Kummit-lehti 3/2018

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

Rauha klaarasi pikkukeskosena kriittisetkin vaiheet Aivokasvaimet askarruttavat yhä asiantuntijoitakin Elämä Lapselle -ilta oli taas mahtava paketti

3/2018 www.kummit.fi

Aina uusia elämyksiä

35 ohjelmanumeroa lapsille | 7 ravintolaa | 8 myymälää | 2 pallomerta | 1 Silja Land -leikkimaailma

Siljan monipuoliset palvelut vievät koko perheen lomatunnelmaan. Varaa resort-lomasi silja.fi

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8 12

KRISTIINA NORDFORS Aivokasvaintutkimuksen avainhenkilö RAUHA LINTERVO Selviytymistarinamme sankari

52

ELÄMÄ LAPSELLE Yhdeksänsivuinen paketti supertapahtumasta

58

KULISEISSAKIN TAPAHTUI Kurkistuksia lavan taakse

JAANA PASONEN MTV:n kanavajohtaja haastattelussa

3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

42

NETTA TIITINEN Kuvataiteilija maalaa Kummien hyväksi

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

44

SANNA NIELSEN Skansen-tähti Kulttuuritalon lavalle

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

45

ELLI VALLINOJA Oopperasta JouluMielelle-estradille

20

PIENI HETKI Elias Kaskinen ja kaksivuotias Vilja

46

TUUKKA HAAPANIEMI Club for Fiven bassoääni

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

48

MERVI KALLIO Joulukonsertin juontaja

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

62

KUMMIVIERASKYNÄ Kolumnistina Ulla Virtanen

18

TALLINK SILJA Elokuinen Kummit-risteily on perinne

63

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

29

JACK &JONES Joulukampanjasta potti Kummeille

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä joulunalusajan tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

TAPAHTUMAT: 24

TÄHTIVIERAITA OYS:SSA Elias Kaskinen ja Mikael Gabriel klinikkavierailulla

30

ISIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Klinikkalasten isiä hemmoteltavina Helsingissä

38

KUMMIT GOLF Hirsalassa pelattiin ja huudettiin iso potti

51

MESSUT OULUSSA Kummit mukana 50+ -tapahtumassa

Numero 3/18 • 22. vuosikerta www.kummit.fi

8-10

VAKIOPALSTAT:

26

KUMPPANIT:

TÄSSÄ LEHDESSÄ

AIVOKASVAIMET ASKARRUTTAVAT Lastenlääkäri Kristiina Nordfors koordinoi suurta lastenaivokasvaintutkimusta.

30-33

ISÄT VIRKISTYMÄSSÄ HELSINGISSÄ Viisi klinikkalapsen isää eri puolilta Suomea osallistui syyskuun lopulla Kummien virkistyspäivään Helsingissä. Ohjelmassa oli mm. vapaalentoa tunnelissa.

42-43

MUUT: 22

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille

25

IHMETTÄ KAIKKI Juha Itkosen kirjan tuotto Kummeille

34

JULISTE Keskiaukeamalla Evelina KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

TEEMU-NALLEAKIN TUUBISTA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Lapsiaiheisiin erikoistunut kuvataiteilija Netta Tiitinen maalaa rahaa Kummien kassaan.

52-60

ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI Elämä Lapselle -konsertti oli Kummit-vuoden päätapahtuma jo 24. kerran. Tässä lehdessä yhdeksän sivun paketti kulissien molemmin puolin.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

YKSI KOKONAISVALTAINEN RATKAISU:

TEHOKASTA JA VASTUULLISTA IT-LAITTEIDEN ELINKAAREN HALLINTAA www.3stepit.ямБ

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Jo 25 vuotta Suomen lasten ja nuorten parhaaksi

Redan 25 år för Finlands barns och ungas bästa

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN taival käynnistyi syyskuussa 1993 miehistä, jotka halusivat parempia olosuhteita Helsingin Lastenklinikalle. Miehet, joiden yhteinen nimittäjä pitkälle oli rakkaus urheiluun – erityisesti jääkiekkoon, olivat kokoontuneet sunnuntailounaalle. Tapaamisen päätteeksi he päättivät yhdessä perustaa tukiyhdistyksen auttamaan pieniä potilaita. Mukana oli paljon vaikutusvaltaisia henkilöitä, eikä ainoastaan kiekkomiehiä vaan myös kulttuurin eri saroilta tunnetuksi tulleita kasvoja. Loppujen lopuksi perustamisasiakirjan allekirjoittajiksi tulivat Teemu Selänne , Harry Harkimo , Juha Rantasila, Taneli Mäkelä sekä Riki Sorsa.

Vastaperustetulle yhdistykselle tarvittiin luonnollisesti hyvin verkostoitunut vetäjä, visionääri ja samalla rohkea henkilö, jolta ei usko lopu heti ensimmäisessä kaarteessa. Tähän tehtävään oli tiedossa yksi ainoa oikea: juuri eläkkeelle jäänyt pitkän linjan urheiluvaikuttaja Kalevi Tuominen. Hänen luokseen Tapiolaan ryhmä sitten taksilla matkusti ovikelloa soittamaan.

BARNKLINIKERNAS FADDRARS verksamhet inleddes i september 1993 av män som ville skapa bättre förhållanden för Barnkliniken i Helsingfors. Dessa män, som förenades av kärleken till idrott – i synnerhet till ishockey – hade samlats till söndagslunch. I slutet av mötet hade de fattat beslutet att tillsammans grunda en stödförening för att hjälpa barnpatienter. Det fanns många inflytelserika personer med, inte endast ishockeymän utan också kända ansikten från olika kultursammanhang.

De som slutligen undertecknade stiftelseurkunden var Teemu Selänne, Harry Harkimo, Juha Rantasila, Taneli Mäkelä och Riki Sorsa. Den nygrundade föreningen behövde naturligtvis en ansvarsperson med ett gediget nätverk, en visionär och samtidigt en modig person som inte genast tappar tron vid de första motgångarna. Det fanns en enda rätt person för denna uppgift: en nyligen pensionerad person som haft ett långvarigt inflytande inom idrotten, nämligen Kalevi Tuominen. Således styrde gruppen kosan med taxi hem till Tuominen i Hagalund för att ringa på hans dörrklocka.

Näin sai alkunsa Lastenklinikan Kummit ry, jonka nimi vain muutama vuosi perustamisen jälkeen muutettiin Lastenklinikoiden Kummeiksi. Helsingin lisäksi tuen saajien piiriin liitettiin Suomen kaikki viisi yliopistollista keskussairaalaa Lastentautien tutkimussäätiön lisäksi. Nyt Lastenklinikoiden Kummit on Taloustutkimuksen suuren hyväntekeväisyysselvityksen perusteella yksi suomalaisten myönteisimmin mieltämistä tukikohteista. Kummit on historiansa aikana jakanut lahjoituksia jo noin 40 miljoonalla eurolla, ja tehtävä jatkuu edelleen. Tällä hetkellä teemme työtä erityisesti erilaisten projektien eteen – esimerkkinä lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen kaikilla klinikoilla, ja parhaillaan on käynnissä muun muassa anoreksiapotilaiden hoitopolkujen yksinkertaistaminen Kuopion ja Oulun alueella. Lisäksi laitekantaa uusitaan jatkuvasti, ja lapset tarvitsevat viihtyvyyttä viettäessään pitkiä aikoja sairaalassa.

Så fick Barnklinikens Faddrar r.f. sin början. Föreningens namn ändrades bara några år efter grundandet till Barnklinikernas Faddrar. Utöver Barnkliniken i Helsingfors och Stiftelsen för pediatrisk forskning lades alla Finlands universitetssjukhus till listan på dem som skulle få understöd. Enligt en stor välgörenhetsutredning gjord av Taloustutkimus är Barnklinikernas Faddrar nu ett av de understödsobjekt som finländarna förhåller sig mest positiva till. Faddrarna har under sin tid delat ut donationer för cirka 40 miljoner euro, och uppdraget fortsätter. För närvarande arbetar vi speciellt för olika projekt – till exempel med utvecklandet av mentalvårdsarbetet bland barn och unga på alla kliniker, och vi har just nu ett projekt på gång där man förenklar anorexipatienters vårdstig i Kuopio och Uleåborg.

Dessutom förnyas apparatstammen kontinuerligt, och barnen behöver trivsel när de tillbringar långa perioder på sjukhus.

Tämän kaiken tukemisen mahdollistaa hyvä yritysyhteistyö sekä yritysten tekemät lahjoitukset, yksittäiset lahjoittajat ja testamenttisaannot sekä tietysti erilaiset tapahtumat. Tunnetuin tapahtumamme on Elämä Lapselle -konsertti, joka on toteutettu jo 24 kertaa ja on oiva esimerkki siitä, että vaikka maailma muuttuu vauhdilla, on jotain arvokasta, joka on kestänyt muutokset hyvin ja pystynyt myös uudistautumaan sopivasti. Kaiken takana on myös hyvin yhteen hiileen puhaltava organisaatio eli tiimi sekä pätevä hallitus, jonka strategisten linjausten avulla Kummeja on ollut turvallista luotsata eteenpäin.

Understödjandet av allt detta är möjligt tack vare ett gott samarbete med företag och de donationer som företagen gör, enskilda gåvogivare och testamenten samt olika evenemang såklart. Vårt mest kända evenemang är Livet för Barn-konserten, som redan genomförts 24 gånger och som är ett utmärkt exempel på att fastän världen förändras med fart finns det någonting värdefullt som har klarat av förändringarna väl och som också kunnat förnya sig på ett lämpligt sätt. Bakom allt ligger också en organisation, dvs. ett team, som drar åt samma håll och en kompetent styrelse som haft strategiska linjedragningar som hjälpt Faddrarna och gett dem en trygghet i att föra arbetet framåt.

Organisaatiota kahdeksan vuotta johtaneena siirryn nyt itse eteenpäin, mutta en kuitenkaan kovin kauas Kummeista. Työni lasten hyväksi nimittäin jatkuu Uuden Lastensairaalan Tukisäätiössä. Tahdon sydämestäni kiittää kaikkia lahjoittajia, yrityskumppaneita, vapaaehtoisia sekä Kummeja. Jatketaan arvokasta työtä yhdessä eteenpäin – Suomen lasten ja nuorten parhaaksi!

Jag har lett organisationen i åtta år och nu går jag själv vidare men ändå inte så långt från Faddrarna. Mitt arbete till förmån för barn fortsätter nämligen i Stiftelsen Nya barnsjukhusets stöd.

Jag vill från djupet av mitt hjärta tacka alla gåvogivare, företagspartners, frivilliga och Faddrar. Vi fortsätter detta värdefulla arbete tillsammans – för Finlands barns och ungas bästa!

Anne Knaster

Anne Knaster Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

”Ymmärrys aivokasvaimista on vielä lapsen kengissä”

Kristiina Nordfors

on tutkijakollegoineen hankalan haasteen kimpussa Aivokasvainpotilaat ovat lasten syöpäosastoilla lääketieteen kannalta kaikkein haastavimpia. – Aivot on erittäin herkkä elin, mikä tekee aivokasvaimesta paljon hankalampihoitoisen muihin syöpätauteihin verrattuna, sanoo suurta lastenaivokasvaintutkimusta koordinoiva lastenlääkäri Kristiina Nordfors.

N

ORDFORS KOORDINOI Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummit-rahastosta maksettavan apurahan turvin tehtävää laajaa tutkimusta, joka pyrkii muun muassa löytämään uusia keinoja taudin hoitamiseksi.

Lastenaivokasvaimia diagnosoidaan Suomessa vuositasolla 40-50 kappaletta.

– Ne ovat erittäin heterogeeninen tautiryhmä verrattuna esimerkiksi aikuisten aivokasvaimiin, Nordfors kertoo.

– Tietynlaisiin lasten aivokasvaimiin sairastuvat useimmiten alle kouluikäiset. Toinen selkeä sairastuvuuspiikki on varhaisaikuisiässä.

Moninaiset oireet Aivokasvaimet ovat salakavalia. sillä hyvänlaatuinenkin kasvain voi olla tappava, jos se on sellaisessa paikassa, ettei kirurgi pääse siihen käsiksi.

Toisenlaiset hoidot taas tepsivät paremmin pahanlaatuisiin kasvaimiin.

– Aivokasvainten oireet ovat lapsilla todella moninaiset, Nordfors korostaa.

– Aikuisilla esimerkiksi epilepsiakohtaus on melko yleinen oire aivokasvaimesta, kun taas lapsilla se on varsin harvinainen. Pienimmillä lapsilla pään kasvu ja etenkin kallonsaumojen aukeaminen ovat tyypillisiä oireita, kuten myös aamupäänsärky ja pahoinvointi, jotka ovat seurausta aivopaineen noususta, Nordfors jatkaa.

– Mutta sitten on lukuisa joukko epämääräisempiä, muun muassa neurologisia oireita, ja joskus voi kestää hyvinkin pitkään, ennen kuin niitä osataan yhdistää aivokasvaimeen.

Oireiden muoto riippuu paljon sekä kasvaintyypistä että sijainnista.

– Hyvinkin pieni ”nappula” voi aiheuttaa vakavia oireita, mutta pienessäkin päässä kasvaimilla on tilaa kasvaa, ja joskus tilanne voi edetä hyvinkin pitkälle, ennen kuin kasvain havaitaan, Nordfors huomauttaa.

Aivokasvainoperaatiossakin on omat haasteensa:

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

– Aivoissa ei ole mitään ”turhaa” pois otettavaa, ja kaikilla aivoihin kohdistuvilla hoidoilla on aina haittavaikutuksia. Erityisesti aivoja operoitaessa kirurgit joutuvat puntaroimaan, etteivät tee liikaa pahaa tehdessään hyvää, Nordfors sanoo.

Neurokirurgia ensin haaveena Lääketieteen tohtori Kristiina Nordfors on erikoistunut lastenlääkäriksi. Lääketieteen perusopinnot hän suoritti Turun yliopistossa.

– Mutta Tampereelta olen ”eniten kotoisin”, ja Tampereelle mieleni aina halajaa, hän kertoi heinäkuussa Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten poliklinikan kokoushuoneessa.

– Niinpä tulin tänne erikoistumaan lastenlääkäriksi. Pikku hiljaa erikoistumisen myötä kiinnostuin syöpätaudeista. Aivokasvaimet olivat jo opiskeluaikana suurin kiinnostuksen kohteeni. Siitä aiheesta tein Tampereen patologialle väitöskirjankin vuonna 2011, Nordfors jatkaa.

– Siinä vaiheessa haaveenani oli lasten neurokirurgia. Vähitellen suunta sitten erinäisten sattumien summana kääntyi lastentauteihin ja erilaisiin syöpähoitoihin.

Erikoistumisensa jälkeen Nordfors on ollut kliinisessä työssä Taysin lasten syöpäosastolla ja pitänyt välillä tutkimusvapaita.

– Tutkimuksesta ei toisaalta pääse koskaan eroon; sitä tehdään myös kliinisen työn ohella. Apuraha auttaa keskittymään tutkimukseen kunnolla, muina aikoina tutkimustyö menee ns. omaan piikkiin, Nordfors toteaa.

Sattuman kaupalla Kanadaan Elokuun puolivälissä Nordfors matkasi Torontoon jatkamaan lastenaivokasvainten tutkimustyötään.

Pesti Pohjois-Amerikassa kestää ainakin vuoden 2019 loppuun.

– Sekin oli sattuman kauppaa, Nordfors kertoi ennen lähtöään.

– Täällä Taysissa kävi luennoimassa torontolaisen SickKids -sairaalan entinen johtaja. Aiheena olivat rikosoikeudelliset asiat, eli se ei varsinaisesti liittynyt minun alueeseeni. Mutta hän puhui SickKids-sairaalasta yleisesti, ja olimme neurokirurgimieheni Joonas Haapasalon kanssa pohtineet, että olisi jossakin vaiheessa kiva lähteä joksikin aikaa ulkomaille. Kävin sitten luennon jälkeen tiedustelemassa, keneen voisin olla yhteydessä. Huomasin myös netistä, että SickKids-sairaalassa työskentelee professori Michael Taylor, jota olen monissa tutkimuksissani referoinut. Laitoin Taylorille sähköpostia.

Viiden minuutin kuluttua hän vastasi: ”Tervetuloa!”.

Nordforsilla ja Haapasalolla on kaksi poikaa. Vanhempi on viiden vuoden ikäinen, nuorempi kaksi ja puoli. He tietysti matkustivat vanhempiensa mukana Torontoon.

– Rahoitus on järjestynyt vuodeksi, mutta saattaa olla, että olemme siellä pidempäänkin kuin ensi vuoden loppuun.

Tampereelta valtakunnalliseksi Kummit-rahastosta tälle vuodelle saadun apurahan kohdetta, lastenaivokasvaintutkimusta varten aloitettiin aineiston keräys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella jo vuonna 2013. Aineisto koostuu erilaisista lastenaivokasvainpotilaiden tiedoista.

– Myös aivokasvainmateriaalia, verta ja selkäydinnestettä on kerätty, Nordfors kertoo tutkimuksesta, joka on laajenemassa myös Suomen muihin yliopistosairaaloihin.

– Euroopan Unionin uudet tietosuojalait ovat aiheuttaneet paljon lisätyötä. Kunhan saamme eettiseltä toimikunnalta puollon muutokselle Tampereen osalta, pääsemme aloittamaan tutkimuksen valtakunnallisesti. Toivon, että se tapahtuu vielä tämän vuoden puolella, Nordfors sanoo.

Lastenlääkäri Kristiina Nordfors koordinoi Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummitrahastosta maksettavan apurahan turvin tehtävää laajaa tutkimusta, joka pyrkii muun muassa löytämään uusia keinoja lastenaivokasvainten hoitamiseksi.

Laaja ryhmä Meneillään olevassa tutkimuksessa on tarkoitus kerätä 10 vuoden kohortti. Jo ”alkumatkan” varrella tutkimusryhmä on julkaissut harvinaisesta ATRT-kasvaimesta (atypical teratoid rhabdoid tumor) tapausselostuksen, jossa on ensimmäistä kertaa todettu yhteys perinnölliseen Li-Fraumenin oireyhtymään.

– Li-Fraumen on p53-solun mutaatio, joka aiheuttaa, ettei solu mene ohjelmoituun kuolemaan, vaan jatkaa kasvuaan ja aiheuttaa potilaalle useita syöpiä hänen elämänsä aikana, Kristiina Nordfors selvittää.

– Olemme myös tekemässä paria tarkempaa biologista selvitystä sekä tähän samaiseen ATRT:hen että lasten yleisimpään pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, medulloblastoomaan, liittyen.

Tamperelaisessa lastenaivokasvainten tutkimusryhmässä on koordinaattorina toimivan Nordforsin lisäksi neurokirurgeja, neuropatologi sekä perustutkimuksen puolelta Tampereen yliopiston professorin Matti Nykterin tiimi, joka tekee ns. kuivalaboratoriset eli lähinnä tietokoneella suoritettavat analyysit, ja solubiologi Kirsi Granbergin johtama ryhmä, jonka vastuulla on ns. märkälaboratorinen osuus eli muun muassa soluviljelyt. Saman tutkimuksen ohessa tehdään myös aikuistenaivokasvaintutkimusta.

Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä kahden saksalaisen Heidelbergin yliopiston tutkijan kanssa.

– Tutkimus on pitkäkestoinen, ja konkreettisiin tuloksiin eli teoriasta käytäntöön on vielä matkaa, Nordfors toppuuttelee.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

Verkostoituminen välttämätöntä Torontossakin professori Taylorin ryhmässä Kristiina Nordfors tekee nimenomaan aivokasvaintutkimusta.

– SickKids on yksi maailman suurimmista lastensairaaloista, ja siellä on valtavan suuri lastenaivokasvaintutkimuskeskus, Nordfors kertoo.

– Taylorin laboratoriot ovat tehneet monia tutkimuksia nimenomaan Heidelbergin yliopiston samojen tutkijoiden kanssa, joiden kanssa meidänkin tutkimusryhmämme on ollut yhteistyössä. Näin saamme verkoston mahdollisimman laajaksi, Nordfors sanoo.

– Lastenaivokasvaimet ovat kaiken kaikkiaan onneksi harvinaisia ja Suomi sen verran pieni maa, että kansainvälinen verkostoituminen on välttämätöntä. Pyörää ei kannata uudestaan keksiä, mutta toki toivon itse oppivani isosta maailmasta jotakin uutta, mitä voisin sitten tuoda Suomeen hyödynnettäväksi.

Laaja kirjo Lastenaivokasvainten kirjo on erittäin laaja. Hoidon kannalta tutkimuksessa on oleellisena tavoitteena, että kun opitaan tuntemaan aivokasvaimen biologiaa, voidaan löytää uusia keinoja niiden hoitamiseksi.

– Kyse ei välttämättä ole siitä, että löydettäisiin joku taudin kokonaan tappava taikalääke, vaan että keksittäisiin keino saada kasvain pysymään sellaisena, että sen kanssa pystyy elämään kuten kroonisten sairauksien kanssa, Nordfors korostaa.

– Soluviljelyssä on melko piankin tarkoitus alkaa kokeilla lääketestauksia. Jo nyt esimerkiksi sellaisiin patologin näkövinkkelistä parempilaatuisiin kasvaimiin, jotka eivät ole leikattavissa mutta uhkaavat esimerkiksi näkökykyä, käytetään syöpähoitoa, joka ei kuitenkaan hävitä tautia mutta jarruttaa sen etenemistä.

Aivokasvaimia hoidetaan pääosin kuten muitakin syöpiä: sytostaateilla, sädehoidolla, operaatioilla.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

á – Kyse ei välttämättä ole siitä, että löydettäisiin joku taudin kokonaan tappava taikalääke, vaan että keksittäisiin keino saada kasvain pysymään sellaisena, että sen kanssa pystyy elämään kuten kroonisten sairauksien kanssa, Kristiina Nordfors korostaa.

– Viime aikoina on otettu käyttöön myös täsmälääkkeitä, jotka purevat kasvaimen geneettisiin ominaisuuksiin, muun muassa tietynlaiseen mutaatioon, Nordfors kertoo.

– Käytännöllisesti katsoen jokaisessa aivokasvaintapauksessa on leikkausoperaatio vähintäänkin koepalanottoa varten tarpeen.

Noin kaksi kolmesta selviää Suurimmassa osassa tapauksista pystytään suurin osa kasvaimesta poistamaan. Aivorungossa olevia kasvaimia ei sen sijaan pystytä poistamaan. Lastenaivokasvainpotilaista selviää kaiken kaikkiaan noin 70 prosenttia.

– Mutta millä lailla selviää, on aivokasvainten kyseessä ollen tietysti haaste, etenkin kun on kyse kehittyvistä aivoista, Nordfors sanoo.

– Nimenomaan kehittyvien aivojen sädetyksen väheneminen on selkeästi vähentänyt pysyviä vammautumisia, hän kertoo.

– Alle 3-vuotiaita ei ole ollut Suomessa tapana lainkaan sädettää, mikä toisaalta heikentää pienimpien potilaiden ennustetta, kuten muissakin syöpätaudeissa.

Potilaille, joilla on hyvälaatuinen aivokasvain ja jotka pystytään leikkaamaan, ei anneta sytostaatteja.

– Mutta pahanlaatuisia on noin 60 prosenttia, ja niissä tapauksissa sytostaattihoito on välttämätön, Nordfors huomauttaa.

– Varhaisaikuisilla taas alkaa olla ns. aikuistyyppisiä aivokasvaimia, jotka ovat erittäin aggressiivisia.

Mistä lasten lääketieteen – Ymmärrys aivokasvaimista, kuten aiheesta haluat lukea myös niiden hoito, on vielä aika lailla lapsenkengissä, ja kehitys junnaa paiKummit-lehdestä kallaan, lastenlääkäri Nordfors myöntää. asiantuntija-artikkelin?

Haastetta ja työsarkaa hänellä ja hänen Kerro se osoitteessa tutkijakollegoillaan siis riittää. kummit@kummit.fi – Onneksi meitä on iso joukko tälle asialle äärimmäisen omistautuneita. ●

Kummien Joulu Vanhassa kirkossa 30.11.2018 Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmallinen joulukonsertti perjantaina 30. marraskuuta klo 18:00-19:30 Helsingin Vanhassa kirkossa.

Konsertissa esiintyvät Paula Koivuniemi, Seppo Ruohonen, Anu Hälvä, Jouni Somero, Petri Laaksonen sekä Könsikkäät.

Juontajana Kaarina Suonperä Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Helsingin lastenklinikan lasten ja nuorten viihtyvyyteen.

Lämpimästi tervetuloa!

www.kummit.fi

SELVIYTYMISTARINA

ã Tässä kuussa kuusi vuotta täyttävä Rauha aloitti elokuussa esikoulun ihan kalenteri-iän mukaisesti. ”Alkuperäisessä suunnitelmassa” hänen piti syntyä helmikuussa ja mennä esikouluun vasta syksyllä 2019.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

610-grammaisen pikkukeskosen urhea taistelu

Rauha klaarasi kriittisimmätkin hetket

Lopen Launosissa eteläisessä Kanta-Hämeessä asuvan Lintervon uusperheen kuopus, Rauha, on iloinen ja virkeä tyttö, sopivan sosiaalinenkin. Mutta hänen elämänsä starttivaihe oli ajoittain kuin nuorallatanssia. Runsaan 600 gramman pikkukeskonen sattui onneksi olemaan sisukasta sorttia.

M

IRKA JA OLLI LINTERVOLLA on kaikkiaan kahdeksan lasta, joista kaksi, 7-vuotias Taisto ja nyt lokakuussa kuusi vuotta täyttävä Rauha ovat yhteisiä. Mirka oli ennen Rauhaa synnyttänyt kolme täysiaikaista ja tervettä lasta. Neljättä odottaessaan kaikki ei enää mennytkään totuttuun tapaan.

– Kolmisen kuukautta raskautta oli takana, Mirka alkaa purkaa kuuden vuoden takaisia tapahtumia.

– Olimme juuri ehtineet kesäjuhlissa kertoa kaikille sukulaisille ja ystäville, että meille tulee vauva.

Kohta sen jälkeen istukka alkoi vuotaa. Kävin sen vuoksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastaanotolla useammankin kerran.

Istukan reunassa oli iso hematooma eli verenpurkaus, ja istukka oli osittain kohdunsuun päällä.

Istukka vuosi enemmän tai vähemmän raskausviikolle 23+3 asti. Sitten hematoomaan alkoi muodostua bakteeritoimintaa ja se puhkaisi kalvot. Lapsivedet menivät.

– Olli sattui juuri silloin olemaan Oulussa hänen aiemmasta avioliitostaan olevien lasten kanssa, Mirka kertoo.

– Minä olin runsaan vuoden ikäisen Taiston kanssa kotona. Odottelin aamuun ja vein sitten Taiston veljenvaimoni luo hoitoon. Lähdin käymään Kanta-Hämeen keskussairaalan äitipolilla ja sille tielle jäin.

Kortisonit kankkuun Synnytyspoliklinikalla todettiin, että lapsivedet ovat tosiaankin menneet ja että vauva painaa puolisen kiloa. – Minulle lyötiin kortisonit kankkuun ja

á Rauha Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vastasyntyneiden teho-osastolla yhden päivän ikäisenä.

Kuva: Lintervojen arkisto

kehotettiin menemään kiireesti taksilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Niin myös tein. Taysin teholla sairaanhoitajat jälkeenpäin kritisoivat, kuinka ihmeessä minut oli laitettu taksilla tulemaan Hämeenlinnasta Tampereelle, Mirka kertoo.

– Mutta tilannehan oli olevinaan rauhallinen. Ei minulla ollut supistuksiakaan. Taysin päivystyksessä lääkäri sanoi, että vauva tuntuu hyväkuntoiselta, mutta kun lapsivedet ovat menneet ja raskausviikkoja on vielä alle 24, sektio ei tule kysymykseen.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Se oli kaoottista aikaa. Rauha oli kytkettynä korkeataajuushengityskoneeseen, happea meni 100 prosentilla ja rinnalla typpioksidi täydellä teholla. Suolikin puhkesi samaan aikaan…

”

Kaoottista aikaa Osastolla supistukset alkoivat melko pian.

– Minulle annettiin kaikki lääkkeet, mitkä kaapista löytyivät. Vessassakaan en saanut käydä. Ollikin ehti siinä vaiheessa paikalle. Ylilääkäri näytti meille videolta, minkälaista vastasyntyneiden tehoosastolla on.

Tipan kautta tuleva supistuksenestolääkitys lopetettiin kolmen päivän ”kyllästysajan” päätyttyä.

Kolme tuntia sen jälkeen Mirkalla alkoivat säännölliset supistukset. Ollille soitettiin, kun oli selvää, että vauva syntyy estelyistä huolimatta. Mutta kaikki kävi niin nopeasti, ettei Olli ehtinyt ajoissa Taysiin.

”

â Rauha veti oman kodin kasvimaasta selvästi pidemmän porkkanan.

Isoveli Taisto jäi tällä kertaa kakkoseksi.

Vauva, joka sai sittemmin nimen Rauha, syntyi alakautta perätilassa raskausviikolla 23+6, aamulla 18. lokakuuta 2012. Syntymäpaino oli 610 grammaa, pituutta oli 30 senttiä.

Vauva ei hengittänyt. Ensin häntä yritettiin intuboida, sitten hänet kytkettiin hengityskoneeseen ja kuskattiin kiireellä vastasyntyneiden teho-osastolle keskoskaappiin.

– Minä menin perässä heti kun pääsin, ja Ollikin tuli sinne melko pian, Mirka muistaa.

– Rauha oli alussa viikon verran suhteellisen hyväkuntoinen. Mutta kyllä se siitä sitten suruksi muuttui: Keuhkot alkoivat reistailla, valtimotiehyt oli auki, tulehdusarvot alkoivat nousta, iholla oli sieniinfektio, Mirka luettelee.

– Se oli kaoottista aikaa. Rauha oli kytkettynä korkeataajuushengityskoneeseen, happea meni 100 prosentilla ja rinnalla typpioksidi täydellä teholla.

Suolikin puhkesi samaan aikaan…

Kaksi leikkausta Kahden viikon ikäisenä Rauha oli leikattava ensimmäisen kerran, kun suolistossa oli vuotoa.

– Leikkauksen jälkeen kirurgi tuli kertomaan avanteesta ynnä muusta. Sanoin, että minulle riittää tässä vaiheessa, että lapseni on hengissä. Jutellaan kaikesta muusta sitten myöhemmin, Mirka kertaa.

Viikon kuluttua tehtiin uusi leikkaus.

– Ensimmäisessä leikkauksessa Rauhalle oli tehty yksi avanne ja yritetty liittää kaksi suolenpäätä toisiinsa. Liitoskohta rupesi falskaamaan. Se nostettiin vatsan päälle toiseksi avanteeksi. Ulostetta siirrettiin sitten ”manuaalisesti” suolesta toiseen. Se oli aivan uusi keino. Rauha oli tiettävästi ensimmäinen vauva Taysissa, jolle tällaista toimenpidettä kokeiltiin, Mirka sanoo.

Organisoitavaa riitti Rauhan paino ei siinä hötäkässä päässyt tietenkään pahemmin nousemaan.

– Kun hän kolmen viikon ikäisenä pääsi pois hengityskoneesta, sain tytön ensimmäisen kerran syliini, Mirka kertoo. Siitä alkoi kaiken kaikkiaan rauhallisempi jakso. Mutta Mirka ajoi joka päivä autolla kotoa Lopelta Riihimäen asemalle ja jatkoi sieltä junalla Tampereelle. Matkaa yhteen suuntaan on kaikkiaan 120 kilometriä.

– Kävin Taysissa ikään kuin töissä. Minusta kyllä monesti tuntui, että olin väärässä paikassa: kotona, kun olisi pitänyt olla sairaalassa ja päinvastoin. Olli hoiteli ”kotisirkusta”. Organisointia riitti. Vuoden vanhan Taiston lisäksi kun meillä asui silloin myös pari alakouluikäistä eli kaksi lastani edellisestä avioliitostani. Joka toinen viikonloppu meillä olivat lisäksi Ollin neljä lasta aiemmasta liitosta.

Henkisesti erittäin tärkeää oli, että Mirka tuli Taysin henkilökunnan kanssa hyvin toimeen.

– Yrittivät tosin siirtää meitä Kanta-Hämeen keskussairaalaan siinä loppuvaiheessa. Pyysin, ettei siirrettäisi, ja ylilääkäri järjesti asian niin, ettei tarvinnut. Nyt tuo ylilääkäri, Outi Tammela, on Facebook-kaverini, Mirka naurahtaa.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Viimeksi kun kuulin, Rauhan leikanneella kirurgi Tarja Iberillä oli Rauhan kuva työhuoneensa seinällä. Piia Suursalmi -niminen nuori lääkäri oli Taysissa erikoistumassa, kun Rauha oli todella huonossa kunnossa. Hän on kertonut monta kertaa jälkeenpäin todella tiukassa paikassa ajatelleensa, että kyllä tämä vauva selviää, kun Rauhakin selvisi.

Kakka oli kuvattava Rauhan ulosteen siirtämistä suolesta toiseen jatkettiin siihen saakka, kunnes hänen ensimmäinen avanteensa suljettiin. Siinäkin vaiheessa laskettuun aikaan oli vielä pitkä aika. Vastasyntyneiden teholla tehty leikkaus sujui hyvin, mutta herätysoperaatio kesti melkein kellonympäryksen, kun lääkkeet eivät ilmeisesti sopineet Rauhalle ja sekä hengitys että pulssi olivat vähän hukassa.

Toinen avanne suljettiin pari viikkoa ennen laskettua aikaa leikkaussalissa.

– Rauha oli silloin ensimmäistä kertaa ”retkellä” vastasyntyneiden teho-osaston ulkopuolella, Mirka muistelee.

á Lintervojen suuressa pihapiirissä on kanalakin. Mirkaäidin käsissä yksi kanalan kahdeksasta kanasta.

Nisäkäseläimiä Lintervoilla puolestaan edustaa kansikuvassamme Rauhan kanssa poseeraava sekarotuinen Hissukoira.

– Se leikkaus sujui heräämistä myöten hyvin.

Sitten aloin odottaa lähes neljä kuukautta vanhan Rauhan ensimmäistä kakkaa kuin kuuta nousevaa.

Odotin koko päivän iltaan asti. Olli tuli sitten sairaalaan, ja heti kun minä olin lähtenyt, Rauha tietysti kakki.

– Pyysin hoitajia tuomaan kameran ja sanoin, ettei Mirka anna ikinä anteeksi, ellei tätä kakkaa ikuisteta, Olli nauraa.

– Niinpä meillä on kuva, missä Rauhan ensimmäinen kakka on vaipassa, Mirka jatkaa.

Mirka sai vastasyntyneiden teho-osastolta poikkeuksellisesti luvan ulkoiluttaa Rauhaa.

– Happipullo ja saturaatiomittari mukana ulkoilimme Rauhan kanssa sairaalan pihalla puolisen tuntia kerrallaan. Sen ajan hän pystyi olemaan irti nesteytystipasta.

Ei tullutkaan Klaaraa Heti synnyttyään vauvaa alettiin kutsua Klaaraksi – Ajattelimme, että hän ”klaaraa” homman ja että nimi on enne. Rauha hänestä sitten kuitenkin lopSelviytymistarina • www.kummit.fi

15

seen, mutta ei se cocktail Rauhalle kelvannut. Vasta 8. helmikuuta eli juuri laskettuna päivänä, kun toinenkin avanne oli suljettu, Rauha söi ensimmäistä kertaa rintaa ja heti ihan kuin olisi aina syönyt.

Kymmenen päivää sen jälkeen Rauha pääsi kotiin.

Siinä vaiheessa Rauha söi pelkästään rintamaitoa ja mitään sairauksia tai lääkityksiä ei ollut. Painoa oli 2,5 kiloa.

Kristallinkirkas päämäärä ”Tuo aika [vastasyntyneiden teho-osastolla] oli monin tavoin raskas ja välillä melkein ylivoimaista kestää ja käsittää. Toisaalta tuntui, ettei se oma päämäärä ole koskaan ennen sitä eikä sen jälkeen ollut niin kristallin kirkas kuin se tuona aikana oli. Kun vain saisimme lapsemme elävänä kotiin, niin kaikki olisi ollut taistelemisen arvoista.”

Näin kirjoitti Mirka Lintervo tekstissään, joka julkaistiin tamperelaisessa Aamulehdessä keskoslasten päivänä 17.11.2016. Rauha oli silloin 4-vuotias.

Mutta ongelmat eivät olleet päättyneet kotiutumiseen.

– Ensimmäisen vuoden ajan taistelimme refluksin kanssa, Mirka kertoo.

– Keskosuudesta johtuvaa keuhkosairautta ei missään vaiheessa diagnosoitu, mutta astmaoireita Rauhalle joka tapauksessa tuli. Kaikkea pöpöä kotiin tietysti tuli muualta, varsinkin muiden lasten tuomana.

Ensimmäisten vuosien aikana Rauha olikin melko paljon sairaalahoidossa Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

– Korvatulehduskierteen vuoksi laitettiin putket, ja keuhkokuumeitakin oli, Mirka muistaa.

– Mutta Taysissa ei ole tarvinnut sen 2013 helmikuun jälkeen käydä kertaakaan muuten paitsi silmien seurannan takia.

Rauhan kaikkia vaivoja on aina hoidettu hyvällä menestyksellä.

– Eikä sitä ihan kaikkea välttämättä muistakaan – onneksi, Mirka toteaa.

– Kun tilasin kaikki paperit Taysista, huomasin yllätyksekseni, että Rauhaa oli veritankattu kolmen kuukauden ajan kerran viikossa. Eli kyllä lapsi todella sairas ja hauras silloin oli.

pujen lopuksi tuli. Eräs lääkäri ei päässyt ollenkaan yli siitä, että vauvasta tulikin Rauha. Aina kotiutukseen asti hän kutsui Rauhaa Klaaraksi.

Klaarasta tuli kuitenkin Rauhan toinen virallinen nimi. Hän on Rauha Klaara Loviisa. Rauhan isoveli on siis Taisto.

– Vanhempien sairasta huumoria, Mirka Lintervo kuittaa.

Rintamaitokin alkoi maistua Suolisto-ongelmien vuoksi Rauhalle syötettiin sairaalassa korvikemaitoa. Mirka-äiti pumppasi neljän kuukauden ajan kolmen tunnin välein maitoa, jota Rauha ei voinut kuitenkaan syödä.

– Moneen kertaan kysyin lääkäriltä, voinko jo lopettaa pumppaamisen. En uskonut, että Rauha koskaan söisi rintamaitoa. Lääkäri vain kehotti minua jatkamaan pumppaamista. Se oli kieltämättä sekä raskasta että ärsyttävää, Mirka myöntää.

– Kun oma maidontuotantoni oli jo melkein kokonaan ehtynyt, ehdotettiin, että Rauha voisi alkaa syödä rintamaitoa. Ensin sitä sekoitettiin korvikkee16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Verkkokalvosairauden vuoksi Rauhan on ainakin toistaiseksi käytettävä silmälaseja. Ennuste sairauden paranemiselle on hyvä.

Silmät yhä seurannassa Rauhan astmalääkitys on sittemmin lopetettu tarpeettomana. Silmät ovat yhä seurannassa, sillä Rauha oli Taysissa ensimmäisten lasten joukossa, jotka saivat silmään Avastin-lääkepistoksen keskosen verkkokalvosairauden takia. Rauha sai sen vähän ennen kotiutumistaan.

– Avastin on varsinaisesti kehitetty paksu- ja peräsuolen syövän hoitoon, Mirka kertoo.

– Se auttaa silmän verisuonia kasvamaan suoraan ja pitämään verkkokalvon paikoillaan. Sitä ei vielä silloin ollut lapsiin kovinkaan paljon käytetty, mutta Rauhalle sitä suositeltiin, koska hänen toinen silmänsä oli vaarassa sokeutua.

Lääke auttoi.

– Rauhalla on nyt ollut silmälasit runsaan vuoden. Ennuste silmien verkkokalvojen täydelliselle paranemiselle on hyvä. Aika näyttää.

Iso projekti paussilla Suurehkon uusioperheen pyörittämisen lisäksi Lintervoilla on riittänyt ja riittää jatkossakin puuhaa kotinsa kunnostamisessa. Lintervot asuvat viime

Olihan se vastasyntyneiden teho-osasto aivan erilainen ja uusi kokemus.

Mutta hammas- ja lähihoitajataustalla ymmärtää paremmin, miten ja millä logiikalla sairaalamaailma toimii, mitä voi pyytää ja mikä taas on mahdoton toteuttaaa.

”

”

vuosituhannen alussa rakennetussa kansallistalossa, jossa muun muassa Kansallisen Kokoomuksen edeltäjä Nuorsuomalaiset on perustettu. Olli Lintervo on kunnostanut taloa vuodesta 2002. Projekti oli tietysti Rauhan synnyttyä jonkin aikaa paussilla. Nyt sillekin on taas uhrattavissa aikaa.

Hyöty irti ammateista Rauha on ollut viime vuodet perhepäivähoidossa. Nyt elokuussa hän aloitti esikoulun ja siis kalenteri-iän eikä lasketun ajan mukaan. Kasvukäyrissä Rauha on normaalissa tahdissa, vaikkakin alarajoilla.

Taysin vastasyntyneiden teholla Mirka käy usein Rauhan kanssa esim. silmälääkärikäyntien yhteydessä.

– Rauha kyllä muistetaan siellä. Ja minua hoitajat ovat jopa pyytäneet käymään osastolla rohkaisukäynnillä muutaman sellaisen äidin luona, jotka ovat olleet samassa tilanteessa kuin minä silloin, Mirka kertoo.

Silmäsairauden lisäksi vain arvet Rauhan vatsassa kertovat keskosuudesta.

– Niitä arpia korjataan sitten joskus tulevaisuudessa yhteiskunnan piikkiin, jos Rauha itse niin haluaa, toteaa Mirka Lintervo, joka työskentelee vastaavana hammashoitajana Riihimäellä PlusTerveysketjuun kuuluvassa Hammasasema Statuksessa. Olli Lintervo on hammaslääkäri ja vastaa hammasaseman pyörittämisestä.

Taisto, Mirka, Rauha ja Olli Lintervo perhepotretissa.

ß Olli-isän musikaaliset taipumukset ovat ilmiselvästi periytyneet Rauhalle.

Sellonsoittokin alkaa jo sujua.

– Vaikka tieto lisää tuskaa, on ammateistamme ollut hyötyä, Mirka vakuuttaa.

– Olihan se vastasyntyneiden teho-osasto aivan erilainen ja uusi kokemus. Mutta hammas- ja lähihoitajataustalla ymmärtää paremmin, miten ja millä logiikalla sairaalamaailma toimii, mitä voi pyytää ja mikä taas on mahdoton toteuttaa.

– Hyvin oletkin osannut pitää puolesi joka käänteessä, Olli Lintervo kehuu vaimoaan. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

å Kummit Taru Valkeapää (vas.), Heidi Sohlberg, Kaarina Suonperä, Marianna ”Kana” Alanen ja Tea Hiilloste poseerasivat Teemu-nallen kanssa Silja Europan kannella Itämerellä elokuun 1. päivän ilta-auringossa.

RISTEILY

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Tallink Silja jo lähes seitsemän vuotta Kummien kumppanina

Nimikkoristeilyllä mahtava meininki Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani Silja Line järjesti perinteisen 22 tunnin Kummit-risteilyn Tallinnaan 1.-2. elokuuta.

Aluksena oli edellisvuoden tapaan Silja Europa.

K

UMMIT OLI NÄKYVÄSTI mukana nimikkoristeilynsä erikoisohjelman järjestelyissä. Aiempien vastaavien kertojen tapaan laiva oli täynnä lapsia ja nuoria vanhempineen.

Kummeilla oli laivan 7. kerroksen käytävällä ”toimintakeskus”, jota sekä ensimmäisen risteilypäivän iltana että toisen päivän iltapäivän aluksi pyörittivät kummit Kaarina Suonperä, Heidi Sohlberg, Taru Valkeapää, Tea Hiilloste ja Marianna ”Kana”

18

www.kummit.fi • Risteily

Alanen. Onnenpyörä keräsi väkeä, ja arvat tekivät kauppansa. Teemu-nallekin oli tietysti perinteiseen tapaan mukana matkassa.

Lahjoitussaldo jo runsaat 350 000 euroa Tallink Silja Oy on ollut Lastenklinikoiden Kummien kumppani jo lähes seitsemän vuotta. Jokakesäisen 22 tunnin Kummit-risteilyn lisäksi Tallink Silja on keväästä 2013 alkaen kahdesti vuodessa järjestä-

à Kaarina-kummi paitsi möi arpoja niin vastasi myös arpajaisvoittotiskistä.

Jokainen arpa voitti.

Noormarkkulainen Daniela Snäll, 9, sai nallen, mikä tietysti myhäilytti Kaarinaakin.

â à Tehomyyjät vauhdissa.

Tarun ja Kanan kiekoista arvat hupenivat hetkessä.

á Heidi oli Kummien toimintapisteessä onnenpyöräemäntänä.

à Tea Hiilloste tuli aikanaan tutuksi muun muassa MTV3:n Kids Top 20 -musiikkiohjelman ja yhdessä Kanan kanssa Sub-tv Juniori -kanavan kasvona. Popmusiikin lisäksi lastenmusiikkiakin levyttänyt Tea työskentelee nykyään Berner-yhtiössä tuotepäällikkönä.

nyt lastenklinikoiden potilasperheille Tukholmanristeilyjä. Tähän mennessä näitä perheristeilyjä on ollut kymmenen, ja niillä yhteensä 67 perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi irti arjesta.

Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia klinikkavierailuja ja ollut tärkeänä sponsorina Kummit Golfeissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Vajaan seitsemän kumppanuusvuoden aikana Tallink Silja on lahjoittanut yli 350 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon, muun muassa Helsingin lastenklinikalle hankittavaan O-kaareen sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan viime vuoden keväällä saaman skolioosileikkaustason hankintaan. ● Risteily • www.kummit.fi

19

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

20

www.kummit.fi • Pieni hetki

Oulun Lastenklinikka 22.9.2018 klo 16.35 Suositut artistit Elias Kaskinen ja Mikael Gabriel olivat keikalla Oulussa ja kävivät samalla Oulun yliopistollisessa sairaalassa ilahduttamassa lapsipotilaita.

Tähdet kiinnostivat kovasti lapsia Lastenklinikan osastolla 60. Eliaksen kitara varsinkin kiinnosti kaksivuotiasta oululaista Vilja Moilasta, joka oli vaihtanut juhlamekon päälle tähtien vierailusta kuultuaan. Elias soittikin Viljan toiveesta sekä Elefanttimarssin että Tuiki tuiki tähtösen.

Elias Kaskisen ja Mikael Gabrielin kaikkien aikojen ensimmäisestä klinikkavierailusta lisää sivulla 24.

Kuva: Teemu Kemilä

Pieni hetki • www.kummit.fi

21

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ●

T

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520. Kummit antaa testamenttilahjoittajille lakiapua testamentin laadinnassa.

22

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon? kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

•• •• •• •• •

Todistajat: Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina.

Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin.

Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Kaarina

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Testamenttiopas • www.kummit.fi

23

KLINIKKAVIERAILU

Kaksivuotias oululainen Vilja kuunteli hartaasti Elias Kaskisen laulantaa ja soitantaa.

á Kuusivuotias oululainen Juhana ja isänsä Jarmo pääsivät juttelemaan mukavia Elias Kaskisen kanssa.

Ei mikään tavallinen lauantai

Elias Kaskinen ja Mikael Gabriel ilahduttivat pikkupotilaita Oulussa TEKSTI SATU RUONANIEMI KUVAT TEEMU KEMILÄ

Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolla numero 60 oli 22. syyskuuta melko lailla normaalista rutiinista poikennut lauantai. Elias Kaskisella ja Mikael Gabrielilla oli illalla keikka Oulussa kauppakeskus Valkeassa.

Sitä ennen musiikkitähdet kävivät ilahduttamassa lapsipotilaita.

S

EKÄ ELIAS ETTÄ MIKAEL ovat olleet usein esiintymässä Lastenklinikoiden Kummien tilaisuuksissa, Elias muun muassa viime keväänä PowerParkin Kummit-päivässä ja ”MG” vastikään ja taas kerran Elämä Lapselle -konsertissa. Mutta tämä klinikkavierailu oli molemmille ensimmäinen.

Elias ja Mikael olivat erittäin odotettuja vieraita.

He toivat käynnillään iloa klinikan päivään niin pikku potilaille kuin henkilökunnallekin.

á Mikael Gabriel ja 11-vuotias Maria kimppakuvassa. ß Hoitohenkilökunnastakin moni käytti tilaisuutta hyväkseen ja otti selfien muistoksi Mikael Gabrielin klinikkavierailusta. Tässä erikoistuva lääkäri Yrtti Airaksinen vuorossa.

24

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

– Tällaisella vierailulla pystyy oikeasti auttamaan ja tekemään hyvää, totesi Elias, joka on ääninäyttelijänä vastikään teattereihin tulleessa Pikkujalkaanimaatioelokuvassa.

– Elokuvan teko oli hienoa, vaikka ääni aika kovilla olikin.

Mikael Gabriel oli ehtinyt Elämä Lapselle -konsertin jälkeen jo käydä pelaamassa Malagassa golfia JVG:n poikien eli Jaren ja VilleGallen kanssa. Kotipuutarhaan panostava Miklu totesi kuuman kesän olleen sadolle sekä hyvä että huono.

– Kasvihuoneessa olleet tomaatit ja chilit olivat kypsyneet erittäin hyvin ja maukkaiksi, kun taas avomaalla kasvaneet herneet ja salaatit olivat kärsineet kuumuudesta, hän raportoi. ●

Juha Itkoselta omakohtainen yllätysromaani

LAHJOITUS

Tekijänpalkkio Kummien kautta vastasyntyneiden teho-osastolle

Juha Itkosen elokuun lopulla ilmestynyt, koskettava ja omakohtainen romaani Ihmettä kaikki on kertomus surusta, ilosta ja elämän sietämättömästä arvaamattomuudesta. Itkonen lahjoittaa koko tekijänpalkkionsa Lastenklinikoiden Kummien kautta HUS:n vastasyntyneiden teho-osastolle.

IRJASSA NELIHENKISEN perheen elämä on asettunut uomiinsa. Iltatähden ilmaantuminen ei suju odotetulla tavalla, vaan vanhemmat joutuvat mahdottoman päätöksen eteen. Yllätykset eivät lopu senkään jälkeen, sillä seuraavaksi he löytävät itsensä vastasyntyneiden teho-osastolta. Elämä on arvaamaton ja heiveröinen, mutta silti vahva ja ainutkertainen.

Ihmettä kaikki on romaani siitä, miten poikkeustilojenkin keskellä arjen on jatkuttava, ja siitä, miten erilaisina äiti ja isä voivat vastaantulevat tilanteet kokea.

– Elämässä tapahtuu joskus asioita, jotka pakot-

K

tavat perimmäisten kysymysten äärelle. Niin myös minulle, Juha Itkonen kertoo.

– Kirjailijana käsittelen niitä kirjoittamalla, hän jatkaa.

– Useinkaan näistä ei puhuta ääneen, ja jokainen kokee olevansa tilanteessaan täysin yksin. Itse uskon vaikeidenkin kokemusten jakamiseen, sillä kaikki me kohtaamme elämässämme tilanteita, joissa tulevaisuus on tuntematon ja omaa käytöstäänkään ei voi etukäteen ennustaa. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

25

KUMPPANI

”Luontevaa ja toimivaa yhteistyötä”

MTV ja Kummit kimpassa alusta asti TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit järjesti heti perustamisvuotenaan, 1993, ohjaaja Renny Harlinin ja näyttelijä Geena Davisin tähdittämän, yhdistyksen starttivaiheen onnistumisen kannalta erittäin merkittävän gaalan. Se televisioitiin MTV3kanavalla. Sen jälkeen Kummit ja MTV ovat tehneet yhteistyössä jo kaksi tusinaa Elämä Lapselle -konserttia, lukuisan määrän joulukonsertteja ja jopa pari talk showta.

heiden hyvinvoinnin edistämiseen nimenomaan kotimaassa. Kummit istuu siihen kuvioon täydellisesti. Preferoimme pitkäaikaisia kumppanuuksia ja teemme pitkäjänteistä yhteistyötä jatkuvasti hyvin tuloksin.

Loistavia lukuja Televisio käy tätä nykyä kovaa kilpailua sosiaalisen ja kaiken muun tyyppisen median kanssa.

– Televisiota katsotaan edelleenkin, mutta ei perinteisesti, vaan muun muassa erilaisilta päätelaitteilta ajasta ja katsojan

M

TV:N KANAVAJOHTAJA Jaana Pasonen toteaa yhteistyön Kummien kanssa olevan hyvää ja luontevaa, koska MTV3:lla ja Kummeilla on yhteiset arvot ja tavoitteet.

– Myös MTV3 on vankasti lapsiperheiden asialla. Se on meille erittäin tärkeä kohderyhmä, korostaa Pasonen, joka vastaa MTV:n mainosrahoitteisten kanavien – MTV3:n, Subin ja AVAn – sisältökokonaisuudesta yhteistyössä sekä MTV:n sisällönhankinnan, markkinoinnin ja viestinnän että kaupallisten tiimien kanssa.

Täydellinen kumppani Siitä, miten MTV3 ja Kummit osataan yhdistää katsojien keskuudessa toisiinsa, ei ole tutkittua tulosta.

– Mutta koska arvopohja on yhteinen, olen varma, ettei ristiriitoja synny, Pasonen toteaa.

– Katsojatkin varmasti kokevat yhteistyömme todella luontevaksi. Se on tietysti lähtökohta mielekkäälle yhteistyölle.

Yhteistyö Kummien kanssa on myös eräs tapa tuoda esille meidän arvopohjaamme, Pasonen jatkaa.

– Se osoittaa, miten me haluamme olla mukana auttamassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Olemme rajanneet yritysvastuustrategiamme siten, että me keskitymme lasten ja nuorten sekä lapsiper-

26

www.kummit.fi • Kumppani

– Jatkuvasti korkeat katsojaluvut ovat osoitus siitä, että Elämä Lapselle -konsepti on onnistunut uudistumaan ja pysymään ajassa kiinni, MTV:n kanavajohtaja Jaana Pasonen toteaa.

olinpaikasta riippumatta, kanavajohtaja Pasonen tietää.

– Mutta hetkessä mukana oleva tapahtumallisuus toimii ”perinteisessä” televisiossa edelleenkin erinomaisesti. Suoran konserttilähetyksen voima on merkittävä, mikä näkyy myös katsojaluvuissa, Pasonen sanoo. Sen vuoksi Elämä Lapselle -konsertitkin pitävät edelleen pintansa. Tänäkin syksynä suoran lähetyksen katsojamäärä oli 381 000. Uusintojen ja Katsomo-käynnistysten myötä kokonaiskeskikatsojamäärä oli peräti 499 000.

– Ne ovat erittäin hyviä lukuja ja osoi-

tus myös siitä, että Elämä Lapselle -konsepti on onnistunut uudistumaan ja pysymään ajassa kiinni sekä artistivalintojen että visuaalisuuden myötä. Kunnia siitä kuuluu sekä tuotantoyhtiö Blue Medialle että Kummeille, Pasonen kiittelee.

Mittaaminen yhä tärkeämpää Katsojatottumusten muutoksen myötä katsojaluvut aiempiin vuosiin eivät ole samalla tavalla vertailukelpoisia kuin ennen.

– Mutta ne ovat yhä konkreettisesti mitattavissa ja niiden mittaaminen jopa korostuu entistä enemmän, Pasonen huomauttaa.

– Analysoinnissa tulosten yhteismitallistaminen on tietysti tärkeää; miten esimerkiksi verrataan katsojalukuja ja nettipalvelusta saatuja klikkejä toisiinsa.

Kummien konserttien uusintalähetysten katsojamäärät ovat luonnollisesti huomattavasti pienempiä kuin ensilähetysten.

– Nekin silti kannattavat. Sekä toimivat digialustat että tv-uusinnat ovat katsojien kokonaispalvelua. Niiden kautta pystymme tuomaan Kummienkin kyseessä ollen viestiä mahdollisimman monelle suomalaiselle, Pasonen painottaa.

Voima tulee tunnelmasta Kummien joulukonserttien katsojamäärät ovat vielä korkeampia kuin Elämä Lapselle -konserttien.

– Siihen on varmasti moniakin syitä, Pasonen sanoo.

– Muun muassa vuodenaika vaikuttaa.

Televisiota katsotaan pimeänä vuodenaikana enemmän.

Kanavajohtaja Pasonen ja MTV:n viestintäjohtaja Susa Valvio ovat erittäin tyytyväisiä Kummit-yhteistyöhön.

Muun muassa viime vuoden JouluMielelle-konserttia katsoi ensimmäisellä lähetyskerralla peräti 569 000 katsojaa.

Lukema on aina ollut yli puolen miljoonan.

– Se on hieno suoritus, Pasonen kehuu.

– Jouluohjelmistoon selvästikin kaivataan sellaista tarjontaa. Katsojat mielellään virittäytyvät joulunviettoon katsomalla tunnelmallisia lähetyksiä, ja on selvää, etteivät joulukonsertit kaipaa samanlaista visuaalista panostusta kuin Elämä Lapselle -konsertit. Joulukonserttien voima tulee hartaasta tunnelmasta.

C More tuo lisämahdollisuuksia Etenkin Elämä Lapselle -tv-konsepti on kehittynyt mm. valotekniikan kehittymisen myötä vuosi vuodelta vaikuttavammaksi.

____________

Retro-pöllö piipahti MTV pyrkii hyödyntämään hyväntekeväisyysnäkökulmaa myös sisäisenä motivointikeinona työyhteisössään.

– Uskomme, että on suuri merkitys, että yrityksen arvot ovat läpinäkyvät ja että niiden eteen myös toimitaan, Jaana Pasonen sanoo.

– Lasten ja lapsiperheiden asiat ovat kaikkien sydäntä lähellä. Siihen liittyvässä toiminnassa haluamme olla mukana ja olemme ylpeitä, että me yrityksenä pääsemme sellaista tekemään, hän korostaa.

– Kummien konsertit ovat olleet meille myös helppo tapa tulla lähemmäksi kuluttajia. Retro-pöllö-maskottimmekin oli nyt esillä Elämä Lapselle -estradilla. Isac Elliot ei kuulemma tuntenut hahmoa. Hän on sen verran nuori mies, kanavajohtaja Pasonen naurahtaa. ●

____________

HYVÄNTEKEVÄISYYS

28.11.2018 KULTTUURITALO ____________

konsertti ____________ Lastenklinikoiden Kummit ry:n perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Kulttuuritalolla Helsingissä. Tapahtuman avulla tuetaan Suomen kaikkia lastenklinikoita sekä lastentautien tutkimustyötä.

– Yhteistyö kanavan, tuotantoyhtiön ja Kummien välillä on toiminut erinomaisesti, kanavajohtaja Pasonen toteaa.

– Seuraavan vuoden Elämä Lapselle -konsertin suunnittelu alkaa aina lähes heti, kun edellinen on saatu hoidettua maaliin. Yhdessä pohdimme keinot ja lähestymiskulmat, joilla pystymme olemaan ajassa kiinni ja erottumaan. Olemme mielestäni onnistuneet siinä joka vuosi, hän jatkaa.

– C Moren puolelta Elämä Lapselle -konsertissa oli MTV3:n mainoskatkojen aikana nyt ensimmäistä kertaa katsottavissa, mitä kulisseissa sillä aikaa tapahtui. C More -palvelumme hyödyntämistä pystymme varmasti jatkossa kehittämään ja rikastamaan.

Liput, lisätiedot ja joululahjoitukset:

www.kummit.fi

Konserttilähetys esitetään MTV3:lla su 16.12. klo 20–22.

Yli 1000 €:n lahjoituksella tervehdys lähetykseen.

Kumppani • www.kummit.fi

27

Kummien Joulu Oulun Tuomiokirkossa 9.12.2018 Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmallinen joulukonsertti sunnuntaina 9. joulukuuta klo 17:00-18:30 Oulun Tuomiokirkossa.

Konsertissa esiintyvät Mira Luoti, Elina Vettenranta, Ilta, Janne Tulkki, Antti Vauramo ja Cassiopeia-kuoro.

Juontajana Anna-Liisa Tilus Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Oulun lastenklinikan lasten ja nuorten viihtyvyyteen.

Lämpimästi tervetuloa!

www.kummit.fi

JACK & JONES -tuotteita ostamalla voi auttaa lapsipotilaita

KUMPPANI

Kummit-malliston myynnistä rahaa hyväntekeväisyyteen Ostamalla tiettyjä JACK & JONES -tuotteita itselleen tai pukinkonttiin voi samalla tukea Lastenklinikoiden Kummien toimintaa. Jokaisesta ostetusta JACK & JONES-brändin Kummittuotteesta Kummit saa yhden euron.

J

ACK & JONES on yksi suuren tanskalaisen vaatealan yrityksen, Bestsellerin, monista tunnetuista brändeistä. Bestseller on aiemminkin auttanut Kummeja. Huhtikuun 10. päivä vuonna 2015 se järjesti maailmanlaajuisen GIVE-A-DAY -hyväntekeväisyyskampanjan ja lahjoitti koko kyseisen päivän liikevaihdon hyväntekeväisyyteen. Bestsellerbrändien Suomen myymälöiden myynnistä puolet, lähes 214 000 euroa, lahjoitettiin Kummeille.

– Viime jouluna JACK & JONESilla oli suosikkitubettaja Lakon kanssa toteutettu kampanja. Sen päätyttyä jaoimme jäljelle jääneitä Lakko-tuotteita eteenpäin yhteistyössä Kummien kanssa, kertoo JACK & JONESin ketjupäällikkö Akipekka Ikonen.

– Etenkin joulun aikaan meillä on tapana tehdä hyvää, hän jatkaa.

– Viime vuosina olemme niissä merkeissä panostaneet lumilautailuonnettomuudessa halvaantuneen Pekka Hyysalon lanseeraamaan Fight Back -mallistoon. Päätimme pitää sen suhteen hengähdystauon. Emme kuitenkaan halunneet luopua perinteestä, vaan annamme taas sekä kuluttajille että jälleenmyyjillemme hyväntekeväisyysmahdollisuuden.

JACK & JONES päätti tehdä yhteistyötä Kummien kanssa.

– Yksinkertainen toteuttaa, hyvä sanoma ja helppo tapa saada tuloutettua Kummeille rahaa, Ikonen luettelee päätöksen perusteiksi.

Lisäarvoa lahjalle Kummit-mallistoon kuuluu huppari, t-paita, pipo ja sukat.

– Joulukuussa mallisto tulee olemaan liikkeissämme paraatipaikalla suuren infokyltin kera, Ikonen lupaa.

Jokaisesta myydystä Kummit-tuotteesta

– Arvioimme kampanjan tuottavan Kummeille noin 11 000 euroa, sanoo JACK & JONESin ketjupäällikkö Akipekka Ikonen yllään Kummit-malliston huppari.

JACK & JONES lahjoittaa siis Kummeille yhden euron. Kampanja käynnistyy marraskuun viimeisenä päivänä ja päättyy jouluaattona.

Bestsellerin suostuminen maakohtaisen malliston lanseeraamiseen vaatii tietyn tuotantominimin täyttymisen.

– Laskimme pystyvämme täyttämään Kummit-mallistolla tuon minimin ja arvioimme tämän tuottavan Kummeille noin 11 000 euroa, ketjupäällikkö Ikonen paljastaa.

– Kummit saa itse päättää, miten lahjoitussumma käytetään, sillä heillä on yliopistosairaaloiden lastenosastojen tarpeista tarkempi tietämys.

Kummit-tuotteissa ei itsessään ole esim. Teemu-nalle -logoa tai mitään muutakaan Kummeihin viittaavaa. Mutta myymälöissä tuotteisiin on kiinnitettynä erillinen lappu, missä on Kummien logo ja kääntöpuolella tietoisku Kummien toi-

minnasta. Näin muun muassa joululahjan saajalle tulee selväksi, että lahjalla on tietty lisäarvo.

Pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle JACK & JONES on 1990-luvun alussa Suomeen tullut miestenvaateketju. Suomessa on tällä hetkellä 38 JACK & JONES -liikettä, joista 25 on omia ja loput franchise-yrittäjien pyörittämiä external partner -liikkeitä. Pohjoisin JACK & JONES -liike on Rovaniemellä. Brändillä on lisäksi erittäin laaja jälleenmyyntiverkosto sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälöissä.

– JACK & JONES on vakinaisen aseman suomalaisten miesten pukeutumisessa saavuttanut brändi, kertoo Akipekka Ikonen.

– Haluamme olla kuluttajien mielissä myös hyvien ja hienojen juttujen toteuttajana. ● Kumppani • www.kummit.fi

29

VIRKISTYSPÄIVÄ

Rullalautailua, vapaalentoa ja musikaalia Helsingissä

Isien virkistyspäivää vietettiin muun muassa tuulitunnelissa ja teatterissa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Sääkin suosi Helsingissä järjestettyä isien virkistyspäivää. Isien kanssa Tuomiokirkon portailla päivän ohjelman organisoinut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista, lippalakkipäinen kummi Kari Ketonen ja kummi Karita Tykkä (edessä).

Lastenklinikoiden Kummit järjestää vakavasti sairaiden lasten vanhemmille virkistyspäiviä, jotta nämä edes hetkeksi pääsisivät irti raskaasta arjesta. Syyskuun 27. päivä viisi isää oli hemmoteltavina Helsingissä. Ohjelma oli monipuolinen: rullalautailua, vapaalentoa, saunomista ja uintia sekä kirsikkana kakun päällä Kinky Boots -musikaali. ÄMÄNKERTAISEEN isien virkistyspäivään osallistuivat Pekka Aho Helsingistä (HUS), Antti Kupiainen Espoosta (HUS), Sakari Puntalo ja Ville Vuorela Nokialta (TAYS) sekä Hannu Väyrynen Riistavedeltä (KYS).

Kummien projektipäällikön Jaana Roosin ideoima ja organisoima virkistyspäivä alkoi kokoontumisella

T

Pekka Aho otti sähköisen rullalaudan kommervenkit suhteellisen nopeasti haltuun.

30

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

Antti Kupiainen korkeuksissa ohjaaja Antti Koskisen turvallisessa otteessa.

ß Fööni-ohjaaja Antti Koskinen ohjeisti isät.

Tuulitunnelissa käytetään käsimerkkejä. Tämä tarkoittaa: ”Leuka ylös”.

Senaatintorin laidalla Café Balderissa, missä nautittiin aamiainen. Seuraan liittyivät saman tien kummit Kari Ketonen ja Karita Tykkä. Kari oli isien mukana virkistyspäivän loppuun asti, Karita aamupäivän.

Kun aamiaisen ja esittelykierroksen jälkeen oli piipahdettu Tuomiokirkon portailla ryhmäkuvassa, kyyditsi Kajon-taksi ryhmän Kalasatamaan vasta avatun kauppakeskusjätti Redin kupeeseen. Siellä oli päivän ensimmäinen varsinainen ohjelmaosio: Electric Wheel Companyn tarjoama tunti sähköllä toimivien yksipyöräisten rullalautojen päällä. Alkuhapuilu vaihtui melko pian kunnon meiningiksi. Sitten oli tietenkin kisailun aika. Olihan miesten saatava keskinäinen paremmuutensa selvitettyä. Ja selvisihän se. Mutta tulokset jääkööt tässä julkaisematta.

Tuulta piisasi Aurinkoiselta mutta erittäin tuuliselta skeittialueelta siirryttiin kauppakeskus Redin ja tarkemmin siellä sijaitsevan vapaalentotunneli Föönin tiloihin. Tuulesta ei päästy vieläkään eroon. Oli vuorossa lentämistä tuulitunnelissa. Ohjaaja Antti Koskinen tarjosi ensin Föönin puolesta lyhyen perehdytystuokion, jossa käytiin muun muassa läpi oikea lentoasento ja oleellisimmat tuulitunnelissa käytettävät käsimerkit.

Puhumalla kommunikointi kun ei sellaisessa huminassa runsaan neljän metrin läpimittaisessa siilossa onnistu alkuunkaan.

Jokainen pääsi lentämään kaksi kaksiminuut-

ä Ilmeet olivat hieman totiset Fööniin pääsyä odotellessa.

tista Koskisen turvallisessa ohjauksessa. Neljä vuotta ”lennellyt” Koskinen näytti session päätteeksi, miten ammattimies lentää. Sangen vaikuttavaa.

Föönistä siirryttiin Kajonin kuskaamana Hakaniemeen, hotelli Hilton Strandiin, missä isät saivat ensin yöpymistään varten huoneet ja vetäytyivät sitten puoleksitoista tunniksi hotellin yläkerran saunatiloihin, missä oli mahdollisuus myös uimiseen.

Ennen saunomista nautittiin hotellin tarjoamat ”pikkusuolaiset” ja virvokkeet. Hampurilaiset ja ranskalaiset kaikkine lisukkeineen eivät tosin yleensä kuulu ’pikkusuolaiset’-otsikon alle. Mutta tärkeintä oli, että nälkä siirtyi.

Teemun veneessä Isät olivat jo hotellille tullessa joukolla ihastelleet viereisessä laiturissa kellunutta upeaa Lucky Eight -venettä. Veneen omistajastakin esitettiin arvailuja – mutta vain vääriä sellaisia. Saunomisen ja uinnin jälkeen siirryttiin veneeseen, joka on Kummien erään perustajajäsenen, Kummien Kummin Teemu SelänVirkistyspäivä • www.kummit.fi

31

Samassa suossa

N

OKIALAISET Sakari Puntalo ja Ville Vuorela olivat saaneet Tampereen yliopistollisen sairaalan suosituksesta kutsun isien virkistyspäivään. Kohtalo yhdistää Sakaria ja Villeä sangen mykistävällä tavalla: molemmilla on noin kolmen vuoden ikäinen lapsi, jolla on puolisentoista vuotta sitten diagnosoitu INCL. Tauti alkaa useimmiten ilmetä imeväisiän loppupuolella, noin 6-12 kuukauden kohdalla. Siihen asti normaalisti kehittynyt lapsi alkaa psykomotorisesti taantua eli menettää jo oppimiaan taitoja, muun muassa liikuntakykyään.

Peittyvästi periytyvä INCL (infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi) on varsin harvinainen tauti, jossa aineenvaihdunnassa syntyvä lipofuskiini ei geenivirheen seurauksena poistu elimistöstä lainkaan ja kertyy kaikkialle kehoon, mutta tuhoaa nopeimmin ja ulospäin näkyvimmin keskushermostoa.

Suomessa diagnooseja tehdään suunnilleen kolme vuodessa; matemaattisesti laskien yksi lapsi 20 000:sta sairastuu INCL:ään. Muualla maailmassa tauti on sitäkin harvinaisempi. INCLlapsen keskimääräinen elinikä on noin 9-11 vuotta. Suomessa on tällä hetkellä elossa parikymmentä INCL-lasta, joista

á Nokialla asuvat INCL-lasten isät Sakari Puntalo (vas.) ja Ville Vuorela ovat sekä hyviä ystäviä että toistensa vertaistukihenkilöitä. – On ihan eri asia jutella kaverille, joka tietää tasan tarkkaan, mikä on homman nimi, Puntalo sanoo.

Tays-alueelta vain Puntalon Anni-tytär ja Vuorelan poika Väinö.

– Väinö syntyi terveenä, Ville Vuorela kertoo.

– Vuoden päivät elimme normaalia elämää. Sitten alkoi ilmetä taantumisen merkkejä. Taysin neurologian osastolla asia sitten monen mutkan jälkeen puolisentoista kuukautta myöhemmin varmistui: Väinöllä on INCL. Terve poika tasapainottaa Sekä Vuorelat että Puntalot olivat ennen diagnoosin ”virallista” vahvistumista ehtineet internetistä oireiden perus-

teella googlettamalla ottaa selvää, mistä saattaisi olla kysymys. He olivat myös ehtineet käsitellä asiaa – siinä määrin kuin se edes on käsiteltävissä.

– Lääkärikin liikuttui kertoessaan meille diagnoosista. Usein kun kerromme diagnoosista ihmisille, niin joudumme itse lohduttajan rooliin, Sakari Puntalo hymähtää hyväntahtoisesti.

Väinö Vuorelalla on epilepsia, ja näkökyky on jo mennyt. Ruoka menee osittain peg-napin kautta, koska suun motoriikka ei toimi aina kunnolla. Hän on täysin autettava kaikissa toiminnoissa, lisäksi Väinöllä esiintyy pahoja

Teemu Selänteen Lucky Eight -veneen kannella Hilton Strand -hotellin edustalla. Mukana kuvassa myös veneenhoitaja Pasi Jaatinen (takana oik.) ja Kummeista Jaana Roosin lisäksi myös projektipäällikkö Susanna Laurila.

teen omistama. Teemu oli itse Pohjois-Amerikassa, mutta oli ohjeistanut ystävänsä ja veneenhoitajansa Pasi Jaatisen isännöimään. Pizzeria Via Tribunali tarjosi isille noutopizzat, jotka nautittiin veneessä.

Kirsikka kakun päälle Päivän jo alkaessa hämärtyä oli aika siirtyä kävelymatkan päähän viimeiseen etappiin, Helsingin Kaupunginteatteriin. Ammattiarvostelijoidenkin ylistämä Kinky Boots -musikaali ei tuottanut pettymystä. Trishin roolia musikaalissa näyttelevä aktiivinen kummi 32

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

ã Kummi Kari Ketonen (edessä vas.) kävi isien kanssa uimassakin hotelli Hilton Strandin altaassa.

Isät vasemmalta Hannu Väyrynen, Antti Kupiainen, Ville Vuorela, Pekka Aho ja Sakari Puntalo.

uniongelmia ja unirytmi on sekaisin.

– Alamäkeä mennään. Ainoa mikä on selvää, on se, että Väinö ei tule tästä selviämään, Ville-isä toteaa.

– Kaikkein raskainta tässä on ollut se taantuminen. Ensin on terve lapsi, joka kehittyy normaalisti. Sitten sanotaan, että seuraava pysäkki on hänen ”päätepysäkkinsä”.

Samaan aikaan kun Väinöä diagnosoitiin, odotettiin perheeseen toista lasta.

– Abortin suhteen viikot uhkasivat jo tulla täyteen, kun piti lapsivesitutkimuksilla alkaa selvittää, mikä on sikiön tilanne INCL:n suhteen: sairas, pelkkä kantaja vai terve.

Onni on pian puolitoistavuotias terve poika, mutta hän on INCL:n kantaja.

– Onneksi meillä on Onni, terve muksu, vastapainona, Ville Vuorela huokaa.

Vertaistuki lähellä – Nokialle osui todellakin ”lottovoitto”: kaksi INCL-diagnoosia samana vuonna, Sakari Puntalo heittää ironisesti.

– Huumori ja avoimuus lapsen sairauden suhteen ovat ainakin minulla ne keinot, jotka pitävät pään kasassa, hän sanoo.

Puntalo ja Vuorela tutustuivat pian diagnoosien jälkeen Helsingissä sijaitsevan Norio-Keskuksen erityisperhetyöntekijän kontaktoinnin kautta. Heistä on tullut samanlaisen kohtalon myötä toi-

silleen paitsi hyvät ystävät niin tietysti myös vertaistukihenkilöt.

– Samassa suossa rämmitään. On ihan eri asia jutella kaverille, joka tietää tasan tarkkaan, mikä on homman nimi.

Ja sitä paitsi saamme nyt yhdessä painia viranomaisten kanssa, Puntalo heittää.

– Hoitotarvikearsenaalia on molemmilla kaapit täynnä. Asumme muutaman kilometrin päässä toisistamme. Jos joku hoitotarvike loppuu, käydään lainaamassa kaverilta.

Lapsilla on kaksi kuukautta ikäeroa.

– Pirkanmaalla ei ollut tätä ennen ollut yhtään INCL-tapausta neljään vuoteen. Niinpä Taysin hoitajat ja lääkärit ovat joutuneet perehtymään uudelleen INCL-lapsen hoitoon. Sairaalasta saadun avun lisäksi suurena apuna on toiminut vertaisilta saatu tieto sairauden mukanaan tuomista haasteista sekä hoidosta.

Puntalon Anni oli runsaan vuoden ikäisenä jo oppinut kävelemään, puhuikin. Mutta sitten alkoi taantuminen.

– Ensin lähti motoriikka käsistä ja sen jälkeen kaikki muu. Vain kuulo- ja tuntoaisti pysyvät, Sakari-isä kertoo.

– Anni on yhä päiväkodissa, sillä hän selvästikin nauttii muiden lasten hälinästä.

– Väinö on toistaiseksi otettu pois päiväkodista, Ville Vuorela kertoo.

– Hänen vastuskykynsä on niin heikko, että hän saa aina täyslaidallisen päiväkodin tarjoamista taudeista. Keuhkokuumeet ovat INCL-lapsilla yleisiä ja

näin ollen myös yksi merkittävimmistä kuolemaan johtavista syistä.

Räväkkää menoa Terveillä ihmisillä on geeni, joka poistaa kuona-aineen aivoista. INCL-lapsilta kyseinen geeni puuttuu, jonka seurauksena aivot rappeutuvat.

– Oireet ovat hieman erilaisia riippuen siitä, mistä kohti aivoja tuhoutuminen alkaa, Sakari Puntalo arvelee.

Sekä hän että Ville Vuorela ovat INCL:n kantajia.

– Kun molemmat vanhemmat ovat sairauden kantajia, on lapsella 25 prosentin todennäköisyys sairastua tautiin, 50 prosentin todennäköisyys syntyä kantajana ja 25 prosentin todennäköisyys syntyä täysin terveenä eli ilman geenin kantajuutta, Vuorela toteaa.

– Noin joka 70. suomalainen on INCL-geenin kantaja, Puntalo valistaa. Jossakin vaiheessa testataan hänen 13-vuotias Milja-tyttärensä edellisestä liitosta.

– Marraskuun lopulla meille on syntymässä poika. Sikiö on tutkittu. Hän ei ole edes kantaja.

Isien virkistyspäivä oli sekä Vuorelalle että Puntalolle enemmän kuin paikallaan.

– En etukäteen tiennyt, mihin lähdin. Näin räväkkää menoa en ainakaan osannut odottaa, Vuorela totesi, kun takana oli ajelua sähköisellä rullalaudalla ja vapaalentoa tuulitunnelissa. ●

Sanna Saarijärvi kävi ennen esityksen alkua teatterin aulassa toivottavamassa isät tervetulleiksi teatteriin ja lahjoitti heille päätähtien nimikirjoituksin varustetut ohjelmalehtiset. Väliajalla nautittiin Sodexon tarjoamat Kinky Boots -paakelsit kahvin/ teen kera. Esityksen päätyttyä Sanna-kummi järjesti vielä musikaalin päätähdet pukuhuoneista takaisin estradille tapaamaan isiä yhteiskuvan ottoa varten.

Ilmeistä ja kommenteista päätellen isät olivat erittäin tyytyväisiä virkistyspäivän antiin. Tuo yksikin päivä toivottavasti antoi heille lisävirtaa arjen haasteissa jaksamiseen.

á Esityksen jälkeen Kummit-ryhmä pääsi näyttämölle ja samaan kuvaan musikaalin päätähtien Lauri Mikkolan (nalle sylissä), Anna Victoria Erikssonin, Petrus Kähkösen, Sanna Saarijärven ja Lolan Enkeleiden kanssa.

ß Kummi Sanna Saarijärvi, eräs Kinky Boots -musikaalin päätähdistä, kävi moikkaamassa ryhmää ennen esitystä.

Lastenklinikoiden Kummit ry. kiittää isien virkistyspäivän toteuttamisessa auttaneita: Café Balderia, Electric Wheel Companya, vapaalentotunneli Fööniä, Kajonia, Hilton Strandia, Sodexoa, Lucky Eight -veneen omistajaa Teemu Selännettä ja veneenhoitajaa Pasi Jaatista, Pizzeria Via Tribunalia, Helsingin Kaupunginteatteria sekä kummi Sanna Saarijärveä, kummi Karita Tykkää ja kummi Kari Ketosta. ● Virkistyspäivä • www.kummit.fi

33

Evelina KUVA SAFELIGHT PRODUCTIONS / JENNI SOMERVALLI

KUMMIT-TIMANTTIKORUT VAIN LAATUKORUSTA

Kummit Silván timanttiriipus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 595,- (745,-)

Kummit Silván timanttisormus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 895,- (1252,-)

w ww.laatu k or u.fi

H E L S I N K I . E S P O O . VA N T A A . H Y V I N K Ä Ä .

Kummit Silván timanttikorvakorut 0,22ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 1095,- (1422,-)

facebook.com/laatukor u

L A H T I . TA M P E R E . L A P P E E N R A N TA . R A I S I O

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Pelastetaan banaanit!

Mustat banaanit ja jäätelöä

S

koa syödä lautanen tyhjäksi tai ”mieti nälkää näkeviä”-kommentteja lapselle — ne vievät syömisen ilon väärille raiteille. Mutta vanhemmilta, ennen kaikkea itseltäni, odottaisin viitseliäisyyttä ja luovuutta ruoanlaittoon parasta ennen -päivän lähestyessä.

Tummuneiden banaanien pelastamisen voi aloittaa tällä reseptillä. ●

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 3-vuotiaan ja taaperon äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin vuoden 2016 parhaaksii lastenruokakirjaksi.

UOMALAISET HEITTÄVÄT syömäkelpoista ruokaa roskiin kotona reilut 20 kiloa vuodessa. Ja uskallan arvata, että me pikkulapsiperheet emme jää ainakaan tämän alle: lapsi kieltäytyy syömästä lautaselle laitettua ruokaa, ja jääkaapin takanurkasta paljastuu puoli kattilallista unohdettua spagettia. Roskiin!

En missään nimessä kannata pak-

4 kkosta 4 ann lle + vauvan 25 mi

5 banaania vaniljajäätelöä rouhittuja suolapähkinöitä Maapähkinäkastike 1⁄2 dl maapähkinävoita 1⁄2 dl vettä u. Huuhtele banaanit ja laita uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. v. Sekoita tilkka vettä maapähkinävoihin ja loppu vesi, kun tahna notkistuu. w. Tee banaanin kuoreen viilto koko pituudelta ja kaavi yhden banaanin sisältöä vauvalle. Tarjoa banaanit jäätelön, kastikkeen ja pähkinöiden kanssa.

Lämpimät uunibanaanit on kolean illan unelmajälkkäri.

”

”

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

KUMMIT GOLF

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kummit Golf istui viimeinkin Jukka Hallikaisen kalenteriin

Golfaavalla tangokuninkaalla on ollut hauskaa jo 10 vuotta 38

www.kummit.fi • Kummit Golf

ã Jukka Hallikainen valittiin tangokuninkaaksi kesällä 2008.

Silloin Hirsalassa pelattiin ensimmäinen Kummit Golf.

Nyt Hallikainenkin ehti viimein mukaan.

Hirsala Golfissa Kirkkonummella pelattiin elokuussa golfia Lastenklinikoiden Kummien hyväksi jo 11. peräkkäisenä kesänä. Ennätyshelle ei paljonkaan haitannut, mutta ampiaiset olivat tällä kertaa melkoinen vitsaus. Houkuttimia käytettiin, mutta silti useampikin pelaaja sai päivän aikana tuta, miltä ampiaisenpisto tuntuu. Pelimaksuineen ja iltatilaisuuden huutokauppatuottoineen päivän saldo oli komeat 47 000 euroa.

IITÄ ON NYT tasan kymmenen vuotta, kun Jukka Hallikaisesta leivottiin tangokuningas. Jukka on myös kova poika golfaamaan.

Mutta Kummien golf-tapahtumassa hän oli nyt vasta ensimmäistä kertaa.

– Monesti on aiemminkin pyydetty, mutta ei ole koskaan ennen sopinut aikatauluihin, Hallikainen harmitteli.

– Meille tanssimusiikin esittäjille kesä kun on kulta-aikaa. Tulee painettua pitkää päivää keikoilla ja maanteillä. Mutta nyt sattui sopimaan kalenteriin loistavasti.

On kiva olla täällä! Kummien toiminta on lähellä sydäntäni.

Jukka Hallikainen, 42, todella pitää työstään, jonka tangokuningas-titteli hänelle aikanaan soi.

– Kymmenen vuotta hauskanpitoa.

Päivääkään en ole sen jälkeen kokenut työtä tehneeni, hän myhäilee.

– Toki olin toiminut musiikin parissa pitkään jo ennen sitä, mutta aivan toisenlaisen päivätyön rinnalla.

Hallikainen oli päivätöissä kaupan alalla.

– Välillä niitä entisiä töitä on vieläkin ikävä, hän myöntää.

– Kauppaan mennessä tulee usein katsottua, että siellä on kaikki kunnossa.

Hedelmäosaston vaa’an etikettirullankin saatan joskus vaihtaa, Hallikainen paljastaa.

S

Monipuolisesti Pelkästään tangoja laulamalla ei Hallikainen leipäänsä tienaa.

– Esitän musiikkia monipuolisesti, yksinäisenä trubaduurina tai joko pienemmän tai suuremman taustaorkesterin kanssa. Lisäksi olen ollut mukana Petri Laaksosen johtamassa 16-miehisessä Könsikkäät- a cappella -kuorossa.

Kaakkois-Suomessa Miehikkälässä asuva Jukka Hallikainen tekee myös juontokeikkoja. Lisäksi hän on viime kesän alussa perustanut vuoden 2010 tangokuninkaan, Marko Maunukselan, kanssa duon.

Hannalla pian muuttokiireitä

R

AVITSEMUSTERAPEUTTI Hanna Partaselta jäivät viime vuoden Kummit Golfit väliin.

– Meni lähes kymmenen vuoden putki poikki, Hanna harmitteli.

Alkuvuodesta hän joutui ensimmäistä kertaa elämässään sairaalaan potilaaksi.

– Sain Thaimaan-matkan tuliaisina keuhkoembolian. Kuukauden päivät meni toipuessa, mutta sen jälkeen kaikki on ollut ok.

Hanna ja miehensä ovat rakennuttaneet taloa Järvenpäähän.

– Jo marraskuussa saattaa olla muutto pois nykyisestä kodista Klaukkalasta. Mutta joka torstai aion jatkossakin käydä Klaukkalassa koripalloilemassa.

Sen verran rakennusprojekti ja kesän muut kiireet olivat rassanneet, että Hirsalan Kummit Golf oli Hannalle vasta kesän toinen golf-kierros.

– Onneksi on tuttu porukka (Vivomixxin joukkue Katrin Kunila, Martin Lepiksoo ja Juha Vanhanen). ●

á Eläkeläisballerina Jaana Puupponen ja eläkeläisoopperalaulaja Raimo Sirkiä olivat tavan mukaan Hirsalassa hyvää tekemässä.

– Kahden tangokuninkaan duoa ei ole aiemmin ollut, Hallikainen huomauttaa.

– Meillä on hauskaa keskenämme, kemiamme sopivat yhteen. Tässä tapauksessa 1+1 on enemmän kuin kaksi.

Olisi hienoa, jos yltäisimme suosiossa edes lähelle Mattia ja Teppoa.

Bägi aina mukana Golfia Hallikainen ei ehdi pelata niin paljon kuin haluaisi.

– Tänä kesänä olen tosin pelannut yllättävän paljon. Kesällä olisi arkisin päivällä useinkin aikaa. Bägi on aina autossa mukana. Mutta yksin en lähde pelaamaan.

Tämä on onneksi niin hieno laji, että voi

á Hanna Partanen harmitteli yhä vuodentakaista esteellisyyttään. Nyt käynnistyi uusi Kummit Golf -putki.

á Neljävuotias sydänlapsi Minka Laari oli yksi kolmesta Hirsalassa olleesta klinikkapotilaasta.

Sarita-äitinsä kanssa he pääsivät golfautoajelulle.

mennä kentälle ja kysyä, jos jossakin ryhmässä olisi tilaa.

Hallikaisella on 18- ja 14-vuotiaat lapset.

– Tarvitsevat edelleen vanhempiaan, mutta eivät myönnä sitä, Hallikainen naurahtaa.

Kummit Golfissa Hirsalassa Hallikainen oli kummina Laatukorun joukkueessa, jossa muut pelaajat olivat Olli Silván, Jussi Lepistö ja Juha Repo.

– Olen pienestä pitäen ollut erittäin kilpailullinen. Golfissa kilpailee itsensä kanssa. Tulee huonoja lyöntejä ja hyviä lyöntejä. Ei tarvitse hävetä, 16,9:n tasoituksella pelaava Hallikainen toteaa. ● www.kummit.fi • Kummit Golf

39

Ikä ei Vickyä paina

KUMMIT GOLF

M

á Vicky Rostin syystalvi on kivoja tapahtumia täynnä.

ARRASKUUN 10. PÄIVÄ 60 vuotta täyttävä Vicky Rosti oli Hirsalassa yhtä hymyä.

– On ollut mahtava kesä. Tosin välillä on ollut liiankin kuuma golfaamiseen.

Mutta olen viettänyt aikaa lastenlasteni kanssa. Lisäksi minulla on ollut kahdeksan keikan juhlakiertue yhdeksänmiehisen bändin kanssa.

Vickystä julkaistaan kirjakin aivan lähiaikoina.

– Puolentoista vuoden ajan olen ollut viikoittain haastateltavana sitä varten.

Teksti on juuri tänään mennyt kustantajalle. Kirja on Tuija Wuori-Tabermannin, Anne Pennasen ja Sami Spåran kirjoittama. ●

Jannike ja Niklas viihdyttivät iltatilaisuuden aluksi. á Ampiaisia houkuteltiin Hirsalassa ansaan appelsiinimehu-siideri-hunaja-pesuaineseoksella. Moni yksilö lensi lankaan, mutta prosentuaalisesti saalis oli vähäinen.

Teemu Selänne ei ehtinyt Hirsalaan heti alusta. Hän otti kierroksen puolivälissä Sirpa Selänteen kummipelaajapaikan, kun Sirpalla oli puolestaan muita menoja.

á Taikuri-mentalisti Pete Poskiparran temput loksauttivat illallisväen leuat tuon tuosta ammolleen. Outi Nylund pääsi katsomaan läheltä, muttei silti ymmärtänyt.

Pihlaja (oikealta nimeltään Titta Pihlajamaa) esiintyi illan päätteeksi.

ß Kuvataitelija Netta Tiitisen maalaamat taulut menivät huutokaupassa todella hyvään hintaan. Netta Tiitisestä lisää seuraavalla aukeamalla.

40

www.kummit.fi • Kummit Golf

9.8.2018 Hirsala Golf, Kirkkonummi

á Urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovits (Teemu-nalle sylissään) oli isäntänä Kiekko-Espoon rastilla, missä yritettiin saada golfpallo jääkiekkomailalla laukoen osumaan nalleen. Sirpa Selänne oli kummipelaajana Klubituupparien joukkueessa. Ei osumia.

Paluu juurille

J

ÄÄKIEKKOSEURA Kiekko-Espoolla oli Kummit Golfissa oma toimintapiste väylällä 12. Tavoitteena oli jääkiekkomailalla golf-palloa lyöden osua greenillä olevaan pieneen Teemu-nalleen. Kummipelaajat Pete Seppälä, Pasi Hailio ja Jari Isometsä osuivat, samoin PostNordin ykkösjoukkueessa pelannut Jaakko Tomminen.

Osuneiden kesken arvottiin KiekkoEspoon urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovitsin jääkiekkomaila. Arpa suosi Pete Seppälää.

Kiekko-Espoo jatkaa viime keväänä konkurssiin hakeutuneen Espoo Unitedin sekä kaksi ja puoli vuotta sitten konkurssiin julistetun Jääkiekko Espoo Oy:n (Espoo Bluesin) toimintaa. Toivoa sopii, ettei Kiekko-Espoo seuraa edeltäjiensä polkuja ainakaan taloudellisissa asioissa.

Sekä Blues että Espoo United pelasivat konkurssivaiheessa miesten Mestistä eli yhtä pykälää Liigaa alempana.

Espoolainen miesten edustuskiekkoilu nousi Liigaan nimenomaan Kiekko-Espoon nimellä vuonna 1992. Kesällä 1998 seuran nimeksi vaihdettiin Blues. 18-vuotisen historiansa aikana se pelasi kahdesti

liigafinaaleissa häviten molemmat ja neljästi pronssiottelussa häviten ne kaikki.

Urheilutoimenjohtaja Hirschovits, 36, pyrkii nyt nostamaan Kiekko-Espoon Mestikseen Suomi-sarjasta, eli kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta, jolle espoolaiset saivat ”villin kortin”.

Kymmenen vuotta sitten Liigan pistekuninkuuden voittanut Hirschovits pelaa yhä itsekin toivuttuaan vihdoin pelikuntoon parin vuoden takaisesta häpyluun murtumasta. Hirchovits oli itse paikalla Hirsalassa parinaan Hirschovitsin tavoin runsaasti liigakokemustakin omaava Kiekko-Espoo -maalivahti Jani Nieminen.

– Paluu juurille on Kiekko-Espoon perusajatus, Hirschovits kertoi.

– Olen monta vuotta kuunnellut ja pitänyt silmiäni auki selvittääkseni, mitä kaikkea espoolainen jääkiekkoväki haluaa. Sen pohjalta lähdemme rakentamaan puhtaalta pöydältä urheilullinen ja taloudellinen puoli käsi kädessä, Hirchovits korostaa.

– Matinkylän vanha halli oli vastustajille yksi pahimmista vieraspelipaikoista.

Ensin pyrimme rakentamaan samanlaista fiilistä Espoonlahden halliin. Pyrimme kunnioittamaan historiaa ja vaalimaan perinteitä. Haastetta toki löytyy. Tekeminen ratkaisee, eivät suuret sanat. ●

ß Voittajajoukkue Gardin pelaajat saivat palkinnoksi muun muassa Minea Blomqvistin suunnittelemat Teemu-nalle mailansuojukset. Ensimmäisiä laatuaan esittelevät tässä Kummien projektipäälliköt Susanna Laurila (vas.) ja Jaana Roos.

Tuotto: 47 000 € Kummien tapahtumavastaavat: Jaana Roos Susanna Laurila Anne Knaster Kaisa Latva-Rasku Pääsponsorit: Silja Hirsala Golf Muut sponsorit: Pernod Ricard Finland Aavasaksan Vesi Diswest Oy Clique Padel Club Långvik kylpylähotelli Aida Oy / Griplex Kaken Kehys HIFK Kummipelaajat: Hannu Aravirta, Jukka Hallikainen, Pasi Hailio, Arttu Harkki, Jari Isometsä, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Virve Rosti, Tony Salmelainen, Sirpa Selänne, Teemu Selänne, Pete Seppälä, Raimo Sirkiä, Kaarina Suonperä, Taru Valkeapää ja Kari Vepsä Lapsipotilaat: Minka, Peppi ja Samu Kolmen kärki: u. Oy Gard Ab (kummipelaaja Pete Seppälä) v. Tallink Silja (kummipelaaja Tony Salmelainen) w. PostNord 2 (kummipelaaja Taru Valkeapää) Lähimmäs merkkiä: Hanna Michelsson 48 cm Suorin draivi: Maria Elemo-Räisänen 7 cm Lähimmäs lippua (yksilökilpailu): Marko Sjöman 4,84 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä (joukkuekilpailu): Kauppahuone Pesonen 90 cm Kiekko-Espoon lätkäkisa-osumat: Pete Seppälä, Jaakko Tomminen, Pasi Hailio, Jari Isometsä Illan esiintyjät: Jannike ja Niklas Pete Poskiparta Pihlaja Illan juontaja Arttu Harkki Huutokauppataulut: Netta Tiitinen

www.kummit.fi • Kummit Golf

41

YHTEISTYÖKUMPPANI

Sitä saa, mitä tilaa

Netta Tiitisen tauluissa on tunnetta ja tarvittaessa Teemu-nallekin TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kuvataiteilija Netta Tiitisellä oli iso rooli elokuisen Kummit Golfin kaikkiaan lähes 50 000 euroon kohonneen tuoton muodostumisessa. Kahdesta Tiitisen upeasta taulusta ja hänen Kymmenen vuotta paletilla -kirjoistaan maksettiin iltatilaisuuden huutokaupassa Hirsalan klubitalolla yhteensä todella upea summa.

42

www.kummit.fi • Yhteistyökumppani

L

APSIAIHEISIIN ERIKOISTUNUT Netta Tiitinen on viime aikoina tehnyt useita teoksia, joihin on maalattu Kummien maskotti Teemu-nalle.

– Olen aiemminkin lahjoittanut taulujani hyväntekeväisyyteen eri organisaatioille. Nyt tuntui, että tämä Kummit-teema voisi olla minun juttuni, Tiitinen toteaa.

Molemmissa Hirsalassa huutokaupatuissa Tiitisen tauluissakin on mukana Teemu-nalle, toisessa enemmän ja toisessa vähemmän näkyvästi. Meriaiheisessa taulussa Tiitinen oli mielenkiintoisella tavalla ottanut golfinkin huomioon. Tuon taulun

huusi yritykselleen 3Step IT:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen. Tiitinen kävi henkilökohtaisesti luovuttamassa taulun 3StepIT:lle heidän kick off -päivänsä ohjelmaan liittyen.

– Yleensä minulle ei ole ollut juurikaan väliä, kenelle jokin taulu menee. Pääasia, että saadaan rahaa hyvään tarkoitukseen, Tiitinen sanoo.

– Mutta tällä kertaa olin erityisen tyytyväinen, että se meni juuri 3Step IT:lle.

Yritys tukee vihreitä arvoja, sen toimintaperiaatteissa on mukana urheilu ja liikunta, ja yrityksellä on oma hyväntekeväisyysstrategia. Kaikilla firmoilla olisi syytä

ß Netta Tiitisen kotiateljeessa Järvenpäässä syntyy toinen toistaan mielenkiintoisempia katseenvangitsijoita.

olla. Saattaa olla, että keksimme 3Step IT:n kanssa jotain yhteistä jatkossakin.

Liikunta tasapainottaa Golf ei ollut suinkaan ensimmäistä kertaa esillä Tiitisen tauluissa.

– Golf on meillä ”perherasite”, Netta naurahtaa.

– Isäni oli useita vuosia Tuusulan Golfklubin kapteenina, ja minäkin olen seuran jäsen. Nuoruusvuosina alkanut harrastus on sittemmin jäänyt vähille. Veressä se kuitenkin yhä kulkee. Tuusulan klubitalon seinillä pelaajia ovat jo useana kesänä viihdyttäneet golfaiheiset lapsimaalaukset, ja pari Tiitinen Open -kilpailuakin on pidetty.

Järvenpäässä asuva vantaalaislähtöinen Netta Tiitinen harrastaa kuitenkin urheilua ja liikuntaa erittäin monipuolisesti: lenkkeilyä, vapaalaskua, laskettelua, kiteboardingia, maastopyöräilyä, rullaluistelua, sup-lautailua…

– Eivät ehkä kovin tyypillisiä taiteilijan harrastuksia, mutta tasapainottavat elämää. Kunhan saa olla merellä tai metsässä, luonnonhelmassa.

Paperiostoksilla Netta Tiitinen ei ole kouluttautunut kuvataiteilijaksi, vaan hän on itseoppinut sellainen.

– Kun olin kuuden vanha, äitini löysi huoneeni lattialta piirustuksen. Hän ihmetteli, kuka sen mahtoi olla piirtänyt, kun se oli minun piirtämäkseni aivan liian hyvä.

Kyllä äiti sitten uskoi, että se oli minun piirtämäni, ja kysyi, miksen piirrä enemmän. Sanoin, että siksi, kun ei ole paperia. Muistan hyvin, kuinka menimme äidin kanssa kauppaan ostamaan paperia. Äiti olisi ostanut ”kilopaperia”. Se ei minulle kelvannut. Halusin laadukkaampaa. Äiti suostui. Siitä seurasi kuvataidekouluharrastus, joka näkyi kotona kaikenlaisena luovana puuhasteluna. Ei ollut pädejä eikä mobiilipelejä.

Samalla kauppareissulla Netan äiti osti itselleen akvarelliliidut. Ei hän niitä paljonkaan käyttänyt. Mutta Netta käytti.

– Ensin lainasin ja lopulta suoraan sanoen ”pöllin” ne häneltä.

Puolitoista vuotta sitten 10-vuotisjuhlanäyttelyni avajaisissa Gumbostrandin Konst & Formissa palautin juhlallisin menoin äidilleni ne 30 vuotta lainassa olleet liidut ”hieman” käytettyinä.

Muutaman mutkan kautta Tiitinen kävi Steiner-koulua alun perin tarkoituksenaan kirjoittaa ylioppilaaksi. à Netta Tiitinen harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Luonnosta hän hakee tasapainoa työlleen ja täydennystä luomisvarastoonsa.

– ADHD-lapsena koulunkäynnin kanssa oli kuitenkin vähän niin ja näin, eikä vielä silloin ollut siihen ongelmaan minkäänlaista apua ja ymmärrystä. Kymppiluokalla ollessani päätinkin hakea Helsingin kuvataidelukioon. Pääsin. Löysin heti ensimmäisenä vuonna itseni oppilaskunnan puheenjohtajan pallilta. Ei se kuvataidelukiokaan sitten mikään onni ja autuus ollut. Halusin töihin. Olin muutaman vuoden ihan muissa hommissa, kunnes 22-vuotiaana perustin yrityksen ja aloin tehdä visuaalista ja tapahtumamarkkinointia yrityksille. Tie vei matkapuhelin- ja kodin elektroniikkatuotteiden maailmaan.

Pikku hiljaa Netta ”valui” päätoimiseksi kuvataiteilijaksi. Eräs merkittävimmistä sysäyksistä olivat vuoden 2009 Habitaremessut, missä hän myi tilaustaidetta neliöhinnalla.

– Se aiheutti taidepiireissä pientä pahennusta. Mutta sitten yksi jos toinenkin alkoi seurata perässä. Oli myös jokseenkin uhkarohkea liike lähteä konservatiiviseen taidemaailmaan ilman perinteistä koulutusta. Sittemmin muun muassa Johanna Lumme ja Kia Taegen ottivat saman rohkean askeleen. Ihanaa! Nyt teen yhteistyötä heidän kanssaan Galleria Contempossa. Johanna on graafinen suunnittelija, Kia arkkitehti ja minä visuaalinen markkinoija. Läheiseksi yhteistyökollegaksi on muodostunut myös kuvanveis-

täjä Samuli Alonen, hänkin koulutukseltaan teollinen muotoilija.

Lapset sanansaattajina Netta Tiitisellä on jo useana kesänä ollut näyttely Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjussa.

– Nuorena ajattelin, että olisipa kova juttu päästä joskus Salmelaan. Urheilutermillä sanottuna se on sama kuin kiekkoliigaan pääsy.

Ensi vuonna Tiitisellä on iso näyttely Gumbostrand Konst & Formissa. Sielläkin nyt kolmatta kertaa.

Tiitisen teoksissa lapset ovat silmiinpistävästi ”tähtinä”.

– En suostu luopumaan sisäisestä lapsesta, ja näyttelymaalauksissa lapsi on hyvä ”väline”, jos haluaa tuoda kipeitä asioita esille. Se menee ihmisillä tunnetasolla paremmin perille, aivan kuten esimerkiksi huomautus vanhempien alkoholiongelmasta, jos se tulee oman lapsen suusta.

Tiimityöstä energiaa yksinäiseen työhön Taulujen lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen lämmittää aina Netta Tiitisen sydäntä.

– En pystyisi tekemään mitään pelkästään rahan vuoksi. Tässä pitää olla sydän mukana. Totta kai taulujen maalaamiseen menee aikaa. Mutta on mukavaa olla mukana. Pyytäjiä on tietysti paljon. Pitää miettiä, mikä sopii omaan ideologiaan, että pystyy olemaan täysipainoisesti mukana.

Tiitisen maalauksista noin puolet on tilaustöitä. Hänen näyttelynsä ovat useimmiten olleet loppuunmyytyjä.

– Täytyy olla kiitollinen, että töitä riittää. Tilaustyöt ovat erityisen mukavia.

Tämä on yksinäistä työtä, mutta kun olen tällainen sosiaalinen ekstrovertti, on tiimityö mukavampaa, Tiitinen sanoo. Kirjassaan Kymmenen vuotta paletilla hän kirjoittaa: ”Parhaita ovat ne päivät kun saan tehdä, suunnitella ja ideoida jotain jonkun kanssa yhdessä.”

– Onhan jokainen näyttelykin tavallaan tilaustyö. Galleristin kanssa yhdessä mietimme jonkinlaiset raamit.

Happy Together Netta Tiitisen yhteistyö Kummien kanssa jatkuu.

– Suunnitteilla on muun muassa taiteilupäiviä lastenklinikoilla ja muuta varainkeruutyötä, Tiitinen valottaa.

Poikkeava urapolku ja tapa tehdä asiat aina mahdollisuuksien mukaan, normaalista poikkeavalla tavalla, saavat jatkoa ensi keväänä. Tapahtumissa on yleensä pääsponsori, mutta Tiitisen Happy Together -näyttelyssä Gumbostrandin Konst & Formissa Lastenklinikoiden Kummit on pääsponsorin sijaan pääsponsoroitava. Ohjelmisto ja yksityiskohdat tarkentuvat talven aikana.

– Katsotaan, mitä tuleman pitää, Tiitinen vinkkaa. ● Yhteistyökumppani • www.kummit.fi

43

Sanna Nielsen nähdään ennen JouluMielelle-konserttia tv:ssä jo 23.10. Yle Fem -kanavan Melkein Unplugged -ohjelmassa. Kuva: Niklas Rosström/PMG Oy

Kesäinen tuulahdus Kulttuuritalossa marraskuussa

”Skansen-Sanna” Kummien joulukonsertissa

Ruotsalaisesta Allsång på Skansen -tv-ohjelmasta tuttu Sanna Nielsen tähdittää Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle-konserttia Kulttuuritalossa 28. marraskuuta.

Estradilla nähdään myös muun muassa Suvi Teräsniska, Waltteri Torikka, Elli Vallinoja, Antti Ketonen ja Heidi Pakarinen sekä a cappella -yhtye Club for Five. MTV3 lähettää konsertin sunnuntai-iltana 16.12.

ANNA NIELSEN on jo kolmena kesänä juontanut Ylelläkin kerran viikossa suorana lähetyksenä Tukholmasta nähtävää Allsång på Skansen -yhteislauluohjelmaa, ja hänellä on jo sopimus ensi kesästä.

– Olen todella iloinen minulle osoitetusta luottamuksesta, Sanna sanoo.

– Parasta ohjelmassa on, kun saa laulaa yhdessä artistien ja yleisön kanssa. Yleisöstä saamme niin paljon energiaa ja iloa, ettei ohjelman toivoisi loppuvan ollenkaan.

Haastavinta Sannan mielestä on, että töitä tehdään koko ajan kilpaa kellon kanssa.

– Meillä on 58 minuuttia aikaa, ja kaiken pitää mahtua mukaan. Joskus jou-

S 44

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

dumme esimerkiksi jättämään väliin joitain artisteille suunnattuja kysymyksiä, joskus minun on pidennettävä haastattelua. Siitä saan kuulla korvassani olevasta kuulokkeesta samalla kun haastattelen artistia. Niinpä keskittyminen ei saa missään vaiheessa herpaantua.

Musiikin luoma yhteys Sannan kesät ovat viime vuosina kuluneet pitkälti Allsång på Skansen -ohjelman aikatauluttamina.

– Jokaisen ohjelman jälkeisenä päivänä alkavat jo valmistelut seuraavaa ohjelmaa varten. Sen lisäksi harjoittelen käytännössä joka päivä, Sanna kertoo.

– Yritän pitää jonkun päivän vapaata, jotta saan myös levättyä. Se riittää minulle hyvin. Tätä työtä on hauska tehdä. Siksi se ei tunnu minusta raskaalta.

Sannan mielestä Allsång på Skansen -ohjelman suosio lahden molemmin puolin perustuu siihen, että tavataan ja lauletaan yhdessä. Syntyy musiikin luoma yhteys.

– Yleisössä monet tapaavat ensi kertaa.

He ottavat käsikynkkää, laulavat yhdessä ja luovat ystävyyksiä. Kanssakäyminen on mutkatonta, ja uskon sen myös välittyvän tv:n kautta.

Kiertue Suomessa Sanna Nielsen on keikkaillut Suomessa usein.

– Viimeksi ollessani Suomessa olin nauhoittamassa Melkein unplugged -tvohjelmaa. Suomessa voin tehdä vähän eri-

laista musiikkia kuin kotona Ruotsissa. Se on ihanaa. Uskallan irrotella enemmän, ja minusta on ihana nähdä, miten ihmiset heittäytyvät mukaan.

Kun Sanna marraskuun lopulla tulee Suomeen, hänellä on JouluMielelle-konsertin jälkeen täällä kiertue: 29.11. Paraisilla, 30.11. Kemiönsaarella, 1.12. Tammisaaren kirkossa, 2.12.

Porvoossa, 7.12. Pietarsaaressa ja 8.12.

Vaasassa.

– Sen jälkeen vietän joulua perheeni kanssa Skånessa. Sitten lähden Bad Gasteiniin Itävaltaan laskettelemaan uudeksi vuodeksi, jonka jälkeen alan valmistautua pitkään haaveilemani projektiin. Enempää en voi siitä paljastaa.

Jo pitkään parrasvaloissa Sanna Nielsen täyttää JouluMielelle-konsertin aattopäivänä 34 vuotta, mutta hän on ollut parrasvaloissa yli 20 vuotta. Neljä vuotta sitten hän edusti Ruotsia Euroviisuissa kappaleella Undo.

– Euroviisut 2014 oli todellinen kohokohta. Olin unelmoinut siitä 7-vuotiaasta saakka, kun näin Carola Häggqvistin voittavan kappaleella Fångad av en stormvind. Sitä matkaa en unohda koskaan, Sanna sanoo.

Joulu on Sannalle aina mukavaa aikaa.

– Silloin kokoonnumme perheen kesken ja meillä on aikaa olla yhdessä ilman aikataulupaineita. En tiedä mitään parempaa kuin tulla kotiin äidin ja isän luokse, istuutua sohvalle juomaan glögiä ja juttelemaan menneestä vuodesta. ●

Mezzosopraano Elli Vallinoja on marraskuun lopussa ensimmäistä kertaa kummiartistina.

Oopperamaustettakin JouluMielelle-konsertissa

Elli Vallinoja yksi tähtiartisteista Kulttuuritalon lavalla Mezzosopraano Elli Vallinoja tekee Kummit-debyyttinsä marraskuun 28. päivä Kulttuuritalossa.

Hän on yksi JouluMielellekonsertin tähtiartisteista.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT on Elli Vallinojallekin jo ennestään tietysti muista yhteyksistä tuttu organisaatio.

– Ja Lastenlinna tuli minulle jo hyvin pienenä tutuksi, kun minulla oli lapsuustyypin epilepsia. Taisin olla silloin ensimmäisillä luokilla koulussa. Kovin tarkkoja muistikuvia ei ole, mutta koin, että Lastenlinna on pienelle ihmiselle turvallinen hoitopaikka, Elli kertoo.

– Nyt asun siinä lähellä ja olen mielenkiinnolla seurannut Uuden Lastensairaalan valmistumista.

Suosittua oopperaa ja koululaiskonseptia Elli Vallinoja on freelancer, joka nähdään myös Kansallisoopperaan marraskuussa palaavassa supersuositussa Oopperan kummituksessa. Elli lauloi – ja tanssikin – samaisessa musikaalissa Kansallisoopperassa myös kolmisen vuotta sitten.

– Solistinen oopperalaulu on Suomessa tällä hetkellä freelance-työtä. Alalla ei käytännöllisesti katsoen ole kiinnityksiä tarjollakaan, Vallinoja valistaa.

Oopperan kummituksen yhteisharjoitukset alkoivat lokakuun alussa. Ellillä on muutenkin tiivis loppuvuosi.

Hän tekee Kansallisoopperassa myös muun muassa Ihmepoika A -koululaisoopperaa, johon libreton on kirjoittanut rapartisti Karri ”Paleface” Miettinen. Oopperan on säveltänyt Timo Hietala. Se on Kansallisoopperan ja alakouluoppilaiden yhteistyötä. Koululaiset toteuttavat projektin yhdessä oopperan ammattimuusikoiden ja -laulajien kanssa. Oppilaat perehtyvät opettajiensa johdolla teoksen musiikkiin ja roolihahmoihin sekä harjoittelevat näyttämöilmaisua.

– Se on ainutlaatuinen konsepti, Elli Vallinoja sanoo.

– Koululaiset harjoittelevat omia osuuksiaan koko vuoden. Näytöksessä on heidän lisäkseen kolme ammattisolistia ja kaksi -muusikkoa sekä ohjaaja.

Näytöspäivän aamupäivän harjoittelemme yhdessä, ja sitten on kaksi esitystä. Pääkaupunkiseudun koulujen esitykset ovat Kansallisoopperan Alminsalissa, muiden koulujen joko heidän omissa juhlasaleissaan tai kunnan tarjoamilla estradeilla.

Joulumusiikin suhteen kaikkiruokainen Elli Vallinoja on vastikään esiintynyt myös muun muassa Norjassa ja Saksassa.

– Keikat ulkomailla ovat vähitellen lisääntyneet. Se on tämän alan suola, sillä musiikkikieli on periaatteessa sama joka

puolella maailmaa.

Oopperatöiden välillä on marraskuun lopulla onneksi kalenterissa sopiva aukko JouluMielelle-konsertille.

– Mielelläni laulaisin siellä vaikka useammankin joululaulun.

Joululauluista Elli tunnustaa yhdeksi suosikikseen En etsi valtaa, loistoa. Mikä kappale Kulttuuritalossa häneltä sitten kuullaan, on vielä hämärän peitossa.

– Joulumusiikin suhteen olen melko kaikkiruokainen. Pidän paljon myös lasten joululauluista ja suurista amerikkalaisista klassikoista.

Päärooli elokuvassa Moni varmasti muistaa Elli Vallinojan Neil Hardwickin ohjaamasta musiikkielokuvasta Jos rakastat. Siinä Elli näytteli pääosaa, abiturientti Ada Helmistä, jonka elämän kohtalokas onnettomuus pisti uuteen järjestykseen.

– Se oli onnenkantamoinen, jota ei kovin usein elämässä eteen osu, Elli kertoo kahdeksan vuotta sitten valmistuneesta, kotimaisiin kevyen musiikin klassikoihin perustuneesta elokuvasta.

– Olin tehnyt paljon musiikkiteatteria jo sitä ennen. Olin juuri silloin päässyt Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan ja suuntautuminen oopperan ja klassisen puolelle jo selkeä päämäärä. Elokuva oli joka tapauksessa tärkeä osa omaa musiikillista historiaani, ja mielelläni laulan myös kevyttä musiikkia. ● Joulu Mielelle • www.kummit.fi

45

Tuukka Haapaniemen bassoääni tärisyttää rakenteita Kulttuuritalolla 28. marraskuuta.

Selkeästi matalaäänisin ”klubilainen”

Tuukka Haapaniemen basso jyrisee taas Kummien joulukonsertissa TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA TOMI PALSA

A cappella -yhtye Club for Five esiintyi Kummien JouluMielellekonsertissa viimeksi viisi vuotta sitten. Silloin konsertti oli Finlandiatalossa, tänä vuonna ollaan Kulttuuritalossa. Päivämäärä on 28. marraskuuta, ja tallenne tapahtumasta nähdään MTV3-kanavalla sunnuntaina 16. joulukuuta.

LUB FOR FIVE perustettiin vuoden 2000 lopulla. Perustajajäsenistä vain Tuukka Haapaniemi ja Jouni Kannisto ovat olleet mukana koko 18-vuotisen taipaleen. Susanna Hietala, perustajajäsen niin ikään, on yhä mukana, mutta oli kuluvan vuosikymmenen alussa kolme vuotta pois ja sen jälkeen kaksi kertaa vauvalomalla. Susanna, nykyään sukunimeltään Lukkarinen, on vauvalomalla tälläkin het-

C 46

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

kellä vuodenvaihteeseen asti. Eeppi Ursin tuuraa taas.

Kun Club for Five oli ollut koossa viisi vuotta, oli silloisen viisikon tehtävä päätös, ryhtyäkö ammattiartisteiksi vai jatkaako sivutoimisesti. He päättivät panostaa asiaan täyspäiväisesti. Sen seurauksena alkuperäisjäsen Ninni Poijärvi jäi pois, ja tilalle tuli edelleen mukana oleva Maija Sariola. Viisi vuotta myöhemmin, samalla kun Susanna Hietala jäi tilapäisesti sivuun,

jätti Club for Fiven myös alusta asti mukana ollut Tuomas Ahola. Hänen tilalleen tuli Juha Viitala, joka on edelleen ryhmässä.

Kerrataanpa siis: JouluMielelle-konsertissa marraskuussa Club for Fiven kokoonpano on: Tuukka Haapaniemi, Jouni Kannisto, Maija Sariola, Eeppi Ursin ja Juha Viitala.

Painokoneet seis!

Club for Five perustettiin Tuukka Haapaniemen silloisessa kodissa, Töölössä.

– Jouni oli kurssikaverini SibeliusAkatemian musiikkikasvatus-osastolta, Tuomaksen tunsimme Ylioppilaskunnan Laulajista. Seurustelin aikoinaan Ninnin sukulaisen kanssa, joka ehdotti Ninniä, joka puolestaan toi mukanaan Susannan.

Myös Ninni ja Susanna olivat Sibelius-

Akatemiassa, Tuukka Haapaniemi kertoo. Heti seuraavana vuonna Club for Five voitti Tampereen Sävel -kilpailun, jonka taiteellinen johtaja Haapaniemi muuten ensi vuonna on.

Vuonna 2004 ilmestynyt debyyttialbumi Ensi-ilta oli Club for Fiven varsinainen läpimurto.

Oikeastaan seuraava iso käännekohta oli, kun Club for Five syksyllä 2009 Plangaalassa esitti Dire Straits -yhtyeen kappaleen Brothers In Arms Tuukka Haapaniemi pääsolistinaan.

– Olimme parhaillaan tekemässä toisenlaista albumia. Mutta kun olimme esittäneet Brothers In Armsin tv:ssä, siitä käynnistyi sellainen härdelli, että levy-yhtiö muutti vauhdissa suunnitelmia.

Brothers In Arms -kappaleen ympärille syntyi albumi You’re The Voice, josta tuli jättimenestys.

Kirkan kappaleet käsittelyssä Syksyllä Club for Five on kiertänyt Suomea Songs Of Kirka -teemalla. 11 konsertin kiertueella kuultiin tammikuussa 2007 kuolleen laulajan tunnetuimpia kappaleita.

– Kirkasta on tehty musikaalia, näytelmää, kuunnelmaa ja tribute-juttuja. Meidän esityksissämme kappaleet olivat keskiössä, Haapaniemi korostaa.

– Parikymmentä kappaletta, mukana yksi potpuri. Mitään ”b-puolen biisejä” ei ollut mukana, hän kertoo.

– Homma lähti liikkeelle siitä, että Kirkan entiset managerit ottivat meihin yhteyttä ja ehdottivat tällaista.

Kirka Fan Clubin jäsenet saivat ehdottaa mukaan otettavia kappaleita. Kertyi runsaan 30 kappaleen lista, mistä Club for Five sitten omien näkemystensä mukaan valitsi jalostettaviksi parikymmentä.

– Itse toivon, että voisimme jatkaa Songs of Kirkaa vielä ensi vuonnakin. Se on ollut niin mahtava juttu, Haapaniemi sanoo.

Finlandia-talolta se alkoi Tuukka Haapaniemellä oli runsaasti esiintymiskokemusta jo ennen Club for Fivea.

– Lavalla olin ensimmäisen kerran vuonna 1981, siis vähän alle 3-vuotiaana, ja heti komeasti Finlandia-talon estradilla, Haapaniemi naurahtaa.

– Isäni Juha Haapaniemen yhtye esiintyi siellä. Äitini oli viimeisillään raskaana odottaessaan siskoani. Minä olin koko ajan hinkunut lavalle. Viimeiseen biisiin asti äitini oli jaksanut pitää minusta kiinni. Sitten olin päässyt irti, Tuukka jatkaa äitinsä hänelle kertomaa tarinaa, jolla äiti juuri viime vuonna osallistui Finlandiatalo -aiheiseen muistelukilpailuun.

– Itse en olisi pystynyt nousemaan lavalle, mutta joku mies oli auttanut minut sinne. Olin löytänyt lavalta pienen tamburiinin ja mennyt isäni viereen soittamaan sitä. Konserttitallenteesta tehtiin kasetti, ja tahdikas tamburiinin soittoni kuuluu kasetilta.

Sittemmin esiintymisiä tuli lisää: laulua

á Club for Five esiintyi Kummien joulukonsertissa viimeksi vuonna 2013. Vasemmalta Maija Sariola, Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto, Juha Viitala ja Tuukka Haapaniemi. Vauvalomalla olevaa Lukkarista tuuraa tulevassa JouluMielelle-konsertissa Eeppi Ursin.

ja soittoa jumalanpalveluksissa, koulukuoroissa ynnä monissa muissa yhteyksissä.

Moniosaaja Esilläolo ei ole siis ikinä ollut Tuukka Haapaniemelle vierasta, eikä hän ole esiintymistä pelännyt.

– Mutta en myöskään ehdoin tahdoin hakeudu parrasvalojen kirkkaampaan kohtaan. Voin aivan hyvin jäädä nurkkaan tarkkailemaan tilannetta.

Club for Fiven ensimmäisinä vuosina Haapaniemi ehkä olikin enemmän sivustaseuraaja, joka sitten tarvittaessa antoi vaikuttavan bassoäänensä kuulua. Viimeistään Brothers In Arms -suosio sitten poiki hänelle jatkossa tavallaan enemmän tilaa ja tilaisuuksia olla vuorollaan ”johtotähti”.

A cappellassa siis soitintenkin äänet tehdään suulla. Tuukka Haapaniemi on Club for Fiven ”basisti-rumpali”.

Hänen bassoäänensä on tietysti osittain geneettisiä peruja. Mutta yhtä lailla tietysti hän on tehnyt paljon töitä äänensä eteen.

– Punttisalilla on niin sanotusti tullut käytyä, että systeemi on saatu pelaamaan.

Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan Tuukka Haapaniemi tähtäsi musiikkipedagogiksi. Hän hallitsee monta ”oikeaakin” soitinta.

– Jos jostain syystä joutuisin jättämään laulamisen, alttoviulu olisi instrumenttini.

Soitin sitä aikoinaan viitisentoista vuotta.

Kaikki soittamani soittimet ovat olleet osa polkua, joka on johtanut nykyiseen duuniin.

Kolmas joululevy tulossa Ylen studiolla on tänä syksynä jo tallennettu Club for Fiven joulukonsertti, joka tulee tv:stä joulun tienoilla.

– Kokonaisuus oli niin onnistunut, että

siitä on nyt päätetty tehdä live-levy, Haapaniemi kertoo.

Club for Fivelta on aiemmin ilmestynyt kaksi joululevyä: Rekiretki (2007) ja Jouluna (2013). Jälkimmäinen myi parissa viikossa 10 000 äänitettä, ja Warner Music Finlandin edustajat jakoivat yhtyeen jäsenille raamitetut kultalevyt silloin Kummien joulukonsertin lehdistötilaisuudessa Finlandia-talossa.

– Musiikkimaailmassa mennään yhä vain vahvemmin digipuolelle. Mutta kyllä minun mielestäni levy on yhä levy, kiva paketti, joka jää muistoksi. Digimusassa minua sitä paitsi häiritsee, kun puuttuu se booklet, vihkonen, mistä näkee, kuka kappaleet on tehnyt ja kuka soittaa mitäkin. Minä janoan sitä tietoa, sillä ei kaikki musiikki edelleenkään ole pelkkää tietokoneella koodattua hyhmää, Haapaniemi huomauttaa.

Ensi kesänä Afrikkaan?

Club for Five keikkailee vuosittain pari viikkoa Kiinassa. Viime aikoina yhtye on esiintynyt myös muun muassa Englannissa ja Sveitsissä. Ensi kesäksi on alustavasti suunniteltu keikkoja Afrikkaankin.

Vielä tämän vuoden puolella, kaksi päivää Kummien JouluMielelle-konsertin jälkeen, käynnistyy Club for Fiven 16 konsertin joulukiertue. Viisi vuotta sitten JouluMielelle-konsertissa yhtye esitti kappaleen Maa on niin kaunis, joka on totuttu kuulemaan myös sen joulukonserttien päätöskappaleena.

– Vielä en osaa sanoa, minkä joululaulun tällä kertaa Kummien konsertissa esitämme. Haluamme venyttää päätöksen mahdollisimman lähelle konserttia.

Jos joku kiinnostava kappale vaikka sattuu pulpahtamaan esiin, Tuukka Haapaniemi taustoittaa valintaa. ● Joulu Mielelle • www.kummit.fi

47

TEKSTI MATTI HANNULA KUVAT MATTI HANNULA JA HASAN BRATIC

F1-varikolta Kummien joulukonserttiin

Mervi Kallio nähdään juontajana Kulttuuritalon lavalla

Mervi Kallio juontaa yhdessä Janne V Virtasen irtasen kanssa Helsingin Kul Kulttuuritalolla lttuuritaloll 28. marraskuuta taltioitavan Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle-konsertin.

Vain kolme päivää aiemmin Mervillä on F1-kauden viimeinen varikkohaastattelutehtävä vähemmän jouluisissa maisemissa, Abu Dhabissa.

48

www.kummit.fi • Joulu Mielelle

å Mervi Kallio on jouluihmisenä innoissaan juontajapestistä Kummien JouluMielelle-konsertissa.

â Mervi Kallio on kummina keskittynyt piristämään aivokasvainleikkauksessa halvaantuneen Aleksi Soinin elämää. Tässä Mervi, Aleksi ja Aleksin isä Jari Soini varikolla elo-syyskuun vaihteessa ajetussa Monzan Formula 1 -osakilpailussa.

M

ERVI KALLIO ON NYT kolmatta kautta MTV:n Formula 1 -lähetysten varikkotoimittaja. Lisäksi hän ”ankkuroi” Maikkarin urheilu-uutisia ja piipahtelee joskus toimittajana kanavan aamuohjelmassa Huomenta Suomessa. Mervi on juontanut paljon erilaisia yritystapahtumia ja useasti myös Kummien mediatilaisuuksia Elämä Lapselle -konserttien yhteydessä.

– Mutta tällainen konsertin juontaminen on minulle uusi juttu, Mervi myöntää.

– Olen innoissani tästä! Olen jouluihminen, ja JouluMielelle-konsertti on itsellenikin loistava jouluunvirittäytymishetki.

Aktiivinen kummi Mervi Kallio on ollut aktiivinen kummi jo pitkään, ja muun muassa tammikuussa 2016 hän yhdessä Finnairin kanssa junaili tuolloin 13-vuotiaalle ruskolaiselle, pari vuotta aiemmin aivokasvaimeen sairastuneelle ja sitä operoitaessa osittain halvaantuneelle Aleksi Soinille ja hänen omaishoitajaisälleen Jarille unohtumattoman matkan Pohjois-Amerikkaan. Siellä Aleksi pääsi treffaamaan muun muassa NHL-joukkue Florida Pantersin suomalaispelaajia Aleksander Barkovia ja Jussi Jokista. Ja myös Walt Disney World tuli tietysti nähtyä.

Vielä silloin Mervi työskenteli urheilutoimittajan töidensä ohessa vakituisessa työsuhteessa Finnairilla lentoemäntänä.

– Olin työvuorossa Aleksi ja Jari Soinin PohjoisAmerikan -lennoilla molempiin suuntiin. Ne olivat urani unelmalentoja, Mervi sanoi. Ensimmäisen F1-vuotensa ajan hän oli vielä Finnairilta virka- ja opintovapaalla, mutta vuoden 2016 lopussa oli tehtävä päätös: Finnair tai formulat.

– Päätös ei suinkaan ollut helppo. Rakastin myös lentoemännän työtä, mutta F1-varikkotoimittajana koen olevani unelmaduunissa, ja sitä paitsi Suomesta voi olla kerrallaan vain yksi sellainen. Tällä hetkellä olen se onnekas.

Nyt elo-syyskuun vaihteessa Soinit viettivät F1-kisaviikonlopun Monzassa, ja Mervi oli taas jär-

jestämässä Aleksille ja Jari-isälle spesiaaliohjelmaa, joita ei tavallisille kisaturisteille ole tarjolla. He pääsivät muun muassa Mercedeksen tiloihin ja varikkopilttuuseen sekä treffaamaan Valtteri Bottasta.

Epäilijöitä riitti Kun MTV vuoden 2016 alussa julkisti Mervi Kallion F1-varikkotoimittajapestin, riitti sosiaalisessa mediassa epäilijöitä. Täystyrmäyksiäkin tuli kosolti jo etukäteen. ”Eihän nyt nainen voi olla formulakisoissa varikkotoimittajana!”

Mervi on osoittanut, että kyllä voi.

– Ummikkona menin. Se oli iso harppaus tuntemattomaan. Ensimmäinen kisa Australiassa maaliskuussa 2016 oli tietysti jännittävä paikka. Mutta yllättävän nopeasti pääsin sisälle kuvioihin. Nykyään suurin osa palautteesta on positiivista. Moni tuttunikin on myöntänyt silloin epäilleensä mahdollisuuksiani onnistua mutta olleensa väärässä, Mervi myhäilee.

– Toki hommassa on loputtomasti opittavaa. Tuntuu siltä, että mitä enemmän tietää, sitä enemmän pitäisi ymmärtää. Mutta minua on neuvottu, ettei minun kannatakaan yrittää ymmärtää teknistä puolta kovin tarkasti. Ja että jos en ymmärrä, ei kannata esittää ymmärtävänsä.

Maailmanmestari jalkapallossa!

Mervi Kallio kiertää MTV:n ryhmän mukana jokaisen F1-kisan. Niitä on tällä kaudella kaikkiaan 21, kutakuinkin joka toinen viikonloppu kahdeksan kuukauden ajan. Viimeinen MM-osakilpailu on Abu Dhabissa 25. marraskuuta, eli vain kolme päivää ennen JouluMielelle-konserttia.

– Euroopassa ajettaviin kisoihin lähdemme yleensä keskiviikkona ja palaamme maanantaina. Kaukaisempiin kisoihin lähdemme usein jo maanantaina. Ei tätä jaksaisi, jos ei tästä tykkäisi.

Loviisalaislähtöisen Mervi Kallion oma aktiiviurheilijatausta on jalkapallosta, ja jalkapalloilijana hän kävi Mäkelänrinteen urheilulukionkin.

– Sen vuoksi muutin 16-vuotiaana Helsinkiin.

Vaihdoin ykkösdivisioonalaisesta Loviisan Riennosta SM-sarjaseura Puistolan Urheilijoihin. Mutta en pelannut SM-sarjassa, koska en halunnut jäädä kesiksi Helsinkiin.

Mutta onpa Mervillä lukioiden maailmanmestaruus vuodelta 1995. Eipä taida Suomesta löytyä kovin montaa joukkueellista jalkapallon maailmanmestareita!

Maaginen joulukuu Jouluun on vielä aikaa, mutta Mervi Kallion mielestä ei ole koskaan liian aikaista puhua joulusta.

– Rakastan joulua. Se on vuoden parasta aikaa.

Yleensä vietän joulua mökillä Kouvolassa, kaukana katuvaloista. Ei haittaa, jos ei ole lunta. Sitten vain on sitäkin pimeämpää.

Mervi rakastaa myös joululahjojen ostamista.

– Mieheni on jo monesti ehdottanut, että lopettaisimme lahjojen ostamisen. Mutta olen sanonut, ettei se käy missään nimessä.

Mervin jouluruokapöydässä on pitkälti perinteinen kattaus.

– Imelletty perunalaatikko on laatikoista ykkönen.

Kinkkua en syö, mutta kaloja kyllä, ja alkupalaosastossa meillä onkin myös modernimpaa valikoimaa: sushia.

Joulunalusaika on Mervi Kallion mielestä kaikkein parasta.

– Joulukuu on vuoden ihanin kuukausi. Rakastan syksyä ja tykkään tietysti myös kesästä, mutta joulukuussa on jotain aivan maagista. ● Joulu Mielelle • www.kummit.fi

49

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

• • • • •

Ilman vakuuksia, ei käsirahaa Kiinteä kuukausimaksu Sopimusaika 24 kk, 36 kk tai 48 kk Laaja FiksuDiili-mallisto Sopimus sisältää talvirenkaat

Alkaen 191€/kk TM 3/2017

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia. Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille. Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

FiksuDiili -rahoitus: Esim. Uusi ŠKODA Citigo 1,0 60 Ambition 3-ov. rahoitettava osuus talvirenkaineen, toimituskuluineen 13 475,74 €, sopimusaika 48 kk/40 tkm, korko 2,95 %, kuukausierä 190,52 €. Poikkeava viimeinen erä 6 503,93 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 15 470,59 €. Todellinen vuosikorko 5,05 %. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta.

Rahoitusyhtiöt edellä mainituissa esimerkeissä: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki ja OP Yrityspankki Oyj, Gedhardinaukio 1, Helsinki.

Hinnat voimassa toistaiseksi ja ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu

Jyväskylä Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus

Kummit mukana aktiivisten aikuisten messuilla

KUMMIUUTISIA

á OYS:n lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri Päivi Tapanainen kertoi sekä yhteistyöstä Kummien kanssa että muutaman vuoden päästä Ouluun valmistuvasta uudesta lastenklinikasta.

á Kummien tehokas messukvartetti vasemmalta kummit Kaarina Suonperä ja Anna-Liisa Tilus, Kummien pitkäaikainen Oulun vapaaehtoinen Teemu Kemilä ja projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Lastenklinikoiden Kummit oli näkyvästi esillä Elä & Nauti 50+ -messuilla Oulussa viikonloppuna 15.–16. syyskuuta.

Messujärjestäjä PohjoisSuomen Messut lahjoitti jokaisen messuilla kävijän lipun hinnasta yhden euron Oulun lastenklinikalle.

UMMIT Kaarina Suonperä ja AnnaLiisa Tilus kertoivat yhdistyksen toiminnasta, ja ylilääkäri Päivi Tapanainen, Kummien hallituksen jäsen, kertoi Oulun lastenklinikan ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyöstä sekä uudesta vuonna 2023 Ouluun rakennettavasta lastenklinikasta.

Kummien tukena messuilla oli myös Oulun vapaaehtoinen Teemu Kemilä yhdessä Kiisa-tyttärensä kanssa.

Messujen yhteydessä Kummeilla oli

K

myös ns. hiljainen huutokauppa, jonka tuotto ohjattiin Oulun Lastenklinikan pienten potilaiden hyväksi. Huutokaupattavana oli muun muassa kuvataiteilija Netta Tiitisen akryylikankaalle maalaama Unelmia ja tulevia muistoja -teos, Tiitisen niin ikään maalaama Teemu Selänne -juliste Teemun omakätisellä signeerauksella sekä lennot, majoituksen ja kahden hengen sisäänpääsyn sisältävä lippupaketti Kummien JouluMielellekonserttiin. ●

Sairaalakamut nyt pelattavissa LÄMÄ LAPSELLE -KONSERTIN yhteydessä 12. syyskuuta julkaistu Sairaalakamut antaa pienille lapsille uudenlaisen mahdollisuuden ottaa selvää sairaalamaailmasta ja siellä tehtävistä toimenpiteistä. Lapset pääsevät pelaamalla tutustumaan muun muassa haavan ompeluun, lääkärin vastaanottoon, röntgeniin, verikokeeseen ja yöhön sairaalassa. Pelien avulla voi oppia uutta ja samalla hälventää pelkoja sairaalaan liittyen. Kummit-lehden seuraavassa, juuri ennen joulua ilmestyvässä numerossa kerromme Sairaalakamuista laajemmin.

E

Tutustu ja pelaa: www.sairaalakamut.fi

Kummiuutisia • www.kummit.fi

51

TEKSTI MATTI HANNULA KUVAT SAFELIGHT PRODUCTIONS / JENNI SOMERVALLI, SAFELIGHT PRODUCTIONS / JONI WINSTEN, TOMI PALSA, TIIA SANTAVIRTA JA MATTI HANNULA

Kaksi tusinaa ”Elliä” takana

Kummien päätapahtuma palasi näyttävästi Hartwall Arenaan Elämä Lapselle -konsertti on Lastenklinikoiden Kummien jokavuotinen päätapahtuma.

Kummit on 25-vuotias yhdistys, ja tänä syksynä järjestettiin jo 24. ”Elli”. Kahden Espoovuoden jälkeen tapahtumapaikkana oli taas Hartwall Arena Helsingissä. Perinteiseen tapaan lavalla nähtiin toinen toistaan upeampia artisteja suosikkilistojen kärkipäästä. Tapahtuman visuaalinen toteutus oli mahtipontisuudessaan täysosuma. Potilasinsertit saivat taas lahjoittajat liikkeelle. Niinpä Kummeille kertyi illasta rutkasti rahaa jaettavaksi Suomen kaikkien yliopistosairaaloiden lastenklinikoille.

52

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Viimeinen dinosaurus

R

AP-ARTISTI Elastinen on esiintynyt Elämä Lapselle -konsertissa ensimmäisen kerran vuonna 2000, silloin ja useasti sen jälkeenkin Fintelligens-duona Iso H:n (Henrik Rosenberg) kanssa. ”Elalla” jos kellä on siis perspektiiviä kertoa ”Ellin” kehityksestä vuosien varrella.

– Silloin 2000-luvun alussahan Elämä Lapselle -konsertit olivat vielä Olympiastadionilla ja väkeä rutkasti enemmän.

Mutta toisaalta tv ja sosiaalinen media ovat nyt ihan eri volyymillä mukana. Tv:stähän konsertit jo silloin tulivat, mutta onhan sekin puoli muuttunut valtavasti, Elastinen toteaa.

– Mutta Elämä Lapselle on ollut mielestäni aina hyvällä tavalla ajassa kiinni; hieno katsaus käynnissä olevaan musiikkivuoteen, kaikki ”akuutit” esiintyjät aina paikalla.

– Elämä Lapselle -konsertti on artisteille vuoden tärkein tv-tapahtuma, Elastinen korostaa.

– Emma-gaala on tietysti myös tärkeä, mutta sehän on enemmän sellaista henkseleiden paukuttelua ja toistemme selkään taputtelua. ”Ellillä” on todella väliä.

Tämä on perinne, ja vähintä, mitä artisti

Isac Elliot esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa nyt kuudetta peräkkäistä kertaa. Ei hassummin 17-vuotiaalta. Tällä kertaa kappaleet olivat Uncover me ja New way home.

Elastisella on näkemystä Elämä Lapselle -konserteistakin. Hän oli ”Ellissä” ensimmäistä kertaa jo 18 vuotta sitten.

voi tehdä, on antaa yhden päivän vuodestaan hyväntekeväisyydelle.

Vielä käsiteltävää Elastinen on itse esiintynyt Elämä Lapselle -lavalla vuosien mittaan toistakymmentä kertaa, välillä soolona, välillä duona paitsi Iso H:n niin myös muun muassa Paula Koivuniemen ja Cheekin kanssa.

Lavoilta vastikään vetäytynyt Cheek on Elastisen tavoin pitkään ollut vakioesiintyjä ”Elleissä”.

– Olen räppäreistä nyt viimeinen dinosaurus, Elastinen naurahtaa.

– Vielä vuosi sitten vedettiin Cheekin kanssa kimpassa. Nyt yksi pelaaja puuttuu kentältä. Siinä asiassa on vielä vähän käsiteltävää, Elastinen myöntää.

Hauskaa hyvän asian äärellä Elastinen, oikealta nimeltään Kimmo Laiho, on nyt muutaman vuoden ollut Lastenklinikoiden Kummit ry:n hallituksessakin. Hän on noin puolitoista vuotta vanhan poikalapsen isä.

– Vanhemmuuden myötä tällaisen työn tärkeys entisestään korostuu, kuten myös ymmärrys siitä, minkä vuoksi täällä ollaan. Vuonna 2000, kun olin itsekin vielä lähes lapsi, en välttämättä tajunnut tällaisten tapahtumien perimmäistä syytä.

Eikä sen tajuaminen mielestäni ole näille tämän päivän nuorille – katsojille ja artisteille – illan päätarkoituskaan. Nyt pidetään hauskaa hyvän asian äärellä. Tämä on elämys ja nautinto meille kaikille, eikä tässä ole häviäjiä, Elastinen korostaa.

– Elämä Lapselle -perinteen säilyminen ja hyvävoimaisuus on ennen kaikkea Kummien ansiota, hän sanoo.

– Meille artisteille ei ole juurikaan tilaa päästä suoriin tv-lähetyksiin esiintymään.

Myös sen vuoksi tämä on aina erittäin merkittävä katsaus suomalaiseen musiikkikenttään. Me artistit otamme aina tällaisen tilaisuuden avosylin vastaan. ●

Vielä Kerran, aneli tämän lehden keskiaukeamajulisteessakin esiintyvä Evelina.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

53

Inserttikaksoset Valo ja Oiva hurmasivat livenäkin sekä Arenan yleisön että illan juontajat Aki Linnanahteen ja Heidi Sohlbergin.

Evelina on noussut lähes humauksessa artistien aateliin.

Cheekin ”perintöprinssin” Lucas Leonin räppi oli nimeltään XTC.

En luovu susta koskaan, vakuutti Jannika B.

Kokonaisvaltainen kasvu

R

YMINÄLLÄ kotimaisten naisartistien terävimpään kärkeen noussut Evelina on syntynyt samana vuonna, 1995, jolloin Kummien ensimmäinen Elämä Lapselle -konsertti (aluksi Puhdas Elämä Lapselle) järjestettiin. Evelina oli itse ensimmäisen kerran ”Ellissä” esiintymässä kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

– Ensimmäinen albumini tuli ulos vähän sen jälkeen, kun viimeksi täällä olin, Evelina muistelee.

– Paljon keikkaa, paljon musaa. Kokonaisvaltainen kasvu, hän tiivistää kahden viime vuoden elämänsä.

Evelina palkittiin alkuvuoden Emmagaalassa viime vuoden parhaana naisartistina. Vaikka erittäin arvostettu pysti irtosikin, Evelina vierastaa omalla kohdallaan termiä ’läpimurto’.

– Yritän vain tehdä sellaista musaa, mistä olen itse iloinen ja ylpeä. Eihän tätä duunia palkintojen vuoksi tehdä, mutta olihan se Emma hieno, vähän erilainen huomionosoitus.

Nyt syksyllä Evelinaa on nähty tv:ssä Nelosen Vain elämää -sarjassa.

– Se oli hienoa. Sitä on tarkemmin vaikea avata sellaisille, jotka eivät itse ole olleet paikalla. Keskusteluja mukaan lähtemisestäni oli ollut jo aiemminkin. Nyt tuntui siltä, että koossa on sopiva porukka ja että olen itse riittävän valmis. Ja oli todella virkistävää päästä versioimaan muiden biisejä. Se oli parasta niiden muiden ihmisten lisäksi. ● 54

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Nelli Matulan kahden kappaleen koosteessa kuultiin Et oo menos minnekään ja Lemmikki.

Uusi aika, enemmän saavutettavaa

P

IKKU G teki puolisentoista vuotta sitten paluun estradeille ja esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa nyt ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen. Neljätoista vuotta sitten Elämä Lapselle -konsertissa Helsingin Olympiastadionin lavalla 17-vuotias Pikku G, Suomi-rapin silloinen supertähti lauloi ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”, ja koko monikymmentuhatpäinen yleisö lauloi mukana. Pari vuotta sen jälkeen Pikku G löi artistihanskat naulaan.

– On mulle Kummit-lehti kuitenkin tullut koko ajan, Pikku G kertoo.

– Elämäni kesä! hän luonnehtii mennyttä suvea.

– Tuntui siltä, että elin porukkani kanssa yhden kesän aikana muutamankin kesän. Oli niin siistiä kokea festarihommat uudelleen pitkän tauon jälkeen ja vielä tuollaisessa laajuudessa. Edelliskesänä tehtiin kolmet festarit. Silloin tuli fiilis, että olisipa näitä enemmän. Nyt oli 18 keikkaa.

Yrittäjä Henri Vähäkainu piti kesälomaa Pikku G:n keikkaillessa.

– Olen siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että minulla on mahdollisuus pitää omasta firmasta lomaa. Ja mikäpä sen parempi tapa viettää kesää kuin festarilavoilla.

Ennen Elämä Lapselle comebackiltaansa Pikku G:lle tuli kylmiä väreitä.

– Huikeat fiilikset. Muistan edelleen hyvin ne aiemmat Elämä Lapselle -keikat, ensin Stadikalla ja sitten pyöreällä lavalla täällä Hartwall Areenassa. Voi sitä nuoruuden latausta ja intoa! Nyt oli tosi kiva palata.

Pikku G:ltä on pikapuoliin tulossa uutta

Illan ensimmäisellä tunnilla, ennen suoraa tv-lähetystä, esiintyivät Bess (oik.), Cledos, Lxandra, Miro Miikael, PastoriPike ja Sitku.

Esko Eerikäinen juonsi lämmittelyvaiheen.

á Pikku G oli fiiliksissä Elämä Lapselle -come backistaan.

musiikkia. Loppuvuodesta ohjelmassa on 14 keikan kiertue. Sen ohella jatkuu normaali arki. Mutta musapuolella nälkä kasvaa koko ajan syödessä.

Ajat ovat todella muuttuneet 2000luvun ensimmäisiin vuosiin verrattuna.

– Somea ei ollut edes keksitty. Kukaan ei edes puhunut, että joku suomalainen artisti voisi vetää jäähalleja saati Stadikan täyteen. Koko musabisnes on mennyt huimasti eteenpäin, Pikku G toteaa.

– Sikisipä nyt on paljon enemmän saavutettavaa. Nyt tunnen olevani himassa, enkä halua tästä pois. ●

Mä en pelkää, väitti Lauri Tähkä.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

55

Saara Aallon esitys oli upea show pienoiskoossa. Saaran kappaleet olivat Monsters ja Wild wild wonderland.

Miik Mik Mikael kael a Ga ae Gabri Gabriel bri b br rriel e alo aloitt aloitti itt itt ttii Pidä Pid id dä m musta usssta k ust kiiiiii -ka -kappaleensa kaappa pp palee eensa ee nssa nsa katsomon ka som kat somon so on puo on puolel puolelta. uole lel e ta. taaa.

Pikku G lupasi auttaa ystävää Solmussa-kappaleessa.

C Moren yllätysshekin Elämä Lapselle -estradille kiikuttivat jalkapallolegendat Mika Väyrynen (vas.) ja Mikael Forssell, radio- ja tv-juontaja Ile Uusivuori sekä Putous-hahmo Ansa Kynttilä.

Aleksanteri Hakaniemi lauloi haluavansa olla Luuseri.

Lucaksen kappale oli nimeltään Sä oot mun…

56

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Jenni Vartiaisen upea Väärään suuntaan -laulu kuultiin illan päätteeksi.

Sull täytyy olla supervoimii, päätteli Elastinen.

Elämä Lapselle 12.9.2018 Hartwall Arena, Helsinki Kummit kiittää: Pääsponsorit: Silja Line Laakkonen Mediayhteistyökumppanit: Bauer Media / Radio Nova MTV

Samaan aikaan toisaallakin

S

AMAAN AIKAAN kun Jannika B esiintyi Elämä Lapselle -lavalla MTV3:n suorassa lähetyksessä, tuli Neloselta uuden Idols-kauden ensimmäinen jakso. Jannika B on siinä tuomarin roolissa yhdessä Elastisen, Maija Vilkkumaan ja Jone Nikulan kanssa.

– Siinä on taas ihmisillä ollut ihmettelemistä, miten Elastinen ja minä voimme olla kahdella kanavalla samaan aikaan ja minä vieläpä aivan eri näköisenä, Jannika B naureskeli.

– Olen ollut äärimmäisen positiivisesti yllättynyt Idols-kokemuksesta. Tuollainen tv-työ on tietysti täysin erilaista artistin yksinäiseen puurtamiseen verrattuna.

Idolsissa sinulle sanotaan, mihin menet ja mitä teet, ja sitten vain nautit. Artistin uralla joutuu tekemään enemmän töitä.

Mutta Idols-projekti on tuomarin kannalta inspiroivaa, paitsi nuorten laulajakokelaiden silmien palon johdosta niin myös sen, että saa keskustella ja puida asioita tuomarikollegoiden kanssa. Se tuo aivan uutta kulmaa tekemiseen, Jannika B kertoi.

Voice of Finlandissa hän oli taannoin miehensä Toni Wirtasen apuvalmentajana. Varsinainen tuomarin rooli on Jannika B:lle uutta. Idolsin ohella Jannika B ehtii kuitenkin myös keikkailla.

– Ja uutta levyä puurran kasaan. Se on sen verran hyvällä mallilla, ettei aiheuta stressiä.

Jannika B oli Elämä Lapselle -estradilla nyt toista kertaa. Debyytti oli 2014.

– Huomattavasti rennommat fiilikset nyt kuin silloin, Jannika B totesi.

– Viimesyksyiset suorat Tähdet, tähdet -lähetykset taisivat kouluttaa minua kivasti. Mutta toki aina vähän jännittää.

Nautin joka tapauksessa tästä. Tämä on siisteintä, varsinkin kun tätä saa tehdä hyvän asian puolesta. ● ß Jannika B:tä ei suora lähetys jännittänyt. Tai no ehkä vähän.

Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Jasmi Kuusisto / MTV3 Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja/apulaisohjaaja Heidi Musakka Tekniikka Henri Honkaluoma / BrightGroup Samppa Murtomäki / Samarbet Pade Parkkonen / Pade Oy Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Bright Finland Eero Helle / Bright Finland Juontajat: Aki Linnanahde Heidi Sohlberg Esko Eerikäinen Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Hani Haimi M.Proyecto Aavasaksan Vesi Airport Taxi Fazer Hartwall Långvik Finnair Goldwell Cloetta Hartwall Arena Huhtamäki Kajon Lumene SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri Tokeen Liikenne Oy Turun Citybus Oy Työhuone Vaasan Oy Lantmännen Cerealia Oy Vihannespörssi Paku Ovelle SEK Helsinki Graphics Grano Diesel C More Hesburger Cosa-Nostra-Crew Oy Dicktum-studios Hartwall Arenan aitioiden lahjoittajat Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland Rähinä Records PMI Records

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

57

KULISSIEN TAKANA

Elämä Lapselle -konsertin suunnittelu, toteuttaminen ja onnistuminen on satojen ihmisten työpanoksen summa. Ensimmäiset käytännön toimet seuraavaa ”Elliä” varten alkavat Lastenklinikoiden Kummien toimistolla yleensä heti konsertin jälkeisenä päivänä. Valosuunnittelu ja tvtoteutuksen askelmerkit vaativat monia palavereja. Konserttipäivänä artistien ja teknisen henkilöstön ohella isossa osassa ovat kymmenet vapaaehtoiset, joita ilman Kummien jokavuotinen päätapahtuma olisi mahdoton saada vietyä läpi.

Näillä kolmella sivulla pieni otos siitä, mitä kaikkea Elämä Lapselle -kulissessa tapahtuu.

Kuvat: Teemu Kemilä ja Susanna Laurila 58

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

59

60

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

HUOM! Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen

Laatukoru

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2018 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Tallink Silja Oy Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2018–31.12.2018 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yhteensä yli 350 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Specsavers Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa 2018-2019.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

KUMMIVIERASKYNÄ

Leikkikamut

NNOSTUIN teatterimaailmasta jo alle kouluikäisenä, kun kävin Riihimäen Teatterissa katsomassa Aladdin-näytelmän.

Uppouduin syvälle tarinaan, jonka teatteriväki avasi minulle ihan nenäni eteen. Oli ihanaa antaa tunteiden vyöryä ja nauraa ja jännittää yhdessä esiintyjien kanssa.

Hauskaa oli myös nähdä aikuiset heittäytymässä mielikuvituksen maailmaan. Elokuvista innostuin myös jo pikkuisena. Rakastin katsoa tuntikaupalla elokuvia, kuten esimerkiksi Star Warseja. Tällöin päätin, että minusta tulee isona joko riihimäkeläinen jediritari tai näyttelijä. Jälkimmäinen sitten osoittautui hieman helpommaksi ja suureksi onneksi myös toteutui.

I

huudahtaen. Esimerkkinä: meillä on improvisaatioteatterimme kanssa ollut useita esityksiä lapsiyleisölle.

Saamme esityksillämme toki tuottaa iloa lapsille. Se on ihan mahtavaa.

Vaan ennen kaikkea lapset opettavat meille todella paljon. Lapset ovat aina katsomassa esitystä innostuakseen ja kokeakseen jotain uutta, eivät koskaan lähtökohtaisesti kritisoidakseen. Silti he ovat se rehellisin ja aidoin yleisö. Lapset nauravat, kun heitä oikeasti naurattaa. Ja jos heitä jännittää tai ihmetyttää joku asia, he kertovat sen.

Ulla Virtanen on näyttelijä, koomikko ja kirjoittaja

Olen haaveammatissani. Tiedän, että on etuoikeutettua saada näin toteuttaa haaveitaan. Miksi sitten halusin olla näyttelijä? Näyttelijäntyössä parasta on saada ihmisiä kokemaan elämyksiä ja tuntemaan, saada heidät unohtamaan arjen hetkeksi ja parhaimmissa tapauksissa myös oppimaan jotain maailmasta tai itsestään. Yksi minulle mieleenpainuvimmista kokemuksista tuli improvisaatioteatteri VSOP:mme eräällä klubikeikalla. Hiljainen, ujo mies, joka hädin tuskin uskalsi katsoa minua silmiin, tuli esityksemme jälkeen kertomaan minulle, että “koskaan en ole näin spontaanisti nauranut ja näin kovaa”. Mikä ihana mahdollisuus saada tuottaa toiselle tällaista iloa!

Valitettavasti me aikuiset unohdamme liian helposti leikkiä. Välillä myös me teatterileikin parissa työtä tekevätkin otamme itsemme hieman liian vakavasti.

Tällöin on aivan mahtavaa tehdä esityksiä lapsiyleisölle. Lapset uskaltavat heittäytyä mukaan leikkiin.

He antavat tunteiden tulla vapaasti eivätkä he häpeä ilmaista itseään taputtaen, nauraen, jännityksestä

62

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

“Tuo oli vähän pelottava hahmo”, kertoo lapsiääni yleisöstä. Tällöin me esiintyjinä saamme kunnian olla niitä mielikuvitusmaailmaan johdattavia kamuja, jotka annamme lasten olla avoimesti tunteissaan ja kerromme, että tämä on turvallista leikkiä yhdessä. Toivon myös suuresti, että osaisin itsekin olla vielä se lapsenmielinen, joka kuullessaan hyvän biisin näyttämöllä alkaa vähän hytkyä ja hyräillä tahdissa. Ja nauraisin sydämeni kyllyydestä, kun jotain hauskaa tapahtuu. Nauraisin niin, että teatteri raikaa, ja itkisin, kun itkettää. Ja kun minua välillä jännittää, uskaltaisin senkin sanoa ääneen.

Kuva: Saara Autere

Olikin ilo ja kunnia, kun Lastenklinikoiden Kummit ry pyysi minua ääninäyttelemään Sairaalakamut-peliin.

Sainhan näin käyttää omaa ammattitaitoani hyvään asiaan ja tuoda äänelläni tietoa, turvaa ja iloa pienille ihmisille jännittävän, uuden paikan äärellä. Muistetaan, että leikin kautta vakavatkin asiat keventyvät hieman. Leikitään yhdessä!

Ulla

Sommarvindar på Kulturhuset i november

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Allsångsledare Sanna Nielsen på Faddrarnas julkonsert Sanna Nielsen, som blivit känd också för finländarna från tvprogrammet Allsång på Skansen, är en av stjärnartisterna på Barnklinikernas Faddrars JouluMielelle-konsert på Kulturhuset 28 november.

Scenen intas också av bl.a. Suvi Teräsniska, Waltteri Torikka, Elli Vallinoja, Antti Ketonen och Heidi Pakarinen samt a cappellagruppen Club for Five. MTV3 sänder konserten på söndag kväll 16.12.

ANNA NIELSEN har redan under tre somrar varit programvärd för allsångsprogrammet Allsång på Skansen, som sänts i direktsändning från Stockholm en gång i veckan också på Yle, och hon har redan ett avtal för nästa sommar.

– Jag är jätteglad att jag får förtroendet att göra en allsångssommar till, säger Sanna.

– Det trevligaste med jobbet är att få sjunga tillsammans med alla som kommer dit, både artister och publiken. Publiken ger så mycket energi och glädje till oss och man vill inte att programmet ska ta slut.

Enligt Sanna är den största utmaningen att de hela tiden jobbar mot klockan.

– Vi har 58 minuter på oss att göra ett fullspäckat program och allt ska hinnas med. Ibland får vi t.ex. hoppa över vissa frågor till artisterna. Det får jag höra i min snäcka i örat under tiden jag intervjuar eller att jag måste förlänga intervjun och allt det kan vara utmanande då fokuset måste finnas där hela tiden.

S

Gemenskapen i musiken Sannas somrar har de senaste åren väldigt långt gått enligt tidtabellerna för Allsång på Skansen.

– Efter att vi har gjort ett program så börjar förberedelserna för följande program nästa dag. Sen repar jag i princip varje dag, berättar Sanna.

– Jag försöker ta någon dag ledigt för att vila lite också. Det funkar jättebra. Jag

Sanna Nielsen ses redan innan JouluMielelle-konserten i tv den 23.10 i Yle Femmans program Nästan Unplugged.

Foto: Niklas Rosström/PMG Oy

tycker det är roligt att jobba med det här så det blir inte jobbigt för mig.

Sanna tror att Allsång på Skansens popularitet på båda sidor om viken baserar sig på att man faktiskt träffas och sjunger tillsammans, på gemenskapen i musiken.

– Jag ser många i publiken som träffas för första gången, lägger armkrok och sjunger ihop och bildar vänskap. Vi ser varandra på ett okomplicerat sätt och det tror jag smittar av sig genom tv-rutan också.

Turné i Finland Sanna Nielsen har uppträtt i Finland många gånger.

– Senast jag var där när jag spelade in tv-programmet Nästan unplugged. Jag tycker det är så roligt att jag kan göra en lite annorlunda repertoar där än vad jag gör hemma i Sverige. Jag vågar ta ut svängarna ännu mer och blir glad att se att folk är med på noterna.

När Sanna kommer till Finland i slutet av november gör hon en turné här efter JouluMielelle-konserten: 29.11 Pargas, 30.11 Kimito, 1.12 Ekenäs kyrka, 2.12 Borgå, 7.12 Jakobstad och 8.12 Vasa.

– Efter min turné i Finland så firar jag lite jul med min familj i Skåne. Sen kommer jag att åka lite skidor i Bad Gastein i Österrike över nyår och sen förbereder jag inför ett projekt som jag har drömt om att få göra länge. Kan inte avslöja mycket mer än så.

Redan länge i rampljuset Sanna Nielsen fyller 34 år dagen innan JouluMielelle-konserten, men hon har varit i rampljuset i över 20 år. För fyra år sedan representerade hon Sverige i Eurovisionen med låten Undo.

– Eurovision 2014 var verkligen en höjdpunkt och något jag drömt om sedan jag var 7 år gammal och såg Carola Häggkvist vinna med Fångad av en stormvind. Den resan kommer jag aldrig att glömma.

Julen är alltid en trevlig tid för Sanna.

– Det är den tiden på året då vi samlas med familjen och har tid för gemenskap och tid att umgås med varandra utan tidspress. Jag älskar det, och det finns inget bättre än att komma hem till mamma och pappa och sätta sig i soffan och dricka glögg och prata om året som har gått. ● På svenska • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA

”Kunskapen om hjärntumörer är fortfarande i sin vagga”

Kristiina Nordfors har tagit sig an en svår utmaning På canceravdelningarna för barn är patienterna med hjärntumörer de mest utmanande ur medicinskt perspektiv.

– Hjärnan är ett känsligt organ, vilket gör att hjärntumörer är mycket svårare att behandla än andra cancersjukdomar, säger barnläkare Kristiina Nordfors, som koordinerar en stor barnhjärntumörsundersökning.

Undersökningen har fått ett anslag ur den s.k. Fadder-fonden under Stiftelsen för pediatrisk forskning.

D

ET DIAGNOSTISERAS 40-50 hjärntumörer årligen hos barn i Finland.

– Det finns vissa barnhjärntumörer som oftast drabbar barn under skolåldern. En annan klar insjukningstopp förekommer i tidig vuxenålder, berättar Nordfors.

Hjärntumörer är förrädiska.

– Symptomen hos barn är mycket olika och beror långt på både tumörtypen och var tumören finns. Hos vuxna är ett epilepsianfall ett rätt så vanligt symptom på en hjärntumör, men hos barn är detta mycket sällsynt. Hos små barn är huvudets tillväxt och i synnerhet en utvidgning av skallsömmarna typiska symptom, likaså morgonhuvudvärk och illamående som beror på en ökning i hjärntrycket, fortsätter Nordfors.

– Men sedan finns det en stor mängd mer diffusa symptom och ibland kan det gå väldigt långt innan tumören upptäcks. Även i ett litet huvud finns det plats för tumörer att växa.

Hjärntumöroperationer har också sina egna utmaningar: – Det finns inget ”onödigt” i hjärnan att ta bort, och alla vårdingrepp som riktas mot hjärnan har alltid biverkningar. I synnerhet när kirurger opererar på hjärnan är de tvungna att överväga om de gör för mycket illa när de gör gott, säger Nordfors, som 64

www.kummit.fi • På svenska

efter att hon specialiserade sig till barnläkare har utfört kliniskt arbete på canceravdelningen för barn vid Tammerfors universitetssjukhus. Hon har ibland också tagit forskningsledigt.

Från Tammerfors till nationell nivå Samlandet av material för att undersöka barnhjärntumörer inleddes i Birkalands sjukvårdsdistrikt redan år 2013.

– EU:s nya sekretesslagar har förorsakat mycket extra arbete. När vi får bifall från etiska nämnden till en förändring för Tammerfors del kan vi inleda undersökningen nationellt, säger Nordfors.

Tanken är att det skall samlas ett 10 års kohort till undersökningen. Forskningsgruppen har redan publicerat en fallredovisning om den sällsynta ATRT-tumören (atypical teratoid rhabdoid tumor). I redovisningen har man för första gången konstaterat att det finns en koppling till det ärftliga Li-Fraumens syndromet.

– Li-Fraumen är en mutation av p53-cellen. Mutationen gör att cellen inte

går in i sin programmerade död utan fortsätter att växa och förorsakar patienten flera cancersjukdomar under dennes liv, förklarar Nordfors.

– Vi håller också på att göra några mer specifika biologiska utredningar både gällande denna ATRT och den mest vanliga dåligartade hjärntumören hos barn, medulloblastom. Men undersökningen tar lång tid och det är lång väg kvar till konkreta resultat, säger Nordfors.

Att lära känna biologin bakom hjärntumörer så att man kan hitta nya metoder för att behandla dem är det väsentliga målet.

– Att komma på ett sätt att få tumören att förbli sådan att patienten kan leva med den som med en kronisk sjukdom, betonar Nordfors.

Cirka två av tre överlever I augusti åkte Nordfors till Toronto till det stora sjukhuset SickKids för att fortsätta sitt forskningsarbete. Arbetet i Nordamerika fortgår åtminstone till slutet av år 2019.

– Finland är ett så litet land att det är nödvändigt att nätverka internationellt.

Det lönar sig inte att uppfinna hjulet på nytt, men själv hoppas jag att jag kan lära mig någonting nytt från den stora världen, något som jag sedan kan hämta med mig till Finland och som man kan ha nytta av här.

Totalt överlever cirka 70 procent av barnhjärntumörpatienterna.

– Men hur man överlever är naturligtvis en utmaning när det kommer till hjärntumörer, säger Nordfors.

– Kunskapen om hjärntumörer och behandlingen av dem är rätt långt fortfarande i sin vagga, och utvecklingen stampar på ställer, medger Nordfors. Hon och hennes kollegor har alltså mycket arbete och många utmaningar framför sig ännu. ● ß Med hjälp av ett anslag från den s.k. Fadder-fonden under Stiftelsen för pediatrisk forskning koordinerar barnläkare Kristiina Nordfors en bred undersökning, där man bland annat försöker hitta nya metoder för att behandla hjärntumörer hos barn.

Foto: Matti Hannula

Netta Tiitinens tavlor har känsla Bildkonstnär Netta Tiitinen hade en stor roll i att intäkterna på 50 000 euro från Kummit Golf i augusti blev så stora som de blev. Två av Tiitinens fina tavlor och hennes Kymmenen vuotta paletilla-böcker inbringade sammanlagt en verkligt fin summa på auktionen under kvällstillställningen i Hirsala golfs klubbhus.

N

ETTA TIITINEN har specialiserat sig på barnmotiv, och den senaste tiden har hon gjort ett flertal verk dit hon målat Faddrarnas maskot Teemu-nalle, så också på de två tavlor som auktionerades ut i Hirsala.

– Jag har också tidigare donerat mina tavlor till välgörenhet till olika organisationer. Nu kändes det som att Fadder-temat kunde vara min grej, säger Tiitinen.

I sin tavla med havsmotiv hade Tiitinen på ett intressant sätt också beaktat golfen.

Tavlan ropades in till 3Step IT av företagets grundare och styrelseordförande Jarkko Veijalainen. Tiitinen överlämnade personligen tavlan till 3Step IT i samband med programmet på deras kick off-dag.

– Vanligen har det inte spelat så stor roll för mig till vem en viss tavla går, säger Tiitinen.

– Men den här gången var jag speciellt nöjd över att den gick till just 3Step IT. Företaget stöder gröna värderingar, deras verksamhetsprinciper innefattar sport och motion, och företaget har sin egen välgörenhetsstrategi. Det borde alla företag ha.

Via kringelikrokar Netta Tiitinen är självlärd bildkonstnär.

Redan när hon var sex år gammal krävde hon att hennes mamma skulle köpa ritpapper av bra kvalitet. Mamman gick med på det och resultatet blev att Netta började gå i en bildkonstskola som hobby.

Detta kunde ses hemma i all slags kreativt pyssel. På den tiden fanns inga pekplattor eller mobilspel.

Netta gick i Steiner-skola, ursprungligen med avsikt att skriva studenten.

– Som ADHD-barn var det lite si och så med skolgången. När jag gick i tionde klass beslutade jag att söka in till Helsingfors bildkonstgymnasium. Jag kom in, men det var inte heller särskilt lyckat. Jag ville jobba. Under några år gjorde jag helt andra jobb tills jag som 22-åring grundade ett företag och började göra visuell och evenemangsmarknadsföring åt företag.

Så småningom kom Netta att vara bildkonstnär på heltid. En av de viktigaste

– Det kändes som att Fadder-temat kunde vara min grej, säger Netta Tiitinen.

Foto: Matti Hannula

puffarna framåt var Habitare-mässan år 2009 där hon sålde beställningskonstverk till kvadratmeterpris.

– Det förorsakade en viss fördömelse i konstkretsarna. Men sedan började en efter annan följa mitt exempel.

Barn som budbärare Netta Tiitinen har redan under flera somrar haft en utställning i Konstcentret Salmela i Mäntyharju. Nästa år har hon en stor utställning i Gumbostrand Konst & Form, även där nu för tredje gången.

I Tiitinens verk är barnen ”stjärnor” på ett iögonenfallande sätt.

– I utställningsmålningar är barn ett bra ”redskap” om man vill lyfta fram smärtsamma saker. Budskapet går bättre fram hos människor på känslonivå, precis som till exempel en kommentar om föräldrarnas alkoholproblem när den kommer från det egna barnets mun.

Cirka hälften av Tiitinens målningar

är beställningsverk. Hennes utställningar har oftast varit slutsålda.

– Jag får vara tacksam att jag har så mycket arbete. Beställningsverken är speciellt trevliga. Det här är ett ensamt arbete, men då jag är en sådan här social extrovert är det trevligare med teamarbete, säger Tiitinen.

– Varje utställning är ju på sitt sätt ett beställningsverk. Tillsammans med galleristen funderar vi över någon slags ramar.

Netta Tiitinens samarbete med Faddrarna fortsätter.

– Vi planerar bland annat konstdagar på barnklinikerna och annat penninginsamlingsarbete, belyser Tiitinen.

Nästa vår på Tiitinens utställning Happy Together på Gumbostrands Konst & Form är Barnklinikernas Faddrar huvudsaklig sponsormottagare istället för huvudsponsor. Programmet och detaljerna blir klara under vintern.

– Vi får se vad det blir, ler Tiitinen. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Joulutapahtumat päättävät Kummien 25-vuotisjuhlavuoden

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Lastenklinikoiden Kummien 25-vuotisjuhlavuosi huipentuu joulunalusajan tapahtumiin:

Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

28.11.2018 JouluMielelle-konsertti, Kulttuuritalo Helsinki

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

9.12. 2018 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Oulun tuomiokirkko Oulun tuomiokirkko on Kummien joulukonsertin estradina nyt jo neljättä kertaa. Tänä vuonna Oulussa joululauluja OYS:n lastenklinikan hyväksi laulavat Mira Luoti, Elina Vettenranta, Ilta, Janne Tulkki sekä Cassiopeia-kuoro. Oulun-konsertin juontaa Anna-Liisa Tilus.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien ohjelmassa on paljon muuta, mistä enemmän osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, äitien ja isien virkistyspäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.

Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

R PÄ

M

ISTÖME

R

I

Kummien järjestämät kirkkokonsertit ovat vasta muutaman vuoden ikäinen perinne. Helsingissä Vanha kirkko on nyt ensimmäistä kertaa tapahtumapaikkana. Kauneimpia joululauluja siellä esittävät Paula Koivuniemi, Seppo Ruohonen, Anu Hälvä sekä Petri Laaksonen ja Könsikkäät-kuoro.

Konsertin juontaa Kaarina Suonperä.

Painopaikka KK

30.11.2018 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Vanha kirkko, Helsinki

YM

JouluMielelle-konsertti järjestetään tänä vuonna toisen peräkkäisen kerran Kulttuuritalolla Helsingissä.

Solisteina ovat mm. Suvi Teräsniska, Sanna Nielsen, Waltteri Torikka, Elli Vallinoja, Antti Ketonen ja Heidi Pakarinen sekä a cappella -yhtye Club for Five.

Konserttitaltiointi esitetään MTV3-kanavalla 16. joulukuuta.

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ruoka + juoma

Salaatti, leipä tai wrap

Kahvi tai vesi

Leivät 125–205 g (18,54–30,40/kg), yksittäin 4,20–5,50 (21,50–36,00/kg), (21,5 wrapit 200–220 g (17,27–19,00/kg), yksittäin 4,50–4,90 (20,45–22,50), salaatit 200–260 g (14,62–19,00/kg), yksittäin 4,50–5,50 (17,86–23,91/kg), kahvi 2,5–3,5 dl (3,43-4,80/l), yksittäin 2,00–2,20/kpl (6,29-8,00/l), Ärrävedet 0,5 l (2,00/l) yksittäin 1,80–2,00 (3,20–3,60/l).

Tarjous ei koske lentokenttä tai Holiday club R-kioskeja. Voimassa 31.12.2018 asti.

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

0

41

57

30

Myymälöistä löytyy syksyllä 2018 Wettex Soft&Fresh 1,5m Kummit -liina, Vileda SuperMocio 3Action moppi sekä sanko, Vileda Kylpyhuonepesin sekä Vileda Multi 40kpl kertakäyttökäsine, jolla kerätään jälleen varoja lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi. Kampanjatuotteet ovat Kummit-merkittyjä.

Vileda on ollut yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa vuodesta 2010 ja keräyspotti lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi on kasvanut vuosien saatossa jo lähes 120.000 euroon.

ZZZ YLOHGD ¿

Seuraa meitä

tukema ana ss uk

ummeja . aK

lemme m . O

PSST... Ota osaa Viledan ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n yhteistyökampanjaan ja tue lasten ja nuorten mielenterveystyötä.

20 18