Kummit-lehti 3/2019 by Lastenklinikoiden Kummit

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

3/2019 www.kummit.ﬁ

, a t s a l l Kiitos i ! t a n a h i Tunteikas Elämä Lapselle -konsertti keräsi apua pikkupotilaille

12–17 Ennen synnytystä, sen yhteydessä tai heti synnytyksen jälkeen tapahtuvat aivoverenvuodot ovat pikkukeskosilla verraten yleisiä. Hyvinkääläinen Lari Ikävalko syntyi 15 vuotta sitten pikkukeskosena ja sai ilmeisesti synnytyksen yhteydessä aivoverenvuodon, jonka seurauksena oli CP-vamma. Liikunnallisten ominaisuuksiensa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Lari on käytännöllisesti katsoen koko ikänsä harjoitellut Satuäitinsä ohjauksessa ahkerasti. Murrosiässä Larin oma motivaatio on entisestään noussut. Larin upeasta asenteesta ja tiiviistä yhteistyöstä äitinsä kanssa voit lukea enemmän tästä lehdestä.

www.kummit.ﬁ • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama itila.fi kumm a! Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

PIA VIIK Kuopion yliopistollisessa sairaalassa otetaan käyttöön uusi hoitomalli syömishäiriöiden hoidossa.

20–21

TÄMÄ ASKARRUTTAA

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tulevia tapahtumia

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

MUUT: 24

PIENEN VALKOISEN PALLON PERÄSSÄ Yritystapahtuma Kummit Golﬁssa pelattiin texas scramble neljän hengen joukkueilla 10 tasoituksella. Ja oli tapahtumassa paljon muutakin kuin golﬁa.

KLINIKKAVIERAILU Kummit-lehti kävi tutustumassa Kysin lasten ja nuorten klinikkaan.

30–31

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille.

ÄITIEN HEMMOTTELU Pääkaupunkiseudun alueen äitien hemmottelupäivää vietettiin Kirkkonummen Långvikissä.

KUMPPANIT: 50

SAMASTA PADASTA

Lari Ikävalkolla on CP-vamma ja paljon harrastuksia: musiikki, elektroninen urheilu ja penkkiurheilu. Larin unelmana on elättää itsensä artistina, ja varasuunnitelmana on datanomi- tai merkonomitutkinto.

Lapset kysyvät sairaus- ja sairaala-aiheisia kysymyksiä.

MYYNTI TEKEE HYVÄÄ

Hartwall Arenalle kokoontuneet artistit ja tubettajat saivat yleisön liekkeihin.

PIENI HETKI

VAIKEUKSIEN VOITTAJA

Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI

NÄIN TOIMII KUMMIT RY

Teemu ja Sirpa Selänne kävivät osastokäynnillä moikkaamassa Teresa Haatajaa.

Yrityksille suunnattu hyväntekeväisyysgolf sai tänä vuonna myös uuden kiertopalkinnon.

LASTENRISTEILY

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI

Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

KUMMIT GOLF

Tallink Siljan Lastenristeily toi merelle mm. Onnenpyörän ja Salkkari-tähdet.

KUMMIKESKIVIIKKO

TAPIOLA SINFONIETTA

Miten toimii Kummitila – ja mitä se edes tarkoittaa?

ELASTINEN

Uuden lastensairaalan Kummikeskiviikko toi osastovierailulle ikikummit, musiikkia ja taikuutta.

Lapsi saattaa reagoida oman sisaruksen sairastumiseen voimakkaasti. Mistä huomaa, että lapsi on liian huolissaan?

Mika ”Ruba” Rubanovitsch koutsaa myyjiä lokakuisessa B2B-tapahtumassa.

MAGNUMLIVE

VAKIOPALSTAT:

TAPAHTUMAT:

12–17

Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta tulee olemaan säännöllinen vieras mm. Jorvin pikkupotilaiden osastolla.

PÄIVI SARANPÄÄ JA NINA GINSTRÖM

Artisti Elastinen kertoo Kummi-kaverikirjassa, miksi hän lähti mukaan Kummien toimintaan.

LARI IKÄVALKO 15-vuotiaalla Lari Ikävalkolla on CP-vamma, joka todennäköisesti aiheutui synnytyksen yhteydessä sattuneesta aivoverenvuodosta.

Numero 3/19 • 23. vuosikerta www.kummit.ﬁ

Smokkimiehet Teemu Roivainen, Mikael Konttinen ja Lauri Mikkola lähtevät kiertueelle ja lupaavat hurmata mm. swing-kappaleilla.

VILHELMIINA PARIKKA Neonatologi Vilhelmiina Parikka tekee tutkimustyötä Bostonin lastensairaalassa. Hänen tavoitteenaan on kehittää lääkehoito synnytyksen yhteydessä hapenpuutteesta aiheutuneisiin aivovaurioihin.

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Luova toimisto on ollut mukana suunnittelemassa uudenlaista tekemisen tapaa: Kummitilaa.

BLIP

ELÄMÄ LAPSELLE -JULISTE Ota talteen Eino ja Aapeli -juliste.

Digitaaliseen ulkomainontaan erikoistunut Blip Oy lahjoitti Kummien käyttöön useita ulkomainospintoja.

ELLIT-INFOGRAFIIKKA Mitä kaikkea onkaan tapahtunut Elämä Lapselle -konserteissa 25 vuoden aikana? KANNEN KUVA: ATTE MÄLÄSKÄ

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.ﬁ

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.ﬁ

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.ﬁ

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.ﬁ-osoitteesta

PÄIVÄN HENGÄHDYSTAUKO

Äitien hemmottelupäivässä sai jättää kaikki velvollisuudet narikkaan ja vain rentoutua. Kirkkonummella äidit tutustuivat mm. puujoogaan ja suppailuun.

40–49

SHOW KÄYNTIIN! Elämä Lapselle -konsertti on syksyn huipennus. Konsertin mahdollistavat vapaaehtoiset ja artistit, jotka tarjoavat Kummeille työpanoksensa korvauksetta.

Tässä lehdessä • www.kummit.ﬁ

OSTAMALLA KUMMI-TUOTTEITA AUTAT PIENIÄ POTILAITA

GEFILUS LASTENKLINIKOIDEN

KUMMIEN TUKENA Gefiluksen hyvänmakuiset Kummi-tuotteet sisältävät samassa paketissa maailman tutkituinta maitohappobakteeria ja vastustuskyvylle tärkeää D-vitamiinia. Ostamalla Kummi-tuotteita autat samalla lastenklinikoiden pieniä potilaita.

Vahvista sisäistä voimaasi. gefiluskapselit.fi Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/gefiluskapselit

Markkinoija: Oriola Finland Oy | Gefilus® on Valio Oy:n rekisteröimä tuotemerkki.

Kiitos tuestasi!

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.ﬁ

Perinteitä modernilla twistillä

Traditioner med modernt stuk

KUMMIEN LEGENDAARINEN ja perinteikäs FADDRARNAS LEGENDARISKA och traditionella Elämä Lapselle -konsertti järjestettiin jälLivet för Barn-konsert ordnades igen i september. Jag fick för första gången vara med leen syyskuussa. Pääsin ensimmäistä keri arrangörsteamet för den nästan trettioåriga taa mukaan lähes kolmekymmentävuotisen hyväntekeväisyyskonsertin järjestäjätiimiin. välgörenhetskonserten. Jag hade väntat mig Olin odottanut talkoohenkistä tapahtumaa, ett evenemang i talko-anda men mina förmutta odotukseni ylittyivät moninkertaisesti. väntningar slogs många gånger om. Hela teamet från artister till underhållare, från frivilKoko tekijätiimi artisteista esiintyjiin, vapaaehtoisista konserttiyleisöön ja radionkuunteliga till konsertpubliken och från radiolysslijoista televisionkatsojiin osallistui uskomatnare till tv-tittare deltog på ett otroligt sätt i att hjälpa de små patienterna. Vilken fantastomalla tavalla pienten potilaiden auttamiseen. tisk grupp människor som hade ställt in sig Millainen upea joukko löytyikään henkilöitä, jotka laittoivat itsensä moodiin, jossa kukin på att var och en på sitt sätt bära sitt strå till stacken för att stödja de små patienterna och omalla tavallaan kantoi kortensa kekoon pienten potilaiden ja heidän perheidensä, lastenderas familjer, det pediatriska forskningsYhteistyöllä onnistuvat isotkin asiat – tautien tutkimustyön, klinikoiden sekä lasten arbetet, klinikerna samt mentalhälsoarbetet kuten Elämä Lapselle konsertin ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi! med barn och unga! järjestäminen. Kummitiimi ja Anu Me Kummeissa kutsumme tällaista mooVi Faddrar kallar denna inställning för fadRapeli kuvassa suoraan juontaja dia kummitilaksi. Ai, mikä ihmeen kummitila? dertillståndet. Vad då för faddertillstånd? På Marja Hintikan takana. Lähdimme keväällä pohtimaan, millainen olisi våren började vi fundera över hur den nya auttamisen ja osallistumisen uusi aikakausi. eran för att hjälpa och delta skulle kunna se Miten kokoaisimme yhteen ne tuhannet ihmiset, jotka jo antavat ut. Hur skulle vi samla de tusentals människor som redan ger valtavasti aikaansa ja panoksensa työmme tukemiseen? Miten massor av sin tid och insats för att stödja vårt arbete? Hur skulle auttaisimme tätä mahtavaa yhteisöä löytämään toisensa ja inspivi hjälpa denna fantastiska grupp människor att hitta varandra roitumaan toistensa hyvistä teoista? Miten saisimme yhä useamoch bli inspirerade av varandras goda gärningar? Hur skulle vi mat suomalaiset mukaan auttamaan – kunkin omalla tyylillään? kunna få allt fler finländare med och hjälpa – var och en på sitt Syntyi ajatus kummitilasta. sätt? Idén om faddertillståndet föddes. I faddertillståndet skapar vi nya traditioner med modernt stuk. Kummitilassa luomme uusia perinteitä, modernilla twistillä. Kummitilassa olivat myös bränditoimisto N2 ja IntoDigital. He Även varumärkesbyrån N2 och IntoDigital var i faddertillstånd. De gav sin insats med sitt eget arbete då de tillsammans med oss antoivat panoksensa omalla työllään, suunnittelemalla kanssamme kummitilan. Näin tekevät iloksemme sadat yritykset vuoplanerade faddertillståndet. Till vår stora glädje gör hundratals dessa: antavat työpanoksensa tai lahjoituksensa pienten potilaiföretag det samma varje år: ger sin arbetsinsats eller sin donaden hyväksi. tion till förmån för de små patienterna. Den här hösten har vi också fått ett stort antal frivilliga med Olemme tänä syksynä saaneet myös ison joukon uusia vapaai vår verksamhet. De ger av sin tid genom att var med och förehtoisia mukaan toimintaamme. He antavat aikaansa osallistumalla verkliga olika välgörenhetsevenemang och -insamlingar för att erilaisten hyväntekeväisyystapahtumien ja -keräysten toteuttamånga andra ska kunna ge sin insats till exempel genom att delta miseen, jotta monet muut voivat antaa panoksensa esimerkiksi osallistumalla tällaisiin tapahtumiin. i sådana här evenemang. Genom det välgörenhetsnätverk som vi bildar tillsammans med Yhdessä tukijoidemme kanssa muodostamamme hyväntekeväisyysverkoston avulla saamme aikaan konkreettisia tuloksia våra understödjare får vi konkreta resultat till stånd och inleder nya projekt. Ett sådant projekt är Cool Kids. Faddrarna har varit ja aloitamme uusia hankkeita. Yksi tällainen on Cool Kids -promed och startat upp projektet tillsammans med barn- och ungjekti. Kummit on käynnistämässä sitä yhdessä lasten ja nuorten psykiatrian kanssa. Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa domspsykiatrin. Målet med projektet är att förenhetliga vården av ångest hos 6-18-åringar genom hela vårdkedjan och förbättra 6–18-vuotiaiden lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoitoa läpi jämställdheten när det gäller vårdtillgängligheten. Dessutom är det hoitoketjun ja parantaa tasavertaisuutta hoidon saamisen suhteen. Lisäksi tarkoituksena on kouluttaa laaja-alaisesti sekä Cool meningen att man på en bred bas skall utbilda både Cool KidsKids -interventio-osaajia että menetelmän kouluttajia. Hanke ja interventionskunniga och metodutbildare. Projektet och målgruppen är viktig för oss: mentala hälsoproblem hör till de vanligaste kohde on meille tärkeä: mielenterveyden häiriöt ovat lasten ja nuorten tavallisimpia terveysongelmia, ja apua ahdistuneisuuden hälsoproblemen bland barn och unga och cirka 55 000 barn och hoitoon tarvitsee noin 55 000 lasta ja nuorta. unga behöver hjälp med att få vård för ångest. När du understöder Faddrarnas arbete är du med och möjligKun tuet Kummien työtä, olet mukana mahdollistamassa myös tätä erittäin merkityksellistä hanketta. Yhdessä saamme aikaan gör också detta mycket betydelsefulla projekt. Tillsammans får vi under till stånd och skapar ett hjälpande nätverk. Tack för ditt stöd. ihmeitä ja luomme auttamisen verkoston. Kiitos tuestasi.

Anu Rapeli, toiminnanjohtaja P.s. Uusi #kummitila-verkkosivustomme kummitila.fi on nyt auki. Sieltä yksityiset, yritykset, yhteisöt ja koulut voivat löytää vinkkejä omien tapahtumien tai keräysten tekemiseen. Sosiaalisessa mediassa #kummitila -merkittyinä löytyy esimerkkejä mahtavista hyvistä teoista.

Anu Rapeli, verksamhetsledare P.s. Vår nya #kummitila-websida kummitila.fi har nu öppnats. Där kan privatpersoner, företag, samfund och skolor hitta tips på egna evenemang och sätt att samla in pengar. Under hashtagen #kummitila i sociala medier hittar du exempel på fantastiska goda gärningar. Päätoimittajalta • www.kummit.ﬁ

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

Miten osallistua Kummien toimintaan? KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 36 miljoonan euron edestä. Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

”Syntymä on tavallaan ihmiselämän vaarallisin hetki”

Vilhelmiina Parikan tutkimus tähtää hapenpuutteen aiheuttamien aivovaurioiden hoitoon Neonatologi Vilhelmiina Parikka tekee parhaillaan Bostonin lastensairaalassa merkittävää tutkimustyötä. Tavoitteena on kehittää lääkehoito synnytyksen yhteydessä lapselle hapenpuutteesta aiheutuneisiin aivovaurioihin. Parikka on saanut tutkimukseensa Lastentautien tutkimussäätiön Kummit-rahastosta 40 000 euron apurahan. ILHELMIINA PARIKKA ON LASTENLÄÄKÄRI, joka vuonna 2015 valmistui neonatologiksi eli erikoistui vauvojen, vastasyntyneiden ja erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden lasten sairauksiin ja ongelmiin. Tohtoriksi Parikka oli väitellyt vuonna 2004. – En ollut täyttänyt vielä kymmentäkään, kun oli aivan selvää, että haluan lääkäriksi. Aikeet lastenlääkäriksi haluamisestakin tulivat kuvaan melko varhain. Mutta tutkimuspuolta en osannut omalla kohdallani vielä niihin aikoihin ajatella. Tutkimustyöstä Parikka innostui lääketieteellisessä tiedekunnassa ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen. Kaksi ensimmäistä vuotta Parikka opiskeli Oulun yliopistossa ja sen jälkeen Turussa. – Professori Kalervo Väänäsen vanavedessä siirryin Turkuun, jossa pystyin jatkamaan tutkimusprojektiani. Parikka teki tutkimustyötä lähes koko opiskeluaikansa. – Adeliina-tyttäreni syntyi samoihin aikoihin kun valmistuin, vuonna 2001. Olin jonkin aikaa kotona, kunnes jatkoin tutkimustyötä ja sitten väitöksen jälkeen aloitin myös kliinisen työn.

www.kummit.ﬁ • Asiantuntija kertoo

ä Vilhelmiina Parikka oli viime kesän kliinisessä työssä Turun yliopistollisen keskussairaalan keskolassa. Tässä Parikka ”hoitaa” Tyksin simulaatiotoiminnassa käytettävää, keskoskaapissa olevaa vauvanukkea.

Kompromissin paikka Vilhelmiina Parikka on ollut viimeiset kaksi lukuvuotta Bostonissa lastensairaalassa tekemässä tutkimustyötä. Oltuaan osan menneestä kesästä Turun yliopistollisen sairaalan keskolassa kliinisessä työssä hän palasi syyskuun alussa Bostoniin. – Adeliina opiskeli kaksi vuotta täällä high schoolissa, mutta jäi nyt Suomeen opiskelemaan lukiota,

jotta saa suomalaisen ylioppilastutkinnon suoritettua, Vilhelmiina Parikka kertoo. – Tämä oli kompromissi. Olisin halunnut olla Bostonissa kolme vuotta putkeen. Mutta me muutimme takaisin Suomeen ja minä jatkan osittain Bostonissa. Nyt syksyllä olen täällä seitsemän viikkoa ja tulen näillä näkymin tammikuussa tänne takai-

sin. Pidemmällä tähtäimellä tarkoitukseni on tuoda täältä tutkimustietoutta Suomeen ja pystyttää sinne vastaavanlaista tutkimusprojektia. Parikka tekee Bostonissa translationaalista tutkimusta eli tutkimusta, missä pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että kliiniset ongelmat ja perustutkimus kohtaisivat. Asiantuntija kertoo • www.kummit.ﬁ

Hapenpuute voi liittyä synnytykseen tai muuhun raskausajan komplikaatioon, esimerkiksi istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, napanuoran kietoutumiseen lapsen ympärille tai lapsen tai äidin sairauteen. Mahdollisuuksia on valtavasti.

”

– Volyymissa on tietysti suurin ero Suomen ja USA:n välillä. Bostonissa myös innostus ja tutkimusilmapiiri ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Siitä imusta on vaikea lähteä pois, kuvailee Parikka, tutkimusryhmän ainoa suomalaisjäsen.

riski kärsiä hapenpuutteesta, mutta myös täysin terve täysiaikaisena syntyvä lapsi voi siitä kärsiä, hän korostaa. – Syntymähetki on ihmiselle tavallaan elämän vaarallisin hetki.

Sama palapeli, eri näkökulma Parikan tutkimus, johon hän on siis saanut Lastentautien tutkimussäätiön Kummit-rahastosta apurahaa, on vielä kesken, joten hän ei voi vielä valottaa tuloksia. – Pikavoittoja ei ole tässä työssä saatavissa, ja erilaisia vastoinkäymisiäkin matkan varrelle mahtuu. Parikka haki alun perin apurahaa keskosen keuhkojen kantasolupohjaiseen hoitoon liittyvään tutkimukseen, johon hänen alkuperäinen osaprojektinsa Bostonissa liittyi. Tutkimusryhmän johtaja, professori Stella Kourembanas, piti kuitenkin tärkeänä, että samaa kantasolupohjaista hoitoa tutkitaan myös muissa elimissä, kuten silmissä ja aivoissa. Näin sai varsinaisesti alkunsa Parikan oma, aivoihin keskittyvä tutkimushaara. – Toisen vuoden apurahan hainkin niin, että suunnitelmassa olivat jo mukana aivot, Parikka kertoo. – Näin se tutkimusryhmissä usein menee, että kullakin on oma hiukan erilainen näkökulmansa aiheeseen, vaikka samaa palapeliä rakennetaan. Suurin osa Kourembanasin tutkimusryhmästä tutkii keskosen kroonista keuhkosairautta eli BPDtautia (bronkopulmonaalinen dysplasia) ja siihen kantasolupohjaista hoitoa. Tutkimukset tehdään mesenkymaalisilla kantasoluilla, joita voidaan eristää monesta elimistön kudoksesta. – Esimerkiksi meidän Bostonin laboratoriossamme niitä eristetään napanuorasta. Meillä tutkimuksessa ei käytetä varsinaisia kantasoluja, vaan niiden erittämiä eksosomeja. Eksosomit ovat eräänlaisia solunsisäisiä rakkuloita, joita solu edelleen erittää ympäristöönsä, Parikka selvittää. – Elimistössä eksosomit voivat kulkea pitkiäkin matkoja ja muokata vastaanottajasolun toimintaa esimerkiksi keuhkoissa. Vaikka aivojen osalta tutkimus on vielä kesken, keuhkojen kohdalla hoidon testaaminen on jo pidemmällä. Mesenkymaalisten kantasolujen erittämillä eksosomeilla on erityinen kyky korjata tai estää keuhkovaurioita. Ensimmäiset hoitotulokset ovat tosi lupaavia.

Pelätyin komplikaatio Parikan oman tutkimushaaran keskeisenä tavoitteena on kehittää uutta hoitoa, jolla voitaisiin minimoida hapenpuutteen seurauksia aivoissa. Hapenpuute voi vaurioittaa monia elimiä, esimerkiksi sydäntä, munuaisia ja maksaa. – Aivot, joiden hapen tarve on suuri, ovat erityisen suuressa riskissä, ja aivovaurio lienee hapenpuutteen pelätyin komplikaatio, Parikka toteaa. – Vaikeimmillaan hapenpuute voi johtaa myös sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan. Vaikeasta asfyksiasta kärsivä lapsi syntyy tavallisesti huonokuntoisena, hengittämättömänä ja velttona ja vaatii elvytystoimia heti synnyttyään. Hypoksis-iskeemisen aivovaurion riski näillä lapsilla on suuri. Lievästä hapenpuutteesta kärsinyt vastasyntynyt toipuu usein nopeasti ja vailla jälkiseurauksia.

Monia mahdollisuuksia Kun hoidetaan esimerkiksi keskosen keuhkoja, tullaan samalla mahdollisesti hoitaneeksi myös aivoja ja kenties silmiäkin. Parikka tutkii tarkemmin ottaen vastasyntyneen hypoksis-iskeemistä aivovauriota, joka on hapenpuutteen aiheuttama aivovaurio. – Syntymäasfyksia on yläkäsite, eli sillä tarkoitetaan yleisesti hapenpuutteen aiheuttamaa vauriota vastasyntyneellä, Parikka avaa termistöä. – Hapenpuute voi liittyä synnytykseen tai muuhun raskausajan komplikaatioon, esimerkiksi istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, napanuoran kietoutumiseen lapsen ympärille tai lapsen tai äidin sairauteen. Mahdollisuuksia on valtavasti, Parikka sanoo. – Keskosena syntyvillä lapsilla on suurempi 10

www.kummit.ﬁ • Asiantuntija kertoo

æ Neonatologi Parikka tietää, ettei tutkimustyössä ole tarjolla pikavoittoja.

– Vakavimmissa tapauksissa hapenpuutteen aiheuttamat vauriot ovat selvästi nähtävissä niin vastasyntyneen voinnissa kuin magneettikuvassakin, Parikka sanoo.

Vilhelmiina Parikka tutkimustyössään Bostonin lastensairaalan soluviljelyhuoneessa. Kuva: Adeliina Parikka.

Viilennyshoito nyt ainoa keino Kun vastasyntynyt on kärsinyt hapenpuutteesta, ensimmäinen asia on turvata sekä hänen hengityksensä että riittävä verenkierto. – Jos asfyksia on ollut keskivaikea tai vaikea, hoito jatkuu vastasyntyneiden teho-osastolla, missä hoito etenee yksilöllisesti vastasyntyneen voinnin mukaisesti, Parikka kertoo. Alkuhoidon jälkeen seuraava kysymys on, voidaanko vielä tehdä jotain hapenpuutteen aiheuttamien vaurioiden minimoimiseksi ja aivojen suojaamiseksi. Tällä hetkellä ainoa käytettävissä oleva keino on viilennyshoito. Merkittävästä hapenpuutteesta kärsineet vastasyntyneet läpikäyvät kolmen vuorokauden mittaisen viilennyshoidon, jonka aikana kehon lämpötila pidetään selvästi tavallista matalammalla, noin 33,5 asteessa. Tämä hoito suojaa osaltaan aivoja ja parantaa lapsen ennustetta. Vaikeassa hapenpuutteeseen liittyvässä aivovauriossa lapsen vammautumisen riski on kuitenkin edelleen suuri ja uusille hoidoille on valtava tilaus. – Vaikka ongelma ja vaurion aiheuttaja on hapenpuute, on mielenkiintoista, ettei aivovaurio synny kokonaan silloin, kun hapenpuutteesta kärsitään, eli esimerkiksi syntymän hetkellä, vaan se kehittyy pikkuhiljaa seuraavien tuntien ja jopa parin seuraavan vuorokauden aikana. Eli vaurion vaikeusasteeseen on mahdollista vaikuttaa vielä syntymän jälkeen, Parikka korostaa. Ei mitään sooloilua Huolellinen tutkimustyö on aina uusien hoitojen kehittämisen edellytys. Uusia hoitomuotoja voidaan osittain testata laboratorio-olosuhteissa, mutta soluja kudosviljelyn lisäksi tarvitaan muutakin. – Meillä Bostonissa käytetään tutkimuksessa myös eläinmalleja. Niitä tarvitaan, kun halutaan ymmärtää uusien hoitojen vaikutukset kokonaisessa elimistössä. Ei olisi eettisesti kestävää testata uusia hoitoja vastasyntyneillä lapsilla, jos ei tiedetä, miten hoito vaikuttaa eri kudoksissa. Eläinmallien käyttö tapahtuu tietysti tarkkojen säädösten mukaisesti eläimiä kunnioittaen. Mistään lääketieteellisestä läpimurrosta Parikka ei halua puhua, vaikka tutkimustuloksena joskus tulevaisuudessa syntyvä hoito toimisikin. – Tosi iso ja hieno asia se joka tapauksessa olisi. Tämän saman ongelman kanssa painii ympäri maailmaa minun lisäkseni moni muukin tutkija. Harvoin lääketiede on soolojuoksua. Ratkaisuja on useimmiten rakentamassa suuri yhteisö, Parikka painottaa. – Aina on toki menossa pieni kilpailu siitä, kuka ensimmäisenä saa julkaistua jotakin, joka näyttää hienolta ja joka toimii. Itse koen merkittävimpänä sen, että hoitoja saadaan vietyä siihen pisteeseen, että niistä on oikeasti hyötyä. Eturintamassa kurkistelemassa Lastentautien tutkimussäätiön Kummitrahastosta saatujen apurahojen lisäksi Parikka on saanut rahoitusta myös Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. – Ilman apurahoja tällainen tutkimustyö ei olisi mahdollista, Parikka kiittelee.

– Onneksi meillä Suomessa on säätiöitä, jotka pystyvät tukemaan tällaisia ulkomaanvaihtoja. Ne ovat valtavan opettavaisia, paitsi käytännön oppimisen niin myös kontaktiverkostojen rakentamisen ja kielitaidon kartuttamisen kannalta. Samalla myös itseluottamus ja uskallus kasvavat, Parikka kokee. Varsinaiset ahaa-elämykset ovat kuitenkin harvassa. – Isoja onnistumisia tai sankarillisia hetkiä ei tule liian usein. Mutta pienempiä hyviä hetkiä on paljon. Ja on valtavan palkitsevaa, kun oppii jonkin uuden asian ja että on ylipäätään mahdollista olla lääketieteellisen maailman eturintamassa kurkistamassa, mitä uutta ja merkityksellistä voisi kehittää. ●

Mistä lasten lääketieteen aiheesta haluat lukea Kummit-lehdestä asiantuntija-artikkelin? Kerro se osoitteessa kummit@kummit.ﬁ

Lastenklinikoiden Kummit on yksi Lastentautien tutkimussäätiön merkittävimmistä tukijoista, ja Kummien yleiskeräyksestä 30 prosenttia kohdennetaan vuosittain lastentautien tutkimushankkeisiin. Tukemalla lastentautien tutkimustyötä ja hoitohenkilöstön koulutusta voidaan kehittää lapsipotilaille tehokkaampia ja turvallisempia tutkimus- sekä hoitotoimenpiteitä. Lastentautien tutkimus on tiimityötä ja useat hankkeet toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä, joiden tulokset ovat myös globaalisti hyödynnettävissä. Asiantuntija kertoo • www.kummit.ﬁ

SELVIYTYMISTARINA

æ Ratsastusterapia on yksi Lari Ikävalkon terapiamuodoista.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

CP-vamma vaatii jatkuvaa ja monipuolista terapiaa

Larilla ei jää ainakaan asenteesta kiinni 12

www.kummit.ﬁ • Selviytymistarina

Hyvinkääläinen Lari Ikävalko ja äitinsä Satu ovat yhdessä arjen sankareita. Lari syntyi 15 vuotta sitten pikkukeskosena ja sai ilmeisesti synnytyksen yhteydessä aivoverenvuodon. Sen seurauksena oli CP-vamma. Liikunnallisten ominaisuuksiensa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Lari on käytännöllisesti katsoen koko ikänsä harjoitellut äitinsä ohjauksessa ahkerasti. Murrosiässä Larin oma motivaatio on entisestään noussut. ARI IKÄVALKO SYNTYI heinäkuussa 2004 kesken vanhempiensa kesälomamatkan. – Raskausviikolla 30. Olimme Kuopiossa, kun Lari päätti tulla tähän maailmaan, Satu Ikävalko kertoo. Lari syntyi 4.7. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Se osui USA:n kansallispäivälle, ja koska Lari on suuri jalkapallon ystävä, niin mainittakoon myös, että samana päivänä Kreikka voitti EM-kisojen ﬁnaalissa Portugalin 1–0. – Lari oli yhdeksän pisteen poika, virkeä ja eloisa, Satu-äiti sanoo. – Mutta muutama päivä myöhemmin lääkärit totesivat, että jotakin häikkää on. Lari kuvattiin, ja kuvissa näkyi aivoverenvuoto. Se oli todennäköisesti tapahtunut synnytyksen yhteydessä, mutta aivan varmasti sitä ei voi tietää. Ennen synnytystä, sen yhteydessä tai heti synny-

â Kotona tapahtuva dallari- eli kävelytukiharjoittelukin tapahtuu Satu-äidin valvovan silmän alla.

tyksen jälkeen tapahtuvat aivoverenvuodot ovat pikkukeskosilla verraten yleisiä. Lisäksi Larin keuhkoverenkierto oli heti syntymän jälkeen käännettävä, ja sen operaation vuoksi häntä pidettiin viikon päivät koomassa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lari oli koko ensimmäisen elinkuukautensa. Sitten hänet siirrettiin Jorviin, sillä Ikävalkojen perhe asui tuolloin Espoossa. – Aivoverenvuodon tilanteesta riippuen olimme vuorotellen Jorvissa ja Helsingissä Lastenklinikalla. Syyskuussa tilanne oli sen verran rauhoittunut, että Lari pääsi kotiin. Äly leikkaa – Minussa on äidin puolelta savolais- ja isän puolelta karjalaisverta, mutta papereissa lukee, että olen Espoon miehiä, Lari itse kertoo. Hän käy yhdeksättä luokkaa Hyvinkäällä Martin koulussa, yhdellä sen erityisluokista. – Kaverit joskus koulupäivän jälkeen vitsailevat, että Larilla sujui tänään espoolaiseksi ihan ok. Kavereilla on muutenkin sellaista juttua ja oikuttelua, että usein tunnen olevani onnellisessa asemassa, vaikka minulla eivät jalat toimi, mutta äly leikkaa, Lari heittää hyväntahtoista kuittia kavereidensa suuntaan. – Tiedänhän minä, ettei monikaan niistä luokkatovereistani, jotka pystyvät juoksemaan omilla jaloillaan, olisi minun kanssani samalla luokalla, jos heillä ei olisi erityisiä tarpeita, sanoo Lari, joka itse liikkuu joko pyörätuolilla tai kävelytuella. – Usein olen toistellut itselleni, että vaikka minulla on ikää vasta 15 vuotta, olen kokenut jo aika paljon. Mitä olisinkaan menettänyt, jos en olisi tänne ollenkaan syntynyt! Lari ﬁlosofoi. Rekkamerkit hallussa Larin CP-vammaisuus alkoi ilmetä noin vuoden iässä, kun hänen olisi pitänyt ruveta kävelemään. – Toki heti syntymän jälkeen meille sanottiin, että koska Larilla on vioittunut liikkumiseen ja tasapainoon liittyviä aivojen osia, on CP-vamman mahdollisuus melko suuri, Satu kertoo. – Lääkäri lohdutteli sanomalla, että terapioillahan saadaan vaikka mitä aikaan. Terapioiden suhteen Satu ja Lari ovatkin olleet todellisia arjen sankareita. – Ensimmäiset kävelyharjoitukset, jotka minä muistan, mentiin siten, että äiti oli polvillaan, piti jaloistani kiinni ja hoki: nosta, nosta, nosta! Lari kertoo. Lari sai jo puolitoistavuotiaana dallarin eli kävelytuen. – Sillä mentiin jo silloin varmaankin satoja tunteja. Minä autoin siirtämällä Larin jalkoja. Dallariharjoitteet olivat kuitenkin jo siinä vaiheessa, Ikävalkojen asuessa Lopella, vain pieni osa päivittäisiä terapiarutiineja. Selviytymistarina • www.kummit.ﬁ

Vuosien 2012–2013 vaihteessa minulla oli joku voimamies-kausi menossa. Silloin meni parhaimmillaan 600 metriä dallarilla.

”

– Lari seisoi seinää vasten selkä ja polvet suorana ja otti palloa kiinni. Meillä kävi fysioterapeutteja kotonakin, kun Lari oli vielä aika pieni. Myös allasterapia alkoi aika varhain, ensin tavallisena vauvauintina. – Ennen kuin sain seisomatelineen, tein seisomaharjoituksia muun muassa siten, että minut kärrättiin Lopen Nesteelle seisomaan metalliputkea vasten rekkoja katsomaan. Saatoin seistä siinä neljäkin tuntia tumput suorina ilmeenkään värähtämättä, kertoo Lari, jonka omat ”muistikuvat” siitä ovat tietysti suurimmaksi osaksi peräisin valokuva-albumeista. – Kyynel herahtaa silmäkulmaan, kun katson sen aikaisia kuvia, hän myöntää. – Niiden harjoitusten seurauksena Lari tunnistikin sitten eri rekkamerkit jo kaukaa, Satu nauraa. – Moottorin äänestäkin saatan vielä nykyisinkin tunnistaa, onko Volvo vai Scania, Lari hämmästyttää. Tsemppaajia riittää Lari pystyy liikkumaan itsenäisesti pyörätuolilla ja pieniä matkoja kävelytuella. – Vuosien 2012–2013 vaihteessa minulla oli joku voimamies-kausi menossa. Silloin meni parhaimmillaan 600 metriä dallarilla. Jo vuotta aiemmin koulun urheilukisoissa vedin dallarilla 400 metriä. Sain lohdutusmitalin. En tiedä, mitä jaloilleni ja

á Coronaria Hyvinkään Fysioterapia Oy:ssä työskentelevällä fysioterapeutti Riikka Mäkelällä on myös iso rooli Larin kuntouttamisessa. Lari käy terapiatunneilla Coronariassa, mutta Mäkelä käy kuntouttamassa Laria koulussakin.

Seisomaharjoituksia varten Larilla on oma telineensä, missä hän voi samalla katsoa vaikka televisiota tai pelata tietokonepelejä. Liverpooltähti Mohamed Salahin fanipaita kertoo Larin jalkapalloinnostuksesta.

aivoilleni tapahtui, mutta otin dallarin pidikkeistä kiinni ja rupesin hyppimään jalat suorina kohti taivasta. Menimme suoraan sieltä uimaan Lopelle. Kun tulimme vedestä, tuntui kylmältä. Minulle oli noussut korkea kuume. – Elimistö taisi reagoida Larin kävelysuoritukseen, Satu tuumii. – Tai sitten vedin sen 400-metrisenkin kuumeessa, Lari uumoilee. Dallari on Larilla ahkerassa käytössä sekä kotona että koulussa. – Lari kävelee koulussa mahdollisuuksien mukaan ja seisoo oppitunnit. Se helpottaa sitten kotiarkeakin. Ysiluokkalaisella on kuitenkin paljon läksyjä ja Larilla lisäksi terapioita sekä kotona että muualla, Satu toteaa. Nykyisin Lari kävelee dallarilla kolmisensataa metriä päivässä. – Parhaat kaverinikin koulussa tsemppaavat minua kävelemään pyörätuolilla menemisen sijasta. On selvää, ettei minulla itselläni olisi niin kovaa intohimoa treenaamiseen ilman vanhempiani ja kavereitani. En olisi ollenkaan sama ihminen. Saattaisin olla aika hirveäkin persoona, pohtii Lari, joka on koulunsa ainoa pyörätuolia käyttävä oppilas. ”Ei mikään Auschwitz” Aktiivisia harjoitteita Lari tekee keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Treenivapaita päiviä ovat vain jouluaatot ja perheenjäsenten syntymäpäivät. – Ja kipeänä ei tietenkään treenata, korostaa Satu, jonka mukaan Lari on treenannut tunnollisesti esikouluiästä asti. – Murrosiän kynnyksellä oma halu on tullut vielä paljon voimakkaammin esiin. Eikä minunkaan omatuntoni sallisi, että kun saamme kotiin jonkin kalliin laitteen, ettemmekö sillä treenaisi. Minä vaadin paljon, mutta vastaavasti myös palkitsen, kun on aihetta, Satu korostaa. – Jätski, ulkona syömässä käynti, kylpyläreissu tai vaikka koko perheen ulkomaanmatka, hän luettelee esimerkkejä. – Tai sitten saattaa kesken viikon tipahtaa uusi peli kouraan, jatkaa elektroniseen urheiluun monen ikätoverinsa tavoin koukuttunut Lari palkintoluetteloa.

www.kummit.ﬁ • Selviytymistarina

æ Luhtajoen ratsutilalla Laria ja Uuno-hevosta kävelyttävät Satu-äidin lisäksi ratsastuksenohjaaja Julia Savilepo (edessä) sekä fysioja ratsastusterapeutti Tiina Nurmi.

– Ei tämä meidän koti mikään Auschwitz kuitenkaan ole, Lari korostaa toisen maailmansodan aikaiseen, saksalaisten käyttämään keskitysleiriin viitaten. – ”Valmentaja” pitää minusta hyvää huolta ja ruokkiikin. Ratsastusterapiakin tärkeänä apuna Suurin osa Larin treenauksesta tapahtuu kotona Satu-äidin ohjauksessa. Kodin ulkopuolista terapiaa Larilla on sekä Luhtajoen ratsutilalla Nurmijärvellä että Coronarian fysioterapiassa Hyvinkäällä. Luhtajoen ratsutilalla päävastuullinen on fysioja ratsastusterapeutti Tiina Nurmi ja Coronariassa fysioterapeutti Riikka Mäkelä. Selviytymistarina • www.kummit.ﬁ

Tavoitteena on saada lihakset venymään samaa tahtia kun luut kasvavat. Se on vaativaa hommaa, mutta hyvin olemme ainakin toistaiseksi selvinneet.

”

– Ratsastusterapian lähtökohta on oman asennon hallinta, Tiina Nurmi sanoo. – Alaraajojen venyttäminen ja rentouden löytäminen, keskivartalon hallinnan ja tasapainon parantaminen, hän luettelee painopisteitä. – Koska Lari joutuu olemaan paljon pyörätuolissa, on myös mahdollisimman hyvä istuma-asento tärkeä. Larin kohdalla motiivilla, mielekkäällä tekemisellä on iso merkitys. – On todella tärkeää, osaako terapeutti oikealla tavalla tsempata minua vai mollaako maanrakoon, Lari itse korostaa, ja on selvää, että Tiina Nurmi kuuluu ensin mainittuun kategoriaan. – Ratsastaminen tarkoittaa hevosen hallitsemista, ratsastusterapeutti Nurmi korostaa. – Ei ole poissuljettua, että Lari voisi jossain vaiheessa kokeilla ratsastamista. Turvallisuussyistä jonkun on joka tapauksessa kuitenkin vielä pitkään oltava vierellä. Ratsastuksen ajatteleminen harrastuksena ei ehkä ole Larin kohdalla järkevää. – Mutta jos en yritä, ei tuloksiakaan tule, Lari tietää.

”

– Totta kai välillä on harmaitakin päiviä, mutta niistä pääsee aina yli. Omasta asenteesta kaikki lähtee, hän painottaa. â Ikävalkot saavat jaksoittain kotiin lainaksi PowerPlatekokovartalovibraatiolaitteen, jonka päällä tehdyt harjoitusliikkeet tehostavat Larin lihasvoimaharjoittelua.

Vaativaa hommaa Liikuntavammasta johtuen Larilla on liian herkästi aktivoituvat alaraajojen koukistusliikettä tuottavat lihakset. Siksi ojennuspuolen lihaksiin tarvittaisiin hyvä lihasvoima, jotta Lari pystyy ojentautumaan seisoma-asentoon ja liikkumaan kävelyn apuvälineeseen tukeutuen kävellen. Kotikuntoutusta on sen vuoksi tehostettu jaksoittain niin, että Lari on saanut kotona polven koukistajalihaksiin sähköstimulaatiohoitoa, joka annetaan sellaisella taajuudella, että se rentouttaa liian aktiivisia lihaksia. Sähköhoitolaite lainataan kotiin, ja hoito on ohjattu niin, että Satu-äiti pystyy sen toteuttamaan. Hoidon vaikuttavuutta arvioidaan aina ennen ja jälkeen sähköjakson Uudessa lastensairaalassa tehtävillä liikeratamittauksilla. Niissä nähdään, onko koukistajalihaksia helpompi venyttää suoremmaksi kuin ennen jaksoa. Ikävalkot saavat jaksoittain kotiin lainaksi myös PowerPlate-kokovartalovibraatiolaitteen, jonka päällä tehdyt harjoitusliikkeet tehostavat lihasvoimaharjoittelua. Larilla on harjoitusohjelma, millä harjoitellaan erityisesti lonkan ja polven ojentajalihaksia ja vartalon hallintaa, jotta ojentautuminen seisoma-asentoon tulisi helpommaksi. Myös näiden PowerPlate-harjoitteiden vaikuttavuutta arvioidaan lihasvoimamittauksin ja toiminnallisin testein kontrollikäynneillä Uudessa lastensairaalassa. Koko ajan Ikävalkoilla on kotona sekä seisomaettä kävelyteline ja parit erilaiset, Larille Uudessa lastensairaalassa mittojen mukaan tehdyt jalkatuet, joista suoristuskipsiä pidetään päivällä ja yölastaa nimensä mukaisesti yöllä. – Tavoitteena on saada lihakset venymään samaa tahtia kun luut kasvavat. Se on vaativaa hommaa, mutta hyvin olemme ainakin toistaiseksi selvinneet, Satu myhäilee. – Niin, minua ei ole vielä kertaakaan tarvinnut operoida, jos ei oteta lukuun sitä heti syntymäni jälkeen tehtyä keuhkoverenkierron kääntöä, Lari huomauttaa. – Jotkut lääkäritkin alkavat ensitöikseen automaattisesti etsiä jaloistani leikkausarpia. Mutta ei niitä ole. Ykkösidolina Elastinen Ikävalkot ovat nyt asuneet Hyvinkäällä lähes kymmenen vuotta. Lari pärjää koulussa lukuaineissa ihan mukavasti. Kuvaamataidon suhteen on hieman takkuisempaa. – En ole mikään Leonardo da Vinci, eikä motivaationikaan kuvaamataidon suhteen ole välttämättä ihan kohdillaan. Olen ehkä enemmän artisti kuin kuvataiteilija, Lari luonnehtii. Hän toteuttaa itseään mieluiten musiikilla. – Musiikkitunnit ovatkin koulussa parasta. Ääneni taipuu muun muassa tangoon, lattareihin ja rap-musiikkiin. Idoleitani ovat esimerkiksi Jorma Kääriäinen, Tuure Kilpeläinen ja kaikkein suurimpana Elastinen.

www.kummit.ﬁ • Selviytymistarina

Elastinen eli Kimmo Laiho sattuu olemaan Lastenklinikoiden Kummien hallituksen jäsen. – Olemme tavanneet Kimmon kanssa kolmesti hänen keikkojensa jälkeen. Todella lojaali ihminen, Lari kehuu ykkösidoliaan ja ”musiikkialan ystäväänsä”, joka vastikään jälleen kerran esiintyi Elämä

á Satu Ikävalko on Lari-poikansa äiti, omaishoitaja ja valmentaja.

Elastinen on Larin suuri idoli. ”Elan” Supervoimiikappale kajahtaa Larin laulamana komeasti.

Lapselle -konsertissa. Niissä Lari ei ole koskaan ollut paikan päällä. – Olen enemmän klubi-, konserttisali- ja festivaalikävijä. Isoissa areenakonserteissa ei ole pyörätuolin kanssa kovin helppoa, Lari tietää. Marraskuussa hän on menossa Hämeenlinnaan Verkatehtaalle Elastisen konserttisalikiertuetta katsomaan ja kuuntelemaan. – Minulla on jo Kimmon nimmari ja yhteiskuvat otettu, mutta vielä puuttuu duetto lavalla, Lari antaa Lastenklinikoiden Kummeille vinkin syksyn 2020 Elämä Lapselle -konserttia silmällä pitäen. ”Rennommat jalat, rennompi mieli” Lari Ikävalkon unelmana on elättää itsensä artistina. Mutta jos se reitti ei avaudu, hänellä on varasuunnitelmia. – Merkonomiksi tai datanomiksi. Lukioon en ole menossa, Lari sanoo. – Paitsi jos neurologilta tulee lukioon menoa puoltava lausunto, pitää vielä miettiä, Satu-äiti täsmentää. Musiikin ja elektronisen urheilun lisäksi Larin intohimo on penkkiurheilu, eritoten jalkapallo ja jääkiekko. – Ei meillä mitään maksukanavia ole, koska pelit tulevat yleensä niin myöhään, eikä aika oikein muutenkaan riitä, Lari toteaa. – CP-lapsi tarvitsee enemmän unta kuin ihmiset keskimäärin, Satu Ikävalko huomauttaa. – Larin spastisuudessa huomaa aamulla heti eron, jos unet ovat jääneet liian vähiin. – Rennommat jalat, rennompi mieli, Lari itse kiteyttää. ● Selviytymistarina • www.kummit.ﬁ

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

www.kummit.ﬁ • Pieni hetki

Uusi lastensairaala 21.8.2019 klo 11.50 Kummi-keskiviikkona sairaalavierailulla kävivät myös Lastenklinikoiden Kummien ”ikikummit” Teemu ja Sirpa Selänne. Osastokäynnillä he yllättivät Teresa Haatajan ja tämän vanhemmat. Kuva: Jaana Roos

Pieni hetki • www.kummit.ﬁ

KUMMIT GOLF

Hirsala Golﬁn kentällä pelattu hyväntekeväisyysgolf oli rento ja hyväntuulinen tapahtuma, jota myös säät suosivat. Kuvassa Teemu Selänteen joukkue 3 StepIt 1.

TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVAT JOHANNES VÄHÄTALO / GOLF GAMEBOOK JA LAURA KOLJONEN

KONKARI-GOLFAAJIA JA ALOITTELIJOITA Kirkkonummella sijaitseva Hirsala Golf tarjosi Kummeille kenttänsä ja klubitalonsa, kun hyväntekeväisyysgolfaajat valtasivat viheriön. UMMIEN PERINTEINEN yrityksille suunnattu hyväntekeväisyyskilpailu Kummit Golf keräsi jälleen Hirsala Golﬁn kentän täyteen innokkaita golfareita. Vuodesta 2008 asti järjestettyä Kummit Golﬁa on

Kaarina Suonperä on tuttu näky viheriöllä.

aina sää suosinut ja niin tälläkin kertaa. Golfaajat saivat nauttia auringonpaisteesta ja tuulettomasta päivästä. Lounaan, pelin ohjeistuksen ja potilasperheiden esittelyiden jälkeen kilpailijat vaihtoivat pelivermeet niskaan ja suuntasivat kentälle. Jokaisessa yritysjoukkueessa oli kummikapteeni. Hirsalan yli kuusi kilometriä pitkä kenttä tarjosi urheilua koko päiväksi. Kentän varrelle oli myös suunniteltu erillistä ohjelmaa, kuten taiteilija Netta Tiitisen puttauspiste. Golfaajat saivat myös nauttia Tapiola Sinfoniettan livemusiikista. Kummit Golﬁssa ei pelitaito ole se tärkein asia. Tälläkin kertaa kentällä nähtiin niin golf-konkareita kuin aloittelijoitakin. – Olen elämässäni pelannut golﬁa tasan kaksi kertaa, kommentoi muusikko Leo Stillman viheriöltä. Pelin ja saunan jälkeen oli vuorossa päivällinen ja palkintojenjako sekä tietenkin arpajaiset ja huutokauppa. Päivän hurja 50 000 euron tuotto meni kokonaisuudessaan Kummeille. Ilta huipentui Miran ja Empun keikkaan. ● Iso kiitos päivästä kummikapteeneille!

Kiitos tuhannesti: Sirpa ja Teemu Selänne, Leo Stillman, Anna-Liisa Tilus, Elastinen, Minea Blomqvist, Taru Valkeapää, Janne Virtanen, Virve Rosti, Jari Isometsä, Kaarina Suonperä, Pete Seppälä, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Mikko Leppilampi, Aarni Kuorikoski sekä Jukka Kohonen. 20

www.kummit.ﬁ • Kummit Golf

Lastenklinikoiden Kummit kiittää onnistuneesta päivästä seuraavia tahoja: Tallink Silja, Hirsala Golf, GameBook, Delhome, Diswest, Tapiola Sinfonietta, Sony Finland, Laatukoru, Netta Tiitinen, GoGolf, Pernod Ricard Finland, Greenmakers, Cloetta, HIFK, Marko Keränen sekä Suomen Ilotulitus. Jari Isometsän kipparoima Lifemed-joukkue vei Kummit Golﬁn voiton. Joukkueeseen kuuluivat Isometsän lisäksi Jukka Utriainen, Timo Eskeli ja Marko Linnala.

Kiitos myös uuden kiertopalkinnon lahjoittajalle, Tallinnassa sijaitsevan Graanul Invest AS:n pääomistajalle Anders Andersonille, joka myös osallistui kilpailuun. Palkinnon suunnittelija ja tekijä on Jüri Mildeberg.

Tulokset: Texas scramble neljän hengen joukkueilla 10 tasoituksella. 1. SIJA: Lifemed kapteeninaan Jari Isometsä 2. SIJA: Tallink Silja kapteeninaan Minea Blomqvist 3. SIJA: Laatukoru kapteeninaan Sirpa Selänne

Räppäri Elastisen joukkueeseen kuuluivat JVG:n Jare ja VilleGalle sekä Mikael Gabriel.

á Sirpa Selänteen luotsaama Laatukoru-tiimi pääsi mitalisijoille!

Potilasperheistä paikalla olivat Satu Manninen sekä Heidi Forsell ja Veea-tyttö, joka tutustui Hirsalaan konttaamalla.

á Kummit Golﬁssa nähtiin myös komeita päähineitä. Kummit Golf • www.kummit.ﬁ

MYYNTI TEKEE HYVÄÄ TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Miten klousata kauppa, jos ei varsinaisesti myy mitään?” Uudenlainen Myynti tekee hyvää -tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää omalle osaamiselle sekä pienille potilaille. Tapahtuma järjestetään 24. lokakuuta Helsingissä. OI, TÄLLÄ KERTAA MÄ EN MYY SULLE MITÄÄN. Sehän on älytön lause myyjän suusta, mutta myös yllätyksellinen. Siksi se toimii, intoilee Mika D. Rubanovitsch. Myyntivalmentaja Ruba Rubanovitsch vetää tapahtuman koulutusosion, jossa keskitytään asiakkuuksien hoitoon ja asiakassuhteen ylläpitämiseen. Aamupäivän ajan, koulutusosioiden välissä helsinkiläisravintola Apolloon kerääntyneet osallistujat kon-

Mika D. Rubanovitsch valmentaa tapahtuman myyntitiimejä.

Apollo Live Club • Mannerheimintie 16

HYVIÄ TEKOJA OMAN OSAAMISEN SEKÄ PIENTEN POTILAIDEN HYVÄKSI.

taktoivat asiakkaitaan ja kysyvät, kiinnostaisiko heidän yritystään lähteä mukaan pieneen hyväntekeväisyystempaukseen. Ruba sanoo, että ensimmäinen haaste on väline, jolla asiakkaaseen otetaan yhteys. – Puhelin on nykyään hankala kanava. Ihmiset eivät enää hirveästi soittele, kun on tullut niin paljon muita välineitä. Asiakkaan aikaa pitää kunnioittaa menemällä nopeasti asiaan. Ruba kuitenkin uskoo, että tulosta syntyy. Se vaatii vain vähän uudelleen ajattelua. – Myymiseen on perinteisesti liitetty kovat arvot, mutta nyt tilanne on toisin päin. Toinen pähkäiltävä asia on, miten klousataan kauppa, jos ei varsinaisesti myydä mitään. Näissä asioissa aion auttaa tiimejä. Paikan päällä tapahtumassa taustatukea ovat antamassa myös Elastinen, Sami Hedberg ja Vappu Pimiä. Heidän roolinsa on inspiroida osallistujia tavoitteiden saavuttamisessa ja luovuudessa. Asiakasta ei taklata Myyjät eivät yleensä lannistu ensimmäisestä ei-sanasta. Ruba sanoo, että tällä kertaa liika sinnikkyys ei ole hyve. – On hyvä pitää mielessä, että asiakkaita ei olla taklaamassa. Jos ensin sanoo, ettei ole myymässä mitään ja asiakas kieltäytyy, sitten pitää kunnioittaa sitä ensimmäistä ei:tä. Kiitetään ajasta ja soitetaan seuraavalle kontaktille. Ruba toivoo, että työnteon ohessa myyntitapahtumassa pidettäisiin hauskaa sekä asiakkaiden että myyntiporukan kesken. ● Myynti tekee hyvää 24.10.2019 Apollo Live Club, Helsinki kummit.fi/myyntitekeehyvää

www.kummit.ﬁ • Myynti tekee hyvää

KUMMIKESKIVIIKKO

á Kummikeskiviikkoon osallistujat vasemmalta oikealla: Veera Selänne, Atte Ranta, Sirpa Selänne, Teemu Selänne, Risto Leppänen, Reeta Huotarinen, Jaana Roos sekä Emil Korkiakoski.

Kun taikuri temppunsa paljasti

Ada ei kertonut Teemu-nallelle, mitä taikuri hänelle paljasti. â Teemu ja Teemu tapasivat aulassa ja hässäkkä oli valmis.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Kummikeskiviikko Helsingin Uudessa lastensairaalassa ilahdutti pikkupotilaita Younghearted-yhtyeen musiikilla sekä taikuri Risto Leppäsen lähitaikuudella. Ja sitten oli vielä pari yllätysvierasta... – NYT, KUN MÄ VEDÄN tämän liinan täältä, niin sehän onkin vaihtanut väriä, ihmetteli taikuri Risto Leppänen. Lopulta hän kertoi taikatempun kohteena olleelle Adalle, miten temppu tehdään. – Nyt voit tehdä tempun kavereillesi, Risto sanoi ja antoi taikatarvikkeet mukaan. Elokuussa Uudessa lastensairaalassa oli Leppäsen kanssa vierailulla myös pop-yhtye Younghearted, jonka kaunis musiikki kantautui muihinkin kerroksiin. Eniten säpinää aulaan kuitenkin tuli, kun ovista ilmestyivät iki-Kummit Teemu ja Sirpa Selänne. ●

á Waldemar osoittautui Teemu-nalle -faniksi.

Kummikeskiviikko • www.kummit.ﬁ

KYS-TUTUSTUMISKÄYNTI

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Tässä juttusarjassa tutustutaan Suomen yliopistollisten sairaaloiden lasten ja nuorten klinikoihin.

” Tarkoituksena on, että lapsella olisi sairaalassa mahdollisimman hyvä olla” Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan lapsipotilaita isolta alueelta: Jyväskylästä, Mikkelistä, Joensuusta, Savonlinnasta ja Pohjois-Savosta. Kävimme tutustumassa klinikkaan. ITÄ TARKOITTAA, kun lapsi on sairaalassa? Mikä silloin on tärkeää? Hoito, totta kai. Mutta myös niin sanotut ulkohoidolliset asiat. Kysin Vastasyntyneiden teho-osaston keskellä on eräänlainen olohuone. Ison ja viihtyisän tilan nurkassa on leikkitila, erillisessä huoneessa on pesukone sekä pieni keittiö, jossa voi lämmittää ruokaa ja keittää kahvia. Sohvalla istuu pariskunta, joka ei tunnu näkevän mitään muuta kuin vauvansa. Hannaleenan ja Tuomon kuusiviikkoinen tyttövauva on ollut teho-osastolla kuukauden. Nyt vauva on jo voimistunut ja juo maitoa silmät puoliummessa. Kotona odottavat pariskunnan 6-, 7- ja 10-vuotiaat lapset. He ovat vierailleet sairaalassa ja huoneen leikkinurkkaus on tullut tutuksi. Sairaalassa hoidettavana on sairas lapsi, mutta asiakkaana koko perhe.

Äideille maidon resepti – Kys on Suomen ensimmäinen yliopistosairaala, jossa koko osaston perhehuonemalli otettiin käyttöön, kertoo Vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri Ulla Sankilampi. Sankilampi esittelee neljä ja puoli vuotta sitten valmistunutta teho-osastoa. Osasto näyttää edelleen uudelta. Viihtyvyyttä on lisätty muun muassa ripustamalla seinille valokuvataidetta. Teho-osastolla äidit ovat yleensä paikalla koko vuorokauden, joten heidät on päätetty ottaa mukaan lapsensa hoitoon. Sankilampi sanoo, että suurin osa pienistä keskosista saa oman äidin maitoa, mutta sitä joudutaan jonkin verran rikastamaan, jotta ravinto olisi mahdollisimman optimaalista. 24

www.kummit.ﬁ • Kys-tutustumiskäynti

á Vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri Ulla Sankilampi kertoo, että myös äidit otetaan mukaan teholla olevien vauvojen hoitoon. ß Äidinmaidon analysaattorilla pystytään selvittämään äidinmaidon energia-, rasva- ja valkuaisainepitoisuus.

15-vuotias Sohvi on tullut lastenosastolle lukkopolven takia. Aika on kulunut muun muassa sängyllä makoillessa, televisiota katsellessa ja kännykkää selaillessa.

á Diabeteslääkäri Antti Saari ja diabeteshoitaja Mari Tuovinen ovat olleet mukana suunnittelemassa Kysissä pilotoitua ja käyttöön otettua diabeteksen hoitopolkua. Diabetestalo löytyy Terveyskylä-sivuston alta.

– Niinpä annamme äideille reseptin, jolla he valmistavat maitoa omalle lapselleen. Tuolla masiinalla tutkimme kunkin äidin maidon ravinnepitoisuuden, Sankilampi sanoo ja osoittaa kalliilta espressokoneelta näyttävää vehjettä. Laite on äidinmaidon analysaattori, ja sillä pystytään selvittämään äidinmaidon energia-, rasva- ja valkuaisainepitoisuus. Parinkymmenen tuhannen euron arvoinen analysaattori on yksi Kummien varoilla hankituista tehoosaston laitteista. – Useimmissa sairaaloissa sairaalahenkilökunta tekee rikastamisen, mutta täällä äidit opetetaan tekemään se itse ohjeittemme mukaisesti, Sankilampi jatkaa. Teho-osastolla pienen vauvansa kanssa aikaa viettää myös jyväskyläläinen Katja. Katjan huoneessa on keskoskaappi ja kaapissa tuhisee pieni ihminen. Vauvan ja letkujen seassa pilkottaa myös pinkki lonkero, josta Katjan tytöllä on tiukka ote. Katja tuli sairaalaan kuusi päivää sitten. Perheen toinen lapsi syntyi etuajassa: raskausviikolla 29 ja 4 päivää. Katja näki synnytyksessä Jyväskylässä tytöstä vain vilauksen. Kunnolla hän näki lapsensa vasta vuorokauden kuluttua, kun matkusti itsekin Kysiin. – Tosi hyvin on mennyt, hän sanoo ja hymyilee. Katja on osallistunut hoitoon. Hän on pumpannut rintamaitoa, ja maito on annettu tyttärelle syöttöletkua pitkin. Lisäksi Katja on antanut vauvalle kenguruhoitoa eli pitänyt tätä paljasta ihoaan vasten. – On uskomatonta, miten se rauhoittaa tyttöä. Sydämen syke laskee heti. Katjan huoneessa on kaksi ylimääräistä sänkyä. Mies ja toinen lapsi saapuvat Kysiin seuraavana päivänä ja koko perhe majoittuu samassa huoneessa. Huomenna isoveli näkee perheen uuden tulokkaan ensimmäistä kertaa.

á Jyväskyläläinen Katja hoivaa etuajassa syntynyttä kuopustaan.

– Toki videopuheluita on jo otettu, Katja sanoo, mutta eihän se nyt ole ollenkaan sama asia. Jos kaikki menee niin kuin pitää, perhe pääsee takaisin Jyväskylään 6–7 viikon kuluttua. Tilanteiden ennakointia Vastasyntyneiden teho-osaston lisäksi Kysin lasten ja nuorten klinikkaan kuuluu lastentautien poliklinikka, lasten veri- ja syöpätaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria, perinnöllisyyslääketiede sekä lasten ja nuorten osasto. Viiden minuutin matkan päässä Kysin muusta sairaala-alueesta, Alavan sairaalassa, sijaitsevat lastenpsykiatrian yksiköt: poliklinikka ja intensiivinen avohoito, akuuttiosasto, tutkimus- ja hoito-osasto sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö.

Kys-tutustumiskäynti • www.kummit.ﬁ

á Tavaroita ei saa rikkoa, sohvilla ei pompita. Alavan sairaalassa säännöt ovat kaikkien nähtävillä.

á Osastonhoitaja Tiina Väänänen ja sairaanhoitaja Anssi Asikainen työskentelevät Kysin Lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osastolla.

á Lasten ja nuorten osaston leikkialue on varhaiskasvatuksen opettajan Heli Woutersin valtakuntaa.

Lastenpsykiatrian tutkimus- ja hoito-osastolla on 14 lasta, joista vanhimmat ovat 13-vuotiaita. Osastojakso kestää keskimäärin 6–8 viikkoa. Nyt osastolla on leikit meneillään ja vauhti päällä. Naurua ja huutoa kuuluu ympäriinsä. Osastonhoitaja Tiina Väänänen ja sairaanhoitaja Anssi Asikainen kertovat, että suurella osalla potilaista on pulmia tunnesäätelyssä ja toiminnanohjauksessa. Siksi osastolla on yksi asia ylitse muiden: tilanteiden ennakointi. – Tilanteita pyritään suunnittelemaan hyvin etukäteen. Leikin tunnelma saattaa silti muuttua sekunneissa, sanoo Tiina Väänänen. Arki osastolla on hyvin strukturoitua. Ruokailut, koulunkäynti, ulkoilut – näitä ja monia muita tilanteita ennakoidaan erilaisilla päiväohjelmilla ja kuvakorteilla sekä hoitajien vahvalla tuella. Anssi Asikainen toivoo, että tietotekniikka tulisi näiden lasten avuksi: 26

www.kummit.ﬁ • Kys-tutustumiskäynti

– Parasta olisi, jos olisi olemassa sellainen sovellus, jossa olisi lapselle päiväohjelma. Hän painaisi suoritettu-nappulaa ja saisi vaikkapa jonkin kuvapalkinnon. Se kannustaisi ihan eri tavalla kuin kysely siitä, etkö ole vieläkään tehnyt sitä ja tätä. Ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille Monella Kysin osastoista näkyy panostaminen viihtyvyyteen. Esimerkiksi lasten ja nuorten osaston leikkialueelta löytyy tuttuja hahmoja: ryhmä hauta, barbeja, my little ponyja, lautapelejä, pleikkareita. Jokaiselle pitäisi löytyä jotakin, sillä osastolla olevien lasten ikähaitari on vauvasta teiniin. Osastolla työskentelee askartelunohjaaja MaijaRiitta Pelkonen sekä varhaiskasvatuksen opettaja Heli Wouters. – Toivomme, että lapsille sairaalassa olo olisi myönteinen kokemus. Se edesauttaa toipumista ja helpottaa sairaalaan tuloa seuraavallakin kerralla, Maija-Riitta Pelkonen sanoo. Toinen osasto, jolla on panostettu sekä lasten että vanhempien viihtyvyyteen, on lasten veri- ja syöpätautien osasto, jolla toimii myös hematologian poliklinikka. Osastolla on rummut, lastenkeittiö, kuntopyörä, kiva terassi ja tietenkin leluja ja pelejä. Osastolla on myös toimintaa vanhemmille. Sylvan kautta työskentelevä taiteilija Eeva Möl-

á Taiteilija Eeva Mölkäsen teokset piristävät sairaalan seiniä.

Jatkuva tuki on sairaalalle tärkeää ASTEN JA NUORTEN KLINIKKA on iso yksikkö Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, ja siellä hoidetaan lapsipotilaita suurelta alueelta. – Potilaita tulee sopimuksen mukaan Jyväskylästä, Mikkelistä, Joensuusta, Savonlinnasta ja Pohjois-Savon alueelta, sanoo ylilääkäri Pekka Riikonen. Riikonen on työskennellyt Kysin Lasten ja nuorten klinikan osaamiskeskusjohtajana vuodesta 2011. Sitä ennen hän on hoitanut syöpälapsipotilaita yli 20 vuotta. Riikosen johtamassa yksikössä on kolme somaattista vuodeosastoa: lasten veri- ja syöpätautien osasto, lasten ja nuorten osasto, joka toimii päivystysosastona ja lastenkirurgisena yhdysosastona, sekä vastasyntyneiden teho-osasto. Lastenpsykiatrialla on akuuttiosasto ja tutkimusosasto. Näiden lisäksi ovat lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatriset poliklinikat. Henkilökuntaa klinikalla on yhteensä 350, joista 70 on lääkäreitä. Kys on yksi viidestä yliopistollisesta sairaalasta, jolle Kummit ohjaa varojaan – Kummit on ollut meille vuosikausia merkittävin ja pitkäaikaisin lahjoittaja. Meille tulee myös lahjoituksia yksityishenkilöiltä, mutta Kummien tuki eroaa niistä siten, että se on pitkäaikaista ja jatkuvaa.

Kummien rahaa sekä laitteisiin että koulutukseen Riikonen sanoo, että lastenosastoille tarvitaan paljon sellaista, mitä ei tarvita aikuistenosastoilla. – Osa lapsista on täällä jopa kuukausia. Tarkoituksena on, että lapsella olisi sairaalassa mahdollisimman hyvä olla. Siksi sairaalaan tulee lasten lehtiä, televisiossa on lastenkanavia, leikkihuoneissa pelejä ja tabletteja sekä sairaalakoulua käyville lapsille tietokoneita. Sen lisäksi lastenosastojen väreihin ja sisustukseen on panostettu. Kummit lahjoittaa Kysiin vuosittain noin 80 000 euroa. – Toki summa vaihtelee. Esimerkiksi, kun vastasyntyneiden teho-osasto muutti uusiin tiloihin muutama vuosi sitten ja osastoa varusteltiin, Kummit lahjoitti sinne enemmän.

känen ohjaa kuvataidetoimintahetkiä lapsille kerran viikossa ja vanhemmille noin kerran kuussa. – Vanhemmille järjestetty toiminta on kyllä enemmänkin sellainen luova kahvihetki, jossa ohjaan tekemistä ja jossa on tarjolla pieniä herkkuja, Eeva sanoo. Eevan tekemää taidetta on esillä sairaalan seinillä. Viime kesänä hän maalasi käytävän seinät täyteen erilaisia hahmoja. – Uppouduin työhön kuukauden ajan ihan täysin. Kun hoitajilta loppui vuoro, he kysyivät, vieläkö

Lasten ja nuorten klinikan osaamiskeskusjohtaja, ylilääkäri Pekka Riikonen on istunut myös Kummien hallituksessa.

Riikonen on myös ilahtunut siitä, että Kummien varoja voi kohdentaa laitteiden lisäksi erilaisten projektien käynnistämiseen. Kysissä varoilla koulutetaan piakkoin käynnistyvän syömishäiriöpoliklinikan henkilökunta. – Moniammatillista koulutusta on tarvittu paljon, kun tiimiin kuuluu parikymmentä henkilöä. Olemme saaneet hankittua kouluttajat tänne Kuopioon, jolloin koko tiimi saa koulutuksen kerralla. Sairaalabudjetissa ei olisi ollut siihen varaa. Riikonen on istunut myös Kummien hallituksessa. Hän sanoo nelivuotiskauden olleen avartava. – Oli mukava huomata, miten eri sairaaloiden tarpeita huomioidaan. Hallituksessa pääsin myös näkemään, miten tarkasti lahjoitusten alkuperä selvitetään ●

olet täällä. Mutta tyhjällä käytävällä oli todella rentouttavaa maalata. Hiljaisessa sairaalassa maalasin ja mietin, miten nämä kuvat ilahduttavat muita. ● Lastenklinikoiden Kummien rahallinen tuki Kuopion yliopistolliselle sairaalalle mahdollistaa niin laite-, materiaali- kuin välinehankintoja. Tämän lisäksi Kummit järjestää kummivieraita sairaalaan sekä virkistysmahdollisuuksia potilasperheille.

Kys-tutustumiskäynti • www.kummit.ﬁ

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia. ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ●

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520. Kummit antaa testamenttilahjoittajille lakiapua testamentin laadinnassa. 28

www.kummit.ﬁ • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen. Aira

Mitä tulee ottaa huomioon? kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

•• •• •• •• •

Todistajat: Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina. Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin. Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen. Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden. Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa. Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia. Kaarina

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin. Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Testamenttiopas • www.kummit.ﬁ

VIRKISTYSPÄIVÄ

Osalle äideistä suppailu oli entuudestaan tuttua. Sää oli suppailuun erinomainen: ei liian kuuma, mutta ei myöskään sateinen tai tuulinen.

Puujooga avasi selkärankaa ja syvensi luontosuhdetta.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

PUUJOOGAA JA SUOLAHUONE Pääkaupunkiseudun alueen pikkupotilaiden äidit saivat kaikki aistit rentouttavan päivän Kirkkonummen kylpylähotelli Långvikissä.

IKÄ ON OLLUT SINUN paras metsämuistosi, kysyy Metsämieli-ohjaaja Inu Pelli viideltä naiselta. Naiset ovat tulleet Kirkkonummen Långvikiin pääkaupunkiseudun alueen äitien hemmottelupäivään. Aamiaisen jälkeen ei olla jääty lekottelemaan, vaan ohjelmassa on ollut metsään meno. Ja aluksi pitää siis kertoa parille paras metsämuisto. Sellaista ei ole vaikea keksiä – kaikilla on metsämuistoja, useimmat hyviä.

M 30

www.kummit.ﬁ • Virkistyspäivä

Presidentti Kekkosen kuva Långvikin allasosastolla teki olosta jotenkin... juhlavan.

Metsässä samoilu tekee tehtävänsä: ajantaju katoaa ja olo on rauhallinen. – Siis mitä, ollaanko me oltu täällä jo kaksi ja puoli tuntia? kysyy eräs äiti. Ohjaaja Inua naurattaa. – Jo 20 minuuttia metsässä laskee stressihormoneja, hän kertoo. Inu myös muistuttaa, että ihan lyhyetkin luontopyrähdykset tekevät tehtävänsä. Jos arki on kovin kiireistä,

á Altaan poreet maistuivat suppailun jälkeen. Monen tunnin kylpemisen ja saunomisen jälkeen iho muistuttikin rusinaa.

ã Metsämieliohjaaja Inu Pelli (vas.) ja joogaohjaaja Mikaela Vuorisalmi muistuttivat luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta.

ß Kasvonaamiot herättivät hilpeyttä.

à 20 Knotsin Petri ja Auli Mikkonen opastivat suppailun maailmaan. Ensin piti vakuuttaa, että suppilauta on vahvaa tekoa, sen jälkeen houkutella äitejä pois vedestä.

ei kannata ottaa lisästressiä siitä, ettei ehdi lähteä kolmeksi päiväksi samoilemaan. Metsässä kulkemisen jälkeen joogaohjaaja Mikaela Vuorisalmi Miki’s Yogasta jatkaa meren rannalla samalla teemalla: puujoogalla. Puujoogan asanat eivät ole vaikeita, mutta silti ne avaavat tehokkaasti selkärankaa. – Muistakaa rentouttaa kasvonne, Mikaela muistuttaa, kun tehdään keskittymistä vaativia liikkeitä. Joogan lopuksi on kiitollisuusharjoitus. Pitää luetella kymmenen asiaa, jotka ovat hyvin juuri nyt. Lounaan jälkeen alkaa vauhdikas osuus. 20 Knotsin Petri ja Auli Mikkonen kasaavat suppilautoja rantaan. Osalle äideistä laji on tuttu.

– Kannattaa lähteä kohti vastatuulta. Silloin paluu rantaan on helpompaa, Petri opastaa. – Kammoan vettä, eräs äiti ilmoittaa. Vartin päästä sama nainen suppailee merellä, kaukana rannasta. Rehkimisen jälkeen on suolahuoneen, infrapunasaunan ja poreammeen vuoro. Långvikin kylpylän rauhallinen miljöö kadottaa jälleen ajan. Illalla äidit nauttivat kolmen ruokalajin illallisen, jonka kruunaa huippupalvelu. Hotellihuoneisiin pitkille yöunille lähtee väsyneitä mutta rentoutuneita naisia. ● Lämmin kiitos kaikille päivän mahdollistajille:

Kokous- ja kylpylähotelli Långvik, Metsämieli, Miki’s Yoga sekä 20 Knots.

Virkistyspäivä • www.kummit.ﬁ

RISTEILY

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

JOKAINEN ARPA VOITTAA

Kummien pääyhteistyökumppanin Tallink Siljan sponsoroimalla Silja Europan Lastenristeilyllä nähtiin monta tuttua Kummi-kasvoa. Arpojen myynnin ja Onnenpyöräpyöritysten lomassa ehdittiin ottaa yhteiskuvia ja selﬁeitä. ILJA EUROPALLA JÄRJESTETTY 22 tunnin risteily keräsi taas laivan täyteen lapsiperheitä. Tallinnaan ja takaisin risteilleen laivan seiskakannella oli myös Lastenklinikoiden Kummien arpajaispiste, jonka tuotot ohjattiin suoraan Kummien hyväntekeväisyyspottiin. Eikä näissä arpajaisissa kenenkään käteen jäänyt tyhjä lappu. Jokainen arpa nimittäin voitti! Kahden päivän aikana arpajaispisteellä kävi kova kuhina, kun pääpalkinnot isoista Lego-paketeista hupparilliseen Teemu-nalleen houkuttelivat paikalle sekä lapsia että aikuisia.

www.kummit.ﬁ • Risteily

Paikalla Kummeista olivat Salkkari-tähdet Vivi Wahlström, Emma Nopanen ja Aaron Bojang sekä pidempään Kummien toiminnassa mukana olleet Saija Palin ja Taru Valkeapää. ● â Ja sitten hymyä. Kummien tehotiimi myi arpoja ja Onnenpyörä-pyörityksiä kahtena päivänä. Moni risteilyllä ollut halusi testata voittomahdollisuuksiaan molempina päivinä. Kuvassa vasemmalta oikealle: Saija Palin, Aaron Bojang, Susanna Laurila, Teemu-nalle, Emma Nopanen, Jaana Roos, Vivi Wahlström sekä Taru Valkeapää.

à Hyvällä yhteishengellä. Salatuista elämistä tuttu näyttelijä Vivi Wahlström yllättyi, miten avoimesti ihmiset tulivat juttelemaan. ”Kaikilla Kummeilla oli tosi hyvä yhteishenki. Erityisesti mieleen jäi eräs poika, joka voitti ison Lego-paketin ja oli riemuissaan. Minulla on yleensä tosi huono arpaonni, enkä koskaan voita mitään”, Vivi kommentoi.

Kiva kohtaamispaikka. Juontaja ja asuntomyyjä Saija Palin on tehnyt hyväntekeväisyyttä Kummien kautta jo vuosikausia. Lastenristeily on hänen mielestään toimiva paikka tehdä hyvää, sillä ihmiset ovat iloisella tuulella ja kohtaamiset ovat kivoja.

ß Ensimmäistä kertaa mukana. Salkkareista tuttu näyttelijä Emma Nopanen kertoi lukeneensa paljon Kummien toiminnasta, mutta nyt hän oli ensimmäistä kertaa tutustumassa käytännön työhön. ”Tulevaisuudessa on tarkoitus olla mukana enemmän”, Emma sanoi. å Lämmin ﬁilis. ”Parasta oli, kun sai sanoa jollekin lapselle, että onneksi olkoon – voitit juuri yhden pääpalkinnoista”, näyttelijä Aaron Bojang kertoi. Salkkari-näyttelijän mukaan lasten innostus myös tarttui. Lisäksi moni tuli juttelemaan kuulumisiaan ja kertomaan Salkkareiden suosikkijaksoistaan.

á Konkari vauhdissa. Juontaja Taru Valkeapää on ollut mukana Kummien toiminnassa kunnioitettavat 25 vuotta. Taru sanoi lähtevänsä mukaan aina, kun pyydetään. Naisen arpojenmyyntitahti herätti ihailua. ”Myin neljä sadan arvan rinkulaa”, Taru sanoi. Risteily • www.kummit.ﬁ

KUVA ATTE MÄLÄSKÄ

Eino ja

Aapeli

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Laiskan leipurin resepti

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 4- ja 1-vuotiaiden lasten äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta 1 ja 2 tekevät perheiden elämästä herkullisempaa ja rennompaa.

UN OPETIN KOULUSSA kotitaloutta, yksi tunti oli takuuhitti: sämpylätunti. Jauhojen mittaamisessa, taikinan sekoittamisessa ja pyöreiden nököjen muotoilemisessa on jotain rauhoittavaa. Toimii taikinaterapia aikuisillekin. Ruissämpylöiden leipominen on niin helppoa, että puuhaan kannattaa ryhtyä myös pienten lasten kanssa. Jo yksivuotias – ja nuorempikin – lumoutuu jauhojen tutkimisesta ja tahmaisista taikinasormista.

Resepti ei ole ihan tavallinen: sämpylät syntyvät vaivaamatta ja kohottamatta, sillä taikinan annetaan levätä yö kylmässä. Aamulla voit paistaa juuri niin monta sämpylää kuin haluat. Loppu taikina odottaa jääkaapissa seuraavaan leipomiskertaan. ●

30 min t 2 1 s u t o + koh 6 kk Loputtomat ruissämpylät

Helppojen sämpylöiden taikina valmistuu ilman vaivaamista.

”

12 kpl

7 dl kylmää vettä

”

8 dl vehnäjauhoja 4 dl ruisjauhoja 1 pss kuivahiivaa 2–3 tl suolaa u. Sekoita ainekset kulhossa. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Peitä kulho kelmulla ja laita yöksi jääkaappiin.

KUVAT: RIIKKA KANTINKOSKI

v. Nosta taikinasta kahden lusikan avulla haluamasi määrä pikkusämpylöitä pellille. Laita loppu taikina takaisin jääkaappiin. Ripota vehnäjauhoja sämpylöille ja napsaise saksilla ristiviilto koristeeksi. Sämpylöitä ei tarvitse kohottaa. w. Paista sämpylöitä 225-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes kuori on rapea.

VINKKI! Jos teet sämpylöitä myös vauvalle, ota osa taikinasta sivuun ennen suolan lisäämistä. Samasta padasta • www.kummit.ﬁ

UUSI TAPA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kysin syömishäiriöpoliklinikalla eri yksiköt tekevät yhteistyötä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa otetaan harppaus lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoidossa, kun syksyn aikana käynnistetään moniammatillinen syömishäiriöpoliklinikka. Tarkoituksena on yhtenäistää hoitoa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. ÄNÄ SYKSYNÄ Kysissä ollaan siirtymässä syömishäiriöiden hoidossa uudenlaiseen hoitomalliin. Ideana on, että eri yksiköiden ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä. Aiemmin syömishäiriöitä on Kysissä hoidettu sekä lasten endokrinologian poliklinikalla että lastenja nuorten psykiatrian puolella kussakin paikassa itsenäisesti ja omien aikataulujen puitteissa. – Hoito on ollut hyvin hajallaan, sanoo Pia Viik. Viik on lastenja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja toinen syömishäiriöpoliklinikan toimin-

T 38

www.kummit.ﬁ • Uusi tapa

taa kehittävistä lääkäreistä. Toinen on Viikin kollega, lasten endokrinologi ja lastenlääkäri Hanna Huopio. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa aletaan syksyn aikana hoitaa syömishäiriöön sairastuneita uudella tavalla. Millainen hoitomuoto on kyseessä? ”Aiemmin ongelmana on ollut syömishäiriöpotilaiden hoidon hajaantuminen eri yksiköihin. Yksiköt eivät ole toimineet yhteistyössä, vaan potilaille on varattu erilliset ajat esimerkiksi lasten poliklinikalle, ravitsemusterapeutille ja psykiatrian polikli-

Laihuushäiriöön sairastunut käyttäytyy itseään kohtaan vahingoittavalla tavalla. Ja mitä pidempään sairaus jatkuu, sitä ankarammin potilas rajoittaa syömistään ja kehittää sen ympärille erilaisia rutiineja. Tämä taas huonontaa paranemisennustetta. Siksi nopea hoitoon pääsy on niin tärkeää.

” nikalle. Nämä ajat ovat saattaneet olla merkittävästi eritahtisia, eli potilas on voinut joutua odottamaan ensikäyntiaikaa jollekin poliklinikalle jopa useamman kuukauden. Tällöin kyseisen hoidon osa-alue on laahannut. Esimerkkinä pitkistä viiveistä mainittakoon ravitsemusohjaus, jossa työntekijöitä on niukasti. Tämä on johtanut hoidon kannalta keskeisen ravitsemuskuntoutuksen aloittamisen viivästymiseen. Uudessa mallissa tavoitteena on hoidon nopea ja yhtäaikainen aloitus sekä hoidon seuranta lastenlääkärin, ravitsemusterapeutin ja psykiatrian työntekijöiden yhteistyönä.” Millaista hoito on ja keitä syömishäiriöpoliklinikalla hoidetaan? ”Uuden syömishäiriöpoliklinikan hoitoon ohjautuvat alle 16-vuotiaat laihuushäiriön diagnostiset kriteerit täyttävät potilaat. Muut syömishäiriöpotilaat ohjautuvat lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jossa heitä hoidetaan aiempien hoitokäytäntöjen mukaisesti. Syömishäiriöpoliklinikalla potilaiden tutkimus ja hoito pohjautuu Käypä hoito -suositukseen. Hoitomalleina tarjotaan ensisijaisesti perhepohjaista hoitoa sekä KBT-e -hoitoa. Viimeksi mainittu on kognitiiviseen terapiaan pohjautuvaa yksilöhoitoa, jossa myös vanhemmat ovat mukana, mutta eivät niin tiiviisti kuin perhepohjaisessa hoidossa. Lastenklinikoiden Kummien lahjoitus mahdollistaa henkilökunnan kouluttamisen näiden hoitomenetelmien käyttöön. Koulutusta annetaan valikoiduille lastenja nuorisopsykiatrian sekä lastenklinikan työntekijöille. Näin varmistamme vahvan ja laaja-alaisen osaamisen syömishäiriöpotilaiden hoitamiseksi sairauden eri vaiheissa.” Kuinka paljon henkilökuntaa näissä tiimeissä on? ”Syömishäiriöpoliklinikalla tässä alkuvaiheessa työskentelee osa-aikaisesti kolme sairaanhoitajaa, lastenja nuorisopsykiatri, kaksi lasten endokrinologia, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti sekä toimintaterapeutti. Hoitomenetelmiin koulutettuja henkilöitä tulee olemaan noin 40.” Onko malli monistettavissa muihin yliopistollisiin sairaaloihin? ”Uskon, että malli on hyvin sovellettavissa. Kysin malli noudattelee pääpiirteissään Husin syömishäiriöyksikön mallia. Se puolestaan pohjautuu Käypä hoito -suositukseen. Työskentelin vuoden 2017 Husin syömishäiriöyksikössä. Malli tuli siellä tutuksi, joten tuntui luontevalta soveltaa sitä myös tähän Kysin hankkeeseen. Meidän malli poikkeaa kuitenkin olennaisesti Husin mallista siinä, että lastenlääkärit ovat alusta alkaen mukana potilaan hoidossa.”

”

Miten syömishäiriöpoliklinikkaa on suunniteltu? ”Suunnittelutyötä on pääasiassa tehty yhdessä lastenklinikan sekä lastenja nuorisopsykiatrian klinikoiden kesken, mutta mukana on ollut myös muita toimijoita. Suunnittelupäivissä on ollut mukana noin 20 henkeä: lastenklinikalta lääkäreitä, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, lasten ja nuorten osaston hoitajia, psykiatrian puolen hoitajia sekä esimiehiä.” Onko syömishäiriöiden hoito muuttunut vuosien saatossa? ”Hoitomenetelmiä on kehitetty ja niitä on jonkin verran tutkittu lapsuus- ja nuoruusikäisillä, mutta tutkimustietoa on varsin vähän. Sitä mukaa, kun käsitys syömishäiriöiden syistä on muuttunut, on myöskin kehitetty uusia hoitomuotoja. Maudsleyn klinikalla Lontoossa kehitetty ja vuonna 1995 käyttöön otettu perheterapiaan pohjautuva perhepohjainen hoitomalli on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi alaikäisillä laihuushäiriöpotilailla. Myös kognitiiviseen terapiaan pohjautuva, syömishäiriöiden hoitoon suunnattu KBT-e vaikuttaa olevan tehokas hoitomuoto etenkin nuoruusikäisillä ja aikuispotilailla.” Miten vakava asia laihuushäiriö on? ”Tavallisin sairastumisikä on 12–14-vuotiaana. Laihuushäiriö on psykiatrinen sairaus, jossa keho on erityisessä vaarassa ja sairastuneen toimintakyky heikkenee merkittävästi. Se on psykiatrinen sairaus, johon liittyy myös merkittävästi kohonnut kuolemanriski. Laihuushäiriössä mieli sairastuu ja se johtaa nälkiintymistilaan. Elimistö on valtavassa stressitilassa, lihaksisto kuihtuu ja aivot ovat säästöliekillä, mistä aiheutuu muun muassa masennuksen kaltainen tila. Sairastunut käyttäytyy itseään kohtaan vahingoittavalla tavalla. Ja mitä pidempään sairaus jatkuu, sitä ankarammin potilas rajoittaa syömistään ja kehittää sen ympärille erilaisia rutiineja. Tämä taas huonontaa paranemisennustetta. Siksi nopea hoitoon pääsy on niin tärkeää.” ●

Kummit on lahjoittanut Kysin syömishäiriöhoidon kehittämiseen 17 500 euroa. Summalla hankitaan koulutusta Kysissä lapsuus- ja nuoruusikäisiä syömishäiriöpotilaita hoitaville työntekijöille.

Uusi tapa • www.kummit.ﬁ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT ATTE MÄLÄSKÄ JA KUMMIEN ARKISTO

INFOGRAFIIKKA JUHA PÖLLÄNEN

Tätä kaikkea oli Elämä Lapselle -konsertti vuonna 2019 Massiivinen hyväntekeväisyyskonsertti, Elämä Lapselle, on monen ihmisen ponnistuksen tulos. Vapaaehtoisten lisäksi kaikki artistit, esiintyjät ja juontajat antavat konserttiin oman, tärkeän työpanoksensa pro bonona eli maksutta. Lastenklinikoiden Kummit kiittää kaikkia vuosien varrella mukana olleita. Teidän avullanne on rakennettu upea konserttielämys!

100 esiintyjää

vuotta

Elämä Lapselle -konsertti vuosien varrella 1995

1996

1997

Lastenklinikoiden Kummien ensimmäinen hyväntekeväisyyskonsertti järjestettiin vuonna 1995 ja se oli nimeltään Puhdas Elämä Lapselle. 40

www.kummit.ﬁ • Elämä Lapselle

1998

1999

2000

Ensimmäinen konsertti järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla. Hartwall Arenalla konsertti nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Elämä Lapselle on järjestetty kahteen otteeseen myös Espoon Metro Areenalla sekä kertaalleen spin-oﬀina Turussa DBTLfestivaalin yhteydessä.

2001

2002

2003

Konsertti on televisioitu vuodesta 1995 lähtien. Tämän vuoden konserttietkot nähtiin Subilla tunti ennen kuin konsertti alkoi ja lähetys siirtyi tutusti Maikkarille.

2004

2005

2006

Elämä Lapselle -konkareita eli yli viisi kertaa esiintyneitä artisteja ovat muun muassa Elastinen, Robin Packalen, ABREU, Antti Tuisku, PMMP, JVG, Cheek ja Jenni Vartiainen.

tv-kanavaa

radiokanava

juontajaa

vapaaehtoista Lähteet: Kummit ry

2008

2009

2010

Vuosien varrella konsertissa on myös ollut isoja oheistuotehittejä, kuten Chiquita-ilmapallobanaanit ja EL Rock -rannekkeet. Samoin Elämä Lapselle -kokoelma-CD-levyt ovat menneet kuumille kiville.

2011

2012

2013

2014

Varsinaista Elämä Lapselle -huumaa on koettu, kun konsertissa on vieraillut kansainvälisiä tähtiä kuten Tokio Hotel ja Marcus & Martinus. Konsertin varhaisimpina vuosina lavalla on nähty myös muita kansainvälisiä tähtiä: Ace of Base, Westlife, Def Leppard, Ronan Keating, Mark Knopﬂer (Dire Straits) ja Europe.

2015

2016

2017

Tapahtuman nykyisen ilmeen on suunnitellut mainostoimisto SEK. Tapahtuman visuaalinen ilme on vaihtunut vuosien saatossa noin kymmenen kertaa.

2018

2019

Vuoden 2019 konsertti keräsi yhteensä 380 000 euroa pienten potilaiden hyväksi.

Elämä Lapselle • www.kummit.ﬁ

Juha Tapio odotteli omaa esiintymisvuoroaan.

Pinkku Pinsku meikkarin käsittelyssä.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT TEEMU KEMILÄ

a n n o u v ä n Tä t o k t e s ö my Oiva ja Valo Roposen, MiskaMH:n ja Marja Hintikan tentattavina.

ABREU:lla oli yksi illan hauskimmista esiintymisasuista.

www.kummit.ﬁ • Elämä Lapselle

Elämä Lapselle -konserttietkot vietettiin lavan takaisessa green roomissa, jonka menosta osa televisioitiin Subille.

Kaksoset Eino ja Aapeli olivat illan ilopillereitä.

VilleGalle ja Jare osallistuivat myös etkoille.

Esko Eerikäinen teki radio-ohjelmaa Novan popuplähetyspisteellä.

Yhteiskuvat Roni Bäckin kanssa olivat haluttuja.

Sanni oli yksi konsertin supertähdistä.

Tuure Boelius on tyylitaituri.

Bäkkärietkot nähtiin suorana Subilla klo 19–20 ennen kuin lähetys siirtyi MTV:lle.

Elämä Lapselle • www.kummit.ﬁ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT ATTE MÄLÄSKÄ, TEEMU KEMILÄ JA JONI WINSTEN/SAFELIGHT

ä k i M ow! sh Elämä Lapselle -konsertissa nähtiin tänä vuonna paljon uutta. Kahden tunnin lähetys Maikkarilla levittäytyi sisarkanava Subille tunniksi etkoja viettämään. Takahuoneen green roomissa pörräsi tubettajia ja muita tuttuja naamoja. Ja johonkin väliin käytäville mahtui vielä treenaamaan noin sata artistien mukana tullutta tanssijaa.

www.kummit.ﬁ • Elämä Lapselle

Krista Siegfridsin esittämä kappale Let it burn oli tunteikas.

Robin Packalen oli yksi illan odotetuimmista esiintyjistä. Hän esitti biisin I’ll be with you.

STEREO feat. Samu Haber esitti kappaleen Sä saat mut palasiksi.

”Huono puoli on, että lavalta pitää tulla pois”

ABREU:lla oli lavalla hyvä meininki. Biisinä Sytyn.

S Arttu Lindemanin Käty-biisissä riitti vauhtia.

UNRISE AVENUE -yhtyeen solisti Samu Haber laskeskelee olevansa mukana Elleissä kuudetta tai seitsemättä kertaa. Ensimmäinen kerta ei hevillä unohdu. – Se oli vuonna 2006 ja meiltä oli juuri ilmestynyt kappale nimeltään Fairytale Gone Bad, josta oli tullut valtava hitti. Yleisössä oli ihan huikea meininki ja biisin sanat osattiin ulkoa. Muistan miettineeni keskellä lavaa, ettei tällaista voi ollakaan, Samu muistelee. Konserteista on jäänyt mieleen myös lavamanageri Samppa. – Hän pystyi pitämään näpeissään kahden tunnin konsertin, jossa artisti vaihtui jokaisen biisin jälkeen. Se oli ihan käsittämätöntä. Samun mielestä Elämä Lapselle -konsertissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on meininki sekä konserttiin liittyvä kiva ja levollinen ﬁilis. – Huono puoli on se, että lavalta pitää tulla pois, Samu naureskelee. Mutta siinäkin on hyvä puoli: päivän aikana ehtii nähdä paljon muita artisteja. – Täähän on vähän niin kuin festarit meille esiintyjille. ●

Elämä Lapselle • www.kummit.ﬁ

Heidi Sohlberg toi konserttiin omat ja naapurin lapset.

”Konsertin merkitys on syventynyt omien lasten myötä”

Tukkansa siniseksi värjännyt Benjamin esiintyi Elleissä toistamiseen ja vakuutti jälleen yleisön.

Jukka Poika esiintyi konsertissa Elastisen kanssa.

NTINEN Miss Suomi ja aktiivinen kummi Heidi Sohlberg tuli konserttiin töihin, mutta otti muutaman lapsen mukaansa nauttimaan tunnelmasta ja esiintyjistä. – Neljä lasta otin mukaan. Kaksi oli omiani, Heidi sanoi. Heidi on tuttu näky monenlaisissa Kummien tapahtumissa. Hän sanoo raivaavansa kalenteristaan tilaa aina, kun soitto tulee. – Ehdottomasti. Kummien tekemän työn ja konsertin merkitys on vain syventynyt omien lasten myötä. Ja kun itse sairastuin rintasyöpään kolme vuotta sitten, tajusin, millaista sairaalassa on olla ja millaiset asiat siellä arkea helpottavat. Eihän sitä terveenä tule miettineeksi. Heidi juonsi konsertin pressitilaisuuden ja osallistui tvhaastatteluun, mutta ehti myös nauttia tapahtumasta. – Konsertissa on aina hyvä balanssi. Osa on herkkiä kappaleita, mutta löytyy myös nostattavia bilebiisejä. ●

Juha Tapio esitti suosikkikappaleen Päiväni ilman sinua.

Sanni ja Yksinäinen milleniaali.

www.kummit.ﬁ • Elämä Lapselle

Kummien hallituksen jäsenen ja pitkään toiminnassa mukana olleen Elastisen kone ei hyydy.

Suvi Teräsniskan upea ääni täytti koko Areenan, kun hän esitti kappaleen Ihmisen poika.

Tuure Boelius feat. Tea sai yleisön tanssimaan.

Marja Hintikka oli yksi konsertin juontajista.

”Vuoden koskettavin keikka”

EDIA-ALAN superammattilaiselle, Marja Hintikalle, konsertin juontaminen on kunnia-asia. – Täällä on aina jotenkin tosi tiivis ja kunnioittava tunnelma, Marja pohtii. Marjalla ja hänen puolisollaan Ile Uusivuorella on 2-, 4- ja 6-vuotiaat lapset. Marja kertoo, että kuten varmasti jokaiselle Helsingissä asuvalle pienten lasten vanhemmalle, myös hänelle Uusi lastensairaala ja sen henkilökunta ovat tulleet tutuiksi. – Viimeksi ongelmia tuli siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt lähteä kotiin. Ehkä se kertoo jotakin sairaalaviihtyvyydestä, että lapsi suuttuu, kun joutuu lähtemään pois sairaalasta, Marja sanoo ●

Seitsemättä peräkkäistä kertaa Elämä Lapselle -konsertissa esiintyneellä Isac Elliotilla oli lavalla iso liuta tanssijoita.

Elämä Lapselle • www.kummit.ﬁ

”Biisien vetäminen ei ole se pääasia”

SEIN Elämä Lapselle -konsertin lavalla nähty esiintyjäpari on JVG. Tänä vuonna kaksikko villitsi hitillään Ikuinen vappu. – Näissä konserteissa biisin vetäminen ei kuitenkaan ole se pääasia, vaan hyvän tekeminen ja se, että lapsille tulee hyvä ﬁilis, Jare sanoo. Ikuinen vappu on kappale, josta Jare ja VilleGalle saavat paljon fanipalautetta. Ja nimenomaan lapsilta. – Lasten vanhemmat lähettävät minulle jatkuvasti kännykällä kuvattuja videoita, joilla heidän lapsensa laulavat tätä biisiä. Videot ovat ihan mahtavia, VilleGalle sanoo ja kaivaa taskustaan kännykän. Videolla kaksi tyttöä hoilaa auton takapenkillä kertosäettä: Ikuinen vappu takapenkil jatkuu / Haluun tarunhohtoiseen / Ei enää duunii, painan puita uuniin / Syvemälle skutsiin meen... – Mitäköhän biisiä olen itse tuon ikäisenä laulanut…, VilleGalle jää pohtimaan ●

www.kummit.ﬁ • Elämä Lapselle

Moi moi, kiitos illasta! Roponen (vas.), MiskaMH, Marja Hintikka, Roni Bäck ja Pinkku Pinsku kiittävät.

Elämä Lapselle 11.9.2019 Hartwall Arena, Helsinki Kummit kiittää: Kummit kiittää: Laakkonen Silja Line Mediayhteistyökumppanit: Radio Nova / Bauer Media MTV Oy

Konserttilava oli upea!

Yleisö oli vielä upeampi!

Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski /Blue Media Oy Jasmi Kuusisto/MTV3 Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja/apulaisohjaaja Heidi Musakka Tekniikka Henri Honkaluoma/Bright Group Samppa Murtomäki/Samarbet Pade Parkkonen/Pade Oy Valosuunnittelu Mikko Linnavuori/Visual45 Eero Helle/Visual45 Mikko Laine/Visual45 Juontajat: Marja Hintikka Miska Haakana Mikael ”Roponen” Vuori Roni Bäck Pinja Sanaksenaho / Pinkku Pinsku

Toivottavasti nähdään ensi vuonna uudestaan.

Lisäksi kiitämme: Blue Media Oy Bright Finland Oy Mediahub Juha-Matti Valtonen Hartwall Arena Finnair N2 Grano Diesel Splay One Helsinki Graphics Blip Banzai Pade Oy Into-Digital Oy Dictum Kimmo Laiho Wemppa Koivumäki Artistit ja esiintyjät Inserttiperheet Lastenklinikat Vapaaehtoiset Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland Rähinä Records PMI Records

Elämä Lapselle • www.kummit.ﬁ

KUMMITILA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Oletko jo Kummitilassa?

Nyt on hyvän tekeminen helppoa! Kummit julkaisi Elämä Lapselle -konsertissa uuden hyvän tekemisen muodon – Kummitilan.

UMMITILA on nimensä mukaisesti paikka tai tila, jossa jokainen voi tehdä hyvää – juuri silloin kun itselle sopii ja juuri sen verran kuin kulloinkin kykenee. Kummitilan voivat laittaa päälle yksityishenkilöiden lisäksi yritykset ja organisaatiot, koulut ja yhteisöt, tavikset ja julkkikset. Kummitilan logiikan mukaan aktivismia voi olla yhtä lailla lahjoituksen tekeminen, tapahtuman järjestäminen, vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen tai lasten hyväksi urheileminen. Eli miten Kummitilassa on mahdollista toimia? Mieti ensin, millaisen aktivismi sopisi á Verkkosivuston Kummitilalle juuri sinulle. Kuulutko esimerkiksi johonVoit järjestää tutun porukan kanssa kirpteki IntoDigital yhteistyössä kin aktiiviseen harraste- tai kaveriporukputorin tai huutokaupan tai jonkin muun konseptin luoneen N2:n kanssa. tapahtuman, jonka tuotto ohjataan Kumkaan, joka voisi osallistua keräykseen? Tästä loistavana esimerkkinä on Facemeille. Tai kiinnostaako vapaaehtoistyö muiden Kummi-aktiibookissa toimiva Oulun Puskaradio -ryhmä, joka keräsi vien kanssa? Oulun yliopistolliseen sairaalaan yli 20 000 euroa ja lahjoitti summan Kummien kautta. Kummeilla on paikallisosastoja ympäri Suomen, ja jokaisen Tai haluatko järjestää tapahtuman? Sehän passaa! panos on tärkeä. Voit tulla yksin tai tuoda kaverisi mukaan.

www.kummit.ﬁ • Kummitila

Postitustalo – kaikilla mausteilla.

Kummitilan suunnittelussa mukana N2 UMMITILAA ei ole luotu yksin, vaan kuten idean henkeen kuuluu: yhdessä. Yksi yhteistyökumppaneista on ollut luova toimisto N2. Toimisto on antanut pro bono -panoksensa konseptille, joka haastaa suomalaiset hyviin tekoihin pienten potilaiden hyväksi. N2:n kehitys- ja asiakkuusjohtaja Oskari Liimatainen kertoo, että N2:lla on ollut tapana tehdä hyväntekeväisyyttä ja tällä kertaa kumppaniksi valikoitui Lastenklinikoiden Kummit. Aiemmin yritys on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi John Nurmisen Säätiön sekä Aamu Säätiön kanssa. – Kummien kanssa halusimme rakentaa sellaisen paikan, joka olisi kokoava nimitys hyväntekeväisyydelle – etsimme sellaista perimmäistä nimitystä, Liimatainen sanoo. Kummitilaan voi mennä jokainen suomalainen silloin, kun haluaa tehdä hyvää. – Ja sehän on Kummeille ominainen tila. Tärkeintä Kummitilassa on Liimataisen mukaan puhuttelevuus ja erottuvuus. Ja se, että se sopii kaikille. Suunnittelu aloitettiin vuoden alussa, ja osallistuneiden määrä on kasvanut projektin edetessä. – Tällä hetkellä meiltä on mukana kuusi ihmistä. Projektiin on koottu kaikki tarpeelliset ammattilaiset: luova suunnittelutiimi, luova johtaja, PR ja viestintä sekä graaﬁsiin tuotantoihin perehtyneitä henkilöitä. ●

Ja jos osallistuminen yrityskumppaneiden kanssa kiinnostaa, voit ilmoittautua asiakkaittesi kanssa Kummien tapahtumiin, joista suosituimpia ovat olleet Kummit Golf ja Kummit Bowling. Lahjoita tai tule itse yllätetyksi Syyskuussa järjestetyssä Elämä Lapselle -konsertissa saatiin muutama maistiainen siitä, mitä Kummitilassa on myös mahdollista tehdä: yllättää. Lahjoittaa voi nimittäin myös toisen puolesta. Esimerkiksi Autoliike Laakkonen yllätti asiakkaansa ja lahjoitti näiden auton korjaukseen käyttämät rahat pikkupotilaiden hyväksi. Tallink Silja puolestaan ohjasi risteilyvieraidensa matkalipputuotot Kummeille. Mieti siis, mikä olisi sinun tapasi tehdä hyvää. ●

Tarjoamme paino- ja postituspalvelut – yhden luukun periaatteella. Siksi kanssamme asiointi on mutkatonta. TULOSTUSPALVELUT POSTITUSPALVELUT

OSOITEREKISTERIT

DIGIPAINO

KUORITUS

KYSELYT

SUORAMARKKINOINTI OPTINEN TALLENNUS

Lisää tietoa, vinkkejä ja toimintatapoja osoitteessa: www.kummitila.fi

ʥʥʥӝȚɥɥɁɰɽȈɽʍɰӝˎ °Ā ĀɁɰɽȈɽʍɰ Ýʰ յ ѕіѕ їѝії ќќќ յ ȴʰʰȶɽȈխȚɥɥɁɰɽȈɽʍɰӝˎ

JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti 15.12. MTV3:lla

Tähtiä, tunnelmaa, tarinoita… Tervetuloa mukaan nauttimaan joulun kauneimmista lauluista huippuartistien esittämänä – mukana ovat mm. Saara Aalto, Michael Monroe, Waltteri Torikka, Ilta, Laura Närhi ja Jussi Rainio. Vantaan viihdeorkesterin JouluMielelle-kokoonpanoa luotsaa kapellimestarina Ako Kiiski.

Joululahjoitukset: www.kummit.ﬁ

â Älykkäät mainosnäytöt alkavat olla arkipäivää. Sellaisilla mainostettiin myös Elämä Lapselle -konserttia. – Onhan se digipinnoilla liikkuva kuva vaikuttavampi kuin liikkumaton, sanoo Blipin Markus Leksis.

KUVA: MARKUS LEKSIS

KUMPPANI

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Ensimmäinen yhteistyö Kummien ja Blipin välillä Digitaaliseen ulkomainontaan erikoistunut Blip Oy lahjoitti ulkomainospintoja Kummien käyttöön. Yhteistyö näkyi kolmella eri paikkakunnalla. IGITAALISTA ULKOMAINONTAA tekevä Blip Oy ja Kummit tekivät ensimmäisen yhteistyösopimuksensa. Sen ansiosta Elämä Lapselle -konserttia mainostettiin ahkerasti etenkin pääkaupunkiseudun ja Turun katukuvassa. Blipin myyntijohtaja Markus Leksis kertoo, että Kummit valikoitui yhteistyökumppaniksi melko nopeasti.

Blipin myyntijohtaja Markus Leksis.

– Pidämme Kummeja rehellisenä ja luotettavana toimijana, joten ehdotimme yhteistyötä. Meille on tärkeää tukea lasten hyvinvointiin panostavaa toimijaa, Leksis sanoo. Kampanja kesti 29.8.–18.9. Eli kolme viikkoa. Ensimmäiset mainokset ilmestyivät kaduille kaksi viikkoa ennen konserttia. Konsertin jälkeen näytöissä pyöri vielä #kummitila-mainoksia. Yhteistyö näkyi kaikkiaan 12:ssa näytössä, joista kuusi oli sijoitettu Helsinkiin, yksi Espooseen ja viisi Turkuun. Ei ihan perinteinen yritys Blip on kahden kaveruksen, Tuukka Korolaisen ja Elmeri Kosken, perustama ja vuonna 2016 toimintansa aloittanut yritys. Myyntijohtaja Leksis on ensimmäinen palkattu työntekijä. Blip toimii ympäri Suomea, ja myös työntekijät ovat hajallaan. Esimerkiksi Markus tekee töitä Nummelasta käsin. Sen sijaan Korolainen asuu ja työskentelee Kuopiossa ja Koski Seinäjoella. Leksis sanoo, että ala on kilpailtu. Isommat toimijat kuten ClearVision ja JCDecaux hallitsevat. – Sen lisäksi meitä pienemmän kokoisia toimijoita on paljon. ● Kumppani • www.kummit.ﬁ

OMAISET

” Kannattaa kertoa asiat niin kuin ne ovat”

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Oman sisaruksen sairastuminen on lapselle iso asia, johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Joku ottaa vastuuta koko perheestä, toinen kiukuttelee kaikesta mahdollisesta, kolmannella koulu menee päin mäntyä.

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT teetti kaksi vuotta sitten Taloustutkimuksella selvityksen siitä, miten sairaan lapsen sisarukset kokevat sairauden vaikuttavan elämäänsä. Pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvointia selvittävään tutkimukseen osallistui viiden eri potilasjärjestön jäseniä. Tutkimuksesta selvisi, että noin puolet sisaruksista kokee erilaisia pelkoja, jotka liittyvät sairaaseen sisarukseen tai omaan jaksamiseen. Myös kolmannes vanhemmista arvioi sairaan tai erityislapsen sisaren käyttäytymisen muuttuneen sen jälkeen, kun sairaus oli todettu. Onko perheen terveiden lasten pelkoja mahdollista hälventää? Ja jos on, miten lapsille tulisi puhua siitä, että oma sisarus on vakavasti sairas? Vanhempi, kerro asiasta avoimesti ja rehellisesti Avoimuus, asioiden kertominen niin kuin ne ovat. Se on Päivi Saranpään neuvo. Saranpää työskentelee Tyksin lastenpsykiatrialla psykologina. – Kannattaa kertoa asiat niin kuin ne ovat. Asiat, joita lykkää, muuttuvat vaikeammiksi, hän sanoo. Saranpään mukaan lapsen kehitystaso pitää totta kai ottaa huomioon. – Jotkut lääkärit saattavat kertoa esimerkiksi syövästä pienelle lapselle, että veljellä on paha patti, jota hoidetaan.

www.kummit.ﬁ • Omaiset

Onko sisarus liian huolissaan? Tarkkaile näitä merkkejä Leikki-ikäinen 0–6: Syöminen, nukkuminen tai leikkiminen häiriintyy tai ilmenee voimakkaita arkea häiritseviä pelkoja. Myös takertuvuus, ryhmässä vetäytyminen tai voimakas kiukuttelu voivat olla merkkejä siitä, että lapsi reagoi tilanteeseen. Olisi hyvä, että esimerkiksi päiväkodissa joku tietäisi perheen tilanteen, jotta lapsen käytökselle tulisi selitys, ja hän saisi aikaa ja ymmärrystä. Ala-asteikäinen: Koulussa on vaikeuksia kuuntelemisen, läksyistä huolehtimisen ja oppimisen kanssa. Isommilla lapsilla ylihuolehtiminen ja paine olla kiltti on yleistä reagointia tilanteeseen. Saattaa tulla myös somaattisia oireita, kuten vatsakipuja ja päänsärkyä sekä sairastumisen pelkoa. Saattaa esiintyä myös voimakasta kiukkua sairautta tai sairastunutta kohtaan. Yläasteikäinen: Oppimisvaikeuksia, huolehtimista vanhemmista ja perheen tilanteesta sekä vetäytymistä sosiaalisista suhteista. Nuori ei esimerkiksi halua tavata kavereitaan tai lopettaa harrastamisen. Vinkit antoivat psykologit ja psykoterapeutit Päivi Saranpää ja Nina Ginström Tyksistä.

Vanhempien on myös tärkeää kertoa muille lapsille, että heillä on lupa tehdä tavallisia asioita ja sen, kuka heistä huolehtii sillä aikaa, kun vanhemmat ovat sairastuneen kanssa sairaalassa.

”

Kun joku perheen lapsista sairastuu ja joutuu sairaalahoitoon, moni asia muuttuu: sekä vanhemmat että sairastunut ovat paljon poissa kotoa. Samoin kodin tunneilmapiiri muuttuu voimakkaasti. Huoli ja pelko eivät jää lapselta huomaamatta. Saranpään kollega, psykologi Nina Ginström sanoo, että sairastuneen sisaruksille kertovan aikuisen kannattaa valita hyvä hetki. – Tilanteen on hyvä olla sellainen, että kykenee olemaan läsnä ja jaksaa kertoa tapahtuneesta. Pienet lapset ja vähän vanhemmatkin lukevat vanhempien hätää, Ginström sanoo. Vanhempien reaktio on merkittävä sen kannalta, miten perheen muut lapset asian kokevat. Päivi Saranpää sanoo, että jos vanhempi on täysin tolaltaan, lapsentasoisesti kertominen on vaikeaa. – Voisiko asiasta kertomisessa olla apuna vaikkapa mummi tai kummi? Joskus myös lääkäri voi kertoa, Saranpää ehdottaa. Mitä pienempi lapsi, sitä konkreettisemmin sairaudesta voi kertoa. Lapselle voi kertoa myös sen, mitä sairastumisesta seuraa – miten kauan pitää olla sairaalassa, millaisia hoitotoimenpiteitä tehdään, miten sairaus vaikuttaa. – Vanhempien on myös tärkeää kertoa muille lapsille, että heillä on lupa tehdä tavallisia asioita ja sen, kuka heistä huolehtii sillä aikaa, kun vanhemmat ovat sairastuneen kanssa sairaalassa. Älä kuitenkaan kuormita lasta liialla tiedolla Jos sairaalassa tulee huoli somaattisesti sairaan lapsen perheen jaksamisesta, Saranpää tai Ginström tapaa perheen. – Perheen kanssa yhdessä pohditaan, miten he jaksavat. Jos sairastuneen lapsen sisarus on pieni, kysymme esimerkiksi, miten hän on reagoinut tilanteeseen ja millaisia leikkejä hän leikkii, Ginström sanoo. á Psykologi Nina Ginströmin mukaan sisarukset ovat usein huolissaan myös vanhemmista – Hyvä psyykkinen vointi tukee myös eivätkä välttämättä halua rasittaa heitä omilla huolillaan. – Siksi on tärkeää puhua asioista somaattista paranemista, Päivi Saranpää ääneen ja tuoda esiin, että lapsilla on myös lupa kiukutella ja tuoda esiin omia murheitaan, muistuttaa. Ginström sanoo. Mutta entä sitten, jos tilanne on erittäin vakava? Tai epäselvä? Hoitoennuste on huono tai lääkärit eivät osaa sanoa kuin, että tässä vaiSen rinnalla on hänen mielestään kuitenkin tärkeää pitää heessa mennään päivä kerrallaan. yllä toivoa. – Ei pidä puhua mitään, mikä ei ole totta, mutta kysymyk– Toivoa kannattaa pitää yllä aina, kun se on mahdollista. siä voi jättää avoimeksi. Mielestäni voi sanoa, että nyt esitit Lasta ei kuitenkaan ole hyvä kuormittaa liialla tiedolla. Päivi Saranpää sanoo, että lapselle voi kertoa sen verran tosi vaikean kysymyksen, johon en osaa vastata, mutta sen kuin tämä pystyy vastaanottamaan. tiedän, että nyt hoidetaan, Nina Ginström pohtii.

Omaiset • www.kummit.ﬁ

Varmasti jokainen sisarus kokee joskus jääneensä paitsi, kun perheen toinen lapsi on saanut jotakin. Sairastuminen tuo ihan uusia jännitteitä sisarussuhteeseen, sillä sairastunut saa ja joutuu olemaan erikoisasemassa.

”

– Jos puhuu paljon vaikeita asioita, lapsi kuormittuu liikaa. Ajattelen sen niin, että jos lapsi kysyy, voi olla avoin ja kertoa. Mutta jos lapsi ei kysy, niin aikuisen ei ehkä kannata tuoda esiin suurimpia pelkojaan ja huoliaan.

á Psykologi Päivi Saranpää kannustaa ihmisiä kysymään sekä aikuisilta että lapsilta, miten menee. – On myös tärkeää, että joku koulussa tai päiväkodissa tietää perheen tilanteesta. Silloin lasta ei turhaan rangaista käytöksestä, jolle löytyy selitys, Saranpää sanoo.

Sisarussuhteessa samat tunteet edelleen Lapset reagoivat sisaruksen sairastumiseen monin eri tavoin. Osa alkaa kantaa enemmän vastuuta, osa kiukuttelee tai tekee molempia. Ja sitten ovat tietenkin vielä normaalit sisarussuhteeseen liittyvät tunteet ja tuntemukset, jotka eivät haihdu mihinkään, vaikka joku perheessä sairastuisi. – Sisarusten välit sisältävät ylipäätään kaikenlaisia tunteita, ja samat tunteet ovat pinnalla silloinkin, kun toinen on sairas. Ja samalla tavalla kuin vanhemmat, myös sisarukset voivat kokea syyllisyyttä sairastumiseen liittyen, sanoo Nina Ginström. Ginström muistuttaa, että yhdessä hetkessä lapsi voi olla sisaruksesta huolissaan, toisessa hetkessä kateellinen kaikkea tämän saamaa huomiota kohtaan. – Varmasti jokainen sisarus kokee joskus jääneensä paitsi, kun perheen toinen lapsi on saanut jotakin. Sairastuminen tuo ihan uusia jännitteitä sisarussuhteeseen, sillä sairastunut saa ja joutuu olemaan erikoisasemassa. Päivi Saranpää sanoo, että kun oma sisarus sairastuu, lapsi joutuu käsittelemään pelkoa, huolta, syyllisyyttä ja vihaa aivan eri tavalla kuin aiemmin. – Ne ovat voimakkaita tunteita, joiden käsittelyyn lapsi tarvitsee tukea. Tähän voi pyytää myös apua ammattilaisilta. Vaikeat tunteet kuitenkin kuuluvat elämään, eikä niitä pidä lakaista maton alle. Saranpää ja Ginström sanovat, että ensisijaisesti tunteet pitäisi sanoittaa ja antaa niille lupa. Kuten antaa lupa myös sille, että terve sisarus voi jatkaa elämäänsä. – Hänellä on lupa olla myös iloinen, mennä harrastuksiinsa ja muuta. On tärkeää, että normaali arki ja sen rutiinit pysyvät niin hyvin kuin mahdollista. Tai ainakin ne myöhemmin pyrittäisiin palauttamaan, Päivi Saranpää sanoo. ●

NINA GINSTRÖM työskentelee Tyksin lastenpsykiatrialla psykologina sekä lapsi- ja perheterapeuttina. Hän työskentelee 0–4-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. PÄIVI SARANPÄÄ työskentelee Tyksin lastenpsykiatrialla psykologina ja on myös perheterapeutti sekä lasten ja nuorten yksilöpsykoterapeutti. Hän työskentelee sekä pienten lasten ja heidän perheidensä kanssa ja myös yleissairaalapsykiatrian työryhmässä. 56

www.kummit.ﬁ • Omaiset

Hurmaavat miehet smokeissaan TEKSTI LAURA KOLJONEN

YHTEISTYÖ

KUVA MINNA ANNOLA

Kolme Smokkimiestä – Teemu Roivainen, Mikael Konttinen ja Lauri Mikkola – esittävät tyylikkäitä swingkappaleita, tarjoavat energisen shown ja kohentavat samalla pienten potilaiden viihtyvyyttä.

ã Smokkimiehet eli Teemu Roivainen, Mikael Konttinen ja Lauri Mikkola.

OS MUSIIKKI muun muassa 1950- ja 1960-luvuilta kiintoisesti, kuvailee MagnumLiven viestintäpäällikkö maistuu, kannattaa ehdottomasti hankkia liput Suomen Liisa Marjomäki. Konserteissa kuullaan klassikkobiisejä, kuten Fly me Rat Packin eli Smokkimiesten konserttikiertueelle. Rat Packissa tunnetuimpia jäseniä olivat Frank to the Moon, New York, New York, Strangers in the Night. Sinatra, Dean Martin ja Sammy Davis Jr. SmokkimieKotimaisista kappaleista puolestaan Hopeinen kuu, Puhu hissä heidän kappaleitaan tulkitsehiljaa rakkaudesta, Niin paljon kuuluu vat Tangokuningas Teemu Roivairakkauteen. Hienojen kappaleiden nen, musikaalitähti Lauri Mikkola ja lisäksi luvassa on vauhdikas show muusikko Mikael Konttinen. ja musisoinnista vastaa EnergiaTuttuja tyyppejä muun muassa orkesteri. Kummien JouluMielelle-konserSmokkimiesten jokaisesta myy7.11. Porvoo, Kulttuuritalo Grand teista. dystä pääsylipusta ohjataan osa Las10.11. Pori, Promenadikeskus – Halusimme lyödä yhteen tenklinikoiden Kummeille pienten 12.11. Hyvinkää, Hyvinkääsali kolme hieman eri lähtökohdista olepotilaiden viihtyvyyshankintoihin. 20.11. Rauma, Rauma-sali vaa artistia. Smokkimiesten genret Kiertuekeräyksen kokonaistavoite 21.11. Hämeenlinna, Verkatehdas sekoittuvat nyt hauskasti ja mielenon 15 000 euroa. ● 3.12. Helsinki, Kulttuuritalo

Syksyn 2019 kiertuepäivät

Yhteistyö • www.kummit.ﬁ

YHTEISTYÖ

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

SAIRAALAKÄYNTEJÄ JA KONSERTTEJA Kummien ja Tapiola Sinfoniettan yhteistyö tietää paljon musisointia pikku potilaille ja heidän hyväkseen. Sinfoniettan musiikkiin voi törmätä yllättävissä paikoissa.

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT ja Espoon kaupunginorkesteri eli Tapiola Sinfonietta aloittavat yhteistyön. Käytännössä se näkyy, tai siis kuuluu, esimerkiksi sairaalan lastenosastolla. Tero Toivonen on yksi Tapiola Sinfoniettan 44:stä muusikosta. Hänen hieno tittelinsä orkesterissa on käyrätorven äänenjohtaja. Toivonen sanoo, että orkesteri on vuosien mittaan tehnyt paljon sairaalatoimintaa. – Ehkä se on huomattu puolin ja toisin. Miksi nämä kaksi toimijaa, Kummit ja Sinfonietta, eivät siis kohtaisi, kun molemmilla on sama tavoite? Toivonen kysyy. Tapiola Sinfonietta aikoo ilahduttaa erityisesti Jorvin pikkupotilaita. Yksi orkesterin muusikoista tulee kerran kuukaudessa musisoimaan lastenosastolle.

æ Tapiola Sinfonietta ilahdutti Kummien hyväntekeväisyystapahtuman osallistujia Kummit Golﬁssa. Vastaanotto oli ihastunut. – Tuskin on ihmistä, jolle musiikki on yhdentekevää, sanoo muusikko Tero Toivonen (toinen vas).

www.kummit.ﬁ • Yhteistyö

Toivonen lupaa, että Sinfoniettan soittajat osaavat lastenlaulut sekä lastenohjelmista tutut kappaleet kuin vettä vaan. – Jorvissa kuullaan aivan varmasti Ryhmä Haun tunnusmusiikkia. Soitamme kaikkea sellaista musiikkia, joka lapsia puhuttelee. Sairaalayhteistyön lisäksi Tapiola Sinfonietta lahjoittaa tiettyjen konserttien jokaisesta pääsylipuista osan Kummien toimintaan. Yksi tällainen tapahtuma on Lasten Kutitusfestivaali Kulttuurikeskus Tapiolassa. Orkesteri jalkautuu Tero Toivosen mukaan Tapiola Sinfoniettassa yleisötyöskentely on aina ollut tärkeässä roolissa. Mitä se siis on konkreettisesti? Sitä, että Tapiola Sinfoniettan musiikkia voi kuulla ympäri Espoota. Orkesteri tai muutamat sen jäsenet kiertävät säännöllisesti muun muassa neuvoloita, vanhustenkoteja, vammaislaitoksia, kouluja ja saattokoteja. – Ihan varmasti jokainen espoolainen kohtaa meidät jossakin vaiheessa elämäänsä. Ei sillä ole väliä missä. Me teemme konserttisalin paikasta kuin paikasta. ●

TÄMÄ ASKARRUTTAA

Tällä palstalla lapset kysyvät terveydenhuollon ammattilaisilta.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Voiko syntyä siamilaisia kolmosia? Onko Suomessa siamilaisia kaksosia?

Miksi sydän on vasemmalla puolella? Ja miksi joillakin on oikealla puolella?

Hilma 5 v.

Alli 8 v.

IDENTTISET KAKSOSET MUODOSTUVAT, kun reilun viikon ikäinen hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahdeksi yksilöksi. Jos tämä jakautuminen tapahtuu myöhemmin – noin kahden viikon iässä – jakautuminen voi tapahtua puutteellisesti. Silloin kaksoset ovat kiinni toisissaan ja jakavat vaihtelevasti kudoksia ja elimiä. Eli siamilaisilla kaksosilla voi olla yhteistä ihoa tai vaikkapa yhteinen sydän tai maksa. Periaatteessa on mahdollista, että epätäydellisessä jakautumisessa muodostuisi myös toisissaan kiinnikasvaneet siamilaiset kolmoset. Se, että äiti synnyttää siamilaiset kaksoset, on todennäköisyydeltään 1:200 000:sta. Eli hyvin harvinaista. Useimmat siamilaiset kaksoset menehtyvät raskausaikana – tai todetuissa tapauksissa tehdään raskauden keskeytys. Elossa syntyneet siamilaiset kaksoset yritetään erottaa, ja erottamisleikkaus pyritään tekemään yleensä vastasyntyneenä. Osassa tapauksista yhteen kasvaminen on vain lievää, jolloin erottamisleikkaus ei välttämättä ole vaikea. Toisinaan leikkaus ei ole ollenkaan mahdollinen, ja joskus leikkauksesta selviää vain toinen siamilaisista kaksosista. En tiedä, onko Suomessa eloon jääneitä siamilaisia kaksosia. Kuolleena niitä on syntynyt. Olen itsekin nähnyt kuolleena syntyneet siamilaiset kaksoset. Maailmalla vanhin siamilainen kaksospari on noin 50-vuotias.

KUN VAUVAN RAKENTEET alkavat kehittyä äidin kohdussa, sydän on ensin sellainen putkimainen rakenne. Alkeellinen sydänputki taipuu ja kiertyy muodostaen lopulta valmiin sydämen. Sydänputken taipumista ja kiertymistä ohjaavat perintötekijät eli geenit. Kiertymisen tuloksena sydän asettuu rintakehän sisälle sen vasemmalle puolelle siten, että sydämen kärki osoittaa vasemmalle. Keuhkojen oikealla puolella on kolme lohkoa ja vasemmalla kaksi, mistä syystä rintakehän vasemmalla puolella on sydämelle sopiva tila. Joskus sydän on oikealla puolella ja siihen voi olla kolme syytä: Yksi voi olla se, että rintakehän vasemmalla puolella on jotakin ylimääräistä työntämässä sydäntä oikealle puolelle. Niin tapahtuu esimerkiksi silloin, jos vauvalla on palleassa reikä, eli palleatyrä, josta suolet pääsevät työntymään rintakehän vasemmalle puolelle. Silloin sydän työntyy oikealle. Toinen syy voi olla se, että rintakehän oikealla puolella on ylimääräistä tilaa. Jos oikea keuhko on vaikkapa pieni ja vajaakehittynyt, tällöin sydän hakeutuu tyhjän tilan suuntaan eli oikealle. Kolmas syy voi olla se, että vauvan sydämen kehitystä ohjailevat geenit ohjaavat alkeellisen sydänputken kiertymisen päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä. Osa niistä sydämistä, jotka ovat geneettisesti oikealla puolella, ovat normaalirakenteisia. Isoon osaan oikealla puolella olevista sydämistä voi kuitenkin liittyä sydämen muita rakenteellisia poikkeavuuksia. Jos sydämen havaitaan olevan oikealla puolella, tehdään sydämen ultraäänitutkimus. Sillä varmistetaan, ovatko sydämen sisäiset rakenteet normaalit vai liittyykö siihen rakennepoikkeavuuksia. Samalla tehdään yleensä vatsan ultraäänitutkimus, koska joskus oikealla peilikuvamaisesti sijaitsevaan sydämeen voi liittyä se, että muutkin sisäelimet ovat kääntyneet pelikuvamaisesti. Eli esimerkiksi maksa onkin vasemmalla, vaikka se yleensä on oikealla ja mahalaukku oikealla, vaikka se tavallisesti sijaitsee vasemmalla. Sydämen oikealla puolella oleminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä seuraisi ongelmia. Se määritellään tapauskohtaisesti.

Jukka Uotila osastonylilääkäri Tays

Kaisa Ylänen lastenlääkäri ja lasten kardiologi Tays Tämä askarruttaa • www.kummit.ﬁ

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA MATTI HANNULA

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

Omien lasten myötä olen huomannut, miten paljon Kummien työ merkitsee Pitkäaikainen Kummi Kimmo Laiho eli Elastinen on tuttu näky Elämä Lapselle -konsertin lavalla. Kummien hallituksessa hän on päässyt tutustumaan hyväntekeväisyyskenttään vielä laajemmin. Olen ollut mukana Kummien toiminnassa… ensim-

mäisen kerran jo 2000-luvun alussa, kun esiinnyimme Fintelligensin kanssa Olympiastadionilla. Olen ollut mukana Elämä Lapselle -konserteissa varmaan kymmenen kertaa. Vuonna 2014 minut pyydettiin mukaan Kummien hallitukseen.

Minut houkutteli mukaan… Kummien edellinen toiminnanjohtaja Anne Knaster, ja hallitukseen siis. Konsertteihin meitä ei todellakaan tarvinnut houkutella! Sinne päästiin – ja päästään edelleen. Elämä Lapselle on artistille ihan mahtava kokemus. Konserttien lisäksi istun nykyään siis Kummien hallituksessa ja olen mukana erilaisissa tapahtumissa. Kummit on minulle luontainen yhteistyökumppani. Ja omien lasten myötä olen huomannut, miten paljon työ merkitsee. Hauskaa on ollut erityisesti… se, kun olen

päässyt mukaan järjestämään Elämä Lapselle -konserttia. Tänä vuonna oli todella paljon uusia juttuja ja ideoita. Konsertti jotenkin konkretisoi sen Kummien työn. Samoin Kummien joulukonsertti on hieno.

Mieleenpainuvin muistoni on… muutaman

vuoden takaa, kun kävimme koomikko Sami Hedbergin kanssa moikkaamassa potilasperheitä yhdessä konserttiaitiossa. Sami ei ollut aiemmin käynyt

www.kummit.ﬁ • Kummi-kaverikirja

n hienoja Elastisella eli Kimmo Laiholla on paljo ina hän pitää kimp Haus . taan uosil muistoja Kummi-v erilaisia tapahtumia.

potilasperhetapaamisissa. Siellä oli niin hyvä energia, että sen jälkeen kyllä kyynelehdimme molemmat. Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… ihan konkreettisesti hallitustyöskentelyä. Lisäksi olen päässyt tutustumaan hyväntekeväisyyskenttään läpikotaisin ja oppinut, miten tällaiset asiat hoituvat. Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa/ tukea/auttaa… lapsia. Minä en valitse

hyväntekeväisyyskohteita, luotan täysin Kummeihin. Esimerkiksi sairaalaviihtyvyys on tärkeää. Tuntuu myös tosi hienolta kuulla tuloksia tutkimuksista ja siitä, mitä laitteita sairaaloihin on Kummien lahjoituksilla pystytty hankkimaan.

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Click Henkilöstöpalvelut

Greenmakers Oy

HUOM!

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Greenmakers Oy lahjoittaa 5% viherhuoltosopimusten liikevaihdosta rojalteina Kummeille 1.3.-31.12.2019.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.ﬁ

Laakkonen

Laatukoru

Oriola

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa. Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Geﬁlus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Tallink Silja Oy

Suomen Ilotulitus Oy

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yli 400 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lastenja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golﬁn pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Rojaltituotteet • www.kummit.ﬁ

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Vilhelmiina Parikka arbetade med kliniskt arbete på prematuravdelningen vid Åbo universitetscentralsjukhus ännu förra sommaren tills hon i början av september återvände till Boston. Här ”vårdar” Parikka en bebisdocka i kuvös. Dockan används i simulerings-verksamhet vid ÅUCS.

TEXT OCH FOTO MATTI HANNULA

Vilhelmiina Parikkas forskning fokuserar på behandling av hjärnskador som förorsakats av syrebrist Neonatolog Vilhelmiina Parikka gör ett viktigt forskningsarbete vid barnsjukhuset i Boston. Målet är att utveckla medicinalvård vid hjärnskador som förorsakats av syrebrist hos barnet i samband med födseln. Hon har fått ett anslag på 40 000 euro från Fadder-fonden inom Stiftelsen för pediatrisk forskning för sitt forskningsarbete.

ARIKKA HAR VARIT i Boston redan i två års tid. Forskningen är fortfarande på hälft så hon kan inte ännu belysa några resultat. – I det här arbetet ﬁnns inga snabbvinster, och det ryms också olika motgångar med på vägen. Parikka sökte ursprungligen anslag för en undersökning gällande stamcellsbaserad vård av prematurers lungor,

www.kummit.ﬁ • På svenska

en undersökning som hennes ursprungliga delprojekt i Boston var en del av. Forskningsgruppens ledare, professor Stella Kourembanas, tyckte dock att det var viktigt att samma stamcellsbaserade vård undersöks också för andra organ, så som ögonen och hjärnan. På så sätt ﬁck Parikkas egen forskningsgren som fokuserar på hjärnan sin början.

Största delen av Kourembanas forskningsgrupp undersöker kronisk lungsjukdom hos prematurer, dvs. BPD (bronkopulmonal dysplasi) och stamcellsbaserad vård av sjukdomen. Undersökningarna görs med mesenkymala stamceller som kan isoleras ur vävnaden i många organ. – De exosom som mesenkymala stamceller utsöndrar har en speciell förmåga att reparera eller förhindra lungskador. De första vårdresultaten är lovande, berättar Parikka.

Den mest fruktade komplikationen Syrebrist kan skada många organ. – Hjärnan, vars syrebehov är stort, är speciellt utsatt och den mest fruktade komplikationen vid syrebrist torde vara hjärnskada. Syrebrist kan också leda till att fostret eller den nyfödda dör, konstaterar Parikka. När en nyfödd har lidit av syrebrist måste man först av allt säkerställa både barnets andning och en tillräcklig blodförsörjning. – Om förlossningsasfyxin (ett överordnat begrepp med vilket man avser en skada i allmänhet som förorsakats av syrebrist hos en nyfödd) har varit medelsvår eller svår fortsätter vården på akutavdelningen för nyfödda, berättar Parikka. För närvarande är den enda vårdmetoden kylbehandling under tre dygn varvid kroppstemperaturen hålls vid cirka 33,5 grader. Behandlingen skyddar hjärnan och förbättrar utsikterna för barnet. Vid svår hjärnskada förorsakad av syrebrist är risken att barnet ändå blir handikappat fortfarande stor och det ﬁnns ett enormt behov av nya behandlingsmetoder. – En hjärnskada uppstår aldrig helt och hållet vid födelseögonblicket utan den utvecklas så småningom till och med under de två följande dygnen. Man kan alltså påverka skadans svårighetsgrad ännu efter födelsen, betonar Parikka. ●

För närvarande är den enda vårdmetoden kylbehandling under tre dygn varvid kroppstemperaturen hålls vid cirka 33,5 grader. Behandlingen skyddar hjärnan och förbättrar utsikterna för barnet.

”

Många möjligheter För att vara mer exakt undersöker Parikka hypoxisk-iskemisk hjärnskada hos nyfödda förorsakad av syrebrist. – Syrebristen kan ha att göra med förlossningen eller hänföra sig till någon annan komplikation under graviditeten, till exempel att livmoderkakan lossnat för tidigt, navelsträngen virats runt barnet eller att barnet eller modern har någon sjukdom. Det ﬁnns många möjliga orsaker, säger Parikka. – Barn som föds som prematurer riskerar i högre grad att lida av syrebrist, men även ett helt friskt, fullgånget barn kan lida av det, betonar hon. – Födelseögonblicket är på sätt och vis den farligaste stunden i en människas liv.

”

Testamente för livet.

De testamenterade donationer som görs till Faddrana är skattefria och utgör en mycket viktig del av den hjälp vi förmedlar. Man kan göra en testamenterad donation såväl till Barnklinikernas Faddrar rf:s allmänna insamling som till ett mer specificerat mål, såsom en apparatanskaffning, det pediatriska forskningsarbetet, den psykiatriska vården av barn och unga eller patienternas trivsel. Genom en testamenterad donation kan man förbättra livsmöjligheterna för många som bara påbörjat sin livsresa. Mer information om alla donationsformer och om Faddrarnas verksamhet får du på Faddrarnas hemsida på adressen www.kummit.fi eller per telefon (09) 6824 520. Faddrarna erbjuder vid behov också hjälp med att göra upp ett testamente.

PÅ SVENSKA I den här artikelserien presenterar vi Barnklinikernas faddrar. TEXT LAURA KOLJONEN

FOTO MATTI HANNULA

Efter att jag själv fick barn har jag märkt hur betydelsefullt Faddrarnas arbete är Den långvariga Faddern Kimmo Laiho, dvs. Elastinen, är en bekant syn på Livet för Barn-konsertens scen. I Faddrarnas styrelse har han fått bekanta sig med välgörenhetsfältet i allt större utsträckning. Jag har varit med i Faddrarnas verksamhet… första

gången redan i början på 2000-talet då vi uppträdde med Fintelligens på Olympiastadion. Jag har varit med i Livet för Barn-konserten säkert tio gånger. År 2014 blev jag ombedd att gå med i Faddrarnas styrelse.

Jag lockades med av… Faddrarnas tidigare verksamhetsledare Anne Knaster, och då alltså till styrelsen. Till konserterna behövde vi verkligen inte lockas med! Dit fick man komma med – och det gör man fortfarande. Livet för Barn är en helt fantastisk upplevelse för artisterna. Utöver konserterna sitter jag alltså numera med i Faddrarnas styrelse och jag är med i olika evenemang. Faddrarna är en naturlig samarbetspartner för mig. Och efter att jag själv fått barn har jag märkt hur betydelsefullt arbetet är. Det har varit speciellt roligt… att jag fått vara med och ordna Livet för Barn-konserten. I år hade vi jättemånga nya inslag och idéer. Konserten konkretiserar på något sätt Faddrarnas arbete. Faddrarnas julkonsert är också fin. Mitt mest oförglömliga minne är… från några år

tillbaka när vi tillsammans med komikern Sami Hedberg hälsade på patientfamiljer i en konsertloge. Sami hade inte varit på patientfamiljsträff tidigare. Energin där var så bra att vi båda fällde en liten tår efteråt.

www.kummit.ﬁ • På svenska

ga ﬁna minnen Elastinen, dvs. Kimmo Laiho, har mån de olika från är aste rolig De . från sina Fadder-år evenemangen.

Min Fadder-resa har lärt mig… styrelsearbete helt

konkret. Jag har dessutom fått bekanta mig på djupet med välgörenhetsfältet och lärt mig hur sådana här saker sköts.

Som Barnklinikernas Fadder vill jag påverka/stödja/ hjälpa… barn. Jag väljer inga välgörenhetsmål

utan jag litar helt på Faddrarna. Trivseln på sjukhusen till exempel är viktig. Det känns också jättefint att höra resultat från olika undersökningar och vilka apparater man kunnat skaffa till sjukhusen tack vare Faddrarnas donationer.

PÅ SVENSKA

I den här kolumnen frågar barnen av proﬀs inom sjukvården. TEXT LAURA KOLJONEN

Varför är hjärtat på vänstra sidan? Och varför har en del det på högra sidan? Alli 8 år NÄR BEBISENS struktur börjar utvecklas i mammans livmoder har hjärtat först en tubliknande uppbyggnad. Den primitiva hjärttuben är böjlig och vrids så att den till sist bildar ett färdigt hjärta. Hjärttubens böjlighet och vridning styrs av arvsmassan, dvs. generna. Som ett resultat av vridningen placerar sig hjärtat i bröstkorgen på dess vänstra sida så att hjärtspetsen pekar mot vänster. Den högra lungan består av tre lober och den vänstra av två, varför det finns en lämplig plats för hjärtat i vänstra delen av bröstkorgen. Ibland är hjärtat på högra sidan och det kan finnas tre orsaker till detta. En kan vara att det på bröstkorgens vänstra sida finns någonting överlopps som skuffar hjärtat till den högra sidan. Så är till exempel fallet om en bebis har ett hål i diafragman, dvs. diafragmabråck, genom vilket tarmarna kommer åt att tränga sig till den vänstra sidan av bröstkorgen. Då skuffas hjärtat till höger. En annan orsak kan vara att det finns extra utrymme på den högra sidan i bröstkorgen. Om den högra lungan till exempel är liten och underutvecklad så söker sig hjärtat till det tomma utrymmet, alltså till höger. En tredje orsak kan vara att de gener som styr utveck-

lingen av bebisens hjärta styr den primitiva hjärttuben till att vrida sig i motsatt riktning än den vanliga. En del av de hjärtan som genetiskt är på höger sida har en normal struktur. En stor del av de hjärtan som är på högra sidan kan dock ha andra strukturella avvikelser. Om man märker att hjärtat är på högra sidan görs en ultraljudsundersökning av hjärtat. Man undersöker då om hjärtats inre uppbyggnad är normal eller om det har en avvikande struktur. Samtidigt görs vanligen en ultraljudsundersökning av magen eftersom det ibland kan hända att ett spegelvänt placerat hjärta medför att de övriga inre organen också är spegelvända. Levern kan till exempel ﬁnnas på vänstra sidan istället för den högra där den normalt sitter och magsäcken till höger fastän den vanligen är på vänster sida. Om hjärtat sitter på höger sida betyder det inte per automatik att det skulle medföra problem. Det fastställs från fall till fall. Kaisa Ylänen barnläkare och barnkardiolog Tays

Kan det födas siamesiska trillingar? Finns det siamesiska tvillingar i Finland? Hilma 5 år IDENTISKA TVILLINGAR bildas när en befruktad äggcell som är cirka en vecka gammal delar sig i två individer. Om denna delning sker i ett senare skede – i cirka två veckors ålder – kan delningen vara ofullständig. Då är tvillingarna fast i varandra och delar vävnader och organ på olika sätt. Siamesiska tvillingar kan alltså ha gemensam hud eller till exempel gemensamt hjärta eller lever. I princip är det möjligt att det i denna ofullständiga delning skulle kunna bildas hopväxta siamesiska trillingar. Sannolikheten att en mamma föder siamesiska tvillingar är 1:200 000. Det är alltså mycket ovanligt. De ﬂesta siamesiska tvillingar dör under graviditeten – eller så avbryter man graviditeten i konstaterade fall. Siamesiska tvillingar som fötts levande försöker man separera och operationen görs helst på nyfödda. I en del av fallen är hopväxningen endast lindrig och då är operationen för att separera tvillingarna inte kanske så svår. Ibland är en

operation över huvud taget inte möjlig, och ibland överlever endast den ena av de siamesiska tvillingarna operationen. Jag vet inte om det ﬁnns siamesiska tvillingar som överlevt i Finland. Sådana har nog fötts med de har då varit döda. Jag har själv sett dödfödda siamesiska tvillingar. Det äldsta siamesiska tvillingparet i världen är ca 50 år. Jukka Uotila avdelningsöverläkare Tays

På svenska • www.kummit.ﬁ

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla taas runsaasti tapahtumia loppuvuonna

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.ﬁ

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Koko perheen tapahtumassa Powerparkissa on Kummien pisteellä arpajaiset ja Onnenpyörä. Tapahtumassa ovat myös esiintymässä Eino ja Aapeli.

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.ﬁ ilmoitukset@kummit-lehti.ﬁ

24.10.2019 Myynti tekee hyvää, Helsinki

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2019 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia: 9.10.2019 Kummit Bowling, Helsinki Kummit Bowling kisataan Ruusulan keilahallissa.

19.10.2019 Aika Hauska Päivä Powerparkissa, Kauhava

Painopaikka

MagnumLiven Smokkimiehet-kiertue starttaa Porvoosta. Kiertueella hurmaavat Teemu Roivainen, Lauri Mikkola ja Mikael Konttinen. He esittävät mm. tyylikkäitä swingkappaleita.

27.11.2019 JouluMielelle-konsertti, Vantaa Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa. Konsertti esitetään joulukeräyksineen MTV3:lla 15. joulukuuta. Esiintyjien ja tarinoiden täyteisessä konserttilähetyksessä kuullaan joulun kauneimpia lauluja huippuartistien esittäminä.

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.ﬁ

4.12. ja 12.12.2019 Joulukirkko, Helsinki

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Kummien perinteiset joulukonsertit järjestetään Helsingin Temppeliaukion kirkossa 4.12. ja Vanhassa kirkossa 12.12.

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.ﬁ

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.ﬁ

www.kummit.ﬁ • Tapahtumaopas

ILJ

ÖMÄRK

Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.ﬁ

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.ﬁ

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

ISTÖME

Painotuotteet 4041-0619

Toiminnanjohtaja

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2020 alkuvuoden ohjelmasta enemmän neljännessä, ennen joulua ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

R PÄ

7.11.2019 Smokkimiehet-kiertue, Porvoo

Uudenlaisessa B2B-tapahtumassa ravintola Apollossa ovat koolla Suomen parhaat myyjät ja myyntitiimit. Tarkoituksena on kokoontua hyödyntämään osaamistaan pienten potilaiden hyväksi. Mukana mm. Sami Hedberg, Vappu Pimiä, Elastinen ja Mika Rubanovitsch.

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.ﬁ Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.ﬁ info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

FRRANK SINAATRAAN, SAMMY DAVIS JR:NN JA DEAN MARTININ JALAANJÄÄLJISSSÄ Strangers in the Night…Hopeinen kuu…Fly me to Moon… Niin paljon kuuluu rakkauteen…New York, New York…Puhu hiljaa rakkaudesta…

To 7.11. Su 10.11. Ti 12.11. Ke 20.11. To 21.11. Ti 3.12.

Porvoo, Kulttuuritalo Grand Pori, Promenadikeskus Hyvinkää, Hyvinkääsali Rauma, Rauma-Sali Hämeenlinna, Verkatehdas Helsinki, Kulttuuritalo

Konsertit alk. klo 19, Pori klo 16. Liput alk. 38 / 41 €. Ennakko: Ticketmaster 0600 10 800 (1,98 € / min+pvm) Hyvinkää: Lippu.fi 0600 900 900 (2 € /min+pvm)

Lahjoitamme osan kiertueen tuotosta Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta pienten potilaiden viihtyvyyshankintoihin.

#älykäsautoilu TIE KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Kun valitset GreenDrive-mallin, tiedät, että auto on vähäpäästöinen ja edustaa kestävän kehityksen mukaisia arvoja. Verkkosivuillamme uudet GreenDrive-autot ja -vaihtoautot on selkeästi merkitty. Tutustu GreenDrive-mallistoon osoitteessa laakkonen.ﬁ

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo

Tampere Turku Vantaa Varkaus