

ELIXIAssa vietettiin perhepäivää

á Teemu-nallen pipi käsi alkaa olla jo sen verran paremmassa kunnossa, että salitreeni sujuu kevyehköillä painoilla.

IIKUNTAKESKUSKETJU ELIXIA ryhtyi vuosi sitten Lastenklinikoiden Kummien kumppaniksi. Isänpäivän aattona 11. marraskuuta vietettiin perhepäivää kaikissa niissä ELIXIAN liikuntakeskuksissa, joissa on lapsiparkki. Perhepäivän kunniaksi Teemu-nallekin lähti saleille.

Se ehti päivän aikana vierailla Helsingin alueen kolmessa salissa: Itäkeskuksessa, Kampissa ja Pitäjänmäellä. ELIXIAliikuntakeskusten lapsiparkeissa oli tarjolla spesiaaliohjelmaa: muun muassa kasvomaalausta, piirustuskilpailua, temppurataa, hernepussinheittoa ja ongintaa.

Lapsille oli myös jumppa- ja tanssitunteja, ja Kampissa oli koko perheelle tarjolla ilmainen brunssi, muualla välipalatyyppisempää suuhunpantavaaa. ●

L

à Kampin ELIXIAn lapsiparkista Teemu-nalle löysi itselleen sopivankokoisen pallon.

40

www.kummit.fi • Kumppani

á Benjamin, 4, sai Teemu-nallesta toviksi leikkikaverin.

Kummien kumppani PostNord on ajan hermolla

KUMPPANI

Joulupaketit taas varmasti perille pienille potilaille Logistiikkayritys PostNord toimitti taas tänäkin vuonna Suomen kaikkien viiden yliopistosairaalan lastenklinikoille joululahjat, jotka Lastenklinikoiden Kummit oli saanut useilta eri yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä pienille potilaille jaettaviksi.

AHJAT PAKATTIIN PostNordin varastolla Vantaalla. Sitten PostNordin autot kuljettivat veloituksetta lastensairaaloihin paketit, joita oli parisataa laatikollista.

PostNordin viestintäpäällikkönä syksyllä aloittanut Katja Luotola pääsi nyt ensimmäistä kertaa kokemaan joulunalusyhteistyön Kummien kanssa.

– Hienoa toimintaa, ja on upeaa, kuinka PostNord pystyy tekemään hyvää siinä, missä se on paras eli pakettien kuljettamisessa perille. Se on se meidän juttu!

Luotola sanoo.

PostNordin toiminnoissa verkkokaupan suosion räjähdysmäinen kasvu näkyy tietysti hyvin.

– Muun muassa ”Black Friday” -paketteja liikkui meidän kauttamme 35 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, Luotola tietää.

Verkkokaupan suosio yhdessä digitalisaation yleistymisen kanssa asettaa haasteensa PostNordillekin. Se onkin koko ajan kehittänyt sekä jakelu- että asiakaspalvelujaan.

– Kuluttajat haluavat kaikki lähetys- ja seurantatoiminnot kännyköihinsä. Meidän mobiilisovelluksestamme voikin jo lähetysseurannan lisäksi katsoa, minkä muotoinen ja kokoinen tulossa oleva paketti on, Luotola mainostaa.

– Vastaanottajan on sitten helpompi tietää, kannattaako pakettia lähteä hakemaan noutopisteestä autolla vai polkupyörällä, Luotola kertoo käytännön esimerkin sovelluksen hyödyllisyydestä.

L

à – PostNord tekee Kummien partnerina hyvää siinä, missä se on paras eli pakettien kuljettamisessa perille, sanoo viestintäpäällikkö Katja Luotola.

á Kummeille lahjoitettuja tavaroita pakkasivat sairaaloiden lastenosastoille kuljetettavaksi PostNordin Sinikka Eloranta, Tomi Rinnetmäki ja Mikko-Antero Savolainen.

Noutopisteille painetta PostNord on ajan hermolla ja koko ajan valmis tarvittaessa reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen.

– Kehitämme jatkuvasti palveluamme niin yritysten kuin kuluttajienkin suuntaan, ja meiltä on jälleen ensi vuonna tulossa useita uusia asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita, viestintäpäällikkö Luotola kertoo.

– Panostamme vahvasti esimerkiksi koko ajan suosiotaan kasvattavan kotiinkuljetuspalvelun sujuvuuteen sekä logistiikkaprosessin läpinäkyvyyteen yritysasiakkaittemme suuntaan.

Paitsi että PostNord aina auttaa Kummeja joulupakettien perille saamisessa, se on jo useamman vuoden ajan kohdistanut kaikki hyväntekeväisyysvarat Kummeille.

PostNord on niin ikään jo yhdeksän vuoden ajan ollut loppukeväästä Vanajanlinnan Linna Golfissa järjestetyn Kummit Golfin pääsponsori. ● Kumppani • www.kummit.fi

41

KUMMIUUTISIA

å Duudsonien Jarno Laasala (takana keskellä) poseerasi lasten kanssa aktiviteettipuiston upottavassa ”heinäpaalikasassa”.

Duudsonien kolmas aktiviteettipuisto avattiin Isoon Omenaan

Klinikkalapset temppuilemassa jo ennakkoon Espoon Matinkylään, kauppakeskus Isoon Omenaan, avattiin lokakuussa Duudsonit Activity Park. Lastenklinikoiden Kummit onnistui junailemaan joukon lapsipotilaita ja heidän sisaruksiaan tutustumiskäynnille hulppeisiin aktiviteettitiloihin jo muutama päivä ennen virallisia avajaisia.

SON OMENAN Duudsonit Activity Park, uuden sukupolven monipuolinen liikuntapaikka, on ensimmäinen lajissaan pääkaupunkiseudulla. Aiemmin sellaiset on jo avattu Seinäjoelle ja TornioHaaparantaan. Ison Omenan Duudsonit Activity Park on noin 4000 neliön alue sisältäen sisäaktiviteetti- ja ravintola-alueen sekä 2500 neliön aurinkoterassin ja ulkoaktiviteettialueen. Aktiviteettialueilta löytyy muun muassa freestylealue trampoliini- ja skeittialueineen, Ninjatrackrata, bagjump- ja foampit-hyppypaikkoja, iso kiipeilymaailma, lajitestausta ja pelimaailma. ●

I 42

www.kummit.fi • Kummiuutisia

á Soveltavaa skeittausta erikoislaudalla kuusivuotiaan helsinkiläisen Veikka Myllyniemen malliin.

á Vantaalainen Topi Siitari, 8, taiteili koskihyppelyssä. ß Viisivuotias porilainen Vilho Nummi nautiskeli pallomeressä.

Hyväntekeväisyyskonsertilla 2540 euroa Tyksin pienille potilaille URUN TUOMIOKIRKOSSA pidettiin lokakuussa musiikkitapahtuma, jonka tuotto, 2540 euroa, lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummien kautta Turun yliopiston keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikalle.

Hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyivät Turku Ensemble solistinaan JuhaPekka Vikman ja Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Märt Krell. Konsertin, josta on tavoitteena tehdä traditio, juonsi kummi Pirjo Nuotio.

Konsertin oli yhdessä Juha-Pekka Vikmanin kanssa organisoinut Eriikka Siirala, terveystieteen maisteri ja tohtoriopiskelija Turun yliopiston hoitotieteen

T

à Chorus Cathedralis Aboensis -kuoroa johti Märt Krell.

TAPAHTUMA

laitokselta. Konsertin pääteemana oli Antonio Vivaldin (1678–1741) säveltämä viulukonserttosarja Neljä vuodenaikaa. Lisäksi kuultiin Chorus Cathedralis Aboensis -kuoron Turku Ensemblen jousikvartetin säestämänä esittämät Peteris Vasksin (1946–) Pater Noster ja Ludwig van Beethovenin (1770–1827) Elegischer Gesang. Vuonna 1984 synnytetyn Turku Ensemblen parikymmenhenkinen soittajisto koostuu perusrungoltaan Turun konservatorion, Turun Musiikkiakatemian AMK ja Turun Filharmonisen Orkesterin muusikoista.

Vuonna 1982 perustettu Chorus Cathedralis Aboensis on orkesterisäestyksellisiin suurteoksiin suuntautunut kuoro, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntien kanssa. ●

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

TUTKIMUS

Lastentautien tutkimussäätiö jakoi 600 000 euroa kolmelle kotimaiselle tutkijalle

Yhdysvaltalainen Steven H. Abman sai Arvo Ylppö -mitalin Tänä vuonna, Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Lastentautien Tutkimusrahaston Kannatusyhdistys perustettiin arkkiatri Arvo Ylpön 60-vuotispäivän kunniaksi.

Ylpön syntymästä tuli 27.10.2017 kuluneeksi 130 vuotta. Samana päivänä Helsingin yliopistolla pidetyssä 13. Arvo Ylppö -mitalijuhlassa julkistettiin sekä lastentautien tutkimusalan erittäin arvostetun Arvo Ylppö -tutkimuspalkinnon saaja että ’Tulevaisuuden pediatria’ -apurahojen saajat.

Arvo Ylppö -mitalin sai tällä kertaa yhdysvaltalainen professori Steven H. Abman (vas.). Palkintoa olivat luovuttamassa professori Raimo Voutilainen, Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman sekä professori Mikael Knip.

44

www.kummit.fi • Tutkimus

ANSAINVÄLINEN ARVO YLPPÖ -MITALI on jaettu vuodesta 1957 lähtien joka viides vuosi tutkijalle, joka on erityisen ansioitunut keskosten ja vastasyntyneiden tutkimuksessa. Tänä vuonna Arvo Ylppö -mitalin sai yhdysvaltalainen lastentautien tutkija, professori Steven H. Abman. Arvo Ylppö -mitali on kansainvälisesti suurin lastentautien alan tutkimuspalkinto. Siihen kuuluu mitalin lisäksi 50 000 euroa. Mitalin jakavat Lastentautien tutkimussäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Lasten-

K

lääkäriyhdistys ja Lääketehdas Orion Oyj. Rahapalkinnon antaa Lastentautien tutkimussäätiö. Abmanille palkinnon luovuttivat Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman sekä lastentautien professorit Mikael Knip ja Raimo Voutilainen.

Mitalinsaajan esitteli Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen jäsen, professori Mikko Hallman.

Abman on johtava vastasyntyneiden hengitysvaikeuksien tutkija ja hoitojen kehittäjä. Hän on kehittänyt tutkimusryhmineen hoidon, jossa hengitysvaikeuksista kärsivän vastasyntyneen hengitysteihin annetaan pieni määrä typpioksidikaasua. Hoito on osoittautunut erittäin tehokkaaksi vastasyntyneen keuhkoverenkiertohäiriöissä, jotka aiemmin yleensä johtivat kuolemaan. Hoidon ansiosta valtaosa näistä pikkupotilaista säilyy hengissä ja paranee täysin.

Abman johtaa Coloradon yliopiston lasten sydän- ja keuhkotautien tutkimuslaitosta ja toimii lastensairaalan lääkärinä.

Hän jatkaa innovatiivista tutkimustaan, josta odotetaan uutta läpimurtoa keskosen pitkäaikaisen hengitysvaikeuden ehkäisyssä.

Uudet menetelmät ja teknologiat tavoitteena Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Lastentautien tutkimussäätiö jakoi 600 000 euroa ’Tulevaisuuden pediatria ’ -apurahaa lastentautien tutkijoille. Apurahalla tuetaan tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä, ideoita ja teknologioita lasten ja nuorten sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Summa jaettiin kolmen tutkijan kesken: Eliisa Kekäläinen, 37, on lääkäri-tutkija Helsingin yliopistosta. Hän tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat leukemian ja muiden vakavien verisairauksien hoidossa käytettyjen kantasolusiirtojen onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Kekäläinen

á Professori Sampsa Vanhatalo ja lääkäri-tutkija Eliisa Kekäläinen saivat ’Tulevaisuuden pediatria’ -apurahat. Professori Johanna Uusimaa, kolmas saajista, oli estynyt saapumasta Helsingin yliopistolla pidettyyn tilaisuuteen.

käyttää hyvin pitkälle kehitettyjä menetelmiä, joiden avulla hän pystyy pureutumaan yksittäisen solun tasolla siihen, mitkä tekijät ennustavat tai aiheuttavat komplikaatioita kantasolusiirron jälkeen. Hänen tutkimuksensa avulla saadaan tärkeää tietoa kantasolusiirron jälkeen tapahtuvasta immuunijärjestelmän toipumisesta, jonka avulla tätä hoitomuotoa voidaan kehittää paremmaksi.

Johanna Uusimaa, 50, on lastenneurologian professori Oulun yliopistosta. Hänen työryhmänsä tutkii harvinaisia lasten perinnöllisiä aivosairauksia, jotka oirehtivat kehityshäiriöinä, epilepsiana tai erilaisina liikehäiriöinä. Uusimaa työryhmineen on onnistunut tunnistamaan useita aiemmin tuntemattomia sairauksia, joihin nyt on selitys ja joihin voidaan ryhtyä kehittämään hoitokeinoja.

Sampsa Vanhatalo, 45, on Helsingin

á Arvo Ylppö -mitalijuhlassa kuultiin Tapiolan kuoroa johtajanaan Anna Matvejeff-Haapaniemi.

yliopiston neurofysiologian professori. Hän kehittää uusia menetelmiä keskosvauvojen ja imeväisikäisten hoitoon. Nyt saamallaan apurahalla Vanhatalo työryhmineen haluaa kehittää vauvojen älypotkupuvun, jotta esimerkiksi synnytyksessä hapenpuutteesta kärsineiden vauvojen mahdolliset CP-vammat voitaisiin havaita nykyistä aiemmin. Vanhatalo haluaa kehittää myös niin sanotun kognitiivisen kasvukäyrän neuvolakäyttöön.

Kummit merkittävässä roolissa Vuonna 1947 perustettu Lastentautien Tutkimusrahaston kannatusyhdistys säätiöitiin vuonna 1962, ja sen nimeksi tuli Lastentautien tutkimussäätiö. Tutkimustoiminta on säätiön olemassaoloaikana levinnyt Helsingin Lastenklinikasta Suomen kaikkiin yliopistosairaaloihin. Lastenklinikoiden Kummit on jo lähes neljännesvuosisadan ollut merkittävässä roolissa varojen keräämisessä säätiölle. Lastentautien tutkimussäätiö julistaa kerran vuodessa haettavaksi apurahoja. Vuodelle 2017 säätiö myönsi tutkimusapurahoja 1,7 miljoonaa euroa. Summa on varsin perinteinen, ja perinteiseen tapaan noin kolmasosa siitä on Kummien kautta saatua rahaa. Lastentautien tutkimussäätiö kohdistaa Kummeilta saadut rahat määrättyihin tutkimushankkeisiin, ja ne jakautuvat tasaisen laajasti eri erikoisaloille. Lastentautien tutkimussäätiön toinen merkittävä tukijalka on ollut Suomen Kansanterveysyhdistys, missä säätiö on yksi neljästä osakkaasta.

Normaalin tutkimusten tukemisen lisäksi säätiö on viime vuosina antanut apurahoja monille useampivuotisille tutkimushankkeille. Myös viisivuotinen päätoiminen tutkimusprofessuuri, Niilo Hallman -professuuri, jonka säätiö lahjoittaa, on erittäin merkittävä. ● Tutkimus • www.kummit.fi

45

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018!

Yhteistyössä auttamassa pieniä potilaita, myös Joulun aikaan.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna

Joensuu Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lieksa Oulu

Porvoo Tampere Turku Varkaus

Viledan ja Kummien kahdeksas yhteistyövuosi

LAHJOITUS

Lasten- ja nuorisopsykiatrialle tänä vuonna 11 670 euroa Vileda on jo kahdeksan peräkkäistä vuotta tukenut lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Tänäkin vuonna jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit -kampanjaliinasta lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummeille kymmenen senttiä.

AHJOITUSSUMMA oli tällä kertaa 11 670 euroa. Viledan kahdeksan vuoden aikana keräämä kokonaispotti on jo vajaat 120 000 euroa. Lahjoitetut varat ohjataan tällä kertaa Kummien kautta siten, että tasan puolet summasta menee Hus Lastenpsykiatrian ’Kognitiiviset menetelmät’ -koulutukseen ja toinen puoli jaetaan Husin lasten- ja nuorisopsykiatrian kes-

L

ken tasan käytettäväksi uusien kalusteiden ja lelujen hankintaan sekä sisustuskustannuksiin.

– Lahjoituskohteemme on säilynyt samana kaikki nämä vuodet. Nyt Husin lasten- ja nuorisopsykiatrian tiloissa on kärsitty sisäilma- ja homeongelmista, ja he joutuvat siirtymään uusiin tiloihin. Samalla kaikki vanhat kalusteet, lelut ja sisustustavarat on hävitettävä. Sen vuoksi halusimme tällä kertaa auttaa täsmennetysti myös kalustehankinnoissa ja sisustuskustannuksissa, selvittää Trade Coordinator Sanna Hiedanpää.

Vileda- ja Wettex-brändien yhteistyö Kummien kanssa tulee jatkumaan myös ensi vuonna, vähintäänkin kampanjaliinojen myötä.

– Tämä on ollut hieno ja toimiva kuvio.

Avoimin mielin olemme valmiit kuuntelemaan Kummeilta tulevia ehdotuksia laajemmastakin yhteistyöstä, National

Account Manager Jari Karjalainen lupaa.

Pitkä historia Viledan tarina sai alkunsa jo vuonna 1849, kun Carl Johann Freudenberg aloitti nahkaparkitsimon johtajana Saksan Weinheimissa. 1920-luvun lopun talouskriisissä raaka-ainepula pakotti yrityksen etsimään vaihtoehtoja nahalle. Vuonna 1936 Freudenbergin yritys aloitti synteettisen nahan valmistuksen. Sen myötä kehitettiin uusi kuitukangas, jota hyödynnettiin Viledaikkunaliinassa vuonna 1948. Näin oli luotu Vileda-brändin perusta. Nimi Vileda tulee saksankielen sanoista wie Leder, suomeksi ”kuin nahkaa”.

Nykyään Viledan maailmanlaajuisista toimista vastaa Freudenberg Group -emoyhtiön tytäryhtiö Freudenberg Home and Cleaning Solutions GmbH, Suomen toiminnoista Freudenberg Home and Cleaning Solutions Oy. ●

Vuoden 2017 lahjoitusshekin luovuttivat Sanna Hiedanpää ja Jari Karjalainen Viledalta, ja sen vastaanotti Lastenklinikoiden Kummien puolesta projektipäällikkö Susanna Laurila (oik.).

Lahjoitus • www.kummit.fi

47

TEKSTIT MATTI HANNULA

KUVAT RIIKKA VA AHTERA, TOMI PALSA, TIIA SANTAVIRTA JA MATTI HANNULA

Duetto Teemu Roivaisen kanssa huipensi Kummien joulukonsertin

Saara Aalto tuikki kirkkaimpana tähtenä Kulttuuritalolla

Lastenklinikoiden Kummien perinteisen JouluMielelle-konsertin areenana oli tällä kertaa Kulttuuritalo Helsingissä. MTV3:lla 17. joulukuuta nähdyn taltioinnin esiintyjälista oli todella edustava: Saara Aalto, Teemu Roivainen, Tomas Ledin, Mikael Saari, Petra & Niila, Lauri Schreck, Paula Koivuniemi, Angelika Klas, Arttu Wiskari, Laura Voutilainen sekä Mikko Leppilampi, joka myös juonsi illan yhdessä Viivi Pumpasen kanssa.

48

www.kummit.fi • JouluMielelle

AARA AALTO OLI TIETYSTI illan odotetuin artisti. Hän esiintyikin konsertissa kahdesti esittäen sen alkupuolella soolona kappaleen Enkeleitä ja illan päätteeksi yhdessä Teemu Roivaisen kanssa kappaleen The Prayer, joka tuskin jätti talvisesta lavastuksesta huolimatta ketään läsnäolijaa kylmäksi.

Saaran oli määrä esiintyä Kummien joulukonsertissa jo vuosi sitten, mutta silloin menestys Ison-Britannian X-Factorissa laittoi laulajattaren kalenterin uusiksi. Kiirettä on pitänyt nytkin: Saaraa ovat Suomessa työllistäneet muun muassa X-Factor Suomi -ohjelman kuvaukset ja ”genregurun” rooli Tähdet, tähdet -ohjelman musikaalijaksossa.

JouluMielelle-konserttia edeltävänä viikonloppunakin (18.–19.11.) hänellä oli kaksi esiintymistä Englannissa, mistä hän sitten matkusti avopuolisonsa, managerinsa Meri Sopasen kanssa Helsinkiin.

– Kyllä X Factor UK pisti elämäni ihan uusiksi, kertoi Saara Kummit-lehdelle.

– Muutto Lontooseen, kansainvälinen tiimi takana, paljon keikkoja ympäri maailmaa. Olen saanut paljon uusia mahdollisuuksia X Factorin takia. Oli hienoa, että ihmiset sen ansiosta näkivät enemmän sitä, mikä olen esiintyjänä ja persoonana, ja nyt myös minulle tarjotut työt ovat juuri niitä minun tyylisiä juttuja.

S

Kuin voitto Saara on kilpaillut paljon, ja häntä pidetään ”ikuisena kakkosena”. Toinen sija X Factor UK:ssa taisi olla käytännössä parempi kuin voitto?

– Kyllä voittajalla tietyllä tavalla on enemmän velvollisuuksia ja paineita. Toiseksi tuleminen antaa kyllä vapaammat kädet tehdä asioita, ja olen tosi kiitollinen siitä, vastasi Saara, joka tuntee nyt Lontoon “musiikilliseksi kodikseen”.

– Lontoo on tällä hetkellä minulle sellainen kiehtova, iso kaupunki, missä kaikki on mahdollista. Musiikkiala on siellä niin paljon isompi ja mahdollisuuksia on paljon.

Ja jokainen päivä taitaa olla erilainen?

– Kyllä. Jonain päivänä olen koko päivän studiossa huippusäveltäjien kanssa tekemässä biisejä, joskus käyn edustamassa jossain gaalassa ja konsertissa, joskus päivä menee stailistin kanssa vaatteita sovittaen. Joogassa ja tanssitunneilla yritän käydä aina kun ehdin.

Suomeen Saara ei ole ainakaan lähiaikoina palaamassa.

– On kiva, että töiden takia käyn täällä aika usein, mutta luulen, että tulen nyt virallisesti asumaan ulkomailla ainakin jonkin aikaa. Haluan kokea sen ihan täysin ja saada siitä kaiken irti. Tämä on tällainen ’once in a lifetime’ -juttu.

sesti ja odottamattomasti ilman karsintoja, että Saara Aalto on Suomen edustaja ja että hänelle tehdään nyt kolme kappaletta, joista edustussävelmä 3.3. Espoon Metro Areenassa valitaan.

– Tällainen tapa on aika yleinen maailmalla, Saara kertoi.

– Kun Euroviisut on joka vuosi, on meidänkin hyvä nyt kokeilla vähän erilaista juttua.

Saara on ollut menneenä syksynä tapetilla myös sen vuoksi, että Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati valitsi hänet Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi.

– Se merkitsee minulle paljon, koska positiivisuus on aina ollut minulle musiikin tekemisessä sellainen ”takamissio”.

Musiikin kautta haluan levittää ihmisille positiivisuutta, toivoa ja iloa. Ihanaa, että se on välittynyt! Ihanaa, että saan tunnustuksen siitä, mitä olen, enkä vain jostain tietystä suorituksesta. Suomessa positiivisuuteni on usein käännetty negatiiviseksi. ”Huutelijoiden” takia en ole itseäni muuttanut, koska olen onnellinen sellaisena kuin olen.

Tärkeitä palapelin osia Mitään tähänastista päätöstään Saara ei kadu eikä tekisi mitään toisin.

– Elämässä kaikki tapahtuu aina oikein ja oikeassa järjestyksessä. Jokainen juttu urallani on vienyt minut aina juuri oikeaan suuntaan: Talent Suomesta (2007) päädyin tekemään musikaaleja Helsingin kaupunginteatte-

rissa, sieltä päädyin dubbaamaan piirrettyjä ja lopulta tekemään unelmaroolini Frozen-leffan Anna-prinsessana, Saara kertasi.

– Vuonna 2010 minut valittiin opiskelemaan Lontooseen arvostettuun musiikkiteatteri-kouluun. Olin kuitenkin juuri vastaanottanut työn lempimusikaalissani Wickedissä Helsingin kaupunginteatterissa. Silloin vähän arvelutti, teinkö oikean ratkaisun, kun en lähtenyt Lontooseen. Wicked oli minulle kuitenkin niin tärkeä kokemus, että sävelsin sen aikana ensimmäisen levyni ja levytin sen. Siitä päädyin Euroviisukarsintoihin vuonna 2011, sieltä Voice of Finlandiin ja sen jälkeen olenkin elättänyt itseni musiikilla ja saanut tehdä vaikka mitä hienoja juttuja. On siistiä nähdä jälkeenpäin, miten kaikki tapahtumat ovat tärkeitä palapelin osia elämässä.

Neljä vuotta sitten Saara lauloi Kummien järjestämän Frozen-elokuvan ennakkonäytöksen yhteydessä Kinopalatsissa.

Kummien konsertissa hän esiintyi nyt ensimmäistä kertaa.

– Telkkarista olen usein katsonut Elämä Lapselle -konsertteja ja miettinyt, että ehkä joskus minäkin esiinnyn siellä ja pääsen auttamaan lapsia ja nuoria. Kummit tekee hienoa työtä!

Pitkän tiukan työrupeaman jälkeen ja uutta samanlaista ennen Saara aikoo ottaa jouluna rennosti.

– Ensimmäinen lomapätkä pitkään aikaan. Sitä odotan kovasti. Joulun vietän Suomessa perheeni parissa. ●

Soolona Saara Aalto esitti JouluMielelle-konsertissa kappaleen Enkeleitä.

”Poikkeuslailla” Euroviisuihin Toukokuussa 2018 Saara Aalto edustaa Suomea Euroviisuissa Lissabonissa.

Uuden Musiikin Kilpailu -organisaatio julkisti marraskuun alussa poikkeukselliJouluMielelle • www.kummit.fi

49

å Esa Nieminen orkestereineen vastasi taas – ties monennenko peräkkäisen kerran – Kummien joulukonsertin säestyksestä.

Mikko Leppilampi veti JouluMielelle-konsertin alkajaisiksi perinteisen joulubravuurinsa Let It Snow.

Edelliskerrasta 21 vuotta UOTSALAINEN laulaja-lauluntekijälegenda Tomas Ledin, jonka tunnetuin kappale lienee Sommaren är kort, on käynyt Suomessa esiintymässä vuodesta 1977 alkaen keskimäärin joka toinen vuosi. Mutta Kummien tapahtumassa hän oli nyt vasta toista kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1996. Helsingissä Svenska Teaternissa järjestettiin silloin Framtid för barn -konsertti, missä esiintyi Ledinin lisäksi myös muun muassa Abbayhtyeen ”Frida” eli Annifrid Lyngstad.

Ledinin ensimmäinen albumi julkaistiin vuonna 1972. Ledin on nyt 65-vuotias ja yhä iskussa.

– Toivon niin. Ainakin nautin tästä yhä, sanoi Ledin, joka on syyskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin vetänyt Cirkuksessa Tukholmassa omaa Skarpt läge -showtaan neljä esitystä viikossa. Kaikkiaan esityskertoja on syksyn ja syystalven mittaan ollut 50. Kummien JouluMielellekonsertti mahtui onneksi silti kalenteriin.

– Olin otettu saatuani kutsun tänne Kummien joulukonserttiin. Mielelläni järjestin asiat niin, että saimme tämän onnistumaan, vaikka se vähän vääntöä vaatikin, totesi Ledin, jolta kuulimme Kulttuuritalolla kappaleet Änglar i snön ja Här kommer den nya tiden. Ledin yöpyi Helsin-

R

50

www.kummit.fi • JouluMielelle

gissä, mutta kiirehti heti seuraavana päivänä takaisin Tukholmaan esiintyäkseen taas illalla Cirkuksessa. ”Olen onnellinen mies” Uuden vuoden puolella Ledinin Skarpt läge -show siirtyy Göteborgiin.

– Olen onnellinen mies, Ledin totesi.

– Minulla on fantastinen orkesteri, esitykset ovat loppuunmyytyjä, ja todella rakastan tätä työtä. Suomessa konsertoidessanikin olen aina tuntenut itseni tervetulleeksi, ja täälläkin yleisö tuntuu pitävän musiikistani riippumatta siitä, onko yleisön joukossa ruotsia vai suomea

puhuvia. Useimmiten on tietysti molempia, Ledin naurahti.

Lastenklinikoiden Kummien tyyppistä hyväntekeväisyysorganisaatiota ei Ruotsissa ole.

– Meillä ymmärtääkseni yhteiskunta pitää riittävän hyvin huolta sairaista lapsista ja lastenklinikoista, Ledin tuumi.

– Tällaiset konsertit ovat hieno tapa kerätä varoja Suomen lastensairaaloille, hän totesi.

– Olen toki osallistunut Ruotsissa moniin hyväntekeväisyystapahtumiin, esimerkiksi Tukholman kodittomien ja köyhien perheiden hyväksi vuosittain järjestettäviin konsertteihin. Ne järjestää Gula änglarna -niminen organisaatio, Ledin kertoi.

– Monet muutkin ruotsalaiset artistit antavat mielellään ilmaiseksi aikaansa ja osaamistaan hyvän asian puolesta. ● Tomas Ledin konsertoi Suomessa usein, mutta edellisestä ja ennen tätä ainoasta Kummit-keikasta oli ehtinyt vierähtää pitkä aika.

Petrasta taas Tiktakin Petra IIME VUOSIKYMMENELTÄ Tiktakyhtyeestä ja tuoreemmin viime kevään Vain elämää -ohjelmasta tuttu Petra Gargano duetoi JouluMielelle-konsertissa Niila Arajuuren kanssa. He esittivät perinteisen Oi jouluyö -kappaleen.

Niila niittää mainetta Saksassa, mutta oli jo toissasyksyn Elämä Lapselle -konsertissa esittelemässä kykyjään. Niila ja Suomen maajoukkueessakin jalkapalloileva pikkuveljensä Paulus Arajuuri olivat jo pieninä poikina 1990-luvulla Kummien tuotekuvissa, kun heidän isoäitinsä, näyttelijä Aila Arajuuren, aviomies Kallu Tuominen oli Kummeissa toiminnanjohtajana.

Vastikään 90 vuotta täyttänyt Kallu on sittemmin ollut pitkään Kummien puheenjohtajana ja nyttemmin kunniapuheenjohtaja.

Mutta takaisin Petraan. Hänellä on Kummien konserteista kokemusta jo niiltä ajoilta, kun Elämä Lapselle -konsertit olivat Olympiastadionilla ja yleisöä kymmeniä tuhansia.

– Ihania tilaisuuksia, joissa pääsee tekemään hyvän asian puolesta töitä sillä tavalla, missä on itse hyvä.

Ensi kesänä Tiktak (Petran lisäksi Emppu, Mimmu, Nea, Noora ja Tuuli) pääsee taas suurten yleisöjen eteen, kun yhtye marraskuussa julkisti tekevänsä neljä festarikeikkaa: Himoksella, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella.

– Hauska kesätyö, Petra luonnehtii.

– Hienointa, että pääsee viettämään aikaa noiden muiden mimmien kanssa, kun olemme 10 vuotta olleet aika erillämme ja eläneet omia elämiämme.

– Tiktakin paluusta ei ole kysymys, Petra painottaa.

V

ä Petra ja Niila esiintyivät ensi kertaa yhdessä. Heidän duettonsa oli Oi jouluyö.

Hienosti meni, mutta Petra ei silti lupaillut Niilalle fiittaushommaa ensi kesän Tiktakkeikoille. – Ei ole olemassa artistia, joka toisi lisäarvoa, Petra perusteli.

– Projektilla on alku- ja loppupäivämäärä. Se oli itselleni tärkeä asia, että uskalsin lähteä.

– Silmiä avaava kokemus, Petra toteaa Vain elämää -projektista.

– Hämmentävää, kuinka ympyrä tavallaan sulkeutui, kun tuli pistettyä nippuun siihenastinen ura ja elämä. Ja muistutti-

Multi-instrumentalisti Lauri Schreck ei orkesteria taustalleen tarvinnut. Hänen kappaleensa oli White Christmas.

han se samalla ihmisille olemassaolostani ja sai sitten heidät löytämään musan, jota olin edelliset 10 vuotta itse tehnyt. Sen jälkeen jatkoin uudella energialla, mikä kuuluu uusissa biiseissäni.

Petran uusin sinkku Mä vedän näin julkaistiin lokakuussa.

– Keikkatahti on tiivis, mutta rakastan tätä touhua.

Petra, neljävuotiaan pojan äiti, viettää joulua perinteisin menoin.

– Kokoonnumme äitini luokse. Syömme hyvin ja istumme iltaa. Oman lapsen kautta joulua on ihana elää. Tontuista meillä on puhuttu jo pitkään. ●

Tulkoon joulu, lauloi Paula Koivuniemi.

JouluMielelle • www.kummit.fi

51

Angelika Klas esitti pianistinsa Jouni Someron säestyksellä kenties kaikkein perinteisimmän joululaulun Varpunen jouluaamuna.

Mikä voi olla sen mukavampaa? kyseli Laura Voutilainen.

Pikahälytyksellä apuun Sydämeeni joulun teen, lupasi Arttu Wiskari.

52

www.kummit.fi • JouluMielelle

UUN MUASSA Uuden Musiikin Kilpailusta ja teatterin lavoilta tuttu Mikael Saari tuli JouluMielellekonserttiin pikahälytyksellä tuuraamaan sairastunutta Laura Närheä.

– Joo, nyt ollaan Laura Närhenä.

Yhdennäköisyys on ilmeinen. Se oli varmaankin peruste, että minua pyydettiin, Mikael Saari naureskeli.

– Eilen soitettiin, ja kun kävi niin hyvä mäihä, että sopi kalenteriin, niin totta kai suostuin.

Aikataulullisesti aivan optimaalinen ei Mikael Saaren ilta ylimääräiselle esiintymiselle kuitenkaan ollut.

– Tulin suoraan keikalta Nastolasta ja menen heti tämän jälkeen keikalle Lahteen. Tällaisessa ex tempore -kutsussa on onneksi se hyvä puoli, että tulo- ja lähtöaikatauluissa joustetaan järjestäjien puolelta.

Mikael Saari esitti lyhyestä valmistautumisajasta huolimatta upeasti upean Hallelujah-kappaleen. Tenori Saari oli nyt ensimmäistä kertaa esiintymässä Kummien tilaisuudessa. Hieman väljyyttä hänen syystalven aikatauluunsa toi putoaminen MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmasta jo viidennessä live-lähetyksessä marraskuun alussa. Somessa Saaren putoamista pidettiin jopa ”oikeusmurhana”.

M

á Laura Närheä paikannut Mikael Saari esitti Hallelujah-kappaleen.

– Putoamiseni oli tietysti omastakin mielestäni harmi, mutta siellä oli tällä tuotantokaudella niin kovat tyypit, ettei se mikään yllätys ollut. Ohjelmassa mukana olleilla on ollut aika haipakkaa, mutta olisi toki ollut kiva jatkaa pidempään.

Mikael Saarella keikkaa pukkaa muutenkin.

– Enemmän kuin ehdin tehdä. ●

Mikko Leppilampi - Viivi Pumpanen olivat illan juontajaparina taas samassa veneessä kuten TV5:n viimetalvisessa Atlantin yli -produktiossa.

JouluMielelle 22.11.2017 Kulttuuritalo, Helsinki

Kummit ry kiittää: Tomas Ledinin joulukonserttikappaleet olivat Änglar i snön ja Här kommer den nya tiden.

Pääsponsorit: Specsavers 3 Step IT Oriola

Mediayhteistyökumppanit: Bauer Media – Radio Nova MTV Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Tomi Suomela / MTV3 Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja / apulaisohjaaja Heidi Musakka Tekniikka Henri Honkaluoma / Bright Finland Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Bright Finland Eero Helle / Bright Finland Artistimanageri: Niklas Rosström Juontajat: Mikko Leppilampi Viivi Pumpanen Minna Kuukka Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Meslewi Oy Balmuir Oy Aavasaksan Vesi Hartwallin Jaffa Finnair Goldwell / KAO Lumene Foriame Oy Työhuone Pågå Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland FinnConcert Oy Artistit Esa Nieminen orkesteri

JouluMielelle • www.kummit.fi

53

JOULUMIELELLE

Loppusuora häämöttää Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeessa

Kiitollisuus päällimmäisenä kutsuvierastilaisuuden puheissa Illusionisti Henri Kemppainen ällistytti tempuillaan niin kutsuvierasyleisön kuin varsinkin yleisön joukosta satunnaisesti poimimansa avustajan.

ä – Niin suurta kiitosta ei pysty edes esittämään, kuin mitä suomalaiset tämän kampanjan onnistumisesta ansaitsisivat, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys ry:n varapuheenjohtaja ja yhdistyksen perustamisen primus motor Tuomas Aho sanoi.

á Kaksi Kummien hallitusjäsentä: Husin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä sekä Elastinen alias Kimmo Laiho.

54

www.kummit.fi • JouluMielelle

USI LASTENSAIRAALA otetaan käyttöön ensi kesänä. Viisi vuotta sitten käynnistetty Uusi Lastensairaala 2017 -hanke on tulossa maaliin lähes aikataulussaan.

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys ry:n perustamisen primus motorina toimineella asianajaja Tuomas Aholla on syytä tyytyväisyyteen.

– Nyt on hyvä tilaisuus kiittää kaikkia hankkeen tukijoita, sanoi yhdistyksen varapuheenjohtaja Aho puhuessaan JouluMielelle-konserttia edeltäneessä kutsuvierastilaisuudessa Kulttuuritalolla.

– Lastenklinikoiden Kummitkin on ollut koko kampanjan ajan tärkeässä roolissa, hän korosti.

Varojenkeräys ei alkuunsa ollut helppo projekti.

– Rahankeräyslaki tuntui viranomaisten silmissä aluksi kovasti asettavan esteitä kampanjalle, Aho kertoi.

– Tammikuussa 2013 saimme keräyksen kuitenkin käyntiin. Rohkea tavoitteemme oli kerätä viiden vuoden aikana 30 miljoonaa euroa. Keräsimme puolessatoista vuodessa 35 miljoonaa. Koko kansakunta tuntui olevan tässä mukana, hän myhäili.

Keräyksen lopputulos oli 39 miljoonaa. Rahat luovutettiin lyhentämättöminä Uuden Lastensairaalan Tuki -säätiölle, joka on ensi kesänä luovutuskuntoon valmistuvan sairaalarakennuksen rakennuttanut. Kokonaisrahoituksessa toki myös valtiovalta sekä sairaanhoitopiiri (Hus), jolle rakennus valmistuessaan luovutetaan, ovat olleet omalla suurella panoksellaan mukana.

U

á Maryam Razavi juonsi ”JouluMielelleetkot”. á Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian ylilääkäri Willy Serlo (vas.) sekä Turun yliopistol– Kun keväällä 2012 ehdotin kunlisen keskussairaalan Lasten ja nuorten klinikan toimialajohtaja Jussi Mertsola pääsivät Helsingissä nianhimoisesti tavoitteeksi Suomen vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia kasvotusten. itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta 2017, monet pitivät sitä epärealistisena, Aho muisteli. koiden Kummien hallituksen puheenjohtaja Tuomo – Kaikki on mennyt aika nappiin. Hieno tiimi on Raasio, joka kiitti lämpimästi kaikkia Kummien toitoteuttanut hankkeen lähes aikataulussaan. mintaa kuluneena vuonna tavalla tai toisella avusKutsuvierastilaisuudessa puhui myös Lastenklinitaneita. ●

Ylläksellä purkitettiin inserttejä ÄNÄ VUONNA Kummien JouluMielelle-konserttikuvaukset suuntasivat myös lumen, kaamoksen ja revontulten luokse Lappiin. Ylläksellä tehdyissä kuvauksissa olivat mukana Mikko Leppilampi ja Minna Kuukka sekä Kittilästä kotoisin oleva 8-vuotias Elmeri yhdessä vanhempiensa kanssa. Elmeri on reipas alakoululainen, jonka elämässä tapahtui reilu

T

ä Kahdeksanvuotias inserttitähti Elmeri vanhempineen pääsi poseeraamaan Mikko Leppilammen kanssa.

Kuva: Matti Valli Inserttiä päästiin Ylläksellä tekemään postikorttimaisemissa. Kuva: Juha-Matti Valtonen

vuosi sitten suuri mullistus, kun Wilmsin tuumori vei hänet Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle hoitoon.

Mikko vastasi Ylläksellä hurmaavasta alkunumerosta 17. joulukuuta MTV3:lla nähtyyn konserttiohjelmaan, ja Minna toi puolestaan tarinoita sekä tunnelmaa kokonaisuuteen.

Kuvauspaikoista suuret kiitokset: Aurora Estate, Sport Resort Ylläs, Lapland Hotel Saaga & Snow Village, Rami’s Huskys ja Ylläskammi. Kiitokset kuvausjärjestelyistä: SRY Promotion T:mi Jari Ikkelä. ● JouluMielelle • www.kummit.fi

55

KUMMIEN JOULU

Joel Hallikainen esitti Turun tuomiokirkossa muun muassa Timo Koivusalon sävellyksen ja sanoituksen Joulurauhaa sekä perinteisemmästä päästä Sylvian joululaulun.

Joel Hallikainen lauloi lapsuuskirkossaan

Kummien joulu taas kolmessa kaupungissa

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit järjesti tämänkin joulun alla kolme Kummien joulu -kirkkokonserttia: 27. marraskuuta Turun tuomiokirkossa, 9. joulukuuta Oulun tuomiokirkossa ja 16. joulukuuta Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa.

Kummit-lehti ehti mukaan Turun ja Oulun konsertteihin.

URUN TUOMIOKIRKOSSA kummi, tapakouluttaja, kamarineuvos Kaarina Suonperän juontamassa tilaisuudessa lauloivat Jannike Sandström, baritoni Tommi Hakala, Joel Hallikainen sekä Turun Konservatorion harjoituskuoro Pikkurella Annukka Janka-Murroksen johtamana.

Illan tähtiartisteja säesti Antti Vauramo.

T

á Konservatorion harjoituskuoro Pikkurella sai kunnian avata Turun kirkkokonsertin.

Kummien joulu • www.kummit.fi

57

On hanget korkeat nietokset ja En etsi valtaa loistoa kuulostivat todella komeilta baritoni Tommi Hakalan esittäminä.

á Kamarineuvos Kaarina Suonperä, Lastenklinikoiden pitkäaikainen kummi, toimi Turun kirkkokonsertin juontajana.

Jannike teki jo vuosi sitten Kummien Oulun ja Helsingin kirkkokonserteissa vaikutuksen joulutunnelman luojana.

Itävallassa tätä nykyä asuva oopperalaulaja Tommi Hakala lensi nyt työpaikaltaan Milanosta varta vasten Kummien konserttiin ja heti seuraavana aamuna takaisin. Turun oman pojan Veeti Kallionkin oli määrä esiintyä, mutta miesflunssa oli kaatanut hänet petiin. Niinpä illan tähtiartisteista Joel Hallikaisella oli lyhyin matka.

Hän asuu Raisiossa.

– Tämä Turun tuomiokirkko on lapsuuteni kirkko. Asuin tuossa ihan vieressä, ja kirkolla tuli vietettyä paljon aikaa ja keksittyä kaikenlaista. En ollut paha, mutta en myöskään kilteimmästä päästä, Hallikainen paljastaa.

Kirkko ei ole Hallikaiselle outo estradi esiintyjänäkään.

– Kirkon Yhteisvastuun merkeissä olen laulanut vuodesta 2004, melkein kuin päätyönäni.

Tuttu juttu Mutta ennen tuota marraskuun lopun kirkkokonserttia Hallikainen ei ollut tällä vuosituhannella Kummien konserteissa esiintynyt, aiemmin kyllä.

– Olin Puhdas Elämä Lapselle -konsertissa Olympiastadionilla vuonna 1994. Se oli äärimmäisen mielenkiintoinen kokemus. Siitä on nyt 23 vuotta ja noin 23 kiloa, Hallikainen naurahtaa.

Hallikainen oli silloin pokannut edellisvuodesta sekä toisen Emma-patsaansa musiikillisista ansioista että palkittu Telvis-patsaalla vuoden suosituimpana mies58

www.kummit.fi • Kummien joulu

tarkempaa sapluunaa. Syntyi kuolematon idea: tunnettu aviopari vastailee heitä koskeviin kysymyksiin toisiaan kuulematta. Teimme siitä omakustannevideon.

Olimme nuoria ja tuntemattomia. Tarjosimme ohjelmaideaa sekä Ylen TV1:lle että MTV3:lle. Kumpikaan ei ollut riittävän kiinnostunut, Maikkari ei itse asiassa ollenkaan. Se on eräs yhtiön historian suurimpia munauksia, Hallikainen piikittelee.

Pienen mutkan ja sattuman kautta hän ja Koivusalo pääsivät lopulta toteuttamaan ideansa Yle TV2:lle.

– Sovimme, että tehdään kuusi ohjelmaa, sitten sovimme kahdestatoista.

Heti ensimmäisellä lähetyksellä oli lähes 900 000 katsojaa, ja lukema nousi vielä sen jälkeen reilusti toiselle miljoonalle.

Tuntemisleikin työnimenä oli alun perin ollut Elämäntoveri. Se ei ollut riittävän trendikäs. Nimen Tuttu juttu keksi Hallikaisen vaimo. Tv-ohjelmasta kehitettiin sittemmin myös ”peli jokaiseen kotiin”.

á Jannike loihti Turun tuomiokirkkoon joulun tunnelmaa sekä suomeksi että englanniksi.

puolisena tv-esiintyjänä. Vuonna 1992 julkaistu levy Kuurankukka oli kova sana kuten myös samana vuonna käynnistynyt tv-show Tuttu juttu, jonka myötä Hallikaisesta ja Timo Koivusalosta tuli pitkäksi aikaa valtakunnan kärkijulkkiksia.

– Olimme Ruotsin-laivalla Koivusalon kanssa risteilyisäntinä ja -esiintyjinä. Se oli meidän teatterikorkeakoulumme, Hallikainen sanoo.

– Huomasimme sitten, että tv-tarjonnassa on ”reikä” tietyntyyppiselle aikuisten viihdeohjelmalle. Pitkään mietimme

Sattumahitti Tuttu juttu -showssa esiintyi aina joku vieraileva artisti. Eräänä ensimmäisen tuotantovuoden kuvauspäivänä oli ohjelmaan tulossa ollut laulaja yllättäen estynyt. Koivusalo ehdotti, että Hallikainen esittäisi hänen itsensä säveltämän ja sanoittaman kappaleen Kuurankukka. Kappaleesta tuli hitti, joka nosti Hallikaisen yhdeksi Suomen suosituimmista artisteista. Hänellä oli Kuurankukan lisäksi useita muitakin listahittejä. Hallikainen ja Koivusalo esiintyivät yhdessä Elämä Lapselle -konsertissa, niin ikään Olympiastadionilla, vuonna 1999.

Hallikainen jätti Tuttu juttu -shown 351 jakson jälkeen vuonna 2000. Sen jälkeen ohjelmaa tehtiin vielä pari vuotta Koivusalon ja vaihtelevan juontajaparin voimin.

Kaiken kaikkiaan Hallikainen, 56, on ollut estradeilla jo 35 vuotta, julkaistuja albumeja on 24.

– Kuurankukan 25-vuotisjuhlien merkeissä tein viime kesänä bändini kanssa 30 lavakeikkaa, Hallikainen kertoo.

– Se on vähän kuin Reijo Taipaleen Satumaa. Kaikki sen aina haluavat kuulla, Hallikainen vertaa. ●

TEKSTI MATTI HANNULA KUVAT MATTI HANNULA JA TEEMU KEMILÄ

KUMMIEN JOULU

Sopraano Angelika Klasin kaunis ääni pääsi oikeuksiinsa Oulun tuomiokirkossa.

Angelika Klas teki tuplasti hyvää

Joululaulut soivat taas upeasti Oulun tuomiokirkossa Oulu oli Kummien joulu -kirkkokonserttikaupunkina nyt jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Oulun tuomiokirkossa olivat solisteina Angelika Klas säestäjänään Jouni Somero ja Jore Marjaranta, Jenni Jaakkola sekä Jore Marjaranta säestäjänään Antti Vauramo.

Lisäksi kuultiin oululaista Cassiopeia-kuoroa johtajanaan Kristian Heberg.

OPRAANO ANGELIKA KLAS teki loppuvuodesta oikein urakalla hyvää sairaiden lasten puolesta. Marraskuussa hän esiintyi Helsingin Kulttuuritalolla JouluMielelle-konsertissa, joka 17.12. esitettiin MTV3:lla. Joulukuun 9. päivä Angelikan upeasta äänestä saatiin nauttia Oulun tuomiokirkossa Kummien joulu -konsertissa. Pianisti Jouni Someron

S

Angelikan Klasin säestäjä, pianisti Jouni Somero osoitti Anna-Liisa Tiluksen haastattelussa olevansa verbaalinenkin lahjakkuus.

säestämänä hän esitti kolme kappaletta: En etsi valtaa loistoa, Varpunen jouluaamuna ja Ave Maria. Näiden kahden Kummittapahtuman välissä Angelika kävi Linnan itsenäisyyspäivän juhlassa.

– Jo toisena peräkkäisenä vuonna, hän kertoi.

– Nyt kutsu tuli miehelleni (säveltäjä Sebastian Fagerlund), vuosi sitten minulle.

Angelika Klas on ollut Kummien toiKummien joulu • www.kummit.fi

59

– Saan paljon pyyntöjä hyväntekeväisyysjuttuihin. Minulla on periaate, että niihin tapahtumiin, joiden tuotto menee lasten hyväksi, suostun mielelläni, jos kalenteriin sopii, mutta muihin tapahtumiin erittäin harkiten.

á Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia oli tälläkin kertaa mukana Kummien joulu -kirkkokonsertissa. Cassiopeiaa johtaa Kristian Heberg.

Jenni Jaakkolalla oli Oulussa ”kotikenttäetu”.

Jore Marjaranta esitti muun muassa oman tuoreen joululaulusävellyksensä ja -sanoituksensa Tuhlaajapojan joulu.

60

www.kummit.fi • Kummien joulu

minnassa mukana pitkään, takavuosina usein muun muassa keilaamassa hyvän asian puolesta. Mutta marraskuinen JouluMielelle-konsertti oli hänelle ensimmäinen artistiesiintyminen näissä merkeissä. Angelikan isäpuoli, viime vuonna edesmennyt kapellimestari Eri Klas, oli aikoinaan paljonkin mukana Kummien konserteissa.

– Olin niitä säännöllisesti katsomassa, mutta sitten Kummien konsertteihin tuli jostain syystä pitkä tauko klassisen musiikin osalta, Angelika harmitteli tilanteen ymmärtäen: – Tuli areena-juttuja, konserttiprofiili muuttui.

Nyt Angelika oli todella ilahtunut, kun tuli saman tien ”tuplakutsu”.

Monipuolinen työnkuva Angelika Klas on vapaa taiteilija. Hän on esiintynyt muun muassa Kansallisoopperassa ja ollut vuoden kiinnityksellä Turun kaupunginteatterissa.

– Välillä on erilaisia konsertteja, välillä kiertueita, hän kertoi vaihtelevasta työnkuvastaan.

Angelikan työnkuva on myös monipuolinen: klassisen musiikin lisäksi hän laulaa esimerkiksi jazzia ja lähes spesialiteetikseen muodostunutta argentiinalaista tangoa.

– Joulukonserttieni ohjelmisto on klassispainotteinen, hän totesi ja huomautti samaan hengenvetoon: – Operetti on vahva alueeni, koska minulta käy laulun lisäksi myös näytteleminen ja tanssiminen.

Angelika Klasin pikkusiskopuoli, Marion Melnik, sopraano niin ikään, on ollut Angelikan tavoin Kummien toiminnassa eri tavoin mukana pitkään. Angelikan ja Sebastian Fagerlundin 11-vuotias poika Maximilian tekee jo omia sävellyksiään, soittaa muun muassa rumpuja ja laulaa oopperan lapsikuorossa.

– Huomasimme Maximilianista jo hyvin pienenä, että hän on erittäin musikaalinen. Kaksivuotiaana neuvolassa lääkäri kysyi Maximilianilta, osaako hän jo joitakin sanoja. Hän lateli vastaukseksi kokonaisia lauseita sekä suomeksi että ruotsiksi ja lauloi vielä siihen päälle. Maximilian osaa myös äitini kotikieltä eestiä sekä englantia. Hän käy juutalaista koulua ja opiskelee siellä hepreaakin.

Tulevan joulun Angelika, Sebastian ja Maximilian viettävät kotonaan Helsingissä.

– Vuosi sitten olimme jouluna mieheni työn vuoksi Amsterdamissa. Nyt kutsumme sukulaiset meille, laulamme yhdessä joululauluja ja syömme perinteisiä jouluruokia, Angelika Klas kertoi.

Abiturientti estradilla Angelika Klasin tavoin Oulun kirkkokonsertissa oli ensimmäisen kerran Kummien tapahtumassa laulamassa myös paikallinen kyky Jenni Jaakkola, 18.

– Kunniatehtävä, totesi Jenni, joka keväällä 2015 oli mukana Oulussa järjestetyssä Kummit Bowling -tapahtumassa. Neljä ja puoli vuotta sitten hän voitti MTV3:lla esitetyn KIDSing-lastenlaulukilpailun. Nyt Jenni on abiturientti, jolle tuon kilpailun voitto toi elämään enemmän kuin hän osasi odottaa.

– Voittaminen ei ollut tärkeintä. Hain kisasta kokemusta. Keikkoja on ollut sen ã Pepe Willberg veti taas kerran kirkossa komeasti.

jälkeen paljon sekä pienen että suuren yleisön edessä, ja näyttelemäänkin olen päässyt, kertoi Jenni, joka runsas vuosi sitten teki cameoroolin Uusi päivä -tvsarjassa.

– Olin toissakesänä partiolaisten Roihu-suurleirillä laulamassa virallista leiribiisiä. Uuden päivän tuottaja oli siellä partiolaisena paikalla. Hän nykäisi hihasta ja kysyi, lähtisinkö vierailemaan sarjassa, jos tulee sopiva tilanne. Vastasin heti myöntävästi, ja pari kuukautta myöhemmin tuli kutsu.

Samalla Jenni vieraili myös Uusi päivä -sarjan ”oman” yhtyeen, Bongolavan, Paperisetelit-singelllä.

Pelkästään laulamalla Jenni Jaakkola ei opiskelurahoja tienaa. Hän työskentelee oululaisessa pikaruokaravintolassa, missä hänen piti olla Kummien kirkkokonserttia seuraavana aamunakin jo kahdeksalta.

– Kun voitin KIDSing-kilpailun, olin vielä liian nuori sellaisen paineen alle, mitä siitä seurasi, Jenni myöntää.

– Nyt odotan lauluhommissa ”omaa hetkeä”, ja on hyvä saada kokemusta muistakin töistä.

Tulevana keväänä Jennillä on tarkoitus saada painettua valkolakki päähänsä.

– Sitten pyrin opiskelemaan. Erityispedagogiikka kiinnostaa eniten. Musiikin parissa jatkan tietysti mahdollisuuksien mukaan. ”Miss sie tarviit oikei hyvää miestä” Jenni Jaakkola lauloi Oulun tuomiokirkossa kolme joululaulua ja lisäksi duettona Jore Marjarannan kanssa kappaleen Sydämeeni joulun teen. Jore on konkari Kummit-hommissa.

– En edes muista, koska olin ensimmäisen kerran laulamassa Kummien konsertissa, eikä minulla liioin ole mitään käsitystä siitä, kuinka monta kertaa olen vuosien varrella ollut. Kummien konserttien artistimanageri Niklas Rosström on kiitettävän usein muistanut olemassaoloni.

Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan

Kummit kiittää Oulun kirkkokonsertin onnistumisesta yhteistyökumppaneita: Radisson Blu Hotel Oulu, Oulu-lehti, Forum24 -lehti ja Oulun tuomiokirkkoseurakunta.

á Pitkän kummihistorian omaava Anna-Liisa Tilus oli Oulun kirkkokonsertissa juontajana.

Oulun kirkkokonsertin tähtisolistit yhteiskuvassa.

Tämän vuoden kolmas Kummien joulu -kirkkokonsertti oli 16. joulukuuta Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Siellä solisteina olivat Mira Luoti, Aki Samuli ja Pepe Willberg, joka siis Angelika Klasin tavoin oli loppuvuodesta laulamassa kahdessa Kummitkonsertissa. Lisäksi Mikael Agricolan kirkossa kuultiin Cantores Minores -poikakuoroa. Helsingin konsertin juonsi Pirjo Nuotio. ●

á Jenni ja Jore duetoivat kappaleen Sydämeeni joulun teen.

Antti Rokkaa lainatakseni: ”Miss sie tarviit oikei hyvää miestä, täss siul o sellane.”

Taivun moneen, ja Kummien konserteissa on aina mukava tavata kollegoita, Jore Marjaranta korosti.

Hän kertoi rokkitaustastaan huolimatta jo rippikoulussa isosena ollessaan laulaneensa virsiä kirkossa. Oulun tuomiokirkossa Jore Marjaranta lauloi nyt vastikään itse säveltämänsä ja sanoittamansa laulun Tuhlaajapojan joulu. Soolona häneltä kuultiin myös perinteisemmät Ensimmäinen joulu ja Valkea joulu.

Jore Marjarannalla, 56, on nyt puolisen vuotta ollut pitkäaikaisen muusikkoystävänsä Mato Valtosen kanssa yhtye, joka kantaa nimeä Mato Valtonen & Jore Marjaranta Band plays Rockn’ Roll.

– Nimi kertoo heti, ketkä ja mitä, Jore perustelee sen etymologiaa.

– Nostalgiapläjäys, joka on pelkkää tykitystä.

Eritoten Leningrad Cowboys -yhtyeessä yhtä aikaa vaikuttaneet lahtelaiset rokkikukot ovat vastikään olleet laulusolisteina myös Hurriganes-legenda Remu Aaltosen viimeisimmällä – ja kaiketi viimeisellä – kiertueella.

– Sen myötä meillä on ”license to rock”, Jore Marjaranta toteaa. Hänen ja Valtosen lisäksi tuoreessa kokoonpanossa soittavat Marko Timonen (rummut), Ville Nurmi (kitara) ja Niko Kokko (basso).

Jore Marjarannan ja Mato Valtosen ystävyys on jo noin 40 vuoden mittainen. Marjaranta on tullut tunnetuksi paitsi Leningrad Cowboysin niin myös Albert Järvisen yhtyeiden, Albert Järvinen Bronxin ja Albert Järvinen Bandin, laulusolistina.

Valtosen oli tehnyt tunnetuksi jo Sleepy Sleepers, jonka roudarina Jore Marjaranta toimi viisi vuotta. Ennen vuonna 2000 alkanutta soolouraansa Jore Marjaranta lauloi myös Guitar Slingers -yhtyeessä.

Joulun Jore Marjaranta aikoo viettää kotona vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa.

– Se on nautinnollista. Joulu on niitä päiviä, jolloin toivoisin saavani ajan hidastettua. ● Kummien joulu • www.kummit.fi

61

KUMMIVIERASKYNÄ

On tärkeää ymmärtää sairaiden lasten tilanne LIN JUURI JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEELLE Olympiakomitean valmennuspäällikön tehtävästä, kun Teemu (Selänne), Hjallis (Harkimo), Kale (Kummola) ja Juha (Rantasila) saapuivat ovelleni.

Eläkesuunnitelmat saivat siltä istumalta jäädä, sillä enhän voinut kieltäytyä näiden henkilöiden pyynnöstä lähteä luotsaamaan Lastenklinikan Kummeja. Tästä uudesta ja yllätyksellisestä työtarjouksesta kehkeytyikin yksi elämäni merkittävistä tehtävistä, josta yhä tänä päivänä olen tavattoman ylpeä.

Ekrothin, jonka merkitys osoittautui Kummeille äärimmäisen suureksi. Tällä hetkellä puolestaan Anne Knasterin energisellä otteella vetämä tiimi saa paljon hyvää aikaiseksi. Hallitustyöskentely Kummeissa on niin ikään ollut aina sydämellistä toimintaa, jossa olen ollut suurella ilolla osallisena. Kummityöhön antaumuksella osallistuvia ja työtä tukevia tahoja on kaikkinensa hyvin paljon – joten lämmin kiitokseni kuuluu heille kaikille!

O

Kallu Tuominen Minulta on usein kysytty, minkä tekijän itse koen Kummien työssä erityisen tärkeänä. Mielestäni se, että sairaat lapset, heidän perheensä sekä hoito-olosuhteet Suomessa saavat huomiota ja tukea, on aivan keskeistä. Meidän on tärkeää ymmärtää sairaiden lasten tilanne ja pyrkiä auttamaan heitä parhaamme mukaan. Niin operatiivinen työ lastenklinikoilla kuin tutkimustyö uusien hoitomenetelmien löytämiseksi ovat Suomessa ihan kansainvälistä huipputasoa.

Tämä taso on tulevaisuudessa kuitenkin vähintäänkin säilytettävä eikä se tapahdu itsestään. Asiaa on siis pidettävä esillä, saatava ihmiset mukaan ja päättäjienkin fokus tulee ohjata säännöllisesti juuri sairaisiin lapsiin. Jos mistä, niin valmentaja-/valmennuspäällikkövuosinani rakentamieni yhteiskuntasuhteiden merkityksestä koin olevan runsaasti hyötyä myös pienten potilaiden viestin viemisessä eteenpäin. Viime vuosina myös lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin teemaa on ollut tärkeä korostaa, niin mielenterveysongelmia käsittelemällä kuin myös tukemalla alueen työtä ja tutkimusta – kuten Kummit on tehnytkin.

Kummien kunniapuheenjohtaja

Alkutaipaleeni Kummeissa vuonna 1993 oli täynnä kovaa uurastusta tärkeän tukikohteen hyväksi sekä maineen palauttamiseksi Lastenklinikan Tuki ry:n jäljiltä, jonka vetäjä oli osoittautunut epärehelliseksi kavallettuaan lahjoitettuja varoja. Kaikille Kummien toiminnassa mukana olleille oli tärkeää palauttaa luottamus työtämme kohtaan ja saattaa Tuki ry:n vetäjä vastaamaan teoistaan – pitkän vankeustuomion hän lopulta saikin.

Avoimuus, kova mainetyö ja lukuisiin yhteydenottoihin vastaaminen tekivät tehtävänsä. Kaivohuoneella joulukuussa 1993 järjestetty Renny ja Geena -gaala toimi Kummeille merkittävänä läpimurtona. Lukuisten tuttujen kasvojen sekä koskettavan sisällön ympärille tehdyn tv-lähetyksen yhteydessä – ja sen jälkeen – ihmiset osoittivat luottamuksensa toimintaamme kohtaan. Tämän gaalan ohessa mieleeni on erityisenä Kummit-tapahtumana painunut tietysti ensimmäinen Puhdas Elämä Lapselle -konsertti 1990-luvun puolivälissä ääriään myöten täydellä Olympiastadionilla.

Kummeissa on aina puhallettu yhteen hiileen. Tätä työtä ei pysty tekemään yksin, vaan rinnalle tarvitaan osaavia ja sydämensä peliin antavia ihmisiä. Toiminnanjohtajana 1990-luvulla löysin avukseni todellisen helmen, Maria

62

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

Kultaisin muistoni urheilupuolelta on koripallomaajoukkueen vieminen toistaiseksi ainoana kesäpalloilujoukkueenamme virallisten karsintojen kautta olympialaisiin vuonna 1964. Tämän joukkueen kanssa tapaamme yhä edelleen, ja tässä joukkueessa korostui äärimmäisellä tavalla suoritusylpeys – tahto antaa kaikkensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Näin 90 vuoden elämänkokemuksella pidänkin juuri pyrkimystä tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy aivan erinomaisena ohjenuorana elämässä. Tällä tavoin olemme Kummeissakin aina toimineet. ●

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen ELIXIA

HUOM!

ELIXIA tukee Kummeja tapahtumayhteistyön kautta.

HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Tallink Silja Oy Laatukoru

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2017 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa 1.1.2017–31.12.2017 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja Oy on kerännyt yhteensä lähes 300 000 euroa pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku

Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Knepig sjukdom fascinerar forskarna

Mot individualiserad diagnostik inom barnceliaki Celiaki är åtminstone enligt nuvarande forskningsdata en obotlig men behandlingsbar sjukdom. Trots det – eller kanske just därför – är forskarna fascinerade av celiaki. Till dem hör bl.a. Katri Lindfors som arbetar vid Tammerfors universitet. Hon fick ett stipendium på 40 000 euro för detta år från den s.k.

Fadder-fonden inom Stiftelsen för pediatrisk forskning för att undersöka de genetiska faktorer som gör att barn får benägenhet för celiaki. ÖR ETT OCH ETT HALVT ÅR sedan grundades ett celiakiforskningscenter under medicinska fakulteten vid Tammerfors universitet. Centret har fem seniorforskare, Lindfors bland dem, och totalt tiotals forskare samt kliniker och s.k. basforskare. Lindfors tog sin examen i biologi vid Åbo universitet år 1998 och har skrivit en filosofie doktorsavhandling om tunntarmens funktion. Hon har redan i 20 års tid undersökt såväl barn- som vuxenceliaki i celiakiforskningsgruppen vid Tammerfors universitet.

– Celiaki tar sig olika uttryck och varierar från tarmproblem till hudproblem. Vi forskare tror att det i de olika uttrycksformerna finns faktorer som hänför sig endast till just den uttrycksformen. Men det finns också faktorer som är gemensamma för alla uttrycksformer och som kan identifieras genom att undersöka en större grupp, betonar Lindfors.

F

Åt samma håll Utan samarbete med ett sjukhus – i Tammerfors universitets fall med TAYS – skulle celiakiforskningen naturligtvis inte vara möjlig.

64

www.kummit.fi • På svenska

– Vi har många experter i vårt center och alla drar åt samma håll, myser Katri Lindfors.

– Våra kliniker har samlat ett patientmaterial som omfattar drygt tusen celiakipatienter. Av dem har cirka 150 fått sin celiakidiagnos i barndomen. Med hjälp av det här materialet kan vi utreda huruvida ärftliga faktorer kan förorsaka att celiaki bryter ut redan i barndomen.

För att bryta ut kräver celiaki ärftlig

Katri Lindfors fick ett stipendium på 40 000 euro för detta år från den s.k. Fadder-fonden inom Stiftelsen för pediatrisk forskning för att undersöka de genetiska faktorer som gör att barn får benägenhet för celiaki.

Foto: Matti Hannula

benägenhet, men också att barnet äter spannmålsprodukter. De yngsta celiakipatienterna får en diagnos redan i ett års ålder, men det är sällan man hittar så unga patienter.

Finland och Sverige i topp Celiakiforskningsmetoderna har förbättrats avsevärt.

– Om vi i slutet av 1990-talet hade velat undersöka genetiken hos en kohort

på tusen patienter skulle vi med den tidens metoder troligen fortfarande arbeta med just den kohorten, skrattar Lindfors.

Det finns ingen medicin mot celiaki och man blir aldrig frisk från celiaki.

Katri Lindfors behöver ändå inte fundera länge på frågan varför hon fascineras av att forska i celiaki.

– 40 procent av finländarna riskerar att insjukna i celiaki. Men endast cirka en procent av barn och lite över två procent av hela befolkningen insjuknar. Förutom den största genetiska riskfaktorn måste det också finnas andra faktorer. Den fascinerande frågan är också om det finns

några skyddande faktorer, säger Lindfors, som själv har benägenhet till celiaki men inte är sjuk – åtminstone inte ännu.

Finland och i synnerhet Sverige ligger i topp när det gäller antalet personer som lider av celiaki procentuellt sett. 1-2 procent av finländarna lider av celiaki och det finns cirka 1600 unga under 16 år som har sjukdomen. Även goda nyheter Förståelsen av hur sjukdomen utvecklas ökar hela tiden men relativt långsamt. När det gäller undersökningsmetoderna finns det dock goda nyheter för patienterna.

– Ännu idag krävs det vävnadsprov som tas genom gastroskopi för att kunna diagnostisera celiaki. För barn är undersökningen otrevlig eftersom de måste sövas ner under tiden, säger Lindfors.

– I Europa har organisationen för pediatrisk gastroenterologi redan föreslagit att man kunde göra en biopsifri diagnos för barn som har höga antikroppsnivåer i serum och en symptombild som passar in på celiaki. Finland har inte ännu gått med i dessa kriterier men vi har positivt forskningsresultat i frågan och vi ämnar undersöka om dylik noninvasiv diagnostik kunde användas också på vuxna. ●

Den svenska legenden Tomas Ledin på JouluMielelle-konserten EN SVENSKA SÅNGAR- och låtskrivarlegenden Tomas Ledin uppträdde på Barnklinikernas Faddrars JouluMielelle-konsert på Kulturhuset i november. Inspelningen från konserten sågs på MTV3 den 17 december. Ledin kompletterade en artistlista som också i övrigt var enastående: Saara Aalto, Teemu Roivainen, Mikael Saari, Petra & Niila, Lauri Schreck, Paula Koivuniemi, Angelika Klas, Arttu Wiskari, Laura Voutilainen och Mikko Leppilampi, som också var konsertens konferencier tillsammans med Viivi Pumpanen.

Tomas Ledin, vars mest kända låt torde vara Sommaren är kort, har uppträtt i Finland i medeltal vartannat år sedan 1977.

Men det var bara andra gången han var med på ett Fadder-evenemang. Första gången var år 1996. Då ordnades Framtid för barn-konserten på Svenska Teatern i Helsingfors. Förutom Ledin uppträdde då bl.a. Annifrid Lyngstad, alltså ”Frida” från Abba, på konserten.

Ledins första album kom ut år 1972.

Ledin är nu 65 år och är fortfarande i form.

– Jag hoppas det. Åtminstone njuter jag fortfarande av det här, säger Ledin, som från medlet av september fram till medlet på december har dragit sin egen show Skarpt läge på Cirkus i Stockholm med fyra föreställningar i veckan. Under hösten och den tidiga vintern har det blivit totalt 50 uppträdanden. Lyckligtvis fick Faddrarnas JouluMielelle-konsert ändå plats i kalendern.

– Jag blev smickrad när jag fick inbjudan att medverka här på Faddrarnas julkonsert. Det var med glädje jag ordnade det så att det skulle lyckas, även om det krävde lite omorganisering, säger Ledin, som på Kulturhuset sjöng låtarna Änglar i snön och Här kommer den nya tiden. Ledin

D

Tomas Ledin ger ofta konserter i Finland men det hade hunnit gå 21 år sedan den senaste och hittills enda Fadderspelningen. Foto: Riikka Vaahtera

övernattade i Helsingfors men skyndade genast nästa dag tillbaka till Stockholm för att igen uppträda på Cirkus på kvällen. ”Jag är en lycklig man” På nästa års sida flyttar Ledins show Skarpt läge till Göteborg.

– Jag är en lycklig man, konstaterar Ledin.

– Jag har ett fantastiskt band, showerna är slutsålda och jag älskar verkligen det här jobbet. När jag har gjort konserter i Finland har jag också alltid känt mig välkommen och även här verkar publiken gilla min musik oavsett om det är svensk- eller finskspråkiga i publiken.

Oftast består den naturligtvis av båda, skrattar Ledin.

I Sverige finns det ingen välgörenhetsorganisation som motsvarar Barnklinikernas Faddrar.

– Vad jag förstår tar samhället hos oss tillräckligt bra hand om de sjuka barnen och om barnklinikerna, funderar Ledin.

– Sådana här konserter är ett fint sätt att samla in medel till barnsjukhusen i Finland, konstaterar han.

– Jag har visserligen deltagit i många välgörenhetsevenemang i Sverige, till exempel i konserter som ordnas årligen för hemlösa och för fattiga familjer i Stockholm. De ordnas av en organisation som heter Gula änglarna, berättar Ledin.

– Många andra svenska artister ger också gärna gratis av sin tid och sitt kunnande för den goda sakens skull. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla runsaasti 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumia

Kummit Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

8.3.2018 Kummit Bowling, BowlCircus Flamingo, Vantaa

Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Kummit Golf -sesonki käynnistyy tulevana vuonna monesta aiemmasta keväästä poiketen Kytäjä Golfissa. Tämän tapahtuman tuotto käytetään Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin.

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

14.6.2018 PADEL-tapahtuma, Kilo, Espoo ja Hernesaari, Helsinki

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Kummien viime kesänä lanseeraama uusi tapahtuma, PADELturnaus, on yrityksille kiva mahdollisuus osallistua ja pelata yhdessä julkkiskummien kanssa pienten potilaiden hyväksi.

Alkupelit pelataan Espoon Kilossa ja finaalit Hernesaaren rannassa runsaine oheisohjelmineen.

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Pitkästä Ruusula-perinteestä poiketen tulevan vuoden Kummit Bowling järjestetään BowlCircus Flamingossa, Vantaalla, ja tapahtuma on nyt siirretty syksystä kevääseen.

7.6.2018 Kummit Golf, Kytäjä

YM

Päätoimittaja

Painopaikka

R PÄ

M

ISTÖME

R

I

KUMMIT-LEHTI:

KK

Lastenklinikoiden Kummit täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Kummeilla on juhlavuotenaan ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

9.8.2018 Kummit Golf, Hirsala

Hirsalassa jo 11. peräkkäisenä vuonna järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

12.9.2018 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa kahden Espoo-vuoden jälkeen taas perinteisesti Hartwall Arenassa.

Vuoden 2018 tapahtuma on kaikkiaan jo 24. Elämä Lapselle -konsertti.

Marraskuu 2018 JouluMielelle -konsertti

JouluMielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Paikka ja tarkempi aika ovat vielä avoimia. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3kanavalla.

Joulukuu 2018 Kummien joulu -kirkko-konsertti, Oulu ja Helsinki

Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään ensi vuonna Oulun tuomiokirkossa ja Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa.

Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien juhlavuoden ohjelmassa on paljon muuta, muun muassa Fashion Show Helsingissä ja klassisen musiikin konsertti Turussa. Niistä enemmän vuoden 2018 ensimmäisessä, huhtikuun alussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

VAHVALLE KASVULLE JA KEHITYKSELLE Gefilus Tipat+D sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskyvylle ja vahvalle kasvulle ja kehitykselle tärkeää D-vitamiinia.

Ostamalla lasten Gefilustuotteen autat samalla Lastenklinikoiden pieniä potilaita. Kiitos avustasi.

Gefilus on Valio oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

www.gefilusoriola.fi • Markkinoija: Oriola Oy

PSST... Vileda lahjoitti tänä syksynä 11 670 € lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Summa jaetaan nuoriso- ja lastenpsykiatrian kesken ja varat kohdistetaan koulutukseen ja määrättyihin hankintoihin.

Kiitos kampanjaan osallistuneille!

Myymälöistä on löytynyt syksyllä 2017 Wettex Soft&Fresh 1,5m Kummit -liinaa, jolla kerättiin jälleen varoja lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Vileda on ollut yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa vuodesta 2010 ja keräyspotti lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi on kasvanut vuosien saatossa jo lähes 120.000 euroon.

ZZZ YLOHGD ¿

Seuraa meitä