Kummit-lehti 3/2014

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

3/2014 www.kummit.fi

Kiusaaminen lähdössä lapasesta –

on viimeiset hetket herätä

Selviytymistarinassa mystisen pirteä Reetta JULISTEESSA Haloo Helsingin Elli

YKKÖSKUMMI YLLÄTTÄJÄNÄ Elämä Lapselle -konsertissa

12–17 Hyvä yleiskunto, pirteys ja mielenvirkeys, taudin yllättävä remissiovaihe…

Moni asia on tehnyt ylivieskalaisen leukemiapotilaan Reetta Piipon, 11, tapauksesta niin erikoisen, että sitä seurataan suurella mielenkiinnolla kansainvälisissäkin lääketieteen konferensseissa. Reetta sairastui neljä vuotta sitten, ja kahdesti tauti on puhjennut uudelleen. Reetalla saattaa olla vanhempiensa kanssa edessä matka Saksaan erikoishoitoon, mikäli Reetan tilanne kääntyy tämänhetkisestä remissiosta vielä uudelleen huonoon suuntaan.

Reetta Piipon tarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LAsTenKLInIKOIDen KuMMIT ry:n LehTI

henKILÖT: 8

ANITA PUUSTJÄRVI Lastenpsykiatrian ylilääkäri

12

REETTA PIIPPO Mystisen pirteä potilas

30

JONI HAAVISTO Nuorten mielenterveyspotilaiden ohjaaja

59

VILLE VARHALA Andrés Iniestan saattaja

KuMPPAnIT: 26

ALD AUTOMOTIVE Lastenklinikat saivat laatikoittain leikkiautoja

32

TIVOLI SARIOLA Toinen yhteinen kausi takana

39

NURMIJÄRVEN JALKAPALLOSEURA Rahankeräyksen mallia urheiluseuroille

42

KAUPPAKESKUS MYLLY Tuore kumppani Turun kupeesta

56

MARTELA Uusi ilme Kummien toimistoon

60

COCOA MEDIAPRODUCTIONS OY Kuvan voimalla koulukiusaamista vastaan

62

NEUTRAL/UNILEVER Kuljetuskehto Hyvinkään sairaalalle

TAPAhTuMAT:

numero 3/14 • 18. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

28

STADIN TURVAKSI Kummit mukana Rautatientorin tapahtumassa

38

RANTALENTOPALLON TIIMELLYKSESSÄ SM-kisoissa kerättiin KYS:lle rahaa

40

KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET LASTENKLINIKALLA Poni, Jarppi ja salkkaritähtiä paikalla

44

ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI Tähtiartistien tuiketta jo 20. kerran

52

GOLFIA HIRSALASSA Uutuutena kummipelaajahuutokauppa

PALsTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

37

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

61

KUMMIVIERASKYNÄ Kansanedustaja Sari Sarkomaa

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

TÄRKEÄ PAUKKU Uuden Lastensairaalan rakentaminen käyntiin

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

23

KUMMIT ISOSSA OMENASSA Vireä syysviikonloppu kauppakeskuksessa

66

24

KUMMIT RISTEILEMÄSSÄ Tallink Silja Europan viimeisellä matkalla

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

20

TÄssÄ LehDessÄ

MIELENTERVEYSASIAA MIKKELISTÄ

Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi haastattelussa.

30–31

OHJAAJANA NUORISOPSYKIATRIASSA

Joni Haavisto työskentelee problematiikan polttopisteessä.

40–41

KANNEN KUVA: RALPH LARMANN

KESÄ PAKETTIIN KLINIKAN PIHALLA

Osallistumalla autat 

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.



Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.



Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi



Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi



Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi



Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Tv-tähtiäkin mukana ulkotapahtumassa.

45–50

ELÄMÄ LAPSELLE JO 20. KERRAN Valtakunnan valioartistit taas Arenassa.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Ilo ja kunnia

Glädje och ära

Tänä vuonna olemme juhlistaneet Elämä Lapselle -konsertin kahdettakymmenettä syntymäpäivää! Konsertista on tullut jo käsite sinänsä, ja ensimmäiset liput seuraavan vuoden konserttiin tilataan jo yleensä konsertin jälkeisenä aamuna. Niin tapahtui nytkin!

Meille on tietysti suuri ilo ja kunnia, että tämä jokavuotinen tapahtuma on kasvanut näin suosituksi ja sitä tullaan katsomaan ja kuuntelemaan aina pohjoisinta Suomea myöten. Kuinka konsertti muuttuu, ja pysyykö se aina samankaltaisena? Pieniä muutoksia olemme viimeisten neljän vuoden aikana tehneet. Se on näkynyt lisääntyneinä efekteinä, ja erityisesti lavavisuaalisuuteen on kiinnitetty huomiota.

Aika ympärillämme muuttuu hurjaa vauhtia, ja on tärkeää, että on asioita, jotka pysyvät ja ovat turvallisesti tunnistettavissa. Niinpä uudistamme ”Elliä” verraten varovaisella kädellä. Jälleen kerran konsertti sai erityisen hyvän kiitoksen upeasti toteutetusta videotekniikastaan, valoistaan sekä artistien mahtavista esityksistä, joista tässä lehdessä (s. 44–50) on upea kuvakooste.

I år har vi firat Livet för Barn-konsertens tjugonde födelsedag!

Konserten i sig har redan blivit ett koncept och de första biljetterna till nästa års konsert bokas vanligen redan morgonen efter konserten. Så gick det också denna gång!

Det är förstås en stor glädje och ära för oss att detta årliga evenemang har blivit så här populärt och att det kommer publik för att se och höra konserten ända från nordligaste Finland. Förändras konserten eller hålls den alltid likadan? Vi har gjort små ändringar under de senaste fyra åren. Det har kunnat ses i ett ökat antal effekter och vi har i synnerhet satsat på det visuella på scenen. Världen omkring oss förändras med en otrolig fart och det är viktigt att det finns saker som är bestående och lätta att känna igen. Därför förnyar vi Livet för Barn-konserten med rätt så försiktig hand. Konserten fick igen en gång speciellt mycket tack för den fantastiskt utförda videotekniken, ljusen och för artisternas enastående framträdanden, på vilka det finns ett fint bildkollage i den här tidningen (s. 44–50).

Myös tämän vuoden teemamme, lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi, näkyy toiminnassamme voimakkaasti. Kansanedustaja Sari Sarkomaa kirjoittaa lehtemme vieraskynäkolumnissa (s. 61) niistä uudistuksista ja aloitteista, joita eduskunnan taholta on tulossa. Lastenpsykiatrit Jari Sinkkonen ja Leena Repokari ovat aktiivisesti ottaneet kantaa siihen tosiasiaan, etteivät lapset oikeasti tarvitse kummoisia asioita. He tarvitsevat rutiineja, halauksia ja yhteisiä ruoka-aikoja, jolloin keskustellaan.

He tarvitsevat arkisia asioita!

Vårt tema för i år, barns och ungas mentala välmående, syns också starkt i vår verksamhet. Riksdagsman Sari Sarkomaa skriver i vår gästkolumn (s. 61) om de förnyelser och initiativ som är på kommande från riksdagen. Barnpsykiatrerna Jari Sinkkonen och Leena Repokari har aktivt tagit ställning till det faktum att barn egentligen inte behöver så märkvärdiga saker. De behöver rutiner, kramar och gemensamma måltider då man pratar.

De behöver vardagliga saker!

Mobbningen i skolorna har den senaste tiden fått Koulukiusaaminenkin on ollut viime aikoina paljon mycket synlighet i media. Vi har producerat en Anne Knaster esillä tiedotusvälineissä. Olemme tuottaneet aiheevideo om ämnet. Videon kunde förverkligas tack toiminnanjohtaja vare Bermuda Tennis och den gjordes av Cocoa seen liittyen videon, jonka mahdollisti meille Berverksamhetsledare muda Tennis ja teki Cocoa Mediaproductions Oy. Mediaproductions Oy. Videon visades på Livet för Elämä Lapselle -konsertissa esitettyä videota on Barn-konserten. Den kan laddas ner och sedan kan mahdollista ladata ja keskustella aiheesta esimerman diskutera ämnet till exempel på en lektion i kiksi oppitunnilla. Sosiaalisessa mediassa kiusaamisaihe on noussut skolan. Inom social media har ämnet mobbning fått en mycket stor erittäin suureen rooliin, ja syksyn suurimpia some-ilmiöitä on ollut roll. En av de största some-fenomenen denna höst har varit presiteemavuotemme suojelijan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön dent Sauli Niinistös tack till den unga gymnasie-eleven som ingrep kiitos nuorelle lukiolaiselle hänen puuttuessaan kiusaamiseen. ”Kiii en mobbningssituation. ”Tack, Juho Räty! Du berättar om en häntos, Juho Räty! Kerrot tapahtumasta bussissa; miten tunsit vastuuta delse på en buss; hur du kände ansvar som utomstående att hjälpa ulkopuolisena auttaa porukan kiusaamaa poikaa. Muistit opetuksen en pojke som blev mobbad av ett gäng. Du mindes läxan om ”tyst ”hiljaisesta hyväksymisestä”, et hyväksynyt ja toimit. Tekosi on hyvä acceptans”, du accepterade inte utan du handlade. Vad du gjorde är esimerkki ja opetus kaikille!” presidentti Niinistö kirjoitti Facebooett bra exempel och en bra läxa för oss alla!” skrev president Sauli kiin 26. elokuuta.

Niinistö på Facebook den 26 augusti. President Sauli Niinistö är vårt Jatkamme asian eteenpäinviemistä ja toivomme, että kun sotetemaårs beskyddare. uudistusta lähdetään viemään kunnolla eteenpäin, nämä lasten ja Vi fortsätter föra detta ärende framåt och vi hoppas att dessa frånuorten henkisen hyvinvoinnin asiat otetaan muutoksessa oikeasti gor rörande barns och ungas mentala välmående på riktigt tas i beakhuomioon. tande när sote-reformen tar fart ordentligt.

Kummien tapahtumasyksy jatkuu keilailun ja joulukonsertin merkeissä. Joulukonserttimme taltioidaan tänä vuonna Turussa, Logomossa 26. marraskuuta, ja liput ovat Lippupisteen (www.lippu.fi) kautta jo myynnissä. Tervetuloa mukaan! Konsertissa on taas loistavia ja myös yllättäviä esiintyjiä: muun muassa Irina Björklund, Suvi Teräsniska, Jonne Aaron, Aikamiehet, Pepe Willberg, Jippu…

Hyvää alkanutta syksyä!

Faddrarnas evenemangshöst fortsätter i bowlingens och julkonsertens tecken. Vår julkonsert spelas i år in i Åbo i Logomo den 26 november och biljetterna finns redan till försäljning via Lippupiste (www.lippu.fi). Välkommen med! Konserten gästas igen av fantastiska och också överraskande artister: bland annat Irina Björklund, Suvi Teräsniska, Jonne Aaron, Aikamiehet, Pepe Willberg, Jippu…

Och du kommer väl ihåg att det alltid finns artiklar också på svenska i Kummit-tidningen, denna gång på sidorna 64–65.

Med önskan om en fin höst!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Tervetuloa Varsinais-Suomen suurimpaan kauppakeskukseen, josta tulee ensi vuonna entistäkin isompi. Juuri nyt kutsumme sinut tutustumaan paitsi monipuoliseen tuotevalikoimaamme, myös dinosaurusten ihmeelliseen maailmaan. Opetuksellinen, interaktiivinen ja maksuton dinosaurusnäyttely on koettavissa Suomessa vain Kauppakeskus Myllyssä.

ENSI

KERT A A! SUOM E SS A !

Kaikki liikkeemme palvelevat: ark. 10–21, la 9–18 ja su 12–18* (Prisma ark. ja la 8 alkaen) *Poikkeuksena Alko.

Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 1–99, Raisio www.kauppakeskusmylly.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

”Väkivaltai usein aggressiivisen peli Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi:

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Teksti Matti Hannula kuvat Mainostoimisto King ja Matti Hannula

sen käytöksen taustalla maailman mallit” Lasten aggressiivisuuden ja väkivaltaisen käytöksen yleistymisen taustalla on todennäköisesti useita eri tekijöitä. Lastenpsykiatrian ylilääkärin Anita Puustjärven mielestä aggressiivisia teemoja sisältävillä tietokonepeleillä ja digimaailmalla yleensäkin on oma osuutensa kielteiseen kehitykseen.

L

asten ja nuorten henkinen hyvinvointi on Lastenklinikoiden Kummien tämän vuoden teema. Kampanjan suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ylilääkäri Puustjärvi näkee hyvänä, että asia on esillä ja että siitä puhutaan eri näkökulmista.

– Ehdottomasti tällaisella kampanjalla on merkitystä.

Anita Puustjärvi työskentelee kymmenettä vuottaan lastenpsykiatrian ylilääkärinä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Hänen toimipisteensä sijaitsee Mikkelissä.

Ennen ESSHP-pestiään Puustjärvi työskenteli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lastenpsykiatrina sekä osastoilla että poliklinikalla. Hänellä on myös lasten kognitiivisen psykoterapian erityispätevyys.

– Olen erityisen kiinnostunut neuropsykiatrisista häiriöistä, joista myös luennoin paljon. Erityisesti olen kiinnostunut ADHD:sta, kertoo Puustjärvi, joka on ollut mukana tekemässä kyseisestä neuropsykiatrisesta häiriöstä Käypä hoito -suositusta ja tekee ADHD:sta parhaillaan myös tohtorinväitöskirjaa. Puustjärvi käy lisäksi usealla eri paikkakunnalla työnohjaamassa lastenpsykiatrisia työryhmiä.

Aggressiivisuus kasvussa Anita Puustjärvi on havainnut, että pienten lasten aggressiivisuus ja väkivaltainen käytös ovat viime aikoina lisääntyneet.

– Ilmiön taustalla voi olla monenlaisia asioita: omia väkivalta- tai traumakokemuksia, masennusta, neuropsykiatrinen häiriö kuten ADHD, joka altistaa impulsiiviselle, väkivaltaiselle käyttäytymiselle, tai erilaisia tilannekohtaisia, kuormittavia tekijöitä, hän luettelee.

Myös tietokonepelaaminen ja digimaailma ylipäätään kytkeytyvät kuvioon, vaikka se ei selitäkään koko ilmiötä.

– On olemassa tutkimustuloksia siitä, että lap-

set, joilla on taipumusta aggressiivisuuteen, pelaavat muita useammin aggressiivisia teemoja sisältäviä pelejä. Heidän kohdallaan pelaaminen näyttää myös lisäävän aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä, ikään kuin vahvistavan sellaisen käytöksen valitsemista ratkaisumallina, Puustjärvi kertoo. Pelaaminen voi myös vähentää empaattista suhtautumista toisiin ihmisiin.

Yhteisiä menetelmiä Uhmaikä ja rajojen kokeileminen kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen.

– Mutta jos lapsi ei saa riittävästi tukea tunteidenhallintaansa ja ohjausta vihan soveliaaseen ilmaisemiseen, voi päästä syntymään aggressiivinen, tavaroita tai toisia ihmisiä vahingoittava toimintamalli, josta poisoppiminen vaatii paljon enemmän aikuisten tukea, ylilääkäri Anita Puustjärvi tietää.

– Silloin ei useinkaan riitä, että kotona tapahtuu muutosta, vaan tarvitaan aikuisten verkostoitumista ja yhteistyötä esimerkiksi kodin ja koulun välillä.

Mikkelissä on lähdetty vahvasti kehittämään muun muassa lastenpsykiatrian ja koulujen välistä yhteistyötä.

– Meillä on käytössä erilaisia yhteisiä menetelmiä, Puustjärvi kertoo.

– Sairaalaopetuksen konsultaatio-opettaja ja meidän työntekijämme voivat esimerkiksi mennä työparina lapsen koululle, missä tarvittaessa mietitään koko luokan eikä pelkästään kyseisen lapsen asioita, jotta saataisiin esimerkiksi mahdollinen kiusaamiskuvio lopetettua. Myös erilaisia koulussa toteutettavia ryhmiä voidaan käyttää muun muassa aggressiivisen käyttäytymisen muokkaamiseen.

– Toki yhteistyö kodin kanssa on olennainen elementti, mutta tärkeä on myös koulun, kodin ja hoitavan tahon välinen linkki, hän jatkaa.

– Opettajat ovat kiinnostuneita lasten psyykkisistä häiriöistä, mutta he kokevat, ettei heillä ole välineitä tai tieto-taitoa niissä tilanteissa toimimiseen.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

On syytä selvittää, mistä on kysymys, jos lapsen toimintakyky ei päiväkodissa tai koulussa vastaa oman ikä- tai kehitysryhmän tasoa tai jos on havaittavissa

pitkäaikaista alakuloa, levottomuutta tai aggressiivista käyttäytymistä, jota ei ”tavallisilla” kasvatuksellisilla keinoilla saa loppumaan.

Hiljaisen hätää ei huomata Puustjärvi painottaa, että jos lapsen vanhemmat ovat huolissaan siitä, miten lapsen kanssa pitäisi toimia tai onko lapsi normaali, pitää tilanne aina ottaa vakavasti. Tärkeää on myös se, että vanhemmat kokevat tulevansa kuulluiksi.

– Yhdessä on sitten mietittävä ratkaisumalleja ongelmiin, jotka tällaisia huolia aiheuttavat, hän sanoo.

– On myös syytä selvittää, mistä on kysymys, jos lapsen toimintakyky ei päiväkodissa tai koulussa vastaa oman ikä- tai kehitysryhmän tasoa tai jos on havaittavissa pitkäaikaista alakuloa, levottomuutta tai aggressiivista käyttäytymistä, jota ei ”tavallisilla” kasvatuksellisilla keinoilla saa loppumaan. Liian kauaksi aikaa ei saa jäädä odottamaan ja ihmettelemään, Puustjärvi korostaa.

Hän tietää, että suurimmassa vaarassa jäädä ilman apua ovat lapset, joilla on tarkkaavuuden säätelyn ja oppimisen vaikeutta, mutta jotka eivät häiriköi luokassa tai muuten aiheuta negatiivista huomiota käyttäytymisellään.

– He saattavat kuitenkin olla täysin tietämättömiä siitä, mitä koulussa tapahtuu. Jos he silti pärjäävät jotenkuten, heidät saatetaan aikuisten taholta luokitella ’vain vähän laiskoiksi’, Puustjärvi hymähtää.

– Oire, jota ei hevin huomata, on esimerkiksi ilon häviäminen lapsen elämästä tai lapsen mielessä pyörivät pakonomaiset ajatukset tai huolet.

Syviä haavoja Yksi aggressiivisen käyttäytymisen muoto on kiusaaminen. Kiusaamista on kaikissa ihmisryhmissä, ja vaikka puhutaan lähinnä vain koulukiusaamisesta, niin on olemassa myös päiväkotikiusaamista.

– Ja luultavasti on aina ollut, mutta viime aikoina siihen on alettu kiinnittää enemmän huomiota, ylilääkäri Puustjärvi toteaa.

– Päiväkoti-ikäisten lasten sosiaaliset taidot ovat tietysti vaillinaisia, mutta siinä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää opettaa, miten toisten kanssa toimitaan, miten kaveruutta haetaan ja miten toimitaan, jos toinen on vähän erilainen. Sitä kautta pystytään ehkäisemään myöhempiä, pahempia ilmiöitä.

Koulukiusaaminenkaan ei varmasti ole edes 1900-luvun keksintö, vaan vieläkin vanhempaa perua. Kissaa ei silti jostain syystä ole nostettu kunnolla pöydälle, ennen kuin vasta tällä vuosituhannella.

– On kaiketi ajateltu, että ”rakkaudesta se hevonenkin potkii”, Puustjärvi tuumii.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

”

– Se on aikamoista kielteisten kokemusten mitätöintiä ja poisselittämistä, kun ottaa huomioon, kuinka paljon syviä haavoja on monille jäänyt. Kiusaaminen näyttää vieläpä viime aikoina kärjistyneen ja saaneen hyvinkin raakoja ja julmia elementtejä.

Eritoten digikiusaamisen piirissä esiintyy keinoja, joita kasvokkain tuskin käytettäisiin. Digikiusaamiseen on aikuisten vielä vaikeampi päästä kiinni tai edes huomata sitä, ellei lapsi tai hänen kaverinsa kerro siitä. Sen vaikutukset ovat kuitenkin vähintään yhtä haitallisia kuin ns. perinteisen kiusaamisen.

 Mikkelissä on Anita Puustjärven johdolla lähdetty vahvasti kehittämään muun muassa lastenpsykiatrian ja koulujen välistä yhteistyötä.

 – Jos nyt säästetään päiväkotien ja koulujen resursseista, saattaa se hyvinkin näkyä muutaman vuoden päästä lastenpsykiatrian potilasmäärän kasvuna, sanoo Etelä-Savon sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian poliklinikalla ylilääkärinä työskentelevä Puustjärvi.

Riskiperheet tunnistettava Kaikkein tärkein asia on – kuten HYKS:n lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokarikin Kummit-lehden edellisessä numerossa korosti – varhainen puuttuminen.

– Suomessa on kansainvälisestikin katsottuna paljon osaamista pikkulasten psykiatriasta ja siitä, miten tuetaan lapsen ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen kehittymistä, Anita Puustjärvi sanoo.

– Mutta riskiperheet on kyettävä tunnistamaan.

Sellaisia voivat olla perheet, joissa aikuisella itselläänkään ei ehkä ole riittävästi kokemusta huomioiduksi tai hoivatuksi tulemisesta. Silloin vanhemman motivaatio hoitoon voi olla heikko. Tällaisten perheiden hoitaminen on iso haaste, hän myöntää.

Suurempi ongelma on kuitenkin se, että neuvolan tai kouluterveydenhuollon henkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa paneutua perheiden tilanteisiin, vaikka osaamista ja halua olisikin. Samanlainen tilanne on usein päivähoidossa ja kouluissa.

– Mihin yhteiskunta haluaa resurssejaan käyttää ja mitä pitää arvokkaana? Minkälaisia aikuisia me haluamme lapsistamme kasvavan? Minkälaiset mahdollisuudet me heille annamme siihen, että heidän kasvunsa olisi parasta mahdollista? Puustjärvi heittelee kysymyksiä.

– Lyhytnäköisestä säästämisestä koituu varmasti pidemmällä aikavälillä huomattavia kustannuksia. Eli jos nyt säästetään päiväkotien ja koulujen resursseista, saattaa se hyvinkin näkyä muutaman vuoden päästä lastenpsykiatrian potilasmäärän kasvuna.

Tavoitteena turvallinen olo Maailman monessa kolkassa on tällä hetkellä levotonta. Uutiset ovat päivästä toiseen enemmän tai vähemmän täynnä sotaa.

Kuinka paljon lapselle kannattaa niistä asioista kertoa?

– Eri-ikäisille lapsille eri tavalla, Anita Puustjärvi vastaa.

– Ihan pieni lapsi ei välttämättä voi ymmärtää, mistä on kyse, tai hän tarvitsee konkreettisia, lapsentasoisia vastauksia kysymyksiinsä. Mutta mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä syvällisemmin asioita voi yhdessä pohtia. Isommalle lapselle voi sanoa, etteivät aikuisetkaan aina tiedä, mitä on tapahtumassa. Tavoitteena pitää joka tapauksessa olla, että lapselle tulisi turvallinen olo ja että hän voi kysyä aikuisilta, jos jokin asia askarruttaa.

Puustjärven mielestä pientä lasta on parempi suojata ikäviltä uutiskuvilta.

– Jos hän sellaisia näkee, hänen kanssaan on syytä keskustella niistä lapsen ymmärrystasolla: riittävän rehellisesti, mutta ilman tarpeettomia yksityiskohtia.

– ”Miksi sedät tappaa toisiaan?” on meille aikuisillekin vaikea kysymys. Ehkä siihen voi lapselle vastata, että suurin osa ihmisistä ajattelee, että tappaminen on väärin, mutta että joskus aikuisille tulee tärkeissä asioissa niin sovittamattomia riitoja, että jotkut katsovat tappamisen oikeutetuksi. On kuitenkin syytä korostaa, ettei tappaminen ole koskaan hyvä ratkaisu.

Katseet riittävän kauas Puustjärven mielestä lastenpsykiatrian osaaminen, psyykkisten häiriöiden tunnistaminen ja psykiatrisen tuen järjestäminen perustasolla on Suomessa kohtalaisen hyvää.

– Mutta paikallista vaihtelua on, hän tietää.

– Toimijoiden välinen yhteistyö ja talonpoikaisjärkinen ratkaisukeskeinen lähestymistapa yhdessä perheen kanssa ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

Sote-uudistus tuo mukanaan sosiaalitoimen ja terveydenhoidon välisen yhteistyön, mutta lastenpsykiatrin näkökulmasta koulutoimi – tai ikäryhmästä riippuen päivähoito –on vähintään yhtä tärkeä yhteistyökumppani. Sitä yhteistyötä pitää entisestään vahvistaa.

Anita Puustjärveä harmittavat runsaat sisäilmaongelmat kouluissa ja muissakin julkisissa rakennuksissa.

– Jos lapsi jo päivähoidossa tai koulussa altistuu tai sairastuu tällaisten ongelmien vuoksi, miten voidaan odottaa, että hän aikuisena on yleensäkään työkykyinen, saati että voisi työskennellä tiloissa, joissa on samoja ongelmia?

– En myöskään ymmärrä sitä, että kouluja yhdistetään lyhytnäköisillä perusteilla, ja sitten lapset istuvat ison osan päivää taksissa, missä väsyneiden lasten kesken helposti syntyy myös kiusaamistilanteita, hän sanoo.

– Kuitenkin lasten riittävä päivittäinen liikkuminen olisi sekä psyykkisen että kognitiivisen kehityksen kannalta tärkeää, Puustjärvi huomauttaa.

– Olisi todella tärkeä miettiä, mitä seuraa, jos lapset altistuvat pahoinvoinnille Mistä lasten lääketieteen niin psyykkisesti kuin fyyaiheesta haluat lukea sisestikin. Vaikeita kysyKummit-lehdestä myksiä, mutta päätöksiä asiantuntija-artikkelin? tehdessä pitäisi joka tapaKerro se osoitteessa uksessa muistaa katsoa riitkummit@kummit.fi tävän kauas tulevaisuuteen. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

seLvIyTyMIsTArInA

12

www.kummit.fi • selviytymistarina

reetta Piippo

Mystisen pirteä potilas TeksTi ja kuvaT MATTI hAnnuLA

ylivieskalainen reetta Piippo, 11, on niin erikoinen potilas, että hän on herättänyt leukemialääkäreiden mielenkiinnon suomen rajojen ulkopuolellakin.

Jo kahdesti uusiutunut tauti ei ole vienyt reetalta elämäniloa eikä romahduttanut yleiskuntoa. Kun suomalaislääkäreiltä alkoivat loppua eväät, ruvettiin suunnittelemaan hoitoreissua saksaan. Mutta yhtäkkiä reetan leukemian todettiinkin olevan remissiossa.

R  Asiantuntijapiireissä Reetta Piippoa pidetään lääketieteellisenä ihmeenä.

 Reetta ja Verna Piippo ovat kaksosia.

Englanninspringerspanielit Reino (vas.) ja Kaino tuovat oman osuutensa perheen vilskeeseen.

eeTTA JA KAKsOIssIsArensA Verna syntyivät 13. helmikuuta 2003. Syksyllä 2010 he aloittivat peruskoulun.

– Kuumetta oli liikkeellä, kuten yleensäkin syksyllä. Reetalla oli sahaavaa lämpöä, ylimmillään 39 ja risat, kertoo äiti Tiina Piippo.

– Kahden antibioottikuurin jälkeen, 18. lokakuuta, lähdin Reetan kuumeilun vuoksi kotiin kesken työpäivän, hän muistaa.

– Samalla päätin, että nyt tähän on joku tolkku tultava.

Reetta oli laihtunut muutaman kilon parissa viikossa, silmänaluset olivat mustina, ja eri puolilla kehoa oli pieniä mustelmia. Jo aiemmin oli ollut puhetta, että Reetalta otettaisiin laboratoriossa lähiaikoina laajempi verenkuva. Tiina-äiti vei Reetan saman tien ”pikaserppiin” eli tulehdusarvotutkimukseen (CRP).

– Pyysin mittaamaan samalla hemoglobiinin. Hoitaja oli hieman vastahakoinen, mutta suostui onneksi. CRP oli kutakuinkin normaali, mutta hemoglobiini oli 57. Ja Reetta oli ollut vielä sinäkin päivänä koulussa!

Heti ”tykittämään” Reetta, Tiina-äiti ja isä Pasi Piippo kävivät pikaisesti kotona pakkaamassa ja lähtivät Oulun yliopistolliseen sairaalaan, 130 kilometrin päähän Ylivieskasta.

– Onneksi päätimme lähteä suoraan Ouluun eikä Kokkolaan, sillä Kokkolasta meidät olisi kuitenkin lähetetty saman tien Ouluun, Tiina Piippo toteaa.

Jo OYS:n päivystyksessä lääkärit kertoivat ensimmäiset epäilykset, jotka vielä samana iltana tarkemmissa tutkimuksissa vahvistuivat: Reetalla on akuutti lymfoblastinen leukemia.

– Oli maanantai-ilta. Tiistaina aloitettiin hoidot, Tiina-äiti kertaa.

– Oli joka tapauksessa helpotus, että löytyi selkeä syy ja että hoidot aloitettiin välittömästi. Esimerkiksi kasvainepäilyissä kun koepalatuloksia joutuu odottamaan viikkokausia. Nyt päästiin heti ”tykittämään”.

Munasarjoja pakkaseen Kaikista lasten leukemiatapauksista noin 85 prosenttia on ALL-tapauksia. Hoitoaika on kaksi ja puoli vuotta.

– Pikaisen paranemisen toivotukset tuntuivat aika ironisilta, Tiina Piippo toteaa.

selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Olemme isoääninen perhe. Mutta kun Reetta tulee koulusta, hänellä on aina volyyminappi ihan kaakossa.

Reetan lääkitys aloitettiin alimman riskitason hoitokaaviolla, korotettiin sitten keskitasolle ja tammikuun 2011 tutkimuslöydösten myötä korkeimman riskin hoitokaavioon. Samalla päätettiin, että Reetalle tehdään allogeeninen eli toisen ihmisen soluilla suoritettava kantasolusiirto. Se tehtiin Helsingissä Lastenklinikalla 18. elokuuta 2011. Oma vanhempi harvoin sopii luovuttajaksi, mutta nyt sopi: luovuttaja oli Reetan isä Pasi. – Toisin kuin maalaisjärjellä ajattelisi, niin kaksoissisko Verna sen sijaan oli sopimaton, Tiina-äiti kertoo.

Siirto oli alun perin määrä suorittaa jo kesäkuussa, mutta muun muassa sieni-infektio Reetan keuhkoissa siirsi operaatiota.

– Ja lähellä oli, ettei operaatiota jouduttu vielä toiseenkin kertaan siirtämään. Reetta nimittäin on sairaudestaan huolimatta ollut koko ajan kova touhuamaan ja sai Vernan kanssa kisatessaan murtuman jalkapöytäänsä. Hänelle laitettiin jalkaan kipsi.

Sen kanssa hän sitten lähti elokuussa Helsinkiin.

Oli kuulemma ennakkotapaus, Tiina Piippo naurahtaa.

Ensimmäisen kerran Reetta oli käynyt Helsingissä jo neljä kuukautta aiemmin. Silloin Reetalta otettiin hänen omalla suostumuksellaan munasarjoja pakastimeen tulevaisuuden varalle. Kyseessä on hedelmällisyystieteeseen liittyvä, kokeiluasteella oleva menetelmä, missä prepubertaalivaiheessa olevan tytönkin munasarjoista osa voidaan suojella syöpähoitojen haitallisilta vaikutuksilta hedelmällisyyden säilyttämiseksi.

– Reetan munasarjat ovat siis nyt Väestöliiton pakastimessa odottamassa, Tiina Piippo selvittää.

Taas huoneeseen 6 Kantasolusiirron jälkeen kaikki oli olevinaan kunnossa. Reetta pääsi Lastenklinikalta Oulun yliopistolliseen sairaalaan jo kuukauden päästä operaatiosta.

Mutta kun kantasolusiirrosta oli kulunut yhdeksän kuukautta, ilmeni luuydinpunktiossa, että leukemia on puhjennut uudelleen.

– Vaihtoehtoja annettiin kolme. Valitsimme niistä kohdan ’hoidetaan’, Tiina Piippo toteaa hieman lakonisesti.

Uusi hoitojakso alkoi heti seuraavana päivänä OYS:ssa.

– Reetan tilanne souti ja huopasi seuraavat puoli vuotta. Helmikuussa 2013 ylilääkäri soitti, että koska Reetta oli silloin syöpäsoluista puhdas, oli tilanne hyödynnettävä ja tehtävä toinen kantasolusiirto, Tiina Piippo jatkaa tarinaa.

Siirto tehtiin 19. huhtikuuta, ja suomalainen nainen oli rekisteriluovuttaja. Helsingin Lastenklinikan osasto K10:n huoneesta 6 tuli toistamiseen Reetan ”osoite” noin kuukauden ajaksi.

– Kahta allogeenista kantasolusiirtoa ei yleensä tehdä samalle potilaalle, mutta Reetalle sen todettiin antavan vielä uuden mahdollisuuden, Tiina-äiti kertoo. Reetta paransi ensimmäisen siirron ”noteeraustaan” kolmella päivällä ja siirrettiin Ouluun jo 28 vuorokauden kuluttua operaatiosta.

14

www.kummit.fi • selviytymistarina

”

 Marraskuussa 2011 Reetta oli käymässä Helsingin Lastenklinikan päiväsairaalassa, kun saman vuoden Idolsvoittaja Martti Saarinen kävi visiitillä.

kolmas kerta Sairastumisensa jälkeen Reetta oli ensimmäisen kalenterivuoden aikana sairaalahoidossa yhteensä 242 vuorokautta.

– Plus päiväkäynnit, Tiina Piippo ynnää.

Reetan sisarukset (kaksoissisko Verna ja isosiskot Tessa, 14, ja Fanny, 13) eivät ole koskaan käyneet Helsingin Lastenklinikalla.

Ensimmäisessä siirrossa Pasi-isä oli tietenkin mukana, toisessa vain äiti.

– Kun olemme selvinneet niistä kuukauden mittaisilla ”turnauksilla”, on turha sekoittaa koko pakkaa enempää kummastakaan päästä. Tiina-äiti sanoo.

– Reetta on ollut erittäin helppo potilas. Ruoka on koko ajan maistunut, ja hän on jaksanut touhuta. Infektioitakaan ei ole ollut, Tiina Piippo jatkaa. Toiseen siirtoon kuitenkin liittyi valitettavan suuri määrä suhteellisen hengenvaarallisia viruksia, muun muassa sytomegalo ja polyoma sekä vauvarokko, pusutauti ja vyöruusu.

Polyomavirus piti Reettaa pitkään sairaalassa ja aiheutti toissajuhannuksen tienoilla todella vaarallisen tilanteen levittyään vereen.

– Osa hoidoista on onneksi pystytty tekemään Ylivieskan terveyskeskuksen henkilökunnan toimesta meillä kotona, Tiina-äiti kiittelee.

 Piipot perhepotretissa: ylhäällä vasemmalta Tessa, Tiina-äiti, Fanny ja Pasi-isä, alhaalla koirat Reino ja Kaino sekä kaksostytöt Verna ja Reetta, jolla sylissään Vienokissa. Toinen kissa Tollo ei suostunut mukaan kuvaan.

 Reetta on sairausaikanaan askarrellut ison joukon taideteoksia, joista osa koristaa Piippojen kodin seiniä.

– Eikä Reetalla ole vyöruusun jälkeen enää ollutkaan pidempiä sairaalajaksoja, vaikka leukemia viime keväänä taas uusiutui melko tarkalleen vuoden päästä toisesta kantasolusiirrosta. Vapun jälkeen alkoivat taas uudet hoidot.

Saksalainen keino Reetalla on todettu kromosomi 21:ssä muuntautumiskykyinen syöpägeeni, joka on kloonannut itseään yhä uudelleen. Suomalaislääkäreillä alkoivatkin

viime keväänä olla keinot vähissä. Heinäkuun puolivälissä, kun Piipon perhe oli juuri kotiutunut viikon mittaiselta perheleiriltä Kuortaneelta, soitettiin OYS:sta, että Saksassa Thüringenissa Reetan olisi mahdollisuus kokeilla uudenlaista hoitoa: neljän viikon yhtäjaksoisella tiputuksella pyrittäisiin syöpäsolut lamauttamaan niiden päälle kertyvällä lääkeaineella.

Luuytimen puhtaat solut söisivät sitten lamautetut solut pois. ”Reetan loistavaa yleiskuntoa, asennetta ja jaksamista kannattaisi hyödyntää”, sanottiin.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Reetta on ollut erittäin helppo potilas. Ruoka on koko ajan maistunut, ja hän on jaksanut touhuta. Infektioitakaan ei ole ollut.

Samalla kävi ilmi, että suunnitelmia kyseisistä hoidoista oli lääkäripiireissä tehty jo useamman viikon ajan, ennen kuin Piipoille asiasta ilmoitettiin ja mielipidettä kysyttiin.

Mutta saksalaiseen hoitoon pääsemiseksi syöpäsolujen määrän luuytimessä pitäisi olla vähintään 25 prosenttia. Toukokuun lopulla Reetalle tehdyssä luuydinpunktiossa syöpäsoluja oli 22 prosenttia. Seuraava punktio oli edessä 24. heinäkuuta.

– Oli vähän vaikea itsekin päättää, minkälaista tulosta sillä kerralla toivoisimme, Tiina Piippo hymähtää. Lääkärin soitto muutamaa päivää myöhemmin hätkähdytti joka tapauksessa: syöpäsoluja ei löytynyt yhtään, eli Reetan leukemia oli remissiossa.

– Sitä pidettiin lääketieteellisenä ihmeenä, sillä hoitojen piti olla lähinnä ylläpitohoitoja, Tiina-äiti kertoo.

– Myös se muuntautumiskykyinen kromosomi oli puhdas, Pasi-isä kummastelee. Niinpä Piippojen suunnitelmat Saksaan lähtemisestä laitettiin jäihin, ainakin toistaiseksi. volyyminappi kaakossa Lääkitys jatkuu, ja joka toinen viikko Reetan on käytävä OYS:ssa sytostaattihoidoissa. Mutta Reetalle annettiin lupa mennä nyt syksyllä heti lukuvuoden alkaessa kouluun. Reetta on joutunut viimei-

16

www.kummit.fi • selviytymistarina

”

set neljä vuotta pärjäämään sairaalakoulun opeilla ja kotiopetuksella. Omassa koulussaan Ylivieskassa hän on käynyt vain luokkakuvissa ja ollut muutaman kerran mukana ulkoliikuntatunneilla. Viime keväänä Reetta pääsi ensimmäistä kertaa mukaan myös luokkaretkelle.

– Nyt Reetalla on oma, hieman kevennetty opetussuunnitelma, Tiina Piippo kertoo. Tärkeintä on, että Reetta saa taas pitkästä aikaa olla lähes päivittäin sosiaalisessa kanssakäymisessä luokkatovereidensa kanssa, joista suurin osa aloitti Reetan kanssa peruskoulun samaan aikaan syksyllä 2010. Tuolloin normaali koulunkäynti stoppasi Reetan osalta heti alkumetreillä.

– Reetalla on yhdeksän keskiarvo. Mutta hänen sosiaaliset taitonsa ovat saattaneet sairasteluvuosien aikana heikentyä, Tiina Piippo tuumii.

 Pitkillä sairaalajaksoilla Reetta on saanut aikansa kulumaan askartelemalla. Tässä Reetta toisessa kantasolusiirrossa Helsingissä. Kuva Piippojen perhealbumista.

 Reetta on myös kova tyttö virkkaamaan.

Kotisängyllä vieressä pehmohirvi Noomi Elina, joka on uskollisesti seurannut Reettaa sairaalajaksoillekin.

Tänä syksynä Reetta on päässyt viimeinkin käymään normaalisti koulussa. Tai melkein normaalisti, sillä joka toinen viikko kuluu yksi päivä Oulussa sytostaattihoidoissa, ja Reetalla on toistaiseksi kevennetty opetussuunnitelma.

– Vaikka onhan meillä kotona iso lauma tyttöjä. Tuskin Reetta on mihinkään yksinäisyyden monttuun pudonnut. Lukujärjestyksen mukanaan tuoma kurinalaisuus tosin vaatii vielä vähän harjoittelua, kun on neljä vuotta tottunut tekemään asiat omaan tahtiin.

Plus-pisteistä iso apu

R

eeTTA PIIPPO suOsTuI toiseen kantasolusiirtoon puolitoista vuotta sitten sillä ehdolla, että nielunäytettä ei enää oteta ja että hän pääsee sitten lentokoneella Helsingistä Ouluun.

– Ymmärrettäviä vaatimuksia, Reetan äiti Tiina Piippo toteaa.

– Ensimmäisestä siirrosta tulimme ambulanssikyydillä, ja se pitkä matka oli Reetalle järkyttävä kokemus.

Tiina Piipon laskujen mukaan hän on tehnyt Reetan kanssa kaikkiaan 16 sairaalareissua Lastenklinikoiden Kummien kautta saaduilla Finnairin Plus-pisteillä, joita Kummeille on lahjoitettu.

– Olemme kuusihenkinen perhe ja kuluja on riittävästi muutenkin. Niinpä tämä Kummien ja Finnairin yhteinen Plus-piste -kuvio on loistava ja toimii todella joustavasti. Onneksi jotkut asiat on onnistuttu tekemään helpoksi.

Tiina Piippo on jo selvittänyt Plus-pisteiden käyttömahdollisuutta, jos Reetan on päästävä Saksaan saamaan erikoishoitoja.

– Sekin onnistuu. Mutta yhden matkustajan edestakainen lento ”maksaisi” 80 000 Plus-pistettä, ja meitä olisi siinä tapauksessa kolme lähdössä. Mutta kateellisten – joita tuntuu näissäkin merkeissä ilmaantuvan – olisi huomioitava, että Plus-pisteet ovat yksityishenkilöiden lahjoittamia. Ei meitä verorahoilla lennätetä, ja jokaisen keikan olisimme mieluummin jättäneet kokonaan tekemättä. Jos me sitä paitsi itse maksaisimme lentoliput, saisimme niistä Kelalta korvauksen. Siinä tapauksessahan me kävisimme veronmaksajien kukkarolla, Tiina Piippo huomauttaa.

– Jokaisen potentiaalisen Plus-pistelahjoittajan kannattaisi muistaa, että vaikka yksittäiset lahjoitukset ovat yleensä määrältään pieniä, niin pienistä puroista kertyy iso virta. Emmekä me suinkaan ole ainoa perhe, joka niitä Plus-pistelentoja tarvitsee.

Vastaavia tapauksia on paljon. ●

– Olemme isoääninen perhe. Mutta kun Reetta tulee koulusta, hänellä on aina volyyminappi ihan kaakossa, äiti naureskelee.

– Koska koulussa pitää puhua isolla äänellä, jotta tulee kuulluksi, kun kaikki hälisevät, Reetta puolustelee tämän päivän koulunkäynnin yleistä ongelmaa samalla valottaen.

– Luokkakaverienkin äidit kuulemma kehottavat puhumaan kotona vähän hiljempaa, Reetta väittää.

– Meidän lapset ovat onneksi tottuneet keskittymään hälinässäkin, Tiina Piippo huokaa. vilinää ja vilskettä Pasi ja Tiina Piippo ehtivät olla pitkälti toistakymmentä vuotta Kotipizza-yrittäjinä Ylivieskassa. Reetan neljä vuotta sitten sairastuttua yrittäjyydelle oli melko pian jätettävä hyvästit.

– Jos jotakin hyötyä on Reetan sairaudesta ollut, niin se, että pääsimme sitä kautta irti yrittäjyydestä, naurahtaa Tiina Piippo, joka on sittemmin ollut kotiäitinä.

Pasi Piippo työskentelee nykyisin Maskun Kalustetalon myymäläpäällikkönä Ylivieskassa.

– Pidin juuri elämäni ensimmäisen kesäloman, hän toteaa.

Vilinää ja vilskettä Piippojen arkeen tuovat neljän tyttären lisäksi kotieläimet: viisivuotias englanninspringerspanieli Kaino ja vajaan vuoden verran vanhempi samanrotuinen Reino sekä kaksi kissaa, Vieno ja Tollo. veitsen terällä Reetta harrastaa virkkaamista. Sairausaikanaan hän on myös askarrellut lukuisan joukon taideteoksia, joista osa koristaa Piippojen kodin seiniä. Menneenä kesänä Piipon sisarukset kävivät yhdessä maalamassa Ylivieskan koulun suurelle sisäseinälle tilaustyönä upean viidakkoaiheisen teoksen.

– Viikon verran siinä meni, ja sillä konstilla saimme kesälomamme rahoitettua, Tiina Piippo kertoo.

– Reetan luovuus on sairauden aikana löytänyt paljon uusia ilmenemismuotoja, hän jatkaa.

– Sairaalassakin Reetta on maalannut ja askarrellut todella paljon. Värit ovat olleet minulle tärkeä mittari. Olen heti huolissani, jos ne katoavat Reetan askartelutöistä.

Piipot ovat ilahtuneina todenneet, että leukemiatutkimus ja -hoito on näiden neljänkin vuoden aikana nytkähtänyt selvästi eteenpäin.

– Nimenomaan potilaan eduksi, Tiina Piippo toteaa.

– Potilas nähdään kokonaisuutena, eikä vain tuijoteta kaavoja ja käyriä.

Reettakin on ollut omalta osaltaan myötävaikuttamassa leukemiatutkimuksen edistymiseen suostumalla osaksi tutkimusmateriaalia.

Reetan hyvä yleiskunto, pirteys ja mielenvirkeys, taudin yllättävä remissiovaihe…

Moni asia on tehnyt tämän ylivieskalaistytön tapauksesta niin erikoisen, että sitä seurataan suurella mielenkiinnolla kansainvälisissäkin lääketieteen konferensseissa. Ja pitkä hoitoreissu Saksaankin voi siis olla edessä, mikäli tilanne kääntyy uudelleen huonoon suuntaan.

– Aika lailla veitsen terällä yhä ollaan, Tiina-äiti kiteyttää lopuksi. ● selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIenI heTKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin Lastenklinikka, 26.8.2014 kello 12.42 Duudsonien Jarppi eli Jarno Leppälä ja Salatut elämät -tv-sarjan Peppinä tutuksi tullut Sara Parikka (os. Säkkinen) olivat mukana Helsingin Lastenklinikan kesäkauden päättäjäistapahtumassa. Jarppi ja Sara vierailivat samalla osaston N12 yhteydessä toimivassa päiväsairaalassa.

Siellä samaan kuvaan pääsivät hollolalaissisarukset Tuomas ja Sanni Duan.

Kesäkauden päättäjäistapahtumasta lisää aukeamalla 40-41.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

UUSI LASTENSAIRAALA

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Uuden lastensairaalan rakentaminen käyntiin

Alkupaukku!

Uuden lastensairaalan rakentaminen Helsinkiin, nykyisen Lastenklinikan viereiselle tontille, käynnistyi konkreettisesti 26. elokuuta kello 14.52, kun sairaalan rakentajayhtiö SRV:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila painoi vihreää laukaisinnappia ja savu pöllähti ilmoille arvovaltaisen kutsuvierasjoukon seuratessa.

20

www.kummit.fi • Uusi Lastensairaala

U

usi Lastensairaala 2017 -yhdistys perustettiin kesäkuussa 2012 Helsingissä Lastenlinnan juhlasalissa.

Tukiyhdistyksen perustamisen primus motorina toimi asianajaja Tuomas Aho. Hän oli myös yksi kolmesta perustamisasiakirjan allekirjoittajasta.

Muut kaksi olivat Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtava ylilääkäri Jari Petäjä sekä yrittäjä Anne Berner, joka valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Yhdistyksen tavoitteena oli eri keinoin pyrkiä laittamaan vauhtia byrokratian rattaisiin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Yhdistys myös aloitti lahjoituskeräyksen heti, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto teki konkreettisen päätöksen uuden lastensairaalan rakentamisesta. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan erittäin huonokuntoisen, vuonna 1946 valmistuneen Helsingin Lastenklinikan.

Keräystavoite täyttyi Joulukuun alussa 2012 perustettiin Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö vastaamaan käytännössä sairaalan rakennuttamisesta. Anne Berner valittiin

”

Tämä hanke muistuttaa meitä kaikilta osin siitä, millä tätä maata on aikanaan rakennettu: arvoilla, sitoumuksilla, vapaaehtoistyöllä ja lupauksilla.

säätiön puheenjohtajaksi. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan noin 160 miljoonaa euroa. Sekä valtio että HUS osallistuvat kustannuksiin 40 miljoonalla kumpikin. Alunperinkin oli vähintään 30 miljoonaa tarkoitus saada kasaan kansalaiskeräyksellä.

Säätiö ottaa puuttuvan osan verran lainaa. Mielenkiintoisen sattuman kautta tuo 30 miljoonan raja meni rikki juuri samana päivänä, kun rakentamisen aloittamista juhlittiin: yli 100-vuotias Naisopettajat ry päätti lopettaa toimintansa ja lahjoittaa vuosien mittaan jäsenmaksuista kertyneet varansa, hieman yli 388 000 euroa, lastensairaalan rakentamiseen.

Sen myötä keräyskassassa oli sopivasti alkupaukun aikaan rahaa 30,2 miljoonaa euroa.

– Meidän lupauksemme, jonka 19.6.2012 annoimme, on täyttynyt, iloitsi tukisäätiön puheenjohtaja Anne Berner.

– Kiitos tästä kuuluu koko Suomelle, hän korosti.

– Tämä hanke muistuttaa meitä kaikilta osin siitä, millä tätä maata on aikanaan rakennettu: arvoilla, sitoumuksilla, vapaaehtoistyöllä ja lupauksilla. Tämä hanke on ollut uskon, toivon ja ennen kaikkea mahdollistamisen hanke. Se on muistuttanut meitä siitä, että auttavaan käteen voi tarttua ja että yhteiskunnan jäsenenä oleminen on muutakin kuin äänestämistä ja verojen maksamista. Se on myös osallistumista ja mielipidevaikuttamista.

Maailman paras lastensairaala Juhlapuheessaan Anne Berner kertoi niin ikään, kuinka rahoitusmallin ainutlaatuisuus on mahdollistanut myös ainutlaatuisen tavoitteen.

– Yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin parhaat osaamiset ja käytännöt me olemme voineet luoda itsellemme vision jostakin enemmästä, hän sanoi.

– Tämän hankkeen tavoitteena on huolehtia siitä, että vuonna 2017, itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta, valmistuu lastensairaala tänne Meilahteen julkiselle toimijalle, joka on jo osoittanut olevansa maailman parhaiden joukossa hoitaessaan ja huolehtiessaan meidän sairaista lapsistamme. Tavoitteemme ja velvollisuutemme lahjoittajia ja rahoitta-

”

 Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustajajäsen Riki Sorsa (vas.), Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster sekä Hyksin Naistenja lastentautien tulosyksikön johtava ylilääkäri Jari Petäjä tulevan lastensairaalan tontilla.

 Rakennustöiden virallisessa aloitustilaisuudessa riitti iloisia ilmeitä ja toistensa onnittelijoita.

Tässä esimerkkeinä pääministeri Alexander Stubb, Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön puheenjohtaja Anne Berner ja säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Martti Ahtisaari.

jia kohtaan on luoda maailman paras lastensairaala, sekä lääketieteellisillä tuloksilla mitattuna että lasten, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan kokemuksella katsottuna. Suunnittelijoiden, rakentajien, urakoitsijoiden ja tekijöiden tehtävänä on nyt huolehtia, että sellainen syntyy ajallaan ja sovituissa raameissa. kauniita sanoja Anne Bernerin lisäksi starttitilaisuudessa puhuivat Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja, presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Alexander Stubb, emerituspiispa Eero Huovinen, HUS:n hallituksen puheenjohtaja Ulla-Maija Urho ja SRV:n Ilpo Kokkila.

– Kun tajusimme, kuinka myötämielisesti suomalaiset ovat reagoineet tähän haasteeseen, päätimme jatkaa keräyskampanjaa. Sillä mitä enemmän suomalaisten antoisa käsi meitä auttaa, sitä vähemmän vierasta pääomaa tarvitaan, Martti Ahtisaari muistutti.

Valtio osallistuu siis hankkeeseen 40 miljoonalla eurolla.

– Kyse on lapsesta, lapsen hoitamisesta, välittämisestä, maailman parhaasta lastensairaalasta ja uudesta tavasta tehdä yhteistyötä sekä meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä arvomaailmasta, sanoi pääministeri Stubb.

– Olen jollakin tavalla äärettömän ylpeä siitä, että tällaiselle hankkeelle polkaistaan tyhjästä 30 miljoonaa kahdessa vuodessa. Nämä ovat sellaisia uutisia, joita me kaikki aika ajoin kaipaamme.

– Lasten asia on elämän ykkösasia, niin meidän suomalaisten kuin koko maailman kannalta, korosti emerituspiispa Eero Huovinen.

– Ihmisen elämä on arvokas jo lapsena. Kyllä me sen ymmärrämme, kun katsomme vastasyntynyttä lasta. Eikö juuri vastasyntyneen näkeminen ole yksi suurimpia iloja, joita ihmisen osaksi voi tulla? Huovinen kysyi retorisesti.

– Lapset ja terveys, nämä kaksi ykkösasiaa ja kärkiarvoa kuuluvat juuri tänään vahvalla tavalla yhteen. Jotta lapset voisivat olla terveitä ja pysyä terveinä; siinä on uuden lastensairaalan tärkein tavoite ja päämäärä. ● uusi Lastensairaala • www.kummit.fi

21

Arttu Wiskari pääsi Kummit-keikalle omilla kotikulmillaan. Setin lopuksi lavalla nähtiin myös hänen vajaan vuoden ikäinen poikansa.

TAPAhTuMA

Kolmen päivän karkelot

Kummeilla räväkkä syysstartti Isossa Omenassa Lastenklinikoiden Kummit oli syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna upeasti esillä kauppakeskus Isossa Omenassa espoon Matinkylässä. Kummien ständillä oli monenlaista mukavaa ohjelmaa jo perjantaista alkaen. sekä lauantaina että sunnuntaina nähtiin ja kuultiin tähtiartisteja esiintymässä.  DCA:n nuoret täyttivät tyhjiä tuokioita tanssiesityksillään.

 Kliff taisi olla lauantai-iltapäivän odotetuin esiintyjä. Paikkoja lavan edestä varattiin hyvissä ajoin.

 Legendaarinen Pade Parkkonen (mm.

Radio City ja Eastway) yllätti jälleen ja tuli vapaaehtoisena hoitamaan Kummien Onnenpyörä-rastia.

L

AuAnTAIn LAuLAJAvIerAAT olivat espoolaiset Arttu Wiskari ja Tommi Läntinen sekä kovassa nosteessa oleva poikabändi Kliff.

Sunnuntaina esiintyivät duo Eeva ja Manu sekä Suomen ensimmäisen X Factor -kauden voittaja Elias Hämäläinen. Taikuri Klabbis oli niin ikään sunnuntaina paikalla loihtimassa ilmapalloista monennäköisiä hahmoja. Tanssikoulu DCA:n nuoret esittelivät taitojaan sekä lauantaina että sunnuntaina. ●

 Kummeja jo parikymmentä vuotta ahkerasti auttanut Tommi Läntinen kävi Isossa Omenassa esittämässä muutaman kappaleen. ’Syvälle sydämeen sattuu’ on melko tarkalleen yhtä vanha kuin Tommin ja Kummien yhteistyö, mutta yhä koskettava ja ajankohtainen.

Tapahtuma • www.kummit.fi

23

rIsTeILyLLÄ

Kummit mukana europan viimeisellä risteilyllä

Iloista meininkiä merellä TeksTi ja kuvaT MATTI hAnnuLA

Tallink silja järjesti yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa 22 tunnin risteilyn Tallinnaan 5.– 6. elokuuta M/s europalla. Koulujen alkuun oli aikaa viikko, ja erikoisohjelma oli houkutellut mukaan laivantäydeltä lapsia ja nuoria vanhempineen. Tutut kummit tekivät omalta osaltaan matkasta mukavan.

 Vapaaehtoiset Viivi Tammelin (vas.) ja Jaana Puupponen iloitsevat yhdessä onnenpyörän pyörittäjän kanssa.

Viisari pysähtyi juuri siihen, mihin tyttö oli toivonutkin.  Kummien ”julkkisvapaaehtoisten” katras oli näin näyttävä: Marianne Harjula (vas.), Heidi Sohlberg, Anna-Liisa Tilus ja Jaana Puupponen.

24

www.kummit.fi • risteilyllä

S

e OLI M/s eurOPAn viimeinen risteilymatka juuri ennen kuin alus vuokrattiin majoituslaivaksi Australiaan. Laiva oli todellakin tupaten täynnä väkeä, paitsi Kummityhteistyön vuoksi, niin varmasti myös sen takia, että moni halusi olla mukana 20 vuoden aikana tutuksi tulleen aluksen viimeisellä Itämeren-matkalla.

Kummeilla oli laivan aulatilassa toimintapisteitä.

Risteilyn aikana laivalla esiintyivät muun muassa poikabändi Kliff ja Hevisaurus. Myös Teemunalle oli tietysti mukana matkassa. ●

 Kummien pisteellä oli ajoittain täysi tohina.

 Marianne Harjula ja Heidi Sohlberg hoitivat ’Heitä pikkuTeemu-nallet koriin’ -tehtävärastia.

Viivi Tammelinin ”ura” Kummien vapaaehtoisena alkoi laivakeikalla.

Uusi ja ahkera

H

 Teemunallen hali oli taas haluttu.

eLsInKILÄInen Viivi Tammelin teki risteilyllä ensimmäisen keikkansa Kummien vapaaehtoisena.

– Kummit oli minulle organisaationa jo ennestään hyvinkin tuttu Elämä Lapselle -konserttien kautta, kun olin pitkään Hartwall Areenassa töissä ravintola- ja aitiopalveluissa, Viivi kertoi.

– Selkäongelmien vuoksi en enää voinut jatkaa alalla. Halusin uutta täytettä elämääni ja hakeuduin Lastenklinikoiden Kummeihin vapaaehtoiseksi, koska olen aina arvostanut sitä työtä, mitä Kummit tekee lasten hyväksi.

Ensitöikseen Viivi oli laivalla Kummien onnenpyörä-pisteessä.

– Ihanaa! oli hänen ensi kommenttinsa uudesta kokemuksestaan.

– On niin mukavaa, kun kaikki lapset ovat niin aidosti iloisia ja vastaanottavaisia. Ja koko Kummien porukalla on tosi hyvä fiilis ja rento meininki.

Eikä risteilykeikka todellakaan jäänyt Viivi Tammelinin viimeiseksi vapaaehtoiskeikaksi.

Syksyn mittaan hän on ollut erittäin ahkerasti mukana Kummien toiminnassa auttamassa mitä erilaisimmissa tehtävissä. ●

 Arpatiskin hoitaja Anna-Liisa Tilus odottaa, mikä numero reissupojan arvasta ilmestyy.

risteilyllä • www.kummit.fi

25

LAHJOITUS

 Helsinkiläinen Väinö Vesterback käyttäytyi hienosti Kai-isänsä sylissä, kun laboratoriohoitaja Susanna Vikeväkorva otti verinäytteen. Väinö, 3,5 v., sai kunnian olla ensimmäinen ALD Automotiven lahjoittaman reippauspalkintoauton vastaanottaja.

Pienistä paketeista suurta iloa

Lastenklinikat saivat ison lastin leikkiautoja Autojen leasing-palveluun erikoistuneen ALD Automotiven Suomen-yksikkö sai äskettäin ranskalaiselta emoyhtiöltään 500 leikkiautoa ”palkinnoksi” siitä, että yhtiö oli viime helmikuussa saanut maailmanlaajuisesti rikki miljoonan rahoitetun auton rajapyykin. ALD Automotiven edustajat lahjoittivat syyskuun alussa autot Helsingin Lastenklinikalle.

P

ienet puiset autot jaetaan Suomen kaikkien yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden kesken.

– Markkinointikoordinaattorillemme Jenni Kukkoselle on nostettava hattua, osoitti ALD Automotiven myynti- ja markkinointijohtaja Kari Kauppinen täsmennetyn kohteen klinikoiden kiitoksille.

– Jenni tuli kertomaan minulle, että olemme saaneet suuren määrän tällaisia autoja, ja ehdotti, että lahjoittaisimme ne lastenklinikoille.

– Olin heti Jennin ehdotuksesta innoissani, Kauppinen jatkoi.

– Minulla on 6- ja 4-vuotiaat pojat, joista esikoinen syntyi keskosena ja joutui olemaan Jorvin sairaalassa elämänsä kaksi ensimmäistä viikkoa. Lastenklinikalle siirtokin oli silloin tosi lähellä.

Kauppinen myönsi nyt jännittäneensä lahjoituskäyntiä klinikalle ja helpottuneensa, ettei kaavailtu osastovierailu toteutunut.

– Se olisi ollut minulle vaikea tilanne.

Muistot ja tunteet olisivat siellä varmasti nousseet pintaan.

Monenlaista käyttöä ALD Automotive on ranskalaiseen Société Générale -finanssikonserniin kuuluva yhtiö, joka on toiminut Suomessa 35 vuotta eri toiminimillä. Suomessa se on alallaan suurin, Euroopan alueella toiseksi suurin ja maailmanlaajuisestikin kärkipäässä. Yhtiö on myös merkittävä käytettyjen autojen myyjä.

– ALD Automotive tekee monenlaista hyväntekeväisyyttä, mutta kohteet ovat meidän näkökulmastamme useimmiten varsin kaukaisia, myynti- ja markkinointijohtaja Kauppinen toteaa.

Helsingin Lastenklinikka sai lahjoitusautoista runsaat 200, loput jaetaan tasan Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun kesken.

– Pääasiallinen tarkoitus on ilahduttaa lapsia mahdollisimman paljon, Kauppinen sanoi.

– Klinikoilla varmasti tiedetään, millä tavoin se parhaiten näiden autojen avulla toteutuu.

Lastenklinikan henkilökunnan keskuudessa heräsi heti ajatus autojen käyttämisestä muun muassa reippauspalkintoina, potilaiden merkkipäivälahjoina ja tietysti myös normaalisti leluina leikkiosastolla.

– Pidämme Lastenklinikoiden Kummit jatkossakin mielessä, markkinointikoordinaattori Kukkonen lupasi.

– Toivottavasti voimme joskus myöhemminkin ilahduttaa lastenklinikoiden potilaita jollakin tavalla. ●  Myynti- ja markkinointijohtaja Kari Kauppinen ja markkinointikoordinaattori Jenni Kukkonen (vas.) olivat ALD Automotiven edustajina luovuttamassa leikkiautoja Lastenklinikalla. Lastentarhanopettaja Kirsi Kuusjärvi oli lahjoituksesta aidosti mielissään. Kari Kauppisen vieressä projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

26

www.kummit.fi • Lahjoitus

Staples Finland tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

Staples Foundation tukee maailmanlaajuisesti tuhansien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Vuoden 2013 2 Million & Change –ohjelmassa Staples Finlandin työntekijät päättivät mitkä järjestöt Suomessa saavat Staples Foundationin lahjoittamat apurahat. Jo kolmantena vuotena peräkkäin tukisumma päätettiin antaa Lastenklinikoiden Kummien toimintaan.

Lahjoitussumma oli 22 700€ ja se kohdistetaan lastentautien tutkimukseen.

Staples Finland on osa maailman suurinta toimistotarviketoimittajaa Staplesia. Tavoitteenamme on tehdä toimistotarvikkeiden ostamisesta helppoa. Tarjoamme tuotteita, palveluita ja asiantuntemustamme toimistotarvikkeiden, kopioinnin, tulostuksen ja teknologian saralla.

Työllistämme maailmanlaajuisesti 88 000 henkilöä ja toimimme 26 maassa.

Lue lisää Staplesista osoitteesta www.staples.fi.

TAPAhTuMA

vilskettä rautatientorilla

Kummit mukana turvallisuustapahtumassa TeksTi ja kuvaT MATTI hAnnuLA

Lastenklinikoiden Kummit oli mukana lauantaina 30. elokuuta helsingin rautatientorilla järjestetyssä stadin turvaksi -tapahtumassa.

H

eLsIngIn PeLAsTusLIITTO ry:n organisoimassa päivässä esiteltiin erilaisia pelastusalan harrastuksia ja opetettiin turvallisuustaitoja muun muassa vapaapalokuntanuorten ja hälytysosaston järjestämien toimintanäytösten ja tehtävärastien avulla.

 Kummeissakin aktiivisesti toimiva näyttelijä Janne Virtanen oli tullut Vieno-tyttärensä kanssa tapahtumaan katsomaan muun muassa appiukkonsa Fredin lauluesityksiä. Tässä kuvassa kolmantena lenkkinä MTV Sportista tuttu Mervi Kallio, joka tällä kertaa hääri Rautatientorilla Kummien vapaaehtoisena.

28

www.kummit.fi • Tapahtuma

 Tapahtuman pääorganisaattori, Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen, kertoi aloittavansa hetimiten järjestelyt ensi vuoden tapahtumaa varten.  Teemu-nallen kanssa poseeraavalla vantaalaisella Aleksi Kilpisellä, 3,5 v., oli yllään palomiesvermeet viimeisen päälle.

Marion teki paluun

S

uOMenvIrOLAInen sOPrA AnO Marion Melnik oli vuosia sitten paljonkin mukana Kummien tapahtumissa, mutta on ollut viime aikoina vähemmän näkyvissä näissä yhteyksissä. ’Stadin turvaksi’ -tapahtumassa Rautatientorilla Marion teki paluun Lastenklinikoiden Kummien kuvioihin.

– Pitkästä aikaa oli mahdollisuus tulla tukemaan hyvää asiaa, hän sanoi.

Vantaalla asuvan Marionin sai aikoinaan houkuteltua kummiksi suurena oopperan ystävänä tunnettu, tuolloin vielä Kummien toiminnanjohtajana työskennellyt Hilkka Ahde.

Marion Melnik laulaa tämän syyskauden Kansallisoopperan lisäkuorossa, eli ryhmässä, josta varsinaista kuoroa tarvittaessa täydennetään muun muassa suurempaa kuoroa vaativiin oopperoihin. Lisäksi Marion tekee vapaana taiteilijana konsertteja sekä erilaisia solistitehtäviä ja opettaa laulua.

Elokuussa hän muun muassa esiintyi Seppo Hovin ja sisarensa Angelika Klasin kanssa Lohjan Tenoripäivillä.

– Kerran muistan olleeni Angelika-siskoni kanssa joulun alla Lastenklinikalla laulamassa ja tuomassa joulun sanomaa musiikin kautta. Sellainen lämmittää aina myös esiintyjän mieltä, kertoi Marion ja toivoi pystyvänsä olemaan pitkän tauon jälkeen vastedes taas tiiviimmin mukana Kummien tapahtumissa. ●

 Päivi Sainio (vas.), Kaarina Suonperä, Marion Melnik ja Erja Juva muodostivat tehokkaan vapaaehtoiskvartetin Kummien pisteellä.

– Tarkoituksenamme on jakaa turvallisuustietoutta vähän normaalia viihteellisemmässä ympäristössä, selvitti Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen. Helsingin Pelastusliittoon kuuluu 20 palo- ja pelastussektorin jäsenjärjestöä, joissa jäseniä on yhteensä noin 2500.

– Tämä oli nyt viides peräkkäinen vuosi, kun Stadin turvaksi -tapahtuma on järjestetty, eli voidaan puhua perinteestä, Kurvinen totesi.

Ensi vuoden tapahtuman suunnittelu alkoi lähes saman tien.

– Tulevalla viikolla otamme Helsingin kaupunkiin yhteyttä ja varaamme paikan. On tärkeää jakaa näin ison tapahtuman suunnittelu ja toiminta pitkälle aikajänteelle, Kurvinen korostaa.

– Kun mukana on paljon vapaaehtoisia, ei kenellekään pitäisi tulla liian kiire. Työtunteina laskettuna tällaisen tapahtuman järjestäminen on toki iso ponnistus, vaikka tietyt rutiinit toistuvatkin joka vuosi. Tapahtumaa halutaan kuitenkin koko ajan kehittää.

Helsingin kaupungin lisäksi Helsingin Pelastusliiton keskeinen kumppani on tietysti Helsingin pelastuslaitos, jonka kalustoa ja henkilöstöä on aina tapahtumassa paikalla.

Lastenklinikoiden Kummit istuu kokonaisuuteen Kurvisen mielestä mainiosti.

– Meillä on ollut Kummien kanssa yhteistyötä monella sektorilla, ja mikäs sen turvallisempi eläin on kuin Teemu-nalle, Kurvinen naurahti.

Paloturvallisuusviikkoa muuten vietetään tänä vuonna 22.11. –1.12. ●  Marion Melnik oli jo melkein unohtanut, kuinka antoisaa Kummien vapaaehtoistyö on.

Tapahtuma • www.kummit.fi

29

TEEMAVUOSI

Joni Haavisto tekee työtä

Luontainen au

nuoriso – Väärät ihmiset päättävät vääristä asioista. Kehitys, missä nuorten psykiatrisia osastoja ollaan supistamassa tai jopa lopettamassa, on saatava nopeasti pysähtymään, sanoo nuoriso-ohjaaja Joni Haavisto.

H

aavisto tietää, mistä puhuu, sillä hän työskentelee nuorisoohjaajana Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatriassa jo viidettätoista vuotta.

Suurin osa psykiatriakeskuksessa hoidettavista nuorista on syrjäytyneitä tai koulukiusattuja tai molempia.

– Koulunkäynti tuppaa silloin jäämään toissijaiseksi. Osastoilla, joilla olen työskennellyt, on satsattu koulunkäyntiin. Sitä on ollut esimerkiksi puoli tuntia tai kolme tuntia päivässä, aina nuoren oman tilanteen mukaan, Haavisto kertoo.

– Minun työnkuvaani kuuluu koulunkäynnin ulkopuolisen ajankäytön suunnittelu. Yritän kehittää siitä niin normaalia elämää kuin mahdollista. Käydään vaikka kaupungilla kahvilla; sekin on monelle iso askel, jatkaa Haavisto, joka koordinoi myös nuorisopsykiatrian retkiä ja muita tapahtumia.

Hyksin nuorisopsykiatriassa on kaksi osastohoidon klinikkaa eli suljettua osastoa sekä kaksi tutkimus- ja hoito-osastoa eli avo-osastoa. Kaikilla neljällä osastolla on kahdeksan potilaspaikkaa. Paikat ovat käytännöllisesti katsoen aina täynnä, eli nuoria on yhtä aikaa hoidossa runsaat 30.

– Yritän aina suunnitella kaikkien neljän osaston yhteisiä retkiä, Haavisto valottaa periaatteitaan.

– Avo-osaston nuoret tietysti pystyvät helpommin liikkumaan isossakin ryhmässä, mutta mahdollisuutta tarjotaan olemassa olevien edellytysten mukaan myös suljetuilla osastoilla oleville. Oman hoitajan kanssa hekin voivat osallistua.

Yli 600 hoitokertaa vuodessa Keskimääräinen hoitoaika nuorisopsykiatriassa on tällä hetkellä 4–6 viikkoa, ja se lyhenee koko ajan.

– Kuusi viikkoakaan ei ole esimerkiksi ahdis30

www.kummit.fi • Teemavuosi

problematiikan polttopisteessä

ktoriteetti paikallaan psykiatriassa TeksTi ja kuvaT MATTI hAnnuLA

tus- tai masennustapauksissa yleensä riittävän pitkä aika, Haavisto toteaa pitkäaikaiseen kokemukseensa perustuen.

– Mutta kun potilaskäyntejä on saatava mahdollisimman paljon. Pitää saada volyymia paperille; mahdollisimman paljon nimiä ja hoitokertoja, hän hymähtää.

Hyksin nuorisopsykiatrian avo-osastoilla oli vuoden 2013 aikana yhteensä 141 hoitokertaa, suljetuilla osastoilla yhteensä 477.

– Kun hoitojaksot ovat lyhyitä, monet nuoret ovat ”kierrossa” useampaan kertaan, Haavisto kertoo.

– Vajaan vuoden päästä moni ennestään tuttu tulee takaisin, ja heidät sijoitetaan yleensä saman tien suljetulle osastolle. Lääkitys on saattanut täällä tehota, ja nuori on täältä lähtiessään kenties ollut ihan ok, mutta tukiverkko ei olekaan ollut riittävän kattava.

 Joni Haavisto on työskennellyt Hyksin psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatriassa nuoriso-ohjaajana jo 14 vuotta.

Luontainen auktoriteetti Psykiatrisessa hoidossa olevien nuorten parissa ei pärjää alkuunkaan ilman luontaista auktoriteettia.

Joni Haavistolta sitä onneksi löytyy.

– Tein nuorisotyötä muutaman vuoden jo heti täysi-ikäiseksi tultuani. Lisäksi olen valmentanut lapsia jalkapallossa. Olen aina tykännyt toimia nuorten ja lasten kanssa. Kyllä minun kohdallani voidaan puhua luontaisesta auktoriteetista.

Haaviston näkövinkkelistä haasteellisimpia tapauksia ovat nuoret, jotka ovat jämähtäneet koteihinsa pidemmäksi aikaa ja joiden vanhemmilla ei ole ollut minkäänlaisia keinoja tarttua tilanteeseen.

– Myös koulukiusaamis- ja hyväksikäyttötapauksissa riittää haastetta todella paljon, Haavisto toteaa.

– Meillä on hoidossa paitsi kiusattuja niin myös kiusaajia. Kiusatusta monesti tulee kiusaaja. Siinä vaiheessa pakka alkaakin olla aika sekaisin.

Nuorisopsykiatriassa ikähaarukka on 13–17 vuotta.

– Ikäryhmän vanhimmat ovat omalla osastollaan ja nuoremmat omallaan, Haavisto selvittää.

– Olen työskennellyt osastolla, missä on ollut nuoria ikähaarukan laidasta laitaan. Se ei toimi. kaukana todellisuudesta Nuorilla on entistä enemmän mielenterveysongelmia, ja ne ovat entistä rajumpia.

– Joka syksy huomaa selvästi muutama viikko koulujen alkamisen jälkeen, että koulupsykologit ovat taas heränneet. Sitten meillä ovat taas osastot porukkaa pullollaan, Haavisto kertoo.

Hoitopaikkoja pitäisi siis ehdottomasti olla nykyistä enemmän.

– Mutta tuskin asiat sote-uudistuksen myötä ainakaan helpommiksi muuttuvat, Haavisto tuumii.

Osastoja ollaan koko ajan supistamassa ja lopettamassa. Sellainen kehitys pitäisi Haaviston mielestä saada nopeasti pysäytetyksi.

– Valitettavasti tuntuu siltä, että ihmiset, jotka näitä asioita suunnittelevat ja niistä päättävät, ovat liian kaukana tästä todellisuudesta. He eivät kerta kaikkiaan näe sitä. Se on surullista.

– Surullista on sekin, että esimerkiksi koulusurmien aikaan poliitikot kiinnostuvat näistä asioista ja luvataan sitä sun tätä. Mutta kun pöly on laskeutunut, puheet loppuvat. ’Hyvinvointivaltio’-käsitteen pitäisi sisältää myös lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin, Haavisto lataa.

 – Esimerkiksi koulusurmien aikaan poliitikot kiinnostuvat näistä asioista ja luvataan sitä sun tätä.

Mutta kun pöly on laskeutunut, puheet loppuvat, Haavisto suomii päättäjiä.

vapaaehtoistyöstä iso apu Nuorisopsykiatriassa pyöritään samojen diagnoosien ympärillä vuodesta toiseen.

– Masennus. Se on aina kova juttu, Haavisto sanoo.

– Siihen liittyvät itsetuhoisuudet ja viiltelyt ovat, pysyvät ja kasvavat. Kun niitä tilastoja suhteutetaan Suomen väkilukuun, niin eivät asiat täällä kovin hyvässä jamassa ole, hän toteaa.

Mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin Haaviston mukaan lähinnä vapaaehtoistyön kautta melko hyvällä tolalla.

– Onneksi Lastenklinikoiden Kummeissakin tajutaan, etteivät nuoret suinkaan ole menetettyjä tapauksia. Muun muassa kummivierailut ja konserttiliput ovat hienoja juttuja, hän kiittelee. ● Teemavuosi • www.kummit.fi

31

KuMPPAnI

 Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola haluaa ilman muuta kaveerata Teemu-nallen kanssa tulevaisuudessakin.

Toinen yhteinen kesä takana

 Pitkän tauon jälkeen MM-ralliteille tänä vuonna palannut kummi Kristian Sohlberg oli Kirkkonummella lippaan kanssa liikkeellä.

C

M

 Kummien pisteellä riitti kuhinaa.

Y

Tivoli Sariola jatkaa Kummien kumppanina Tivoli sariolan ja Lastenklinikoiden Kummien toinen yhteinen kausi huipentui elokuun viimeisenä viikonloppuna Kirkkonummella. yhteistyö on ollut molempien kantilta erittäin hedelmällistä ja palaute niin myönteistä, että symbioosi saa varmasti jatkoa. uusiakin yhteisiä toimintatapoja pohditaan.

 Taikuri Klabbis väänteli ja käänteli Kirkkonummella ilmapalloista kaikenlaista.

32

www.kummit.fi • Kumppani

T

IvOLI sArIOLA vIerAILI nyt jo toisena peräkkäisenä vuonna yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla samalla, kun tivolikiertue oli muutenkin klinikkapaikkakunnalla.

– Olemme menneet muutaman laitteen kanssa klinikan pihalle. Kaikki on sujunut todella hienosti, ja tosi hienoa palautetta

CM

MY

CY

CMY

K

on tullut, kertoo Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola.

– Meidän omat työntekijämmekin ovat hehkuttaneet, kuinka upeaa on ollut nähdä lasten aito reaktio kokemastaan.

Tänä vuonna on ollut myös Kummitivolipäiviä: ensimmäinen oli huhtikuun lopussa Turussa ja viimeinen elokuun lopussa Kirkkonummella. Niissä Kummeilla on ollut tivolikentällä oma myyntipiste ja myös itse järjestettyä oheistoimintaa.

– Ehdottomasti haluamme jatkaa yhteistyötä Kummien kanssa, ja toivottavasti pystymme sitä vielä kasvattamaankin. Istumme tuota pikaa alas ja mietimme ensi vuoden kuvioita, Ville Sariola sanoo.

Teemu-nalle on ollut tänä vuonna niin kiireinen, että tarvittiin toinen puku. Tivoli Sariola rahoitti siitä puolet.

– Teemu-nalle halutaan nähdä joka tapahtumassa. Päällekkäisyyksien vuoksi on ilman muuta tärkeää, että nallella on ”kahdet vaatteet”, Ville Sariola toteaa.

Tivoli Sariola on myös lahjoittanut jokaisesta menneen tivolikiertuekauden aikana ostetusta päivärannekkeesta kymmenen senttiä Lastenklinikoiden Kummeille. ●

kuva Joni Winsten

Haloo Helsinki!

ELLI

PYYKINPESU | HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA | PUHDISTUS

HELLÄ HERKÄLLEKIN IHOLLE Neutral on hajusteettomien kodinhoidon ja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden pohjoismainen markkinajohtaja.

Allergia- ja Astmaliiton kanssa yhteistyössä kehitetty tuoteperhe tuo apua yliherkkyyksistä kärsivien ja herkkäihoisten arkeen.

Tuotteet on kehitetty sekä ihmistä että luontoa kunnioittaen.

Useimmille Neutral-tuotteille on myönnetty Pohjoismaiden virallinen Joutsenmerkki-ympäristösertifikaatti.

Löydät koko valikoiman osoitteesta www.neutralzone.fi

HANNA PARTANEN Hanna-kummin viisaat valinnat

Makua marjoista!

E Kysy!

Hanna vastaa Miksi välipalalla on aina jotain omenaa tai banaania?

Santtu 4 v.

Kasviksia, hedelmiä tai marjoja on hyvä syödä jokaisella aterialla tai välipalalla jossain muodossa.

Mitä enemmän värejä päivän aikana saa kerättyä saldoon, sen parempi. Hedelmät ovat helppoja ja nopeita välipaloja.

Toki hedelmän sijaan voi rouskuttaa myös porkkanaa tai syödä jogurttia tai viiliä marjojen kera. Kannattaa muistaa, että välipaloiksi voi ottaa omenan tai banaanin sijasta välillä vaikka kiivihedelmää, luumuja tai vaikkapa mandariinin. Siis rohkeasti vain kauppaan etsimään äidin kanssa uusia vaihtoehtoja välipalahedelmiksi! ●

rilaisten marjojen terveysvaikutuksista on viime vuosina tullut paljon uutta tutkimustietoa. Marjat voivat ehkäistä muun muassa tyypin 2 diabetesta sekä parantaa maksan toimintaa. Lisäksi niistä saa paljon suojaravintoaineita talven flunssakautta vastaan. Monilla pakkanen täyttyy kesällä ja alkusyksystä mansikoista, mustikoista, herukoista sekä puolukoista. Marjoja kannattaa käyttää mieluusti jopa päivittäin jo nyt eikä unohtaa niitä pakastimeen! Vaikka lisätyn sokerin kanssa kannattaa olla tarkkana, niin tutkimusten mukaan marjoihin lisätty sokeri ei ole niin vaarallista, ja se jopa parantaa vitamiinien säilyvyyttä pakastuksessa. Mannapuuroa ja mansikkaa – siinä on juuri sitä kemiaa!

Reseptit Vaniljainen marjapiirakka Murotaikinapohja 125 g rasiamargariinia (esimerkiksi Keiju 60 % tai Becel 60 %) 1 dl sokeria 1 kananmuna 2 dl täysjyvävehnäjauhoja ½ dl kaurahiutaleita 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Vatkaa muna sekaan.

Sekoita täysjyvävehnäjauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe sekä vaniljasokeri keskenään.

Sekoita jauhoseos taikinan sekaan ja vatkaa nopeasti tasaiseksi massaksi. Levitä taikina halkaisijaltaan 24–26 cm pyöreään piirakkavuokaan.

Marjat maistuvat mm.  Smoothie-juomissa  Puuron päällä  Tuorehillona lettujen

tai pannukakun kanssa  Maustamattoman jogurtin kanssa  Marjapiirakoissa  Vispipuurossa

Kokeile myös kuivattuja marjajauheita jogurtissa tai puurossa

Täyte 6 dl (400 g) sokeroimatonta marjasekoitusta (esimerkiksi vadelmia, mustikoita ja mansikoita) ½ dl sokeria 3–4 rkl perunajauhoja 200 g maustamatonta maitorahkaa ½ dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 3 rkl maitoa Sekoita marjojen joukkoon sokeri ja perunajauhot. Kaada murotaikinapohjan päälle.

Sekoita maitorahka, maito, sokeri ja vaniljasokeri keskenään. Lusikoi rahkaseosta nokareina marjojen päälle.

Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia ja suojaa paistos foliolla, jos pinta alkaa tummua liikaa.

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

lAHJoitus

Hyväntekeväisyyttä Kuopion kesäillassa

Beach volley -turnauksessa kerättiin rahaa uudelle perhehuoneosastolle

K

eskimmäisen kilPAiluPäivän eli lauantain päätteeksi pelattiin iltakahdeksan jälkeen hyväntekeväisyysottelu. Yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa järjestäjät toteuttivat ottelun aikana lipaskeräyksen. Keräyksen tuotto, 2731,29 euroa, lahjoitettiin lyhentämättömänä Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolle.

KYS:n vastasyntyneiden teho-osas2. Tuotemainos 1:2s. vaaka - KL 3:2014pdf.pdf

Sopii vaikka yöpaidaksi!

tolla hoidetaan kaikki Pohjois-Savon alueen tehohoitoa ja tehovalvontaa tarvitsevat alle 1-vuotiaat lapset. Keskeisenä hoidossa lääketieteen ja sairaanhoidon lisäksi on perhekeskeisyys. Vanhempia tuetaan jatkuvaan läsnäoloon ja osallisuuteen vauvan luona.

Keräyksen tarkempi kohde oli uusi perhehuoneosasto, joka valmistuu KYS:n uudisrakennus 2:een ensi vuonna. Se 18 yhden perheen huonetta, joissa 1sisältää 26.9.2014 13.37

KUVA: AKI JOENSUU

Kuopiossa pelattiin elokuun toisena viikonloppuna beach volleyn Suomen mestaruuksista niin aikuisten, juniorien kuin opiskelijoidenkin kesken. Trust Kapital OPEN -nimeä kantaneessa tapahtumassa pelattiin myös harrastesarjat ja ns. Fressisarja. Hyväntekeväisyyteenkin panostettiin.

vanhemmat voivat asua ja osallistua vauvan hoivaan ympäri vuorokauden.

Muutos vaatii koko henkilökunnan sitoutumista sekä kouluttautumista perhekeskeiseen vastasyntyneen tehohoitoon. ●

Kummit-tuotteita lapsipotilaiden hyväksi!

Punainen kaulanauha pituus 2x45 cm á6€

Pyöreä Teemu-heijastin halkaisija 55 mm kiinnitys hakaneulalla á5€

T-paita 2014 miehelle tai naiselle väri: valkoinen, pinkki tai musta koko: S-XL materiaali: 100 % puuvilla á8€

Tilaukset: www.kummit.fi tai kummit@kummit.fi

lAHJoitus

Nurmijärven Jalkapalloseura näytti mallia

Kummeille rahalahjoitus uuden sairaalan tarpeisiin Noin tuhatta pelaajaa liikuttava Nurmijärven Jalkapalloseura lahjoitti Kummeille 2053 euroa käytettäväksi tulevan lastensairaalan kuntoutusvälineisiin.

Samalla NJS haastaa muut urheiluseurat pienellä vaivalla tärkeän asian puolesta.

Manninen tietää, että NJS-pelaajiakin on ollut vanhalla Lastenklinikalla potilaina.

– Ja tulee olemaan uudessakin lastensairaalassa. Siksikin haluamme olla mukana talkoissa lapsia auttamassa ja samalla näyttää seuran arvoja ulospäin.

Manninen korostaa, ettei tämä ollut pelkästään yksittäinen tempaus.

– Tarkoituksemme on tulevina vuosina järjestää useampiakin vastaavanlaisia tempauksia.

OTTI KERTYI NJS-PÄIVÄNÄ järjestetyistä arpajaisista, joiden tuotosta kymmenen prosenttia päätettiin lahjoittaa Kummeille.

– Kun mietimme erilaisia varainkeruutapoja, tuli mieleen järjestää NJS-päivä ja tehdä samalla vähän hyväntekeväisyyttäkin, seuran junioripäällikkö Mikko Manninen kertoo.

– Olemme kunnan suurin nuoria ja lapsia liikuttava urheiluseura, ”Nurmijärven suurin liikuttaja”. Uusi Lastensairaala -hanke on ollut paljon esillä, ja mekin haluamme olla siinä jollakin tavalla mukana. Samalla tuli esiin mahdollisuus yhteistyöhön Lastenklinikoiden Kummien kanssa, ja päätimme Kummien kautta kerätä varoja tulevan sairaalan kuntoutusvälineisiin.

Noususuunnassa Nurmijärven Jalkapalloseura perustettiin 10 vuotta sitten Natevan ja FC Nurmijärven yhdistyttyä. NJS:n tuhannen pelaavan jäsenen joukossa on sekä tyttöjä että poikia ja sekä naisia että miehiä. Ikähaitari on neljävuotiaista ikämiehiin.

– Toiminnan painopiste on junioripuolella. Alle kouluikäisten nappulaliigassa on 350 pelaajaa, junioripäällikkö Manninen kertoo.

Sekä miesten että naisten edustusjouk-

P

kue pelaa 3. divisioonassa. Miehet johtavat lohkoaan ja ovat jo varmistaneet nousun 2. divisioonaan. Naisetkin ovat lohkonsa kärjessä ja kamppailevat noususta.

NJS:n varsinainen kotikenttä on Klaukkalan urheilupuistossa, missä on muun muassa lämmitettävä tekonurmi ja pari vuotta sitten seuran omin voimin pystytetty kuplahalli, jota voidaan käyttää juniorien harjoituksiin. Kesäisin NJS:n toimintaalueella on käytössä Klaukkalan kenttien lisäksi nurmikenttiä myös Nurmijärven kirkonkylässä sekä Rajamäellä.

Kummeissa projektipäällikkönä työskentelevä Susanna Laurila on erittäin aktiivisesti mukana Nurmijärven Jalkapalloseuran toiminnassa. Hän on muun muassa 2003 syntyneiden Tikkatyttöjen apuvalmentaja ja toimii joukkueenjohtajana sekä pelaa itse naisten harrastejoukkueessa.

– Totta kai toivomme, että tämä NJS:n malli toimisi esimerkkinä muille urheiluseuroille, Laurila sanoo. ●

NJS:N 03-syntyneet Tikkatytöt Klaukkalan kuplahallissa Kummeille sittemmin luovutetun lahjashekin kera. Takana seuran junioripäällikkö Mikko Manninen ja Kummien projektipäällikkö Susanna Laurila, joka on aktiivisesti mukana NJS:n toiminnassa. Susanna toimii muun muassa Tikkatyttöjen apuvalmentajana ja naisten harrastejoukkueen joukkueenjohtajana.

Lahjoitus • www.kummit.fi

39

 Oliver Kallio, 10, Pyhäjoelta pääsi poseeraamaan Duudson-Jarpin kanssa.

tAPAHtumA

Poni, karuselli ja tv-tähtiä vetonauloina

Klinikan pihalla hyvästeltiin kesä

TeksTi Ja kuvaT mAtti HAnnulA

Bello-poni ja Tivoli Sariolan karuselli vetivät lapsia puoleensa, kun Helsingin Lastenklinikan pihalla vietettiin 26. elokuuta kesäkauden päättäjäisiä.

Televisiosta tutut kummivieraat toivat tapahtumaan oman säväyksensä.

L

AstenklinikoiDen kummien teemAvuoDen ilmoittelussa näkyvästi esillä oleva Jarno Leppälä eli Duudsonien Jarppi oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Kummien tapahtumassa.

– Todella hienoa, että tällaisia järjestetään. Aika ja vaiva, jonka tämä vaatii, on loppujen lopuksi pientä ja menee täsmälleen oikeaan paikkaan. On mahtavaa nähdä pieniä lapsia hymy huulilla karusellissa tai ponin selässä, totesi Jarppi, joka heitteli lasten kanssa aktiivisesti ylänelosia.

Tapahtumapäivälle ennustettiin vesisadetta, mutta poutaa piti koko ajan.

– Tässä on selvästi korkeammat voimat taustalla, totesi Jarppi, joka muiden Duudsonien sekä Aku Hirviniemen ja Jaakko Saariluoman kanssa tähdittää 3.10. MTV3:lla alkanutta uutta Posse-nimistä komediallista sarjaa. Puolentoista tunnin ohjelmat sisältävät sekä suoraa että tallennettua tavaraa.

40

www.kummit.fi • Tapahtuma

 Espoolainen Noora Suikkari, 7, nautti Tivoli Sariolan karusellissa…

 …samoin Teemu-nalle.

– On hauska päästä tekemään viihdeohjelmaa rautaisten ammattilaisten kanssa, sanoi Jarppi ja kertoi Duudsonit tulee taloon -ohjelman olevan toistaiseksi tauolla.

Toiveiden täyttymys Salatut elämät -tv-sarjasta tutut, Mariannaa näyttelevä Oona Kare ja Pepin roolissa ollut Sara Parikka ilahduttivat niin ikään lapsipotilaita läsnäolollaan. Oona kertoi kuvausten alkaneen jo pyöriä kesätauon jälkeen. Sara keskittyy nyt hoitamaan kotonaan puolen vuoden ikäistä omaa vauvaansa.

 Salkkari-Oona teki lapsille leikkitatuointeja.

Oona on näytellyt ”Salkkareissa” puolisentoista vuotta.

– Haastavaa, mutta hyvältä on maistunut, hän kertoi.

– Meillä on tosi hyvä porukka, ihan kuin perhe.

Oona pääsi sarjaan koekuvausten kautta.

– Se oli toiveiden täyttymys. Pääsin toteuttamaan unelmaani.

Sara kävi vielä pihatapahtuman päätteeksi Duudson-Jarpin kanssa N12-osaston päiväsairaalassa tapaamassa lapsia.

– Oli etuoikeus saada olla täällä. Kiitos siitä! Jarppi sanoi lopuksi.

– Tämä ei ole ollenkaan pöllömpi tapa viettää päivää. ●

Pauliina Sjöholm, jonka oma Sisu-poika on viettänyt pitkiä aikoja Lastenklinikalla, oli tuonut pihatapahtumaan Bello-ponin.

Sitä tässä silittämässä viisivuotias joutsenolainen Silja Lampainen.

 Salatut elämät -tvsarjasta tutut Oona ”Marianne” Kare (vas.) ja Sara ”Peppi” Parikka olivat ilolla mukana tapahtumassa.

Kuusivuotias vantaalainen Jenna pääsi ratsastamaan Bellolla. Teemu-nalle piti sillä aikaa seuraa kaksoissisko Jessicalle.

Tapahtuma • www.kummit.fi

41

KUMPPANI

Markkinointipäällikkö Eeva Lappalainen toi Kauppakeskus Myllyn Kummien kumppaniksi

 Kauppakeskus Myllyn markkinointipäällikkö Eeva Lappalainen on ollut erittäin tyytyväinen Kummit-yhteistyöhön heti alkumetreillä.

”Oman alueen lapsipotilaiden tukeminen on tärkeää” Vuodesta 2001 Turun kupeessa toiminut Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus Mylly on aloittanut yhteistyön Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Tuotto ohjataan Turun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikalle.

R

atkaiseva tekijä Kauppakeskus Myllyn ja Kummien yhteistyön starttaamisessa on ollut Myllyn markkinointipäällikkö Eeva Lappalainen, joka aloitti toimessa kuluvan vuoden alussa. Kauppakeskusmarkkinointiin Lappalainen siirtyi mainostoimistomaailmasta. Hyväntekeväisyysjärjestöistä ja –organisaatioista hänellä on kokemusta niin työelämän saralta kuin vapaaehtoistyöstä Etelä-Afrikassa.

– Mainostoimistossa minulla oli useita järjestö- ja yhdistysasiakkaita. Markkinoinnillinenkin näkökulma Lastenklinikoiden Kummien kaltaisista hyväntekeväisyysorganisaatioista on minulle ennestään 42

www.kummit.fi • Kumppani

tuttua, Lappalainen kertoo. Hän ja Kummien Turun-seudun projektikoordinaattorina huhtikuusta alkaen toiminut SaaraSofia Sirén ovat hyviä ystäviä työelämän ulkopuoleltakin.

– En edes muista, kumpi meistä ensin otti puheeksi Kauppakeskus Myllyn ja Kummien yhteistyön. Taisimme molemmat havaita tuon mahdollisuuden suurin piirtein samanaikaisesti ja innostuimme siitä kovin, Lappalainen muistelee.

– Meille on erittäin merkityksellistä, että Kummit vahvistavat toimintaansa Turun seudulla ja että pääsemme tukemaan nimenomaan TYKS:n lasten ja nuorten klinikkaa.

– Olemme tänä vuonna kehittäneet muutoinkin entisestään sitä, miten Kauppakeskus Mylly vaikuttaa yhteiskuntavastuullisesti merkittävänä paikallisena toimijana, Lappalainen jatkaa.

– Keväällä järjestimme muun muassa shoppailupäivän syöpää sairastaville lapsille. Avasimme Myllyn sunnuntaina kolme tuntia ennen varsinaista aukioloaikaa yksinomaan pienille ”sotureille” ja heidän perheilleen. Nämä eivät infektiovaaran takia pääse kenties moneen vuoteen vierailemaan perheenä kauppakeskuksen kaltaisessa ympäristöissä. Saimme tapahtumasta niin hyvää palautetta sekä liikkeiltä että perheiltä, että aiomme toteuttaa saman uudelleen.

Koulukiusaamista vastustamassa Ensimmäinen Kummit-tapahtuma Kauppakeskus Myllyssä oli 9. elokuuta juuri koulujen alkamisen aikaan.

– Olimme valinneet kampanjan teemaksi koulukiusaamisen vastustamisen jo ennen, kuin yhteistyömme Kummien kanssa käynnistyi, Lappalainen kertoo.

– Sloganina oli ”Kaikkien kaveri on koulun sankari”, joka linkittyi mainiosti myös Kummien arvomaailmaan.

Kummit-päivänä Myllyssä esiintyi tuore, kovassa nosteessa oleva pääkaupunkiseutulainen poikabändi Kliff, Jokeri Pokeri Box eli taikuri Simo Aalto sekä paikallisia laulajanalkuja, jotka opiskelevat Musiikkikoulu Jenni & Seppo Mäkikallissa.

Myllyn ja Kummien yhteistyö kattaa nyt tehdyn sopimuksen mukaan 4–5 kauppakeskustapahtumaa vuodessa.

– Jo ensimmäisen yhteisen tapahtuman kokemuksiin perustuen haluamme ehdottomasti jatkaa yhteistyötä pidempäänkin, Lappalainen painottaa.

Laajenemassa lähes puolitoistakertaiseksi Koko Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin lukeutuvassa Myllyssä on lähes sata liikettä, jotka palvelevat asiakkaita yhtenäisin aukioloajoin. Kauppakeskuksen kierrätysaste on poikkeuksellisen korkea: 99 prosenttia.

Jo käynnistyneen, ensi vuoden joulukuussa nykyisen rakennuksen länsipäätyyn valmistuvan laajennustyön myötä

 Poikabändi Kliff (kuvassa Tomi) villitsi Myllyn Kummit-tapahtumassa elokuussa.

neliöitä tulee olemaan n. 90 000 ja liikkeitä lähes 150. Laajennusosan ankkuriliikkeeksi tulee urheilutarvikeliike XXL. Uudistunut Kauppakeskus Mylly tarjoaa muun muassa alueen vetovoimaisimman muotikadun ja elämyksellisen ruokatorin.

Mylly järjestää asiakkailleen ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, kuten konsert-

teja, muotinäytöksiä ja tähtiesiintymisiä.

Seuraava suuri tapahtuma tuo kasvavaan kauppakeskukseen jättimäiset dinosaurukset. Interaktiivinen ja museotasoinen näyttely tulee Suomeen ensimmäistä kertaa ja vierailee vain Kauppakeskus Myllyssä. Dinosaurusnäyttelyn ajankohta on 13.10.–11.11. ●

Lahja elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

Tekstit Matti Hannula kuvat RALPH LARMANN, AKU-AXEL MUUKKA, TOMI PALSA, JONI WINSTEN JA MATTI HANNULA

Arena taas täynnä tähtiä

Teemun piipahdus oli ”Elli”-illan superyllätys Lastenklinikoiden Kummien Elämä Lapselle -konsertti järjestettiin tänä syksynä 20. kerran. Kirsikkana kakun päällä oli tällä kertaa ykköskummi Teemu Selänteen piipahdus estradilla.

T

eemu yllätti yleisön suoran tv-lähetyksen puolivälin tienoilla kävellessään lavalle juontaja Elina Kottosen (o.s. Viitanen) viereen. Teemu otti ensin yleisönsä ja juonsi sitten lavalle seuraavan artistin, Jenni Vartiaisen.

Teemu oli 21 vuotta sitten perustamassa Lastenklinikan Kummit ry:tä. Joka vuosi hänen on pitänyt palata jo elokuun lopulla PohjoisAmerikkaan jääkiekkoilijan ammattiaan harjoittamaan, eikä piipahdus Suomessa ole yleensä syyskuussa ollut mahdollinen. Teemu lähti tälläkin kertaa elokuussa perheineen takaisin Kaliforniaan, mutta Teemu-elämäkertakirjan, joka on ollut toimittaja Ari Mennanderilla pitkään työn alla, julkistus toi supersankarin muutamaksi päiväksi Suomeen syyskuun puolivälissä. Ohjelmaan onneksi sopi myös piipahdus estradilla Elämä Lapselle -konsertissa.

44

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Se pysyi viimeiseen asti yllätyksenä niin Hartwall Arenan yleisölle kuin tv-katsojillekin. Elina Kottonenkin oli olevinaan tietämätön tulevasta.

Elämä Lapselle -konsertit järjestettiin vuodet 1995–2003 Olympiastadionilla, ja Teemu muistaa kerran ehtineensä niinä vuosina paikalle. Hartwall Arenan ”Ellissä” hän joka tapauksessa oli nyt ensimmäistä kertaa.

Konsertissa esiintyivät taas lukuisat kotimaiset musiikkimaailman kärkinimet. Konsertista lähetettiin MTV3-kanavalla kaksi tuntia suoraa lähetystä.

Rahalahjoituksia vastaanotettiin tuona aikana runsaan 400 000 euron edestä. ●

”Menestys on paras kosto”

Rap-duo JVG sai vahvistuksekseen Pete Parkkosen.

Trion kappale oli nimeltään Etenee.

 Jeremy Folderol esitteli konsertti-illan päätteeksi DJ-meininkiä. We Are Forever on hänen järjestyksessään toinen singlensä.  17-vuotias Instagram-tähti Benjamin Peltonen esitteli laulajanlahjojaan. Underdogs on myös hänen esikoissinglensä.

AsullAAn JA nenäkoRullAAn Elämä Lapselle -konsertissa kohahduttanut Jannika B on aina ”kulkenut omia polkujaan” ja saanut sen vuoksi kokea kouluaikanaan kiusaamista.

– Olin hyvä koulussa. Sekin oli aihe, johon moni puuttui, hän kummastelee yhä.

– Olin myös poikatyttö. En käyttänyt samanlaisia vaatteita ja meikkejä kuin useimmat muut.

Vasta aikuisiällään Jannika on alkanut tarkemmin analysoida, miksi häntä yläasteella ja lukiossa kiusattiin.

– Täytyy olla kiitollinen siitä, että vaikka olin koulussa suht yksinäinen, niin koulun ulkopuolella minulla oli ystäviä ja oman perheen puolesta hyvä tukiverkko, joka on aina hyväksynyt tyylini ja ratkaisuni.

Jannika muistaa vieläkin, kuinka vaikea oli itse puuttua kiusatuksi tulemiseensa.

– Jos siihen reagoi, kiusaajat vain innostuvat. Jos et välitä, mistä ne tietävät, että pitäisi lopettaa? hän pohtii.

– Joskus minua kiusattiin tunneillakin, ja kun opettajilla oli vahvojen persoonien kanssa vaikeuksia, niin minut heitettiin pihalle, Jannika muistaa.

– Matematiikka ja kemia olivatkin Kokkolan ruotsinkielisellä yläasteella lempiaineitani siksi, että niiden opettaja oli riittävän tomera pitääkseen kiusaajat kurissa ja nuhteessa. ”Pääjehujen” nykytilanteesta Jannika ei ole perillä.

– Toivottavasti ovat löytäneet paremman elämän. Jotakinhan heillä on ollut pielessä, kun on pitänyt kiusata, eli jonkinlainen ymmärrys minulla on.

Mutta Frank Sinatraa lainatakseni: Menestys on paras kosto. ●

Jannika B tietää, mitä on olla koulukiusattu.  Ne kutsuu mua koiraks, lauloi Karri Koira.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

45

Monta rautaa tulessa kuusi vuottA sitten Idols-laulukilpailussa kolmanneksi sijoittunut Pete Parkkonen elää tiukkatahtisia aikoja. Keväällä häneltä ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen albumi, jonka nosteessa vientiä on riittänyt.

– Olen tehnyt tosi paljon töitä monen vuoden ajan. Koko ajan on ollut päällä usko, että jossakin vaiheessa alkaa hymyilyttää.

Pete oli Elämä Lapselle -konsertissa kahdesti lavalla. Ensin hän esitti yhdessä JVG:n kanssa kappaleen Etenee ja sitten yksin laulun Ei kaltaistasi, joka on jo kolmas singlelohkaisu uusimmalta albumilta.

Peten syksyyn tuo kiirettä myös MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelma, jossa hän on tähtioppilaana Katri Mäkinen opettajanaan.

– Minua pyydettiin ohjelmaan jo vuonna 2009, mutta se oli se Idolsin jälkeinen vuosi.

Silloin mentiin musiikki edellä. Ajattelin, että tanssimaan ehdin myöhemminkin. Onneksi kysyttiin uudestaan.

Pihtiputaalta kotoisin olevalla Petellä on hieman tanssitaustaa.

– Lukion vanhojen tansseista. Ja Elämäjärvellä piti aina hirvipeijaisissa käydä lavalla heittämässä äidin kanssa humpat, Pete nauraa.

– Nyt on vähän erilainen meininki. Mutta tähtäin on finaalissa. Keikkakalenteri on suunniteltu sen mukaan. ● Pete Parkkosella on nyt vientiä.

46

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

 Mikael Gabriel räppäsi Woppaa.

 Mikko Linnavuori ja Eero Helle olivat taas suunnitelleet Kummien konserttiin valopuolen viimeisen päälle.

 Robin kävi lavalla kahdesti. Ensin kuultiin Nikke Ankaran kanssa esitetty duetto Parasta just ny, ja myöhemmin oli Kaikki OK.

Haloo Helsinki! -yhtyeen Elli:

”Ei vaatisi paljon, että kaikki välittäisivät toisistaan” HEKTINEN MUTTA PALKITSEVA, luonnehtii Haloo Helsinki! -yhtyeen laulusolisti-basisti Elli suosikkikvartetin tähänastista vuotta.

Palkitseva todellakin: Haloo Helsinki! pokkasi tammikuussa vuoden 2013 edesottamuksistaan kolme Emmaa (Vuoden pop-albumi, Vuoden yhtye - ja Vuoden live-esiintyjä) oltuaan peräti kuudessa kategoriassa ehdolla. Sen jälkeen Elli, Jere, Leo ja Jukka ovat muun muassa tiiviisti pakertaneet kasaan viidettä studioalbumiaan. Kiitos ei ole kirosana ilmestyi lokakuun alussa.

Jo elokuun puolivälissä albumilta julkaistiin single Beibi ja myös siitä tehty video.

– Albumi on taattua meitä, mutta askel rohkeampaan suuntaan. Olen entistä paremmin saanut siirrettyä ajatuksiani sanoituksiin, Elli toteaa.

– Tuntuu ihanalta, kun albumi on valmis, huokasi Elli pari päivää ennen singlen julkaisua. Tuolloin bändillä oli tiukan kesän jälkeen edessään kuukauden loma, joka päättyi Elämä Lapselle -konserttiin. Siellä kuulimme nimenomaan kappaleen Beibi.

– En osaa ajatella, että siitä tulisi uuden albumin suurin menestys. Se vain on sopiva pelinavaus, sanoi Elli, joka on vastannut tämänkin albumin teksteistä.

Sävellykset ovat Jeren ja Leon.

– Kovasti toivon, että jengi kuuntelisi albumia kokonaisuutena.

Aleksis Kiven päivästä aina joulukuun puoliväliin Haloo Helsinki! kiertää tiiviillä tahdilla Suomea. Se on bändin ensimmäinen virallinen konserttisalikiertue. Kiitos ei ole kirosana -rundi käsittää kaikkiaan 23 konserttia. Se huipentuu 13.12. Helsingissä The Circusissa pidettävään tuplakonserttiin, joista ensimmäinen on ikärajaton, joten perheen pienimmätkin pääsevät näkemään suosikkiyhtyeensä livenä. kivoja ylläreitä Haloo Helsingillä! on takanaan toinen peräkkäinen huima festarikesä.

– Tämä oli vielä potenssiin kaksi siihen edelliskesään verrattuna, kitaristi Jere kertoo.

– Meillä oli parempia soittoaikoja ja mukana vähän ekstraa, muun muassa pyrotekniikkaa.

Menimme ikään kuin askeleen eteenpäin ja saimme järjestettyä hyvät kemut.

Ruisrockin lauantai-illan päätöskonsertti Rantalavalla jäi Jerelle parhaiten mieleen.

– Tuli aikamoinen tunnelataus, kun mietti, keitä kaikkia artistilegendoja siellä on vuosien saatossa esiintynyt. Ei sellaisesta osannut muutama vuosi sitten edes uneksia. Mutta olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä ja ilmeisesti joitakin asioita oikeinkin, Jere myhäilee.

– Tässä duunissa onkin se hyvä puoli, että välillä tulee kivoja ylläreitä, joihin ei välttämättä ole etukäteen osannut varautua.

Musiikista voimaa Lastenklinikoiden Kummien tämän vuoden teema on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Elli pohtii niitäkin asioita sanoituksia synnyttäessään.

– Onhan se fakta, että monilla nuorilla on paha olla, hän toteaa.

– He luulevat löytävänsä internetistä, esimerkiksi blogimaailmasta tukea. Mutta ei se ole oikeanlaista apua, vaan usein jopa aika sairasta sanomaa, Elli varoittelee.

– Nuorten pitäisi pystyä puhumaan kavereilleen ja vanhemmilleen ja muillekin aikuisille. Tämä on rankka maailma, ja on ymmärrettävää, että jotkut ahdistuvat ja masentuvat. Mutta ei saisi lannistua.

Elli ja Jere toivovat, että ihmiset saisivat ongelmissaan voimaa yhtyeen musiikista.

– Kuten me itsekin saamme. Ei vaatisi paljon, että kaikki välittäisivät toisistaan, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea oloaan yksinäiseksi, Elli tuumii.

– Vaikka nuori ei avautuisi helposti, häntä ei saa jättää yksin, vaan hänen pitää saada silti tuntea kuuluvansa porukkaan ja tulleensa hyväksytyksi, Jere painottaa.

– Ja nuorissa on aina tulevaisuus. Se pitäisi lasten vanhempien ja kaikkien korkeassa asemassa olevien päättäjienkin ymmärtää. ●

Haloo Helsinki! (vas. Leo, Elli, Jere ja Jukka) kävi Elämä Lapselle -konsertissa aitiokierroksella ennen omaa esiintymisvuoroaan. Samaan kuvaan pääsi muun muassa joutsenolainen, pahasta masennuksesta toipunut Veeti Tujunen, 12. Veetin liikuttavaan tarinaan saimme tutustua hänen Heidi-äitinsä kertomana myös yhdessä konserttiillan potilasinserteistä.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

47

Kliff ottaa heti isoja askelia PoikABänDeJä ei viime vuosinA ole kotimaisilla musiikkimarkkinoilla pahemmin näkynyt. Nyt näkyy.

Kliff teki ensimmäisen keikkansa vasta puoli vuotta sitten, mutta esiintyi jo Elämä Lapselle -konsertissa lähes täydelle Hartwall Arenalle. Siellä Kliffin kappale Aseeton taisi vetää monelta tytöltä jalat alta. Nuo neljä parikymppistä pääkaupunkiseutulaista poikaa – Tomi, Elie, Ville ja Topias – tekivät rauhallisella balladillaan varmasti vaikutuksen hieman vanhempaankin polveen.

– Syksyllä 2012 Warner Music Finland otti yhteyttä nähtyään lauluvideoitani YouTubesta. Levyyhtiö halusi kasata ympärilleni yhtyeen, Tomi kertoo Kliffin alkuvaiheista.

– Päätin pyytää mukaan Elien ja Villen. Olimme Elien kanssa puolituttuja ja Villen kanssa perhetuttuja. Mutta koskaan aiemmin emme olleet soittaneet yhdessä.

– Minä sain yhteisten tuttujen kautta kuulla, että joku bändi etsii vielä yhtä jäsentä, ja minua kehotettiin ottamaan yhteyttä, kertoo Topias, ryhmän kuopus.

Tammikuussa 2013 kvartetti harjoitteli ensimmäisen kerran yhdessä. Runsas vuosi myöhemmin, helmikuun 2014 lopussa, Kliff-yhtye julkistettiin, ja maaliskuussa oli ensimmäinen keikka. Se oli Helsingissä Kampin kauppakeskuksessa, kahden päivän varoitusajalla.

– Emme olleet edes treenanneet kimpassa mikrofoneihin laulamista. Eikä ollut edes korvamonitoreja. En pystynyt katsomaan siitä esityksestä edes videopätkää loppuun. Mutta kehitystä on sen jälkeen tapahtunut, Tomi naurahtaa.

– Ennen bändin julkistusta treenasimme ahkerasti, olimme studiolla melkein päivittäin ja kävimme Miamissa kuvaamassa ensimmäisen singlemme videon.

Nimensä yhtye sai vasta tuon Miami-reissun jälkeen pitkän pohdinnan päätteeksi.

– Ainakin sataa nimeä oli jo pureskeltu, mutta jokaisessa oli jotakin vikaa. Bändin lanseeraus alkoi olla jo lähellä. Oli pakko päästä asiasta yhteisymmärrykseen. Joku meistä sen sitten keksi: Kliff. askel askeleelta Kliffin ensimmäinen single oli nimeltään Mun Jopo, toinen Maija ja kolmas tuo ”Ellissä” kuultu Aseeton.

Kappaleita työstetään yhteistyössä tuottaja Jimi Constantinen kanssa.

Nyt Kliffillä on ollut keikkoja jo parikymmentä, huipentumana esiintyminen Elämä Lapselle -konsertin suorassa tv-osiossa.

– Aina on telkkarista tullut katsottua ja mietittyä, että tuonne kun joskus pääsisi, Topias tunnustaa.

– Kun kuulimme, että esiinnymme Elämä Lapselle -konsertissa, ajattelin ensin, ettei se voi olla edes totta, Elie sanoo.

Kliff esiintyy myös 26. marraskuuta Logomossa Turussa Kummien Joulu Mielelle -konsertissa.

Tomi viettää päivänsä pitkälti studiossa kappaleita tekemässä. Muut kolme käyvät lukiota, ja kaikilla heillä on ensi keväänä valkolakki tähtäimessä.

– Bändi ja koulu tulevat ensin ja kaikki muut asiat sitten perässä, sanoo Kongon demokraattisesta tasavallasta toistakymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Elie.

– Ei meillä tiettyä tavoitetta ole. Pyrimme oppimaan jokaisesta keikasta lisää ja menemään seuraavalle tasolle; eteenpäin askel askeleelta.

– Ehkä me tulevaisuudessa teemme omat biisimme kokonaan itse, Tomi miettii. ●

Kliff (vas.

Topias, Elie, Tomi ja Ville) pääsi nopealla aikataululla isolle areenalle.

48

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

 Anna Abreun ja hänen taustatanssijoidensa Right In Front Of You -esityksessä oli aimo tuulahdus ammattimaisuutta.

Elina Kottonen ja Janne Kataja juonsivat totutun juoheasti.

 Jannika B esitti viime keväänä ilmestyneen albuminsa nimikkokappaleen Šiva.

Isac Elliot kirvoitti taas kimeimmät kirkaisut, tällä kertaa kappaleella Baby I.

 Tämän syksyn ’Vain elämää’ -tähdistä estradilla oli Jenni Vartiainen.

Laulun nimi oli Eden.

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

49

17.9.2014 Elämä Lapselle Hartwall Arena Kummit kiittää:

Tuore poikabändi Kliff säväytti laulullaan Aseeton.

Pääsponsorit: Tallink Silja Laakkonen Neutral / Unilever Mediayhteistyökumppanit: Radio Nova MTV3 Tuotantotiimi: Vastaavat tuottajat Aarni Kuorikoski / Blue Media Oy Tomi Suomela / MTV3

Stina Girs esiintyi Kummien konsertissa parin vuoden tauon jälkeen.

Ohjaaja Juha-Matti Valtonen Inserttitoimittaja / kuvaussihteeri Heidi Musakka Tekniikka Pade Parkkonen, Tumppi Toivola ja Marko Luukkonen / Eastway

Matias Mikkonen

Valosuunnittelu Mikko Linnavuori / Artfarm Eero Helle / Noise House Artistimanageri: Gugge Wasenius Juontajat: Janne Kataja Elina Kottonen Lisäksi kiitämme: Aavasaksan Vesi Airport Taxi Aitiolahjoittajat Cocoa Fazer Finnair Hartwall Arena Hoxit Huhtamäki Kajon Mainostoimisto King Olvi Robinex SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri Suomen Urheiluhierojaopisto Tokeen Liikenne Oy Työhuone Vihannespörssi Levy-yhtiöt: Sony Music Finland Warner Music Finland Universal Music Finland

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Aurora

Signmark

Ensimmäiselläkin tunnilla tapahtui VUOdEN 2011 IdOLS-KISAA ponnahduslautanaan käyttänyt Stina Girs esiintyi Elämä Lapselle -konsertin ensimmäisellä tunnilla.

Hänen kappaleensa nimi oli Mä tahdon tietää mitä rakkaus on. Stina taitaa jo tietää. Hän on nimittäin menossa tässä kuussa naimisiin.

Stina on muutenkin elänyt viime aikoina mielenkiintoisia aikoja: hän lauloi Yö-yhtyeen kanssa Jään sun viereen -singellä ja -musiikkivideolla.

– Kappaleeseen tarvittiin naislaulajaa, ja levy-yhtiöni Sony Music päätti kysyä minulta.

Totta kai suostuin, ja hyvä tuli. Se oli minulle hyvä juttu tähän saumaan.

Mä tahdon tietää mitä rakkaus on -kappale on julkaistu jo aiemmin singlenä. Ensi vuoden alkupuolella julkaistavasta Labyrinttialbumista julkaistaan piakkoin toinen single, Enemmän kuin ystäviä.

Ennen suoraa tv-lähetystä Elämä Lapselle -konsertissa esiintyivät Stina Girsin lisäksi myös We Drum As One, Aurora, Signmark, Kristiina Wheeler, Kim Herold sekä 11-vuotias Matias Mikkonen, joka esitti supersuosion videona saavuttaneen, nettikiusaamisesta kertovan Dissaa-kappaleen. ●

Millainen on sinulle paras työympäristö?

Jokainen työntekijä on erilainen. Testaa, millaisessa toimistossa sinä saat itsestäsi eniten irti osoitteessa martela.fi/työntekijätyypit

3 Step IT:n ykkösjoukkue oli koko kisan ykkönen. Vasemmalta Jarkko Veijalainen, Janne Veijalainen, kummipelaaja Joona Puhakka ja Sami Kouva.

KUMMIT-GOLF

Kummipelaajahuutokauppa uutuutena golftapahtumassa

Hirsalassa pelattiin taas rahaa hyväntekeväisyyteen TeksTi Ja kuvaT mAtti HAnnulA

Jos oli Kummit-golfissa Vanajanlinnassa toukokuun lopulla viileää ja sateista, niin Hirsalan elokuisia peliolosuhteita voi luonnehtia lähes ihanteellisiksi. 38 vuorokauden helleputki oli päättynyt pari päivää aiemmin ja ilma viilentynyt sopivasti. Pilviä kerääntyi, mutta sade pysytteli vielä loitolla.

H

IRSALAN KUMMIT-GOLF 14. elokuuta tuotti 35 900 euron potin. Uutuutena oli kummipelaajahuutokauppa. Joukkueet, jotka halusivat tietyn kummipelaajan joukkueeseensa, pystyivät huutamaan hänet haluamallaan summalla.

Ja menihän niitä kummeja kaupaksi: 3 Step IT osti ex-uimahyppääjä Joona Puhakan ykkösjoukkueeseensa 500 eurolla ja Tony Montanan kakkosjoukkueeseensa 300 eurolla. Winsome Oy maksoi Pete Seppälästä 600 euroa ja Länsiväylälehti Jari Isometsästä 500 euroa. Ylivoimaisesti eniten huutokaupassa maksettiin kuitenkin Viivi Avellánista, jonka Klubituupparit osti joukkueeseensa 2000 eurolla. Kaikki pelaajahuutokaupassa maksetut rahatkin menivät tietysti Lastenklinikoiden Kummeille. ● 52

www.kummit.fi • Kummit-golf

 Samuel Nuutinen opetti Sisu Sjöholmille golfin alkeita.

 Jännitystä riitti jo ennen kisaa, kun kummipelaajia huutokaupattiin.

Ahtisaaren sormet eivät syyhyä PResiDentti Martti Ahtisaaren ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2008 saama Nobelin rauhanpalkinto on Hirsala Golfin klubitalon aulavitriinissä. Presidentti Ahtisaari käy pelaamassa Hirsalan Kummitgolfin aina, kun ehtii. Nyt ehti.

– Valitettavasti täytyy historiaakin katsoen todeta, että kansainvälinen yhteisö on kykenemätön käsittelemään enempää kuin yhtä asiaa kerrallaan, ja monestikaan ei edes sitä yhtä, hän kommentoi päivän maailmanpoliittista tilannetta ja toivoi, että YK:n turvaneuvoston piirissä löydettäisiin yksimielisyys asioidenhoidossa.

– Ukrainassa tapahtui Venäjän toimesta laiton maahantunkeutuminen, josta on seurannut monia toimenpiteitä. Jos ei Venäjän kanssa saada järkevää ratkaisua aikaan, se tulee häiritsemään kansainvälistä yhteistyötä, Ahtisaari totesi.

– Venäjän tukea tarvitaan myönteisessä mielessä myös Lähi-idässä ja Syyriassa, hän huomautti.

– Kun itse olin rauhanvälittäjänä muun muassa Namibiassa, oli Neuvostoliiton tuki siinäkin takana.

Lähi-itä hankalin Monien kansainvälisten konfliktien ratkaisijana toimimisestaan rauhan-Nobelinsa saaneen Ahtisaaren kädet eivät kuitenkaan syyhyä päästä nyt sovittelupöytään.

– Eivät ollenkaan. Esimerkiksi Etyj:n edustajina meillä on Ukrainassa paljon ihmisiä, ja oma järjestömme CMI (Crisis Management Initiative ry) on ollut siellä jo useamman vuoden. Mutta meidän toimintamme täytyy lähinnä nähdä auttajana eikä rauhanvälittäjänä.

CMI on Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tuottaa sekä tietoa että käytännön ratkaisuja rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun. Ahtisaari toimii järjestön hallituksen puheenjohtajana.

 Martti Ahtisaaren mielestä Lähi-idän tilanne on maailmanpolitiikassa kaikkein mutkikkain.

Hän luokittelee Lähi-idän tilanteen koko maailman kannalta kaikkein hankalimmaksi.

– Siitä seuraa paljon muita asioita, kun esimerkiksi kaiken maailman ääriainekset käyttävät Lähiidän tilannetta syynä omalle toiminnalleen.

– Ukraina on varsin kaukana meistä, enkä näe Venäjää uhkana Suomelle, presidentti Ahtisaari sanoo.

Lasten hyvinvointi keskeisintä Lastenklinikoiden Kummien tämän vuoden teemana on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Miten kansainväliset ongelmat heijastuvat siinä mielessä Suomen tilanteeseen?

– Ei niiden pitäisi antaa vaikuttaa. Mutta omien lastemme hyvinvointi on joka tapauksessa keskeisintä, Martti Ahtisaari korostaa.

– Tarvitaan vanhempien ja koulun sekä tilanteen niin vaatiessa alan ammattilaisten yhteistyötä.

On autettava mahdollisimman varhain, jotta estetään asioiden kehittyminen liian huonoon vaiheeseen. ●

Kummit-golf • www.kummit.fi

53

KUMMIT-GOLF

 Viivi Avellán oli vuoden tauon jälkeen taas kykenevä Hirsalan Kummit-golfiin.

Viivi-äiti taas viheriöillä Viivi Avellán oli Hirsalassa Kummit-golfin MVP (most valuable player), kun Klubituupparit maksoi hänestä kummipelaajahuutokaupassa peräti 2000 euroa.

Vuosi sitten Viiviä ei vastaavissa karkeloissa näkynyt. Syy oli hyvä: varsin pitkällä ollut raskaus.

Tämän elokuun Kummit-golfin aikaan Viivin poikalapsi oli kahdeksan kuukauden ikäinen.

– Sellainen ihana pötkylä jo, jota voi kantaa vaikka kainalossa, Viivi hymyili.

– Kesällä olimme kuusi viikkoa purjeveneessä, ja hän nukkui siellä tosi hyvin, Viivi kertoi.

– Olen sellainen rauhallinen äiti, en hösäävä, hän luonnehtii itseään.

Viivi jatkoi jo maaliskuussa töitään Fore!-golflehden päätoimittajana. Oma golfin pelaaminen on sen sijaan jäänyt paljon tavallista vähemmälle.

– Olisinko viisi kierrosta pelannut kesän aikana, yleensä olen pelannut ainakin 20. Enää ei ehdi.

Enkä pelaa Fore!-lehden oman kiertueen lisäksi muita ”kokoontumiskisoja” kuin tämän Kummit-golfin.

Mikko Ilonen oli juuri muutama päivä aiemmin tehnyt suomalaista golfhistoriaa sijoittumalla kauden viimeisessä major-turnauksessa Yhdysvalloissa seitsemänneksi.

– Kylmät väreet menivät. Se oli Suomiurheilun tämän vuoden huippuhetkiä. Täällä ei välttämättä ymmärretä, miten hienoa on golfissa päästä tuolla tasolla kymmenen parhaan joukkoon, Viivi huomautti. ● 54

www.kummit.fi • Kummit-golf

Sisu Sjöholm (2 v.) ja Eino Siukola (rattaissa, 4 v.) edustivat Hirsalassa pieniä potilaita. Äidit Pauliina ja Silja kertoivat ennen kisaa lyhyesti lastensa tarinan.

 Kaarina Suonperä ei – tietenkään – luopunut sinisestään. Simo Nuutinen, 16, on toipunut vakavasta syövästä ja golfasi nyt kummipelaajana.

 Kolme arvokisamitalia omalla aktiiviurallaan kiskaissut Mikaela Ingberg oli myös mukana Hirsalassa ja kummasteli tuoreeltaan ainoan naiskeihäänheittäjämme Oona Sormusen edesottamuksia Zürichin EM-kisoissa.

Kotiosoitteeksi Espoo JeRe leHtinen on ollut tuttu näky Kummien kesätapahtumissa, varsinkin elokuisin Hirsalassa. Jatkossa häntä nähtäneen näissä merkeissä tiuhemminkin.

Huikean NHL-uransa ja samalla koko pelaajauransa neljä vuotta sitten päättänyt Lehtinen muutti nimittäin perheensä kanssa alkukesästä Dallasista Suomeen ja Espooseen. Lehtinen, joka on ainoana suomalaiskiekkoilijana voittanut sekä maailmanmestaruuden että Stanley Cupin, on viime vuodet toiminut Suomen jääkiekkomaajoukkueen palveluksessa pelaajatarkkailijana. Kesäkuussa hänet nimitettiin Jari Kurrin seuraajaksi Leijonien general manageriksi.

– Henkinen päätös paluusta oli tehty jo, ennen kuin tuo mahdollisuus tuli eteen, Jere kertoo.

– Loppupeleissä GM-kuvio tuli aika lailla puskista, mutta hyvään saumaan.

Lehtinen asui Pohjois-Amerikassa 19 vuotta. Perheen pian 14 vuotta täyttävät kaksoistytöt Anna ja Sofia olivat hieman hangoitelleet vastaan, kun Suomeen muuttamisesta ”palaveroitiin”.

– Olimme jo monta vuotta puhuneet, että jossakin vaiheessa muutamme Suomeen. Ei se mikään yllätyspäätös ollut, Jere sanoo.

Kaksoset sekä 10-vuotias, Blues Matinkylässä nyt pelaava Joel-poika puhuvat paremmin englantia kuin suomea.

– Mutta kyllä he suomea ymmärtävät täysin. Ja täällä Suomessahan sitä oppii puhumaan, Jere toteaa.

– Oli tarkoitus olla Dallasissa urani päätyttyä vain vuosi tai pari. Paluu vähän pitkittyi, mutta se oli monien asioiden summa.

Syyskuun viimeisenä päivänä Espoo Blues nosti kotiottelunsa yhteydessä Lehtisen paidan numero 10 Barona Areenan kattoon. Sillä numerolla Jere pelasi 1990-luvun alussa neljä kautta Bluesin edeltäjän Kiekko-Espoon edustusjoukkueessa ennen lähtöään Turun Palloseuran kautta Dallas Starsiin, missä hänen pelinumeronsa oli 26. ●

 Jere Lehtinen on Leijonien uusi general manager.

 Suomen Urheiluhierojaopistolla oli taas toimintapisteensä Kummitgolfissa. Tässä Heidi Sohlberg Juuso Tukian käsittelyssä.

14.8.2014 Hirsala Golf, Kirkkonummi Tuotto: 35 900 euroa Kummien tapahtumavastaavat: Anne Knaster ja Susanna Laurila Pääsponsori: Tallink Silja Kummipelaajat: Martti Ahtisaari, Viivi Avellan, Mikaela Ingberg, Jari Isometsä, Jere Lehtinen, Tommi Läntinen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Joona Puhakka, Jaana Puupponen, Martti Saarinen, Pete Seppälä, Vicky Rosti, Raimo Sirkiä, Heidi Sohlberg, Kaarina Suonperä, Anna-Liisa Tilus, Taru Valkeapää, Simo Nuutinen Kolmen Kärki: . 3 Step IT 1 (Jarkko Veijalainen, Janne Veijalainen, Sami Kouva, kummipelaaja Joona Puhakka) . Lifemed (Marko Linnala, Turo Linnala, Marco Willberg, kummipelaaja Taru Valkeapää) . Klubituupparit (Miika Varjovaara, Harri Yrjö-Koskinen, Thomas Gylling, kummipelaaja Viivi Avellan) Lähimmäs lippua -kisan voittaja: Jari Isometsä, 1,92 m Lähimmäs herkkukoria: Tuomo Raasio, 0,4 m Suorin drive: Matti Lehtikangas, 0,2 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä: Summa Capital, 2,01 m Kiitämme: Kauppahuone Pesonen Långvik NewTop Suomen Urheiluhierojaopisto Pilkkoset Oriola Paulig Vaasan Diswest Oy Aavasaksan Vesi Janne Kataja Jarkko Tamminen Koop Arponen

• • • • • • • • • • • • •

Kummit-golf • www.kummit.fi

55

lAHJoitus TeksTi Ja kuvaT mAtti HAnnulA

 Tältä Kummien uuden toimiston aula näytti aiemmin.

Pienillä muutoksilla iso muutos

Martela laittoi Kummien toimiston uuteen kuosiin Lastenklinikoiden Kummit muutti kesän alussa toimistonsa Helsingissä Kasarmitorin kupeesta Lauttasaareen. Martela päätti tehdä hyvää ja auttaa Kummeja ”kotiutumisessa” sisustamalla ja kalustamalla uuden toimiston.

 – Sähköpöytä on ollut erinomainen apu alaselän vaivoihin, joista olen kärsinyt pitkään istuessa.

Väittäisin myös, että vireytaso on parempi seistessä, sanoo Kummien projektipäällikkö Susanna Laurila työpisteuudistuksesta.

56

www.kummit.fi • Lahjoitus

K

ummien toimisto sAi uuden ilmeensä syyskuun puolivälissä.

– Tein tarvekartoituksen ennakkoon haastattelemalla käyttäjiä heidän arjen toiminnastaan ja siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä, kertoo toteutuksesta vastannut sisustussuunnittelija Reetta Lukka Martelasta.

– Sen pohjalta lähdin suunnittelemaan sisustusratkaisua.

Suunnitteluvaiheen peruspilarit olivat ergonomia, työhyvinvointi, helppo lähestyttävyys sekä raikkaus.

– Ergonomia oli ykkösasia alusta asti. Sen vuoksi työpisteitä lähdettiin toteuttamaan sähköpöydillä, Lukka sanoo.

– Kaiken kaikkiaan käytimme työpisteissä sekä olemassa olevia kalusteita että uusia hyödyntäen Martela Outletin valikoimaa. Aina ei tarvitse uusia koko kalustusta, vaan pienillä muutoksilla voidaan hyvällä suunnittelulla tehdä suurikin muutos.

Alkuperäinen sisustussuunnitelma täydentyi sisääntuloaulan kalustuksella, jolla haluttiin lisätä kutsuvuutta ja viihtyisyyttä.

 Sisustussuunnittelija Reetta Lukan ratkaisut miellyttävät Kummien henkilökuntaa. Sisääntuloaulaa koristaa nyt Eero Aarnion suunnittelema The Tree, josta Kummien vuosinalletkin oitis löysivät paikkansa.

kokoava ja kutsuva kieli Kummien toimiston sisääntuloaulaa koristaa nyt Eero Aarnion suunnittelema taideteos ’The Tree’, johon löysivät tiensä myös Kummien vuosinallet.

– Alkuperäinen suunnitelma täydentyi vielä aulan kalustuksella, jolla haluttiin lisätä kutsuvuutta ja viihtyisyyttä, Lukka toteaa.

Uutta aulaa piristävät Martelan värikkäät Movie-rahit.

– Rahien muotokieli on kokoava ja kutsuva, mikä on sisääntulotilassa oleellista, sisustussuunnittelija Lukka luonnehtii.

– Kummien työntekijät ovat ottaneet uudistetun aulan jo omakseen, mikä ilahduttaa suunnittelijaa.

Kaiken kaikkiaan uudet nykyaikaiset tilat ja ratkaisut tukevat Kummien työtä lisäten työhyvinvointia ja viihtyvyyttä. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

57

Tekee hyvää!

Ostamalla Tefal Hans Välimäki –keitto- ja paistoastioita autat samalla lastenklinikoiden pieniä potilaita.

“Suosittelen”

Lahjoitamme jokaisesta myydystä Tefal-kampanjatuotteesta 0,50 € Lastenklinikoiden Kummeille.

Tefal Hans Välimäki –keitto- ja paistoastioilla kokkaat kuin ammattilainen.

Tuotteet kestävät kovaa käyttöä, ja ne sopivat kaikille liesille, myös induktiolle.

kummiuutisiA

Ville Varhala pääsi kokemaan ikimuistoisen hetken

Iniestan saattajana Olympiastadionilla Helsinkiläinen 13-vuotias Ville Varhala pääsi 9. elokuuta Helsingin Olympiastadionilla suorittamaan tehtävän, josta moni varmasti unelmoi: hän pääsi saattamaan FC Barcelonan kapteenin ja Espanjan maajoukkueenkin tähtipelaajan Andrés Iniestan kentälle, kun espanjalaisseura pelasi ystävyysottelun Helsingin Jalkapalloklubia vastaan.

 Konkreettiseksi muistoksi saattajatehtävästään Ville Varhala sai FC Barcelonan peliasun, joka hänellä oli päällään myös Andrés Iniestaa kävellyttäessään.

– Se tekee hyvää luustolle, joka pääsi sairauden aikana heikentymään, kun kaikki liikunta oli kielletty, Minna-äiti toteaa.

FC Barcelona ei varsinaisesti kuulu Villen suosikkeihin.

– Mutta olen tietysti katsellut pelejä telkkarista.

Jatkossa Ville Varhala joka tapauksessa seurannee ainakin Andrés Iniestan edesottamuksia hieman uudenlaisin ajatuksin. ●

L

AstenklinikoiDen kummit oli saanut täytettäväkseen yhden saattajapaikan ja valitsi siihen Villen, joka vuonna 2011 sairastui lymfoomaan eli imusolmukesyöpään. Hoidot loppuivat puolitoista vuotta sitten.

– Poika on nyt terve, äiti Minna Varhala iloitsee.

– Kontrolleja on nykyisin neljän kuukauden välein. Kun on ollut kaksi vuotta eristyksissä, on hienoa, että vastapainoksi tulee tällaisia huippujuttuja.

Ville oli tietysti oitis valmis kunniatehtävään.

Saattajilla ei etukäteen ollut tietoa, kenet kukin pääsee stadionin nurmelle kävelyttämään.

– Oltiin siinä rivissä ennen kentälle menoa, ja pelaajat tulivat sitten yksitellen viereemme oman saattajansa kohdalle, Ville selvittää ”prosessia” tietämättä edelleenkään tarkemmin, miksi ottelun suurin tähti valikoitui juuri hänelle.

– Ilta-Sanomat teki Villestä jutun. Ehkä sen vuoksi juuri Iniesta ”valikoitui” Villelle, äiti Minna Varhala tuumii.

– Nimenomaan Iniestan olin halunnutkin, Ville sanoo.

– Mutta ihan yllätyksenä se tuli, että siinä kävi niin.

Ykkösharrastuksena parkour Ville yritti jututtaa Andrésta, mutta melko vaatimattomalla menestyksellä.

– Ei se hirveästi tuntunut osaavan englantia. Mutta kivalta tyypiltä Iniesta joka tapauksessa vaikutti, luonnehtii Ville, joka hoiti tehtävänsä mallikkaasti 40 435 katsojan seuratessa. Useimpien katseet varmasti naulautuivat nimenomaan vierasjoukkueen kapteeniin. FC Barcelona voitti 6–0.

– HJK:ta kannustin, kertoo Pohjois-Haagan yläasteella seitsemännellä luokalla oleva Ville, joka on itsekin pelannut sinivalkoisissa väreissä ennen sairastumistaan.

– Nykyään pelaan vain kavereiden kanssa huvikseni. Parkouria harrastan enemmän tosissani.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

59

KUMPPANI

Cocoan mielenterveysvideo herätti

”Kiusaaminen on lähtenyt käsistä” Vajaan puolentoista minuutin mittainen mielenterveysaiheinen video varmasti naulasi Elämä Lapselle -konsertissa sekä paikalla olevan yleisön ja että tv-katsojien huomion. Se oli tuotantoyhtiö Cocoa Mediaproductions Oy:n hyväntekeväisyyspanos koulukiusaamiskeskusteluun ja Lastenklinikoiden Kummien teemavuoteen.

K

iusattu-niminen video kuvattiin alkukeväästä parissa kolmessa päivässä – tarkemmin ottaen aamuyössä. Videon on käsikirjoittanut Anton Molander, yksi Cocoan kolmesta omistajasta.

Ohjaus on Molanderin ja Taito Kawatan, joka on paitsi Cocoan omistaja niin myös yhtiön perustaja. Kolmas omistaja on vastaava tuottaja Pauliina Teirikari.

– Pieni kina kuuluu luonnolliseen kasvuun ja positionhakuun. Kun me olimme nuoria, painittiin ja varmasti vähän kiusattiinkin, mutta se oli kuitenkin ”rehellistä”, tuottaja Seppo Kerkelä ja Molander jutustelevat.

– Netin myötä koulukiusaaminen on ymmärtääksemme mennyt entistä raaemmaksi ja lähtenyt täysin käsistä. Tuntuu, että toisen ihmisen peruskunnioitus on kadonnut, he hämmästelevät.

– On tärkeää, että kotona herättäisiin, kun opettajillakaan ei tunnu enää olevan tarpeeksi auktoriteettia. Kodin on oltava paikka, missä rajat kerrotaan.

Apureita piisasi Molander ja Kerkelä olivat taannoin keskustelleet kiusaamisasiasta. Kerkelä oli ehdottanut yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

– Se tuntui heti oikealta valinnalta.

Kummeissa hommat hoidetaan ammattimaisesti ja jouheasti. Siellä on tekemisen meininki, Kerkelä toteaa.

– Moni taho oli innolla mukanamme talkoissa tekemässä hyvää: mm. Angel Films, Scandic Rental, Popular sekä meikkaajat ja näyttelijä. Iso kiitos heille!

Voice-over -ääneksi videoon saatiin pääministeri Alexander Stubb.

Kohteena kaikki liikkuva Tuotantoyhtiö Cocoa on perustettu vuonna 2007. Brändin alaisuudessa toimii myös levy-yhtiö Cocoa Music.

– Levy-yhtiön artistien selkeä tavoite on menestyä ulkomailla. Sinne on kova työ ponnistaa pienestä Suomesta. Mutta

meidän artistiemme taso on kova. Se on hyvä lähtökohta, Molander avaa Cocoa Musicin tavoitteita.

– Viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olemme kasvaneet parista ihmisestä lähes kahdenkymmenen hengen taloksi. Se on pienellä alalla ihan hyvin, Molander toteaa.

Cocoa tekee filmejä, animointia, leikkaustyötä, värimäärittelyä ja musiikkia.

– “If it moves, we make it”, Molander kiteyttää.

Rentoa ja ammattimaista Cocoa muutti puolisen vuotta sitten Helsingissä isompiin tiloihin Tehtaankadulle.

Avarassa toimistossa on nuorekas, rennonoloinen ilmapiiri.

– Tekniikka ja mediaympäristö kehittyvät tälläkin alalla kovaa vauhtia. Jos et ”elä tätä juttua”, on vaikea pysyä mukana, korostaa Molander ja sanoo omassa tehtävänkuvassaan tärkeintä olevan, että Cocoaan saadaan alan parhaat ihmiset; elokuva-, viestintä- ja markkinointialan todelliset ammattilaiset.

– Näin on myös tapahtunut. Jos emme löydä sopivaa henkilöä, emme palkkaa ketään. Homma loppuu nopeasti, jos palkkaa toiseksi parhaan vaihtoehdon.

Onnistuneiden rekrytointien myötä Cocoa onkin kahminut melkoisen osuuden muun muassa kotimaisesta tv-mainostuotannosta.

– Mutta ei onneen ole oikotietä. On tehtävä paljon töitä, Cocoa-johtaja Anton Molander sanoo. ● Neljä kappaletta cocoalaista sydäntä: Taito Kawata, Pauliina Teirikari, Seppo Kerkelä ja Anton Molander.

60

www.kummit.fi • Kumppani

kummivieRAskynä

Meillä kaikilla on vastuu kiusaamisen kitkemisestä

K

ja vanhempien käyttöön jokaiseen peruskouluun. KiVa koulu -hankkeen tulokset ovat olleet kansainvälisestikin merkittäviä: kiusatuksi joutumisen ja toisten kiusaamisen on todettu vähentyneen merkittävästi ohjelmaa toteuttaneissa peruskouluissa.

Olen useasti ehdottanut, että KiVa koulu -hanke laajennettaisiin varhaiskasvatukseen KiVa päiväkoti -toiminnaksi. Samanlaisia välineitä tarvitaan päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa.

iusAAminen on ikävä TOSIASIA, jonka kitkemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatsojasta.

Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisongelmaan olisi pureuduttava varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, jottei kiusaamisesta juurru tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja elämässä taitaa.

Sari Sarkomaa

Opetusministerinä aloitin ’perusopetus paremmaksi’ (pop) -työn.

Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua sekä pienentää lisämäärärahoilla ryhmäkokoja ja näin taata, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle.

Pienessä opetusryhmässä on helpompi olla läsnä lasten arjessa ja puuttua myös kiusaamiseen. Aloitin lisäksi valtakunnallisen oppilasryhmien koon seurannan.

kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Tutkimusten mukaan kiusaaminen on myös voimakkaasti syrjäyttävää. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja koulunkäyntiin sekä koko elämään.

On iso epäkohta, ettei päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamiseen puuttumisesta. On välttämätöntä, että valmisteilla olevaan uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa.

Toimiessani opetusministerinä laajensimme opetusministeriön rahoittamaa KiVa koulu -hanketta.

Tavoitteena on ehkäistä koulukiusaamista luomalla konkreettisia työkaluja opettajien, oppilaiden

Maailman muuttuessa yksi asia on säilynyt: lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien ja muiden lapsille tärkeiden aikuisten kuten opettajan ajan merkitystä ei mikään innovaatio korvaa.

On olennaista, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhempien yhteistyöllä voidaan luoda tärkeitä aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi. Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua ja että aikuiset aina auttavat eivätkä jätä lasta yksin.

Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö. ●

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

lAHJoitus

Unilever kustansi Hyvinkäälle kuljetuskehdon

H

ELSINGIN JA UUdENMAAN sAiRAAnHoitoPiiRiin kuuluvassa Hyvinkään sairaalassa lastenosaston vanha kuljetuskehto oli tullut tiensä päähän. Anestesialääkärit olivat jo huolestuneita koneen turvallisuudesta.  Kuljetuskehdon luovutusOsastoryhmän päällikkö Eerika Tausa oli tilaisuudessa Hyvinkään sairaalassa ottanut yhteyttä Lastenklinikoiden Kumolivat läsnä Unileverin tuotepäällikkö mien toiminnanjohtajaan Anne KnasteHeidi Idman (vas.), lastentautien yliriin ja kysynyt Kummien mahdollisuutta lääkäri Timo Örmälä, johtava lääkäri auttaa. Onni oli matkassa, sillä Kummien Anna-Maija Tapper, osastonhoitaja yhteistyökumppani Unilever Oy oli lahjoitAnne Kuri, naisten- ja lastentautien tanut edellisvuonna vastaavanlaisen kultulosyksikön johtaja Ritva Hurskainen, jetuskehdon Helsinkiin, ja tämä jatkumo osastoryhmän päällikkö Eerika Tausa sopi sille erittäin hyvin. Unileverin tuoteja Kummien toiminnanjohtaja Anne päällikkö Heidi Idman sai nopean päätökKnaster. sen, ja Hyvinkäällä oltiin kovasti kiitollisia.

Joulukorit 2014_ilmoitus_KL3_2014.pdf 1 24.9.2014 10.24

Hyvinkään sairaalassa syntyy vuosittain liki 2000 lasta, ja määrä on nousussa.

Kuljetuskehtoa käytetään tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden ja muiden vauvojen kuljettamiseen Hyvinkään sairaalasta pääsääntöisesti Helsinkiin Lastenklinikalle. On tärkeää, että laitteet ja välineet ovat kunnossa, jottei arvokas työ kärsi.

Sekä Kummeille että Unileverille oli iloinen asia saada olla auttamassa näin akuutissa ja tärkeässä tarpeessa. ●

Kummit ry:n joulukortit 2014 *

Joulukortit lastenklinikoiden potilaiden hyväksi - www.kummit.fi

*

*

2-osaiset kortit* á 2,50 € (sis. kuoren ) .......................

Postikortit** á 2 € (postimaksu maksettu)

**

**

**

kumPPAneitA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Tallink Silja

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa 1.9.2013 – 31.8.2014 palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden kaikista Helsinki-Tukholma -reitin risteilylipputuotoista kampanjakuukausilta sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Tefal

Unilever

Tefal lahjoittaa jokaisesta myydystä Tefal Hans Välimäki -sarjan keitto- ja paistoastiatuotteesta 0,50 € Kummeille.

Unileverin yhteistyötuote on Neutral®.

Unilever on yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Aurinkomatkat

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Lahjalasit Oy Lahjalasit.fi toimii optisen alan tukkukauppana ja myy nyt verkkokaupastaan silmälaseja kuluttajille tukkuhintaan. Silmälasiostoksillasi voit tukea Kummien, WWF:n tai SPR:n toimintaa.

Laakkonen

Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2014 – 31.12.2014 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä / tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirto- ja suolistopotilaiden hoitoon

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Norstar

Hoxit valmistaa rojaltituotteenaan Teemunallen nimikkokarkkeja, jonka lisäksi se tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2014 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prismaliikkeissä 1.8.2013 – 1.8.2014.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ svenskA Svensk översättning: Larissa Krook

Chefsläkare inom barnpsykiatri Anita Puustjärvi:

”Modeller från en aggressiv spelvärld ofta bakom våldsamt beteende” det finns antagligen många olika faktorer bakom det faktum att barns aggressivitet och våldsamma beteende blir allt vanligare.

Chefsläkare inom barnpsykiatri Anita Puustjärvi anser att dataspel med aggressiva teman och den digitala världen överlag har sin del i denna negativa utveckling.

B

ARNS OCH UNGAS MENTALA HälsA är årets tema hos Barnklinikernas Faddrar.

– Det är definitivt bra att denna fråga får synlighet och att man talar om ämnet ur olika synvinklar, säger Puustjärvi, som för tionde året arbetar som chefsläkare i barnpsykiatri vid Södra Savolax sjukvårdsdistrikt. Hon har märkt att aggressivitet och våldsamt beteende hos små barn har ökat den senaste tiden.

– Det finns många saker som kan ligga

bakom detta fenomen: egna erfarenheter av våld eller trauman, depression, den neuropsykiatriska störningen ADHD som kan förorsaka en benägenhet till impulsivt, våldsamt beteende, eller olika situationsspecifika, belastande faktorer, räknar hon upp.

Dataspelandet och den digitala världen överlag är också kopplade till fenomenet.

– Det finns forskningsresultat som visar att barn som har fallenhet för aggressivitet spelar spel som innehåller aggressiva teman oftare än andra barn. I deras fall verkar spelandet också öka det aggressiva och våldsamma beteendet, berättar Puustjärvi.

Gemensamma metoder I St. Michel, där Puustjärvis enhet ligger, har man starkt gått in för att utveckla samarbetet bl.a. mellan barnpsykiatrin och skolorna.

– Vi har olika gemensamma metoder i användning, berättar Puustjärvi.

– Den konsulterande läraren inom sjukhusutbildningen och våra arbetare kan som arbetspar till exempel åka till barnets skola och där vid behov fundera över hela klassens och inte bara det berörda barnets omständigheter för att till exempel få slut på en eventuell mobbningssituation. Man kan också använda sig av olika grupper i skolan bl.a. för att ändra på aggressivt beteende.

– Samarbetet med hemmet är dock det huvudsakliga elementet, men länken mellan skolan, hemmet och den vårdande parten är också viktig, fortsätter hon.

– Att tiga om mobbningen i skolorna är en otrolig ogiltigförklaring av negativa upplevelser med tanke på hur många djupa sår det lämnat i många människor, säger chefsläkare inom barnpsykiatri Anita Puustjärvi. Foto: Matti Hannula

64

www.kummit.fi • På svenska

Djupa sår Mobbning är en form av aggressivt beteende. Fastän man främst talar om mobbning i skolorna finns det också mobbning i daghemmen.

– De sociala färdigheterna hos daghemsbarn är naturligtvis ofullständiga men det är oerhört viktigt att redan i det skedet lära barnen hur man fungerar tillsammans med andra, hur man söker vänskap och hur man agerar om den andra är lite annorlunda. På det sättet går det att förebygga allvarligare företeelser längre fram.

Mobbning i skolorna är säkert inte ens en uppfinning från 1900-talet, utan har rötter ännu längre bakåt. Katten har dock av någon anledning inte lyfts på bordet ordentligt förrän under detta årtusende.

– Det är frågan om en otrolig ogiltigförklaring av negativa upplevelser med tanke på hur många djupa sår det lämnat i många människor. Mobbning har dessutom under den senaste tiden verkat ta väldigt råa och grymma former. I synnerhet inom den digitala mobbningen används metoder som knappast skulle användas ansikte mot ansikte. kortsiktighet slår tillbaka I familjer där den vuxna själv kanske inte har tillräckligt med erfarenhet av att bli uppmärksammad eller omskött kan föräldern ha svag motivation till omvårdnad.

Det är en stor utmaning att ta hand om sådana här familjer.

– Det är ett ännu större problem att personalen vid rådgivningen eller skolhälsovården inte har tillräckligt med tid att sätta sig in i familjernas situation, även om de har tillräckligt med kunnande och motivation. Situationen är ofta densamma inom dagvården och i skolorna, konstaterar Puustjärvi.

– Vad vill samhället sätta sina resurser på och vad anser samhället vara värdefullt? Hurudana möjligheter ger vi våra barn till att få bästa möjliga uppväxt? frågar Puustjärvi.

– Ett kortsiktigt sparande ger med säkerhet betydande kostnader på lång sikt.

Om vi alltså nu sparar på resurserna inom dagvården och skolorna kan det om några år mycket väl synas i en ökning av patientmängden inom barnpsykiatrin. ●

PÅ svenskA

Bland annat president Martti Ahtisaari och minister Elisabeth Rehn hedrade tillställningen med sin närvaro. Foto: Matti Hannula

Byggandet av det nya barnsjukhuset inleddes Byggandet av det nya barnsjukhuset på tomten bredvid den nuvarande Barnkliniken i Helsingfors inleddes konkret den 26 augusti klockan 14.52 när sjukhusets byggbolag SRV:s huvudägare och styrelseordförande Ilpo Kokkila tryckte på den gröna startknappen och röken steg mot himlen medan de högt uppsatta inbjudna gästerna såg på.

F

ÖRENINGEN Nya Barnsjukhuset 2017 grundades i juni 2012.

Företagaren Anne Berner valdes till stödföreningens ordförande.

Målet för föreningen var att på olika sätt sätta fart på de byråkratiska kugghjulen gällande byggandet av det nya barnsjukhuset. Föreningen startade också en donationsinsamling så fort som ledningen vid Helsingfors och Nylands

sjukvårdsdistrikt fattade beslutet att bygga ett nytt barnsjukhus. Det nya barnsjukhuset kommer att ersätta Barnkliniken i Helsingfors. Den nuvarande kliniken blev färdig 1946 och är i mycket dåligt skick. insamlingsmålet uppnåddes I början av december 2012 grundades Stödstiftelsen för det Nya Barnsjukhuset för att i praktiken ansvara för byggan-

Byggnadsbolaget SRV:s styrelseordförande Ilpo Kokkila tryckte på knappen.

Foto: Matti Hannula

det av sjukhuset. Anne Berner valdes till stiftelsens ordförande. Byggnadskostnaderna uppskattas uppstiga till cirka 160 miljoner euro. Både staten och HNS deltar i kostnaderna med 40 miljoner euro vardera. Redan från början var det tänkt att minst 30 miljoner skulle fås in genom en medborgarinsamling. Stiftelsen tar lån för att täcka den återstående delen. Genom ett intressant sammanträffande spräcktes denna 30 miljoner euros gräns samma dag som man firade inledandet av byggarbetet: den över 100 år gamla föreningen Naisopettajat ry beslöt att lägga ner sin verksamhet och donera de medel som genom åren hade samlats i föreningen genom medlemsavgifter, lite över 388 000 euro, till byggandet av barnsjukhuset. I och med den donationen fanns det precis lämpligt 30,2 miljoner euro i insamlingskassan när startskottet gick. ●

Arenan fylldes igen av stjärnor

B

ARNKLINIKERNAS FAddRAR ordnade Livet för Barn-konserten för 20:e gången. Fadder nummer ett Teemu Selänne kunde denna gång vara med. Teemu har alltid varit tvungen att återvända till Nordamerika redan i augusti för att sköta sitt jobb som ishockeyproffs och han har inte haft möjlighet att komma till Finland redan i september. Också den här gången åkte Teemu med sin familj tillbaka till Kalifornien i augusti men hans biografi Teemu skulle publiceras i mitten av september, vilket förde honom tillbaka till Finland för några dagar, och då passade det bra för honom att sticka sig in  Jenni Vartiainen var en av Livet för Barn -konsertens stjärnor. Foto: Tomi Palsa

på scenen på Livet för Barn-konserten.

Det förblev en överraskning in i det sista såväl för publiken på Hartwall Arenan som för tv-tittarna. Livet för Barn-konserterna ordnades på Olympiastadion åren 1995–2003 och Teemu kommer ihåg att han under de åren hann vara på plats en enda gång. Detta var dock första gången han deltog i Livet för Barn-konserten på Hartwall Arenan.

På Livet för Barn-konserten uppträdde denna gång bl.a. Robin, Isac Elliot, Haloo Helsinki!, Anna Abreu, JVG, Pete Parkkonen, Jenni Vartiainen, Jannika B, Mikael Gabriel och många andra inhemska toppnamn. Konserten sändes direkt under två timmar på MTV3-kanalen. Under de två timmarna fick man ta emot penningdonationer för drygt 400 000 euro. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummit-tapahtumia Lastenklinikoiden Kummeilla on vielä muutama tapahtuma tämänkin vuoden puolella: 29.10.2014 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien perinteinen keilatapahtuma kerää taas Helsingissä yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

19.11.2014 Kummit keilaa Lahes Uusi keilatapahtuma, jolla kerätään varoja Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintaan.

26.11.2014 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Tällä kertaa konsertti tallennetaan Turun Logomossa ja esitetään MTV3-kanavalla 14. joulukuuta.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

Sairaalakamut.fi tarjoaa tietoa lapsille Kaikkien lapsiperheiden ja lastenklinikoiden käyttöön rakennettavaa sairaalakamut-verkkosivustoa toteutetaan joukkorahoituksella. Sivuston valmistuessa lapset perheineen voivat jo kotona tutustua sairaalaelämään aina poliklinikkakäynneistä pidempiin hoitojaksoihin – ja kaikki sivuston sisällöt tehdään juuri lasten näkökulmasta.

Sairaalakamut.fi:n tarkoituksena on siis tarjota tietoa lapsia kiinnostavalla ja inspiroivalla tavalla sekä samalla hälventää mahdollisia pelkoja liittyen sairaalaan ja siellä tehtäviin toimenpiteisiin. Hankkeen avulla pyritään täyttämään myös verkkoympäristössä kansainväliset standardit, joihin suomalaiset lastensairaalatkin ovat sitoutuneet, eli tarjota lapsille tietoa heidän edellytystensä mukaisella tavalla.

Osallistumismahdollisuus sivuston joukkorahoitukseen aukeaa lokamarraskuun aikana osoitteessa sairaalakamut.fi

Joululahja pienille potilaille Joulu on oivaa aikaa muistaa lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Hyviä auttamistapoja on monia, ja voit valita niistä mieleisesi.

Joulukortit – tilattavissa Kummien toimistolta: www.kummit.fi tai puh. (09) 682 45211

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite Kummit-lehti

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com Ilmoitukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Projektipäällikkö Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektikoordinaattori/ Saara-Sofia Sirén Turku Puh. 040 732 2542 saara@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Joululahjoitus – yli 1000 €:n lahjoituksella tervehdys Kummien joulukonserttilähetykseen MTV3:lla 14.12.

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Eettinen joululahja – kummit.fi-osoitteessa voit ostaa vaikkapa kirjan tai lautapelin lastenklinikalle

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Sähköinen joulukortti – välitä joulutervehdyksesi läheisellesi sähköisesti: kummit.fi/joululahjakone 66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Kiitos, valitsemalla Aurinkomatkat olet mukana auttamassa.

Aurinkomatkat on mukana tukemassa Kummeja tänäkin vuonna, jotta lapset saisivat ansaitsemaansa hoitoa tulevaisuudessakin.

Lue lisää Aurinkomatkojen ja kummien yhteistyöstä: www.aurinkomatkat.fi/kummit

aurinkomatkat.fi