Kummit-lehti 3/2020

Kummit LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

Poikkeusvuoden tunteellinen Elämä Lapselle -konsertti sai lahjoittajat liikkeelle

3/2020 www.kummit.fi

12–16 Tervajokelainen Jade Kangasniemi ei syntynyt kovin onnellisten tähtien alla. Keuhkot ja munuaiset eivät toimineet ollenkaan, sydänkin hyvin huonosti. ECMO-hoito antoi armonaikaa, ja Jade selvisi hengissä. Puolentoista vuoden dialyysin päätteeksi Jadelle siirrettiin Kari-isänsä luovuttama munuainen.

Nyt Jade on reipas ja touhukas 10-vuotias.

Jaden lähes uskomattoman selviytymistarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

KRISTIINA NORDFORS JA SANTTU HEINONEN Mihin tutkimusta tarvitaan? Aivokasvainja RSV-rokotetutkija kertovat.

12

JADE 10-vuotiaan Jaden selviytymistarina vetää hiljaiseksi.

17

ANNA RANTANEN Tästä syystä lahjoitin Kummeille.

20

JARI PETÄJÄ, EIJA KALSO JA OTTO MELKAS Uusi lapsille ja nuorille suunnattu kansallinen kipuklinikka aloitti toimintansa.

26

MARJA-LEENA JA KIMMO LIPPOJOKI, MARIKA PARKKONEN SEKÄ JOHANNA SARPOLA Pikkupotilaiden hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö palkitsee.

32

SARA PARIKKA Media-alan yrittäjä kertoo, miksi on mukana Kummien toiminnassa.

KAIJA-LEENA KOLHO JA MARJA-LEENA LÄHDEAHO Kummien hallituksessa on uusia jäseniä.

34

36

PEKKA LAHDENNE Innovaatiot kuuluvat myös sairaalamaailmaan.

46

JANNE FRIMODIG Millaisia työkaluja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien hoidossa käytetään?

52

MIKKO LEPPILAMPI Elämä Lapselle -konsertin juontaja on kokenut Kummien kanssa vaikka mitä.

KUMPPANIT: 24

HELSINKI OUTLET Uusi yhteistyökumppani odottaa koko perheen tempauspäiviä.

25

SPLAY ONE Kummitubettajat + Kummit = takuuvarma piristys.

29

MTV OY Kaikki alkoi Renny ja Geena -gaalasta.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 3/20 • 24. vuosikerta www.kummit.fi

20–22

TAPAHTUMAT: 18

KUMMIT GOLF HIRSALA Kummien vuoden isoin yritystapahtuma keräsi viheriön täyteen.

38

KUMMIT LIVE: ELÄMÄ LAPSELLE Poikkeusvuoden Elämä Lapselle -konsertti tarjosi upean shown.

VAKIOPALSTAT: 5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Tutkimustyöstä ja potilaiden etäpiristämisestä

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

35

CARROT KITCHEN Kummit-lehden uusi ruokapalsta tarjoilee lapsille ja aikuisille hauskoja eväitä ja välipaloja

49

KUMMIEN YHTEISTYÖKUMPPANEITA Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

53

TÄMÄ ASKARRUTTAA Lapset kysyvät sairaus- ja sairaalaaiheisia kysymyksiä

54

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

58

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tapahtumia

58

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

KIPUKLINIKKA Lasten ja nuorten kivunhoito vaatii erityisosaamista.

26–28 VAPAAEHTOISHOMMISSA Jokainen voi osallistua Kummien vapaaehtoistyöhön omalla tavallaan.

38–45

MUUT: 17

JOULULAHJALAHJOITUKSET Tavaralahjoitus pikkupotilaiden pukinkonttiin? Vielä ehtii!

23

PÄIVÄTYÖKERÄYS JA MIELEN TILA -KAMPANJA Päivätyökeräys alkoi jo – ja Kummien Mielen tila -kampanjakin pian

30

ELÄMÄ LAPSELLE -JULISTE Ripusta konsertin tähtiesiintyjän kuva seinällesi!

50

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille

KUMMIT LIVE: ELÄMÄ LAPSELLE Pöllölaakso oli täynnä koskettavia esiintymisiä, suuria tunteita ja tuttuja kasvoja.

KANNEN KUVA: ATTE MÄLÄSKÄ

46–48

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

TUNTEIDEN SÄÄNTELY Vaikeiden tunteiden kanssa voi oppia elämään.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Erityinen Elämä Lapselle -konsertti TÄNÄ ERIKOISENA VUONNA myös Kum-

mit on saanut kaikkien muiden ohella totutella uuteen arkeen – ja siinä arjessa turvallisuus ajaa kaiken muun edelle.

Maaliskuusta eteenpäin olemme toteuttaneet pääosin sellaisia aktiviteetteja, jotka ovat koronapandemian huomioon ottaen mahdollisia ja turvallisia. Elokuussa pääsimme järjestämään Kummit Golfin kokonaan ulkotiloissa, ja yritysjoukkueet pääsivät jälleen tekemään hyvää.

Myös Kummien vuoden isoin tapahtuma, Elämä Lapselle -konsertti, toteutettiin syyskuussa poikkeuksellisen vuoden edellytysten mukaisesti. Silti kaiken keskiössä oli jälleen pienten potilaiden auttaminen. Mikko Leppilammen sekä Sara Parikan luomassa lämpimässä tunnelmassa tuhannet suomalaiset osallistuivat tukityöhön kotisohviltaan. Pääsimme myös tapaamaan illan aikana neljää potilasperhettä sekä kuulemaan upeiden kummiartistien koskettavia tulkintoja. Iloksemme saimme lähetykseen myös Kummien pitkän linjan tukijoita Renny Harlinista Teemu ja Sirpa Selänteeseen. Ajan hengen mukaisesti he olivat läsnä virtuaalisesti. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille, tukenne on erittäin tärkeää.

Lastenklinikoiden Kummit tukee viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastensairaalaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Sen lisäksi kummituen elintärkeitä osa-alueita ovat lastentautien tutkimustyö sekä lasten ja nuorten mielenterveystyö. Kaikki nämä osa-alueet ovat mukana yleiskeräyksen tuensaajina. Parhaan mahdollisen hoidon mahdollistaa jatkuva tutkimustyö. Koronapandemia on osoittanut meille kaikille, että ilman tutkimustyötä ei syntyisi uusia rokotteita emmekä saisi lisätietoa uusien sairauksien etenemisestä tai reagoinnista esimerkiksi lääkitykseen.

Lastentautien tutkimusta tehdään Kummien tuella jatkuvasti. Tutkimushankkeissa on viime vuosien aikana pureuduttu muun muassa diabeteksen ja keskosuuden tutkimiseen sekä lasten syöpäsairauksien taustatekijöihin ja hoitoon. Korkealaatuisen tutkimuksen ansiosta tiedämme enemmän, ja sen ansiosta tulevaisuudessa hoito on entistä parempaa.

Exceptionell Livet för Barn-konsert DETTA SPECIELLA ÅR har också Faddrarna,

som alla andra, fått anpassa sig till en ny vardag – och i den vardagen går säkerheten framom allt annat. Från mars månad framåt har vi främst förverkligat sådana aktiviteter som med tanke på coronaepidemin varit möjliga och trygga att genomföra. I augusti kunde vi ordna Fadder Golf helt och hållet utomhus, och företagens golflag hade igen en gång möjlighet att göra gott. Också Faddrarnas största evenemang, Livet för Barnkonserten, genomfördes i september enligt de förutsättningar som gällt detta exceptionella år. Allt fokus har ändå igen legat på att hjälpa de små patienterna.

I den varma stämning som programledarna Mikko Leppilampi och Sara Parikka skapade deltog tusentals finländare i stödarbetet hemifrån i sina soffor. Vi fick också under kvällen träffa fyra patientfamiljer och höra rörande tolkningar av de fantastiska fadderartisterna. Till vår glädje var också långvariga Faddrar med i sändningen, allt från Renny Harlin till Teemu och Sirpa Selänne. I enlighet med tidsandan deltog de virtuellt. Varmt tack till alla som var med; ert stöd är jätteviktigt.

Barnklinikernas Faddrar stöder barnsjukhuset och de fem universitetsbarnklinikerna i Helsingfors, Tammerfors, Åbo, Uleåborg och Kuopio. Till fadderstödets livsviktiga delområden hör också mentalvårdsarbetet bland barn och unga.

Alla dessa delområden är med som stödmottagare i den allmänna insamlingen. Ett kontinuerligt forskningsarbete möjliggör bästa tänkbara vård. Coronapandemin har visat oss alla att vi inte skulle få nya vaccin utan forskningsarbete och att vi inte skulle få mera information om hur nya sjukdomar framskrider eller hur de reagerar på medicinering. Det görs hela tiden pediatrisk forskning med hjälp av Faddrarnas understöd. Under de senaste åren har man i forskningsprojekten bland annat satt sig in i forskning av diabetes och prematuritet samt bakgrundsfaktorer till och vård av cancersjukdomar hos barn. Tack vare en högklassig forskning vet vi mer, och således blir vården i framtiden ännu bättre.

Tällä syyskaudella pyrimme pitämään fyysiset kohtaamiset minimissään. Siitä syystä esimerkiksi potilasperheiden odotetut virkistyspäivät sairaaloissa ovat saamassa uuden muodon. Keväällä virkistimme potilaita Kummien ja kummitubettajien videotervehdyksillä. Lähempänä joulua pääsemme toteuttamaan kummitukijoiden virtuaalivierailuja sairaaloihin. Uskon, että ne piristävät! Myös yritystukijoiden virkistysja lelulahjoitukset tuovat pikkupotilaille erittäin ison ilon.

Under den här hösten strävar vi efter att hålla de fysiska kontakterna till ett minimum. Därför får till exempel de efterlängtade rekreationsdagarna på sjukhusen för patientfamiljerna ny form. På våren piggade vi upp patienterna med videohälsningar från Faddrar och fadder-youtubers. När vi närmar oss julen får vi förverkliga fadderunderstödjarnas virtuella besök på sjukhusen. Jag tror att de kommer att pigga upp! Företagsunderstödjarnas rekreations- och leksaksdonationer för också med sig väldigt stor glädje till de små patienterna.

Pienillä teoilla on suuri merkitys. Haluamme jälleen koko Kummitiimin puolesta kiittää Sinua, että olet mukana tukijoukoissa!

Små handlingar har stor betydelse. Vi vill igen en gång å hela Fadder-teamets vägnar tacka Dig för att Du är med i stödtrupperna!

Anu Rapeli, toiminnanjohtaja

Anu Rapeli, verksamhetsledare

PS. Joulu on oven takana, ja mikäli yrityksenne miettii joululahjoittamista, kannattaa vierailla osoitteessa kummit.fi/yrityksille

PS. Julen står för dörren, och om ert företag funderar på juldonationer lönar det sig att gå in på adressen kummit.fi/yrityksille Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

KUMMIT-TIMANTTIKORUT VAIN LAATUKORUSTA

Kummit Silván timanttiriipus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 595,- (745,-)

Kummit Silván timanttisormus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 895,- (1252,-)

w ww.laatu k or u.fi

H E L S I N K I . E S P O O . VA N T A A . H Y V I N K Ä Ä .

Kummit Silván timanttikorvakorut 0,22ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 1095,- (1422,-)

facebook.com/laatukor u

L A H T I . TA M P E R E . L A P P E E N R A N TA . R A I S I O

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa - tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä.

Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KummiKaveriksi

KuukausiKummiksi

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laaja-alaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä rojaltiperusteisesti, jossa tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitetaan osuus hyväntekeväisyyteen.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 38 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TÄRKEÄ TUTKIMUS TEKSTI LAURA KOLJONEN

Tästä syystä tutkimme Tutkimustyö on hidasta ja kallista, mutta ainoa keino parantaa hoitotuloksia ja -keinoja. Kummit-lehti esittelee seuraavien numeroiden aikana neljä yleistä lastentautien tutkimuskohdetta: syöpätaudit, rokotettavat taudit, tyypin 1 diabeteksen sekä ennenaikaisen syntymän. Tässä numerossa ääneen pääsevät RSV-tutkija ja aivokasvaintutkija.

A

Kristiina Nordfors tutkii lastenaivokasvaimia

IVOT OVAT NIIN KIINNOSTAVAT! Ne tekevät

meistä sen, mitä olemme. Mielestäni jo terveet aivot ovat superkiinnostavat, saati sitten aivot, joissa on jokin sairaus.

Tutkin lasten aivokasvaimia. Minusta piti tulla neurokirurgi, mutta opiskeluaikana huomasin olevani enemmän kiinnostunut lääketieteestä. Pidän myös lasten kanssa toimimisesta, joten voi sanoa, että vähän niin kuin ajauduin lasten syöpätautien pariin.

Väittelin tohtoriksi vuonna 2011 ja sen jälkeen perustin oman tutkimusryhmän Tampereelle. Kaksi vuotta sitten lähdin Torontoon vuodeksi lasten aivokasvaintutkijan ja neurokirurgin Michael Taylorin tutkimusryhmään. Jäin sinne vielä toiseksikin vuodeksi ja työskentelin kliinisessä hoitotyössä lasten syöpätaudeissa Sick Kids -lastensairaalassa.

Määrällisesti vajaa kolmas osa lasten sairastamista syövistä on aivokasvaimia. Kolmasosa on leukemiaa, ja viimeinen kolmannes kiinteitä kasvaimia.

Aivokasvaimet ovat yleisin lasten syöpätautien kuolleisuuden aiheuttaja. Syy on se, että niitä on usein vaikea hoitaa. Aivokasvaimet ovat vaikeita leikata – aivoissa kun ei ole mitään turhaa. Vertailun vuoksi: vatsassa oleva kiinteä kasvain on helpompi poistaa kuin aivokasvain. Usein kirurgit eivät onnistu poistamaan aivokasvainta kokonaan. Leikkauksessa on myös vaarana lapsen puhekyvyn tai liikuntakyvyn menetys.

Kirurgit joutuvat leikatessaan arvioimaan, etteivät aiheuta potilaalle liian paljon haittaa yrittäessään päästä kasvaimesta eroon. Lapsen kehittyvän aivokudoksen leikkaaminen on aina iso riski.

Aivokasvaimet ovat haastavia myös siksi, että kaikki solunsalpaajat eivät saavuta keskushermostoa verisuoneen annettuna, sillä niillä ei ole suoraa yhteyttä.

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Veri-aivoeste huolehtii siitä, etteivät kaikki solunsalpaajat pääse verenkierrosta suoraan aivosoluihin.

Lasten aivokasvainten kohdalla on saavutettu tasainen vaihe. Leikkaushoito on tietenkin kaiken A ja O, mutta se ei riitä pahalaatuisille aivokasvaimille.

Useita vuosikymmeniä sitten alettiin käyttää sädehoitoa, ja se pelastikin potilaita jonkin aikaa. Näiden kahden vaihtoehdon rinnalle ovat tulleet solunsalpaajat eli sytostaatit. Lasten aivokasvaimia hoidetaan usein yhdistelemällä kaikkia hoitomuotoja: leikataan, annetaan sädehoitoa ja solunsalpaajia. Myös kohdennettuja hoitomuotoja on tullut kliiniseen käyttöön joidenkin aivokasvaimien kohdalla.

Tällä hetkellä monet tutkimusryhmät yrittävät löytää solun, josta aivokasvaimen kehitys lähtee liikkeelle. Tutkijat puhuvat driver mutationista, muutoksesta perimässä. Haluamme selvittää, mikä on se alulle paneva mutaatio, joka käynnistää sairauden.”

Aiemmin osa hoidettavista vammautui ”Lasten syöpien hoito on kehittynyt valtavasti. Esimerkiksi lasten leukemiahoidot ovat kehittyneet niin, että nykyään paranemisennuste on yli 90 prosenttia.

Lasten aivokasvainhoito ei ole päässyt samanlaisiin lukuihin, mutta ilokseni voin todeta, että paljon on tapahtunut myös sillä puolella. Jo siitä, kun itse 20 vuotta sitten aloitin tutkimustyön, aivokasvainpotilaiden selviytymisessä on tapahtunut paljon edistystä.

”1960-luvulla lasten yleisimpään pahalaatuiseen aivokasvaimeen, medulloblastoomaan, sairastuneista jäi henkiin 20 prosenttia.

Nyt heistä selviää keskimäärin 70 prosenttia.”

Nyt heistä selviää keskimäärin 70 prosenttia.

Tutkimusta lasten aivokasvainten parissa on tehty varmasti jo sata vuotta sitten, mutta nykyisen kaltaiset kansainväliset hoitoprotokollat ovat kehittyneet eniten 1980-luvulta lähtien.

Kun sädehoitoa aikoinaan alettiin antaa, sitä annettiin lapsille niin isoja annoksia, että heistä tuli syvästi kehitysvammaisia. Hoidon jälkeen he eivät enää koskaan kyenneet elämään normaalia, itsenäisen aikuisen elämää. Siitä on tultu paljon eteenpäin.

Nykyään tapaan potilaita, joista en osaisi edes sanoa, että heillä on ollut aivokasvain, ellen tietäisi.”

Kristiina Nordforsista piti tulla neurokirurgi, mutta lasten syöpätaudit alkoivat kiinnostaa opiskeluaikana enemmän. (Kuva: Matti Hannula)

Lisäksi on voitu kehittää yksilöllisempiä hoitomuotoja.

Voin antaa yhden esimerkin: 1960-luvulla lasten yleisimpään pahalaatuiseen aivokasvaimeen, medulloblastoomaan, sairastuneista jäi henkiin 20 prosenttia.

Tutkimus tuo uusia hoitotyökaluja ”Emme ikipäivänä olisi tässä ilman tutkimustyötä. Kehitys on mahdollista ainoastaan sen kautta. Lastentautien tutkimus taas on mielestäni erityisen tärkeää, sillä lapsilla on koko elämä edessään. Tutkijoiden tavoite on, että yhä useampi lapsi jäisi henkiin.

Ihmiset, jotka sairastuvat, ovat todella myötämielisiä tutkimusta kohtaan, vaikka karu tosiasia on, että tutkimus ei useinkaan ehdi auttaa heitä.

Kannustan tukemaan kaikenlaista tutkimusta – sekä kliinistä tutkimusta että perustutkimusta. Suomessa kattavan ja mittavan tutkimuksen tekeminen on usein hankalaa, sillä tutkimusrahat ovat pienet ja esimerkiksi valtion suuntaamat tutkimusrahat ovat pienentyneet jatkuvasti. Siitä syystä kansainvälinen yhteistyö on ehdoton edellytys.

Haluaisin kuitenkin kiittää ennen kaikkea potilaita, jotka perheineen osallistuvat tutkimuksiin, sekä säätiöitä ja yhdistyksiä, jotka taloudellisesti mahdollistavat tutkimuksen toteutumisen.” ● Kristiina Nordfors työskentelee Taysissa lasten syöpäosastolla. Hän on saanut lasten syöpälääkärin koulutuksen osin Pohjois-Amerikassa: Toronton yliopistossa ja Hospital For Sick Childrenissä.

Santtu Heinonen tutkii RS-virusta

K

UN LÄHDIN TUTKIMAAN RSV:TÄ, en tiedosta-

nut, miten mielenkiintoisia aikoja RSV-maailmassa eletään. Tutkimus on ottanut hirmuisia askelia viime vuosina. Kun RSV-rokotetta lähdettiin 1960-luvulla kehittämään, tapahtui sellai-

nen erittäin valitettava juttu, että rokote aiheuttikin taudin voimistumisen. Monet rokotteen saaneet, RSVinfektioon sairastuneet vauvat joutuivat sairaalaan tai jopa kuolivat. Siitä syystä kehitystyö oli pitkään pysähdyksissä.

Tärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

”RSV on meilläkin yleisin syy, miksi pikkuvauva joutuu sairaalaan.”

Seitsemän vuotta sitten RSV-tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun viruksen rakenne onnistuttiin kuvaamaan aiempaa tarkemmin. Saatiin selville, mitä viruksen osaa kohtaan muodostetut vasta-aineet ovat tärkeimpiä. Tällä hetkellä RSV on kuuman rokotekehityksen kohteena, ja yli 20 tutkimusta on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Lasten hengitystieinfektiot kiinnostavat minua, ja tein väitöskirjani lasten influenssasta. Sen jälkeen minua alkoi kiinnostaa erityisesti RS-virus, jota pääsinkin tutkimaan post doc -aikanani Nationwide Children’s Hospitalissa, Columbuksessa, Ohiossa.

RSV on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja maailmalla. Siihen kuolee vuosittain 120 000 lasta, ja alle 5-vuotiailla lapsilla se on malarian jälkeen toiseksi eniten kuolemia aiheuttava patogeeni eli taudinaiheuttaja. Vaikka Suomessa RSV aiheuttaa kuolemantapauksia todella harvoin, se on meilläkin yleisin syy, miksi pikkuvauva joutuu sairaalaan. HUS:in alueella on joka vuosi 150–200 vauvaa sairaalahoidossa RSV:n takia.

Omassa tutkimuksessamme haluamme selvittää RSV-immuunivasteeseen liittyviä solutason mekanismeja ja sitä, miten immuunisolujen toiminta vaikuttaa taudinkulkuun ja myöhempään hengitystiesairastuvuuteen. Me tutkijat haluamme ymmärtää tautiprosessia ja uskomme, että sen parempi tuntemus auttaa tehokkaampien rokotteiden ja hoitojen kehitystyössä.”

Tutkimustyö päivittää hoitomuotoja ”RSV on mielenkiintoinen virus. Monia muita viruksia vastaan on onnistuttu kehittämään rokote, mutta ei RSV:tä. Sillä on myös keinoja välttää isännän immuunijärjestelmää niin, ettei siihen synny suojaavaa immuniteettia. Eli vaikka vauva sairastaisi RSV:n, hänen on mahdollista sairastua siihen pian uudestaan. Yleensä virustaudeissa ei näin ole.

RSV-tutkimuksilla saattaa olla suuri hyöty isommassa mittakaavassa. Köyhissä maissa paljon kuolleisuutta aiheuttavia sairauksia on vaikea tutkia, sillä tutkimusinfrastruktuuria ei ole. Sen sijaan rikkaissa länsimaissa tutkimus on mahdollista.

Haluan myös korostaa tutkijalähtöisten tutkimusten merkitystä. Ne vievät asioita usein hieman eri suuntaan kuin lääketeollisuuden rahoittamat sponsoroidut tutkimukset, jotka nekin ovat totta kai tärkeitä. Tutkijalähtöiset tutkimukset ovat säätiöiden, kuten Lastentautien tutkimussäätiön, rahoittamia ja usein vastaavat potilaan hoidon kannalta merkittäviin kysymyksiin. Niihin ei välttämättä kuitenkaan liity taloudellisesti riittävän suurta potentiaalia niin, että lääketeollisuus näkisi tarpeelliseksi niitä rahoittaa.

RSV, eli respiratory syncytial virus, on ollut Santtu Heinosen tutkimuskohteena post doc -ajoilta asti. RSV on viekas virus, jonka aiheuttamaan infektioon sairastuminen on kohtalokasta erityisesti köyhemmissä maissa.

Monessa mielessä tutkimusta tarvitaan myös siihen, ettei lääkkeitä käytetä turhaan. Keskeinen osa infektiotautienkin tutkimusta on se, että kyseenalaistetaan ja päivitetään edellisiä hoitomuotoja. Esimerkiksi korvatulehduksen hoidossa antibiootti kannattaa aloittaa vain silloin, kun diagnoosi on selvä, ja varmuuden vuoksi aloitettuja antibiootteja pitäisi välttää. Viime vuosina on tullut runsaasti tietoa siitä, että antibioottien käyttöön liittyy myös haittoja.”

Rokotteet olivat läpimurto ”Rokotteet ovat suurin ihmiselämiä säästävä läpimurto penisilliinin ja muiden antibioottien ohella. Pitkään rokottaminen perustui eläviin heikennettyihin rokotteisiin, joilla on edelleen merkittävä rooli. Viime vuosien tekniset edistysaskeleet ovat kuitenkin mahdollistaneet taudinaiheuttajien – virusten, bakteerien ja parasiittien – rakenteen hyvin tarkan määrityksen. Tarkka tieto taudinaiheuttajan pintarakenteesta mahdollistaa rokotesuunnittelun uudesta lähtökohdasta. Tällöin rokotemolekyylin rakenne voidaan suunnitella alusta alkaen mahdollisimman tehokkaaksi.

Lisäksi koko ajan tarkentuva kuva immuunijärjestelmän toiminnasta ja mahdollisuudet rokotemolekyylien rakenteen muokkaamiseen ovat luoneet edellytyksiä uusien rokotteiden kehittämiseen nopeammin ja tehokkaammin. Näistä viime vuosien edistysaskeleista tulee toivottavasti olemaan hyötyä myös kiivaan kehitystyön alla olevan COVID-19 -rokotteen osalta.” ● Santtu Heinonen työskentelee HUSin Uudessa lastensairaalassa ja Helsingin yliopistossa.

Hän on lastenlääkäri ja tekee aktiivisesti tutkimusta lasten hengitystieinfektioihin liittyen.

Lastenklinikoiden Kummit tukee tutkimusta Lastentautien tutkimussäätiön kautta. Kummit on yksi säätiön merkittävimmistä tukijoista, ja vuosittain Kummien rahoituksella tuetaan noin kymmentä eri lastentautien tutkimusprojektia. Tue tutkimustyötä osoitteessa kummit.fi 10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Strong together We are here for our clients. We are their strategic partner, transforming legal complexities into solutions that matter and make a difference.

Through close collaboration and continuous dialogue we build longstanding relationships that add value to their business.

That’s the Roschier Way.

roschier.com

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Pelastavien enkeleiden armeija apuna alkutaipaleella

Jade menee nyt omilla vahvuuksillaan eteenpäin Elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun tervajokilaisille Mira Karpille ja Kari Kangasniemelle syntyi Vaasan keskussairaalassa tytär. Jade on nyt 10-vuotias, vaikka lääkäritkin jo ehtivät tytön elämän alkumetreillä melkein luovuttaa.

J

ADE SYNTYI suunnitellulla sektiolla seitsemän

viikkoa ennen täyttä aikaa.

– Neuvolakäynnillä raskausviikolla 27 huomattiin, ettei Miran vatsa kasva ja lapsivesi oli vähissä. Sen myötä oli selvä, että lapsi tulee syntymään etuajassa, Kari Kangasniemi kertoo.

– Mutta pientä kokoa lukuun ottamatta mitään ongelmaa ei ollut etukäteen tiedossa.

Jade syntyi 2. päivä elokuuta 2010 aamupäivällä kymmenen aikoihin 1845-grammaisena. Isä ja äiti eivät olleet halunneet etukäteen tietää, tuleeko tyttö vai poika. Tyttö tuli. Iltapäivällä heille tultiin kertomaan, ettei kaikki ole kunnossa.

Jade parin viikon ikäisenä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kuva: Jaden perheen arkisto

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Keuhkot eivät toimineet ollenkaan eikä sydänkään kunnolla. Pian todettiin myös munuaisten toimimattomuus. Myöhemmässä vaiheessa selvisi, että Jadella oli jossain vaiheessa ollut sydänpysähdysten ohella aivoinfarktikin, Kari ja Mira luettelevat ilmenneitä ongelmia.

– Illalla yhdeksältä pääsimme käymään vastasyntyneiden teho-osastolla vauvaa katsomassa. Paljon oli lääkäreitä ja hoitajia Jaden ympärillä hääräämässä.

Tilanne oli kiikunkaakun koko ajan. Iltakymmeneltä Jadelle annettiin hätäkaste. Yöllä hoitajat kävivät hakemassa Seinäjoen keskussairaalasta hengitystä avustavia laitteita, joilla Jaden vointia yritettiin saada kohennettua. Niillä päästiin taas vähän eteenpäin.

Seuraavana päivänä Karille ja Miralle ilmoitettiin, että Jade siirretään Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Samalla lääkärit pyysivät heiltä jo etukäteen anteeksi sitä, että Jade ei ehkä selviä matkasta.

– Oli suunnitelma, että Jade menee ensimmäisellä ambulanssilla ja minä toisella perässä. Kari tulee omalla autolla, Mira kertoo.

– Mutta sitten olikin käynyt ilmi, että ne kaikki laitteet, joita Jade tarvitsee, eivät mahdu ambulanssiin.

Me saimme tietää siitä vasta jälkikäteen.

Apu tuli Tukholmasta Vaasaan tulikin Tukholmasta Karoliinisesta sairaalasta ECMO-tiimi. ECMO (Extracorporeal Membrane Oxygenation) on sydänkeuhkokone, joka hapettaa ja tuulettaa potilaan veren kehon ulkopuolella tukipumpun ja hapettimen avulla. ECMO-hoidon perusajatus on, että kytkemällä kriittisesti sairaan potilaan verenkierto kehon ulkopuoliseen tukijärjestelmään voidaan hankkia potilaalle lisäaikaa parantua henkeä välittömästi uhkaavasta taudista.

Jade Kangasniemi on nyt 10-vuotias ja hyvä esimerkki siitä, että toivoa ei kannata menettää, vaikka ennusteet olisivat kuinka huonot.

ECMO-hoitoon päästäkseen vauvan pitää olla tietyn painoinen eikä liian hyvässä eikä liian huonossa kunnossa. Onneksi Jade täytti kriteerit.

– Munuaisten toimimattomuus oli siinä vaiheessa toissijainen ongelma. Pulmonaalinen hypertensio oli suurin, Kari kertoo.

– Keuhkovaltimossa oli ylipainetta, jonka vuoksi sydämen pumppaama veri ei päässyt keuhkoihin hapettumaan, kuten normaalisti tapahtuu. Jade oli kaulavaltimosta ja laskimosta kiinni ECMO-koneessa, joka lisäsi verenkiertoon hapen ja poisti kuona-aineet.

Pohjois-Englantiin Helsingin Lastenklinikalla oli jo silloin yksi ECMO-laite, ja jos Jade olisi syntynyt Helsingissä, hänet olisi mahdollisesti voitu kytkeä siihen. Se oli silloin Suomen ainoa ECMO ja kiinteä versio. Tänä päivänä Suomen sairaaloilla on useampia ECMOja, ja myös Kummien tuella on hankittu niitä.

– Muutama penkkirivillinen lääkäreitä ja hoitajia seurasi Vaasan keskolaan tehdyssä leikkaussalissa, kun Jade kytkettiin Tukholmasta tuotuun siirrettävään ECMOon, Kari ja Mira naureskelevat hieman

merkillistä muistoaan.

Seuraava ongelma oli, että Ruotsissa ja Saksassa sijainneet ECMO-hoitopaikat olivat varattuja. Lähin vapaa oli Newcastlessa Englannissa. ECMO-koneessa ollut Jade kiidätettiin ambulanssilla Vaasan lentokentälle ja sieltä lentokoneella Newcastleen. Siellä Jade siirrettiin kiinteään ECMO-koneeseen.

Takaisin Suomeen Melko pian Newcastlesta soitettiin vanhemmille, että nyt kannattaa matkustaa heti paikalle, jos vielä haluaa nähdä Jaden elävänä.

– Perjantain vastaisena yönä ajoimme Helsinkiin ja perjantaina lensimme Kööpenhaminan kautta Newcastleen, Mira särkylääkkeiden voimalla. Hänhän oli vain muutama päivä aiemmin synnyttänyt sektiolla, Kari taivastelee tilannetta vieläkin.

Newcastlessa näytti kuitenkin siltä, että Jaden riippuvuus ECMO-laitteesta vähenee, ja sunnuntaina Jadea alettiin vieroittaa ECMOsta. Maanantaina samainen ruotsalainen ECMO-ryhmä kävi hakemassa Jaden ja vei hänet Tampereelle. Kari ja Mira palasivat kotiSuomeen samana päivänä.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”Ruoan määrän määrittely oli tarkkaa touhua. Sen vuoksi piti aina arvioida, paljonko ravintoa tuli oksennuksen mukana ulos, että osasi antaa oikean määrän korvaavaa.”

– Olimme jo varautuneet suuriin matkakustannuksiin ja tutuillekin ilmoittaneet, että taidamme pian olla melkoisessa taloudellisessa ahdingossa, Mira kertoo.

– Mutta jo Vaasan sairaalassa sosiaalityöntekijä valisti meitä ja helpotti siinä mielessä oloamme sanomalla, että kuitteja vastaan kaikki korvataan.

– Emme itse asiassa vieläkään tiedä, mistä kassasta ne rahat lopulta otettiin. Pääasia, että saimme apua maksuihin. Mutta olisimme menneet, vaikka kaikki olisi mennyt omasta pussista, Kari korostaa. ”Buddha-vauva” Jo Newcastlessa Jadelle oli asennettu ensimmäinen dialyysikatetri ja alettiin tehdä vatsakalvodialyysia.

Dialyysi ja siihen liittyvät rankat lääkitykset aiheuttivat runsasta nesteturvotusta.

– Kolmen viikon ikäisenä Jade painoi neljä ja puoli kiloa, eli noin kaksi ja puoli kertaa syntymäpainonsa, vaikka ei ollut syönyt mitään, Kari kertoo.

– Normaalisti dialyysikatetrin asennuksen jälkeen leikkaushaavojen annetaan parantua, ennen kuin dialyysi aloitetaan. Jaden tapauksessa dialyysi piti aloittaa saman tien, ja vatsakalvolle valutettu neste,

Jade voitti vuosi sitten MMhopeaa.

jonka piti sitoa ylimääräistä nestettä, tuli leikkaushaavoista ulos. Käsin tehty dialyysi vaatikin hoitajilta aikamoista taiteilua.

– Hän oli kuin buddha-vauva, Mira muistelee.

– Sitten vielä sanottiin, että voi olla kohtalokasta, jos ihopoimuihin tulee yksikin tulehdus tai haava.

Jaden verenpaineetkin olivat tosi matalalla ja syke huono. Paino olisi pitänyt saada laskemaan. Päätettiin katsoa viikonlopun yli ja sitten miettiä, onko elintoimintojen ylläpitämisessä järkeä. Ilmoitimme, että jos viikonlopun aikana tulee ongelmia, niin haluamme, että vielä elvytetään.

Viikonlopun aikana Jaden paino putosi 20 grammaa. Ei paljon, mutta ratkaisevasti. Maanantaina päätettiin, että hoitoa jatketaan. Siitä paino sitten jatkoi laskuaan.

– Yhtäkkiä Jade näyttikin taas pieneltä keskoselta, Mira sanoo.

Rankkaakin rankempi vuosi Kari ja Mira olivat useamman viikon ajan Tampereella, mutta kotona Tervajoellakin piti asiat saada pyörimään. Miralla on kaksi poikaa aiemmasta liitostaan.

He olivat tuolloin varhaisteini-ikäisiä.

– Olivat sitten isänsä luona sen ajan. Kävimme Karin kanssa välillä kotona, ja pojatkin kävivät kerran Tampereella katsomassa Jadea – varmuuden vuoksi.

Jade oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa nelisen kuukautta. Sinä aikana hän käväisi muutaman päivän ”visiitillä” Helsingissä Lastenklinikalla, missä muun muassa dialyysikatetri taas kerran vaihdettiin. Jade lähti Helsinkiin Taysin teho-osastolta, mutta palasi tavalliselle lastenosastolle.

Muutamaksi kuukaudeksi Jade pääsi Taysista Vaasan keskussairaalan keskolaan. Siellä hoitajat tekivät käsin dialyysia.

– Oli hienoa olla hetki lähempänä Jadea, kun sai käydä nukkumassa yöt kotona, Kari ja Mira muistelevat.

– Tammikuun 2011 lopussa Jade lähti edeltä hoitajan kanssa lentokoneella Helsinkiin Lastenklinikalle ja me menimme perässä. Silloin Jadella oli vatsanseudun tyrien leikkaus. Samalla me pääsimme opettelemaan dialyysin tekoa, joka oli edellytys sille, että saamme Jaden kotiin. Asuimme Ronald McDonald -talossa. Elinsiirto-osasto K3 oli kuin toinen kotimme, ja saimme sieltä paljon vertaistukea.

Maaliskuun alussa 2011, seitsemän kuukauden ikäisenä, Jade kotiutui Lastenklinikalta. Helsingin-tuliaisina oli dialyysikone.

– Vuoden päivät teimme dialyysia kotona. Se oli rankkaa aikaa. Asuimme vielä silloin pienemmässä asunnossa täällä Tervajoella, viiden hengen perhe ja dialyysikone. Jade oksensi parikymmentä kertaa päivässä.

– Huonot munuaisarvot aiheuttavat huonovointisuutta. Se on dialyysipotilailla ihan tyypillistä, Kari selvittää.

– Ruoan määrän määrittely oli tarkkaa touhua.

Sen vuoksi piti aina arvioida, paljonko ravintoa tuli oksennuksen mukana ulos, että osasi antaa oikean määrän korvaavaa.

Munuainen isältä Kun Jade oli puolentoista vuoden ikäinen, oli Kari Kangasniemen aika astua tässä selviytymistarinassa suureen rooliin.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Mira Karpilla ja Kari Kangasniemellä on nykyään hymy herkässä. Jadetyttärestä on kasvanut reipas ja touhukas pikkuneiti.

– Tiesimme hyvissä ajoin, että jos kaikki menee hyvin, on munuaissiirto joka tapauksessa jossain vaiheessa edessä, Kari sanoo.

– Mutta helpotti tietää, että munuaisongelmaan on olemassa keino, Mira jatkaa.

– Periaatteessa meitä oli kaksi halukasta luovuttajaa, mutta sitten käytännössä vain Kari, kun todettiin, että minun kudostyyppini ei ole sopiva.

Munuaissiirto tehtiin maaliskuussa 2012. Jade painoi silloin 10 kiloa ja oli fyysisesti riittävän valmis vastaanottamaan munuaisen isältään.

Karilla ei munuaisen luovuttamisesta ole tullut omaan terveyteen mitään muutoksia.

– Ei sitä omassa elämässä huomaa millään lailla.

Arpikin on ihan siisti. Verenpaineita vain pitää vähän seurata.

Paremmissa merkeissä Newcastlessa Munuaissiirteen käyttöikä on 20–30 vuotta. Sitten Jaden on saatava uusi siirre, ja sitten luovuttaja on löydyttävä kauempaa kuin omasta perhepiiristä.

Jade-tyttärensä ansiosta Kari Kangasniemi on pystynyt jatkamaan juniori-ikäisenä aloittamaansa mitalimetsästystä uima-altaissa. Hänellä on nyt ollut oikeus osallistua elinsiirtopotilaiden EM- ja MM-kisoihin elinluovuttajien sarjassa. Viime vuonna Kari voitti MMkultaa 50 metrin vapaauinnissa ja hopeaa pallonheitossa. Kisat pidettiin – kuinka ollakaan – Newcastlessa.

Jadekin osallistui pallonheittoon ja sai 9–11-vuotiaiden

tyttöjen sarjassa hienosti hopeaa. Koko perhe oli osa Suomen joukkuetta.

– Kävimme samalla Newcastlen sairaalassa ja näytimme silloin aikanaan ottamiamme kuvia. Sattui olemaan työvuorossa muutama niistä hoitajista, jotka olivat siellä silloin elokuussa 2010. Oli aika tunteellinen visiitti, Mira ja Kari myöntävät.

Sairaanhoitajapari Kari Kangasniemi on ammatiltaan psykiatrisen puolen sairaanhoitaja.

– Opiskelin, kun Jade syntyi. Opiskeluihin tuli siinä vaiheessa parin vuoden paussi, hän kertoo.

Mira Karppi oli ollut nelisen vuotta Jaden vuoksi pois työelämästä, kunnes hänet pyydettiin Tervajoen koululle osa-aikatöihin, ”kun muutenkin pyörit täällä niin paljon”.

– Jaden kanssa ulkoilimme koulun vieressä olevalla alueella usein, jotta pääsimme osaksi yhteisöllisyyttä, sanoo Mira, joka on sittemmin myös alkanut opiskella sairaanhoitajaksi ja valmistuu kolmen vuoden uurastuksen päätteeksi tämän vuoden lopulla.

– Keikkatöitä olen tehnyt vähän opintojen ohessa.

Katsotaan nyt, miten jatkossa, kun arkeen kuuluu muun muassa Jaden hammas- ja silmälääkärikäyntejä, toimintaterapeuttia ja neurologiaan liittyviä asioita kaiken muun ohessa ja tilanteet tuntuvat muuttuvan vähän väliä.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Heittotaito on yksi Jaden vahvuuksista.

Tässä turbokeihäs lähdössä lentoradalleen.

Es simi, sam, aut apis demquam, eos eseque conserit, simusae sitasperovid quiTelinevoimistelussa sinu llaborerum Jadea on jo kyselty kilparyhmään.

”Onneksi meillä on sellainen vanhan ajan kyläyhteisö.

Kaikenikäiset lapset leikkivät keskenään, koulu on pieni ja luokkakoot pienet.”

Kaikkien kaveri Jade on niin reipas ja touhukas, että neurokirurgiryhmällä oli Jaden aivoinfarktia myöhemmin tutkiessaan vaikeuksia yhdistää raportteja ja lasta. Munuaissiirteen vuoksi Jadella on kuitenkin jatkuva lääkitys aamuin ja illoin. Siirtomunuainen on Jadella vielä niin pinnassa ihon alla, että siihen kohdistuvat iskut eivät ole hyväksi. Se on leikkiessä ja urheillessa muistettava ottaa huomioon.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Mutta telinevoimisteluakin Jade on harrastanut jo monta vuotta, Mira-äiti kertoo.

– Siitä asti kun Jade 2-vuotiaana oppi kävelemään, hän on kiipeillyt ja touhuillut kuten kuka tahansa lapsi, Kari jatkaa.

– Telinevoimistelussa Jadea on kyselty kilparyhmäänkin, mutta olemme katsoneet parhaaksi, että hän jatkaa harrasteryhmässä.

Jade aloitti tänä syksynä neljännen luokan Tervajoen koulussa. Hänellä on erityisen tuen tarve.

– Onneksi meillä on sellainen vanhan ajan kyläyhteisö. Kaikenikäiset lapset leikkivät keskenään, koulu on pieni ja luokkakoot pienet. Jade on kuin kylän maskotti. Pieniä kiusausjuttuja on ollut, mutta kun kaikki vanhemmat tuntevat toisensa hyvin, on ollut helppo soittaa ja puhua ongelmista saman tien.

Jotkut asiat, muun muassa hienomotoriset, eivät Jadelta suju kuten muilta ikäisiltään.

– Kyllä hän varmasti tilanteen tiedostaa, mutta ei se ainakaan näytä häntä vaivaavan. Jade tietää omat vahvuutensa. Hän on positiivinen luonne eikä kanna turhia murheita, Kari ja Mira kertovat. Samaa sanoo teksti viimekeväisessä stipendikortissa: ”Rehti, reilu ja ystävällinen. Ottaa muut huomioon. On kaikkien kaveri.” ●

Anna Rantanen haluaa tukea lasten ja nuorten mielenterveystyötä.

LAHJOITUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

K

OKEMÄELLÄ ASUVA Anna Rantanen katsoi

Konsertti kosketti Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöt saivat Annan lahjoittamaan Kummeille.

Pukinkonttiin mahtuu lahjoja

syyskuun puolivälissä Elämä Lapselle -konserttia kotisohvaltaan ja innostui lahjoittamaan Kummeille.

– Työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana ja opiskelen parhaillaan opettajaksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni, ja haluan olla tukemassa sitä.

Erityisesti se konserttiosio, jossa kerrottiin Kummien tukevan ahdistuneisuushäiriöstä kärsiviä lapsia ja nuoria, oli Annalle ratkaiseva. Hän hakeutui Kummien verkkosivuille etsimään tietoa ja törmäsi Cool Kids -aiheisiin artikkeleihin. Niissä kerrottiin tarkemmin lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin pureutuvasta hoito-ohjelmasta.

Anna on myös sivutoiminen yrittäjä. Hän valmistaa erilaisia asusteita ja korvakoruja.

– Keksin, että voin yhdistää hyväntekeväisyyden ja yritykseni Valonliljan. Lupauduin lahjoittamaan jokaisesta syyskuussa ostetusta tuotteesta euron Kummeille. ●

Joulupaketit ilahduttavat sairaalassa joulunsa viettäviä lapsia ja nuoria.

(Kuva: Jaana Roos)

Pikkupotilaiden joulua voi piristää erilaisilla tavaralahjoituksilla. Ne ehtivät perille, kun lahjoituksen tekee 1.12. mennessä.

U

SEAT YRITYKSET LAHJOITTAVAT Kum-

meille vuoden mittaan muun muassa kirjoja, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita, jotka Kummit toimittaa sairaaloihin ympäri

Suomen.

Eniten paketteja jaetaan tietenkin jouluna.

Kummit jakaa joulupaketteja lastenosastoille yhteistyössä logistiikka- ja kuljetuspalveluyritys PostNordin kanssa.

Joten lahjoittajat hoi! Mikäli haluat, että tavaralahjoituksesi ehtii jouluksi pukinkonttiin ja aatoksi pikkupotilaille, ilmoitathan lahjoituksesta 1.12. mennessä Kummien projektipäällikkö Jaana Roosille jaana@kummit.fi.

Huomioithan, että sairaalat voivat ottaa vastaan vain uusia ja käyttämättömiä tavaroita. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

17

KUMMIT GOLF HIRSALA

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ VIHERIÖLLÄ Kummien perinteinen yritystapahtuma Kummit Golf Hirsala keräsi jälleen viheriön täyteen innokkaita hyväntekeväisyysgolffareita.

H

IRSALA GOLFIN kuusi kilometriä pitkä kenttä

houkutteli jälleen yritysgolffaajat leikkimieliseen hyväntekeväisyyskisaan. Samalla kerättiin varoja Kummeille ja sitä kautta Suomen viidelle lastenklinikalle ja niiden potilaille.

Vuodesta 2008 saakka järjestetty tapahtuma toteutettiin tänä vuonna turvallisuussyistä kokonaan ulkona ja ilman potilasperhevierailuita. Pelimuotona oli tuttu Texas scramble.

Elokuinen sää tuntuu suosivan tapahtumaa Hirsalassa vuodesta toiseen, niin myös tänä vuonna.

Hirsala Golfin tuore toimitusjohtaja Jussi Kuusela on kokenut hyvin erikoisen kevään. Korona on vaikuttanut pelaajamääriin, mutta siten, että ne ovat kasvaneet.

– Kierrosmääriä on tähän mennessä kertynyt jo 25 000, kun yleensä luku on tässä vaiheessa vuotta 20 000, Kuusela sanoi.

Kuusela arveli syyksi lajin koronaystävällisyyttä.

Hirsala Golf sponsoroi Kummien golftapahtumalle huippupuitteet. Hirsala Golfin toimistusjohtaja Jussi Kuusela kertoi kevään ja kesän olleen kiireinen.

Koronaystävällinen laji houkutteli pelaajia viikosta toiseen.

– Golf on ulkolaji, jossa turvavälit pysyvät läpi pelin.

Yksi Kummit Golf Hirsalan pääyhteistyökumppaneista oli tietotekniikka-alan palveluyritys 3StepIT, jolla oli tänäkin vuonna kisassa kaksi joukkuetta. Yrityksen perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Jarkko Veijalaisen mukaan yritys on kasvattanut yhteistyötään Kummien kanssa ajan saatossa.

– Olemme olleet mukana ihan tapahtuman alkuajoista. Aluksi tuen määrä oli pieni, mutta se on kasvanut yrityksen mukana. Olen sitä mieltä, että jos yrityksellä menee hyvin, hyvää kuuluu antaa myös takaisin päin, Veijalainen sanoi.

Kummien toimintaa hän on seurannut 1990-luvulta asti.

– Muistaakseni vuonna 1997 olin vieraana yhdessä Kummit-tapahtumassa. Olimme juuri perustaneet 3StepIT:n ja meillä oli yhtiökumppanini kanssa molem-

←

Kummitiimissä pidettiin huolta osallistujien turvallisuudesta sekä muistutettiin hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Visiirit lahjoitti Spede-Idea Oy.

18

www.kummit.fi • Kummit Golf Hirsala

→

Laatukorun joukkue kummikapteeninaan Teemu Roivainen (vas.) pysähtyi kahville Ile Vainion riiminurkkaukseen.

↓

Ekonomiliiton joukkueessa oltiin valmiita voittamaan koko kisa.

milla pienet lapset. Tapahtumassa puhuttiin apua tarvitsevista lapsista – ja se kolahti.

Golf-tapahtumasta Veijalainen pitää liikunnan ja sosiaalisuuden vuoksi. Hänestä on myös tärkeää, että osallistujia muistutetaan siitä, miksi paikan päällä ollaan: tekemässä hyväntekeväisyyttä.

– Erityisen koskettavia ovat potilasperheiden vierailut. Ikimuistoista oli myös se, kun yrityksemme huusi kymmenisen vuotta sitten tapahtuman huutokauppaosuudesta purjehduksen. Lahjoitimme sen pikkupotilaille. Purjehduspäivä oli todella mieleenpainuva. ●

Riimiruhtinaaksi itseään tituleeraava Ile Vainio viihdytti golffaajia tekemälle jokaiselle joukkueelle oman runon.

Lastenklinikoiden Kummit kiittää onnistuneesta päivästä seuraavia tahoja: 3Step It Oy, Hirsala Golf, Golf GameBook, Delhome Oy, Pernod Ricard Finland Oy, Tallink Silja Oy, Minni & Roope Golf School, Luovat Palvelut Oy, Younghearted sekä Spede-Idea Oy. Sekä tietenkin erityiskiitos kaikille kummikapteeneille!

Kummit Golf Hirsala • www.kummit.fi

19

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kipuklinikka keskittyy lasten ja nuorten kipuun Uudessa lastensairaalassa avattiin kesäkuussa lasten ja nuorten kivunhoitoon erikoistunut kipuklinikka, joka palvelee kaikkia Suomen sairaaloita.

Kivunhoidon lisäksi klinikalla tehdään kivunhoidon tutkimusta.

L

ASTEN JA NUORTEN KIVUNHOITO ja siihen liit-

tyvä tutkimus sai kaivattua tukea, kun Uudessa lastensairaalassa aloitti kesäkuussa kivunhoitoon erikoistunut kipuklinikka.

Kipuklinikan tehtävänä on edistää kroonisesta ja vaikeasta kivusta kärsivien lasten ja nuorten hoitoa ja

Uuden lastensairaalan linjajohtaja Jari Petäjä iloitsee uudesta kipuklinikasta.

Lasten ja nuorten kivunhoito ansaitsee hänen mielestään nykyistä enemmän huomiota.

(Kuva: Hus)

20

www.kummit.fi • Uusi hanke

sinne pääsyä. Kipuklinikka ei palvele vain pääkaupunkiseudun lapsia ja nuoria, vaan tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta Suomen yliopistollisille lastenklinikoille ja keskussairaaloille.

Sen lisäksi kipuklinikalla panostetaan kivunhoidon tutkimukseen.

Uuden lastensairaalan linjajohtaja Jari Petäjä sanoo, että klinikan merkitys on suuri.

– Lasten ja nuorten kroonista kipua on Suomessa vajaahoidettu ja vajaasti käsitelty, vaikka lapsen kipu vaikuttaa perheisiin hyvin paljon.

Kaikkea kipua ei voi hoitaa samalla tavalla Aiemmin kipua on hoidettu lähinnä lääketieteellisten hoitojen kautta, ja kivunhoitoon ovat osallistuneet lähinnä anestesialääkärit.

Kivunhoito kuitenkin jakautuu moniin eri potilasryhmiin, eikä kaikkia voida hoitaa samalla tavalla.

– Hyvin paljon kivunhoito on leikkauksen jälkeisen kivun optimaalista hoitoa tai vammojen jälkeistä hoitoa. Mutta lapsipotilaissa on myös niitä, jotka tarvitsevat saattohoitoon liittyvää kivunhoitoa. Ja sitten on potilasryhmä, jonka elämää kipu hallitsee, mutta mitään ilmeistä syytä ei löydy. Viimeksi mainitut potilaat ovat kaikkein vaikeimmin hoidettavia, Petäjä sanoo.

Lasten kipua ei myöskään voi hoitaa samalla tavalla kuin aikuisten kipua, sillä ikä ja lapsen kypsyys vaikuttaa kivun kokemiseen. Lapsille ei myöskään voi antaa samanlaisia kipulääkkeitä kuin aikuisille pel-

Lasten kipua ei myöskään voi hoitaa samalla tavalla kuin aikuisten kipua, sillä ikä ja lapsen kypsyys vaikuttaa kivun kokemiseen. kästään annostusta pienentämällä, sillä lasten kehitys on kesken.

Kipuklinikalla pikkupotilaita hoitaa moniammatillinen tiimi. Työryhmän ytimeen kuuluu lääkäri, kipuhoitaja, psykologi ja fysioterapeutti.

Lahjoituksen tekijät myös edellyttävät, että keskuksessa tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä.

Jari Petäjä muistuttaa, ettei kipuklinikka palvele vain Husin alueen potilaita.

– Haluamme kehittää tapoja, joilla kipuklinikka palvelisi koko Suomea. Vähintään kaikki yliopistosairaalat ovat kumppaneita. Käytännössä se tulee näkymään siten, että kipuklinikka tarjoaa mahdollisuuden muiden sairaaloiden asiantuntijoiden työjaksoille Helsingissä, ja toisaalta keskuksen henkilöstö voi jalkautua kouluttamaan kivunhoidossa myös muiden sairaaloiden henkilökuntaa.

Kivunhoidossa perheellä on suuri vaikutus Ajatus kipuklinikasta sen toteutukseen oli nopea: vain alle kaksi vuotta.

Idean – tai toiveen – sanoi ääneen kipulääketieteen professori ja ylilääkäri Eija Kalso. Toimialajohtaja Jari Petäjän innostuttua Kalson ideasta alkoi tapahtua.

Kalso työskentelee Hyksin kipuklinikan ylilääkärinä ja kivunhoidon professorina Helsingin yliopistossa.

Mikä ihmeen kipuklinikka? ●

Kipuklinikan tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kivunhoitoa ja sen tutkimusta.

●

Kipuklinikka tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta kaikille Suomen lastenklinikoille ja keskussairaaloille.

●

Kipuklinikan henkilökunta osallistuu myös lasten ja nuorten kivunhoidon tutkimukseen ja sen kehittämiseen.

●

Kipuklinikalle ohjattu tuki on suuruudeltaan 2,7 miljoonan euroa. Raha on eräänlainen siltarahoitus; summan on tarkoitus kattaa kipuklinikan toiminta kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen klinikkaa pyörittää HUS

●

Kipuklinikan rahoitukseen osallistuivat Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö sekä Kummit (Suomen Lastenklinikoiden Kummisäätiö sr).

Kipulääketieteen professori ja ylilääkäri Eija Kalso on lasten ja nuorten kipuklinikan idean takana. Kalso on tutkinut kipua koko elämänsä. (Kuva: Veikko Somerpuro)

Hän on tutkinut kipua ja työskennellyt sen parissa vuosikymmeniä. Hän kiinnostui siitä aikoinaan henkilökohtaisista syistä, kun hänen läheisensä kuoli aikana, jolloin tehokasta kivunhoitoa ei ollut saatavilla.

– Nuorena lääkärinä aloin tutkia anestesiologien käyttämiä kivunhoidon menetelmiä. Niissä puudutusaineen lisäksi selkäytimen läheisyyteen annosteltiin morfiinia. Muutama vuosi aiemmin selkäytimestä oli löydetty kohdereseptorit morfiinin kaltaisille lääkkeille. Lisäksi elimistön oma kivunhallintajärjestelmä oli kiivaan tutkimuksen kohteena. Innostuin siitä, miten elimistö voi aktivoitua vaimentamaan kipuviestiä, Kalso sanoo.

Kalso työskenteli aikoinaan Oxfordissa, jossa oli Euroopan ensimmäinen kivunhoidon klinikka. Kalso perehtyi sen toimintaan ja hakeutui Suomeen palattuaan työskentelemään Hyksin tuolloin varsin pienimuotoisesti toimineelle kipuvastaanotolle.

Kalson työvuosien aikana kivunhoito on edennyt Suomessa ja muualla maailmalla suurin harppauksin.

Leikkauksen aikaista ja jälkeistä kipua on pitkään hoidettu morfiinin kaltaisilla kipulääkkeillä. Suun kautta otettavat pitkävaikutteiset morfiinitabletit tulivat syöpäkipujen hoitoon vasta 1980-luvun loppupuolella.

– Lääkkeet ovat kuitenkin vain yksi tärkeä osa kivunhoitoa. Erityisesti pitkittyneen, muusta kuin syöpäsairaudesta aiheutuvan kivun hoidossa morfiinin kaltaisilla lääkkeillä on hyvin rajallinen asema. Hoito perustuu biopsykososiaalisen mallin pohjalta monialaiseen ja moniammatilliseen lähestymiseen. Siinä keskiössä on potilaan omien voimavarojen mukaan ottaminen ja vahvistaminen.

Uuden lastensairaalan kipuklinikalle Kalsolla on suuret odotukset. Myös tutkimustyöltä hän odottaa paljon.

– Olen vahva tutkimuksen puolestapuhuja. Tutkimuksen avulla syntyvät ne uudet hoitomallit ja verkostot, joilla hoidetaan potilaita parhaalla mahdolli-

Uusi hanke • www.kummit.fi

21

”Muistan, miten hirvittävästi itseänikin turhautti, kun en löytänyt syytä potilaan kipuun. Nyt olen oppinut, että on olemassa muitakin kuin puhtaasti fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia.”

sella tavalla. Odotan, että kipuklinikka palvelee potilaita kansallisesti ja molemmilla kotimaisilla kielillä sekä tukee lasten ja nuorten kivunhoidossa muita yliopistosairaaloita.

Lasten ja aikuisten kivunhoidon periaatteet ovat samat: biopsykososiaaliseen malliin pohjautuva, monialainen ja moniammatillinen.

Kalso sanoo, että potilaina lapset ja aikuiset kuitenkin eroavat toisistaan. Lasten hermoverkostot ovat muovautuvia, eli lapset oppivat uusia toimintatapoja aikuisia helpommin. Tätä voidaan hyödyntää kiputilojen kuntoutuksessa.

– Uusien innovatiivisten ei-lääkkeellisten kivunhallintamenetelmien kehittäminen onkin varmasti yksi tärkeistä projekteista Uuden lastensairaalan kivunhoidon ja tutkimuksen keskuksessa.

Lasten kivunhoidossa on myös erityispiirteitä. Esimerkiksi perheellä on suuri merkitys.

– Perheenjäsenet ovat pääsääntöisesti tukijoita, mutta joskus he ovat tahtomattaan myös taustatekijöitä lapsen kivun ylläpidossa. Vanhemmat saattavat esimerkiksi kieltää lasta harrastamasta liikuntaa, sillä pelkäävät, että lapseen sattuu. Lapsi hyötyy eniten kannustavasta ja rohkaisevasta perheestä.

Kipulääkäri vaihtoi näkökulmaa Yksi lasten ja nuorten kipuklinikalla työskentelevistä ammattilaisista on kipulääkäri ja anestesiologi Otto Melkas.

Melkas tutustui kivunhoitoon aikuisten kipuklinikalla.

– Kivunhoito on kehittynyt valtavasti. Aiemmin ajateltiin, että kipu on aina oire jostakin, joten keskiössä on ollut ainoastaan kivun taustalla olevan syyn hoito. Vasta joitakin vuosikymmeniä sitten aikuispuolella alettiin ymmärtää, että pitkittynyt kipu voi olla sairaus itsessään. Eli on aivan sama, onko taustalla sairaus vai ei. Jos kipu rajoittaa toimintakykyä, eikö se silloin vaadi hoitoa? Melkas kysyy.

Hankalaan kipuun liittyy aina monenlaista ongelmaa.

Melkas on joutunut muuttamaan näkökulmaansa myös itse.

– Kokemukseni mukaan ammattilaiset eivät osaa kohdata kipupotilaita kovinkaan hyvin. Muistan, miten hirvittävästi itseänikin turhautti, kun en löytänyt syytä potilaan kipuun. Nyt olen oppinut, että on olemassa muitakin kuin puhtaasti fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus.

Kivusta kärsivällä voi olla elämässään psyykkisiä tai fyysisiä kuormitustekijöitä.

– Kipuklinikalla kaivellaan sitä, millaiset jutut arjessa ylläpitävät kipua. Melkein jokaisella on kokemus pienestä lapsesta, joka sanoo, että vatsaan sattuu, kun jännittää. Kipua saattavat ylläpitää myös vanhempien avioero, jotkin perhedynamiikan ongelmat tai esimerkiksi pakolaislapsilla traumatisoituminen.

Kirjo on laaja, ja olemme yksilöllisiä siinä, minkä koemme kuormittavaksi.

22

www.kummit.fi • Uusi hanke

Kipulääkäri ja anestesiologi Otto Melkas työskentelee kipuklinikalla.

Hän sanoo oppivansa kivusta koko ajan uutta.

(Kuva: Laura Koljonen)

– Mitä enemmän tätä työtä tekee, sitä enemmän kivun alkaa ymmärtää kokonaisvaltaisena, monikasvoisena kokemuksena. Kipuklinikalla olen nähnyt sen, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lasten kivun hoito on erityisen tärkeää Melkaksen mukaan säätiörahoituksen mahdollistama siltarahoitus on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää, miten tarpeellista lasten kivunhoito on.

Uuden lastensairaalan kipuklinikan työryhmässä on Melkaksen lisäksi kipuhoitaja Anette Lemström.

Tiimiin kuuluu myös psykologi ja fysioterapeutti.

Ensimmäisellä hoitokerralla potilaan tapaavat kaikki ammattiryhmät. Sen sijaan, että potilas kävisi lääkärillä, joka lähettäisi hänet eteenpäin fysioterapeutille, moniammatillinen tiimi tekee heti yhteisen ensiarvion: onko lapsen kipua tutkittu tarkemmin ja miten häntä on hoidettu.

– Se selkiyttää myös omaa toimintaa, ja kaikki ammattilaiset ovat heti ajan tasalla, mitä suunnitellaan. Uskon, että se on hyvä viesti myös potilaan ja perheen suuntaan.

Melkas sanoo, että lasten kohdalla pääpaino on lääkkeettömillä hoidoilla.

– Hyvä puoli lasten ja nuorten kohdalla on usein se, että kipu ei ole kestänyt kauaa, eikä se ole samanlainen vyyhti kuin aikuisilla. Tällöin myös kuntoutus on hedelmällisempää.

Lasten kivun hoito on erityisen tärkeää siitä syystä, että jos kipu hoidetaan huonosti, se pitkittyy.

– Silloin kipeistä lapsista tulee kipeitä aikuisia, ja pahimmillaan se voi johtaa työkyvyttömyyteen.

Onneksi lasten hermosto on muokkautuvainen. On todella palkitsevaa nähdä, kun potilas palaa normaaliin elämään. ●

PÄIVÄTYÖKERÄYS

Päivätyökeräys on käynnissä!

Vuoden 2020–2021 päivätyökeräyksen tuotto ohjataan lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.

L

ASTEN JA NUORTEN ahdistuneisuushäiriöt ovat

Lue lisää yläasteikäisten päivätyökeräyksestä: www.kummit.fi/paivatyokerays

kasvava terveysongelma, ja tästä syystä Lastenklinikoiden Kummit kohdentaa lukuvuoden 2020–2021 päivätyökeräystuotot parantaakseen lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa.

Loppuvuodesta käynnistyvän Mielen tila -kampanjan avulla kerätyt varat käytetään vuosien 2020– 2022 aikana näyttöön perustuvan Cool Kids -hoitoohjelman valtakunnalliseen jalkauttamiseen sekä näyttöön perustuvien menetelmien kehittämiseen ja edistämiseen ympäri Suomen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden sekä HUSin kanssa.

Oppilaitokset voivat osallistua keräykseen järjestämällä perinteisen päivätyökeräyksen yhteistyössä esimerkiksi paikallisten yritysten kanssa. Päivätyökeräys on mahdollista tehdä myös kotona. ●

Apua ahdistuneisuushäiriön hoitoon Kummien Mielen tila -kampanja käynnistyy loppuvuodesta taidenäyttelyllä, jonka tuotot ohjataan lasten ja nuorten ahdistuneisuus-

Mielen tila -kampanjavideon toteutuksesta vastasi Koski Syväri.

(Kuva: Eleonora Schirmer)

häiriön hoitoon.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN tämän vuoden

iso huomio kohdennetaan lasten ja nuorten mielenterveyden kohentamiseen.

Mielen tila -kampanja käynnistyy loppuvuonna taidetempauksella, johon kymmenen Suomen eturivin taiteilijaa on toteuttanut teoksen lahjoituksena. Teokset ilmentävät lasten ja nuorten ahdistusta heidän kuvaustensa perusteella. Mielen tila -kampanjan tuotto lahjoitetaan lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelmaan, Cool Kidsiin, sekä muihin näyttöön perustuviin hoito-ohjelmiin.

Mielen tila kampanjavideon toteutti valo ja mai-

noskuvaukseen erikoistunut toimisto Koski Syväri yhteistyössä Mielen tila -kampanjan takana olevan TBWA:n kanssa. ●

Päivätyökeräys • www.kummit.fi

23

YHTEISTYÖ

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Hyväntekeväisyyden pitää olla suunnitelmallista ja jatkuvaa” Noin vuosi sitten auennut muotikylä Helsinki Outlet aloitti viime huhtikuussa yhteistyön Kummien kanssa. Varoja pikkupotilaille yritys kerää rojaltien ja

Johanna Haltian johtama Helsinki Outlet on mukana auttamassa pikkupotilaita.

erilaisten tempauspäivien avulla.

H

ELSINKI OUTLETIN johtajan Johanna Haltian mielestä nykypäivän yritykset kanta-

vat vastuunsa myös hyväntekeväisyydestä.

– Ei voi olla niin, että erilaisina perhepäivinä järjestetään vain kasvomaalausta. Hyväntekeväisyyden pitää olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Kun aloitin pestissäni, kerroin, että Helsinki Outletilla on oltava erillinen yhteiskuntavaikuttamisen budjetti, Haltia sanoo.

Kummit oli hänelle tuttu organisaatio, samoin sen toimintatavat. Lisäksi Kummeilla ja Helsinki Outletilla on niin sanotusti sama kohderyhmä: lapsiperheet.

– Kauppakeskukset ovat etenkin perheiden kohtaamispaikkoja, joten kauppakeskukselle kuuluu vastuu myös isommista asioista.

Helsinki Outlet on sitoutunut lahjoittamaan Kummeille vuodessa 10 000 euroa. Sen lisäksi outletissa vuokralla olevat 42 liikettä keräävät lisälahjoituksia erilaisten tempauspäivien avulla.

– Vuokralaiset ovat olleet asiasta todella innoissaan. Olemme kehitelleet muun muassa sellaista ideaa, että brändit kilpailisivat keskenään, kuka myy eniten, ja tietty summa lahjoitetaan Kummeille.

Tapahtumia, tempauksia ja Teemu-nalle Helsinki Outletin asiakkaille Kummien ja kauppakeskuksen yhteistyö näkyy juuri erilaisina tempauksina.

Muotikylässä on mahdollista järjestää turvallisesti monenlaisia tapahtumia.

– Teemu-nalle on sellainen vetonaula tapahtumissa, että se tullaan varmasti jossakin vaiheessa näkemään Helsinki Outletissa.

Koronapandemia on kurittanut kauppakeskusta, mutta myynti on elpynyt mukavasti sen jälkeen, kun se jälleen avasi ovensa normaalisti kesäkuussa. Haltian mukaan outlet-kylän etuna on se, että tapahtumat voidaan järjestää ulkona. Outlet on siinä mielessä

24

www.kummit.fi • Yhteistyö

vähän erilainen kauppakeskus, että sen liikkeisiin mennään sisään ulkokautta.

Johanna Haltia odottaa Kummit-yhteistyöltä paljon. Hän toivoo, että Helsinki Outlet voisi omalta osaltaan tuoda myös perheiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä aiheita lähemmäs kuluttajia.

– Aiheet voivat olla vaikeitakin, mutta uskon, että Kummien avulla ne voidaan tuoda esille positiivisella tavalla. ●

KUVA LAURA KOLJONEN

YHTEISTYÖ

Tubettajat tärkeällä asialla Splay Onen kummitubettajat ovat ilahduttaneet pikkupotilaita ja heidän vanhempiaan parin vuoden ajan.

Yhteistyö saa jatkuvasti uusia muotoja.

Y

KSI PIKKUPOTILAILLE näkyvimmistä Kum-

mien yhteistyökumppaneista on Suomen suurin Youtube-verkosto Splay One. Yrityksen tubettajat ovat piristäneet sairaaloissa olevia lapsia erilaisten tempausten ja sairaalavierailujen muodossa.

Splay Onen operatiivinen johtaja Essi Kivitie kertoo, että verkostoon kuuluu tällä hetkellä reilut 50 tubettajaa.

– Osa heistä on tubettanut jo kymmenen vuotta, osa on vasta aloittanut. Haluamme olla mukana auttamassa nuoria toteuttamaan heidän unelmiaan ja etenemään urallaan. Meillä on myös yritysasiakkaita, joille teemme ja toteutamme oikeanlaisia sisältöjä niin, että yritykset tavoittavat haluamansa kohderyhmän, Kivitie kertoo.

Essin tehtävänä on tuotantotiimin kehittäminen.

Hän myös kommunikoi paljon tubettajia seuraavien nuorten kanssa.

Monella Splay Onen suosituimmalla tubettajalla – kuten Roni Backilla, Pinkku Pinskulla ja Roposella – on satojatuhansia seuraajia. Heitä seuraavat etenkin lapset ja nuoret. Tästä syystä Splay One oli myös luonteva yhteistyökumppani Kummeille. Tubettajien suosion on voinut havaita etenkin sairaalakäynneillä, kun moni sairaalassa ollut pikkupotilas on osannut tubettajan sisällöt ulkoa.

Kummitubettajia ovat Roni Back, Jaakko Parkkali, Pinkku Pinsku, Roponen, MiskaMH ja Arttu Lindeman.

Kivitie sanoo, että palaute on ollut hyvää myös tubettajien päästä.

– He ovat olleet aivan fiiliksissä, kun ovat pääs-

Splay Onen Essi Kivitie kertoo tubettajien arvostavan yhteistyötä Kummien kanssa.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

seet yhdistämään yhteiskunnallisen ja positiivisen vaikuttamisen. Sairaalavierailut ovat olleet monelle todella koskettavia, kun vastassa on lapsen aito ja nopea reaktio.

Kummien kanssa tubettajat ovat myös päässeet tekemään erilaista sisältöä kuin aiemmin. Esimerkiksi viime vuoden Elämä Lapselle -konsertin lavalla nähtiin juontamassa moni tuttu tubettaja. Tämän vuoden konsertissa inserttejä olivat tekemässä MiskaMH ja Roponen.

– Kummit-lähetys oli iso juttu meidän vaikuttajille, osalle unelmien täyttymys. Monella tubettajalla on haave päästä tekemään perinteistä mediaa. Yleensä he tekevät kaiken itse, ja ovat usein fiiliksissä, kun pääsevät isoihin tuotantoihin tekemään asioita yhdessä toisten kanssa.

Tubettajiin samastutaan Moni perinteisen median hieman vanhempi kuluttaja ihmettelee edelleen, mikä ihme tubettajissa viehättää. Vanhempi saattaa huomata lapsensa odottavan tutun tubettajan uutta videota kuin karkkipäivää.

– Nuorin kohderyhmä arvostaa viihdyttävää sisältöä, johon voi itse vaikuttaa. Moni tubettaja esimerkiksi kysyy seuraajiltaan, millaiset aiheet heitä kiinnostaisivat.

Tubettajat ovat Kivitien mukaan siinä mielessä todella paljon lähempänä seuraajiaan kuin perinteisen median edustajat. Tubettajat kertovat elämästään päiväkirjamaisesti ja ovat helposti lähestyttäviä.

Lisäksi heidän seuraamisensa on yhteisöllistä.

Koronavuonna yhteistyö on vaatinut hieman muutoksia suunnitelmiin. Tubettajat eivät tällä hetkellä tietenkään voi tehdä sairaalavierailuja. Sen sijaan he ovat tehneet yllätysvideoita pikkupotilaille. Vanhempien luvalla niitä on myös jaettu somessa.

– Olemme miettineet paljon, mitä kaikkea voisimme tehdä etänä. Suunnitelmia on – ja ensi vuonna on sitten isompia tempauksia, Kivitie lupaa. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

25

VAPAAEHTOISET

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvä mieli auttamalla Viime numerossa esittelimme Lastenklinikoiden Kummien vapaaehtoisia Turusta ja Tampereelta. Tällä kertaa vuorossa on Oulun ja Helsingin vapaaehtoiset.

Lue, miksi he ovat halunneet tehdä vapaaehtoistyötä juuri pikkupotilaiden hyväksi.

Marja-Leena ja Kimmo Lippojoki:

”Yllätyimme, miten monen-

N

laisia juttuja Kummeissa voi tehdä”

URMIJÄRVELLÄ ASUVAT Marja-Leena ja Kimmo Lippojoki ovat olleet mukana Kum-

mien vapaaehtoistoiminnassa seitsemän vuotta. Heidän ensikosketuksensa vapaaehtoistyöhön oli Elämä Lapselle -konsertti. Sitä seurasi JouluMielelle-konsertti ja muita pienempiä tapahtumia.

– Yleensä olemme myyntihommissa, sillä sen osaamme. Kimmo on ollut myös Teemu-nallen lä-

Lippojoet tykkäävät hyväntekeväisyystyöstä.

He ovat tuttu näky Kummien myyntikojun takana.

(Kuva: Matti Hannula)

26

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

heisenä avustajana useissa tapahtumissa. Minusta ei olisi artistien avustajaksi johonkin back stagelle. Jäisin vain juttelemaan ja fanittamaan. Kimmo pystyisi siihenkin, sillä hän on niin viilipytty. Häntä ei hetkauttaisi, vaikka samassa tilassa olisi Madonna, Marja-Leena sanoo ja nauraa päälle.

Vapaaehtoistyö ei ollut kummankaan ensikosketus Lastenklinikoiden Kummeihin.

Sekä Marja-Leena että Kimmo ovat molemmat työskennelleet sairaalassa. Kimmo teki yhdessä vaiheessa hommia lääkintätekniikan puolella ja kävi sairaalassa korjaamassa koneita.

– Meilahdessa näin monia Kummien lahjoittamia laitteita, Kimmo muistelee.

Marja-Leena työskenteli yhdessä vaiheessa Helsingin lastenklinikalla ja näki työssään myös Kummien osastovierailuja.

– Kummi-päivinä osastoilla kävi julkkiksia. Silloin en oikein tiennyt, mitä Kummit tekee. Yhdistin heidät julkkiksiin ja sairaisiin lapsiin. Lapset olivat aina ihan innoissaan, kun osastolla kävi vieraita.

Kimmo ja Marja-Leena alkoivat seurustella vuonna 2006. Vapaaehtoistyö lasten parissa kiinnosti heitä molempia.

– Pidin aiemmin Kummeja jonakin eliittiryhmänä.

Yllätyimme molemmat siitä, miten monenlaisia juttuja Kummeissa voi tehdä. Olemme otettuja siitä, että saamme olla mukana tekemässä näin hienoa työtä, Marja-Leena sanoo.

Tällä hetkellä Lippojoet merkitsevät kalenteriin aina tietyt tapahtumat: Elämä Lapselle ja JouluMielelle-konsertit sekä keilaustapahtuman. Ja mikäli työ antaa myöten, he osallistuvat myös potilasristeilyille ja klinikkapäiviin.

Silloinkin, kun Lippojoet eivät ole Kummien tiskin

takana myyntihommissa, he kuitenkin tavallaan ovat mukana toiminnassa.

– Olemme yrittäjiä, ja firmamme Kotiapu Kimalle lahjoittaa Kummeille pienen osuuden jokaisesta tekemästämme työtunnista. Tilitämme varat Kummeille aina vuoden viimeisenä päivänä, Marja-Leena sanoo.

Uusille asiakkaille he kertovat aina, että nyt tekin olette mukana hyväntekeväisyydessä.

– Reaktio on usein, että vau.

Sairaalassa Lippojoet ovat nähneet, miten paljon muutos sairaala-arkeen lapsia piristää. Siksi he haluaisivat järjestää sairaille lapsille ja heidän perheilleen jonkin ison tapahtuman, jossa olisi nimekkäitä esiintyjiä.

– Ei välttämättä konsertti, mutta siellä pyörisi kuitenkin artisteja ja heillä olisi aikaa jutella lasten kanssa.

En koskaan unohda yhtä sairaalassa eristyksissä ollutta tyttöä, joka oli todella heikossa kunnossa, mutta niin vain hänkin nousi istumaan, kun osastovierailulla olleet julkkikset vilkuttivat hänelle suojalasin takaa. Hän oli niin täpinöissään, Marja-Leena muistelee.

– Sairaille lapsille on oikeasti todella tärkeää nähdä muutakin meininkiä kuin sitä sairaala-arkea, Kimmo lisää.

Parhaimpia juttuja auttamistyössä Lippojokien mielestä ovat selviytymistarinat – se, kun sairaalassa tai konsertti-insertissä nähty pikkupotilas tervehtyy ja tulee myyntikojulle moikkaamaan. ● Kiinnostuitko osallistumaan Kummien vapaaehtoistoimintaan Helsingin seudulla?

Laita viestiä: helsinki@kummit.fi

Näin vapaaehtoistyö pysyy mielekkäänä

1.

2.

3.

Etsi sellainen järjestö tai taho, jonka asiat ovat lähellä sydäntäsi. Pohdi, minkälaisten asioiden ja / tai ihmisten parissa haluat tehdä vapaaehtoistyötä ja millaisia asioita edistää.

Mieti omat resurssisi. Ei kannata haukata heti aluksi liian isoa palaa.

Liikkeelle voi lähteä pienestä.

Kannattaa vaikka laittaa sähköpostia ja tiedustella, miten paljon aikaa vapaaehtoistyö vie. Älä vertaa muihin vapaaehtoistyöntekijöihin. Osallistu omien mahdollisuuksien mukaan – ja muista, että yksikin tunti vapaaehtoistyötä on tärkeää.

Vinkit antoi Turun seudun vapaaehtoistiimin vetäjä Suvi Ylikylä-Elers.

”Kannattaa tulla edes kokeilemaan!”

Marika Parkkonen:

H

ELSINGIN JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN alueen

vapaaehtoisringissä on viitisenkymmentä vapaaehtoista. Marika Parkkonen lähti mukaan vuonna 2007 ollessaan 16-vuotias.

Hänetkin koukutti ensimmäinen Elämä Lapselle -konsertti.

– Pienestä asti olen ollut konsertin katsomossa.

Ensimmäisenä hyväntekeväisyysvuotenani olin Kummien myyntikojulla. Sen jälkeen siirryin cateringiin.

Tehtäviä saa totta kai toivoa ja vaihtaa, Marika kertoo.

Vapaaehtoishommiin Marikan houkutteli oma äiti.

Hän oli aloittanut vapaaehtoisena viisi vuotta aiemmin.

Tapahtumat olivat aina kiehtoneet Marikaa. Elämä Lapselle -konserttikin oli, ja on edelleen, mieluisa siitä syystä, että eri tehtäviä on niin paljon.

– Tapahtumissa parasta on se härdelli: organisointi, rakentaminen ja paine. Olen tehnyt tapahtumajärjestämistä myös muualla, mutta hyväntekeväisyyttä en.

Marika sanoo, että vuorotyö lentokentällä rajoittaa hyväntekeväisyystyötä jonkin verran – iso osa tapah-

Marika Parkkonen rakastaa tapahtumien järjestämistä. Härdelli, organisointi ja paine miellyttävät.

(Kuva: Laura Koljonen)

Vapaaehtoiset • www.kummit.fi

27

tumista ei natsaa turvatarkastajan työvuorolistojen kanssa. Yleensä Marika pistää Elämä Lapselle -konserttipäivän hyvissä ajoin kalenteriin ja ilmoittaa siitä työnantajalleen. Tänä vuonna hänestä olikin outoa, kun konsertti jäi välistä. Vapaaehtoisia ei tarvittu yhtä paljon kuin aiemmin, sillä Elämä Lapselle järjestettiin ilman live-yleisöä.

– Katsoin konsertin kotisohvalta ja söin sipsejä.

Olisin mennyt vapaaehtoiseksi vastaamaan lahjoituspuheluihin, mutta työvuorot eivät joustaneet.

Marikalle tärkein anti vapaaehtoistyössä on hyvä

fiilis, joka tulee siitä, että tietää tekevänsä työtä, joka auttaa jotakuta toista.

– Sekä vaikeasti sairaat lapset että heidän vanhempansa saavat avun.

Marika toivottaa kaikki asiaa edes harkitsevat tervetulleiksi. Hommia riittää kaikille ja opastusta annetaan yllin kyllin.

– Kannattaa tulla edes kokeilemaan! Minäkin olen saanut houkuteltua kolme kaveriani mukaan. Nykyään he kyselevät innoissaan, että koska taas on se ja se tapahtuma. ●

”Jokainen tekee, mitä pystyy ja ehtii”

Johanna Sarpola:

O

ULUN LÄHISTÖLLÄ , Pattijoella asuvalla Johanna Sarpolalla on viisi lasta. Heistä kaksi

on ollut erikoissairaanhoidon piirissä. Lisäksi Johannan ensimmäinen lapsenlapsi syntyi kymmenen viikkoa ennen laskettua aikaa ja vietti ensimmäiset viikkonsa sairaalassa.

Sairaalaelämä on tullut Johannalle tutuksi ja hän mietti lastensa kasvettua, että olisi mukava olla auttamassa ja tukemassa muita, joilla on sama kohtalo.

Kummien toiminta tuli mieleen, sillä hän oli nähnyt siitä välähdyksiä jo 1990-luvun puolivälistä saakka.

– Yksi lapsistani oli sydänlapsi. Hän vietti kymmenen kuukauden pituisesta elämästään puolet sairaalassa – puolet asuinpaikkakunnallamme Oulussa ja puolet Helsingissä. Helsingissä oli tuolloin käynnistynyt Kummien toiminta, ja tyttäreni kanssa näimme, kun Teemu Selänne kävi vierailulla lastenklinikalla.

Viime syksynä Johanna huomasi, että Kummit haki Oulun seudulle vapaaehtoisia. Hän ilmoittautui.

– Helmikuusta asti olen tehnyt tiiminvetäjän hommia.

Kevät meni kuten niin meni: peruessa ja siirtäessä kaikkea suunniteltua. Johanna iloitsee siitä, että toiminta ehdittiin kuitenkin käynnistää ennen koronaviruspandemiaa. Esimerkiksi Kempeleessä Zeppelinin kauppakeskuksessa järjestettiin perheille suunnattu tapahtuma, jossa oli tuotemyyntiä ja Teemunalle.

– Tammikuussa olimme mukana Kärpät-pelissä.

Siellä oli todella hyvä meno, arpajaismyyntiä ja muuta.

Yritykset lähtivät innoissaan mukaan.

Tällä hetkellä vapaaehtoistyö on kaikissa kaupungeissa koronan vuoksi tauolla, mutta toiminta pyritään palauttamaan normaaliksi heti, kun mahdollista.

Johanna haaveilee, että jokin päivä Oulussa voitaisiin järjestää iso Kummit-konsertti. Se voisi olla hieman samantyyppinen kuin Elämä Lapselle -konsertti on.

– On ollut tosi kiva huomata, miten innoissaan porukka on mukana toiminnassa. Mitä tahansa suunnitellaan, kaikki toimii jotenkin jouhevasti. On mukavaa, että aikaansa voi antaa, kun sitä on annettavana.

Ja kun ei ole, se ei ole mikään juttu. Siksi uskon, että Kummien vapaaehtoistoimintaan on matala kynnys

28

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

Oulun seudun vapaaehtoistiimiin kuuluu tällä hetkellä noin kymmenen henkilöä. Johanna kuvailee porukkaa innokkaaksi, ahkeraksi ja aikaansaavaksi. Johanna kuvassa pieni Teemu-nalle sylissään. (Kuva: Johanna Sarpolan kotialbumi)

tulla, kun ketään ei pakoteta tai velvoiteta mihinkään.

Jokainen tekee, mitä pystyy ja ehtii.

Johanna haluaa antaa Kummien käyttöön myös kokemuksensa sairaalasta ja siitä, millaista on olla sairaan lapsen vanhempi.

– Eihän ne isoja juttuja ole, joista siellä tulee hyvä mieli. Lapset ilahtuvat, kun sairaalassa on leluja ja leffoja. Ja vanhemmat siitä, kun heidän elämäänsä vähän helpotetaan. Voin kertoa esimerkin: kun lapsenlapseni syntyi etuajassa, vanhemmat kertoivat, että sairaalasta oli annettu heille Kummien yhteistyökumppanien lahjoittamia alennuskortteja hotelliin. Näin ollen heillä oli varaa jäädä hotelliin pariksi, kolmeksi yöksi, eikä heidän tarvinnut ajaa yöksi kotiin. ● Kiinnostuitko osallistumaan Kummien vapaaehtoistoimintaan Oulun seudulla?

Laita viestiä: oulu@kummit.fi

YHTEISTYÖ

Isojen konserttien kumppani

TEKSTI LAURA KOLJONEN

MTV:n ja Kummien yhteistyö on jatkunut yli 20 vuoden ajan. Yhteistyö alkoi Renny Harlinin ja Geena Davisin tähdittämästä gaalasta, ja nykyään Maikkarilla nähdään Elämä Lapselle -konsertin lisäksi JouluMielelle-konsertti.

P

OIKKEUSVUODEN Elämä Lapselle -konsertti

oli kovin erilainen aiempiin vuosiin verrattuna, mutta yksi pysyi: se oli viihdetykitystä alusta loppuun ja kerätty lahjoitussumma oli jälleen huikea: reilut 400 000 euroa.

Ja kuten kaikkina aiempinakin vuosina, se esitettiin MTV3:lla.

– Olemme yhdessä Kummien kanssa vuodesta toiseen pystyneet kokoamaan suomalaiset yhteen – auttamaan lapsia ja nuoria, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin saatavilla paras mahdollinen hoito lasten ja lapsiperheiden avuksi, sanoo MTV:n kanavajohtaja Iina Eloranta.

Elorannan mielestä on upeaa, että samalla kun kanava auttaa Kummien kanssa lapsia ja heidän perheitään, onnistutaan myös luomaan suuria viihdeelämyksiä niin konserttikävijöille kuin lähetyksen katsojillekin.

– Tämän vuoden konserttitoteutus oli tietenkin erilainen kuin aiempina vuosina, mutta uskon, että lähetyksen tunnelma ja elämyksellisyys välittyivät katsojille.

Uutta konserttia aletaan suunnitella heti Elämä Lapselle -konsertti on aina ollut katsottu ohjelma. Viime vuonna konsertin keskikatsojamäärä oli tv-mittaritutkimus Finnpanelin mukaan yhteensä 341 000 ja tavoitti kaikkiaan 841 000 suomalaista. Tänä vuonna keskikatsojamäärä oli 384 000 ja konsertti tavoitti kaikkiaan 943 000 suomalaista.

– Konsertti on meille näkyvä tilaisuus toteuttaa yritysvastuutamme. Samalla pystymme puhuttelemaan katsojia tärkeillä teemoilla, kuten Suomen lastenklinikoiden sinnikkäällä työllä, kehitys- ja tutkimustyön tarpeellisuudella, lapsiperheiden tarinoilla sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön tarpeellisuudella.

Konsertin suunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Seuraavaa toteutusta aletaan suunnittelemaan heti, kun edellinen lähetys on takana.

– Ennen lähetyksen suunnittelua käymme aina Kummien ja tuotantoyhtiön kanssa läpi edellisvuoden onnistumiset ja kehityskohteet. Vaikka lähetyk-

MTV:n kanavajohtajan Iina Elorannan mukana yhteistyö Kummien kanssa on helppoa, sillä arvot ovat samat. (Kuva: MTV)

sen rakentaminen edistyy läpi vuoden, kiihtyy tahti aina muutamaa kuukautta ennen lähetystä.

Elorannan mukaan konserttiyhteistyötä on kehitetty jatkuvasti etenkin uuden tekniikan ja teknologiakehityksen avulla.

Tänä vuonna konsertti toteutettiin ison areenan sijaan suorana Kummit Live: Elämä Lapselle -konserttilähetyksenä Pöllölaaksosta.

Lisäksi oli yksi ratkaistava pala lisää: live-yleisö puuttui kokonaan.

– Jouduimme miettimään, miten saamme ylläpidettyä Elämä Lapselle -konsertin luoman maagisen yhteisöllisyyden tunteen. Katsojalukujen valossa uskomme, että onnistuimme hyvin. Iso kiitos kuuluu perheille, jotka lähtivät jakamaan tarinansa koko Suomen kesken sekä tähdille, jotka tarjosivat koskettavia tulkintoja suomalaisten rakastamista kappaleista.

Lähetyksessä nähtiin ja koettiin visuaalisesti hienoja hetkiä, mutta kaiken tekemisen ytimessä ovat ihmiset – kameran edessä ja takana. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

29

Ilta KUVA ATTE MÄLÄSKÄ

30

www.kummit.fi • Elämä lapselle

Elämä lapselle • www.kummit.fi

31

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA SARA PARIKAN BLOGI

”Omien lasten myötä Kummien toiminta on tullut vielä lähemmäs”

Sara Parikka:

Tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertin toinen juontaja, Sara Parikka, odotti pestiä innoissaan.

Ison konsertin juontaminen oli hänelle uusi aluevaltaus.

V

IESTI OLI PAKKO LUKEA tietokoneen ruu-

dulta pariin otteeseen.

– Sanoin miehelleni Mikolle, että kato mikä tuli, Sara Parikka kertoo.

Lastenklinikoiden Kummit julkisti Elämä Lapselle -konserttinsa juontajat elokuussa. Syyskuussa lavalla artistien kanssa nähtiin juontajat Mikko Leppilampi ja Sara Parikka.

Parikka on tuttu suositusta Salatut elämät -sarjasta ja hänellä on huippusuosittu blogi, mutta isojen tapahtumien juontajana häntä ei ole totuttu näkemään.

– Ehdotus tuli ihan puskista. Samaan aikaan se tuntui sairaan siistiltä ja tosi omalta työtehtävältä, enkä tietenkään olisi ottanut työtä vastaan, jos en uskoisi voivani hoitaa sitä hyvin.

Salkkaritaustasta on paljon hyötyä Konsertin juontaminen vaatii Saran mielestä ennen kaikkea heittäytymistä. Livetilanteessa on pakko olla läsnä – tapahtuu lavalla mitä tahansa.

– Tietenkin se vaatii sitä, että on ensin harjoitellut hyvin. Uskon, että salkkaritaustastani on siinä mielessä hyötyä, että osaan toimia nopeissa tilanteissa.

Sara ei ole aiemmin tehnyt töitä Mikko Leppilammen kanssa. Hän on kuitenkin iloinen, että juontajapari on todella kokenut.

Sara sanoo olevansa iloinen pyynnöstä myös siksi, että hänellä on alle vuoden ikäinen vauva.

– Pidän sitä ilahduttavan tasa-arvoisena, että minua pyydettiin, eikä ajateltu, etten voi ottaa työtä vastaan vauvan takia. Eihän kukaan kysy mieheltä-

32

www.kummit.fi • Elämä lapselle

” Kummien tukemat kehityskohteet tutkimuksesta laitehankintoihin ovat tehneet minuun vaikutuksen. Olen todella iloinen, että saan olla mukana ja auttaa.” nikään, voiko hän ottaa vastaan jonkin työkeikan nyt, kun vauva on pieni.

KUKA? Sara Parikka ●

Sara Parikka on 29-vuotias media-alan ammattilainen.

●

Sara tuli tutuksi suurelle yleisölle Maikkarin Salatut elämät -sarjasta, jossa hän näytteli Peppi Puolakkaa.

Sara näytteli sarjassa yli kymmenen vuoden ajan.

●

Sara pitää huippusuosittua blogiaan saraparikka.com, jossa hän kertoo arjestaan puolisonsa Mikko Parikan ja kolmen lapsensa kanssa.

●

Instagramissa Saralla on yli 200 000 seuraajaa.

ß Saran ensimmäinen muisto Kummeista on Elämä lapselle -konsertti.

Se oli ensimmäinen konsertti, johon hän teini-ikäisenä pääsi ilman vanhempia.

Sairaalavierailut koskettivat Sara on ollut mukana Kummien toiminnassa useamman vuoden. Kummitaival alkoi hieman yli parikymppisenä koko kansalle tutuksi tulleena näyttelijänä.

– Rakastan lapsia, joten tuntuu luontevalta olla mukana lapsiin liittyvässä hyväntekeväisyystoiminnassa. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että jos voin piristää jotakin, totta kai olen mukana. Olin mukana Kummien toiminnassa jo ennen omia lapsia, ja vanhin heistä on nyt lähemmäs seitsemän.

Moni tunnettu kummi tekee vierailuja lastensairaaloihin, niin myös Sara.

Hän sanoo muistavansa kaikki vierailut edelleen.

– Olen tehnyt vierailuja myös sen jälkeen, kun sain omia lapsia. Heidän myötään Kummien toiminta on tullut vielä lähemmäs. Keskustelut lasten vanhempien kanssa ovat olleet hyvin koskettavia. Nyt kun minulla on omia lapsia, lasten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat herkistäneet entistä enemmän.

Sara sanoo, että vaikuttavuus on myös yksi syy siihen, että hän halusi ottaa juontopestin vastaan.

– Kummien tukemat kehityskohteet tutkimuksesta laitehankintoihin ovat tehneet minuun vaikutuksen. Olen todella iloinen, että saan olla mukana ja auttaa. Toivon, että konserttikatsojat ja lahjoittajat ymmärtävät, että pienikin apu ja ele on pikkupotilaille iso asia. ”Olen aina haaveillut isosta perheestä” Saran elämässä on tällä hetkellä töiden lisäksi muutenkin vauhtia. Siitä pitävät huolen kolme lasta, joista nuorin on alle vuoden ikäinen.

– Olen aina haaveillut isosta perheestä, sillä itselläni on kolme sisarusta. Nautin tästä elämäntilanteesta kovasti, enkä koe olevani ruuhkavuosilimbossa.

Mutta tiedän olevani etuoikeutettu sen suhteen, että lapsemme ovat terveitä ja nukkuvat hyvin. Lisäksi meillä on hyvä tukiverkko.

Lapset ja arki vilahtelevat myös Saran blogissa.

Blogin kohdalla hän on tehnyt muutamia tietoisia rajauksia: lapset eivät näy Saran kuvissa tunnistettavasti, ja kodistakin hän kuvaa lähinnä yksityiskohtia.

– Koen, että blogini ja instani sisältö on aika arkista ja vertaistukityyppistä. Käsittelen tuttuja ja turvallisia aiheita. Seuraajilleni olen kertonut, että blogissa näkyy elämäni positiivisia juttuja, mutta se ei tarkoita, etteikö elämässäni olisi mitään negatiivista.

Rajanveto ei ole aina helppoa. Moni haluaisi tietää suositun vaikuttajan elämästä enemmän. Sara kuitenkin haluaa pitää osan itsellään. Hän uskoo, että se on mahdollista myös media-alalla.

– Esimerkiksi ihailemani juontaja Jenni Pääskysaari on todella ammattitaitoinen ja onnistunut pitämään kiinni omasta yksityisyydestään. ●

Elämä lapselle • www.kummit.fi

33

HALLITUSTYÖSKENTELY TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT MAARIT KYTOHARJU JA KUMMIT

Tervetuloa uudet hallituslaiset!

Kummit valitsi keväällä uuden hallituksen. Uusiksi jäseniksi valittiin Helsingin yliopiston professori ja ylilääkäri Kaija-Leena Kolho sekä Taysin lastentautien ylilääkäri Marja-Leena Lähdeaho.

”Arvostan Kummien tekemää työtä valtavasti”

H

ELSINGIN yliopiston

ja reumataudit – sekä lasten professori ja ylilääkäri ja nuorten mielenterveysKaija-Leena Kolho asiat. nousi Kummien hal– Lasten ja nuorten henkilitukseen Lastentautien profesnen pahoinvointi on lisääntysorin ja tutkijan Mikael Knipin nyt, ja sille puolelle tarvittaisiin ehdottomasti lisää tutkimuspaikalle. Näin ollen Kolho edustyötä. Samoin lasten kivunhoitaa hallituksessa koko tutkitoon. Myös autoimmuunisaimuspuolta. raudet kuormittavat terveydenKolho sanoo odottavansa huoltoa valtavasti. omaa hallitusjaksoaan suurella Tutkimustyö on portti pamielenkiinnolla.

– Arvostan valtavasti Kumrempiin hoitotuloksiin, ja sen mien tekemää työtä. On kiinavulla päästään tehokkaasti nostavaa nähdä, millaisiin hyvään terveydentilaan. Kolho hankkeisiin rahaa kohdennemuistuttaa, että tutkimustyön taan ja millaisia teemoja voiansiosta potilaille osataan anKaija-Leena Kolho tuo Kummien hallitukseen daan nostaa keskusteluun, taa oikeita hoitoja oikea-aikaiterveiset tutkimus-maailmasta.

Kolho sanoo. sesti ja heidän sairautensa tunHallituksessa Kolho toivoo pääsevänsä vaikutnistetaan jo sen alkuvaiheessa. tamaan tärkeiksi kokemiinsa terveydellisiin asioihin.

– Tutkimustyö on tärkeää myös lastentautien puoNiitä ovat muun muassa autoimmuunisairaudet lella, sillä aikuisille käytetyt hoidot eivät välttämättä – kuten diabetes, tulehdukselliset suolistosairaudet sellaisenaan sovellu lasten hoitoon. ●

”Kummeissa tehdään pienellä porukalla paljon”

T

AMPEREEN yliopistol-

suomalaislasta, kun kaikkiaan lisen keskussairaalan Suomessa on lapsia 1,2 miljooMarja-Leena Lähdenaa. aho on toinen KumLähdeaholla on pitkä kokemien uusista hallitusjäsenistä. mus lastentautien maailmasta.

Lähdeaho toimii Taysissa yliKoulutukseltaan hän on gastrolääkärinä ja vastuualuejohtaenterologi. Hän on työskenneljana lastentautien vastuualulyt koko uransa Tampereella.

– Paljon on hoitotyö urani eella.

– Tämä on näköalapaikka, aikana muuttunut. Hoito on jossa pääsee sisälle Kummien mennyt avohoitopainotteitoimintaan. Kummien tapa toisemmaksi, ja perheiden huomia on uomissaan, ja paljon on mioiminen on tullut keskiöön. saatu aikaiseksi pienellä poruUuden tiedon myötä joidenkalla. Vaikka olemme Kummien kin sairauksien hoitoa on voitu kanssa koko ajan tekemisissä, myös yksinkertaistaa. Valitetuskon, että tätä kautta voin tavasti oman alani sairaudet, Marja-Leena Lähdeahon johtama Taysin paremmin tuottaa myös ideoita eli krooniset suolistosairaudet, lastentautien klinikka muutti vuosi sitten ja ajatuksia, Lähdeaho sanoo. ovat lisääntyneet. Nykyään yhä uuteen sairaalaan.

Lähdeahon edustama Tays nuoremmat sairastuvat esimeron vastuussa isosta osasta suomalaislasten hoitoa. kiksi Crohnin tautiin tai haavaiseen paksusuolentu170 kilometrin säteellä Taysista asuu noin 700 000 lehdukseen. ●

34

www.kummit.fi • Hallitustyöskentely

CARROT KITCHEN Sarjassa kokataan lapsille ja lasten kanssa kehitettyjä reseptejä.

Mahtavat myslipatukat 1 ½ dl (n. 80 g) cashewpähkinöitä

Kaisa Torkkeli toimii pedagogiikan ja ruoanlaiton asiantuntijana Carrot Kitchen -sovelluksessa. Carrot Kitchen on lasten ikioma pelillinen kokkaussovellus, joka ohjaa lasta keittiössä turvallisella ja hauskalla tavalla.

Virtaa välipalasta Hei kokkauskaveri! Tämä resepti

H

on tehty juuri sinulle.

YVÄSSÄ VÄLIPALASSA on sopivasti ener-

giaa, jotta jaksaa touhuta vielä pari tuntia ennen seuraavaa ateriaa. Myslipatukoita löytyy kauppojen hyllyiltä, mutta itse tehdyt maistuvat taatusti paremmilta. Kun pähkinät, kuivahedelmät ja kaurahiutaleet paistetaan levyksi ja leikataan patukoiksi, siitä riittää hyvää välipalavirtaa moneksi päiväksi. ●

2 dl kuivattuja hedelmiä (esimerkiksi rusinoita, karpaloita tai aprikooseja) 4 dl kaurahiutaleita ½ dl rypsiöljyä 2 rkl hunajaa 2 kananmunaa u Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. v Levitä pähkinät leikkuulaudalle ja painele ne murskaksi kattilan pohjalla. Voit painaa kattilaa koko kroppasi voimalla, mutta älä turhaan hakkaa tai nuiji. w Jos käytät aprikooseja, leikkaa ne pieniksi paloiksi saksilla.

x Laita pähkinämurska ja kuivatut hedelmät kulhoon. y Mittaa joukkoon kaurahiutaleet, rypsiöljy ja hunaja. z Lisää kananmunat ja sekoita hyvin. Paras sekoitin on oma puhdas käsi. { Painele seos leivinpaperin päälle uunivuokaan (koko noin 20 cm x 30 cm).

Paista myslilevyä uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. | Anna levyn jäähtyä noin 20 minuuttia.

Nosta sitten levy leikkuulaudalle ja leikkaa 16 osaan veitsellä.

16 aa patukk 60 ssa minuuti KUVA: REETTA PASANEN

Carrot Kitchen • ww.kummit.fi

35

SAIRAALOIDEN INNOVAATIOTOIMINTA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Ei vain lääketieteellistä tutkimustyötä Sairaaloiden innovaatiotoiminnan tulokset helpottavat sekä henkilökunnan että potilaiden sairaala-arkea.

P

ERINTEISEN LÄÄKETIETEELLISEN tutkimuk-

sen lisäksi sairaaloissa tehdään myös paljon sellaista tutkimustyötä, joka ei asetu lääketieteellisen tutkimuksen alle, vaan liittyy enemmän sairaalan arkeen ja tekemisen rutiineihin.

– Tällainen tutkimustyö voi liittyä esimerkiksi uusiin laitteisiin tai uuteen teknologiaan. Esimerkiksi EKGetämittaukseen tai siihen, miten lääkkeet kulkeutuvat paremmin keskusvarastolta, tai miten siivooja voisi tehdä työnsä tehokkaammin. Tai se voi liittyä tiedonsaantiin, kuten siihen, miten potilaat saavat mahdollisimman sujuvasti tietoa sairaudestaan, Pekka Lahdenne luettelee.

Lahdenne on Uuden lastensairaalan lastenlääkäri ja linjajohtaja. Hänen vastuullaan ovat digitaaliset ja innovaatiopalvelut.

Vaikka innovaatiot parantavat sairaaloiden toimintaa, niihin on vaikea saada rahoitusta, sillä ne eivät ole perinteistä lääketieteellistä tutkimusta.

Edellä mainitun kaltaisia hankkeita on mahdollista tukea erilaisten innovaatiorahoitusmallien kautta.

Tähän tukityöhön osallistuu myös Lastenklinikoiden Kummit, joka haluaa olla tukemassa pikkupotilaita ja heidän perheitään kaikin mahdollisin tavoin.

36

www.kummit.fi • Sairaaloiden innovaatiotoiminta

Mitä sairaaloiden innovaatiotoiminta käytännössä tarkoittaa? ”Omalla työpaikallani Uudessa lastensairaalassa se tarkoitti muun muassa sairaalarakennuksen suunnittelutyötä. Aloitin vuonna 2012 Uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkönä.

Työhön tarvittiin henkilö, jolla oli pitkä kokemus lastentautien hoitomalleista ja toimintaprosesseista.

Tehtäväni oli kertoa arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille, mitä sairaala tarvitsee toimiakseen mahdollisimman hyvin. Uuden sairaalan suunnittelussa olennaista oli laaja-alainen pohdinta siitä, millainen on tulevaisuuden moderni, laadukas, tehokas ja toimiva lastensairaala vuonna 2025. Totta kai lääkärit ja hoitajat ovat aiemminkin osallistuneet sairaaloiden suunnitteluun kertomalla, mitä heidän työnsä vaatii, mutta harvemmin kokopäiväisesti.”

Millaista kehitystyötä Husin Uudessa lastensairaalassa tehdään? ”Aiemmin mainitsemieni kehityskohteiden lisäksi terveysteknologia tarvitsee innovatiivista toimintamallia. Niinpä monet lääketieteen ympärillä olevat yritykset ovat motivoituneet osallistumaan innovaa-

” Vaikka puhun digitalisaatiosta, kyse on suurelta osin myös kulttuurinmuutoksesta. Kun toimintaan tuodaan uutta, vanhasta pitäisi osata luopua.”

jotka joutuvat iltaisin päivystykseen. Siksi kehitteillä on oirenavigaattori. Sitä voitaisiin käyttää sellaisissa tapauksissa, joissa arvioitaisiin, onko turvallista jäädä kotiin vai pitääkö soittaa ambulanssi. Lisäksi kotiin voisi saada sen avulla hoito-ohjeita.”

Kuinka kauan tämäntyyppisten innovaatioiden kehitystyö keskimäärin kestää? ”Puolesta vuodesta useampaan vuoteen – puoli vuotta on minimi. Mitä laajempi kokonaisuus, sitä kauemmin aikaa kuluu. Esimerkiksi yliopistosairaaloiden lasten lääketutkimuksen verkosto FinPedMed on alun perin lähtenyt liikkeelle jo vuonna 2007. FinPedMedin tavoitteena on lisätä lääkkeiden asianmukaista tutkimista lapsilla, jotta uudet lääkkeet saadaan heillä käyttöön vaikuttavasti ja turvallisesti. Aikuisten lääkeannoksia ei voida sellaisenaan käyttää eriikäisille lapsille, koska lapsen kehitysasteella on suuri merkitys lääkkeen vaikutuksiin.”

Lastenlääkäri Pekka Lahdenteen vastuulla ovat Uuden lastensairaalan digitaaliset ja innovaatiopalvelut. (Kuva: Emmi Kähkönen)

tiotoimintaan. Sairaalat eivät tietenkään voi olla minkään yksittäisen yrityksen tuotekehitysalustoja, vaan tarvitaan yhteiskehittämistä sairaalan käyttäjien kanssa. Yrityksillä on hyviä ideoita sairaalaympäristöön, mutta riskit ovat suuret, jos yrityksessä kehitetään tuote loppuun ilman, että sairaala osallistuu siihen. Silloin tuote ei välttämättä ollenkaan sovellu sairaalaan.”

Millaisia (digitaalisia) innovaatioita olette viime vuosien aikana julkaisseet? Ja miten ne auttavat lapsipotilaita? ”Potilaille näkyvä esimerkki on muun muassa Uuden lastensairaalan ilmoittautumisjärjestelmä. Kun sitä lähdettiin suunnittelemaan, itseilmoittautuminen ei ollut arkipäivää. Potilaan saavuttua sairaalaan lapsi valitsee järjestelmästä avattaren, jonkin kuvallisen hahmon, minkä jälkeen hän saa rannekkeen.

Rannekkeessa on kyseisen animaatiohahmon kuva.

Kun lääkäri kutsuu potilaan sisään, avatar alkaa vilkkua odotustilan isolla skriinillä ja kertoo, missä huoneessa lääkäri odottaa. Järjestelmä on samaan aikaan lapsiystävällinen ja huolehtii tietosuojasta. Lisäksi se tuottaa meille aikaleimatietoja siitä, miten potilaat liikkuvat ja millaiset jonotusajat meillä on. Toinen esimerkki on paikantamisteknologia, jota hyödynnetään laitteiden hankinnoissa ja inventaarioissa.”

Millaisia innovaatioita teillä on tällä hetkellä kehitteillä? ”Voin mainita yhden tulevaisuuden uutuuden.

Korona-aika on voimistanut digitaalisten palveluiden tarvetta. Haluaisimme palvella paremmin potilaita,

Sinulla on vuosikymmenten kokemus lasten hoitotyöstä. Miten sairaalat ovat muuttuneet tuossa ajassa? ”Hyppäys on ollut valtava. Esimerkiksi pelkästään lastensairaaloiden suunnittelu on nykyään aivan erilaista kuin ennen. Nykyään puhutaan yhteiskehittämisestä eli siitä, miten loppukäyttäjät – henkilökunta ja potilaiden perheet – ovat alusta asti mukana. Se vähentää hukkaa ja huteja. Iso muutos on tapahtunut myös sairaalahoidon perhelähtöisyydessä. Uusissa lastensairaaloissa perheen mukanaolon mahdollisuus on itsestäänselvyys.

Ja vaikka puhun sairaalahoidon digitalisaatiosta, kyse on suurelta osin myös kulttuurinmuutoksesta.

Kun toimintaan tuodaan uutta, vanhasta pitäisi osata luopua. Kaikki asiat eivät tietenkään ole muuttuneet.

Esimerkiksi tehohoitoa tai leikkauksia varten tarvitaan edelleen asianmukaiset tilat ja laitteet. Nekin toki kehittyvät koko ajan.”

Millaisena näet sairaaloiden tulevaisuuden?

Mihin suuntaan ne ovat innovaatioiden suhteen menossa? ”Uskon, että vaikeiden sairauksien hoito kehittyy entisestään, muun muassa geenitietouden avulla.

Sen lisäksi sairaaloiden asiantuntijarooli tulee kehittymään ja laajenemaan. Erilaisten etämittareiden, kuten vaikkapa sydänkäyrän, seuraaminen digitaalisesti tulee varmasti olemaan arkipäivää jossakin vaiheessa. Tietenkään hoitoa ei tehtäisi pelkästään etänä, mutta tämäntyyppisistä palveluista tulee yksi tärkeä palvelukanava perinteisen sairaalatoiminnan ohella.

Aina välillä kuulee kysyttävän, miten potilaita muka voidaan tutkia etänä. Ei aina voidakaan, ja lääkärin ja potilaan kohtaaminen on edelleen tärkeää. Silti suuressa osassa sairauksia teemme niin jo nyt. Sairaaloissa seurataan paljon lapsia, joilla on pitkäaikainen sairaus. Meillä on kokemusta siitä, että osa välikontrolleista voidaan turvallisesti hoitaa digitaalisesti.

Onhan se myös perheille helpompaa, jos osa hoidosta voidaan tehdä kotona.” ●

Sairaaloiden innovaatiotoiminta • www.kummit.fi

37

TERVETULOA

38

www.kummit.fi • Elämä lapselle

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT ATTE MÄLÄSKÄ

VIIHTYMÄÄN! Vuoden 2020 Elämä Lapselle -konsertti oli kaikkea muuta kuin perinteinen.

Turvallisuussyistä konsertti muun muassa toteutettiin ilman live-yleisöä. Koronavuoden konsertti kuitenkin tarjoili kotisohville tunteikkaan elämyksen, ja pienten potilaiden tueksi ympäri Suomen kertyi jälleen upea lahjoituspotti.

Elämä lapselle • www.kummit.fi

39

Artisti Behmin esitys oli yksi konsertin koskettavimmista.

Ressu Redford:

”Kotonakin voi laulaa mukana”

K

AIJA KOON OHELLA lavalla nähtiin myös

toinen pitkän linjan artisti ja Kummi: Ressu Redford.

– Olen tainnut olla mukana alusta asti, sillä Kummiksi minut pyydettiin jo ennen omia lapsia. Ja he ovat tällä hetkellä 20- ja 22-vuotiaita.

Ressu on yksi niistä artisteista, joiden biisit ovat tuttuja sekä lapsille että heidän vanhemmilleen. Ressu sanoo iloitsevansa siitä, että hänen musiikkinsa on löytänyt myös nuoria kuuntelijoita.

– Teflon Brothersin kanssa esittämäni Hubba Bubba on varmasti lapsille tuttu, kun taas Sound of R.E.L.S.:in Raising My Family ja vanhempaa tuotantoani oleva Kato mitä sä teit muistunee mieleen vanhemmille kuulijoille. ●

Cledos:

”Uskokaa hyvään”

K

AKSI VUOTTA sitten Elämä Lapselle -kon-

sertin lavalla ensimmäistä kertaa nähty artisti Cledos kehui konsertin ilmapiiriä.

– Hyvin järjestetty, ja vuoden mittaan olen tavallaan tottunut siihen, ettei ole yleisöä. Sen verran on tullut tehtyä striimattuja live-keikkoja, Cledos eli Vladislav Andreevich Heponen sanoi.

Cledos on mukana Kummien toiminnassa, sillä hänen mielestään maailma kaipaa enemmän hyviä asioita.

– Uskokaa hyvään on juttu, jonka olen oppinut äidiltäni. Artistina haluan auttaa, jos minulla on mahdollisuus. ●

40

www.kummit.fi • Elämä lapselle

V

Eino ja Aapeli: ”Erilainen fiilis”

IIME VUODENKIN konsertissa hurmanneet kaksospojat Eino ja Aapeli olivat taas elemen-

tissään lavalla.

– Tosi kiva olla täällä taas, vaikka tänä vuonna ei ollutkaan yleisöä. Erilainen fiilis, mutta myös hyvällä tavalla, Eino ja Aapeli kommentoivat.

12-vuotissynttäreitään juuri viettäneillä kaksosilla

oli mukana jälleen energinen, viiden hengen tanssiryhmä.

Einon ja Aapelin syksy on lähtenyt liikkeelle kouluvuoden ja keikkailun merkeissä.

Pikkupotilaille he halusivat lähettää terveisiä: – Pitäkää hauskaa turvallisesti, ja uskokaa itseenne! ●

Osmo Ikonen (vas.) ja Pyhimys ovat tuttu näky Kummitkonserttien lavalla.

Elämä lapselle • www.kummit.fi

41

Elastinen:

”Me nähdään vielä”

T

ÄMÄ KEIKKA ainakin toteutui, iloitsi Elastinen esitettyään suo-

rassa lähetyksessä kappaleensa Epäröimättä hetkeäkään.

Elastinen kertoi, että syksy on mennyt keikkojen osalta plörinäksi, kun noin 70:stä sovitusta keikasta on toteutunut suunnilleen viisi.

Kun yleisöä ei ole, Elastinen sanoo hakevansa fiilistä ajattelemalla konsertin tärkeyttä.

– Niille, joita konsertin peruuntuminen harmittaa, sanoisin, että ’me nähdään vielä’. Uskon, että ihmiset diggaavat tämän vuoden konsertista hyvinkin paljon. Se on energialtaan tosi erilainen, herkempi. ●

Robin hurmasi lavalla ja tapasi konsertissa myös tutun potilasperheen.

Ilta:

”Pikkutyypit ovat sydämissämme”

Y

KSI ILLAN koskettavimmista kohtaamisista oli artisti Iltan ja potilastarinansa insertissä jakaneen Jaden kohtaaminen

Ellien lavalla. 10-vuotias Jade sai syntymäpäiväyllätykseksi kohdata suosikkiartistinsa, joka lauloi biisin Voimanainen. Se voimanainen oli Jade, jonka tarinan voi lukea tämän lehden sivuilta 12–16.

– Tämä oli ensimmäinen Elämä Lapselle -konserttini, ja nyt oltiin mielestäni musiikin ytimessä. Musiikin avulla voi todellakin tuoda apua ja lohtua, Ilta sanoi.

Ilta omisti esiintymisensä Jadelle ja kaikille sairaaloiden pikkupotilaille.

– Ne pikkutyypit ovat meidän esiintyjien sydämissä. ●

42

www.kummit.fi • Elämä lapselle

Pyhimys:

”Kestetään yhdessä”

P

YHIMYS eli Mikko Kuoppala esiintyi kon-

sertissa kahden biisin verran: ensin yhdessä Ressu Redfordin ja sitten Osmo Ikosen kanssa.

Tummansiniseen pukuun sonnustautunut Pyhimys kertoi viettäneensä eräänlaista välivuotta musiikin julkaisemisesta.

– Ja koska keikkoja on peruttu, olen tehnyt tämän vuoden ihan toisenlaisia hommia. Valitettavasti en voi puhua niistä vielä.

Pyhimyksellä on hyväntekeväisyyskonsertista hyviä muistoja. Esimerkiksi vuonna 2014 hän esitti silloisen yhtyeensä Teflon Brothersin kanssa Kendo Anthemin, jonka kertosäkeen esitti espoolaisen Sunan koulun kuoro.

– Sen biisin rojaltit ohjattiin Kummien kautta lastenklinikoiden musiikkivälineiden hankintaan. ●

Kaija Koo:

”Ei korona-aika loputtomiin jatku”

A

RTISTI Kaija Koon syksy on kulunut studiossa

musiikkia tehdessä.

– Se on plussaa, ettei ääni ole ollut niin väsynyt kuin silloin, kun olen keikkaillut paljon ja levyttänyt samaan aikaan, Kaija kertoi.

Konsertissa Kaija esitti kappaleensa Onnellinen loppu. Se on toivoa ja lohtua tuova kappale, jonka viesti on, ettei koskaan saa antaa periksi. Se sopii hyvin myös korona-aikaan.

– Vaikka elämme tällaisia aikoja, niin ei tämä korona-aika loputtomiin jatku. Tilanteelle ei kuitenkaan voi nyt mitään.

Kaija on ollut mukana Kummien toiminnassa vuodesta 1995 – eli lähes perustamisesta saakka. Kaija sanoo itsekin eläneensä lapsensa kanssa sairaalakierteessä ja tietävänsä, mitä se on.

– Haluan auttaa, ja musiikki on minun välineeni siihen. Se avaa sydämet – ja toivottavasti myös lahjoituslippaat ●

Elämä lapselle • www.kummit.fi

43

Sanna Manninen kokosi maskeeraustiimin.

Elämä Lapselle 16.9.2020 Pöllölaakso, Helsinki

Kummit kiittää:

Laakkonen Silja Line Pepsodent Radio Nova / Bauer Media MTV Oy Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Jasmi Kuusisto / MTV3

Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja / apulaisohjaajaa Heidi Musakka Tekniikka Henri Honkaluoma / Bright Finland Oy

”Hieno ja pitkä päivä!”

K

AIKKI ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTIN artistit eivät näy yleisölle. Tai no, miten sen nyt ottaa. Kampaaja-maskeeraaja Sanna Mannisen

kädenjälki on kaikkien nähtävillä: esiintyjien kasvoilla ja hiuksissa.

Manninen on ollut mukana meikkaamassa ja kampaamassa Elämä Lapselle -konsetin artisteja yli 15 vuoden ajan. Työnsä hän tekee pro bonona eli lahjoittaa päivän työpanoksensa Kummeille.

– Päivä on hieno, pitkä ja kiireinen. Mutta mukana on aina kiva porukka, ja työtä tehdään hyvän asian puolesta. Ja onhan siinä aina oma tunnelmansa, kun lavalta kuuluu musiikkia meikkaushuoneeseen, ja artistit tulevat ja menevät, Manninen sanoo.

Elämä Lapselle -konsertin lavalla esiintyvän naisartistin ”käsittely” kestää noin puolitoista tuntia. Siinä ajassa ammattimeikkari tekee meikin ja kampauksen.

Manninen kertoo, että tämänkaltaisissa tapahtumissa maskilta vaaditaan näyttävyyttä ja pitkää kestoa. Sen pitää myös toimia televisiossa, sillä HD-tason kuva ei Mannisen mukaan anna paljon anteeksi.

– Meikkipohja ja häivytykset pitää tehdä kunnolla, ja aikataulusyistä meikin pitää onnistua kerralla. Suunnitteluun ei juurikaan ole aikaa, vaan työhön pitää päästä heti.

Sanna on ollut jo vuosia kampaus- ja maskeeraustiimin päävastuuhenkilö.. Hän buukkasi muut ammattilaiset ja ohjeisti heidät. Maskihuonetiimiin kuuluivat Mannisen lisäksi Susanna Eronen, Soili Jammeh ja Niko Sahlman.

Joillakin artisteilla on oma stailisti ja maskeeraaja, jotka vastaavat artistin tyylistä kaikissa tilanteissa. Maskeeraustiimi laittaa kuitenkin kuntoon suurimman osan illan artisteista.

Miten kovin erilaisille artisteille osataan laittaa kullekin omannäköinen tyyli?

– Yleensä googlaan kaikki meikattavani etukäteen ja etsin kuvia heidän tyylistään. Ennen maskia myös keskustelen heidän kanssaan, mitä he haluavat. Joillakin on tarkka visio, joiltakin tulee pieniä ehdotuksia tyyliin ’huuliin voisi laittaa jotakin tummempaa sävyä’. ●

44

www.kummit.fi • Elämä lapselle

Visuaalinen suunnittelu Mikko Laine / Visual45 Juontajat:

Sara Parikka Mikko Leppilampi Esko Eerikäinen Oku Luukkainen Lisäksi kiitämme:

Grano Diesel Splay One Helsinki Graphics Into-Digital Oy Ida Fram Bazar LK Media Fonecta Fazer Vihannespörssi Subway Touring cars Finland Työhuone KAO Lumene Delhome Kimmo Laiho Renny Harlin Teemu ja Sirpa Selänne Pippa Laukka Kummitubettajat Artistit ja esiintyjät Warner Music Finland Universal Music Kaiku Entertainment Rähinä Records Inserttiperheet Lastenklinikat / lastensairaalat Vapaaehtoiset

Yhteistyökumppanit:

Yritysvastuullisuus on tätä päivää ” Yritysvastuuta voi toteuttaa monella tavalla, ja kun takana on pitkä yhteistyö, myös uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittäminen on helpompaa. ” varrella noin puoli miljoonaa euroa Kummien kautta pikkupotilaiden avuksi.

Perheyritys Laakkonen aloitti tekemällä hyväntekeväisyyttä pienten, paikallisten toimijoiden kanssa. Jossakin vaiheessa yrityksessä kuitenkin alettiin miettiä, voisiko kaiken hyväntekeväisyyden ohjata samaan kohteeseen. Kumppaniksi valikoitui Lastenklinikoiden Kummit.

– Olemme vuosien varrella tehneet Kummien pääyhteistyökumppanit Elämä Lapselle -konsertissa: Unileverin paljon hienoja hankkeita, kuten neljä Jonas Idström, Tallink Siljan Sari Sotkas ja Laakkosen Pietu Parikka. (Kuva: vuotta sitten toteutetun sydänläppäLaura Koljonen) hankkeen. Sen avulla saatiin merkittävää apua synnynnäisistä sydänvioista LÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI on Kummien kärsivien lasten hoitoon, sanoo autokonserni Laakkoyhteistyökumppaneille tärkeä ja näkyvä sen toimitusjohtaja Pietu Parikka. paikka tuoda esille yritysvastuutaan sekä kanYritysvastuuta voi toteuttaa monella tavalla, ja kun nustaa myös muita yrityksiä kantamaan sitä. takana on pitkä yhteistyö, myös uudenlaisten yhteisTämän vuoden konsertissa esiteltiin pääyhteisyötyömuotojen kehittäminen on helpompaa. Laakkokumppanit Pepsodent, Laakkonen ja Tallink Silja. sella muun muassa jokainen autonsa huollattava osal– Yritykset, joilla on vastuullisuus aidosti toiminlistuu hyväntekeväisyyteen. tansa ytimessä, yleensä menestyvät. Kuluttajat ovat Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd on Parientistä valveutuneempia ja huomaavat nopeasti, kan kanssa samaa mieltä siitä, että tutun kumppamikäli vastuullisuus on vain tyhjää puhetta tai jokin nin kanssa uskaltaa ideoita. päälleliimattu elementti, sanoi Unileverin toimitus– Olemme Kummien kanssa miettineet, miten johtaja Jonas Idström. kaikin eri tavoin laivaa voisi hyödyntää esimerkiksi Kummien ja Unileverin yhteistyö alkoi vuoden potilasperheiden virkistäytymiseen, Nöjd sanoo. alussa. Unilever tekee yhteistyötä tuotemerkkiensä, Tallink Siljan ja Kummien yhteistyö näkyy konsertkuten Pepsodentin, kautta. Yritys lahjoittaa Kummeille tien lisäksi potilasperheristeilyinä, lasten kirurgisen tietyn osuuden tuotteidensa myynnistä. Tarkoitukhoidon mittavina laitehankintoina sekä Harri-hylkeen sena on jatkaa kumppanuutta tulevina vuosina. sairaalavierailuina ympäri Suomen.

Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaYritysvastuuta kannattaa myös tuoda rohkeasti neista Laakkonen ja Tallink Silja ovat Kummien pitesille yrityksen eri kanavissa, kannustavat Kummien käaikaisia kumppaneita: molemmilla tulee täyteen pääyhteistyökumppanit. Siitä nimittäin tulee yleensä kymmenen vuotta. Kumpikin on ohjannut vuosien aina hyvää palautetta asiakkailta. ●

E

Elämä lapselle • www.kummit.fi

45

TUNTEIDEN SÄÄNTELY

”Ahdistus ei näy ulospäin” TEKSTI LAURA KOLJONEN

Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ytimessä on välttämiskäyttäytyminen.

Käytös on kuitenkin mahdollista purkaa, sanoo sairaanhoitaja Janne Frimodig.

Ahdistuneisuushäiriöiden taltuttamiseksi käytettäviä tekniikoita voi hyödyntää myös tunteiden sääntelyn harjoittelussa.

L

APSEN TAI NUOREN välttämiskäyttäytymi-

nen lähtee yleensä liikkeelle pienestä. Eteen tulee jokin uusi vaikea tilanne, joka nostaa pintaan ahdistuksen ja pelon siitä, ettei tilanteesta selviä. Tilanne voi olla vaikka esitelmän pitäminen koulussa.

Lapsen tai nuoren päässä saattaa pitkään pyöriä ahdistavia ajatuksia siitä, miten esitelmän mokaa. Esitelmäpäivänä hän jättää menemättä kouluun – ja tuntee olonsa huojentuneeksi. Seuraavalla kerralla, kun edessä on ahdistavalta tuntuva esitelmä tai vastaava, lapsi tai nuori muistaa, että näinhän selvisin siitä viimeksikin. Ikävistä tunteita siis yritetään päästä eroon välttämällä sitä, mikä niitä aiheuttaa. Välttäminen saa olon hetkellisesti paremmaksi.

– Osalla ahdistaviksi asioiksi eivät nousekaan enää vain esitelmät, vaan luokassa puhuminen ja kaikenlainen esillä oleminen, koulussa olo ylipäätään, sanoo Janne Frimodig.

Frimodig työskentelee sairaanhoitajana HUS nuorisopsykiatrialla. Hänen mukaansa ahdistuneisuus aiheuttaa usein negatiivisia ajatuksia itsestä, kuten: en selviä tosta, enkä tosta, enkä ehkä tostakaan, en tule koskaan selviämään mistään.

Frimodig on nähnyt, miten välttämiskäyttäytyminen saattaa johtaa toimintakyvyn laskuun, ääritapauksissa jopa täyteen toimintakyvyttömyyteen. Mutta hän on myös nähnyt, miten välttämiskäyttäytymistä on onnistuttu purkamaan.

Altistus on avain Janne Frimodig osallistui viisi vuotta sitten työnsä puolesta koulutukseen, jossa opiskeltiin lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin käytettävää Cool Kids -hoitoohjelmaa. Koulutuksen jälkeen metodi otettiin käyttöön, ja sitä on opetettu HUSin sisällä.

Cool Kids -hoito-ohjelma on lyhytkestoinen ja käytännönläheinen. Kuten kaikki muutkin psykososiaa-

46

www.kummit.fi • Tunteiden sääntely

liset hoidot, sekin toimii sitä paremmin, mitä nopeammin se saadaan käyttöön. Tänä vuonna käynnistyy Lastenklinikoiden Kummien Mielen tila -kampanja, jonka avulla kerätään varoja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Varat ohjataan Cool Kidsin kaltaisten näyttöön perustuvien hoitoohjelmien kehittämiseen ja valtakunnalliseen jalkauttamiseen.

Cool Kids -hoito-ohjelman avulla lapsi tai nuori oppii hallitsemaan ahdistustaan. Metodia voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmämuotoisena.

Frimodig sanoo, että HUSin nuorisopsykiatrian puolella suositaan ensisijaisesti ryhmämuotoista mallia, sillä sen puolesta puhuvat kokemukset HUSista ja tutkimustieto.

– Metodin avulla ei niinkään opita sietämään ahdistusta, vaan sen parempaa hallintaa toiminnan ja ajattelun muutoksen kautta. Oma mielipiteeni on, että mallissa kohdataan sekä lapset ja nuoret että vanhemmat todella mukavalla tavalla. Sen avulla on saatu suurin osa lapsista ja nuorista yrittämään heille todella vaikeita asioita.

Cool Kidsissä opetetaan samat asiat lapsille, nuorille ja aikuisille, ja olennaista on myös hoitokertojen välissä tapahtuva harjoittelu.

Ryhmässä opetellaan uusia taitoja ja harjoitellaan niitä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Varsinainen työ tehdään hoitokertojen välissä, arjessa.

Lisäksi vanhemmat oppivat, millaista tukea ahdistunut lapsi eniten tarvitsee ja miten ahdistus vaikuttaa käyttäytymiseen. He myös pohtivat, onko heidän omassa toiminnassaan jotakin sellaista, mikä ylläpitää lapsen välttämiskäyttäytymistä.

– Liiallinen tiukkuus ja turhautuminen saavat lapsen enemmän lukkoon, mutta liika sallivuuskaan ei toimi. Ne kaikki saat-

Cool Kidsin kymmenen hoitokerran aikana Frimodig on nähnyt isojen muutosten tapahtuvan. Kun altistus onnistuu, eivätkä pelot realisoidu, lapsen tai nuoren käytös saattaa normalisoitua hyvinkin nopeasti.

tavat lisätä lapsen tai nuoren ahdistusta. Vanhemmathan haluavat lapsilleen parasta, ja jos he näkevät, että lasta ahdistaa mennä kouluun, he saattavat sanoa, ettei tarvitse mennä. Lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa lapsi saa olla aina pois koulusta, kun hänestä siltä tuntuu.

Vanhemmilta vaaditaan myös pitkää pinnaa hankalissa tilanteissa. Kun toista pelottaa, hermostuminen ei auta.

– Vanhempien kanssa ollaan aika paljon tekemisissä syyllisyyden teemoissa. Moni vanhempi pohtii, onko jotenkin syypää lapsen tai nuoren ahdistuneisuuteen. Mutta niiden vuosien aikana, kun olen vetänyt Cool Kids -ryhmiä, olen oppinut, ettei syyllisten etsintä auta ketään. Ahdistus syntyy usein pitkän ajan saatossa, kun lasta on autettu eteenpäin käytettävissä olevin keinoin.

Kognitiivinen uudelleen muotoilu Välttämiskäyttäytymistä lähdetään purkamaan siitä, ettei ahdistuksen tunteessa ole mitään pelättävää.

– Ensin katsotaan, miten se vaikuttaa ajatuksiin, kehoon ja käyttäytymiseen. Sen jälkeen lapsi tai nuori opettelee tunnistamaan omia ajatuksia ja tunteita.

Ajatukset eivät aina ole totta, vaan usein niiden sisältö muuttuu ahdistuneena. Ajatusten todenmukaisuutta voidaan siten tarkastella ja luoda itselle rauhoittavampia ajatuksia, jotka ovat usein totuudenmukaisempia, Frimodig selventää.

Tekniikkaa kutsutaan kognitiiviseksi uudelleen muotoiluksi. Sen ideana on laskea ahdistuksen voimakkuutta ja esimerkiksi rauhoittaa itseä ennen ahdistavina pitämiään tilanteita.

– Altistuksessa teemme tikkaat huolta tai pelkoa aiheuttavaa asiaa varten. Jos lasta tai nuorta ahdistaa esimerkiksi kouluun meneminen, etenemme asiassa askelma kerrallaan.

Ensimmäinen askelma tikkailla saattaa olla koulun pihalla käyminen vanhempien kanssa, seuraava tavoite vaikkapa käydä koulun pihalla yksin ja sitten kuraattorin juttusilla käynti.

– Näin etenemme askelma kerrallaan kohti vaikeinta.

Jos jokin askelma tulee eteen liian nopeasti, koko homma ei kaadu siihen, vaan sitten mietitään, millä tavalla asiassa yritettiin edetä liian nopeasti.

– Ensimmäiseen esteeseen ei luovuteta, ja lasta tai nuorta palkitaan aina myös yrittämisestä. Vaikka altistus ei olisi onnistunut toivotulla tavalla, moni lapsi ja nuori huomaa, että yritti, eikä käynyt mitään.

Kuka tahansa voi sairastua Ahdistuneisuushäiriöihin voi sairastua kuka tahansa.

Mutta on myös tekijöitä, jotka lisäävät alttiutta.

– Ahdistuksen on todettu olevan jossakin määrin perinnöllinen ominaisuus. Lisäksi ihmisen persoona ja temperamenttipiirteet, kuten herkkyys, vaikuttavat. Herkät ihmiset yleensä reagoivat nopeasti ja voimakkaasti. Herkkyys on kuitenkin myös näiden ihmisten voimavara. He osaavat yleensä tunnistaa hyvin omat ja muiden ihmisten tunteet ja kommunikoida siten avoimesti ja luotettavasti, ja ovat siksi tosi tykättyjä tyyppejä, Janne Frimodig sanoo.

Se, miksi tilanne yleensä pääsee liian pitkälle, johtuu siitä, ettei ahdistus näy ulospäin. Ahdistunut ei siis ole sama asia kuin vaikkapa arka, vaikka molemmilla ulospäin näkyvä käyttäytyminen voi olla samankaltaista.

– Ajatuksellinen sisältö ratkaisee. Esimerkiksi arka voi olla aina hiljainen, mutta hyvin iloinen ja onnellinen. Ahdistunut ihminen voi näyttää samalta, mutta ajatella koko ajan jotakin negatiivista.

Cool Kidsin kymmenen hoitokerran aikana Frimodig on nähnyt isojen muutosten tapahtuvan. Kun altistus onnistuu, eivätkä pelot realisoidu, lapsen tai nuoren käytös saattaa normalisoitua hyvinkin nopeasti.

Tunteiden sääntely • www.kummit.fi

47

Cool Kids pureutuu ahdistuneisuushäiriöihin ●

Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli lapsille ja nuorille.

●

HUS aloittaa tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella hankkeen, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kunnissa ja kouluissa. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

●

Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6 – 10 prosentilla.

●

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohtaiset pelot, pakkooireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.

●

Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, sillä perustasolta puuttuu hoito-ohjelma.

Lähde: HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta ja Kummit

Vanhempi: palkitse yrittämisestä Mutta miten sitten on mahdollista altistaa lapsi tai nuori turvallisesti ahdistusta aiheuttaville tilanteille ja tunteille?

Ratkaisu on portaittainen siirtyminen helposta vaikeaan Eli ensin tehdään asioita, jotka ovat helpompia, ja vähitellen siirrytään vaikeampiin tilanteisiin.

– Koko ajan muistutetaan, että vaikka altistus on hankalaa ja epämiellyttävää, se ei ole vaarallista. Yleisesti ottaen altistuminen ei voi mennä pieleen. Tietenkään harjoitellessa kaikki ei aina onnistu, ja se voi aluksi laskea motivaatiota, mutta sitten vain pitää purkaa vaikeat asiat pienempiin osiin ja miettiä, voisiko jotakin hieman helpottaa.

Lapsi tai nuori saattaa olla sitä mieltä, että epäonnistui.

– Kun tilanne käydään läpi, he kyllä huomaavat, etteivät epäonnistuneet. He yrittivät eli altistuivat, vaikka eivät olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Kun heiltä kysyy ’luuletko, että seuraavalla kerralla on yhtä vaikeaa’, usein vastaus on, että ehkä ei ole.

Altistumisen yhteydessä tunteen voimakkuutta mitataan. Oman tunteen voimakkuus arvioidaan asteikolla 1–10 ennen altistusta ja sen jälkeen. Jälkikäteen pohditaan myös, mitä kokemuksesta opittiin.

Vanhemmille Frimodig antaa hyväksi osoittautuneen vinkin: palkitse yrittämisestä. Sen vaikutus on iso ja lisää motivaatiota merkittävästi.

Palkkio voi olla esimerkiksi jokin yhteinen tekeminen, verbaalinen huomionosoitus, tarroja tai pieni herkku.

– Kiusaamiselle tai millekään vaaralliselle ei tietenkään altisteta, ja mikäli lapsella tai nuorella on jokin somaattinen sairaus, tarvittaessa ensin konsultoidaan hoitavaa lääkäriä.

Vanhemman rooli Cool Kids -metodissa riippuu lapsen tai nuoren iästä. Mitä nuorempi lapsi, sitä isompi rooli. Pienempien lasten kanssa vanhemmat ovat kanssaopiskelijoita, vanhempien kanssa enemmän valmentajan roolissa.

– Nuorten kohdalla he ovat enemmän ideoijia ja lukioikäisten kohdalla he voivat auttaa, jos nuori sitä pyytää.

Kun ahdistus lakkaa Ahdistuneisuushäiriö vaimenee, kun altistuskerrat lisääntyvät ja lapsi tai nuori oppii, ettei ahdistus ole vaarallista. Kun altistus vihdoin tuottaa tulosta, palkintona on välttämiskäyttäytymisen lakkaaminen.

– Toki ahdistuksen tunteita tulee edelleen, kuten muitakin tunteita. Mutta hoito-ohjelma on opettanut, etteivät tunteet ole vaarallisia.

Frimodig sanoo, että kun lapsen tai nuoren ahdistus vähenee, se tuntuu ohjaajastakin mahtavalta.

– Yleensä ensin näemme, kuinka nuoren toimintakyky lisääntyy arjessa. Vasta sitten nuori itse huomaa ahdistuksen tunteen tulevan harvemmin ja lievempänä. Itselle tämän työn parhain anti on nähdä, kun nuoren vointi kohenee ja hän pystyy itsevarmemmin selviytymään haasteistaan. Lisäksi nautin siitä, kun vanhemmat ovat ylpeitä lapsensa yrityksestä hallita ahdistustaan ja tuovat sen selkeästi esille sanoin ja teoin. ●

JANNE FRIMODIG työskentelee sairaanhoitajana HUSin nuorisopsykiatriassa.

Hän käyttää Cool Kids -hoito-ohjelmaa ahdistuneisuushäiriöisten nuorten kanssa.

48

www.kummit.fi • Tunteiden sääntely

KUMPPANEITA

Kummien yhteistyökumppaneita

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Greenmakers Oy

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Greenmakers Oy lahjoittaa osan viherhuoltosopimusten liikevaihdosta Kummien tukemiseen.

Laakkonen Helsinki Outlet

HUOM!

Helsinki Outlet tukee Kummeja ja lahjoittaa lisäksi outlet-tapahtumista yhdessä liikkeiden kanssa kerätyt varat Kummien toiminnan tukemiseen.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen pääyhteistyökumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa jo 500 000 eurolla.

Laatukoru

Office Management

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Office Management tukee Kummeja lahjoittamalla uusasiakashankinnasta osan pienten potilaiden hyväksi.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Pepsodent

Suomen Ilotulitus Oy

Tallink Silja Oy

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Vuonna 2012 alkaneen pääyhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä jo yli 500 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

49

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä.

Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

T

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat

verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ● Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520.

50

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon?

•• •• •• •• •

kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

Todistajat:

Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina. Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin. Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Kaarina

Testamenttiopas • www.kummit.fi

51

KUMMI-KAVERIKIRJA

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

” Olen nähnyt, miten tällä työllä saadaan aikaan konkreettista asioita” Tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertin toinen juontaja Mikko Leppilampi on päässyt Kummina juontamaan, houstaamaan ja golffaamaan.

siitä asti, kun olen tehnyt julkista työtä. Tulin siis mukaan Kummien toimintaan vuonna 2003, kun elokuva Helmiä ja sikoja tuli ensi-iltaan. Vuoden 2006 Elämä Lapselle -konsertissa olin lavalla artistin roolissa. Vuosien mittaan olen ollut houstaamassa erilaisia tapahtumia, juontamassa JouluMielelle-konserttia ja pelannut golffia.

Minut houkutteli mukaan… muistaakseni edellinen toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Kummit on organisaatio, joka on mielestäni aina ollut hyvin hereillä uusien artistien ja kulttuuriväen suhteen. Kun alalle tulee uusia tyyppejä, heidät osataan pyytää mukaan. Enkä keksi, miksi joku jota pyydetään mukaan, ei haluaisi osallistua Kummien toimintaan.

Hauskaa on ollut erityisesti… Elämä Lapselle -areenaesiintyminen ihan untuvikkona. Olin vuonna 2006 julkaissut omaa musiikkia ja esiinnyin vieläpä konsertin viimeisenä. Minua ennen olivat esiintyneet The Rasmus ja Sunrise Avenue. Se oli ikimuistoista.

Mieleenpainuvin muistoni on… ehkä se, kun haastattelin JouluMielelle-konsertin juontajana ruotsalaisartisti Tomas Lediniä ruotsiksi.

Toivoin koko ajan, ettei Tomas lähde hirveästi Olen ollut mukana Kummien toiminnassa…

52

www.kummit.fi • Kummi-kaverikirja

ilampi on esiintynyt Näyttelijä-juontaja Mikko Lepp s artistina. myö ssa serti -kon elle Laps ä Eläm

rönsyämään, etten joudu kovin usein pyytämään säg igen, sano uudestaan.

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… että terveys ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi oma ja oman lapsen terveys ovat asioita, joita arvostan nykyään ihan eri tavalla. Olen myös nähnyt, miten tällä työllä saadaan aikaan konkreettista asioita.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

ihmisiä pohtimaan, että mitä jos jokin lapsiin liittyvä terveyshuoli osuu omalle kohdalle. Eikö silloin arvostaisi myös niitä, jotka puhuvat asioiden puolesta. Ajattelen, että jos minulla on mahdollisuus oman työni kautta auttaa, totta kai autan.

tukea / auttaa…

Tällä palstalla lapset kysyvät terveydenhuollon ammattilaisilta.

TÄMÄ ASKARRUTTAA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Miksi joskus sairauden tai onnettomuuden jälkeen joutuu opetella uudestaan kävelemään?

Samir, 8

K

UN PÄÄHÄN KOHDISTUU ISKU – esimerkiksi

pyörällä kaatuessa – seurauksena voi olla aivojen vammautuminen. Aivot koostuu hermosoluista, ja nämä solut säätelevät kaikkea ihmisen tekemistä ja liikkeitä. Aivovammassa hermosolut vaurioituvat. Lievässä aivovammassa, kuten aivotärähdyksessä, oireena voi olla päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua tai huimausta. Näistä toivutaan yleensä hyvin ja hoidoksi riittää lepo.

Vaikeissa aivovammoissa aivoihin voi tulla verenvuotoa tai ruhjeita, joiden seurauksena hermosoluja kuolee. Vaikean aivovamman oireena voi olla onnettomuuden jälkeinen tajuttomuus tai sekavuus, muistamattomuus ja esimerkiksi halvausoire. Halvausoire on seurausta siitä, että ihmisen liikkeitä säätelevät hermot ovat vaurioituneet. Hermosolut eivät uusiudu, mutta ne voivat muodostaa uusia yhteyksiä. Sen vuoksi vaikeastakin aivovammasta on mahdollisuus kuntoutua. Jos vaikka heti vamman jälkeen ei halvausoireen

vuoksi pysty kävelemään, niin ajan kanssa harjoittelemalla kävelykyky voi palautua, kun hermosolut järjestyvät osin uudelleen.

Usein taidot eivät enää palaa aivan entiselleen eikä aivovammapotilas ole enää esimerkiksi niin ketterä kuin ennen onnettomuutta – kävely voi olla kömpelömpää tai hitaampaa. Usein aivovammaan voi liittyä myös muita oireita kuten puhumisen vaikeutta tai oppimiskyvyn heikentymistä. Lapset yleensä toipuvat aivovammoista aikuisia paremmin, koska lasten aivot ei ole vielä täysin valmiit.

Paras tapa hoitaa aivovammoja on niiden ehkäisy.

Pyöräilykypärää on syytä käyttää!

Jarkko Kirjavainen lastenneurologian ylilääkäri Kys

Miksi rokotusta ei voi ottaa lääkkeenä, vaan se pitää pistää?

Susanna, 6

R

OKOTE PITÄÄ USEIMMITEN pistää neulalla,

jotta se vaikuttaisi tehokkaasti. Osa rokotuksista nimittäin hajoaa suun kautta annettuina, ja silloin ne eivät saisi elimistössä aikaan toivottua vastustuskykyä. Osa rokotuksista voidaan kuitenkin antaa myös suun kautta samaan tapaan kuin muutkin lääkkeet – osa rokotuksista voidaan antaa jopa nenäsumutteena. Sumutteena voidaan antaa influenssarokote, ja suun kautta muun muassa pikkulapsille annettava rotavirusrokote. Termi ”rokotus” ei siis tarkoita samaa kuin pistos – vaikka näin usein ajatellaan.

Rokotteessa on heikennettyjä viruksia tai bakteereja tai niiden osia. Kun ne viedään elimistöön, elimistö puolustautuu niitä vastaan. Rokotettu ihminen ei kuitenkaan sairastu, vaan rokotuksen aiheuttamasta puolustusreaktiosta se oppii kohtaamaan tautia aiheuttavan bakteerin tai viruksen. Näin ihmiselle syntyy vastustuskyky rokotettua tautia kohtaan. Eli seuraavan kerran, kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajan, se osaa itse puolustautua, eikä ihminen sairastu.

Joskus rokotuksen jälkeen saattaa nousta kuume. Se

liittyy siihen, että elimistö alkaa muodostaa vastustuskykyä.

Rokotus voi vähän sattua, koska ihossa on tuntohermoja. Rokotuksen ottaminen voi sujua mukavammin, jos neulaa ei katso ja sen sijaan vaikka juttelee vanhemman kanssa.

Katri Backman lastentautien erikoislääkäri ja lasten infektiolääkäri Kys

Tämä askarruttaa • www.kummit.fi

53

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Smärtklinik fokuserar på barns och ungas smärta En smärtklinik som är specialiserad på barns och ungas smärtvård öppnades vid Nya barnsjukhuset i juni. Smärtkliniken betjänar alla sjukhus i Finland och utöver själva smärtvården gör man också smärtforskning på kliniken.

B

ARNS OCH UNGAS smärtvård och därtill

relaterad forskning fick efterlängtat stöd när en smärtklinik med specialinriktning på smärtvård inledde sin verksamhet i Nya barnsjukhuset i juni.

Smärtkliniken har som uppgift att främja vård och

Nya barnsjukhusets verksamhetschef Jari Petäjä säger att kliniken har stor betydelse.

54

www.kummit.fi • På svenska

tillgång på vård för barn och unga som lider av kronisk och svår smärta. Smärtkliniken betjänar inte bara huvudstadsregionens barn och unga, utan erbjuder konsultationstjänster och utbildning åt universitetsbarnklinikerna och -centralsjukhusen i Finland.

Dessutom satsar man på forskning inom smärtvård på smärtkliniken.

Nya barnsjukhusets verksamhetschef Jari Petäjä säger att kliniken har stor betydelse.

– Barns och ungas kroniska smärta har inte vårdats och behandlats tillräckligt i Finland, trots att ett barns smärta påverkar familjen i stor grad.

All smärta kan inte vårdas på samma sätt Tidigare har smärta vårdats främst genom medicinska behandlingar och det är närmast anestesiläkare som har deltagit i smärtvården.

Smärtvården fördelas dock på många olika patientgrupper och alla kan inte vårdas på samma sätt.

– Smärtvård består till mycket stor del av optimal behandling av postoperativ smärta eller vård efter olika skador. Men bland barnpatienterna finns också de som behöver smärtvård som hänför sig till vård i livets slutskede. Och så finns det patientgrupper vars liv kontrolleras av smärta som man inte hittar någon klar orsak till. De sist nämnda patienterna är de som är allra svårast att vårda, säger Petäjä.

Smärta hos barn kan inte heller vårdas på samma sätt som smärta hos vuxna eftersom åldern och barnets mogenhetsgrad inverkar på hur smärtan upp-

Barns och ungas kroniska smärta har inte vårdats och behandlats tillräckligt i Finland, trots att ett barns smärta påverkar familjen i stor grad. levs. Man kan inte heller ge likadana smärtmediciner åt barn som åt vuxna enbart genom att minska doseringen, eftersom barn fortfarande utvecklas.

På smärtkliniken vårdas de små patienterna av ett mångprofessionellt team. Arbetsgruppens kärna består av en läkare, en smärtsköterska, en psykolog och en fysioterapeut.

Gåvogivarna förutsätter också att det utförs mycket forsknings- och utvecklingsarbete på kliniken.

Jari Petäjä påminner att smärtkliniken inte betjänar endast patienter inom HNS område.

– Vi vill utveckla sätt för smärtkliniken att betjäna hela Finland. Åtminstone alla universitetssjukhus är partner. I praktiken kommer det att synas i att smärtkliniken erbjuder möjligheten för experter på andra sjukhus att göra arbetsperioder i Helsingfors. Å andra sidan kan klinikens personal åka ut och smärtvårdsutbilda personal på andra sjukhus.

Smärtläkare och anestesiolog Otto Melkas arbetar på smärtkiniken.

Smärtläkaren ändrade perspektiv Ett av proffsen som arbetar på smärtkliniken för barn och unga är smärtläkaren och anestesiologen Otto Melkas.

Vaddå för smärtklinik? ●

Smärtklinikens uppgift är att främja smärtvården hos barn och unga samt forskningen inom smärtvård.

●

Smärtkliniken erbjuder konsultationstjänster och utbildning åt alla barnkliniker och centralsjukhus i Finland.

●

Smärtklinikens personal deltar också i forskningen i och utvecklingen av smärtvården för barn och unga.

●

Stödet som riktats till smärtkliniken är 2,7 miljoner euro. Pengarna är en sorts brofinansiering; summan är tänkt att täcka smärtklinikens verksamhet för tre år. Därefter är det HNS som driver kliniken.

●

Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Seriously, Small Giant, stiftelsen OLVIsäätiö och Faddrarna (Stiftelsen för Finlands Barnklinikernas Faddrar sr) deltog tillsammans med Stiftelsen Nya barnsjukhusets Stöd i finansieringen av smärtkliniken.

Melkas blev bekant med smärtvården på smärtkliniken för vuxna.

– Smärtvården har gått oerhört mycket framåt.

Tidigare tänkte man att smärta alltid är ett symptom på någonting och således har fokus endast legat på att vårda orsaken bakom smärtan. Det var först för några årtionden sedan som man på vuxensidan började förstå att utdragen smärta kan vara en sjukdom i sig. Det spelar alltså ingen roll om det finns en sjukdom bakom eller inte. Om smärtan begränsar verksamhetsförmågan, kräver den då inte vård? frågar Melkas.

Det finns alltid många problem som är kopplade till besvärlig smärta.

Melkas har också själv varit tvungen att ändra sitt eget synsätt.

– Enligt min erfarenhet är inte yrkesmänniskor särskilt duktiga på att bemöta smärtpatienter. Jag minns hur jag själv också blev fruktansvärt frustrerad när jag inte hittade orsaken till en patients smärta.

Nu har jag lärt mig att det finns även andra än rent fysiska och psykiska sjukdomar. Människan är en psykofysiosocial helhet.

En person som lider av smärta kan ha psykiska eller fysiska belastningsfaktorer i sitt liv.

– På smärtkliniken letar vi efter de faktorer i vardagen som upprätthåller smärtan. Nästan alla har varit med om att ett litet barn säger att det gör ont i magen när hen är nervös. Smärtan kan också upprätthållas av föräldrarnas skilsmässa, problem i familjedynamiken eller traumatisering till exempel hos flyktingbarn. Skalan är stor och vad vi upplever som belastande är individuellt.

– Ju mer jag gör det här arbetet, desto mer börjar jag förstå att smärta är en övergripande, mångfacetterad upplevelse. På smärtkliniken har jag sett hur allting påverkar allting. ●

På svenska • www.kummit.fi

55

PÅ SVENSKA

”I och med att jag fick egna barn har Faddrarnas verksamhet kommit mig ännu närmare” Sara Parikka:

Sara Parikka, den ena av programledarna för årets Livet för Barn-konsert, såg ivrigt fram emot uppgiften. Att vara programvärd för en stor konsert var att bryta ny mark för henne.

D

Saras första minne från Faddrarna är Livet för Barnkonserten. Det var den första konserten hon fick åka till som tonåring utan sina föräldrar.

ET KRÄVDES ett par gånger att läsa med-

delandet på datorskärmen.

– Jag sade till min man Mikko att titta vad som kom, berättar Sara Parikka.

I augusti publicerade Barnklinikernas Faddrar sina programledare för Livet för Barn-konserten. I september sågs programledarna Mikko Leppilampi och Sara Parikka på scenen med artisterna.

Parikka är känd från den populära tv-serien Salatut elämät och hon har en jättepopulär blogg, men publiken är inte van att se henne som programledare på stora evenemang.

– Förslaget kom som en total överraskning. Samtidigt kändes det helt sjukt coolt och som en väldigt passande arbetsuppgift, och jag skulle naturligtvis inte ha tagit emot jobbet om jag inte trodde att jag kunde sköta det väl.

Sjukhusbesöken berörde Sara har varit med i Faddrarnas verksamhet i flera år.

Hennes resa med Faddrarna började när hon var i tjugoårsåldern och landskänd skådespelare.

– Jag älskar barn, så det känns alldeles naturligt att vara med i en välgörenhetsverksamhet som har med barn att göra. Jag tänkte då, och det gör jag fortfarande, att om jag kan pigga upp någon så är det klart att jag är med. Jag var med i Faddrarnas verksamhet redan innan jag hade egna barn, och det äldsta är nu nästan sju år.

Många kända faddrar gör besök till barnsjukhusen, och det gör också Sara.

Hon säger att hon fortfarande minns alla sina besök.

– Jag har gjort besök också efter att jag fick egna barn. I och med dem har Faddrarnas verksamhet kommit mig ännu närmare. Diskussionerna med barnens föräldrar har varit väldigt rörande. Nu när jag har egna barn har jag blivit ännu känsligare för frågor som gäller barns välmående.

Sara säger att möjligheten att påverka är en av orsakerna till att hon ville ta emot programledarjobbet på Livet för Barn-konserten.

56

www.kummit.fi • På svenska

VEM? Sara Parikka ●

Sara Parikka är ett 29-årigt proffs inom mediebranschen.

Hon blev bekant för den stora publiken från MTV3:s tv-serie Salatut elämät.

●

Sara har en jättepopulär blogg saraparikka.com, där hon berättar om sin vardag till sammans med mannen Mikko Parikka och deras tre barn.

●

Sara har över 200 000 följare på Instagram.

– De utvecklingsprojekt som Faddrarna understöder, allt från forskning till apparatanskaffningar, har gjort intryck på mig. Jag är verkligen glad att jag får vara med och hjälpa. Jag hoppas att konsert-tittarna och gåvogivarna förstår att även lite hjälp och en liten gest är en stor sak för de små patienterna. ●

PÅ SVENSKA

I den här kolumnen ställer barn frågor till proffs inom sjukvården.

Varför kan man inte ta vaccin om medicin utan et måste tas som injektion?

Susanna, 6

Varför måste man ibland lära sig att gå på nytt efter en sjukdom eller en olycka?

Samir, 8

O

M MAN FÅR ett slag i huvudet – till exem-

pel när man faller med cykel – kan hjärnan ta skada. Hjärnan består av nervceller och dessa celler reglerar allt som människan gör och hur hon rör sig. Vid en hjärnskada tar nervcellerna skada. Vid en lindrig hjärnskada, så som en hjärnskakning, kan symptomen vara huvudvärk, illamående, kräkningar eller yrsel. Från dessa återhämtar man sig oftast bra och den enda vård som krävs är vila.

Vid svåra hjärnskador kan det uppstå blödningar eller blånader på hjärnan och dessa förorsakar att en del nervceller dör. Ett symptom på svår hjärnskada efter en olycka kan vara medvetslöshet eller förvirring, minnesproblem och till exempel förlamningssymptom. Förlamningssymptom är en följd av att de nerver som reglerar människans rörelser har blivit skadade. Nervcellerna förnyas inte, men de kan bilda nya kopplingar. Därför är det möjligt att rehabilitera sig också från en svår hjärnskada. Om man på grund av förlamningssymptom direkt efter en skada inte kan gå, så kan man genom träning med tiden återfå gångförmågan då nervcellerna delvis omorganiserar sig.

Ofta återfår man inte rörelseförmågorna fullständigt och en hjärnskadepatient är inte längre så smidig som före olyckan – gången kan vara klumpigare eller långsammare. Ofta kan en hjärnskada också ge andra symptom, så som talsvårigheter eller försvagad inlärningsförmåga. Barn återhämtar sig vanligen bättre från hjärnskador än vuxna eftersom barns hjärnor inte ännu är helt färdiga.

Det bästa sättet att vårda hjärnskador är att förebygga dem. Det lönar sig alltså att använda cykelhjälm!

E

TT VACCIN måste oftast stickas med en nål

för att dess verkan skall vara effektiv. En del vaccin bryts nämligen sönder när man ger dem via munnen, och då åstadkommer de inte samma motståndskraft i kroppen. En del vaccin kan dock också ges via munnen på samma sätt som övriga mediciner – en del vaccin kan till och med ges som nässpray. I sprayform kan man ge influensavaccin och via munnen bl.a. rotavirusvaccin som ges åt små barn. Termen ”vaccin” betyder alltså inte samma sak som injektion – trots att man ofta tror det.

I ett vaccin finns försvagade virus eller bakterier eller delar av dessa. När de förs in i kroppen försvarar sig kroppen mot dem. En vaccinerad person blir ändå inte sjuk, utan den försvarsreaktion som vaccinet åstadkommer gör att kroppen lär sig att möta bakterien eller viruset som förorsakar sjukdomen. På så sätt blir personen immun mot den sjukdom som hen blivit vaccinerad mot. Nästa gång kroppen möter det som orsakar sjukdomen kan den således försvara sig och personen blir inte sjuk. Ibland kan man få feber efter att man blivit vaccinerad. Det beror på att kroppen börjar bilda motståndskraft.

En vaccination kan göra lite ont eftersom det finns känselnerver i huden. Det kan vara lättare att bli vaccinerad om man inte tittar på nålen utan istället pratar med sin förälder.

Katri Backman specialläkare i pediatrik och pediatrisk infektionsläkare Kys

Jarkko Kirjavainen överläkare inom barnneurologi Kys

På svenska • www.kummit.fi

57

TAPAHTUMAOPAS

Kummien tapahtumia loppuvuonna 2020 Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2020 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

11.12. Kummit Live: JouluMielelle

Toimitus

Kummien perinteinen joulukonsertti lähetetään suorana klo 20–22 MTV3:lla ja Radio Novalla.

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

20.11. Mielen tila -kampanjalanseeraus Kummien valtakunnallinen lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin huomiota kiinnittävä kampanja käynnistyy. Kampanjan tavoitteena on lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden tunnetuksi tekeminen ja varainhankinta.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2021 ohjelmasta enemmän neljännessä, joulukuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

R PÄ

R

I

M

ISTÖME

KK

YM

Painopaikka

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi

Merkkipäivät tulossa syyskaudella?

Perusta juhlapäivän kunniaksi oma keräys digilippaalla. Keräykseen osallistuneet

Toiminnanjohtaja Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Latva-Rasku Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

lahjoittavat Kummien kautta lapsille ja nuorille parasta mahdollista hoitoa Suomessa.

Perusta keräys osoitteessa oma.kummit.fi

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

Lue lisää kummitila.fi 58

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-01-20, Dnr ÅLR 2020/231

TULEVAISUUDEN TEKIJÄ Sanotaan, että edelläkävijät ovat eri maailmasta.

Jos joku olisi 60-luvulla julistanut, että autoja ladattaisiin pistorasioista, ajatusta olisi pidetty mahdottomana.

Me emme naura hulluillekaan ideoille.

Jo 60 vuoden ajan perheyritys Laakkonen on toiminut autokaupan ytimessä. Olemme suomalaisten kanssa kulkeneet yhdessä läpi autoilun aikamatkan, läpi vuosien ja vuosikymmenten.

Tulevaisuuden autokauppaa mullistavat asiakkaiden kasvavat odotukset ja digitalisaatio.

Lisäksi, autoilun ympäristövaikutukset mietityttävät joka neljättä suomalaista. Niin meitäkin.

Me Laakkosella ymmärrämme muutoksen tarpeen – kehitämme uusia ratkaisuja, jotta palvelumme edistäisivät paremmin ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Olemme edelläkävijä, jotta voimme yhdessä ajaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Kiitos kaikille asiakkaille, päämiehille, yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle!

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus

JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti pe 11.12. MTV3:lla

Tähtiä, tunnelmaa, tarinoita ja hyviä tekoja…

Tervetuloa tekemään hyvää kanssamme ja nauttimaan samalla joulun kauneimmista lauluista sekä tunnelmallisimmista tarinoista. Yhdessä tuemme pienten potilaiden parhaita mahdollisia hoito-olosuhteita ympäri Suomen!

hȌɐǶɐǶƊǘǯȌǞɈɐDzȺƵɈ‫ ب‬DzɐǿǿǞɈ‫˛خ‬ Lahjoita yrityksenä: tutustu monipuolisiin lahjoitusvaihtoehtoihin sekä joulukauden

ɨǞƵȺɈǞȁɈƚȯƊDzƵɈɈǞǞǿǿƵ DzɐǿǿǞɈ‫ش˛خ‬ɯȲǞɈɯDzȺǞǶǶƵ