Kummit-lehti 2/2018

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

Uusi Lastensairaala on nyt muuttovalmis Elinsiirto pelasti Emmareetan Äitejä virkistytettiin maalla ja merellä Luustokomplikaatiot lisämörkönä leukemioissa

2/2018 www.kummit.fi

12–17 Lapinlahtelainen Emmareetta Martikainen sairastui vuoden 2010 marraskuussa, viisivuotiaana, maksasyöpään. Lasten maksasyövät ovat ongelmallisia siinä mielessä, että ne eivät juurikaan oireile, ennen kuin ovat jo laajalle levinneet. Tutkimuksissa todettiin, että Emmareetan maksan vasemmalla puolella on iso kasvain, joka on jo tehnyt satelliittipesäkkeet maksan oikealle puolelle.

Keuhkoista löytyi lisäksi kymmenen etäpesäkettä.

Tilanne vaikutti toivottomalta. Sytostaattihoidot kuitenkin tepsivät, ja sitten diagnoosi muuttui hepatosellulaarisesta karsinoomasta eli maksasyövästä hepatoblastoomaksi eli lasten yleisimmäksi maksasyöpätyypiksi. Se mahdollisti maksansiirron. Operaatiosta tulee syyskuussa kuluneeksi seitsemän vuotta.

Nyt Emmareetta on reipas ja iloinen teini.

Hänen monivaiheiseen selviytymistarinaansa voit tutustua tässä lehdessä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 2/18 • 22. vuosikerta www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 12

EMMAREETTA MARTIKAINEN Elinsiirto pelasti lapinlahtelaistytön

38

PAULIINA UTRIAINEN Lastenlääkäri tutkii luustokomplikaatioita leukemioissa

58

ALEKSANTERI HAKANIEMI Takalinjoilta kirkkaimpiin valoihin

59

LUCAS Kummit Stars -kuvioista isoille areenoille

KUMPPANIT: 34

LAPPSET Kymppitonni uuden sairaalan viihtyvyyteen

35

SUOMEN ILOTULITUS Kummien räiskyvä uusi kumppani

42

HUOM! KIINTEISTÖNVÄLITYS Kymppitonni musiikkivälinehankintoihin

47

STOPTELTAT Teltta lainassa jo kymmenettä kesää

51

SILMÄ- JA KUDOSPANKKISÄÄTIÖ Rahalahjoituksia ja suojalaseja

53

TALLINK SILJA Harri Hylje vieraili Helsingissä ja Tampereella

48

PIENI IHME HÄMEENLINNASSA Catwalkilla Kummien hyväksi

50

NAISTEN KYMPPI Juoksemalla hyvistä tavoitteista totta

54

KUMMIT PADEL Mailapelitapahtuma keräsi taas tähtiä

VAKIOPALSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

60

KUMMIVIERASKYNÄ Kolumnistina Pirjo Nuotio

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

63

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

TAPAHTUMAT: 8

UUSI LASTENSAIRAALA ON VALMIS Pitkä projekti tuli päätökseensä

18

YRITYSTAPAHTUMAT Kummien tietoisku Oulussa ja Kuopiossa

21

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄT Irti arjesta neljässä kaupungissa

44

KESÄKAUDEN AVAJAISET Hip hop -musiikin tahtiin klinikan pihalla

8-9

UUSI LASTENSAIRAALA ON VALMIS Tukisäätiö luovutti rakennuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Varsinainen muutto tapahtuu syyskuussa.

21-33

VIRKISTYSPÄIVÄ NELJÄLLÄ PAIKKAKUNNALLA Kummit virkistytti pitkäaikaispotilaiden äitejä kevään aikana Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Tampereella käytiin uimassakin.

38-41

MUUT: 10

TESTAMENTIT Mikkelissä mökkeilee tyytyväinen perhe

62

IN MEMORIAM Liisa Selänne KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

LUUSTOTUTKIMUS LEUKEMIAPOTILAISTA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Pauliina Utriaisen tutkimuksessa pyritään saamaan parempaa tietoa luustokomplikaatioiden mekanismista lasten leukemioissa.

54-57

KUMMIT PADEL Vuosi sitten käynnistynyttä mailapeliperinnettä jatkettiin heti alkukesästä. Mukana oli taas tukku tuttuja kummipelaajia.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

siljalinesuomi Gamla Stan, Stockholm

siljalinesuomi Gamla Stan, Stockholm Vanhankaupungin putiikit odottaa.

Shoppailu alkakoon. #siljankesä

Tukholman paras jäde. Ja muksut. #siljankesä

Löydä kesän makeimmat hetket Missä koet kesälomasi parhaat hetket? Kurkkaa bloggaajien vinkit Tukholmaan, Ahvenanmaalle ja automatkalle Ruotsiin, ja varaa yhteistä aikaa: silja.fi/kesa

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Hieno, mittava projekti on maalissaan

Ett fint, storskaligt projekt har rotts i land

SE HOHTAA KIRKKAISSA VÄREISSÄ ja näkyy kaukaa Lauttasaaren sillalta saakka. Sen tarve, tekeminen ja valmiiksi saattaminen ovat olleet Lastenklinikoiden Kummienkin sydämenasia jo monta vuotta.

Kauan odotettu ja maailman parhaaksikin kehuttu sairaala on nyt rakennuksena ja taloteknisesti valmis, ja se luovutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille 18.5.2018. Syksyllä lapsipotilaat perheineen pääsevät maailman parhaaseen sairaalaan.

DET SKIMRAR I KLARA FÄRGER och syns lång väg ända från Drumsö bron. Behovet, byggandet och färdigställandet av det har varit en hjärtesak för Barnklinikernas Faddrar redan i flera års tid. Det efterlängtade sjukhuset, som sagts vara världens bästa, är nu som byggnad och byggnadsteknikmässigt färdigt, och det överlämnades åt Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 18.5.2018. I höst får barnpatienter och deras familjer vård på världens bästa sjukhus.

Sain vuonna 2012 Facebookiin kysymyksen ”Aiotte Anne varmaan jotain tehdä tuolle Lastenklinikan tilanteelle?” Lastenklinikasta oli jälleen kerran kiusallisia mutta niin rehellisiä kuvia ja tarinoita sekä sosiaalisessa mediassa että päivälehdissä. Lasten vanhemmat, henkilökunta sekä potilasjärjestöt – erityisesti Leijonaemojen Janet Grundström, Merja Rukko ja Annu Heikinheimo – olivat aktiivisia ja aikaansaavia. Niinpä vanhan Lastenklinikan huonosta kunnosta, kosteusvaurioista ja sopimattomuudesta nykyaikaiseen lastensairaanhoitoon oli paljon viestejä julkisuudessa, ja some-keskustelu kävi kuumana.

År 2012 fick jag på Facebook frågan ”Ni tänker säkert göra någonting åt Barnklinikens situation?”

Det förekom igen en gång pinsamma men ack så sanna bilder och historier från Barnkliniken både på sociala medier och i dagstidningarna. Barnens föräldrar, personalen och patientorganisationerna – i synnerhet Janet Grundström, Merja Rukko och Annu Heikinheimo från föreningen Leijonaemot – var aktiva och handlingskraftiga. Således fanns det i offentligheten många uttalanden om den gamla Barnklinikens dåliga skick, fuktskador och dess olämplighet för modern barnsjukhusvård, och diskussionerna på sociala medier gick heta.

Kummien tuesta iso osa kohdentuu Helsingin Lastenklinikalle, joten on luonnollista, että olimme ytimessä. Todella täysillä tulimme kuitenkin mukaan, kun tulevan sairaalan ”kätilö” eli asianajaja Tuomas Aho otti yhteyttä ja pyysi meitä apuun. Järjestimme tilaisuuden ja puhujiksi saimme Lastenklinikan toimialajohtajan ylilääkäri Jari Petäjän, uutisankkuri Pirjo Nuotion, joka oli silloin hallituksemme jäsen, sekä Husin viestinnästä Niina Kauppisen. Herättelimme auditoriollisen ihmisiä – pääasiassa pääkaupunkiseudun juristeja –toimimaan. Olin pyytänyt myös mukaan yhden teräsnaisen, Anne Bernerin. Anne ei kuitenkaan silloin päässyt, sillä hän oli työmatkalla. Hän pahoitteli mutta kertoi, että tulee kyllä mielellään auttamaan, jos vain jossain apua tarvitaan.

En stor del av Faddrarnas stöd riktar sig till Barnkliniken i Helsingfors, så det var naturligt att vi spelade en central roll. Vi kom dock helt och fullt med när det blivande sjukhusets ”barnmorska”, advokaten Tuomas Aho, tog kontakt och bad oss om hjälp. Vi ordnade en tillställning och som talare fick vi Barnklinikens verksamhetschef, chefsläkare Jari Petäjä, nyhetsankaret Pirjo Nuotio, som då satt med i vår styrelse, och Niina Kauppinen från HNS kommunikationsavdelning. Vi väckte ett helt auditorium av människor – främst jurister i huvudstadsregionen – till handling. Jag hade också bett en stålkvinna, Anne Berner, att komma med. Anne kunde dock inte vara med just då eftersom hon var på arbetsresa. Hon beklagade men sade att hon nog gärna är med och hjälper till där det behövs.

Anne Bernerin ja hänen kokoamansa ULS2017 tukiyhdistyksen hallituksen johdolla hanke käynnistyi. Hiukan myöhemmin haettiin arvostettuja päättäjiä perustettavaan säätiöön, sillä oli käynyt ilmeiseksi, että se oli tapa, jolla uusi sairaala saadaan nopeasti.

Säätiöstä tuli uuden lastensairaalan omistaja ja Husista lastensairaalan käyttäjä. Säätiöllä tulee olemaan merkittävä rooli myös tulevaisuudessa – onhan sen toiminnan tarkoitus olla tukemassa lasten sairaanhoitoa Suomessa, vaikuttaa kansainvälisesti sekä olla edelläkävijä.

Under ledning av Anne Berner och den av henne sammankallade styrelsen för stödföreningen NBS2017 kördes projektet igång. Lite senare sökte man högt uppsatta beslutsfattare till den stiftelse som skulle grundas, eftersom det stod klart att det var det sätt på vilket det snabbt skulle gå att få ett nytt sjukhus. Stiftelsen blev det nya barnsjukhusets ägare och HNS blev barnsjukhusets användare. Stiftelsen kommer att ha en viktig roll också i framtiden – dess verksamhet är trots allt att stödja sjukhusvården för barn i Finland, påverka internationellt och att vara en föregångare.

Kiitän kaikkia kumppaniyrityksiämme sekä artistikummeja, jotka ovat antaneet muun muassa Lohtu-kappaleella hienon panoksensa maailman parhaan lastensairaalan mahdollistamiseksi. Me kummit jatkamme normaalia työtä, ja vaikka lastensairaala Helsingissä on hieno ja valmis, se ei tarkoita, että kaikki on valmista. Työ jatkuu viihtyvyyden, lastentautien tutkimuksen sekä erilaisien projektien muodossa Helsingissä ja aivan entisellään kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa, joita myös uusitaan. Tehtävää on paljon, ja olemme kiitollisia Teille kaikille, että olette edelleen mukana.

Henkilökohtaisesti on ollut suuri kunnia ja ilo saada olla mukana näin hienossa projektissa. Tämä on taatusti myös omassa historiassani SE TYÖ, jonka tulen muistamaan vielä kiikkustuolissakin.

Jag tackar alla våra partnerföretag och våra artistfaddrar, som bl.a. med låten Lohtu gjort en fin insats för att världens bästa barnsjukhus skulle bli verklighet. Vi faddrar fortsätter vårt normala arbete, och fastän barnsjukhuset i Helsingfors är fint och färdigt betyder det inte att allt är klart. Arbetet fortsätter i form av trivsel, stöd till den pediatriska forskningen och olika projekt i Helsingfors samt helt som förr i alla universitetssjukhus, vilka också förnyas. Det finns mycket att göra, och vi är tacksamma till er alla för att ni fortfarande är med i detta arbete.

Personligen har det varit en stor ära och glädje att ha fått vara med i ett så här fint projekt. Detta är det arbete i min egen historia som jag garanterat kommer att komma ihåg ännu när jag sitter i gungstolen.

Anne Knaster Toiminnanjohtaja, MBA, Sh Lastenklinikoiden Kummit ry

Anne Knaster Verksamhetsledare, MBA, Ssk Barnklinikernas Faddrar rf Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Ilahduta ystävää R-lahjalla!

R-lahjalla muistat sinulle tärkeitä ihmisiä ajasta ja tilanteesta riippumatta.

Valitse lahja, lähetä se koodina vastaanottajalle ja hän voi noutaa sen miltä tahansa R-kioskilta.

Lähetä lahja www.r-kioski.fi/lahja

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

2

30 kpl

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

UUSI LASTENSAIRAALA

Syvä kumarrus Tukisäätiön suuntaan

Uusi Lastensairaala luovutettiin käyttäjille juhlavasti TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kesäkuun 19. päivä 2012 perustettiin Uusi lastensairaala 2017 -niminen yhdistys. Sen tavoitteena oli laittaa vauhtia byrokratian rattaisiin uuden lastensairaalan rakentamiseksi korvaamaan koko ajan yhä käyttökelvottomammaksi käynyt vanha Lastenklinikka. Lähes päivälleen 71 kuukautta myöhemmin, toukokuun 18. päivä 2018, Uusi Lastensairaala Tukisäätiö luovutti lahjoittajille järjestetyn kiitosjuhlan yhteydessä sairaalarakennuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille.

UHLA- JA LUOVUTUSTILAISUUS järjestettiin Uuden Lastensairaalan pysäköintihallissa, ja parituntisen tilaisuuden jälkeen kutsuvierailla ja medialla oli tilaisuus lyhyellä kierroksella tutustua sairaalan tiloihin.

Uusi Lastensairaala korvaa sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan. Sen rakentaminen tuli maksamaan 168 miljoonaa euroa, josta Tukisäätiön organisoimien keräystoimenpiteiden myötä yksittäisiltä kansalaisilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä ja säätiöiltä saatiin kokoon rahaa lähes 37 miljoonaa euroa ja lisäksi muita lahjoituksia lähes kahdella miljoonalla.

J

Etuajassa Alkuperäisenä tavoitteena oli saada Uusi Lastensairaala valmiiksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Se ei aivan toteutunut, mutta loppujen 8

www.kummit.fi • Uusi Lastensairaala

á Husin toimialajohtaja Jari Petäjän kiitoskumarrus oli syystäkin syvä, kun Uusi Lastensairaala Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner luovutti avaimet ja pohjapiirustuksen käyttäjille, joiden edustajina kuvassa myös Husin toimitusjohtaja Aki Lindén ja hallituksen puheenjohtaja UllaMarja Urho.

lopuksi rakennus valmistui kaksi kuukautta ilmoitettua aikataulua aiemmin, mikä on tuon suuruusluokan projekteissa perin harvinaista.

Juhlatilaisuuden juontanut ULS2017-yhdistyksen ja Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner luovutti Uuden Lastensairaalan avaimet ja pohjapiirustukset käyttäjän eli Husin edustajille: toimitusjohtaja Aki Lindénille, hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urholle sekä toimialajohtaja Jari Petäjälle, joka on alusta asti ollut hankkeessa erittäin tärkeässä roolissa.

Suurella sydämellä Uudessa Lastensairaalassa on kahdeksan maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehtiryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy sekä Arkkitehtiryhmä Reino

á Helsingin Meilahdessa Stenbäckinkadulla, vanhan Lastenklinikan vieressä sijaitsevan Uuden Lastensairaalan julkisivussa on yhteensä 13 000 keraamista ”lankkua”. Värikkäitä lasilevyjä on 180. Värisävyt muuttuvat vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan.

Koivula Oy. Pääsuunnittelija, arkkitehti Antti-Matti Siikala valotti juhlatilaisuudessa suunnitteluprosessia. Sairaalan sisustus teemoittuu Tove Janssonin Muumi-kirjoista tuttuihin aiheisiin. Sophia Jansson, Tove Janssonin veljentytär ja muumihahmojen käyttöoikeuksia valvovan Moomin Characters Oy Ltd:n pääosakas ja taiteellinen johtaja, käytti tilaisuudessa lahjoittajan puheenvuoron. Lahjoittajien edustajina puhuivat myös toimitusjohtaja Ilkka Paananen peliyhtiö Supercellistä, jonka työntekijät oma-aloitteisesti keräsivät keskuudestaan Uudelle Lastensairaalalle 3,4 miljoonaa euroa, sekä kaksi miljoonaa lahjoittaneen Olvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Jauhiainen, jonka lyhyt mutta runsaasti hersyvää savolaishuumoria sisältänyt puhe sai hyväntuulisen kutsuvierasjoukon suut entistä leveämpään hymyyn.

Oma puheenvuoronsa oli myös keramiikkataiteilija Anu Pentikillä, joka on lahjoittanut 15 metriä pitkän ’Siivet kantaa’ -installaationsa Uuteen Lastensairaalaan.

Valoisuus on entiseen verrattuna ensimmäinen silmiinpistävä asia Uudessa Lastensairaalassa.

Tässä kuva hoitaja-asemalta. Kuva: HUS

á Tästä se lähti. Ylilääkäri Jari Petäjä (vas.), Anne Berner ja yhdistyksen perustamisvaiheen primus motor, asianajaja Tuomas Aho allekirjoittivat 19. kesäkuuta 2012 Lastenlinnan juhlasalissa Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen perustamisasiakirjan.

á Viimeisenä juhla- ja luovutustilaisuudessa puhui presidentti Martti Ahtisaari, Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja.

Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi Uuden Lastensairaalan rakentaminen käynnistyi elokuussa 2014 maanrakennus- ja louhintatöillä.

Pääurakoitsija SRV:n puheenvuoron käyttivät työmaapäällikkö Matti Julin ja projektipäällikkö Mirja Serenius.

– Tämä on ollut suomalaisen rakentamisen historian kannalta erityinen hanke: monella tapaa teknisesti haastava, ja lisäksi suunnitelmien valmiusaste oli työtä aloitettaessa poikkeuksellisen matala, Serenius totesi.

– Jotta Uusi Lastensairaala olisi tuleville käyttäjilleen mahdollisimman turvallinen ja terveellinen, kosteuden- ja pölynhallinta oli rakennusaikana äärimmäisen tärkeää, Julin kertoi.

– Rakennusmateriaaleiksi valittiin puhtaimpia mahdollisia ja betonilaaduksi helposti kuivuva. Rungon nopea valmistuminen yhdessä julkisivun rakenneratkaisun kanssa mahdollisti sisätöiden aikaisemman aloituksen kuivissa olosuhteissa.

Aliurakoitsijoita hankkeessa on ollut runsaat 300.

Juhlatilaisuuden musiikillisesta osuudesta vastasivat Lilli Paasikivi ja Matti Salminen säestäjänään Jussi Miilunpalo.

Virallisen osuuden päätteeksi puhui Tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja, presidentti Martti Ahtisaari, ennen kuin Anne Berner ja Jari Petäjä vielä yhdessä julistivat Uuden Lastensairaalan toimintalupauksen: ’Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi’.

Maailman paras Uusi Lastensairaala, ”maailman paras lastensairaala”, aukeaa syksyllä 2018. Varsinainen muutto alkaa 17. syyskuuta. Kiinteitä sairaalalaitteita on asennettu jo varsinaisten rakennustöiden kanssa rinnan. Valmistelut potilaskäyttöä varten ovat nyt päässeet kunnolla vauhtiin. Sairaalassa on kaikkiaan 140 vuodepaikkaa, joista 18 on tehohoitopaikkoja. Eristyspotilaille on niistä kaksi. Vastasyntyneiden tehohoitopaikkoja on 27. ● Uusi Lastensairaala • www.kummit.fi

9

å Kummeilta testamenttilahjoitusmökin ostaneet Outi ja Kari Siitonen saavat nyt nauttia kesästä ikiomassa ympäristössä. Myös poika Sami (vas.) ja kihlattunsa Camilla (takana keskellä) sekä tytär Sanni ja avomiehensä Ville tulevat taatusti hyödyntämään mahdollisuutta. Sannin sylissä oleva australianterrieri Mindy sekä Villen ja Outin välistä pilkottava airedalenterrieri Lilli nauttivat puolestaan uusista tuoksuista, vaikka toukokuinen kyynpurema Mindyä hieman harmittaakin.

TESTAMENTTILAHJOITUS

Mikkelissä mökkeilee tyytyväinen perhe

Siitoset ostivat itselleen tutun, Kummeille testamentatun kesäpaikan TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA SIITOSTEN ARKISTO

Omien lasten sairaus kiertyi tavallaan onneksi, kun helsinkiläiset Outi ja Kari Siitonen ostivat viime syksynä itselleen kesäpaikan, jonka heidän sukulaisensa olivat testamentanneet Lastenklinikoiden Kummeille.

K

ARI SIITOSEN isän sisko Arja ja hänen miehensä Kalevi Hyyryläinen omistivat Mikkelin kaupunkiin nykyään kuuluvassa Otavassa kirkasvetisen Puulan rannalla sijaitsevan, vuonna 1967 rakennetun kesämökin, jota on sittemmin laajennettu.

Kalevi Hyyryläinen kuoli vuosi sitten, Arja pari vuotta aiemmin. Heillä ei ollut

10

www.kummit.fi • Testamenttilahjoitus

omia lapsia. He olivat testamentanneet lähes koko omaisuutensa Lastenklinikoiden Kummeille. Se tuli Kari ja Outi Siitosellekin täytenä yllätyksenä.

Kari on Mikkelistä lähtöisin, ja hän on lapsuudessaan ja nuoruudessaan viettänyt Hyyryläisten kesämökillä muun muassa monet juhannukset. Outi oli vieraillut siellä Karin kanssa lähes joka kesä siitä lähtien, kun he alkoivat pitää yhtä.

– Olemme aina tykänneet tästä paikasta.

Esikoinen sairastui syöpään Palataanpa tapahtumaketjun taustoittamiseksi 1990-luvun puoliväliin. Outi ja Kari Siitosen esikoinen, Sami-poika, syntyi pikkukeskosena raskausviikolla 32. Kaikki meni aluksi ihan hyvin, mutta puolitoistavuotiaana Sami sairastui hepatoblastoomaan eli maksasyöpään. Hän oli puoli vuotta Helsingin Lastenklinikan K10:llä ja sai sytostaatteja. Helmikuussa 1995, kun Sami täytti kaksi vuotta, hänelle tehtiin maksansiirto, sillä kasvaimia oli useampia eikä niitä voinut leikkaamalla pois-

taa. Sytostaateilla tilanne saatiin kuitenkin pidettyä kurissa.

– Silloin meille sanottiin, että lasten hepatoblastoomia diagnosoidaan Suomessa yksi tapaus noin viidessä vuodessa, Outi Siitonen muistaa.

– Ilmeisesti hepatoblastoomat ovat yleistyneet, sillä luin juuri Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys julkaisemasta UUMU-lehdestä, että nykyään on yksi tapaus vuodessa.

Maksansiirron jälkeen Sami joutui olemaan muutaman kuukauden sairaalassa, kun lisäriesana olivat muun muassa bakteeri, rotavirus ja suolistokiertymä, joka vaati uuden leikkauksen.

Toinen takaisku Melko pian sen jälkeen, kun Sami oli sairastunut, Outi tuli toisen kerran raskaaksi.

– Heti ensimmäisessä rakenneultrassa todettiin, ettei kaikki ole kunnossa, hän kertoo.

– Sikiöllä oli omfaloseele; osa maksaa ja suolistoa oli jäänyt napanuoraan vatsan ulkopuolelle. Onneksi se huomattiin jo siinä vaiheessa. Vauva ei olisi selvinnyt hengissä normaalisynnytyksestä.

Omfaloseeleen liittyy usein muita sairauksia. Siitosille ehdotettiin raskaudenkeskeytystä.

– Kävimme perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla, ja lapsivesinäytteitä otettiin. Mitään niin korjaamatonta ei ilmennyt, että olisimme suostuneet raskaudenkeskeytykseen, Kari ja Outi sanovat.

Raskautta seurattiin tarkasti koko ajan.

Sanniksi sittemmin ristitty tytär syntyi sektiolla viikko ennen laskettua aikaa.

Hänet vietiin tietysti heti Lastenklinikalle vastasyntyneiden teho-osastolle.

– Se oli aika ”sumuista” aikaa, Outi ja Kari muistelevat viikkoja, kun sekä Sami että Sanni olivat samaan aikaan sairaalassa, Sami K3:lla eli elinsiirto-osastolla ja Sanni K7:lla.

Sannille tehtiin sitten eri osastoilla useampia leikkauksia noin puolen vuoden välein, kun muun muassa vatsanpeitettä laitettiin pikku hiljaa kuntoon. Nyt Outi ja Kari Siitosella on kaksi tervettä aikuista lasta. Samilla tosin on säännölliset verikokeet ja lääkärikäynnit sekä elinikäinen hylkimisenestolääkitys, mutta muuten hän voi viettää normaalia elämää. Siitostenkin tarina on osoitus siitä, että Suomessa sairaiden lasten hoito oli huipputasoa jo yli 20 vuotta sitten ja siitä edelleenkin kohentunut.

Salassa pidetty päätös Outi Siitonen on jälkeenpäin kuullut Kalevi Hyyryläisen siskolta, että Kalevi ja Arja olivat päättäneet Kummeille testamenttaamisesta jo silloin, kun Sami sairastui.

– He kävivät kerran Samia katsomassa Lastenklinikalla. Silloin he ilmeisesti olivat tehneet tämän päätöksen.

– Mutta siitä ei tosiaankaan ollut koskaan mitään puhetta, Kari Siitonen korostaa.

á Kalevi ja Arja Hyyryläinen Outin, Camillan ja Sannin kanssa mökillä kolmisen vuotta sitten otetussa kuvassa.

Kesämökin lisäksi Lastenklinikoiden Kummit sai Hyyryläisten testamentin myötä myös Mikkelin keskustassa, Saimaan rannalla sijaitsevan kerrostalo-osakehuoneiston, joka luonnollisesti meni nopeasti kaupaksi. Hieman kauemmin hierottiin kauppaa kesämökistä. Ironista oli, että se ehti kiinteistönvälittäjälle myyntiin, ennen kuin Siitoset pääsivät heille mieluisaan kauppatavaraan kiinni.

– Olimme jo pitkään katselleet mökkejä ostotarkoituksessa. Mutta oikeastaan tämä prosessi lähti liikkeelle, kun olimme Kalevin veljentyttären luona kylässä ja hän miehensä kanssa kehotti meitä ostamaan tämän mökin itsellemme. Heidän arvionsa kauppahinnasta oli tosin kovasti alakanttiin, Kari ja Outi naurahtavat.

– Joka tapauksessa se sai meidät innostumaan asiasta. Olimme olleet kiinnostuneita, mutta arvelimme hinnan olevan niin korkea, ettei meillä olisi ostomahdollisuuksia.

Kari Siitonen otti yhteyttä Kummien juristiin Olli Puntilaan ja tiedusteli tilannetta.

– Hän kertoi, että mökin myynti on jo siirretty kiinteistönvälitystoimistolle.

Saman tien mökki ilmestyi nettiin ja lehtiin, Kari kertoo.

– Aloimme neuvotella pankin kanssa lainasta. Osaltaan taloudellista tilannettamme auttoi, että olimme juuri muuttaneet Helsingissä pienempään asuntoon.

Mökin myyntihinta oli 129 000 euroa.

Siitoset eivät saaneet riittävän suurta lainaa.

– Onneksi oli syksy, jolloin mökkien myyntihinnat aina hieman laskevat, he huokaavat.

– Kummit tuli vähän vastaan, ja lopulta pääsimme hinnasta yhteisymmärrykseen.

Se oli 115 000 euroa.

Mökki-ihmisiä Siitosten omistuksessa kesämökki tulee varmasti olemaan tiiviisti käytössä.

– Minä olisin varmaankin täällä koko ajan läpi kesän, jos en joutuisi pari kertaa viikossa hoitamaan palvelutalossa olevien vanhempieni asioita, sanoo poliisin ammatistaan sairauseläkkeellä oleva Kari. Outivaimo on yhä työelämässä.

– Onneksi minäkin pääsen viikonloppuisin ja kesälomalla nauttimaan tästä.

Siitoset ovat todellakin mökki-ihmisiä.

Kesiä on vietetty milloin sukulaismökeillä, milloin vuokramökeillä. Tästedes suvet kuluvat siis ikiomalla mökillä.

– Mökkielämä on meille todella tärkeä asia, Kari ja Outi sanovat lähes yhteen ääneen.

– Emme voi edes ajatellakaan, että viettäisimme koko kesän kaupungissa.

Vieressä nuorempi polvi – vuosi sitten autoinsinööriksi valmistunut Sami ja kihlattunsa Camilla Stockmakare sekä sairaanhoitajaksi opiskeleva Sanni ja avomiehensä Ville Rosendahl – komppaa yksimielisesti.

– Monikaan minun ikäiseni ei taida mökillä viihtyä, mutta minä olen suunnitellut viettäväni koko tämän kesän kesälomani täällä, Sami myhäilee mökkipihan keinussa istuessaan ja Puulan tyyntä pintaa katsellessaan.

– Kyllä minä olen miettinyt, että jos joskus on ylimääräistä rahaa, niin mieluiten Lastenklinikoiden Kummeille lahjoittaisin, Outi Siitonen sanoo. ● Testamenttilahjoitus • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Emmareetan elämänlanka ehti jo erittäin ohueksi

Tässä osoitteessa on raskasta kuormaa riittänyt Emmareetta Martikainen on reipas ja iloinen 13-vuotias lapinlahtelaistyttö, vaikka on joutunut kokemaan kovia. Maksasyöpä oli tämän vuosikymmenen alussa lähellä viedä häneltä hengen. Ensin rankat lääkehoidot ja sitten maksansiirto olivat Emmareetan pelastus. Sen jälkeen syöpään sairastui isosisko Hanna.

APINLAHDELLA Pohjois-Savossa asuville neljän lapsen vanhemmille Leena ja Risto Martikaiselle on vuoden 2010 marraskuun 30. päivä jäänyt hyvin mieleen. Heidän tuolloin viisivuotias tyttärensä, perheen kuopus Emmareetta valitti vatsakipua eikä pystynyt menemään esikouluun.

– Illalla ”Empun” vatsa oli vielä kipeämpi. Mietimme, miten pärjäämme yön yli, Leena-äiti muistelee.

– Vielä silloin Lapinlahdella oli päivystävä lääkäri.

Soitin päivystykseen, ja sieltä hoitaja ensin ehdotti, että katsoisimme aamuun. Koska minulla oli kuitenkin sellainen tunne, että nyt on jotakin vakavampaa kyseessä, änkesimme päivystykseen. Lääkäri tutki ja laittoi lähetteen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Kuopio on Lapinlahdelta 60 kilometriä suoraan etelään. Leena ja Risto lähtivät Emmareetan kanssa matkaan saman tien.

– KYSissä päivystävä mieslääkäri tutki Empun, paineli hänen vatsaansa ja sitten omaansa niitä toisiinsa vertaillen. Otti todellakin tilanteen tosissaan, Leena kiittelee.

– Hän tunsi Empun vatsassa jotakin huolestuttavaa. Jäin Empun kanssa yöksi akuuttiosastolle odottamaan aamulla tehtäviä ultraäänitutkimuksia. Risto lähti kotiin.

L

Outoa käytöstä Aamulla osastonlääkäri tuli kandiryhmän kanssa Emmareettaa katsomaan.

– Hän oli selvästikin tehnyt Empusta pelkän tulohaastattelun perusteella diagnoosin jo ennen kuin oli edes nähnyt potilasta, Leena Martikainen kertoo.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Emmareetta Helsingin Lastenklinikalla 19.9.

2011. Maksansiirto oli tehty edellispäivänä.

Kuva: Martikaisten arkisto

– Lääkäri oli töykeä ja ylimielinen ja halusi selvästikin nolata minut kandien kuullen. Hän sanoi, etten osaa hoitaa lastani, jota vaivaa ummetus. Jo sovittu ultraäänitutkimus oli hänen mielestään täysin turha.

Onneksi paikalla oli nuorehko naisamanuenssi, joka oli sitä mieltä, että ultraäänitutkimus kannattaisi tehdä, kun aikakin on jo varattu.

– Osastonlääkäri tuhahti, kääntyi kannoillaan ja poistui huoneesta. Olin todella järkyttynyt hänen käyttäytymisestään.

æ Emmareetta Martikainen voi elää lähes normaalia teini-ikäisen elämää. Kotipihallakin riittää kaikenlaista askaretta.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Se kuulosti hirveältä. Tuli tunne, ettei toivoa ole.

Lääkärit sanoivat myös, että maksansiirrosta ei tässä tapauksessa olisi apua, koska muualla olevat syöpäsolukot leviäisivät siihen varmasti.

”

”

Kauhea sokki Ultraäänitutkimuksessa Leena kuuli röntgenlääkärin sanovan paikalla olleelle sairaanhoitajalle, että potilaalla on useita tuumoreita maksassa.

– Olen itsekin ammatiltani sairaanhoitaja ja tiesin varsin hyvin, mitä se tarkoittaa. Soitin Ristolle töihin ja kehotin tulemaan heti KYSiin. En sanonut tarkemmin, minkä vuoksi.

Risto oli tietysti kauhuissaan, ja ajomatka Kuopioon meni kuin sumussa.

– Kun ojensin röntgenlääkärin lausunnon Ristolle, hänen oli erittäin vaikea ymmärtää, että meidän omalla lapsellamme voisi olla sellainen tilanne.

Aiemmin Emmareetan ”tutkinut” osastonlääkäri kävi sentään Emmareetan huoneessa pyytämässä Leenalta anteeksi.

– Olisi kyllä saanut siinä tilanteessa olla se sama kandilauma hänen mukanaan, Leena harmittelee.

Pari tuntia myöhemmin Leena ja Risto olivat jo Emmareetan kanssa lasten veri- ja syöpätautien osastolla.

– Se oli kauhea sokki. Olimme edellisiltana tulleet sairaalaan mielestämme täysin terveen lapsen kanssa, ja nyt tilanne olikin todella paha.

Sitä seuraavana päivänä Emmareetta nukutettiin ja hänelle tehtiin sekä magneettikuvaus että keuhkojen CT-tutkimus.

– Illalla lääkäri tuli sanomaan, että maksan vasemmalla puolella on tosi iso kasvain, joka on jo tehnyt satelliittipesäkkeet maksan oikealle puolelle. Keuhkoista löytyi lisäksi kymmenen etäpesäkettä, Leena Martikainen kertaa silloisia järkyttävän huonoja uutisia.

Toivo vähissä Emmareetan diagnoosi oli hepatosellulaarinen karsinooma eli maksasolusyöpä. Lasten maksasyövät ovat ongelmallisia siinä mielessä, että ne eivät juurikaan oireile, ennen kuin ovat jo laajalle levinneet.

– Meille sanottiin, että hoitoja kokeillaan, koska kyseessä on lapsi. Aikuista ei vastaavassa tilanteessa hoidettaisi, Leena-äiti kertoo sanojaan nieleskellen.

– Se kuulosti hirveältä. Tuli tunne, ettei toivoa ole. Lääkärit sanoivat myös, että maksansiirrosta ei tässä tapauksessa olisi apua, koska muualla olevat syöpäsolukot leviäisivät siihen varmasti.

Emmareetan sytostaattihoidot aloitettiin heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Sekä Leena että Risto jäivät sairauslomalle ja olivat sairaalassa kaikki joulukuun päivät, jotka Emmareetta joutui olemaan osastolla.

– Syöpäosastolla ei saanut olla öisin. Tulimme aina yöksi kotiin. Emppukin sai käydä välillä kotona, Leena Martikainen kertoo.

– Empun keskuslaskimokatetria jouduttiin operoimaan uudelleen juuri ennen joulua. Hän oli joulun kotona, mutta seuraavana arkipäivänä hänelle nousi korkea kuume eikä kävely onnistunut. Soitimme ambulanssin. Pöljän kohdalla Emppu alkoi kouristella ambulanssissa. Sairaalassa hän joutui akuuttiosastolle ja oli siellä vuodenvaihteen yli. Emppu oli kahdeksan päivää eristyshuoneessa ja välillä todella huonossa kunnossa. Se oli taas uusi sokki.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Kotieläimet tuovat lisäiloa Emmareetan elämään. Tässä hänen sylissään Ilona-kani.

Synkkiä kuukausia Kolmen ensimmäisen sytostaattikuukauden aikana Emmareetan tilannetta seurattiin vain verikokeilla.

– Maksasyöpää mittaava AFP-arvo, jonka pitäisi olla alle seitsemän, oli Empulla ollut korkeimmillaan mittaamattoman korkea eli yli 165 000. Ensimmäisen sytostaattijakson jälkeen se oli jo pudonnut huomattavasti. Mutta ei sekään toivoa isommin herättänyt. Ne kolme kuukautta olivat umpisynkkää aikaa, Leena muistaa.

– Kaiken lisäksi talidomidilääkitys ilmeisesti aiheutti kouristeluja. Sitten eräänä päivänä hän ikään kuin leikin varjolla alkoi puhua näkevänsä kaiken kahtena. Sitä seuraavana aamuna Empun molemmat silmät olivat kääntyneet ääriasentoon vasemmalle.

Emmareetan pää kuvattiin, jotta varmistettiin, ettei sieltä löydy syöpäsoluja. Onneksi ei löytynyt.

Kaikki lisäoireet johtuivat talidomidilääkityksestä.

Mutta kouristelut jatkuivat, ja Emmareetalta meni kävelykyky. Hänen kätensä menivät niin kippuraan, että hän ei pystynyt syömään itse.

– Eräänä iltana sairaalassa Emppu sanoi, että on onnellinen, jos vielä joskus pääsee käymään kotona.

Olimme jo valmistautuneet siihen, että Emppu ei selviä, Leena Martikainen myöntää.

Aaltoliikettä Talidomidilääkitys lopetettiin, ja KYS:n syöpäosaston ylilääkäri Pekka Riikonen vakuutti, että sitä mukaa kun lääkkeen pitoisuus Emmareetan elimistössä laskee, lisäoireista päästään eroon. Niin myös kävi. Mutta yli kuukauden sitä todella vaikeaa vaihetta kesti.

Kolmen sytostaattihoitokuukauden jälkeen Emmareetasta otettiin taas magneettikuvat ja tehtiin keuhkojen CT-tutkimus.

– Olimme sairaalan parkkipaikalla autossa odottamassa, kun lääkäri soitti ja kertoi, että keuhkot ovat puhtaat ja maksassa oleva kasvain on kutistunut kolmasosaan. Emme saaneet edes vastatuksi, kun aloimme saman tien itkeä ilosta. Lääkäri oli itkustamme kummissaan ja korosti, että nämähän olivat hyviä uutisia, Leena Martikainen naurahtaa.

Seuraavaksi alettiin selvitellä mahdollisuutta tehdä osittainen maksanpoisto. Helsingin Lastenklinikalta, missä kaikki Suomen elinsiirrot tehdään, tuli sitten Martikaisille tieto, että kirurgi Mikko Pakarinen pystyy sellaisen operaation tekemään.

Huhtikuussa 2011 Emmareetta matkusti vanhempiensa kanssa Helsinkiin.

– Heti ensimmäisellä kerralla, kun Pakarinen tutki Emppua, hän yllättäen sanoi, että tiedämme-

â Vastoinkäymiset ovat lujittaneet Martikaisten ennestäänkin vahvoja perhesiteitä.

Leenan ja Riston lapset ja lapsenlapset olivat tänäkin keväänä perinteisesti kokoontuneet viettämään äitienpäivää jo varsinaisen juhlapäivän aattona.

Vasemmalla kolmatta lastaan odottava Katja ja takarivissä Katjan mies Markus sylissään heidän 4-vuotias Minnatyttärensä. Takana myös Matias ja hänen tyttöystävänsä Iida. Istumassa vasemmalta Leena, Emmareetta sylissään Katjan ja Markuksen 8-vuotias tytär Emilia, seuraavina Risto, Hanna ja Hannan aviomies Niko.

hän, ettei tämä operaatio paranna, vaan antaa vain lisäaikaa. Se oli järkyttävä tieto. Piti alkaa pohtia, onko järkevää edes antaa tehdä leikkausta ja turhaan ”kiusata” pientä lasta.

Martikaiset suostuivat leikkaukseen, ja se sujui hyvin. Kasvain ja osa maksasta poistettiin. Taas tuli yllättävä uutinen ja nyt parempi sellainen.

– Pakarinen kertoi, että kasvain oli käytännöllisesti katsoen kuoliossa ja että aiempi diagnoosi on mahdollisesti ollut väärä.

Armollisempi diagnoosi – Olimme siinä vaiheessa Helsingissä viikon. Sitten Emppu pääsi välillä kotiin, kunnes sytostaattihoidot taas jatkuivat. Kun patologin lausunto kasvaimesta valmistui, omalääkärimme Kaisa Vepsäläinen KYSistä soitti ja sanoi, että käykääpä ostamassa kuohuviinipullo. Diagnoosi oli muuttunut hepatoblastoomaksi.

Se on lasten yleisin maksasyöpä, ja uusi diagnoosi tiesi sitä, että Emmareetta voitiin laittaa maksansiirtojonoon.

– Riemu oli rajaton. KYSissä tehtiin valmistelevia tutkimuksia. Toukokuussa 2011 Emppu ehti olla pari pitkääkin jaksoa sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi. Oletimme tietysti, että siirtoasia etenee koko ajan Helsingin päässä. Kun kesäkuun alussakaan ei mitään vielä kuulunut, Risto soitti Lastenklinikalle tiedustellakseen tilanteesta. Oli perjantaipäivä. Samana päivänä kello 17 Helsingistä soitettiin takaisin ja kysyttiin, sopiiko meidän tulla keskiviikkona esitutkimuksiin. Eli Emmareetan paperit olivat ilmeisesti seilanneet jossakin, Leena Martikainen hymähtää.

– Tiistaina matkustimme Helsinkiin. Kolme päivää me – Emppu, minä, Risto ja Empun isoveli Matias – olimme sillä reissulla. Sen jälkeen oli varmuus siitä, että Emppu on maksansiirtojonossa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Mutta Lastenklinikan leikkipaikassa oli aina kiva käydä, ja se oli mukavaa, kun siskot ja veli tulivat käymään. En minä oikeastaan muuta niistä ajoista muista.

”

Kolme kuukautta ja yksi päivä myöhemmin, sunnuntain 18.9.2011 vastaisena yönä kello 00.30, Martikaisille tuli soitto Lastenklinikalta. Puoli tuntia myöhemmin he jo istuivat taksissa matkalla Helsinkiin.

– Koska tauti oli levinnyt maksan ulkopuolelle, meille sanottiin, ettei leikkaussaliin vienti vielä takaa mitään. Jos vatsan alueelta löytyy yksikin suurentunut imusolmuke, siirto-operaatio lopetetaan saman tien, Leena kertoo.

â Kovia kokeneet siskokset.

Emmareetan isosisko Hanna sairasti syövän 2015–2016.

Kuvassa myös Hannan leonberginkoira Remu.

”

– Tuskanhiki otsalla sitten odotimme soittoa.

Ensin pelkäsimme, että soittavat liian aikaisin, ja sitten huolestuimme, mikseivät jo soita. Se oli pitkä päivä!

Painajaisia ja takaiskuja Emmareetta sai uuden maksan Katja-siskonsa 21-vuotissyntymäpäivänä. Kirurgi Pakarinen oli siinäkin leikkauksessa mukana. Iltakymmenen aikoihin hän ilmoitti, että siirto on onnistunut ja että Emmareetta siirretään pian teho-osastolle.

– Hän joutui olemaan siellä viisi vuorokautta, koska vahvojen lääkkeiden yhteisvaikutus sai jostain syystä hänet aivan sekaisin, Leena-äiti kertoo.

– Emppu huusi vain koko ajan apua eikä tuntenut meitäkään. Ilmeisesti sen sai aikaan Lyricalääke, joka oli vastikään ehditty asteittain lopettaa.

Se oli jo kotona aiheuttanut öisiä raivokohtauksia.

– Sen muistan, että näin paljon painajaisia siellä sairaalassa sen maksansiirron jälkeen, Emmareetta itse sanoo.

– Mutta Lastenklinikan leikkipaikassa oli aina kiva käydä, ja se oli mukavaa, kun siskot ja veli tulivat käymään. En minä oikeastaan muuta niistä ajoista muista.

Teho-osastolta Emmareetta siirrettiin elinsiirtoosastolle, missä tuli vielä takaisku, kun hänellä diagnosoitiin stressin aiheuttama vuotava vatsahaava.

– Hemoglobiini laski 44:een. Empulle annettiin jääplasmaa, trombosyyttejä ja punasoluja, ennen kuin Pakarinen vatsantähystyksellä totesi vatsahaavan, Leena Martikainen kertoo.

– Se oli yllätys, joka säikäytti, mutta on kuulemma tällaisissa tapauksissa tavallista.

Toinen takaisku oli Emmareetan maksa-arvojen kohoaminen todella korkeiksi. Elinsiirto-osastolla Emmareetta oli seitsemän viikkoa.

– Maksa-arvot lähtivät laskuun, mutta niitä jouduttiin vielä kotiuttamisen jälkeen kontrolloimaan KYSissä, ensin kolmesti viikossa ja sitten harvemmin.

Koulukiusaamisenkin kohteena Tammikuussa 2012 Emmareetta pääsi jatkamaan esikoulua. Peruskoulun hän aloitti vuoden myöhässä.

– Jo eskarissa oli ollut Empun pitkän poissaolon jälkeen ongelmia. Häntä kiusattiin. Sitä jatkui peruskoulun viidennelle luokalle asti. Kiusaaminen loppui vasta, kun kuntoutusohjaaja oli käynyt luokassa kertomassa, mitä kaikkea Emppu on joutunut elämässään kokemaan, Leena ja Risto kertovat.

Emmareetta ei ulkoisesti muistuta – eikä ole missään vaiheessa muistuttanut – elinsiirtolasta.

– Emppu oli muiden lasten mielestä erilainen kuin muut, koska hänellä oli ollut syöpä. Se ilmeisesti riitti syyksi kiusaamiseen, Leena-äiti pohtii.

– Ehkä sekin, kun jotkut luulivat, että pääsen helpommalla kuin he, kun minulla oli viikon välein sairaalakäyntejä ja sain olla poissa koulusta, Emmareetta arvelee.

– Nykyään olen ihan hyvissä väleissä kaikkien meidän luokkalaisten, myös entisten kiusaajieni kanssa. Pari heistä on pyytänyt anteeksikin. Ihmiset tekevät virheitä, toteaa Emmareetta tyynesti.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Joitakin rajoitteita KYSin suuntaan Leena Martikainen haluaa lähettää isot kiitokset erityisesti psykologi Krista Koivulalle ja Emmareetan luottohoitajalle Jaana Laurilalle.

– Empulle tuli ihmeellinen tarve suojella meitä oireiltaan. Jaanalle hän niistä avautui, Leena kertoo.

– Mutta olihan Empun hoito muutenkin kaiken kaikkiaan erittäin hyvää, Risto painottaa.

– Niin, kyllä erityiskiitos kuuluu kaikille häntä hoitaneille, Leena korostaa.

Kotona olo oli tietysti pitkään melkoista opettelua useiden eri lääkkeiden kanssa. Nykyisin Emmareetta saa lääkettä kahdesti päivässä. Elämä on muutenkin normalisoitunut. Rajoitteita ei juurikaan ole, mutta muun muassa itsepuolustuslajit eivät ole suositeltavia harrastuksia, koska niissä voi tulla iskuja vatsan alueelle.

– Ja tietyt ruoka-aineet, muun muassa tähtihedelmä, greippi, lime ja sitruuna ovat kiellettyjen listalla, Emmareetta tietää. Hän käy KYSin elinsiirtopoliklinikalla kontrolleissa 6-8 viikon välein ja Helsingissä kerran vuodessa. Pitkä, lähes kolmen viikon sairaalajakso Emmareetalle tuli vielä neljä vuotta sitten, kun hän sairastui myyräkuumeeseen, joka todennäköisesti syöpähoitojen seurauksena oli todella rajua sorttia.

Isosiskokin sairastui Mutta jotta Martikaisen perhe ei todellakaan pääsisi liian helpolla, sairastui heidän kolmesta tyttärestään keskimmäinen, Hanna, kolme vuotta sitten, 24-vuotiaana, peräsuolen syöpään.

– Hän opiskeli Joensuussa opettajaksi ja oli jo aiemmin käynyt yliopiston terveydenhuollossa valittamassa alhaista hemoglobiiniaan. Hanna oli juuri ehtinyt muuttaa Joensuusta kesäksi kotiin tekemään graduaan ja hoitamaan Katja-siskonsa lapsia, kun sairaus todettiin KYSissä tehdyssä tähystyksessä, Leena Martikainen kertoo.

á Leena ja Risto Martikaisen neljästä lapsesta asuu Emmareetan lisäksi vielä kotona Emmareettaa viisi vuotta vanhempi Matias.

Sisaruksilla on lämmin suhde.

ß Martikaisten taloudesta löytyy kanin ja kahden koiran lisäksi myös kaksi kissaa, harmaa Ursula ja musta yksisilmäinen Lemmy.

– Olin työvuorossa, kun Hanna soitti ja kertoi huonot uutiset. Työkaverit veivät minut päivystykseen. Sieltä lähdin sairauslomalle ja sillä tiellä olen.

Sittemmin minulla on diagnosoitu traumaperäinen vaikea masennus.

Kun Emmareetta oli Helsingissä maksansiirrossa, Hannan poikaystävä Niko sekä Katja ja miehensä Markus hoitivat Matiasta Martikaisten kotona Lapinlahdella ne seitsemän viikkoa.

– Niko ajeli Hanna ja Matias kyydissään melkein joka viikonloppu Helsinkiin Emppua katsomaan. Yksi kaunis päivä Niko polvistui Lastenklinikalla Empun sairaalahuoneessa Hannan eteen ja kosi. Melko erikoinen kihlaus, Leena Martikainen muistelee hymyillen.

Hanna parani syövästään vuodessa, mutta käy tietysti vielä tiiviisti kontrolleissa.

– Pääsimme KYSiin geenitutkimuksiin, joissa todettiin syöpäalttiuden tosiaankin olevan geeniperäinen, BRCA2-tyypin aiheuttama, Leena ja Risto Martikainen kertovat.

– Jännityksellä – tai oikeastaan kauhulla – odotamme, mitä seuraavaksi tulee eteen, Leena sanoo. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

YRITYSPÄIVÄ

Kummien ja lastenklinikoiden yhteinen tietoisku yrityksille

Tukikumppaneita tarvitaan tulevaisuudessakin TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit järjesti keväällä sekä Oulun että Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla yrityspäivän. Alueen yrityksille tarjottiin mahdollisuus tutustua paikallisen lastenklinikan toimintaan. Samalla kannustettiin yrityksiä tukemaan lapsipotilaiden hoitoa Kummien tarjoamin mahdollisuuksin.

RITYSPÄIVÄ JÄRJESTETTIIN Oulussa 12. huhtikuuta ja Kuopiossa 17. toukokuuta. Tulevalle syksylle on suunnitteilla vastaavanlaiset tilaisuudet Tampereen ja Turun yliopistosairaaloiden lastenklinikalle.

Heidi Sohlbergin juontaman Oulun tilaisuuden aluksi Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster kertoi, kuinka merkittävässä roolissa hyväntekeväisyys on yliopistollisten sairaaloiden toiminnassa ollut yhdistyksen 25-vuotisen historian aikana. Samaa korosti omassa puheenvuorossaan OYSin lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri ja Kummien hallituksen tuore jäsen Päivi Tapanainen. Hän kertoi myös sairaalan tämänhetkisestä arjesta ja resursseista.

Tulevaisuuden asioihin vieraat vei synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, Oulun uuden lasten ja naisten sairaalan projektipäällikkö Kati Ojala. Hän kertoi Ouluun ensi vuosikymmenellä valmistuvasta uudesta sairaalakokonaisuudesta. Uuden lasten ja naisten sairaalan on määrä valmistua sen ensimmäisenä osana jo vuosikymmenen alkupuolella.

Y

ä Toiminnanjohtaja Anne Knasterin osuudessa kuultiin läpileikkaus Kummien 25-vuotisesta historiasta ja yhdistyksen merkityksestä yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoille. â Kummien yritystilaisuus veti OYSin tiloihin mukavan määrän paikallisten yritysten edustajia.

Kun Oulun ”oma kummi” Suvi Teräsniska oli asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen esittänyt muutaman kappaleen, pääsivät yritysvieraat vielä kierrokselle vastasyntyneiden teho-osastolle sekä kurkistamaan 3D-lasien läpi, miltä OYSin tulevassa lasten ja naisten sairaalassa aikanaan näyttää. ●

á Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, Oulun uuden lasten ja naisten sairaalan projektipäällikkö Kati Ojala loi katsauksen OYSin tulevaisuuteen.

18

www.kummit.fi • Yrityspäivä

à 3D-lasien läpi katsottiin, miltä Oulun yliopistollisessa sairaalassa tulevaisuudessa näyttää.

Suvi Teräsniska kohdistaa kaiken hyväntekeväisyyden lapsiin

â Osastonhoitaja Ulla Heikkinen kertoi vieraille vastasyntyneiden teho-osaston toiminnasta.

á Lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri Päivi Tapanainen esitteli Oulun yliopistollisen sairaalan toimintaa ja korosti Kummeilta saatujen lahjoitusten ja muun muassa kummivierailujen merkitystä.

á Aktiivinen kummi Heidi Sohlberg juonsi Oulun yritystilaisuuden.

Toukokuussa Kuopiossa KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 17.5. yritystilaisuuden juonsi Kummien hallituksen tuore jäsen, pitkäaikainen kummi Anna-Liisa Tilus. Tilaisuuden aluksi Kummien viestintäpäällikkö Matti Valli kävi läpi Kummien 25-vuotista historiaa, aikaansaannoksia ja yhteistyötä KYSin kanssa. Ylilääkäri Pekka Riikonen kertoi Kuopion lastenklinikan tämän hetken tilanteesta, osastonylilääkäri Ulla Sankilampi vastasyntyneiden teho-osaston toiminnasta ja lastentarhanopettaja Heli Wouters lapsipotilaiden viriketoiminnasta.

KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman valotti puolestaan, miten hienosti toimii jääkiekon liigaseuran ja KYSin lastenklinikan yhteispeli. Tilaisuuden päätteeksi ohjelmassa oli vierailu vastasyntyneiden tehoosastolla, minne on Kummien tuella tehty runsaasti hankintoja. ●

à Suvi Teräsniska vastasi taas kerran myöntävästi Kummien kutsuun.

ISKELMÄLAULAJA Suvi Teräsniska asuu vain noin kilometrin päässä Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta. Suvi onkin ahkera kummi. Hän on usein nähty vieras OYS:ssa, ja kun Suvi Teräsniskan johtama Oulun-kuoro vuonna 2010 voitti tv:ssä Kuorosota-ohjelman, hän kävi luovuttamassa voittosumman, 40 000 euroa, OYSin lasten syöpäosastolle. Kummien huhtikuista yritystilaisuutta Suvi ryyditti muutamalla hitti-iskelmällään kitaristi Vesa Karhulan säestämänä.

– Muistan jo ihan lapsenakin käyneeni täällä jossakin tilaisuudessa kuoron jäsenenä laulamassa, kertoo Suvi, joka on viime vuosina useasti esiintynyt myös Kummien konserteissa.

– Ja viime syksynä olin mukana täällä sairaalassa Elämä Lapselle -konserttiin kuvatussa insertissä.

Suvilla oli kiireinen talvi, kun keikkojen lisäksi ohjelmassa oli tuomarointi MTV3:n X Factor -laulukilpailussa Saara Aallon, Michael Monroen ja Mikael Gabrielin kanssa.

– Se oli kivaa, mutta yllättävän vaikeaa, Suvi sanoo.

– Ei palautteen antaminen ja ihmisten paremmuusjärjestykseen laittaminen ole aina helppoa ja yksinkertaista.

Tv-laulukilpailuista Suvilla oli aiemmin vähäisempää kokemusta: Voice of Finlandissa hän on ollut Olli Lindholmin apuvalmentajana ja Idolsissa kerran vierailevana tuomarina.

– Tämä X Factor oli ensimmäinen projekti, missä olin alusta loppuun isosti mukana.

Tälle kesälle Suvin kalenterissa on runsaat kolmekymmentä keikkaa.

– Syksyllä tehdään ensin parinkymmenen paikkakunnan konserttisalikiertue ja sitten toiset parikymmentä joulukonserttia kirkoissa. Myös Kummien JouluMielelle-konsertti on taas kalenterissani, Suvi paljastaa. Konsertti taltioidaan 28. marraskuuta Kulttuuritalossa, Helsingissä ja lähetetään MTV3kanavalla joulukuun puolivälissä.

Suvi Teräsniska on 3-vuotiaan ja puolitoistavuotiaan pojan äiti.

– Esikoiseni kanssa olen täällä OYSissa viettänyt muutaman päivän virtsatulehduksen vuoksi, kun hän oli muutaman kuukauden ikäinen. Nuoremman pojan kanssa olen ravannut täällä prick-testeissä, Suvi kertoo.

– Mitään sen isompaa ei ole onneksi ollut. Mutta kaikki lapsiin liittyvä hyväntekeväisyys on saanut aivan uuden merkityksen, kun on saanut omaa jälkikasvua. Minua pyydetään todella moniin erilaisiin juttuihin. Olen päättänyt priorisoida lapsiin. Se on minulle itselleni tosi tärkeää. ● Yrityspäivä • www.kummit.fi

19

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

• • • • • •

Ilman vakuuksia, ei käsirahaa Kiinteä kuukausimaksu Sopimusaika 48 kk, 36 kk tai 24 kk Laaja FiksuDiili-mallisto Sopimus sisältää talvirenkaat Voit vapaasti varustella autosi lisähintaan

Alkaen 200€/kk TM 3/2017

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia. Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille. Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

FiksuDiili -rahoitus: Esim. Uusi Volkswagen Polo Trendline 1,0 55 kW (75 hv) talvirenkailla toimituskuluineen 16 181,81 €, sopimusaika 48 kk/40 000 km, korko 2,95 %, kuukausierä 199,67 € sisältäen luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 9 092,24 €. Luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 18 488,96 €. Todellinen vuosikorko 4,63 %. Polon hinta CO₂-päästöllä 110 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus kulutus 3,7 - 4,8 l /100km.

Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Hinnat voimassa toistaiseksi ja oikeudet muutoksiin pidätetään.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu

Jyväskylä Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo Tampere

Turku Varkaus

æ My Fair Lady -näytöksen jälkeen muutama näyttelijä sekä koko laulu- ja tanssi-ensemble kokoontui äitien kanssa yhteiskuvaan. Edessä keskellä Eliza Doolittlen roolin upeasti esittänyt Rosanna Kemppi.

VIRKISTYSPÄIVÄ

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Eliza Doolittle teki vaikutuksen

My Fair Lady kruunasi OYS-äitien virkistyspäivän Rentoutumista, jalkahoitoa, musikaalia ja tietysti riittävän määrän hyvää ruokaa sisälsi virkistyspäivä, jonka Lastenklinikoiden Kummit kumppaneineen perjantaina huhtikuun 13. päivänä tarjosi kuudelle Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla viime aikoina paljon aikaa viettämään joutuneelle äidille.

ULUN VIRKISTYSPÄIVÄÄN oli kutsuttu oululaiset Sara Pakaslahti, Helena Ronkainen ja Terhi Vartiainen sekä Hanna Eilola Pattijoelta, Tiina Mattila Kiimingistä ja Marianne Nikkinen Tupoksesta.

Päivän ohjelmasta vastasi projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Päivä käynnistyi aamiaisella Oulun Technopoliksessa Ravintola Peltolan Myrskyssä. Siitä oli vain kivenheiton matka Hyvän Olon Taikomoon, missä Studio Balancen fysioterapeutti Marika Nieminen

O

á Kevät oli Oulussakin pitkällä jo huhtikuun puolivälissä. Toripoliisi-patsaan ympärillä äidit vasemmalta Marianne Nikkinen, Hanna Eilola, Sara Pakaslahti, Tiina Mattila, Terhi Vartiainen ja Helena Ronkainen. Vartiaisen ja Ronkaisen takana Oulun virkistyspäivän ohjelmasta vastannut Susanna Laurila Lastenklinikoiden Kummeista.

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

21

á Studio Balancen fysioterapeutti Marika Nieminen rentoutti äidit Hyvän Olon Taikomossa.

otti ohjat. Runsas puolituntinen rentoutusta oli varmasti kaikille äideille paikallaan.

Tilataksi kuljetti sitten äidit Technopolis-alueelta ydinkeskustaan Oulun kosmetologikoululle. Siellä oli tarjolla tunnin jalkahoidot. ”Raikkaalla jalalla” teatterille Etenkin jääkiekkoväen käyttämää termiä lainaten mutta tällä kertaa sananmukaisesti ”raikkaalla jalalla” äidit sitten siirtyivät kävellen Oulun kaupunginteatterille. Siellä vastassa oli teatterin myyntipäällikkö Sakari Palsola, ex-liigakiekkoilija, joka ohjasi äidit Teatteriravintola Vänmanniin, missä Palsola jakoi

Huolettomat hetket harvassa OULULAISESSA Sara Pakaslahden perheessä, johon hänen lisäkseen kuuluvat aviomies Pekka, kahdeksanvuotias Iida ja kuusivuotias Nia, muuttui arki kolme ja puoli vuotta sitten lähes täysin.

– Joulun alla Iidan ulosteessa alkoi näkyä veriviiruja, Sara kertoo.

– Vuodenvaihteen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa tuli jo ennen tähystystäkin melko varmasti selväksi, että Iidalla on tulehduksellinen suolistosairaus.

Peruslääkitys aloitettiin saman tien, mutta jo muutaman viikon päästä, pääsiäisen aikoihin, pärähti akuuttivaihe päälle. Iida oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa kolmisen viikkoa.

– Hän ripuloi verta, mikä tietysti aiheutti hemoglobiinin nopean laskun, joka vaati muun muassa punasolutankkauksia, Sara selvittää.

Melko pian kävi ilmi, että Iidan kohdalla sairaus, edelleen tarkemmin määrittämätön koliitti, ei reagoi riittävästi mihinkään muuhun lääkkeeseen kuin

22

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

ä Oulun Kosmetologikoululla laitettiin jalkoihin hyvä olo.

liput My Fair Lady -päivänäytökseen. Ennen varsinaista teatteriin siirtymistä äidit saivat syödäkseen maittavan lounaan.

Klassikkomusikaali My Fair Lady oli nautinnollinen vajaa kolmetuntinen. Eliza Doolittlen (Rosanna Kemppi) ja professori Henry Higginsin (Janne Raudaskoski) sanailu oli valloittavaa ja koko esiintyjäkaartin tanssi- ja lauluesitykset mahtavia.

Oulun virkistyspäivän päätteeksi Viikinkiravintola Harald tarjosi äideille tuhdin ja maukkaan päivällisen.

kortisoniin. Iida onkin nyt jo pitkään joutunut koko ajan syömään erisuuruisissa annoksissa kortisonia, jonka sivuvaikutukset muun muassa pysäyttävät kasvun ja vaikuttavat luustoon.

– Ensimmäisen vuoden aikana Iidalla oli erilaisia sairaalakäyntejä kaiken kaikkiaan 90, joukossa useita pitkiäkin pätkiä osastohoidossa, Sara-äiti kertoo.

– Noin vuosi sitten, kun jo kolmas biologinen lääkityskierros oli menossa, näytti vihdoinkin siltä, että tilanne alkaa rauhoittua. Pääsimme kesällä matkustamaan Pohjois-Amerikkaankin siskoni luokse kokonaiseksi kuukaudeksi. Huokaisimme jo helpotuksesta: joko Iida vihdoinkin saisi elää normaalia elämää – ja me muut siinä mukana.

Kaksi isoa operaatiota Mutta syksyllä, kun Iida oli aloittanut ensimmäisellä luokalla koulun, oireet alkoivat pikkuhiljaa palata.

– Tilanne paheni niin, että jouduimme taas hilaamaan kortisoniannokset maksimiin. Vuodenvaihteen tienoilla Iida joutui uudelleen sairaalaan, kun emme enää pystyneet häntä

á Sara Pakaslahti nautti virkistyspäivästä saadessaan ”vain ajautua virran mukana”.

á Oulun kaupunginteatterin myyntipäällikkö Sakari Palsola toivotti äidit tervetulleiksi kulttuurin pariin.

Palsola pelasi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Rauman Lukossa ja Oulun Kärpissä yhteensä 10 vuotta jääkiekkoliigaa. Hän lopetti peliuransa Kärppien kapteenina ja kaksinkertaisena Suomen mestarina keväällä 2005.

Kummit kiittää Lastenklinikoiden Kummit kiittää lämpimästi Ravintola Peltolan Myrskyä, Hyvän Olon Taikomoa/Studio Balancea, Oulun Kosmetologikoulua, Teatteriravintola Vänmannia, Oulun kaupunginteatteria ja Viikinkiravintola Haraldia OYS-äitien virkistyspäivän mahdollistamisesta! Sen myötä kuusi lapsipotilaan äitiä pääsi päiväksi irti arjestaan ja sai varmasti virtaa jaksamiseensa. ●

kotona hoitamaan. Hemoglobiini oli taas tosi alhainen, ja albumiinitasotkin olivat alkaneet romahtaa. Sairaalassa kokeiltiin vahvimpia antibiootteja ja kortisonilääkitystä annettiin vielä aiempaa isommilla annoksilla. Iidalla oli myös nenämahaletkun kautta ravitsemus viikon ajan. Mutta mikään ei tuntunut auttavan.

Lääkäri oli jo syksyllä väläytellyt Pakaslahtien kanssa keskustellessaan, että he kävisivät Helsingin Lastenklinikalla tilannearviossa, vaikka akuuttia leikkaustarvetta ei silloin ollutkaan. Nyt tilanne oli muuttunut niin pahaksi, ettei enää voinut jäädä odottamaan. Leikkaus oli pakko tehdä, kun lapsi kaikesta tankkauksesta huolimatta vain kuihtui kuihtumistaan.

– Aikuispuolen gastrokirurgi ja lastenkirurgi tekivät yhdessä leikkaussuunnitelman: paksusuoli poistetaan ja sitten katsotaan, mitä patologiset näytteet kertovat, Sara Pakaslahti kertaa.

Leikkaus tehtiin Oulussa 29. tammikuuta, ja se sujui erittäin hyvin.

– Etukäteen sanottiin, että Iida joutuu olemaan leikkauksen jälkeen tehoosastolla pari kolme päivää, mutta jo vuorokauden kuluttua operaatiosta Iida

Päivän päätteeksi ohjelmassa oli päivällinen Viikinkiravintola Haraldissa.

oli niin hyvässä kunnossa, että hänet siirrettiin tavalliselle osastolle, Sara kertoo.

– Kotiin pääsyä ennustettiin parin viikon päähän, mutta jo viikon päästä Iida kotiutettiin, koska hän söi jo kaksin käsin ja käveli reippaasti.

Nyt Iidalla on väliaikainen avanne, jonka kanssa hänen on pitänyt opetella elämään. Uusi, melko monimutkainen leikkaus on vielä edessä aivan lähiaikoina, ja sen jälkeen kaiken pitäisi toimia lähes normaalisti. Mutta jo nyt käytännöllisesti katsoen kaikki lääkitys on lopetettu.

– Diagnoosi on kuitenkin edelleen avoin ja selvenee toivottavasti ajan kanssa, Sara toteaa. Aivan viime aikoina se on ollut varmentumassa haavaiseksi paksusuolentulehdukseksi (colitis ulcerosa). Kyseessä voi myös olla Crohnin tauti.

Tiiviinä tiiminä Iidan sairausaika on tietysti ollut rankkaa koko perheelle.

– Jos emme olisi ollut näin tiivis ja vahva tiimi niin mieheni kanssa kuin koko perheenä, niin olisi varmasti ollut

vielä vaikeampaa, Sara Pakaslahti toteaa.

– Pikkusiskon elämä tämän kaiken keskellä on myös iso asia. Nia oli vain kahden vuoden ikäinen, kun Iida sairastui. Ei ole ollut helppo rasti.

Iida itse on todella tyytyväinen elämään leikkauksen jälkeen, eikä hänellä tunnu olevan kiire avanteen pois saamisen kanssa.

– Nyt hänen ei tarvitse istua tuon tuosta vessassa ja syödessäänkin miettiä, että ihan kohta on taas mentävä vessaan. Iida ei myöskään kärsi jatkuvista kivuista enää, korostaa Sara-äiti, joka nautti virkistyspäivästä täysin rinnoin.

– Viimeisen neljän vuoden aikana ovat huolettomat hetket olleet aika harvassa. Nyt on ollut mahtavaa vain ajautua virran mukana ja odotella, mitä seuraavaksi tuleman pitää, Sara hymyilee.

– Rakastan musiikkia, tanssia ja laulua. Niinpä My Fair Lady -musikaali oli minulle huippujuttu, hän sanoo.

– Koko päivä on ollut ihana kombinaatio. Pidin myös rentoutustuokiosta, ja kukapa nainen ei jalkahoidosta tykkäisi! Ruokakin on ollut erittäin hyvää, ja mikä parasta: sitä ei ole tarvinnut itse valmistaa. ●

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

23

Kodinvaihtoasioissa Huom! on auttanut suomalaisia jo vuodesta 1969.

HUOM! on Lastenklinikoiden Kummit ry:n virallinen kumppani.

Huom! KiinteistÜnvälitys Oy

huom.fi

VIRKISTYSPÄIVÄ

á Silja Linen maskotti Harri Hylje toivotti persoonalliseen tapaansa äidit tervetulleiksi virkistysristeilylle. Äärimmäisenä vasemmalla virkistyspäivän ohjelmasta vastannut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista ja oikealla kummi Jaana Saarinen. Äidit vasemmalta Jenny Karjalainen, Jeanette Ojanen, Emma Naaraoja, Emma Vuorela, Regina Lindman-Korpi ja Anja Lehtimäki.

Turun virkistyspäivässä poikettiin totutuista kaavoista

Äidit Saaristomeren aalloilla TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit järjesti Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan potilasäideille virkistyspäivän 19. huhtikuuta. Aiemmasta perinteestä poiketen päivä vietettiin Tallink Siljan aluksilla, Galaxylla ja Baltic Princessillä, Turun ja Ahvenanmaan välillä.

TARTTI VIRKISTYSPÄIVÄÄN oli heti aamukahdeksan jälkeen Turusta. Galaxy-alus vei äidit Ahvenanmaalle. Maarianhaminassa oli alkuiltapäivästä siirtyminen Baltic Princessiin, jonka kyydissä oli paluu Turkuun.

Hemmoteltavina olivat Jenny Karjalainen Turusta, Anja Lehtimäki Mellilästä, Regina Lindman-Korpi

S

à Jaana Saarisella oli äideille paljon annettavaa.

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

25

Sekunti kerrallaan KUN TURKULAINEN Emma Vuorela sai TYKS:n infektio-osastolta soiton, että hän pääsisi Lastenklinikoiden Kummien järjestämään äitien virkistyspäivään, hän ei saman tien vastannut myöntävästi.

– Kysyin, eikö ketään syöpälapsen äitiä löytyisi lähtemään, Emma kertoo.

Hoitaja oli vastannut: ”Kuulepas, Emma, minä näin sinut taas tänään täällä osastolla. Työnsit tytärtäsi pyörätuolissa, vedit vaunuja takanasi, pikkuveli piti siskoaan kädestä kiinni, koululaukku roikkui kaulassasi, ja reppu oli selässäsi. Imu ja saturaatiomittarikin siinä jotenkin kulkivat mukana. Joten mietipä nyt uudelleen!”

Emma suostui lähtemään virkistyspäivään eikä katunut.

– Olen saanut täältä paljon vertaistukea. On ollut mielenkiintoista kuulla, miten eri tavoin kaikki nämä mahtavat äidit suhtautuvat eri asioihin. Omaksikin yllätyksekseni olen tässä porukassa pystynyt täysin avoimesti puhumaan omasta tilanteestani. Se on ollut todella terapeuttista.

Emman mielestä oli myös mukavaa, ettei virkistyspäivässä ollut monia erilaisia aktiviteetteja.

– Normaali arki on niin nopeatahtista ja tarkkaan aikataulutettua. On kiva saada välillä vain istua ja katsella.

Harvinainen sairaus Emma Vuorelalla on kaksi lasta: kahdeksanvuotias INCL-tyttö Aino ja kaksivuotias terve Niilo-poika.

– Periaatteessa lapsillamme on yhteishuoltajuus, mutta käytännössä olen yksinhuoltaja. Kymmenen vuotta kestänyt avioliitto päättyi virallisesti runsas vuosi sitten, mutta asumuserossa olimme olleet jo pitkään, Emma kertoo.

Aino syntyi täysin terveenä, mutta puolen vuoden iässä alkoi näkyä merkkejä, ettei kaikki ole kunnossa.

– Kun Aino pääsi neurologin vastaanotolle, tämä tiesi heti, mistä on kysymys. Sanoi aiemmin nähneensä yhden samanlaisen tapauksen, Emma muistaa.

Kahden geenin yhteensopimattomuudesta johtuva aineenvaihduntatuotteen kertymäsairaus INCL (infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi) on varsin harvinainen tauti. Suomessa diagnooseja tehdään suunnilleen kolme vuodessa. Muualla maailmassa tauti on huomattavasti harvinaisempi.

– Neurologi sanoikin minulle, että lottovoittoon olisi ollut paremmat prosentit, Emma hymähtää.

Niilo tutkittiin jo raskauden alussa istukkanäytteestä ja lapsivesipunktiolla.

Paraisilta, Emma Naaraoja Aurasta, Jeanette Ojanen Raumalta ja Emma Vuorela Turusta.

Projektipäällikkö Jaana Roos Kummeilta vastasi virkistyspäivän järjestelyistä. Mukana matkassa oli myös kummi, näyttelijä Jaana Saarinen, joka piti koko päivän mukavalla tavalla tunnelmaa yllä, vaikka keskustelunaiheet eivät kevyemmästä päästä olleetkaan. Saarinen myös ohjasi puolentoista tunnin mit-

26

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

â Laivaa vaihtamassa. Ahvenanmaan kamaralle ei astuttu, laivasta toiseen siirryttiin putkea pitkin.

– Hän kantaa samaa x-geeniä, mutta ei saanut kahta ”osumaa”, Emma toteaa.

– Niilon kumppani on sitten aikanaan tutkittava, jos tai kun rupeaa lapsia hankkimaan.

INCL-tauti alkaa useimmiten ilmetä imeväisiän loppupuolella, noin 6-12 kuukauden kohdalla. Siihen asti normaalisti kehittynyt lapsi alkaa psykomotorisesti taantua eli menettää jo oppimiaan taitoja, muun muassa liikuntakykyään. INCL-lasten keskimääräinen elinikä on seitsemän vuotta.

– Varmalla tiedolla vanhin on ollut kuollessaan 12-vuotias. Olen tosin kuullut 14-vuotiaaksikin eläneestä, Emma Vuorela kertoo.

Yli 30 keuhkokuumetta Ainoa kuljetetaan pyörätuolissa. Hän kommunikoi lähes pelkästään itkemällä ja nauramalla. Ainolla on myös epilepsia, ja hän on lähes sokea.

– Syötän ja lääkitsen häntä PEGnapin kautta. Limaimu nielusta on infektioiden aikana tehtävä noin sata kertaa päivässä, Emma-äiti arvioi.

– Muina aikoina voi selvitä kymmenellä.

Aino painaa kolmisenkymmentä kiloa.

– Ainon nostaminen ja kääntäminen onnistuu kyllä minulta vielä. Hänet on öisinkin käännettävä 2-4 tunnin välein.

Risteilykelissäkään ei ollut moittimista, vaikka huhtikuun puoliväli oli vasta niukin naukin ylitetty. Tässä koko oktetti poseeraa Baltic Princessin kannella juuri ennen starttia Maarianhaminan satamasta.

– Haluan hoitaa Ainoa kotona.

Hänellä on koulupaikka, mutta hän on niin infektioherkkä, ettei läheskään joka päivä jaksa lähteä kouluun.

Aino on lisähapessa kiinni lähes koko ajan, eikä kita- ja nielurisojakaan voi hänen huonon kuntonsa vuoksi enää leikata. Aino on selättänyt jo yli kolmekymmentä keuhkokuumetta. INCLlapsi menehtyy yleensä ensimmäiseen tai toiseen. Aino on siis melko sisukas, Emma-äiti toteaa.

á Aino-tyttären merkitys on tatuoitu Emma Vuorelaan – nyt ja aina.

Teen sen rutiininomaisesti. Normaalisti nukahdan heti uudelleen. Saisin varmaan Ainolle yöhoitajan, mutta mitä se auttaisi. Heräisin varmasti itse joka tapauksessa, Emma toteaa. Hän on toiminut omaishoitajana äitiyslomansa päättymisestä asti.

– Päivä kerrallaan mennään – tai oikeastaan sekunti kerrallaan, Emma sanoo.

Valinta ei kaduta Emma Vuorelan vapaapäivät ovat ymmärrettävästi todella vähissä. Kerran kuukaudessa Aino on Paimion Peimarissa intervallihoidossa yhden viikonlopun eli kahden yön yli. Silloin Emma pystyy paremmin keskittymään olemaan äitinä Niilolle.

– Minun muu sukuni asuu Raumalla ja Porissa, ja Ainon hoitaminen olisi joka tapauksessa monestakin syystä heille liian haastavaa.

Ainon saattohoito on periaatteessa alkanut jo muutama vuosi sitten.

– Lähtö alkaa olla lähellä, Emmaäiti tietää.

– Aino ei oikein jaksa enää hengittää. Toisaalta hänellä on niin usein epilepsiakohtauksia, että aivoissa on selvästikin yhä toimintaa. Kyllä hän hyvinkin voi elää vielä muutaman vuodenkin.

á Rupatteluaiheita riitti laidasta laitaan ruokailujenkin yhteydessä.

Emma ei usko tulevansa koskaan katumaan, että on itse taivaltanut tällaisen matkan.

– Tämä on minun tämän hetken elämäntilanteeni. En ole hyväksynyt tätä, mutta olen oppinut elämään tämän kanssa.

Suuri murhe Niilon suhtautumisesta Kaiken tämän keskellä yksi Emma Vuorelan suurimmista murheista on, miten pikkuveli Niilo suhtautuu Ainon kuolemaan, kun se aika koittaa.

– Niilo on niin ”juurtunut” Ainoon.

Ainon sairaudesta huolimatta he ovat sisko ja veli, jotka rakastavat toisiaan.

Kuten minäkin.

Ja onhan Ainolla poikaystäväkin, ollut jo pitkään.

– Aino oli kolmevuotias, kun hän oli päiväkodin pihalla, silloin vielä vaunuissa. Eräs suurin piirtein samanikäinen Asseri tuli siihen viereen pyörätuolillaan. Kumpikaan ei osannut puhua, mutta vuorotellen toisilleen nauraa hörähtelivät. Ihastusta oli selvästi ilmassa, Emma kertoo.

– Sitä on sitten jatkunut. Nytkin heillä on koulussa yhteinen huone.

Asseri aina naureskelee, kun Aino tulee paikalle. Kun kotona puhutaan Asserista, Aino puhaltelee nolona. Hän selvästikin reagoi Asseriin vahvasti. ●

taista parempaan henkiseen hyvinvointiin tähdännyttä keskustelusessiota, jonka aikana äidit pääsivät syvempiin keskusteluihin ilman häiriötekijöitä. Buffet-pöytien runsaat antimetkin olivat tietysti tarjolla.

Kummit kiittää lämpimästi Tallink Siljaa, joka mahdollisti TYKS-äitien virkistyspäivän toteuttamisen, sekä Jaana Saarista, joka omalta osaltaan antoi päivälle suuren panoksensa. ● Virkistyspäivä • www.kummit.fi

27

KUMMIT-TIMANTTIKORUT VAIN LAATUKORUSTA

Kummit Silván timanttiriipus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 595,- (745,-)

Kummit Silván timanttisormus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 895,- (1252,-)

w ww.laatu k or u.fi

H E L S I N K I . E S P O O . VA N T A A . H Y V I N K Ä Ä .

Kummit Silván timanttikorvakorut 0,22ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 1095,- (1422,-)

facebook.com/laatukor u

L A H T I . TA M P E R E . L A P P E E N R A N TA . R A I S I O

VIRKISTYSPÄIVÄ

Ennen Elvis-konserttia äidit pääsivät Tampere-talon aulassa Muumi-tunnelmiin.

Vasemmalta Noora Lindroos, Merita Suonsyrjä, virkistyspäivän ohjelmasta vastannut projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista, Maarit Rönkkö, Johanna Lampi, Tanja Tetri ja Lisa Wesin.

Ei Ilvestä vaan Elvistä

Tampere-talossa ripaus muumeja ja rutkasti musiikkia TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kuusi lapsipotilaan äitiä Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueelta pääsi Lastenklinikoiden Kummien järjestämään virkistyspäivään 26. huhtikuuta. Tappara pelasi saman päivän iltana kotonaan Hakametsässä ratkaisevan ottelun jääkiekon Suomen mestaruudesta. Äitien iltaohjelmassa ei kuitenkaan ollut Tapparaa ja Kärppiä, eikä Ilvestäkään vaan Elvistä.

å Tampereen virkistyspäivä huipentui Elvistribuuttikonserttiin.

ÄÄ TODELLAKIN SUOSI tällä kertaa äitien virkistyspäivää. Vuosi sitten TAYS-äitejä hemmoteltiin noin kuukausi myöhemmin.

Silti lämpötila oli silloin niukin naukin plussan puolella. Räntääkin satoi. Tällä kertaa aurinko paistoi lämpimästi.

Tampereella hemmotellut äidit olivat Johanna Lampi Kangasalta, Noora Lindroos Tampereelta, Maarit Rönkkö Lempäälästä, Merita Suonsyrjä Tampereelta, Tanja Tetri Nokialta ja Liisa Wesin Urjalasta. Tampereen virkistyspäivän ohjelmasta vastasi projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

S

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

29

Aamupäivän huippujuttu oli tunti Tampereen Kylpylän allasosastolla.

Uintia, hierontaa ja upeita näköaloja Aamupäivä vietettiin Holiday Club Tampereen Kylpylässä. Aamiaisen jälkeen äidit pääsivät kylpylän allasosastolle, missä oli sekä ohjattua vesijumppaa että vapaata ”lillumista”.

Puolenpäivän jälkeen vuorossa oli lounas, joka sekin nautittiin Tampereen Kylpylässä. Sieltä tilataksi kuskasi äidit Tampereen Urheiluhierojakoululle. Tarjolla oli tunnin hierontasetti kunkin äidin itsensä toivomalla tavalla.

Sitten seurasi päivän liikunnallisin vaihe: kävely Urheiluhierojakoululta Viinikankadulta Hotelli Torniin. Suomen korkeimmassa hotellissa hissit nostivat äidit ylimpään, 25. kerrokseen, mistä on upeat näköalat yli kaupungin. Tornin terassitaso oli toki muutamalle äidille ennestäänkin tuttu, mutta nyt

ainakin oli mukavasti aikaa istahtaa rauhassa lasilliselle ja saada vertaistukea enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa olevilta muilta äideiltä.

Hotelli Tornista oli lyhyt siirtymä päivällispaikkaan. Ravintoloitsija Sari Sorrin kaksi vuotta sitten Yliopistonkadun laidalle Tampere-talon kupeeseen avaama Sasor tarjosi äideille todella maittavan päivällisen.

á Tampereen Urheiluhierojakoulun opiskelijat esittelivät äideille oppimaansa. Tässä hierojana Suvi Koivumäki.

á Urheiuhierojakoululta matka jatkui jalkapatikassa kohti ydinkeskustaa.

30

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

88,5-metrinen Hotelli Torni on nykyään Tampereen keskustaalueen näkyvin maamerkki.

Rankka talvi takana JOHANNA LAMPI oli yksi kuudesta TAYS-alueen äitien virkistyspäivään osallistuneista. Kangasalan Suinulassa asuvaan Lammen perheeseen kuuluvat Johannan lisäksi aviomies Janne sekä kolme lasta: 11-vuotias Vilma, 9-vuotias Viljo ja 6-vuotias Helmi.

Vilma sairastui viime syyskuussa akuuttiin myelooiseen leukemiaan, joka on lapsilla harvinainen.

– Hoidot ovat olleet tosi rankat, Johanna-äiti kertoo.

– Vilmalla oli viisi sytostaattikuuria, ja hän oli suurimman osan syksystä ja talvesta sairaalassa, infektioiden vuoksi myös sytostaattikuurien väleissä. Vasta juuri ennen pääsiäistä eli maaliskuun lopussa Vilma pääsi kotiin, mutta kotisairaanhoitaja kävi vielä sen jälkeen noin kolmen viikon ajan kerran päivässä. Sen jälkeen Vilmasta otettiin vielä verinäytteitä kahdesti viikossa.

AML-tyypin leukemia alkoi ilmetä, kun Vilmalle tuli pieniä tummia mustelmia.

– Vilma oli myös vähän väsynyt.

Lisäksi hänellä oli selkä- ja nilkkakipuja. Mutta ajattelin, että ne ovat kasvukipuja, kun Vilma on niin liikkuvainen tyttö; kävi talleilla monta kertaa viikossa ja juoksi ja hyppeli keppihevosella, Johanna Lampi kertoo.

– Mustelmien ilmaantuminen oli sitten sysäys sille, että Vilma oli syytä viedä lääkäriin.

tynyt, hän vei Vilman oman terveysaseman lääkärille.

– Seuraavana päivänä olimme jo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Alustava diagnoosi tuli heti, ja se tarkentui sitten, kun luuydinnäytteen tulokset valmistuivat.

AML:ssä paranemisennusteet ovat yleensä hyvät.

– Mutta ei oman lapsen kohdalla ajattele prosentteja. Pitää vain uskoa, että hän on siellä ”paremmalla puolella”, olivat prosentit mitkä hyvänsä.

Vilma jäi tietysti syksyllä heti pois koulusta, mutta sairaalakoulun opettaja kävi hänen luonaan sairaalassa.

– Ihan Vilman jaksamisen mukaan. Ja kotipäivinä Vilman oma opettaja on käynyt meillä kotona, Johanna kertoo. Vilma onkin saanut viidennen luokan suoritettua sairaudestaan huolimatta ja pääsee näillä näkymin syksyllä takaisin omien koulukavereidensa joukkoon.

– Vilma on jaksanut hoitaa kouluhommat hienosti, ja tällä tavalla pystyy keskittymään vain olennaiseen. Koululuokassa kun menee paljon aikaa kaikenlaiseen ”hörhöilyyn”, Johanna Lampi toteaa.

– Vilma itse on suhtautunut sairauteensa tosi positiivisesti. Hän on sinnikäs ja tehnyt kiltisti kaiken, mitä on pitänyt, Johanna myhäilee.

– Välillä olen suorastaan ihmetellyt hänen jaksamistaan, vaikka sairaalassa on tylsää, harrastuksiin ei pääse eikä myöskään kavereita tapaamaan. Nyt kun sairaus on jo rauhoittunut, hänellä on ehkä enemmän tilaa ajatella asioita, joista on jäänyt paitsi.

Prosenteista viis Johanna yritti ensin viedä asiaa eteenpäin kouluterveydenhoitajan kautta, mutta kun sieltä ei lääkäriaikaa löy-

Sopiva ajoitus Johanna Lampi jäi pois töistä heti Vilman sairastuttua. Janne-isäkin oli pari viikkoa sairauslomalla.

â à Tampere-talon kupeessa sijaitseva Sasor tarjosi äideille todella maittavan päivällisen. Ravintoloitsija Sari Sorri toivotti itse vieraat tervetulleiksi.

á Johanna Lampi oli mielissään päästessään päiväksi pois arjen normaaleista ympyröistä. Hotelli Tornin ylätasolta näkyi Johannan kotikaupunkiin Kangasalaan asti.

– Minä menin aina aamulla sairaalaan, Johanna kertoo.

– Janne tuli sinne sitten usein suoraan töistä, jotta minä pääsin kotiin hoitamaan muita lapsia. Monesti olin kyllä Vilman luona aamusta iltaan.

Huhtikuussa Vilmalla oli hoidonlopetustutkimukset. Tulokset olivat hyvät. Johanna-äidin kannalta huhtikuun lopulle osunut virkistyspäivä oli sopivasti ajoitettu.

– Oli kiva päästä pois koti- ja sairaalaympyröistä. Aiemmin tuskin olisin pystynyt samalla tavalla rentoutumaan. Toki Vilma pärjää hienosti isänsäkin kanssa, mutta nyt voin joka tapauksessa olla rauhallisemmin mielin.

– Ihana päivä! Johanna sanoi.

– On ollut omaa aikaa ja on päässyt tutustumaan muihin äiteihin, joilla on tavallaan samanlaisia mutta silti niin erilaisia elämäntilanteita. ●

Lisävirtaa jaksamiseen Virkistyspäivän huipennus oli Tampere-talolla esitetty The Elvis Concert 2018 -show. Parituntinen tarjosi Dwight Icenhowerin esittämänä tuhdin paketin Elvis-hittejä. Icenhower on useasti voittanut The World’s Best Elvis -tittelin. Icenhowerin taustalla lavalla nähtiin muun muassa rumpali Bob Lanning ja tenori Jim Murray, jotka ovat esiintyneet 1970-luvulla ihan oikean Elviksen kanssa.

Tilataksin kyydissä äidit pääsivät virkistyspäivän päätteeksi takaisin Tampereen Kylpylälle, mistä kunkin kotimatka jatkui omalla autolla.

Päivän aikana keskustelunaiheet olivat ajoittain raskaita ja kuullut kokemukset rankkoja. Vertaistuki ja edes yhdeksi päiväksi pääsy irti arjesta varmasti antoi äideille lisävirtaa jaksamiseen.

Lastenklinikoiden Kummit kiittää lämpimästi kaikkia Tampereen virkistyspäivän mahdollistaneita yrityksiä. ● Virkistyspäivä • www.kummit.fi

31

VIRKISTYSPÄIVÄ

Virkistyspäivä Kuopion keväässä

Kylpylähotelli kohteli äitejä kuin kuninkaallisia TEKSTI JA KUVAT JA ANA ROOS

Toukokuun 18. päivä, tuomien jo aloitettua Kuopion seudullakin kukinnan, kokoontui kuusi KYS-alueen äitiä jo aamutuimaan Kylpylähotelli Rauhalahden aulaan Lastenklinikoiden Kummien järjestämään virkistyspäivään. Äitejä vastassa olivat hotellin puolesta Sanna Jäppinen sekä Kummien edustajina yhdistyksen hallituksen uusi jäsen Anna-Liisa Tilus ja virkistyspäivän järjestelyistä vastannut Kuopion alueen projektipäällikkö Jaana Roos.

IRKISTYSPÄIVÄÄN oli Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenosastolta tulleiden ehdotusten perusteella kutsuttu Anni Lappi, Satu Määttä-Halonen, Hanna Puustinen, Anna Tanninen, Iisa Varjoranta ja Sanna Vesterinen. Saunatiloihin oli varattu kabinetti, missä äidit saivat ensin tutustua toisiinsa. Äidit eivät tosiaankaan olleet toisilleen ennestään tuttuja, vaikka muutama olikin toisiinsa KYSin käytävillä törmännyt, kuitenkaan sen paremmin tietämättä toistensa lasten tilanteesta.

Tutustumisen myötä äidit löytävät heti vertaistukea toinen toisistaan ja vinkkejä, miten jaksaa hetki hetkeltä eteenpäin.

V

Paineet pois Jutustelua jatkettiin lounaan merkeissä hotellin ravintolassa. Maittavalta lounaalta äitejä tultiinkin jo hoputtelemaan hyvinvointiluennolle. Aihe yleensä aiheuttaa jo valmiiksi huonoa omaatuntoa, ja äidit olivatkin hieman valmistautuneita läksytysluentoon. Mutta toisin kävi. Fysioterapeutti Tero Kukkonen pyyhki rätillä kaikki ikävät ’pitää tehdä/pitää syödä’ -paineet oman hyvinvoinnin parantamisesta. Opimme Teron loistavien totuuksien kautta, että tärkeintä ei ole puntareihin ja taulukoihin tuijottaminen. Pitää olla itselleen armollinen ja tehdä asioita enemmän sen kautta, mistä pitää ja nauttii, kuin että hampaat irvessä yrittää väkisin päästä johonkin utopistiseen tavoitteeseen. Onneksemme saimme kuulla hänen elämänarvojaan vielä lisää myöhemmin samana päivänä.

Virkistyspäivä starttaamassa. Edessä vasemmalta Satu Määttä-Halonen, Anna Tanninen, Sanna Vesterinen, Anni Lappi ja Iisa Varjoranta. Takana kummi Anna-Liisa Tilus, Sanna Jäppinen Kylpylähotelli Rauhalahdesta, Hanna Puustinen ja projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista.

32

www.kummit.fi • Virkistyspäivä

Kilpailuviettiä löytyi Kaikille oli varattu omat hotellihuoneet yöpymistä, vaatteiden vaihtoa tai ihan vain lepoa varten. Nopean huoneissa käynnin jälkeen oltiinkin valmiit vapaaajan ohjaaja Päivi Markkasen vetämälle kurlauksen oppitunnille. Nyt ei ollut kysymys suussa tapahtuvasta kurlauksesta vaan ulkopelistä, jonka MM-titteleistä Rauhalahdessa elokuussa kisataan. Kaikki lähtivät innolla mukaan kokeilemaan uutta lajia.

Aina puhutaan, että miehillä on syntyessään kilpailuvietti, mutta taisimme todistaa, että löytyy sitä kilpailuviettiä naisistakin. Muutaman harjoitusheiton jälkeen peli alkoi sujua ja joitakin taktisia vetoja jo nähtiin. Pelistä innostuttiinkin niin, että voittajajoukkueelle ehdotettiin MM-kisoihin osallistumista eivätkä äidit meinanneet malttaa lähteä heille varattuihin hemmotteluhoitoihin. Tarjolla oli kasvo-, käsija jalkahoitoja. Hoitojen lomassa oli aikaa hieman levätä tai napostella pientä syötävää tai vaikka poiketa kylpylän puolelle.

á Sanna Jäppinen ja Tero Kukkonen vastasivat Kylpylähotelli Rauhalahden puolesta äitien virkistyspäivän onnistumisesta…

á Kurlaajat ryhmäkuvassa sulassa sovussa – ilmeisesti siis ennen pelin alkua.

à …kuten myös ”kurlausvastaava” Päivi Markkanen.

Tyytyväisiä äitejä Vielä teki mieli ulkoilemaan ja ihailemaan puiden vihreyttä, tuomien kukintaa ja lintujen viserrystä pitkän talven jälkeen. Oppaanamme Rauhalahden luontopolulla toimi jälleen Tero Kukkonen, jonka hersyvää paikallistietoutta oli mukava kuunnella samalla kun etenimme polkuja ja pitkospuita pitkin pienen kävelylenkin ja energisoiduimme kevään kanssa kilpaa.

Nopeimmat ehtivät vielä kylpylään ennen päivän lopettajaisillallista, muutama jäi rauhassa terassille istuskelemaan ja nauttimaan lämmöstä ja auringosta.

Illallisella oli tyytyväisiä äitejä, jotka olivat jo muutamassa tunnissa luoneet yhtenäisen tunteen siitä, että tukea elämään löytyy, kun sitä tarvitsee. Illallisen jälkeen oli kiitosten ja loppuhalausten aika. Osa kii-

à Se oli tarkkaa touhua, kun pelivälineen ja nännin etäisyyttä mitattiin.

ß Rauhalahdessa syötiinkin aina välillä.

rehti vielä sairaalaan tai kotiin, ja osa jäi vielä nauttimaan hotelliyöstä ja valmiiksi katetusta aamiaisesta.

Kiitos Kylpylähotelli Rauhalahti, joka henkilökuntineen mahdollisti tällä kertaa äitien virkistyspäivän ja piti meistä huolta kuin kuninkaallisista! ●

Ennen illallista ohjelmassa oli vielä polkuja ja pitkospuita pitkin tehty kävelylenkki maustettuna Tero Kukkosen hersyvällä paikallistietoudella.

Virkistyspäivä • www.kummit.fi

33

LAHJOITUS

à Lappsetin kotimaan liiketoimintajohtaja Erkki Ikäheimo ja markkinointipäällikkö Eveliina Salmivuori piipahtivat toukokuun lopulla Helsingissä ja luovuttivat samalla Lastenklinikoiden Kummeille 10 000 euron shekin käytettäväksi Uuden Lastensairaalan viihtyvyyshankintoihin. Haltialan maisemissa tietysti Lappsetin valmistaman unelmallisen ulkoleikkipaikan edessä shekkiä vastaanottamassa projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista (vas.).

Uuden Lastensairaalan pikkupotilaille parempi mieli

Lappset lahjoitti kymppitonnin viihtyvyyshankintoihin Suomalainen leikkipaikkavälinevalmistaja Lappset Group Oy on ollut jo monta vuotta pienten potilaiden tukijoukoissa. Nyt yhtiö lahjoitti viime vuoden loppuvuoden tarjouksen tuotostaan kaksi prosenttia Lastenklinikoiden Kummeille. Summa, tasan 10 000 euroa, kohdistetaan Uuden Lastensairaalan viihtyvyyshankintoihin.

L

APPSET TEKI vuonna 2013 viisivuotissuunnitelman hyväntekeväisyydestä. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana se lahjoitti suoraan Uuden Lastensairaalan Tukisäätiölle yhteensä 25 000 euroa pienten potilaiden nykyaikaisia tiloja varten. Vuosi sitten Lappset lahjoitti edellisvuoden loppuvuoden tarjouksen tuotoista Kummeille 7 200 euroa ja nyt siis viisinumeroisen tasasumman.

Viiden vuoden aikana kokonaislahjoitus on näin ollen reilusti yli 40 000 euroa.

– Olemme halunneet olla mukana

34

www.kummit.fi • Lahjoitus

parantamassa pienten potilaiden viihtyvyyttä. On rankkaa aikaa koko perheelle, kun lapsi sairastuu. Jokainen asia, joka vähänkin helpottaa oloa, on tärkeä, sanoo Lappsetin kotimaan markkinointipäällikkö Eveliina Salmivuori.

– Lappset tulee varmasti olemaan lasten ja nuorten asialla jatkossakin, hän vakuuttaa.

Vauvasta vaariin Rovaniemellä päämajaansa pitävä, vuonna 1970 perustettu perheomisteinen Lappset

valmistaa Suomessa selkeänä markkinajohtajana välineitä sekä leikki- että liikunta- ja urheilupaikkoihin. Lappset työllistää kolmisensataa henkilöä, joista Suomessa noin 200. Rovaniemen tehtaalla valmistetaan kaikki puutuotteet. Tuotantoa on lisäksi Virossa ja Ruotsissa.

– Kohderyhmämme ulottuu vauvoista vaareihin, Salmivuori korostaa.

– Tavoitteenamme on aktivoida myös ikääntyvät ihmiset.

Lappsetin tuotteita on helppo bongata ulkomaillakin: niitä viedään noin 60 maahan. Tytäryhtiöitä Lappsetilla on kahdeksassa maassa, muun muassa Britanniassa, Ranskassa ja Alankomaissa.

Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikaisen kumppanin Tallink Siljan Tukholman-laivoihin valmistuu muuten tänä kesänä Lappsetin toimittamina Harri Hylkeen leikkipaikkoja. ●

KUMPPANI

Kummit sai räiskyvän kumppanin

Suomen Ilotulitus Oy:ltä lapsipotilaille entistä enemmän iloa

Lastenklinikoiden Kummit ja Suomen Ilotulitus Oy sopivat kesän alussa kumppanuudesta. Suomen suurin ilotulitusyritys on Kummien joulukonsertin yhteistyökumppani ja luovuttaa seuraavan uudenvuoden myyntituotostaan osan Kummeille.

K

UMPPANUUDEN TAKANA on Suomen Ilotulitus Oy:n tuore toimitusjohtaja Niila Rajala , jolle Kummit on hyvinkin tuttu hyväntekeväisyysorganisaatio jo hänen aiemmalta työuraltaan.

– Niin, Kummit on tullut mieleen moneen otteeseen matkan varrella, Rajala sanoo.

– Nyt oli taas luonteva hetki sopia yhteistyöstä.

Käytännössä kumppanuus tarkoittaa, että Suomen Ilotulitus Oy tulee olemaan Kummien JouluMielelle-konsertin ”virallinen” yhteistyökumppani ja että Suomen Ilotulitus Oy lahjoittaa seuraavan uudenvuoden kuluttajamyyntinsä jokaisesta ostokuitista myöhemmin määriteltävän senttimäärän Kummeille.

– Kohteesta ei ole vielä tarkemmin sovittu. Vaihtoehtoja on monia: esimerkiksi lastensairaalat, Lastentautien tutkimussäätiö tai joku erillinen projekti, Rajala luettelee.

– Sopimuksen kesto on vuoden, mutta tavoitteena on tietenkin, että sitä sitten jatketaan vuosi kerrallaan.

Kummit tulee tavalla tai toisella näkymään Suomen Ilotulitus Oy:n markkinoinnissa.

– Pääsesonkimmehan on joulun ja uudenvuodenaaton välinen aika, käytännössä noin viisi päivää. Silloin syntyy suurin osa 10 miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdostamme, toimitusjohtaja Rajala kertoo.

Juhlavuosi Suomen Ilotulitus Oy:n historia alkaa vuodesta 1948 – eli tasan 70 vuoden takaa.

Tuolloin yhtiöitettiin Ilotulitus Oy -niminen yritys.

– Se toimi ensin Helsingin Vartiokylässä, kunnes 1960-luvulla rakennet-

tiin tehdas Tuusulaan, valottaa jo 12 vuotta alalla ollut Suomen Ilotulitus Oy:n markkinointijohtaja Harri Carlson.

– Suomen Ilotulitus Oy perustettiin 2010, kun kaksi alan suurinta yritystä, Ilotulitus Oy ja lohjalainen Tähtiraketti, yhdistyivät. Neljä vuotta sitten ”perheeseen” liittyi vielä Tulitemestarit Oy. Suomen Ilotulitus Oy:n toiminta jakaantuu kahteen osa-alueeseen: kuluttajapuoleen sekä ammattilaispuoleen, jota nähdään toisaalta erilaisissa juhlailotulituksissa, toisaalta muun muassa konserttien ja urheilutapahtumien yhteydessä.

– Jolloin tosin puhutaan pyrotekniikasta eikä ilotulituksesta, vaikka kyse on periaatteessa samasta asiasta, Rajala ja Carlson huomauttavat.

Suomen Ilotulitus Oy tekee vuosittain ympäri Suomen yli 200 ilotulitusnäytöstä.

– Vuosien saatossa olemme järjestäneet yli 10 000 ilotulitusnäytöstä, markkinointijohtaja Carlson kertoo.

– Musiikkiin sovitetut ilotulitusnäytökset ovat mieleenpainuvia kohokohtia niin isoissa yritysjuhlissa kuin vaikkapa häissäkin.

Suomen Ilotulitus Oy:n palkintokaapista löytyy 12 ilotulituksen SM-pokaalia.

– Ilotulitusnäytökset kiinnostavat ihmisiä ja saavat aina paikalle paljon katsojia. Viime itsenäisyyspäivänä toteuttamaamme Suomi 100-juhlailotulitusta seurasi paikan päällä noin 100 000 ihmistä.

Padat kiilaamassa kärkeen Suomen Ilotulitus Oy hallitsee kuluttajailotulitteiden maahantuontia noin 90-prosenttisesti. Vähittäismyynnistä sillä on 50-60 prosentin markkinaosuus. Yrityksessä on ympärivuotista henkilökuntaa vain parikymmentä. Sesonkiaikana työntekijämäärä monikymmenkertaistuu.

Maailma muuttuu ilotulitusalallakin. Suurten ilotulitusnäytösten suunnittelu tehdään nykyään tietokoneella digitaalisesti. Itse näytöksen toteuttamista varten on sitten sähköiset sytyttimet ja laukaisulaitteet sekä kaapelit, joita tässä esittelevät Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala (vas.) ja markkinointijohtaja Harri Carlson.

– Euromääräisesti ilotulitteiden myynti pysyy vuodesta toiseen kutakuinkin samana, Rajala tietää.

– Muutosta tapahtuu ”lajin” sisällä.

Patojen suosio tulee kohta ohittamaan perinteiset raketit.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo tarkasti ilotulitusalan toimijoita.

– On asetettu selkeät rajat, kuinka monta räjähdekiloa ja minkäkin luokan räjähdettä saa missäkin rakennuksessa korkeintaan olla. Myös turvaetäisyydet on määritelty, Rajala ja Carlson selvittävät.

– Kuluttajailotulitteiden testiprosessissa on ”miljoona” erilaista vaihetta, ensin Kiinan ja sitten Suomen viranomaisten toimesta ja lopuksi vielä meidän toimestamme.

– Ilotulitus on iloinen asia, kunhan se tehdään turvallisesti, Rajala ja Carlson muistuttavat. ● Kumppani • www.kummit.fi

35

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Parasta piknikillä Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 3-vuotiaan ja taaperon äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin vuoden 2016 parhaaksi lastenruokakirjaksi.

UNIPERUNAT ovat kesäruokieni kärjessä ihan siitä syystä, että ne on niin helppo pakata retkelle mukaan. Jos lapsilta kysytään, me emme missään muualla söisikään kuin retkellä: rannalla, puistossa, kotipihalla, jopa rattaissa bussissa ruoka mais-

U

tuu kesällä paremmalta kuin ruokapöydässä. Ai niin, olohuoneen lattialle levitetty viltti toimii myös.

Järjestely sopii minulle mainiosti. Lasten kanssa päivät ovat usein yhtä syömistä ja jälkien siivoamista. Auringon paistaessa se kaikki käy aika paljon iloisemmin. ●

Lohta vai tonnikalaa, kumman täytteen valitset?

”

Uuniperunat ja lohitäyte

”

4-6 isoa jauhoista perunaa Lohitäyte 1⁄2 kurkkua 2 dl turkkilaista jogurttia 200 g raejuustoa 1⁄2 dl hienonnettua korianteria 1 rkl limetin mehua 1 tl piparjuuritahnaa tai wasabia 200 g kylmäsavulohta tai 2 prk tonnikalaa

v. Raasta kurkku karkeaksi ja purista kaikki irtoava neste. Sekoita kurkku, jogurtti, raejuusto ja korianteri kulhossa. Raasta hyvin pestyn limetin kuori ja purista mehu joukkoon. Lisää piparjuuri. Paloittele lohi ja sekoita täytteeseen. Tarjoa perunoiden kanssa.

Vinkki! Jos tarjoat ruokaa vauvalle, ota hänelle täytettä sivuun ennen piparjuuren ja lohen lisäämistä.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

u. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pese perunat ja kääri ne folioihin. Kypsennä uunissa 1–1,5 tuntia, kunnes peruna on pehmeää.

10 kk 1,5 t Samasta padasta • www.kummit.fi

37

ASIANTUNTIJA KERTOO

38

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Luustokomplikaatiot lisämörkönä lasten leukemioissa

Pauliina Utriainen tutkii Kummit-apurahalla tautimekanismeja Yli 90 prosenttia lapsena leukemiaan sairastuvista paranee. Mutta sekä sairauden että sen vaatimien hoitojen seurauksena saattaa olla luustokomplikaatioita, jotka voivat pahastikin varjostaa koko loppuelämää. Lastenlääkäri Pauliina Utriaisen tutkimuksessa, johon hän on saanut tälle vuodelle Lastentautien tutkimussäätiön Kummit-rahastosta neljän kuukauden apurahan, pyritään saamaan parempaa tietoa luustokomplikaatioiden mekanismista.

L

ASTEN LEUKEMIOITA diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 50. Se on kolmasosa kaikista lasten kasvaimista. Leukemioista akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) on noin 85 prosenttia. Parantuneista leukemiapotilaista tiedetään, että heidän luuntiheytensä on matalampi sekä hoidon aikana että sen jälkeen. Siitä seuraa, että heillä esiintyy normaalia enemmän murtumia ja myös nikamaluhistumamurtumia, jotka ovat osteoporoosissa eli luukadossa eritoten vanhuksilla tyypillisiä.

Syöpähoidoissa käytettävä kortisoni on ennestään hyvin tiedetty riskitekijä heikentyneelle luustonterveydelle. Osteoporoosin lisäksi tyypillisimmässä lapsuusiän leukemiassa, akuutissa lymfaattisessa leukemiassa harmillinen, joskus jopa traaginen haittavaikutus on osteonekroosi eli paikallinen luukuolio.

– Osteonekroosi, avaskulaarinen nekroosi, on vain yksi leukemiahoitoihin liittyvä luustokomplikaatio, mutta kaikkein hankalin. Tyypillisimpänä se on lonkkanivelessä, missä nivel voi kokonaan luhistua, Pauliina Utriainen kertoo.

– On todella sääli, että vaikka lapsi paranee pahanlaatuisesta sairaudesta, hän saattaa sitten menettää pitkäksi aikaa kävelykykynsä tai joutua pahimmassa tapauksessa kärsimään osteonekroosin aiheuttamista ongelmista koko loppuikänsä.

Muutaman prosentin vitsaus Tiedetään, että 10–15-vuotiaat leukemiapotilaat ovat osteonekroosille alttiimpia kuin esimerkiksi tyypillisimmät, 2–3-vuoden iässä sairastuneet. Joissakin tutkimuksissa on myös osoitettu ylipainon voivan olla riskitekijä. Akuutin lymfaattisen leukemian hoitoon olennaisena osana kuuluva kortisoni on kuitenkin riskitekijöistä merkittävin.

– Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että meillä

Suomessa – ja kaikissa Pohjoismaissa – kaikki saavat saman protokollan mukaisia hoitoja: matalan, keskiriskin tai korkean riskin. Siitä huolimatta osteonekroosiin sairastuu vain muutama prosentti leukemiapotilaista, Utriainen valottaa tutkimuksen taustaa.

– Osteonekroosia on tavattu nivelissä jo leukemian diagnoosivaiheessa. Kiinnostaa, kuinka paljon itse tauti aiheuttaa luustovaurioita ja kuinka paljon hoito siihen vaikuttaa. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa kaikilta lapsilta tutkitaan diagnoosivaiheessa otettua diagnostista luustobiopsiaa myös luuston rakenteen osalta, hän jatkaa.

– Leukemiahan on tavallaan luuytimessä, missä kaikki verisolut tuotetaan. Normaalitilanteessa luuytimessä vallitsee ”yhteisymmärrys” verta tuottavien ja luuta tuottavien solujen välillä. Mutta itse ajattelen niin, että kun toinen niistä valtaa alaa, toinenkin kärsii. Yritämme selvittää, mitä luussa oikeasti leukemiahoidon aikana tapahtuu ja miksi.

Nyt aluksi tutkimus keskittyy pelkästään akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan.

– Mutta kokonaan emme ole rajanneet pois muitakaan syöpätyyppejä, Utriainen huomauttaa.

– Ne ovat mukana tämän tutkimuksen rinnakkaisprojektissa.

ß Lastenlääkäri Pauliina Utriainen on saanut Lastentautien tutkimussäätiöstä apurahan tutkimushankkeelle, jossa selvitetään lapsuusiän leukemian vaikutuksia luuston terveyteen.

Suunnitelmat varhain selvillä Pauliina Utriainen on lastenlääkäri ja parhaillaan erikoistumassa lasten hemato-onkologiaan eli lasten veri- ja syöpätauteihin. Tähän erikoisalaan kuuluvat paitsi leukemiat ja muut syöpätaudit myös ns. hyvänlaatuiset verisairaudet, kuten erilaiset anemiat ja harvinaisemmat.

– Olen viime vuodet ollut varsinkin kesäisin kliinisessä lääkärin työssä, mutta kokonaisuudessaan noin puolet työajastani on ollut tutkimustyötä ja puolet kliinistä, Utriainen kertoo.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

39

– Se on hyvä yhdistelmä ja oma unelmani työuran jatkoakin ajatellen.

Tänä kesänä Utriainen työskentelee taas Lastenklinikan syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirtoyksikössä eli perinteisellä ”Lasten kympillä”, missä nykyisin tehdään kantasolusiirtoja myös muille kuin syöpäpotilaille. Uudessa Lastensairaalassa osasto on nimeltään Taika.

Joutsasta, Keski-Suomesta lähtöisin oleva Utriainen kirjoitti ylioppilaaksi 1994 ja pääsi lääketieteelliseen toisella yrittämällä, vuotta myöhemmin.

– Kuopio ja Oulu olivat mielestäni ainoat mahdolliset opiskelukaupungit tällaiselle maalaistytölle, hän naurahtaa.

– Päädyin valitsemaan Kuopion. Olin itse asiassa jo kuusivuotiaana sanonut äidilleni haluavani lääkäriksi. Lukioaikoina ajatus lääketieteelliseen pyrkimisestä vielä vahvistui, ja syöpä oli jo siinä vaiheessa minulle jostain syystä kiehtova asia. Lääkäriopintojen loppuvaiheessa minulle kristalloitui, että haluan olla tekemisissä lasten kanssa.

á Pauliina Utriainen oli jo kuusivuotiaana ilmoittanut haluavansa lääkäriksi. Lukioikäisenä hän kiinnostui syövistä, ja lääkäriopintojen loppuvaiheessa hänelle kristalloitui, että haluaa olla tekemisissä lasten kanssa.

Luontevampi vaihtoehto Valmistuttuaan lääkäriksi Kuopion yliopistosta 2001 Utriainen oli kysellyt lastensyöpätautien puoleltakin tutkimusprojektia, mutta päätyikin toiseen kiehtovaan lastentautialaan eli lasten endokrinologialle professori Raimo Voutilaisen ryhmään Mistä lasten lääketieteen tutkimaan ennenaikaista adrenaiheesta haluat lukea arkea eli ennenaikaista lisämunuaiskuoren miessukuhormoniKummit-lehdestä tuotannon käynnistymistä. Utriaiasiantuntija-artikkelin? nen saattoi lastentauteihin erikoisKerro se osoitteessa tumisensa loppuun Helsingissä ja kummit@kummit.fi teki koko ajan ohessa lasten endokrinologiaan liittyvää tutkimustyötä.

40

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

– Kun erikoistumiseni lopussa Helsingissä pääsin töihin lasten syöpäosastolle, minulle vahvistui, että se on tarkalleen se alue, mihin minun kiinnostukseni kaikkein selvimmin kohdistuu, Utriainen sanoo.

Sen jälkeen kun Utriainen vuonna 2014 valmistui lastenlääkäriksi, ovat hänen tutkimuksensa painottuneetkin lasten syöpätauteihin ja niiden jälkivaikutuksiin.

– Olisi huikeaa tutkia syövän syitä ja syntymekanismejakin, mutta kun oma aiempi tietämykseni on enemmän endokrinologian puolelta, se on luontevampi vaihtoehto.

Liikunnallinen perhe Väiteltyään vuonna 2009 Pauliina Utriainen muutti Helsinkiin miehensä, lääkäriksi Kuopiossa niin ikään opiskelleen Jussi Utriaisen perässä. Jussi Utriainen on pitkään ollut suomalaisen kestävyysjuoksun kärkinimiä, ja Pauliinakin on pistellyt maratonin reilusti alle kolmen tunnin. Lääkäripariskunnan nyt kolmevuotias Joosua-poikakin on saanut juoksukärryissä tottua vauhdinpitoon jo pienestä pitäen.

– Niin, kyllä me olemme suhteellisen liikunnallinen perhe, Pauliina naurahtaa.

Vuosina 2016–17 hän oli post doc -tutkijana Tukholmassa Karoliinisessa instituutissa.

– Se oli melko raskas vuosi. Tutkimusvuodesta Tukholmassa oli jo sovittu ja apuraha saatu, ennen kuin tulin raskaaksi. Joosua oli vuoden vanha, kun muutin hänen kanssaan vuodeksi Ruotsiin.

Tutkimusnäytteet diagnostisista tutkimuksista Pauliina Utriainen on parhaillaan tekemässä julkaisua myös professori Kirsi Jahnukaisen vetämästä neuroblastooma-tutkimuksesta.

Kun luustoasiantuntija, lasten endokrinologian professori Outi Mäkitie oli kertonut haluavansa tehdä Utriaisen kanssa yhteistyötä, Utriaiselle tuli ajatus, että he voisivat yhdistää luustosairaudet ja syöpätaudit.

– Niinpä me nyt yhdessä tutkimme lasten syöpätautien ja syöpähoitojen vaikutusta luuston terveyteen, Utriainen toteaa.

Luustonterveyttä tutkitaan yleensä luuntiheysmittauksella ns. DXA-menetelmällä. Se on kuitenkin melko epätarkka luuston kunnon mittari. Tässä tutkimuksessa tarkoitus on katsoa luuston tilaa syvemmältä.

– Sekä Karoliinisessa instituutissa että Helsingin yliopistossa työskentelevällä professori Mäkitiellä on yhteistyökumppaneita, joiden laboratorioissa pystymme tutkimaan luun rakennetta ja lujuutta suoraan luustobiopsianäytteistä, Utriainen kertoo.

– Menetelminä ovat muun muassa histomorfometrinen luun rakenneanalyysi, immunohistokemialliset määritykset ja luun mineralisoitumisasteen mittaus.

Lasten syöpä- ja kantasolusiirto-osaston ylilääkäri Mervi Taskinen on leukemia-asiantuntijana niin ikään tärkeässä roolissa tutkimuksessa, kuten myös röntgenlääkäri Sanna Toiviainen-Salo luustokuvien tulkitsijana. Ulkomailla työskentelevistä tutkimusyhteistyökumppaneista keskeinen on myös

suomalaislähtöinen Jessica Alm Karoliinisesta instituutista. Hän on pystyttämässä sinne laboratoriota, missä voidaan viljellä luun kantasoluista luun soluja.

– Kun luubiopsia otetaan sekä hoidon alussa että lopussa ja mahdollisesti myös kesken hoidon, pyritään luuston rakennetta vertaamaan niiden välillä ja tekemään johtopäätöksiä muun muassa lähtötilanteen, lääkityksen ja ilmenneiden luustokomplikaatioiden pohjalta, Utriainen kertoo.

– Mitään ylimääräisiä, potilaille haittaa aiheuttavia näytteenottoja ei tehdä, hän huomauttaa.

– Käytämme materiaalina luustobiopsioita ja luuydinnäytettä, jotka joka tapauksessa otetaan diagnostisina tutkimuksina. â – Tarkempi luustoseulonta vaatisi tietysti hyvin monien luiden kuvaamisen. Me yritämme löytää verikoemerkkiaineita luuston vaurioitumisesta. Sen myötä riskiyksilöt olisivat paremmin tunnistettavissa, Pauliina Utriainen sanoo.

Komplikaatiot piilossa Jos ja kun tautimekanismeja ymmärretään paremmin, voidaan paitsi osata estää osteonekroosin ja osteoporoosin kehittyminen, niin myös mahdollisesti kehittää parempia lääkkeitä juuri tälle potilasryhmälle.

– Kun lapsella todetaan syöpä, kaikki huomio kohdistuu taudin nujertamiseen, Utriainen sanoo.

– Muut oireet jäävät ymmärrettävästi vähemmälle huomiolle, varsinkin kun lapsi on väsynyt ja liikkuu normaalia vähemmän. Ja kun itse leukemia ja muun muassa leukemiassa keskeinen vinkristiini-lääkitys aiheuttavat särkyjä, ei osteonekroosia välttämättä aina todeta, ainakaan riittävän ajoissa.

Ihmisen luuston tiheys on huipussaan 20-30 vuoden iässä. Luustomassa kertyy etenkin murrosiässä, ja jos siinä vaiheessa on kehitystä aiheuttavaa häiriötä, voivat haitat olla suuret ja koko loppuelämän kestävät, sillä lasten osteoporoosiin ja -nekroosiin ei ole selkeästi olemassa mitään hoitoa.

– Bisfosfonaatteja on aikuisilla käytetty osteoporoosin hoitoon ja kokeiltu osteonekroosissakin, mutta selvää näyttöä sen tehosta ei ole, Utriainen kertoo.

– Lasten hematologi Riitta Niinimäki Oulun yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan osteonekroosia, ja hänen kanssaan on erillisen rekisteritutkimuksen yhteydessä tarkoitus käydä läpi kaikki, joilla on ollut lapsena leukemia ja jotka ovat sairastuneet osteonekroosiin ja saaneet siihen bisfosfonaattihoitoa. Siitä me todennäköisesti jo lähiaikoina saamme konkreettista tietoa.

Verikoemerkkiaineista apua?

Osteonekroosin lisäksi on siis muitakin syöpähoitoihin liittyviä luustokomplikaatioita, mutta ne ovat huomattavasti harvinaisempia. Kaikissa niissä kuitenkin on pohjimmiltaan syynä luuston terveyden heikentyminen, luuston hauraus.

– Toivon, että tutkimuksemme tuo valoa siihen, minkä verran luustonterveyttä kannattaisi leukemiatapausten yhteydessä rutiinisti tutkia, Pauliina Utriainen sanoo.

– Jälkiseurannassa tehdään nykyäänkin luuntiheysmittaus, mutta se on melko epätarkka. Tarkempi ”seulonta” vaatisi tietysti hyvin monien luiden kuvaamisen, hän myöntää.

– Mutta me yritämme löytää myös verikoemerkkiaineita luuston vaurioitumisesta. Sen myötä riskiyksilöt olisivat paremmin tunnistettavissa.

Yksi hyvä kysymys on, kuinka paljon syöpähoitoa voidaan rukata luustokomplikaatioiden ehkäisemiseksi.

– Mutta se on ehkä sitten seuraavan tutkimuksen aihe. Yhdellä tutkimuksella ei voi saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin, Pauliina Utriainen toteaa. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

41

LAHJOITUS

Uuden Lastensairaalan viihtyvyyshankinnoille mukava startti

Huom! Kiinteistönvälitys lahjoitti kymppitonnin musiikkilaitteisiin TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummit sai kaksi vuotta sitten uuden kumppanin Huom! Kiinteistönvälitys Oy:stä.

Hieno yhteistyö on sittemmin saanut uusia muotoja. Huom!-ryhmä kävi kesäkuun alussa tutustumassa Uuteen Lastensairaalaan ja samalla luovuttamassa Kummeille 10 000 euron shekin käytettäväksi upeiden uusien tilojen musiikkilaitehankintoihin.

K

UMPPANUUS POLKAISTIIN kaksi vuotta sitten käyntiin siten, että Huom!

Kiinteistönvälitys Oy:n välittäjät alkoivat yhtiön Helsingin-toimiston silloisen johtajan Veera Hämäläisen alkuperäisidean pohjalta jakaa asiakkaille Teemu-nalleja kaupantekijäiskiitokseksi. Sen vuoksi valmistettiin 2000 kappaletta Huom!-kaulahuivisia nalleja, jotka Huom! Kiinteistönvälitys Oy sitten osti Kummeilta.

Valmistus- ja ostohinnan erotuksesta on kertynyt osa Kummeille nyt lahjoitetusta potista.

– Nalle koetaan mukavana lahjana, oli kyseessä lapsiperhe tai ei. Nallella on niin positiivinen kaiku, ja sen takana on tarina, toteaa Huom! Kiinteistönvälitys Oy:n Helsingin, Espoon, Vantaan ja Hämeenlinnan toimistoista vastaava johtaja Jaana Jaatinen.

– Nalle sopii muutenkin mainiosti liiketoimintaamme, kun perheet ovat muodossa tai toisessa siinä keskiössä.

Seuraava potti jo lähes kasassa Mutta välittäjät ovat myös lahjoittaneet Kummit-pottiin rahaa joko kuukausilahjoittajina tai luovuttamalla siihen osan asuntokaupoista saamistaan välittäjäpalkkioista.

– Kaikki Kummeille tehdyt lahjoitukset kerätään yhteiseen pottiin, Jaana Jaatinen kertoo.

Kaikki Huom! Kiinteistönvälitys Oy:n välittäjät ovat yhtiön osakkaita, eivätkä aivan kaikki näiden

42

www.kummit.fi • Lahjoitus

â Muutama päivä sairaalavierailun jälkeen Huom! Kiinteistönvälitys Oy:n väkeä kokoontui yhtiön Espoon-toimistoon puimaan sekä mennyttä että tulevaa. Kumppanuus Kummien kanssa oli tietysti listalla yhtenä miellyttävimmistä aiheista.

ß Huom! Kiinteistönvälitys Oy:n parikymmenpäinen ryhmä pääsi 1. kesäkuuta tutustumaan Uuteen Lastensairaalaan.

Samalla johtaja Jaana Jaatinen (kesk.) luovutti Lastenklinikoiden Kummeille 10 000 euron shekin käytettäväksi musiikkilaitehankintoihin.

Uuden Lastensairaalan päivystyssisäänkäynnin luona poseeraavat tässä Jaatisen lisäksi Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster ja kummi Pirjo Nuotio sekä välittäjät Vesa Korkeamäki (vas.) ja Antti Larmala.

konttoreiden välittäjät ole mukana Kummit-yhteistyössä.

– Mukanaolo – kuten nallejen jakaminenkin – on täysin vapaaehtoista ja kustakin välittäjästä itsestä kiinni, Jaatinen korostaa.

Nyt lahjoitettu ensimmäinen kymppitonni oli saatu kokoon jo aiemmin, reilussa vuodessa.

– Toinenkin samansuuruinen summa alkaa olla kasassa, johtaja Jaatinen myhäilee.

– Ja tarkoitus on jatkaa samaan tahtiin tätä kumppanuutta tulevaisuudessakin.

Paljon hankittavaa Huom! Kiinteistönvälitys Oy halusi, että ainakin tämä ensimmäinen lahjoitus käytetään Uudessa Lastensairaalassa potilaiden viihtyvyyteen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sai itse ehdottaa, mitä rahalla tarkemmin hankitaan.

– He ehdottivat hankittavaksi musiikkilaitteita, seuraavasta potista todennäköisesti jotakin muuta.

He tietävät parhaiten. Meille on tärkeintä se, että saamme olla näin hienossa asiassa mukana, Jaana Jaatinen korostaa.

Musiikkivälineet uuteen sairaalaan tulevat kaikkinensa Kummien kumppanien kautta, sillä HUOM! Kiinteistönvälitys Oy:n lahjoituksen lisäksi Teflon Brothersien & Sunan koulun kuoron yhteiset, kultalevystä tulleet lahjoitukset, 7101,93 euroa, tulevat musiikkivälinelahjoituspottiin.

– Olipa uudessa lastensairaalassa hienoa! Jaa-

tinen hihkaisee Huom!-ryhmän tutustumiskäynnin perusteella.

Mutta monelle Uudessa Lastensairaalassa vierailleelle Huom!-ryhmäläisellekin tuli ymmärrettävästi yllätyksenä, kun oppaana kierroksella toiminut tiedottaja Jonna Suometsä Husista kertoi, että vanhalta Lastenklinikalta pystytään uuteen rakennukseen siirtämään hygieniasyistä hyvin vähän viihtyvyystarvikkeita.

– Hirveän paljon sinne on hankittava erilaisia tavaroita, ja siinä nimenomaan Kummien työ ja sitä kautta tuleva tuki ovat avainasemassa, Jaatinen toteaa.

– Tuskin kukaan kokee tällaisessa hyväntekeväisyystoiminnassa negatiivisia kaikuja, hän sanoo.

– Kummit on niin tunnettu organisaatio ja brändi, ettei sitä tarvitse kenellekään erikseen selitellä eikä kumppanuutta Kummien kanssa perustella. Tästä tulee varmasti kaikille hyvä fiilis.

Kummit-kumppanuutta viidessä kaupungissa Huoneistomarkkinointi Oy:n omistamalla Huom!

Kiinteistönvälitys Oy:llä on toimistoja aiemmin mainittujen neljän kaupungin lisäksi Turussa ja Porissa.

Myös Turku on mukana Kummit-kumppanuustoiminnassa.

– Muualla Suomessa meillä on 17 toimistoa, joissa on franchising-yrittäjiä. Kaiken kaikkiaan Suomessa on ”huomilaisia” parisataa, Jaana Jaatinen kertoo. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

43

TAPAHTUMA

Leo, Saku ja Veeti tanssivat vauhdikkaan hip hop -potpurin.

Kesäkausi vauhdikkaasti käyntiin Helsingissä

á StepUp Schoolin Mai Aalto (edessä), Annika Mikkonen, Leo Ikhilor, Saku Peippo ja Veeti Moisanen toivat hip hopia Lastenklinikan leikkipihalle. Liukumäessä ylimpänä tapahtuman organisoinut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista.

Hip hop -musiikki valtasi klinikan leikkipihan

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

á Onni-Pelle oli taas puhaltelemassa ja muovailemassa mitä merkillisimmän näköisiä ilmapalloja. Tässä neljävuotias vantaalainen Garang Kongor ja isänsä Marial odottelevat, mitä tuleman pitää.

44

www.kummit.fi • Tapahtuma

StepUp Schoolin nuoret tanssijat toivat mukavan lisämausteen Helsingin Lastenklinikan leikkipihalle, kun kesäkausi polkaistiin virallisesti käyntiin toukokuun viimeisenä päivänä. Tapahtumasää oli mainioin miesmuistiin. Hip hop -musiikin ohella tarjolla oli perinteistäkin ohjelmaa: Onni-Pelle muun muassa puhalteli ja muovaili ilmapalloja, tarjolla oli vohveleita sekä muuta pientä naposteltavaa, ja Teemu-nallekin oli tietysti paikalla. Stopteltat Oy:n jo 10. peräkkäisenä vuonna toimittamassa teltassa oli mahdollisuus askarteluun, mutta se ei lähes helteisessä säässä isommin kiehtonut.

Rap-artisti Uniikkikin oli mukana menossa.

á Räppäri Uniikki viihtyi tietysti hyvin hip hop -pitoisessa tilaisuudessa, Teemu-nallesta puhumattakaan.

Mai (vas.) ja Annika antoivat StepUp Schoolin nuoremman ikäluokan edustajien näytteen.

á Espoolainen Casper Österholm, 6, sai Onni-Pelleltä miekan ja koiran.

à Johanna Seppälä vapaaehtoisorganisaatio Olkasta toimi vohvelimestarina.

á Nesteen työntekijät saavat käyttää työajastaan puoli päivää vuodessa hyväntekeväisyyteen. Sirkku Hellman (vas.), Jenni Snell, Eeva Huuhtanen ja Julia Grabovskaja olivat päättäneet uhrata tuon ajan lapsipotilaiden hyväksi ja tulla auttamaan Kummeja kesäkauden avajaisiin.

á Tuusulalainen Tiina Holma istahti hetkeksi alas nauttimaan vohveleista viisivuotiaan Matilda-tyttärensä ja kolmevuotiaan Eemeli-poikansa kanssa.

á Viisivuotiaalle loviisalaiselle Lucas Välimäelle Onni-Pelle oli loihtinut näin upean miekan.

Veetin tanssiopetustuokio sai porukan joukolla liikkumaan hip hop -musiikin tahtiin.

Tapahtuma • www.kummit.fi

45

YKSI KOKONAISVALTAINEN RATKAISU:

TEHOKASTA JA VASTUULLISTA IT-LAITTEIDEN ELINKAAREN HALLINTAA www.3stepit.ямБ

Stopteltat Oy:n teltta Lastenklinikan pihalla jo kymmenettä kesää

”Meiltä suhteellisen pieni panostus”

KUMPPANI

å Juha Rönkön omistamalla Stopteltat Oy:llä on menossa jo kymmenes kesä Kummien kumppanina.

Lastenklinikoiden Kummien toimistosta kyseltiin vuonna 2009, josko Helsingin Lastenklinikan pihalle olisi mahdollisuus saada kesäksi telttaa lainaksi veloituksetta. Yrittäjä Juha Rönkkö Stopteltat Oy:stä vastasi myöntävästi. Tänä kesänä Stopteltat Oy:n teltta on klinikan pihalla jo kymmenettä kesää.

TOPTELTOILLA ON MISTÄ LAINATA. Tapahtumakalustovuokraamon varastossa Orimattilassa on noin 30 000 telttaneliömetriä.

– Ja jos tulee sellainen tilanne, ettei omasta varastosta löydy, saamme apua englantilaiselta ja belgialaiselta kumppaniltamme, Rönkkö kertoo. Orimattilassa sijaitsee myös Stopteltat Oy:n pääkallonpaikka omine pesuloineen. Toinen toimistotila on Helsingin Suvilahdessa.

Stopteltat Oy:ltä löytyy tarvittaessa jopa 73x73-metrisiä jättitelttoja. Lastenklinikan leikkipihan teltan koko on vaatimattomat 3x6 metriä.

– Miksipä emme olisi lähteneet tukemaan hyvää asiaa, Juha Rönkkö sanoo.

– Siitä on sitten tullut jokavuotinen tapa. Meiltä se on suhteellisen pieni panostus. Pystytämme teltan sinne aina toukokuun lopussa ennen kesäkauden avajaisia ja puramme sen syksyllä, kun ulkoleikkitoiminta on hiljentynyt.

S

Pitkä historia Stopteltat Oy:n historia juontaa 1980-luvulle. Juha Rönkkö oli aktiivisesti mukana Lahdessa pitkään toimineessa Nuokun Sirkus -nuorisosirkuksessa. Hän alkoi ystävineen haaveilla sirkusteltasta, jonka kanssa he kiertäisivät ympäri Suomea oikean sirkuksen tavoin.

– Tarvitsimme tietysti rahaa. Pankinjohtaja neuvoi perustamaan avoimen yhtiön, jotta voisimme saada lainaa, Rönkkö kertoo.

– Niinpä vuonna 1987 perustin kolmen kaverini kanssa Suomen ohjelma- ja telttapalvelu -nimisen yhtiön. Hankimme teltan, kysyntää riitti, mutta yhtenä kesänä

meiltä tiedusteltiin mahdollisuutta vuokrata pelkkä teltta ilman sirkusta. Yllätykseksemme totesimme, että saamme saman rahan pelkästä teltan vuokraamisesta. Siitä se telttavuokraustoiminta lähti liikkeelle, Rönkkö jatkaa.

– Sitten muutimme yhtiömme nimen Suomen teltta- ja ohjelmapalvelu Oy:ksi, jotta saimme käyttöön ”järkevämmän” lyhenteen Stop. Vuonna 2002 perustettiin Stopteltat Oy, joka osti Stop-yhtiön liiketoiminnan. Avoin yhtiö ajettiin sitten pikku hiljaa alas.

Ylivoimainen ykkönen Juha Rönkkö, 51, omistaa nykyään Stopteltat Oy:n sataprosenttisesti. Hän on hallituksen puheenjohtaja ja vaimonsa Terttu Keskinen-Rönkkö on toimitusjohtaja.

– Tittelit ovat vain titteleitä. Tämä on matalan hierarkian perheyritys, Juha Rönkkö korostaa.

Stopteltat Oy:ssä työskentelee ympä-

rivuotisesti 14 henkeä.

– Kesäaikana työllistämme toistasataa henkilöä, osan suoraan ja osan henkilöstöpalveluyritysten kautta.

Teltan sisälle tulevien kalusteiden vuokraus on niin ikään alusta asti kuulunut Stopteltat Oy:n ja jo sen edeltäjäyritysten tarjoamiin palveluihin. Stopteltat Oy on toimialan ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Se toimii koko valtakunnan alueella ja jonkin verran Suomen rajojen ulkopuolellakin.

– Pelkän telttavuokrauksen puolella Suomessa on jonkin verran kilpailua, Juha Rönkkö toteaa. Hän oli aikoinaan sirkustaiteilija kahdeksan vuoden ajan. Stopteltat Oy:n liikevaihto pyörii nyt neljän miljoonan tuntumassa. Enää Rönkön ei pahemmin tarvitse taikoa ja temppuilla.

– Kirjasin sirkuskeikat silloin tarkasti ylös. 3000 oli tullut juuri täyteen, kun lopetin. Korttitemput ja ”perusjongleeraukset” sujuvat tarvittaessa vieläkin. ● Kumppani • www.kummit.fi

47

TAPAHTUMA

Etenkin miesmallien heittäytyminen puri naisvaltaiseen yleisöön. Tässä Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo catwalkilla.

TEKSTI PIRJO NUOTIO JA MATTI HANNULA

KUVAT MIKAELA HOLMBERG / BYMIKAELAS

Hämeenlinnan Pieni Ihme -ilta tuotti ennätyspotin

Lähes 6000 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrialle Café Bar Skogster Hämeenlinnan torin laidalla oli huhtikuun 13. päivän iltana taas tupaten täynnä, kun Pieni Ihme -tapahtumalla kerättiin varoja Lastenklinikoiden Kummeille.

Tuotto käytetään kokonaisuudessaan Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian osaston ja poliklinikan tarpeisiin.

5800 euroa on nyt neljättä kertaa toteutetun Pieni Ihme -tapahtuman ennätys.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT oli nyt kolmatta kertaa yhteistyössä hämeenlinnalaisjärjestäjien kanssa, ja kolmatta kertaa oli myös pitkäaikainen kummi, hämeenlinnalaislähtöinen Pirjo Nuotio, tapahtuman juontajana.

Tällä kertaa hänen aisaparinaan oli radiojuontaja, vuoden 1993 tangoprinsessa Heidi Kyrö. Heidi oli viime vuonna Pieni Ihme -tapahtumassa itse mallina catwalkilla, mutta nyt siis mikrofoni kädessään.

48

www.kummit.fi • Tapahtuma

à Paikallisia urheilijoita edusti tällä kertaa lentopallon naisten Suomen mestaruutta Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä vastikään juhlinut Michaela Madsen.

á Mari Huhtamäki (oik.) ja Karoliina MäkiKuutti (toinen vas.) olivat taas Pieni Ihme -illan pääorganisaattorit. Heidi Kyrö (vas.) ja Pirjo Nuotio juonsivat tapahtuman.

Miesmallit villitsivät Hämeenlinnan torin kupeessa sijaitsevan naisten merkkivaatteiden ja -kenkien erikosliike My Miloun omistaja Mari Huhtamäki oli tälläkin kertaa tapahtuman pääjärjestäjänä yhdessä Tawastia Groupin toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutin kanssa. Pääyhteistyökumppaneina olivat Skogster Ravintolat, Riittamari Ky, Valiomies Selin Oy, mallien hiuksista ja meikeistä vastannut Hius- ja kauneushuone Kristalli, malleille lasit tai pelkät kehykset lainannut ToriOptiikka Oy sekä MI Suunnittelu.

Malleina olivat totuttuun tapaan paremmin muista yhteyksistä tunnetut hämeenlinnalaiset. Tällä kertaa Pieni Ihme -catwalkilla nähtiin näyttelijä HennaMaija Alitalo (Hämeenlinnan Teatteri), yrittäjä Jani Blad (Tasolounas/Royal Catering Oy), yrittäjä Anitta Herranen (Parolan Rottinki Oy), aluejohtaja Tiina Halinen (Linna Klinikka), apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, kirjailija Juha Itkonen, tietokirjailija Katleena Kortesuo, lentopalloilija Michaela Madsen (tuore Suomen mestari HPK), europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, aluejohtaja Minna Seppälä (LähiTapiola), ex-kunnallispoliitikko Kari Tamminen, toimitusjohtaja Antti Tolvanen (HPK Liiga Oy) ja päätoimittaja-toimitusjohtaja Pauli Uusi-Kilponen (Hämeen Sanomat Oy).

Vaikka mallit olivat enemmän tai vähemmän kaukana omalta mukavuusalueeltaan, heitä ei todellakaan voinut syyttää heittäytymisen puutteesta. Bar Skogsterin naisvoittoinen yleisö ymmärrettävästi hullaantui varsinkin miesmalleista ja heidän asuistaan. Tunnelmaa nostatti omalta osaltaan myös illan yllätysesiintyjä, kitaristi Marko Simin ja laulajaviulisti Sini Anttilan muodostama duo.

ä Myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sai yleisöltä ansaitut aplodit.

ã Kirjailija Juha Itkonenkin oli astunut toviksi ulos omalta mukavuusalueeltaan.

ä Hämeen Sanomien vastaava päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponenkin tepasteli punaisella matolla kuin vanha tekijä.

Muun muassa tapahtuman yrityskumppanit ja asusteiden maahantuojat olivat taas lahjoittaneet arpajaisiin upeita palkintoja, joiden arvo vaihteli 1000 ja 50 euron välillä. Kymmenen euron hintaiset arvat tekivätkin hyvin kauppansa, ja monella oli pois lähtiessään suu muikeana ja kainalossa konkreettista kotiin viemistä.

Yhteistyö tärkeää Psykologi Minna Nevalainen Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalta kiitti lämpimästi Pieni Ihme -lahjoituksesta.

– Yksikkömme työryhmä ilahtui kovasti kuullessaan tästä, Nevalainen kertoi. Alustavasti lahjoitusvaroja on osastolla suunniteltu käytettäväksi muun muassa sähköpianon sekä ulko- ja sisäliikuntavälineiden hankkimiseen. Poliklinikan työryhmissä vuorovaikutukseen houkuttelevien leikki- ja pelivälineiden hankinta oli koettu tärkeäksi.

– Yksikköömme kuuluu lastenpsykiatrian osasto ja poliklinikka, joissa käy lapsia Kanta-Hämeen kunnista, Nevalainen valisti.

– Iältään lapset ovat vastasyntyneistä 12-vuotiaisiin. Lapsen lisäksi tavataan perhettä ja lapsen elämään kuuluvia lähi-ihmisiä, esimerkiksi yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa on tärkeää.

Palveluissa olevien lasten määrä vaihtelee. Tällä hetkellä lapsia on K-HKS:n psykiatrisen hoidon piirissä hieman alle 400. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

49

NAISTEN KYMPPI

Naisten Kympillä oli nyt mukana uusi hyväntekeväisyyskonsepti

Kummitkin lahjoituskohdevaihtoehtona Naisten Kymppi -lenkkeilytapahtuma saatiin tänä keväänä viedä läpi ihanteellisissa olosuhteissa. Ensimmäistä kertaa Naisten Kymppi tarjosi osallistujille mahdollisuuden avata Oma keräys -sivun haluamansa kohteen kampanjasivulle ja pyytää sitten ystäviään ja tuttaviaan lahjoittamaan hyväntekeväisyyskonseptilla ’Juokse hyvistä tavoitteista totta!’ Yksi pääkeräyskohteista oli Lastenklinikoiden Kummit.

O 35. KERRAN järjestetty Naisten Kymppi keräsi toukokuun viimeisenä sunnuntaina Helsinkiin Töölön ympäristöön kymmenisen tuhatta osallistujaa. Lahjoitusmahdollisuuttakin käytettiin.

– Ihan kivasti lähti kuvio liikkeelle. Nyt ensimmäisellä kerralla odotuksetkaan eivät tietenkään olleet kovin suuret. Ensi vuonna lahjoitusmahdollisuus on varmasti paremmin tiedossa ja sen myötä tuloskin ihan erilainen, uskoo Karoliina Ylösjoki, Naisten Kymppi -tapahtuman organisoinnista Suomen Urheiluliiton kumppanina vastaavan IloMetri Oy:n toimitusjohtaja.

Kummien lisäksi pääkeräyskohteita olivat Roosa nauha, Sydänliitto, SPR ja SUL:n oma Kunniakierros.

Kaiken kaikkiaan kohdevaihtoehtoja oli 18.

Vastaavanlainen hyväntekeväisyyskonsepti on ollut muualla maailmassa massajuoksutapahtumissa jo kauan käytössä ja myös erittäin suosittu.

J

á Naisten Kymppi keräsi tänäkin vuonna kymmenisentuhatta juoksijaa tai kävelijää.

à Radio Novan aamujuontajat, aktiivisina Lastenklinikoiden kummeinakin tunnetut Aki Linnanahde ja Minna Kuukka, hoitivat tapahtumassa puhepuolen.

Takana oikealla Naisten Kympin pääorganisaattori Karoliina Ylösjoki. ß Teemu-nalle oli lähtöpaikalla kannustamassa osallistujia.

50

www.kummit.fi • Naisten Kymppi

– Toki meidän on järjestäjienkin puolelta jatkossa rummutettava lahjoitusmahdollisuudesta enemmän, Ylösjoki toteaa.

– Muutamat valovoimaiset yksittäiset osallistujat pystyivät jo tällä kertaa keräämään kohteelleen mukavan summan. Se kertoo, että konseptilla on tulevaisuutta meilläkin.

Lahjoitusten kerääminen oli tietysti täysin vapaaehtoista eikä millään lailla sidottuna tapahtuman osallistumismaksuun. ●

Ennaltaehkäisevää yhteistyötä Kummien kanssa

LAHJOITUS

Silmä- ja kudospankkisäätiö lahjoittaa suojalaseja ja rahaa Silmä- ja kudospankkisäätiö on jo usean vuoden ajan lahjoittanut Lastenklinikoiden Kummeille suojalaseja ennen vuodenvaihteen ilotulitustapahtumia. Kummit on jakanut suojalasit muun muassa Espooseen Sunan, Friisilän ja Kilonpuiston kouluun sekä Nurmijärvelle Lepsämän ala-asteelle ja turkulaiseen Puolalanmäen kouluun. Lisäksi niitä on jaettu joulun alla järjestetyissä kauppakeskustapahtumissa muun muassa Espoon Isossa Omenassa ja Lippulaivassa. Lasien toimittaja on Mainoslahja-Team Oy. UOSITTAIN juuri joulun alla jaettavat lasit säästävät uudenvuodenpaukutteluissa lapset monilta ikäviltä silmävammoilta. Lisäksi suojalaseja käytetään muun muassa teknisen työn tunneilla. Sen lisäksi, että kampanjalla ehkäistään silmävammoja, Kummit on saanut myös lahjoitusvaroja Silmä- ja kudospankkisäätiöltä pienten potilaiden hyväksi sairaaloille, sillä 10 prosenttia suojalasien hankintahinnasta kohdistetaan Kummeille. Vuosien varrella näillä lahjoitusvaroilla on hankittu muun muassa lastenklinikoille erityiskirjoja ja materiaaleja lapsipotilaille, joilla on rajoitteita näkö- ja kuuloaisteissa. Lahjoitussumma on ollut yhteensä 7880,50 euroa.

– Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea silmätauteja, vammoja ja vikoja koskevaa tie-

V

teellistä tutkimustoimintaa myöntämällä muun muassa apurahoja. Vuonna 2017 myönnettiin noin 86 000 euroa pääosin silmäsairauksien tutkimustyöhön, kertoo säätiön hallintoneuvoston jäsen Kaj Oksanen.

Tavanomaisten apurahojen lisäksi säätiö voi kohdentaa apurahan yksittäiseen suurempaan tutkimushankkeeseen tai laitehankintaan.

Monia käyttötarkoituksia Suojalasien jakaminen on keskeisessä roolissa silmävammojen ennaltaehkäisyssä.

Säätiö on jakanut suojalaseja muun muassa alakoululaisille jo kymmenisen vuotta erityisesti juuri joululomien kynnyksellä.

Vuosittain laseja jaetaan koulujen kautta eri puolelle Suomea 15 000-20 000 kappaletta.

– Suojalasit ovat varsinkin paikallaan uudenvuodenraketteja ammuttaessa ja mikseipä myös ympärivuotisesti esimerkiksi salibandya pelattaessa sekä metalli-

töissä että halonhakkuussa, Kaj Oksanen muistuttaa. Käyttötarkoituksia on monia.

Edistämistä ja tukemista jo yli 60 vuotta Silmä- ja kudospankkisäätiö on perustettu 1956 lääkäripiirien, silmälääkärien ja leijonien yhteishankkeena edistämään sarveiskalvojen ja muiden kudosten käyttöä lääketieteellisiin tarkoituksiin potilaiden parantamiseksi. Säätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea silmätauteja, -vammoja ja -vikoja koskevaa tieteellistä tutkimustoimintaa sekä tukea silmä- ja muiden kudosten käyttämistä sairaanhoidollisiin tarkoituksiin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö muun muassa tukee toimenpiteitä tarvittavien kudosten hankkimiseksi ja niiden säilyttämiseksi, jakaa stipendejä, esittää ja avustaa muilla mahdollisilla tavoilla näkövammaisten asemaa parantavaa toimintaa ja tieteellistä tutkimustyötä sekä suorittaa toimialaansa kuuluvaa valistustyötä. ●

à Rahalahjoituspotti kasvoi taas toukokuussa. Vasemmalla Silmä- ja kudospankkisäätiön hallintoneuvoston jäsen Kaj Oksanen, keskellä Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster ja oikealla Jarmo Sinisalo Mainoslahja-Team Oy:stä.

Lahjoitus • www.kummit.fi

51

Lasten silmälasit kaupan päälle ostaessasi Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen (arvo 29 €)

Ainoastaan 25 euron lisämaksulla, saat silmälasipariin Ultratough kovapinta -linssit. Ultratough kovapinta -linssit suojaavat naarmuuntumiselta ja ovat mukavat käyttää.

Varaa aika: specsavers.fi

Tarjous koskee vain alle 12-vuotiaita lapsia. Lasten silmälasit (sisältää vakioyksiteholinssit taitekertoimella 1.5) ilmaiseksi 39 € hintaluokasta ostettaessa optikon Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen tai alle 8-vuotiaalle lääkärin reseptin erillisen optikon tutkimuksen (arvo 29 €).

Voit valita silmälasit myös ylemmästä hintaluokasta ja saada niistä 39 € alennuksen. Tarjousta ei voi yhdistää Valitse 2 Maksa 1 -hinnoitteluun tai tarjouksiin. Ainoastaan yhdet ilmaiset silmälasit/lapsi/vuosi. Kehysvalikoima vaihtelee liikkeittäin. ©2018 Specsavers

KLINIKKAVIERAILU

ß Osastolla K12 vantaalainen Aisha Chowdhury, 6, sai Harri Hylkeeltä pienoishylkeen.

Aishan omakin maskotti pääsi tietysti kuvaan mukaan.

Pitkäaikainen kumppani Silja Linen maskotti kyläili klinikoilla

Harri Hylje halaili hellästi

Moni potilas yllättyi iloisesti, kun Silja Linen maskotti Harri Hylje vieraili 16. toukokuuta Helsingin ja 31. toukokuuta Tampereen lastenklinikalla. Muutama lapsi kertoi nähneensä Harri Hylkeen joskus laivalla. Harri toivottikin kaikille paitsi pikaista paranemista niin myös jälleennäkemistä Tallink Siljan risteilyillä. Tässä kuvasatoa Harri Hylkeestä Helsingin klinikalla.

á Harrilta riitti K10:llä kainalo kummallekin huonekaverille, 8-vuotiaalle helsinkiläiselle Tuuli Ruusulalle (vas.) ja 4-vuotiaalle sipoolaiselle Maria Värrille.

TALLINK SILJA ja Lastenklinikoiden Kummit tekevät yhteistyötä jo seitsemättä vuotta.

Keväästä 2013 alkaen Tallink Silja on järjestänyt yliopistoklinikoiden lapsipotilasperheille kaikkiaan kymmenen Tukholman-risteilyä, joilla kaiken kaikkiaan 67 perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi reissuun.

Potilasperheristeilyjen lisäksi Tallink Siljalla on joka kesä yksi 22 tunnin Tallinnan-risteily, joka on ns. Kummit-risteily.

Tänä vuonna sellainen on elokuun alussa.

Kummit-risteilyillä on myös Lastenklinikoiden Kummien järjestämää ohjelmaa.

Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja ollut mukana Kummit Golfissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Yhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on lahjoittanut kaiken kaikkiaan yli 300 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. ●

á Lappeenrantalainen Vili Laamanen, 5, sai pehmoista seuraa K10:llä. ß Viisivuotias helsinkiläinen Sofia Hämäläinen pääsi poliklinikan aulassa Harri Hylkeen kainaloon.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

53

â Näin mahtavalla joukolla Kummit Padelia tällä kertaa pelattiin.

KUMMIT PADEL TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kummit Padel on tullut jäädäkseen

Kovassa nosteessa oleva mailapeli veti hyväntekijöitäkin puoleensa Mailapeli padel on yksi kovinta vauhtia kasvavista urheilu- ja liikuntalajeista Suomessa. Kesäkuun 14. päivä toisen kerran järjestetty hyväntekeväisyystapahtuma Kummit Padel keräsi taas Kilon ja Hernesaaren kentille runsaasti yritysjoukkueita kummipelaajineen.

L

IIKKEELLÄ OLTIIN pikkupotilaiden hyväksi. Mutta toki keskinäisestä paremmuudesta pelattiin. Pelit huipentuivat hyvätasoiseen ja huippujännittävään finaaliin, missä DeLuxe-lehti kukisti Hypement Oy:n. Ratkaisuerän tie-break päättyi lukemiin 14–12.

Tärkeinä tekijöinä Kummit Padelin toteutumisessa olivat viimevuotiseen tapaan kilpailujärjestelyistä vastannut Helsinki Padel Clubin Jani Isaksson sekä Kilon padel-hallin omistaja, sisäkentät täl54

www.kummit.fi • Kummit Padel

läkin kertaa veloituksetta turnauksen käyttöön antanut Padel Club Finlandin Juha Jokela. Myöskään PadelClub Finland ei tällä kertaa veloittanut Hernesaaren ulkokenttien käytöstä.

parikymmentä vuotta ”piilossa” olleet kummit Petteri Ahomaa ja Markus Ketterer.

Tony Salmelaisenkin edellisestä Kummittapahtumasta oli vierähtänyt toistakymmentä vuotta.

Tuurillakin jatkoon Padelia pelataan nelinpelinä. Ensimmäisessä Kummit Padelissa vuosi sitten oli 19 kahden pelaajan joukkuetta. Nyt joukkueita oli 18 ja kussakin pääsääntöisesti neljä pelaajaa. Aamupäivällä pelattiin Espoon Kilossa Padel Club Finlandin sisäkentillä.

Sieltä pääsi jatkoon kuusi lohkovoittajaa sekä kaksi arvalla. Iltapäiväksi siirryttiin Hernesaareen, missä pelaajat nauttivat ensin Löylyn ravintolan maukkaan lohikeittolounaan. Hetken sulattelun jälkeen turnausta jatkettiin kahdeksan joukkueen voimin cup-systeemillä auringon helottaessa täydeltä terältään aivan kuten vuosi sitten Kummit Padel -päivänä.

Viime hetken esteiden vuoksi aivan kaikkiin joukkueisiin ei riittänyt kummipelaajaa. Mutta mukana oli muun muassa Kummit-debytantti Kalle Palander sekä

Pitkiä palloralleja Finaalia pelattiin pitkälti toista tuntia. Se huipentui Hypementin Jani Isakssonin ja Max Sjövallin sekä DeLuxe-lehden Julius Lehmuskallion ja Mika Saunamäen pitkiin, näyttäviin palloralleihin. Ensimmäisen erän DeLuxe-lehti vei selvästi 6–2, toisessa Hypement tasoitti tie-breakilla 1–1:een. Ratkaisevaa kolmatta, tie-breakina pelattua erää tahkottiin ”tuplat”, kunnes tarvittava kahden pisteen ero viimein syntyi tilanteessa 14–12. Näin vuosi sitten voittajaparissa pelannut Sjövall joutui nyt tyytymään kakkostilaan. Saunamäki puolestaan kirkasti vuodentakaisen hopeansa mestaruuteen.

Pelien jälkeen Kummit Padel -tapahtumaa jatkettiin Löylyn saunatiloissa. Illan kummivieraana siellä oli esiintymässä laulaja-lauluntekijä Ilta. ●

Kim Herold on monen lajin mies UTTA MUSIIKKIA pitkästä aikaa vastikään julkaisseelle, Selviytyjät -tvohjelman toisella tuotantokaudella juuri nähdylle Kim Heroldille padel oli ennestään tuttu laji.

– Hauska, sosiaalinen laji. Meillä on WhatsApp-kaveriryhmä, jonka kanssa käyn pelaamassa, Herold kertoi.

– Treenaan paljon eri lajeja, mutta nyt on ollut pieniä loukkaantumisia. Mutta padelia olen pystynyt pelaamaan, jujutsua ykköslajinaan pitävä Herold jatkoi.

– Tykkään jujutsusta tosi paljon. Siinä vain tuppaa tulemaan vammoja, kun en ole niin nuori enää.

Herold on ollut pitkään Kummien toiminnassa mukana.

– Mahtavaa, että tällaisia urheilutapahtumia järjestetään. Leikkiähän tämä vain on, mutta varsinkin Heikki Paaso-

U á Entinen alppihiihtäjä Kalle Palander on ollut isossa roolissa padel-harrastuksen varsinaisessa leviämisessä Suomeen.

Palander vihdoinkin kummina UJOTTELUN 19 vuoden takainen maailmanmestari Kalle Palander teki Kummit Padelissa vihdoinkin Kummit-debyyttinsä.

– Monesti aiemminkin olen ollut aikeissa tulla, mutta aina on sitten ollut jokin este, Palander kertoi. Hän pääsi nyt tavallaan kotikentälleen, sillä Palander kuuluu Padel Club Finlandin hallin osaomistajiin.

– Olin ideoimassa tätä hallia jo ennen sen rakentamista, Palander paljasti.

– Tutustuin ja innostuin padeliin viitisen vuotta sitten Espanjassa. Viime aikoina olen valitettavasti ehtinyt vähemmän pelaamaan.

Palander asuu perheineen Espanjassa, missä padel on todella iso laji. Palanderia voi jopa pitää yhtenä Suomen padelbuumin käynnistäjistä.

– Toki lajia pelattiin täällä aiemminkin, mutta nyt on ollut hieno nähdä, minkälaisessa nosteessa se on.

Palanderin omaa pelaamista rajoittavat muut kiireet. Suomessa hän käy lähinnä tv-töidensä – kuten Villi kortti -ohjelman – vuoksi. Palander on tätä nykyä myös Ylen alppihiihtokommentaattori.

– Tv-näkyvyys on paitsi sattumien summa niin myös osittain omaa narsismia, Palander myöntää.

– Olen pikku pojasta asti tykännyt olla kameroiden edessä, ja näytteleminen oli jossain vaiheessa jollain tavalla minulle jopa haaveammatti. Nyt on kiva saada yhä työskennellä alppihiihdon parissa. Muuten olen pikku hiljaa yrittänyt vetäytyä tv-hommista, mutta se on aika vaikeaa.

Palanderin aikaa vie myös vastikään Viron Ontikassa avaamansa hotelli.

– Näillä näkymin vasta elokuussa ehdin seuraavan kerran Suomeen. Ehkä silloin ehdin enemmän olla täällä padelhallillakin. ●

P

á Padel on Kim Heroldille uudehko mutta sitäkin mukavampi tuttavuus.

sen ilmeestä kyllä näkee, että häviö on raskas, Herold heitti.

Hänen tuore singlensä Blue Eyes Lemon Queen löytyy Spotifysta.

– Seitsemän vuotta sitten julkaisin viimeksi englanninkielistä musiikkia Suomessa. Toivottavasti jengi löytää takaisin musiikkini pariin. ●

á DeLuxe-lehden Karo Kiiskinen (vas.), Julius Lehmuskallio ja Mika Saunamäki pelasivat toisen Kummit Padel -turnauksen mestareiksi. Mestaruuskuvassa mukana myös Teemu-nalle. ß Mikko Leppilampi ei työkiireiltään ehtinyt pelaamaan mutta tuli juontamaan mitalipelit.

à Entinen golfammattilainen Kalle Väinölä on nyt Padel Club Finlandia pyörittävän Padel Sport Oy:n toimitusjohtaja. Hän selvitti päivän alkajaisiksi Kilon hallissa pelaajille Kummit Padelin kilpailusäännöt.

Kummit Padel • www.kummit.fi

55

á Vielä viime kaudella liigatasolla kiekkoillut Hannu Pikkarainen pohtii peliuransa lopettamista. Padel sen sijaan sytyttää yhä.

á Kummipelaajat ylärivissä vasemmalta Hannu Pikkarainen, Petteri Ahomaa, Tipe Johansson, Kim Herold, Heikki Paasonen, Milka Pasanen ja Ville Leino, edessä vasemmalta Janne Korpi, Tony Salmelainen, Peetu Piiroinen, Niklas Hagman ja Kalle Palander. à Kummipelaaja Ville Leino tahditti PL Consept Oy:n pronssille.

ß Niklas Hagman ihailee peliparinsa Juha Jokelan ulottuvuutta. Heidän joukkueensa Qtio joutui kuitenkin tyytymään neljänteen sijaan.

Ketterer muistaa Kummit-tarran maalivahdinmaskissaan IITÄ ON jo 26 vuotta, kun Markus Ketterer torjui Suomelle ensimmäisen jääkiekon MM-mitalin, kun Tšekkoslovakia kaatui rangaistuslaukauskilpailussa välierässä. Mitalinväri oli hopea, kun Ruotsi oli vielä sillä kertaa finaalissa parempi. Noin vuosi sen jälkeen perustettiin Lastenklinikoiden Kummit, ja Ketterer pääsi heti itsekin mukaan hyvään asiaan.

– Jokerit oli tietysti Kummien perustajan Hjallis Harkimon myötä heti alusta asti vahvasti mukana. Minullakin oli parin kauden ajan Kummit-tarra maskissani, Ketterer muistelee.

– Ja Lastenklinikalla tuli käytyä potilaita moikkaamassa silloin kun he vielä minut tunnistivat.

Jääkiekko tuli isoksi osaksi Markus Kettererin elämää jo hänen ollessaan 8-vuotias, ja se on iso osa edelleen. Peliuransa päätyttyä Ketterer työskenteli kymmenkunta vuotta Sonerassa, mutta val-

S

56

www.kummit.fi • Kummit Padel

mensi sinäkin aikana juniorimaalivahteja ja oli jo viimeiset Sonera-vuotensa osapäiväisesti Jokerien liigajoukkueen mukana.

Nyt hän on jo seitsemän vuotta toiminut kokopäiväisesti Jokerien edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana ja joukkueenjohtajana.

– Pitää ihan nipistellä itseään välillä.

Pienenä poikana haaveilin, että urheilusta saisi ammatin, ja sitten, josko sen ympäriltä löytyisi töitä. Nyt saan yhä työskennellä lajissa, joka on lähellä sydäntäni.

KHL:ssä maisematkin vaihtuvat tiuhaan, kun reissataan Venäjää, Kiinaa ja Kazakstania ristiin rastiin. Samalla on tullut perspektiiviä, kuinka hyvin asiat meillä Suomessa ovat. Viikon reissulta on aina todella kiva tulla kotiin, viime elokuussa 50 vuotta täyttänyt Ketterer sanoo. Padel on hänelle monin tavoin mieleinen laji.

– Olen aina tykännyt tenniksestä, ja nyt tämä on tullut sen rinnalle. Tämä on

á Entinen leijonamaalivahti Markus Ketterer suunnittelee hyödyntävänsä padelia jokerivahtien oheisvalmennuksessa.

jääkiekkomaalivahdeillekin sopiva oheisharjoittelumuoto: sopivalla sykkeellä nopeaa reagointia ja silmäkoordinaatiota.

Mutta kiekon kanssa pääasiassa kuitenkin mennään jatkossakin, Ketterer naurahtaa. ●

14.6.2018 Kilo, Espoo ja Hernesaari, Helsinki

á Kummit Padelissa oli tällä kertaa vain yksi naisjoukkue. Sen muodostivat Laura Taipaleenmäki (vas.), Tiia Sucksdorff ja Sonja Taipaleenmäki PadelPark Oy:stä kummipelaajanaan tenniskentiltä paremmin tuttu, ensimmäisessäkin Kummit Padelissa jo pelannut Milka Pasanen.

Alabamassa bisnestä urheilustipendillä tammikuusta lähtien opiskellut Pasanen on Suomen naisten tennisrankingin tämän hetken vitonen, vaikka kotimaisten rankingpisteiden kerääminen on jäänyt viime aikoina vähiin.

Maila kuin maila sopii Tony Salmelaisen käteen YKSYLLÄ TULEE kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Tony Salmelainen joutui lopettamaan jääkiekkoilun pää- ja niskavamman vuoksi. Tony ehti pelata useita vuosia ulkomailla – sekä Pohjois-Amerikassa että Sveitsissä.

Ennen sitä Kummit-toiminta oli tullut hänelle tutuksi muun muassa golf-tapahtumien kautta.

– Mutta toistakymmentä vuotta on edelliskerrasta vierähtänyt. Nyt kun pyydettiin, olin heti valmis. Tämä on hienoa hommaa.

Peliuransa jälkeen Salmelainen opiskeli Genevessä kauppatieteitä ja työskentelee nyt Suomessa sijoituspalveluyritys Privanetissa yksityispankkiirina.

– Lisäksi toimin puheenjohtajana Hill Side Golfissa. Sekin on pitänyt kiireisenä, Salmelainen kertoo. Myös padel on hänelle tuttu laji.

– Jonkin verran on tullut pelattua.

Tämä on mukava laji, jonkin verran helpompi kuin tennis. Padelin suosio varmasti kasvaa tulevaisuudessa, Salmelainen veikkaa. Jääkiekkokin on tietysti edelleen hänen sydäntään lähellä.

– HIFK eritoten.

S

à Tony Salmelainen joutui viitisen vuotta sitten lopettamaan jääkiekon. Hänkin on löytänyt padelista hienon vaihtoehdon golfin rinnalle.

Tonyn pikkuveli Tobias Salmelainen aloitti viime marraskuussa HIFK:n urheilujohtajana.

– Tobias on huippu siinä, mitä tekee.

Ei hän minulta neuvoja kaipaa, mutta veljellistä tukea ja kaveruutta joskus. Tobias tietää, kenelle soittaa, jos tarvitsee sparrausapua. ●

Kummien tapahtumavastaavat: Jaana Roos Anne Knaster Susanna Laurila Matti Valli Tapahtumavastaavat: Jan Roos Hypement, Jani Isaksson Padel Club Finland, Juha Jokela ja Kalle Väinölä Kummipelaajat: Petteri Ahomaa, Niklas Hagman, Kim Herold, Tipe Johansson, Janne Korpi, Ville Leino, Heikki Paasonen, Kalle Palander, Milka Pasanen, Peetu Piiroinen, Hannu Pikkarainen, Tony Salmelainen Neljän kärki u. DeLuxe-lehti (Karo Kiiskinen, Julius Lehmuskallio, Mika Saunamäki) v. Hypement Oy (Jani Isaksson,

Ossi Kivimäki, Max Sjövall, Juha Vierimaa)

w. PL Consept Oy (Filip Forsblom,

Juha Jakovuori, Ville Leino, Jarmo Pirhonen)

x. Qtio Oy (Niklas Hagman,

Juha Jokela, Teppo Järvinen, Teemu Niiranen)

Finaali: DeLuxe-lehti - Hypement 6–2, 6-7 (3–7), 14-12 Palkittu naisten joukkue: PadelPark (Milka Pasanen, Tiia Sucksdorff, Laura Taipaleenmäki, Sonja Taipaleenmäki) Kiitokset: Padel Club Finland Hypement PadelCenter Helsinki Löyly Aavasaksan Vesi Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Billebeino DeLuxe-lehti Mikko Leppilampi Ilta Pade Oy vapaaehtoiset

Kummit Padel • www.kummit.fi

57

Takalinjoilta kirkkaimpiin valoihin

Aleksanteri Hakaniemi ensi syksyn ”Ellissä” artistien eturivissä Aleksanteri Hakaniemi teki viime syksynä Elämä Lapselle -debyyttinsä, mutta joutui vielä silloin tyytymään rooliin lämmittelytunnin artistilistalla.

Syyskuun 12. päivä hän esiintyy oikeutetusti suorassa tv-osiossa.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN jokavuotinen päätapahtuma, Elämä Lapselle -konsertti, palaa kahden Espoo-vuoden jälkeen perinteisemmälle tapahtumapaikalleen, Hartwall Areenalle.

– Viime vuoden show Espoo Metro Areenalla oli jo minulle kova juttu, kun vähemmän on tuollaisilla areenoilla tullut rokkailtua, Aleksanteri Hakaniemi sanoo.

– Elastisen puhe artisteille silloin ennen konsertin alkua teki varmasti kaikille entistä paremmin selväksi, kuinka hyvällä asialla olemme. Lapsissa on tulevaisuus. On hienoa, kun saa olla mukana.

Aleksanteri on ottanut viime aikoina isoja loikkia muusikon urallaan.

– Tämä on nyt sitä kehityskaarta, mitä olen halunnutkin.

Aleksanteri Hakaniemen ”pääareenat” ovat silti jatkossakin baareja ja klubeja. Nekin ovat olleet iso steppi lähtötilanteesta. Muun muassa Justimuksen, Reino Nordinin ja Evelinan taustoilla aiemmin esiintyneestä Aleksanterista on kuoriutunut estradien päätähti.

– Tämä on ollut selkeä päämäärä. Viime elokuusta asti olen ollut omillani. Nyt unelmana on pitkä ura ja että pystyisin biiseilläni jättämään jotakin tänne maapallolle.

Tuottoisa startti Oikeastaan Aleksanteri Hakaniemen, 23, muusikon ura lähti käyntiin 7-8 vuotta sitten. Tuolloin Kouvolan keskustan

à Lapsissa on tulevaisuus.

On hienoa olla mukana Elämä Lapselle -konsertissa, Aleksanteri Hakaniemi sanoo.

58

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

kulmille ilmestyi sympaattinen katusoittaja.

– Mielelläni puhun vain siitä ensimmäisestä päivästä, kun tuli tunnissa 60 euroa, Aleksanteri naurahtaa.

– Kolikkojen kilahtelu väheni nopeasti, kun naamani tuli tutuksi. Mutta kun ikää sitten tuli vähän lisää, pääsin terassien kautta baareihin ja pubeihin soittamaan.

Repertuaari koostui tietysti pääosin cover-kappaleista.

– Oli seassa omianikin, mutta en silloin uskaltanut siitä huudella, kertoo Aleksanteri, joka vahvoista musiikillisista ambitioistaan huolimatta jaksoi käydä Kouvolassa lukionkin tyylikkäästi loppuun.

Aineksia eri tahoilta Ennen Helsinkiin muuttoaan Aleksanteri kävi armeijan Lahdessa sotilassoittokunnassa.

– Muun muassa Justimuksen tyyppeihin tutustuin sen yhdeksän kuukauden rupeaman aikana ja pääsin heidän mukaansa ensin Tavastia-keikalle ja sitten jopa Olympiastadionillekin Robinia lämppäämään. Nyt kaikki bändini jäsenet ovat entisiä inttikavereitani.

Aleksanteri tekee sanat ja akustiset pohjat kappaleisiinsa itse. Tuottaja Rafael ottaa sen jälkeen roolinsa tässä musiikillisessa ”pariairokaksikossa”.

– Kirjoittamisessa olen kehittynyt, ja muiden, erilaista musaa esittävien artistien mukana pyöriminen näkyy omassa toteuttamisessa, Aleksanteri sanoo.

– Toki lopputuloksessa kuuluvat myös lukioaikojeni rakkaat rokkibändit, muun muassa Green Day ja Red Hot Chili Peppers. Suomalaisista tekstintekijöistä Samuli Putro on ehkä vaikuttanut minuun eniten.

Tuuria ja taitoa Elämässä moni iso asia on usein sattumien summa, niin myös Aleksanteri Hakaniemen tunkeutuminen taustoilta kotimaisen pop-musiikin eturiviin.

– Tuuria on tietysti ollut matkassa, mutta jotain olen varmasti itsekin tehnyt oikein, kun on pyydetty erilaisiin juttuihin, Aleksanteri sanoo ja osuu varmasti ytimeen. Viime helmikuussa hän oli Emma Gaalassa ehdolla peräti kolmessa kategoriassa: vuoden pop, vuoden tulokas ja vuoden artisti. Aleksanterin kappaleet, tuoreimpana Pelkääks Vai Rakastaks, ovat soineet radiokanavilla tiuhaan. Ensimmäinen albumi myi platinaa, toinen on tekeillä. Kappalevalinta Elämä Lapselle -konserttiin ei ole vielä lukkoon lyöty.

– Uusi biisi tulee ulos juuri sitä ennen.

Eiköhän se ole sitten sen ensiesitys tuollaisessa isossa mittakaavassa. ●

Lucaksella on takanaan jo kolmen vuoden mittainen ystävyys Teemu-nallen kanssa.

myynyt platinaa (=yli 20 miljoonaa striimausta), sanoo Sony Musicin leipiin jo ennen Kummit Stars -kuvioita päässyt Lucas.

– Eniten olen ylpeä siitä, miten hyvin olen oppinut ottamaan koko session – sekä biisientekemisen että studiotyön – haltuun.

Sen huomaa myös biiseistäni.

Toukokuussa Lucakselta tuli ulos EPlevy, jonka kaikki sävellykset ja sanoitukset ovat hänen omiaan.

– Uutta tyyliä, Lucas mainostaa.

– Kävin tuottajani ja ”löytäjäni” Milos Rosasin sekä Jonathanin kanssa pariin otteeseen Monacossa biisinteossa. Ensimmäisellä kerralla teimme vain englanninkielisiä kappaleita. Kaikki meni ihan ok.

Mutta kun seuraavan kerran menimme Monacoon, mietin, mitä jos kirjoittaisinkin vain suomeksi. Homma toimi, ja sain siitä paljon lisäinspiraatiota, Lucas kertoo.

– ”Enkkutyyli” on niin erilainen. Yritän nyt tuoda sitä tyyliä tänne suomeksi laulettuna, ja se onkin koko ajan kasvussa Suomessa. Koen, että juuri se on minun omaa tyyliäni ja pystyn seisomaan sataprosenttisesti sen takana.

Lucas vaihtoi tyyliä

”Tärkeintä on, että juttuni menee perille” Elämä Lapselle -konsertissa 12. syyskuuta Hartwall Areenassa esiintyvät muun muassa Jannika B, Isac Elliot, Mikael Gabriel, Eveliina, Pikku G, Aleksanteri Hakaniemi sekä Lucas, ja lisää artistijulkistuksia on kesän mittaan luvassa.

ASTIKÄÄN 19 VUOTTA täyttänyt espoolainen Lucas alkaa nuoresta iästään huolimatta olla jo konkari Lastenklinikoiden Kummien tapahtumissa. Kolme vuotta sitten keväällä hän esiintyi Vantaalla kauppakeskus Myyrmannissa Lastenklinikoiden Kummien organisoimassa

V

Kummit Stars -kykykilpailussa ja oli saman vuoden lokakuussa Espoon Kulttuurikeskuksen lavalla Kummit Stars -konsertissa. Syksyn 2016 Elämä Lapselle -konsertissa Lucas kuului lämmittelytunnin esiintyjiin ja oli vuosi sitten jo suoran tv-lähetyksen tähtiä. Nyt Lucaksella on siis edessään jo kolmas ”Ellinsä”.

– Kummit Stars oli silloin vuonna 2015 minulle iso juttu. Olin vasta aloittelemassa musahommia, ja oli tosi siistiä päästä lavalle yksin kitaran kanssa, muistelee Lucas, joka silloin valloitti kahdella ensimmäisellä sinkullaan, nimiltään Aurinkoo ja Täydellisen epätäydellinen.

Homma haltuun Vajaassa kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon.

– Keikkoja on ollut paljon ja albumi

Monta mahdollisuutta Lucas sai vastikään käsiinsä merkonomin paperit.

– Koulunkäynti ei oikein luonnistunut musiikkihommien ohessa, mutta sain koulun kanssa sovittua, että voin suorittaa tutkinnon loppuun Sonylla oppisopimuksella.

– Suoritin viisi kirjallista koetta eri kategorioista ja sain neljästä niistä kolmosen eli parhaan mahdollisen ja siitä viidennestäkin kakkosen.

Lucaksella on valmiudet tehdä musiikkia monellakin kielellä, sillä hänen äitinsä on suomenruotsalainen ja isä saksalainen.

Kotona puhutaan ruotsia ja saksaa.

– Ja sen verran on tullut reissattua, että englantinikin on vahva. Mielessä on tietysti käynyt, että esimerkiksi Saksaan voisin lähteä rakentamaan uraa.

Ammattimainen musiikin tekeminen on ainakin Lucaksen tapauksessa vain osa elämää – vaikkakin iso osa.

– On minulla aikaa hengailla tyttöystäväni kanssa ja viettää aikaa perheeni ja kavereideni kanssa. Vapaa-aika on todella tärkeää.

Lucas toivoo, että hänen seuraava steppinsä on, että suomalaiset ymmärtävät hänen uusia biisejään.

– Minulle ei ole niin merkityksellistä, että olisin Suomen ykkösartisti, vaan se, että saan palautetta, josta näkee, että juttuni on mennyt perille. ● Elämä Lapselle • www.kummit.fi

59

KUMMIVIERASKYNÄ

Elämän mittaista iloa auttamisesta LÄMÄ KOOSTUU useista erilaisista vaiheista: on lapsuus, nuoruus, opiskelu, perhe, työ, eläköityminen. On terveys, sairaus, ilo, suru, kiire, toimettomuus, aikaa, luopuminen. Itse olen onnekseni vaiheessa eläköityminen, terveys, ilo – ja aikaakin on.

Kaikissa oman elämäni vaiheissa mukana ovat olleet lapset ja lasten hyväksi tehty työ sekä vapaaehtoistyö.

E

Omassa lapsuuden perheessäni oli viisi lasta, joista minä olin vanhin, joten jonkinlaista huolenpitoa nuoremmista oli aina. Itselläni on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta. Työskentelin aikoinaan useita vuosia puheterapeuttina Kuulonhuoltoliiton kuntoutuskodissa ja kuulokeskuksessa, joissa tutustuin kuulovammaisiin lapsiin ja sain mahdollisuuden yrittää auttaa heitä elämänsä alkutaipaleilla.

Sittemmin olin 10 vuotta koulutuspäällikkönä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa edistämässä lasten ja nuorten hyväksi tehtävää ennaltaehkäisevää kasvatustyötä. Olen edelleen liiton jäsen ja mukana sen vapaaehtoistyössä.

Olin aikoinani myös hallituksen jäsenenä ystävieni kanssa vuonna 2000 perustamassamme Lapsi 2000 -yhdistyksessä, joka useiden vuosien ajan keskittyi erityisesti Isätyöhön. Tarkoituksenamme oli saada isät vahvasti mukaan lasten hoitoon ja kasvatukseen. Ja iloksemme tämä asia on edistynyt paljon viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana, vaikka tehtävääkin yhä on. Vanhempainvapaista ja sairaan lapsen hoidosta liian iso osa on edelleen äitien vastuulla – toki monista eri käytännön syistä johtuen.

Pisin ”urani” vapaaehtoisessa lastensuojelutyössä on ollut Lastenklinikoiden Kummeissa. Olen kuulunut Kummien iloiseen ja avuliaaseen joukkoon lähes 20 vuotta ja vaikuttanut parhaani mukaan Kummien hallituksessa 15 vuotta. Nyt keväällä oli eläköitymisen aika siitäkin, koska pitää osata myös luopua ja antaa tilaa uusille ajatuksille ja ideoille, vaikka haikeaa se onkin. Kummiudesta en toki luovu. Mukanaolo tässä työssä on ollut äärettömän arvokasta ja antoisaa. Sain elää lyhytkasvuisen, syntymästään asti sairaan Valtterin rinnalla 11 vuotta – aina siihen asti, kun hän 16-vuotiaana menehtyi joulun alla 2013. Sain seurata tämän valloittavan, huumorintajuisen, 86 cm pitkän nuoren miehen tarmokasta taistelua kodin ja sairaalahoitojen välillä.

60

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

Olen saanut olla mukana keräämässä varoja Suomen viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle mitä ihanimpien tapahtumien muodossa: pelaamme golfia ja padelia, keilaamme, järjestämme konsertteja, joissa Kummit esiintyvät kukin vuorollaan, ja niin paljon muuta. Ja siis pitämällä hauskaa keräämme rahaa tärkeään tavoitteeseemme: pienten potilaiden auttamiseen ja sairauksien ehkäisyyn sekä hoitomenetelmien kehittämiseen. Kiitos kaikille, yksityiset ja yritykset sekä kaikki muut, jotka tämän mahdollistatte!

Kummien 25:n toimintavuoden aikana olemme pystyneet lahjoittamaan lastentautien tutkimustyöhön ja lastenklinikoille noin 35 miljoonaa euroa, jotka on käytetty mm. elämää ylläpitävien hoitolaitteiden hankintaan, lasten ja nuorten mielenterveystyöhön, monipuoliseen lapsipotilaiden ja vanhempien virkistymisen ja jaksamisen edistämiseen sekä sairaalaosastojen viihtyisyyden lisäämiseen. Tähän ovat kuuluneet myös monenlaiset pelit ja lelut lasten iloksi pitkien hoitojaksojen aikana.

Vaikka Kummityökin osaltani jatkuu, omassa elämänvaiheessani tällä hetkellä aivan keskeisellä sijalla ovat ikääntynyt isäni sekä 9- ja 6-vuotiaat lapsenlapseni. Samanlaista vaihetta elää myös moni ikätoverini. Nyt ei tarvitse enää sännätä työn ja kodinhoidon välillä; on uudenlaista säntäilyä, pieniä hoitovelvoitteita siellä täällä, mutta ehdottomasti aikaa jää myös muille asioille, kuten vapaaehtoistyölle. ”Antaessaan saa” on omalla kohdallani kyllä tullut toteen näytettyä. Suosittelen!

Ja vielä pisteenä i:n päälle: sain olla todistamassa, kun suomalaisten upea yhteen hiileen puhaltamisen osoitus ja pitkäaikaisen työn sekä lobbaamisen tulos, Uusi Lastensairaala, luovutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille toukokuussa.

Aurinkoista kesää!

Pirjo Nuotio

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

HUOM! Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen

Laatukoru

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2018 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Tallink Silja Oy Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2018–31.12.2018 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä vajaat 350 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin.

Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Specsavers Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen Ilotulitus Oy on Kummien uusi kumppani ja tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa 2018-2019.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

IN MEMORIAM

Liisa Selänne (1937–2018)

”Isäni opetti kulkemaan avoimin silmin, korvin ja sydämin maailmassa; havaitsemaan paha ja hylätä se, havaita myös hyvä ja omaksua se sekä kulkea avoimin mielin havaitsemaan lähimmäinen, joka tarvitsee apua. Itse olen jo hyvin nuorena oivaltanut, että sen vuoksi meidät on luotu toinen toistemme yhteyteen – että autamme toisiamme; kun toinen väsyy, toinen jaksaa. Sen perinnön ja esimerkin olen yrittänyt jakaa omille lapsilleni.”

– LIISA SELÄNNE

Liisa seurasi Lastenklinikoiden Kummien toimintaa yhdistyksen perustamisesta lähtien. Liisa oli vuosien varrella mukana monissa Kummien tapahtumissa, ja Teemun lasten ollessa pieniä hän pakinoi Kummit-lehdessä Liisa-mummin palstalla isovanhemmuudesta.

62

www.kummit.fi • In Memoriam

PÅ SVENSKA

Nycklarna i handen!

Svensk översättning: Larissa Krook

Nya barnsjukhuset överlämnades till HNS Den 19 juni 2012 grundades en förening under namnet Nya barnsjukhuset 2017.

Föreningens mål var att påskynda byråkratin för att bygga ett nytt barnsjukhus som skulle ersätta den gamla Barnkliniken, som hela tiden hade blivit allt mindre användbar.

Nästan på dagen 71 månader senare, 18 maj 2018, i samband med en tackfest som ordnades för gåvogivarna, överlämnade Stiftelsen Nya barnsjukhusets Stöd sjukhusbyggnaden till Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt.

D

EN ETT PAR TIMMAR långa festoch överlåtelsetillställningen ordnades i Nya barnsjukhusets parkeringshall, och efteråt hade inbjudna gäster och media möjlighet att under en kort rundtur bekanta sig med sjukhusets utrymmen.

Nya barnsjukhuset ersätter både Barnkliniken och Barnets borg. Byggandet av sjukhuset kom att kosta 168 miljoner euro. Nästan 37 miljoner av den summan samlade Stiftelsen Nya barnsjukhusets Stöd in i pengar från enskilda medborgare, företag, föreningar och stiftelser.

Dessutom samlades det in övriga donationer för närmare två miljoner.

I förtid Nya barnsjukhuset är ritat av arkitektbyrån Sarc och arkitektgruppen Reino Koivula Oy. Byggandet inleddes i augusti 2014 med mark- och sprängningsarbeten. SRV har varit huvudentreprenör och drygt 300 underentreprenörer har deltagit i projektet.

Det ursprungliga målet var att få byggnaden färdig till 100-årsjubileumsåret för Finlands självständighet. Den målsättningen nåddes inte riktigt, men till slut

Styrelseordförande för Stiftelsen Nya barnsjukhusets Stöd, Anne Berner, överräckte nycklarna och planritningarna till användarnas, dvs. HNS representanter. Nu stod verksamhetschef Jari Petäjä i tur att ta emot sina exemplar. Vd Aki Lindén och styrelseordförande Ulla-Maija Urho har redan fått sina. Foto: Matti Hannula

stod sjukhuset färdigt två månader före den angivna tidtabellen, vilket är mycket ovanligt för projekt av denna storleksklass.

Byggnaden ligger bredvid den gamla Barnkliniken på Stenbäcksgatan i Mejlans i Helsingfors och har åtta våningar över jord och en under jord. Fasaden har totalt 13 000 keramiska ”plankor” och 180 färggranna glasskivor. Färgskalan ändras med årstiderna och dygnets timmar.

Tillsammans för varje barns trygghet Styrelseordförande för föreningen NBS2017 och för Stiftelsen Nya barnsjukhusets Stöd, trafik- och kommunikationsminister Anne Berner, överräckte nycklarna och planritningarna till Nya barnsjukhuset till HNS representanter: vd Aki Lindén, styrelseordförande Ulla-Maija Urho och verksamhetschef Jari Petäjä, som varit 100 % engagerad i projektet ända från början.

Under festen hölls många tal, bl.a. av gåvogivarnas, arkitekternas och byggföretagens representanter. Den sista talaren under den officiella delen var ordförande för Stödstiftelsens delegation, president Martti Ahtisaari. Sedan utlyste Anne Berner och Jari Petäjä ännu tillsammans Nya barnsjukhusets verksamhetslöfte: ’Tillsammans för varje barns trygghet’.

Världens bästa Nya barnsjukhuset, ”världens bästa barnsjukhus”, öppnar hösten 2018. Den egentliga flytten inleds 17 september. Fasta sjukhusapparater har installerats redan under själva byggnadsarbetet. Förberedelsearbetet för patientbruket har nu tagit fart på allvar. Sjukhuset har totalt 140 bäddplatser, varav 18 är intensivvårdsplatser.

Av dem är två avsedda för specialpatienter. Det finns 27 intensivvårdsplatser för nyfödda. ● På svenska • www.kummit.fi

63

Skelettkomplikationer spökar i barnleukemier

Pauliina Utriainen undersöker sjukdomsmekanismer med understöd från Faddrarna Över 90 procent av dem som insjuknar i leukemi som barn blir friska. Däremot kan både sjukdomen och de behandlingar den kräver medföra skelettkomplikationer som kan kasta en stor skugga över resten av livet. I barnläkare Pauliina Utriainens undersökning, för vilken hon för i år beviljats ett fyra månaders understöd från Fadderfonden inom Stiftelsen för pediatrisk forskning, försöker man få bättre kunskap om mekanismen i skelettkomplikationer.

FINLAND FASTSTÄLLS cirka 50 leukemidiagnoser per år. Cirka 85 procent av leukemierna utgörs av akut lymfatisk leukemi (ALL). Man vet att botade leukemipatienters bentäthet är lägre både under och efter behandling. Det

I

medför att de har fler benbrott än normalt och även kotkompressionsfrakturer, som är typiska vid osteoporos, dvs. benförlust, speciellt hos åldringar.

Utöver osteoporos har den mest typiska formen av barnleukemi, akut lymfatisk

leukemi, ibland den tragiska biverkningen osteonekros, dvs. lokal benvävnadsdöd.

– Det är bara en av de skelettkomplikationer som hänför sig till leukemibehandlingar, men det är den allra besvärligaste. Oftast förekommer osteonekros i höftleden där leden kan bli fullständigt komprimerad, berättar Pauliina Utriainen.

En plåga för några procent Man vet att 10–15-åriga leukemipatienter är mer benägna att få osteonekros än till exempel barn som insjuknat i 2–3-årsåldern. Kortison, som utgör en viktig del av vården av ALL, är den största riskfaktorn.

– Det som gör detta intressant är att i Finland får alla vård enligt samma vård-

Nöjd familj på stugan i S:t Michel

Sommarställe testamenterat till Faddrarna stannade i släkten De egna barnens sjukdom blev på sätt och vis en välsignelse när Outi och Kari Siitonen från Helsingfors förra hösten köpte sig ett sommarställe, som deras släktingar hade testamenterat till Barnklinikernas Faddrar.

K

ARI SIITONENS moster Arja och hennes man Kalevi Hyyryläinen ägde en sommarstuga från år 1967, som sedermera utvidgades, vid sjön Puulas klara vatten i Otava i S:t Michel. Kalevi Hyyryläinen dog för ett år sedan, Arja ett par år tidigare. De hade inga barn. De hade testamenterat nästan hela sin egendom åt Barnklinikernas Faddrar. Det kom som en överraskning också för Kari och Outi Siitonen.

Kari hade redan i barndomen och ung64

www.kummit.fi • På svenska

– De är med i ett parallellprojekt till den här undersökningen.

Barnläkare Pauliina Utriainen har fått understöd från Stiftelsen för pediatrisk forskning för ett forskningsprojekt där man utreder hur barnleukemi påverkar skeletthälsan.

Foto: Matti Hannula

protokoll. Ändå är det endast några procent av leukemipatienterna som insjuknar i osteonekros, belyser Utriainen bakgrunden till forskningen.

– Man har hittat osteonekros i leder redan i diagnosskedet av leukemi. Det som intresserar är hur mycket själva sjukdo-

men förorsakar skelettskador och hur stor påverkan vården har.

Nu i början fokuserar undersökningen endast på akut lymfatisk leukemi.

– Men vi har inte helt och hållet uteslutit andra cancertyper, påpekar Utriainen.

domen tillbringat bl.a. många midsomrar på paret Hyyryläinens sommarstuga. Outi hade besökt stugan tillsammans med Kari nästan varje sommar från det att de började vara tillsammans.

– Vi har alltid tyckt om den här platsen.

bl.a. drabbades av en bakterie, rotavirus och tarmvred, som krävde en ny operation.

Ganska snart efter att Sami hade blivit sjuk blev Outi gravid för andra gången.

– Genast under den första strukturella ultraljudsundersökningen konstaterades det att fostret hade omphalocele; en del av levern och tarmen hade blivit i navelsträngen utanför magen, berättar Outi.

Omphalocele medför ofta andra sjukdomar. Paret Siitonen erbjöds möjligheten att avbryta graviditeten.

– Undersökningarna visade ingenting som var så irreparabelt att vi skulle ha gått med på det, säger Kari och Outi.

Dottern, som senare döptes till Sanni, föddes med kejsarsnitt en vecka före beräknat datum. Hon fördes naturligtvis direkt från förlossningsrummet till intensivvårdsavdelningen för nyfödda på Barnkliniken.

– Den tiden gick som i en dimma, minns Outi och Kari de veckor då både Sami och Sanni var samtidigt på sjukhus, Sami på organtransplantationsavdelningen K3 och Sanni på avdelning K7.

Senare gjordes flera operationer på Sanni.

Nu har Outi och Kari Siitonen två friska vuxna barn.

Klinikbarn Låt oss gå tillbaka i tiden till mitten av 1990-talet. Outi och Kari Siitonens första barn, Sami, föddes som liten prematur. I början gick allting bra, men när Sami var ett och ett halvt år insjuknade han i levercancer. Han var ett halvt år på avdelning K10 på Barnkliniken i Helsingfors och fick cytostatika. I februari 1995, när Sami fyllde två år, fick han en ny lever, eftersom han hade flera tumörer och det inte gick att avlägsna dem genom operation.

Med cytostatika hade man lyckats hålla situationen under kontroll.

Efter levertransplantationen var Sami tvungen att stanna länge på sjukhus då han ß Outi och Kari Siitonen, som köpte en testamenterad stuga av Faddrarna, får nu njuta av sommaren i sin egen miljö.

Också sonen Sami (bakom i mitten) och hans fästmö Camilla Stockmakare (vä.) samt dottern Sanni och hennes man Ville Rosendahl kommer garanterat att utnyttja möjligheten. Australiska terriern Mindy i Sannis famn och Airendaleterriern Lilli njuter också av stugterrängen. Foto: Matti Hannula

Ett hemligt beslut Utöver sommarstugan fick Barnklinikernas Faddrar genom Hyyryläinens testamente en aktielägenhet i centrum

Dolda komplikationer – När ett barn diagnostiseras med cancer ligger all fokus på att bekämpa sjukdomen, konstaterar Utriainen.

– Andra symptom får mindre uppmärksamhet, i synnerhet när barnet är trött och rör på sig mindre än normalt.

Och när själva leukemin och vinkristinmedicineringen, som är central inom leukemi, förorsakar värk, är det inte alltid man konstaterar att patienten har osteonekros, åtminstone inte i tillräckligt god tid.

Människans benmassa ackumuleras i synnerhet i puberteten, och om det i det skedet finns något som stör utvecklingen kan skadorna bestå för resten av livet, eftersom det inte finns någon klar behandling för osteoporos och -nekros hos barn.

– Jag hoppas att vår forskning kastar ljus över hur mycket man rutinmässigt borde undersöka skeletthälsan i samband med leukemifall, säger Pauliina Utriainen.

En bra fråga är hur mycket man kunde rucka på cancerbehandlingen för att förebygga skelettkomplikationer.

– Det kan kanske vara ämnet för nästa forskning. Man kan inte få svar på alla frågor med en undersökning, konstaterar Pauliina Utriainen. ●

av S:t Michel. Lägenheten blev snabbt såld. Outi Siitonen har efteråt fått höra av Kalevi Hyyryläinens syster att Kalevi och Arja hade beslutat att testamentera till Faddrarna redan när Sami insjuknade.

– De besökte Sami en gång på Barnkliniken och hade uppenbarligen då fattat detta beslut.

– Men det var faktiskt aldrig tal om det, betonar Kari Siitonen.

– Vi hade redan en längre tid tittat på stugor med avsikt att köpa en. Vi var intresserade av den här men tyckte att priset var för högt för oss, berättar Kari och Outi.

Kari hörde sig för med Faddrarnas jurist Olli Puntila. Försäljningen av stugan hade redan överlåtits till en mäklare.

– Vi började förhandla med banken om lån. Faddrarna kom lite emot och till slut kom vi överens om ett pris.

Stugmänniskor Siitonens är riktiga stugmänniskor. De har tillbringat somrarna ibland på släktingars stugor, ibland i hyresstugor. Härefter firas somrarna på den egna stugan.

– Stuglivet är mycket viktigt för oss, säger Kari och Outi nästan med en mun.

– Många i min ålder trivs visst inte på stugan, men jag har planerat att tillbringa hela min sommarsemester här i år, myser Sami, 25, i gungan på stuggården medan han blickar ut över Puulas lugna yta. ● På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Lastenklinikoiden Kummit täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden ohjelmassa on vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 9.8.2018 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa jo 11. peräkkäisenä vuonna järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

Joulukuu 2018 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Oulu ja Helsinki Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään tänä vuonna Oulussa ja Helsingissä. Oulun tuomiokirkossa konsertti on 9.12. Helsingin päivämäärä ja konserttipaikka ilmoitetaan myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien juhlavuoden ohjelmassa on paljon muuta, mistä enemmän vuoden 2018 kolmannessa, lokakuun alussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, äitien ja isien virkistyspäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka R PÄ

M

ISTÖME

R

I

28.11.2018 JouluMielelle-konsertti, Kulttuuritalo, Helsinki JouluMielelle-konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna toisen peräkkäisen kerran Kulttuuritalolla Helsingissä.

Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3kanavalla.

KUMMIT-LEHTI:

KK

12.9.2018 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti palaa kahden Espoo-vuoden jälkeen Hartwall Arenaan. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 24. Elämä Lapselle -konsertti.

Kummit

YM

Kummien 25-vuotisjuhlavuoden loppupuolellakin riittää tärkeitä tapahtumia

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

tivolisariola.fi

#yhtähymyä

ON THE ROAD 2018 LAHT 13.-23.4.

LAHTI Kummipäivä 21.4.

Kum TURKU 28.4.-13.5.

TUR Kummipäivä Ku um 5.5.

KUOPIO 17.-21.5.

KUO Kummipäivä 19.5.

Kum HYVINKÄÄ 16.-19.8.

HYV Kummipäivä Ku um 18.8.

KIRKKONUMMI 23.-27.8.

KIRK Kummipäivä 25.8.

Kum TAPANILA 6.-9.9.

TAPA Kummipäivä 8.9.

KUMMIT LAHJOITAMME KIERTUEEN 2018 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2017 tuotti 3000 €.

Kiitos!

Teemme yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa!

KUMMITIVOLI VIERAILEE ensi kesänä Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

Turku 26.4.

Kuopio 16.5.

Oulu 23.5.

Helsinki 22.8.

Evelina + Mikael Gabriel Jannika B Pikku G Isac Elliot Aleksanteri Hakaniemi Lucas ...ja monia muita!

KONSERTTI @Hartwall Arena

12.9.

2018