Kummit-lehti 2/2017

kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

Äidin ja vauvan hiukset

houkuttelevat tutkijoita Keväisiä hemmottelupäiviä

kolmessa kaupungissa Padel tuli

ryminällä lajikirjoon Viimeinkin kunnon kesä!

PIENI LIAM OTTAA ISOJA ASKELEITA

2/2017 www.kummit.fi

KEULA KOHTI YHTEI SIÄ SEIKKAILUJA

Silja Linen risteilyllä otatte lomaa rutiineista. Pallomeressä ei tarvita kurahousuja, kenenkään ei tarvitse valmistaa ruokaa tai tiskata astioita ja kotikonnut vaihtuvat yhdessä yössä metropoliksi. On vain aikaa olla aidosti läsnä ja yhdessä.

Varaa aikaa yhdessä: silja.fi

Tallink Silja Oy on Kummien yhteistyökumppani.

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

lastenklinikoiden kuMMit RY:n leHti

HenkilÖt: 8

HIUSTUTKIJAT Kuopiossa tutkitaan stressitasoja hiuksista

12

LIAM STENFORS Selviytymistarinamme sankari

24

BIRGITTA MYLLYMÄKI Lastensairaalan rakentumisen dokumentoija

58

ELLINOORA Yksi syksyn Elämä Lapselle -konsertin artisteista

kuMPPanit: 20

TALLINK SILJA Potilasperheitä taas Tukholman-risteilyllä

28

HOPLOP Lastenklinikoille shekki ja pääsylippuja

34

TIVOLI SARIOLA Karuselli klinikoilla ja Kummipäiviä tivolissa

38

POWERPARK Teemu-nallen kesäkoti avattiin

51

SPECSAVERS Optikkoketju lahjoitti rahaa viihtyvyyteen

taPaHtuMat:

Numero 2/17 • 21. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

52

TEEMU-NALLEN LASTENTAPAHTUMA Vantaalla vietettiin taas mukava iltapäivä

54

ÄIDIT JA ISÄTKIN MUKANA Koko perheen tapahtumia klinikkapaikkakunnilla

56

KUMMIT GOLF Potti K-HKS:n vastasyntyneiden tehoosastolle

60

ILTA RIKILLE Konsertti superkummin muistolle

vakioPalstat: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

37

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

62

KUMMIVIERASKYNÄ Vappu Pimiä

63

26

STAR WARS -HAHMOT KLINIKALLA Terveisiä kaukaisesta galaksista

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

31

JENKKIKAAROJA IHASTELEMASSA American Car Show’lla juhlavuosi

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

32

OPISKELIJAT KUMMIEN APUNA TAMK:n oppilaat suunnittelivat SuperParkpäivän

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

35

KUMMIT PADEL Uusi kummitapahtuma oli heti menestys

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

41

SUPERSANKARIT TAYS:SSA Lepakkomies, Hämähäkkimies ja Supermies klinikkavisiitillä

42

tässä leHdessä

TUTKIJAT NYT HIUSTEN KIMPUSSA

Kuopion yliopistollisen sairaalan syntymäkohorttitutkimuksessa mitataan äidin ja sikiön stressitasoa hiusnäytteistä.

18 –19 26

TERVEISET KAUKAISESTA GALAKSISTA

Nordic Garrison -ryhmään kuuluvat kansainvälisen Star Wars -fanijärjestön jäsenet vierailivat Helsingin Lastenklinikalla muun muassa 6-vuotiaan Aishan luona.

24 –25

Muut: 30

PÄIVÄKSI IRTI ARJESTA Äitejä hemmoteltiin Kuopiossa, Turussa ja Tampereella

PAINOPAIKKA VAIHTUI Kummit-lehti painetaan nyt PunaMustassa KANNEN KUVA: HEINI STENFORS

VAPAAEHTOISENA VALOKUVAAMASSA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Birgitta Myllymäki on alusta saakka ahkerasti kuvaamalla dokumentoinut uuden lastensairaalan rakentumisen.

42-49

ÄITEJÄ HEMMOTELTIIN KUOPIOSSA, TURUSSA JA TAMPEREELLA

Tämänkertaisen selviytymistarinaperheemme äiti Heini Stenforskin pääsi Turun hemmottelupäivässä poseeraamaan Elastisen ja Cheekin kanssa.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Ainoastaan 25 euron lisämaksulla, saat silmälasipariin Ultratough kovapinta -linssit. Ultratough kovapinta -linssit suojaavat naarmuuntumiselta ja ovat mukavat käyttää.

LASTEN SILMÄLASIT KAUPAN PÄÄLLE ostaessasi Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen (arvo 29 €)

Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi

Tarjous koskee vain alle 12-vuotiaita lapsia. Lasten silmälasit (sisältää vakioyksiteholinssit taitekertoimella 1.5) ilmaiseksi 39 € hintaluokasta ostettaessa optikon Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen tai alle 8-vuotiaalle lääkärin reseptin erillisen optikon tutkimuksen (arvo 29 €). Voit valita silmälasit myös ylemmästä hintaluokasta ja saada niistä 39 € alennuksen. Tarjousta ei voi yhdistää Valitse 2 Maksa 1 -hinnoitteluun tai tarjouksiin. Ainoastaan yhdet ilmaiset silmälasit/lapsi/vuosi. Kehysvalikoima vaihtelee liikkeittäin. ©2017 Specsavers

PäätoiMittajalta Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Joukossa on voimaa

Starka tillsammans

kolea kevät on kääntYnYt viileään kesään. Maailma ympärillämme kuohuu, ja uutiset ovat liki päivittäin surua ja epätoivoa täynnä. Se ei kuitenkaan estä meitä tuntemasta suurta kiitollisuutta. Suomen täyttäessä 100 vuotta voimme olla kiitollisia monesta asiasta. Erityisesti meidän pitää kiittää kaikkia niitä veteraaneja – sotilaita ja lottia –, joiden ansiosta jälkipolvien on ollut hyvä rakentaa tätä maata.

den kYliga vÅRen HaR gÅtt ÖveR i en sval sommar. Det är turbulens i världen omkring oss och nyheterna fylls nästan dagligen med sorg och hopplöshet. Det hindrar oss ändå inte från att känna stor tacksamhet. När Finland fyller 100 år har vi mycket att vara tacksamma över. Vi bör i synnerhet tacka alla veteraner, både soldater och lottor. Tack vare dem har efterföljande generationer haft en bra grund att bygga detta land på.

Suomessa on aina tehty paljon töitä talkoilla, oma-aloitteisesti sekä yhdistämällä voimat. Lastenlinnan rakentaminen onnistui aikoinaan kansalaiskeräyksellä. Uusi Lastensairaala valmistuu HUSin lastenklinikan käyttöön ensi vuonna pitkälti sen ansiosta, että joukkovoima yhdistettiin ja lähdettiin tekemään välittämättä sen enempää vastaansanomisista. Lastenklinikoiden Kummit on myös yksi esimerkki tästä joukkovoimasta, jonka ansiosta voimme parantaa lasten, nuorten ja samalla perheiden elämää silloin, kun elämä kolhii.

Kummeilla on pieni oma henkilökunta, mutta ilman vapaa-ehtoisia ja tukijoitamme emme olisi kyenneet tekemään tätä työtä jo liki neljännesvuosisataa. Olemme teille kaikille kiitollisia, ja tänä vuonna myös pyrimme antamaan kiitosta enemmän.

Juhlavuoden kokonaisuuteemme kuuluu, että huomioimme lasten viihtyvyyttä aivan erityisellä tavalla ja olemme järjestäneet kaikilla klinikkapaikkakunnilla tapahtumia, joissa lapset ja vanhemmat ovat saaneet pienen hengähdystauon ja päässeet muutamaksi tunniksi muiden ajatusten pariin. Tässä lehdessä kerromme, kuinka muun muassa Turussa päivää vietettiin. Olemme huomioineet isiä ja äitejä, joilla on ollut poikkeuksellisen raskasta. Tämän lisäksi toteutamme Taloustutkimuksen tekemänä laajahkon tutkimuksen liittyen perheiden jaksamiseen. Tutkimus valmistuu kesän jälkeen, ja kerromme tuloksia syksyn lehdessämme. Toivomme runsasta keskustelua aiheesta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa verkostoissa. Kaiken, mitä voimme tehdä nuorten ahdistuksen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, pyrimme osaltamme ja mahdollisuuksien mukaan tekemään. Tiedämme, että lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi ei ole sillä tasolla, missä sen pitäisi maassamme olla, ja epäkohtia on runsaasti. Sairastumisella on suuri vaikutus koko perheen hyvinvointiin. Aina!

Elämä Lapselle -konserttimme on 13.9. Espoon Metro Areenalla.

Se on yksi virallisista Suomi 100 -tapahtumista, mikä tulee näkymään myös sisällössä. Elämä Lapselle -konsertti osallistui Evento Awards -kisaan ’vuoden 2016 paras kuluttajatapahtuma’ -kategoriassa. Jo mukanaolo oli meille iso asia, saati, että tulimme valituksi isosta joukosta kolmen parhaan finaaliin.

Liput syksyn konserttiin ovat myynnissä. Jollet pääse mukaan, niin tiedoksi, että MTV3 näyttää perinteiseen tapaan konsertin suorana lähetyksenä.

Lahjoituksia voi tehdä tekstiviesteillä, puhelimella, nettisivujemme kautta ja myös ottamalla yhteyden meihin. Lahjoituksilla huolehdimme, että kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa laitekanta ja viihtyvyys lastenosastoilla on edelleen hyvällä tasolla. Lähes kaikki sairaalat ovat tällä hetkellä joko remontissa tai uusi sairaala valmistumassa. Yhteiskunnan verovarat eivät riitä kaikkeen, joten katse on todella kääntynyt meihin Kummeihin, ja pyyntöjä on paljon.

Tule mukaan tapahtumiin, ja iso kiitos, että tuet!

I Finland har mycket arbete alltid gjorts på talko, på eget initiativ samt med förenade krafter. Byggandet av Barnets Borg kunde i tiderna genomföras tack vare en medborgarinsamling. Det nya Barnsjukhuset blir färdigt och kan nästa år tas i bruk av HNS barnklinik långt tack vare att en samlad styrka kom samman och började agera utan att dess mera ta notis om mothugg och protester. Barnklinikernas Faddrar är också ett exempel på denna samlade styrka, som hjälper oss att förbättra livet för barn, unga och samtidigt för familjerna när livet går åt dem hårt. Faddrarna har en egen liten personal men utan våra frivilliga och våra understödjare skulle vi inte ha kunnat utföra detta arbete i nästan ett kvarts sekel. Vi är tacksamma till er alla och i år strävar vi efter att uttrycka vår tacksamhet i större utsträckning.

Till helheten för jubileumsåret hör att vi beaktar barnens trivsel alldeles speciellt och vi har ordnat evenemang på alla klinikorter där barnen och föräldrarna har fått en liten andningspaus och för några timmar fått skingra tankarna. I den här tidningen berättar vi hur dagen tillbringades bl.a. i Åbo. Vi har i synnerhet beaktat de pappor och mammor som haft det speciellt tungt. Dessutom låter vi Taloustutkimus göra en relativt bred undersökning om hur familjerna orkar. Undersökningen blir klar efter sommaren och vi delger resultaten i höstens tidning. Vi hoppas på mycken diskussion om ämnet också i sociala medier och övriga nätverk. Vi strävar för egen del och i mån av möjlighet efter att göra allt vi kan för att förebygga ungas ångest och utanförskap. Vi vet att barns och ungas psykiska välmående inte är på den nivå den borde vara i vårt land och att det finns många brister och felaktigheter. När ett barn insjuknar har det stor inverkan på hela familjens välmående. Alltid!

Vår Livet för Barn-konsert hålls 13.9 på Metro Arenan i Esbo. Den är ett av de officiella Finland 100-evenemangen, vilket också kommer att synas i innehållet. Livet för Barn-konserten deltog i kategorin ’bästa konsumentevenemang år 2016’ i Evento Awards-tävlingen.

Redan det att vi var med i tävlingen var stort för oss, för att inte tala om att blir uttagna till topp 3 finalen från en så stor skara deltagare.

Biljetterna till höstens konsert finns nu till försäljning. Om du inte kan vara med påminner vi om att MTV3 traditionsenligt visar konserten i direktsändning. Man kan göra donationer per sms, telefon, via våra nätsidor och också genom att kontakta oss. Med hjälp av donationerna ser vi till att alla universitetssjukhus har en fortsatt hög utrustnings- och trivselnivå. Nästan alla sjukhus är för närvarande under renovering eller så håller helt nya sjukhus på att bli färdiga. Samhällets skattemedel räcker inte till allt så blicken har fortsättningsvis vänts till oss Faddrar och det finns många önskemål. Kom med på evenemangen, och stort tack för att du understöder!

I Kummit-tidningen finns det alltid också artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Lämmintä kesää toivottaen

Med önskan om en varm sommar

Anne Knaster toiminnanjohtaja

Anne Knaster verksamhetsledare Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

NÄIN SYNTYY ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Suoramarkkinoinnin vankkojen ammattilaisten Grano Dieselin ja Planeetta 10:n liitto yhdistää korkeatasoisen suunnittelun, tehokkaan toteutuksen, monikanavaisen julkaisun sekä jälkihoidon ja mittauksen hedelmällisellä tavalla. Nyt asiakasyrityksemme saavat yhdestä paikasta täydellisen kokonaisratkaisun kohdistettuun markkinointiin. Kun yrityksesi tavoitteena on nykyisten asiakkaiden sitouttaminen ja uusien hankkiminen, saat meiltä enemmän kuin kaiken.

www.granodiesel.fi www.planeetta10.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT Teksti ja kuvat Matti Hannula

KuBiCo-tutkimuksen yhteydessä uusi innovaatio

Hiukset houkuttelevat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on käynnissä laaja raskauteen ja syntyneisiin lapsiin liittyvä KuBiCo (Kuopio Birth Cohort) -syntymäkohorttitutkimus.

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt sille Kummitrahastostaan apurahaa tälle vuodelle 40 000 euroa.

Uuden hiusnäytemenetelmän avulla KuBiCo-tutkimuksessa saadaan arvokasta tietoa myös siitä, voiko äidin tai sikiön kokema stressi vaikuttaa esimerkiksi lapsen syntymiseen ennenaikaisena tai poikkeavan painoisena.

8

www.kummit.fi • Asiantuntijat kertovat

R

askausaikana jokainen odottava äiti kohtaa tilanteita, jotka tuottavat kehossa kemiallisesti mitattavia stressireaktioita.

Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi psyykkinen kuormittuneisuus ja epäterveelliset elämäntavat. Tällaisissa tilanteissa elimistö erittää stressihormoneja, esimerkiksi kortisolia, jotka sopeuttavat elimistöä sen kohtaamiin haasteisiin.

KuBiCo-tutkimuksessa käytetään verinäytteen sijaan uutta menetelmää, jolla pystytään määrittämään hormonipitoisuuksia pienestä hiusnäytetupsusta, johon hormonit ovat ajan ja hiuskasvun myötä kertyneet ”pankkiin” suoraan verenkierrosta.

ß Hiustutkimuksessa vahvasti mukana oleva lääketieteen opiskelija Lauri Uusitalo ottaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa näytettä vuorokauden ikäiseltä tyttövauvalta, joka on äitinsä Juulia Pulkkisen sylissä.

Normaalisti hiusnäytteiden otto on kätilöiden kontolla.

nyt tutkijoita – Kukaan ei meidän tietääksemme ole Suomessa aiemmin määrittänyt hiuksista stressihormoneja. Melko vaateliaan tekniikan vuoksi Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksella meni menetelmän kehittämiseen sen verran aikaa, ettei tämän osion mukaan ottaminen KuBiCo-kokonaisuuteen ollut sen vuonna 2012 käynnistyessä varsinaisesti ajatuksissakaan, kertoo lasten endokrinologian erikoislääkäri, professori Raimo Voutilainen. Hän on ollut mukana KuBiCon suunnittelussa sen alkuvaiheista saakka.

– Tutkijaryhmä on vähitellen kasvanut, kun seurantatutkimuksia on alettu saada käyntiin. Itselleni

ä Äideiltä otetaan kolmen sentin mittainen, 25 milligrammaa painava hiusnäyte, joka pakataan alumiinifolioon.

steroidihormonit ovat olleet ominta aluettani koko tutkijanurani ajan.

Voutilainen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1980. Väitöskirjan aihe oli ’Ihmisen sikiön lisämunuaisten steroidihormonituotanto ja sen säätely’.

– Samalla linjalla olen edelleen, naurahtaa Voutilainen, joka tuli apulaisprofessoriksi Kuopion yliopistoon ja KYSiin vuonna 1994. Varsinaista professuuria hän alkoi hoitaa vuonna 2001.

Hyvin säilyvää aineistoa Verinäytteen oton yhteydessä stressihormonitaso saattaa hetkellisesti kohota. Sen vuoksi hormonitasoa on ollut verinäytteen perusteella vaikea pitkäaikaisesti arvioida.

– Siinä mielessä hius on erittäin houkutteleva.

Hiuksiin kertyy hormoneja, jotka myös säilyvät siellä, Voutilainen valistaa.

Hiusnäytteet otetaan kätilöiden toimesta lapsivuodeosastolla sekä äidiltä että vauvalta. Äidiltä riittää näytteeksi 25 milligrammaa hiusta, vauvalta 10.

Täysiaikaisilta vauvoilta näytteet otetaan parin päivän sisällä syntymästä, keskosilta noin viikon sisällä.

– Äidiltä otetaan kolme senttiä pitkä pätkä hiusten tyvestä. Kun hiusten kasvunopeus on noin sentti per kuukausi, näytteestä on arvioitavissa hormonipitoisuudet kolmen kuukauden ajalta ennen synnytystä, selvittää lääketieteen opiskelija, tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo. Hän on aloittanut lääketieteen opinnot Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritettuaan sitä ennen runsaat kolme vuotta lääketieteen biotekniikan opintoja Tampereen yliopistossa.

Lastentauteihin liittyvät syventävät opinnot hän on tehnyt professori Voutilaisen projektissa ja jatkanut sitten aiheen ympärillä tutkijana.

– Sikiöllä hiukset alkavat kasvaa viimeisen kolmen raskauskuukauden aikana, joten vastasyntyneen hiusnäytteistä voimme arvioida vauvan kohtuajan viimeisen kolmanneksen hormonipitoisuudet.

Vaikka monilla vastasyntyneillä hiukset ovat harvassa, olemme kuitenkin saaneet tähän mennessä Asiantuntijat kertovat • www.kummit.fi

9

lähes kaikilta tutkimukseen osallistuneilta vauvoilta näytteet kerättyä, Uusitalo toteaa.

Hiusnäytteet säilyvät kirjekuoreen ja alumiinifolioon pakattuina huoneenlämmössä hyvinkin pitkään.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät näytteen pitoisuudet ainakaan yhdessä vuodessa muutu miksikään, Uusitalo kertoo.

– Tiedonjano kasvaa, ja tutkimusmenetelmät kehittyvät. Myöhemmin voimme tutkia samoista hiusnäytteistä taas uusia asioita. Toki se vaatii uudet luvat näytteiden luovuttajilta.

Perustoimintoihin ”piilotettuna” Laaja KuBiCo-tutkimus käynnistyi siis vuonna 2012.

Vanhimmat mukana olevat lapset täyttävät pian viisi vuotta. Ensimmäiset seurantatulokset alkavat olla valmiina. Tutkimukseen on matkan varrella lisätty uusia osa-alueita.

– Aineistoa kerätään koko ajan. Periaatteessa mukaan voivat tulla kaikki Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttävät äidit. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on saada mukaan 10 000 äitilapsi -paria, kertoo vuodesta 2014 Itä-Suomen yliopistossa ma.(=määräaikaisena) professorin tehtävää hoitanut Leea Keski-Nisula.

– Äidit täyttävät raskausajasta alkaen sähköisiä kyselykaavakkeita. Myös verinäytteitä kerätään normaalin verinäytteiden oton yhteydessä, joten ylimääräisiä lääkärikäyntejä tutkimukseen osallistuminen ei aiheuta. Tutkimuksen hoitohenkilökunnalta vaatimat toimenpiteetkin on pyritty mahdollisimman hyvin ymppäämään perustoimintaan, ja sähköiset vastauslomakkeetkin siirtyvät lääketieteelli10

www.kummit.fi • Asiantuntijat kertovat

á Dosentti Leea Keski-Nisula, professori Raimo Voutilainen ja lääketieteen opiskelija Lauri Uusitalo ovat KuBiCotutkimuksen avainhenkilöitä.

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt tutkimukselle Kummit-rahastostaan tälle vuodelle apurahaa 40 000 euroa.

sen asiantuntijayhtiö Istekki Oy:n kehittämään järjestelmään automaattisesti.

Farmasian laitoksella tapahtuvasta näytteiden analytiikasta vastaavat puolestaan professori Seppo Auriola ja filosofian tohtori Merja Häkkinen.

– Tutkijoita toki tarvitaan paljon aina siinä vaiheessa, kun tietoa on saatu kerättyä, Raimo Voutilainen huomauttaa.

Eri alojen spesialisteja – Perusajatus on, että raskausaikaa ajatellaan myös lapsen kannalta, korostaa Leea Keski-Nisula, joka on valmistunut lääkäriksi Kuopion yliopistosta vuonna 1993. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1997 aiheenaan ’Infektiomuuttujat synnytyksen aikana’. Synnytysopin ja naistentautien erikoislääkäriksi KeskiNisula valmistui vuonna 2000. Vuonna 2007 hän sai synnytysopin ja naistentautien dosentuurin. KeskiNisula on myös perinatologian erikoislääkäri. Perinatologia on äidin ja lapsen terveyttä raskausajan ja syntymän ympärillä käsittelevä oppiala.

– On paljon asioita, joita kohdun sisällä tapahtuu ja joista emme tiedä, Keski-Nisula sanoo.

– Elimistö ja reaktiomallit kehittyvät sikiössä pikku hiljaa. Sikiö on kohdussa ns. altistustilanteessa. Äidin oma perimä vaikuttaa siihen, miten äiti reaMistä lasten lääketieteen goi tiettyihin asioihin. Mutta nyt on tulaiheesta haluat lukea lut yhä enenevässä määrin tietoa, miten jo kohdun sisällä tapahtuu ohjelmoituKummit-lehdestä mista: mitä äiti syö, mitä lääkkeitä käytasiantuntija-artikkelin? tää, mikä on äidin stressitilanne, käytKerro se osoitteessa tääkö äiti alkoholia. Nämä asiat voivat kummit@kummit.fi vaikuttaa istukan kautta sikiöön, KeskiNisula toteaa.

”

Aineistoa kerätään koko ajan. Periaatteessa mukaan voivat tulla kaikki Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttävät äidit. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on saada mukaan 10 000 äiti-lapsi -paria.

”

– KuBiCon kaltainen pitkittäistutkimus auttaa meitä paremmin ymmärtämään elimistön kehittymisen syntyjuuria. Meidän lisäksemme mukana on paljon muitakin erikoistutkijoita, ja näytteet analysoidaan myös esimerkiksi psykiatrian, lastenpsykiatrian, farmakologian sekä ympäristömyrkkyjen vaikutusta tutkivan toksikologian näkövinkkelistä.

Lisäksi pystymme selvittämään muun muassa alttiutta kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin. varmistusta epäilyihin Äidin tuottamat stressihormonit voivat vaikuttaa raskauden aikana paitsi äidin omaan elimistöön, niin myös istukan toimintaan ja kehittyvään lapseen. Niillä saattaa olla merkitystä myös raskausajan ongelmissa. Sikiökin kykenee tuottamaan stressihormoneja, joita tutkimalla voidaan selvittää, miten sikiö reagoi kohdunsisäiseen ympäristöönsä ja mahdollisiin stressitekijöihin.

– Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä, että esimerkiksi kohdun sisäinen kasvuhäiriö liittyy koholla olevaan sikiön stressihormonitasoon. Mutta sitä on ollut vähän vaikea todistaa. Nyt haluamme tutkia ja varmistaa, heijastuuko kasvuhäiriö hiusten stressihormonitasoon, professori Voutilainen sanoo.

– Vertaamme myös hiusnäytteistä saatuja tuloksia äidin antamiin kyselyvastauksiin selvittääksemme, tunnistaako äiti itse stressiänsä, jatkaa Lauri Uusitalo.

– Emme kuitenkaan lähde tuloksissa perkaamaan äitejä yksilöinä, professori Keski-Nisula huomauttaa.

– Mutta kiinnostaa tietää, näkyykö äidin kokema tai mitattu stressi esimerkiksi vauvan nukkumiskäyttäytymisessä. Taustalla voi olla paljon asioita, joita me emme tällä hetkellä vielä ymmärrä.

Itä-Suomen yliopiston fysiologian laitoksella on lisäksi käynnissä eri kohorttiin perustuva PANICtutkimus, missä seurataan muun muassa lasten ravitsemusta ja liikuntaa. Myös siihen on nyt kytketty hiusnäytteiden otto. Näytteitä otetaan noin 15-vuotiailta.

– Jatkossa voimme verrata PANIC- ja KuBiCotutkimusten hiusnäytteiden stressihormonituloksia, Raimo Voutilainen uskoo.

â – Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä, että esimerkiksi kohdun sisäinen kasvuhäiriö liittyy koholla olevaan sikiön stressihormonitasoon. Nyt haluamme varmistaa, onko näin, kertoo professori Voutilainen.

Lisää tietoa koko ajan Tällä hetkellä KuBiCo-kohortissa on noin 4000 äitiä, lapsia vielä tässä vaiheessa jonkin verran vähemmän.

Rekrytointi tapahtuu äitiysneuvolassa raskauden alkuvaiheissa, ja tutkimusasetelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta se voisi pyöriä jatkossakin ns. perussysteemin rinnalla.

Lapsia on tarkoitus seurata täysi-ikäisyyteen asti.

Tuoreimmat, huhtikuussa julkaistut tutkimustulokset kertoivat yksivuotiaiden nukkumiskäyttäytymisestä sekä lääkkeiden käytöstä raskauden aikana.

Alustavien tulosten mukaan suurin osa yksivuotiaista nukahtaa iltaisin puolessa tunnissa, kolmannes ilman aikuisen läsnäoloa. Puolet tämänikäisistä nukkuu yhdet, puolet kahdet päiväunet päivässä.

Puolet lapsista heräilee toistuvasti, vähintään kolmena yönä viikossa.

Alustavien tulosten mukaan maitoa yöllä saavat yksivuotiaat heräilevät huomattavasti useammin verrattuna lapsiin, joita rauhoitetaan esimerkiksi kosketuksella.

– Uniasiat koskettavat kaikkia ja vaikuttavat todella paljon nuorten perheiden arkeen, Leea KeskiNisula toteaa.

– Synnytyslääkärinä ja raskauksista kiinnostuneena lääkärinä minua kiinnostaa, mitä raskausaikana tapahtuu. Ja tieto siitä lisääntyy koko ajan. ●

Asiantuntijat kertovat • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

å Liam on taistellut läpi monenlaisten vaikeuksien.

Liam kesti takaiskun toisensa jälkeen

Alle kilon painoisesta keskosesta

potraksi pojaksi

Teksti Matti Hannula kuvat MATTI HANNULA JA HEINI STENFORS

Salolaisten Heini ja Markus Stenforsin perheessä on eletty poikkeustilassa jo lähes kaksi ja puoli vuotta. Maaliskuussa 2015 alle kilon painoisena keskosena syntynyt Liam-poika on taistellut läpi monenlaisten vaikeuksien. Nyt alkaa Stenforsien elämässä onneksi vähitellen helpottaa.

L

iam syntyi raskausviikolla 27+5 eli kolmisen kuukautta liian aikaisin.

– Jo raskausajan aikaisessa vaiheessa raskauden jatkuminen näytti varsin epävarmalta, Heini Stenfors kertoo.

– Oli verenvuotoa, istukka irtosi osittain, ja lapsivedetkin menivät jo kaksi kuukautta ennen Liamin syntymää. Sen vuoksi sikiön keuhkot eivät päässeet kehittymään.

Kontrollikäyntien yhteydessä Heinille annettiin sikiön keuhkoja vahvistavia kortisonipiikkejä, ja kun ”hoitoraja” eli 23. raskausviikko koitti helmikuun lopulla, häntä kehotettiin kontrollikäynniltä jäämään osastolle Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

– Siellä makasin kuukauden päivät. Ensin minulle sanottiin, että joudun olemaan osastolla siihen asti, kunnes lapsi syntyy, Heini muistaa.

– Laskettu aika oli vasta 9. kesäkuuta. Olihan se aika vaikea yhtälö, kun kotona oli 3- ja 8-vuotiaat vanhemmat lapset, Linus ja Melissa, jotka eivät olleet tottuneet siihen, ettei äiti ollut kotona. Sekä minun että Markuksen vanhemmat asuvat Porissa, joten hekään eivät pystyneet olemaan siinä tilanteessa avuksi.

Päivisin Melissa oli koulussa ja Linus päiväkodissa, mutta iltaisin Markuksen oli oltava kotona heitä hoitamassa.

á – Oli tilanteita, että lääkärit sanoivat, ettei enää auta muuta kuin toivoa. Ja me toivoimme. Ja Liam selvisi.

– Aluksi he kävivät joka päivä minua katsomassa, mutta se oli lasten kannalta liian rankkaa.

Sitten heidän käyntinsä harvenivat, Heini muistaa.

– Mahdollisimman paljon pyrin itse olemaan sairaalassa paikalla. Päivärytmi oli organisoitava uudelleen. Olin kolmivuorotyössä. Ilta- ja yövuoroista oli sittemmin luovuttava, Markus kertoo.

Suunnitelmat muuttuivat Kun Heini kahden viikon päästä pääsi kotiin, hänet kiidätettiin jo vajaan vuorokauden kuluttua ambulanssilla takaisin TYKSiin. Toista kotilomaa ei irronnut.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Keskolassa kaikki oli jo laitettu hätäkastetta varten valmiiksi.

En halunnut sitä suoritettavaksi, ennen kuin Markus ehtii paikalle.

Sovimme, että odotamme niin kauan kuin mahdollista.

”

Synnytyksen oli suunniteltukin tapahtuvan sektiolla, mutta tilanteen yllättävän etenemisen vuoksi jouduttiin tekemään hätäsektio.

Tuttu kätilö kummina Liam syntyi 15.3.2015 vain 940 gramman painoisena keskosena ja hyvin sairaana.

– Vauvan tila oli aluksi ”vakava mutta vakaa”, Heini kertoo.

– Olin itse pari ensimmäistä synnytyksen jälkeistä päivää lääketokkurassa osastolla, lapsi keskolassa. Markus ei heti pystynyt kuumeen vuoksi menemään häntä sinnekään katsomaan.

Kolmantena yönä osastolle tuli soitto, että lapsi on niin huonossa kunnossa, että vanhemmat on saatava paikalle.

– Soitin Markukselle. Hänen piti odottaa, että Raisiosta hälytetty Markuksen sisko ehti ensin ajaa Saloon lapsenvahdiksi, ennen kuin pääsi itse lähtemään kohti Turkua. Keskolassa kaikki oli jo laitettu hätäkastetta varten valmiiksi. En halunnut sitä suoritettavaksi, ennen kuin Markus ehtii paikalle.

Sovimme, että odotamme niin kauan kuin mahdollista, Heini kertaa.

– Siinä kolmen vartin matkalla kotoa sairaalaan ehti päässä juosta monenlaisia ajatuksia, Markus muistaa.

Vauvalle annettu kortisoni alkoi auttaa, eikä hätäkastetta tarvinnutkaan suorittaa.

– Minulle ei enää missään vaiheessa sen jälkeen tullut ajatuksia, ettei Liam selviäisi, vaikka tiukkoja tilanteita oli muitakin, Markus sanoo tietäen kuitenkin, että Heinin kohdalla oli toisin.

Myöhemmin samana päivänä vauva kastettiin.

– Olimme muutenkin aikeissa pyytää kummiksi erästä ystävääni, joka on TYKSissä kätilönä. Ainakin ristiäisvaatetukset olivat viimeisen päälle juhlalliset: kummilla kätilön työasu ja äidillä vaaleanpunainen sairaalan yöasu, Heini jaksaa jo hieman naureskella tilanteelle.

Lapsi sai nimikseen Liam Eliel Ilmari.

– Olimme asettaneet tavoitteeksi 30. raskausviikon. Mutta niin pitkälle emme päässeet, Heini kertoo.

– Saman päivän aamuna, kun kotona vietettiin sukulaisten kanssa Linuksen 4-vuotissynttäreitä, alkoi synnytys. Markus oli sinä päivänä ”sopivasti” 39 asteen kuumeessa eikä päässyt mukaan.

– Harmittihan se, etten pystynyt olemaan paikalla, vaikka tiesin, etten olisi kuitenkaan päässyt varsinaiseen synnytystilanteeseen, Markus toteaa.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Jo 1-vuotispäivänään Liam oli näin reipas miehenalku.

Lyhyt hetki hellyyttä Heini vietti päivät sairaalassa, ja myös Markus oli paikalla niin paljon kuin vain pystyi.

– Minulla oli usein sellainen olo, että olen väärässä paikassa, Heini muistelee.

– Varsinkin alussa, kun isommat lapset eivät infektioajan vuoksi päässeet keskolaan pitkään aikaan.

Keuhkojen kehittymättömyyden vuoksi Liamille oli jo hänen toisena elinpäivänään aloitettu melko harvinainen typpioksidihoito.

– Melko pian todettiin myös, että vatsasta ei mene mitään läpi. Sen vuoksi Liamille jouduttiin tekemään useita suolistoleikkauksia, ensimmäinen jo kolmen viikon ikäisenä. Kaksi päivää ennen leikkausta olin saanut Liamin ensimmäistä kertaa kenguruhoitoon pois happikaapista. Kenguruhoidon aikana minulle kerrottiin, että Liam pitää leikata, Heini Stenfors kertaa muistoja, jotka ymmärrettävästi liikuttavat häntä yhä.

– Leikkauspäivää edeltävänä päivänä sain vielä pitää häntä sylissäni, mutta sen jälkeen sain odottaa seuraavaa kertaa pitkään.

Leikkaus oli iso ja vaativa. Mutta vaikka leikkaus onnistui hyvin, suoli kuroutui uudelleen tukkoon. Liam leikattiin uudelleen, ja hänelle tehtiin avanne.

– Avanne oli vaikeahoitoinen, mutta oli kuitenkin hyvä, että TYKSin hoitohenkilökunta antoi siinäkin vaiheessa vanhempien osallistua erittäin aktiivisesti hoitotoimenpiteisiin. Se lievensi hieman sitä tunnetta, että lapsi on sairaalan ”omaisuutta”.

Toivo tuotti tulosta Liamin ensimmäinen elinkuukausi oli kokonaisuudessaan todella kriittistä aikaa. Vakavia tilanteita oli toinen toisensa perään. Kehittymättömät keuhkot, vaikea BPD (bronkopulmonaalinen dysplasia) ja vaikea suolistotilanne olivat suurimmat ongelmat Liamin ensimmäisten viikkojen taistelussa.

BPD on pienten keskoslasten krooninen keuhkosairaus, joka syntyy yleensä hengityskone- ja happihoidon seurauksena ensimmäisten elinviikkojen aikana. Sen oireita ovat toistuvat hengitystietulehdukset, limaneritys ja astman kaltainen uloshengitysvaikeus.

– Kun Liam oli parin kuukauden ikäinen, alkoi tilanne lopultakin pikku hiljaa tasaantua, Heini huokaa.

Kaksi ensimmäistä kuukautta Liam oli ollut korkeataajuushengityskoneessa ja sai typpioksidia. Kaksi seuraavaa kuukautta hän oli ”kevyemmässä” hengityskoneessa, joka huomioi lapsen omat hengitysyritykset ja tuki niitä.

– Niiden neljän kuukauden aikana Liamilla oli useita verenmyrkytyksiä. Oli tilanteita, että lääkärit sanoivat, ettei enää auta muuta kuin toivoa. Ja me toivoimme. Ja Liam selvisi, Heini Stenfors hymyilee.

– Kun Liam pääsi hengityskoneesta, lääkäritkään eivät olleet varmoja, pärjäisikö Liam pelkkien highflow-happiviiksien avulla. Liam pärjäsi. Se oli todella suuri edistysaskel.

â Stenforsien perhe (Markusisä, Heini-äiti sekä lapset Liam, Melissa ja Linus) pystyy vihdoin elämään edes lähes normaalia lapsiperheen elämää.

Kesärumbaa Kesä 2015 oli Stenforseille erittäin haasteellinen, kun vanhemmat lapset eivät olleet koulussa eikä päiväkodissa.

– Vuorotellen toinen meistä oli keskolassa ja toinen kotona. Se oli sellaista rumbaa, ettei siitä itse asiassa ole edes jäänyt kovin tarkkoja muistikuvia, Heini myöntää.

Puolen vuoden iässä Liamille tehtiin gastrostooma. Hän oli hengityskoneesta päästyään kuukauden verran harjoitellut maidon ja soseidenkin syömistä, mutta sitten syöminen jostakin syystä loppui.

Heini oli usean kuukauden ajan pumpannut maitoa Liamille.

– Mutta sitä tuli tosi vähän. Aiemmin ongelma oli ollut päinvastainen. Nyt, kun lapsi ei ollut iholla, kehoni ei selvästikään ymmärtänyt, että sen pitäisi tuottaa maitoa.

Katkeamaton kontrolli Liam oli sairaalassa runsaat seitsemän kuukautta ja koko sen ajan vastasyntyneiden teho-osastolla.

– Liamia ei voitu siirtää tavalliselle osastolle, koska hän tarvitsi heikon hapettumisensa johdosta 24/7-valvontaa, joka ei ollut muualla kuin teholla mahdollista, Heini-äiti selvittää.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Kun olin ensimmäisen kerran ilman hoitajaa Liamin kanssa ulkona, kääntyvä auto osui suojatietä ylittäessämme Liamin vaunuihin melko lähellä sairaalaa.

Vaunut hajosivat törmäyksessä. Ajattelin jo, että tämä tästä vielä puuttui.

– Tilanne oli vielä kotiin päästessäkin sama: happisaturaatio lähti heti laskemaan, jos viikset lähtivät nenästä. Kotona valvonta onnistui meidän toimestamme.

Heiniä oli opetettu hoitamaan myös suonensisäinen ravitsemus.

– Se oli mielestäni parempi ratkaisu kuin että kotonamme olisi käynyt joku ulkopuolinen.

Kaikki tukitoimet Liamin elämän alussa muotoutuivat Linus-veljen mielessä niin normaaleiksi, että hän ihmetteli muita vauvoja nähdessään, miten ihmeessä ne pärjäävät ilman happiviiksiä ynnä muita apulaitteita.

”

â Heini ja Markus Stenfors haluavat kiittää TYKSin keskolan henkilökuntaa.

– Ilman heitä ei olisi Liamia eikä meitä sellaisina kuin nyt olemme.

Tämäkin vielä!

Ennen kotiuttamista Liam oli muutaman kerran päässyt jo kotilomille.

– Jo toiselta kotilomalta paluu TYKSiin tapahtui ambulanssikyydillä, kun saturaatiot laskivat eikä hän tuntunut siitä tokenevan, Heini Stenfors kertoo.

Kotiuttamisen jälkeenkin Liamille on tullut vielä kolme verenmyrkytystä.

– Yhden kerran hän joutui sen vuoksi tehoosastolle.

Ennen kotiin pääsyä Heini sai mennä Liamin kanssa ulos.

– Hoitaja oli ensimmäisellä kerralla mukana.

Kaikki meni hyvin. Kun sitten olin ensimmäisen kerran ilman hoitajaa Liamin kanssa ulkona, kääntyvä auto osui suojatietä ylittäessämme Liamin vaunuihin melko lähellä sairaalaa. Vaunut hajosivat törmäyksessä. Ajattelin jo, että tämä tästä vielä puuttui, Heini sanoo hiljaa.

– Mutta ihme kyllä Liamille ei siinä käynyt kuinkaan. Onneksi oli kylmä ilma ja Liam sen vuoksi makuupussissa.

Isoja askeleita Viime maaliskuun alussa verenmyrkytyksen hoidon yhteydessä Liamilta poistettiin keskuslaskimokatetri, jonka kautta hän oli joka yö saanut suonensisäisesti ravintoliuosta. Nyt kaikki ravinto menee peg-napin kautta suoraan Liamin vatsalaukkuun.

– Fyysistä estettä suun kautta syömiselle ei ole, mutta hän ei vaan vielä halua eikä oikein osaa.

Nyt Liam on reipas kaksivuotias. Pääsiäisenä hän otti ensimmäiset askeleensa ilman tukea ja käveli vappuna jo parin metrin pätkiä, tosin houkuttelemalla. Liam puhuu paljon, ja puhe kehittyy hyvää vauhtia. Säännölliset lääkitykset ovat supistuneet pelkkään inhalaatiolääkkeeseen. Heini-äiti uskoo, että Liam vielä jossakin vaiheessa alkaa syömäänkin.

Liam saa edelleen tarvittaessa lisähappea vaikeiden hengitystieinfektioiden yhteydessä, mutta on nyt pärjännyt muutaman kuukauden kokonaan ilman.

– Kotona lisähappi on annettu happirikastimella, johon on kiinnitetty 15 metriä pitkä letku, Heini kertoo.

– Se aiheutti välillä melkoisia ”lankakeräefektejä”, sillä Liam ei ole koskaan ryöminyt tai kontannut, vaan hän eteni puolitoistavuotiaaksi asti kierimällä. Opittuaan istumaan hän siirtyi peppukiitoon.

Perhekeskeisyys isossa roolissa Stenforsien perheessä on kahden todella stressaavan vuoden jälkeen tapahtunut paljon hyviä juttuja.

– Väsymys yrittää iskeä usein sen jälkeen, kun alkaa vähän helpottaa, Heini Stenfors toteaa. Hän ja Markus haluavat kiittää TYKSin keskolan henkilökuntaa ja toimintakulttuuria.

– Niiden erinomaisuutta ei voi liikaa korostaa.

Ei tuntunut siltä, että meidän täytyy olla siellä, vaan päällimmäinen tunne oli, että saamme olla. Sitä paitsi ilman heitä ei olisi Liamia eikä meitä sellaisina kuin nyt olemme. TYKSin keskolassa perhekeskeisyys

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

on isossa roolissa, eikä pelkästään puheissa. Siellä pidetään hyvää huolta koko perheestä, ja perhe saa osallistua lapsen hoitoon alusta alkaen, jos suinkin mahdollista, Heini Stenfors sanoo.

– Esimerkiksi se, että lääkäri kysyy kierrolla lapsen kuulumisista ensin vanhemmilta ja sitten vasta hoitajilta, on pieni asia, mutta silti erittäin merkittävä.

TYKSissä keskolassa vanhempien on mahdollista olla lapsen kanssa vaikka vuorokaudet ympäri.

– Meidän kohdallamme näin tapahtui vain kriittisimpinä öinä sekä kotiutumisen lähestyessä. Runsaan seitsemän kuukauden keskolajakso, jota oli minun osaltani edeltänyt yhden kuukauden vuodeosastojakso, ei kahden kotona odottavan vanhemman lapsen kanssa tehnyt yhtälöä mahdolliseksi, Heini sanoo.

Markus Stenfors työskentelee nyt Suur-Salon Tukipalvelussa terapeuttisena tukihenkilönä. Samalla hän opiskelee toimintaterapeutiksi.

á Kiinnostus autoihin on ainakin aivan aikataulussaan.

– Työkokemus on auttanut käymään tätä omaa prosessia läpi. Oma lapsi on tietenkin eri asia. Mutta on ainakin tietoa, mistä voi tarvittaessa kysyä apua.

Liam on edelleen infektioherkkä.

– Vain kaksi kertaa elämässään hän on toistaiseksi päässyt mukaan kauppareissulle. Odotamme innolla tulevaa kesää ja infektiokauden päättymistä, Heini sanoi toukokuussa. ●

Tämän selviytymistarinan luettuaan on varmasti helppo ymmärtää, miksi Heini Stenfors oli yksi niistä kuudesta TYKSalueen äidistä, jotka Lastenklinikoiden Kummit kutsui Turussa 28. huhtikuuta järjestettyyn hemmottelupäivään. Siitä aukeamalla 44-45.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin Lastenklinikka 30.5.2017 kello 17.16 Tähtien sota -elokuvista tutut hahmot imperial tie pilot (vas.), snowtrooper ja stormtrooper vierailivat toukokuun lopulla Helsingin Lastenklinikalla piristämässä potilaiden päivää. Muun muassa pirkkalalainen Jasimir Servo, joka oli hoidettavana munuais- ja elinsiirto-osasto K3:lla, sai kolmikon huoneeseensa kylään.

Kuva: Matti Hannula Nordic Garrisonin Star Wars -hahmojen klinikkavierailusta lisää sivulla 26.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

RisteilYllä

Ennen Junibackeniin ja Vasa-museoon menoa perheet kokoontuivat Djurgårdenissa yhteiskuvaan. Kuvassa myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster Teemu-nalle sylissään, ja äärimmäisenä vasemmalla Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd. Taustalla Nordiska museet.

Kuusi potilasperhettä Tukholman-risteilyllä

Tallink Silja jatkaa hienoa perinnettä TeksTi ja kuvaT Matti Hannula

Kaksi potilasperhettä Helsingin, kaksi Kuopion ja kaksi Oulun yliopistosairaalan alueelta pääsi huhtikuun toisena viikonloppuna Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikaisen kumppanin Tallink Siljan kustantamana Tukholman-risteilylle.

S ä Askolalaissisarukset Noomi ja Maisa Korkatti odottelivat hieman täpinöissään Helsingin-terminaalissa laivaan pääsyä. Noomi sai Teemu-nallen toviksi syliinsä.

20

www.kummit.fi • Risteilyllä

aMoiHin aikoiHin perjantai-iltapäivänä, kun risteilymatkustajat Helsingissä siirtyivät Silja Symphony -laivaan, tapahtui Tukholman keskustassa järkyttävä terroriteko. Tieto siitä levisi tietysti nopeasti ja aiheutti aavistuksen verran huolta. Risteilyohjelmaan ja lauantaipäivän suunnitelmiin tuo murheellinen episodi ei onneksi käytännössä heijastunut millään lailla.

Potilasperheiden risteily alkoi Tallink Siljan ja Kummien yhteisellä tervetulotilaisuudella kokousosastolla. Heti sen jälkeen päästiin buffet-pöytien ääreen nauttimaan päivällistä.

Lauantaiaamuna Silja Symphonyn saavuttua Värtanin satamaan runsaan 30 hengen ryhmä kuskattiin linja-autolla Djurgårdenin saarelle, missä sijait-

Pitkä pinna tarpeen

S

uonenjokelaiset Tiia Venehsalo ja Teemu Jurvanen sekä Tiian poika Luka Koskivuori olivat huhtikuussa mukana Tallink Siljan potilasperheille tarjoamalla Tukholman-risteilyllä. Kuusivuotiaalle Lukalle reissu tarjosi kosolti uusia kokemuksia: lentomatka Kuopiosta Helsinkiin oli hänen elämänsä ensimmäinen, eikä Luka ollut aiemmin ollut laivallakaan.

Luka on Kuopion yliopistollisen sairaalan potilas, koska hänellä on diagnosoitu sekä havainnointi- että motoriikkahäiriö ja lisäksi muun muassa tahatonta ääntelyä aiheuttava TIC-oireyhtymä.

– Diagnooseihin johtaneet tutkimukset alkoivat runsaat kaksi vuotta sitten. Nyt Luka käy säännöllisesti toimintaterapeutilla ja on päiväkodissa pienryhmässä, Tiia-äiti kertoo.

– Hän on ylivilkas ja todella energinen pakkaus. Oireet viittavat ADHD:hen, mutta sehän diagnosoidaan vasta kouluiässä.

Muutaman kerran vuodessa Lukan ja Tiian ohjelmassa on verkostopalaveri, jossa mukana on KYS:stä kuntoutusohjaaja sekä edustaja päiväkodista, neuvolasta ja sosiaalitoimistosta, erikoislastentarhanopettaja ja toimintaterapeutti.

Tiia Venehsalon mukaan Luka on ollut vilkas ja haasteellinen lapsi aivan pienestä pitäen.

– Heti alussa oli koliikkia ja korvatulehduksia. Jo seitsemän kuukauden ikäisenä hän nousi seisomaan. Puhe tuli vasta 2,5 vuoden iässä, mutta saman tien sitä tuli sitten pulputtamalla.

Haasteita riittää Ulkopuolisen silmin ja korvin Luka vaikutti risteilyllä harvinaisen reippaalta, sosiaaliselta ja fiksulta pojalta.

– Kauppareissut ja kyläilyt ovat hankalia. Lukaa ei voi

hetkeksikään jättää ilman aikuisen valvontaa, Tiia toteaa.

– Ja Luka vaatii koko ajan huomiota. Kahdenväliset keskustelut ovat Lukan läsnä ollessa lähes mahdottomia, Tiian miesystävä Teemu Jurvanen jatkaa. Hän on ollut Lukan elämässä tiiviisti mukana jo neljä ja puoli vuotta.

Päiväkodissa Luka kuulemma ottaa helposti johtajan roolin.

– Leikit sujuvat parhaiten yksin. Toisten lasten kanssa tulee helposti riitaa, ja Luka pyrkii käskyttämään aikuisiakin, Tiia Venehsalo kertoo. Risteily sujui joka tapauksessa hänen mielestään suhteellisen mukavasti.

– Väsyttää toki, Tiia myönsi, kun risteilyohjelmasta olivat jo takanapäin sekä Junibackenissa käynti että vierailu laivan komentosillalla ja edessä muun muassa paluumatkan päivällinen.

– Ruokailutilanteisiin keskittymisessä Lukalla on tekemistä. Niinpä ateriointi vie aina aikansa.

Muutosta odotellessa Tiia ja Teemu olivat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että risteily teki hyvää heille kaikille kolmelle.

– Erilainen ympäristö ja Lukalla erilaisia viihdykkeitä ja virikkeitä, he perustelevat.

Tiia kertoi, että Luka sairastelee paljon, varsinkin talvisin. Siihen etsitään syitä.

– Elämä on selviytymistä päivästä toiseen, Tiia toteaa.

– Pitää vain jaksaa vahtia, Teemu sanoo.

– Kyllä tässä pitkää pinnaa tarvitaan, Tiia myöntää.

– Vuoden päästä Lukalla on testit koulun aloittamista silmällä pitäen. Ylivilkkauteen on mietitty lääkehoitoa. Mutta mahdollisimman pitkään olisi tietysti parempi olla ilman.

Myös Tiia Venehsalon pikkuveli oli pienenä ollut ylivilkas, mutta rauhoittui saman tien koulun alettua.

– Vastaavaa ilmiötä odotellessa, Tiia naurahtaa. ● â Tiia, Luka ja Teemu bussikyydissä Tukholmassa matkalla satamasta Djurgårdenin saarelle.

– Hyvä, että Lukalla on risteilyllä paljon erilaisia viihdykkeitä ja virikkeitä, Tiia ja Teemu totesivat.

Risteilyllä • www.kummit.fi

21

Luka Koskivuorella oli hauskaa juoksupyörässä.

sevat lastenkulttuuritalo Junibacken ja historiallisen Vasa-laivan ympärille rakennettu Vasa-museo. Osa perheistä satsasi vajaan kolmetuntisen kokonaisuudessaan Junibackeniin, osa Vasa-museoon, kukin mieltymystensä mukaan. Tarvittaessa aika riitti hyvin molempiinkin kohteisiin.

Junibackenin vaikuttava Satujuna jäi varmasti vanhemmillekin mieleen, ja talon uutuus, peilihuone, sai lasten normaalitkin touhut näyttämään todella kummallisilta.

á Junibackenin uutuus, peilihuone, sai lasten normaalitkin touhut näyttämään hullunkurisilta.

Voimia jokapäiväiseen jaksamiseen Alkuiltapäivästä bussi toi porukat takaisin laivalle. Vaikka aamiaistarjoilu oli runsas, alkoi nälkä jo kurnia. Pienen lepohetken jälkeen tarjolla olikin välipalaa kokousosastolla. Sitten ohjelmassa oli siirtyminen laivan komentosillalle, minne ei ”tavallisella” risteilymatkustajalla olekaan asiaa. Laivan kaptee-

á Teemunallen kuvallinen tervehdys Junibackenista.

ß Maksim Bahrin, 8, hyppäsi Junibackenissa paikallaan olevan pyörän selkään.

22

www.kummit.fi • Risteilyllä

á Korkatin siskokset Noomi, 2, ja Maisakin, 4, viihtyivät Junibackenissa.

á Lapset komentosillalla kimppakuvassa Harri Hylkeen ja Teemu-nallen kanssa.

á Komentosillalla Luka pääsi kääntelemään ruoria.

Sellaisilla isojakin laivoja aikanaan ohjattiin.

nin valtakunnassa risteilypäällikkö Joakim Hackman ja risteilyisäntä Mats Pulkkinen esittelivät muun muassa aluksen ohjausjärjestelmää ja kertoivat Silja Symphonyn ominaisuuksista ja historiasta.

Lauantaipäivän ”virallinen” osuus päättyi buffetpäivälliseen. Vatsan sai laivalla itse kukin haluamassaan määrin täyteen vielä sunnuntain aamiaisellakin, ennen kuin Silja Symphony rantautui Helsingin Olympialaituriin. Siitä alkoi risteilyviikonlopun viimeinen etappi kohti omaa kotia. Toisilla se oli lyhyempi, toisilla noin tunnin lentomatkan päässä. Vajaan

á Varkautelaiset Riku (vas.), Miko ja Jasmin ”uiskentelivat” Silja Symphonyn leikkiosaston pallomeressä.

parin vuorokauden irtiotto arjesta antoi varmasti potilasperheille voimia jokapäiväiseen jaksamiseen.

ß Oululainen Jaden Brower, 10, ja hänen melkein kuusivuotias pikkuveljensä Kevin poseerasivat laivan leikkiosastolla.

Laivoista erittäin kiinnostunut Kevin oli halunnut saman tien ylleen Vasamuseosta hankitun paidan.

Jo kahdeksas kerta Tallink Silja Oy:n ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö käy jo kuudetta vuottaan. Keväästä 2013 alkaen Tallink Silja on järjestänyt yliopistoklinikoiden lapsipotilasperheille yhteensä kahdeksan Tukholman-risteilyä, joilla kaiken kaikkiaan 55 perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi irti arjesta.

Potilasperheristeilyjen lisäksi Tallink Siljalla on vuosittain yksi 22 tunnin Tallinnan-risteily, joka on ns. Kummit-risteily. Tänä vuonna se on ohjelmassa elokuun alussa. Silloin laivalla on myös Lastenklinikoiden Kummien järjestämää ohjelmaa. Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja ollut mukana Kummit Golfissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Runsaan viiden vuoden aikana Tallink Silja on lahjoittanut lähes 300 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. ● Risteilyllä • www.kummit.fi

23

VAPAAEHTOISTYÖ

ß Birgitta Myllymäki on tehnyt suururakan uuden lastensairaalan valmistumisen dokumentoinnissa. Myllymäenkin urakka on vielä kesken.

Teksti Matti Hannula kuvat BIRGITTA MYLLYMÄKI

Vapaaehtoisena valokuvaamassa

Uuden lastensairaalan valmistuminen dokumentoituu upeasti Hienoa vapaaehtoistyötä on monenlaista.

Helsinkiläinen Birgitta Myllymäki on seurannut kameran kanssa uuden lastensairaalan valmistumista. Sen myötä rakentamisen eri vaiheet tulevat upealla tavalla dokumentoitua.

B

irgitta Myllymäki ei halua tehdä suurta numeroa uurastuksestaan, jota hän tekee omilla välineillään, omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan.

– Pääasia on, että joku tekee, eikä se, kuka tekee, Myllymäki sanoo.

Diabetes-tuotteiden myynnin ja markkinoinnin parissa aiemmin pitkään työskennellyt Birgitta Myllymäki on omin silmin nähnyt, mikä on vanhojen sairaalarakennusten tilanne Suomessa.

24

www.kummit.fi • Vapaaehtoistyö

Kuva ulkoa syyskuussa 2016.

á Leikkaussalin heräämö vielä hieman vaiheessa.

– Kuudessatoista vuodessa kiersin käytännössä kaikki Suomen sairaalat ja terveyskeskukset. Samalla näin, minkälaisia ongelmia niissä on ollut. Siinä mielessä muun muassa Helsingin lastenklinikan sisäilmasta paljastuneet ongelmat eivät tulleet minulle millään lailla yllätyksenä.

Myllymäki on myös toiminut vapaaehtoisena tukihenkilönä lapsiperheille. Myös sen myötä hän on kokenut uuden lastensairaalan rakentamisen henkilökohtaisellakin tasolla erittäin tärkeäksi asiaksi.

– Kun Uusi lastensairaala 2017 -hanke oli käynnistymässä, menin heti tukiorganisaatioon mukaan muun muassa lipaskeräyksiä ynnä muita tapahtumia järjestämään, Myllymäki kertoo.

– Minulla ei ole valokuvaaja-taustaa, mutta minulla on käytännöllisesti katsoen aina kamera mukana, ja tykkään kuvata. Kuvasin alusta asti Uusi lastensairaala 2017 -hyväntekeväisyystapahtumia.

Kun sairaalaa sitten syyskesällä 2014 alettiin konkreettisesti rakentaa, päätti Myllymäki dokumentoida sairaalan valmistumisen tarkasti alusta loppuun.

– Kukaan ei minua tällaiseen tehtävään pyytänyt, mutta sitähän vapaaehtoistyö on: pannaan toimeksi! On ollut todella mielenkiintoista ja innostavaa päästä läheltä ja sisältäpäinkin seuraamaan, miten rakentaminen edistyy.

Myllymäki käy rakennustyömaalla suunnilleen kerran kuukaudessa, ottaa aina noin 250 kuvaa, joista sitten valitsee muutaman kymmenen kuvan satsin. Kuvat julkaistaan Uuden Lastensairaalan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa lisävalaisevien tekstitysten kera.

ä Näkymä rakennuksen katolta maaliskuussa 2017.

â Julkisivua kesäkuussa 2017.

Birgitta Myllymäki on ollut myönteisesti yllättynyt, kuinka siisti uuden lastensairaalan työmaa on.

– Paitsi, että siellä on hyvä ilmapiiri ja todellinen tekemisen tuntu, niin myös rakennuksen sisäilman laatuun on panostettu jo rakentamisvaiheessa. Työmaalla on helppo hengittäää. Siinäkin mielessä siellä on ollut mukava käydä kuvaamassa.

Birgitta Myllymäen vapaaehtoisuurastuksen myötä uuden lastensairaalan rakennusurakasta jää talteen iso muistijälki kuvien muodossa.

– Rakennusmiehet ovat tekemässä historiaa.

Heistäkin on varmasti mukavaa päästä tulevaisuudessa näyttämään omille jälkipolvilleen, mitä ovat olleet tekemässä, Myllymäki toteaa. Hän on käynyt samalla kuvaamassa myös vanhaa lastenklinikkaa.

– Hyvä on olla sieltäkin kattava määrä kuvallisia muistoja. On myös kiva päästä vertailemaan vanhaa ja uutta.

Sekin on oma tarinansa. ●

Montusta vinttiin Uuden lastensairaalan rakennustyömaalle ei niin vain mennä. Turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa ja liikkumisessa.

– Työmaavastaavan kanssa pitää aina etukäteen sopia ajankohdasta. Heille ei tietenkään aina sovi, ja minulla on aina oltava ”turvamies” mukana, kun kiertelen rakennuksella, Myllymäki kertoo. Hän on päässyt kuvaamaan paitsi maan alla niin myös katolla eli ”montusta vinttiin” ja joka paikassa myös niiden välissä.

– Olen päässyt kuvaamaan paikkoihin, joihin ei kukaan enää rakennuksen valmistuttua pääse, huoltomiehiä tietenkään lukuun ottamatta. Uskon, että kuvistani saattaisi myöhemmin olla jopa hyötyä esimerkiksi joissakin tarkistustilanteissa.

Vapaaehtoistyö • www.kummit.fi

25

klinikkavieRailu

ä K10:llä hahmot tapasivat neljävuotiaan helsinkiläisen Mezen Ben Younesin. Mezenin Saija-äitikin pääsi kuvaan mukaan.

Pahikset taas hyvällä asialla

ã Stormtrooper (vas.), imperial tie pilot ja snowtrooper taustallaan Meilahden kolmiosairaala, missä muun muassa lastenklinikan syöpäosasto K10 tilapäisesti sijaitsee.

Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot saivat suut hymyyn Tähtien sota -elokuvista tutut pahikset biker scout, imperial gunner ja incinerator trooper vierailivat Helsingin Lastenklinikalla vuosi sitten huhtikuussa. Nyt, toukokuun 30. päivä, oli imperial tie pilotin, snowtrooperin ja stormtrooperin vuoro piristää pienten potilaiden päivää. Pientä alkuhämmästystä seurasi lopuksi jokaisen pikkupotilaan leveä hymy. Yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa toteutettu hyväntekeväisyystehtävä tuli todellakin suoritetuksi.

á Ortopedian ja traumatologian osastolla K8 helsinkiläinen Romi Teivainen, 10, oli saman tien samalla aaltopituudella Star Wars -hahmojen kanssa.

Molemminpuolinen ilo – On aivan mahtavaa nähdä pikkupotilaiden iloisia kasvoja. Se todella lämmittää meidänkin mieltämme, totesi ”neljäntenä pyöränä” ja taustatukena klinikkavierailulla mukana ollut Nordic Garrisonin Suomen maavastaava Elina Herttua. ●

M

aailManlaajuisen staR WaRs -fanijärjestö 501st Legionin parikymmentä suomalaista aktiivijäsentä kuuluvat järjestön pohjoismaiseen alajaostoon, 501st Nordic Garrisoniin. Siinä on suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia kaikkiaan noin 170 jäsentä. 501st Legion käsittää Star Wars -saagan pahishahmoja, Rebel Legion puolestaan hyvishahmoja. Molemmat järjestöt toimivat keskenään yhteistyössä keikoilla levittäen maailmalle Tähtien sodan evankeliumia ja harjoittaen hyväntekeväisyyttä. Lastenklinikalle terveisiä kaukaisesta galaksista olivat pikkutarkoissa asujäljitelmissään tällä kertaa tuomassa Jouko Väänänen (snowtrooper), Jessica Powell (stormtrooper) ja Seb Barquin (imperial tie pilot). ”Trooppaajilla” oli tuliaisinaan röykkiöllinen erilaisia Legoja, jotka oli lahjoittanut Lego-palikoiden erikoisliike Pii Poo Oy. 26

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

ULS3:lla hoidettavana ollut kahdeksanvuotias espoolainen Alisa Blomster ei hätkähtänyt Star Wars -hahmoja.

VAHVALLE KASVULLE JA KEHITYKSELLE Gefilus Tipat+D sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskyvylle ja vahvalle kasvulle ja kehitykselle tärkeää D-vitamiinia.

Ostamalla lasten Gefilustuotteen autat samalla Lastenklinikoiden pieniä potilaita. Kiitos avustasi.

Gefilus on Valio oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

www.gefilusoriola.fi • Markkinoija: Oriola Oy

laHjoitus

à HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki (oik.) luovutti Lastenklinikoiden Kummeille shekin. Sitä olivat vastaanottamassa Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster sekä Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli.

Klinikoille rahaa, lapsille lippuja

HopLopilta kunnon kädenojennus Kummeille Liikuntaseikkailupuistoketju HopLopin ja helsinkiläisen ravintola Rosterin yhteinen tempaus tuotti Lastenklinikoiden Kummeille 5000 euron lahjoituksen. Lisäksi HopLop lahjoitti Kummeille 5000 euron edestä pääsylippuja HopLop-puistoon.

S

uoMen ensiMMäinen lasten oMa pop up -huippuravintola HopLopster suunniteltiin täysin lasten ehdoilla ja lasten kanssa.

HopLopster oli auki kahtena viikonloppuna tammi-helmikuun vaihteessa. Tuotto lahjoitettiin Kummeille.

HopLopin lahjoittamat pääsyliput käyvät kaikilla HopLop-paikkakunnilla. 5000 euron edestä pääsylippuja tarkoittaa käytännössä 320 pääsylippua. Eli jokaiselle viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle voidaan näin ollen jakaa HopLop-liput noin 60 lapselle. Näin HopLop tukee sairaiden lasten liikuntaa.

– Erityislapsetkin ansaitsevat perheiden yhteistä aikaa, perustelee HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki ja jatkaa kertomalla HopLopin puolisentoista vuotta sitten muuttaneen hallintorakennettaan.

– Otimme henkilökunnan mukaan päätöksentekoon ja toimintojemme kehittämiseen. Etenkin lasten suhteen uskomme 28

www.kummit.fi • Lahjoitus

siihen, että suurin osa ei-asenteesta on turhaa. Sen vuoksi olemme halunneet tuoda ei-asenteen vastaisuutta myös HopLopin ulkopuolelle, Pulkki korostaa.

– Vuosi sitten kesällä mietimme, että haluamme tehdä jotakin muuallakin kuin HopLopeissa sisällä. Ns. paremmat ruokaravintolat tulivat siinä vaiheessa mieleen.

Yhteistyökumppanuus ravintola Rosterin kanssa löytyi nopeasti.

– Kun aikuiset osasivat olla rennosti, kaikki sujui todella hyvin.

Ravintolakokemuksen lisäksi neljän ruokalajin hintaan kuuluivat pääsyliput Hop-Lop-puistoon.

HopLopsterissa yritysyhteistyökumppaneina oli HopLopin ja ravintola Rosterin ohella Hartwall ja tukijoina muun muassa Dayton, DNA, Pfizer, Pixmill, SEK ja Salomaa Group.

asennemuutos merkittävintä HopLopster oli maailman ensimmäinen lasten itse suunnittelema ’huippuravintola lapsille’ -tapahtuma.

– Lapset kertoivat, minkälaisesta ravintolasta he pitävät. Sitten he suunnittelivat, mitä siellä syödään, miltä annosten pitää näyttää ja miltä niiden pitää maistua.

Kaikki yksityiskohdat mietittiin siltä pohjalta, että homma saadaan toimimaan, toimitusjohtaja Pulkki kertoo.

– Se ei ollut iso homma. Merkittävintä oli asennemuutos: kun kerroimme, että tässä on paikka, missä lapset saavat olla vapaasti, kaikki meni hyvin. Jos lähdemme siitä, että lapset ovat melu ja haitta, niin silloin he varmasti sitä ovatkin. Me haluamme lähteä siitä, että lapset ovat tasaarvoisia.

Kahden viikonlopun aikana kaikkiaan 750 asiakasta kävi HopLopsterissa.

– Lapset tykkäsivät sitä enemmän, mitä enemmän heidän vanhempansa pystyivät hellittämään normaalista jännityksestään, Tomi Pulkki painottaa.

Teot ja tekijät valokeilaan Vuonna 2006 perustettu HopLop on Suomen suurin liikuntaseikkailupuistoketju ja merkittävin yksityinen lasten liikuttaja.

HopLopilla on 18 toimipistettä ympäri Suomea. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi HopLop haluaa nostaa parrasvaloihin erilaisia lapsiystävällisiä tekoja ja tekijöitä.

– HopLop haluaa tehdä Suomesta lapsiystävällisen maan. Haluamme nostaa valokeilaan konkreettisia tekoja ja tekijöitä, jotka ovat omalta osaltaan rakentaneet parempaa tulevaisuutta perheen pienimmille, toimitusjohtaja Pulkki tiivistää. ’Suomen lapsiystävällisin 2017’ -kilpailuun voi kuka tahansa ilmoittaa ehdokkaita 30.9. asti kampanjasivulla www.hoplop.fi/suomenlapsiystavallisin. Voittajat julkistetaan kansainvälisenä lasten päivänä 20. marraskuuta. Voittaja saa maineen ja kunnian lisäksi valita lapsiin ja liikuntaan olennaisesti liittyvän hyväntekeväisyyskohteen, johon haluaa lahjoittaa 5000 euron palkintosumman. ●

sn

LE

Jokaises ta

sta kse au

5

ydystä pak k my

t KU M ME

IL

kuMMiuutisia

20-vuotias vaihtoi kumppania

Kummit-lehti tulee tästedes täältä Kummit-lehden kustannusyhtiö on tehnyt painosopimuksen PunaMusta Oy:n kanssa. Niinpä lehden painaa tästä numerosta alkaen PunaMusta Oy Joensuun painotalossaan.

PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen Yhtiöihin, joihin kuuluvat Autotalo Laakkonen Oy ja Veljekset Laakkonen Oy ovat vuodesta 2013 lähtien olleet Lastenklinikoiden Kummien kumppaneita ja tukeneet vuosittain useilla kymmenillä tuhansilla euroilla lasten syöpätautien tutkimusta ja lasten sydänkirurgiaa.

Y

RjÖ laakkosen suvun omistamien Laakkonen Yhtiöiden juuret ovat syvällä Pohjois-Karjalan metsissä ja sydän autokaupassa.

– Laakkonen on monialayhtiö, joka tällä hetkellä työllistää noin 1800 henkeä, kertoo PunaMusta Oy:n myyntijohtaja Esa Nykänen.

– Valtaosa heistä on automyynnin palveluksessa Veljekset Laakkosella tai Autotalo Laakkosella, joilla on toimintaa 15 paikkakunnalla ympäri Suomea.

Konserniin kuuluu myös muun muassa Kytäjä

30

www.kummit.fi • Kummiuutisia

â Myyntipäällikkö Heikki Hirvonen (oik.) ja myyntijohtaja Esa Nykänen ensikädessä vastaavat PunaMusta Oy:n Joensuun painotalossa siitä, että Kummit-lehden painojälki on jatkossakin parasta mahdollista laatua.

Golf. Laakkonen-konserni omistaa itse käytännöllisesti katsoen kaikki kiinteistöt, joissa sillä on toimintaa. Lisäksi sillä on useita suuria kiinteistöjä, jotka on vuokrattu ulkopuolisille.

Markkinointinimeksi PunaMusta Painotalo PunaMusta Oy:n emoyhtiö on vuonna 1899 perustettu Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, joka omistaa PunaMusta Oy:n tilat ja hoitaa myös sen taloushallinnon. Vuonna 1988 PunaMusta otettiin Joensuun ja Helsingin kirjapainotoimintojen yhteiseksi markkinointinimeksi.

Pohjois-Karjalan Kirjapainolla on kahdeksan lehtitoimialan tytäryhtiötä, joista Sanomalehti Karjalainen Oy on selkeästi merkittävin. Yksi kahdeksasta on Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy, joka palvelee myös konsernin ulkopuolisia painotuotteiden tarvitsijoita muun muassa sivunvalmistuksessa, graafisessa suunnittelussa sekä sähköisten julkaisuiden valmistamisessa.

– Paljon löytyy sekä sivunvalmistuksen että graafisen suunnittelun osaamista, PunaMusta Oy:n myyntijohtaja Nykänen mainostaa. kolme painotaloa PunaMusta Oy:n hallinto on Joensuussa, missä sijaitsee myös painotalon 35 000 neliön kokoinen päätuotantolaitos. Lisäksi painotöitä tehdään Tampereen ja Nurmeksen tuotantolaitoksissa. Helsingissä PunaMustalla ei ole enää painotoimintaa, mutta Herttoniemessä Itä-Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä on myynti- ja asiakaspalvelutoimintoja sekä repro.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli lähes 58 miljoonaa euroa. PunaMustan palveluksessa vuonna 2016 oli 221 henkilöä, joista selkeästi suurin osa on tuotannon työntekijöitä.

– Ja meiltä saa tarvittaessa palvelut vaikka ’avaimet käteen’ -periaatteella, asiakkaan omien tarpeiden mukaan, Nykänen sanoo.

PunaMustassa painetaan tällä erää noin 250 säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvää aikakaus- tai asiakaslehteä.

– Paperia niihin kuluu vuositasolla 30 000 tonnia, Nykänen kertoo.

Noissa lukemissa on siis tästedes mukana myös 20-vuotias, neljästi vuodessa ilmestyvä Kummit-lehti. ●

taPaHtuMa

Pitkäperjantaina perinteiset kuviot

Pasi Sollon omistama vuosimallin 1929 Ford Tudor oli sopivalla tavalla pääsiäisen värinen.

Klinikkaperheitä Amerikan kaaroja ihastelemassa

á Lohjalaiset Sonja, Eetu (7 v.) ja Elsa (5 v.)

Heinäsmäki halusivat poseerata jonkun ”pääsiäisenvärisen” auton edustalla. Tässä yksi upea sellainen, Timo Koskisen omistama Ford Tudor Slantback vuosimallia 1937.

Finnish Hot Rod Association järjesti pääsiäisenä jo 40. kerran vuotuisen American Car Show’n.

Viihde- ja musiikkialan monitoimimies Lasse Norres on toiminut näyttelyn lehdistöpäällikkönä vuodesta 1997. Perinteiseen tapaan Norres, Kummien hallituksen pitkäaikainen jäsen (1999 –2004), järjesti Lastenklinikan potilaille ja heidän perheilleen mahdollisuuden tutustua näyttelyyn pitkäperjantaiaamupäivänä tunnin ajan ennen Messukeskuksen ovien varsinaista aukeamista yleisölle.

ä Mikko ja Suvi Vallentin sekä lapset Otso, 4, Sea, 2, ja Niko Adamsson, 5, olivat tulleet Luumäeltä Helsinkiin Amerikan kaaroja tutkailemaan. Heidän takanaan Robert Willingerin omistama Chevrolet Chevy II vuosimallia 1962.

ä Lasse Norres (oik.) on ollut ACS:n lehdistöpäällikkönä vuodesta 1997. Hän on jo pitkään myös pitänyt huolta siitä, että klinikkalapset pääsevät perheineen etuajassa sisään. Tässä Norres haastattelee pitkäperjantaiaamun starttitilaisuudessa kiihdytysajaja Janne Ahosta, jonka useimmat tuntenevat paremmin mäkihyppääjänä.

à Helsinkiläiset Marjo ja Harri Vainikka sekä lapsensa Roope, 10, ja Maisa, 7, ryhmittyivät vuosimallin 1967 Ford Mustangin eteen. Auton omistaa Pietari Markko.

Tapahtuma • www.kummit.fi

31

taPaHtuMa

Teemu-nallekin viihtyi SuperParkissa.

Liiketalouden opiskelijat liikuttivat lapsia SuperParkissa

Lukuvuoden loppunäyttö Kummien hyödyksi Ryhmä Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoita järjesti huhtikuun lopulla Särkänniemen SuperParkissa yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa tapahtuman, joka oli ensimmäisen lukuvuoden loppunäyttö.

Leijonaemojen, Epilepsialiiton, Sydänlapset ry:n ja Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n myötävaikutuksella sisäaktiviteettipuistoon tuli keskellä huhtikuista maanantaipäivää mukava määrä lapsia huoltajineen.

K

Yseessä oli kaikkiaan kolme ja puoli vuotta kestävän TAMK:n liiketalouden koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden loppunäyttö.

– Saimme tehtäväksi järjestää kolmatta sektoria hyödyttävän tapahtuman, kertoi opiskelijaryhmän projektipäällikkönä toiminut Mette Perälä.

– Saimme itse valita kohteen. Tiimin kaikilla jäsenillä oli yhteinen halu: auttaa sellaista yhdistystä, jonka toiminta kohdistuu lapsiin. Päätimme sitten ottaa yhteyttä Kummeihin.

Tiimillä oli lähes alun perin myös ajatuksena saada Särkänniemen SuperPark mukaan kuvioon, ja sekin osanen loksahti kohdilleen. Perälä odotti parituntiselta tapahtumalta paljon.

32

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Ainakin Teemu-nallelta opiskelijat saivat hyvät arvosanat loppunäytöstään. Ylärivissä vasemmalta Sampsa Parviainen, Samuli Päivärinta, Tuomas Päivärinta, Juhani Piilonen, Otso Nurminen, Nestori Näykki ja alarivissä vasemmalta Emilia Pesonen, ryhmän projektipäällikkönä toiminut Mette Perälä ja Anna-Riikka Otsamo.

Kuvasta ”puuttuu” Janne Nurmilinna.

à Fekadu Alanen, 7, ja Lian Raudasoja, 4, Kangasalta löysivät mielestään riittävän vauhdikasta toimintaa SuperParkin pyöräilysopessa.

á Tamperelaiset Virtasen sisarukset Matias, 5, ja Ronja, 3, saivat vaahtomuovikuutiomereen mukaansa pienen Teemu-nallen.

– On kiva päästä leikkimään lasten kanssa ja luoda SuperParkiin hyvää yhteisöllistä fiilistä. Olemme tehneet paljon töitä tämän eteen. Nyt on mielenkiintoista päästä itsekin näkemään lopputulos, hän sanoi.

SuperParkissa tarkkailemassa oli ryhmän ”valmentaja”, opettaja, joka arvioi loppunäytön. Myös toimeksiantaja eli Kummit antaa ryhmän toiminnasta arvionsa.

Särkänniemen SuperParkin suosiollisen suhtautumisen lisäksi opiskelijoita toteutuksessa auttoivat lahjoituksillaan IdeaPark Lempäälä ja Aallon Leipomo. ●

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

Lue lisää TM-vertailusta (TM 3/2017) osoitteesta www.laakkonen.fi Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia.

Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille.

Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

Alkaen

159 € / kk

• Et tarvitse käsirahaa tai muita vakuuksia • Sopimusaika 48 kk / 60 000 km, 36 kk/45 000 km tai 24 kk/30 000 km • Kiinteä kuukausimaksu • Sopimus sisältää talvirenkaat

FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi Renault Clio 1.2 16V 75 hv Life rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 15.153,72 €, sopimusaika 48 kk, korko 1,95 %, kuukausierä 159 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 190 € ja käsittelymaksua 10 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 9.305 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.787,58 €. Todellinen vuosikorko 3,38 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin.

Espoo Helsinki Hyvinkää

Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio

Lahti Lieksa Porvoo

Tampere Turku Varkaus

KUMPPANI

á Huhtikuun alussa oli Lahdessakin vielä niin viileää, että Kummien vapaaehtoiset Katariina Schmidt (vas) ja Laura Vinha olivat talvitamineissa.

Viidettä kesää viedään

Onneksi Lahdessa kuitenkin paistoi aurinko. Kaksivuotias Noah pääsi prätkän selkään.

Tivoli Sariolan ja Kummien yhteistyö jatkuu Tivoli sariolalla ja Lastenklinikoiden Kummeilla on menossa jo viides kumppanuuskausi. Kummitivoli on jo vieraillut Turun (21.4.), Kuopion (11.5.) ja Oulun (24.5.) klinikoilla. Kummitivolitapahtumapäivää on vietetty Lahdessa (8.4.), Turussa (22.4.) ja Kuopiossa (19.5.). syksymmällä vuorossa ovat vielä tapahtumapäivät Kirkkonummella (26.8.), Helsingin Tapanilassa (9.9.) ja Tammisaaressa (21.9.). Helsingin klinikalla Kummitivoli vierailee 23. elokuuta.

Oulun klinikalla Tivoli Sariola vieraili 24. toukokuuta.

34

www.kummit.fi • Kumppani

Tivoli sariola lahjoittaa jokaisesta tivolikiertuekauden aikana ostetusta päivärannekkeesta kymmenen senttiä Kummeille. Vuoden 2016 kampanja tuotti 3000 euroa yliopistollisten lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

á Kuopion Kummitivoli-päivää vietettiin 19. toukokuuta.

KuMMiT paDeL

æ Supertähdet Teemu Selänne ja Peetu Piiroinen ottivat lupaavasti tuntumaa uuteen lajiin. Puolivälierissä tuli kuitenkin lähtö laulukuoroon.

Teemu ja muut supertähdet saivat nöyrtyä padel-päivässä

Kummien uusi tapahtumalaji teki heti läpimurron TeksTi ja kuvaT MaTTi HannuLa

Mailapeli padel kasvattaa kovaa vauhtia suosiotaan suomessakin.

Myös Kummien ensimmäinen hyväntekeväisyystapahtuma uuden lajin merkeissä oli heti menestys. Kilon ja Hernesaaren kentät olivat torstaina 15. kesäkuuta täynnä supertähtiä ja yritysjoukkueita pelaamassa rahaa pienten potilaiden hyväksi. paremmuuskin tietysti ratkottiin. ensimmäinen Kummit padel -mestari on CapMan-kaksikko Max sjövall – Matti Vallila. sjövall on myös lajin hallitseva suomen mestari.

auringon helottaessa täydeltä terältään.

Kummipelaajat muodostivat pareittain omat joukkueensa. Muutaman entisen tai nykyisen huippujääkiekkoilijan ja muutaman nimekkään lumilautailijan lisäksi kummipelaajien joukosta löytyi muun muassa tenniksen sisäkenttien naisten Suomen mestari mallia 2015 Milka-Emilia Pasanen, tv-kasvot Mikko Leppilampi ja Heikki Paasonen sekä Sirpa Selänne.

Leppilampi toimi tapahtumassa Kummien ”nokkamiehenä” ja hoiteli tapansa mukaan mallikkaasti juontohommatkin sen jälkeen, kun omat pelit olivat ohi.

Kansainvälistä väriä kisaan toi espanjalainen Christian Monfort, joka toimii tällä hetkellä padel-valmentajana Suomessa.

– Padel on erittäin suosittu laji Espanjassa, Monfort kertoi.

– Harrastajamäärä on kasvanut valtavasti muutaman viime vuoden aikana.

Rekisteröityjä pelaajia on Espanjassa seitsemisen tuhatta, mutta kaiken kaikkiaan pelaajia on paljon paljon enemmän.

Monfort näkee myös Suomen otollisena maaperänä padelille.

– Se on helpompaa kuin tennis, aloituskynnys on matala, ja padelissa pystyy kehittymään nopeasti. ”Nasta laji” Muun muassa Supertähdet-tv-sarjasta tutut Teemu Selänne ja Peetu Piiroinen pelasivat Kummit Padelissa parina. He saivat

T

ÄRKEINÄ TEKIJÖINÄ Kummit Padelin toteutumisessa olivat idean ”isä” Jan Roos, kilpailujärjestelyistä vastannut Hypement Oy:n Jani Isaksson sekä Kilon padel-hallin omistaja, sisäkentät veloituksetta turnauksen käyttöön antanut Padel Club Finlandin Juha Jokela.

Padelia pelataan nelinpelinä. Ensimmäisessä Kummit Padelissa oli mukana 19 joukkuetta eli 38 pelaajaa. Aamupäivällä pelattiin Espoon Kilossa Padel Club Finlandin sisäkentillä. Iltapäiväksi siirryttiin Hernesaareen, missä pelaajat nauttivat ensin Löylyn keittolounaan. Sitten jokaisen neljän alkulohkon neljä parasta joukkuetta jatkoivat ulkokentillä cup-systeemillä

á Kummipelaajat ylärivissä vasemmalta Ville Leino, Peetu Piiroinen, Janne Korpi, Markku Koski, Heikki Paasonen, Niklas Hagman, Sami Lepistö ja Hannu Pikkarainen, edessä vasemmalta Sirpa Selänne, Jani Isaksson, Mikko Leppilampi, Teemu Selänne ja Milka-Emilia Pasanen.

Kummit padel • www.kummit.fi

35

Paluu kotiin ENTISIÄ tai nykyisiä huippukiekkoilijoita Kummit Padelissa edustivat Teemu Selänteen lisäksi Niklas Hagman, Ville Leino, Sami Lepistö ja Hannu Pikkarainen. Moninkertainen arvokisamitalisti Sami Lepistö, 32, on tehnyt KHL-Jokerien kanssa pelisopimuksen pelattuaan ensin viisi kautta NHL:ssä ja sitten toiset viisi kautta venäläisissä KHL-organisaatioissa. Lepistö palasi kasvattajaseuraansa.

– Innostunein mielin palaan niin sanotusti kotiin. Paljon hyviä muistoja jäi sekä NHL:stä että KHL:stä, mutta en ole missään tapauksessa vielä lopettelemassa uraani, Lepistö painotti.

– Pohjois-Amerikassa elämä on tietysti erilaista kuin Venäjällä, ja siellä on kaikin puolin helpompaa, kun pärjää paremmin kielen kanssa. Pääsee paremmin arjen asioihin sisään, Lepistö vertasi.

Myös padel on Lepistölle tuttu laji.

– Jo useampana kesänä on tullut pelattua aika paljon.

Kummien ”nokkamiehenä” padel-tur-

15.6.2017 Kilo, Espoo ja Hernesaari, Helsinki

á Kymmenvuotiselta maailmankiertueeltaan takaisin kasvattajaseuraansa Jokereihin palannut jääkiekkoilija Sami Lepistö on pelannut padelia jo monena kesänä.

nauksessa toimineen Mikko Leppilammen parina pelannut Lepistö muistelee olleensa mukana Kummit Golfissa joskus viime vuosikymmenellä.

– Ja meneehän Bermuda-tenniksenkin tuotosta aina osa Kummeille, muistuttaa Lepistö jääkiekkoilijoiden perinteisestä heinäkuun ensimmäisen viikonlopun hyväntekeväisyystapahtumasta. ●

Kummien tapahtumavastaavat: Jaana Roos Susanna Laurila Anne Knaster Matti Valli Kaisa Heinonsalmi Tapahtumavastaavat: Jan Roos Jani Isaksson, Hypement Juha Jokela, Padel Club Finland Kummipelaajat: Niklas Hagman, Jani Isaksson, Janne Korpi, Markku Koski, Ville Leino, Sami Lepistö, Mikko Leppilampi, Heikki Paasonen, Milka Pasanen, Peetu Piiroinen, Hannu Pikkarainen, Sirpa Selänne ja Teemu Selänne Neljän kärki u. Team CapMan 1 (Antti Vallila/Max Sjövall) v. S&M (Sami Mellanen/

Mika Saunamäki)

w. Qtio 1 (Juha Jokela/

Christian Monfort)

x. Firstbeat (Jaakko Kotisaari/

Timo Sydänmaanlakka)

Paras naisten joukkue: Anna-Maija Mäkelä/Sari Palenius/ Tiina Ruotsalainen

á Kummit Padel -mitalistit ryhmäkuvassa. Teemu-nallen vieressä voittajapari Antti Vallila (vas.) ja Max Sjövall, vasemmalla hopeajoukkue Mika Saunamäki ja Sasu Mellanen, Sjövallin oikealla puolella pronssimitalistit Christian Monfort ja Juha Jokela.

nöyrtyä puolivälierissä Monfortin ja Juha Jokelan käsittelyssä tylyin 6–1-lukemin.

– Onhan tämä kaukana ”leipälajistani”, totesi lumilautailija Piiroinen.

– Mutta tennistä pelaan aika paljon.

Padelia olin aiemmin pelannut muutaman kerran. Tämä on todella nasta laji, kehui ensimmäistä kertaa Kummien tapahtumassa ollut Piiroinen, lumilautailun olympiahopeamitalisti. Tuota talvilajia Kummit Padelissa edustivat myös Janne Korpi ja Markku Koski, arvokisamitalisteja Piiroisen lailla kumpainenkin.

Ensi talven olympialaisiin valmistautuvalla Piiroisella on lyhyt kesäloma.

– Tulin vastikään Jenkeistä lautailureissulta, ja jo elokuun alussa on lähtö ensin Sveitsiin ja sieltä Uuteen-Seelantiin. Olym36

www.kummit.fi • Kummit padel

pialaisissa menestyminen on lumilautailussakin kaikkein kovin juttu.

Padelkin alkaa sujua Jos oli Piiroinen debytantti Kummit-ympyröissä, niin hänen peliparinsa Teemu Selänne on Kummit-konkari jos kuka.

Teemu oli perustamassa Lastenklinikoiden Kummeja 24 vuotta sitten ja oli koko pitkän NHL-uransa aikanakin säännöllinen vieras Helsingin Lastenklinikalla.

– Se on minulle edelleen tärkeä paikka.

Vuosi sitten keväällä kävin viimeksi.

Padel oli sen sijaan Teemulle oudompi homma.

– Kerran aiemmin olin pelannut. Tennistähän minä pelaan paljon, mutta on tämä ihan oma lajinsa. Mutta kyllä tämä-

Kiitokset: Padel Club Finland Nike Löyly Aavasaksan Vesi Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Silja Line Pernod Ricard PadelCenter Helsinki Pade Oy vapaaehtoiset

kin homma alkaa sujua, kun saa vähän enemmän tuntumaa.

Teemu ja Sirpa Selänne tulivat perinteiseen tapaan kesäkuun alussa Suomeen kesänviettoon ja palaavat yhtä perinteiseen tapaan Kalifornian-kotiinsa elokuussa.

– Normi kesä, Teemu sanoi.

– Lastenklinikallakin aion käydä.

Teemun Suomen-kesään kuuluvat perinteisesti myös omat jääkiekkoleirit.

– Katinkullassa jo 23. vuosi. Nuorille hyökkääjille pidin jo Espoossa yhden akatemiakurssin, toinen on elokuun alussa.

– Menneen kauden arvokisatulokset eivät mairittele suomalaista jääkiekkoa, Teemu myöntää.

– Mutta uusi, hyvä sukupolvi on selkeästi tulossa. ●

SAMASTA PADASTA sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Tule syliin

L

apsiperHeissÄ On usein päiviä, kun ruokaa on tehtävä toisella kädellä. Kirjaimellisesti, jos vauva viihtyy vain sylissä. Syli tai hellan viereen nostettu syöttötuoli onkin aitiopaikka vauvan seurata kok-

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 2-vuotiaan ja vauvan äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin viime vuoden parhaaksi lastenruokakirjaksi.

”

Raikas hernekeitto on helleruokaa herkuimmillaan.

”

+6 kk 20 min a 4 annost

kaamista. Tai yhtä hyvin kulhot ja leikkuulaudat voi nostaa lattialle, niin lapsi pääsee tutkimaan ruoka-aineita. Yhdessä kokkaaminen on ruokakasvatusta parhaimmillaan.

Kehitin nopean hernekeittoreseptin päiviin, jolloin ruoanlaittoon ei oikein riittäisi aikaa eikä energiaa. Kookoksen maustama soppa syntyy pakasteherneistä melkein itsestään. ●

Yhden käden hernekeitto 600 g pakasteherneitä 2 isoa hapokasta omenaa (esim. Granny Smith) 1 iso valkosipulinkynsi 1⁄4 tl mustapippuria 2 dl kookosmaitoa 1⁄2 ruukkua korianteria 1 limetin mehu 1⁄2–1 tl suolaa Laita herneet kattilaan ja lisää vettä niin, että herneet peittyvät. Laita levy kuumenemaan. Kuori ja paloittele omena ja valkosipuli joukkoon. Lisää pippuri. Keitä kannen alla 5 minuuttia.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

Valuta lähes kaikki nesteestä kulhoon talteen ja ota halutessasi muutama lusikallinen herneitä sormiruuaksi.

Lisää kookosmaito kattilaan ja kiehauta.

Soseuta keitto aivan samettiseksi teho- tai sauvasekoittimella.

Lisää korianteri, limetin mehu ja suolan loppu keittoon ja soseuta.

Lisää nestettä, kunnes keitto on kevyttä ja ohutta.

Vinkki! Jos teet ruokaa myös vauvalle, ota 2-3 dl keittoa sivuun ennen korianterin ja mausteiden lisäämistä. samasta padasta • www.kummit.fi

37

KUMMIUUTISIA

Teemu-nalle leikkasi silkkinauhan oman kesäkotinsa avajaisissa

PowerParkin ja Kummien ensimmäinen yhteinen kesä käynnistyi TeksTi ja kuvaT MaTTi HannuLa

Vapaa-ajankeskus powerparkin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö starttasi konkreettisesti 27. toukokuuta, kun Teemu-nallen kesäkoti avattiin etelä-pohjanmaalla Kauhavan alahärmässä sijaitsevassa monitoimipuistossa juhlallisin menoin. Teemunallen talo on sekä lasten toiminnallinen kohde että informatiivinen alusta Kummien toiminnan esittelylle.

38

www.kummit.fi • Kummiuutisia

â Teemu-nallen talo avattiin juhlallisin menoin 27. toukokuuta.

Teemu itse leikkasi nauhan PowerParkin operatiivisen johtajan Mikko Kiviluoman ja Kummien toiminnanjohtajan Anne Knasterin todistaessa.

T

eeMu-naLLe LeiKKasi itse oman kesäkotinsa avajaisnauhan Power Parkin operatiivisen johtajan Mikko Kiviluoman ja Kummien toiminnanjohtajan Anne Knasterin todistaessa ja avustaessa.

PowerParkissa riitti juhlapäivänä vilskettä, vaikka keli oli kenties koko kevätkesän kehnoin. Vilskettä riitti myös Teemu-nallen talossa, jonne perheitä virtasi jo ensimmäisen avajaisten jälkeisen tunnin aikana kymmenittäin.

Vantaalainen lelutukku Amo Oy sekä kummi Kurre Westerlundin maahantuontiyritys Akowest ovat lahjoittaneet Teemu-nallen kesähuvilaan runsaasti lelu - ja askartelutavaroita. Niinpä talossa ei

á Teemu-nallen kesäkotiin virtasi väkeä heti avajaisten jälkeen.

tule aika pitkäksi sen enempää Teemulla kuin vieraillakaan.

PowerParkin ja Kummien sopimus kattaa vuodet 2017–2019 ja sisältää option vuoteen 2021 asti.

PowerPark tukee Kummien kautta vuosittain yhtä kulloinkin vuorossa olevaa yliopistollista lastensairaalaa. Yhteistyö tulee olemaan paitsi sekä taloudellista että toiminnallista, myös monimuotoista ja laajaa. Power Park tulee muun muassa vuosittain järjestämään PowerKummi-päivän, johon kutsutaan Kummien kautta pieniä potilaita läheisineen viettämään huvipuistopäivää PowerParkiin. junalla kävelymatkan päähän Lillbacka Powerco -konserniin kuuluva PowerPark on Suomen suurin yksityisomistuksessa oleva matkailu- ja vapaa-ajankeskus, jossa on huvipuisto, ravirata, liikekeskus, hotelleja, kaksi leirintäaluetta mökkeineen, Euroopan suurin sisäkartingrata, Mika Salo Circuit -ulkokartingrata, ratsastuskeskus sekä 5D-elokuvateatteri. PowerPark on valittu Taloustutkimus Oy:n teettämässä kyselyssä Suomen parhaaksi suureksi vapaa-ajankeskukseksi viidesti, vuodesta 2013 alkaen neljänä peräkkäisenä vuonna.

Sekä etelästä että pohjoisesta Pohjanmaalle saapuvista junista muutama vuoro päivässä pysähtyy 19.6.–13.8. välisenä aikana Härmän asemalle, mistä PowerParkiin on kävelymatka. ●

à Kaverukset Olivia (vas.) ja Pipsa viihtyivät Teemu-nallen talossa pitkään.

á Taika pääsi sisätiloihin leikkimään nukkekodilla.

ß Helmiina kurkki ”uuninluukusta”.

à Hyvää kotimatkaa ja tervetuloa uudelleen! toivotti Teemunalle, sillä PowerParkin ja Kummien sopimus kattaa tällä erää vuodet 2017–2019 ja sisältää vielä optionkin vuoteen 2021 asti.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

39

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888 tivolisariola.fi

#yhtähymyä

On The Road 2017

KUMMIT LAHJOITAMME KIERTUEEN 2017 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2016 tuotti 3000 €.

Kiitos!

LAHTI 7.-17.4.

Kummipäivä 8.4.

TURKU 22.4.-7.5.

Kummipäivä 22.4.

KUOPIO 12.-22.5.

Kummipäivä 19.5.

KIRKKONUMMI 24.-28.8.

Kummipäivä 26.8.

TAPANILA 7.-10.9.

Kummipäivä 9.9.

TAMMISAARI 20.-22.9.

Kummipäivä 21.9.

Teemme yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa!

KUMMITIVOLI VIERAILEE ensi kesänä Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

Turku 21.4.

Kuopio 11.5.

Oulu 24.5.

Helsinki 23.8.

Lappset lahjoitti uuteen lastensairaalaan ja -klinikoille

á Kuvassa Lappsetilta liiketoimintajohtaja Erkki Ikäheimo ja markkinointipäällikkö Eveliina Salmivuori (oik.). Keskellä Lastenklinikoiden Kummien projektipäällikkö Susanna Laurila.

KUMMIUUTISIA

L

appseT GrOup Oy LaHJOiTTi osan loppuvuoden 2015 ja 2016 kampanjamyynnistään lastenklinikoiden tukemiseen. Vuoden 2015 summa, 6000 euroa, kohdennettiin Helsingin Uuden lastensairaalan viihtyvyyshankintoihin. Vuoden 2016 summa, 7200 euroa, jaetaan tasan kaikkien yliopistoklinikoiden kesken.

– Lasten terveys on ensisijaisen tärkeää, minkä vuoksi haluamme olla tukemassa lastenklinikoiden toimintaa, kertoo Lappsetin kotimaan liiketoiminnasta vastaava johtaja Erkki Ikäheimo.

– Päädyimme kohdistamaan hyväntekeväisyyspanoksemme lastenklinikoiden tukemiseen tavoitteena luoda parhaat mahdolliset edellytykset pienten potilaiden paranemiselle ja heidän omaistensa hyvinvoinnille joskus pitkienkin sairaalahoitoa vaativien jaksojen aikana.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävä tukitoiminta on ollut osa Lappsetin yleishyödyllistä toimintaa, sosiaalista vastuullisuutta, yrityksen perustamisesta lähtien. Yli 40 vuoden kokemuksellaan Lappset edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjen hyvinvointia luomalla monipuolisesti aktivoivia leikki- ja liikuntaympäristöjä. ●

Supersankarit vierailivat TAYSin lastenklinikalla supersankarit vierailivat 4. huhtikuuta Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla. päivä sisälsi paljon upeita kohtaamisia, kun superman, spiderman ja Batman ilahduttivat pikkupotilaita. á Neljä supersankaria: poliisi, Hämähäkkimies, Lepakkomies ja Teräsmies. ß Neljävuotias Samuel alkoi heti värittää Supersankareiden tuomia värityskuvia. à Kuusivuotias Lauri tapasi suosikkinsa Spidermanin eli Hämähäkkimiehen. Lauri oli pukeutunut varta vasten Spidermanpaitaan, ja jalassakin hänellä oli asianmukaiset sukat.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

41

å Kunnonpaikan kylpyläkierroksen kruunasi käsiparafiinihoito, jonka aikana muutama äiti taisi jo torkahtaakin ihanan lämmön virratessa koko kroppaan.

HEMMOTTELUPÄIVÄ

Kuopiossa taidettiin hieman torkahdellakin

Hemmottelukeväälle savolainen startti

Teksti ja kuvat Ja ana Roos

Lastenklinikoiden Kummit järjesti vuoden alkupuoliskolla lapsipotilaiden äideille hemmottelupäiviä kaikkiaan neljällä yliopistosairaalapaikkakunnalla.

Viime Kummit-lehdessä kerrottiin jo maaliskuisesta hemmottelupäivästä Oulussa. Huhti-toukokuussa olivat vuorossa Kuopio, Turku ja Tampere.

K

uopion yliopistollisen sairaalan lastenklinikan potilasäitien hemmottelupäivä oli 20. huhtikuuta. Kuusi äitiä pääsi päiväksi irti arjesta kylpien ja hyvästä ruoasta sekä mainiosta musikaalista nauttien. Pukeutumisneuvontaa ja meikkaustakin oli tarjolla.

Kuopion hemmottelupäivään, jonka oli organisoinut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista, oli kutsuttu Pia Happonen, Heidi Hämäläinen, Paula Korhonen, Matleena Pirinen, Henni Sällström ja Eini Tikkanen.

Aamu alkoi tapaamisella Hotelli Puijonsarven aamiaisella. Kauniisti valkoisilla pöytäliinoilla katettu kabinetti pääsiäismunineen odotti äitejä. Aamiaisen lomassa suoritettiin esittelykierros ja äidit kertoivat oman tarinansa lasten kanssa koetuista haasteista.

42

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

á Kunnonpaikasta kuin uusina ihmisinä ulos. Keskellä Teemu-kiitosnalle sylissään Kunnonpaikan avainasiakaspäällikkö Päivi Rossinen.

Kun aamiainen oli nautittu, tilataksi nouti äidit kylpylähotelli Kunnonpaikkaan, jossa oli pari tuntia aikaa saunoa, uida ja nauttia porealtaista. Äidit totesivatkin, etteivät muista, koska olisivat saaneet olla kylpylässä niin, ettei olisi tarvinnut vahtia ketään.

Nyt sai ihan omassa tahdissa siirtyä paikasta toiseen ja vain nauttia.

á Päivä oli alkanut aamiaisella Hotelli Puijonsarvessa.

á Yhteiskuvassa Kuopion hemmottelupäivästä vastannut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista (vas.) sekä äidit Eini Tikkanen, Pia Happonen, Heidi Hämäläinen, Henni Sällström, Matleena Pirinen ja Paula Korhonen. à Kuopion hemmottelupäivä päättyi Annie Mestariampuja -esitykseen kaupunginteatterissa.

ß Vaateliike Piattacó otti äidit ilolla vastaan.

Kylpyläkierroksen kruunasi käsiparafiinihoito, jonka aikana taisi muutama äiti jo torkahtaakin rauhallisen musiikin soidessa ja ihanan lämmön virratessa koko kroppaan.

Maittava lounas Kunnonpaikan ravintola Aallottaressa olikin jo tarpeen aamu-uintien jälkeen.

á Piattacó oli järjestänyt paikalle myös Berneriltä kaksi meikkaajaa, jotka ehostivat äidit iltakuntoon.

Meikattuina musikaaliin Lounaan jälkeen oli kuljetus takaisin Kuopion keskustaan. Siellä vaateliike Piattacó otti äidit ilolla vastaan ja Piattacón taitavat myyjät antoivat pukeutumisneuvontaa jokaiselle henkilökohtaisen tarpeen mukaan.

Olipa Piattacó järjestänyt paikalle myös Berneriltä kaksi meikkaajaa, jotka ehostivat äidit iltakuntoon Isadoran meikeillä.

Sitten tie vei pienen happihyppelyn myötä kohti ravintola Isä Camillon päivällistä. Listalta sai jokainen valita oman herkkuruokansa. Äidit hykertelivät jo onnesta kaikesta saamastaan huomiosta. Ruokailun jälkeen rupesivat päivän koitokset jo hieman ramaisemaan.

Mutta jäljellä oli vielä päivän viimeinen ohjelmanumero: äidit pääsivät Kuopion Kaupunginteatterin kustantamalle teatterivierailulle. Annie Mestariampuja -musikaali oli onneksi niin vauhdikas ja mukaansa tempaava, että väsymys unohtui. Äidit saivat ihailla hienoja osasuorituksia lapsista aikuisiin. Ilta päättyi lämpimiin halauksiin uusien vertaistukiäitien kesken.

Kummit kiittää kaikkia palvelujaan lahjoittaneita kuopiolaisyrityksiä äitien hemmottelupäivän mahdollistamisesta! ● Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

43

HEMMOTTELUPÄIVÄ Teksti ja kuvat Matti Hannula

Äidit sananmukaisesti pääosissa

Kasvot ja kuontalot kuntoon Turun hemmottelupäivässä Lastenklinikoiden Kummit järjesti Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan potilasäideille hemmottelupäivän 28. huhtikuuta. Aamupäivän ohjelmassa oli kaunistumista, iltapäivällä kieppumista ja illalla konsertti.

H

emmoteltavina Turussa olivat Emmi Arponen, Nina Kylen, Petra Rehvonen, Heini Stenfors, Leila Vartiainen ja Marita Vesalainen-Mäkilä.

Butik Turku omistajansa Noora Kankaan johdolla oli kolmen vuoden tauon jälkeen TYKS-äitien hemmottelupäivän pääetappi, sananmukaisesti. Siellä toki laitetaan aina viimeisen päälle kuntoon paitsi hiukset, niin myös kasvot ja kynnet. Butik Turku oli varannut hemmoteltaville äidille koko aamupäivän, ja neljä tuntia äideiltä siellä mukavasti vierähtikin. á Heini Stenfors ja Petra Rehvonen hemmottelupäivänä Sanna Koskelan (edessä) ja Kiia Mustosen käsittelyssä Butik Turussa.

à Emmi Arposen pään kimpussa touhusivat kimpassa Ida Itkonen (vas.) ja Anna Baker.

ß Näin nättiä jälkeä Butik Turussa tuli, vaikkei lähtökohdissakaan toki ollut moittimista.

44

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Huhtikuun 28. päivä oli kevään ensimmäisiä lämpimiä päiviä. Butikista päästyään äidit ehtivätkin tovin nauttia auringonpaisteesta kävellessään pitkin Aurajoen rantaa kohti lounaspaikkaa, Ravintola Blankoa.

Lounaalla äitien seuraan liittyi kummi Heidi Sohlberg. Hän olikin sitten ryhmän mukana koko loppupäivän.

Rauhassa, sopivan väljällä aikataululla nautitun maittavan lounaan jälkeen äidit kuljetettiin tilataksilla Kupittaan urheilupuiston pysäköintialueelle, minne Tivoli Sariola oli perustanut valtavan ”leirinsä” huhtikuun viimeiseksi ja toukokuun ensimmäiseksi viikoksi. Toimitusjohtaja Ville Sariola toivotti henkilökohtaisesti äidit tervetulleiksi tivoliin. Kaikki saivat häneltä leimat ranteeseensa, eli kaikkiin laittei-

á Äidit Aurajoen ylittävällä, narsissienkin kaunistamalla Teatterisillalla. Vasemmalta Emmi Arponen, Heini Stenfors, Marita Vesalainen-Mäkilä, Petra Rehvonen, Leila Vartiainen ja Nina Kylen.

á Tivoli Sariolassa Heidin ja Leilan vauhtiin pääsi mukaan Teemu-nallekin.

kin – uhrasivat mielellään äideille tuokion valmistautumisajastaan. Tuon tapaamisen jälkeen äitien olikin sitten vielä mielenkiintoisempaa päästä seuraamaan mahtipontista showta.

á Lounaalla Ravintola Blankossa äitien seuraan liittyi kummi Heidi Sohlberg (toinen vas.).

siin oli sitten vapaa pääsy. Ja melkoisia hurjapäitäkin joukosta löytyi.

Profeettoja tapaamassa Hemmottelupäivän ohjelma pidetään yleensä äideiltä mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pitkään salassa. Salaisuuksien verhoa raotetaan pikku hiljaa päivän edetessä. Turun hemmottelupäivän ohjelmasta vastannut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista paljasti tällä kertaa jo lounaan yhteydessä, mitä illalla tuleman pitää. Olihan äideillä toki pieni aavistus huipentumasta, kun oli tiedossa, että Profeetat eli Elastinen ja Cheek konsertoivat kyseisenä päivänä Turku Areenassa, joka nykyisin kantaa nimeä Gatorade Center.

Mutta se tuli silti täytenä ja tosi mukavana yllätyksenä, että pari tuntia ennen konserttia äidit pääsivät tapaamaan Elastista ja Cheekiä. Konserttijärjestäjä Fullsteam Agency Oy:n suosiollisella myötävaikutuksella järjestynyt Meet&Greet -sessio Gatorade Centerin alakerran tiloissa oli lyhyt ja ytimekäs, mutta varmasti äideille mieleen jäävä. Kummien toiminnassa jatkuvasti vahvasti mukana olevat tähtiartistit – Elastinen Kummien hallituksen jäsenenä-

Vahvoja naisia Heini Stenfors, jonka Liam-pojan monivaiheisen selviytymistarinan voit lukea tämän lehden sivuilta 12-17, koki hemmottelupäivän osuneen ainakin hänen kohdallaan juuri sopivaan paikkaan.

– Tervetullut piristys. Todella mukava fiilis jäi! hän sanoi.

– Vaikka nautin hemmottelupäivän jokaisesta aktiviteetista, ei itse olisi tullut toteutettua niistä mitään. Parasta päivässä oli kuitenkin nähdä muita äitejä ja kuulla palanen heidän tarinaansa. Uskomattoman vahvoja, hienoja naisia!

Kummit kiittää lämpimästi kaikkia yrityksiä, jotka myönteisellä suhtautumisellaan ja lahjoituksillaan mahdollistivat Turun hemmottelupäivän toteuttamisen. ●

Äidit ja Heidi Sohlberg tapaamassa Elastista ja Cheekiä ennen Profeetatkonserttia. Edessä vasemmalla Turun hemmottelupäivän ohjelmasta vastannut projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

45

TEKEE HYVÄÄ Uusi Ärrävesi+ Karpalo sisältää niasiinia, pantoteenihappoa, B6- ja B12-vitamiinia.

Ärrävesi+ Karpalo 0,5 l

1,90€

UUTUUS Karpalo

Kampanja voimassa 30.11.2017 asti.

Ärrä lahjoittaa jokaisesta myydystä pullosta 0,10 € hyväntekeväisyyteen.

Lastenklinikoiden kummit ovat yhtenä äänestyskohteena. Anna äänesi ja vaikuta valintaan. www.r-kioski.fi/tekeehyvaa

HeMMOTTeLupÄiVÄ TeksTi ja kuvaT MaTTi HannuLa

ã Heikkisen Puutarhan kasvihuoneessa äidit pääsivät kunnolla lämpimän kevään makuun, vaikka ulkona satoi välillä lunta.

Koleus jäi kakkoseksi

Tampereen hemmottelupäivässä oli lämmin tunnelma Kuusi lapsipotilaan äitiä Tampereen yliopistollisen sairaalan vastuualueelta pääsi Lastenklinikoiden Kummien järjestämään hemmottelupäivään 9. toukokuuta. ”Ohjelmarastit” sijaitsivat Tampereen ydinkeskustan alueella, lukuun ottamatta pistäytymistä Heikkisen puutarhassa Kangasalan puolella.

V

â Tampereen hemmottelupäivän starttipiste oli Cafe Siilinkarissa Hämeenkadun varrella. TAYS-äidit vasemmalta Auni Collings, Johanna Vesanen, Marjo Teppo, Ulrika Rissanen, Maarit Salo-Kinnunen ja Kaisa Stenvik.

tin päivään. Sen jälkeen oli edessä lyhyt kävelyretki, päätepisteenä Om Yoga -koulu Verkatehtaankadulla.

Siellä joogaopettaja Paula Kiuru tarjosi tunnin mittaisen rentouttavan harjoituksen.

Tilataksin kyydissä matkattiin sitten Heikkisen Puutarhaan nauttimaan keväisestä kukkaloistosta Pirkko Remeksen opastuksella. Samalla äidit pääsivät ottamaan hieman lähituntumaa hevosiinkin.

Puutarhalta poistuttiin kassilliset täynnä orvokkeja.

Taksikyydillä takaisin Tampereen ydinkeskustaan ja Kauppahalliin. Siellä lounasravintola 4 Vuodenaikaa tarjosi todella maittavan aterian leppoisassa ympäristössä. Ü

aiKKa OLTiin JO MeLKO pitkällä toukokuussa, lämpömittarin elohopea ei Tampereellakaan jaksanut nousta kovin monta astetta nollan paremmalle puolelle. Äitiryhmä loihti kuitenkin keskuuteensa lämpimän tunnelman päivän alusta alkaen.

Tampereella hemmotellut äidit olivat Auni Collings Kangasalta, Ulrika Rissanen Hämeenkyröstä, Maarit Salo-Kinnunen Mänttä-Vilppulasta, Kaisa Stenvik Nokialta, Marjo Teppo Lempäälästä ja Johanna Vesanen niin ikään Lempäälästä. Tampereen hemmottelupäivän ohjelmasta vastasi projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Aamun treffipaikka oli Linkosuon Cafe Siilinkari Hämeenkadun varrella. Siellä äidit saivat runsaan aamiaisen voimalla hyvän starHemmottelupäivä • www.kummit.fi

47

ß Om Yogassa äitien arkihuolet toivottavasti heti hieman hellittivät – tai ainakin hetkeksi unohtuivat.

â Kuvasta voi päätellä, ketkä olivat curlingkisassa voittajajoukkueessa.

Eivät hävinnetkään tosin kovin pettyneiltä vaikuta.

Tampereen Kauppahallissa ravintola 4 Vuodenaikaa tarjosi maittavan lounaan.

Pelejä, pannacottaa ja balettia Vatsat täynnä oli hyvä kävellen siirtyä päivän liikunnallisimpaan osuuteen. Crazy Golfissa Puutarhakadulla oli ohjelmassa ensin tunti curlingia ja sitten toinen minigolfia. Hikeä ei siis sentään tarvinnut vuodattaa. Tuskanhikikarpaloita toki näkyi muutama, ja golfosiossa kuultiin jokunen ärräpääkin. Leikkimielisessä kisailussa tärkeintä tietysti oli, että voittajat saatiin selville. Joukkuekilpailuna käydyssä curlingkisassa Aunin, Ulrikan ja Marjon tiimi liu’utti kiveä tuloksellisemmin. Golfissa oli henkilökohtainen pistelasku. Ulrika pääsi siinäkin juhlimaan ykköstilaa.

”Google on paha”

M

aariT saLO-Kinnunen MänttäVilppulasta oli yksi kuudesta TAYS-alueen potilasäidistä, jotka oli kutsuttu Lastenklinikoiden Kummien toukokuun alussa Tampereella järjestämään hemmottelupäivään.

– Elämyksiä ja yllätyksiä täynnä oleva totaalinen irtiotto arjesta, hän kiteytti kokemuksen.

Maaritin perheeseen kuuluvat aviomies, 4,5-vuotias Elina-tytär ja kaksi koiraa.

– Elina syntyi täysaikaisena vauvana ja hienona päivämääränä, 12.12.2012. Täysin tervettä vauvaa odotimme. Mutta kun Elina syntyi, hän ei pystynyt ollenkaan hengittämään, Maarit-äiti kertoo.

– Elina kiidätettiin vastasyntyneiden teho-osastolle.

Hän joutui hengityskonee-

48

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

seen ja sitä kautta pikku hiljaa kevyempiin toimenpiteisiin. Kolmen viikon ikäisenä Elina pääsi kotiin, mutta joutui neuvolalääkärin passittamana jo puolitoista viikkoa myöhemmin TAYSiin tavalliselle osastolle. Sillä reissulla meni viitisen kuukautta. Elinalla oli öisin happiviikset.

Kotilomilla ja ulkoilutuokioilla mukana piti aina olla happisaturaatiomittari.

Elinan keuhkot olivat juosteiset ja täynnä limaa. Häntä tutkittiin tiiviisti koko kevät 2013.

– Suomessa ei lastenhoidossa säästellä. Aina kun lääkärit keksivät, mitä uutta Elinan kohdalla voisi tutkia, se aina tehtiin ja tarvittaessa jopa kahteen kertaan.

Mutta mitään syytä keuhko-ongelmiin ei löytynyt.

– Ja nyt, neljä vuotta myöhemmin, syy on edelleenkin selvittämättä.

Elinan keuhkoista on otettu koepaß – Tietämättömyyskin on jatkuva taakka, Maarit Salo-Kinnunen sanoo.

ß Marjo Teppo ongelman edessä minigolf-radalla.

à Ryhmäkuva Åkerlundinkadulta ennen siirtymistä taustalla näkyvään Tampere-taloon.

á Ravintola Myllärit oli nappivalinta päivällispaikaksi. Taaimmaisena vasemmalla hemmottelupäivän ohjelmasta vastannut Susanna Laurila Kummeista.

loja ja tehty muun muassa lihassairaustestejä. Viimeisimpänä, juuri huhtikuun lopulla, nenästä otettiin värekarvanäyte.

– Vauvana Elinan hengitys rohisi, mikä kuului selkeästi varsinkin itkuhälyttimen kautta. Rohina on ajan myötä hävinnyt, eikä keuhko-ongelma haittaa Elinan jokapäiväistä elämää, Maarit Salo-Kinnunen kertoo.

– Mutta meidän jokapäiväisessä elämässämme asia kuitenkin muistuttaa itsestään kahdella tavalla: Elinan on aamuin illoin hengitettävä kaksi kortisonisuihketta, ja hän on edelleen huono syömään. Syömisongelman takia teemme edelleen yhdessä kovasti töitä.

Hän kyllä ymmärtää itse syy-seuraussuhteen, mutta ruoka ei vain kiinnosta, Maarit-äiti harmittelee.

Elina kokee olevansa täysin terve.

– Hän on pieni ja siro, sanavalmis tyttö, eikä hän päiväkodissa touhutessaan mitenkään erotu muista lapsista.

Itsellään hänellä ei tietenkään ole vertailukohtaa täysin terveenä olemiseen, mutta näkisimme kyllä, jos hänellä olisi

Taksia tarvittiin seuraavaan kohteeseen pääsemiseksi. Matka ei ollut pitkä, mutta osui pahimpaan ruuhka-aikaan. Åkerlundinkadulle kuitenkin päästiin kutakuinkin aikataulussa. Ravintola Myllärit tarjosi kolmen ruokalajin päivällisen. Kokonaisuuden kruunasi pannacotta-jälkiruoka, joka viimeistään oli viedä kielen mennessään.

Hemmottelupäivän viimeiseen kohteeseen olikin ravintolasta vain kivenheiton verran. Ilta vierähti Tampere-talon isossa salissa. Les Ballets Trockadero de Monte Carlon balettikomedia antoi luvan jättää aivotkin narikkaan. Tuon viihdyttävän parituntisen äideille tarjosi Live Nation Finland.

Vaikka hemmottelupäivän keskustelunaiheet pitkälti pyörivätkin kullekin äidille raskaan arjen ympärillä, saivat he varmasti samalla vertaistukea ja myös virtaa eteenpäin jaksamiseen.

Lastenklinikoiden Kummit kiittää lämpimästi kaikkia Tampereen hemmottelupäivän mahdollistaneita yrityksiä. ●

vaikea olla tai ahdistaisi, Maarit SaloKinnunen uskoo.

Maarit Salo-Kinnunen on tietysti itsekin miehensä kanssa aktiivisesti yrittänyt varsinkin googlettamalla löytää Elinalle diagnoosin.

– Google on paha, Maarit naurahtaa.

– Aina kun jostain kuulemme tai luemme jotakin uutta, jonka voi jollain lailla yhdistää Elinan keuhko-ongelmaan, tulee sitten kahlattua netistä, minkälainen tauti on kyseessä. Omien kokemusten pohjalta en voi suositella. Netistä löytyy toinen toistaan kauheampia vaihtoehtoja. Joka kerta sitten huokaisemme syvään, kun nuo huonot vaihtoehdot on yksi kerrallaan suljettu pois.

Vielä pari vuotta sitten Elinan tilanne oli Maaritin takaraivossa käytännöllisesti katsoen koko ajan.

– Nyt välillä huomaa jopa unohtaneensa koko asian, ja luulen, ettei lähipiirimme edes enää muista, että Elinan elämän alkutaival oli erilainen.

Viime syksynä Elinan keuhkoihin pesiytyi joku pöpö ja tyttö sairastui keuhkokuumeeseen.

– Hän oli TAYSin infektio-osastolla parisen viikkoa. Tauti parani vasta, kun tulehdusaines oli otettu dreenillä ulos keuhkopussista. Myös A-influenssa nyt huhtikuussa vei Elinan kolmeksi päiväksi osastolle.

Turvallisuuskoordinaattorina Patrialla Jämsän Hallissa työskentelevälle Maarit Salo-Kinnuselle kutsu hemmottelupäivään tuli melkoisena yllätyksenä.

– En olisi uskonut, että meidät vielä muistetaan TAYSissa niin hyvin. Ehkä pari viimeistä sairaalareissua vaikuttivat. Mieheni niissä vaiheissa tosin oli se suurempi arjen sankari, Maarit myöntää.

– Henkisesti raskas taival nämä neljä ja puoli vuotta joka tapauksessa ovat olleet meille molemmille. Tietämättömyys on jatkuva taakka. Mutta toisaalta uskon, että jos Elina sairastaisi jotakin hirveän vakavaa ja etenevää, siitä olisi jo tieto olemassa. Varmahan ei toki voi olla. ●

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

49

Iso shekki kruunasi ensimmäisen sopimusvuoden

LAHJOITUS

Specsavers jatkaa Kummien kumppanina Optikkoketju Specsavers aloitti viime vuonna Lastenklinikoiden Kummien kumppanina. Markkinointijohtaja Minna Keränen kävi huhtikuussa Helsingin Lastenklinikalla luovuttamassa yhteistyön ”ensimmäisen hedelmän”, 11 500 euron shekin. Se kohdistetaan lapsipotilaiden viihtyvyyden parantamiseen.

V

aikka lahjoitusseremonia toteutettiin Helsingissä, pääsevät Specsaversin luovuttamasta summasta osallisiksi kaikki viisi yliopistosairaalaa.

Specsavers Finland Oy:n toiminta on franchising-yrittäjäpohjaista. Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

– Se on otettu erittäin positiivisesti vastaan, markkinointijohtaja Keränen kertoo.

– Toki yrittäjät voisivat hyödyntää yhteistyökuviota paikallisesti enemmänkin.

– Kummien kanssa tehtävä hyväntekeväisyystyö pitääkin ajatella vahvemmin sisäisenä toimenpiteenä eikä pelkästään ulkoisena, sanoo Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli.

– Tuo ajatus nimenomaan sopii Specsaversin arvoihin, Minna Keränen korostaa.

– Ja koska meillä on franchising-yrittäjiä eri paikkakunnilla ympäri Suomen, on luonnollista, että lahjoituksemme jakaantuu kaikkiin yliopistosairaaloihin.

â Specsaversin lahjoitusshekin kävi huhtikuussa Helsingin Lastenklinikalla luovuttamassa markkinointijohtaja Minna Keränen (kesk.). Muut kuvassa vasemmalta viestintäja markkinointipäällikkö Matti Valli Kummeista, lastentarhanopettaja Kirsi Kuusjärvi, ylihoitaja Petra Kukkonen ja kummi Pirjo Nuotio.

Edelläkävijä optisella alalla Suomessa tasan 10 vuotta toiminut Specsavers on brittiläisen optikkopariskunnan Doug ja Mary Perkinsin vuonna 1984 perustama, nykyisin maailman suurin yksityinen optikkoketju, jolla on toimintaa kymmenessä maassa. Liikevaihto on yhteensä 2,8 miljardia euroa. Specsaversin Suomen keskusorganisaatio työskentelee runsaan 40 työntekijän voimin Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa pääkonttorissa.

– Specsavers-ketju on nykyisin edelläkävijä optisella alalla Suomessa, muutenkin kuin edullisen hintapolitiikkamme ansiosta, markkinointijohtaja Keränen sanoo.

– Laajennamme palveluja liikkeissä. Panostamme muun muassa silmien terveyteen liittyviin asioihin, koulutamme optikkoja ja olemme mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun suuressa optometriakoulutushankkeessa, hän luettelee.

Specsavers on jo kolmatta vuotta yhteistyössä työterveyspalveluihin erikoistuneen Terveystalokonsernin kanssa. Specsavers-ketjulla on myös jo yhdeksättä vuotta käynnissä Anna Hyvän Näön Kiertää -kampanja. Sen puitteissa Specsavers-liikkeisiin voi viedä käytettyjä, hyväkuntoisia silmälaseja. Talkoovoimin lasit sitten putsataan, mitataan vahvuudet, pussitetaan ja viedään loppuvuodesta suurissa säkeissä Tansaniaan.

Pirjo Nuotio keulakuvana Kummien ja Specsavers-ketjun yhteistyösopimuksen ensimmäinen vuosi umpeutuu nyt keskellä kesää.

– Ilman muuta jatkamme yhteistyötä Kummien kanssa, Minna Keränen vakuuttaa.

Specsavers on vastikään kerännyt Kummeille rahaa myös ’Suomen sähäkin silmälasimalli’ -kilpailullaan, missä etsitään yli 50-vuotiaita, silmälaseillaan säkenöiviä henkilöitä. Specsavers lahjoittaa jokaista kilpailuun osallistunutta kohden euron Kummeille.

Kummien hallituksen pitkäaikainen jäsen ja muutenkin aktiivinen kummi Pirjo Nuotio toimii Specsaversin ja ET-lehden yhdessä toteuttaman kilpailun keulakuvana. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

51

TEEMU-NALLEN

LaSten Ta Pa hTuma à Suurin osa esiintyjistä kerääntyi konsertin päätteeksi yhteiskuvaan.

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Mielenkiintoista musiikkia ja mielekkäitä aktiviteetteja

Teemu-nallen tapahtuma keräsi taas pikkuväkeä Vantaalle

â Ammuuu!-orkesteri oli lastenmusiikkiyhtyeistä ensimmäisenä estradilla.

Lastenklinikoiden Kummit järjesti jo neljäntenä peräkkäisenä keväänä ’Teemu-nallen lastentapahtuman’. Pikkuväelle suunnattu iltapäivätilaisuus pidettiin taas Vantaan Energia Areenassa.

Parin tunnin mittainen hyväntekeväisyystapahtuma 7. toukokuuta sisälsi paitsi mielenkiintoisia lastenmusiikkiesityksiä niin myös pienille tapahtumavieraille tarkoitettuja aktiviteetteja.

Vantaan Energia Areenassa oli taas mukavasti väkeä. Nähtiinpä paikalla myös Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot sekä tietysti ”tapahtumaisäntä” Teemu-nalle.

Tapahtumassa oli lapsille tarjolla musiikin lisäksi monenlaisia aktiviteetteja.

á Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot olivat runsaslukuisesti paikalla.

52

www.kummit.fi • Tapahtuma

Muumipeikko ja Pikku Myy imivät pikkuväen lähemmäs lavaa.

Ilmapallotaikuri Karin luomuksetkin menivät kuin kuumille kiville.

á Kikattava Kakkiainen oli DJ:nä ja MC Citykani (edessä) tanssitti, leikitti ja liikutti.

Kikattava Kakkiainen -albumi palkittiin alkuvuodesta Emma-gaalassa vuoden parhaana lastenlevynä.

TEEMU-NALLEN

LaSten Ta Pa hTuma Vantaan Energia Areena 7.5.2017

à Onni-Pelle puhalteli ja taivutteli lapsille ilmapalloista monennäköisiä hahmoja.

Kummit ry kiittää: Pääsponsorit: Vantaan Kaupunki Blue Media

Mediayhteistyökumppani: Vantaan Sanomat á Kummien vapaaehtoiset Katariina Schmidt (oik.) ja Tuija Grönholm hoitivat narunvetopistettä, missä lapsia riitti välillä jonoksi asti.

á Marianna ”Kana” Alanen juonsi tapahtuman. Teemu-nallen lavahaastattelu sujui hyvin, vaikkei Teemu mitään sanonutkaan.

Artistimanageri: Susanna Laurila Juontaja: Marianna ”Kana” Alanen Lisäksi kiitämme: Energia Areena Pade Oy Exesec Ilmapallotaikuri Onni-Pelle Ilmapallotaikuri Kari Aavasaksan Vesi Candyking Coinline Pakuovelle.com SPR ELIXIA Vapaaehtoiset

Lastenmusiikkimarkkinoiden tuore tulokas Hip Hop Hiiret esitti muun muassa esikoissinglensä.

Esiintyjät: Ammuu!-orkesteri Muumipeikko ja Pikku Myy Hip Hop Hiiret Kikattava Kakkiainen Nordic Garrisonin Star Wars -hahmot

Tapahtuma • www.kummit.fi

53

TAPAHTUMIA

Myös Kummit panostaa Suomi 100 -juhlavuoteen

Yliopistosairaalapaikkakunnilla vietettiin keväisiä perhetapahtumapäiviä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Lastenklinikoiden Kummit järjesti menneenä keväänä perhetapahtumia yliopistosairaalapaikkakunnilla. Turun seudun sairaiden lasten perheet pääsivät Herrankukkaroon, Tampereella paikallinen Työväen Teatteri tarjosi lastennäytelmän, ja Kuopiossa Tivoli Sariola tarjosi rannekkeet koko päiväksi.

Herrankukkarossa Teemu-nalle ja Harri Hylje tulivat mielellään mukaan perhekuviin.

T

urun tapahtumapäivä lauantaina 13. toukokuuta käynnistyi kello 11 Turun yliopistollisen keskussairaalan pihasta, mistä Matka-Niinimäki Oy kyyditsi porukan sopuhintaan Turun saaristoon, virkistyspaikka Herrankukkaroon.

Siellä vastassa jo olivatkin sekä Teemu-nalle että

ß Lohta ja makkaroita oli mukava paistella tikun nokassa auringonpaisteessa.

54

www.kummit.fi • Tapahtumia

Silja Linen maskotti Harri Hylje. Herrankukkaron puolesta vieraat toivotti tervetulleeksi kyläpäällikkö Karioskari Kangas, ja sääkin sattui olemaan suotuisa.

Nuotiot oli jo viritelty valmiiksi omatoimipaistoa varten. Herkullista lohta ja makkaroita oli mukava tikun nokassa auringonpaisteessa paistella.

Ruokailun jälkeen onget odottivat valmiina pik-

Jotkut lähtivät pienelle seikkailuradalle, osa suunnisti jo saunomaan maailman suurimpaan savusaunaan, minne pääsi pyörätuolinkin kanssa mainiosti.

Saunan jälkeen oli mahdollisuus valita joko merivesiallas tai kolmesta lämmitetystä altaasta parhaiten itselleen sopiva vaihtoehto.

Kello 15 olikin sitten aika lähteä paluumatkalle Turkuun. Makeita eväitä syöden bussimatka sujuikin raukeissa ja rauhallisissa merkeissä suut hymyssä hetkeksi arjesta irtautuneena. ●

Kuopiossa perheet pääsivät tivoliin á Näyttelijät Jaakko Loukkola (takana vas.) ja Sami Markus tulivat Herra Hakkarainen -esityksen jälkeen Kellariteatterin ravintolaan tervehtimään ryhmää.

Herra Hakkaraista katsomassa TaMpereen perHeTapaHTuMassa 30. maaliskuuta 50 henkilön ryhmä pääsi Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan ’Herra Hakkarainen harrastaa’ -näytöstä.

Herra Hakkarainen, Masa Myyrä ja Herra Makkara hauskuuttivat lapsia niin, että nauru raikui ja mukaansa tempaava musiikki sai lapset tanssimaan tuoleillaan. Esityksen jälkeen ryhmä sai nauttia maittavan lounaan Kellariteatterin ravintolassa. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Cloetta ja Accepta lahjoittivat lapsille Herra Hakkarais -aiheiset lahjat. ●

kukalastajia. Matojen koukkuun saaminenkin hoidettiin Herrankukkaron mukavan henkilökunnan avustuksella. Myös Harri Hylje yritti saada saalista, siinä kuitenkaan onnistumatta. Saaliiksi saatiin kuitenkin auringonsäteitä ja iloista mieltä.

â Herrankukkaron saunasta oli mahdollisuus mennä uimaan joko merivesialtaaseen tai lämmitettyyn versioon.

KuOpiOn perHepÄiVÄssÄ sunnuntaina 21. toukokuuta Tivoli Sariola tarjosi 50 hengelle rannekkeet tapahtuma-alueelleen koko päiväksi, ja he pääsivät laitteisiin tuntia muuta yleisöä aiemmin. Kummit tarjosi Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasperheistä koostuneelle porukalle pientä syötävää ja juotavaa.

Kummeja Kuopion perhetapahtumassa edustivat Tuomas ja Heidi Kiiskinen. Jääkiekkoilijanakin tunnettu Tuomas Kiiskinen on jo toista vuotta toiminut ”virallisena” kummina Kuopiossa. Pitkälti neljättä sataa SM-liigaottelua KalPassa pelannut Kiiskinen on pelannut viimeiset kolme kautta Ruotsin pääsarjaa Växjö Lakersissa, missä hänen pelinsä jatkuvat ensi kaudellakin.

Oulun alueen perhepäivä järjestettiin jo maaliskuun alussa vierailulla Kemin Lumilinnaan. Siitä retkestä kerroimme edellisessä Kummit-lehden numerossa. ●

Tapahtumia • www.kummit.fi

55

KuMMiT GOLF TeksTi ja kuvaT MaTTi HannuLa

Hula hula -startti hyväntekeväisyysgolfissa Hämeenlinnassa

Ennen starttia vedettiin klubitalolla Hula hulat Anna-Liisa Tiluksen (oik.) näyttäessä esimerkkiä.

K-HKS:n vastasyntyneiden teho-osasto sai 9000 euroa Kevätkesän perinteisen Kummit Golfin siirtäminen toukokuun lopulta kesäkuun alkuun ei karistanut huonoa karmaa. sekä edelliset että sitä seuraavat päivät olivat aurinkoisia ja lämpimiä.

Mutta 8. kesäkuuta Hämeenlinnan seudulla satoi, kuten niin monesti ennenkin, kun yritysjoukkueet ja kummipelaajat ovat kerääntyneet Linna Golfiin keräämään pottia Kanta-Hämeen keskussairaalalle.

T

ÄLLÄ KerTaa ei senTÄÄn satanut lunta eikä räntää, ja vesisateesta huolimatta mittari pysyi kaksinumeroisissa lukemissa.

Tunnelmakin oli heti alusta alkaen lämmin, kun ennen väylille siirtymistä klubitalolla tyyliteltiin Robinin kappaleen tahtiin Hula hulaa Anna56

www.kummit.fi • Kummit Golf

á Kummipelaajat ryhmäkuvassa vasemmalta Kai Rautio, Niko Kapanen, Kaarina Suonperä, Anna-Liisa Tilus, Marko Tuulola, Vicky Rosti, Pepe Willberg, Pirjo Nuotio ja Jaana Puupponen.

Liisa Tiluksen toimiessa esitanssijana.

Golf-tapahtumasta kertyi 9000 euron potti, joka käytetään Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osas-

ton uuden elvytyskoulutusvälineistön hankintaan. Kummit Golfista kertynyt summa kattaa lähes puolet välineistön hankintahinnasta.

8.6.2017 Linna Golf, Hämeenlinna Tuotto: 9000 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle Kummien tapahtumavastaavat: Jaana Roos Susanna Laurila Anne Knaster á Edellispäivänä hole in onen lyönyt Jaana Puupponen oli Kummit Golfissa Aina Group Oyj:n kummipelaaja. Joukkueessa Puupposen kanssa pelasivat Mika Heikinheimo (vas.), Henri Purhonen ja Santtu Pekarila.

kupista löytyi Emeritaballerina Jaana Puupponen oli Vanajanlinnan Kummit Golfissa täpinöissään. Hän oli juuri edellispäivänä lyönyt Gumbölen kentällä Espoossa elämänsä ensimmäisen ’hole in onen’.

– 7.6.2017 vähän kello 14:n jälkeen väylällä 13 se tapahtui. 115-metrinen, rautaseiskalla lämäytin, lateli Puupponen faktat.

– Se oli elämäni paras lyönti. Ihmettelin, kun palloa ei näkynyt greenillä, vaikka lähti niin hyvin. Pelikaveri löysi pallon kupista. Ensin luulin, että hän vitsailee. Mutta totta se oli, ja sain sitten tosissani innostua.

á Linna Golfin toimitusjohtaja Petri Keskitalo näytti taas kerran kykynsä.

Hän järjesteli parin poisjääneen kummipelaajan tilalle paikalliset vahvistukset runsaan puolen tunnin varoitusajalla.

Puupponen pelaa todella paljon.

– En edes laske. Vuoden marginaalissa pelaan keskimäärin joka kolmas päivä.

Se tarkoittaa noin 120 kierrosta eli vähintäänkin pariatuhatta väylää vuodessa.

Ja Puupponen on pelannut jo useita vuosia. ”Holari” ei siis tullut ihan hetken hakemisella.

Puupposella on miehensä kanssa kakkosasunto Espanjassa, mikä mahdollistaa ympärivuotisen golfinpeluun.

– Olemme siellä osan kesästäkin. Suomessa on kuitenkin paljon kulttuuritapahtumia, joissa käymisestä on tullut traditio.

Samalla tulee pidettyä yllä vanhoja ystävyyssuhteita.

Pääsponsori: PostNord Oy Kummipelaajat: Niko Kapanen, Pirjo Nuotio, Jaana Puupponen, Kai Rautio, Vicky Rosti, Kaarina Suonperä, Anna-Liisa Tilus, Marko Tuulola ja Pepe Willberg Kolmen kärki u. Grano Diesel Oy v. PostNord II w. Pernod Ricard Finland

Lähimmäs lippua: Aina Group Oyj, Santtu Pekarila 4,36 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä: Grano Diesel, 0,92 m Lähimmäs herkkukoria: PostNord II, Petri Loskin 4,7 1,75 m Kiitokset myös: Linna Golf Pernod Ricard Finland Oy Oriola Oy Tallink Silja Lumene Diswest Oy Candyking Finland Oy Pikku-Pena vapaaehtoiset

vicky pääsee häihin Puupposen tavoin säännöllisesti Kummien golf-tapahtumissa pelaava Vicky Rosti kertoi keikkailevansa tänäkin kesänä Menneisyyden vangit -yhtyeen kanssa.

– Muutaman keikan teemme yhdessä Popedan kanssa. Ehdin silti lomailla ja golfatakin. Tyttäreni häitäkin tänä kesänä vietetään, heinäkuun 1. päivä, joten oikein kiva kesä on edessä. ● ß Vickyn kesään kuuluu keikkailun ohessa ainakin rakkautta ja golfia. www.kummit.fi • Kummit Golf

57

”Haluan, että musiikkini herättää mahdollisimman paljon tunteita”

Ellinoora on nyt ”Ellissä” ykkösluokassa ellinoora on yksi Kummien tulevan syksyn elämä Lapselle -konsertin kuumimmista nimistä. espoon Metro areenan lavalla nähdään 13.9. myös muun muassa alma, antti Tuisku, elastinen, JVG, Mikael Gabriel, isac elliot, robin ja nelli Matula.

V

ieLÄ syKsyLLÄ 2015 Ellinoora kuului Elämä Lapset -konsertissa lämmittelytunnin esiintyjiin. Nyt hän on ensimmäistä kertaa estradilla ”Ellin” suorassa, kahden tunnin mittaisessa tv-osiossa. Ellinooran ensimmäinen albumi, Villi lapsi, julkaistiin viime syksynä, mutta mitenkään komeetan lailla 23-vuotias oululaislähtöinen laulaja-lauluntekijä ei ole kotimaiselle artistitaivaalle singahtanut.

– Tie on ollut pitkä. Sain Warnerin kanssa levytyssopimuksen jo loppuvuodesta 2011, Ellinoora kertoo.

– Olin silloin isoääninen laulajaraakile, jolla oli hirveä halu päästä julkaisemaan biisi. Tein töitä usean eri tuottajan kanssa, ja levy-yhtiössä oltiin erittäin ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä.

Vuonna 2013 Ellinoora päätti yhteisymmärryksessä Warnerin kanssa, että hän etsii itse henkilöt, joiden kanssa tekee yhteistyötä.

– Laitoin siinä vaiheessa koko muun elämäni syrjään. Kolmen vuoden päästä tuli albumi ulos, Ellinoora myhäilee. Hänen tärkeimmäksi aisaparikseen tuli tuottaja Samuli Sirviö, jonka kanssa Ellinoora tekee sävellykset. Sanoituksista vastaa Ellinoora yksin.

à – Olen päässyt tekemään siistejä juttuja, kun olen ollut rohkea, vähän kuin Leijonakuninkaan Simba, sanoo syyskuussa Kummien Elämä Lapselle -konsertissa esiintyvä Ellinoora.

58

www.kummit.fi • elämä Lapselle

– Aiemmin minulle oli tärkeää heiluttaa itse tahtipuikkoa. Nyt olen oppinut luottamaan toiseen. Tekeminen on sen myötä paljon vapaampaa. isoa poppia Ellinooran mielestä asiat ovat nyt hyvin, kun hän on päässyt tekemään musiikkia, joka on löytänyt ihmiset.

– Se on omalla sydänverellä raapustettua, ja tuntuu todella hyvältä, että se resonoi ihmisiin, sanoo Ellinoora, joka luokittelee edustamansa genren ’isoksi popiksi’.

– Suurista tunteistahan pop-musiikissa on aina kysymys. Se kuvaa hyvin tekemistäni, Ellinoora tarkentaa.

– Ja olen päässyt tekemään siistejä juttuja, kun olen ollut rohkea, vähän kuin Leijonakuninkaan Simba; menen tuosta ovesta ja teen nämä asiat! Olen edelleenkin pyörällä päästäni, mutta luotan omaan visiooni.

Vuonna 2011 Ellinoora oli aikeissa osallistua Voice of Finland -ohjelman ensimmäiseen tuotantokauteen.

– ”Vain ääni ratkaisee” kuulosti mielenkiintoiselta. Tein demon eräästä Beyoncén kappaleesta. Entinen musiikinopettajani äänitti sen ja kysyikin sitten yllättäen, voiko hän lähettää sen muutamalle tutulleen. Annoin luvan, ja jo samana päivänä hänelle alkoi tulvia useammasta levyyhtiöstä ’Kukas tämä on?’ -kyselyitä. Siitä tämä kaikki alkoi.

Silloin Voice of Finland jäi kokematta, mutta ohjelman viimeisimmällä tuotantokaudella Ellinoora oli Kaksintaistelu-vaiheessa valmentaja Olli Lindholmin neuvonantajana.

– Kykykilpailut ovat hyviä ponnahduslautoja ja joillekin oikea tie. Mutta tärkeintä on, miten hoitaa hommansa sen jälkeen.

Sitä yritin iskostaa Ollin valmennettavien päähän. Kuten myös sitä, että jos putoat kisassa jatkosta, et putoa ulos elämästä. sisältö edellä Ellinooran kotona kuunneltiin paljon musiikkia, ja hänet otettiin jo pienenä keikoille mukaan. Lähtemättömiä jälkiä Ellinooran mieleen tekivät aikanaan muun muassa Christina Aguilera, Amy Winehouse ja Eppu Normaali eritoten.

– Musiikki ei ole koskaan ollut minulle pelkkä tausta-asia.

Ellinoora on ollut mukana tekemässä kappaleita myös muun muassa Stigille, JVG:lle, Roope Salminen & Koirille ja Kaija Koolle. Ellinoora työstää parhaillaan toista omaa levyä, ja uutta musiikkia on tulossa syksyllä.

– Kaikki tapahtuu nykyään niin nopeasti, myös musiikkimaailmassa julkaisutahdin odotetaan olevan tiivis, Ellinoora toteaa.

– Mutta minä menen sisältö edellä. Kun biisit ovat tarpeeksi hyviä, ne tulevat kyllä huomatuksi myöhemminkin. ●

Hopeisessa pitsissä pienen jalokiven tuike kuin yötaivaan kirkkain tähti auringon säde pilvien lomasta jäätynyt pisara puun oksalla valon leikki toivon liekki

TAPAHTUMA

Vuosi täyteen Riki Sorsan kuolemasta

Muistokonsertti nosti tunteet pintaan Teksti ja kuvat Matti Hannula

Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustajajäsenen ja Kummien pitkäaikaisen hallitusjäsenen, popmuusikko Riki Sorsan kuolemasta tuli 10. toukokuuta 2017 kuluneeksi tasan vuosi. Rikiä muistettiin vuosipäivänä konsertilla Savoy-teatterissa Helsingissä.

60

www.kummit.fi • Tapahtuma

I

lta Rikille -muistokonsertin pääorganisaattorina oli Rikin vaimo Barbara lähimpinä apureinaan Rikin ja ”Barbin” pojat Rasmus (s. 1989) ja Rufus (s. 1990). He luovuttivat osan muistokonsertin tuotosta Lastenklinikoiden Kummeille.

Tilaisuuden aluksi kanadalainen, pitkään Suomessa asunut ja Rikin kanssa tämän viimeisinä vuosina paljon kahden kesken keikkaillut Douglas Pashley esitti kaksi kappaletta pianolla itseään säestäen. Sen jälkeen Kummien hallituksen pitkäaikaisin jäsen Pirjo Nuotio lausui alkusanat. Hän kertoi muun muassa Rikin suuresta roolista Kummien historiassa.

Hjallis Harkimon ei vuonna 1993 ollut tarvinnut kahta kertaa pyytää hyvää ystäväänsä Rikiä mukaan Lastenklinikan Kummit ry:tä perustamaan. Riki oli jo sitä ennen omin silmin nähnyt Lastenklinikan tilanteen.

– Uuden lastensairaalan rakentamisen olisi pitänyt alkaa jo 10 vuotta sitten, Riki sanoi Kummit-lehden haastattelussa syksyllä 2013.

á Barbara Sorsa (vas.) organisoi muistokonsertin, Pirjo Nuotio lausui tilaisuuden avaussanat.

”Olemme tehneet parhaamme” Riki Sorsa valittiin Kummien ensimmäiseen hallitukseen, ja hän oli siinä viitisentoista vuotta putkeen, aina kevääseen 2009. Maaliskuussa 2006 hänellä oli todettu kurkkusyöpä.

– Sairaalaelämä tuli omien syöpähoitojeni myötä minullekin tutuksi. Nyt pystyn vielä paremmin kuvittelemaan, millaista on pikkupotilaan ja hänen vanhempiensa epätoivo ja pelko, Riki sanoi samaisessa haastattelussa.

– Me Kummeissa olemme tehneet parhaamme. Varmasti paljon on jäänyt tekemättäkin. Ainakin meillä on aina ollut hyvä tekemisen meininki, ja olemme pyrkineet ottamaan huomioon kaikki viisi yliopistollista keskussairaalaa, hän korosti.

Marraskuussa 2008 Riki oli noussut lavalle kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen. Laulu sujui yhä, sopivin annoksin kerrallaan.

Lokakuussa 2013 julkaistiin suomalaisia klassikoita sisältävä

à Lastenklinikoiden Kummit oli Rikille tärkeä asia. Kuva syksyltä 2013.

á Rikin muistokonsertin tähtisolisteja. Vasemmalta Sami Saari, Jukka Orma, Tommi Läntinen, Vicky Rosti, Pepe Willberg ja Jore Marjaranta.

Rikin albumi Kun tunnet rakkauden – Suomalainen laulukirja. Se oli hänen ensimmäinen pitkäsoittolevynsä 13 vuoteen.

Elokuussa 2015 Riki oli viimeisen kerran mukana Kummit Golfissa. Iltatilaisuudessa Hirsalan klubitalolla hän lauloi a cappellana vuoden 1981 euroviisukappaleensa Reggae OK:n.

Lokakuussa 2015 Rikillä diagnosoitiin keuhkosyöpä. Saman kuun lopulla Kummien järjestämässä uuden James Bond -elokuvan kutsuvierasnäytöksessä hän kertoi tervetuliaispuheensa yhteydessä avoimesti asiasta. Riki Sorsa kuoli 63-vuotiaana 10. toukokuuta 2016. ”Elin kuin haaveilin” Kummien hallituksessa edelleen ja entistäkin aktiivisemmin toimivan Pirjo Nuotion toivotettua muistokonsertissa lyhyen puheen myötä yleisön tervetulleeksi Savoy-teatterin lavan otti haltuunsa Rikin monivuotinen bändi, Leirinuotio-orkesteri, Ari Sunellin johdolla. Leirinuotio-orkesterin säestyksellä olivat illan solisteina Kim Lönnholm, Sami Saari, Pepe Willberg, Jore Marjaranta, Ufo Mustonen, Tommi Läntinen sekä illan ainoa naisartisti Vicky Rosti. He esittivät kappaleita sekä Rikin ohjelmistosta että sen ulkopuolelta.

Sen jälkeen klassikoista oli enää kuulematta Reggae OK. Jukka Orman versio Rikin euroviisusta olikin sitten energisyydessään hieno päätös vierailevien tähtiartistien osuudelle.

Kuin pisteeksi i:n päälle kuultiin ja nähtiin ”yllätysvieras” Riki Sorsan laulavan muutaman vuoden takaisella tallenteella kappaleensa Elän kuin haaveilin. Se oli todella koskettava lopetus muutenkin tunteikkaalle illalle. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

61

KuMMiVierasKynÄ

T

Oodi isovanhemmille

ÄnÄ KeVÄÄnÄ OLen OLLuT kiireisempi kuin pitkään aikaan. Oli suorat Tanssii tähtien kanssa -lähetykset, ja heti niiden perään alkoivat Maajussille morsian -ohjelman kuvaukset ympäri Suomea.

Siihen kylkeen vielä radiolähetykset Novalla, oman Vappu Keittiössä -sarjan suunnittelu- ja lanseeraus, uuden kirjan kirjoitusta, juontokeikat, yhteistyökuviot eri yrityksien kanssa jne.

Kun muistelen omaa lapsuuttani ja isovanhempiani, nousevat muistot lämpiminä mieleen. Olin aina sairastaessa tai päiväkodin kesälomien alkaessa isomummini Adan hoivissa. Leivottiin pullaa ja käytiin syöttämässä sorsia Tervasaaressa.

Katselin myös vanhoja valokuvia isomummin kansiosta, ja hän kertoi tarinoita, kun hän oli piikomassa sotien jälkeen.

Vappu Pimiä Teini-ikäisenä pysähdyin aina Juontaja-toimittaja tanssitreeneihin mennessä matkan ja ruokakirjailija varrella asuvien mummini ja vaarini Laiska se töitään luettelee, sanotaan, luona välipalalla. Siinä vaihdettiin mutta välillä tuntuu, että elämä on kuulumiset monta kertaa viikossa, yhtä aikatauluttamista, kun mieskään ei ole mikään ja pöytä oli aina valmiiksi katettuna, kun omilla avaisohvalla loikoilija. milla väänsin mummilan oven auki.

Meidän perheessä synkataankin tästä syystä kalenIkävä kyllä kaikki iso- sekä isoisovanhempani ovat terit noin kahden viikon välein. Käydään läpi kumsiirtyneet jo ajasta ikuisuuteen. Nämä kaikki muistot kuitenkin kulkevat sydämessäni, ja tukeudun niihin mankin menot ja kartoitetaan mahdolliset avuntarsäännöllisesti, kun isovanhemman ikävä iskee. Opin peet. Ja onneksi sitä apua on tarjolla! Isovanhemmat ja lähellä asuva ystävä rientävät apuun, kun työ vie. heiltä ihan konkreettisia taitoja, kuten leipomaan tosi hyvää pullaa, mutta sain matkaani elämän oppejakin, joita karttuu vain elämää elämällä.

Se ei kuitenkaan poista huonoa omaatuntoa. Siitä asti, kun lapset ovat syntyneet, olen asettanut heidät aina etusijalle. Olen karsinut omista menoistani, urheilut hoidan kukonlaulun aikaan, kun muu perhe vielä nukkuu tai töiden lomassa keskellä päivää. Työhön kuuluvat iltamenot jätän 99-prosenttisesti väliin, sillä vietän aikaani mieluummin perheeni kanssa kuin patsastellen kuohuviinilasi kädessä jakelemassa poskipusuja puolitutuille.

Työt on kuitenkin tehtävä. Yrityskeikat osuvat usein iltoihin, ja niitä teen säännöllisesti, mutta maltilla. Siksi tänä keväänä olikin vaikeaa, kun Maajussien kuvaukset veivät pois kotoa useampaan otteeseen, ja sitten oli vielä sattumalta paljon muita iltapainotteisia töitä.

Ikävöin lapsia, kun jouduin olemaan poissa heidän luotaan muutaman yön. Koin huonoa omaatuntoa. Sitten päätin itsesyytösten sijaan ajatella asian positiivisia puolia: tytöt saavat viettää laatuaikaa mummilassa!

62

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

On siis hyvä, että myös lapsi saa välillä lomaa vanhemmistaan ja luo läheisen suhteen isovanhempiin, jos se vaan tuntuu kaikista osapuolista luonnolliselta.

Olen myös huomannut, että isovanhemman rakkaus lapsenlapseen on jotain käsittämättömän suurta ja ehdotonta. Joten vaikka välillä huono omatunto painaa töiden takia, saavat lapset kuitenkin viettää aikaa turvallisessa ympäristössä heille myös kovin rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Ihmisten, jotka ehkä vielä kaupan päälle opettavat heille asioita, joita he kantavat mukanaan elämänsä loppuun saakka.

Ja te, jotka koette vaikeaksi olla lastenlastenne kanssa, älkää jännittäkö. Ihan tavallinen oleminen riittää. Tai sorsien syöttäminen. Tai kävelyretki.

Eläköön isovanhemmat!

Perhekeskeistä kesää toivottaen,

Vappu

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen ELIXIA ELIXIA tukee Kummeja tapahtumayhteistyön kautta.

HUOM! HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Tallink Silja Oy Laatukoru

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2017 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa 1.1.2017–31.12.2017 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja Oy on kerännyt yhteensä lähes 300 000 euroa pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

ny innovation i samband med KuBiCo-undersökningen

Hår lockar nu forskare KuBiCo (Kuopio Birth Cohort)födelsekohortundersökningen, som hänför sig till graviditet och födda barn, är en stor undersökning som pågår vid Kuopio universitetssjukhus. stiftelsen för pediatrisk forskning har beviljat ett anslag på 40 000 euro till undersökningen från sin Fadder-fond. Med hjälp av den nya metoden med hårprover får man värdefull information om huruvida stress upplevd av modern eller fostret påverkar barnets födelse så att den sker för tidigt eller så att barnet har en avvikande vikt.

K

eMisKT MÄTBara sTressreaKTiOner kan under graviditeten förorsakas t.ex. av psykisk belastning och ohälsosamma levnadsvanor, som gör att kroppen utsöndrar stresshormoner.

Istället för blodprov använder man i KuBiCo-undersökningen en ny metod med vilken man kan mäta hormonhalter från hårslingor dit hormonerna med tiden har samlats från blodomloppet.

– Såvitt vi vet har ingen i Finland tidigare mätt stresshormoner från hår, säger professor Raimo Voutilainen som är specialist inom barnendokrinologi och som har varit med i planeringen av KuBiCo från dess början.

Också ett foster kan producera stresshormoner och genom att studera dessa kan man utreda hur fostret reagerar på sin omgivning i livmodern och på eventuella stressfaktorer.

– Tidigare studier tyder på att tillväxtstörningar i livmodern hänför sig till en förhöjd stresshormonnivå hos fostret. Men det har varit lite svårt att påvisa. Nu vill vi undersöka och säkerställa huruvida tillväxtstörningen återspeglas i stresshormonnivån i håret, säger professor Voutilainen.

I samband med ett blodprov kan 64

www.kummit.fi • på svenska

Juulia Pulkkinen tillsammans med sin ett dygn gamla dotter hörde till dem som i maj deltog i hårundersökningen vid Kuopio universitetssjukhus. Till vänster professor Raimo Voutilainen och till höger medicine studerande, doktorand Lauri Uusitalo. Foto: Matti Hannula

stresshormonnivån tillfälligt stiga och det har varit svårt att uppskatta hormonnivån under en längre tid.

– Såtillvida är håret mycket lockande.

Hormoner samlas i håret och de stannar också där, förklarar Voutilainen.

Material med god hållbarhet Hårproverna tas av barnmorskorna på bb-vårdavdelningen både av mamman och bebisen. Det räcker med 25 milligram hår av mamman och 10 av bebisen.

Provet tas inom ett par dagar från födseln när det gäller fullgångna bebisar. Av prematurer tas provet inom cirka en vecka.

– En från hårroten tre centimeter lång hårslinga tas av mamman. Håret växer ungefär en cent i månaden vilket betyder att man kan uppskatta hormonhalten i provet från tre månader innan förlossningen, förklarar medicine studerande, doktorand Lauri Uusitalo.

– Håret på ett foster börjar växa under de tre sista graviditetsmånaderna, vilket betyder att vi kan uppskatta vilka hormonhalterna varit hos bebisen under de

tre sista månaderna i livmodern.

Inpackade i ett kuvert och i aluminiumfolie håller hårproverna väldigt länge i rumstemperatur.

– Kunskapstörsten växer och forskningsmetoderna utvecklas. Senare kan vi ur samma hårprover undersöka nya saker.

Det kräver dock nya tillstånd av dem som donerat proverna, påpekar Uusitalo. enkelt forskningsupplägg I kohorten för KuBiCo-undersökningen, som inleddes år 2012, finns för närvarande cirka 4000 mammor. Barnen är i det här skedet något färre. De första uppföljningsresultaten börjar vara klara.

Nya delområden har lagts till i undersökningen på vägen och på långsikt är målet att få med 10 000 mamma-barnpar. Rekryteringen sker på mödrarådgivningen i begynnelseskedet av graviditeten och målet har varit att göra ett så enkelt forskningsupplägg som möjligt så att det kan rulla på så att säga parallellt med bassystemet. Tanken är att barnen skall följas ända upp till myndighetsålder. ●

Nallen Teemus hus öppnades i PowerPark Fritidscentret powerpark och Barnklinikernas Faddrar har ingått ett samarbetsavtal för åren 2017-2019 med en option fram till 2021. Det konkreta samarbetet inleddes 27 maj när nallen Teemus sommarhus öppnades med pompa och ståt i allaktivitetsparken i alahärmä i Kauhava i södra Österbotten.

N

aLLen TeeMus Hus är såväl ett aktivitetsmål för barn som en informativ plattform för att presentera Faddrarnas verksamhet.

Nallen Teemu klippte själv invigningsbandet till sitt sommarhus med PowerParks verkställande direktör Mikko Kiviluoma och Faddrarnas verksamhetsledare Anne Knaster som vittnen och assistenter.

Det var liv och rörelse i PowerPark på invigningsdagen, så också i Nallen Teemus hus, som fick ta emot en ström på tiotals familjer redan under den första timmen efter invigningen.

Leksaksgrossisten Amo Oy från Vanda samt faddern Kurre Westerlunds importföretag Akowest hade donerat rikligt med leksaker och pysselmaterial till Nallen Teemus sommarhus. Tiden blir alltså inte lång varken för Teemu eller för hans gäster.

Nallen Teemu har ett fint sommarhus i PowerPark. Foto: Matti Hannula

Genom Faddrarna stöder PowerPark universitetsbarnsjukhusen i tur och ordning, ett varje år. PowerPark kommer också årligen att ordna en PowerFadderdag dit man bjuder in små patienter och deras närmaste för att tillbringa en dag i nöjesparken.

Promenadavstånd med tåg PowerPark, som hör till Lillbacka Powercokoncernen, är Finlands största turism- och fritidscenter i privat ägo. I en enkät som

Taloustutkimus Oy låtit göra valdes PowerPark fem gånger till Finlands bästa stora fritidscenter, från år 2013 och därefter fyra år i rad.

Under tiden 19.6-13.8 stannar några av de tåg som kommer till Österbotten både söder- och norrifrån dagligen på Härmä station, som är på gångavstånd från PowerPark. Nallen Teemus hus är öppet varje dag kl. 11:15–18:45. Själva Nallen Teemu kan man träffa där varannan timme, jämna timmar. ●

Star Wars-figurerna lockade fram många leenden

D

e OnDa FiGurerna imperial tie pilot, snowtrooper och stormtrooper, som är bekanta från Stjärnornas krig-filmerna, piggade upp de små patienternas dag den 30.5 på Barnkliniken i Helsingfors. Välgörenhetsuppdraget, som förverkligades i samarbete med Barnklinikernas Faddrar, blev verkligen utfört.

Den globala Star Wars-fanorganisationen 501st Legion idkar välgörenhet och har cirka

André Sten, 14, från Esbo fick överraskningsgäster på avdelning K8. Foto: Matti Hannula

tjugo finska aktiva medlemmar som hör till organisationens nordiska underavdelning 501st Nordic Garrison. Hälsningarna från en galax långt långt borta levererades till Barnkliniken av Jouko Väänänen (snowtrooper), Jessica Powell (stormtrooper) och Seb Barquin (imperial tie pilot). ”Troopersen” hade med sig en hel drös med olika Lego-satser som hade donerats av specialaffären för Lego-klossar, Pii Poo Oy. ●

på svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla riittää tapahtumia vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla Lastenklinikoiden Kummeilla on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden loppupuoliskolla ohjelmassaan vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 10.8.2017 Kummit Golf, Hirsala

Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

13.9.2017 Elämä Lapselle -konsertti, Metro Areena, Espoo

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa toisena peräkkäisenä vuonna Espoossa, Metro Areenassa. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 23:s Elämä Lapselle -konsertti.

22.11.2017 Joulu Mielelle -konsertti, Kulttuuritalo, Helsinki

Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Kulttuuritalossa, Helsingissä. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

27.11, 9.12. ja 16.12.2017 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Turku, Oulu ja Helsinki

Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään tänä vuonna Turun Tuomiokirkossa (27.11.), Oulun tuomiokirkossa (9.12.) ja Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa (16.12.).

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien tämän vuoden ohjelmassa on paljon muuta, josta enemmän tulevissa Kummit-lehdissä sekä osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja Anne Knaster

Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, Suomen LK Lehden Kustannus Oy peruutukset, Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki ilmoitukset ja Puh. (09) 886 75 200 osoitteen- tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi muutokset ilmoitukset@kummit-lehti.fi Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka

PEFC/02-31-151

4041-0619 Painotuote

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Viestintä- ja Matti Valli markkinointi- Puh. 050 356 3336 päällikkö matti@kummit.fi Projektipäällikkö Susanna Laurila (Tampere, Oulu) Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi Projektipäällikkö Jaana Roos (Turku, Kuopio) Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759

kaisa@kummit.fi Projekti- koordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

OTA YHTEYTTÄ! www.granodiesel.fi www.planeetta10.fi

KESÄTARJOUS:

Lähetä suora asiakkaillesi!

Kaikki yritysosoitteet päättäjätiedoilla

-50 % elokuun loppuun asti. (= 25 senttiä/kpl)

20 %

osoitehinnasta lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen*

* Lahjoitamme kesän 2017 aikana myymistämme osoitteiden tuotoista 20 % Lastenklinikoiden Kummit ry:lle.

WIN-WIN!

3EL2017_A4_FINAL.pdf

1

12.6.2017

12.39

-KONSERTTI

ESPOO METRO AREENA 13.9.2017 C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

MUKANA MM. ANTTI TUISKU # ELLINOORA # JVG # MIKAEL GABRIEL # ROBIN # ALMA # ELASTINEN # ISAC ELLIOT # ALEX MATTSON # NELLI MATULA # TEFLON BROTHERS

LIPUT alk. 19,50/29,50€ TICKETMASTER.FI HINTA SIS. KÄSITTELYKULUT

KUMMIT.FI