Kummit-lehti 3/2017

kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

3/2017 www.kummit.fi

Tutkimustulos:

Koko perhe tarvitsee tukea Elämä Lapselle

Tuhti paketti tähtien illasta

Teemu, Samu ja Ela uuden lastensairaalan työmaalla

VALMISTA ALKAA OLLA

16-21 Runsaat kolme vuotta sitten siihen asti perusterve kuusivuotias vantaalainen Akseli Karppinen sairastui aivotulehdukseen ja kaularangantulehdukseen. Ne aiheuttivat neliraajahalvauksen.

Hengenlähtökin oli lähellä.

Akseli on nyt 9-vuotias.

Toipumisprosessi on edennyt hitaasti mutta varmasti. Kuntoutus jatkuu vielä pitkään. Pysyviäkin jälkiä joka tapauksessa jää.

Akselin tarinaan voit tarkemmin tutustua tässä lehdessä.

2

www.kummit.fi • sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

Tässä leHdessä numero 3/17 • 21. vuosikerta www.kummit.fi

lasTenklinikoiden kUMMiT ry:n leHTi

HenkilÖT: 9

TUULA TAMMINEN Professori emerita kommentoi kyselytulosta

48

ELÄMÄ LAPSELLE Jättitapahtuma taas tähtiä täynnä

56

KUMMIT GOLF Kymmenes kerta Hirsalassa

12

LEENA REPOKARI Kyselytuloksesta eväitä psykiatriatyön rutiineihin

3

14

MERJA TUOMINEN Tutkimusjohtaja haastattelussa

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

16

AKSELI KARPPINEN Selviytymistarinamme sankari

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

22

AMANDA KOTAJA Ratakelauksen tuore maailmanmestari

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

34

24

ANU PENTIK Hieno taidelahjoitus uuteen lastensairaalaan

KESKIAUKEAMAJULISTE Robin ja Nelli Matula

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

kUMPPaniT:

VakioPalsTaT:

62

POWERPARK Kummit-päivä elämyspuistossa

KUMMIVIERASKYNÄ Janet Grundström

61

28

JAATINEN Vammaisperheiden monitoimikeskus

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

63

34

TALLINK SILJA Kummit-risteilyllä oli taas vilskettä

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

32

LIGHTNEER Peliyhtiö panostaa hauskaan oppimiseen

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

41

OPTIFLUENCE Kummien apuna täsmämarkkinoinnissa

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

47

GRANO DIESEL Kummien uusi kumppani

20

TaPaHTUMaT: 38

KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET Alpakat ihastuttivat klinikan pihalla

42

ISIEN HEMMOTTELUPÄIVÄ Eräretkeilyä ja jalkapalloa

MUUT: 8 54

KUMMIT TUTKI Lapsipotilaan koko perhe kaipaa tukea

8 –13 64 –65

HOIDETTAVANA KOKO PERHE

Kummien teettämässä kyselyssä korostui lapsipotilaiden perheiden nykyistä suuremman tuen tarve. Professori emerita Tuula Tamminen (kuvassa) ja lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari kommentoivat tuloksia.

22 –23 63

AMANDA KELASI KULTAA

Ratakelaaja Amanda Kotaja saavutti kesällä parayleisurheilun MM-kisoissa uransa toistaiseksi maukkaimman voiton.

42 – 45

VIDEOVIESTIÄ TEKEMÄSSÄ Teemu, Ela ja Samu lastensairaalan työmaalla KANNEN KUVA: IIRO MUTTILAINEN

ISEJÄ HEMMOTELTIIN

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Neljä isää Suomen eri yliopistollisten sairaanhoitopiirien alueelta kokoontui syyskuun lopulla Espoon Nuuksioon Kummien järjestämään hemmottelupäivään.

48 – 53

ELÄMÄ LAPSELLE

Kummit-vuoden päätapahtuma, Elämä Lapselle -konsertti, järjestettiin jo 23. kerran. Tässä lehdessä kuuden sivun runsaskuvituksinen artikkeli aiheesta.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Ainoastaan 25 euron lisämaksulla, saat silmälasipariin Ultratough kovapinta -linssit. Ultratough kovapinta -linssit suojaavat naarmuuntumiselta ja ovat mukavat käyttää.

LASTEN SILMÄLASIT KAUPAN PÄÄLLE ostaessasi Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen (arvo 29 €)

Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi

Tarjous koskee vain alle 12-vuotiaita lapsia. Lasten silmälasit (sisältää vakioyksiteholinssit taitekertoimella 1.5) ilmaiseksi 39 € hintaluokasta ostettaessa optikon Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen tai alle 8-vuotiaalle lääkärin reseptin erillisen optikon tutkimuksen (arvo 29 €). Voit valita silmälasit myös ylemmästä hintaluokasta ja saada niistä 39 € alennuksen. Tarjousta ei voi yhdistää Valitse 2 Maksa 1 -hinnoitteluun tai tarjouksiin. Ainoastaan yhdet ilmaiset silmälasit/lapsi/vuosi. Kehysvalikoima vaihtelee liikkeittäin. ©2017 Specsavers

PääToiMiTTaJalTa Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Tutkimuksesta eväitä toimintaan Mikä sisarTa PeloTTaa? ”Sisaruksen syövän uusiutuminen.

Pelko, että menetän sisareni. Äidin jaksaminen, jos syöpä uusiutuu.”

Lapsipotilasperheiden tilanne, Taloustutkimus Oy Kummien toimintaan mahtuu paljon myös yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamista ja mukana olemista. Tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummit ry halusi selvittää sairaiden lasten perheiden keskuudessa, miten elämäntilanne niissä koetaan, miten lapsen sairaus tai erityisyys on vaikuttanut vanhempien ja sisarusten elämään, missä määrin perheessä keskustellaan tilanteesta ja minkälaista apua ja tukea perheet ovat saaneet. Taloustutkimus Oy:n toteuttaman tutkimuksen avulla Kummit haluaa saada paitsi tietoa toimintansa suunnittelun tarpeisiin, myös saada lapsipotilasperheiden asialle näkyvyyttä ja vauhdittaa keskustelua. Selvityksessä haastateltiin myös sisaruksia ja kysyttiin peloista, toiveista ja unelmista.

Suurin osa vanhemmista kertoo saaneensa tietoa perheille tarjolla olevista tuista heti sairauden puhjettua tai diagnoosin jälkeen.

Kuitenkin yli neljännes kokee, ettei saanut mistään tietoa henkisen tukeen liittyvistä asioista. Liki puolet on sitä mieltä, että sekä henkisen tuen että taloudellisen avun saaminen on ollut riittämätöntä lapsen sairauden aikana tai diagnoosin saamisen jälkeen. Perheissä tilanne koettiin varsinkin alkuvaiheessa niin kaoottiseksi, ettei omaa avuntarvetta ehkä edes osattu tiedostaa.

Tästä Suomen oloissa mittavastakin tutkimuksesta kerromme tässä lehdessämme enemmän. Kantaa tutkimustulokseen ottavat HUS:n lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari sekä Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori emerita Tuula Tamminen.

Tulemme syksyn aikana tapaamaan ja puhumaan asiasta myös kaikkien yliopistollisten sairaaloiden avainhenkilöiden kanssa. Puhuminen nimittäin koettiin yhdeksi merkittävästi liian vähälle jääneeksi asiaksi.

Kummien toiminta on aktiivista ympäri vuoden, ja tapahtumia on ollut melko tasaisesti.

Nyt joulua kohti mentäessä vauhti sen kuin kiihtyy. Elämä Lapselle -konserttimme 13.9. onnistui taas hienosti tuloksena 258 000 euroa, jolla lastenosastot ja lastentautien tutkimus pääsevät taas hyvän matkaa eteenpäin.

Kiitos kaikille lahjoittajille ja mukana olleille!

Seuraava suurempi tapahtumamme on Joulu Mielelle -konsertti 22.11. Kulttuuritalolla Helsingissä. Se lähetetään MTV3:lla joulukuun 17. päivä. Lisäksi järjestämme Jouluiset kirkkokonsertit kolmella paikkakunnalla: Turussa, Oulussa sekä Helsingissä. Turussa pääsimme lisäksi nauttimaan klassisen musiikin konsertista 5.10. Turun tuomiokirkossa. Tiesittehän, että paikallisten tapahtumien tuotto käytetään aina oman sairaalan hyväksi? Eli esimerkiksi Turun tapahtumien tuotto ohjataan Tyksiin pienten potilaiden hoitoon. Jokainen pienikin lahjoitus on merkityksellinen – joten kiitos, että olet mukana!

Mukavaa syksyn jatkoa Anne Knaster

Forskning ger vägkost för verksamheten Vad är eTT syskon oroliGT ÖVer? ”Att syskonets cancer skall komma tillbaka. Fruktan över att förlora mitt syskon. Hur skall mamma orka om cancern kommer tillbaka.”

Barnpatientfamiljernas situation, Taloustutkimus Oy Mycket av Faddrarnas verksamhet går ut på att påverka och vara involverad i samhälleliga frågor. I år ville Barnklinikernas Faddrar r.f. göra en utredning bland familjer med sjuka barn över hur man upplever den egna livssituationen, hur ett barns sjukdom eller speciella behov har inverkat på föräldrarnas och syskonens liv, i hur stor grad man diskuterar situationen inom familjen och hur bra hjälp och stöd familjerna har fått. Med hjälp av undersökningen, som utfördes av Taloustutkimus Oy, vill Faddrarna inte bara få information för att kunna planera sin egen verksamhet utan också ge barnpatientfamiljerna synlighet och sätta fart på diskussionen.

I undersökningen intervjuades också syskon till sjuka barn och man frågade dem om deras rädslor, vad de önskar i livet och hur deras drömmar ser ut.

De flesta föräldrar säger sig ha fått information om det stöd som finns att få för familjer genast när barnets sjukdom har börjat eller efter diagnos. Ändå upplever mer än en fjärdedel att de inte fått någon information gällande psykosocialt stöd. Nästan hälften anser att tillgången till såväl psykosocialt som ekonomiskt stöd under barnets sjukdomstid eller under tiden efter fastställd diagnos har varit otillräcklig. I synnerhet i början upplevdes situationen i familjerna som så kaotisk att man kanske inte ens var medveten om det egna behovet av hjälp.

Vi berättar mer i det här numret av tidningen om denna för finska förhållanden rätt omfattande undersökning. Överläkare inom barnpsykiatri vid HNS Leena Repokari och professor i barnpsykiatri vid Tammerfors universitet emerita Tuula Tamminen kommenterar undersökningen. Under hösten kommer vi att träffa nyckelpersoner vid alla universitetssjukhusen för att med dem tala om den här frågan. Undersökningen visade nämligen att man upplevde att det talas alltför lite om detta.

Faddrarna har aktiv verksamhet året om och vi har haft ganska stadigt med evenemang. När vi nu går mot jul ökar vi takten. Vår Livet för barn-konsert den 13.9 lyckades igen en gång mycket väl med ett resultat på 258 000 euro.

Med denna summa tar barnavdelningarna och den pediatriska forskningen ännu ett stort steg framåt. Tack till alla gåvogivare och till alla som varit med!

Nästa stora evenemang är Joulu Mielelle-konserten 22.11 på Kulturhuset i Helsingfors. Den sänds i MTV3 den 17 december. Dessutom ordnar vi julkonserter på tre orter: Åbo, Uleåborg och Helsingfors. I Åbo fick vi dessutom njuta av en konsert med klassisk musik den 5.10 i Åbo domkyrka. Ni är väl medvetna om att intäkterna från de lokala evenemangen alltid går till det egna sjukhuset? T.ex. intäkterna från evenemangen i Åbo går således till vården av de små patienterna vid ÅUCS. Ingen gåva är så liten att den inte skulle ha betydelse – så tack för att du deltar!

I Kummit-tidningen finns det alltid också artiklar på svenska.

Denna gång hittar du dem på sidorna 63-65.

Trevlig fortsättning på hösten Anne Knaster Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Keula kohti unelmien syyslomaa!

SILJAN SYKSY ON TÄYNNÄ ELÄMYKSIÄ JA VIIHDETTÄ KOKO PERHEELLE. Varaa unelmien meriloma osoitteessa silja.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TUTKIMUS

Tutkimus pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvoinnista

Lapsen sairaus vaikuttaa monin tavoin koko perheen elämään Lastenklinikoiden Kummien teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia sairaan lapsen sisaruksista kokee, että toisen lapsen sairaus vaikuttaa omaan elämään sekä konkreettisella että henkisellä tasolla. Puolet sisaruksista kokee erilaisia pelkoja, jotka liittyvät sairaan sisaruksen tulevaisuuteen sekä omaan jaksamiseen.

P

itkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvointia selvittävän tutkimuksen Kummeille toteutti Taloustutkimus.

Tutkimukseen osallistui viiden eri potilasjärjestön jäseniä.

Valtaosa vanhemmista kantaa suurta tai erittäin suurta huolta sairaasta lapsestaan. Perheissä keskustellaan yleisesti ottaen paljon tai jonkin verran sairaasta lapsesta tai lapsen erityisyydestä, mutta perheen keskuudessa hankalimmaksi koetaan asian käsittely juuri sairaan tai erityisen lapsen kanssa. Silloin puhutaan sairaudesta yleensä ja miksi juuri hän sairastui, hoitotoimenpiteistä ja lääkkeistä, peloista, kuolemasta, tulevaisuuden kuvista (ammatti, asuminen, perhe), erilaisuudesta sekä paranemisesta. Puolison kanssa keskustelu koetaan helpoimmaksi, mutta toisaalta joka kahdeksannessa perheessä vanhemmat keskustelevat asiasta vähän tai ei lainkaan. Sairaan lapsen sisarukset juttelevat sairaudesta tai erityisyydestä vanhempien ohessa myös kavereiden sekä muiden läheisten kanssa.

”Ensin ei luvattu että elää ja nyt hän on jo kohta kolme vuotta. Koko ajan oon pelänny että hän kuolee... Oon joutunu olosuhteiden pakosta ottamaan vastuuta kotona.”

”Se, että näkee sisarensa olevan kuolemansairas ja hyvin heikko, ei mieltä paremmaksi saa. Huoli on suuri niin sisaruksesta kuin äidistäkin, miten he jaksavat.”

8

www.kummit.fi • Tutkimus

Sisarukset reagoivat Kolmannes vanhemmista arvioi sairaan tai erityisen lapsen sisaruksen käyttäytymisen muuttuneen diagnoosin jälkeen. Merkittävän yleiseksi asia koetaan syöpälapsiperheissä. Osa vanhemmista kokee käyttäytymisen kuuluvan normaaliin kehitykseen.

Tyypillisimpinä sisarusten reaktioina nähdään pelokkuutta/itkuisuutta sekä vakavuutta/sulkeutuneisuutta.

apu ja vertaistuki. Apu sisaruksille sekä parisuhteeseen koetaan niin ikään tarpeelliseksi. Vastaajat toivat esiin myös sen, että tilanne on varsinkin alkuvaiheessa niin kaoottinen, ettei omaa avuntarvetta ehkä edes tiedosteta, ja näissä tapauksissa toivottaisiinkin, että tukea annettaisiin nykyistä enemmän pyytämättä.

”Konkreettista apua vaikeisiin alkuaikoihin. Hieman myöhemmin olisi asiantuntijan apu ollut tarpeen.”

”Alkuaikoina jaksaminen oli niin huonoa, että väkisinkin vanhempi sisar jäi vähemmälle huomiolle, valitettavasti.”

Myönteisiäkin asioita Suurin osa vanhemmista kokee lapsen sairauden tai erityisyyden tuoneen mukanaan myös joitain myönteisiä vaikutuksia perheeseen. Arvokkaina asioina nähdään esimerkiksi uudet ystävät ja vertaistuki sekä elämänarvoihin, elämään suhtautumiseen ja ymmärrykseen liittyvät seikat.

Osa kokee perheen myös tiivistyneen sairauskokemuksen seurauksena. Sisarusten osalta korostuvat puolestaan yhdessä tekeminen ja saatavilla olevan yhteisen ajan arvostaminen. Perheen yhdessäoloa, keskustelemista ja arkisten asioiden tekemistä pidetään parhaana apuna sisarusten hyvinvoinnin edistämisessä. ●

Henkistä tukea vailla Selvityksessä ilmenee, että moni potilasperhe kokee kaipaavansa erityisesti henkistä tukea nykyistä enemmän. Tämän osalta esiin nousivat keskustelun tarve ja asiantuntijan apu (psykologi, lääkäri tiedon antajana), mutta myös konkreettinen

”Me tehään paljon yhessä juttuja perheenä, vietetään elokuvailtoja, juustoiltoja.

Käydään kahviloissa ja ravintoloissa syömässä. Minulla on ihanat pikkusisarukset.”

”Elämä on pysähtynyt. Mitään ei voi tehdä eikä minnekään mennä. Aina edelle menee sairastunut sisarus.”

”Käytännön apua tukiviidakossa rämpimiseen ja keskusteluapua etenkin sisaruksille.”

Seuraavilla sivuilla lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen ja HUS Lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari kommentoivat kyselyn tuloksia.

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT

ã Kun lapsi sairastuu, arvot perheessä muuttuvat merkittävästi.

– Yksi arvoista on se, että on pakko oppia elämään tässä ja nyt, professori Tamminen sanoo.

Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen:

” Pelkällä läsnäololla

Teksti ja kuvat Matti Hannula

on iso voima”

Lastenpsykiatrian professorille Tuula Tammiselle nousivat Lastenklinikoiden Kummien tilaaman ja Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen tuloksista eniten esiin henkisen tuen tarve ja vertaisryhmien tärkeys.

T

utkimustulosten mukaan lapsipotilasperheissä koetaan taloudellisen avun ja etenkin henkisen tuen saaminen riittämättömäksi. Tarve on suurimmillaan erityisesti sairauden alkuvaiheessa, kun apua ei itse osata edes pyytää.

– Näiden perheiden tukemista on lisättävä ja vahvistettava, professori Tamminen painottaa.

– Se tulee paljon halvemmaksi kuin negatiivi-

selle kehitysuralle joutuvien tapausten hoitaminen.

Näin asia on, katsottiinpa sitä mistä näkökulmasta tahansa.

Pitkästä kokemuksesta Tamminen tietää, että perheet – nimenomaan kokonaiset perheet – tarvitsevat sekä konkreettista että henkistä apua.

– Omassa työssäni olen myös havainnut, että on aivan eri asia, sairastuuko lapsi vauvana vai vähän vanhempana, hän sanoo.

– Ja vaikka lapsen sairaus pysyisi samana, se tuo jokaisessa kehitysvaiheessaan uudet ilot ja surut.

Vanhemmat ja sisarukset tarvitsevat aina uudestaan tukea samoissakin asioissa. Sairaan lapsen kohdalla taas henkisen tuen tarve voi kriisiytyä, kun muut lapset menevät kouluun tai päiväkotiin, mutta hän ei itse pääse.

Asiantuntijat kertovat • www.kummit.fi

9

– Lasten mielenterveysongelmat laidasta laitaan ovat olleet minulla ammatissani päällimmäisinä, varsinkin pienimmät lapset; varhainen vanhemmuus on ollut keskipisteessä, Tamminen kertoo.

Tamminen on ollut monissa akateemisissa kansainvälisissä järjestöissä. Hän on toiminut myös Euroopan komission tieteellisen paneelin jäsenenä.

Escap-tiedejärjestön puheenjohtajaksi hänet valittiin ensimmäisenä naisena vuonna 2007. Escap on eurooppalainen kansallisten lasten- ja nuorisopsykiatristen yhdistysten kattojärjestö (European society for child and adolescent psychiatry). Vastikään Tamminen nimitettiin Escapin ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Raumalaislähtöinen, sittemmin tamperelaistunut Tamminen on myös Mannerheimin lastensuojeluliiton kunniapuheenjohtaja. Järjestön puheenjohtajana hän oli 12 vuotta.

– Olen nauttinut ensimmäisestä eläkevuodestani suunnattomasti. Minulla on kaksi lasta ja neljä lastenlasta. On ollut todella ihanaa, että minulla on ollut aikaa heille, kun olen voinut itse valita, mihin haluan mennä. Kaikkien lasten aseman parantaminen maailmanlaajuisesti on edelleen sydäntäni lähellä, ja siihen työhön osallistun edelleen harkitusti.

Kosketa ja kuuntele!

Sairaalla lapsella, hänen sisaruksillaan ja hänen vanhemmillaan on omat kehityspolkunsa.

– Perhe on systeemi, missä sekä rikkaudet että vaikeudet ajan myötä muuttuvat, professori Tamminen korostaa.

– Trauman alussa on nimenomaan tärkeää antaa perheelle konkreettista apua ja pikku hiljaa lisätä henkisen avun osuutta. Alussa perhe ei helposti pysty ottamaan vastaan henkiseen tukeen liittyvää vuorovaikutustietoa. Kosketa ja kuuntele! neuvoo Tamminen, professori emerita, joka jäi vuosi sitten eläkkeelle työskenneltyään Tampereen yliopistossa yli 30 vuotta. Professuuriin kuuluen hän on myös ollut pitkään Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa ylilääkärinä.

10

www.kummit.fi • Asiantuntijat kertovat

á Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen tietää kokemuksesta, että lapsen sairastuessa perheet – nimenomaan kokonaiset perheet – tarvitsevat sekä konkreettista että henkistä apua.

Sisarusten riipaiseva asema Tuula Tamminen pitää hienona asiana, että Kummien teettämässä kyselytutkimuksessa oli niin isosti huomioitu sairaan lapsen sisarukset.

– Sisarusten asema on tietyllä tavalla riipaisevin.

He jäävät helposti syrjään, koska vanhempia täytyy mahdollisuuksien mukaan kannatella, jotta he jaksavat, kun sairas lapsi vaatii niin paljon, Tamminen huomauttaa.

– Sen vuoksi sisarusten huomioonottaminen on asia, josta nyt pitäisin meteliä. Muutenkin on tärkeää hoitaa kokonaisia perheitä. Asiassa on monta näkökulmaa, mutta joka kerta kannattaa herättää kysymys: ”Onko koko perheen mahdollista olla paikalla?”

Tammisen mukaan sairaan lapsen sisarille kannattaa kaikissa tapauksissa antaa paljon tietoa.

– Toki sisarten iällä on merkitystä. Jos ei ole kysymys kovin pienestä lapsesta, sisar voi kokea tarvetta olla vahva. Se voi olla joko sisaren kasvua eteenpäin vievä asia tai hänen kehitystään jarruttava taakka, Tamminen sanoo.

– Asiasta on paljon tutkimustietoa, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää. Meillä on näyttöä myös siitä, että voi olla lapsen kehitystä tukevaa, jos jompikumpi vanhemmista on somaattisesti tai psyykkisesti sairas ja lapsi joutuu ottamaan paljon vastuuta.

Tamminen tietää, että terveydenhoidossa kaikkein kipeimmät asiat otetaan esille viimeisiksi. Ensin on helpompi keskittyä muuhun.

– Terveydenhoidon palvelujärjestelmissä sairaan lapsen sisarusten hoitaminen on hoitavissa tahoissa avuttomuutta synnyttävä asia, joka tuppaa jäämään syrjään. Nyt tietoa ja taitoa jo on. Kokonaistilanne pitäisi vielä saada kehittymään.

Arvot muuttuvat Vanhemmat kantavat luonnollisesti suurta huolta sairaan lapsen tilanteesta ja tulevaisuudesta.

– Meidän pitäisi enemmän osata auttaa näkemään tulevaisuutta toisin kuin kilpailuyhteiskunnassamme on tapana, Tuula Tamminen toteaa.

– Sitä voi arvioida myös tyytyväisyyden ja elä-

”

Trauman alussa on nimenomaan tärkeää antaa perheelle konkreettista apua ja pikku hiljaa lisätä henkisen avun osuutta. Alussa perhe ei helposti pysty ottamaan vastaan

henkiseen tukeen liittyvää vuorovaikutustietoa. Kosketa ja kuuntele! mänrikkauden näkökulmista. Se auttaisi perheitä hahmottamaan tulevaisuutta, hän jatkaa.

– Itsekin katselen läheltä erään erityislapsen perhettä. Oli hyvin riipaisevaa, kun kahdeksanvuotias isosisko lupasi hoitaa pikkuveljeä sitten, kun isä ei enää jaksa. Se oli hänen tulevaisuuden suunnitelmansa, ja sisaruussuhteet ovat elämän pisimmät ihmissuhteet, Tamminen muistuttaa.

Kun lapsi sairastuu, arvot perheessä muuttuvat merkittävästi.

– Yksi arvoista on se, että on pakko oppia elämään tässä ja nyt, Tamminen sanoo.

– Perheille on annettava mahdollisuus astua ulos länsimaisessa elämässä vallitsevasta ”sitku”-harhasta.

Heitä pitää auttaa arvostamaan tuota mahdollisuutta, vaikka perheet voivat raastavassa arjessa kivun ja tuskan keskellä vähän protestoidakin sitä. ”Sitten kun lapsi on isompi, on hiukan helpompaa”, ajatellaan.

”

â Tuula Tamminen nimitettiin vastikään eurooppalaisen kansallisten lasten- ja nuorisopsykiatristen yhdistysten kattojärjestön, Escapin, ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

taan, pelostaan, kiukustaan tai vihastaan. Kaikissa perheissä, joita olen työssäni tavannut, lasten huoli vanhempiensa jaksamisesta on niin kova, että he yrittävät säästää vanhempiaan, Tamminen kertoo.

– Pitäisi myös opettaa vanhempia puhumaan keskenään kahden. Kun se ei ole helppoa tavallisissakaan perheissä, miten se olisi sen helpompaa erityislapsen vanhempien kesken.

Tutkimuksen mukaan henkistä tukea perheille olivat eniten antaneet ystävät ja isovanhemmat.

– Se ei suinkaan ole minulle uusi tieto, mutta se puhuttelee, Tamminen sanoo.

– Lähimmät ihmiset näkevät tarpeen ja uskaltavat ohjata ja neuvoa. Terveydenhoitojärjestelmissä

Vinouttavia seikkoja Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn tuloksissa ei ollut professori Tammiselle yllätyksiä.

– Tutunoloista, Tamminen tiivistää.

– On tärkeää, että tällainen kysely on tehty, ja sen esille tuomat tarpeet on kaikin mahdollisin keinoin ja mahdollisimman suurella volyymillä nostettava esiin. Tutkijaminäni kehottaa kuitenkin olemaan tämäntyyppisten kyselyjen tulosten suhteen varovainen. Minua kiinnostaa muun muassa se, kuinka paljon on kaiken kaikkiaan olemassa perheitä, jotka olisivat voineet vastata. Vastanneiden lukumäärä ei kerro kyselyn kattavuudesta.

Jonkin verran Tammista häiritsee myös se, että kysely oli lähetetty vain tiettyihin viiteen potilasjärjestöön kuuluville.

– Ymmärrän toki käytännön syyt. Mutta tällaiset seikat vinouttavat tulosta. Syntyy liian hyvä kuva tilanteesta, sillä potilasjärjestöissä olevat ovat muutenkin keskimääräistä sosiaalisempia ja aktiivisempia, ja heillä on keskimääräistä enemmän voimavaroja.

Samalla Tamminen haluasi ottaa vakavaan pohdintaan sen, miten vertaisryhmät ja järjestöt paremmin tavoittaisivat apua tarvitsevat. Hän on pitkällä lastenpsykiatrin urallaan nähnyt paljon perheitä, jotka eivät jaksa eivätkä selviä.

– Tietenkään sekään ei ole oikea kokonaiskuva.

Koko perhe yhdessä Tuore tutkimustulos kertoo muun muassa, että sairaudesta tai erityisyydestä keskustellaan perheen kesken ja että sisarukset puhuvat myös kavereidensa ja muiden läheistensä kanssa.

– Tämäkin on asia, jonka luulen näissä kyselytuloksissa näyttävän paremmalta kuin koko todellisuus, Tamminen sanoo.

– Yksi tärkeimmistä henkisen tuen muodoista joka tapauksessa on, että autetaan perhettä puhumaan ääneen ja koko perhe yhdessä. Sisaruksia on opetettava uskaltamaan kertoa omista tarpeisAsiantuntijat kertovat • www.kummit.fi

11

sitä ei nähdä. Se minua huolestuttaa. Sen pitäisi olla samanlaista rutiinia kuin joku lakisääteinen rahallinen tuki.

Arki kannattelee kriiseissä Tutkimustuloksen tiivistelmässä todetaan sairaan tai erityisen lapsen sisarusten lähes poikkeuksetta reagoivan perhettä kohdanneeseen tilanteeseen, joko henkisellä puolella tai konkreettisesti.

– Väittäisin, että kaikki reagoivat, Tamminen tuumaa.

– Olisin erittäin huolissani, jos eivät reagoisi.

Perheen yhdessäolo, arkiset asiat ja keskustelu ovat Tammisen mielestä parasta apua sisaruksille.

– Niitä he myös pitävät mukavina asioina elämässään. Arki kannattelee kaikissa kriiseissä. Mutta eivät sisaruksen arki, visiot ja terveys ole muuttuneet. Sisaruksen pitäisi mahdollisimman paljon pystyä kokemaan, että oma elämä on ennallaan. Myös sairaan lapsen kannalta on tärkeää, että arjessa on paljon normaaliakin. Sen sijaan elämän tekeminen täysin tavalliseksi on totuuden kieltämistä, Tamminen huomauttaa.

On tyypillistä, että lapsi murrosiän loppuvaiheisiin saakka helposti syyttää itseään jostakin.

– Sisaruksilla kuten vanhemmillakin voi olla erilaisia epämääräisiä syyllisyydentunteita siitä, miksi juuri meidän perheessämme on sairas lapsi, Tamminen tietää.

– Ne ovat hyvin kipeitä henkilökohtaisia asioita, joista vanhempi ei usein pysty puolisollekaan puhumaan.

Rajanvedot siitä, mistä perheessä puhutaan ja mistä ei, pitäisi jokaisen perheen itse rakentaa.

– Vanhemmat ovat siinä asiassa oman perheensä asiantuntijat. Siihen ei terveydenhoitohenkilökunnalla ole yleispäteviä reseptejä.

Toivon elementtejä Professori Tamminen tietää, kuten tutkimustuloskin sanoo, että vaikeuksien ja huolen vastapainona vanhemmat näkevät sairauden tuoneen elämään myös hyvää: uusia ystäviä vertaistuen ja tapahtumien kautta, muutoksia elämänarvoissa ja perheyhteyden lujittumista.

– Tätä näkee hankalimmissakin tapauksissa, Tamminen sanoo.

– Jokaisessa perheessä on toivon ja paremman huomisen elementtejä. Mutta ne pitää löytää. Kun hyppää arkielämän arvojen oravanpyörästä, huomaa helposti, kuinka hurjan iso voima on pelkällä läsnäololla, hän jatkaa.

– Vanhemmalle on rankka kokemus, että hän ei voi parantaa lastaan tai useinkaan edes helpottaa hänen kipujaan. Sen vuoksi vanhemmalle on usein jopa ikimuistoista, kun hän ottaa sairaan lapsensa syliinsä, sanoo rakastavansa tätä ja huomaa, miten paljon se lasta auttaa. ●

Mistä lasten lääketieteen aiheesta haluat lukea Kummit-lehdestä asiantuntijaartikkelin? Kerro se osoitteessa kummit@kummit.fi

12

www.kummit.fi • Asiantuntijat kertovat

Tärkeää tietoa HUS Lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari korostaa tuoreen tutkimustuloksen merkitystä fokuksen antajana arjen työhön.

– Tutkimushan se ei varsinaisesti ole. Mutta otanta (lähes 200 vanhempaa, viitisenkymmentä sisarusta) riittää tekemään siitä arvokkaan selvityksen. Se muistuttaa, että potilaan lisäksi meillä pitää olla koko perheen hyvinvointi fokuksessa.

P

erheen elämä ei suinkaan jää tauolle siksi aikaa, kun lapsi on sairas, vaan arjen on pyörittävä rinnalla koko ajan.

– Meillä on HUS Lastenpsykiatriassa oma työryhmä, joka antaa palveluita somaattiselle puolelle, Repokari kertoo.

– Uuden lastensairaalan uusien toimintatapojen myötä pitää tietysti miettiä, miten saamme sopeutettua toiminnot uuteen systeemiin. Olemme somatiikan kanssa jatkuvasti vuoropuhelussa siitä, millaisia tarpeita heillä on ja miten voimme olla heille apuna. Siihenkin nähden tämä kyselytulos on meille hurjan tärkeää tietoa.

Yleissairaalapsykiatrian perustehtävä on nimenomaan antaa sairaalahoitovaiheessa apua tarpeen mukaan joko potilaalle, vanhemmille tai sisaruksille.

– Toki resurssit ovat rajalliset, ja ne pitäisi pystyä kohdentamaan oikealla tavalla, Repokari sanoo.

– Todella tärkeää on, miten somaattisesta hoidosta vastaavat – lääkärit ja hoitajat ­– ottavat psykologiset seikat huomioon. Pitää osoittaa myötäelävänsä tuskaa ja osata kysyä, mitä kuuluu.

Helsingin Lastenklinikalla jokaiselle somaattiselle osastolle on nimetty sosiaalityöntekijä. He ovat organisatorisesti lastenpsykiatrian työntekijöitä. Heidän merkityksensä on ensisijaisesti käytännön asioissa, muun muassa konkreettisten tukien saamisen neuvomisessa, mutta heillä on tärkeä tehtävä myös perheen psyykkisessä tukemisessa kriisin keskellä.

– Jos ajattelemme lapsen sairauden perheelle tuomaa henkistä kuormaa sekä pelkoa, surua ja huolta, auttaa todella paljon, jos lasta hoitavat henkilöt antavat tietoa sairaudesta, luovat toivoa ja ovat lämpimiä ja ystävällisiä. Tilanteesta ei voi vetäytyä, kun toinen on hädissään. Hoitohenkilöstön on tarvittaessa saatava tähän koulutusta tai työnohjausta, ylilääkäri Repokari korostaa.

– On myös tilanteita, joissa vanhempien oma toimintakyky romahtaa täysin. Esimerkiksi jos perheessä on ennestään toinen erityistarpeinen lapsi, voi uusi somaattinen sairaus aiheuttaa psykiatrisen hoidon tarpeen.

Pelisilmää tarvitaan Tutkimustuloksesta tuli Repokarin mielestä käsitys, että jonkinlaista tukea on hyvällä prosentilla kuitenkin tarjottu.

lastenpsykiatriseen työhön – Oli myös mukava kuulla, että tietoa taloudellisista etuuksista on saatu perille. Se johtuu varmaankin siitä, että se on alue, joka on helppo hoitaa.

Mutta varsin iso prosentti vastauksista kertoi, etteivät vastaajat olleet kokeneet saamaansa henkistä tukea riittäväksi.

– Ihmisten voimavarat ovat erilaisia, ja kriisitilanteet koetaan eri lailla. Sitä paitsi uupuminen on jollain lailla yhä häpeällistä. Siitä ei helposti haluta puhua, Repokari näkee.

– Tuntosarvien on oltava pystyssä, ja pelisilmää usein vaaditaan näissä tilanteissa, missä hoitajillakin on varmasti omaa henkistä kuormitusta. Tehtävä ei ole helppo,

HUS Lastenpsykiatrian ylilääkäri Leena Repokari muistuttaa, että vanhemmat ovat joka tapauksessa perheen tärkein voimavara.

– Heihin meidän on ennen kaikkea panostettava, jotta he jaksavat hoitaa vanhemmuustehtävänsä mahdollisimman hyvin.

mutta terveydenhuollon laadun kannalta se on oleellinen tekijä, joka vaikuttaa vahvasti myös potilaskokemukseen.

Peruskaava puuttuu Lastenpsykiatriassa Leena Repokari on tavannut tärkeässä kehitysvaiheessa masennukseen sairastuneita sisaruksia, kun perheessä yhden lapsen sairastumisen aiheuttamat kuormitustekijät ovat vieneet vanhempien ajatukset täysin pois terveistä lapsista.

– Sisaruksetkin käsittelevät näitä asioita niin yksilöllisesti, ettei ole olemassa mitään tarkkaa syy-seuraus-ketjua. Hoitohenkilökunnan on vain oltava kuulolla ja kyettävä hienotunteisella, ei-tungettelevalla tavalla kysymään, mitä sisarukselle kuuluu ja miten hän jaksaa, Repokari sanoo.

– Lasten kehitystaso huomioon ottaen vaikeistakin asioista pitää kertoa mahdollisimman paljon. Turhaa pelkoa ei kuitenkaan kannata herättää, pikemminkin tulee tyynnyttää pelkoa ja antaa toivoa, vaikka sairaan lapsen tilanne näyttäisikin huonolta. Eri-ikäisille lapsille on tietenkin puhuttava erikseen ja eri tavalla, mutta niin, että asiat tulevat jokaiselle mahdollisimman hyvin ymmärretyiksi. Jos lapsi itse puhuu kuolemasta tai kuolemanpelosta, siitä on hänen kanssaan keskusteltava. Tarvittaessa siihen tilanteeseen on saatavissa ammattilaisen apua.

Repokari korostaa, että vanhemmat ovat joka tapauksessa perheen tärkein voimavara.

– Heihin meidän on ennen kaikkea panostettava, jotta he jaksavat hoitaa vanhemmuustehtävänsä mahdollisimman hyvin. Muun muassa Lastenklinikoiden Kummien järjestämät äitien ja isien hemmottelupäivätkin ovat siinä mielessä erittäin tärkeitä.

Reagointi on normaalia Ylilääkäri Repokaria huolestuttaa se, että sisarusten tutkimusvastauksista näkyy heidän elämänsä enimmäkseen kurjistuneen.

– He joutuvat tekemään asioita, joita muut lapset eivät joudu, ja olemaan paljon erossa vanhemmistaan, Repokari tulkitsee.

– Näkisin, että erilaiset vertaisryhmät – vaikkapa ihan tavalliset harrastusryhmät – olisivat sellaisessa tilanteessa eduksi, hän neuvoo.

– Ohjatuissa vertaisryhmissä kokemuksia voi paremmin jakaa tuomalla mukaan elementtejä, jotka auttavat lasta kääntämään kokemuksia voimaksi. Tässä ilmiössähän ei sinänsä ole mitään psykiatrista. Reagointi on normaalia, ja kertoo henkisestä terveydestä, että pystyy ilmaisemaan hankaliakin asioita. Enemmän olisin huolissani sellaisesta lapsesta, joka ei millään tavalla tuo tyytymättömyyttään julki, toteaa Repokari. Hän on työssään törmännyt muun muassa tapaukseen, missä sairas lapsi oli monen vuoden ajan saanut vanhemmilta kaiken huomion.

– Sisar ei voinut kertoa heille lainkaan omia murheitaan, jotta ei lisäisi näiden taakkaa. Se on pidemmän päälle tuhoisaa. ●

asiantuntijat kertovat • www.kummit.fi

13

å Tutkimusjohtaja Merja Tuominen oli Taloustutkimus Oy:n puolesta päävastuussa, kun Kummien toimeksiannosta kartoitettiin pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvointia.

TUTKIMUS

Nyt ei tutkittu Kummeja vaan Kummeille

Taloustutkimus Oy kerää tietoa monin eri menetelmin Taloustutkimus Oy teki Lastenklinikoiden Kummeille tutkimuksen pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten perheiden hyvinvoinnista. Tutkimus antoi paljon tärkeää tietoa muun muassa lastenpsykiatrian työrutiinien arviointiin.

T

aloustutkimus Oy:n puolesta Kummeille tehdystä tutkimuksesta vastasi tutkimusjohtaja Merja Tuominen. Hyväntekeväisyysorganisaatiot olivat hänelle ja Taloustutkimukselle jo ennestään hyvinkin tuttu maaperä.

– Olemme tehneet tutkimuksia hyväntekeväisyysorganisaatioista pitkään, jo 1980-luvun lopusta lähtien joka toinen vuosi, Tuominen kertoo.

– Lastenklinikoiden Kummejakin on siinä säännöllisesti mitattu. Kummit on halunnut olla tietoinen tunnettuudestaan ja mielikuvatason kehityksestään, ja hyvin14

www.kummit.fi • Tutkimus

hän se on aina näissä kyselyissä pärjännyt, vaikka onkin vielä nuori järjestö. Mukana kun on yli 100-vuotiaitakin organisaatioita, Tuominen toteaa.

Joka viides vastaa Taloustutkimus Oy tutkii tasaisin väliajoin, miten ihmiset osallistuvat hyväntekeväisyyteen, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja kelle tai keille mieluiten annetaan rahaa.

Myös organisaatioiden tunnettuutta ja imagoa tutkitaan.

– Vastaajamäärä niissä on yleensä 3000-4000 henkilöä. Suomi Tänään -kysely, jossa muun muassa hyväntekeväisyyttä tutkitaan, tehdään kirjekyselynä, joka on menetelmänä varsin toimiva ja nuoremmalle väelle jopa eksoottinen, Tuominen toteaa.

Iso vastaajamäärä mahdollistaa seurannan ja vertailtavuuden pidemmällä aikavälillä. Kirjekyselyotannat tehdään väestöä edustavasti.

– Noin joka viides vastaa. Se on ihan hyvä prosentti. Nettikyselyissä palautumat vaihtelevat paljonkin, mutta usein ne ovat samalla tasolla tai jopa pienempiä, tutki-

musjohtaja Tuominen tietää.

– Jos kyseessä on tietynlainen kuluttaja-asiakasryhmä, prosentit ovat tietysti toista suuruusluokkaa. Mutta nettikyselyt eivät voi olla yhtä pitkiä kuin kirjekyselyt.

Kilpailtu ala Taloustutkimus Oy on 46 vuoden ikäinen yritys, jolla on noin 80 työntekijää. Suurin osa heistä työskentelee Helsingin Vallilassa sijaitsevassa toimistossa. Merja Tuominen työskentelee Turussa. Lisäksi Taloustutkimuksella on toimistot Tampereella ja Oulussa. Kaikki puhelinhaastattelut tehdään Helsingistä, mihin yritys on keskittänyt myös muut tiedonkeruutoimintonsa.

Suomalaisomistuksessa olevista tutkimusyrityksistä Taloustutkimus Oy on suurin. Tutkimusten tekeminen on Suomessa varsin kilpailtu ala.

– Meidän tutkimustoimintamme on varsin laaja-alaista. Sen myötä meillä on tietysti paljon kilpailijoita, kun on paljon pieniäkin yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn toimialaan tai tietyntyyppiseen tiedonkeruuseen, tutkimusjohtaja Merja Tuominen kertoo. ●

selViyTyMisTarina

aivotulehdus teki pysyvästi pahaa jälkeä

Akseli on

terve kun täysin terve lapsi sairastuu vakavasti, on elämän perimmäistä tarkoitusta usein vaikea ymmärtää. Marika ja Mika karppisen akseli-poika sairastui kolme vuotta sitten, 6-vuotiaana, aivotulehdukseen, joka oli viedä heidän esikoisensa hengen ja jätti joka tapauksessa pysyvät jäljet.

K

arPPisilla VanTaan ilolassa osataan joka tapauksessa taas hymyillä.

Akseli on melko hyvin toipunut aivotulehduksen ja kaularangan tulehduksen aiheuttamasta neliraajahalvauksesta. Sairastuttuaan hän joutui viettämään yhden kuukauden Helsingin lastenklinikan teho-osastolla. Hengityskoneessa Akseli oli viitisen kuukautta.

– Akseli oli ollut perusterve poika. Sairaalaelämästä ei aiemmin ollut minkäänlaista kokemusta, Marika Karppinen kertoo.

– Olimme juuri alkukesästä muuttaneet Vantaalla Kartanonkoskelta Ilolaan vastavalmistuneeseen

ã Monipuolinen liikunta, muun muassa jalkapalloilu, on ollut Akselille isona apuna koordinaatiokyvyn palautumisessa.

16

www.kummit.fi • selviytymistarina

vähitellen palaamassa

empien kirjoihin

TekSTi ja kuvaT MaTTi HannUla

taloomme. Akseli ja kolme vuotta nuorempi pikkuveli Aamos vaihtoivat uuteen päiväkotiin. Akseli oli vähän aikaa ehtinyt käydä siellä esikoulua. Kun sitten eräänä päivänä hänet sieltä hain, hoitaja sanoi Akselin olevan kipeänoloinen. Kuumetta ei kuitenkaan ollut.

Kotona Marika-äiti mittasi lämmön uudelleen.

Mittari näytti vajaata 38 astetta.

– Akseli oli pari päivää pois päiväkodista. Lievä kuume laski nopeasti. Saman viikon perjantaina kotona Akseli valitti kylmää, väsymystä ja niskakipua. Niskaansa hän ei ollut koskaan aiemmin valitellut ja meni saman tien nukkumaan. Mittasin taas kuumeen, ja se oli nousussa, Marika kertaa.

– Niskakipu ei ollut seuraavana aamunakaan hellittänyt, mutta muuten Akseli liikkui ja käyttäytyi aivan normaalisti. Mutta myöhemmin samana päivänä hän alkoi valittaa, että oikeaan käteen sattuu. Ja käsi vapisi.

Marika soitti terveysneuvontaan.

– Aivokalvontulehdus-vaihtoehdon pois sulkemiseksi sieltä kysyttiin, pystyykö Akseli painamaan leukaansa rintakehään. Pystyi, vaikka se vähän sattui. Mikään ei kuitenkaan viitannut aivokalvontulehdukseen.

Marika oli jo aiemmin tilannut Akselille ajan lääkärin vastaanotolle, minne he menivät jo iltapäivällä.

– Tutkimukset viittasivat perusflunssaan. Mutta koska Akseli aristi yhä niskaansa ja katse oli hieman lasittunut, lääkäri varmuuden vuoksi passitti Akselin Jorvin sairaalaan tarkkailuun ja lisätutkimuksiin.

Jorvissa lääkärit päätyivät tekemään Akselille selkäydinpunktion.

– Toimenpide itsessään hieman pelotti, Marika-äiti myöntää.

– Olin varma, ettei mitään erikoista löydy. Tieto tulehdus-

â Akseli käy Ilolan koulun kolmatta luokkaa.

Varmuuden vuoksi hänellä on päätös pidennetystä oppivelvollisuusajasta, mutta ainakin toistaiseksi kaikki on mennyt aikataulussaan.

löydöksestä tuli kuitenkin melko nopeasti. Valkosolut olivat selvästi koholla.

Diagnoosi: meningiitti eli aivokalvontulehdus.

Lisää oireita Seuraavana päivänä Akseli alkoi oksennella.

– Kaiken kaikkiaan hän oli kuitenkin hyvinvoiva ja iloinen muun muassa silloin, kun isä ja pikkuveli kävivät häntä katsomassa. Mutta jo sitä seuraavana päivänä Akselia oli vaikea saada sängystä ylös, Marika Karppinen muistaa.

– Hän oli niin veltto, että kesti melkein vartin saada hänet seisomavaa’alle punnitukseen. Siskoni, joka on aiemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja, totesi nuo oireet kuullessaan, ettei vaikuta meningiitiltä.

Akselin täti oli oikeassa. Epäilykset diagnoosista vain vahvistuivat, kun Akseli alkoi valittaa selkä- ja vatsakipuja.

– Syytä yritettiin koko ajan selvittää erittäin aktiivisesti. Pyysin kuvaamaan Akselin pään. Se tehtiinkin neljäntenä sairaalapäivänä eli tiistaina. Saman päivän aamuna hän oli jo valittanut myös, ettei pysty kunnolla hengittämään. Sen minä luulin olevan siinä tilanteessa psyykkistä.

Päänkuvat tulkittiin Jorvissa puhtaiksi, Lastenklinikalla asiasta oltiin hieman eri mieltä.

– Akseli alkoi nähdä asioita kahtena. Aluksi luulin, että hän sanoo niitä vitsinä. Kaksoiskuvat olivat taas yksi neurologinen oire lisää.

Muu perhe paikalle Akseli päätettiin siirtää Jorvista Lastenklinikalle Helsinkiin.

– Hyvä niin, sillä seuraavana yönä Akselin ollessa Lastenklinikalla infektio-osastolla veren hiilidioksidipitoisuus oli jo nousussa. Saturaatio-arvot nousivat ja laskivat. Yöllä kahden maissa toteselviytymistarina • www.kummit.fi

17

”

Se oli melkein juhlaa, kun hän pystyi olemaan puoli tuntia ilman hengityskonetta. Akseli pääsi vihdoin suihkuun!

”

Marika soitti kotiin Mikalle ja pyysi häntä tulemaan paikalle Aamoksen kanssa.

– Koska ei ollut varmuutta, selviääkö Akseli aamuun asti. Aivan järkyttävää! Vielä muutama päivä aiemmin Akseli oli ollut aivan terve poika, nyt erittäin sairas. Eikä kukaan edes osannut sanoa, mistä on kyse.

sin, ettei hapetusarvo enää nouse. Yöhoitajakin tuli toteamaan tilanteen ja huomasi samalla myös, ettei sydänkäyrä ole normaali. Hän soitti paikalle päivystävän lääkärin, joka teki samat tulkinnat.

Sydämessä oli rytmihäiriöitä. Myös anestesialääkäri hälytettiin teho-osastolta. Siinä vaiheessa Akseli ei reagoinut enää mihinkään.

– Se oli todella kauheaa. Akselia ei voinut laittaa hengityskoneeseenkaan, ennen kuin keuhkot on kuvattu, jotta saadaan varmistettua, ettei keuhkoissa ole nestettä.

Lääkärit tekivät tietysti koko ajan parhaansa.

– Lopulta keuhkot saatiin kuvattua, ja Akseli siirrettiin teho-osastolle. Hänelle laitettiin aluksi vain happiviikset. Myös neurologi ja kardiologi oli hälytetty tutkimaan Akselia.

18

www.kummit.fi • selviytymistarina

á Muiden ikäistensä tavoin Akselikin uppoutuu välillä pelimaailmaan.

Sekin on hyvää treeniä käsien toimintojen palautumiseksi.

Diagnoosi vaihtui Akselin pää kuvattiin uudelleen, ja aivorungoissa oli jo selviä muutoksia, samoin kaularangassa liikehermosolujen puolella. Diagnoosi vaihtui: enkefaliitti eli aivotulehdus. Sen aiheuttaja jää usein hämärän peittoon. Niin Akselinkin tapauksessa. Myös pallean toiminta oli siinä vaiheessa epänormaalia. Halvauksen edistymistä oli vaikea päätellä, kun Akseli oli kaiken kaikkiaan niin voipunut.

Kardiologi tuli tutkimuksissaan siihen tulokseen, ettei ongelman ydin ole elin- vaan hermostoperäinen.

Siitä joka tapauksessa alkoi lähes kuukauden mittainen tehohoitojakso.

– Akseli joutui hengityskoneeseen. Aluksi hän sai muun muassa immunosupressiivista kortisonihoitoa, kun epäiltiin mahdollisen tulehduksen jälkeistä ylireagointia. Sen jälkeen aloitettiin plasmanvaihdot.

Akselin tuntohermosolut ovat säilyneet vahingoittumattomina, mutta liikehermosoluja on tuhoutunut valtavia määriä.

– Oikea käsi oli jo silloin teho-osastolla tehdyissä tutkimuksissa täysin pois pelistä. Jaloissa säilyi jotakin liikettä. Vasemmassa kädessä pelasivat sormet ja ranne.

Paitsi että Akseli oli hengityskoneessa, hänelle tehtiin myös trakeostomia eli reikä henkitorveen.

– Sen myötä hän ei pystynyt puhumaankaan. Ei voinut kuin ihmetellä, miten iloisena Akseli kuitenkin pysyi, Marika sanoo.

– Teho-osasto oli vielä siinä vaiheessa väistötiloissa tehon heräämössä, ja siinä pyöri koko ajan ”sirkus” ympärillä. Vasta Akselin viimeiseksi tehoosastoviikoksi hän pääsi niihin hienompiin olosuhteisiin.

Vaikka hoidot oli teho-osastolla aloitettu, Akselin kunto meni koko ajan huonompaan suuntaan.

Akselille tehtiin uusi selkäydinpunktio, mutta se ei edelleenkään valaissut asiaa. Autoimmuunitutkimustulokset lähetettiin Saksaan analysoitaviksi. Nekin palautuivat negatiivisina.

– Myös polio suljettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen varmistuksella pois. Yhdysvalloissa oli samaan aikaan sairastunut satakunta lasta samantyyppisesti. Entero68:aa epäiltiin, mutta varmuutta ei ole siitäkään saatu. anoppi ja appi apuun Uudet magneettikuvat kertoivat Akselin aivojen muutosten levinneen entisestään.

– Muutokset olivat niin pahalla alueella, ettei hoitava lääkäri pystynyt takaamaan Akselin selviämistä, varsinkaan jos muutosalue yhä leviää.

Akselin autonominen hermosto oli aivomuutoksista johtuen aivan sekaisin.

– Kun seurantalaitteet raja-arvoissa aina hälyttivät, tuntui siltä, että Akselilla huusi joku laite koko ajan, Marika Karppinen muistaa.

Akselin verenpaine oli tosi korkealla ja sitten lääkityksen myötä hyvinkin matalalla. Syke pyöri 160:n tietämillä.

– Ja lähempänä kahtasataa, kun hän kiukustui.

– Kaikkein kriittisintä aikaa oli viikko puolitoista siinä ihan alussa. Kriittisiä aikoja oli toki sen jälkeenkin, mutta oli siinä stabiilimpaakin vaihetta, etenkin tehohoidon loppupuolella, Mika Karppinen muistelee.

Hän oli Akselin sairastumisen vuoksi monta viikkoa sairauslomalla. Marika oli kaikkiaan lähes vuoden pois työstä, ensin sairauslomalla ja sitten ’pakottavista perhesyistä’ palkattomalla.

Akselin sairastuttua Mikan vanhemmat muuttivat tilapäisesti Oulusta Marikan ja Mikan luokse asumaan ja Aamosta hoitamaan, jotta Marika ja Mika pystyivät olemaan myös yhtä aikaa sairaalassa Akselin luona.

– Tietysti halusimme olla mahdollisimman paljon sairaalassa, varsinkin kun Akselin toipumisesta ei ollut varmuutta, Marika ja Mika sanovat.

Teho-osastolta Akseli siirrettiin vähäksi aikaa infektio-osastolle ja sitten Jorviin, missä keuhkolääkäri Turkka Kirjavainen pääsääntöisesti toimi.

Jorvista löytyi myös enemmän osaamista hengityskonepotilaiden hoidolle.

– Niin, se oli aina melkoinen karavaani, kun johonkin lähdimme. Mukana piti olla hengityskone ja varakone ja muutenkin valtava arsenaali tavaraa.

â Espoon Tapioiden soveltavassa yleisurheilukoulussa muun muassa Akselin keskivartalon hallinta on edistynyt roimasti. Tässä Akselia opastaa yleisurheilukoulun rehtori, Pekingin vuoden 2008 paralympialaisten keihäänheiton kultamitalisti Markku Niinimäki, kaksinkertainen Euroopan mestarikin.

Hitaasti mutta varmasti Akseli oli kotiin päästyäänkin vielä pitkään periaatteessa pyörätuolipotilas. Jalat olivat toki jossain määrin alkaneet toimia jo paljon aiemmin. Seisomaan totutteleminen oli alkanut jo teho-osastolla kippisängyn avulla.

– Jorvissa melko pian joulun jälkeen hän ensimmäisen kerran seisoi itsenäisesti, Mika-isä muistaa.

– Iskä oli Akselin mielestä paras fysioterapeutti, Marika naurahtaa.

Vantaan kaupungin vammaispalvelut kustansi Karppisten kotiin sähköpaneelin hengityskoneelle.

– Hoitoringin myötä meillä asui koko ajan yksi ulkopuolinen ihminen, mutta olihan se paljon parempi vaihtoehto kuin että lapsi on sairaalassa ja perhe koko ajan kahtia jakautuneena, Marika toteaa.

– Henkisesti piti valmistautua siihenkin, että meidän kotihoitorinkimme on ikuinen.

Akselin kuntoutuminen on sittemmin edistynyt, hitaasti mutta varmasti.

– Oikea käsi on selkeästi heikoin lenkki. Sillä ei ainakaan vielä ole kovin paljon käyttöä, Marika kuvailee.

Mukaviakin muistoja Akselin sairaalassaoloaika oli tietysti traumaattinen kokemus koko perheelle.

– Kovin pahoja traumoja ei tunnu silti jääneen sen kummemmin Akselille kuin Aamoksellekaan, Marika Karppinen toteaa.

– Akselikin puhuu teho-osastoajastaan siihen sävyyn, ettei se pelkästään kamalaa ollut. Tuntuu hassulta, että hänelle on jäänyt sieltä mieleen mukaviakin asioita.

Akseli oli lopun sairaalassaoloajastaan Jorvissa.

– Paitsi että loppuvaiheessa oli kuntoutuskäyntejä Lastenlinnassa kolmena päivänä viikossa, Marika ja Mika tarkentavat.

Seitsemänvuotissyntymäpäivänsä, 11. helmikuuta 2015, Akseli joutui viettämään sairaalassa.

Hän oli vielä hengityskoneessa, kun hän seuraavan kuun alussa lopulta pääsi kotihoitoon.

– Meillä oli sitten viiden hoitajan rinki 24/7, Marika kertoo.

– Sen kokoaminen otti oman aikansa.

Pikku hiljaa Akseli pääsi irti hengityskoneesta.

– Aluksi vain pieniä hetkiä. Se oli melkein juhlaa, kun hän pystyi olemaan puoli tuntia ilman konetta. Akseli pääsi vihdoin suihkuun! Marika muistaa.

– Melko nopeasti koneettomat jaksot venyivät kaksi- ja jopa kolmetuntisiksi, mutta sitten kehitys sen suhteen pysähtyi pitkäksi aikaa. Yhtäkkiä Akseli sitten eräänä Lastenlinna-päivänä heti aamusta sanoi, ettei tarvitse konetta. Hän oli yhdeksän tuntia putkeen ilman. Se oli kuin lottovoitto.

Trakeostomia poistettiin runsaat kaksi vuotta sitten juhannuksen kieppeissä. Hengitystukea Akseli sai sen jälkeen öisin tarvittaessa nenämaskilla. Päivisin ei kotihoitajaakaan enää tarvittu.

– Siitä oikeastaan alkoi ”normaali elämä”, Marika Karppinen toteaa.

– Pystyimme jo liikkumaan omalla autolla.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

19

à Akseli joutui olemaan teho-osastolla kuukauden päivät, hengityskoneessa viitisen kuukautta. Kuva on Karppisten albumista.

– Mutta muun muassa yleinen jaksaminen on kohentunut selvästi. Hän jaksaa jo kävellä varsin pitkiäkin matkoja.

Koulu sujuu hienosti Esikouluvuosi Akselilta meni sairastaessa, mutta peruskoulun hän pystyi aloittamaan normaalisti 7-vuotiaana.

– Yleensä suositellaan, että esikouluvuosi tällaisissa tapauksissa ”tuplattaisiin”, mutta kun Akseli osasi jo lukea ja kirjoittaa ja kun Lastenlinnassa tehdyt tasotestitkin menivät hyvin, siihen ei ollut mitään syytä, Marika kertoo.

– Trakeostomiakin poistettiin sopivasti ennen ensimmäisen luokan syyskauden alkua. Muutenhan hoitajan olisi pitänyt olla koulussa mukana. Ensimmäisen lukukauden hänellä tosin oli lähihoitaja avustamassa varmuuden vuoksi. Mutta ilman pyörätuoliakin Akseli tsemppasi kouluun alusta asti, ja omin käsin syöminenkin alkoi sujua juuri silloin.

â Kotipihan trampoliini on kovassa käytössä.

Nyt Akseli on siis aloittanut kolmannen luokan Ilolan koulussa.

– Varmuuden vuoksi hänellä on päätös pidennetystä oppivelvollisuusajasta. Mutta ainakin toistaiseksi kaikki on mennyt ihan hyvin aikataulussaan, Marika-äiti huokaa.

– Stipendinkin Akseli viime keväänä sai, samoin matematiikka- ja lukudiplomin.

– Ja kaikki oli parhaita arvosanoja, Akseli täsmentää itse.

Vapaa-ajan suhteen Akselilla on rajoitteita, jotka sitovat häntä aika tiukasti kotiin.

– Mutta kavereita käy, ja se on tosi kiva juttu, Marika sanoo.

– Hyvin lyhyestä esikouluajasta huolimatta hän ehti saada sieltä kavereita, jotka ovat pysyneet, Mika kertoo.

Yleisurheilukin avuksi Nyt Akseli käy fysioterapiassa kerran viikossa, samoin allasterapiassa. Oiva kuntoutuskeino on myös Espoon Tapioiden erityisryhmille tarjoama soveltava yleisurheilukoulutoiminta.

– Etenkin juokseminen ja keskivartalon hallinta ovat sen ansiosta menneet roimasti eteenpäin, Mika toteaa.

Talvikaudella Tapioiden harjoitukset ovat Espoon keskuksessa Kannusillanmäen liikuntahallissa, kesäaikaan Otaniemen yleisurheilukentällä.

– Meillä on siellä muun muassa vatsalihasliikkeitä, keihään- ja kiekonheittoa, kuulantyöntöä, kertoo Akseli, jolle runsas vuosi sitten tehtiin vasempaan eli parempaan käteen operaatio, jonka tavoitteena oli saada olkahermo toimivammaksi. Lopullinen tulos selviää viimeistään parin vuoden kuluttua leikkauksesta.

– Oikeaan käteen on suunnitteilla operaatio, missä ojentajalihas, joka Akselilla siinäkin kädessä toimii, siirrettäisiin toimimaan hauiksena, Marika ja Mika kertovat. Marika on hieman huolissaan: – Se olisi isompi leikkaus. Enemmän toivon kehitettävän hoitomuotoja, joiden avulla luonnollinen tilanne saataisiin palautettua. Keskushermosto valitettavasti on sellainen alue, jolle ei vieläkään pystytä kovin paljon tekemään, vaikka lääketiede kaiken kaikkiaan kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.

20

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Marika ja Mika Karppinen korostavat, että Akseli on toki saanut erittäin hyvää hoitoa, ja he ovat siitä kiitollisia.

– Periaatteessa hermosoluvauriot palautuvat vuodessa sen minkä palautuvat. Nykyään kuitenkin ajatellaan, että kuntoutuminen voi kestää pidempäänkin, etenkin lapsilla, ja varsinkin kun Akselin tilanne on infektion aiheuttama. Suuria harppauksia ei kuitenkaan enää kannata toivoa, Marika Karppinen toteaa realistisesti.

– Mutta tyytyväinen pitää silti olla. Olihan sellainenkin vaihtoehto olemassa, että Akseli olisi jäänyt loppuelämäkseen sängynpohjalle hengityskoneeseen. Mutta totta kai oman lapsensa kuitenkin näkisi täysin terveenä. ●

â Mika-isä, Marika-äiti ja pikkuveli Aamos tsemppaavat tietysti kukin parhaansa mukaan Akselia toipumisessa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

21

MaailManMesTari

TekSTi MaTTi HannUla kuvaT MaTTi HannUla Ja Helene WiesenHa an

iso voitto monien vaikeuksien jälkeen

Amanda Kotaja haki Lontoosta MM-kultaa Amanda ja MM-kultamitali Helsingissä Eläintarhan urheilukentän idyllisissä maisemissa. Kuvassa myös Lontoon parakisojen maskotti Whizbee the Bee sekä Teemu-nalle.

synnynnäistä selkäydinvammaa sairastava ratakelaaja amanda kotaja saavutti heinäkuussa uransa toistaiseksi maukkaimman voiton. Hän tuli parayleisurheilun MM-kisojen T54-luokan 100 metrin fi naalissa ensimmäisenä maaliin. Maailmanmestaruutta edelsi tukku vastoinkäymisiä. ne saavat kultamitalin maistumaan vielä maukkaammalta.

T

Uore kUlTaMiTali on 22-vuotiaalle Amandalle jo kymmenes arvokisamitali pyörätuolikelauksessa; sekä MM- että EMmitaleita on nyt viisi. MM-kultaa hänellä oli aiemmin 200 metriltä kahden vuoden takaa Qatarin Dohasta.

– Koska 200 metriä ei ole paralympiamatka, arvostan paljon enemmän kultaa sataselta, joka on myös päämatkani, Amanda perustelee.

Lontoon paralympialaisissa 2012 Amanda sijoittui 100 metrin kelauksessa neljänneksi uudella Euroopan ennätyksellä. Viime vuonna Riossa hän oli vasta kuudes.

– Jouduin toissakeväänä virtsakivien vuoksi leikkaukseen. Alkukesän EMkisat menivät siinä sivu suun ja saman tien menetin muutaman tärkeän viikon harjoitteluaikaa. Sain sitten vielä syksymmällä flunssan juuri ennen Rioa, Amanda luettelee vuoden 2016 vastoinkäymisiä.

– Ehdin kyllä hyvin valmistautua Rioon leikkauksesta toivuttuani. Hyviä kisojakin oli jo alla, mutta flunssa vei sitten parhaan terän. Lähtöviivalla toki uskoin pystyväni parempaan, mutta uskolla ei sillä kertaa päässyt sen kovempaa, kun fyysinen kunto ei ollut kohdallaan. Totta kai se oli iso pettymys.

Amandan helpottunut, onnellinen tuuletus Lontoon satasen maaliintulon jälkeen oli näkemisen arvoinen, sillä aivan putkeen ei mennyt tämäkään vuosi.

22

www.kummit.fi • Maailmanmestari

Amanda Kotaja on juuri ylittänyt maalilinjan Lontoon kisojen 100 metrillä, mutta ei vielä tiedä voittaneensa.

– Ehdin olla Lontoossa vain vuorokauden, kun sairastuin vatsatautiin. Viitisen päivää jouduin olemaan levossa. 200- ja 400-metriset menivät sivu suun. 200:n kisassa olisin täysin terveenä saattanut olla mukana pronssitaistelussa, Amanda uumoilee. Leo-Pekka Tähti oli 100 metrin kullalla ja 200 metrin pronssilla Suomen joukkueen paras urheilija Lontoossa. Terveenä ollessaan Amanda Kotaja olisi siis hyvinkin saattanut kiikuttaa kotiin samanlaisen saaliin.

– Vatsataudista toivuttuani voimat onneksi palautuivat nopeasti, ja satasen kisaan oli siinä vaiheessa vielä useampi päivä aikaa. Olisin ollut valmis jo aiemminkin. kaksi tähteä Urheilutoimittajain Liiton jäsenet valitsivat Leo-Pekka Tähden ensisijaisesti Rion 100 metrin paralympiakullan myötä Vuoden Urheilijaksi 2016. Sekä Tähti että Kotaja kisaavat T54-luokassa. Miten Tähden ja Kotajan tuoreet MM-kultamitalit ovat keskenään punnittavissa?

– Miesten T54:ssä on enemmän kilpailijoita ja huipulla kovempi kilpailu, Amanda asettelee sanojaan.

– Lontoossa oli aiempiin arvokisoihin verrattuna paljon poisjääntejäkin. Myös huippuja puuttui. Se tietysti harmittaa.

Mutta sille asialle minä en voi mitään enkä halua itse laittaa tuolle ongelmalle liian paljon painoa. Haluan nauttia urheilusta ja menestyksestä. Kisa oli joka tapauksessa Lontoossakin tasainen ja kova, ja kulta on aina kulta.

Joka tapauksessa Leo-Pekka Tähden ja Amanda Kotajan mestaruuksissa yhteinen piirre oli, että molempien oli finaa-

lissa kukistettava kaikki kanssakilpailijansa. Amandan voittoaika oli 16,62.

USA:n Cheri Madsen hävisi kaksi sadasosaa. Yhtä pieni ero oli myös hopean ja pronssin välillä.

Kotaja saanee melkoisesti ääniä tämänkertaisessa Vuoden Urheilija -äänestyksessä. MM-tittelit kun ovat tänä vuonna harmillisen hyvin kaiken kaikkiaan karttaneet suomalaisurheilijoita. Urheilutoimittajain Liiton vuoden 2014 Nuoreksi Urheilijaksi valitsema Amanda ei suostu itse asialla spekuloimaan.

– Hienoja tunnustuksia, mutta tuskin kukaan niiden takia urheilee. Olen saanut maailmanmestaruudestani todella paljon onnitteluviestejä sekä tutuilta että tuntemattomilta. Se riittää minulle.

Muitakin unelmia Mäkelänrinteen urheilulukiosta keväällä 2015 valmistunut Kotaja on jo kertaalleen pyrkinyt yliopistoon psykologiaa opiskelemaan. Vielä ei tärpännyt, mutta hän ei ole suinkaan luovuttanut sen unelmansa suhteen.

– Nyt kouluttaudun Vierumäellä liikuntaneuvojaksi. Se on urheilijoille räätälöityä koulutusta ja tapahtuu suurimmaksi osaksi etänä. Marras-joulukuussa on lähijakso, Amanda kertoo.

– Se on sopivaa vastapainoa urheilemiselle. Urheilupsykologin ammatti on edelleen haaveenani, ja aion vielä uudelleen pyrkiä yliopistoon. Mutta sekin on raakaa touhua, tosin vähän eri tavalla kuin huippu-urheilu.

Ensi vuonna vammaisurheilijoilla on yleisurheilun EM-kisat Berliinissä, vuonna 2019 MM-kisat Dohassa ja sitten vuonna 2020 sekä EM-kisat Pariisissa että paralympialaiset Tokiossa.

– Päätähtäimeni on nyt seuraavissa paralympialaisissa, joten ainakin sinne asti aion jatkaa täysillä, Kotaja sanoo.

– Riossa minulla ei ollut saumoja toteuttaa kovia tavoitteitani. Toivottavasti Tokiossa tulee olemaan omalta kannaltani paremmat asetelmat. Aikaa on vielä melkein kolme vuotta, mutta loppujen lopuksi nekin kisat tulevat eteen melko nopeasti.

Paljon ehtii kuitenkin vielä tehdä asioita menestyksen eteen. aikuispotilaan kirjoihin Nykyisin Huittisten kaupunkiin kuuluvasta Vampulasta Kaakkois-Satakunnasta lähtöisin oleva Amanda Kotaja muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2011 paitsi parempien harjoitusolosuhteiden vuoksi niin myös käydäkseen lukion ”Märskyssä”.

Amandan valmentaja Maarit Kurki asui jo aiemmin pääkaupunkiseudulla, mikä sekin puolsi muuttoa. Kesällä 2012 Amanda jo kelasi ensimmäisissä arvokisoissaan ja mitaleja alkoi tulla palkintokaappiin saman tien.

– Ennen Helsinkiin muuttoani treenaamiseni oli lähinnä harrastelua ja jon-

Amanda Kotaja sai kilpailukautensa pakettiin jo heinäkuussa. Muutaman viikon löysemmän vaiheen jälkeen alkoi valmistautuminen ensi kauden koitoksiin.

kinlaista kunnon ylläpitämistä. Nyt olen jo kuusi vuotta pystynyt harjoittelemaan ammattimaisesti, Amanda korostaa.

Amandalla on synnynnäinen selkäydinvamma MMC (Meningomyelocele), joka tuli ilmi jo sikiövaiheessa.

Hän syntyi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3.1.1995, nelisen viikkoa ennen laskettua aikaa. Lääkärit olivat melko pessimistisiä vauvan selviytymisen suhteen. Isompia ja pienempiä operaatioita tehtiin heti TYKSissä, sittemmin Amandaa on hoidettu pääasiassa Helsingin Lastenklinikalla osastolla 5 eli lastenkirurgian ja urologian osastolla. Kaikkiaan Amanda on läpikäynyt toistakymmentä suurempaa tai pienempää leikkausta. Eniten hänen urheilemiseensa vaikuttava selkäydinvamman seurannainen on vaikeaasteinen skolioosi eli selkärangan kieroutuma, joka pitää ottaa huomioon eritoten kuntosaliharjoittelussa.

– Kovimman taisteluni kävin heti synnyttyäni. Sen jälkeen ei enää ole ollut niin tiukkoja paikkoja, hymyilee heti ensimmäisenä elinpäivänään hätäkasteen saanut sisupussi. Hänet on vasta äskettäin siirretty HUSin ”papereissa” aikuisten puolelle.

– Käyn kerran vuodessa kontrolleissa.

Vielä vuosi sitten syksyllä kävin Lastenklinikalla, mutta nyt ja vastedes aikuisten puolella. Yhteistyötähän sielläkin tehdään, ja aivan varmasti saan jatkossa yhtä hyvää hoitoa kuin tähänkin asti, Amanda toteaa. ● Maailmanmestari • www.kummit.fi

23

LAHJOITUS

’Siivet kantaa’ tuo toivoa ja voimaa

Anu Pentik lahjoitti suurteoksen uuteen lastensairaalaan Keramiikkataiteilija Anu Pentik on lahjoittanut Helsingin Taidehallissa ’Kolme tilaa’ -näyttelyssä esillä olleen ’Siivet kantaa’ -installaation uuteen lastensairaalaan. 15 metriä pitkä teos koostuu useista keramiikasta valmistetuista siivistä.

V

astikään 75 vuotta täyttänyt Anu Pentik on Pro Finlandia -palkittu keramiikkataiteilija ja Pentik Oy:n perustaja, joka toimii edelleen yrityksen taiteellisena johtajana. Hänet promovoitiin Lapin yliopiston kunniatohtoriksi 2012. Anu Pentikin ’Kolme tilaa’ -näyttely keräsi viime keväänä Helsingin Taidehalliin kahden kuukauden aikana lähes 46 500 kävi-

jää. Näyttely oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

– Siellä taiteilijatapaamisen yhteydessä kerroin, mitä ’Siivet kantaa’ tarkoittaa, Anu Pentik sanoo.

– Korostin, ettei se tarkoita enkelin- tai linnunsiipeä, vaan että ihminen voi olla toiselle auttava siipi. Kun sitten paljastin, että teos menee uuteen lastensairaalaan, ainakin puolet paikalla olleesta noin sadan hengen vierailijaryhmästä alkoi itkeä. Minäkään en voinut pidättää kyyneleitäni. Se oli sanoinkuvaamattoman hieno, unohtumaton hetki.

Elämänsä kunnossa Näyttelyssä esillä olleet valtavat installaatiot kuljettivat katsojan läpi kolmen tilan: Korkean taivaan, Kivisen maan ja Värikkään paratiisin. ’Siivet kantaa’ -teos oli osa ’Korkea taivas’ -installaatiota.

– Ihminen voi kasvattaa itselleen näkymättömät siivet, jotka kantavat sekä eteenettä ylöspäin, Anu Pentik selvittää.

Kun Anu Pentik Taidehallissa näki

ihmisten pysähtyvän ihailemaan teosta, hänelle yhtäkkiä juolahti mieleen, että sehän on lastensairaalaan kuuluva työ.

– Siinä on se sanoma, kauneus ja iättömyys. Uskon, että teos tuo toivoa ja voimaa pienille potilaille sekä heidän läheisilleen. Uusi lastensairaala on teokselle paras mahdollinen paikka, hän korostaa.

Lahjoitusajatuksen saatuaan Anu Pentik otti yhteyttä Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja -säätiön puheenjohtajaan Anne Berneriin, joka oli tietysti heti innoissaan ehdotuksesta. Installaatio on uudelleen muotoiltavissa, ja se rakennetaan lastensairaalassa täsmälleen sille varattuun tilaan sopivaksi.

– Kokoan elementit, kun näen paikan.

Minulla on jo valmiiksi pari kolme vaihtoehtoista ajatusta. Tarvittaessa voin tehdä siihen lisäosiakin, kertoo Anu Pentik, jonka luomisvoima ei ole suinkaan ehtymässä, vaikka 75 vuotta on jo mittarissa.

– 75 on uusi 45, hän naurahtaa.

– Olen elämäni kunnossa!

Iloa silmälle ja ajatuksille Lahjoituksen ottivat 7. elokuuta Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa vastaan Anne Berner ja Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

– Visuaalisesti vaikuttava teos sopii hienosti uuden lastensairaalan tiloihin, ja se tuo varmasti iloa niin silmälle kuin ajatuksillekin sairaalassa. On erittäin hienoa saada tällainen teoslahjoitus merkittävältä suomalaiselta taiteilijalta, Knaster toteaa.

Uusi lastensairaala valmistuu Helsingin vanhan lastenklinikan viereen vaiheittain tämän vuoden lopun ja ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Sairaalan toiminta käynnistyy ensi vuoden aikana. ●

Keramiikkataiteilija Anu Pentik (kesk.) sylissään yksi pieni osa ’Siivet kantaa’ -teoksesta. Lahjoituksen vastaanottivat 7.8. Helsingissä Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (vas.) ja Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen ja -säätiön puheenjohtaja Anne Berner.

24

www.kummit.fi • Lahjoitus

æ Kolmevuotias Minka Laari Vantaalta oli hyvässä ”huvipuistoiskussa” vielä loppuiltapäivästäkin.

kUMPPani

PowerParkin ensimmäinen kummit-päivä meni putkeen

Härmään tultiin huvittelemaan ihan etelästä asti TekSTi ja kuvaT MaTTi HannUla

Vapaa-ajankeskus PowerParkin ja lastenklinikoiden kummien ensimmäinen yhteistyökesä huipentui lauantaina 5. elokuuta kummit-päivään.

P

oTilasJärJesTÖille lähetettyjen kutsujen myötä Etelä-Pohjanmaalle Härmään oli saapunut runsaat neljäsataa lasta ja vanhempaa. Paikalle tultiin sankoin joukoin muun muassa pääkaupunkiseudulta ja Oulun seudulta asti, kun VR kuskasi Kummit-päivän kunniaksi kustannuksitta. Osa oli puolestaan kääntänyt oman autonsa nokan kohti PowerParkia. Huvipuiston portilla kaikki Kummit-päivään ilmoittautuneet saivat ilmaiset rannekkeet, joten huvi oli sinä päivänä todella halpaa. väärä ennuste, onneksi Pääkaupunkiseudulta matkustaneiden juna oli startannut Helsingistä jo ennen puoli seitsemää aamulla. Härmässä, jonka

á Myös Mikko ja Sarita Laari (sylissään Minka) ja Minkan serkku Minttu Nyman olivat hyvillä mielin PowerParkin Kummit-päivässä. Laarit tuumivatkin, että tämä Härmän-reissu tuskin jää heidän viimeisekseen. kumppani • www.kummit.fi

25

kUMPPani

Kaisa Latva-Rasku (selin) ja Susanna Laurila Kummeista alkoivat jakaa perheille rannekkeita jo hyvissä ajoin, jotta kaikki pääsivät saman tien sisään ja laitteisiin, kun huvipuiston portit aukesivat.

Toimiva toteutus

M

ika niilo-räMä oli tullut perheineen EteläPohjanmaalle junalla Vantaalta. PowerPark oli heille uusi tuttavuus. Kahdeksanvuotias Rasmus kertoi muuten kyllä käyneensä huvipuistoissa paljonkin.

– Linnanmäellä, Särkänniemessä…, Rasmus luetteli ja kehui olevansa hurjapää, joka on valmis menemään vaikka kaikkiin laitteisiin.

Mika-isä piti mahtavana PowerParkin Kummit-päivän toteutusta.

– Ei näin pitkälle varmaankaan tulisi Vantaalta asti muuten lähdettyä. Ja tällaiset kuusi tuntia on aivan varmasti lapsille riittävä aika olla täällä, varsinkin kun aamulla oli niin aikainen lähtö.

Niilo-Rämät olivat saaneet PowerParkin Kummitpäivästä tiedon Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n kautta. Mika NiiloRämä on itse asiassa töissä yhdistyksessä. ● â Mika Niilo-Rämällä oli kaitsettavanaan kahdeksanvuotias hurjapääpoikansa Rasmus.

Teemu-nalle jakoi tervetuliaishaleja heti huvipuiston portin sisäpuolella.

asemalla pysähtyy kesäaikaan muutama juna vuorokaudessa, oltiin runsaat kolme tuntia myöhemmin. Asemalta oli ilmainen linja-autokuljetus noin kilometrin päähän PowerParkin alueelle. Huvipuiston portit aukesivat kello 11. Kuljetus takaisin PowerParkin edestä Härmän asemalle lähti kuusi tuntia myöhemmin. Paluujuna oli perillä Helsingissä vasta iltayhdeksän kieppeissä. Päivä oli siis pitkä, mutta hienosti lapset jaksoivat junamatkan molempiin suuntiin.

Härmään oli ennustettu sadetta koko päiväksi. Mutta pahimmatkin pilvet tyytyivät vain kiertelemään uhkaavasti PowerParkin ympäristössä. Aurinkokin ehti pilkahdella, kunnes noin tunti ennen poislähtöä tuli sentään yksi lyhyt – ja siinä vaiheessa pelkästään piristävä – sadekuuro.

á Booster-laite antoi vauhtia muun muassa oululaisen Teemu Kemilän ja hänen 9-vuotiaan Kaius-poikansa Kummit-päivään.

Hyvillä mielin Laarin perhe (isä Mikko, äiti Sarita ja kolmevuotias Minka-tytär sekä Minkan serkku Minttu Nyman) oli tullut Sydänlapset ja -aikuiset ry:n ”listoilta” PowerParkiin junakyydillä Vantaalta.

– Eihän tänne olisi muuten tullut tultua. Olen Minkan omaishoitajana kotona.

Ei rahatilanne olisi antanut myöden, Sarita Laari totesi.

Thunderbird ei ole PowerParkin nopein vuoristorata, mutta se on Suomen suurin ja maailman pohjoisin täysimittainen puinen vuoristorata.

26

www.kummit.fi • kumppani

– Mutta nyt tuntuu kyllä siltä, ettei tämä jää viimeiseksi PowerPark-käynniksemme.

Jonot laitteisiinkin olivat ihan siedettävän pituisia, vaikka huvipuisto oli tietysti ihan normaalisti auki muullekin yleisölle.

– Esimerkiksi Linnanmäellä olemme tottuneet jonottelemaan paljon pidempäänkin, Sarita Laari sanoi.

HLHS-lapsi Minka oli hyvässä ”huvipuistoiskussa” vielä tovi ennen poislähtöäkin.

– Junassa pienet torkut ja täällä omissa vaunuissa samoin, niin hyvin jaksaa. Minka olisi varmasti jaksanut pyöriä laitteissa pidempäänkin. ●

á PowerParkin alueella on karting-rata Mika Salo Circuit, mutta huvipuiston puolella auton rattiin pääsevät pienemmätkin.

Isolla porukalla

á Matilda ja Leo Liukkonen odottelivat äitinsä Suvi Haaparannan kanssa Teemu-nallen talon edessä Mikko-isää vuoristoradasta.

”Oli helppo tulla”

L

aHdesTa HärMään oli saapunut Sylva ry:stä kutsun saanut Suvi Haaparanta lastensa Leo , 8, ja Matilda Liukkosen, 5, kanssa.

Kolmikko odotteli Teemu-nallen talon edessä Mikko-isää, joka oli mennyt testaamaan maailman pohjoisinta täysimittaista puuvuoristorataa. Leo vielä empi moiseen vauhtiin uskaltautumistaan.

– Olimme juuri pari päivää Tampereella lomailemassa.

Nyt hyppäsimme sieltä junaan, Suvi Haaparanta kertoi.

– Oli helppo tulla. Omalla autolla tänne on Lahdesta ehkä vähän liian pitkä matka, hän tuumaili.

– Käymme kesäisin huvipuistoissa. Kaikki muut Suomen huvipuistot olivatkin jo aiemmin tulleet tutuiksi. Nyt tuli tämäkin koettua.

Perheellä oli etukäteen taktiikka valmiina kuuden tunnin ”huvipuistomaratonille”.

– Kun välillä käymme syömässä ja vähän huilailemme, niin kyllä se siitä. ●

V

iiTasaarelainen Seidi Niskanen oli tullut lapsikatraansa kanssa PowerParkiin omalla autolla kotoa Keski-Suomesta. Mikään pikkuauto ei ilmeisesti ollut kyseessä. Niskasella on nimittäin 11 lasta. Yksi heistä oli jäänyt kotiin, mutta yksi lapsenlapsi oli ”paikkaamassa”, jotta lukumäärä pysyi oikeana.

– Pikkubussilla tulimme, Seidi Niskanen kertoi.

– Ja yksi vanhimmista tyttäristäni lähti lisäksi omalla autolla, että saimme kaikki mahtumaan mukaan.

– Kyllä me olemme yrittäneet kesäisin käydä lasten kanssa huvipuistoissa. Tuurin Kyläkaupan Miljoona Tivolissa olemme nyt käyneet, kun se on ollut tänä kesänä lapsille ilmaista, Seidi Niskanen sanoi.

– PowerParkissa olimme viimeksi kolme vuotta sitten, mutta tällä kokoonpanolla nyt ensimmäisen kerran, hän viittasi 1,5-vuotiaaseen kuopukseensa Jimiin.

Seidi Niskanen myöntää 11 lapsen kanssa matkustamisen haasteet: – Kotona pitää miettiä tarkasti, mitä kaikkea pakkaa mukaan.

Huvipuistossa on sitten oleellisinta pitää huolta, että kaikki lapset pysyvät tallessa, hän naurahti.

– Tuskin olisimme tänä kesänä tänne PowerParkiin tulleet, jos ei tällaista Kummit-päivää olisi ollut tarjolla, Seidi Niskanen tuumi.

– On nimittäin rahallisesti aika iso menoerä, kun näin monen lapsen huvipuistopäivä pitää kustantaa.

Siinä mielessä todella hieno homma, että saimme ilmaiset rannekkeet, hän kiitteli. ●

à Yhdentoista lapsen äidille Seidi Niskaselle ilmaiset rannekkeet olivat kuin pieni lottovoitto. Kuvaan saatiin kerättyä katraasta noin puolet. Kärryissä istuu kuopus, puolitoistavuotias Jimi.

Muut oikealta Senni, 8, (lapsenlapsi) Elias, 4, Janni, 6, Juuli, 4, ja Milla, 2,5.

kumppani • www.kummit.fi

27

kUMPPaniyHdisTys TekSTi ja kuvaT MaTTi HannUla

20 toimintavuotta tulossa täyteen

Jaatinen kokoaa vammaisten lasten perheitä toistensa vertaistueksi Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry. painii toiminnaltaan ja vaikuttavuudeltaan raskaassa sarjassa vammaisten lasten ja nuorten sekä koko heidän perheidensä etujen puolesta.

P

ääkaUPUnkiseUdUlla ja sen liepeillä oli 1990-luvun puolivälin jälkeen joukko vammaislasten perheitä, jotka tunsivat olonsa ”orvoksi”. Puuttui se, jota nykyään kutsutaan vertaistueksi, kun ei löytynyt omaa, sopivaa porukkaa.

– Monissa yhdistyksissä oli myös tarkat rajat, esimerkiksi asuinkunnan tai diagnoosin mukaan.

Ovet tuntuivat sulkeutuvan joka paikassa, muistelee Miina Weckroth, joka oli oman vammaisen tyttärensä myötä samassa liemessä.

– Se on onneton tilanne, sillä siinä kohtaa ihminen on tuen tarpeessa. Ne perheet löysivät toisensa hyvinkin erilaisia reittejä pitkin. Lapsetkin olivat hyvin erilaisia; vamman laatu ei ollut se yhdistävä tekijä, vaan se, että tarpeet olivat samanlaiset.

Nuo perheet halusivat perustaa uuden yhdistyksen, jonka perusajatus on toimia kaikkien vammaisten lasten ja nuorten perheiden hyväksi vamman laadusta tai perheen asuinpaikasta riippumatta.

– Oli myös vahva halu saada tietoa, mutta se oli vaikeaa. Silloin ei vielä ollut nettiä, varsinkaan siinä muodossa kuin nykyään. Tiedon välittäminen oli uudelle yhdistykselle tärkeä juttu, Weckroth jatkaa.

– Meidän kaikkien lapset olivat siinä vaiheessa pieniä, ja olimme myös kyllästyneet ”voi teitä raukkoja!” -surkutteluun. Ei niin voi elää. On voitava elää täyttä elämää kaikesta huolimatta.

Niin perustettiin Jaatinen ry, vammaisperheiden monitoimikeskus, joka ensi vuonna viettää rekisteröintinsä 20-vuotisjuhlaa. Perustava kokous pidettiin jo vuoden 1997 puolella. Miina Weckroth on alusta asti ollut mukana yhdistyksen toiminnassa ja toiminnanjohtajan nimikkeellä vuodesta 2002.

Nimi Paasilinnalta Yhdistyksen nimellä on erikoinen etymologia.

– Kun yhdistys oli vasta perusteilla, olimme menneet porukalla ulkoilmakonserttiin ja kokoonnuimme vielä sen jälkeen erään perheen kotiin jatkamaan iltaa, Weckroth kertoo.

– Emäntä kaivoi videohyllystä Arto Paasilinnan kirjaan Onnellinen mies pohjautuvan elokuvan. Sen 28

www.kummit.fi • kumppaniyhdistys

á Jaatisen Majassa vietettiin syyskuisena lauantaina ”Kaikkien lasten synttäreitä” alle 10-vuotiaille vammaislapsille ja heidän sisaruksilleen. Niissä juhlissa perheen jokainen lapsi oli päivänsankari. Ohjelmassa oli muun muassa kakunsyöntiä, pelejä, disco, pomppulinna sekä vierailevien tähtien Noora Västisen ja Vea Vainion ideoima Naurukaravaani. Teini-ikäisten synttäreitä vietetään marraskuussa.

keskushahmosta, kaikenlaista taistelua käymään joutuneesta rohkeasta siltainsinööri Akseli Jaatisesta, tuli sitten yhdistyksen ”kummi” ja nimen käyttöön luvan antaneesta Paasilinnasta sittemmin ensimmäinen yhdistyksemme jäsenmaksun maksanut jäsen.

Suurin osa Jaatinen ry:n toiminnasta tapahtuu netissä. Helsingin Malminkartanossa sijaitseva Jaatisen Maja on ”perinteisten” kokoontumisten keskipiste. Yhdistys on toiminut siinä tammikuusta 2002.

Viime vuonna käyntejä Majalla oli n. 4400.

Aiemmin päiväkotina toimineessa, Helsingin kaupungin omistamassa rakennuksessa oli aluksi toinenkin yhdistys. Muutama vuosi sitten kaupunki teki rakennuksessa remontin, ja yhdistykset joutuivat muuttamaan tilapäisesti muualle. Vain Jaatinen palasi remontin jälkeen takaisin.

– Nyt meillä on mukavasti tilaa, toiminnanjohtaja Weckroth myhäilee.

Majalla vietetään muun muassa lasten synttäreitä, pidetään vertaistukiryhmien kokouksia sekä musiikki- ja taidekerhoja. Esteettömissä tiloissa on muun muassa toimintavälinevuokraamo ja erilaisia sovellettuja pelejä.

ß Jaatinen ry:n toiminnanjohtaja Miina Weckroth lukee yhdistyksen maskotin, Marsupilamin, kanssa uutta Voihan vammainen -kuvasanakirjaa.

Se kertoo kuvin ja sanoin lapsille vammaisuudesta.

– Periaatteena on, että kun vammainen lapsi tai nuori pääsee Majalle vähän voimistumaan, hän pystyy sitten lähtemään paremmin eväin muuallekin.

Vertaistuki on tärkeää, mutta niin on maailmalle pääsykin, Weckroth painottaa.

– Ja Maja on ikään kuin kylätalo, johon kuka tahansa voi tulla järjestämään vammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettuja tai kyseistä kohderyhmää käsitteleviä tilaisuuksia, hän korostaa. vahvaa vaikuttamista Netti on tietysti oleellinen kanava, missä Jaatinen ry. saa jaettua tietoa toiminnastaan.

– Mutta puskaradiokin on edelleen hyvä väline, Weckroth sanoo.

– Myöskin sosiaalityöntekijät ja fysioterapeutit valistavat asiakkaitaan meidän olemassaolostamme.

Jaatisella on kaksi kokopäiväistä ja kaksi osaaikaista työntekijää plus yksi ns. hanketyöntekijä.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on olennainen osa Jaatisen toimintaa.

– Alun perin se ei ollut agendassa päällimmäisenä. Mutta vaikuttamisesta tulee väkisinkin tärkeää, kun kaikki asiat eivät ole kuten pitäisi. Epäkohdat on avoimesti keskustellen tuotava julki, mikä ei pelkästään tietenkään riitä, Weckroth toteaa.

Ensitiedon laatu, eli miten syntyvän vammaisen lapsen tai vammautuvan lapsen vanhemmalle asiasta kerrotaan, on yhtenä tärkeänä asiana parhaillaan työn alla.

– On kysymys asiasta, jolla on valtavan suuri merkitys koko perheen loppuelämään, toiminnanjohtaja Weckroth korostaa.

– Hyvä yhteistyö vanhempien ja ammattilaisten kesken on vammaisen lapsen hyvinvoinnin perusta.

Olemme perustaneet parinkymmenen viranomaistahon verkoston, jonka tavoitteena on virallisella suosituksella saada ensitiedosta parempaa ja tasalaatuisempaa. vammaiskortti tulossa Jaatinen ry. on myös ollut vahvasti ajamassa Suomeen vammaiskorttia.

– Monessa Euroopan maassa sellainen on käytössä, mutta Suomessa asia ei ole saanut tuulta alleen, Weckroth kummastelee.

– Onneksi siitä lopulta tuli EU-projekti, jonka Kehitysvammaisten palvelusäätiö otti Suomessa päävastuulleen. Me olemme vahvasti mukana.

Vammaiskortilla voi muun muassa todentaa vammaisuuden ja sitä myöden erityistarpeet, esimerkiksi avustajan tarpeen, jos asia ei ole sivullisen silmin havaittavissa.

– Muun muassa VR:llä pääsee avustaja matkustamaan ilmaiseksi vain, jos avustettava käyttää pyörätuolia tai hänellä on näkövammaiskortti. Se on epätasa-arvoista, Miina Weckroth sanoo.

Vammaiskortti on näillä näkymin tulossa ensi vuonna käyttöön, pitkälti siis Jaatisen taistelun ansiosta. ● Lisätietoa nettiosoitteista: jaatinen.info tietoajatukea.jaatiswiki.wikispaces.net/ensitieto vammaiskortti.fi

Paljon tietoa, runsaasti kavereita

H

elsinkiläinen Hanna Piha on perheineen tullut Jaatinen ry:n toimintaan mukaan kymmenisen vuotta sitten.

– Jo ennen kuin Sypy-tyttärelläni edes oli vammadiagnoosia.

Oli tärkeä löytää yhteisö, josta sai vertaistukea ja tapasi ihmisiä, joilla oli samanlaisia kokemuksia kanssamme, Piha kertoo.

Nyt Sypy, Pihan perheen kolmesta lapsesta keskimmäinen, on 11-vuotias.

– Hänellä on kehitysvamma sekä muita jatkuvaa hoitoa vaa– Olemme viettäneet mahtavia tivia sairauksia. Sypy käy koulua hetkiä Jaatisen Majalla, kertoo vammaisen 11-vuotiaan Sypyn erityisluokalla ja tarvitsee enemäiti Hanna Piha. män apua kuin vammattomat lapset. Muutoin Sypy elää aktiivista 11-vuotiaan tytön elämää.

– Jaatisesta olemme löytäneet valtavan määrän kavereita, Hanna Piha sanoo.

– On paljon perheitä, joilla on samanlaisia kokemuksia ja haasteita, vaikka diagnoosi ei olisikaan sama. Kohtaamisista vertaisten kanssa ovat saaneet tukea, iloa ja tietoa niin vammaiset lapset itse kuin heidän sisaruksensa ja vanhempansa, Piha korostaa.

Jaatinen on vammaisperhejärjestö, mutta lapsella ei tarvitse olla varsinaista vammadiagnoosia siinä vaiheessa, kun perhe tulee yhdistyksen toimintaan mukaan. Joskus diagnoosin saamiseen menee aikaa.

– Itse koin tuon liminaalivaiheen rankaksi, Hanna Piha muistaa.

– Lapsen vammaisuus on koko perheen elämään vaikuttava asia, ja tällaisista yhteisöistä tulee helposti perheelle tärkeitä.

Tapaamme useamman kerran kuukaudessa Majalla esimerkiksi vanhempien lukupiirissä, tietopitoisissa illoissa ja koko perheen tapahtumissa. Käymme myös Jaatisen uimakerhossa joka lauantai.

Jaatisessa jutellaan, harrastetaan, puuhataan ja juhlitaan lasten ja näiden vanhempien kanssa.

– Olemme viettäneet mahtavia hetkiä Majalla, Hanna Piha kertoo.

– Erityisesti arvostan Jaatisen tekemää, todella hyvää edunvalvontatyötä vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyväksi. Asiantuntemus on huippuluokkaa. Maailman muuttaminen yksin olisi vaikeampaa. Toista vastaavaa järjestöä ei ole, vakuuttaa Piha, joka on nyt pari vuotta toiminut myös Jaatinen ry:ssä hallitusjäsenenä. ●

kumppaniyhdistys • www.kummit.fi

29

risTeilyllä TekSTi ja kuvaT MaTTi HannUla

kummifiilistä aidoimmillaan Tallinkin europalla

Tallink Siljalla kohta jo kuusi Kummit-vuotta täynnä 30

www.kummit.fi • risteilyllä

â Pirjo Nuotio (vas.), Mira Luoti ja Taru Valkeapää olivat julkkiskummeina mukana laivalla.

lastenklinikoiden kummien pitkäaikainen kumppani silja line järjesti perinteisen 22 tunnin kummit-risteilyn Tallinnaan 2.-3. elokuuta. aluksena oli tällä kertaa silja europa, joka viime talvena palasi itämerelle erittäin viihtyisäksi remontoituna oltuaan välillä vuokralla muun muassa asuntolaivana aina australiassa asti.

K

UMMiT oli näkyVäsTi MUkana nimikkoristeilynsä erikoisohjelman järjestelyissä.

Aiempien vastaavien kertojen tapaan laiva oli täynnä lapsia ja nuoria vanhempineen.

Lastenklinikoiden Kummeilla oli laivan aulatilassa toimintapisteitä, joita sekä ensimmäisen risteilypäivän iltana että toisen päivän iltapäivän aluksi pyörittivät kummit Mira Luoti, Pirjo Nuotio ja Taru Valkeapää. Teemu-nallekin oli perinteiseen tapaan mukana matkassa.

– Oli hienoa, että pystyimme jälleen auttamaan Kummeja varojen keräämisessä pienten potilaiden viihtyvyyden parantamiseksi, kommentoi kumppanuuspäällikkö Minna Varis Silja Linelta.

á Pirjo Nuotio emännöi Onnenpyörä-pistettä.

à Mira Luodilla oli miellyttävä tehtävä luovuttaa arpajaisvoitot, varsinkin kun jokainen arpa voitti.

ß Teemu-nalle kiinnosti tietysti pikkuväkeä.

â Arvat revittiin – kuten oli tarkoituskin – tehomyyjä Taru Valkeapään kädestä.

Tallink Silja Oy on ollut Lastenklinikoiden Kummien kumppani jo lähes kuuden vuoden ajan. Jokakesäisen 22 tunnin Kummit-risteilyn lisäksi Tallink Silja on keväästä 2013 alkaen kahdesti vuodessa järjestänyt lastenklinikoiden potilasperheille Tukholman-risteilyjä. Tähän mennessä näitä perheristeilyjä on ollut kahdeksan, ja niillä yhteensä 55 perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi irti arjesta.

Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia klinikkavierailuja ja ollut tärkeänä sponsorina Kummit Golfeissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Vajaan kuuden kumppanuusvuoden aikana Tallink Silja on lahjoittanut noin 300 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon, muun muassa Helsingin lastenklinikalle hankittavaan O-kaareen sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan viime keväänä saaman skolioosileikkaustason hankintaan. ● risteilyllä • www.kummit.fi

31

kUMPPani

Hiukkasfysiikka haltuun hauskalla tavalla

Peliyhtiö Lightneer panostaa huomaamattomaan oppimiseen Perinteinen käsitys on, että jos joku on hauskaa, se ei voi olla tehokasta. lastenklinikoiden kummien tuore kumppani, opetuspeliyhtiö lightneer, haluaa osoittaa, että hiukkasfysiikkaakin voi pelaamisen avulla oppia tehokkaasti, vaikka se onkin hauskaa.

L

iGHTneerin ViiMe keVäänä julkaisema Big Bang Legends on maailman ensimmäinen isolle yleisölle tehty oppimispeli, joka on yhtä aikaa viihdyttävä, koukuttava ja salaa myös opettava sytyttäen kipinän hiukkasfysiikan maailmaan. Oppiminen tapahtuu lähes huomaamatta. Pelin oppimissisältö perustuu alkeishiukkas- ja astrofysiikan perusteisiin sekä jaksolliseen järjestelmään, joka on toiminut myös pelin legendaaristen atomisankareiden perustana.

– Jokainen lapsi osaa vartin pelaamisen jälkeen vastata, kuinka monta kvarkkia menee protoniin. Se on esimerkki siitä, että he eivät pelatessaan edes tiedä oppivansa, myhäilee Lightneerin brändijohtaja Peter Vesterbacka, joka Rovio Entertainmentilla työskennellessään nousi maailmanmaineeseen Angry Birds -mobiilipelin kehittäjänä.

Lightneer perustettiin kaksi vuotta sitten.

– Olemme saaneet hienoja sijoittajia mukaan, mutta päätavoite on, että saamme peleillemme 100 miljoonaa fania, ihmistä, jotka riemuitsevat oppimisesta, kertoo toimitusjohtaja Lauri Järvilehto.

– Emme rakenna pelejä sadaksi päiväksi, vaan hahmobrändiä sadaksi vuodeksi, Vesterbacka selvittää.

– Pelimarkkinoille tulee joka päivä 700 uutta peliä. Niitä tulee ja menee jälkiä jättämättä. Me haluamme jättää vahvan jäljen tekemällä kaikesta oppimisesta hauskaa.

Haluamme säilyttää oppimisessa sen intohimon, mikä kaikilla lapsilla luontaisesti on.

Hyvä cocktail Lightneerilla on henkilökuntaa alun kolmattakymmentä, joista valtaosa pelisuunnittelijoita.

32

www.kummit.fi • kumppani

á Teemu-nalle tuntuu viihtyvän Big Bang Legends -hahmojen kanssa, toteavat Lightneerin toimitusjohtaja Lauri Järvilehto (oik.) ja brändijohtaja Peter Vesterbacka.

– Meillä on hyvä cocktail: puolet suunnittelijoistamme on alansa huippuja, toinen puoli nälkäisiä junnuja. Mutta jokainen joutuu tekemään parhaansa joka päivä, Järvilehto huomauttaa.

– Näitä hommia tehdään mielettömällä intensiteetillä, Vesterbacka jatkaa.

– Toivon meidän tuotteissammekin näkyvän, että niitä tekee jengi, joka rakastaa sitä, mitä tekee. Se on ainoa tapa saada taso pysymään korkealla. voimaantumisen kokemuksia Kun Lightneerin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö alkoi hahmottua, sekä Järvilehto että Vesterbacka olivat innoissaan sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

– Lapset ovat poikkeuksetta superinnoissaan päästessään peleihimme käsiksi.

Syntyy strategisen ajattelun ja näkymättömän oppimisen efekti, Järvilehto selvittää.

– Lastensairaalamaailmassa ihmisillä on erilaisia haasteita. On hienoa nähdä lasten silmien syttyvän, kun he saavat voi-

maantumisen kokemuksia huomatessaan pystyvänsä oppimaan vaikeitakin asioita hauskan pelaamisen kautta, sanoo Järvilehto, itse viiden pienen lapsen isä. valonööri Lightneerin nimi pohjautuu amerikkalaiselle psykologian professorille Barbara Fredricksonille eräässä esitelmöintitilaisuudessa Michiganissa muutama vuosi sitten annettuun, insinööristä (=engineer) johdettuun kutsumanimeen ”Lightneer” (=valonööri).

– Ajattelin, että miksipä ei ’Lightneer’ voisi olla firmankin nimi, kun tämä firma on olemassa ensisijaisesti kirkasotsaisten ideaalien takia, toimitusjohtaja Järvilehto kertoo.

– Kuviomme on vielä rakennusvaiheessa, brändijohtaja Vesterbacka korostaa.

– Big Bang on lanseerattu vasta muutamassa maassa. Mutta olemme tekemässä maailman suurinta ja parasta hauskan oppimisen brändiä. ●

sn

LE

Jokaises ta

sta kse au

5

ydystä pak k my

t KU M ME

IL

kuva TOMI PALSA

Robin& Nelli Matula

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

Lue lisää TM-vertailusta (TM 3/2017) osoitteesta www.laakkonen.fi

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia.

Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille.

Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

Alkaen

169 € / kk

• Ilman vakuuksia, ei käsirahaa • Kiinteä kuukausimaksu • Sopimusaika 48 kk/60 tkm, 36 kk/45 tkm tai 24 kk/30 tkm • Laaja FiksuDiili-mallisto • Sopimus sisältää talvirenkaat • Voit vapaasti varustella autosi lisähintaan FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi Hyundai i20 5d 1,2 5MT ISG Fresh rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 14.783,27 €, sopimusaika 48 kk, korko 1,95 %, kuukausierä 169 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 190 € ja käsittelymaksua 10 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 8.418,33 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.368,33 €. Todellinen vuosikorko 3,45 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin. Oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään.

Espoo Helsinki Hyvinkää

Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio

Lahti Lieksa Porvoo

Tampere Turku Varkaus

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

J Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 2-vuotiaan ja vauvan äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin viime vuoden parhaaksi lastenruokakirjaksi.

Aamujen pelastus

äIN KOUKKUUN tuorepuuroihin ensimmäisen lapseni vauva-aikana - käteni eivät usein yksinkertaisesti riittäneet aamiaisen valmistamiseen.

Valmiina jääkaapissa odottava tuorepuuro pelastikin monta aamuani.

5 min +8t 10 kk

Jogurttituorepuuro

Nyt kun kotona on sylivauva ja päiväkoti-ikäinen, huomaan kaivaneeni luottoreseptin esiin. Arkiaamut sujuvat huomattavasti kätevämmin, kun aamiaisen voi vain nostaa pöytään. Ja mikä ihaninta, lapsi pyytää puuroa aina toisenkin lautasellisen. ●

”

Unohda aamiaishäsläys: tee tuorepuuro jääkaappiin jo illalla.

”

6 dl (isoja) kaurahiutaleita 1/2 dl chiansiemeniä 2 tl (ceylonin)kanelia 6 dl (kaura)maitoa 3 dl turkkilaista jogurttia (15 kuivattua luumua tai 2 dl mustikoita) Sekoita kaikki ainekset kulhossa.

Halutessasi paloittele luumut tai lisää mustikat joukkoon. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli.

Vinkki! Jos kaapissasi ei ole chiansiemeniä, voit jättää ne pois. Lisää tällöin 1 dl kaurahiutaleita. Voit tarjota puuroa 10-kuiselle vauvalle, kun teet sen kauramaitoon.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

Tarjoa puuro banaaniviipaleiden ja marjojen kanssa. Voit maustaa yli 1-vuotiaiden puuron hunajalla.

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

TAPAHTUMA TeksTi Ja kuvaT MATTI HANNULA

á Lastenhoitaja Taina Nordman klinikan lastenosastolta vastasi vohvelipisteestä.

á Teemu-nalle löysi pihatapahtumasta uusia, villaisia kavereita. Alpakat Camillo ja Bruno tosin hieman kummastelivat keltaista karhua.

Uusiakin otuksia klinikan pihalla kesäkauden päättäjäisissä

Alpakat ja Teemu-nalle kisailivat kiinnostavuudesta Helsingin lastenklinikan leikkipihalla vietettiin perinteiseen tapaan kesäkauden päättäjäisiä.

Päivämäärä oli tällä kertaa 23. elokuuta. Nappiin osui sikäli, että edellispäivän kesäisen lämmin ilma oli yön aikana vaihtunut koleaksi syyskeliksi. Sateelta sentään säästyttiin.

Tivoli Sariola oli perinteisesti tuonut paikalle karusellinsa. Alpakat sen sijaan olivat ensikertalaisia. Sympaattiset otukset kiinnostivat tietysti lapsia.

ä Kaksivuotias Viola Jokitalo Haukiputaalta päätti kesäkautta karusellissa.

ß Jasimir Servo Pirkkalasta näytti tulevan alpakoiden kanssa hyvin juttuun.

38

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Äitinsä Salla Tuominiemen sylissä ollut sipoolainen Maria Värri, 4, sai OnniPelleltä ilmapalloeläimen.

Alpakat apuna fysioterapiassa

O

RGANIC SPIRIT -LUONTAISHOITOLAA Helsingin Lauttasaaressa pyörittävällä fysioterapeutilla Terhi Elolla on myös hoidettavanaan alpakkatila Kirkkonummella. Tilalla on kuusi alpakkaa, joista kaksi, Brunon ja Camillon, Elo oli kuskannut kesäkauden päättäjäisiin Lastenklinikan leikkipihalle.

– Vanhin alpakoistamme on 8-vuotias, nuorin vuoden ikäinen vasa, Elo kertoo. Hän on nyt neljän vuoden ajan opiskellut alpakoiden ”sielunelämää” pystyäkseen jatkossa hyödyntämään niitä fysioterapiatyössä.

– Suurin osa suomalaisista kasvattajista pitää alpakoita villan takia, Elo sanoo.

– Fysioterapeuttina minua kiinnostaa eläinavusteinen toiminta ja eläinterapia.

Suomessa alpakoilla on jo eläinavusteistakin toimintaa: käyntejä muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

– Eläin kohtaa ihmisen aidosti tasavertaisena, Elo korostaa.

– Olen itse kokenut eläimet erittäin terapeuttisina ja haluan jakaa sitä laajemmallekin. Enkelinkartano-tilallamme Kirkkonummella on käynyt muun muassa päiväkotiryhmiä, jotka ovat käyneet alpakoiden kanssa ryhmävaelluksella.

Suomessa eläimiä ei vielä käytetä apuna fysioterapiassa, mutta muualla Euroopassa, muun muassa Saksassa ja Sveitsissä, niitä käytetään paljon nimenomaan lasten fysioterapiakuntoutuksessa.

– Kun eläin on mukana esimerkiksi koordinaatio- tai tasapainoharjoituksessa, se vie lapsen keskittymiskyvyn niin, ettei lapsi edes huomaa, mitä harjoitellaan. Varsinkin lapsi suoriutuu silloin usein paremmin kuin normaalisti.

Terhi Eloa kiinnostaa kehittää eläinavusteista fysioterapiaa myös Suomessa lasten kuntoutuksen tueksi kuten myös mielenterveyskuntoutujien psykofyysistä fysioterapiaa.

æ Fysioterapeutti Terhi Elo on kiinnostunut kehittämään eläinavusteista fysioterapiaa myös Suomessa lasten kuntoutuksen tueksi.

Klinikan kesäkauden päättäjäisissä Elolla oli mukanaan alpakat Bruno (vas.) ja Camillo.

ä Miisa Kokko jakeli vapaaehtoisena Candy King -nameja. Neljävuotias vantaalainen Kerttu Vihervaarakin sai oman pussinsa.

– Olen jo saanut luotua omien eläinteni kanssa sellaisen suhteen, että voin lähteä niiden kanssa tällaisiin tapahtumiin ja antaa vieraankin lapsen taluttaa niitä. Se ei onnistuisi, jos eläimet eivät luottaisi minuun täysin.

Ensimmäiset alpakat ovat tulleet Suomeen 15 vuotta sitten. Niitä on paljon vetonauloina kotieläinpihoilla.

– Alpakat ovat hyödyllisiä myös maisemanhoidollisesti. Ne syövät ruohon siististi lyhyeksi, Elo ”mainostaa”.

Alpakat ovat esimerkiksi hevosia helpompia kotieläimiä siinä mielessä, että ne asuvat pihatossa, jonka oviaukosta ne menevät sisään ja ulos itse haluamaansa tahtia.

– Alpakka on laumaeläin. Niitä pitää olla vähintään kolme.

Alpakan turkki keritään kerran vuodessa, yleensä keväällä.

– En ole vielä raaskinut myydä yhtään omien alpakkojeni villoista tehtyjä lankoja. Niitä on toisaalta vielä niin vähän. Ehkä jonakin päivänä, Terhi Elo sanoo. ●

Tapahtuma • www.kummit.fi

39

Facebook-analyysi auttaa Kummeja kohdistamaan sisällöt oikein

KUMPPANI

Optifluence isona apuna ilmaiseksi Sosiaalisen median, eritoten Facebookin tuottamaa dataa hyödyntävä markkinointitutkimusyritys Optifluence tekee veloituksetonta yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

– Autamme yrityksiä ja järjestöjä ohjaamaan markkinointiresursseja niin, että tavoitetaan oikeat ihmiset eikä laiteta rahaa hukkaan, Optifluencen toimitusjohtaja Petro Poutanen tiivistää yrityksen toimintaidean.

O

PTIFLUENCEN JA LASTENKLINIKOIDEN Kummien yhteistyö sai alkunsa, kun Optifluence kehitti uutta lähestymistapaa sosiaalisen median yleisöjen tutkimiseen ja kartoittamiseen.

– ”Vanhassa maailmassa” tehdään esimerkiksi tutkimuksia, millainen on tietyn tuotteen ostaja tai yleisö, joka halutaan saavuttaa. Sama ei päde sosiaalisessa mediassa, minne markkinointi on koko ajan yhä enemmän siirtymässä. Siellä yleisö on huomattavasti sirpaloituneempaa, Poutanen selvittää.

– Toki näkyvyyden voi maksimoida ostamalla isolla rahalla – jos sitä on – esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivun tai 24 tuntia tv-mainontaa. Mutta nykyään ihmiset odottavat nimenomaan heille kohdennettua, räätälöityä sisältöä. Me haluamme olla se välittäjä, joka löytää halutun yleisön.

Hyvä mieli oheistuloksena Optifluence totesi tarvitsevansa referenssiksi merkittävän kumppanin, jonka kanssa se tuota uutta lähestymistapaa alkaa kehittää.

– Olimme jo aiemmin työskennelleet melko paljon eri järjestöjen kanssa. Yhtenä Suomen tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä Kummit valikoitui kumppaniksi, jolle me haluamme tehdä tämän

tutkimuksen pro bono [=hyväntekeväisyydestä]. Samalla saamme itse hyvän mielen, sanoo Poutanen, joka otti alkuvuodesta yhteyttä Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valliin. Valli oli tietysti heti kiinnostunut tällaisesta mahdollisuudesta.

– Kohdentamisen kautta Kummeista kiinnostuneiden tai potentiaalisesti kiinnostuneiden ihmisten tavoittaminen eri kanavissa on ollut tänä vuonna keskeisessä roolissa markkinointiviestinnän toimenpiteissämme, Valli sanoo.

– Optifluence tarjosi mahdollisuuden päästä aivan uudella tavalla tietoiseksi Kummeista kiinnostuneista ihmisistä. Tämä auttaa meitä jatkossa entistä tehokkaamman ja paremman palvelun sekä kiinnostavan sisällön tarjoamisessa viestintäkanavissamme.

– Nyt olemme päässeet sellaiseen pisteeseen, että teemme viimekeväisen tutkimuksemme pohjalta Kummien kanssa sosiaalisen median kampanjaa, Petro Poutanen kertoo.

– Testaamme, tuotamme ja räätälöimme siihen sisältöjä yhdessä. kilpailu kasvaa Optifluencen tutkimusaineistosta selviää, minkälaisia yleisöjä sirpaloituneesta nettiyleisöstä löytyy, ja toisaalta, minkälaista yleisöä viestit eivät ole tavoittaneet.

– Osa tutkimustuloksesta oli ennestään tiedettyä faktaa, mutta mukana oli yllätyksiäkin, Poutanen kertoo.

– Arvostamme suunnattoman paljon tukijoitamme ja lastenklinikoiden olosuhteista sekä pienten potilaiden hyvinvoinnista kiinnostuneita seuraajiamme, Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Valli korostaa.

– Vaikka meillä onkin vuosien saatossa ollut hyväntekeväisyyteen varoja keränneitä hevosia, niin kukapa olisi uskonut hevosharrastajien olevan yksi esille noussut ryhmittymä, hän naurahtaa.

– On palveltava hyvin niitä, jotka jo rakastavat brändiäsi, jotta he pysyvät siinä kiinni, Optifluencen toimitusjohtaja Petro Poutanen painottaa.

– On myös mietittävä tarkkaan, mitä uusia kohdeyleisöjä haluaa tavoittaa. Esimerkiksi varainkeruussa, missä Kummitkin on mukana, kilpailu kasvaa koko ajan.

– Haluamme olla välittäjä, joka löytää halutun yleisön, sanoo Optifluencen toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Väitän, että oikein kohdennetut sisällöt on se toimiva avain.

Tohtoritason osaamista Jo tämän syksyn aikana Optifluence tutkii, miten tarkennetut kohdennukset ovat osuneet maaliin.

– Sitä seuraava mielenkiintoinen steppi on, kun teemme uuden kartoituksen selvittääksemme, miten yleisöt ovat kehittyneet, kasvaneet tai muuttuneet ensimmäiseen kartoitukseen verrattuna, kertoo jo pitkään tutkijana työskennellyt, viestinnästä vuosi sitten valtiotieteiden tohtoriksi väitellyt Poutanen.

Optifluence on toimialueellaan edelläkävijä.

– Ja oman teknologiamme myötä meillä on kilpailuetu, joka erottaa meidät muista saman alueen toimijoista.

Eikä muilla ole myöskään tohtoritason tutkimusosaamista. Sen avulla pystymme takaamaan tekemisen tason. ● Kumppani • www.kummit.fi

41

HEMMOTTELUPäIVä TeksTi Ja kuvaT MATTI HANNULA

Patikkaretkeä, kanoottimelontaa ja penkkiurheilua

Isejä hemmoteltiin kansallispuistossa ja jalkapallostadionilla Lastenklinikoiden Kummit järjestää vakavasti sairaiden lasten vanhemmille hemmottelupäiviä, jotta nämä edes hetkeksi pääsisivät irti raskaasta arjesta. Syyskuun 27. päivä neljä isää neljästä eri kaupungista oli hemmoteltavina neljän eri kunnan alueella. Sää oli sanalla sanoen super.

Suurin osa päivästä vietettiin Nuuksion kansallispuistossa patikoiden ja meloen. Illalla ohjelmassa oli Helsingissä pelattu jalkapalloliigan ratkaisuottelu.

T

äMäNKERTAISEEN ISIEN HEMMOTTELUPäIVääN oli kutsuttu Mika Ahonen Ylöjärveltä (TAYS), Pasi Laaksonen Raisiosta (TYKS), Henry Liukko-Sipi Espoosta (HUS) ja Marko Maajaakkola (OYS) Torniosta. Myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin (KYS) oli Kummien kutsu mennyt ja hemmoteltava isäkin valittu, mutta hän joutui perumaan osallistumisensa lapsensa terveystilanteen edellispäivänä huolestuttavasti heikennyttyä.

Luonnon keskellä. Isien patikointiporukka Nuuksion Kaislammen maastossa. Kuvassa myös opas Eppu (vas.), hänen vieressään kummi Taru ja keskimmäisenä hemmottelupäivän ideoinut ja organisoinut Susanna Kummeista.

42

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

á Isät Henry Liukko-Sipi (vas.), Pasi Laaksonen, Marko Maajaakkola ja Mika Ahonen hemmottelupäivän tukikohtana toimineen Hotelli Nuuksion pihalla.

Kummien projektipäällikön Susanna Laurilan ideoima ja organisoima hemmottelupäivä alkoi kokoontumisella Hotelli Nuuksiossa, missä nautittiin tuhti aamiainen. Seuraan liittyi Taru Valkeapää, joka on ollut aktiivinen Lastenklinikoiden kummi jo yli 20 vuoden ajan eli lähes yhdistyksen perustamisesta lähtien.

Loistava luonto-opas Kaikkiaan 53 neliökilometrin kokoinen Nuuksion kansallispuisto ulottuu kolmen kunnan, Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin alueelle. Jokainen Nuuksiossa käyvä hämmästelee ainakin ensimmäisellä visiitillään, kuinka sellaista luontoa ja sellaisia maisemia voi olla niin lähellä kahta Suomen suurinta kaupunkia, vain vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tämä neljän isän ryhmä ei tehnyt siinä mielessä poikkeusta. Porukka haukkoi moneen otteeseen henkeään ja melkein hieroi silmiään; voiko niin lähellä Suomen tiiveintä asutusta olla tällaista?

Noin viiden kilometrin johdetun patikkaretken kruunasi luonto-opas Stefan Blomqvist. Hänen nuoteillaan ja 20 vuoden kokemuksen tuomalla rautaisella ammattitaidollaan, lähes käsittämättömän laajalla yleistiedollaan ja lupsakkaalla luonteellaan maustettu parituntinen lenkki, osittain Kirkkonummella ja osittain Vihdissä, sujui kuin siivillä.

Aina välillä pysähdyttiin kuuntelemaan ”Eppu Punaketun” pienoisluentoa ja sitten jatkettiin taas matkaa.

Melko kuivina kanooteista Kokki Daniel Hotelli Nuuksiosta oli loihtinut lounaaksi loimulohta, uuniperunoita ja salaatteja, jälkiruokana oli leipäjuustoa lakkahillolla. Daniel oli kattanut kotaan. Koska sää oli varsinkin ajankohtaan nähden erinomainen, oli selvää, että herkut nautittiin ulkosalla.

Kauan ei maittava lounas ehtinyt vatsoissa asettua, kun Eppu jo tuli komentamaan porukan Siikajärven rantaan. Vuorossa oli kanoottimelontaosuus.

Eppu esitelmöitsi ensin aiheesta kuivalla maalla,

ä Luonto-opas Stefan Blomqvist, ”Eppu Punakettu”, oli enemmän kuin mies paikallaan hemmottelupäivän Nuuksioosuudessa.

à Kokki Danielin loihtima loimulohilounas oli katettu kotaan.

á Keli oli enemmän kuin kohdillaan. Niinpä lounaskin nautittiin taivasalla.

sitten kaivettiin kanootit trailerin kyydistä ja kannettiin ne veteen. Teoriavaihe jatkui, kun kaikki kolme kanoottikuntaa – Mika&Marko, Pasi&Taru ja Henry&Susanna – olivat saaneet itsensä hieman loitommas rannasta. Sitten alkoi varsinainen melonta.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

43

HEMMOTTELUPäIVä

á Ja sitten teoriaopetuksen kakkosvaihe vetisemmissä olosuhteissa. á Eppu vaihtoi roolia luonto-oppaasta melontaoppaaksi. Ensin oli vuorossa kanoottimelonnan teoriapläjäys kuivalla maalla.

Kaikki selvisivät noin tunnin pituisesta retkestä kastumatta – tai ainakin kaatumatta. Lähtö ja maali olivat järven Kirkkonummen puolella, matkalla käytiin sekä Espoossa että Vihdissä. Melonnan jälkeen oli aika kiittää Eppu Punakettua päivästä. Sitten isillä oli tunnin verran omaa aikaa hotellilla.

Ratkaisumatsia katsomassa Hotelli Nuuksiossa nautitun päivällisen jälkeen Kajon kyyditsi isät Helsinkiin Telia 5G Areenalle Veikkausliigan otteluun Helsingin Jalkapalloklubi – IFK Mariehamn. Isäntänä oli vuoden 2016 hopeajoukkue vastassaan hallitseva Suomen mestari.

à Miten tämän saa kääntymään?!

– Vuosi sitten HJK oli siis manner-Suomen ykkönen, huomautti helsinkiläisseuran varatoimitusjohtaja Kari Haapiainen, joka oli areenan edustalla isäryhmää vastassa ja tarjoili ennen peliä tiiviin tietoiskun ”Klubista”.

”Joulua ei tule mieleenkään miettiä”

K

OLMEN TyTTäREN ISä Henry Liukko-Sipi Espoosta oli yksi syyskuun lopulla Nuuksiossa ja Töölön jalkapallostadionilla hemmotelluista. Liukko-Sipin tyttäristä nuorin, 3-vuotias Laina, sairastaa JMMLtyypin leukemiaa. Erittäinen harvinaisen juveniilin myelomonosyyttileukemian ainoa hoitomuoto on kantasolusiirto, joka useimmissa muissa leukemioissa on vasta se viimeinen oljenkorsi.

– Lainalle on tehty kantasolusiirto jo kahdesti, Henry Liukko-Sipi kertoo.

– Ensimmäinen heinäkuun 2016 alussa ja toinen 7. heinäkuuta tänä vuonna.

Liukko-Sipin perhe oli ollut Teneriffalla jouluna 2015. Matkan jäljiltä koko porukka oli flunssassa. Vanhemmat ja kaksi vanhinta tytärtä toipuivat, tuolloin puolitoistavuotias Laina ei.

44

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

– Hän oli muun muassa Jorvissa pitkään tutkittavana, Henry-isä kertoo.

– Laaja verenkuva kertoi, että veriarvot olivat sekaisin. Luuydinpunktion myötä saatiin suljettua pois akuutti lymfaattinen leukemia (ALL). Uudessa luuydinpunktiossa karu totuus alkoi paljastua. Diagnoosi tuli helmikuussa 2016.

Helvetti oli irti.

Ensimmäisen kantasolusiirron vuoksi Henry Liukko-Sipi oli viisi kuukautta Helsingin lastenklinikan K10:llä Lainan luona eristyshuoneessa vuoropäivin vaimonsa kanssa. Laina kotiutui juuri ennen viime joulua. Sairaus uusi viime keväänä.

Toinen pitkä sairaalajakso alkoi kesäkuun puolivälissä ja päättyi vastikään.

– JMML:ssä ennusteet ovat lähtökohtaisestikin melko huonot, Henry LiukkoSipi selvittää.

– Vaikka ensimmäinen kantasolu-

niemen Palloseurassa Veikkausliigaa. Lahjakkaiden futaajaveljesten äidin tietämys lajista herätti ansaittua kunnioitusta.

Illan ottelussa panokset olivat kovat. HJK:lle riitti hallitsevaa Suomen mestaria vastaan tasapeli tämän kauden kultamitaleihin. Kotijoukkue ei jättänyt mitään sattuman varaan. HJK:n ghanalaisen keskikenttäpelaajan Anthony Annanin upea osuma noin tunnin pelin jälkeen jäi pelin ainoaksi, ja loppuvihellyksen soitua Töölön Areenalla alkoivat melkoiset mestaruuskarkelot, vaikka ottelukierroksia liigassa olikin sen jälkeen jäljellä vielä viisi.

Otteluliput isille lahjoitti Silja Line. Isien seurana pelissä oli kummi Anna-Liisa Tilus, jonka kahdesta pojasta vanhempi, Suomen A-maajoukkueessakin esiintynyt Sauli Väisänen siirtyi kesällä tukholmalaisesta AIK:sta Italian pääsarjassa Serie A:ssa pelaavaan SPAL-joukkueeseen. ”Anskun” kuopus Leo Väisänen on tällä kaudella pelannut Rova-

siirto onnistuisi, selviytymismahdollisuudet ovat vain 60–70 prosentin luokkaa.

Toiseen siirtoon prosentit laskevat dramaattisesti: 70–80 prosenttia menehtyy.

Mutta me ajattelemme, että Lainalla on yhä 20–30 prosentin todennäköisyys selviytyä. Se kuulostaa lohdullisemmalta.

Tuoreimman kotiinpääsyn jälkeen Lainan paino on huolestuttavasti pudonnut.

– Ravinto menee PEG-napin kautta, mutta hän oksentaa lähes kaiken ulos.

Niinpä osastopäiviä saattaa olla jo lähiaikoina tulossa lisää, jos ravintoa joudutaan alkaa antamaan suonensisäisesti, Henry Liukko-Sipi uumoili syyskuun lopussa.

– Kun me koko muu perhe silloin viime keväänä itkimme kuullessamme ß Henry Liukko-Sipin oma, koskettava kirjoitus rankasta aiheesta löytyy osoitteesta www.taivasjahelvetti.fi/tarinat-1/henryliukko-sipi-slash-isa. Todella lukemisen arvoinen!

á Jalkapalloottelun tauolla Telia 5G Areenalla Helsingin Töölössä.

Isien seurassa naiset vasemmalta projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista, kummi Anna-Liisa Tilus ja projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

voimavaroja arkeen Ottelun jälkeen isät pääsivät Kajon-kyydillä vielä takaisin Hotelli Nuuksioon. Päivän päätteeksi, ennen hotellissa yöpymistä, oli tarjolla lisää mukavaa yhdessäoloa muun muassa rantasaunalla.

– Erilainen ja virkistävä, kiteytti 7-vuotiaan leukemiapotilaan omaishoitaja Pasi Laaksonen hemmottelupäivän.

– Ulkona olo on virkistänyt, ja tekeminen on ollut kivalla tavalla erilaista. Paljon uuttakin on tullut opittua ja kuultua.

– Todella nasta päivä, luonnehti Henry LiukkoSipi, jonka perheen tilanteesta tarkemmin oheisessa ”kainalojutussa”.

– Kun sain vihiä, että ohjelmassa on illalla jalkapalloa, luulin tosin, että pelaamme itse emmekä vain katso. Mutta ehdottomasti parempi näin, espoolaisisä naureskeli.

– Oli tosi hyvä, ettei ollut ohjelmarungosta pahemmin tietoa, Mika Ahonen, erittäin harvinaista Leighin oireyhtymää sairastavan 4-vuotiaan pojan isä puolestaan kiitteli.

– Oli kiva koko ajan miettiä, mitä tulee seuraavaksi. Näin mukavasta päivästä saa varmasti voimavaroja arkeen.

Kuusivuotiaan kehitysvammaisen lapsen isälle Marko Maajaakkolalle jo lentomatka (Kemi – Helsinki - Vantaa) oli uusi kokemus. Ja kaikenlaista uutta tuli pakkiin päivän mittaan lisää.

– Aivan loistavaa hommaa. Ei haittaisi, vaikka tällaiseen pääsisi useamminkin mukaan, Maajaakkola totesi.

Kummit kiittää lämpimästi hemmottelupäivän toteuttamisessa auttaneita Hotelli Nuuksiota, Hymyilevää Punakettua, Kajonia, Silja Line Suomea ja HJK:ta. ●

Lainan leukemian uusimisesta, Laina kysyi, joutuuko hän taas pitkäksi aikaa sairaalaan. Kun jouduin vastaamaan myöntävästi, Laina kysyi, onko isä tai äiti taas koko ajan paikalla. Kun vastasin myöntävästi, Laina sanoi ”selvä”, veti takin päällensä ja käveli autoon. siskoillekin kova paikka Laina on ollut tähänastisesta, runsaan kolmen vuoden elämästään Henry-isän laskujen mukaan sairaalassa 286 vuorokautta.

– Laina ei juurikaan muusta elämästä tiedä, eikä noin pieni lapsi vielä osaa kavereitaankaan kaivata. Sisaruksiaan hän toki kaipaa, ja 6-vuotiaalle Lauhalle ja 8-vuotiaalle Lempille pikkusiskon sairaus on ollut kova paikka. Vanhempien fokus on tietysti ollut hengenvaarallisesti sairaassa kuopuksessa.

Liukko-Sipin perheelle on Henryisän mielestä tarjottu riittävästi tukea.

– Sisaruksille henkistä tukea olisi

kenties saanut olla enemmänkin. Heitä käy yhtä paljon sääliksi kuin Lainaa, ja heistä olen eniten huolissani, Henry Liukko-Sipi huomauttaa.

Hirvittävän painajaisen keskellä Liukko-Sipi on kerta toisensa jälkeen yllättynyt hoitohenkilökunnan empatiakyvystä ja muusta ammatillisesta osaamisesta.

– K10 on meille ollut kuin taivas helvetin keskellä.

Vaikka Laina on päässyt kotihoitoon, ei Liukko-Sipin perheen elämä suinkaan ole normalisoitunut.

– ”Harmaalla alueella” ollaan edelleen, ja omaishoitajana toimiva vaimoni varsinkin on kovilla 24/7, omaa yrittäjätoimintaansa hieman takaisin raiteilleen saanut Henry Liukko-Sipi sanoo.

– Sairaan lapsen vanhempien elämä ei ole suorittamista päivästä vaan minuutista toiseen. Eikä tule mieleenkään miettiä esimerkiksi tulevaa joulua, kun emme tiedä huomisestakaan. ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

45

Bratwurst

2 kpl 4 â‚UUSI MAKKARA & HAPANKAALI

Norm. 2,50 / kpl

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

KUMPPANI

Planeetta 10 -fuusio tuo lisävauhtia

Grano Diesel on nyt Kummien kumppani Kohdennettuun suoramarkkinointiin erikoistunut Grano Diesel, sisältöpalveluyritys Granon tytäryhtiö, on Lastenklinikoiden Kummien tuorein kumppani. Grano Diesel auttaa Kummeja muun muassa tapahtumaviestinnän graafi sissa toteutuksissa.

– Tällainen pro bono -yhteistyö tuo hyvän mielen koko henkilöstöllemme, sanoo Grano Dieselin toimitusjohtaja Marko Toivonen.

G

RANO DIESEL ON PERUSTETTU seitsemän vuotta sitten. Sitä ennen Editassa 10 vuotta työskennellyt Toivonen oli ensin Grano Dieselissä asiakkuusjohtajana ja ollut nyt viimeiset kaksi vuotta toimitusjohtajana.

– Kun minua kysyttiin tänne, sanoin, että ilman tiimiäni olen ihan turha kaveri, Toivonen kertoo.

– Niinpä toin mukanani koko nelihenkisen autoalan suoramarkkinointi -tiimini. Kumulatiivinen markkinaosuutemme autosektorilla on tällä hetkellä noin 60 prosenttia.

Grano Diesel on vastikään ostanut markkinoinnin suunnittelutoimisto Planeetta 10:n, joka on jo aiemmin tehnyt Kummien kanssa yhteistyötä.

– Itselläni oli jo ennestään 15 vuoden kokemus yhteistyöstä Planeetta 10:n kanssa, Toivonen toteaa. Virallisesti yhteistaival alkaa marraskuun alusta, mutta Planeetta 10 toimii omalla nimellään myös jatkossa.

Emoyhtiö Grano on hyvin esillä monissa urheiluun liittyvissä yhteyksissä.

Grano Diesel näkyy myös, muun muassa kilpapyöräilyssä, rallissa ja espoolaisessa koripallossa.

– Nimenomaan junioripuolella, korostaa Toivonen, joka itse aikoinaan koripalloili juniorivuotensa menestyksekkäästi läpi Helsingin NMKY:ssä monien myö-

– On kiva auttaa, kun se on mahdollista, sanoo Kummien tuoreen kumppanin Grano Dieselin toimitusjohtaja Marko Toivonen.

hemmin maajoukkueessakin pelanneiden joukkuetoverina. Koripalloilu vaihtui sittemmin ralliautoiluun, missä Toivonen kisasi junioriluokissa.

Hyvä heikkous Grano Dieselissä on nyt pitkälti kolmatta kymmentä työntekijää. Viime vuoden liikevaihto oli 4,7 miljoonaa. Tälle vuodelle kasvu tulee olemaan peräti 30 prosentin luokkaa.

– Uusia asiakaskontakteja syntyy hyvää vauhtia, Toivonen toteaa.

– Toteutamme heille kokonaisvaltaisesti suoramarkkinointiin liittyvän putken: kohderyhmä, sisältö, painotuote, postitus, Toivonen selvittää.

– Planeetta 10:n mukaantulo vahvistaa omaa sisällöntuotantoamme.

Elokuussa toimitusjohtaja Toivonen debytoi Kummit Golfissa Hirsalassa.

– Oli todella mukavaa. Kaikki olivat positiivisella mielellä liikkeellä.

Tapahtuman jälkeisen illanvieton huutokauppaosiossa Toivonen huusi itselleen veneretken parillekymmenelle hengelle Teemu ja Sirpa Selänteen veneellä.

– Aion ensi keväänä viedä asiakkaitani perheineen ajelulle, Toivonen kaavailee.

Kummit hyötyi Toivosen huudosta 7000 euron edestä.

– Hyväntekeväisyyshuutokaupat ovat heikkouteni, Toivonen naureskelee.

– On kiva auttaa, kun se on mahdollista.

Toivonen kertoo aiemmin monena jouluna omatoimisesti ilahduttaneensa Lastenklinikan potilaita.

– Kävin ostamassa jääkiekkopelejä ynnä muuta, vein ne paketoituina klinikan aulaan ja pyysin panna jakoon. Lapset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. kolmen lapsen isä Marko Toivosella on itsellään kolme lasta ja hieman kokemusta vanhemman roolista lastensairaalassa.

– Nuorin lapsemme syntyi jouluaattona 2014, kuukauden etuajassa hieman alle kaksikiloisena. Hän oli jonkin aikaa vastasyntyneiden teho-osastolla, kertoo Marko-isä, itsekin jouluaattona syntynyt.

– Olisi joskus hyvä viedä koko työtiimini lastensairaalaan visiitille. Se varmasti avaisi monien silmät näkemään, kuinka konkreettista pikkupotilaiden avuntarve on nimenomaan siltä osin, missä jokainen meistä voi auttaa. ● Kumppani • www.kummit.fi

47

Teksti MATTI HANNULA kuvat TOMI PALSA, RIIKKA VA AHTERA, JONI WINSTEN/SAFELIGHT PRODUCTIONS JA MATTI HANNULA

Määrää ja laatua Espoon Metro Areenassa

Elämä Lapselle -illalla lähes 260 000 euroa lapsipotilaiden hyväksi Lastenklinikoiden Kummien ylivoimaisesti tunnetuin vuosittainen tapahtuma, Elämä Lapselle -konsertti, järjestettiin syyskuussa jo 23. kerran. ”Elli” oli nyt toisena peräkkäisenä vuonna Espoon Metro Areenassa. Artistikattaus oli perinteiseen tapaan mahtavaa luokkaa.

Lavalla oli kenties kaikkien aikojen kovin yhden illan tapahtuman nuorisoidolikokoonpano, jos suhteutetaan artistien tämänhetkiseen suosiobarometriin.

MTV3 televisioi tapahtumasta perinteiseen tapaan kaksituntisen suoran lähetyksen potilasinsertteineen. Lahjoituslinjat kävivät taas kuumina: tämänvuotinen Elämä Lapselle -konsertti tuotti Kummeille noin 258 000 euroa jaettavaksi sekä yliopistollisten lastenklinikoiden tarpeisiin että lastentautien tutkimukseen.

48

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Robinin pitkä putki katkeaa

T

äMäNKERTAISESSA Elämä Lapselle -konsertissa taidettiin tehdä yksi Kummien yleisötapahtumahistorian ennätys. Robin esiintyi ”Ellissä” jo kuudentena peräkkäisenä syksynä. Aika hyvin vastikään 19 vuotta täyttäneeltä turkulaiselta! Elli-debyyttinsä hän siis teki syksyllä 2012, vain 14-vuotiaana. Mutta ensi syksynä hieno putki ei näillä näkymin jatku. Niinpä Isac Elliot, joka nyt villitsi väkeä Elämä Lapselle -konsertissa viidettä peräkkäistä kertaa, voi nousta ”tilastossa” Robinin rinnalle.

– Tämä on viimeinen virallinen esiintymiseni ennen Hartwall Areena -keikkaani 28. lokakuuta. Sen jälkeen on Robin ja Teemu-nalle ovat treffanneet Elämä Lapselle -konsertissa jo kuutena peräkkäisenä syksynä.

Nyt tapaamisiin tulee tauko.

ã Lähes koko tämänkertainen Elämä Lapselle -artistikatras yhteiskuvassa.

tarkoitus jäädä tauolle, Robin kertasi Espoossa uutista, joka oli runsaat kolme viikkoa aiemmin levinnyt maailmalle.

– Hoidan ylioppilaskirjoitukset ensi keväänä kunnialla loppuun ja näillä näkymin tammikuussa 2019 menen armeijaan. Sitä ehkä yritän saada vähän aikaistettua, Robin totesi parin tulevan vuoden päällimmäisiksi suunnitelmikseen.

– Olen elänyt tätä elämää vuodesta 2012. On hurjaa vetäytyä. Jännittää ihan sairaasti, miten kestän, kun mitään ei tapahdu. Mutta tässä iässä ja tässä kohtaa, kun albumeja on jo tullut kovalla vauhdilla ulos useamman vuoden ajan, on hyvä vetäytyä ja katsoa, mitä oikeasti haluan musiikkimaailmassa tehdä. Sillä se on varmaa, ettei musiikin tekeminen lopu.

Mutta nyt olen jonkin aikaa poissa julkisuudesta, uusia julkaisuja ei tule, keikkoja ei ole. Sometkin laitan aika lailla kiinni, Robin kaavailee. Keikkailun suhteen hän jättää kuitenkin oven ensin aavistuksen verran auki…

– Tällaisiin Elämä Lapselle -juttuihin olisi tietysti kiva osallistua, oli sitten minkälainen tauko tahansa menossa. …ja valitettavasti sulkee sen sitten: – Mutta päätös on päätös.

Robinin Hartwall Arenan ’Tää on se hetki ’ -keikan liput myytiin parissa minuutissa.

– Onhan se hurjaa! Näin kova on meininki, ja sitten ”luukut kiinni”.

Eikä minun tarvitsisi pitää taukoa. En suinkaan tunne palaneeni loppuun, ja sama palo on päällä kuin ihan alkuaikoinakin, Robin vakuuttaa.

– Mutta kun annan nyt itselleni aikalisän, annan itseni suhteen aikalisän myös muille. Uskon ja toivon, että se on ihan hyvästä.

Hartwall Areena -konserttinsa aattopäivänä Robinilta ilmestyy kokoelmaalbumi ’Me tehtiin tää 2012–2017’. ●

ß â Profeetat aloitti yhdessä Nelli Matulan kanssa Eyo-kappaleellaan illan suoran tv-osuuden. Ennen lavalle nousemistaan Cheek ja Elastinen ehtivät piipahtaa muutamassa aitiossa ilahduttamassa lapsipotilaita. Muun muassa tamperelainen Niklas Nurmi, 11, pääsi poseeraamaan Profeettojen kanssa.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

49

Raja, Teflon Brothers ja Sunan kuoro, Younghearted, Mikko Harju, Toni Marie Iommi, ja Aleksanteri Hakaniemi olivat suoraa tv-lähetystä edeltäneen lämmittelyosion artistit.

Tämän tv-syksyn Vain elämää -kaudelta Cheekin päivästä tuttu Keinu teki Jenni Vartiaisen esittämänä vaikutuksen Metro Areenassakin.

Arttu Lindemanin ’Hengaillaan tää yö’ palautti mieleen euroviisumuistoja 33 vuoden takaa. Silloin esittäjä oli Kirka.

Mikael Gabriel lauloi Riippumatosta.

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Räpduo JVG on viime vuosina kuulunut Elämä Lapselle -konsertin vakioesiintyjiin.

Jarelta (oik.) ja VilleGallelta kuultiin tällä kertaa Matti ja Teppo.

Robinin ja Nelli Matulan Hula Hula on ollut Suomessa tämän vuoden soitetuimpia ja tanssituimpia kappaleita. Tietysti se kuultiin myös Metro Areenassa. Robin ja Nelli Matula ovat myös julistekuvassa tämän lehden keskiaukeamalla.

á Aivokuumeesta ja aivoverenvuodosta selviytynyt 16-vuotias alavutelainen Heli oli eräs Elämä Lapselle -illan inserttipotilaista. Hän kävi myös Metro Areenan lavalla kertomassa tämän päivän kuulumisistaan.

Lucas esitti kappaleen Puhu mulle.

Debytantti urakoi

N

UORI RObIN on jo Elämä Lapselle -konserttien konkari, mutta häntä pari vuotta vanhempi laulaja-lauluntekijä Nelli Matula esiintyi nyt ensimmäistä kertaa Kummien tilaisuudessa.

Espoolainen Nelli debytoikin ”kotikentällään” räväkästi: hän oli lavalla peräti kolmesti. Ensin Nelli fiittasi Profeettojen esityksessä, lauloi sitten Robin kanssa duettona viime kesän hittikappaleen Hula Hula ja esitti konsertin loppupuolella soolona Lemmikin.

Nelli oli itsekin hieman hämillään urakoinnistaan.

– Käsittämätön pläjäys, hän sanoi.

– Sen lisäksi, että on mieletön kunnia päästä vetämään oma biisi täällä, kävi vielä niin hyvä tuuri, että Robinin esitys on Hula Hula, missä minä olen mukana, samoin Profeettojen Eyossa. Olen melkein joka toisessa biisissä lavalla, Nelli hihkui kenraaliharjoituksen jälkeen.

Nelli Matula on Rähinä Recordsin artisti.

– Tanssin ja musiikin yhdistäminen on minulle se juttu, Nelli sanoi ja todisti sanansa omassa esityksessään.

– On hienoa, että minulla on kokonainen mimmiarmeija mukana lavalla.

Nelli Matula on ollut musiikkibisnek-

sessä vasta puolisentoista vuotta, ja jo nyt tuli todellinen läpimurtovuosi.

– Joka päivä itsekin mietin, mikä sen on saanut aikaan. Kovaa työtähän se tietysti vaatii, mutta jotta tällaisia asioita tapahtuu, pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nyt pitää vain nauttia matkasta.

Jo varhain Nelli on tiennyt, mitä tahtoo tehdä isona.

– Ensimmäiset biisini kirjoitin suunnilleen neljävuotiaana. Eivät ne tietysti vielä mitään hittejä olleet, Nelli naurahti.

– Jossain vaiheessa sitten tajusin, että tähdeksi tahtoo moni muukin. Realismi toi tullessaan aivan toisenlaisia tulevaisuudenhaaveita. Mutta koska musiikki on ollut koko ajan minulle rakas harrastus, päätin kuitenkin tehdä pitkäjänteisesti työtä sen eteen ja sitten sain yllättävän mahdollisuuden.

Aiemmin Nelli Matula on katsonut Elämä Lapselle -konsertteja telkkarista.

– Totta kai tämä on minulle tv-näkyvyyden kannalta hieno tilaisuus, hän totesi.

– Mutta pointti ei ole siinä, vaan että sellaisten ihmisten avulla, jotka ovat joillekin kiinnostavia, saadaan uusia ihmisiä kuulemaan tällaisesta erittäin tärkeästä asiasta, Nelli painotti.

– Harva tulee jokapäiväisessä elämässään ajatelleeksi esimerkiksi pienten lapsipotilaiden auttamista, ennen kuin tilanne tulee tavalla tai toisella itselle eteen. Vaikka itsellä menisi tänään hyvin, jo huomenna

tilanne voi olla toinen. Pitää auttaa muita silloin kun pystyy, hän korosti.

Nelli Matula on mukana 8. lokakuuta MTV3:llä käynnistyneen Tähdet, tähdet -ohjelman neljännellä tuotantokaudella.

Sen myötä hänen tunnettuutensa varmasti pomppaa taas uudelle tasolle. ● æ Nelli Matulan on vaikea itsekään tajuta, miten vauhdikkaasti hänen uransa musiikkibisneksessä on viimeisen puolentoista vuoden aikana lähtenyt lentoon.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

51

Ellinooran potpurissa kuultiin Elefantin paino ja Leijonakuningas. JVG tuli mukaan Sitä säät mitä tilaat -osuudessa.

Laadukas sijainen

E

LäMä LAPSELLE -konsertin esiintyjälistalle tuli tänä vuonna viime hetken muutos. Tieto Alman esteellisyydestä saatiin vasta viikko ennen h-hetkeä.

Jenni Vartiainen paikkasi. Ja paikkasikin upeasti. Keinu oli yksi illan vaikuttavimmista esityksistä.

– Onneksi olin Suomessa, totesi ”Ellissä” edellisen kerran kolme vuotta sitten esiintynyt Jenni.

– Minulla on periaatteessa keikkatauko menossa, ja olin suunnitellut olevani tähän aikaan syksystä jossakin maailmalla. Mutta nyt on kiva olla täällä.

Jenniä on nyt syksyn aikana nähty Nelosella Vain elämää -ohjelman ”all stars” -tuotantokaudella.

– Olin neloskaudella mukana. Se oli sävyltään paljon tummempi kuin tämänkertainen, jopa vakavakin, Vartiainen vertasi.

– Itse en ole muita kausia nähnyt, mutta minulle on kerrottu, että se neloskausi oli emotionaalisestikin raskain. Toki tunteita käytiin nytkin läpi, mutta jollakin tavalla kepeämmin. Varmastikin kaikki olivat heti startissa paljon rennompia, kun se oli jokaiselle toinen kerta, Jenni tuumi.

Hänen konserttisalikiertueensa käynnistyy lokakuun lopulla.

– Keikkailu alkaa sitten taas tauon jälkeen muutenkin. Uusi levy on tekeillä. Se ilmestyy joskus ensi vuonna. Studiossakin tulee siis nyt vietettyä runsaasti aikaa. ● æ Laatupaikkaus.

Jenni Vartiainen tuli lyhyellä varoitusajalla Kummien konserttiin kesken keikkatauon.

52

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

á Aki Linnanahde ja Heidi Sohlberg olivat hienon illan juohea juontajapari.

Isac Elliotille, 16, tämänkertainen Elämä Lapselle -konserttiesiintyminen oli jo viides putkeen. Biisinä oli tuore singlejulkaisu AYO.

Tämän kauden Idols-tuomareiden Antti Tuiskun ja Erinin yhteisessä Aamukuuteen-kappaleessa koreografia oli todellakin kuin pienoisnäytelmä.

Teflon Brothersilla ja Mariskalla oli Lähiöunelmii.

Elämä Lapselle 13.9.2017 Metro Areena, Espoo Kummit kiittää: à Nelli Matulan illan kolmas ja viimeinen esiintyminen. Aivan yksin hän ei ollut lavalla Lemmikki-kappaleessaankaan.

Alex Mattson päätti huikean illan Good Kids -kappaleeseen.

Pääsponsorit: Silja Line Laakkonen Mediayhteistyökumppanit: Bauer Media / Radio Nova MTV Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Tomi Suomela / MTV3 Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja/apulaisohjaaja Heidi Musakka Tekniikka Pete Knuutinen / BrightGroup Samppa Murtomäki / Samarbet Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Bright Finland Eero Helle / Bright Finland Juontajat: Aki Linnanahde Heidi Sohlberg Ulla Virtanen

Paikan päällä Espoon Metro Areenassa yleisöä oli lähes 7000.

Lisäksi kiitämme: Kummien vapaaehtoiset Aavasaksan Vesi Airport Taxi Aitiolahjoittajat Fazer Finnair Goldwell Metro Areena Huhtamäki Kajon Planeetta 10 Lumene Olvi Foriame Oy Ricoplaza Oy Hermen Oy SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri Tokeen Liikenne Oy Turun Citybus Oy Työhuone Vaasan Oy Vihannespörssi Paku Ovelle Gugge Wasenius Hani Haimi Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland Rähinä Records Aspen Music

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

53

Näin tehtiin videoviesti Elämä Lapselle 2017 -kampanjaan

Teemu, Ela ja Samu uuden lastensairaalan rakennustyömaalla

K

un tämänkertaisen kansikuvamme kolmikko, Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustajajäsen Teemu Selänne, Kummien nykyinen hallituksen jäsen Elastinen (Kimmo Laiho) sekä koko elämänsä ajan niin Helsingin lastenklinikan kuin Kummienkin kanssa tekemisissä ollut Samu Grundström lähtevät yhteiselle tutustumisretkelle uuden lastensairaalan rakennustyömaalle Helsingin Meilahteen, on jotain merkittävää varmasti tekeillä.

Elämä Lapselle 2017 -kampanjassa esiteltiin lahjoitusten konkreettista vaikutusta pienten poti-

laiden hoito-olosuhteisiin. Videoksi koostettu viesti kuvattiin elokuun alussa uudessa lastensairaalassa, ja tärkeää sanomaa lähtivät välittämään nämä kolme keskeistä hahmoa Kummien taipaleen varrelta. Kopterikameralla kuvattu aloitus yhdistää visuaalisessa kerronnassa vanhan lastenklinikan sekä sen viereen kohoavan uuden sairaalarakennuksen. Tästä hypätään ulkotasanteella odottavan Elastisen matkaan ja lähdetään tutustumiskierrokselle sairaalan sisätiloihin. Lahjoituksia läpikäydessä tehtäväjako on: Teemu kysyy, Ela vastaa. Samu puolestaan täydentää kokonaisuutta omalla vetoomuksellaan hyvien tekojen puolesta. ● MTV3:n Elämä Lapselle -konserttilähetyksessä esitetty video on kokonaisuudessaan katsottavissa Kummien kotisivuilla www.kummit.fi

54

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Hopeisessa pitsissä pienen jalokiven tuike kuin yötaivaan kirkkain tähti auringon säde pilvien lomasta jäätynyt pisara puun oksalla valon leikki toivon liekki

KUMMIT GOLF

ß Hirsalan Kummit Golfiin osallistuminen on superkummi Teemu Selänteelle jokakesäinen kunnia-asia.

TeksTi Ja kuvaT MATTI HANNULA

Kymmenes kerta Hirsalassa

Juhlakisasta juhlava potti 56

www.kummit.fi • Kummit Golf

Kirkkonummella sijaitseva Hirsala Golf täytti menneenä kesänä 10 vuotta. Elokuun 10. päivä siellä pelattiin Kummit Golf kymmenennen kerran. Kummikapteeneilla vahvistetut yritysjoukkueet kisailivat taas toisiaan vastaan tukien osallistumismaksuillaan Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

J

UHLAVUODEN KUNNIAKSI Hirsalan Kummit Golfin tuotto oli juhlava: 60 000 euroa. Osallistumismaksujen lisäksi pottia lihottivat iltatilaisuuden huutokauppatuotot. 3Step It:n Jarkko Veijalainen näytti vielä todellista hyväntekeväisyyden mallia ja räväytti 3Step It:n 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päälle oman lisäpanoksensa: 20 000 ekstraeuroa päivän kassaan!

Laura Voutilaisen esiintyminen kruunasi omalta osaltaan hienon päivän. Vicky Rostin joukkue Klubituupparit oli koko kisan ajan eri tavoin suostutellut kummipelaajaansa laulamaan iltatilaisuudessa Sata salamaa. Tietysti se kuultiin, ja Vickyltä toki vähän muutakin.

Päivällä ennen väylille siirtymistä klubitalolla kuultiin kolmen lapsipotilaan, Rasmuksen, 8, Tessan, 7, ja Emmien, 13, tarinat. Golfpäivässä olivat mukana myös ennestään kaikille tutut nuoret taistelijat Samu Grundström ja Aleksi Soini.

Ja kuten viime keväänäkin Kummit Golfissa Vanajalla, myös Hirsalassa kisaan lämmiteltiin klubitalolla Hula-hulan tahtiin. Anna-Liisa Tilus toimi taas esitanssijana apureinaan Kummien projektipäälliköt Susanna Laurila ja Jaana Roos. ●

á Suomen Urheiluhierojaopistolla oli taas palvelupiste Hirsalassa. Tässä Mia Honkanen hoitaa parempaan kuntoon Kauppahuone Pesosen joukkueessa pelanneen Jouko Laitisen pohkeita.

á 3Step It:n Jarkko Veijalainen veti loppuillasta huutokauppojen jälkeen ylimääräisen jokerin hihastaan: 20 000 euron ekstralahjoitus päivän pottiin! Anna-Liisa Tilus ja Heidi Sohlberg juonsivat ehtoomeiningit.

Kisat vähissä

M

yÖS GOLFAMMATTILAISET Minea Blomqvist-Kakko ja Elina Nummenpää olivat mukana Hirsalan Kummit Golfissa. Minea pelasi, Elina emännöi Beat the pro -kisaa väylällä 2 (par 3).

Elina oli ensimmäistä kertaa Kummien tapahtumassa, Minean edellisestä kerrasta oli ehtinyt vierähtää kahdeksan vuotta.

Minea on kuitenkin ollut yhden tukijansa, Document Housen, kautta muulla tavoin Kummien kanssa viimekin vuosina tekemisissä.

Normaalisti Elina ja Minea ovat elokuussa ulkomailla pelaamassa. Tämän vuoden muutenkin suppeassa kisakalenterissa oli nyt sopiva rako.

– Ensimmäisenä ammattilaisvuotenani (2004) muistan olleeni Kummit Golfissa ja muutaman kerran sen jälkeenkin. Mutta olen todellakin nyt ollut monta vuotta putkeen pelireissussa juuri tähän aikaan, Minea valitteli.

– Nyt kisat ovat olleet todella vähissä.

Yhden naisten Eurooppa Tourin (LET) kisan olen tänä vuonna pelannut, kertoi seitsemättä vuottaan ammattilaisena pelaava Nummenpää.

– Toisaalta on ollut selän kanssa haasteita tuon huhtikuisen Marokon-kisan jälkeen. Olen kesän aikana yrittänyt saada sitä kuntoon treenaamalla vähän rauhallisemmin.

– LET-kiertueella on tänä vuonna vain 12 kisaa, kun niitä parhaimmillaan on ollut yli tuplasti enemmän,

Minea valotti naisammattilaisten tilannetta.

Elokuussa Blomqvistin-Kakon ja Nummenpään katseet olivat jo lähestyvissä US Openin karsinnoissa. Ensimmäinen vaihe pelattiin elokuun lopulla, toinen on ohjelmassa lokakuun puolivälin jälkeen.

– Haaveet ja tahtotila ovat siellä, tamperelainen Nummenpää korosti. Hän on toistaiseksi kertaalleen pelannut LETkisassa kymmenen parhaan joukkoon (8. sija Indian Openissa 2013).

– Enemmän top-kymppejä pitäisi olla.

Mutta jotta niihin pääsisi, pitäisi olla enemmän kisojakin.

Minea oli luottavaisin mielin, vaikka hänkään ei ollut tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä pelannut kuin neljä ammattilaiskisaa.

– Ainakin tällä hetkellä peli tuntuu aika hyvältä.

Elokuun 10. oli Minealle tärkeä päivä muutenkin kuin Kummit Golfin vuoksi: hänen ja miehensä Roope Kakon poika Elmeri aloitti koulun.

– Itku tuli, ”Minni” tunnusti. ●

à Ammattilaisgolffarit Minea BlomqvistKakko (oik.) ja Elina Nummenpää olivat Kummit Golfissa vähän ennen matkaa US Openin ensimmäiseen karsintavaiheeseen. www.kummit.fi • Kummit Golf

57

KUMMIT GOLF

Marita lähipelispesialistina

M

INEA bLOMQVIST-KAKON TAVOIN iskelmälaulaja Marita Taavitsaisen edellinen Kummit Golf -kokemus oli viime vuosikymmenen puolelta.

– Silti muistan sen edellisen kerran kuin eilisen. Tosin en muista, missä silloin pelasimme, mutta sen muistan, että jatkot olivat Uunisaaressa, Taavitsainen naureskeli.

– Täällä Hirsalassa en ole ennen ollutkaan Kummien golf-tapahtumassa. Eli siitä edelliskerrasta täytyy olla toistakymmentä vuotta, 22 vuoden takainen tangokuningatar järkeili.

Marita Taavitsaisen kesä meni normaalin keikkailun ohella Heinähattu ja Vilttitossu -näytelmän merkeissä Nurmijärven Taaborinvuorella.

– Jo neljäs kesäteatterikesäni. Se oli parin viikon rupeama. Heinähattu ja Vilttitossu on ihana lastennäytelmä. Omat lapseni kävivät ainakin kymmenen kertaa katsomassa sen, Taavitsainen kertoi.

Hän on jo vuosikaudet ollut aktiivinen kummi, vaikka Kummit Golfit olivatkin jääneet väliin.

– Nyt pääsin tulemaan, vaikka olkapäävamma vähän haittaakin pelaamistani, Taavitsainen paljasti. Sen vuoksi Grano Dieselin joukkueessa oli Taavitsaisen lisäksi kummipelaajana myös Taru Valkeapää. Työnjako oli tämä: Taru löi svingit ja Marita hoiteli lähipelin. ●

á Virkistyspisteellä oli tälläkin kertaa tarjolla sekä suolaista että makeaa. Ja tietysti myös Aavasaksan Veden pullottamaa Kummit-vettä. å Upean Laura Voutilaisen vajaan tunnin loistava setti iltatilaisuudessa oli kuin kirsikka kakun päälle hienolle tapahtumapäivälle.

Kummien yhteistyökumppanilla Elixialla oli oma piste väylällä 8, missä oli myös ’lähimmäs lippua’ -yksilökisa. Sitä emännöi Susanna Rantala Elixiasta.

á Vicky Rostiakin kuultiin illalla hieman Hirsalan klubitalon stagella. Vickyn joukkue Klubituupparit ”säesti” kappaleessa Sata salamaa. Porukka oli tietysti ihan pähkinöinä. ß Marita Taavitsaisen edellisestä Kummit Golfista oli aikaa.

– Silti muistan sen kuin eilisen, hän väitti.

58

www.kummit.fi • Kummit Golf

10.8.2017 Hirsala Golf, Kirkkonummi Tuotto: 60 000 € Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Jaana Roos Anne Knaster á Joukkuekisan voittaja Tallink Silja: vas. Vesa Marttinen, Juha Rossi, kummipelaaja Teemu Selänne ja Jan Valtonen. Ensimmäiset yhdeksän väylää joukkueen kummipelaajana oli Hannu Aravirta.

Kohonen vihjaili kasipaidan jäätyvän

K

UMMIEN HALLITUKSEN JäSEN, Jokerien toimitusjohtaja Jukka Kohonen oli perinteisesti mukana elokuun Kummit Golfissa. Lokakuussa 1967 perustetulla Jokereilla on juhlavuosi.

– ’Great Moments’ -teemalla mennään.

Haluamme 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjota erityisen elämyksellisen kauden paitsi perinteiselle yleisöllemme niin myös lapsille, nuorille, junioripelaajille ja yhteistyökumppaneillemme, Kohonen kertoi Hirsalassa.

Jokerien KHL-kausi käynnistyi kahdeksalla peräkkäisellä vieraspelillä. Ensimmäinen kotipeli oli 16. syyskuuta, eli suhteellisen normaaliin kotimaisen kiekkokauden avauksen aikaan. Silloin lanseerattiin Hartwall Arenassa uusi, upea jääprojisointi-show.

– Euroopan ensimmäinen laservideotykki laatuaan, Kohonen kehaisi.

Ensimmäiseen kotipeliin oli kutsuttu Jokerien kauden 1967–68 joukkue eli seurahistorian ensimmäinen edustusjoukkue. Lokakuun 15. päivän kotiottelussa Salavat Julajev Ufaa vastaan on Captains’ Night. Silloin paikalla on jokerikapteeneja vuosien varrelta.

– Varsinaisena syntymäpäivänä, 27. lokakuuta, on juhlaottelu, missä vastustajana on Dinamo Minsk. Marraskuussa on juhlagaala, ja 2. joulukuuta pelataan Helsingin Kaisaniemessä ulkoilmaottelu, ”Ice Challenge”, hallitsevaa KHL-mestaria Pietarin SKA:ta vastaan, Kohonen jatkaa juhlaohjelmalistaa.

– Järjestämme sen yhteistyössä Hel-

Pääsponsorit: Tallink Silja Hirsala Golf Muut sponsorit: Logonet Oriola Pernod Ricard Aavasaksan Vesi Diswest Oy Suomen Urheiluhierojaopisto Lumene Elixia Candyking Kummipelaajat: Hannu Aravirta, Minea BlomqvistKakko, Arttu Harkki, Jari Isometsä, Jukka Kohonen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Virve Rosti, Martti Saarinen, Tomi Sallinen, Sirpa Selänne, Teemu Selänne, Pete Seppälä, Kristian Sohlberg, Kaarina Suonperä, Marita Taavitsainen, Anna-Liisa Tilus, Marko Tuulola, Taru Valkeapää, Kalle Väinölä ja Stenna Westerlund Muut kummit: Elina Nummenpää Heidi Sohlberg Lapsipotilaat: Aleksi, Samu, Rasmus, Tessa ja Emmie Kolmen kärki (Scramble HCP): u. Tallink Silja (kummipelaaja Hannu Aravirta/Teemu Selänne) v. Klubituupparit (kummipelaaja

Virve Rosti)

w. Kauppahuone Pesonen

á Toimitusjohtaja Jukka Kohosella oli hymy herkässä ennen Jokerien 50-vuotisjuhlakautta. Jukka kuuluu yhä myös Kummien hallitukseen.

singin kaupungin kanssa. Kaisaniemeen tulee katsomot noin 20 000 katsojalle.

– Ja vuodenvaihteen jälkeen on vielä luvassa lisää erikoisohjelmaa, kenties paidannostoseremonioita, Kohonen raottaa.

Tuon perusteella on helppo veikata, että Teemu Selänteen numero 8 kohoaa tämän kauden aikana Arenan kattoon. ●

(kummipelaaja Kalle Väinölä)

Suorin draivi: Martin Lepiksoo 2 cm Lähimmäs lippua (Elixia-väylä, yksilökilpailu): Minea Blomqvist 3 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä (joukkuekilpailu): Kauppahuone Pesonen 1,26 m Illan tähtiesiintyjä: Laura Voutilainen Illan juontajat: Heidi Sohlberg ja Anna-Liisa Tilus

www.kummit.fi • Kummit Golf

59

KUMMIVIERASKyNä

L

Aikamoinen matka

OPPURASKAUDEN ILO vaihtui peloli pahasti puristuksissa, ja hän tarvitsi koon ja epätietoon raskausviiuuden leikkauksen. Me saimme hyvästellä kolla 35, jolloin aloimme odotlapsemme ja sanoimme hänelle, että hän taa jotain epämääräistä, nenävoi myös lähteä enkeliystäviensä mattöntä vauvaa. Olemme jälkikäkaan. Kyllä, 4,5-vuotiaalla pojalla oli siinä teen miettineet, olisimmeko mievaiheessa jo kaksi kuollutta enkeliystäluummin nauttineet loppuraskaudesta ja vää. Se oli vaikein asia, mitä olen koskaan saaneet yllätyksenä vammaisen lapsen. joutunut pojalleni sanomaan.

Ehkä oli parempi, että tiesimme etukäteen. Olimme vain kiitollisia, että selvisimme hengissä. Vietimme poikamme ensimmäiset viikot Helsingin Lastenklinikalla osastolla K6. Saimme olla päivät Samun henki pelastettiin Lastenklinihänen kanssaan. Illalla piti lähteä kotiin. kalla, kun ortopedi Ilkka Helenius leikJanet Grundström Silloin oli sydän hajota. Eihän vastasynkasi Samun seuraavana iltana. Ilkka on Samun äiti ja Leijonaemo nyttäneen äidin kuuluisi olla lapsestaan meidän perheen toinen supersankari, erossa. Oli uskomatonta, miten hyvin Samun lisäksi. Samun tullessa yöllä leikpärjäsimme ensimmäiset kuukaudet, vaikka arki oli aika kaussalista ulos hän kertoi minut nähdessään haluavansa kaukana normaalista vauva-arjesta. Samun nenässä olekylmää mehua. Silloin olin varma, että poika jää henkiin. via intubaatioputkia piti imeä tyhjäksi jopa 40 minuutin Onneksi emme vielä silloin tienneet, että uusi iso kaulavälein 24/7, jotta hengitys kulkee. rangan leikkaus joudutaan tekemään vielä vajaan kahden vuoden päästä uudestaan. Onneksi se leikkaus onnistui hyvin ja meni suunnitellusti. Vaikka tieto uudesta leikkauksesta aiheutti valtavaa ahdistusta niin meissä vanhemmissa kuin Samussakin, lohdutti, että tiesimme Ilkan osaaSairaalaelämä tuli meille tutuksi varsinkin ensimmäisen van hommansa. Oli mahtavaa, kun oli tuttu ja turvallinen, osaava ortopedi. vuoden aikana, jolloin kävimme lähes viikoittain Lastenklinikalla. Samulla oli lukuisia diagnoosiepäilyjä. Onneksi Elämä vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen kanssa monet niistä karisivat pois. Puolivuotiaana alkoi kotona vaatii kyllä erityisiä voimia. Aina ei tarvitse jaksaa, mutta jostain ihmeestä niitä voimia on riittänyt. rampata fysioterapeutti, kun pojan motorinen kehitys ei lähtenyt etenemään. Lopulta reilun vuoden ikäisenä MRIkuva paljasti karun totuuden: Samulta puuttui kaularanka lähes kokonaan, ja selkäydin kiemurteli kaularangan alueella ja oli kovin ahtaalla. Ei siis mikään ihme, että motorinen kehitys jumitti. Samoihin aikoihin kuoli Samun Samu on kohta seitsemäntoista. Hän on vaikeasti liikunensimmäinen ystävä Aarni, Samun kämppäkaveri Lastavammainen, mutta samalla niin tavallinen nuori mies. tenklinikalta. Se oli suuri järkytys meille. Ei lapsen kuuluHän aloitti juuri lukion, jonka jälkeen tulevat AMK- tai nut kuolla. Häntä rakastettiin niin paljon. Mutta niin Aarni yliopisto-opinnot. Viime jouluna oli viimeinen kuntoutuslähti enkeliksi. Ehkä meidän Samu tarvitsi ihan omaa suojakso Lastenklinikalla. Sen jälkeen kuntoutus siirtyy aikuisjelusenkeliä. Tiesimme, että jos poika putoaa jostain, hän ten puolelle. Onneksi ortopedit haluavat seurata potilaitaan voi menehtyä, mutta yritimme silti elää normaalia elämää. pidempään, joten jatkossakin Samu tulee asioimaan Lastenklinikalla. Pääsemme asioimaan uuteen lastensairaalaan, jonka saamiseksi me vanhemmat olemme hartiavoimin tehneet vaikuttamistyötä. Vanhempina olemme kulkeneet aikamoisen matkan. Sairaan lapsen vanhemmuus on tuoTammikuussa 2005 Samun kaularankaa yritettiin rakentaa nut elämään haasteita, ja välillä oma jaksaminen on ollut Töölön sairaalassa neurokirurgin toimesta. Leikkaus epäkovilla. Itse olen saanut voimaa liikunnasta ja musiikista onnistui täysin. Samu halvaantui ja sai selkäydinvamman. sekä vertaistuesta. Olen tutustunut erityislasten vanhemVanhempana en voi kuvitella pahempaa tilannetta kuin sen, pana lukuisiin mielettömän mahtaviin tyyppeihin, keitä en kun näkee oman lapsensa kärsivän mielettömistä kivuista olisi koskaan tavannut, jos olisimme saaneet terveen lapvahvasta kipulääkityksestä huolimatta. Uskalsimme mieheni sen. Olen etuoikeutettu monella tavalla. Perheenä olemme kanssa sanoa ääneen jopa sen, mitä molemmat ajattelivat: hitsautuneet tiiminä hyvin yhteen, ja perheessämme on että on pääasia saada kivut loppumaan, vaikka sillä tavalla, hyvä meininki. En voisi toivoa parempaa lasta, kuin mitä että lapsi kuolee. Me vanhemmat emme voi itsekkäästi vaameidän poikamme on ollut. Olen suunnattoman onnellitia, että lapsen on pakko jaksaa taistella. Samun selkäydin nen ja ylpeä hänestä. ●

60

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen ELIXIA ELIXIA tukee Kummeja tapahtumayhteistyön kautta.

HUOM! HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Tallink Silja Oy Laatukoru

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2017 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa 1.1.2017–31.12.2017 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja Oy on kerännyt yhteensä lähes 300 000 euroa pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

VAHVALLE KASVULLE JA KEHITYKSELLE Gefilus Tipat+D sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskyvylle ja vahvalle kasvulle ja kehitykselle tärkeää D-vitamiinia.

Ostamalla lasten Gefilustuotteen autat samalla Lastenklinikoiden pieniä potilaita. Kiitos avustasi.

Gefilus on Valio oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

www.gefilusoriola.fi • Markkinoija: Oriola Oy

Amanda Kotaja rullade sig till VM-guld i London Amanda Kotaja, som lider av en medfödd ryggmärgsskada och som sysslar med rullstolsracing, tog i juli den näst läckraste segern i sin karriär. Hon kom först i mål i 100-meters fi nalen i T54-klassen i parafriidrotts-VM. Världsmästerskapet föregicks av en mängd motgångar som får guldmedaljen att smaka ännu bättre.

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Efter VM tog Amanda Kotaja det lugnt och vilade några veckor. Därefter började förberedandet för den inkommande säsongens prövningar. Foto: Matti Hannula

D

EN FäRSKA GULDMEDALJEN är 22-åriga Amandas tionde mästerskapsmedalj i rullstolsracing; hon har nu fem VM- och fem EM-medaljer. VM-guld vann hon för två år sedan på 200 meter.

– Eftersom 200 meter inte är en paralympisk sträcka lägger jag större värde på guldet i 100 meter som också är min huvudsträcka, förklarar Amanda.

I paralympiska spelen i London 2012 kom Amanda på fjärde plats i 100 meter med nytt europeiskt rekord. Förra året i Rio kom hon på sjätte plats.

– Förra våren måste jag opereras för njursten. Det betydde att jag inte kunde delta i EM på försommaren 2016 och samtidigt miste jag några veckors viktig träningstid. Senare på hösten blev jag dessutom förkyld strax före Rio, räknar Amanda upp.

– Det tog bort det bästa stinget. På startstrecket trodde jag visserligen att jag skulle klara mig bättre, men den gången bar det inte tillräckligt långt på grund av att min fysiska kondition inte var i skick.

Det var en stor besvikelse.

Det här året gick inte heller riktigt som det skulle.

– Jag hann bara vara ett dygn i London när jag insjuknade i magsjuka. Jag var tvungen att vila i ungefär fem dagar och missade både 200 meter och 400 meter.

Om jag hade varit helt frisk kunde jag ha varit med i kampen om bronsmedaljen på 200 meter, gissar Amanda.

– När jag hade återhämtat mig från magsjukan fick jag lyckligtvis snabbt krafterna tillbaka och i det skedet var det ännu flera dagar kvar till 100-metersloppet.

Amanda vann med tiden 16,62. USA:s

Cheri Madsen förlorade med två hundradelar.

Också andra drömmar Kotaja tog studenten från idrottsgymnasiet Mäkelänrinteen urheilulukio våren 2015 och har redan en gång sökt in på universitet för att studera psykologi. Hon kom inte in den här gången men har inte gett upp sin dröm.

– Nu utbildar jag mig till motionsrådgivare i Vierumäki. Det är en utbildning som har skräddarsytts för idrottare och som i huvudsak sker på distans, berättar Amanda.

– Den är en lämplig motvikt till idrottandet. Min dröm är fortfarande att bli idrottspsykolog och jag tänker göra ett nytt försök att komma in vid universitetet.

Nästa år har handikappidrottarna EM i friidrott i Berlin, år 2019 blir det VM i

Doha och sedan år 2020 både EM i Paris och paralympiska spelen i Tokio.

– Mitt huvudmål ligger nu på paralympiska spelen så tills dess går jag på för fullt, säger Kotaja som år 2011 flyttade till huvudstadsregionen från sin födelseort Vampula, som numera hör till Vittis stad.

Amanda har en medfödd ryggmärgsskada MMC (Meningomyelocele), som uppdagades redan i fosterstadiet.

Hon har främst vårdats på Barnkliniken i Helsingfors på avdelningen för barnkirurgi och urologi. Amanda har genomgått mer än tio större eller mindre operationer.

– Min största kamp genomgick jag genast när jag föddes. Efter det har jag inte haft så tuffa kamper, ler Amanda som i HNS ”papper” nyligen har flyttats till vuxensidan.

– Jag får helt säkert lika god vård också framöver, konstaterar Amanda. ● På svenska • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA

Professor i barnpsykiatri Tuula Tamminen:

”Enbart närvaro ger redan stor kraft” Barnklinikernas Faddrar r.f. ville utreda hur familjer med sjuka barn upplever sin livssituation: hur barnets sjukdom eller speciella behov har påverkat föräldrarnas och syskonens liv, i vilken mån man i familjen diskuterar situationen och hurudan hjälp och vilket stöd familjerna har fått. För professor i barnpsykiatri Tuula Tamminen framträdde behovet av psykosocialt stöd och vikten av kamratgrupper mest i Taloustutkimus Oy:s enkätresultat.

I

barnpatientfamiljer upplever man att den ekonomiska hjälpen och i synnerhet det psykosociala stödet är otillräckliga.

– Stödet till dessa familjer måste ökas och stärkas, betonar professor Tamminen.

– Det blir mycket billigare än att ta hand om fall som hamnat i en negativ utvecklingsspiral.

Tamminen vet av lång erfarenhet att familjerna – just familjerna i sin helhet – behöver både konkret och psykosocial hjälp.

– Och även om barnets sjukdom skulle hållas oförändrad, för den i varje utvecklingsskede med sig nya sorger och glädjeämnen.

Berör och lyssna!

Ett sjukt barn, dess syskon och dess föräldrar har sina egna individuella utvecklingsstigar.

– Familjen är ett system där både tillgångar och svårigheter förändras med tiden, understryker professor Tamminen.

– I början av ett trauma är det speciellt viktigt att ge familjen konkret hjälp och att så småningom öka andelen men64

www.kummit.fi • På svenska

Föräldrarna ser att barnets sjukdom också fört med sig någonting gott i livet: nya vänner via kamratgrupper och evenemang, förändrade livsvärderingar och en starkare familjegemenskap.

– Varje familj har element av hopp och en bättre morgondag. Men man måste hitta dem, konstaterar professor Tuula Tamminen. Foto: Matti Hannula

talt stöd. Berör och lyssna! råder Tamminen, professor emerita, som för ett år sedan gick i pension efter att ha arbetat vid Tammerfors universitet i över 30 år.

Hon verkade också länge som överläkare vid Tammerfors universitetscentralsjukhus, vilket ingick i professuren.

Tamminen har varit med i många akademiska internationella organisationer.

Hon utnämndes nyligen till Escaps (European society for child and adolescent psychiatry) första hedersmedlem. År 2007 valdes Tamminen som första kvinna till Escaps ordförande. Hon är också heders-

ordförande för Mannerheims barnskyddsförbund.

Syskonens hjärtskärande belägenhet Tamminen tycker att det är fint att sjuka barns syskon hade fått så stort utrymme i enkätundersökningen som Faddrarna lät göra.

– Syskonens situation är på sätt och vis den mest hjärtskärande av alla. De kommer ofta i skymundan i och med att föräldrarna i mån av möjlighet behöver bäras för att de skall orka då det är så

Ö

Viktig information för det barnpsykiatriska arbetet

verläkare inom barnpsykiatri vid HNS Leena Repokari betonar betydelsen av det färska forskningsresultatet som fokusgivare i det dagliga arbetet.

– Inom HNS Barnpsykiatri har vi en arbetsgrupp som ger tjänster åt den somatiska sidan, berättar Repokari.

– Detta enkätresultat är oerhört viktig information för oss.

Den allmänna sjukhuspsykiatrins uttryckliga basuppgift är att ge hjälp under sjukhusvården enligt behov antingen åt patienten, föräldrarna eller syskonen.

– Resurserna är visserligen begränsade och de bör kunna allokeras på rätt sätt, säger Repokari.

– Det är jätteviktigt att de som ansvarar för den somatiska vården – läkare och vårdare – tar de psykologiska aspekterna i beaktande. Man måste visa att man kan leva med i den svåra situationen och kunna fråga hur familjen mår. Det går inte att dra sig ur situationen när en annan är i nöd, understryker överläkare Repokari.

Viktigt att kunna läsa av situationer En rätt stor procent av svaren visade att respondenterna i undersökningen inte hade upplevt att de fått tillräckligt med psykosocialt stöd.

– Människor har olika grader av styrka och kraft och upplever krissituationer olika. Dessutom ses utmattning fortfarande på något sätt som skamfyllt. Det är svårt att prata om det, anser Repokari.

– Man måste ha antennerna ute och kunna läsa av situationer. Det är ingen lätt uppgift men det är en viktig faktor i kvaliteten på sjukvården, en faktor som också har en stark inverkan på patientupplevelsen.

Repokari har träffat syskon som insjuknat i depression i ett viktigt utvecklingsskede på grund av att föräldrarnas fokus helt har vänts bort från de friska barnen i och med stressfaktorerna när ett barn i familjen insjuknat.

– Syskonen bearbetar också dessa saker så individuellt att det inte finns någon entydig orsak-verkan-kedja, konstaterar Repokari.

– Man bör berätta så mycket som möjligt också om svåra saker men så att man beaktar barnens utvecklingsnivå. Men det lönar sig inte att väcka onödig rädsla utan

krävande att ha ett sjukt barn, påpekar Tamminen.

Enligt Tamminen lönar det sig att ge mycket information åt syskonen till ett sjukt barn.

– Om det inte är frågan om ett mycket litet syskon kan det uppleva ett behov av att vara stark. Det kan vara någonting som antingen för syskonets tillväxt framåt eller en börda som bromsar upp dennes utveckling, säger Tamminen. Hon tycker att man skall lära syskonen att våga berätta om sina egna behov, rädslor, ilska eller hat.

– Man borde också lära föräldrarna

Överläkare inom barnpsykiatri Leena Repokari påminner om att det är föräldrarna som alltid är familjens viktigaste resurs.

– Det är dem vi framför allt skall satsa på så att de orkar sköta sin föräldrauppgift. Foto: Matti Hannula

man skall snarare minska på farhågorna och ge hopp, även om det sjuka barnets situation ser dålig ut.

Normalt att reagera Repokari oroar sig över att syskonens enkätsvar visar att deras liv i stort sett blivit sämre.

– De måste göra saker som andra barn inte behöver göra och de är tvungna att vara mycket ifrån sina föräldrar, förklarar Repokari.

– Jag skulle säga att olika kamratgrupper – till exempel helt vanliga hobbygrupper – kunde vara till stor nytta i dessa situationer, säger hon.

– I ledda kamratgrupper är det lättare att dela erfarenheter genom att föra in element som hjälper barnet att vända erfarenheterna till styrka. I detta fenomen ligger det i och för sig ingenting psykiatriskt. Det är normal att reagera och det visar på mental hälsa att kunna ge uttryck också för svåra saker. Jag skulle oroa mig mera för ett barn som på intet sätt visar sitt missnöje. ●

att prata på tumanhand. Det är ju inte lätt i vanliga familjer, så hur mycket svårare är det inte för föräldrar till ett specialbarn.

Enligt undersökningen hade familjerna fått mest psykosocialt stöd av vänner och mor- och farföräldrar.

– De närmaste ser behoven och vågar instruera och ge råd. Inom sjukvården ser man inte detta och det oroar mig, medger Tamminen.

I kris bär vardagen Familjens gemensamma tid, vardagliga ting och samtal är enligt Tamminen den

bästa hjälpen för syskonen.

– Det är också vad de tycker att är trevliga saker i sitt liv. Vardagen bär i alla kriser. Men syskonens vardag, visioner och hälsa har inte ändrats. Ett syskon borde i så stor mån som möjligt kunna uppleva att det egna livet är som förut, påpekar Tamminen.

Gränsdragningar om vad man pratar om i familjen och vad man inte pratar om måste göras av varje enskild familj.

– Föräldrarna är den egna familjens experter. Hälsovårdspersonalen har inga allmängiltiga recept för detta. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

kummit KUMMIT-LEHTI:

Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Tämän syksyn Kummit Bowling järjestetään pitkästä Ruusula-perinteestä poiketen BowlCircus Flamingossa, Vantaalla.

22.11.2017 Joulu Mielelle -konsertti, Kulttuuritalo, Helsinki Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan marraskuussa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Kulttuuritalossa, Helsingissä. Konsertti esitetään MTV3kanavalla sunnuntaina 17. joulukuuta.

27.11, 9.12. ja 16.12.2017 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Turku, Oulu ja Helsinki Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään tänä vuonna Turun Tuomiokirkossa (27.11.), Oulun tuomiokirkossa (9.12.) ja Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa (16.12.).

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien tämän vuoden ohjelmassa on paljon muuta, josta enemmän tulevissa Kummit-lehdissä sekä osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka

R PÄ

ISTÖME

R

I

26.10.2017 Kummit Bowling, BowlCircus Flamingo, Vantaa

Toimitus

KK

Lastenklinikoiden Kummeilla on kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä ohjelmassaan vielä muun muassa seuraavia tapahtumia:

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

YM

Kummeilla riittää tapahtumia vuoden loppuneljännekselläkin

Päätoimittaja

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

____________

____________

22.11.2017 ____________

HYVÄNTEKEVÄISYYS

konsertti ____________

KULTTUURITALO

Lastenklinikoiden Kummit ry:n perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Kulttuuritalolla Helsingissä. Tapahtuman avulla tuetaan Suomen kaikkia lastenklinikoita sekä lastentautien tutkimustyötä.

Liput, lisätiedot ja joululahjoitukset:

www.kummit.fi

Konserttilähetys esitetään MTV3:lla su 17.12. klo 20–22.

Yli 1000 €:n lahjoituksella tervehdys lähetykseen.

Kummien Joulu -kirkkokonsertit Turussa, Oulussa ja Helsingissä Lastenklinikoiden Kummit ry:n tunnelmalliset joulukonsertit: Turun Tuomiokirkko 27.11.

Oulun Tuomiokirkko 9.12.

Mikael Agricolan kirkko (Helsinki) 16.12.

Mukana mm. Pepe Willberg, Antti Ketonen, Angelika Klas, Jannike, Cassiopeia, Cantores Minores -koulutusryhmät. Katso kaupunkikohtaiset esiintyjät: www.kummit.fi Liput: 27,50 € ticketmaster.fi Lämpimästi tervetuloa!

PSST... Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex® Soft&Fresh Kummit -liinasta 0,10€ lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Myymälöistä löytyy syksyllä 2017 Wettex Soft&Fresh 1,5m Kummit -liinaa, jolla kerätään jälleen varoja lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

Vileda on ollut yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa vuodesta 2010 ja keräyspotti lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi on kasvanut vuosien saatossa jo lähes 110.000 euroon. Ja tänä vuonna potti kasvaa jälleen!

www.vileda.fi

Seuraa meitä