Kummit-lehti 2/2019

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

2/2019 www.kummit.fi

HUS:in lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari ei ymmärrä lasten tasapäistämistä

Elämä Lapselle -konsertissa syyskuussa esiintyvä Robin Packalen vaihtoi laulukielen suomesta englantiin:

Lapsiperheiden yleisimmät kesähaaverit ja niiden ensiapu

”Olin varma, että suomalaiset laittavat minut boikottiin”

12–16 Epäusko oli vanhempien tunteissa päällimmäisenä, kun tuolloin viisivuotiaalla somerolaisella Johanna Silanderilla viime vuoden alussa diagnosoitiin pahanlaatuinen veritauti, akuutti lymfaattinen leukemia.

Perheen kuopuksen hoito-ohjelma on vasta noin puolivälissään. Lääkevaste on kuitenkin ollut hyvä ja Johannan toipuminen edennyt aikataulussaan.

Johannan selviytymistarinaan voit tutustua tarkemmin tässä lehdessä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 2/19 • 23. vuosikerta www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

12

20

26

PETTERI HOVI Dosentti kuuluu tutkimusryhmään, joka selvittää keskosten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, luuston terveyttä sekä kognitiivista suoriutumista.

JOHANNA SILANDER 5-vuotiaalla Johannalla diagnosoitiin viime vuoden alussa akuutti lymfaattinen leukemia.

LEENA REPOKARI HUS:in lastenpsykiatrian linjajohtaja kaipaa aikaisempaa puuttumista lasten häiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon.

MARJA-LEENA LÄHDEAHO JA PAULA MANDELIN Kummit-lehti kävi tutustumassa Taysin lastenklinikkaan.

32

RONI BÄCK Kummitubettaja kertoo, miksi tubettajista on tullut niin suosittuja.

38

LIISA LEHTONEN Keskosten tehohoitoon kehitetty Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutusohjelma on osoittautunut menestykseksi.

50

ABREU, ROBIN PACKALEN, PINKKU PINSKU Elämä Lapselle -konsertti kerää jälleen Hartwall Arenan täyteen tähtiä!

54

RIITTA HUHTA-HIRVONEN JA ARJA LEIKAS Mikä on isovanhemman rooli, kun lapsenlapsi sairastuu?

60

ILTA Artisti Ilta kertoo Kummi-kaverikirjassa, miksi hän lähti mukaan Kummien toimintaan.

TAPAHTUMAT: 40

PORSCHE-LAUANTAI Yli 30 Porschea, aurinkoinen sää ja jäätelöä.

Siitä ei päivä parane.

42

POWERPARK-KUMMIPÄIVÄ Kymmenen potilasperhettä virkistäytyi Härmän PowerParkissa.

44

AMERICAN CAR SHOW Autonäyttelyn ovet avattiin potilasperheille tuntia aiemmin kuin muille messuvieraille.

46

UUDEN LASTENSAIRAALAN KESÄJUHLAT Kesäjuhlissa kelpasi – MM-Leijonia, Muumeja, pellejä ja vohveleita.

48

GUMBOSTRANDIN LASTENLAUANTAI Taiteilija Netta Tiitinen opasti lapsia maalaamaan.

KUMPPANIT: 59

EQUINIX Konesalipalveluyritys keräsi padel-turnauksellaan 10 000 euron potin, jonka se lahjoitti Kummien toimintaan.

VAKIOPALSTAT: 5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Vapaaehtoinen – tule mukaan Kummien toimintaan!

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Jääkiekon MM-kultajoukkueen Jere Sallinen, Oliwer Kaski ja Jere Lehtinen yllättivät Venla Lindgrenin.

35

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

53

TÄMÄ ASKARRUTTAA Miten syövän voi saada? Entä mitä tarkoittaa aivojen stimulointi?

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

62

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

66

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tulevia tapahtumia

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

8–11

KOKONAISVAIKUTUKSIIN PEREHTYJÄ Dosentti Petteri Hovi on mukana vuonna 2004 käynnistyneessä tutkimusryppäässä.

Siinä seurataan ennenaikaisen syntymisen kokonaisvaikutuksia, kuten sitä, millaisen koulutuksen keskoset saavat ja millaisiin ammatteihin he päätyvät.

32–33

MONELLE LAPSELLE KUIN ISOVELI Roni Bäck fanitti lapsena Ronaldoa, Zidanea ja Litmasta. Nyt tubettaja on itse fanituksen kohde, jota tullaan kadulla halaamaan.

MUUT: 24

KESÄAPUA Kesä on pikkuhaavereiden sesonkiaikaa.

Mutta milloin on syytä lähteä lääkäriin?

Valtakunnallinen Päivystysapu-numero auttaa.

29

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Kummit järjesti Turun, Tampereen ja Oulun seudun äideille pienen hengähdystauon arjesta.

36

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille

46–47 KANNEN KUVA: LAURA KOLJONEN

POKAALI NÄYTILLÄ

Osallistumalla autat

Uuden lastensairaalan kesäjuhlat tarjosivat ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille.

Helteisen juhlapäivän kruunasi jääkiekon MM-pokaali ja Muumit.

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

AIVOJEN STIMULOINTI EI SATU

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Uudella palstalla terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat lasten lääkäri- ja sairaalaaiheisiin kysymyksiin.

53

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

VARMOJA OSUMIA!

Tähtäimessä menestys Työmme kohdistetun viestinnän asiantuntijoina edellyttää viestien, kanavien ja toimenpiteiden jatkuvaa hienosäätöä, sillä maali liikkuu koko ajan.

Kokemuksen tuottama tieto toimivista luovista ratkaisuista, eri kanavien ja monikanavatoteutusten sekä painetun ja digitaalisen tuotannon hallinta tarjoaa asiakkaillemme yhden luukun periaatteen.

Kuten Satu Mäkelä-Nummelalla*, tähtäimemme on napakympissä. www.granodiesel.fi

SUUNNISTA YHDESSÄ GRANO DIESELIN KANSSA MENESTYKSEN TIELLE. *Satu Mäkelä-Nummela ja Grano Diesel solmivat elokuussa 2018 yhteistyösopimuksen. Sen tavoitteena on luoda olympiavoittajallemme parempia harjoittelumahdollisuuksia ja saada lajille enemmän näkyvyyttä.

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Matkakumppanina sopeutuminen PÄÄSIN KESÄKUUN ALUSSA mukaan potilasperheiden virkistäytymismatkalle PowerParkiin. Junamatka käynnistyi Helsingin rautatieasemalta rapsakasti aamukuuden pintaan, mutta silmiään vielä hierovat lapset olivat heti aamusta vähintään innostuneita ja malttamattomia tulevasta päivästä.

Att anpassa sig som resepartner I BÖRJAN AV JUNI fick jag åka med på patientfamiljernas rekreationsresa till PowerPark. Tågresan inleddes från Helsingfors järnvägsstation klockan sex på morgonen, men barnen som ännu gnuggade sina trötta ögon såg genast från morgonen minst sagt ivrigt och otåligt fram emot den kommande dagen.

Kuinka ollakaan, perillä alkoi sataa. Aikuisia hieman harmitti – sen sijaan lapsia yltyvä sade ei näyttänyt haittaavan. He riemuitsivat huvilaitteissa ja jonottivat sateessa hymyssä suin suosikkitubettajansa Roni Bäckin nimikirjoitusta. Sain jälleen arvokkaan opin lapsilta: jos jokin suunniteltu osa-alue menee mönkään – tässä tapauksessa sää – se ei kaada koko matkaa. Sitten sopeudutaan olosuhteisiin.

När vi kom fram började det regna. De vuxna blev lite förargade – barnen däremot verkade inte störas av det tilltagande regnet. De gladde sig i de olika attraktionerna och köade leende i regnet för att få en autograf av sin favorit-youtuber Roni Bäck. Barnen gav mig igen en gång en värdefull lektion: om man möter motgångar i något av de planerade delområdena – i det här fallet vädret – är det inte hela världen. Då anpassar man sig till omständigheterna.

Potilasperheissä sopeudutaan olosuhteisiin jatkuvasti. Sopeutuminen alkaa siitä hetkestä, kun tieto lapsen vakavasta sairastumisesta tavoittaa perheen. Sen jälkeen perheessä sopeudutaan päivä kerrallaan. Joskus sopeutumisen tarve on pidempi, joskus lyhyempi. Yksi on varmaa: sopeutumisessa auttaa muiden tuki.

Meistä jokainen voi olla tukena. Lähipiiriin kuuluva voi olla läsnä tai tukea konkreettisesti auttamalla arjen asioiden hoitamisessa.

Tukeaan voi antaa, vaikka ei kuuluisikaan lähipiiriin. Se onnistuu esimerkiksi osallistumalla Kummien toimintaan tai auttamalla alussa mainitun kaltaisen virkistyspäivän järjestämisessä.

I patientfamiljer anpassar man sig jämt till omständigheterna.

Anpassningen börjar från den stund när familjen får veta att barnet har insjuknat allvarligt. Därefter anpassar man sig i familjen en dag i sänder. Ibland är behovet av anpassning längre, ibland kortare. Ett är säkert: det är lättare att anpassa sig när man får stöd av andra. Vi kan alla vara ett stöd. Den som hör till den närmaste kretsen kan finnas till hands eller stöda helt konkret genom att hjälpa till med vardagen. Man kan ge sitt stöd även om man inte hör till den närmaste kretsen. Det kan man till exempel göra genom att delta i Faddrarnas verksamhet eller genom att vara med och ordna en rekreationsdag som den ovan nämnda.

Paluumatkalla PowerParkista junavaunussa kuului monenlaisia tyytyväisiä huokauksia ja pulinaa. Retki Härmään oli selvästi ollut perheille tärkeä yhden päivän yhdessäolo ilman arkisia huolia.

Eräs äiti kirjoitti meille jälkikäteen koskettavasti päivän merkityksestä heidän perheelleen: ”En mä koskaan tajunnut, miten paljon hyvää Lastenklinikoiden Kummit tekee, enkä mä koskaan ajatellut, että se hyvä koskisi meidän perhettä. Kummit tarjoaa joskus tärkeitä hengähdystaukoja. On mukavaa kun lapsetkin huomaa, että vaikeuksista voi selvitä ja niistä vaikeuksista voi myös poikia jotain hyvää, tärkeistä muistoista puhumattakaan.

Kiitos ❤”

På återresan från PowerPark hördes många nöjda suckar och glatt pladder i tågvagnen. Utfärden till Härmä hade helt klart varit en viktig dag av samvaro utan vardagens bekymmer för familjerna.

En mamma skrev rörande till oss efteråt om vad dagen hade betytt för deras familj: ”Jag hade aldrig förstått hur mycket gott Barnklinikernas Faddrar gör, och jag hade aldrig tänkt att det goda skulle beröra vår familj. Faddrarna erbjuder andningspauser som ibland är viktiga. Det är fint när också barnen märker att man kan överkomma svårigheter och att det också kan komma något gott, för att inte tala om viktiga minnen, ur dessa svårigheter. Tack ❤”

Virkistyspäivien järjestäminen on yksi osa Kummien työtä. Emme kuitenkaan pystyisi siihen yksin. Tarvitsemme aina yhteistyökumppaneita, sponsoreita, Vaikuttajakummeja sekä tilaisuuden organisaattoreita virkistyspäivien toteuttamiseen – oli kyse sitten koko perheen, pienten potilaiden tai vanhempien virkistymisestä.

Ordnandet av rekreationsdagar är en del av Faddrarnas arbete. Vi skulle dock inte klara av det ensamma. Vi behöver alltid samarbetspartners, sponsorer, Inflytelserika faddrar samt organisatörer som gör det möjligt att förverkliga rekreationsdagarna – om det så är frågan om rekreation för hela familjen, de små patienterna eller föräldrarna.

Olemme luoneet monenlaisia tapoja, joilla työhömme voi osallistua. Vaihtoehtoja löytyy niin yritysten palvelulahjoituksista yksityisten kuukausilahjoittamiseen tai kertaluontoiseen tukeen.

Vi har skapat många olika sätt på vilka man kan delta i vårt arbete.

Alternativen sträcker sig från företags donationer av tjänster till privatpersoners månatliga stöd eller engångsdonationer.

Nyt haluamme laajentaa osallistumismahdollisuuksia. Etsimme tällä hetkellä vapaaehtoisia erityisesti klinikkakaupunkeihin Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon. Yhdessä vapaaehtoisjoukon kanssa haluamme aktivoida toimintaamme valtakunnallisesti ja järjestää erilaisia tapahtumia potilasperheiden tueksi ympäri Suomen.

Vi vill nu utvidga möjligheterna att delta. För tillfället söker vi frivilliga i synnerhet till klinikstäderna Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Uleåborg och Kuopio. Tillsammans med de frivilliga vill vi aktivera vår verksamhet på ett nationellt plan och ordna olika evenemang som stöd för patientfamiljerna runt om i Finland.

Mikäli Sinä innostut antamaan aikaasi, ilmoittaudu mukaan kesän aikana! Tarjoamme koulutuksen ja tuen aktiivijoukollemme sekä taatusti hyvän mielen. Lue lisää: kummit.fi/vapaaehtoiset Hyvää kesää!

Anu Rapeli, toiminnanjohtaja

Om Du känner dig sporrad att ge av din tid, anmäl dig med under sommaren! Vi erbjuder utbildning och stöd åt våra aktiva stödpersoner samt ett garanterat glatt sinne. Läs mer: kummit.fi/ vapaaehtoiset Glad sommar!

Anu Rapeli, verksamhetsledare Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

tivolisariola.fi Ole osa #yhtähymyä

TEEMME YHTEISTYÖTÄ LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN KANSSA!!

LAHJOITAMME KIERTUEEN 2019 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,20 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Vuoden 2018 kampanja tuotti 3000 €. KIITOS! Lisäksi lahjoitamme Kummien kautta rannekepaketteja potilasperheiden iloksi sekä Kummien arpajaispalkinnoiksi.

ON THE ROAD LAHTI 13.-22.4.

2019 Kummipäivä 20.4.

TURKU 27.4.-12.5.

Kummipäivä 4.5.

KUOPIO 17.-26.5.

Kummipäivä 25.5.

HYVINKÄÄ 15.-18.8.

Kummipäivä 17.8.

KIRKKONUMMI 22.-26.8.

Kummipäivä 24.8.

VUOSAARI 29.8.-1.9.

Kummipäivä 31.8.

TAPANILA 5.-8.9.

Kummipäivä 7.9.

Kummitivoli vierailee ensi kesänä Lastenklinikoilla tuoden iloa pikkupotilaiden arkeen. n.

TURKU 26.4.

KUOPIO 16.5.

OULU 29.5.

HELSINKI 24.8.

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 36 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenlääkäri ja erikoistutkija Petteri Hovi keskostutkimuksesta:

”Emme halua lisätä taakkaa vaan tietoisuutta riskitekijöistä” Dosentti Petteri Hovi on tärkeä palanen tutkimusryhmää, joka selvittää ennenaikaisesti syntyneiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, luuston terveyttä ja kognitiivista suoriutumista. Hovi on saanut tutkimukseen apurahaa Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummirahastosta.

SPOOSTA SYNTYISIN OLEVA, nykyään kirkkonummelainen Petteri Hovi on valmistunut Helsingin yliopistosta lastenlääkäriksi vuonna 2004. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2011 ja sai sitä seuraavana vuonna dosentuurin. Tulevana syksynä 50-vuotispäiviään viettävä Hovi on jo 15 vuoden ajan tehnyt tutkimustyötä joko koko- tai osapäiväisesti.

E

Mistä lasten lääketieteen aiheesta haluat lukea Kummit-lehdestä asiantuntija-artikkelin?

Kerro se osoitteessa kummit@kummit.fi

ß Petteri Hovi on saanut tutkimukseen apurahaa Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummirahastosta viime ja tänä vuonna yhteensä 35 000 euroa.

– Tutkimustyössä pääpointtina on ollut ennenaikaisesti syntyneiden lasten selviytyminen aikuisuuteen. Viimeisen neljän vuoden aikana olen myös ollut hankkimassa reumatologian koulutusta ja vuoden aikana kliinisessä työssä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Olen myös alkanut tutkia lasten reumaan liittyviä tärkeitä aiheita, kertoo Hovi, joka työskentelee tätä nykyä 75-prosenttisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella erikoistutkijana.

– Keskosten seurantatutkimuksessa on menossa tärkeitä kansainvälisiä projekteja, ja onneksi olen pystynyt olemaan koko ajan myös niissä mukana.

Tutkimuksen rahoitus on viimeisen neljän vuoden ajan tullut pääosin Suomen akatemiasta.

– Mutta todella tärkeänä lisänä ovat olleet Lastentautien tutkimussäätiöstä sekä viime että tälle vuodelle saadut apurahat, yhteensä 35 000 euroa.

Mielenkiintoista ja kansanterveyden kannalta tärkeää Hovi on lastenlääkäriksi erikoistuttuaan ollut aiemmin kliinisessä työssä myös muun muassa Jorvin sairaalassa Espoossa, Kätilöopistolla Helsingissä sekä Tammisaaren sairaalassa. Väitöskirjansa ohjaajan ja tutkimusryhmän johtajan, dosentti Eero Kajantien kanssa hän aikoinaan käynnisti merkittävän, alle 1500-grammaisina syntyneitä tutkivan Pikkukeskonen aikuisiässä -seurantaprojektin, lempinimeltään pikku-k.

– Vastaavia projekteja on maailmanlaajuisestikin vain kahden käden sormilla laskettava määrä, Hovi toteaa.

– Kun minun olisi periaatteessa tohtorin tutkinnon jälkeen ollut aika irtaantua ryhmästä, jossa sain tutkijan peruskoulutuksen, katsoin kuitenkin parhaaksi jäädä, koska yhdessä näiden muiden vastaavien tutkimusten kanssa oli juuri perustettu kansainvälinen verkosto. Olimme myös juuri valmistelleet rekisteritutkimuksen, missä tutkitaan ennenaikaisen syntymän vaikutusta lapseen ja kehittyvään aikuiseen.

Tutkimuksessa on mukana huomattava määrä myös täysiaikaisina mutta hieman normaalia aiemmin eli viikoilla 37-39 syntyneitä.

– Kaikki ennenaikaisuuden osa-alueet ovat mielenkiintoisia ja kansanterveyden kannalta tärkeitä tutkittavia, Petteri Hovi tähdentää.

– Tutkimuksen kohteita määrittelevät myös käytännön olosuhteet.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Kaikki ennenaikaisuuden osa-alueet ovat mielenkiintoisia ja kansanterveyden kannalta tärkeitä tutkittavia.

”

ylilääkäri, oli antanut käskyn seurata keskosia pitkäaikaisesti, Hovi tietää.

Tutkimusryhmä on kansainvälinen sekä monitieteellinen ja -lonkeroinen. Kokoonpano elää tilanteen ja tarpeen mukaan.

– Lisäksi olemme olleet pitkään ”liitossa” Helsingin yliopiston psykologian akatemiaprofessori Katri Räikkösen tiimin kanssa. Myös se on ollut antoisaa yhteistyötä, ja olemme pystyneet melko lyhyessä ajassa selvittämään monia tutkimuskysymyksiä.

Ennenaikaisten synnytysten määrä on Suomessa pysynyt pitkällä aikavälillä kutakuinkin samana.

– Indusoitujen eli käynnistettyjen lievästi ennenaikaisten synnytysten määrässä on välillä ollut pientä lisäystä, Hovi tarkentaa.

– Se on mielenkiintoinen tutkimuskohdealue siinä mielessä, että tapaukset sisältävät synnytysopillisesti tärkeän päätöksen siitä, annetaanko sikiön jatkaa kehittymistä kohdussa vai otetaanko se ulos.

Kansainvälinen ja monitieteellinen Vuonna 2004 käynnistynyt tutkimusrypäs seuraa tarkasti ennenaikaisesti syntyneiden elämää: muun muassa sitä, minkälaisen koulutuksen he saavat ja minkälaisiin ammatteihin päätyvät.

– Katsomme kokonaisvaikutuksia, Hovi korostaa.

– Otamme huomioon muun muassa äidin tupakoinnin raskauden aikana. Vaikka emme yleensä voi tietää, mitä kautta esimerkiksi verrokkeihin nähden hiukan korkeampi verenpaine pikkukeskosilla selittyy, kannattaa asia joka tapauksessa huomioida terveystarkastuksissa.

Tutkimusryhmän ”sivupäälliköksi” itsensä asemoivan Hovin ohjaamat tutkimukset ovat myös liittyneet jo paljon aiemmin käynnistettyihin, ennenaikaisesti syntyneisiin kohdistuviin tutkimuksiin.

– Muun muassa neonatologi Anna-Liisa Järvenpään jo vuonna 1978 käynnistämään keskostutkimukseen. Niilo Hallman, Lastenklinikan silloinen 10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

á – Aina siitä lähtien kun pienimpiäkin keskosia on pyritty hoitamaan, on tutkimuksissa huomio ensimmäiseksi kiinnitetty varhaisen kuolleisuuden vähentämiseen, dosentti Hovi korostaa.

Pieniä poikkeamia Ensimmäiset tulokset koskivat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä pikkukeskosilla eli alle 1500-grammaisina syntyneillä.

– Paastoinsuliini oli näillä nuorilla aikuisilla korkeampi kuin verrokkiryhmällä, joka tarkoitti sitä, että he olivat liikahtaneet kohti tyypin 2 diabetesta. Joillakin oli veren sokeri hieman koholla, Hovi kertoo.

– Tulkitsimme, että pikkukeskosena syntyminen on riskitekijä saada tyypin 2 diabetes. Päätimme odottaa 15-20 vuotta ja tutkia sitten uudelleen, mikä on tilanne.

Samassa tutkimuksessa todettiin myös, minkä muut tutkimusryhmät olivat todenneet jo aiemmin, eli että alle 1500-grammaisina syntyneillä on korkeampi verenpaine kuin muilla.

– Ero oli vain 3–5 elohopeamillimetriä (mmHg), mutta asiaa on syytä miettiä eräänlaisena ryhmäefektinä: jos esimerkiksi kokonaisen ryhmän verenpaineen keskiarvo ei olekaan 120 vaan 125 mmHg, se tarkoittaa, että ryhmän ”heikommassa” päässä riskin osuus kasvaa merkittävästi, Petteri Hovi huomauttaa.

– Luustosta mitattu mineraalipitoisuus oli puolestaan matalampi kuin muilla. Olemme paraikaa työstämässä tutkimusta siitä, mihin se johtaa. Kyselyn mukaan alle 1500-grammaisina syntyneillä keskosilla ei ollut luunmurtumia enempää kuin muilla.

Siihen toki vaikuttaa paitsi luun hauraus niin myös se, kuinka innokas on tekemään vaarallisia asioita. Tähän liittyy myös psykologinen näkökulma: osalla keskosista esiintyi paitsi keskimääräistä enemmän masennusta niin vähäisemmässä määrin myös ilmiötä, jota psykologit kutsuvat nimellä novelty seeking (uuden etsiminen).

à – Jo 30 vuotta sitten keskosena syntyneistä on tullut aivan kelvollisia yhteiskunnan jäseniä. Sen sanoman syventäminen on eräs tutkimustulostemme käyttömuoto, Petteri Hovi kertoo.

Tutkimuskäynneillä tutkittuja ja mittava rekisterikohortti Tutkimusryhmä on pannut alulle tai sillä on ollut tutkittavanaan useita seurantatutkimusaineistoja. Hovin väitöstutkimuksessaan hyödyntämä, Anna-Liisa Järvenpään HUS-alueelta vastasyntyneiden teho-osastolta keräämä, syntymäpainoltaan alle 1500-grammaisten lasten seurantatutkimus käsitti 335 tehoosastolta kotiutunutta keskoslasta.

– Osa heistä oli jossain vaiheessa muuttanut kauemmas. Seurantatutkimukseen nuorina aikuisina kutsuttiin vain Helsingin lähellä asuvat. Kutsutuista noin 70 prosenttia tuli paikalle, Hovi kertoo.

Ennenaikaisen syntymän pitkäaikaisvaikutuksia niin ikään selvittävässä, Oulun ja Lapin lääneihin kohdistuvassa ESTER-tutkimuksessa on 1200 tutkittavaa. Saman kokoluokan projekteja on myös

muita. Lisäksi on käynnissä muun muassa syntymäja hoitorekistereihin perustuva, THL:n luvalla toteutettu rekistereitä yhteen linkittävä tutkimus, missä suurennuslasin alla ovat kaikki Suomessa vuosina 1987–1990 syntyneet.

– Lapsia syntyi siihen aikaan noin 60 000 vuodessa. Emme kutsu näitä henkilöitä mihinkään, vaan eri rekisterien perusteella olemme analysoineet, miten ennenaikainen syntymä vaikuttaa myöhempään elämään. Kattavat rekisterit Pohjoismaissa ovat varsinainen kansallisaarre, joskin on myönnettävä, etteivät tietoja rekistereihin kirjanneet henkilöt ole aina tarpeeksi ajatelleet tutkijoita. Kirjaamatta on jäänyt paljon asioita, jotka olisivat olleet intresseissämme, Hovi toteaa.

Keskoskuolleisuuden vähentäminen tärkeintä Aiemmin tutkijoilla oli tapana valita seurantaan joukko syntymäpainoon perustuen. Kun sikiön ultraäänitutkimuksesta alkoi tulla rutiinitoimenpide, alkoivat tutkijat valita tutkittavat vastasyntyneet raskausviikkojen mukaan. Aina siitä lähtien kun pienimpiäkin keskosia on pyritty hoitamaan, on huomio ensimmäiseksi kiinnitetty varhaisen kuolleisuuden vähentämiseen.

Pähkinänkuoressa ASTENLÄÄKÄRI, tutkija Petteri Hovi on osittain kliinisessä työssä ja osittain tutkijana. Väiteltyään kahdeksan vuotta sitten tohtoriksi hän on jatkanut johtoportaan jäsenenä ja ohjaajana monitieteellisessä ja kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka selvittää ennenaikaisesti syntyneiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, luuston terveyttä ja kognitiivista suoriutumista.

Hovilla on dosentuuri, ja hän ohjaa myös väitöskirjojen tekemistä.

Tutkimusryhmä saa rahoitusta paitsi Suomen akatemialta niin myös EU:lta ja muun muassa eri säätiöltä. Tärkeänä tukena toimii Lastentautien tutkimussäätiön Kummirahasto.

Tutkimustulokset ovat luettavissa tieteellisistä artikkeleista. Niiden perusteella suurin osa ennenaikaisesti syntyneistä, myös pikkukeskosista, elää normaalia elämää. Pieniä keskimääräisiä ryhmäeroja on todettu muun muassa paastoinsuliiniarvoissa, verenpaineissa ja luuston mineraalipitoisuuksissa. Tavoitteena on löytää vaikuttamiskeinoja mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen sekä jakaa tietoa paitsi keskoslasten vanhemmille niin myös keskosia hoitaville lääkäreille. ●

L

– Keskosille tapahtuvat aivoverenvuodot ja muut aivoihin kohdistuvat häiriöt voivat johtaa aivotoimintojen häiriöihin. Puhutaan kognitiosta, Petteri Hovi sanoo.

– Tämä ryhmä kotiutuu synnytyssairaalasta tyytyväisinä, suurin osa ihan terveen- ja normaalinnäköisinä. Meitä tutkijoita kiinnostaa, mitä heille kuuluu parikymmentä vuotta myöhemmin. Kuinka hyvät mahdollisuudet heillä on vastata esimerkiksi tämän päivän työelämän haasteisiin?

Yhteinen ymmärrys myös tärkeää Tutkimustulosten perusteella pystytään ennenaikaisesti syntyvän lapsen vanhemmille yhä paremmin kertomaan, mitä heillä ja heidän lapsellaan on edessä.

– Jo 30 vuotta sitten keskosena syntyneistä on tullut aivan kelvollisia yhteiskunnan jäseniä. Sen sanoman syventäminen on eräs tutkimustulostemme käyttömuoto, Petteri Hovi kertoo.

– Sen vuoksi olemme päässeet esimerkiksi Suomen Perinatologisen Seuran tilaisuuksiin kertomaan löydöksistämme, jotta he voivat jakaa tietoa eteenpäin. Tarkoituksenamme ei ole lisätä keskosvanhempien taakkaa, mutta haluamme lisätä tietoisuutta riskitekijöistä, Hovi jatkaa.

– Verenpaineen mittaaminen jo nuoremmalla aikuisiällä on siitä yksi hyvä esimerkki. Suosittelen mittausta tai mittauttamista silloin tällöin, esimerkiksi jostain muusta syystä tapahtuvan lääkärissäkäynnin yhteydessä. Mutta ei siitäkään kannata isompaa meteliä nostaa. Sitä paitsi osa löytämistämme asioista on myös keskosille suotuisia, kuten esimerkiksi allergian harvinaisuus.

Dosentti Hovi korostaa myös, että yksittäisen tutkijaryhmän tutkimus on harvoin hyödyllinen yksinään.

– Tutkijan pitää koko ajan seurata, mitä muualla tapahtuu, yhdistellä sitten tutkimustuloksia ja pohtia, miten tietoa pystyy viemään eteenpäin. On myös tärkeää ylläpitää yhteyttä keskosia hoitaviin henkilöihin ja löytää heidän kanssaan yhteinen ymmärrys asioista. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Tyttären leukemia laittoi elämänarvot uusiksi

Pikku-Johannan pitkä taistelu on kääntymässä voitoksi 12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Somerolaisessa Silanderin perheessä asiat menivät alkuvuodesta 2018 uuteen tärkeysjärjestykseen, kun perheen kuopuksella, tuolloin viisivuotiaalla Johanna-tyttärellä diagnosoitiin akuutti lymfaattinen leukemia. Hoito-ohjelma on vasta noin puolivälissään. Lääkevaste on kuitenkin ollut hyvä ja reippaan Johannan toipuminen aikataulussaan.

J

OHANNALLA JO VUODEN 2017 syksyllä ilmenneet oireet eivät aluksi viitanneet asiantuntijoidenkaan mielestä mihinkään vakavaan.

– Johannalla oli edellissyksystä lähtien ollut epämääräistä kipua jaloissaan. Kasvukivuiksi me niitä luulimme, Johannan äiti Eija Silander kertoo.

– Tapaninpäivänä hänelle nousi kuume ja jaloissa oli taas kipuja. Silloin otimme yhteyttä lääkäriin.

Ensin epäiltiin reumaa, kun sitä on suvussakin ollut.

– Loppiaisena olimme eräässä ulkoilmatilaisuudessa, ja Johannan oli yhtäkkiä vaikea kävellä siellä, Johannan isä Antti Silander jatkaa.

– Silti tutkimusten perusteella siinä vaiheessa sanottiin, että kaikki vakavat vaihtoehdot voidaan sulkea pois.

Eija ja Antti kuitenkin huolestuivat vielä enemmän, kun Johanna oli isänsä apuna klapienteossa ja parahti kivusta yrittäessään ottaa klapia käteensä ja itki sitten pitkään sen jälkeen.

Se olisi ollut siinä mielentilassa tosi hankalaa, Eija ja Antti toteavat.

ALL:n selviytymisprosentti – noin 90 – oli jossain määrin lohdullinen tieto murheen keskellä.

– Nettiin menemistä meitä kehotettiin välttämään, koska siellä on niin paljon tietoa, joka ei pidä paikkaansa, Antti kertoo.

Raju alku Johannan hoidot aloitettiin saman tien. Alku oli raju.

Ensimmäinen sairaalajakso kesti kaksi viikkoa putkeen. Sitten Johanna oli vuoroin kotona ja vuoroin sairaalassa. Kuume keskeytti kotijakson parikin kertaa. Johannan kauniit kiharat lähtivät noin kolmen viikon kuluttua hoitojen alkamisesta. Sytostaattikuurien lisäksi Johannalle annettiin montaa muutakin lääkettä.

â Akuutin lymfaattisen leukemian hoito-ohjelma kestää kaksi ja puoli vuotta.

Johanna on nyt kutakuinkin sen puolivälissä.

Saman tien takaisin Helmikuussa Johanna sai passituksen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan verikokeisiin.

– Saman tien, kun olin päässyt sieltä Johannan kanssa takaisin Somerolle ja minä ehtinyt työpaikalleni, soitettiin, että pitää tulla heti takaisin TYKSiin, Eija-äiti kertaa viime vuoden helmikuun 12. päivän tapahtumia. Antti Silander käy Turussa töissä. Hän oli mukana verikokeissa, jäi sitten Turkuun töihin ja tuli saman tien takaisin sairaalaan.

Johanna joutui jäämään osastolle saman tien. Eija Silander ei ole sen päivän jälkeen ollut enää laitoshoitajan työssään Someron terveyskeskuksen poliklinikalla, vaan Johannan omaishoitajana. Antti-isä jäi kahdeksi viikoksi sairauslomalle huoltoteknikon työstään vastasyntyneiden lasten sairauksien seulontaan liittyviä laitteita valmistavassa, amerikkalaiseen PerkinElmer-konserniin kuuluvassa teknologiayrityksessä Wallac Oy:ssä.

Päällimmäisenä epäusko Johannan diagnoosi, akuutti lymfaattinen leukemia (ALL), tuli tietysti sokkina.

– Epäusko oli päällimmäinen tunne, Eija muistelee.

– Taisit sanoakin, että näytteet ovat varmasti menneet sekaisin, Antti toteaa vaimolleen.

– Olihan leukemia-sana sinänsä tuttu, mutta ei ollut mitään tietoa, mitä se käytännössä tarkoittaa, Eija jatkaa.

– Siitä vuoden 2018 keväästä ja kesästä ei nyt jälkeenpäin oikeastaan edes muista paljon mitään.

Mentiin ihan sumussa. Vasta loppukesästä alkoi tilanteesta päästä pikku hiljaa yli.

– Aivan uskomattomaltahan se asia aluksi tuntui, sanoo myös Johannan isosisko, pian 16 vuotta täyttävä Riikka.

– Lääkärit kertoivat kyllä meille erittäin asiallisesti, mistä on kysymys. Muutenkin meitä autettiin kiitettävästi kaikenlaisten paperiasioiden hoidossa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Lääkevasteet ovat olleet ok, eikä takapakkeja ole onneksi ollut.

Viime aikoina on jo muutenkin ollut paljon helpompaa kuin alussa.

”

– Dexametason veti Johannan mielialan tosi matalaksi, eikä nukkumisestakaan tullut oikein mitään. Oireet ilmaantuivat käytännöllisesti katsoen samana päivänä, kun Dexametason-kuuri alkoi, Eija ja Antti muistavat.

– Mutta saman lääkkeen toisella kuurilla niitä oireita ei onneksi enää ilmaantunutkaan.

Vinkristin-lääkitys on puolestaan aiheuttanut Johannalle ongelmia liikkumiseen.

– Viime kesänä hän ei juurikaan pystynyt kävelemään. Ulkoilutimme Johannaa rattaissa. Silloin Vinkristin-kuuri aiheutti Johannalle myös kipuja, mutta niitä ei enää sittemmin ole ollut, Eija huokaa.

– Johannan kävelyssä Vinkristinin vaikutuksen kuitenkin edelleen huomaa.

Suunnilleen puolivälissä Hoito-ohjelma akuutissa lymfaattisessa leukemiassa kestää kaksi ja puoli vuotta. Nyt ollaan suunnilleen puolivälissä.

– Lääkevasteet ovat olleet ok, eikä takapakkeja ole onneksi ollut. Viime aikoina on jo muutenkin ollut paljon helpompaa kuin alussa, Eija-äiti sanoo.

Mutta edelleenkään Johanna ei voi lähteä mukaan kauppaan tai muuallekaan, missä on paljon ihmisiä. Eivätkä vieraat ole vielä pitkään aikaan terve-

Johanna ei vielä pitkään aikaan voi lähteä mihinkään, missä on paljon ihmisiä. Eivätkä vieraat ole vielä pitkään aikaan tervetulleita Silandereille kuin korkeintaan kuistille asti.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

tulleita Silandereille kylään kuin korkeintaan kuistille asti.

– Menossa on ylläpitovaihe: lääkkeitä ja verikokeita. Lääkkeistä suurin osa menee nykyään suun kautta, mutta kahdeksan viikon välein myös suoraan selkäytimeen. En edes tiedä, kuinka monta lääkekuuria Johannalla on takanaan ja kuinka monta edessä. Valtava määrä joka tapauksessa, Eija toteaa.

Infektioriskivaihe jatkuu vielä ainakin neljä kuukautta varsinaisen hoito-ohjelman päätyttyä.

– Ensin on varmistettava, että vastustuskyky toimii.

Taksit tutuiksi Someron ja Turun välinen, vajaan 90 kilometrin mittainen reitti on tullut Johannan sairauden myötä muillekin perheenjäsenille kuin Antti-isälle tutuksi.

– Taksikyytejä on Johannalle kertynyt tosi paljon, Antti toteaa.

Ennen sairastumistaan Johanna oli perhepäivähoidossa. Esikouluvuosi on mennyt erikoisjärjestelyin.

– Hän on saanut tehtäviä koulusta ja ollut nettiyhteydessä eskariryhmäänsä, Eija-äiti selvittää.

Syksyllä Johanna aloittaa peruskoulun ensimmäisen luokan, ei kuitenkaan vielä koulussa.

à Johannan vanhemmat Antti ja Eija ovat pakostakin joutuneet sopeutumaan Johannan sairauden myötä muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Isosisko Riikka uskoo sen lujittaneen sisaruussuhdetta.

Johannalla on tässäkin kuvassa mukanaan hänen esikouluryhmänsä kiertävä maskotti Vili, jolla sattui juuri parahiksi olemaan menossa viikko Johannan kanssa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Kyllä pienet murheet ovat nykyään tosi pieniä.

Ei sitä oikein enää muistakaan, millaista se normaali elämä oli.

”

”

á Silanderien Roope-kissalla on ikää jo 19 vuotta.

Johannan maskottikissalla on sama nimi, mutta vähemmän ikää. MaskottiRoopekin on ollut Johannan tukena ja turvana koko taistelun ajan.

á Johannan ensimmäinen ilta osastolla, päivää ennen diagnoosin varmistumista.

Kuva: Eija ja Antti Silanderin arkisto

16

– Kotoa käsin sekin alkaa. Suunnitelmissa on, että Johanna vasta jossain vaiheessa ensi kevätlukukautta menisi kouluun. Infektioriskin vuoksi Johannan tilanne vaatii kuitenkin ymmärrystä koulutovereilta ja varsinkin heidän vanhemmiltaan. Meillä pitää olla tieto, jos jotakin sairautta on liikkeellä, Eija Silander korostaa.

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Ikäerosta etua On selvää, että elämänarvot ovat Silandereilla menneet Johannan sairastumisen myötä uuteen järjestykseen. Eija ja Antti ovat pakostakin joutuneet sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseensa.

– Kyllä pienet murheet ovat nykyään tosi pieniä.

Ei sitä oikein enää muistakaan, millaista se normaali elämä oli, Eija naurahtaa.

Sisaret jäävät sairaan lapsen perheessä usein paitsioon, kun vanhemmat joutuvat uhraamaan aikansa ja energiansa lähes täysin yhteen lapseen.

Riikalla ja Johannalla on runsaan yhdeksän vuoden ikäero. Se on tietysti auttanut Riikkaa selviämään tilanteesta.

– Toki tarvitsen yhä vanhempiani, mutta en ole millään lailla kokenut jääneeni paitsioon. Sisaruussuhteemme on kyllä Johannan sairauden myötä lujittunut, syksyllä lukion aloittava Riikka toteaa.

TYKSin henkilökunnalle Silanderit antavat suuret kiitokset: – Tukea on tullut, ja aina on ollut mahdollisuus soittaa, ihan jostain pienemmästäkin asiasta. Lämmittää jo pelkkä tietoisuuskin siitä, että voi soittaa vaikka keskellä yötä. ●

Kiinnostaako sinua vapaaehtoistyö Suomessa, omalla paikkakunnallasi?

Haluatko auttaa haastavassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä ja saada samalla itsellesi tärkeää työkokemusta ja uusia verkostoja? Meillä se on mahdollista! Lastenklinikoiden Kummit ry etsii uusia vapaaehtoisia ja vapaaehtoistiimien vetäjiä mukaan toimintaansa.

ILMOITTAUDU VAPAAEHTOISEKSI TAI TIIMINVETÄJÄKSI Etsimme vapaaehtoisia niin Turkuun, Tampereelle, Kuopioon, Ouluun kuin Helsinkiinkin.

Toiminnan on tarkoitus kerätä varoja pienten potilaiden hyväksi lastenklinikoilla sekä tarjota virkistystä potilasperheille. Vapaaehtoisena voivat toimia kaikki yi 15-vuotiaat, alle 18-vuotiailta tulee olla vanhempien suostumus.

Vai oletko hyvä organisoimaan ja innostamaan muita? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä oman alueesi vapaaehtoisten tiiminvetäjäksi? Tarjoamme tähän vapaaehtoistehtävääsi koulutuksen ja annamme sinulle tarvitsemasi tuen tehtävän aikana.

Toivoisimme sinun sitoutuvan tehtävään vähintään vuoden ajaksi.

Innostuitko? Hae vapaaehtoiseksi tai vapaaehtoisten tiiminvetäjäksi lähettämällä lyhyt esittely ja itsestäsi sekä odotuksistasi tämän vapaaehtoistyön osalta.

Lisätietoja Kummitoimistolta: Kaisa Latva-Rasku, kaisa@kummit.fi

www.kummit.fi/vapaaehtoiset

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Uusi lastensairaala 5.6.2019 klo 11.30 Venla Lindgren sai sairaalahuoneeseensa melkoisia yllätysvieraita: Leijonien MM-kultajoukkuepelaajat Jere Sallisen ja Oliwer Kasken sekä GM Jere Lehtisen. Mukana tuli myös MM-pokaali. Kun miehille selvisi, että huoneessa vietetään itse asiassa 12-vuotissynttäreitä, Venla sai vielä mitalinkin kaulaansa. Onnea vielä kerran Venla ja Leijonat!

Kuva: Laura Koljonen

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

MIELENTERVEYS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Tasapäistämisen sijaan pitäisi miettiä, miten erilaisuutta voisi hyödyntää” HUS:n lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsilla olisi enemmän psyykkisiä häiriöitä kuin aiemmin, sanoo HUS:in lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.

LOKAKUUN SAAPUMISERÄ” on sanapari, jota HUS:in lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari, 55, kollegoineen käyttää siitä lähetevyörystä, joka heille tulee vuoden lopussa.

– Lokakuussa lähetteissä näkyvät ne oppilaat, jotka on laitettu kouluun ehkä vähän liian aikaisin tai heidän ongelmiaan ei ole tunnistettu ennen koulun aloitusta. Lapsi on saattanut epäonnistua koulussa jatkuvasti ja lopulta kamelin selkä on katkennut raivokohtauksen säestämänä, Repokari sanoo.

Suurin osa tällaisista lapsista ei Repokarin mukaan tarvitse erikoissairaanhoitoa, vaan aikaisempaa tukea.

– Raju reaktio ei tarkoita, että häiriö on iso. Ongelma voi olla myös ympäristössä. Lapsella saattaa olla kehityksellisiä erityispiirteitä, joiden parempi huomioon ottaminen toisi helpotusta tilanteeseen. Esimerkiksi ryhmäkoko saattaa olla lapselle liian suuri.

”L

Koulun aloittaminen on lapselle iso muutos HUS:in lastenpsykiatrian puolella hoidetaan vuosittain noin 8000 potilasta. Viime vuonna lähetteitä tuli 3500.

Hoitotakuu lupaa, että kuudessa viikossa lapsesta tehdään hoidontarpeen arvio. Tällä hetkellä se onnistuu vain puolessa tapauksia.

Repokari sanoo, että periaatteessa heille kuuluvat vaikeat psyykkiset häiriöt ja osa keskivaikeista. Tällaisia tapauksia ovat muun muassa vaikeasti ahdistuneet, hankalista neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät, vaikeasti masentuneet, syömishäiriöiset, vaikeasti traumatisoituneet, psykoottiset tai vaikeista käytöshäiriöistä kärsivät lapset.

Sen sijaan lievät ja suurin osa keskivaikeista häiriöistä pitäisi hoitaa muualla, kuten kunnissa.

– Toisissa kunnissa tämä onnistuu, toisissa ei. Sain juuri kyselyn yhdestä kunnasta, että voisimmeko antaa täällä HUS:issa neuropsykiatrista kuntoutusta, kun koulun erityistuki lukihäiriöisille lapsille lopetetaan. Mutta eiväthän erityinen pedagoginen tuki ja neuropsykiatrinen kuntoutus ole toisiaan korvaavia tukimuotoja, eivätkä meidän kriteerimme muutu koulujen säästötoimien ja tukitoimien karsimisen myötä.

Tukitoimien karsimisen sijaan Repokari toivoisi varhaisen 20

www.kummit.fi • Mielenterveys

puuttumisen ja monialaisen yhteistyön mallia. Toimiessaan se vähentäisi kallista erikoissairaanhoitoa, jonka resurssit pitäisi ensisijaisesti käyttää häiriöiden hoitoon.

– Meille tulee lapsia sisään kaksi kertaa se määrä, mitä kymmenen vuotta sitten.

Jos lapsella on erityisiä vaikeuksia, häntä pitää tukea niissä elämänvaiheissa, kun lapsi aloittaa jotakin uutta.

– Koulun aloittaminen on todella iso muutos lapsen elämässä. Jos koulussa on ongelmia, ensin pitää selvittää, mistä on kysymys ja sen jälkeen tarjota asianmukaisia tukitoimia kohdennetusti. Pitää esimerkiksi selvittää, onko lapsella oppimishäiriö, jota voisi käsitellä pedagogisin keinoin.

Näin ei useinkaan käy. Repokari kertoo, että usein lapset ponnahtavat lastenpsykiatrian puolelle siinä vaiheessa, kun pahat oppimisvaikeudet ovat kasaantuneet riittävästi, ja eräs kaunis päivä lapsi saa raivarin.

– Sen jälkeen hänet kärrätään tänne päivystykseen. Ja tähän kaikkeen olisi voitu puuttua paljon aikaisemmin peruspalvelujen tasolla.

Pieni häiriö, iso reaktio – Olen sitä mieltä, että meille pitää voida tulla mieluummin liian helposti ja aikaisessa vaiheessa kuin liian ison mutkan kautta tai liian myöhään. Liian usein lapsi kuitenkin tulee meille, vaikka kysymys ei varsinaisesti ole lapsen häiriöstä.

Lapsi vain reagoi johonkin ympäristössä olevaan kuormitustekijään epätavallisen voimakkaasti. Oppimishäiriöiden lisäksi lapset saattavat reagoida voimakkaasti, jos elämä on sekavaa.

Repokarin mukaan taustalla saattaa olla esimerkiksi vanhempien psyykkisiä ongelmia, päihteiden käyttöä, jaksamattomuutta ja uupumusta. Ne ovat asioita, joita ei pitäisi hoitaa lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Enemmän yhteistyötä, on Repokarin toive. Hänen mukaansa lastensuojelun kanssa on jo tehty yhteistyösopimuksia. Eli jos molempien asiakkaana on sama lapsi, suunnitteluneuvottelut olisi tarkoitus pitää yhdessä.

– Lastenpsykiatria, lastensuojelu ja vanhemmat. Neuvottelut pitäisivät sisällään sen, että määriteltäisiin ongelma, päätettäisiin hoitosuunnitelma, pohdittaisiin tavoitteita ja roo-

Pitkän linjan ammattilainen

”K

IINNOSTUS LAPSIIN ja heidän vointiinsa kulkee suvussani. Äitini ei ole terveydenhuollon alalla, mutta hän on aina kerännyt lapsia ympärilleen. Meitä on viisi sisarusta ja muistan, miten kaikkien kaverit hengasivat pääasiassa meillä. Yhdellä kaverillani oli migreeni ja hän tuli usein meille sairastamaan. Äidin esimerkistä olen ajatellut nuoresta pitäen, että se, miten lapsia kohtelemme, on maailman tärkein asia.

Nuorena halusin gynekologiksi, sillä minua kiinnosti synnytyslääkärin työ. Se oli kuitenkin liian kirurgista – ei ollenkaan minun juttuni. Kun ensimmäisen kerran päädyin töihin lastenpsykiatrian puolelle, tajusin, että tämä on paikkani.

Aloitin urani Helsingin kaupungin lastenpsykiatrisessa yksikössä Aurorassa. 1990-luvun lopussa Aurora ja HYKS:in Lastenlinna fuusioitiin ja sen myötä siirryin Lastenlinnaan.

Pidän työstäni. Ala on kiinnostava ja kehittyy koko ajan. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, hoitomenetelmät kehittyvät, samoin prosessit.

Tulevaisuudessa haluaisin, että lasten- ja nuortenpsykiatrian ammattilaiset ottaisivat enemmän kantaa lapsia koskeviin päätöksiin, sillä mielestäni kehityspsykologisia tosiasioita ei voi jättää huomiotta. Tulen aina todella kiukkuiseksi, jos kuulen, että ekaluokkalaiset laitetaan valtavissa ryhmissä siirtymään luokasta toiseen. Erityisvaikeuksisille lapsille, kuten ADHDlapsille, sellainen jatkuva paikan vaihtaminen on ihan kamalan stressaavaa.” ●

ä Leena Repokari muistuttaa, että jokainen lapsi on yksilö. Siksi kouluissa tulisi olla käytössä joustavia toimintatapoja.

Mielenterveys • www.kummit.fi

21

HUS:in uudet digitaaliset palvelut ovat pilotointivaiheessa

•

Tulevaisuudessa digitaaliset palvelut ovat tärkeässä roolissa lasten- ja nuortenpsykiatrisessa hoidossa. Esimerkiksi HUS:in alueella ollaan parhaillaan rakentamassa Lasten Digipolkua, joka on tällä hetkellä pilotointivaiheessa.

Lasten Digipolun ideana on olla yhteydessä perheeseen jo ennen ensikäyntiä. Palvelun kautta vanhemmille on tarkoitus lähettää esimerkiksi tietoa ja erilaisia harjoitteita riippuen siitä, millainen häiriö lapsella mahdollisesti on.

•

Nuorisopsykiatrian kanssa puolestaan on kehitteillä sosiaalisen ahdistuneisuuden Digiterapia 10–16-vuotiaille.

Myös se on kokeiluvaiheessa. Digiterapia on tarkoitettu kohtuullisen lievän sosiaalisen ahdistuneisuuden hoitoon.

Palvelun avulla on tarkoitus tavoittaa ne nuoret, joilla sosiaalinen ahdistus vaikuttaa niin, että heidän on vaikea osallistua ryhmämuotoiseen hoitoon.

•

HUS:in ylläpitämää Mielenterveystaloa on tarkoitus kehittää edelleen. Tällä hetkellä sivuston alta löytyy sekä lasten että nuorten Mielenterveystalo-palvelut. Sivusto tarjoaa tietoa psyykkisistä häiriöistä ja palveluihin hakeutumisesta. ●

leja, kuka mitäkin tekee, milloin ja koska tavataan seuraavan kerran. Jostain syystä se ei usein toteudu.

Repokari epäilee, että yksi syy paisuviin lähetemääriin on nykyajan koulumaailma. Se altistaa tietyntyyppiset lapset oireilulle.

– Se, että kaikki lapset oppisivat samalla tavalla samassa tahdissa, on ajatuksena älytön. Jos on esimerkiksi oppimishäiriöitä, pitäisi voida opiskella pienemmässä ryhmässä.

Ryhmä on lapselle tärkeä, samoin pysyvät aikuiset. Luokkakoon tulisi olla kohtuullinen ja erityistuen tarpeessa olevien lasten tuki järjestää asianmukaisesti.

Koulun alkamisajankohtaakin voisi hänen mielestään rukata – kouluhan voisi aivan hyvin alkaa kaksi kertaa lukuvuodessa.

– Alkuvuodesta syntyneet aloittaisivat tammikuussa ja loppuvuodesta syntyneet elokuussa. Monet kehitykselliset erot tasaantuvat iän myötä. Mitä haittaa siitä olisi? Ei koulua aloittavien lasten lukumäärä siitä kasva.

Repokari sanoo, ettei näe erikokoisia ryhmiä epätasaarvona. Päin vastoin. Hänen mielestään todellista tasa-arvoa ei ole se, että kaikki saavat saman verran samanlaista opetusta, vaan se, että ihmiset saavat sitä, mitä kehityksensä tueksi tarvitsevat.

– Tarkoitushan on, että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus ottaa koko potentiaalinsa käyttöön. Me olemme geneettisesti ja sosiaalisesti todella epätasa-arvoisessa asemassa, kun synnymme. Yhteiskunnan tehtävä on vähentää sitä eriarvoisuutta, joka meillä on lähtökohdissa.

Normityyppi putkessa Lasten keskinäinen erilaisuus on teema, josta Leena Repokari puhuu mielellään.

Hänen mielestään maailma on muuttunut lapsia kohtaan vaativammaksi.

– Pitää olla varsinainen normityyppi, että pysyy putkessa mukana. Nykyään pitää olla sosiaalinen, mutta ei mikään välihuutelija. Ei saa olla ujo tai hiljainen, mutta ei suulaskaan.

Se, että meitä on monenlaisia, on hyvä asia. Tasapäistämisen sijaan pitäisi miettiä, miten erilaisuutta voisi hyödyntää.

Repokari kehottaa katsomaan huippulahjakkuuksia.

– Iso osa lahjakkaista aikuisista on ollut todella outoja lap-

sina. Outous ei ole hulluutta tai tarkoita psyykkisiä ongelmia.

Mutta silloin, kun kyse on psyykkisistä häiriöistä, reagoinnin pitäisi olla nopeaa.

Repokarin toiveena on, että kun kuka tahansa – opettaja, sosiaalityöntekijä, vanhempi, päiväkodin työntekijä tai opettaja – huomaa, että nyt on jokin vialla, olisi olemassa verkosto, joka lähtisi välittömästi miettimään, miten lasta voisi auttaa.

– Meillä pitäisi olla selkeitä ja hyvin määriteltyjä polkuja – mitä tehdään ensin, mitä seuraavaksi ja niin edelleen. Muuten kaikki vain siirtävät vaikeita asioita eteenpäin, pois omista käsistään.

Vanhemmat ovat oppineet hakemaan apua Valtaosa HUS:in lastenpsykiatrian potilaista on 10–12-vuotiaita. Pieni osa on alle kouluikäisiä. Noin kaksi kolmasosaa potilaista kärsii neuropsykiatrisista häiriöistä, kolmasosa ahdistushäiriöistä.

– Vaikeat tapaukset näyttävät muuttuneen vaikeammiksi ja tällaisia tapauksia on enemmän. Ne häiriöt, jotka ovat aiemmin kuuluneet nuoruusikään, ovat valuneet lapsille. Meillä on potilaina lapsia, jotka ovat todella väkivaltaisia, heillä on paljon ahdistuneisuutta, vakavia itsemurhayrityksiä tai vaikeita syömishäiriöitä.

Myös lähetteet olivat aiemmin erilaisia.

– Aiemmin lähetteissä korostuivat erilaiset käytöshäiriöt.

Neuropsykiatriaa ei ymmärretty samalla tavalla kuin tänä päivänä. Nykyään tiedetään, että lasten tunneintensiteetti vaihtelee paljon. Vaikea käytös ei tarkoita psyykkistä häiriötä.

20 vuodessa on tapahtunut myös positiivista kehitystä: vanhemmat ovat oppineet hakemaan apua.

– Vuosituhannen vaihteessa lapset ohjattiin meille, kun lastensuojelu, koulu tai päiväkoti huolestui. Vanhemmat tulivat paikalle nyreissään. Nyt se menee niin päin, että vanhemmat ottavat ensimmäisinä yhteyttä ja hakevat apua.

Samaan ilmiöön liittyy osittain myös lähetteiden kasvun määrä. Vanhemmat ovat oppineet tunnistamaan ongelmia ja hakemaan apua.

Repokari toivoo, että jokainen lapsi saisi kaipaamaansa yksilöllistä apua, tukea ja kannustusta.

– Meidän kaikkien etu on, että lapsista kasvaa mahdollisimman kykeneväisiä, luovia ja terveitä. ●

Mielenterveyden osa-alueella Kummit kohdensi viime vuoden aikana 150 000 euron erillislahjoituksen lastenpsykiatrian akuuttitarpeisiin eri puolilla Suomea. Hankekohteiksi valikoituivat mm. syömishäiriöiden hoitopolun kehittäminen sekä lasten- ja nuortenpsykiatrisen hoitajapäivystyksen kehittäminen.

Tämän lisäksi Kummien tukea ohjattiin lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille.

Tänä vuonna Kummit käynnistää Cool Kids-hankkeen yhteistyössä lastenpsykiatrian asiantuntijoiden kanssa.

Hanke tähtää lasten ja nuorten ahdistuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn valtakunnallisesti.

22

www.kummit.fi • Mielenterveys

KESÄAPUA

LAPSIPERHEIDEN YLEISIMMÄT KESÄHUOLET Ampiainen pistää ENSIAPU: Pistoskohta pidetään levossa ja sen päälle laitetaan kylmää. Isompi lapsi voi ottaa antihistamiinia.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Riippuu siitä, minkä ikäinen lapsi on kyseessä, pistikö lasta yksi vai useampi ampiainen, mihin se pisti ja onko lapsi allerginen yms. Pistos kaulaan tai kasvojen alueelle on vaarallisempi kuin pistos käteen. Lääkäriin ei ole pakko lähteä, jos ampiainen on pistänyt esimerkiksi jalkaan tai käteen. Jos oireet ovat rajut, lääkäriin on lähdettävä. Rajuna oireena voidaan pitää oksentelua ja hengenahdistusta. Jos ampiaisen pistos aiheuttaa hengenahdistusta, pitää tilata ambulanssi.

Kyy puree ENSIAPU: Jos on mahdollista tehdä kiristysside, se kannattaa tehdä. Tärkeintä on, että raaja pysyy pureman jälkeen mahdollisimman paikallaan. Oireet voivat vaihdella: osa saa allergisen reaktion, toiselle tulee keskushermosto-oireita.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Kyyn purema edellyttää sekä aikuisilta että lapsilta lääkärissä käyntiä.

Lääkärissä pitää käydä, vaikka söisi kyypakkauksen.

24

www.kummit.fi • Kesäapua

Pitäisikö lähteä lääkäriin?

SOITA JA SELVITÄ!

Valtakunnallinen Päivystysapunumero palvelee ympäri vuorokauden.

Numero on

116 117

Numeroon voi jättää myös takaisinsoittopyynnön.

Hätätilanteissa soita numeroon

112

Trampoliinilla hyppiminen aiheuttaa vamman ENSIAPU: Yleisimmät trampoliinivammat ovat venähdyksiä. Ne kannattaa katsoa vaivan mukaan. Esimerkiksi nilkan nyrjähdys menee ohi särkylääkkeellä, nostamalla raajan ylös ja sitomalla siihen tukisiteen.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Jos lapsi tulee alas niskoilleen ja niskaan sattuu, lääkärissä käynti on paikallaan.

Punkki puree ENSIAPU: Punkin puremaan ei kannata syödä antibioottikuuria varmuuden vuoksi.

Puremakohtaa kannattaa kuitenkin seurata. Etenkin kesämökillä kannattaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. Punkkipihdit kannattaa hankkia jo etukäteen siltä varalta, että punkki puraisee. Puremakohdan voi desinfioida, mutta sitä ei saa ronkkia. Jos esimerkiksi punkin pää jää ihoon, sitä ei saa kaivaa punkkipihdeillä, sillä iho saattaa tulehtua.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Jos puremakohtaan kehittyy ihottuma-alue tai sen jälkeen nousee kuume, kannattaa lähteä lääkäriin.

Pään kolahdusta seuraa aivotärähdys ENSIAPU: Jos lapsi lyö päänsä, mutta ei esimerkiksi oksenna sen jälkeen, apuna tarjotaan yleensä lepoa. Aivotärähdyksen jälkeen ei kuitenkaan saisi mennä tuntiin nukkumaan. Aivotärähdystä seuraavana yönä lapsi pitää herättää ainakin kerran.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Yleinen ohje on, että jos lapsi itkee – mitä se tekee aina, kun siihen sattuu – se on hyvä merkki. Jos lapsi ei itke, on syytä epäillä tajunnanmenetystä, ja silloin pitää aina käydä lääkärissä. Jos lapsi oksentelee ja valittaa kovaa kipua, kannattaa käydä päivystyksessä.

Iho palaa auringossa ENSIAPU: Etenkin lapsen iho pitää suojata kesäisin. Lasten iho palaa herkemmin kuin aikuisten ja lasten kannattaa aina käyttää suojakerrointa 50.

Jos iho palaa, Bepanthen on oivallinen yleisvoide. Se käy auringonpolttamiin jopa silloin, jos ne tulehtuvat.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Jos iho menee palamisen vuoksi rikki tai siihen tulee pahoja rakkuloita.

à Mikä on yleisvointi, on Päivystysavun Helena Louhoksen ensimmäisiä kysymyksiä, kun vanhempi soittaa, pitääkö lapsen kanssa lähteä lääkäriin.

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Paahde aiheuttaa auringonpistoksen ENSIAPU: Liian pitkä oleilu suorassa auringonpaisteessa saattaa aiheuttaa auringonpistoksen. Virallinen ohje on: pois auringosta, riisu ylimääräiset vaatteet, tuuleta ja juo vettä.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Jos lapsi oksentelee, on sekava, flegmaattinen, huonovointinen tai hänellä on voimakas päänsärky.

Jostain tuli taas haava ENSIAPU: Asfaltti-ihottumaan auttaa suihkuttelu ja putsaus.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN: Jos vuoto ei tyrehdy kylmäpakkauksella tai millään muullakaan, pitää lähteä lääkäriin. Kaikenlaiset isot haavat ja esimerkiksi rautanaulan aiheuttamat repäisyt pitää käydä näyttämässä lääkärille ihan jo senkin takia, että haava saatetaan joutua liimaamaan.

Kaikki vinkit antoi Päivystysavun Helena Louhos.

KESÄLLÄ SATTUU JA TAPAHTUU – TÄÄLTÄ SAAT APUA Auts, ampiainen pisti! Millaista ensiapua kaipaa palanut iho? Pitääkö mennä lääkäriin, jos nilkka nyrjähtää trampoliinilla pomppiessa? Kesä on etenkin lapsiperheissä otollista aikaa pienille pintahaavereille.

Ota tästä talteen vinkit ja tarpeellinen puhelinnumero ennen kuin lähdet kesälomareissuun!

URANALLA JA PANADOLILLA ja jonkinlaisella ideaalisiteellä pääsee jo pitkälle, vinkkaa Helena Louhos. Louhos työskentelee Päivystysavun tiimivastaavana.

Kun asiakas soittaa valtakunnalliseen Päivystysapu-numeroon, linjan toisessa päässä saattaa aivan hyvin vastata Louhos.

Louhos, kuten kaikki muutkin Päivystysavun työntekijät, on terveydenhuollon ammattilainen.

Vastausvuorossa Louhos selvittää, mitä on tapahtunut, mikä on potilaan yleisvointi, entä oireet.

– Yleisvointi määrittää sen, pitääkö lähteä lääkäriin vai riittääkö kotihoito. Jos haaveri on sattunut lapselle, vanhemman kannattaa seurata, käyttäytyykö lapsi normaalista poikkeavalla tavalla. Jos, niin se on usein merkki siitä, että päivystyksessä olisi syytä käydä. Louhoksen mukaan puhelin soi kesäisin etenkin siitä syystä, että moni lomailee vieraalla paikkakunnalla, eikä edes tiedä, missä lähin päivystys on.

– Toisinaan selvitän vanhempien puolesta lähimmän päivystysaseman, jos vanhemmat ovat vaikkapa liian hätääntyneitä. ●

B

Kesäapua • www.kummit.fi

25

TAYS-TUTUSTUMISKÄYNTI

Tässä juttusarjassa tutustutaan Suomen yliopistollisten sairaaloiden lasten ja nuorten klinikoihin.

”Lasten kanssa työskentely vaatii koko lapsen peruselämän tuntemista” TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla odotetaan jo kiihkeästi muuttoa uuteen syksyllä valmistuvaan lastensairaalaan. Kummien lahjoituksilla sekä vanhaan että uuteen sairaalaan on koulutettu henkilökuntaa sekä hankittu hoitotarvikkeita ja viihdykettä.

Todistettavasti Leijona-pelaajat ovat vierailleet Taysissa.

T

ÄÄLLÄHÄN ON KÄYNYT jääkiekkovieraita!

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan seinällä roikkuu Leijonien pelipaita. Viereen naulatusta valokuvasta voi päätellä, että paitaan ovat nimikirjoituksensa raapustaneet ainakin Teemu Selänne ja Teppo Numminen.

Haalistumisesta päätellen pelipaita ei taida olla ihan viime vuosilta, mutta todennäköisesti apulaisosastonhoitaja Paula Mandelin on ollut paikalla, kun urheilijat ovat vierailleet osastolla.

Paula on työskennellyt Taysissa 20 vuotta, puolet elämästään. Hän on viettänyt koko uransa lasten kanssa.

26

www.kummit.fi • TAYS-tutustumiskäynti

ã Apulaisosastonhoitaja Paula Mandelin (etualalla) ja välinehuoltaja Tuija Kaitila ovat kollegoita.

Selen käy sairaalassa noin kuukauden välein. Frozen-dvd pitää huolen siitä, ettei aika tule pitkäksi.

á Sairaanhoitaja Meri Siikillä ovat ”paperityöt” kesken.

á Osa hengitystukilaitteista on hankittu Lastenklinikoiden Kummien lahjoittamilla varoilla.

Paula on erikoistunut lasten teho- ja tarkkailupuoleen, mutta tuntee muutkin lastenklinikan osastot aika lailla läpikotaisin.

– Minua kiinnostaa työn haastavuus, nopeatempoisuus ja hetkessä eläminen, Paula perustelee.

– Lapsen elimistö on niin erilainen kuin aikuisen. Koskaan ei tiedä, mikä vaatii todella nopeaa reagoimista. Lapsi saattaa leikkiä ja nauraa mutta vaatia samalla jatkuvaa tehovalvontaa. Sen lisäksi lasten kanssa työskentely vaatii koko lapsen perus-

Väinö-poika on viettänyt sairaalassa neljä päivää.

Nyt hän on lähdössä kotiin äitinsä Sannan kanssa.

elämän tuntemista. Lapsi ei välttämättä osaa sanoa, mikä sitä sattuu. Tai onko kyse edes kivusta – joskus itkun syynä saattaa olla koti-ikävä.

Kummien varoilla hengityslaitteita ja pädeja Kummit ohjaavat säännöllisesti varojaan Taysin lastenklinikalle.

Varoilla on koulutettu henkilökuntaa, hankittu hoitolaitteita, kuten hengitystukilaitteita, sekä lisätty potilasviihtyvyyttä esimerkiksi pädien muodossa.

TAYS-tutustumiskäynti • www.kummit.fi

27

Lahjoitukset koituvat aina lapsen hyödyksi AYS:IN LASTENKLINIKAN YLILÄÄKÄRI ja vastuualuejohtaja Marja-Leena Lähdeaho sanoo, ettei voi tarpeeksi painottaa, miten tärkeitä lahjoitukset ovat yliopistosairaaloille. Hänen mukaansa ne vaikuttavat suoraan lasten hyvinvointiin ja sitä kautta koko perheeseen.

Verovaroilla kustannetaan sairaalatoiminta ja maksetaan henkilökunnan palkat. Lahjoitusvaroilla voidaan sen sijaan uusia laitekantaa ja tuottaa viihtyvyyttä perheiden sairaala-arkeen.

Kummien varoja ohjataan Taysiin vuosittain noin 150 000–160 000 euroa.

Lahjoituksilla on hankittu esimerkiksi tehokkaampia keskoskaappeja ja infuusiopumppuja sekä koulutettu henkilökuntaa.

– Sairaanhoidossa ihmisten ja koneiden tulee olla ajan tasalla.

Lähdeaho sanoo, että jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tuntuu välillä unohtuvan se, että yksi asia ei muutu: lapsi.

– Mitä lapselle merkitsee, että hän joutuu sairaalaan? Hän toivoo, että hänet huomataan ja että hänen erityispiirteensä otetaan huomioon. Siksi henkilökunnan ajantasainen koulutus on yhtä tärkeää kuin ajantasaiset laitteet.

Lähdeaho sanoo, että oli kyse tutkimuslaitteista tai potilasviihtyvyydestä, kaikki koituu lapsen hyödyksi.

– Olemme iloisia jokaisesta lahjoituksesta!

T

28

ä Marja-Leena Lähdeaho johtaa Taysissa isoa yksikköä.

Lastenklinikkaan kuuluvat muun muassa lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia ja perinnöllisyyslääketiede. Hoitohenkilökuntaa on yli 300 ja lääkäreitä yli 60.

Lahjoitusvarat kulkevat säätiön kautta Taysissa kaikki lahjoitusvarat kulkeutuvat sairaalalle Tays Tukisäätiön kautta.

– Tays Tukisäätiö on perustettu hallinnoimaan lahjoitusvaroja. Tarkoituksena on, että meillä olisi selkeät lahjoituskanavat. Lahjoitusvarat ohjautuvat

sinne, minne ne on tarkoitettu. Lapsille lahjoitetut varat käytetään lapsiin.

Lähdeaho, kuten muukin henkilökunta, odottaa muuttoa uuteen lastensairaalaan.

Sairaala on valmistunut aikataulussa ja muutto alkaa 16.9.

– Muutamme kyllä hyvällä mielellä. Nämä vanhat tilat ovat siltä ajalta, kun avohoito ei ollut yleistä. ●

Paula vie osaston laitehuoneeseen. Noin 30 Airvohengityslaitetta on aseteltu siisteihin riveihin.

Välinehuoltaja Tuija Kaitila selvittelee yhden johtoja.

– Sairaanhoitajien pitää totta kai osata koota laite, mutta välinehuoltaja auttaa, Paula sanoo.

Välinehuoltaja Kaitilalla piisaa erityistä kiirettä alkusyksystä, kun koko lastenklinikka muuttaa uuteen sairaalaan.

Uusi lastensairaala nousee vanhan rakennuksen viereen.

– Seurasin vähän aikaa sitten yhden 3-vuoti-

aan potilaani kanssa rakennustöiden edistymistä.

Se oli ihan mahtavaa ajanvietettä. Poika kommentoi, miten kukakin rakennusmies selvisi: tuo on ahkera, tuo on aina myöhässä, tuo on tosi vahva, Paula kertoo hymyillen.

Uusi lastenklinikka tulee olemaan hyvin erilainen kuin nykyinen jo ahtaaksi käynyt rakennus.

– Uuteen sairaalaan tulee yhden ja kahden hengen huoneita. Niissä potilailla ja heidän perheillään on oma rauha. Nyt kannamme patjoja huoneesta toiseen. ●

www.kummit.fi • TAYS-tutustumiskäynti

VIRKISTYSPÄIVÄ

á Tampereen kattojen yllä sijaitsevassa Studio Vintissä aika pysähtyi. Rentouttava äänimaljahoito oli monelle äidille uusi tuttavuus. ”Hoidon aikana saa nukahtaa. Jos niin käy, keho selvästi kaipaa sitä”, sanoi toinen paikan perustajista Sanni Haahdenmaa.

á Mama Bearin perustaja Anne Pajari tarjosi äideille puurot. Ne eivät ihan peruspuuroja olleetkaan. Pajarin puuroja on haudutettu vähintään kuusi tuntia. Sylissä Kerttu-koira.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

HETKEN HUILI Kuumakivihieronta sulatti stressin.

Taysin alueen potilasperheiden äitien virkistyspäivä tarjosi pienen hengähdystauon arkeen.

Kulttuuria, ruokaa ja hierontaa – niillä pääsi jo miniloman makuun.

á Ilta päättyi Tampereen Teatterin ’Saikkua, kiitos’ -näytökseen.

AMPERE TARJOSI PARASTAAN, kun viisi Taysin alueen äitiä nautti toukokuisesta vapaapäivästä.

Johanna, Marjo, Sanna, Katri ja Marika aloittivat päivänsä luksuspuurolla Mama Bearin puurobistrossa.

Sen voimin jaksoi heittäytyä Tampereen tarjoamiin rentoutushetkiin. ●

T

Kummit kiittää lämpimästi kaikkia virkistyspäivän mahdollistajia: Puurobistro Mama Bearia, Hyvinvointistudio Studio Vinttiä, Hyvinvointikeskus 7. Taivasta, Pizzeria Napolia, Viihdeklubi gr8:aa, Dining 26 by Arto Rastasta sekä Tampereen Teatteria.

á Ravintola Dining 26 by Arto Rastas on perustettu yhteen Tampereen vanhimmista taloista. Paikan erikoisuus ovat jaettavat annokset.

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

29

VIRKISTYSPÄIVÄ

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Tukka hyvin tanssin pyörteissä Turun seudun seitsemälle potilasperheen äidille järjestetty virkistyspäivä alkoi kampaajan ja meikkaajan käsittelyllä.

Sen jälkeen kelpasi ratkoa pakopelejä ja hurmaantua ammattilaisten tanssiesityksestä.

Menossa yksi kampaamokäynnin parhaista osioista: hiustenpesu ja minipäähieronta.

Äitien tukat olivat väriaineiden ja folioiden peitossa heti aamukahdeksasta alkaen.

J

OS EI MUUTA, niin tänään ei ainakaan ole huono tukkapäivä.

Turkulaisen kampaamo Lux Huoneen kampaajat ovat jo aamukahdeksalta työn touhussa.

Normaalista poikkeavaan kampaaja-aikaan on hyvä syy: Turun seudun potilasperheiden äitien virkistyspäivä. TYKS:in lastenklinikan henkilökunnan valitsemat äidit ovat hemmottelunsa ansainneet. ● Kummit kiittää lämpimästi kaikkia virkistyspäivän mahdollistajia: Lux Huonetta, Ravintola Mamia, Turun Pakopeliä, Turun Invatakseja, Teatroa ja Tanssien Tähtiin-show:ta.

Kahvittelun ohessa äidit listasivat asioita, jotka saavat pään pysymään kasassa: musiikin kuuntelu, yksin olo, lenkkeily, parin tunnin siivoussessio yksin, se, että joku muu ottaa hetkeksi vastuun arjesta.

30

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

á Päivän viimeinen ohjelma oli Logomon Tanssien Tähtiin -show. Tanssiesityksen tähdet Ansku Bergström ja Marko Keränen kävivät moikkaamassa.

ã Tanssia harrastava Pauliina Flemming halusi ehdottomasti kuvaan tanssija Ansku Bergströmin ja Marko Keräsen kanssa.

”Olen jatkuvassa valmiustilassa” – NAURA VAAN, niin ne muutkin tekevät, kun kerron, mitä meidän perheelle kuuluu, Pauliina Flemming sanoo ja virnistää.

Pauliina on yksi TYKS:in alueen hemmottelupäivään osallistuneista potilasperheiden äideistä.

Pauliinan perheessä on vuonna 2009 syntyneet kaksospojat, Leevi ja Valtteri. Molemmilla pojilla on ollut terveysongelmia.

Pauliina kertoo, että synnytys meni hyvin ja sen yhteydessä molemmilta pojilta otettiin diabetesgeenitesti ja napaverinäyte. Verinäyte paljasti, että molemmilla pojilla oli riskigeeni. Se tarkoitti kohonnutta riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen.

Ensimmäisenä elinvuotenaan Leevillä todettiin refluksitauti.

– Kun se saatiin vuoden mittaan edes vähän hallintaan, Valtteri sairastui ykköstyypin diabetekseen.

Hänellä ei ollut tyypillisiä diabetes-oireita – kuten väsymystä – mutta hän käyttäytyi todella kummallisesti. Vuoden 2010 joulupäivänä olimme kylässä ja siellä oli diabetestä sairastava henkilö, jonka verensokerimittaria lainasin.

Sairaanhoitajana Pauliina tajusi, että Valtterin lukema oli hirvittävän korkea, ja he lähtivät saman tien sairaalaan.

Diagnoosin jälkeen alkoi hoidon opettelu.

– Huomasimme nopeasti, että Valtterin diabetes on ärhäkkää laatua ja siirryimme pumppuhoitoon.

Kaiken lisäksi Valtterille tuli pumppuhoidosta harvinainen komplikaatio nimeltään lipoatrofia ja sen seurauksena todettiin insuliinivasta-aineita, mikä tietenkin vaikeutti hoitoa.

Nelisen vuotta sitten kaksoisveli Leevi alkoi kärsiä aamupahoinvoinnista ja päänsärystä. Neurologin kuvauksissa selvisi, että Leevin pikkuaivot olivat työntyneet niskaan. Aivoille piti tehdä leikkauksella tilaa.

Sitten perheen isän terveys alkoi reistailla. Hänelle

tehtiin iso avosydänleikkaus, josta toipuessaan paljon urheileva mies katkaisi akillesjänteensä ja joutui taas leikkauspöydälle.

– Kun vihdoin aloin kuvitella, että olemme jaloillamme, minulla alkoi pikkusormi vapista. Ajattelin, että se on joku elohiiri, mutta vapina levisi koko kroppaan. Sitten alkoivat minun tutkimukseni. Vähän aikaa sitten minulla diagnosoitiin motorinen liikehäiriö, dystonia, jonka hoitokokeilut jatkuvat.

Pauliina ja perhe elävät jatkuvassa epätietoisuudessa. Koettelemukset tuntuvat niin älyttömiltä ja kohtuuttomilta, ettei hän välillä voi muuta kuin nauraa.

– Tuntuu, että kaikki on ollut sitä samaa putkea Valtterin sairastumisesta lähtien. Juuri, kun pääsen hieman jaloilleni, tulee jotakin uutta. Olen jatkuvassa valmiustilassa odottamassa, että mitähän seuraavaksi. Se on ehkä pahinta – etten oikein osaa nauttia niistä hyvistäkään jutuista, kun on koko ajan pieni pelko taustalla.

Viime aikoina Pauliinasta on kuitenkin tuntunut, että osa voimista on hiipinyt takaisin.

Hän on palannut rakkaan tanssiharrastuksensa pariin ja toiminut muun muassa showtanssituomarina ja tehnyt muutamia koreografioita.

– Ja montaa tahoa saan kiittää, vaikka tukiverkkoa meillä ei juurikaan ole. Meillä on hyvät naapurit, jotka auttavat pienissä asioissa ja TYKS:issä olemme saaneet loistavaa palvelua. Iso kiitos myös Liedon kunnalle. Yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa on toiminut aina. Jos olisin joutunut vielä niiden asioiden kanssa taistelemaan, en varmasti olisi jaksanut.

Pauliinan mukaan terveysongelmat ovat muuttaneet hänen elämänarvojaan, samoin ajankäyttöään.

– Teemme perheenä paljon juttuja yhdessä, ehkä jopa enemmän kuin niissä perheissä, joissa on terveitä lapsia. Se on ilahduttavaa. ●

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

31

KUMMITUBETTAJA ”Youtubessa epämukavuusalue on kaikista kiinnostavin alue ja pyrin menemään sinne aina, kun mahdollista”, Roni Bäck sanoo.

NEN TEKST I JA KUVA LAURA KOLJO

”HALUAN TEHDÄ A T S E D U U S I V I I T I S PO COOLIA” ot Kummitubettaja Roni Bäckin, 25, vide myös käsittelevät vakavia ja vaikeita mutta että kevyitä ja kahjoja aiheita. Roni sanoo, inen. missiona hänellä on ihmisten piristäm in, – Piristystä voi tuoda monin eri tavo ntityyli. mutta yksikään niistä ei ole luennoi

32

www.kummit.fi • Kummitubettaja

ITÄ IHMETTÄ... mietti Roni Bäck vuonna Hän tietää, että ilkeilyllä saisi helposti seuraajia, mutta 2016, kun vaihtoi tubekanavansa nimeksi hän ei halua niitä sitä kautta.

– Tavoitteeni on tehdä positiivisuudesta coolia.

Roni Bäck ja alkoi tehdä videoita omalla naamallaan. Aiemmalla tubenimellään Yhteiskuvia ja tuijotusta RoniTheGamerina hän oli tehnyt pääasiassa pelivideoita.

Roni Bäck on tavallaan aina töissä, sillä hänet tunnistetaan joka paikassa.

Roni Bäckin videoiden suosio räjähti, mutta enemmän Ronia ihmetytti seuraajien suhtautumiUseimmat juttusille tulevat pyytävät yhteiskunen häneen: häneen suhtauduttiin kuin isovaa, osa haluaa hetken höpötellä ja osa vain veljeen. tuijottaa.

– En halunnut olla mikään iso– Pari kuukautta sitten olin kaupungilla kaverini kanssa. velihahmo. Halusin vain tehdä videoita. Ei minulla ollut aavisNoin 14-vuotias tyttö tuli kadulla FAKTABOKSI: tustakaan, että videot voisivat vastaan ja sanoi, ettei halua häipiristää jotakuta, Roni sanoo. ritä, mutta sanoo vain, että ”kiiKolmessa vuodessa ajatuktos, kun olet olemassa”. Sitten set ovat muuttuneet. Haastattehän kysyi, saako halata. KaveTilaajien määrä: rini katsoi suu auki vierestä. luhetkellä 1 400 videota teh476 000 neen Ronin mielestä parasta Mutta miksi tubettajista on on juuri ihmisten piristäminen tullut niin isoja tähtiä? Ennen Näyttökertoja: ja videoista saatu positiivinen fanitettiin artisteja, nykyään 245 827 831 palaute. lapset hullaantuvat tubettajista, jotka ovat usein ihan tavalliEnsimmäinen video: ”Piristystä voi tuoda sia ihmisiä.

21.7.2012 monin eri tavoin” Roni epäilee fanituksen liitViime helmikuussa ystävänpäityvän nimenomaan tavallisuuAsuinpaikka: teen. vänä Lastenklinikoiden Kummit Helsinki ja Youtube-verkosto Splay One – Omassa lapsuudessani aloittivat yhteistyön. Verkoston fanitin jalkapalloilijoita – braHarrastukset: tubettajat – kummitubettajat – silialaista Ronaldoa, ranskalaista Salibandy, jalkapallo nostavat videoissaan esiin muun Zidanea ja tietenkin Litmasta. muassa lasten ja nuorten mielenMutta eihän heitä nähnyt muuterveyteen liittyviä teemoja. alla kuin televisiosta. Meidät tubetYksi kummitubettajista on Roni. tajat voi nähdä kadulla ja uskon, että – Saan todella paljon pyyntöjä lähteä se on yksi syy suosioomme. Me olemme ihan tavallisia. mukaan erilaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin.

Olen mielelläni mukana jonkin hyvän asian puoSynttäreillä tuhansia ihmistä lesta, mutta haluan, että jutut ovat hyvin organisoituja ja että niistä on iloa isommalle porukalle. Haluan Ilahduttamiseen ja työn merkityksellisyyteen liittyy myös kääntöpuoli. Se voi huomaamatta väsyttää. piristää niitä, jotka piristystä eniten kaipaavat. Siksi lähdin mukaan Lastenklinikoiden kummitubettajaksi Ronikin harmittelee, ettei ole ehtinyt kesämökille todella mielelläni. pitkään aikaan, vaikka paikka on tärkeä.

Muita kummitubettajia ovat Arttu Lindeman, Tubettamisessa on paljon työvaiheita, joista seuPinkku Pinsku, Roponen, Jaakko Parkkali ja raajat eivät ole välttämättä tietoisia.

MiskaMH. – Ideointi ja editoiminen eivät näy ulospäin, Ronille piristyksestä on tullut missio. mutta vievät paljon aikaa. Teen töitä noin 70 tun– Piristystä voi tuoda monin eri tavoin, mutta tia viikossa eli keskimäärin kymmenen tuntia päivässä. Yritän saada elämäni raiteilleen, jotta siihen yksikään niistä ei ole luennointityyli.

Roni kertoo esimerkin: kerran hän sai viestiä mahtuisi muutakin kuin tubettamista. Siksi olen pal27-vuotiaalta mieheltä, joka sairasti syöpää. Mies kannut kuvaaja-editorin. kiitti Ronia videoista. Miehen mukaan ne saivat aja– Mutta ilman tubettamista en olisi päässyt teketukset hetkeksi pois sairaudesta. mään puoliakaan niistä siisteistä jutuista, joita olen tehnyt.

Ehkä toimivinta Ronin videoissa onkin se, ettei koskaan tiedä, mistä aiheesta hän on videonsa tehRoni kertoo esimerkin: hänen syntymäpäivilleen nyt. Välillä hän testaa juotavia aterioita, toisinaan tuli tuhansia ihmistä. Niin hullua, niin Roni Bäckiä! ● käsittelee EU:n tekijänoikeusuudistusta ja siihen liittyvää artikla 13:a.

Kummit ja Splay One aloittivat helmikuussa – Kanavani on vähän niin kuin MTV3: välillä yhteistyön, jonka tavoitteena on kummitulee uutisia, välillä leffoja, välillä luontodokumenttubettajien avulla nostaa esille ajankohtaisia teja. On asiaa ja sitten on hassuja videoita. asioita lasten ja nuorten mielenterveydestä Yksi rajaus kanavalla on: Roni ei halua olla ilkeä. sekä arjesta lastensairaaloissa.

M

Roni Bäck, 25

Roni Bäck on myös mukana 11. syyskuuta järjestettävässä Elämä Lapselle -konsertissa.

Kummitubettaja • www.kummit.fi

33

VIRKISTYSPÄIVÄ

Hemmottelu alkoi päähieronnalla ja suolakylvyillä.

á Auttaisikohan suolahuone lapsen kevätallergiaan..., muutama äiti pohti ääneen. Oulun Suolahoitolassa hoidetaan erityisesti hengitys- ja iho-ongelmista kärsiviä.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT JA ANA ROOS

Suolahoitoa ja suklaata

à Ravintola Toripolliisissa nautitun lounaan jälkeen äidit joutuivat hommiin: jälkiruoka piti tehdä itse. Onneksi ChocoSomnian omistaja Riikka Ojanen opasti kädestä pitäen, miten suklaata tehdään.

Potilasperheiden äidit OYS:in alueelta nauttivat kaikkia aisteja hemmottelevasta virkistyspäivästä.

UUSI POTILASPERHEEN ÄITIÄ Oulun seudulta pääsi viettämään ansaittua vapaapäivää Kummien järjestämässä ja paikallisten yritysten mahdollistamassa virkistyspäivässä.

Anni, Piia, Jonna, Anna ja kaksi Päiviä aloittivat päivän suolakylvyllä ja päähieronnalla. Sen jälkeen olikin maku- ja hajuaistien hemmottelua lounaalla Toripolliisissa, suklaakonvehteja valmistavassa ChocoSomniassa sekä illallispaikka Amarillossa.

Illallista sulateltiin Elokuvateatteri Starissa A Star is Born -elokuvaa katsellen. ●

K

Kummit kiittää lämpimästi kaikkia virkistyspäivän mahdollistajia: Oulun Suolahoitolaa, Ravintola Toripolliisia, ChocoSomniaa, Ravintola Amarilloa ja Elokuvateatteri Staria.

34

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

Tunnelmallinen elokuvateatteri Star oli ihanteellinen paikka katsoa koskettava (lue: itkettävä) ’A Star Is Born’.

á Ravintola Amarillo tarjosi äideille The Table -makuelämyksen, joka sisälsi paljon muutakin kuin ruokaa.

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Kalaonni kaikille Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 4- ja 1-vuotiaiden lasten äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta 1 ja 2 tekevät perheiden elämästä herkullisempaa ja rennompaa.

AUESTA TULI LEMPIKALANI, kun aloin tehdä siitä raikkaan sitruunaisia pihvejä. Miksi aiemmin välttelin haukea, johtuu kalan ruodoista ja mukavuudenhalustani. Hauen ruodot ovat nimittäin aika kinkkiset poistaa, eikä pikkulasten ruoan kanssa halua ottaa riskejä. Siispä oikaisijan vinkki: kun hauesta valmistaa pihvejä, ruodot soseutuvat sauvasekoittimella sileäksi kalamassan joukkoon parissa minuutissa.

Kun kesällä käy kalaonni, pihvit voi valmistaa helposti vaikka mökillä. Jos ruokaseurana on sormiruokaileva lapsi, pääsee hänkin vasta pyydetyn kalan makuun. Pihvejä voi nimittäin tarjota jo puolivuotiaalle vauvalle. ●

H

30 mikn + 6nnkosta 4 a valle + vau

VINKKI! Jos teet ruokaa myös vauvalle, paista hänen pihvinsä ennen suolan lisäämistä.

Sitruunaiset haukipihvit 600 g haukea 1 luomusitruuna 2 kananmunaa 1/2 tl mustapippuria 1 tl suolaa 2 rkl oliiviöljyä

Kokeile pois!

Näitä helpompia kalapihvejä et ole valmistanut koskaan.

u. Paloittele hauki ruotoineen sauvasekoittimen kulhoon. Pese sitruuna hyvin ja raasta kuori kulhoon. Purista 2 rkl mehua joukkoon. Lisää munat, pippuri ja suola. Soseuta sauvasekoittimella aivan sileäksi massaksi, niin ruodot hienontuvat.

”

KUVAT: RIIKKA KANTINKOSKI

”

v. Kuumenna öljy paistinpannussa.

Lusikoi massa pihveiksi pannuun ja paista kypsäksi, pari minuuttia per puoli. w. Tarjoa pihvit perunoiden ja herneiden kanssa.

Samasta padasta • www.kummit.fi

35

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ●

T

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520. Kummit antaa testamenttilahjoittajille lakiapua testamentin laadinnassa.

36

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon? kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

•• •• •• •• •

Todistajat: Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina.

Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin.

Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Kaarina

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Testamenttiopas • www.kummit.fi

37

TUTKIMUSTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa vastasyntyneen tehohoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitettiin kymmenen vuotta sitten perhekeskeisen hoitokulttuurin koulutusmalli nimeltään Vanhemmat Vahvasti Mukaan, joka on paljastunut menestykseksi. Lastenklinikoiden Kummit on tukenut mallin jalkauttamista myös muihin sairaaloihin.

ANHEMMAT VAHVASTI MUKAAN -malli muutti vastasyntyneiden tehohoidon käytänteitä kymmenen vuotta sitten. Samalla mallista on kehkeytynyt suomalaisen terveydenhuollon vientituote.

VVM-mallin suurin oivallus on, että mitä enemmän vanhemmat ovat mukana vauvansa tehohoidossa, sitä paremmin vauvat voivat. Tutkimustulosten mukaan malli vaikuttaa positiivisesti myös vanhempiin: heidän stressinsä ja masennuksensa vähenivät.

Yksi VVM-koulutusmallin kehittäjistä, TYKS:in lastenklinikan osastonylilääkäri ja lastentautiopin

V 38

www.kummit.fi • Tutkimustyö

professori Liisa Lehtonen sanoo, että tutkimustulosten mukaan keskosen tehohoidossa vanhemmat ovat yhtä tärkeässä roolissa kuin hoitohenkilökunta.

Olet yksi Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutusohjelman rakentajista. Mikä oli mallin alkusysäys? ”Sillä oli montakin alkusysäystä. Yli kymmenen vuotta sitten ohjasin kolmea eri väitöskirjatutkimusta ja vaikka niissä lähestyttiin asioita eri näkökulmista, jokaisessa tutkimuksessa päädyttiin samantyyppisiin lopputuloksiin: vanhempien läheisyys kesko-

Toimintakulttuuri on todellakin muuttunut. Vanhempien läsnäolo keskosten tehohoidossa on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan vauvat ovat rauhallisempia ja vanhempien – sekä isän että äidin – depressio ja stressi ovat vähentyneet. Etenkin, kun äiti voi paremmin, lapsikin voi paremmin. Kymmenessä vuodessa olemme myös kouluttaneet 13 sairaalaa tähän uuteen malliin.

”

sen tehohoidossa on äärimmäisen tärkeää. Samoihin aikoihin, vuoden 2005 paikkeilla meillä alkoi TYKS:issä uuden lasten ja naisten sairaalan suunnittelu. Pohdimme, että perhehuonemalli voisi olla tehohoidossa toimiva. Vuonna 2005 ajatus tuntui todella vieraalta ja henkilökunta suhtautui perhehuonemalliin epäileväisesti.”

Mikä oli suurin muutos aiempaan toimintatapaan? ”Se, että uudessa mallissa vanhemmat saivat päättää, miten paljon he osallistuvat keskosen tehohoitoon. Perinteisesti sairaala on määritellyt, miten paljon vanhemmat saavat olla mukana. Uudessa mallissa sairaalahenkilökunta tukee vanhempia. Tärkeintä on oppia vauvan viestintä. Se on sekä vauvan että vanhempien kuuntelemista. Koko ilmapiiri ja fyysiset puitteet menivät uusiksi. Vanhemmille piti esimerkiksi rakentaa paikka, jossa he voivat nukkua ja pestä pyykkiä, jotta he voivat olla mahdollisimman paljon läsnä lapsensa hoidossa. Mutta haluan huomauttaa, että tämä ei ole kiinni seinistä. Missä tahansa arkkitehtuurissa voi muuttaa toimintailmapiiriä.”

Kuka VVM-mallin suunnitteli? ”Tätä mallia ovat olleet kanssani kehittelemässä psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth sekä edesmennyt psykologian professori Zack Boukyldis. Sarilla oli jo tuolloin paljon kokemusta äidin ja vauvan vuorovaikutuksesta sekä tutkijana että kliinisenä psykologina ja psykoterapeuttina, ja Zack oli toiminut 30 vuotta suuren vastasyntyneiden teho-osaston psykologina Yhdysvalloissa. Meillä kaikilla oli siis hyvin erilaiset taustat.”

VVM-malli otettiin käyttöön vuonna 2008.

Mikä oli tavoitteenne? ”Tavoitteemme oli tuoda esiin henkilökunnan taidot sekä tieto siitä, että vanhemmat ovat keskosen tehohoidossa yhtä tärkeitä kuin hoitohenkilökunta. Vanhemmat tuovat malliin oman asiantuntijuutensa lapsen hoidosta. Vastasyntyneen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta pitää tukea, mutta se ei pääse syntymään, jos lapsi ja vanhempi ovat fyysisesti eri paikoissa. Vauva-aika on vaurioherkkä vaihe.”

Millaisia konkreettisia tuloksia olette saaneet aikaan kymmenessä vuodessa? ”Toimintakulttuuri on todellakin muuttunut. Vanhempien läsnäolo keskosten tehohoidossa on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan vauvat ovat rauhallisem-

”

pia ja vanhempien – sekä isän että äidin – depressio ja stressi ovat vähentyneet. Etenkin, kun äiti voi paremmin, lapsikin voi paremmin. Kymmenessä vuodessa olemme myös kouluttaneet 13 sairaalaa tähän uuteen malliin.”

Onko matkan varrella tullut yllätyksiä? ”Emme me silloin aluksi miettineet, että muita sairaaloita koulutettaisiin tähän samaan malliin. Olin lastentautien ylilääkäri Mikko Lavoniuksen kanssa kongressimatkalla, kun sattumalta mainitsin asiasta.

Hän oivalsi, että tätä pitää kehittää, ja kutsui meidät pitämään päivän mittaisen seminaarin Jyväskylän ja Mikkelin sairaaloiden henkilökunnille. Jouduimme siis miettimään, miten tämä paketoidaan koulutusohjelmaksi. Tuosta kysynnästä syntyi ajatus viedä mallia eteenpäin. Etsimme tutkimusrahoitusta ja selvitimme, miten se toimisi erilaisissa toimintaympäristöissä. Myös muualla kuin Pohjoismaissa.”

Miten alalla on suhtauduttu malliin? ”Olemme saaneet paljon tukea. Aloittaessamme klinikan johto oli vahvasti takanamme. Kun lähdimme laajentamaan toimintaa, saimme Kummeilta rahaa, jotta saimme koulutettua neljä muuta sairaalaa. Näiden neljän sairaalan kokemuksella sana alkoi kiiriä myös ulkomaille. Ensimmäinen ulkomainen sairaala, jonka koulutimme, oli Norjan Trondheimissa. Sen jälkeen teimme saman Latvian Riikassa. Yhteensä olemme kouluttaneet 13 sairaalaa. Seuraava tähän malliin siirtyvä sairaala on Kokkola.” ●

VVM Kummit on lahjoittanut VVM-hankkeeseen 80 000 euroa. Summalla on koulutettu vuodesta 2012 eteenpäin neljä sairaalaa: Pori, Lahti, Vaasa ja Oulu.

Tutkimustyö • www.kummit.fi

39

Yli kolmekymmentä Porschea samalla parkkipaikalla oli vaikuttava näky.

TAPAHTUMA

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

MELKOISIA

Porsche Club Finland järjesti Lastenklinikoiden Kummien kanssa unohtumattoman lauantaipäivän potilasperheille, kun yli 30 Porschen letka vei lapset jäätelölle Kirkkonummen Långvikiin.

Matkalla ehdittiin hyvin jutella tärkeimmästä: autoista ja siitä, kuinka lujaa ne kulkevat.

OUKOKUINEN AAMUPÄIVÄ ei olisi voinut olla kauniimpi, kun yli 30 Porsche Club Finlandin autoa kokoontui Helsingin Töölössä sijaitsevalle sisäpihalle.

Toinen toistaan komeammat klassikkoautot kiiltelivät aamuauringossa ja saivat osakseen ansaitsemaansa ihailua.

Porsche Club Finland ja Lastenklinikoiden Kummit yhdessä Leijonaemojen kanssa halusi ilahduttaa HUS:in alueen potilasperheitä. Ohjelmassa oli Porsche-kyyti Töölöstä Kirkkonummen Långvikiin ja niin paljon jäätelöä, kun napa veti.

– Lasten ehdoilla mennään, kommentoi tapahtuman järjestäjä Mika Airaksela.

Airaksela innostui järjestämään päivän, kun edellisestä kerrasta oli ehtinyt vierähtää kymmenisen vuotta.

Suunnittelun Airaksela aloitti jo edellisenä syksynä, mutta vaivannäkö kannatti.

– Minulla ei ollut muuta tavoitetta kuin ilahduttaa lapsia. Päivässä parasta olikin saamani palaute. Pari poikaa tuli sanomaan, että tämä oli paras päivä. Täytyy ensi vuonna järjestää uudelleen – ja toivotaan, että tapahtuma on silloin tuplasti isompi. ●

T Tapahtuman järjestäjä Mika Airaksela halusi ilahduttaa lapsia.

40

www.kummit.fi • Tapahtuma

Tällä porukalla vietettiin aurinkoinen lauantaipäivä Kirkkonummen Långvikissa jäätelöstä nautiskellen.

Porsche Club Finland ja Kummien potilasperheet yhteiskuvassa.

MENOPELEJÄ!

Paavo poseeraa suosikkiautonsa edessä.

à Juha Vane on intohimoinen Porscheharrastaja. Juha omistaa kaksi Porschea ja yhden samanmerkkisen traktorin.

Veljekset Eelis (edessä) ja Ilmari lähtövalmiina Långvikiin.

Tapahtuma • www.kummit.fi

41

KUMMIPÄIVÄ

OOTSÄ KÄYNY JO JUNKERISSA? NEN TEKST I JA KUVA T LAURA KOLJO

Huvipuisto PowerParkin tarjoama Kummipäivä potilasperheille aloitti monen kesäloman.

Matkassa oli mukana myös huippusuosittu kummitubettaja Roni Bäck.

ARVOIN ON aamuviiden herätys miellyttävä, mutta jos sen vuoksi pääsee päiväksi isoon huvipuistoon, niin ehkä vaiva kannattaa.

Kello 6.24 Helsingistä lähtenyt juna kuljetti Kummipäivän kunniaksi kymmenen potilasperhettä virkistäytymään Härmän PowerParkiin.

Useassa perheessä oli koululaisia, joten virkistäytymispäivä oli monelle osallistujalle kesäloman alkulaukaus.

Perillä Härmässä oli ensin tarjolla hotelliaamiainen. Sen jälkeen monen leuka loksahti auki, kun tubettajatähti Roni Bäck kävi moikkaamassa perheitä.

H

â Siskokset Miia-Maria (vas.), Jenniina ja Janina tulivat huvipuistoon viettämään siskoaikaa.

42

www.kummit.fi • Kummipäivä

Virkistäytymispäivää ei säällä hellitty, mutta se ei tuntunut lapsia haittaavan. Huvipuiston avatessa ovensa askeleet kävivät rivakasti suosikkilaitteiden suuntaan.

PowerParkin 40:stä huvilaitteesta löytyi nopeasti ainakin yli 140-senttisten suosikkilaite.

Päivän hoetuin kysymys taisikin olla: ootsä käyny jo Junkerissa? ●

æ Flygarin veljekset huomasivat 5D-elokuvateatterin aulassa tutun hahmon.

ß Kummitubettaja Roni Bäckin nimikirjoitukset olivat käypää valuuttaa.

à Teemu-nalle oli totta kai menossa mukana.

à PowerParkin puistokummi Lenni Aittokoski (vas.) tulee huvipuistovieraan mukaan laitteeseen, jos pituus tai uskallus jää piirun verran vajaaksi. ”Saan palkkaa siitä, että menen huvipuistolaitteisiin.

Suomen paras kesäduuni”, Lenni kommentoi.

ß ”Äiti, mikä laite toi on? Voinko mä mennä siihen?”

Kummipäivä • www.kummit.fi

43

TAPAHTUMA

á 6-vuotiaalle Aleksille American Car Show oli tuttu paikka.

Parasta hänen mielestään olivat vanhat autot. ”Olen käynyt täällä noin 3-vuotiaasta saakka”, hän kommentoi. ß FHRA:n toiminnanjohtaja Leo Laurell sekä tapahtuman luova johtaja Kaisa Lökfors toivoivat Teemu-taulun (taustalla) huutokaupan tuottavan Kummeille sievoisen summan.

å Joidenkin autojen konepeltien alle sai vilkaista.

â Ministerin arvonimen toukokuussa saanut pitkän linjan poliitikko ja kummi Sirkka-Liisa Anttila nautti American Car Show:sta miehensä Riston ja lastenlastensa kanssa.

44

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Jaa-a, kenenköhän auto tämä mahtaa olla?

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Autoja Amerikasta ja vähän muualtakin Pääsiäisviikonloppuna järjestettiin 42:s American Car Show. Tapahtuman järjestäjä FHRA ilahdutti Kummien potilasperheitä tarjoamalla heille tilaisuuden tutustua kieseihin ennen muita messuvieraita.

INNISH HOT ROD ASSOCIATION kutsui jälleen Kummien potilasperheet tutustumaan American Car Showhun. Helsingin Messukeskus avasi ovensa potilasperheille tuntia ennen virallista aukioloa.

Tosin näyttelyssä oli niin paljon katseltavaa, että monen perheen päivä jatkui autojen seassa senkin jälkeen, kun muut messuvieraat saapuivat paikalle.

FHRA perusti ja laittoi tapahtumassa käyntiin digilipaskeräyksen, jonka tuotot se ohjaa Kummien pienille potilaille.

Sen lisäksi tapahtumassa huutokaupattiin Netta Tiitisen Teemu-taulu ja huutokauppasumma ohjattiin Kummeille.

– Toivon, että taulu huudettaisiin miljoonalla eurolla, sillä rahat menevät niin hyvään tarkoitukseen, kommentoi FHRA:n toiminnanjohtaja Leo Laurell ennen huutokauppaa. ●

F

Myynti alkaa asenteesta ja päättyy palautteeseen.

Tutustu meihin huom.fi Huom! Kiinteistönvälitys Oy

Helsinki Espoo Vantaa Hämeenlinna Turku

Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki, 041 185 3736 Keilaranta 19 D, 02150 Espoo, 020 780 2270 Äyritie 12 B, 01510 Vantaa, 0400 672 542 Hallituskatu 17 A, 13100 Hämeenlinna, 040 585 6818 Linnankatu 29, 20100 Turku, 040 154 5222

TAPAHTUMA

â Mikä pytty! MM-kultajoukkueen pelaajat Oliwer Kaski (vas.) ja Jere Sallinen esittelivät voittopokaalia kesäjuhlissa esiintyneelle Iltalle.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

KESÄKAUSI AVATTU! Helsingin Uuden lastensairaalan kattoterassilla vietettiin kesäjuhlaa helteisissä merkeissä. Ja mitä yllätysvieraita kattoterassille saapuikaan!

UDEN LASTENSAIRAALAN kesäkauden avajaiset vietettiin komeassa kesäsäässä.

Lasten ja aikuisten ilmeet muuttuivat sitä aurinkoisemmiksi, mitä pidemmälle aamupäivä ehti. Juhlissa pieniä potilaita ilahduttivat suosikkiohjelma Muumeista tutut hahmot Muumipeikko ja Pikku Myy. He toivoivat näkevänsä lapset ja potilasperheet myöhemmin kesällä Naantalin Muumimaailmassa, johon he jakoivat pääsylippuja. Juhlaan

U 46

www.kummit.fi • Tapahtuma

osallistui myös C More, joka jakoi osallistujille koodeja muun muassa Muumien katselua varten.

Varsinainen riemu repesi, kun kattoterassille ilmestyivät Leijonien tuoreen MM-kultajoukkueen pelaajat Jere Sallinen ja Oliwer Kaski sekä GM Jere Lehtinen ja joukkueenjohtaja Mika Kortelainen.

Mukana oli totta kai MM-malja eli ”poika”.

Juhlaväen viihtymisen varmisti artisti Ilta, joka heitti jälleen kerran loistavan keikan. ●

â Hellettä piisasi. Onni Granholm huolehti fiksusti riittävästä nesteytyksestä.

á Terveisiä Muumimaailmasta. Monelle kesäjuhlien kohokohta oli Muumipeikon tapaaminen. Emilia moikkasi Muumipeikkoa isänsä Vesa-Matin sylistä. ß Nallekin pääsi juhliin.

Aino tutustui juhlahumuun nautittuaan ensin muutaman vohvelin.

â Saisiko olla pallo?

Onni-pelle loihti lapsille eläinilmapalloja.

á Piristystä osastoille. MM-leijonat kävivät näyttämässä pokaalia myös osastolla.

Kaksospojat Joonatan ja Lukas olivat vaikuttuneita.

Tapahtuma • www.kummit.fi

47

TAPAHTUMA

á Teemu-nallen oma teos taitaa olla valmis, kun on aikaa seurata muiden työskentelyä.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Teemu-nalle kävi moikkaamassa jokaista lasta Taidekeskus Konst & Formissa järjestetyssä lastenlauantaissa.

KUVAT SUSANNA LAURILA

Vähän vielä sinistä tuohon

Sipoon Gumbostrandin taidekeskus Konst & Formissa sai Kummien järjestämässä lastenlauantaissa maalata sydämensä kyllyydestä. Paikalla oli myös taiteilija Netta Tiitinen, joka opasti nuoria maalareita alkuun.

H

UHTIKUUN LOPUSSA järjestetyn, kaikille avoimen lastenlauantain maalaustuokio sai monet pienet taiteilijat uppoutumaan maalaamisen maailmaan.

Parin kympin pääsymaksulla pääsi maalaamaan ja sai vielä taiteellista apua Netta Tiitiseltä. Tiitinen on lapsiaiheisiin erikoistunut taiteilija, jonka teoksia on muun muassa huutokaupattu Kummien hyväksi.

Lapsilauantain taiteellisen työskentelyn virallisena valvojana toimi Teemu-nalle, jonka mielestä kaikki taideteokset olivat yhtä upeita. ●

ã Taiteilija Netta Tiitinen ihasteli lasten töitä.

48

www.kummit.fi • Tapahtuma

Liput: 25 €/29,50 € ticketmaster.fi

Robin Packalen + ELÄMÄ LAPSELLE

ABREU Arttu Lindeman Benjamin

ETKOT + KONSERTTI @Hartwall Arena

Eino ja Aapeli

11.9.

2019

Elastinen Juha Tapio JVG + kummitubettajat + monia muita!

Konsertti Subilla klo 19–20 ja MTV3:lla klo 20–22

˞˨ˠˠ˜˧ʡЁ

11.9. Hartwall Arena, Helsinki

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Yleisöstä esiintyjäksi

Pinja Sanaksenaho sanoo, ettei halua poistaa vanhoja, vlogiuransa ensimmäisiä videoita.

– En, vaikka ne eivät ole kovin hienoja. Niistä seuraajani näkevät, mistä olen lähtenyt liikkeelle ja miten olen kehittynyt.

50

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

16-vuotias lukiolainen Pinkku Pinsku eli Pinja Sanaksenaho on nuoresta iästään huolimatta tubettanut jo viisi vuotta.

Syyskuussa Lastenklinikoiden kummitubettajan voi bongata Elämä Lapselle -konsertin lavalta.

-VUOTIAS Pinja Sanaksenaho halusi tietää, mistä hän voi katsella musiikkivideoita. Pinjan äiti Jaana ohjasi tyttärensä Youtubeen.

– Katsomani musiikkivideon jälkeen Youtube suositteli minulle tietenkin muita videoita, ja niiden seassa oli tubettajia. Aloin seurata tubettajia ja tajusin, että tätähän tekee vaikka kuinka moni.

Ei Pinja vielä tuolloin tubettamista ammatikseen ajatellut, mutta kameran hän halusi.

Vuoden 2013 lopussa hän sen sai. Neljä päivää myöhemmin Pinja julkaisi ensimmäisen Youtubevideonsa. Ihan niin kuin oikeat vloggaajat!

Nimimerkkinä komeili Pinkku Pinsku.

Nykyään Pinja on 16-vuotias lukiolainen, ja hänen tubekanavallaan on 245 000 seuraajaa. Suosituimmat videot keräävät miljoonayleisön.

Syyskuussa Pinja on mukana Elämä Lapselle -konsertissa, jossa hän nousee lavalle yhtenä juontajista.

– Odotan konserttia todella innoissani. Olen katsonut sitä aiemmin teeveestä ja viime vuonna olin back stagella seuraamassa showta livenä.

Pinja intoilee myös muista konsertin esiintyjistä.

– Eniten odotan Robin Packalenin esiintymistä.

Kiinnostaa kovasti hänen uusi englanninkielinen materiaalinsa. Olen seurannut Robinin uraa Frontside Olliesta lähtien.

Konsertin iso yleisö jännittää, mutta ei saa Pinjaa panikoimaan.

– Vuonna 2015 minut valittiin Vuoden vloggaajaksi ja jouduin pitämään yleisölle ex tempore -puheen. Muistan, että hikoilin sellaista kylmää hikeä. Samoin kouluesiintymisiä jännitän jostakin syystä enemmän kuin isoja yleisöjä. Ehkä siksi, että tubettamisesta puhuessani tiedän, mistä puhun, mutta koulussa esitelmöinnin aihe ei välttämättä ole niin tuttu.

Ilmaisutaidon lukiota käyvä Pinja sanoo, että videot vievät melkoisen siivun hänen vapaaajastaan. Joskus ne ovat jopa haitanneet koulunkäyntiä.

– Yhdessä vaiheessa olin koulun kanssa todella paljon jäljessä kurssikavereihin verrattuna, koska minulla oli yhdet kuvaukset.

Opettajat laittoivat viestiä, että olenko jättänyt kurssin kesken. Onneksi olen nyt voinut keskittyä kouluun vähän enemmän.

Pinja haluaa myös varata aikaa akkujen lataamiseen. Parhaiten rentoutuminen onnistuu jalkapalloa pelaamalla ja kavereiden kanssa hengaamalla. ●

11

MTV3 välittää konsertin suorana lähetyksenä klo 20–22, ja uutuutena konserttietkot suorana Subilla klo 19–20.

Julkisuudessa kasvanut TEKSTI LAURA KOLJONEN

Nuorena artistina Anna Heiskari (o.s. Abreu), 29, ilmoitti, ettei halua olla kenenkään esikuva. Nyt ABREUta naurattaa nuoruuden uho.

– Jokainen julkisuuden henkilö on esikuva, halusi tai ei. Toivon, että nuoret fanittaisivat artisteja, jotka ottavat kantaa.

ÄMÄN VUODEN Elämä Lapselle -konsertti on järjestyksessään kautta aikojen 25:s!

Yksi Hartwall Arenalla järjestettävän konsertin esiintyjistä on kotimaisen popmusiikin ykkösnimiin lukeutuva ABREU. – Elämä Lapselle -konsertti on ollut minulle aina tärkeä. Hektisen keikkarupeaman jälkeen se on sellainen kesän lopetus ja syksyn aloitus. En vielä paljasta, minkä biisin aion esittää. Katsotaan, katsotaan… Anna Heiskari sanoo.

Artisteille isot keikat ovat yleensä kohokohtia.

Niin myös Annalle.

– Ison yleisön edessä on todella erilainen fiilis kuin pienellä ja intiimillä keikalla. Lavalta näkee eturivin kasvoja lukuun ottamatta lähinnä sellaisen ihmismeren, mutta samalla yleisön energia hyökyy artistin päälle.

Elämä Lapselle -konsertti on Annan mukaan poikkeuksellinen myös siitä syystä, että yleisö koostuu pääasiassa lapsista. Anna aloitti uransa vuonna 2007, kun hän sijoittui toiseksi Idolsissa. Tuolloin hänen yleisönsä koostui pääasiassa nuorista. Fanit ovat kasvaneet yhdessä Annan kanssa.

– Nuorista faneista on tullut aikuisia.

Harvemmin tulee nykyään esiinnyttyä lapsille. Myös siksi Elämä Lapselle -keikka on minulle tärkeä. Se on lapsille suunnattu konsertti, vaikka yleisössä on toki myös aikuisia. Nuoret ja lapset osaavat arvostaa sitä hetkeä vähän eri tavalla kuin aikuiset. Aikuiset tulevat keikoille enemmän kreisibailaamaan.

Kuusi levyä julkaissut Anna vaihtoi vuoden 2017 lopussa artistinimensä muotoon ABREU. Vuosien mittaan muutoksia on tapahtunut myös asenteessa ja suhtautumisessa julkisuuteen.

– Tulin julkisuuteen 16-vuotiaana ja kaikenlaista on tullut möläyteltyä. Olen muun muassa sanonut julkisesti, etten halua olla kenenkään roolimalli.

Totta kai jokainen julkisuudessa oleva on roolimalli ja esikuva, halusi tai ei. Nykyään otan julkisuudessa kantaa minulle tärkeisiin asioihin, kuten eläinten oikeuksiin ja luonnonsuojeluun.

T

æ ABREU keikkailee kesällä ahkerasti ja tekee uutta musiikkia studiossa. Syyskuussa hän esiintyy Elämä Lapselle -konsertissa.

– Hyvä veto tulossa, Anna lupaa.

11.9. Hartwall Arena, Helsinki

KUVA ANDREI KIPAHTI

Viime kesänä Anna sanoo halunneensa muistuttaa yleisöä, että vähemmälläkin kuluttamisella pärjää. Hän keikkaili koko kesän ja syksyn muutaman esiintymisasun turvin. Anna myös haluaa, että yhteistyökumppanuudet kestävät eettistä tarkastelua.

– Olen tosi iloinen siitä, että nykyään on erilaisia esikuvia. Itse fanitan esimerkiksi nuorta ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, joka kiertää maailmalla puhumassa ilmastonmuutoksesta.

Anna toivoo, että nuoret fanittaisivat Gretan kaltaisia tyyppejä, jotka yrittävät tehdä maailmasta paremman paikan ja ottavat reippaasti kantaa. ●

Elämä Lapselle • www.kummit.fi

51

11.9. Hartwall Arena, Helsinki

Robin Packalenin tyyliin ovat aina kuuluneet eriparikengät. ”Pari viikkoa ennen ’Frontside Ollien’ musiikkivideon kuvauksia ostin Adidaksen siniset Superstarit. Kaverini osti punaiset. Vaihdoimme kenkiä niin, että kummallakin oli eriparikengät. Ajattelin heti, että tästä tulee tyylini.”

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Paluu parrasvaloihin Esiintymiskielensä suomesta englanniksi vaihtanut Robin Packalen, 20, on yksi Elämä Lapselle -konsertin odotetuimmista esiintyjistä.

Ulkomaille tähtäävän artistin tyylissä ja musiikissa on moni asia muuttunut, mutta yhtä – tai siis kahta – Robin Packalen ei vaihda: eriparikenkiä.

M

ISTÄ TUO ENERGIA TULEE, on ihan relevantti kysymys, kun viettää tovin artisti Robin Packalenin seurassa. Mies morjenstaa kaikkia tuttuja, etsii levy-yhtiön keittiöstä itselleen kuppikakun, laittaa tukkansa nopeasti kuvauskuosiin ja käy moikkaamassa vielä paria tyyppiä. Sitä ennen hän on käynyt kuntosalilla, ajanut kotoa Turusta Helsinkiin ja seuraavana vuorossa on pari palaveria.

Robin sanoo, että energiaa riittää, kun tiedossa on kivoja juttuja.

– Minulla on elokuun lopussa kaksi keikkaa Berliinissä. Se on mahtavaa! Keikkapaikalle mahtuu noin 10 000 ihmistä, Robin intoilee.

Robin Packalen on myös yksi syyskuussa järjestettävän Elämä Lapselle -konsertin odotetuimmista esiintyjistä.

52

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

– Tämä taitaa olla viides tai kuudes vuosi, kun olen mukana. Konsertissa on myös kiva seurata muita artisteja, etenkin silloin, jos heiltä on tulossa uutta musaa.

Robin Packalen on ollut julkisuudessa 13-vuotiaasta lähtien. Esikoisbiisi Frontside Ollie julkaistiin vuonna 2012 ja suosio lähti käsistä.

Tällä hetkellä Robinin biisejä on kuunneltu Spotifyssä yli 100 miljoonaa kertaa ja hänen musiikkivideoitaan on katsottu Youtubessa melkein yhtä paljon. Sen lisäksi hänestä on tehty dokumenttielokuva, fanikirjoja sekä -lehti ja hän on näytellyt Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvassa.

Yllätys oli kuitenkin suuri, kun Robin alkuvuodesta palasi keikkatauolta ja ilmoitti, että esityskieli vaihtuu englanniksi.

– Olin varma, että suomalaiset laittavat minut boikottiin ja syyttävät maanpetturuudesta, kun vaihdoin kieltä. Ihan hyvin uudet biisit on kuitenkin otettu vastaan.

Ja on ”vanhasta” Robinista säilynyt muutakin kuin eriparikengät.

Vaikka kieli vaihtui, Robin sanoo halunneensa säilyttää musiikin positiivisuuden ja hauskuuden.

Uusi englanninkielinen biisi I’ll Be With You on Suomen radiokanavien lisäksi soinut ainakin saksalaisella SWR3-radiokanavalla. Ja tuttua fanikäyttäytymistä on havaittu ainakin Puolassa, Saksassa, Sveitsissä ja Espanjassa, joiden sosiaaliseen mediaan on tupsahdellut erilaisia Robin Packalen -faniryhmiä.

Ennen syyskuun Elämä Lapselle -konserttia Robin Packalenilla on edessään uuden musiikin tekemistä ja sen esittämistä ainakin Ruisrockissa ja Tammerfestissä.

– Tänä kesänä ehdin vähän lomaillakin. ●

TÄMÄ ASKARRUTTAA TEKSTI LAURA KOLJONEN

Tällä palstalla lapset kysyvät terveydenhuollon ammattilaisilta.

Mitä tarkoittaa, kun aivoja stimuloidaan?

Akseli 7 v.

AIVOJEN STIMULOINTI voi tarkoittaa monia eri asioita. Aivoja stimuloimalla voidaan selvittää aivojen toimintaa tai sitten aivoja voidaan stimuloida jollakin lääkkeellä.

Jos aivoja stimuloidaan lääkkeellä, tarkoitetaan yleensä psykostimulanttilääkkeitä. Niitä käytetään tarkkaavaisuushäiriön hoidossa. Tiettyjen aivoalueiden tehtävänä on säädellä keskittymistä, mutta jos on tarkkaavaisuushäiriö – kuten ADHD – kyseinen aivoalue toimii vähän huonommin kuin yleensä.

Tällöin lääkkeellä aktivoidaan tätä aivoaluetta, jolloin keskittyminen ja tarkkaavaisuus helpottuvat.

Myös epilepsiatutkimuksessa aivoja voidaan stimuloida. Stimulaatio tapahtuu pienillä sähkövirroilla joko ulkoisesti tai sisäisesti. Silloin ärsytetään esimerkiksi pientä aivoaluetta, minkä seurauksena saadaan vaikkapa käsi liikkumaan. Silloin me lääkärit ymmärrämme, että ahaa, tämä aivoalue vastaa tuosta toiminnasta tai tämä aivoalue säätelee motoriikkaa.

Aivojen stimulointi ei satu. Epilepsiatutkimuksissa se saattaa korkeintaan tuntua hassulta.

Eeva-Liisa Metsähonkala lastenneurologian apulaisylilääkäri Uusi lastensairaala

Miten syövän voi saada?

Lenni 9 v.

YKSILÖTASOLLA emme vielä tiedä, miten syöpä syntyy. Se tiedetään, että lasten ja aikuisten syövät ovat vähän erilaisia. Aikuisilla tupakointi, ylenpalttinen alkoholinkäyttö ja vaikkapa altistuminen säteilylle nostavat sairastumisriskiä. Aikuiset voivat siis pienentää sairastumisriskiään elämällä terveellisesti.

Lasten syövissä ei ole samanlaisia ulkoisia altistavia tekijöitä. Aihetta tutkitaan koko ajan paljon ja saadaan uutta tietoa. Uusimman tiedon mukaan hieman alle kymmenellä prosentilla syöpään sairastuvista on jokin geneettinen muutos perimässään.

Syöpä syntyy, kun solut jakaantuvat ja solutasolla tapahtuu jokin geenivirhe. Esimerkiksi leukemia syntyy siten, että luuytimen kantasolussa on tapahtunut useampi geneettinen muutos ja nämä muutokset vaikuttavat solun luontaisiin korjausmekanismeihin niin, että ne pettävät. Silloin solut eivät kypsykään puna- tai valkosoluiksi, ja leukemia valtaa tilaa normaalilta solutuotannolta.

Syövän hoito kehittyy jatkuvasti. Solusalpaajat muodostavat edelleen sen perustan, jolla syöpiä hoidetaan, mutta tulevaisuudessa käytetään todennäköisesti yhä enemmän biologisia lääkkeitä ja vastaainelääkkeitä. Sädehoitoa voidaan joissakin tilanteissa antaa protonihoitona, mikä säästää kudoksia.

Myös kirurginen hoito on kehittynyt harppauksin.

Mervi Taskinen lasten hematologian osastonylilääkäri Uusi lastensairaala

Tämä askarruttaa • www.kummit.fi

53

OMAISET

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Isovanhemmat saattavat olla perheelle suuri tuki” Lapsen sairastuminen koskettaa ensisijaisesti lasta ja tämän perhettä, mutta ydinperheen liepeillä on usein myös paljon muita ihmisiä, joihin lapsen sairastuminen vaikuttaa. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi isovanhemmat.

M

ITEN SAIRASTUNEEN PERHETTÄ voi auttaa?

Mikä on paras tapa? Kannattaako kysyä suoraan vai tarjota apua tavalla, jolla haluaisi itseään autettavan vastaavassa tilanteessa? Entä jos haluaa olla avuksi, mutta välit autettavaan ovat viileät? Mitä vakavan sairauden edessä voi sanoa?

Sairastuminen vetää usein sanattomaksi. Joskus sanat katoavat myös lähipiiriltä.

Miten isovanhempi voi auttaa sairastuneen lapsenlapsensa perhettä – ja onko hän kuka tahansa apuaan tarjoava aikuinen?

Lisäkädet usein tarpeen Psykologi Riitta Huhta-Hirvonen tapaa työssään paljon lapsia ja heidän perheitään. Huhta-Hirvonen työskentelee Taysin Lastentautien vastuualueen vastaavana psykologina.

– Lapsiahan ei koskaan hoideta ilman heidän perhettään, Huhta-Hirvonen selventää.

Isovanhempia ei Huhta-Hirvosen vastaanotolla juurikaan näy – elleivät he ole lapsen pääasiallisia huoltajia.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö heillä olisi roolia sairastuneen lapsen elämässä.

– Isovanhemmat saattavat olla perheelle suuri tuki. Kun lapsi on päivisin sairaalahoidossa, suurin osa vanhemmista on töissä. Hoitohenkilökunnalta usein tiedustellaankin, että käykö, jos mummi tai ukki tuo tai hakee sairaalasta. Usein näen heitä myös sairaalassa lapsen äidin tukena.

Huhta-Hirvonen muistuttaa, että isovanhemmat ovat myös tervetulleita Ensitietopäiviin. Niissä jaetaan tietoa sairaudesta sairastuneelle ja tämän lähipiirille.

54

www.kummit.fi • Omaiset

Isovanhempi, näin voit olla tukena:

•

Kuuntele. Sinulla ei tarvitse olla vastauksia tilanteeseen.

Riittää, kun olet kiinnostunut. Jos et hämmennykseltäsi tiedä, mitä sanoisit, voit ihan hyvin sanoa, että ‘nyt en löydä sanoja, mutta kuuntelen kyllä’.

• •

Ole läsnä. Kysy, tarvitseeko sairastuneen perhe jotakin.

Tarjoa apua arjen askareissa. Voit lähteä avuksi vaikkapa Kelaan. Kriisitilanteissa byrokratia on erityisen uuvuttavaa, joten on hyvä, että mukana on joku, joka on tukena ja ymmärtää, mitä virkailija sanoo.

Vinkit antoi Taysin Lastentautien vastuualueen vastaava psykologi Riitta Huhta-Hirvonen.

Huhta-Hirvonen sanoo huomanneensa, että jos perheessä on useampi lapsi, isovanhemmat ottavat hoteisiinsa muut lapset.

– Jos vanhemmat ovat sairaan lapsen kanssa sairaalassa, isovanhemmat saattavat hakea muut lapset päiväkodista. Tai he voivat ottaa lapset yökylään tai viedä retkelle. Useinhan käy niin, että sairastuneen lapsen sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle, mikä usein huolestuttaa vanhempia. Eli: jos

.

Muista kuitenkin:

Älä tarjoa lohtua tilanteeseen, jossa sitä ei ole. Kyllä se siitä paranee -kehotus ei valitettavasti päde aina. Älä myöskään väheksy sairauksia, jotka eivät näy. Joskus neurologiset häiriöt, kuten esimerkiksi ADHD, aiheuttavat vähättelyä ja hyvää tarkoittavia tsemppauksia, kuten että tuollaisia ne lapset vaan ovat.

.

Tunnista omat rajasi. Jokaisella on oma elämä ja rajalliset voimavarat. Myös isovanhemmilla on oikeus sanoa, että nyt tarvitsee huilata yksi viikonloppu.

.

Puhu ja etsi keskusteluapua.

Monelta paikkakunnalta löytyy erilaisia vertaistukiryhmiä tai muita kolmannen sektorin palveluita. Niissä on alettu myös huomioida eri-ikäiset ryhmäläiset. Myös neuvolasta voi kysyä vinkkejä, jos haluaa keskusteluapua. ●

ã Taysin Lastentautien vastuualueen vastaava psykologi Riitta HuhtaHirvonen muistuttaa, että isovanhemmat ovat myös huolissaan omasta lapsestaan eli sairaan lapsen vanhemmasta.

Omaiset • www.kummit.fi

55

OMAISET

Alussa Arjaa huolestutti kaikki YTTÄRENI POJAT Verneri, 6, ja Vilppu, 3, sairastavat molemmat samaa perinnöllistä sairautta.

Vernerin sairaus todettiin heti syntymän jälkeen, sillä hänelle tuli niin paljon mustelmia synnytyksessä ja hänen päänsä turposi. Lääkärit ihmettelivät, mistä on kyse. Päivän epätietoisuuden jälkeen syyksi selvisi hemofilia. Se tarkoittaa verenvuototautia.

Hemofiliassa erityisen vaarallisia ovat isot verenvuodot. Koska veri ei hyydy, se vuotaa niin pitkään kuin mahtuu vuotamaan.

Kun Verneri syntyi, tyttäreni asui Kajaanissa. Hän soitti sairaalasta ja sanoi, että Verneri vietiin Ouluun jatkotutkimuksiin. Muistan hyvin sen hetken, kun kuulin, ettei kaikki ole hyvin: ajattelin typertyneenä, että tässäkö tämä oli. Lapsenlapsi oli todella odotettu ja synnytyskin meni hyvin. Mikä oli vialla?

Tilasin mieheni kanssa seuraavan lennon Ouluun ja lähdimme tyttäreni tueksi.

Puhuimme asiasta paljon mieheni ja muiden lastemme kanssa, mutta kyllä se ajanjakso muuten aika sumuinen oli.

Kun tyttäreni asui Kajaanissa, avun tarjoaminen oli vaikeampaa kuin nyt. Mutta jos minua tarvittiin, lähdin.

Kajaaniin meni hyvin lentoja.

Kun toinen lapsenlapsemme Vilppu syntyi, olin usein Vernerin mukana sairaalassa, jotta vanhemmat pystyivät irrottautumaan edes hetkeksi sairaala-arjesta.

Tällä hetkellä tyttäremme perhe asuu ihan lähellä.

Olen Vernerin ja Vilpun sijaisomaishoitaja. Se tarkoittaa sitä, että pojat ovat meillä virallisesti kolme vuoro-

kautta kuukaudessa. Tyttäreni on lasten omaishoitaja, ja sijaisomaishoitajan ansiosta hän pääsee välillä lomalle.

Olen oppinut elämään poikien sairauden kanssa.

Alussa olin todella huolestunut kaikesta. Pojilla on päivittäin otettava lääke, joka annetaan laskimokatetrin kautta. Lääkettä annettaessa hygieniasta pitää pitää tarkkaa huolta. Kun opettelin antamaan lääkettä, pelkäsin, että tartutan poikiin jonkin pöpön. Kävin vartin välein tarkistamassa, ettei kuume ole noussut.

Nykyään luotan siihen, että osaan antaa lääkkeet.

Pelot ovat muutenkin vähentyneet. Jos pojat saavat uudet lääkkeet, googlaan ne ja olen muutenkin tilanteen tasalla, mutta luotan jo omaan toimintaani. Tiedän, että ellei mustelmaa näy, kipu kyllä viestittää mahdollisista ongelmista. Muuten kaikki on hyvin, eikä koko aikaa tarvitse murehtia.

Pojat ovat todella vilkkaita, mikä on tietenkin vähän hankala yhdistelmä verenvuototaudin kanssa. Toisaalta on hyvä, että he ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin lihakset suojelevat.

Kun asiat ovat paremmin, olen ottanut myös enemmän omaa aikaa.

Vastaavassa tilanteessa oleville isovanhemmilla voisin lähettää sellaisia terveisiä, että konkreettinen apu on tärkeää. Jos ei tiedä, millaista apua voisi tarjota, ajattele sitä perhettä. Heille on tärkeää, että he pääsevät hetkeksi irrottautumaan siitä arkisesta ympyrästä.”

isovanhempi on sellaisessa kunnossa, että hän voi auttaa, niin perheet kyllä tarvitsevat sairastumistapauksissa lisäkäsiä.

Huhta-Hirvosen mukaan hädän hetkellä arkisella avulla on yllättävän iso merkitys.

– Mitä enemmän vanhempi saa kriisitilanteessa konkreettisesta apua, sitä paremmin hän jaksaa ja sitä paremmin lapsi jaksaa.

hemmista on kriisitilanteessa. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka itsellä ja omilla vanhemmillaan tai appivanhemmillaan ei olisi niin hyvät välit, lapsella ja isovanhemmalla saattaa olla todella merkityksellinen suhde. Siitä on apua lapselle.

Lapsenlapsen sairastuminen on isovanhemmalle myös psyykkisesti kuormittavaa. Sen lisäksi, että lapsenlapsen vointi huolestuttaa, isovanhemmalla saattaa olla kova huoli omasta lapsestaan ja tämän jaksamisesta.

– Isovanhempi on itsekin vanhempi, ja hänellä saattaa olla ihan samanlainen pelko kuin sairaan lapsen vanhemmalla. Siksi myös isovanhempien olisi hyvä päästä purkamaan mietteitään. Ilokseni olen huomannut, että nykyiset isovanhempisukupolvet ovat muuttuneet edellisiä keskustelevimmiksi, eivätkä enää pidä asioita niin paljon sisällään. ●

”T

Hätä myös omasta lapsesta Kriisitilanteet eivät välttämättä hitsaa yhteen. Joskus voi käydä myös päin vastoin. Aiemmin hiertänyt asia räjähtää käsiin vaikeassa elämäntilanteessa.

Silloin ei välttämättä jaksa katsella edes omaa vanhempaa, vaikka tämä tarjoaisi millaista apua.

– Todella paljon riippuu isovanhemman ja lasten vanhempien väleistä, millaista tukea ja apua isovan56

www.kummit.fi • Omaiset

Arja Leikas, sijaisomaishoitaja

Hirsala Golf on miellyttävä ja pinnanmuodoiltaan monipuolinen golfkenttä Kirkkonummen Jorvaksessa.

Kenttä sijaitsee noin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Helsingistä. Nautit varmasti pelaamisesta haastavalla 18-reikäisellä golfkentällämme.

Tervetuloa KUMMIT GOLFIIN Hirsalassa 15.8.2019!

Muutama paikka jäljellä!

Hyväntekeväisyysgolffarit kokoontuvat tänä kesänä Hirsalaan torstaina 15.8. klo 11 alkaen. ”Tiukan” kisan lomassa ohjelmaa sekä kentällä että jälkilöylyissä.

Tapahtuman tuotolla tuetaan lastenklinikoiden toimintaa.

Joukkuemaksu 1800 € sisältää hauskan kilpailun, pelipaidan, maittavat ruokailut sekä innostavaa oheisohjelmaa.

Kussakin 3-henkisessä yritysjoukkueessa pelaa tai toimii caddiena tuttu kummigolffari. Tervetuloa mukaan!

VARAA PAIKKASI HETI! Yhteydenotot: Jaana Roos Puh 050 563 4463 tai jaana@kummit.fi

#älykäsautoilu TIE KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Kun valitset GreenDrive-mallin, tiedät, että auto on vähäpäästöinen ja edustaa kestävän kehityksen mukaisia arvoja. Verkkosivuillamme uudet GreenDrive-autot ja -vaihtoautot on selkeästi merkitty.

Tutustu GreenDrive-mallistoon osoitteessa laakkonen.fi

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo

Tampere Turku Vantaa Varkaus

LAHJOITUS

ä 10 000 euroa kasassa! Leikkimielisen padel-turnauksen osallistumismaksut lahjoitettiin kokonaisuudessaan Lastenklinikoiden Kummeille.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA OLLI HURME

PADEL-TURNAUS KERÄSI MUHKEAN POTIN 42 innokasta padel-pelaajaa kokoontui kesäkuussa kokeilemaan suht tuoretta lajia Vantaan Padel Club Finlandin tiloihin. Equinixin järjestämän leikkimielisen turnauksen osallistumismaksut – yhteensä noin 10 000 euroa – lahjoitettiin kokonaisuudessaan Kummien toimintaan.

ANTAAN PORTTIPUISTOSSA järjestettiin kesäkuun alussa leikkimielinen padel-turnaus, jonka osallistumismaksut ohjattiin Kummeille.

Padel Club Finlandin tiloissa padelia pelasi 42 innokasta 20:stä eri yrityksestä.

Osallistumismaksuista kertyi muhkea kymmenentuhanen euron summa!

Tapahtuman järjestäjä Kalle Koski kertoo tapahtuman onnistuneen loistavasti. Koski työskentelee konesalipalveluyritys Equinixin Associate Directorina.

– Kaikki urheilu on hyvästä, mutta padelissa on se hyvä puoli, että se on monelle uusi tuttavuus, eikä huono sää ole este. Hallissa oli viisi kenttää, mutta

V

ihmiset olivat lopulta aika pienessä tilassa, joten turnauksessa pääsi myös verkostoitumaan, Koski sanoo.

Kosken mukaan osallistujien innostuminen padelista oli hieno juttu, mutta vielä hienompaa oli hänen mielestään yritysten innostuminen hyväntekeväisyydestä.

– Yrityksessämme kannustetaan vapaaehtoistyöhön ja hyväntekeväisyyteen, ja oli todella ilahduttavaa huomata, miten moni muu siitä innostui.

Kummit valikoitui kohteeksi sillä perusteella, että se tekee merkityksellistä ja konkreettista työtä, johon ihmisten on helppo samastua. Moni osallistuja tuli sanomaan, että kohde on mitä parhain. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

59

KUMMI-KAVERIKIRJA Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Haluaisin parantaa lasten ja nuorten itsetuntoa” Artisti Ilta haluaa antaa aikaansa lapsille ja nuorille. Lastenklinikoiden kummina hän sanoo ymmärtäneensä, miten tärkeää lapsiin panostaminen on.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa… noin

puolitoista vuotta. Ensimmäinen tapahtuma oli sählypeli. Kaikki ne kerrat, kun olen ollut mukana Kummien toiminnassa, ovat olleet tosi kivoja ja pysäyttäviä. Minulle on tärkeää olla mukana. Haluan osoittaa lapsille ja nuorille, että olen kiinnostunut heistä. Pidän siitä, kun lapset tulevat höpöttelemään. Heidän jutuissaan ei ole koskaan mitään filtteriä – ja se on parasta.

Minut houkutteli mukaan… levy-yhtiön työntekijä, jolta oli kysytty, kiinnostaisiko minua osallistua sählypeliin. Sanoin, että tietenkin. Tykkään yhdessä urheilusta.

Sen jälkeen olen esiintynyt Kummien joulukonsertissa ja soittanut biisejäni esimerkiksi Uuden lastensairaalan aulassa.

Hauskaa on ollut erityisesti… se, kun olen

tavannut ihan uniikkeja tyyppejä. Tykkään tavata ihmisiä – se on minulla tavallaan verissä.

Mieleenpainuvin muistoni on… se kerta, kun

olin sairaalan aulassa esiintymässä ja tajusin, että kaikki ne lapset ja aikuiset, jotka tulevat aulan ovista sisään, liittyvät jollakin tavalla lapsen sairastumiseen.

Ajattelin kaikkia siihen liittyviä tunteita, kuten huolta ja toiveikkuutta. Se liikutti.

Muistan myös kaikki ne kerrat, kun lapsi on tullut kädet ojossa halaamaan. Lapset ovat niin liikuttavan luottavaisia.

60

www.kummit.fi • Kummi-kaverikirja

ja heidän vanhempiIlta ilahduttaa usein lapsipotilaita bongata musisoiut voin n onki aan musiikillaan. Iltan aalan aulassa. massa muun muassa Uuden lastensair

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… sen, että lapsiin pitää panostaa paljon entistä enemmän. Monelle sairaalassa olo on ihan normaalia arkea. Kunnioitan myös todella paljon vanhempia ja heidän kykyään pysyä vahvana, kun oma lapsi on sairas ja olo aivan varmasti vaikea.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa/ tukea/auttaa… sillä tavalla, että kaikille

kohtaamilleni lapsille tulisi sellainen olo, että totta kai haluan viettää aikaa heidän kanssaan, sillä he ovat niin makeita tyyppejä. Haluaisin parantaa lasten ja nuorten itsetuntoa. Se on tavoitteeni.

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut

Greenmakers Oy

HUOM!

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Greenmakers Oy lahjoittaa 5% viherhuoltosopimusten liikevaihdosta rojalteina Kummeille 1.3.-31.12.2019.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen

Laatukoru

Oriola

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa. Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Tallink Silja Oy

Suomen Ilotulitus Oy

Vileda

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yli 400 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Vileda lahjoittaa Kummit-kampanjatuotteiden myynnistä osuuden Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

62

www.kummit.fi • På svenska

– De som fötts som prematurer redan för 30 år sedan har blivit alldeles dugliga samhällsmedborgare. En användningsform av våra forskningsresultat är att fördjupa det budskapet, säger docent Petteri Hovi.

Foto: Matti Hannula

Petteri Hovi har en stor roll i prematurforskningen

” Vi vill inte öka på bördan utan på vetskapen om riskfaktorerna” Docent Petteri Hovi är en viktig del av en forskningsgrupp som utreder riskfaktorerna för hjärt- och kärlsjukdomar, benhälsan och det kognitiva presterandet hos för tidigt födda barn. Hovi har ifjol och i år fått anslag på totalt 35 000 euro för sin forskning från den s.k. Fadderfonden vid Stiftelsen för pediatrisk forskning. Forskningen har till största delen finansierats av Finlands akademi.

B

ARNLÄKARE HOVI, 49, som arbetar 75-procentigt som specialforskare vid Institutet för hälsa och välfärd, har arbetat som forskare antingen på hel- eller deltid redan i 15 års tid. Huvudbetoningen har legat på för tidigt födda barns överlevnad till vuxen ålder. Tillsammans med handledaren för sin doktorsavhandling och ledaren för forskningsgruppen, docent Eero Kajantie lanserade Hovi i tiderna det anmärkningsvärda projektet Pikkukeskonen aikuisiässä (Den lilla prematuren i vuxen ålder) som undersöker barn med en födelsevikt under 1500 gram.

– Antalet motsvarande projekt globalt sett kan räknas på båda händernas fingrar, konstaterar Hovi.

Ett stort antal personer som fötts som fullgångna men lite tidigare än normalt, dvs. i vecka 37-39, är också med i undersökningen.

– Alla delområden som hänför sig till prematuritet är viktiga att undersöka ur folkhälsoperspektiv, preciserar Petteri Hovi.

Undersökningarna som inleddes år 2004 följer noggrant upp till exempel vilken utbildning personer som fötts som prematurer får och vilka yrken de söker sig till. Undersökningarna som letts av den självutnämnda ”biträdande chefen” Hovi har också hänfört sig till undersökningar som startats redan långt tidigare, bl.a. en prematurundersökning som startades upp av neonatologen Anna-Liisa Järvenpää redan år 1978.

Små avvikelser De första resultaten från undersökningarna som har handletts av Hovi hade att göra med riskfaktorerna för hjärt- och kärlsjukdomar hos små prematurer, dvs. prematurer vars födelsevikt är under 1500 gram.

– Dessa unga vuxna hade högre fasteinsulin än jämförelsegruppen, vilket betydde att de hade rört sig mot typ 2 diabetes. En del hade något förhöjt blodsocker, berättar Hovi.

– Vi tolkade det som att det utgör en riskfaktor för att insjukna i typ 2 diabetes om man föds som liten prematur. Vi bestämde oss för att vänta 15-20 år och sedan undersöka situationen på nytt.

I samma undersökning konstaterades också vad andra forskningsgrupper hade konstaterat redan tidigare, dvs. att de som föds med en födelsevikt under 1500 gram har högre blodtryck än andra.

– Skillnaden var endast 3–5 millimeter kvicksilver (mmHg), men om till exempel en hel grupps blodtryck i medeltal inte är 120 utan 125 mmHg betyder det att risken ökar märkbart i gruppens ”svagare” del, påpekar Hovi.

Viktigast att sänka prematurdödligheten Allt sedan man strävat efter att vårda även mindre prematurer har man i forskningen i första hand fokuserat på att minska på den tidiga dödligheten.

På basen av forskningsresultaten kan man bättre informera föräldrar till prematurer om vad de och deras barn har framför sig.

– Vår avsikt är inte att öka på prematurföräldrarnas börda, men vi vill öka vetskapen om riskfaktorerna, betonar docent Hovi. Han understryker också att en forskningsgrupps undersökning ensam sällan är av nytta.

– En forskare bör hela tiden följa med vad som händer på annat håll och sedan kombinera forskningsresultat och fundera över hur informationen kan föras vidare. Det är också viktigt att upprätthålla kontakten med personer som vårdar prematurer och tillsammans med dem hitta en gemensam förståelse av saker och ting. ●

På svenska • www.kummit.fi

63

”På Youtube är det alltid intressantast utanför bekvämlighetszonen, och jag försöker alltid ta mig dit när det är möjligt”, säger Roni Bäck.

Foto: Laura Koljonen

”Jag vill göra positivitet till något coolt” Fadder-youtubern Roni Bäcks, 25, videor handlar om allvarliga och svåra men också lätta och knäppa frågor. Roni säger att hans mission är att pigga upp människor. – Man kan göra människor gladare på många olika sätt, men inget av dem är genom att föreläsa.

AD I ALL VÄRLDEN... undrade Roni Bäck år 2016 när han ändrade namnet på sin youtube-kanal till Roni Bäck och började göra videor med sitt eget ansikte. Han hade främst gjort spelvideon på sitt tidigare youtube-namn RoniTheGamer.

Roni Bäcks videor nådde explosionsartad popularitet, men Roni var mest förundrad över hur hans följare förhöll sig till honom: han sågs som en storebror.

– Jag ville inte vara en storebrorsfigur. Jag ville bara göra videor. Jag hade ingen aning om att videorna skulle kunna pigga upp någon, säger Roni.

På tre år har han börjat tänka annorlunda. Vid tiden för intervjun hade Roni gjort 1400 videor och han tycker att det bästa är just att kunna pigga upp människor och den positiva respons han fått på videorna.

V

”Man kan pigga upp på många olika sätt” Förra februari på alla hjärtans dag inledde Barnklinikernas Faddrar och Youtube-nätverket Splay One ett samarbete. Nätverkets youtubers – fadder-youtubers – lyfter i sina videor fram bl.a. teman som hänför sig till barns och ungas mentala hälsa.

Roni är en fadder-youtuber.

– Jag får jättemånga förfrågningar om att vara med i olika välgörenhetsprojekt. Jag är gärna med och arbetar för en god sak, men jag vill att det skall vara välorganiserat och att det ger glädje åt en större grupp.

64

www.kummit.fi • På svenska

Jag vill pigga upp dem som behöver det mest. Därför ville jag gärna bli en fadder-youtuber för Barnklinikerna.

Andra fadder-youtubers är Arttu Lindeman, Pinkku Pinsku, Roponen, Jaakko Parkkali och MiskaMH. Att pigga upp andra har blivit en mission för Roni.

– Man kan göra människor gladare på många olika sätt, men inget av dem är genom att föreläsa.

Roni ger ett exempel: en gång fick han ett meddelande av en 27-årig man som var sjuk i cancer. Mannen tackade Roni för videorna. Enligt mannen tog de tankarna bort från sjukdomen för en stund.

Det som kanske fungerar allra bäst med Ronis videor är just det att man aldrig vet på vilket tema han gör dem. Ibland testar han drickbara måltider, andra gånger handlar videon om EU:s upphovsrättsreform och därtill hörande artikel 13.

– Min kanal är lite som MTV3: ibland kommer det nyheter, ibland filmer, ibland naturdokumentärer.

Det finns viktiga frågor och så finns det lustiga videor.

En gräns har kanalen: Roni vill inte vara elak. Han vet att det skulle vara lätt att få följare genom att vara elak, men han vill inte få följare på det sättet.

– Mitt mål är att göra positivitet till något coolt. ● Roni Bäck är också med på Livet för Barn -konserten den 12 september.

Lilla Johannas långa kamp håller på att vändas till seger I familjen Silander från Somero kastades prioriteterna om i början av 2018 när familjens yngsta, då femåriga dottern Johanna diagnostiserades med akut lymfatisk leukemi. Vårdprogrammet är endast cirka halvvägs. Behandlingssvaret har dock varit bra och duktiga Johannas tillfrisknande följer tidtabellen.

Vårdprogrammet vid akut lymfatisk leukemi räcker två och ett halvt år. Johanna är nu ungefär halvvägs.

Maskotkatten Roope har varit med som stöd och trygghet under hela kampen.

Foto: Matti Hannula

F

RÅN OCH MED hösten 2017 hade Johanna haft konstiga smärtor i sina ben.

– Vi trodde det var växtvärk, säger Johannas mamma Eija Silander.

– Och på basen av undersökningarna i det skedet sades det att alla allvarliga alternativ kan uteslutas, fortsätter Johannas pappa Antti Silander.

Misstro som första reaktion I februari skickades Johanna till Åbo universitets centralsjukhus för blodprov.

– Så fort jag hade kommit tillbaks därifrån till Somero med Johanna och hunnit till min arbetsplats ringde de och sade att vi skulle komma tillbaks till ÅUCS på en gång, återerinrar sig mamma Eija händelserna från den 12 februari i fjol. Johanna blev genast intagen på avdelningen. Diagnosen, akut lymfatisk leukemi (ALL), kom naturligtvis som en chock.

– Den första reaktionen var misstro, minns Eija.

– Nu efteråt minns vi egentligen inte mycket av våren och sommaren 2018. Vi var som i en dimma. Överlevnadsprocenten vid ALL – cirka 90 – gav lite tröst mitt i all bedrövelse.

– Vi uppmanades att undvika informationssökning på nätet eftersom det finns så mycket felaktiga uppgifter där, berättar Antti.

Ungefär halvvägs Vårdprogrammet vid akut lymfatisk leukemi tar två och ett halvt år. Nu är familjen ungefär halvvägs.

– Behandlingssvaren har varit ok. På senare tid har det annars också varit mycket lättare, säger mamma Eija. Men Johanna kan fortfarande inte åka någonstans där det finns mycket folk. Infektionsriskfasen fortsätter ännu åtminstone fyra månader efter att det egentliga vårdprogrammet är över.

– Först måste vi vara säkra på att immunförsvaret fungerar.

Johanna har gått i hemförskola. På hösten börjar hon i första klass i grundskolan.

– Men inte ännu i skolan. Planen är att Johanna skall gå till skolan först någon gång under nästa vårtermin. Johannas situation kräver dock förståelse av hennes skolkamrater och framför allt av deras föräldrar. Vi måste få veta om det går någon sjukdom i skolan, framhåller Eija Silander.

Det är klart att familjen Silanders livsvärderingar ändrats i och med Johannas insjuknande.

– Små bekymmer är numera verkligen små.

Man minns inte ens riktigt hurudant det normala livet var, skrattar Eija. ●

På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla taas runsaasti tapahtumia ympäri vuoden Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2019 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Kummit

KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Kummit Lastenfestari-risteily Tallinnaan järjestetään TallinkSiljalla.

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

15.8.2019 Kummit Golf, Hirsala

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Hirsalassa järjestettävä Kummit Golf on suosituimpia Kummien järjestämiä yrityksille suunnattuja hyväntekeväisyystapahtumia. Pelipäivään mahtuu täyden kierroksen golfkisa, lounas sekä ohjelmallinen illallinen.

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

31.7.2019 Kummit-risteily

Painopaikka

Uudessa B2B-tapahtumassa ovat koolla Suomen parhaat myyntitiimit ja myyjät. Tarkoituksena on kokoontua oppimaan sekä hyödyntämään osaamistaan pienten potilaiden hyväksi huippuseurassa. Mukana mm. Sami Hedberg, Elastinen, Mika D. Rubanovitsch ja Vappu Pimiä.

Lue lisää ja ilmoita yrityksesi mukaan: kummit.fi/ myyntitekeehyvää

Lokakuu 2019 Kummit Bowling Kummit Bowling kisataan lokakuussa 2019 Helsingissä Ruusulan keilahallissa. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

27.11.2019 JouluMielelle-konsertti, Vantaa Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle-hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään marraskuussa Vantaalla.

Konsertti esitetään joulukeräyksineen MTV3:lla 15. joulukuuta. Esiintyjien ja tarinoiden täyteisessä konserttilähetyksessä kuullaan joulun kauneimpia lauluja huippuartistien esittäminä.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2019 ohjelmassa on paljon muuta, mistä enemmän vuoden kolmannessa, lokakuun alussa ilmestyvässä Kummitlehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

ISTÖME

R

I

24.10.2019 Myynti tekee hyvää, Helsinki

R PÄ

M

KK

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi tehtävä Elämä Lapselle -konsertti järjestetään Hartwall Arenalla Helsingissä.

25. Elämä Lapselle -konsertti kokoaa lavalle upean esiintyjäjoukon, johon kuuluvat mm. Robin Packalen, JVG, Elastinen, Juha Tapio, Benjamin, ABREU, Arttu Lindeman sekä Eino ja Aapeli. Sen lisäksi konsertissa on mukana mahtava kummitubettajatiimi.

YM

11.9.2019 Elämä Lapselle –konsertti, Hartwall Arena, Helsinki

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

! 채 채 s e k 채 채 v Hy

KUVA: MATTI HANNULA

en Kummit d oi ik n li k n te s a L t.

Liput: 25 €/29,50 € ticketmaster.fi

JVG + ELÄMÄ LAPSELLE

ABREU Arttu Lindeman Benjamin

ETKOT + KONSERTTI @Hartwall Arena

Eino ja Aapeli

11.9.

2019

Elastinen Juha Tapio Robin Packalen + kummitubettajat + monia muita!

Konsertti Subilla klo 19–20 ja MTV3:lla klo 20–22

˞˨ˠˠ˜˧ʡЁ