Kummit-lehti 2/2016

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

2/2016 www.kummit.fi

Keliakiatutkijoilla on vielä paljon pähkinöitä purtavana Niila ja Paulus Arajuuri isoilla areenoilla Julisteessa VESALA

JOS IDYLLI SÄRKYY UMPIKUJASTA VOI OLLA PITKÄ MATKA ULOS

PIENILLE SUURTA ILOA LASTEN FESTARIT -RISTEILYLLÄ Helsingistä Tallinnaan risteilevä Baltic Queen on kesällä lastattu Summer Center -leikkimaailmalla, Mimo-taikurin tempuilla ja Muumipeikon matkaseuralla.

Kesän Lasten festarit -risteilyillä esiintyy koko joukko lasten suosikkiartisteja.

5.7. Ti-Ti Nalle | 19.7. Aarne Alligaattori | 2.8. Hevisaurus, Kummit-risteily Varaa perhelomasi tallink.fi Tallink Silja Oy on Kummien yhteistyökumppani.

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄssÄ LehdessÄ Numero 2/16 • 20. vuosikerta www.kummit.fi

LAsTenKLInIKOIden KuMMIT ry:n LehTI

henKILöT: 8

KALLE KURPPA Keliakiatutkijalla riittää työsarkaa

26

TERHI ELO Vauvoille hierontaa, apua äideillekin

28

MARJA-LEENA PALOMÄKI Kummeista täysinpalvelleena eläkepäiville

32

CHEEK Suosikkiartisti vieraili Helsingin Lastenklinikalla

56

PIA TORNIKOSKI Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri

58

NIILA JA PAULUS Arajuuren veljekset isoilla estradeilla

60

VESALA PMMP:n puolikas nyt soolona ja sukunimellään

61

JAANA ROOS Kummien toimiston tuore kasvo

62

RIKI SORSA Yksi Kummien perustajajäsenistä on poissa

KuMPPAnIT: 20

TALLINK SILJA Kuusi potilasperhettä pääsi taas ilmaisristeilylle

30

PLANMECA GOLF AREENA Itä-Helsinkiin nousi ennennäkemätön golfkeidas

55

CITYCON Kiinteistösijoitusyhtiö lahjoitti taas sievoisen summan

TAPAhTuMAT: 38

ANGRY BIRDS Kummit kutsui leffaan, Red piipahti klinikalla

40

TEEMU-NALLEN KONSERTTI Lastentapahtuma veti taas väkeä Vantaalle

42

PIENI IHME Hämeenlinnassa tempaistiin muotinäytöksen merkeissä

44

PAHIKSET HYVÄNTEKIJÖINÄ Star Wars -hahmot piristivät pienten potilaiden päivää

46

KUMMIT GOLF Vanajassa pelattiin perinteisesti KantaHämeen keskussairaalalle

49

ÄITIEN HEMMOTTELUPÄIVÄT Kaksitoista äitiä oli Helsingissä hemmoteltavina

vAKIOPALsTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

12

SELVIYTYMISTARINA Äiti ja lapset pääsivät ulos umpikujasta

24

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

34

KESKIAUKEAMAJULISTE Paula Vesala

37

SAMASTA PADASTA Uusi palsta Outi Väisäsen kynästä

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä vuoden loppupuoliskon tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

8 –11

KELIAKIASSA YHÄ PALJON KYSYMYSMERKKEJÄ

Lastentautien erikoislääkäri Kalle Kurppa on tutkinut keliakiaa pitkään, mutta sarkaa riittää.

24 –25 32

KRUUNU KLINIKKAKIERTUEELLE

Muun muassa viisivuotias Aito tuli ilahdutetuksi, kun räppäri Cheek päätti alkuvuoden lastenklinikkakiertueensa Helsinkiin.

MuuT: 10

KELIAKIALIITTO Neuvontaa ja kuntoutusta keliaakikoille

57

AVUN MITTA Viestintäpäällikkö Vallin puheenvuoro KANNEN KUVA: NIKI STRBIAN

49 –54

KUMMIT KUTSUI TAAS HEMMOTELTAVAKSI

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Espoolainen Piia Nieppola oli yksi niistä kahdestatoista äidistä, jotka pääsivät touko-kesäkuussa nauttimaan hemmottelupäivästä.

58 –59

TOPPARI JA POPPARI

Maajoukkuejalkapalloilija Paulus Arajuuri valmistautuu syksyllä alkaviin MM-karsintoihin, isoveli Niila puolestaan Elämä Lapselle -konsertin estradille.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

YHDESSÄ KOHTI SUOMEN UPEINTA KAUPPAKESKUSTA Citycon ja Iso Omena jatkavat yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa tänäkin vuonna.

Tavoitteena on tehdä hyvää pikkupotilaiden auttamiseksi ja levittää Kummien tärkeää sanomaa Cityconin tapahtumissa. Kummit ovat mukana myös Suomen upeimman kauppakeskuksen laajennuksen avajaisissa elokuussa, tule mukaan taatusti iloiseen tunnelmaan Isoon Omenaan!

Pysy mukana tapahtumissa isoomena.fi

@IsoOmppu isoomena Piispansilta 11, 02230 Espoo. isoomena.fi

/IsoOmena

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Surua ja selviytymistä

Sorg och överlevnad

Tämä Kummit-lehtemme sisältää tavanomaisten kuulumisten lisäksi myös surua sekä epätoivon jälkeistä uskoa paremmasta huomisesta.

Förutom de sedvanliga nyheterna innehåller detta nummer av Kummit-tidningen också sorg samt ett hopp om en bättre morgondag efter tider av hopplöshet.

Toukokuun alussa saimme suru-uutisen yhden perustajajäsenemme, erityisen aktiivisen kummimme Riki Sorsan poisnukkumisesta. Rikin valoisuus ja positiivisuus oli mukaansa tempaavaa, ja hän oli aina valmis mukaan erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin. Lapset olivat hänelle oman perheen ohella ykkösasia. Lastenklinikoiden Kummit kunnioittaa Rikin poismenoa järjestämällä Kulttuuritalossa 7.10. ’Ilta Rikille’ -muistokonsertin. Liput tähän tapahtumaan tulevat myyntiin heti elokuun alussa.

I början av maj fick vi sorgebudet att en av våra konstituerande medlemmar, vår mycket aktiva fadder Riki Sorsa hade gått bort. Rikis ljusa och positiva personlighet var medryckande och han var alltid redo att delta i olika jippon och evenemang. Utöver den egna familjen satte han barns välmående i första rummet. Barnklinikernas Faddrar hedrar Rikis minne genom att ordna en ’En kväll för Riki’-minneskonsert i Kulturhuset 7.10. Biljetterna till konserten kommer till försäljning genast i början av augusti.

Epätoivossa tarpomisesta, koko perheen tragediasta ja siitä pikkuhiljaa selviämisestä saamme lukea sivuilta 12-18. Valitettavasti meillä Suomessa on liian usein ja liian paljon esiintyvänä ongelmana perheväkivalta. Se on edelleen tabu. Siitä ei haluta puhua eivätkä esimerkiksi naapurit kuulla – vaikka usein kuulevatkin, eikä nopeaa ratkaisua tahdo löytyä. Yleensä isän tai äidin väkivaltaiseen käytökseen liittyy myös joko alkoholi, huumeet tai mielenterveysongelmat – tai koko repertuaari. Kaikissa perheväkivaltaan liittyvissä tilanteissa kärsijänä on lapsi tai lapset. Halusimme jakaa kanssanne nimenomaan tämän rankan tarinan, jotta ymmärtäisimme, että kaikki voi muuttua paremmaksi, mutta se vaatii aikaa ja voimakasta tahtoa. Se vaatii myös, että yhteiskunnan tarjoamat turvaverkot toimivat kaikkialla Suomessa.

På sid 12-18 får vi läsa om hur det är att trampa på i hopplöshet, om en tragedi som berör hela familjen och om hur det är att sakta överleva den tragedin. Ett problem som tyvärr förekommer alltför ofta här i Finland är familjevåld. Det är fortfarande tabu. Man vill inte prata om det och till exempel grannarna vill inte höra om det – även om de ofta ändå gör det, och det är svårt att hitta en snabb lösning.

Oftast är pappas eller mammas våldsamma beteende knutet till antingen alkohol, droger eller mentala problem – eller till hela paletten. I alla situationer som innefattar familjevåld är det barnet eller barnen som lider. Vi ville dela just den här svåra historien med er för att vi skall förstå att allt kan förändras till det bättre men att det kräver tid och en stark vilja. Det kräver också att de stödnätverk som samhället erbjuder fungerar i hela Finland.

Tässä lehdessä on paljon artikkeleita tapahtuI den här tidningen finns många artiklar om mista sekä yhteistyökumppaniemme terveiolika evenemang samt hälsningar från våra siä. Kerromme myös henkilömuutoksista toisamarbetspartner. Vi berättar också om förmistollamme, ja tässä yhteydessä haluan kiitändringar i personalen på vårt kontor och jag vill här tacka Marja-Leena Palomäki som går tää Marja-Leena Palomäkeä hänen jäädesi pension i början på augusti. ”Marjis” har lång sään elokuun alussa eläkkeelle. ”Marjiksella” Anne Knaster on pitkä Kummi-kokemus, ja hänen työnsä Fadder-erfarenhet och spåren av hennes arbete toiminnanjohtaja jäljet ovat näkyneet useissa mainoksissamme har kunnat ses i flera av våra reklaminslag verksamhetsledare ja viesteissämme. Samalla toivotan tervetuloch i våra infomeddelanden. Samtidigt hälsar jag Jaana Roos välkommen. Jaana är vår proleeksi Jaana Roosin. Jaana on projektivastaavamme ja aloittanut jo tehokkaan ”täsmätyöskentelyn” erityijektansvarige och har redan inlett ett effektivt ”precisionsarsesti Turun ja Kuopion klinikoiden alueella. bete”, i synnerhet i områdena för klinikerna i Åbo och Kuopio.

Kummit siirtyvät nyt pikkuhiljaa kesälomalle, ja palaamme takaisin töihin heti elokuun alusta, sillä siitä alkaa tapahtumien putki. Kummit-risteilyn jälkeen on heti Hirsalan suosittu Kummit Golf -tapahtuma, ja syksyn varsinaisesti aloittaa Elämä Lapselle -konserttimme 14.9. Espoon Metro Areenalla.

Jos et pääse osallistumaan paikan päälle, niin ottamalla osaa puhelinlahjoituksiin tai klikkaamalla www.kummit.fi pääset kokeilemaan uutta ”virtuaalilippaamme” toimintaa. Tee vaikka oma kesätempaus – ”jokaisesta ahvenesta 10 senttiä Kummeille” ja haasta kaverisi mukaan.

Rentoa kesää kaikille!

Faddrarna tar snart semester men vi återgår till arbetet genast i början på augusti då en lång serie evenemang tar vid. Efter Fadder-kryssningen är det genast dags för Hirsalas populära Fadder-golf och hösten inleds på riktigt av vår Livet för Barnkonsert 14.9 på Metro Arenan i Esbo.

Om du inte kan vara med på plats kan du pröva på vår nya ”virtuella insamlingsbössa” genom att delta i telefoninsamlingar eller genom att gå in på www.kummit.fi. Du kan till exempel ordna ditt eget sommarjippo – ”10 cent av varje gädda åt Faddrarna” – och utmana dina vänner att delta.

Du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också finns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Ha en avkopplande sommar, allesammans!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Tuemme Kummien toimintaa Yhteiskunnasta huolehtiminen on tärkeää

Staples on maailman suurin toimiston tarvikkeiden toimittaja. Sen lisäksi, että tarjoamme asiakkaillemme kaikki työpaikalla tarvittavat tarvikkeet, haluamme myös kantaa vastuumme – koska menestyvä liiketoiminta on enemmän kuin vain myyntiä ja voittomarginaalia. Se on myös vaikuttamista positiivisesti yhteisöihin, joissa elämme, ihmisiin, joiden kanssa toimimme sekä ympäröivään luontoon.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Viisi vuotta peräkkäin Lastenklinikoiden Kummit on ollut yksi työntekijöidemme valitsema hyväntekeväisyyskohde. Kannustamme myös yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme antamaan takaisin yhteisöille – koska toimillamme on väliä.

KAIKKEA TOIMISTOOSI YHDESTÄ PAIKASTA www.StaplesAdvantage.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO Teksti ja kuvaT Matti Hannula

Toisaalta kiitollinen, toisaalta haastava

Keliakiassa riittää tutkijoille yhä pähkinää purtavaksi Diagnosoituja keliaakikkoja on Suomessa yli 30 000, joista lapsia on muutama tuhat.

Seulontatutkimusten perusteella potilaiden määrä on kuitenkin merkittävästi suurempi.

Iso osa heistä on siis löytämättä. Keliakiatutkijoilla riittää taudin parissa muutenkin vielä runsaasti työsarkaa.

K

eliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.

– Tiedämme keliakiasta paljon, mutta vielä on paljon epäselviäkin asioita, sanoo lastentautien erikoislääkäri, dosentti Kalle Kurppa, joka on tutkinut keliakiaa jo yli kymmenen vuotta. Kuutisen vuotta sitten hän teki keliakiasta väitöskirjan, missä muun muassa tutkittiin keliakian varhaista syntyä. Tutkimuksenteon lisäksi Kurppa opettaa lääketieteen opiskelijoita Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Vilppulasta (nyk. Mänttä-Vilppula) lähtöisin oleva Kurppa valmistui lääkäriksi Tampereen yliopistosta ja erikoistui lastenlääkäriksi TAYS:ssa. Kliinisen työn ohessa hän on koko ajan tehnyt tutkimusta Lasten Terveyden Tutkimuskeskuksessa.

– Usein nämä tutkimusuravalinnat tulevat sattumalta. Keliakiaa pitkään tutkinut Markku Mäki oli erikoistumiseni alkaessa lastentautiopin professorina. Kysyin häneltä väitöskirja-aihetta, joka luonnollisesti liittyi keliakiaan. Toiseksi ohjaajaksi tuli nykyinen sisätautiopin professori Katri Kaukinen.

– Keliakia on siinä mielessä kiinnostava tutkimuskohde, että se on erittäin hyvä tautimalli: immunologinen tauti, jonka elimistö osin itse aiheuttaa, samaan tapaan kuin muun muassa lapsuuden diabetes ja erilaiset reumataudit, Kurppa toteaa.

– Mutta keliakia on näistä ainoa, josta me tällä hetkellä tiedämme, että aiheuttaja on ulkopuolinen tekijä eli ravinnon gluteeni. Tämä on yksi syy, miksi keliakia on erittäin hyvä malli myös näille muille vastaaville taudeille.

Arvoituksia riittää Gluteeni on viljojen säilöntäproteiini, jota tarvitaan siemenen alkionkehityksen aikana. Gluteenia on luontaisesti ohrassa, vehnässä ja rukiissa. Muissa viljoissa sitä ei ole, esimerkiksi puhdasta kauraa keliaakikko voi pääsääntöisesti käyttää. Mutta gluteenia lisätään hyvin moneen ruokaan, minkä vuoksi keli8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

aakikon pitää välttää muitakin ruokia kuin pelkkiä viljatuotteita. Gluteenin määrä sitä sisältävissä viljoissa kuten vehnässä on lisääntynyt jalostuksen myötä, sillä se parantaa jauhojen leivontaominaisuuksia toimien ”sitkoaineena”.

– Osan ihmisistä elimistö ei vain ole oppinut sitä sietämään vuosituhansien maanviljelyn aikana, Kalle Kurppa selvittää.

– Tiedämme, että on olemassa tietty geneettinen riski, ja ilman tietynlaisia geenejä ei keliakiaa voi saada. Mutta yli kolmanneksella väestöstä on nuo geenit. On vielä arvoitus, miksi keliakia kehittyy ravinnon gluteenista vain noin kymmenesosalle heistä, Kurppa jatkaa.

– Todennäköisesti syinä on paitsi perinnöllisyysalttius niin myös muita ympäristötekijöitä, joita me koko ajan yritämme kovasti selvittää. Sekin on edelleen melko epäselvää, miksi keliakia saattaa puhjeta jollekin jo yksivuotiaana, jollekin toiselle vasta satavuotiaana ja jollekin ei koskaan.

Moninaiset oireet Keliakiatutkimuksessa riittää siis sarkaa kynnettäväksi.

– Mutta keliakia on sekä potilaan että lääkärin kannalta ”kiitollinen” tauti siinä mielessä, että tiedämme ulkoisen aiheuttajan. Kun löydämme taudin ja kun aiheuttaja eli gluteeni otetaan pois, tauti paranee lähes aina, Kalle Kurppa huomauttaa.

– Meillä TAYS:ssa lastentaudeilla on keskimäärin joka viikko vähintään yksi uusi keliakiaepäily eli vuodessa uusia keliakiapotilaita 50-70.

Diagnosoituja lapsikeliaakikkoja on Suomessa siis parituhatta ja keliaakikkoja kaiken kaikkiaan noin 35 000.

– Mutta seulontatutkimuksen perusteella Suomessa saattaa olla jopa 100 000 keliaakikkoa. Eli melko iso osa heistä on löytämättä, Kurppa toteaa.

â Lastentautien erikoislääkäri Kalle Kurppa on tutkinut keliakiaa jo yli kymmenen vuotta.

Suurin osa keliakioista diagnosoidaan vasta aikuisiällä, mutta varsin monella näistä potilaista on todennäköisesti ollut keliakia jo lapsena. Tautia ei vain ole ”saatu kiinni”.

– Keliakiaoireet ovat niin moninaiset, ja välillä potilaat voivat olla täysin oireettomia, Kalle Kurppa puolustaa ammattikuntaansa.

– Klassiset oireet ovat vatsakivut, ripuli ja huono kasvu. Mutta viime vuosikymmeninä on havaittu, että keliakiaan voivat liittyä myös esimerkiksi nivelkivut, maksa-arvojen poikkeavuudet ja jopa hermostollisia oireita, Kurppa jatkaa.

– Nykyisin keliakia voidaan onneksi löytää verinäytteen avulla, joten suolta ei tarvitse heti lähteä tähystämään. Jos on pitkittyneitä ja mahdollisesti pahentuneita suolioireita ilman selkeää selitystä, on kynnys matala, että otamme keliakiavasta-aineet.

Sitä kautta keliakioita löydetään paljon, ja perusterveydenhuollon lääkärit tuntevat nykyään keliakian varsin hyvin, Kurppa tietää.

– Keliakia tulisi aina sulkea pois huolellisesti ennen laajamittaisia ruokavaliokokeiluja. Jos esimerkiksi lapsella epäillään keliakiaa ja ”vain vähän”

kokeillaan gluteenitonta ruokavaliota, verikoetestit eivät välttämättä enää toimi kuten niiden pitäisi ja virallinen diagnoosi voi jäädä saamatta, Kurppa korostaa.

Keliakia on vahvemmin periytyvä sairaus kuin suurin osa muista immuunivälitteisistä sairauksista.

– Ensimmäisen asteen sukulaisilla on keskimäärin 10–20-kertainen riski saada keliakia. Mutta toisaalta keliakia voi myös hypätä yli kokonaisen sukupolven, Kurppa korostaa.

Ei allergia Yhdenkin perheenjäsenen keliakiadiagnoosi on tietysti koko perheelle iso asia.

– Kun diagnoosi on tehty, lääkäri, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä käyvät läpi, mitä keliakiadiagnoosi käytännössä tuo tullessaan, lastentautien erikoislääkäri Kurppa kertoo.

– Suomessa keliaakikoille on hyvin saatavilla ruokia, joskin ne ovat kalliimpia kuin ns. tavalliset ruoat. Ravintoloistakin saa jo aika hyvin gluteenitonta ruokaa, ja kokit suurkeittiöissäkin, esimerkiksi kouluissa, tuntevat asian hyvin. Puolesta vuodesta vuoteen siinä kuitenkin useimmiten menee, ennen kuin ruokavalion toteuttaminen ja keliakian elämään tuovat muutokset on opittu, Kurppa tietää.

– Pienen lapsen ollessa kyseessä vastuu kai-

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

kista käytännön toimenpiteistä on tietysti vanhemmilla. Kun keliakia tulee pienestä pitäen pikku hiljaa osaksi elämää, se ei ole niin ongelmallinen tilanne kuin esimerkiksi teini-ikäisenä diagnosoidulle. Siinä vaiheessa helposti kapinoidaan, kun pitäisi olla kaikin puolin samanlainen kuin muutkin ikätoverit.

Keliakia sekoitetaan helposti vilja-allergiaan.

– Vilja-allergiaa ei aiheuta pelkästään gluteeni vaan viljan muut valkuaisaineet, ja pienten lasten vilja-allergia hyvin usein helpottaa iän myötä. Sen sijaan keliakia on elinikäinen, autoimmuunityyppinen sairaus, Kalle Kurppa vertaa.

– Vilja-allergiassa tapahtuu erilaisia reaktioita kuin keliakiassa, esimerkiksi ns. IgE-välitteisessä allergiassa seurauksena on erilaisia iho-oireita.

Vaikka allergiaoireet voivat olla jopa hengenvaarallisia, niihin ei yleensä liity merkittäviä pitkäaikaiskomplikaatioita. Hoitamattomaan keliakiaan taas voi liittyä muun muassa lyhytkasvuisuutta, hedelmättömyyttä, osteoporoosia ja vuosikymmenten saatossa jopa lisääntynyttä syöpäriskiä. Lisäksi muut immuunivälitteiset sairaudet kuten kilpirauhastaudit ja lapsuusiän diabetes ovat keliaakikoilla paljon yleisempiä kuin muulla väestöllä. Vilja-allergiaan sen sijaan liittyvät etenkin toisenlaiset allergiat tai astma. On myös tärkeää muistaa, että allergikot voivat reagoida gluteenittomaankin ruokaan.

Läpimurtoa ei näkyvissä Keliakia on periaatteessa maailmanlaajuinen tauti ja muun muassa Suomessa ja Ruotsissa hyvin yleinen sairaus, mutta esimerkiksi Japanissa äärimmäisen harvinainen.

Keliakialiitto neuvoo ja kuntouttaa Tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan juhlivan Keliakialiiton tavoitteena on edistää keliakiaa sairastavien sekä muiden gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien ja heidän läheistensä hyvinvointia.

J

ÄrJesTöPÄÄLLIKKö Marjo Aspegren ja kuntoutusvastaava Nanna Puntila ovat molemmat pitkän linjan keliakialiittolaisia. Puntila on työskennellyt liitossa vuodesta 1995, Aspegren vuodesta 1996 eli tasan puolet liiton iästä.

— Olin silloin liiton neljäs työntekijä. Nyt meitä on parikymmentä, joista keskustoimistossa Tampereella 15. Lisäksi meillä on viisi aluevastaavaa, kertoo Aspegren, keliaakikko itsekin. Myös muutamalla muulla Keliakialiiton työntekijällä on keliakia.

— On tärkeää, että meillä on töissä keliaakikoita, mutta yhtä tärkeää on, että on myös sellaisia, joilla ei ole, Aspegren näkee. jäsenyhdistysten keskusjärjestö Keliakialiiton toiminta oli alussa pitkään hyvin pienimuotoista ja lähes pelkästään vapaaehtoisvoimin pyörivää. Liiton 40 toimintavuoden aikana keliakia on tullut paljon aiempaa tunnetuksi ja diagnosoitujen keliaakikkojen määrä on huomattavasti kasvanut.

Keliakia tuli sairautena tunnetuksi 1940–50-luvulla.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

— Joskus taannoin kirkonkirjoihin saatettiin kirjata kuolinsyyksi ’näivetystauti’. Useissa tapauksissa se on hyvinkin saattanut olla keliakia, Aspegren toteaa.

Keliakialiiton puheenjohtajana on vuodesta 2013 toiminut raahelainen Inkeri Kerola. Keliakialiitto on keskusjärjestö, johon yksityishenkilö voi kuulua vain jäsenyhdistyksen kautta. Niitä on eri puolilla Suomea 30. Jäsenmäärä on kaiken kaikkiaan 22 000.

Tärkeänä tiedotuskanavana on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Keliakia-lehti.

— Jäsenen ei tarvitse olla keliaakikko, järjestöpäällikkö Aspegren korostaa.

— Jäsenistössämme on muun muassa keliaakikkolasten vanhempia ja aikuiskeliaakikkojen puolisoja. Arvelisin, että noin 90 prosenttia jäsenistämme sairastaa itse keliakiaa, ja tuoreehkon sääntömuutoksen myötä myös muut gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevat kuuluvat Keliakialiiton toiminnan piiriin.

Takaisku hallitusohjelmassa Keliakialiiton toimintaverkostoon kuuluvat muun muassa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto, viranomaiset ja päättäjät sekä lääketieteen tutkimusmaailma, joka on Suomessa koko maailman mittakaavassa johtavaa.

— Eikä unohtaa sovi kahviloita ja ravintoloita sekä elintarviketeollisuutta eli meidän ”lääkelaitostamme”, Aspegren huomauttaa. Häntä harmittaa, että aikuiskeliaakikoilta yllättäen poistettiin viime vuo-

ß – On syytä muistaa, että keliakia ei ole oma valinta vaan hoitamattomana edelleen vakava elinikäinen sairaus, dosentti Kurppa huomauttaa.

– Se johtuu osittain geneettisistä syistä, mutta tyneet gluteenittomaan, koska heillä on vatsavaimyös ruokavaliosta. Japanilaisethan söivät ainavoja tai väsymystä, muttei diagnosoitua keliakiaa. kin ennen vanhaan runsaasti esimerkiksi kalaa ja Osin kyseessä lienee myös jonkinlainen muoti-ilmiö. kasviksia eivätkä lainkaan gluteenipitoisia ruokia, Vaikka on totta, että monet ei-keliaakikotkin saattavat hyötyä ruokavaliorajoituksesta, tämä ilmiö on dosentti Kurppa toteaa. sekoittanut faktoja jopa asioista päättävien politiikKeliakia aiheuttaa tietysti käytännön ongelmia kojen keskuudessa. Todennäköisesti osin tästä johmuun muassa lasten synttärikutsuilla ja ulkomaille suuntautuvilla lomamatkoilla. tuen aikuiskeliaakikoilta poistettiin vastikään ruo– Niinpä on paljon kysyntää lääkkeille, joita käykavaliokorvaus. Hallitus sentään ”armahti” lapset – ainakin toistaiseksi. tettäisiin dieetin tukena. Suomessakin sellaisia lääkkeitä on kehitelty, mutta prosessi on vielä pahasti – On selvää näyttöä, että nopealla diagnoosilla kesken, Kalle Kurppa toteaa. ja gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan vähen– Ongelma on siinä, että lääkkeen pitäisi olla tää myöhempää terveyspalvelujen ja lääkkeiden yhtä turvallinen ja tehokas käyttäjälleen kuin glukäyttöä ja sitä kautta myös yhteiskunnan kuluja. teeniton ruokavalio. Sanoisin, että keliakian hoito Jos keliakiaa hoidetaan huonosti, siitä voi seurata tulee jatkossakin joka tapapotilaiden kärsimysten lisäksi uksessa pääosin perustumaan osteoporoosia tai muita vaigluteenittomaan ruokavalioon, keita komplikaatioita, joiden mutta joitakin lääkehoitoja tulhoitaminen on paljon kalliimlee markkinoille lähivuosina paa kuin keliakian, lastenMistä lasten lääketieteen erityistilanteita varten. tautien erikoislääkäri Kurppa aiheesta haluat lukea huomauttaa.

Kummit-lehdestä selvää näyttöä – On syytä muistaa, että asiantuntija-artikkelin?

Gluteeniton ruokavalio on keliakia ei ole oma valinta Kerro se osoitteessa yleistynyt viime aikoina muivaan hoitamattomana edelkummit@kummit.fi denkin kuin keliaakikkojen leen vakava elinikäinen saikeskuudessa. Monet ovat siirraus. ●

denvaihteessa ruokavaliokorvaus. Gluteenittomat tuotteet ovat paljon normaaleja tuotteita kalliimpia.

— Oli epäreilua viedä yhdeltä ryhmältä koko tuki. Keliakialiitto teki töitä neljännesvuosisadan, ennen kuin tuo korvaus vuonna 2002 tuli, ja nyt se on viety meiltä. Se on varsinkin pienituloisille keliaakikoille todella iso asia – myös henkisesti, Aspegren korostaa.

— Kovasti yritimme vaikuttaa, ettei tukea olisi poistettu. Mutta kun se oli kirjattu hallitusohjelmaan, ei asialle voinut mitään. valmennusta ja leiritystä Keliakialiitto järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia sopeutumisvalmennuskursseja.

— Kurssit on tarkoitettu sellaisille, joilla on tuore keliakiadiagnoosi, kertoo kuntoutusvastaava Nanna Puntila, joka on Suomen edustajana koko Euroopan laajuisessa keliakialiittojen kattojärjestössä (AOECS).

— Lasten kohdalla diagnoosin tuoreus ei ole niin oleellista, vaan heille kursseja on esimerkiksi kouluunmenovaiheessa ja yläasteelle siirryttäessä, Puntila tarkentaa.

— Kun lapsi alkaa itsenäistyä, hän tarvitsee lisää tietoa.

Lisäksi liitolla on joka vuosi kursseja paitsi täysiikäisille niin myös lapsi-vanhempi -kursseja ja omat kurssinsa sekä alle kouluikäisille että kahdessa eri ikäryhmässä kouluikäisille.

— Muutaman päivän mittaisen sopeutumisvalmennuskurssin ohjelmassa on muun muassa lääkärin, ravitsemusterapeutin ja psykologin luento.

Lisäksi harjoitellaan gluteenitonta leivontaa, Puntila kertoo.

á Järjestöpäällikkö Marjo Aspegren (oik.) ja kuntoutusvastaava Nanna Puntila ovat jo konkareita Keliakialiitossa.

— Lasten on myös hyvä tavata toisia, samanikäisiä keliaakikkoja. Varsinkin pienellä paikkakunnalla lapsi saattaa olla koulunsa ainoa keliaakikko.

Keliakialiitto järjestää lisäksi lapsikeliaakikoille virkistystoimintaa, muun muassa leirejä. Keliakialiitolla on myös RAY:n osittain tukemaa lomatoimintaa yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. ●

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

seLvIyTyMIsTArInA

Isän sairaudentunnottomuus repi koko perheen henkisesti riekaleiksi

Toimiva terapia ja keskinäinen avoimuus auttoivat ulos umpikujasta TeksTi jA kuvAT MATTI hAnnuLA

Monet lasten ja nuorten fyysiset sairaudet vaativat pitkän hoitojakson, muun muassa akuutti lymfaattinen leukemia kaksi ja puoli vuotta. Psyykkisestä sairaudesta paraneminen vaatii joskus vielä enemmän. Isän narsismi yhdistettynä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sai eräässä vantaalaisperheessä paljon pahaa aikaan.

Isä kuoli yli viisi vuotta sitten. Muun perheen kaikki henkiset haavat eivät ole vieläkään kunnolla arpeutuneet.

P

erheen IsÄ MArTTI oli työyhteisössään erittäin arvostetussa, jopa palvotussa asemassa.

– Me olimme perhe, missä oli isä, äiti ja kolme poikaa, Martin leski Terhi kertoo.

– Kun aikoinaan aloin seurustella Martin kanssa, asiat olivat vielä aika hyvin. Vasta myöhemmin olen saanut tietää, että hän oli jo nuorena kärsinyt vaikeista psyykkisistä ongelmista, joihin ei ollut saanut apua, Terhi jatkaa.

– Martti oli menettänyt oman isänsä ollessaan vasta viisivuotias. Muun muassa sitä menetystä hän ei ollut missään vaiheessa saanut kunnolla purettua.

Martti ja Terhi menivät verrattain nuorina naimisiin.

– Se esti minua näkemästä Martin todellista tilannetta, hän myöntää.

– Oli hyviäkin vuosia, ja monia hyviä asioita tapahtui. Mutta pikku hiljaa kotielämä alkoi mennä vaikeaan suuntaan. Kesti kuitenkin pitkään, ennen kuin aloin itse tiedostaa tilannetta, vaikka uhkaaviakin tilanteita oli paljon. Oli fyysistä perheväkivaltaa, joka kohdistui minuun, mutta lastenkin nähden. Sen vuoksi lapsetkin joutuivat pelkäämään.

Kaikesta huolimatta Terhi uskoi parempaan huomiseen.

– Ajattelin, että Martti kärsii niin paljon, että minun on autettava ja tuettava häntä.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Joskus hän tosin osasi olla pahoillaan ja pyysi jopa anteeksi, mutta useimpina hetkinä hän narsistille ominaisesti vain syytti minua kaikesta.

Iso veitsi sielusta läpi Vuosien mittaan tilanne vain paheni. Lopulta Terhi yritti saada Marttia hakemaan psykiatrilta apua.

Martti oli siinä vaiheessa jo muutamankin kerran saanut masennuslääkityksen, mutta jättänyt aina kuurin kesken.

Terhin suostuttelut eivät auttaneet, koska Martti ei omasta mielestään ollut millään lailla sairas.

– Hän sanoi minun olevan hullu ja että minun pitäisi hakeutua hoitoon.

Terhi olikin itse valmis hakemaan apua ja alkoi käydä psykoterapeutin vastaanotolla.

– Kun kerroin siellä tilanteesta, hän sanoi minulle, että kuulostaa vahvasti siltä, että Martilla on vakava persoonallisuushäiriö. Siinä vaiheessa tuntui, kuin iso veitsi olisi mennyt sieluni läpi, Terhi kuvailee.

– Ajattelin, että Martilla on ”vain” kaksisuuntainen mielialahäiriö. Olin lukenut, että muun muassa narsistinen persoonallisuushäiriö kulkee sen kanssa käsi kädessä. Uskoin, että Martin tilanne paranee, kun hän saa apua mielialahäiriöön.

Terhi oli tosin nähnyt Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilta, että oireet ovat yksi yhteen.

– Mutta laitoin koneen kiinni. En pystynyt kohtaamaan sellaista totuutta.

Pitkään Martti oireili vain kotona. Viimeisissä vaiheissa oireet tulivat selvästi esiin jo ammattiyhteisössäkin. Ulkopuoliset eivät varsinkaan ennen sitä voineet mitenkään tietää, ettei Martilla ja hänen perheellään ole kaikki kunnossa.

Martti ja Terhi asuivat yhteiselonsa alussa Pohjanmaalla ja sittemmin Uudellamaalla. Vuodet 1998– 2001 he työskentelivät Pohjois-Amerikassa, missä esikoinen Kimi ja Nikke syntyivät.

– Niinä vuosina kaikki sujui kohtalaisen hyvin. Mutta siellä Martille tuli ensimmäisen kerran kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomaaninen vaihe, Terhi kertoo.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

– Se diagnosoitiin burn outiksi. Se oli rankka jakso.

Vuonna 2003 perheeseen syntyi kolmas poika, Leo.

â Instrumentit ovat Kimille hyviä terapiavälineitä.

Hän käy musiikkilukiota ja soittaa sekä bassokitaraa että pianoa.

Syyt aina toisten niskoille Narsistille on tyypillistä, että hänellä on ympärillään hovi, joka ei usko pätkääkään, jos ”heidän jumalastaan” puhutaan pahaa. Näin oli Martinkin tapauksessa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Martissa diagnosoitiin, narsismia ei ehditty, vaikka useampi lääkäri ”epävirallisesti” sitä mieltä olikin.

Keväällä 2010 Terhin fysiikka petti pitkään kestäneen valtavan stressitilanteen seurauksena. Hänen toinen puolensa halvaantui osittain. Terhi oli kuukauden päivät sairaalassa. Sinä aikana Martin tilanne kärjistyi ratkaisevasti.

– Muutama rohkea hänen työyhteisössäänkin jo totesi, että Martti on selvästi maaninen. Osa kuitenkin ihaili häntä yhä ja ihailee edelleen, Terhi kertoo.

– Tämänhetkisellä ymmärryksellä en missään tapauksessa olisi jäänyt siihen kolmen pienen lapsen kanssa. Silloin en ymmärtänyt sitä vaaraa.

Martti ei tietenkään halunnut ymmärtää, että Terhin vakava sairastuminen olisi johtunut hänen terveydellisistä ongelmistaan.

– Joskus hän tosin osasi olla pahoillaan ja pyysi jopa anteeksi, mutta useimpina hetkinä hän narsistille ominaisesti vain syytti minua kaikesta. Tuolloin 10-vuotias Kimi joskus totesikin, että isä syyttää minua kaikesta, mitä hän itse tekee.

Olemattomia oljenkorsia Kesäkuussa 2010 Martti suostui menemään lääkäriin ja aloittamaan lääkityksen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

– Matkalla lääkäristä kotiin hän ajoi hurjaa vauhtia ja ohitteli autoja pientareiden kautta. Kun yritin sanoa, ettei ainakaan viattomia tappaisi, hän vain huusi olevansa viaton itsekin. Luulen, että hän tosiaankin uskoi niin, Terhi sanoo.

– Sen jälkeen en mielelläni ollut hänen kyydissään enkä halunnut päästää poikiakaan hänen kyytiinsä. Kokonaan en sitä pystynyt estämään. Toivoin joka tapauksessa, että tilanne rauhoittuisi, kun lääkitys alkaa vaikuttaa. Minulla oli koko ajan olevinaan oljenkorsia, joihin takerruin.

Pari kuukautta Martti söi lääkkeitä, mutta sitten eräs läheinen, vaikutusvaltainen ystävä hengellisistä piireistä soitti Martille ja sanoi, ettei Martti ole sairas ja ettei hän tarvitse lääkitystä. Sehän sopi Martille kuin nakutettu. Lääkkeet lensivät roskakoriin.

– Olimme silloin koko perhe yhdessä Vuokatissa lomalla. Paluumatka sieltä kotiin oli viimeinen yhteinen matkamme, Terhi kertoo.

– Kun sitten menimme siskontyttäreni häihin, emme poikien kanssa enää koskaan menneet Martin ja meidän yhteiseen kotiin. Menimme mummilaan. Suunnittelin lepääväni siellä vain pari yötä.

Mutta Leo sanoi pelkäävänsä hirveästi joka kerta, kun joku auto ajoi siellä pihaan. Hän vaati, että meidän on muutettava pois kotoa. Kasvatusalan ammattilaisena ymmärsin, ettei 7-vuotias poika kovin helposti tuollaista sano. Se todella kolahti uupuneen mieleni syövereihin, Terhi muistaa.

– Nikke oli jo aiemmin kehottanut meitä eroamaan, koska hän ei kestänyt enää. Samaan syssyyn Leolla vielä puhkesi diabetes. Soitin lastensuojeluviranomaisille, ja saimme heidän kauttaan turva-asunnon. Olimme siellä kuukauden. Olin niin väsynyt, että nukuin melkein koko sen ajan. Siskoni kävivät siellä auttamassa poikien hoidossa.

Vielä pahempaa pelättiin Kuukausi myöhemmin Terhi sai pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen Martilta kirjallisen luvan lähteä poikien kanssa siskonsa luokse Afrikkaan. He olivat siellä puolisen vuotta, palasivat Suomeen tam-

á Leo, perheen “ilmapuntari”, kirjoittaa runoja ja pelaa salibandya.

Leolta riittää huomiota perheen lemmikkieläimillekin.

mikuussa 2011 ja muuttivat turvasalattuun osoitteeseen.

– Martti oli kuitenkin niin taitava puhumaan, että hän sai osoitteemme selville ja kävi yrittämässä päästä meille, Terhi kertoo.

– Helmikuussa lähdin poikien kanssa hiihtolomalle Pohjanmaalle entiselle asuinpaikkakunnallemme. Eräänä päivänä poliisi soitti minulle ja ilmoitti, että Martti on menehtynyt. Kun kerroin asiasta pojille, he arvasivat heti, että se oli itsemurha.

Martti oli kuollessaan vasta 34-vuotias. Terhi oli tehnyt suurimman surutyön jo aiemmin, koska oli jo joutunut vähitellen luopumaan siitä miehestä, johon oli rakastunut ja jonka kanssa oli mennyt naimisiin. Jo edellisenä syksynä hän oli laittanut eroprosessin käyntiin.

Ennen kuolemaansa Martti oli yrittänyt sytyttää perheen kauniin, uudehkon yhteisen kodin tuleen ja ajanut sitten autolla päin vastaan tullutta kuormaautoa. Talon poltto oli jäänyt yritykseksi. Vahingot olivat silti sellaista suuruusluokkaa, että taloa piti remontoida, ennen kuin Terhi pystyi laittamaan sen myyntiin. Auton kaskovakuutuksen Martti oli sanonut irti. Postilaatikosta löytyi itsemurhaviesti.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että jos joku tekee itsemurhan, on turha ajatella, että hän olisi voinut hyvin koko ajan, Terhi sanoo.

– Martti ehkä yritti tuhota meiltä kaiken, Terhi jatkaa ja kertoo, että kun poliisit eivät tavoittaneet perhettä heidän vuokra-asunnostaan yrittäessään viedä suruviestiä perille, viranomaisilla ehti jo olla Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Ainoastaan syvälle mennyt terapia ja loistava terapeuttini mahdollistivat, että uskalsin uudelleen rakastua.

”

historiaan pohjautuen vahva epäily, että muullekin perheelle oli tapahtunut jotain.

Karu fakta Hautajaiset pidettiin Pohjanmaalla. Henkisestikin täysin rikki menneen perheen palapeliä alettiin tuota pikaa sen jälkeen kasata vantaalaisten terveysviranomaisten toimesta. Terhi ja pojat kävivät perheterapiassa sekä yhdessä että tarpeen tullen jokainen erikseen.

– Olisi ollut meille ymmärrettävämpää, jos isä olisi kuollut normaalisti. Itsemurhan jäljiltä jäi paljon kysymyksiä, Kimi, nyt 16, sanoo.

– Oliko se kenties meidän syytämme? Toki kaikki aiemmat vaikeudet selittivät tapahtunutta toisin.

– Niin, kyllä sitä osasi odottaa, että isä tekee jotakin tyhmää, Leo, nyt 13, sanoo.

– Surimme tietysti Martin kuolemaa, mutta Leokin sanoi heti samana iltana, että siinä kuolemassa oli jotain hyvääkin, Terhi-äiti muistaa.

– Kun kysyin, mitä, hän vastasi, että nyt meidän ei enää tarvitse katsoa ovisilmästä ja pitää ovessa turvaketjua. Aika isoja sanoja 7-vuotiaalta!

Kimi ei olisi halunnut mennä isänsä hautajaisiin.

– Karu fakta on, että oli parempi, että isä kuoli, vaikka jälkikäteen olen kyllä löytänyt hänestä hyviäkin puolia, hän sanoo.

– Me kaikki voimme silloin todella huonosti.

Martin itsemurha ja talonpolttoyritys pahensivat mei-

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

dän tilannettamme entisestään, Terhi kertoo ja jatkaa: – Olin sattumalta saanut edellispäivänä ystävättäreltäni suloisen pehmonallen. Kuljin nalle kainalossa monta viikkoa. Se ehkä kuvastaa, millaiselle tasolle kaikki se tuska meidät silloin taannutti.

â Nelivuotiaalla saksanpaimenkoira Retullakin on varmasti ollut oma, tärkeä roolinsa perheen selviytymisessä.

Punainen lanka löytyi Pojilla tiivis perheterapiavaihe kesti kolme vuotta.

Heitä auttoi koko ajan kaksi samaa terapeuttia. Henkilökohtaisia istuntoja oli 1–3 kertaa kuukaudessa.

– He olivat tosi mukavia ja ymmärsivät hyvin meidän ajatuksiamme, sanoo Nikke, nyt 15, joka oli veljeksistä henkisesti kaikkein syvimmällä. Isoveli Kimi oli aluksi vastaan koko terapiaan menemistä.

– Hän ei uskonut, että sieltä mitään apua saisi, Terhi kertoo.

– En oikein aluksi ymmärtänyt sitä ideaa, Kimi myöntää.

– Mutta kun olimme muutaman kerran käyneet siellä yhdessä, pojat jo alkoivat kysellä, koska on seuraava kerta, Terhi naurahtaa.

– Terapeuttimme olivat erittäin hyviä. Meidän kaikkien kemiat osuivat saumattomasti yhteen. He todella tukivat, rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin.

Se oli korvaamattoman hienoa.

– Eihän meistä kukaan aluksi jaksanut tehdä mitään muuta kuin olla vain kotona. Kavereiden kanssakaan ei huvittanut parin ensimmäisen vuoden aikana olla. Koulussa sentään jaksoimme käydä.

leet siihen tulokseen, että Nikke on meistä ensimmäisenä oikeasti tiedostanut ja sitä kautta myös myöntänyt itselleen Martin tilanteen.

Nikke joutuu edelleen käymään terapiassa, ja pojista ainoana hän joutui käyttämään lääkitystä.

Totuus oli toisenlainen Kimi oli isänsä kuollessa vasta 11-vuotias. Hän joutui siis varsin varhain perheen vanhimman ”miehen” rooliin.

– Olin pitänyt huolta pikkuveljistäni jo silloin, kun isä oli huonossa kunnossa. Ei tilanne siinä mielessä olennaisesti muuttunut minun ja veljieni välillä.

Toki tunsin, että vastuu kasvoi.

Leo on ollut perheen ”ilmapuntari”.

– Hän on aina tunnustellut, miten kukakin voi, Terhi-äiti kertoo.

– Muistan, kun joku meistä nauroi ensimmäisen kerran Martin kuoleman jälkeen. Siinä meni kuukausia. Silloinkin vielä Leo kysyi, onko oikein, että nauretaan.

Martti oli nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kasvattaa työyhteisössään ympärilleen melkoisen glorian. Hän kirjoitti kirjoja, joista viimeinen julkaistiin postuumisti.

– Silloin se satutti meitä hirveästi, Terhi sanoo.

– Martti kirjoitti, millainen on hyvä aviomies ja hyvä isä. Meidän todellisuutemme oli ollut täysin erilainen. ”Hyvä isä” oli muun muassa myynyt poikien pelikonsolit ja pelit, joiden hankkimiseksi he olivat itse säästäneet rahaa. Martti oli viimeisinä aikoinaan myös peliriippuvainen ja käytti pelikonsoleista saamansa rahat nettipokeriin.

– Pojilla oli lupa olla pois koulusta, jos siltä tuntui, Terhi tarkentaa.

– Aina he eivät pystyneet sinne menemään. Tosi syvä uupumus leimasi pitkään elämäämme. Tuntui, että meidänkin elämästämme olivat jäljellä vain rauniot.

Koulussa opettajat ja kaverit tiesivät taustat.

– Mutta ei meitä kiusattu yhtään, toteavat kaikki kolme poikaa kuin yhdestä suusta.

Tukea kavereiltakin – Jos pitäisi rajata vain muutamiin asioihin, mitkä kaikki tekijät meitä auttoivat selviämään, niin yksi on se, että pojatkin puhuivat avoimesti vaikeuksista. Kun asioista puhuttiin, niistä ei tullut ”mörköjä”. Toki ystävätkin olivat tärkeitä. Meitä kannateltiin monin konkreettisin tavoin muun muassa arjen askareissa.

Kun kuuntelee Terhin ja poikien omaa kertomaa tapahtumista, ei todellakaan jää epäselväksi, etteikö perheessä olisi hyvin avoimesti puhuttu yhteisistä vaikeuksista.

– Minulla oli myös paljon kavereita, joilta sain hyvää tukea, Nikke kertoo.

– Eräs kavereistani oli itsekin kokenut kovia ja ymmärsi tosi hyvin minun tilanteeni.

– Yksi Niken selviytymiskeinoista oli sekin, että hän ikään kuin blokkasi pahoja muistoja pois mielestään. Hän ei muistanut edes olleensa isänsä hautajaisissa. Mutta ne tuskat iskivät päälle myöhemmin, Terhi-äiti kertoo.

– Olemme jälkikäteen asioita pohtiessamme tul-

Aina mielessä Osa Terhin omaa selviytymistarinaa on, että hän vuosi sitten löysi elämäänsä uuden miehen, jonka á – Kuljin kanssa on vastikään avioitunut. monta viikkoa – Ainoastaan syvälle mennyt terapia ja loistava pehmonalle terapeuttini mahdollistivat, että uskalsin uudelleen kainalossa. Se rakastua. kuvastaa, mille Pojille oli ymmärrettävästi hankalaa hyväksyä tasolle se tuska kuvioihin uutta miestä, uutta potentiaalista ”satutmeidät taannutti, tajaa”. Kun Terhi-äiti alkoi seurustella, Kimin trausanoo Terhi-äiti. mamuistot aktivoituivat ja hän joutui palaamaan toviksi terapiaistuntoihin.

– Tilanne on tasaantunut. Olen oppinut luottamaan äidin uuteen mieheen, ja hänestä on tullut meille tosi tärkeä, Kimi sanoo.

– Uskallan myös paremmin jo luottaa ihmisten hyvyyteen muutenkin.

Mitä on valo – Vaikka yritin alun perin ajatella, valo on toivoa rakkauden että Keijo on oikeasti kiva, pelon tuna ma rakkaus antaa voi teet tulivat väkisinkin vastaan, kertoo Nikke. pimeimmässäkin yössä – Mietin, kehittyvätkö asiat kuikun pimeys peittää maan tenkin jatkossa samaan suuntaan aan Valo saa sydämen loistam kuin silloin isän kanssa, hän myönna tää.

Tähdet loistavat kirkkai – En ole päässyt kaikesta tapahla aal taiv tuneesta kokonaan irti. Luulen, että aina ne tulevat aina olemaan mielessä. se on kuin sielun valo Mutta auttaa tosi paljon, kun pystyy joka loistaa Keijon, isäpuolen, ansiosta ajattelemaan niitä eri tavalla kuin ennen, kin ssä synkimmä toteaa Leo. ssa hee vai n mä elä – Nikestä on tullut paljon eloiana Kirjoittanut Leo 10-vuotia sampi, isoveli Kimi kehuu.

Valo

Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

”

Terapeuttimme olivat erittäin hyviä. Meidän kaikkien kemiat osuivat saumattomasti yhteen. He todella tukivat, rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin.

Se oli korvaamattoman hienoa.

”

– Sitä paitsi Nikke on kasvanut minua pidemmäksi ja jopa välillä voittaa minut tappelussa, hän nauraa.

– Ihan hyvin voin muutenkin sanoa itseäni selviytyjäksi, Nikke toteaa. salibandysta iso apu – Kun katson nyt poikiani ja sitä, miten ihanasti he pärjäävät koulussa ja elämässä muutenkin, voin hyvällä syyllä sanoa, että he kaikki ovat enemmän kuin selviytyjiä. He ovat kukoistajia, Terhi huokaa.

Kimi käy musiikkilukiota, Leo menee syksyllä yläasteelle samaan kouluun, jota Nikkekin käy. Kimi soittaa pianoa ja bassokitaraa, Leo kirjoittaa kauniita runoja. Sekä Nikke että Leo ovat nyt kaksi vuotta pelanneet seurassa salibandya, Kimi on ruvennut erotuomariksi.

– Siitä saa sentään vähän rahaakin, Kimi huomauttaa.

Etenkin Nikelle salibandy on ollut kaikkein parasta mielialalääkettä.

– Pelasimme koulussa salibandya ja tykkäsin siitä tosi paljon. Sitten liikunnanopettaja etsi minulle sopivan seurajoukkueen, hän kertoo.

– Kun antaa kentällä kaikkensa, pysyvät kaikki ikävät asiat pois mielestä, maalivahtina pelaava Nikke toteaa.

– Salibandy oli oikeastaan se viimeinen asia, joka muutti meidän perheemme traumaperheestä ihan tavalliseksi, harrastavaksi perheeksi, Terhiäiti tuumii.

Eteenpäin elämässä.

Menneisyys ei enää isommin vaikuta Terhin ja poikien menoon.

– Enemmän kuin selviytyjiä. Kukoistajia, Terhi luonnehtii.

18

www.kummit.fi • Selviytymistarina

á Salibandy on ollut etenkin Nikelle kaikkein parasta mielialalääkettä.

– Kun antaa kentällä maalivahtina kaikkensa, pysyvät kaikki ikävät asiat pois mielestä.

– En koe, että menneisyys enää kovin paljon vaikuttaisi nykyiseen elämääni tai vaikeuttaisi eteenpäin menoa, Kimi kiteyttää ikäisekseen kypsästi pikkuveli Leon kompatessa.

– Toki havahdun usein oman isän puuttumiseen.

Varsinkin silloin kun näen jossakin jonkun onnellisen isän lastensa kanssa, Kimi toteaa. ● Terhin, Martin, Keijon ja poikien nimet muutettu.

ÄRRÄLTÄ Raikkaimmat juomauutuudet aina matkan varrella.

Bonaqua Explore 2 kpl 3 € | Vitamin Well 2 kpl 5 €

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

rIsTeILyLLÄ

ß Espoolaiset Sara ja Jere Katajamäki pääsivät komentosillalla samaan kuvaan Harri Hylkeen ja perämies Bernt Lindellin kanssa.

Upeaa yhteistyötä jo viidettä vuotta

Tallink Silja kustansi taas kuuden potilasperheen risteilyn TeksTi jA kuvAT MATTI hAnnuLA

Tallink Silja ja Lastenklinikoiden Kummit juhlistavat jo viidettä yhteistyön vuottaan. Menneen neljän vuoden yhteistyön aikana kerätyt varat on käytetty Helsingin Lastenklinikalle hankitun O-kaari -nimisen laitteen hankintaan. Tähän mennessä rahaa on kerätty yhteensä jo 221 408 euroa.

H

uhTIKuun ensIMMÄIsenÄ vIIKOnLOPPunA Tallink Silja kustansi jo perinteiseen tapaan kuusi potilasperhettä Tukholman-risteilylle. Tällä kertaa mukana oli kaksi perhettä sekä Oulun että Kuopion yliopistollisen sairaalan alueelta ja samoin kaksi HUS-alueelta. Matka tehtiin Silja Serenadella, ja Tukholmassa ohjelmaan sisältyi käynti Junibackenissa ja Wasa-museossa.

Paluumatkalla lapset pääsivät vanhempiensa kanssa tutustumaan laivan komentosillan ihmeisiin kapteeni Martin Björkellin, perämies Bernt Lindellin ja 20

www.kummit.fi • Risteilyllä

â Komentosiltakäyntiä isännöinyt laivan kapteeni Martin Björkell keräsi kaikki ”arvovieraat” ympärilleen ryhmäpotrettiin.

ohjelmaemäntä Stephanie Lemströmin opastuksella.

– Tallink Siljan ja Kummien pitkäaikainen yhteistyö on mielestäni yksi meidän parhaista valinnoistamme, sanoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd. Hän on useasti käynyt Helsingin lastenklinikalla piristämässä pikkupotilaiden päivää Tallink Siljan oman maskotin Harri Hylkeen kanssa. jatkuu sivulla 22

T

Vaihteeksi erilaisella reissulla

ALLInK sILJAn LAhJOITTAMALLA Tukholmanristeilyllä yhtenä kuudesta potilasperheestä olivat haukiputaalaiset Mervi ja Saku Salmivaara sekä heidän kolmevuotiaat kaksosensa Eemeli ja Emilia.

Eemeli ja Emilia syntyivät pikkukeskosina maaliskuussa 2013 raskausviikolla 26+2.

– Eemeli painoi 800 ja Emilia 780 grammaa, Mervi-äiti kertoo.

– Kaksi ja puoli kuukautta olimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Ensimmäiset viikot olivat tietysti aika kriittisiä. Välillä mentiin pikku askelia eteenpäin ja välillä taaksepäin. Kotiin pääsyn jälkeen ei oikeastaan ole ollut erityisempiä ongelmia.

Seuranta toki jatkuu kouluikään asti, Mervi jatkaa.

– Molempien kasvukäyrät olivat kolmivuotistarkastuksessa jo ihan kohdillaan, kun ne vuotta aiemmin olivat vielä olleet selkeästi miinuksen puolella.

Maaliskuun 15. päivä 2013 oli Salmivaaran perheen kohdalla varsin tapahtumarikas. Paitsi että kaksoset syntyivät silloin reilusti etuajassa, loppuivat omaakin syntymäpäiväänsä viettäneellä Sakuisällä samana päivänä työt.

– Katastrofiltahan se silloin tuntui, mutta toisaalta oli hyvä, että me pystyimme molemmat olemaan todella paljon paikan päällä sairaalassa, Mervi toteaa. vertaistukivelkoja Lastenklinikoiden Kummit ja Tallink Silja valitsevat risteilyperheet yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden henkilökunnalta tulevien ehdotusten pohjalta.

– Varmasti jäimme silloin koko perhe hoitohenkilökunnalle mieleen, ja se kaiketi poiki nyt meille tämän risteilyn, Mervi Salmivaara tuumii.

– Olemme kyllä olleet sittemmin pitkään sairaalan vanhempainryhmässä mukana esimerkkiperheenä. Lähdimme mielellämme tuollaiseen toimintaan, koska vertaistuki oli silloin alussa epätoivon keskellä itsellemme erittäin tärkeää. Omien kokemusten pohjalta on ihana antaa muille toivoa.

Paitsi että Salmivaaran kaksoset ovat kunnossa, on perheen elämä Saku-isän työtilanteenkin osalta reilassa.

– Sen lasten ensimmäisen kesän halusinkin olla kotona, ja heti syksyllä töitä taas löytyi, hän myhäilee.

Kaksoset Eemeli ja Emilia eivät ole paikoillaan pysyvää sorttia.

– Jos vauhti kiihtyy samaan tahtiin jatkossakin, tämä voi jäädä meidän viimeiseksi risteilyksemme, Saku Salmivaara vitsaili.

– Heti lähtösatamassa Helsingissä kaksi vanhempaa naista tokaisi laivaan pääsyä jonottaessamme, että on aika raskasta lähteä kahden tuonikäisen kanssa risteilylle, Mervi Salmivaara kertoi naureskellen.

– Minä en ole koskaan ajatellut, että lapset rajoittaisivat tekemistä ja menemistä.

Asennekysymys Lasten kanssa matkustelu on itse asiassa Sakulle ja Merville hyvinkin tuttua puuhaa. Sakun harrastus, rallisprintti, vie koko perhettä ympäri Suomea.

– Asuntoautolla liikumme, Mervi kertoo.

– Kavereideni vaimoista moni sanoo, että lasten kanssa on niin paljon helpompi olla kotona. Mutta me olemme tottuneet matkustamaan koko porukalla.

Se on asennekysymys. Saku korostaa.

Eloisista kaksosistaan huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta – risteily oli Sakun ja Mervin mielestä mahtava reissu.

– Onhan tämä sitä paitsi niin erilaista matkustamista. ●

ä Mervi ja Saku Salmivaara nauttivat risteilystä kaksostensa Emilian ja Eemelin kanssa.

Risteilyllä • www.kummit.fi

21

rIsTeILyLLÄ

à Pudasjärveläinen Rebekka Lauhikari, 6, pääsi Junibackenissa aistimaan kuninkaallista tunnelmaa.

á Ennen Junibackeniin menoa keräännyttiin perinteiseen ryhmäkuvaan.

Nyt Nöjd lähti ensimmäistä kertaa mukaan emännöimään potilasperheiden risteilyä.

– Nautin joka hetkestä, varsinkin kun huomasin, kuinka sekä lapset että vanhemmat nauttivat.

Oli ilo huomata, että monelle perheelle se oli ihka ensimmäinen risteily heidän elämässään, eli kaikki oli uutta ja outoa. Kaikki sujui kuitenkin kuin kokeneilta risteilijöiltä. Sitä oli iso ilo katsella. selvät suunnitelmat Viestintäjohtaja Nöjdin mieleen jäi matkalta monta iloista katsetta, naurunpyrskähdystä ja ihastunutta huudahdusta.

– Kaikkein mieleenpainuvinta oli käynti komentosillalla, jossa on myös iso, puinen ”leikkiruori”.

Kolmevuotias haukiputaalainen Eemeli pyöritti ruoria rivakasti, jolloin kapteeni Björkell kysyi häneltä: ”Tuleeko sinustakin isona laivan kapteeni?”, johon Eemeli vastasi tomerasti: ”Ei tietenkään. Minusta tulee merirosvo!”. ●

á – Pitkäaikainen yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa on yksi parhaista valinnoistamme, sanoo potilasperheiden risteilyllä ensimmäistä kertaa mukana ollut Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Myös helsinkiläissisarukset Tomas ja Erica Ojala saivat mukavaa vaihtelua viikonloppurutiineihinsa.

TYKS sai Tallink Siljalta viihdykerahaa

T

ALLInK sILJAn Turun alueen aluejohtaja Kim

Söderström kävi huhtikuun lopulla yhdessä Harri Hylkeen kanssa luovuttamassa Turun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle lähes 3800 euron shekin. Lahjoitussummalla hankitaan viihdykettä TYKSin lasten poliklinikan odotusaulaan. Shekkiä olivat vastaanottamassa erikoislääkäri Heidi Pöyhönen (vas.) ja apulaisosastonhoitaja Mari Kesälä. ●

22

www.kummit.fi • Risteilyllä

PIenI heTKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

24

www.kummit.fi • Pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka 19.5.2016 kello 14.43 Kuusivuotias helsinkiläinen Niklas Sohlberg oli hoidettavana Helsingin Lastenklinikan osastolla ULS3, kun räppäri Cheek pistäytyi huoneessa kyselemässä kuulumisia ja toivottamassa pikaista paranemista.

Samaan kuvaan Cheekin ja Niklaksen kanssa pääsi myös Niklaksen pikkusisko Iida ja tietysti Teemu-nalle.

Cheekin vierailusta Helsingin klinikalla lisää sivulla 32.

Kuva: Matti Hannula

Pieni hetki • www.kummit.fi

25

vAuvAhIerOnTA

Toukokuun alussa Terhi Elon asiakkaana oli kolmen kuukauden ikäinen Hanna-tyttö.

”On alettu tiedostaa, ettei vauvojen kuulu itkeä”

Vauvahieronnalla monia myönteisiä vaikutuksia

TeksTi jA kuvAT MATTI hAnnuLA

Kuutisen vuotta sitten Terhi Elo perusti Helsingin Lauttasaareen hoitolan sekä vauvoille että tuoreille äideille. Vauvahieronta on Organic Spirit -nimisen hoitolan hitti, mutta kokonaistarjonta on monimuotoista.

E

LO, KOULUTUKSELTAAN FYSIOTERAPEUTTI, opiskeli vauvahieronnan ohjaajaksi esikoispoikansa syntymän aikoihin 14 vuotta sitten.

– Ensimmäisellä pojallani oli paljon vatsakipuja, Elo kertoo.

– Kun hän oli huutanut kaksi yötä putkeen, tiesin, mitä pitää tehdä. Heti seuraavasta aamusta alkaen muutin omaa ruokavaliotani ja aloin hieroa vauvaa muun muassa vatsasta, jalkapohjista, selästä ja korvista. Jo muutaman vuoro26

www.kummit.fi • Vauvahieronta

kauden kuluttua hän oli ihan eri poika, Elo jatkaa.

– Myös nuorempi, nyt 7-vuotias poikani oli vauvana todella herkkävatsainen.

Olin koko imetysajan tietyllä ruokavaliolla. Kun olin siinä vaiheessa jo jonkin aikaa ollut vauvahieronnan opettajana, aloin miettiä, pitäisiköhän alkaa kokopäiväisesti hoitaa vauvoja. Vatsavaivaisia pienokaisia kun tuntuu riittävän.

Niinpä Elo perusti Organic Spirit -nimisen hoitolan Lauttasaareen, missä se edelleenkin toimii ja on sittemmin laajentunut

yhden naisen yrityksestä yhteensä kahdeksan ammattilaisen työpaikaksi. Palveluksessa on muun muassa osteopaatteja ja fysioterapeutteja.

– Täällä annetaan hoitoa paitsi vauvoille niin myös äideille raskausajan ja synnytyksen jälkeisiin tarpeisiin, Elo tiivistää toimintaidean.

Heijastuvaa hyvinvointia Vauvojen vatsakipuongelmiin liittyy usein myös refluksi. Se on useimmiten rakenteellista, koska ruokatorven alasulkija ei ole vielä kehittynyt, mutta voi johtua myös ruoka-aineallergioista.

– Vauvalla ruoansulatusentsyymit alkavat erittyä normaalisti vasta kolmen kuukauden iässä, Terhi Elo kertoo.

– Sitä nuoremmilla vauvoilla erittyy tutkimuksen mukaan sappinestettä iltai-

sin erittäin niukasti johtuen kolekystokiniini-nimisen suolistohormonin vähäisestä erittymisestä. Sen vuoksi vauvojen elimistö ei pysty pilkkomaan kaikkea sitä ruokaa, mitä ne syövät. Kun pilkkoutumaton ruoka pääsee paksusuoleen, on seurauksena turvotusta ja ilmavaivoja, Elo selvittää.

Ensimmäisellä hoitokerralla vauva tutkitaan huolellisesti.

– Synnytys on vauvalle traumaattinen kokemus, josta voi jäädä kehoon jännitteitä, Elo tietää.

Hierontahoidon alettua äidit yleensä jättävät ruokavaliostaan pois ainakin lehmänmaidon ja rukiin. Myös muun muassa sipulit ja kaalit on syytä jättää pois.

– Äidin ruokavalio käydään tarkasti läpi, jotta hän uskaltaa syödä riittävän hyvin. Pienten lasten äideillä jää usein hyvin vähän aikaa ruoanlaittoon. Niinpä he syövät jotakin ”nopeaa”. Äitien pitäisi syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

Kun äiti voi hyvin, niin vauvakin todennäköisemmin voi hyvin, Elo korostaa.

– Mietimme yhdessä myös maitohappobakteerien ja D-vitamiinien tarpeen.

Haastavampi refluksi Organic Spirit oli Suomen ensimmäinen vauvojen ja äitien hoitola. Vauvahieronnan uranuurtaja Suomessa sen sijaan oli jo edesmennyt Kirsti Rikala, jonka toiminta tällä saralla käynnistyi jo 1970-luvulla.

– Mutta vasta viime aikoina on alettu yleisemmin tiedostaa, ettei vauvojen kuulu itkeä. Tai oikeastaan kaikki vatsavaivaiset vauvat eivät itke, vaan ne ähkivät ja puhkivat, Elo laajentaa käsitettä.

– Hieronnalla voidaan rentouttaa palleaa, jonka läpi ruokatorvi kulkee, jotta pallea ei puristaisi ruokatorvea ja estäisi alasulkijan läppää toimimasta oikein. Vauvan itkuisuus lisää palleajännitystä.

Niskassa kulkeva kiertäjähermo, joka hermottaa hengitystä ja ruoansulatusta eli pallean aluetta, voi joutua synnytyksessä puristuksiin. Hieronnalla kiertäjähermoa pystytään rauhoittamaan ja sitä kautta hoitamaan refluksiakin.

– Refluksi on vaikeampi hoidettava kuin ”puhdas” suolistoperäinen ongelma, mutta siihen kannattaa joka tapauksessa hakea apua, Elo painottaa.

Vauvahieronnassa yleisin ”annos” on kolme hoitokertaa kahden viikon sisään.

Ensimmäinen hoitokerta on puolentoista tunnin ja muut kaksi tunnin mittaisia. Vauvahieronnassa ollaan joko yksilöllisessä hoidossa tai suuremmassa, yleensä kahdeksan hengen ryhmässä.

– Tulokset alkavat näkyä kolmen vuorokauden kuluttua hoidon aloittamisesta, Terhi Elo lupaa.

– Edellyttäen, että äiti aloittaa imetysruokavalion tai pulloruokituille vauvoille vaihdetaan ei-lehmänmaitopohjainen korvike.

Vauvahieronnassa vanhemmille ope-

tetaan kotihierontaa sekä kantoliinan käyttöä.

– Tilanteen paraneminen tapahtuu usein aaltomaisesti: välissä on huonompiakin iltoja, Elo huomauttaa.

Lyhyehkö puristus Vauvahieronnalla on Elon mukaan niin paljon erilaisia positiivisia vaikutuksia, että sitä kannattaisi jatkaa mahdollisimman pitkään varsinaisen vauvaiän jälkeenkin.

– Isätkin opettelevat mielellään vauvahierontaa, koska se on hyvä tapa olla vauvan kanssa.

Elo kehottaa tulemaan hoitoon heti, jos vauva alkaa oireilla.

Hannasta tuli hyväntuulinen

H

eLsInKILÄInen sAArA sOrrI hakeutui Terhi Elon hoitoihin, kun hänen Hanna-tyttärensä oli vasta alle kuukauden ikäinen.

– Hanna oli aika itkuinen, ja ajattelin, ettei vauvahieronnasta varmaankaan ole ainakaan mitään haittaa, Saara Sorri kertoo.

– Enkä perusta lääkehoitoihin varsinkaan näin pienen lapsen ollessa kyseessä. Sitä paitsi olen itse pienenä saanut vyöhyketerapiasta apua.

Ensin hän meni Hannan kanssa ryhmähierontakurssille.

– Siitä ei ollut oikein hyötyä, kun Hanna huusi niin paljon, eikä itkevää vauvaa kannata hieroa. Terhi vinkkasi yksilöhoidoista. Siitä se paraneminen pikku hiljaa lähti liikkeelle.

Saara Sorri siirtyi itse heti alkuun maidottomalle dieetille.

– Sekin auttoi jo tosi paljon, mutta koska en pystynyt täysin imettämään, otimme lisäksi käyttöön Nutrilon Pepti -äidinmaitokorvikkeen, jossa lehmänmaitoproteiinit on pilkottu huomattavasti pienemmiksi kuin tavallisissa korvikkeissa.

– Yleensä oireet alkavat parin viikon iässä eivätkä aikaa myöten helpotu, vaan pikemminkin päinvastoin. Hoitoaikaa pyritään löytämään mahdollisimman nopeasti.

– Lähtökohtaisesti ainakin samalle viikolle, sillä äiti on siinä vaiheessa yleensä jo erittäin väsynyt, kun hän ottaa yhteyttä.

Samalla pyrin jo antamaan ensimmäisiä ohjeita kotona toteutettaviksi.

Yleensä äiti voi alkaa pikku hiljaa palata normaaliin ruokavalioon, kun vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen.

– Käytännössä tässä on äidin kohdalla siis kysymys vain muutaman viikon mittaisesta tsemppauksesta, korostaa Elo, jolle paras palaute on nähdä tai kuulla, että äiti voi paremmin. ●

Hannan kohdalla tilanne oli kuitenkin sen verran paha, että hänet jouduttiin refluksioireiden vuoksi viemään erikoislääkärin vastaanotolle.

Hanna määrättiin maitoaltistukseen, missä hänellä todettiin maitoallergia.

– Olemme jatkaneet vauvahieronnassa käymistä, koska siitä on selkeästi apua Hannalle, Saara Sorri sanoo.

– Ja olisi varmasti kestänyt todella kauan, ennen kuin olisin itse löytänyt ongelman ytimen. Myös kurssilla opetetusta kantoliinan käytöstä on ollut iso apu. Mieheni käyttää sitä jopa enemmän kuin minä, Saara Sorri hymyilee hyväntuulinen kolmikuukautinen Hanna-tytär sylissään. ●

– Vauvahieronnasta on ollut selkeästi apua Hannalle, sanoo hänen äitinsä Saara Sorri.

Vauvahieronta • www.kummit.fi

27

KuMMIuuTIsIA

Marja-Leena Palomäki katoaa kalustosta 14 Kummit-vuoden jälkeen

”Enemmän aikaa aamukahville” Lastenklinikoiden Kummien toimiston ”kalustoon” jo 14 vuotta kuuluneella graafi sella suunnittelijalla MarjaLeena Palomäellä alkavat työpäivät olla varsin vähissä.

Hän jää elokuun 1. päivä eläkkeelle.

M

ArJA-LeenA TuLI KuMMeIhIn toimistoharjoittelijaksi syksyllä 2002.

– Elämä Lapselle -konsertit pidettiin vielä silloin Olympiastadionilla, ja sen syksyn ”Elli” oli juuri ollut.

Aiemmin Marja-Leena oli työskennellyt mainonnansuunnittelijana ja AD:nä mainostoimistossa, freelancerina ja miehensä omistamassa yrityksessä.

– Yhteiskunnallinen osallistuminen kiinnosti kuluttajabisneksen jälkeen. Ehkä se oli jonkinlainen ikäkysymys, Marja-Leena nauraa.

– Aluksi tein erilaisia toimistohommia, mutta jo parin päivän päästä Kummien silloinen toiminnanjohtaja Maria Ekroth antoi taustani tietäen muitakin töitä. Ja muutama viikko myöhemmin hän kertoi, että toimistoon on tulossa ”Mäkki” (Macintosh-tietokone) ja että ”siitä sitten vaan aloittelet niitä hommia”. erilainen maailma Kuuden viikon harjoittelujakson jälkeen Palomäki sai työllistämistuella rahoitetun määräaikaisen pestin. Noin vuosi myöhemmin hänet vakinaistettiin. Palomäen 14-vuotisen Kummit-uran aikana yhdistyksen toimisto on ehtinyt sijaita Helsingissä neljässä eri osoitteessa: Töölössä Ruusulankadulla, Kasarmitorin kupeessa Pohjoisella Makasiinikadulla ja Lauttasaaressa niin Vattuniemenkadulla kuin nykyisessä osoitteessa Vattuniemenrannassa.

28

www.kummit.fi • Kummiuutisia

– Työpaikan osoite on tosiaankin vaihdellut, mutta on maailmakin melkoisesti tänä aikana muuttunut, Palomäki toteaa.

– Suunnilleen samoihin aikoihin, kun tulin Kummeihin, oli yhdistys juuri saanut omat nettisivut. Sen myötä alkoi tulla uusia kuvioita, ja muun muassa tämän päivän verkko- ja verkostoitumisasiat ovat saaneet aikaan, että maailma on täysin erilainen kuin silloin.

Päätös varhain valmiina Kummit on tehnyt vuosien varrella tiivistä yhteistyötä muutamankin mainostoimiston kanssa. MarjaLeena Palomäki on ollut niiden suuntaan tietysti Kummien tärkein linkki.

– Matti Vallin (nyk. viestintä- ja markkinointipäällikkö) tultua viestinnän suunnittelijaksi vuonna 2008 nousi Kummien viestintä uudelle tasolle, toteaa Marja-Leena, joka täytti maaliskuussa 63 vuotta.

– Olin jo aikoja sitten tehnyt päätökseni, että lähden eläkkeelle, kun vuodet tulevat täyteen. Eläkeiästäkin pitää ehtiä ottaa mahdollisimman paljon irti.

Mitään suuria suunnitelmia Marja-Leenalla ei kuitenkaan lähitulevaisuudelle ole.

– Aluksi oleellisinta on, että aamukahville on enemmän aikaa. Siitä muutoksesta aion todella nauttia.

â Kummien työkuviot ovat MarjaLeena Palomäelle pian taaksejäänyttä elämää.

uusi näkökulma Marja-Leena Palomäen kohdalla suurin syy tulla Kummeihin oli aikoinaan se, minkä vuoksi Kummeissa työtä tehdään.

– Kummien toiminta tulee jatkossakin pysymään minulle tärkeänä asiana, hän lupaa.

– Työympäristö on ollut mukava, ja asiat ovat edenneet aina selkeästi ja juoheasti. Mutta nyt on toisaalta kiva alkaa katsella Kummien työtä toisesta näkökulmasta, kun on ollut itse niin pitkään niin tiukasti siinä sisällä, vaikkakin vain sivuroolissa, Marja-Leena vähättelee. Hänellä on miehensä kanssa jälkikasvua yhden tyttären verran. Muttei ainakaan vielä lapsenlapsia, joille ”uhrata” omaa vapaa-aikaansa.

– Niitä aikoja odotellessa, Marja-Leena sanoo.

– Elokuvat, musiikki ja mökkeily ovat minulle tärkeitä. Matkustelu on viime vuosina jäänyt vähemmälle.

Josko sitäkin ehtisi taas harrastaa enemmän. ●

Vinkki!eltuu erityisen hyvin

Palvelu sov tus- tai esimerkiksi työ-, harras ksiin ja kaveriporukoiden keräy n. sii hyväntekeväisyystempauk on se Merkkipäiväkeräyksessä niin ikään omiaan.

KuMMIuuTIsIA

Digilipas – apua omalla keräyksellä

Kummit on tänä keväänä lisännyt lahjoitusvalikoimaansa digilipaspalvelun, jossa kuka tahansa voi perustaa oman keräyksensä lapsipotilaiden hyväksi.

Keräykseen osallistaminen käy kätevästi esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Keräyskohteeksi voi valita Kummien yleiskeräyksen (kaikki tukikohteet), lastentautien tutkimustyön tai minkä tahansa Suomen viidestä yliopistollisesta lastenklinikasta.

D

IgILIPAs On rAKenneTTu tanskalaisen Aidbuilderin alustalle, joka on käytössä useilla hyväntekeväisyysjärjestöillä niin Suomessa kuin muualla. Keräyksen käynnistäminen on helppoa ja nopeaa, vaikka vastaavien verkkopalveluiden käytöstä ei aiempaa kokemusta olisikaan. Palvelun käyttäminen on myös turvallista, ja keräyksiin voi osallistua niin verkkopankki- kuin luottokorttimaksun kautta. ●

Vinkki!

oma.kummit.fi linkit löytyvät myös Kummien kotisivuilta:

www.kummit.fi

Näin helppoa keräyksen käynnistäminen on: . Mene verkossa osoitteeseen oma.kummit.fi . Valitse keräyskohde . Kirjaudu käyttäjäksi (sähköpostiosoitteella tai Facebook-tunnuksin)

. Kutsu ystäväsi mukaan hyvän asian

puolesta, vaikkapa Facebookin, Twitterin tai sähköpostin kautta

. Omalla keräyssivullasi näet heti ystäviesi lahjoitukset ja viestit

Kummiuutisia • www.kummit.fi

29

yhTeIsTyöKuMPPAnI

”Tällaista ei ole missään muualla”

Kummit Anna-Liisa Tilus (vas.), Pirjo Nuotio ja Pepe Willberg kävivät ihastelemassa Planmeca Golf Areenan tarjoamia mahdollisuuksia. Areenan markkinointijohtaja Pekka Löfman (toinen vas.) toimi oppaana.

Planmeca Golf Areena sai kummitkin haukkomaan henkeään TeksTi jA kuvA MATTI hAnnuLA

Vuosaaren liikuntapuistossa Helsingissä voi nyt pelata golfi a ympärivuotisesti. Helmikuussa avattu Planmeca Golf Areena ja Lastenklinikoiden Kummit käynnistelevät yhteistyötä. Planmeca Golf Areena Helsinki Oy on osa hammashoitoteknologiayritys Planmeca Groupia.

P

LAnMeCA grOuP On vAsTIKÄÄn lahjoittanut Lastenklinikoiden Kummeille 5000 euroa.

– Pirjo Nuotio (Kummien hallituksen jäsen) käveli tuosta kerran sisään ja ehdotti yhteistyötä. Siitä se pallo lähti liikkeelle, kertoo Planmeca Golf Areenan markkinointijohtaja ja osaomistaja Pekka Löfman.

30

www.kummit.fi • Yhteistyökumppani

– Planmeca halusi nimenomaan, että Kummien yhteistyökumppani on Planmeca Golf Areena. Meillehän se sopii mainiosti, Löfman myhäilee. suotuisia tuulia Planmeca Group omistaa Golf Areenasta 51 prosenttia, Pekka Löfmanin ja Kari Anttilan yhdessä omistama yritys Helsingin Golf Areena Oy 49 prosenttia.

– Planmeca on tietysti ollut merkittävä tekijä tämän projektin toteutumisessa.

Muun muassa uskottavuus yhteistyökumppaneita hankittaessa parani Planmecan mukaantulon myötä merkittävästi, Löfman selvittää.

Areena-idean isä on Anttila.

– Hän kysyi minua kolmisen vuotta sitten mukaan projektiin ja yhtiökumppaniksi, kertoo autoalalla koko siihenastisen elämäntyönsä tehnyt Löfman.

– Yhdessä aloimme sitten suunnitella areenaa. Minun vastuullani oli ja

on edelleen markkinointi, ja tehtäväkseni jäi muun muassa pääyhteistyökumppanin hankkiminen ja samalla areenan nimen myyminen. Saimme melko aikaisessa vaiheessa neuvotteluyhteyden Planmecaan, Löfman kertaa hankkeen suotuisia tuulia.

– Eihän tällaiseen puolentoista miljoonan projektiin kukaan kovin helpolla lähde. Muutaman neuvottelukerran jälkeen Planmeca näytti vihreää valoa. slovenialainen kupla Niinpä innokkaat golfmiehet Anttila ja Löfman pääsivät huomattavasti helpottuneimmin mielin jatkamaan unelmansa toteuttamista.

– Tavoitteena oli avata Areena helmikuussa 2015. Helmikuussa aukesi, mutta vasta 2016. Kaikenlaisia enemmän tai vähemmän uskomattomia juttuja mahtui matkan varrelle, Löfman kertoo.

Halli on 92 metriä pitkä ja 43 metriä

leveä. Korkeutta on 18 metriä. ”Kuori”, periaatteessa perinteinen kupla, on tilattu Sloveniasta.

– Materiaaliltaan markkinoiden ylivoimainen ykkönen, Löfman mainostaa.

– Kiinteä malli olisi maksanut seitsemän miljoonaa, hän tietää.

– Ja tämän hallimallin energiatalous on viidessä vuodessa parantunut 40 prosenttia. Myös tekniikassa ja pintamateriaalissa on samassa ajassa tapahtunut huikeaa kehitystä.

Hallin alapohja on asfalttia, ja perustat on tehty siten, että samalle paikalle voi myöhemmin tehdä kiinteän hallin.

– Mutta se ei ole suunnitelmissamme, Löfman korostaa.

Mahdollisuuksia moneen Halli erottuu helposti Vuosaaren urheilupuiston maisemassa ulkogolfkentän vieressä. Ulkoasu ei silmiä hivele. Oho-elämys tulee vasta halliin sisään astuessa.

Maisemoitu griini, jolle lyödään ”kakkoskerroksesta”, sekä puttialue kiinnittävät oitis huomion. Suomen suurin golfkoulu Peltomäki Golf on mukana Areenan koulutustoiminnassa, mutta se myös myy Areenassa alan varusteita laajalla valikoimalla.

– Vaikka2015 tämä on(210x148 golfharjoitteluTestamentti-ilmo vaaka mm).pdf 1

paikka, pitää täällä tietysti olla varustemyymäläkin, Löfman perustelee.

– Tavoitteena on, että yhteistyökumppanit tuotteistavat kokonaisuuden. En halua tänne seinille mitä tahansa mainoksia.

Halli on käyttövalmis, mutta moni kehityskohde on vielä kesken. Tulossa on muun muassa lounge, jota voi käyttää esimerkiksi neuvotteluhuoneena. Jo alun perin Löfmanin ja Anttilan tavoitteena oli myös, että kun Suomessa on kesä ja golffarit ulkona, niin hallissa olisi talvi.

– Minulla on valmiit piirustukset lumilautahyppyreihin. Myöhästyimme käytännön toteutuksesta vielä tämän sesongin osalta, mutta vuoden päästä tulee olemaan toisin, Löfman lupaa.

– Muitakin isoja asioita on kehitteillä.

Tämä antaa mahdollisuuksia niin moneen.

Tällaista ei ole missään muualla.

Planmeca Golf Areenalla on tarjolla muun muassa paketteja yritysvieraille.

– Oma toiveemme on, että ryhmissä olisi mahdollisimman paljon sellaisia, jotka eivät ole aiemmin pelanneet. Ohjelmassa on sekä koulutusta että tietysti pientä kilpailua. Siitähän suomalainen tykkää, Löfman naurahtaa. Hallissa on myös simulaattori, jolla voi pelata vaikka Linna Golfin kentän 11.48 läpi jalkapallolla, ja väylät voi 28.5.2015

brändätä kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan. kummit vaikuttuivat Ilman mittavia talkoita golf-halli ei olisi Vuosaareen noussut.

– Pystytys oli armoton homma. Talkoisiin viime joulukuussa osallistui yhteensä yli 100 golfin harrastajaa, muiden muassa Planmecan omistaja Heikki Kyöstilä, Löfman kertoo.

– Talviaikaan 200 kävijää päivässä, hän toteaa tavoitteeksi.

– Ensimmäinen vuosi on tietysti haasteellinen. Tunnettuutta pitäisi saada lisää.

Ei tästä vielä tiedetä kunnolla edes pääkaupunkiseudulla.

Pirjo Nuotio houkutteli myös golffaavat kummikollegansa Anna-Liisa Tiluksen ja Pepe Willbergin tutustumisvisiitille Planmeca Golf Areenaan. Molemmat olivat ällistyksestä lähes mykkiä.

– Täällähän voisi hyvin järjestää pienimuotoisia Kummit Golfeja, ”Ansku” sai sitten sanotuksi. Pepe puolestaan lupasi antaa esiintyvän artistin lahjojaan haluttaessa käyttöön Areenan monimuotoisiin asiakastilaisuuksiin.

– Käyttöä löytyy varmasti, markkinointijohtaja Löfman iloitsi Pepen ilmoituksesta. ●

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

KLInIKKAvIerAILu

Osasto K8:lla potilaana ollut Julia Valli, 12, sai hetkeksi yllättävää mutta varmasti mieluista juttuseuraa.

Kevään odotetuin vieras

Helsinki oli Cheekin klinikkakiertueen päätösetappi

á Kuusivuotiaan veikkolalaisen Eelis Packalenin ja Cheekin väliin änkesi suhteellisen kookas pehmo-Teemu.

Hiphop-artisti Cheek vieraili alkuvuodesta mittavan Alpha Omega -jäähallikiertueensa yhteydessä Turun, Kuopion, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloiden lastenosastoilla. Jäähallikiertue päättyi helmikuun lopulla Helsinkiin. Klinikkakiertueensa Cheek täydensi 19. toukokuuta Helsingissä. Kevään odotetuin vieras kävi Lastenklinikalla piristämässä potilaiden päivää osastoilla K8 ja ULS3.

Cheekin kesän täyttävät festarikeikat, joita on parikymmentä.

Kaksi tähteä samassa kuvassa. Pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja on palkittu Vuoden 2014 Nuorena Urheilijana ja viime vuoden parhaana parayleisurheilijana kelattuaan MM-kultaa ja -hopeaa. Amanda oli ULS3:lla toipumassa operaatiosta, jonka vuoksi kesäkuun alun EM-kisat jäivät häneltä väliin. Onneksi Amandan tämän kauden päätähtäin on vasta syyskuussa pidettävissä Rion paralympialaisissa.

á Keravalaisen Julia Nevasmaan, 6, luona Cheek joutui kilpailemaan ykköslohduttajan tittelistä Teemu-nallen kanssa.

á Cheek pysähtyi kuuntelemaan myös 12-vuotiaan Emilia Lentosen kuulumisia.

32

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

kuva Viivi Huuska

VESALA

Hopeisessa pitsissä pienen jalokiven tuike kuin yötaivaan kirkkain tähti auringon säde pilvien lomasta jäätynyt pisara puun oksalla valon leikki toivon liekki

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

H

erkutteluun voi suhtautua lapsiperheissä ainakin kahdella terveellisellä tavalla: sen voi rajoittaa karkkipäiviin tai herkkuja voi tarjota ympäri viikon mutta terveellisinä versioina. Itse olen valinnut jälkimmäisen tavan, sillä rakastan makeaa enkä tasapuolisuuden nimissä halua kieltää herkkuja tytöltänikään. Lisäksi vuoden

Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja vuoden ikäisen tytön äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta - huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) ilmestyy elokuussa.

Rahka-banaanipannarit 1 banaani 500 g rahkaa 2 kananmunaa 3 dl spelttijauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl kardemummaa 1/2 dl rypsiöljyä Lisäksi banaania, marjoja, turkkilaista jogurttia (vaahterasiirappia)

Herkuttelu kuuluu myös arkeen

+ 10 kkta 4 annolse 30 + vauvaul ttia minu

ikäisen tyttöni annoskateus kulkee omissa sfääreissään. Tuttua varmasti jokaisen taaperon vanhemmalle?

Kehitin vauvavuotena monia terveellisiä herkkuja, joita voimme syödä koko perhe. Helpot rahkapannarit ovat kaikkien suosikki.

Ne maistuvat ihanilta kesän ensimmäisten mansikoiden ja turkkilaisen jogurtin kanssa.” ●

”

Pannarit ovat täynnä proteiinia ja aitoja aineksia.

Mahtava terveysherkku koko perheelle!

”

u. Muussaa banaani kulhossa.

Sekoita rahka ja munat joukkoon.

Sekoita leivinjauhe ja kardemumma jauhoihin ja lisää taikinaan. Taikina saa olla pehmeää. Anna turvota 15 minuuttia. v. Kuumenna tilkka öljyä paistinpannussa. Muotoile reilu nokare taikinaa paksuksi pannariksi pannuun kahden ruokalusikan avulla.

Paista pannarit keskilämmöllä, 1-2 minuuttia per puoli.

Vinkki! Jos kaikki syöjät ovat yli vuoden, lisää taikinaan 1/2 tl suolaa.

KUVAT: ELVI RISTA

w. Tarjoa pannarit banaanin, marjojen ja jogurtin kanssa. Voit lorauttaa omaan annokseesi vaahterasiirappia.

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

eLOKUVISSa

á Ylen uutisista tuttu Piia Pasanen tuurasi miestänsä, MTV:n uutisankkuria Tomi Einosta, jonka oli alun perin määrä tuoda pariskunnan tytär ystävättärineen elokuviin.

Vihaiset linnut valkokankaalla

Tuttuja kummeja Tennispalatsissa – ja muuallakin Lastenklinikoiden Kummit järjesti yhteistyössä Sony Pictures Finlandin ja Finnkinon kanssa kaikissa viidessä lastenklinikkakaupungissa angry Birds -elokuvan ennakkonäytökset 11. toukokuuta eli kaksi päivää ennen virallista ensi-iltaa. Sekä potilaita perheineen että tuttuja kummeja lapsineen tai lapsenlapsineen oli kutsuttu teatteriin salin täydeltä niin Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa kuin Helsingissäkin, mistä kuvamme. å Taru Valkeapään mukana vihaisia lintuja tuli katsomaan kolme poikaa, joista kaksi oli Tarun omia.

38

www.kummit.fi • elokuvissa

á Vicky Rosti toi leffaan lastenlapsensa Ebban, 9, Aunen, 8, ja Erinin, 7. ß Mira Luoti, yksi ensi syyskuun Elämä Lapselle -konsertin tähtiartisteista, oli saanut elokuvakavaljeerikseen Eirik-poikansa.

å Arttu Harkki tuli elokuviin Nooa-poikansa sekä avopuolisonsa Inka Lehtiluodon kanssa.

Salissa ennen elokuvan alkua Arttu-kummi toivotti vieraat tervetulleiksi.

Samalla pidettiin myös hiljainen hetki päivää aiemmin menehtyneen pitkäaikaisen Lastenklinikoiden kummin, Riki Sorsan, muistoksi.

KLInIKKaVIeRaILU

á Ei Red niin vihaiselta vaikuttanut, etteikö Teemu-nalle olisi tuntenut oloaan turvalliseksi Redin siiven suojassa.

Barça-paitainen espoolainen Aleksi Näätänen, 10, pääsi poseeraamaan linnun kanssa osaston käytävällä ollessaan juuri kotiinlähdössä.

Iso, punainen lintu keräsi katseet

Red kävi klinikalla

Helsingin Lastenklinikalla saatiin esimakua Yhdysvaltoihinkin asti ulottuneesta angry Birds -elokuvahuumasta jo päivää ennen Kummien järjestämää ennakkonäytöstä ja siis kolme päivää ennen Suomen- ja maailmanensi-iltaa, kun leff an pääosahahmo Red kävi höyhenpeitteisenä tervehtimässä lapsipotilaita.

á Poliklinikan aulassa kuusivuotias espoolainen Benjam Heikkilä pääsi Redin kanssa lähikontaktiin. ß Sipoolainen Niina Tarvonen oli tullut Lastenklinikalle kaksivuotiaan Nella-tyttärensä kanssa.

Nella tyytyi ihmettelemään isoa punaista otusta äitinsä sylistä.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

39

Hattiwatit-yhtye viihdytti konsertin viimeisen puolituntisen.

LaSTenKOnSeRTTI TeksTi Ja kuvaT MaTTI HannULa

á Angry Birdsistä tuttu Red herätti sekä ihmetystä että ihailua.

Teemu-nallen lastenkonsertti jo kolmannen kerran

Lapsia ja lapsenmielistä energiaa vantaalaisareenassa Lastenklinikoiden Kummit järjesti menneenä keväänä jo kolmannen ’Teemu-nallen lastenkonsertin’. Pikkuväelle suunnattu iltapäivätilaisuus pidettiin viime vuoden tapaan Vantaan energia areenassa. Parin tunnin mittainen hyväntekeväisyystapahtuma huhtikuun puolivälissä sisälsi paitsi monipuolisia musiikkiesityksiä lasten makuun niin myös pienille tapahtumavieraille tarkoitettuja aktiviteetteja: pomppulinnaa ja muita touhupisteitä, ilmapallotaikuutta, onnenpyörää… areenassa oli mukavasti väkeä. nähtiinpä paikalla myös angry Birds -elokuvan Red sekä tietysti Teemu-nalle.

á Teemu-nalle oli tietysti itsensä mukaan nimetyn tapahtuman virallinen suojelija.

Riitta Korpela ja Ti-Ti Nalle -perhe ovat kolunneet lastentapahtumia pitkään, mutta olivat nyt ensimmäistä kertaa Teemu-nallen konsertissa.

Step Up Schoolin esitys oli varmasti vauhdikkain.

40

www.kummit.fi • Lastenkonsertti

Pellekaija Pum sai kunnian aloittaa iltapäivän lastenmusiikillisen ilotulituksen.

Vantaan Energia Areena 17.4.2016 Pikku Kakkosesta tuttu Veera toimi tilaisuuden juontajana.

Kummit ry kiittää: Pääsponsorit: Vantaan Kaupunki 3 Step It Mediayhteistyökumppani: Vantaan Sanomat Artistimanageri: Niklas Rosström Juontaja: Veera Degerholm Lisäksi kiitämme: Energia Areena Bright Finland Exesec Taikuri Klabbis Balloon Queen Aavasaksan Vesi Cloetta Coinline Pakuovelle.com SPR Vapaaehtoiset

á Ilmapallotaikuri Linda Wendelius loihti lapsille ilmaisia ihmeitä.

Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu toivat safari-meininkiä Vantaan Energia Areenaan.

Esiintyjät: Pellekaija Pum Step Up School Dancers Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu Riitta Korpela ja TiTi Nalle -perhe Hattiwatit æ Taikuri Klabbiksen tiskiltäkin lapset saivat mukaansa mitä omituisemman näköisiä ilmapalloja.

Lastenkonsertti • www.kummit.fi

41

TaPaHTUMa

Hämeenlinnassa tehtiin Pieni Ihme

Hyväntekeväisyysmuotinäytös täydelle salille TeksTi Ja kuvaT MaTTI HannULa

Café Bar Skogsterin mainio miljöö, tupa täynnä, catwalkilla paikalliset ”mannekiinit” ja juontajana Lastenklinikoiden kummi Pirjo nuotio. Siinä oleellisimmat eväät Pieni Ihme -tapahtumalle, jolla huhtikuun puolivälin perjantai-iltana kerättiin Hämeenlinnassa varoja Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle. Pottiin kertyi 5000 euroa.

M

UOTInÄYTÖKSeen POHjaUTUVa Pieni Ihme -hyväntekeväisyystapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Vuosi sitten sillä kerättiin rahaa Helsinkiin rakennettavalle uudelle lastensairaalalle, nyt Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintoihin.

Tapahtuman päällimmäisinä puuhanaisina toimivat Karoliina Mäki-Kuutti ja Mari Huhtamäki.

Mäki-Kuutti on Hämeenlinnassa toimivan perheyrityksen, Tawastia Groupin toimitusjohtaja. Tawastialla on Hämeenlinnassa hotelli ja ravintoloita ja myös yksi ravintola Tampereella. Huhtamäki omistaa Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevan My Milou -nimisen vaatekaupan.

â Tawastia Groupin toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutti (vas.) ja My Milou -vaatekaupan omistaja Mari Huhtamäki (oik.) olivat Pieni Ihme -tapahtuman primus motorit.

á Skogsterin catwalkilla astelivat malleina muun muassa kiinteistönvälittäjä Terhi Kallio…

â Kansainvälisilläkin catwalkeilla ja kuvauksissa jo mainetta niittänyt hämeenlinnalainen Mariina Keskitalo (oik.) oli tullut seuraamaan tapahtumaa ystävänsä Milja Laakson kanssa.

– Olemme molemmat pienten lasten äitejä, ja lapset ovat tietysti lähellä sydäntä, Mäki-Kuutti ja Huhtamäki kertoivat.

– Olimme jo ajatelleetkin toteuttaa tapahtuman tällä kertaa viimevuotista laajemmassa mittakaavassa, ja kun hämeenlinnalaislähtöinen kummi Pirjo Nuotio sitten tupsahti kuin taikaiskusta kuvioihin, koko hieno paketti oli saman tien valmis.

42

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Hyväntekeväisyysmalleja ryhmäkuvassa, joukossaan tapahtuman juontaja Pirjo Nuotio ja vaateliike Riittamarin yrittäjä Riitta-Liisa Lindström (edessä toinen vas.).

á …ja kilpahiihtäjä Maija Hakala. ß Illan juontajana toimi kummi Pirjo Nuotio.

â Arpajaisissa onnettarena toimi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

My Milou oli viime vuonna vaateliikkeistä ainoana mukana. Nyt olivat myös Pieni Waate-Kammari ja Riittamari.

– Muitakin yhteistyökumppaneita oli nyt mukana paljon enemmän kuin viimeksi, Mari Huhtamäki myhäili.

Paikallisia ”julkkiksia” Malleina muotinäytöksessä oli aivan muusta kuin mallintöistä tunnettuja paikallisia naisia: kaupunkikeskusta ry:n palvelupäällikkö, yrittäjä Sari Hagemeier, kilpahiihtäjä Maija

Hakala, meikkaaja Annika Hietanen, kiinteistönvälittäjä Terhi Kallio, Kaisan Kukan yrittäjä Annemari Kuvaja, lastenkirurgi Elina Laitakari KantaHämeen Keskussairaalasta, myyntineuvottelija Ulla Salmi Hämeen Sanomista sekä kiinteistöalan yrittäjä Reetta-Maria Tolonen-Salo.

– Yleisölle on hauska yksityiskohta, että he tuntevat mallit muista yhteyksistä ja ehkä vähän jännittävätkin mallien puolesta, Karoliina Mäki-Kuutti sanoi.

Liput tapahtumaan myytiin jo etukäteen loppuun.

Halukkaita olisi ollut enemmän kuin Skogster vetää.

– Sosiaalinen media oli tärkeä, mutta myös paikalliset sanomalehdet olivat hienosti mukana markkinoimassa. Puskaradiokin tietysti toimi, ja Lastenklinikoiden Kummien mukanaolo toi tapahtumalle selvästi lisää uskottavuutta, Mari Huhtamäki totesi.

– Ja Hämeenlinna on juuri sopivan kokoinen kaupunki tällaiseen: kun jotakin tehdään, ihmisten innostuksesta tulee nopeasti yhteinen juttu, Karoliina Mäki-Kuutti totesi.

Jatkoa seuraa Pääsylippuineen ja arpajaistuottoineen sekä Hämeen Lasitoimi Oy:n erillislahjoitus mukaan lukien ilta Skogsterin kulmassa tuotti Kanta-Hämeen keskussairaalalle 5000 euroa.

– Arpajaispalkinnot saimme muun muassa yrityskumppaneilta ja asusteiden maahantuojilta. Näin saimme hyvät palkinnot ja samalla osallistettua vähän isompaa joukkoa tapahtumaan, Mari Huhtamäki toteaa.

Mäki-Kuutti ja Huhtamäki uskovat Pieni Ihme -tapahtumasta tulevan pitkäaikainen perinne.

– Perusajatus pysyy, mutta tavoitteena on joka vuosi keksiä mukaan jotakin uutta, he valottavat jatkoa.

– Ja ehdottomasti tilaisuus pidetään jatkossakin korkeatasoisena.

Hämeenlinnan Pallokerhon lentopallonaiset olivat juuri tapahtumaa edeltävänä iltana voittaneet huikean jännittävässä finaalisarjassa Suomen mestaruuden. Heitä ei juhlahumun keskeltä ehditty tämänvuotiseen tapahtumaan saada. Mutta kenties ensi vuonna Skogsterin catwalkilla nähdään passareita ja hakkureitakin. Ja joku taisi jo nyt kaivata mukaan miestenkin muotia. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

43

KLInIKKaVIeRaILU

Terveiset kaukaisesta galaksista!

Nordic Garrisonin Star Wars -pahikset hyvällä asialla

TeksTi Ja kuvaT MaTTI HannULa

Tähtien sota -elokuvien ystäville biker scout, imperial gunner tai incinerator trooper eivät ihan heti herätä mielikuvia hyväntekijöistä. Huhtikuun 26. päivä kaikki oli kuitenkin toisin, kun pahiskolmikko yhdessä imperiumin upseerin kanssa vieraili Helsingin Lastenklinikalla piristämässä pienten potilaiden kevätpäivää.

Ortopedian ja traumatologian osastolla hahmot kävivät tervehtimässä muun muassa 11-vuotiasta kontiolahtelaista Teemu Hämäläistä.

44

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

á Star Wars -hahmoilla oli runsaasti tuliaisia.

M

aaILManLaajUInen STaR WaRS -FanIjÄRjeSTÖ 501st Legion on kerännyt jo noin 9000 jäsentä. Vaderin nyrkkinäkin tunnetun järjestön parikymmentä suomalaista aktiivijäsentä kuuluvat järjestön pohjoismaiseen alajaostoon, 501st Nordic Garrisoniin.

501st Legion levittää maailmalle Tähtien sodan evankeliumia ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä.

Lastenklinikalle terveisiä kaukaisesta galaksista olivat pikkutarkoissa asujäljitelmissään tuomassa Ville Ahtonen, Sami Wahlroos sekä Osku ja Elina Herttua. ”Trooppaajilla” oli tuliaisinaan muun muassa

á Helsinkiläinen Daniil Häkkinen, 13, osoittautui Star Wars -asiantuntijaksi. Niinpä yhteinen kieli löytyi yllätysvieraiden kanssa nopeasti. ß Teemu-nalle pääsi hississä incinerator trooperin hellään huomaan.

â Biker scout (vas.), incinerator trooper, imperiumin upseeri ja imperial gunner toivottivat kaikille lapsipotilaille tsemppiä.

K10:llä espoolainen Jenna Suumäki, 8, sai biker scoutin juttukumppanikseen.

yli 200 kappaletta Lego Duplo -sarjan etanaa sekä DVD-bokseja ja kirjoja. Ne oli eri lahjoittajilta kerännyt imatralainen ”legomies” Ismo Aavaharju. asiantuntijakeskusteluja Lastenklinikalla Star Wars -hahmot vierailivat syöpäosastolla (K10), lastentautien ja -kirurgian osastolla (ULS3) sekä ortopedian ja traumatologian osastolla (K8). Monet nuoret potilaat olivat hyvin perillä Tähtien sota -tarinoista, joko varsinaisten Stars Wars -elokuvien tai Lego Star Wars -videoiden myötä. Niinpä potilashuoneissa käytiin hahmojen kanssa monia antoisia ”asiantuntijakeskusteluja”.

– Yksi 501st Legionin lentäviä lauseita on “Why we do this”, eli miksi jaksamme vapaa-ajan harrasteena pukeutua kuumiin kypäräpukuihin.

Juuri erityisesti tällaisten tapahtumien vuoksi, joissa tuomme suoraan iloa lapsille, joiden päivä kaipaa piristystä, Elina Herttua kertoi.

– Ohjaamme kaikkien esiintymistemme tulot lyhentämättöminä erilaisiin lasten hyvinvointiin liittyviin hyväntekeväisyyksiin, mutta tällainen suora hyväntekeväisyys lämmittää mieltä aivan erityisellä tavalla. Hahmot palaavat ilomielin näille käytäville jatkossakin, Elina Herttua lupasi. ● Nettilinkeistä www.501st.com ja nordicgarrison.net/meista löytyy lisätietoa järjestön toiminnasta.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

45

KUMMIT GOLF

à Tommi Läntinen muisteli haikeana pitkäaikaista ystäväänsä ja kollegaansa Riki Sorsaa.

Linna Golfissa kerättiin hyväntekeväisyyspottia ja muisteltiin Rikiä

Kanta-Hämeen keskussairaalaan 15 000 euroa

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Toukokuussa Hämeenlinnan seudulla oli oikeastaan vain kaksi sadepäivää. Tämä oli se toinen. Lähes poikkeuksetta seudulla onkin satanut aina, kun yritysjoukkueet ja kummipelaajat ovat vuosittain toukokuun lopulla kokoontuneet Linna Golfiin keräämään pottia Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintoihin. Nyt summa oli 15 000 euroa, eikä sadekaan loppujen lopuksi hirveästi haitannut ja ymmärsi välillä lähes tauotakin.

Pelaamisen ohella muisteltiin pari viikkoa aiemmin edesmennyttä Kummien perustajajäsentä Riki Sorsaa. ä Pepe Willberg oli vastikään saanut purkitettua uuden biisin, nimeltään Sua aika parantaa.

– Radiokesähitti, Pepe ennakoi toiveikkaasti.

46

www.kummit.fi • Kummit Golf

Syvälle sydämeen sattuu

Y

KSI PITKÄAIKAISIMMISTA Lastenklinikoiden kummeista, Tommi Läntinen, oli joutunut jättämään molemmat viime vuoden Kummit Golfit väliin.

– Älkää ruoskiko! Tommi pyysi.

– Ei taida olla muita kertoja jäänyt viimeisen 20 vuoden aikana käymättä, hän huomautti pilke silmäkulmassa.

Vaikka Tommin parinkymmenen vuoden takainen hitti Syvälle sydämeen sattuu kertookin koulukiusaamisesta, olisi laulun nimi varmasti sopinut hyvin kuvaamaan Tommin tunteita.

– Kun Riki (Sorsa) lähti toisiin ”geimeihin”, tuntuu entistä tärkeämmältä olla nalle sylissä mukana näissä, hän sanoi haikeana.

– Surut ja muistelot on jo tullut käytyä mielessä läpi, mutta tänne Vanajanlinnaan pikkuteitä ajaessani tuli vahva tunne, että joku puuttuu täältä nyt. Teimme Rikin kanssa paljon matkoja yhdessä ja naureskelimme naamat vääränä, lähinnä itsellemme, Tommi sanaili.

Kummit Golfin info-osuudessa ennen viheriöille lähtöä Tommi Läntinen ja Kummien hallituksen jäsen Pirjo Nuotio pyysivät kaikkia mukaan hiljaiseen hetkeen 10.5. edesmenneen Riki Sorsan muistolle. Sen jälkeen Tommi muisteli vielä Rikiä lämmöllä lyhyessä puheessaan. ●

Sairaalassa viihtyvyys koetuksella

V

anajan KUMMIT GOLF -tapahtumassa kunniavieraana oli nyt kesäkuussa kahdeksan vuotta täyttävä Oskari Kolari isänsä Samin kanssa.

Oskarilla on synnynnäisenä aivojen rakennepoikkeama ja sen seurauksena kehitys-, liikunta- ja näkövammat sekä liitännäissairautena hydrokefalia. Siinä selkäydinneste ei imeydy normaalia reittiä, vaan Oskarin päähän on asennettu leikkauksella shuntti.

– Se on jouduttu operoimaan lähes 30 kertaa. Sen vuoksi Oskari on ollut potilaana joko Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tai Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa, Sami-isä kertoi.

– Varsinkin Hämeenlinnassa Oskarilla on usein sairaalajaksoja, joissa pienen potilaan viihtyvyys on koetuksella. Lastenklinikoiden Kummeilta saatu tuki ja turva on tullut todella tarpeeseen. Ja tietysti täytyy

Kahden huippufutaajan äiti

A

nna-LIISa TILUSTa ovat keväällä työllistäneet Ylen TV1:ssä tehdyt kanavailmeen muutokset.

– Pitkää päivää on tullut painettua ja rusketus jäänyt hankkimatta. Vain puolitoista kierrosta olen ehtinyt treenata Kummit Golfia varten.

Lastenklinikoiden Kummien golftapahtumissa yleensä pomminvarmasti paikalla olevalta ”Anskulta” jäivät Tommi Läntisen tapaan Kummien molemmat viime vuoden viheriötilaisuudet väliin.

– Minulta jäykistettiin keväällä 2015 isovarpaan tyvinivel. Piti opetella uudelleen kävelemään. Mutta nyt kivut ovat poissa ja mummo juoksee taas, Tilus naureskeli.

– Jatkuvaa särkyä ei tarvitse opetella sietämään. Ongelma on poistettavissa, jos ei muuten, niin leikkaamalla.

Suosittelen, ”Ansku” sanoi ja iloitsi Kummit Golf -come backistaan.

Anna-Liisa Tilus, Miss Suomi 1984, ä Anna-Liisa Tilus on hyvin perillä sekä Suomen että Ruotsin pääsarjajalkapallosta.

Oskarin puolesta kiittää molempia sairaaloita hyvästä hoidosta. suuntana elämä Kaikista vaikeuksista huolimatta Oskari on taistellut itsensä koulumaailmaan. Hän käy Saaristen koulua, joka on erityistukea tarvitsevien koulu. Sen vanhempainyhdistys on käynnistänyt Suuntana elämä -projektin, jossa yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa kunnostetaan koulun piha ja hankitaan sinne muun muassa keinuja ja liukumäki, jotka ovat esteettömiä.

– Myös vammaisille lapsille koulupäivän aikana tapahtuvan ulkoilun on oltava mielekästä, Sami Kolari korostaa.

Projektin tavoitteena on kerätä lahjoituksilla 16 000 euroa. Heinäkuun 30. päivä juostavan Hämeenlinnan kaupunkimaratonin yhteydessä järjestetään Kaurialan kentällä Suuntana elämä -hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tuotot käytetään kokonaisuudessaan Saaristen koulun lasten hyväksi. Luvassa on muun muassa erilaisia toimintapisteitä ja esiintyviä artisteja. Tapahtuman suojelijana on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, ja myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio on täydellä sydämellä mukana hankkeessa. Liikenneonnettomuudessa 10 vuotta sitten vakavasti loukkaantunut ja siitä kuntou-

on paitsi tuoreen ylioppilaan niin myös kahden huippujalkapalloilijan äiti. Vastikään valkolakin saanut Leo Väisänen, 18, on päässyt tällä kaudella pelaamaan Helsingin Jalkapalloklubin kokoonpanossa Veikkausliigassa.

á Oskari Kolari edusti Kummit Golf -tapahtumassa pikkupotilaita, joiden hyväksi Linna Golfiin tälläkin kertaa kerääntyi seitsemisenkymmentä pelaajaa.

Vierellä Oskarin isä Sami Kolari.

tunut Jukka Stolt on kiitollisena kaikesta itse saamastaan avusta asettunut vahvasti Saaristen koulun oppilaiden puolelle. Stolt juoksee puolimaratonin juoksurattaiden kanssa siten, että koulun lapset ovat kukin vuorollaan rattaissa. ●

– Olen niin ylpeä nuorimmaisestani! ”Ansku” hehkuttaa.

– Satuin vielä olemaan Rovaniemellä ja paikan päällä pelissä, kun Leo huhtikuun puolivälissä debytoi – ja loistavasti debytoikin!

Leon isoveli Sauli Väisänen, 22, pelasi ensimmäiset Suomen pääsarjan ottelunsa kolme vuotta sitten ja on nyt jo kolmatta kautta AIK:n pelaaja Ruotsin pääsarjassa Allsvenskanissa.

– Onhan se hienoa, että pojat saavat tehdä sitä, mitä haluavat. Välillä pitää oikein nipistellä itseään, että onko tämä totta. Neljän viiden vanhoina he aloittivat potkimaan palloa ja nyt melkein elävät sillä.

Sekä Leo että Sauli pelaavat yleensä keskuspuolustajan eli topparin paikkaa.

– Tietysti Sauli on vielä pelaajana Leoa edellä. Molemmat ovat raameiltaan melko samanlaisia, 190-senttisiä. Sauli on aina ollut kova tekemään töitä menestyksen eteen, Leo on vähän ”vilpertti”, äiti luonnehtii.

– Mutta molemmat ovat erittäin kunnianhimoisia ja minulle tietysti yhtä rakkaita, huomauttaa ”Ansku” tietenkään unohtamatta fysioterapeuttina työskentelevää esikoistytärtään, joka kolmisen vuotta sitten teki hänestä mummon. ● Kummit Golf • www.kummit.fi

47

KUMMIT GOLF

á Edmontoniin syksyllä suuntaava Jere Sallinen (oik.) oli Kummit Golfin ensikertalainen.

Kaksi vuotta sitten kaukaloista ”eläköitynyt” HPK-legenda Marko Tuulola ehti pelata pari vuotta samassa joukkueessa Jerenkin kanssa.

Kummit Golfissa Tuulola oli voittajajoukkueen, Oy Johnson Metall Ab:n, kummipelaaja.

Kohti Kanadaa

K

UMMIPeLaajISTa TÄMÄn KeRRan ainoa ensikertalainen oli jääkiekkoilija Jere Sallinen. 25-vuotias hyökkääjä pelasi viime kaudella KHL-liigaa Jokereissa, mutta suuntaa ensi kau-

deksi rapakon taakse Edmonton Oilersin organisaatioon.

Sallinen oli tyrkyllä Leijonien MMjoukkueeseenkin, mutta jätettiin viimeisissä karsintavaiheissa ulos.

– Jokerien kausi olisi voinut jatkua pidemmälle, ja niin olisi voinut jatkua oma maajoukkuekautenikin. Mutta niistä pettymyksistä on toivuttu, Jere vakuuttaa.

– Ja minulle oli hyvä päästä treenaamaan ja pelaamaan muutamia hyviä pelejä maajoukkueen kanssa. Hampaankoloon ei jäänyt mitään, ja vaikea paikka se viimeinen pelaajavalintavaihe varmasti oli valmennuksellekin, varsinkin kun NHLpelaajia tuli mukaan odottamattoman paljon.

Sen sijaan Jeren isoveli Tomi Sallinen oli hopeaa voittaneessa Suomen joukkueessa. Kaksi vuotta sitten Valko-Venäjällä pelatuissa MM-kisoissa molemmat Sallisen veljekset olivat mukana.

– Oli todella makeaa olla silloin Minskissä yhdessä, ja olen ylpeä siitäkin, että toinen meistä pääsi nyt.

Ruotsissa pari viime kautta pelannut Tomi kiekkoilee ensi kaudella KHL:ää Neftehimik Nižnekamskissa, mutta veljekset eivät siis kohtaa kaukalossa ainakaan toistaiseksi. Sekä Tomi että Jere ovat espoolaiskiekkoilun kasvatteja ja pelasivat pitkään Bluesissa yhdessä liigaa, kunnes Jere lähti ensin pariksi kaudeksi Hämeenlinnan Pallokerhoon ja sieltä Jokereihin.

– Surullista, Jere totesi konkurssiin ajautuneen Bluesin kohtalosta.

– Se on nyt historiaa, mutta hyvä, että Espoossa pelataan edes Mestis-tasolla ensi kaudellakin. Toki olisin toivonut, että siellä pelattaisiin pääsarjaa. ●

ß Linna Golfin toimitusjohtaja Petri Keskitalo kertoi säännöt. ”Elmo” on muuten yleisurheilun 10-ottelun nuorten maailmanmestari tasan 30 vuoden takaa.

26.5.2016 Linna Golf, Hämeenlinna Tuotto: 15 000 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintoihin Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Jaana Roos Anne Knaster Pääsponsori: PostNord Oy Kummipelaajat: Mikaela Ingberg, Jari Isometsä, Tommi Läntinen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Taru Valkeapää, Jaana Puupponen, Jere Sallinen, Heidi Sohlberg, Kaarina Suonperä, Anna-Liisa Tilus, Marko Tuulola ja Pepe Willberg Kolmen kärki: u. Oy Johnson Metall Ab v. Cafe Laurell w. Planeetta 10 Lähimmäs lippua: Planeetta 10, Jan Roos 2,72 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä: Joukkue Onninen 0,9 m Lähimmäs herkkukoria: Planeetta 10, Mika Roos 4,7 m Kiitokset myös: Vanajanlinna Linna Golf Pernod Ricard Finland Oy Oriola Oy Tallink Silja Diswest Oy Suomen Urheiluhierojaopisto Linkosuo Pikku-Pena vapaaehtoiset

ä Heidi Sohlbergin kutrit sen kuin lyhenevät.

– Nyt taitavat olla minimissään, hän lohdutteli pidempää hiusmallia haikaillen muistelleita. ß Talvi- ja kesäurheilulegenda. Ex-hiihtäjä Jari Isometsä ja Olympiakomitean huippuurheiluosaston asiantuntijana nykyään toimiva ex-keihäänheittäjä Mikaela Ingberg.

48

www.kummit.fi • Kummit Golf

Syöttö- ja juottopisteellä oli tarjolla pikkusuolaista.

HeMMOTTeLUPÄIVÄT

Muodonmuutos ok. Virpi Tikkanen-Ojala (vas.) ja Piia Nieppola valmiina siirtymään limousinekyydillä seuraavaan hemmottelukohteeseen.

Kaksi äitien hemmottelupäivää Helsingissä

Muodonmuutosta ja mielenvirkistystä TeksTi Ja kuvaT MaTTI HannULa

Lastenklinikoiden Kummit järjesti touko-kesäkuussa kaksi hemmottelupäivää lapsipotilaiden äideille.

Molempiin päiviin oli kutsuttu kuusi äitiä. Toukokuun 13. päivä mukana oli äitejä HUS-alueelta, kesäkuun 7. päivä kolme äitiä Kuopion, kaksi Oulun yliopistosairaalan sekä yksi HUS:n alueelta.

Molempien hemmottelupäivien järjestelyistä vastasi jo totuttuun tapaan Kummien hallinto- ja talousassistentti Kaisa Latva-Rasku.

T

OUKOKUUn HeMMOTTeLUPÄIVÄSSÄ hemmoteltavina olivat Anne Daniel, Jaana Maksimainen, Piia Nieppola, Jaana Rantanen, Virpi Tikkanen-Ojala ja Salla Turunen.

Hotelli Katajanokalla nautitun aamiaisen jälkeen äidit siirtyivät kävellen hyvin lähellä hotellia sijainneeseen päivän pääkohteeseen, Puuterihuoneeseen. Siellä kampaajat Pirjo Honkanen, Nina Jokinen ja Iitu Kettunen, meikkaajat Satu Arvo ja Raili Hulkkonen sekä manikyristi Katri Ainikkamäki antoivat muutaman tunnin mittaisen näytteen ammattitaidostaan.

Uuden lookin kera kuusikko sitten kuskattiin à Toukokuun hemmottelupäivän startti ja maali.

Päivä alkoi aamiaisella hotelli Katajanokassa ja päättyi halukkaiden osalta siellä yöpymiseen. Kuvassa äidit Anne Daniel (vas.), Salla Turunen, Piia Nieppola, Virpi Tikkanen-Ojala ja Jaana Maksimainen.

Hemmottelupäivät • www.kummit.fi

49

HeMMOTTeLUPÄIVÄT

á Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster (oik.) piipahti Puuterihuoneella tuomassa nallenpehmoiset kiitokset muun muassa meikkitaiteilija Raili Hulkkoselle (vas.) ja kampaaja Pirjo Honkaselle.

á Äidit ennen ja jälkeen Puuterihuoneen ammattilaisten muutaman tunnin aherruksen.

á Satu Arvo vastasi yhdessä Raili Hulkkosen kanssa äitien meikkaamisesta. Kummien hemmotteluvastaava Kaisa Latva-Raskukin pääsi Satu Arvon käsittelyyn. á Ravitsemusterapeutti ja kummi Hanna Partanen hauskuutti jutuillaan äitejä Silvopleessä. Anne Daniel pääsi kuulemaan läheltä.

á Salla Turusen hiusten kimpussa kampaaja Iitu Kettunen.

Limousine Servicen yhdeksänmetrisellä Hakaniemeen kasvisravintola Silvopleen tarjoamalle päivälliselle. Siellä äitien seuraan liittyi ravitsemusterapeutti, pitkäaikainen Lastenklinikoiden kummi Hanna Partanen. Syömisen lomassa Hannan humoristinen valistustyyli teki vaikutuksen. Äitejä kävi ravintolan kabinetissa tervehtimässä Silvopleen omistaja, näyttelijä Satu Silvo.

Nauruhermot koetuksella Pitkällä ja rauhallisella kaavalla nautitun maittavan päivällisen jälkeen jäi kauniissa kevätillassa hieman luppoaikaakin, kunnes oli aika siirtyä päivän viimeiselle ohjelmalliselle etapille. Helsingin Kaupunginteatterin esitys Kaktuksen kukka väistötiloissa Arena-näyttämöllä, vain kivenheiton päässä Silvopleestä, tarjosi à Satu Silvo oli naispääosassa hemmottelupäivän päättäneessä Kaktuksen kukka -näytelmässä. Vielä pari tuntia ennen näytöksen alkua hän touhusi täysillä omistamassaan Silvoplee-ravintolassa ja ehti käydä tervehtimässä äitejäkin kabinetissa.

50

www.kummit.fi • Hemmottelupäivät

á Hanna ja äidit poistuivat kylläisinä kasvisravintolasta.

muun muassa Satu Silvon, Santeri Kinnusen ja Vappu Nalbantoglun tähdittämänä nauruhermoja koetelleen kaksi ja puolituntisen.

Musta limousine odotti näytöksen jälkeen teatterin edessä valmiina kyyditsemään äidit hotellille. Osa heistä käytti hotelli Katajanokan tarjoamaa yöpymismahdollisuutta hyväkseen. ●

Päivä kerrallaan

E

spoolainen Piia Nieppola oli yksi kuudesta äidistä, jotka pääsivät toukokuun hemmottelupäivänä hetkeksi irti arkirutiineistaan.

– En osaa sanoin kuvata, kuinka paljon tällainen minulle antaa. Tämä lisäkipinä tuli juuri sopivaan paikkaan, sanoo Nieppola ja lähettää Puuterihuoneen ammattilaisille kiitokset ”muuttumisleikistä”.

– Etenkin kampaaja Nina Jokiselle ja tietysti Kummeille koko tällaisen päivän järjestämisestä!

Olli ja Piia Nieppolalle syntyi vuoden 2011 lopulla poika, joka sai nimekseen Oiva. Esikoinen, Onni, oli silloin kolmevuotias. Viime syksynä Oivalla diagnosoitiin suhteellisen iso ja jo melko laajalle levinnyt aivokasvain.

– Oiva oli vauvasta saakka hirveän huono nukkumaan, Piia Nieppola kertoo. Perheen arki muuttui niin hankalaksi, että Onni jouduttiin laittamaan osapäiväisesti päiväkotiin, jotta Piia-äiti sai välillä levätä.

– Tuntuu siltä, kuin olisin koko Oivan elämän ajan juossut neuvolassa kysymässä uniasioista.

Monenlaista on epäilty ja lopulta todettu, että minä vain olen todella väsynyt eikä ole syytä huoleen, hän tuhahtaa.

– Kävelemään opetellessaan Oiva lysähteli nurin.

Neuvolassa todettiin, että kyse tuskin on mistään vakavammasta. Minua kehotettiin hakemaan sairauslomaa, jos koen itseni uupuneeksi.

Ensimmäinen diagnoosi Kun Oiva vajaan kahden vuoden ikäisenä meni päiväkotiin, alkoi sieltä tupsahdella kotiin huolestunutta viestiä hänen kehityksestään. Erityislastentarhanopettajan konsultaatiolla Oiva pääsi puheterapiaan.

– Mutta kasvatusalan ammattilaisena tiesin, ettei puheterapeutti voi Oivaa auttaa, koska kaikki parivuotiaan puhekriteerit täyttyivät. Olimme myös muun muassa toimintaterapiassa ja psykologilla, Piia Nieppola kertoo. Psykologin testien perusteella Oiva sai diagnoosin: monialainen kehityshäiriö.

Viime kesänä Oivan motoriikka alkoi pettää.

– Neuvolan lääkärin lähetteellä pääsimme Lastenklinikan neurologin tutkimuksiin. Hän päätteli, että kyse on vakavasta neurologisesta vaivasta ja että tarkempi selvittely alkaa heti. Hän passitti Oivan magneettikuviin.

Dilemma Lastenklinikalta soitettiin jo seuraavalla viikolla ja käskettiin tuloksia kuuntelemaan: Oivalla oli aivokasvain.

– Otettiin koepala ja Oivan päähän asennettiin shuntti. Selkäytimen nestekierto oli tukkeutunut, mikä aiheutti hydrokefaluksen, jonka seurausta kömpelyydet ja kehityksen taantuminen olivat, Piia selvittää.

– Pian selvisi, että kasvain on niin pahassa paikassa, ettei sitä pysty leikkaamaan. Dilemma on, että kasvain on harvinaisen hyvälaatuinen ja leikkaus olisi ollut parantava hoito, jos kasvain ei olisi päässyt niin suureksi.

Piia Nieppola ja kampaaja Nina Jokinen olivat Puuterihuoneessa heti samalla aaltopituudella.

Lopputulos oli sen mukainen.

– Kaiken lisäksi kasvain on hitaasti kasvavaa laatua. Minun on vaikea käsittää, miten neljävuotiaalla pojallani voi olla laajalle levinnyt, hidaskasvuinen kasvain, Piia ihmettelee.

– Kovin paljon ei lohduta, että kasvain on hyvälaatuinen. Jossakin vaiheessa kasvutila kuitenkin loppuu.

Ensin päätettiin, ettei Oivaa hoideta, mutta asiantuntijalääkäreiden tuumoritiimi päättikin vuoden alussa aloittaa sytostaattihoidot. Sytostaatteja annetaan keskuslaskimokatetrin kautta neljän viikon välein. Hoito kestää kaikkiaan puolitoista vuotta.

– Joudumme olemaan Lastenklinikalla yleensä muutaman päivän kerrallaan. Olen jäänyt työstäni virkavapaalle ja olen tällä hetkellä Oivan omaishoitaja, Piia Nieppola kertoo.

Uusi teema – Olemme kiitollisia Oivan saamasta laadukkaasta hoidosta ja luotamme näihin moniin ammattilaisiin.

He osaavat huomioida koko perheen, Piia Nieppola sanoo.

Yksi magneettikuvaseuranta on takana, ja sen perusteella kasvain ei ole hoitojen aikana kasvanut, muttei ”virallisesti” pienentynytkään. Lääkärien mukaan tilanne on odotettu ja suotuisa.

– Pelottavinta on, ettei kukaan osaa sanoa, mikä on Oivan tulevaisuus. ’Päivä kerrallaan’ on uusi teema elämälleni, toteaa Piia.

Oivan diagnoosi on vielä niin tuore, että Nieppolan perhe on juuri ja juuri selvinnyt ensisokista.

– Minä romahdin enkä nähnyt edes syytä nousta, vaikka tiesin, että niitä on paljonkin: muun muassa ihana perhe ja kaksi poikaa, Piia sanoo.

– Mieheni ja muiden läheisten ansiosta sain otettua itseäni niskasta kiinni. He antoivat minulle apua, jota en edes tajunnut pyytää. Miestäni arvostan ja rakastan nyt vielä entistä enemmän. ●

Hemmottelupäivät • www.kummit.fi

51

HeMMOTTeLUPÄIVÄT

á

à Purna Yogassa poistettiin äitien selkä- ja niskajumeja. Joogaohjaaja Eva Kiviluoma näytti tietysti itse mallisuoritukset.

Pidempimatkalaisten päivänä joogattiin Toukokuun 13. päivän hemmottelupäivä oli tarkoitettu HUS-alueen lapsipotilaiden äideille. Kesäkuun 7. päiväksi Lastenklinikoiden Kummit kutsui Helsinkiin hemmoteltaviksi äitejä hieman kauempaa; Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilta.

K ß Ravintola Mercurin tarjoaman lounaan jälkeen viestintäkouluttaja, ratkaisukeskeinen valmentaja Ritva Enäkoski antoi lähes parituntisella luennollaan äideille voimaa ja keinoja arjen haasteisiin.

52

www.kummit.fi • Hemmottelupäivät

eSÄKUUn PÄIVÄSSÄ HeMMOTeLTaVIna olivat Tanja Hiljanen Laukaasta, Anne Karmento Oulusta, Heidi Kolari Kuopiosta, Silja Siukola Espoosta, Marjo Turunen Kalajoelta ja Leena Tähtivaara Siilinjärveltä.

Siukola pääsi etelän-edustajana mukaan pikahälytyksellä, kun kutsutusta Oulun yliopistollisen sairaalan triosta yksi joutui viime hetkellä perumaan osallistumisensa.

Monta rastia Jos viipyi toukokuun kuusikko hemmoteltavana Puuterihuoneella suurimman osan päivästä, oli toinen hemmottelusetti rakennettu useamman aktiviteetin varaan.

Yellow Line kyyditsi OYS- ja KYS-äidit aamulla Helsinki-Vantaan lentokentältä Helsingin keskustaan

Vapaapäivä vuoristoradasta

T

anja HILjanen SYnnYTTI pari kuukautta sitten kaksospojat. Laukaassa, Jyväskylän kupeessa olevassa kodissaan tuore äiti ei ole sen jälkeen juurikaan ollut. Hiljanen sai kesäkuun alun hemmottelupäivästä mukavaa vaihtelua arkeen, jota hän on viime viikot tiiviisti viettänyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. ”Oskarin” ja ”Kasperin” laskettu aika oli vasta elokuun seitsemäs.

Tanja Hiljanen piti erityisesti biljardista.

– Minulla oli alusta asti vaikea raskaus, ja supistukset olivat alkaneet jo helmikuussa, Hiljanen kertoo.

– Aamulla 14. huhtikuuta siskoni vei minut Jyväskylän keskussairaalaan, mistä minua pienen mietinnän jälkeen lähdettiin kuskaamaan ambulanssilla Kuopioon. Pojat syntyivät illalla puoli kahdeksan aikaan.

Raskausviikkoja oli siinä vaiheessa 23+4. Isompi tulokas painoi 705 grammaa, pienempi 632.

– Sen jälkeen on menty hetki kerrallaan, välillä eteen- ja välillä taaksepäin. Aikamoista vuoristorataa on ollut, Tanja-äiti huokaa.

– Ensin luultiin tietysti, että isompi on vahvempi, mutta pienempi on yllättänyt kaikki sitkeydellään.

Eräänä yönä Tanja herätettiin. Toisen lapsen tilanne oli mennyt niin vakavaksi, että molemmille tehtiin hätäkaste.

– Pidämme ristiäisjuhlat sitten kotona. Vasta silloin paljastamme nimet. valoa tunnelin päässä Siihen menee vielä aikaa. Hemmottelupäivänä tilanne oli se, että ”Oskaria” ja ”Kasperia” oltiin aikeissa siirtää juhannuksen kieppeissä Kuopiosta Jyväskylän keskussairaalaan. Sieltä kaksikko päässee omaan kotiinsa Laukaaseen elokuun alussa, kun laskettu aika koittaa.

Kaksosten isä on erityisvapaalla rekankuljettajan työstään ja pystynyt hyvin jakamaan Tanjan kanssa taakkaa. Molempien poikien paino oli jo kesäkuun alussa pitkälti toisella kilolla. Vakaviakin käänteitä on ollut, mutta valoa näkyy jo kivasti tunnelin päässä.

Tanjan kovilla ollut henkinen kapasiteetti sai lisäresursseja, kun hän kuuli mahdollisuudesta päästä viettämään hemmottelupäivää Helsinkiin.

– Todella mukava yllätys. Varsinkin kun viimeiset kaksi kuukautta on ollut niin pienet, yhden sairaalahuoneen kokoiset ympyrät, Tanja Hiljanen totesi.

– Hemmottelupäivän ohjelma on ollut monipuolinen, ja on ollut tärkeää saada suunnattua ajatuksia pois arjesta. ●

Hotelli Helkaan, missä nautitun aamiaisen jälkeen siirryttiin parin sadan metrin päähän, Purna Yoga Helsinkiin. Siellä joogaohjaaja Eva Kiviluoma veti äideille tunninmittaisen session, jolla pyrittiin poistamaan äitien selkä- ja niskajumeja. Ennen kaikkea Kiviluoma antoi hyviä vinkkejä omaehtoiseen itsestä huolehtimiseen.

Seuraava – sekin kävellen suoritettu siirtymä – oli hieman pidempi. Runsaan kilometrin matka lounaalle pitkän linjan kummin Kimmo Lehtosen omistamaan Ravintola Mercuriin lisäsi sopivasti ruokahalua joogatuokion jälkeen. Kävelysääkin oli kaunis.

Mercurissa äitejä oli vastassa viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski, ja kun lounas oli Enäkosken mukavassa seurassa nautittu, pääsivät äidit hänen hyvinvointivalmennukseensa vajaaksi pariksi tunniksi. kasipalloa ennen päivällistä Päivä jatkui saman katon alla, mutta rakennuksen pohjakerroksessa Bowl Circus -keilaviihde-

á Kummien pitkäaikainen hallitusjäsen, muun muassa MTV:n uutisista tuttu Pirjo Nuotio (vas.), piti Ravintola Lyonissa äideille päivällisseuraa.

Hemmottelupäivät • www.kummit.fi

53

HEMMOTTELUPÄIVÄT

Biljardiopetusta tarjoiltiin ravintola Mercurin alakerrassa sijaitsevassa BowlCircus-keilaviihdekeskuksessa.

Entinen maajoukkuepelaaja Tommi Lamminaho opasti äitejä 8-pallon saloihin. Leena Tähtivaara saa tässä Lamminaholta koulutusta apukepin – virallisemmin restin – käytössä.

á Ravintola Lyonin annosten esillepanossa riitti taiteellista vaikutelmaa. Tässä jälkiruoka.

keskuksen tiloissa. Oli vuorossa biljarditunti. Entinen maajoukkuepelaaja, Suomen juniorimaajoukkueen nykyinen valmentaja Tommi Lamminaho antoi pikakurssituksen 8-pallon perusteista. Pikku hiljaa alkoivat ”oppilaatkin” upotella palloja mukavasti pusseihin.

Biljardin jälkeen oli päivällisen aika. Parinsadan metrin päässä sijaitseva Ravintola Lyon, Kummien pitkäaikainen hemmottelukumppani, tarjosi taas maittavan kolmen ruokalajin kokonaisuuden, josta ei visuaalisuuttakaan puuttunut. Kummien hallituksen jäsen Pirjo Nuotio liittyi Lyonissa hemmoteltavien seuraan. Äidit kuuntelivat päivällisen lomassa mielenkiinnolla, kun Pirjolla oli paljon kerrottavaa paitsi pitkäaikaisesta kummiudestaan niin myös uutisankkurityöstään Maikkarilla.

Virtaa varastoon Samalla kokoonpanolla ja Fast Motors Oy:n tarjoamalla limusiinikyydillä siirryttiin hemmottelupäivän viimeiseen ohjelmakohteeseen. Linnanmäen

á Tiivistahtisen hemmottelupäivän ohjelmallisen osuuden päätteeksi äidit ja Pirjo Nuotio nauttivat Linnanmäen Peacock-teatterissa Soitellen soteen! -revyystä.

Peacock-teatterissa esitetty revyy Soitellen soteen! tarjosi muun muassa Sari Siikanderin, Riitta Havukaisen, Jussi Lammen, Paavo Kinnusen, Mikael Saaren ja Kiira Korven tähdittämän viihteellisen puolitoistatuntisen.

Linnanmäeltä Fast Motorsin limusiini kuskasi äidit Hotelli Helkaan, mistä he sitten seuraavana päivänä palasivat takaisin kotikonnuilleen. Yellow Line hoiti taas lentokenttäkuljetukset.

Hemmottelupäivät saivat äidit edes hetkeksi irti raskaasta arjesta, johon monilla kuuluu pitkiäkin sairaalajaksoja oman lapsen kanssa. Lastenklinikoiden Kummit uskoo ja toivoo jo yhdenkin hemmottelupäivän tuovan virtaa äitien arkeen pidemmäksikin ajaksi. ● ß Kesäkuun hemmottelupäivän äidit Marjo Turunen (vas.), Anne Karmento, Silja Siukola, Leena Tähtivaara, Heidi Kolari ja Tanja Hiljanen yöpyivät Hotelli Helkassa ennen seuraavan päivän paluumatkojaan. Hotelli Helka tarjosi äideille paitsi huoneet niin myös molempina päivinä aamiaisen.

54

www.kummit.fi • Hemmottelupäivät

jorvin vastasyntyneiden osasto sai toisenkin uuden elvytyspöydän

LaHjOITUS

Citycon lahjoitti taas muhkean summan Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon kutsui huhtikuun puolivälissä jorvin sairaalan lastenosastolta edustuksen kylään espoon Isossa Omenassa sijaitsevaan konttoriinsa. neonatologi Katariina Cederqvist ja L2-osaston apulaisosastonhoitaja Kirsi Paavonen palasivat työpaikalleen hymyssä suin mukanaan 17 000 euron shekki. Sillä jorviin vastasyntyneiden osastolle on jo saatu hankittua toinen uusi elvytyspöytä.

V

IIMe jOULUKUUSSa CITYCOnIn toimitusjohtaja Marcel Kokkeel nimittäin vieraili Jorvin sairaalan lastenosastoilla ja vei tuliaisiksi 10 000 euron shekin ensimmäisen uuden elvytyspöydän eli avoinkubaattorin hankintaa varten.

Citycon on nyt runsaan vuoden tehnyt yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Kumppanuus pitää sisällään muun muassa yhdessä järjestettäviä tapahtumia Cityconin omistamissa kauppakeskuksissa.

Nyt Citycon on kerännyt pottia Kummeille samalla kun se on palkinnut asiakkaitaan lojaalisuudesta.

– Kun asiakas osti Isosta Omenasta tavaraa tietyllä määrällä, hän sai leiman passiin. Kymmenellä leimalla pääsi osallistumaan arvontaan, ja jokaisesta palautetusta passista Citycon lahjoitti Kummeille 17 senttiä, kertoo Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi.

– Passeja palautettiin paljon. Kaikkien palauttaneiden kesken arvottiin lähes 16 000 euron arvoinen Smart Fortwo Passion -henkilöauto.

Jorvissa ollaan todella iloisia Cityconin lahjoituksesta.

– Avoinkubaattori on työergonomisesti erinomainen, ja siinä pystyy hoitamaan sekä pieniä että isompia vastasyntyneitä, apulaisosastonhoitaja Kirsi Paavonen selvitti.

– Cityconin lahjoitussummasta jää avoinkubaattorin hankinnan jälkeen sen verran rahaa, että saamme vielä kuljetuskehtoon uuden alustan, Paavonen ja neonatologi Cederqvist kiittelivät.

– On todella hienoa kuulla, kuinka konkreettisesti lahjoituksistamme on apua, kaupallinen johtaja Yliniemi ja markkinointipäällikkö Outi Koistinen myhäilivät.

â Cityconin markkinointipäällikkö Outi Koistinen (vas.) ja kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi (kesk.) luovuttivat Isossa Omenassa shekin, jota Jorvin sairaalasta olivat vastaanottamassa neonatologi Katariina Cederqvist (toinen oik.) ja L2-osaston apulaisosastonhoitaja Kirsi Paavonen. Äärimmäisenä oikealla Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Espoon Matinkylässä sijaitseva Iso Omena on parhaillaan laajenemassa noin 100 000 neliömetrin suuruiseksi, eli se lähes tuplaa aiemmat tilansa.

Siitä tulee pinta-alalla, liikkeiden lukumäärällä ja tarjonnan monipuolisuudella mitattuna yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista.

Kauppakeskuksen pysäköintipaikkojen lukumäärä kasvaa noin 3000 paikkaan. Halliin sijoittuu myös 350 liityntäpysäköintipaikkaa. Ison Omenan laajennuksen ensimmäisen vaihe ja sen alle sijoittuva bussiterminaali avataan 11. elokuuta eli muutama päivä aiemmin kuin Länsimetro aloittaa liikennöinnin. Kauppakeskuslaajennuksen toinen vaihe avataan huhtikuussa 2017.

– Siitä on jo kolme vuotta aikaa, kun laajennustyömaan kuokka iskettiin ensimmäisen kerran maahan. Onneksi olemme nyt ensimmäisen vaiheen osalta jo kalkkiviivoilla, Sanna Yliniemi huokasi.

Laajennuksen ja metron myötä Ison Omenan vuosittaisten kävijämäärien arvioidaan kasvavan nykyisestä vajaasta yhdeksästä miljoonasta noin 14,5 miljoonaan.

20 kauppakeskusta suomessa Lähes kokonaan ulkomaalaisomistuksessa oleva Citycon Oyj on perustettu vuonna 1988. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa Korkeavuorenkadulla. Suomen henkilökunnasta suurin osa työskentelee Cityconin Ison Omenan konttorissa.

Citycon omistaa kauppakeskuksia paitsi Suomessa niin myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa. Yhteensä sillä on 54 kauppakeskusta ja kymmenkunta muuta liikekiinteistöä. Kauppakeskuksista 20 sijaitsee Suomessa. ●

Mittava laajennus Citycon omistaa monia suuria kauppakeskuksia: Ison Omenan lisäksi esimerkiksi Espoossa Lippulaivan, Vantaalla Myyrmannin, Helsingin Vuosaaressa Columbuksen ja Tampereella Koskikeskuksen.

Lahjoitus • www.kummit.fi

55

YHTeISTYÖYHDISTYS

Mukana vastuullista lahjoittamista edistämässä

Lastenklinikoiden Kummit liittyi VaLaan

Lastenklinikoiden Kummit on vastikään liittynyt

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäseneksi. VaLalla on jäsenyhdistyksiä tällä erää viitisenkymmentä, pienistä paikallisista yhdistyksistä aina suuriin kansainvälisiin organisaatioihin asti. ja sen jäsenmäärä on koko ajan kasvussa.

V

aSTUULLInen LaHjOITTaMInen RY on vuonna 2004 perustettu, varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto.

– Perustamisen syynä oli kaiketi se, että haluttiin kehittää sekä lahjoittajien ja järjestöjen välistä vuorovaikutusta että lahjoittamisen kulttuuria niin antamisen kuin pyytämisenkin näkökulmasta, VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo.

– Tarkoitus on myös ollut tehdä ammattikunnasta ammattimaisempaa ja toiminnasta systemaattisempaa ja eettisempää.

Laki määrää VaLa haluaa olla ensisijaisesti yhteistyöverkosto, mutta myös toimia edunvalvontajärjestönä; tukena varainhankkijoille, jotka monessa järjestössä, yhdistyksessä tai säätiössä toimivat yksin.

– Katsomme varainhankintaa kokonaisuudessaan. Rahankeräys on vain yksi osa sitä, ja meillä Suomessa on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen tiukka rahankeräyslaki. Esimerkiksi Ruotsissa ei itse asiassa ole lainkaan rahankeräyslakia, Tornikoski toteaa.

Pia Tornikoski on toiminut VaLan pääsihteerinä vuodesta 2010.

Lailla säädellään, mitkä ovat kerääjätahot, sekä sitä, mihin ja miten rahaa kerätään.

– Rahankeräyslaki muuttui samoihin aikoihin VaLan perustamisen kanssa, Tornikoski kertoo.

– Oli ollut huijaustapauksia, jotka minä kiteyttäisin niin, että järjestöt olivat käyttäneet ulkopuolista palvelua varainkeräystä toteuttaakseen, eivätkä lahjoittajille annetut lupaukset varojen käytöstä lopulta pitäneet.

– Kun puhutaan yleishyödyllisen toiminnan tukemista, on eettisyyden ja vastuullisuuden oltava kunnossa. Oli kyse sitten yritysyhteistyöstä, testamentista tai huutokaupasta, Tornikoski korostaa.

Vuonna 2004 hän oli itse markkinointipäällikkönä SOS-Lapsikylässä.

– Olin kuuntelemassa tietoiskuja VaLan perustamisesta eli siinä mielessä mukana sen toiminnassa alusta asti, kertoo Tornikoski, joka ehti työskennellä välillä Väestöliitossakin, kunnes vuonna 2010 siirtyi VaLan palvelukseen pääsihteeriksi. kummit ja konkretia Euroopassa yleisemminkin tapahtunut non-profit -sektorin (voittoa tavoittelemattoman toiminnan) eettisyyden tarkastelu oli niin ikään kimmokkeena VaLan perustamiselle 12 vuotta sitten.

– Noin kymmeneen maahan perustettiin tuolloin vastaavanlaisia kansallisia järjestöjä, Tornikoski tietää.

Lastenklinikoiden Kummien varainhankinnan Tornikoski näkee eettisesti hyvinkin kestävänä ja vastuullisena.

– Kummit pystyy konkreettisesti osoittamaan, mitä lahjoitus- ja keräysvaroilla on hankittu. Juuri sitä puolta pitäisi monien muidenkin enemmän miettiä. Lahjoittajat arvostavat konkretiaa, Tornikoski toteaa.

Monia etuja VaLa ei saa julkista rahoitusta. Jäsenmaksu on 500-3000 euroa riippuen järjestön kokonaisvuosituotosta. VaLa järjestää jäsenyhdistyksilleen koulutus- ja infotilaisuuksia.

56

www.kummit.fi • Yhteistyöyhdistys

– Tilaisuuksiimme kutsutaan muitakin kuin jäseniämme. Vuosittain tilaisuuksissamme käy henkilöitä runsaasta sadasta organisaatiosta.

Potentiaalia VaLan jäsenmäärän kasvuun on runsaasti, sillä Suomessa noin 500 järjestöllä on rahankeräyslupa.

– Jäseniämme niistä on alle kymmenen prosenttia, sillä mukana on myös yhteisöjä, joilla ei ole rahankeräyslupaa.

Rekrytointiin voisimme tietysti panostaa vielä enemmän, Tornikoski myöntää.

– Avoin viestintä on sitä paitsi koko tälle alalle hyväksi.

VaLan jäsenyydestä on muutenkin monimuotoista etua.

– Keskitetyt yhteydet finanssialaan, kansainvälisiin lahjoittajajärjestöihin, alan tutkimustulokset…, Tornikoski luettelee.

– Tammikuussa käynnistimme yhteistyössä SOSTE:n ja Rastorin kanssa Suomessa ensimmäisen Ammattimainen varainhankinta -tutkintokoulutuksen.

Urheiluhullu VaLan yhdeksänjäsenisen hallituksen puheenjohtaja on Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Tätä nykyä Lahdessa asuva pääsihteeri Tornikoski toimi 1990-luvun alussa Kuopiossa yrittäjänä ja työskenteli sitten lyhyen rupeaman Espoossa Nokialla, kun-

Pääsihteeri Tornikoski näkee Lastenklinikoiden Kummien varainhankinnan eettisesti hyvinkin kestävänä ja vastuullisena.

– Kummit pystyy konkreettisesti osoittamaan, mitä lahjoitus- ja keräysvaroilla on hankittu. Lahjoittajat arvostavat konkretiaa.

nes tapahtumamarkkinointiyritys Event Partnership (nyk. Infront Finland) 1990luvun puolivälissä haki palvelukseensa henkilöitä vuoden 1997 jääkiekon MMkotikisojen tarpeisiin. Urheiluhulluksi tunnustautuva Tornikoski valittiin, ja vuotta myöhemmin hän oli mukana jääkiekon

Avun mitta

V

aikka ajat ovat tiukat ja monien taloudelliset mahdollisuudet niukat, ei auttamishalu ole kuitenkaan lopahtanut – päinvastoin.

Avunanto kanavoituu tosin entistä monipuolisemmille reiteille, ja nykyhetkelle tyypillisiä ovatkin ihmisten omat tempaukset ja itse organisoidut auttamistavat. Se, että ihmiset ovat motivoituneita auttamaan, on tietysti erinomainen asia, mutta kokonaisuuden toimiminen avunsaajapäässä edellyttää yleensä myös järjestelmällisyyttä.

Malliesimerkkinä tästä ilmiöstä käy syystalven vilkas maahanmuuttovirta, joka sai ihmiset toimittamaan ja tarjoamaan apuaan moniin vastaanottokeskuksiin. Apu oli tarpeen, mutta paikoin tukityötä ja tavaraa oli tarjolla jopa niin paljon, että osasta apua tulikin itsessään avunsaajille haaste.

Matti Valli

viestintä- ja markkinointipäällikkö Lastenklinikoiden Kummit ry

Organisoituminen sekä vapaaehtoisten ja tavaralahjoitusten todellisen tarpeen määrittäminen ottavat aikansa, mutta vasta sen jälkeen kokonaisuus voitiin saada toimivaksi.

Helsingin Lastenklinikalla on tällä hetkellä hyvin hektinen vaihe, kun potilaita hoidetaan tehokkaasti, täsmällisesti ja turvallisesti – samalla valmistautuen vaiheittaiseen siirtymiseen uuden lastensairaalan

alle 20-vuotiaiden MM-kisojen markkinoinnissa ja sittemmin myös sekä taitoluistelun että aerobicin MM-kisoissa 1999 ja hiihdon MM-kisoissa 2001. VaLa ry:lle hän työskentelee pääsihteerinä osa-aikaisesti. Lisäksi Tornikoski toimii konsultointiyrittäjänä. ●

tiloihin 2017 ja 2018 aikana. Tuleva muutos on ehdottomasti hyvästä, mutta tämänhetkinen kuormitus klinikalla on joka tapauksessa niin suurta, että se vaikuttaa kaikkeen toimintaan – erityisesti mahdollisuuksiin toteuttaa asioita suoran hoitotyön ulkopuolella. Kummit on tehnyt klinikoiden kanssa tiivistä yhteistyötä jo pitkään, ja näin ollen myös klinikan puolelta Kummien kanssa tehtävät tilaisuudet, kuten vaikkapa klinikkavierailut, ovat turvallisia toteuttaa. Niin yksityisten henkilöiden, porukoiden kuin yritystenkin taholta klinikat saavat kuitenkin runsaasti myös suoria yhteydenottoja liittyen mahdollisuuksiin tehdä tempauksia klinikalla. Näitä tiedusteluja kaikki klinikat arvioivat omien kriteeriensä mukaisesti. Käytännössä myöntävä vastaus on kuitenkin helpompi antaa, kun järjestelystä vastaa Lastenklinikoiden Kummien kaltainen tuttu ja turvallinen toimija.

Kiinnostus auttaa ja pyrkimys parantaa vilpittömästi jonkun toisen elämää on ihailtavaa. Jos lähtökohta on vieläpä jalostunut kysymykseksi ”miten voisin auttaa?”, pikemmin kuin toteamukseksi ”minä haluan auttaa juuri näin!”, niin ollaan viisauden lähteellä. ●

Yhteistyöyhdistys • www.kummit.fi

57

Teksti Matti Hannula kuvat Matti HANNULA JA NIILA ARAJUUREN ARKISTO

Arajuuren veljekset isoilla estradeilla

Poppari ja toppari Näyttelijälegenda Aila Arajuuren pojanpojat Niila ja Paulus ovat luoneet tahoillaan menestyksekästä uraa kansainvälisillä areenoilla.

Paulus, veljeksistä nuorempi, pelaa tätä nykyä jalkapalloammattilaisena Puolassa ja on vastikään vakiinnuttanut paikkansa keskuspuolustajana eli topparina myös Suomen maajoukkueessa. Niila on pop-muusikko ja julkaissut vastikään ensialbuminsa Saksassa, missä hän esiintyy yhtyeineen loppuunmyydyille saleille. Syyskuussa Niila nähdään Espoon Metro Areenan lavalla Elämä Lapselle -konsertissa.

N

iila ja Paulus saivat jo aivan pieninä tiivistä tuntumaa Lastenklinikoiden Kummien toimintaan. Veljekset sekä pikkusisko Adeliina olivat 1990luvun puolivälissä malleinakin Kummien tuotekuvissa ja kalentereissa.

Aila-mummin aviomies Kalevi Tuominen oli nimittäin 17 vuoden ajan Kummeissa ensin toiminnanjohtajana ja sitten puheenjohtajana. Vuodesta 2010 alkaen ”Kallu” on ollut Kummien kunniapuheenjohtaja.

– Kallu-ukko on kaikin tavoin huikea äijä ja aina pitänyt meitä kuin ominaan, Niila ja Paulus antavat tunnustusta legendaarisena koripallovalmentajanakin tunnetulle, elokuussa 89 vuotta täyttävälle teräsvaarille.

Haberin hoteissa Niila, 29, on useamman vuoden luonut uraa Saksassa Sunrise Avenue -yhtyeen johtohahmon Samu Haberin managerointifirman luotsaamana.

– Tapasin Samun ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta sitten, kun tein helsinkiläisellä studiolla demoja, Niila kertoo.

– Ystävystyimme pikku hiljaa, ja yhteistyömme alkoi virallisesti pari vuotta sitten. Vuosi sitten olin ensimmäistä kertaa Sunrise Avenuen keikalla lämmittelijänä oman yhtyeeni kanssa. Se oli melkoinen kokemus, kun olin sitä ennen tehnyt vain pieniä klubikeikkoja, ja Münchenissä yleisöä oli sitten 30 000.

Niila teki alkuvuodesta levytyssopimuksen Saksan Universal Musicin kanssa, ja hänen ensimmäinen albuminsa, Berliinissä äänitetty Gratitude, tuli ulos maaliskuussa.

– Singer-songwriter -tyylistä popmusiikkia, johon on sekoitettu urbaanimpia rumpubiittejä ja modernimpia soundeja, Niila selvittää genreä.

– Ei niin rokkia kuin Sunrise Avenue.

Ei kuitenkaan liian kaukana siitä, jotta toimii hyvin lämppärinä.

Niila (vas.) esiintyy Elämä Lapselle -konsertissa syyskuussa Espoon Metro Areenassa, Suomen A-maajoukkueen toppari Paulus Arajuuri valmistautuu lokakuussa alkaviin MM-karsintaotteluihin.

58

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Viime vuonna Niilalla oli jo Saksassa oma kiertue, ja vielä edellistä suurempi rundi on ohjelmassa tulevana syksynä.

– Viime vuonna en oikein tiennyt, mitä odottaa, joten oli huikeaa, kun rundi oli lopulta loppuunmyyty, Niila myhäilee.

– Tänä vuonna keikkapaikat ovat entistä suuremmat, joten on jännä nähdä, saadaanko taas tuvat täyteen. kotiväen tuki aina takana Ennen syksyn Saksan-kiertuetta Niilalla on joitakin kesäfestariesiintymisiä Saksassa ja Itävallassa sekä jokunen keikka Suomessa. Ja mikä tärkeintä: Niila esiintyy 14. syyskuuta Espoon Metro Areenassa Elämä Lapselle -konsertissa.

– Totta kai paukkuja laitetaan myös Suomeen Universal-levy-yhtiönkin toimesta. Olisi mahtavaa saada homma täälläkin rullaamaan. Pitkään olen tätä tehnyt, ja on ollut epätoivon hetkiäkin. Joskus kitara on ollut lähellä lentää nurkkaan, mutta kova usko tekemiseen on aina säilynyt. Nyt on hieno fiilis, kun homma on lähtenyt kunnolla eteenpäin.

– Olemme kaikki sisarukset pienestä asti käyneet Elämä Lapselle -konserteissa.

Toivon todellakin pääseväni syyskuussa paikalle. Haluan nähdä Niilan siellä lavalla!

Paulus sanoo.

– Minä, ”Paukku” ja Adeliina olemme paitsi sisarukset niin myös hyvin läheiset kaverukset, ja se on ollut aina kaikille valtava voimavara, Niila sanoo.

– Vaikka meillä kaikilla kolmella on ollut tavallaan hieman erikoiset urahaaveet, olemme aina saaneet kotoa täyden tuen unelmiemme tavoittelussa. Sitä on varsinkin iän myötä oppinut arvostamaan suuresti. suuria ratkaisuja Adeliina, 24, on sisaruskolmikosta ainoana seuraamassa isänäidin eli Aila-mummin ammatillisia jalanjälkiä ja lähdössä syksyllä New Yorkiin opiskelemaan näyttelemistä.

Paulus, 28, toteuttaa unelmiaan jalkapalloareenoilla. Niilakin pelasi juniorina jalkapalloa pitkään.

– ”Paukun” kanssa pelasimme samassa joukkueessa Nummelan Palloseurassa.

– Niila oli meidän joukkueen paras pelaaja, maalinsylkijäkärki, Paulus kertoo.

– Mutta minä en koskaan löytänyt jalkapalloon sitä viimeistä intohimoa kuten ”Paukku”. Sen sijaan kun yläasteikäisenä otin kitaran käteen ja aloin kirjoittaa biisejä, se iski todella kovaa. Laitoin kaiken intohimoni musiikkiin.

Myös Paulus teki yläasteen loppuvaiheissa suuren ratkaisun. Hän halusi isompiin ympyröihin ja vaihtoi seuraa ensin Jokereihin, joka muuttui pian Allianssiksi.

Jo vuotta myöhemmin Paulus pelasi FC Espoon paidassa Kakkosessa ensimmäiset miesten ottelunsa. Ensimmäisen liigaottelunsa hän pelasi espoolaisessa FC Hon-

Niila (vas.), Adeliina ja Paulus Arajuuri poseerasivat Paula Koivuniemen kanssa Kummien seinäkalenterissa 1990-luvun puolivälin kieppeissä.

Kuva on ollut Niilalla hyvässä tallessa.

gassa heinäkuussa 2006, täydellä Sonera Stadiumilla HJK:ta vastaan, nippa nappa 18-vuotiaana.

– Minulla oli silloin alla vain vajaat kymmenen Kakkosen peliä, Paulus muistaa.

– Hienot puitteet liigadebyytille ja rikastuttava kokemus. Jo silloin näin, mitä menestyminen vaatii. Mutta oma taso ei vielä riittänyt, myöntää Paulus, jonka seu-

Pallo tottelee yhä Niilaakin.

raavat liigapelit kirjattiin vasta kaksi vuotta myöhemmin. Hän pelasi kaksi vuotta liigaa IFK Mariehamnissa, siirtyi sen jälkeen neljäksi kaudeksi Ruotsiin Kalmar FF:ään ja päätti juuri toisen peräkkäisen kokonaisen¸kautensa Puolan pääsarjassa Lech Poznanin joukkueessa.

Hieno hetki Pauluksella on vuoden takaisen Puolan mestarin kanssa sopimusta jäljellä vielä puoli vuotta.

– Puolassa on 40 miljoonaa ihmistä ja jalkapallo on ehdoton ykköslaji. Kotipeleissämme on katsojia 20 000–40 000. Futiskulttuurin kannalta se on ihan eri maailma, jos vertaa kotimaan liigaan, Paulus toteaa.

Niila on suuri jalkapallon ystävä ja Paulus suuri musiikin ystävä.

– Rytmitajua minulta löytyy vähän, mutta lauluääntä ei yhtään, Paulus väittää. Niila väittää vastaan.

– Nautin, kun saan kokea muiden tekemänä sellaisesta, mihin en itse pysty, Paulus jatkaa.

Niila on käynyt usein katsomassa Pauluksen pelejä, taannoin Maarianhaminassa, sitten Ruotsissa ja Puolassa.

– Ja tavalla tai toisella olemme nykyaikaisilla välineillä lähes päivittäin tekemisissä.

Kun Paulus on vakiinnuttanut paikkansa Suomen jalkapallomaajoukkueessa, näkee hänen pelejään nyt pitkästä aikaa kotimaankin kamaralla. Viime lokakuussa Helsingissä EM-karsintaottelussa PohjoisIrlantia vastaan toppari Arajuuri teki Suomen 1–1-tasoituksen pelin viime minuuteilla. Se oli Pauluksen ensimmäinen maaottelumaali.

– Koko perhe Kallu-ukkoa myöten oli paikalla ja kavereitakin varmaan enemmän kuin koskaan. En ole varmaan koskaan karjunut niin kovaa kuin silloin, kun pallo meni häkkiin. Se oli hieno ja ikimuistoinen hetki, Niila hehkuttaa pikkuveljensä suoritusta. ● elämä Lapselle • www.kummit.fi

59

Soolona ja sukunimellä Suomen suveen

Vesala esiintyy ”Ellissä” pitkän kiertueensa kalkkiviivoilla

Teksti Matti Hannula kuva VIIVI HUUSKA

Soolouralle lähtenyt, PMMPyhtyeessä toistakymmentä vuotta sitten tunnetuksi ponkaissut Paula Vesala on eittämättä Elämä Lapselle -konsertin mielenkiintoisimpia artisteja 14. syyskuuta Espoon Metro Areenassa.

V

iimeiset pari vuotta pääasiassa Los Angelesissa asunut Paula Vesala käyttää nyt ”taiteilijanimenään” pelkkää sukunimeään, mikä on nerokkaan poikkeuksellista suomalaisten naisartistien etunimipainotteisessa katraassa.

– Tykkään sukunimestäni, ja se on sekä visuaalisesti että assosiatiivisesti hyvä valinta, Paula perustelee.

– Olen itse asiassa välillä ollut äitini avioliiton myötä sukunimeltäni Kivivuori.

Eli aina en ole saanut olla Vesala, vaan olen valinnut sen takaisin.

Vesalan ensimmäinen sooloalbumi ilmestyi kesäkuun 17. päivä. Viikkoa myöhemmin, juhannuksena, käynnistyy Paulan Suomen-kiertue, joka päättyy vasta syyskuussa.

– Olen odottanut keikkoja kovasti ja suunnitellut niitä innolla, Vesala sanoo.

Monilahjakkuus Vesala on monilahjakkuus. Musiikkiuransa ohella hän on näytellyt muutamissa kotimaisissa elokuvissa (Prinsessa, Vuosaari ja 3 Simoa), ja sillä saralla on tuota pikaa lisää tulossa. Muun muassa Selma Vilhusen ohjaamassa Tyttö nimeltä Varpu -elokuvassa Paulalla on pääosa. Los Angelesissakin hän on menestyksellä paitsi opiskellut niin myös kirjoittanut laulujen ohella teatterikäsikirjoituksia.

– Olen opetellut keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, Paula sanoo.

– Välillä en sitten ole tavoitettavissa muiden asioiden osalta. Muiden kuin perheenjäsenten on minua välillä hankala tavoittaa, jos asia ei liity kulloiseenkin työhön. Musiikki, teatteri ja elokuvat ovat niin lähellä toisiaan, että hyppäys osa-alueesta toiseen ei sinänsä ole kovin laaja.

60

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Vesala keikkailee kesän Suomessa ja nähdään Espoon Metro Areenan lavalla 14. syyskuuta.

Kuin valas valtameressä Vesalan uudelta albumilta on jo julkaistu kaksi singleä: Tequila jo viime vuoden puolella ja Tytöt ei soita kitaraa aiemmin tänä keväänä. Ne ovat saaneet mainion vastaanoton. Paula odottelikin levollisin mielin albumin ulostuloa.

– Kun albumi alkaa valmistua, siinä menee tietynlainen vauhtisokeus päälle ja alkaa rakentaa sen albumin omaa todellisuutta. Kun levy on valmis, vasta tauon jälkeen voi kuulla, mitä tuli tehtyä. Ja sitten on turha enää jännittää. On kiva, että ihmiset saavat kuulla, mitä olen saanut aikaan.

Vesala ei tee biisejään puristamalla.

– Puristaa voi muualla mutta ei musassa, Paula korostaa.

– Musiikki on minulle pakokeino arjesta ja tapa kommunikoida maailman kanssa. Musanteon hetkellä olen vähän niin kuin valas, joka laulaa omilla taajuuksillaan valtameressä ja etsii kaltaistaan.

Annan aina musan tulla vapaasti. Joskus minulle on tarjottu mahdollisuutta lähteä ammattibiisintekijäksi maailmalle. Mutta en pysty laskelmoimaan ja siitä syystä en lähtenyt. Se tie on kova ja tarkoitettu muille kuin tämmöisille haahuilijoille.

Vesala oli mukana Vain elämää -ohjelmasarjan kolmannella tuotantokaudella toissa vuonna. Siinä hän pääsi irrottelemaan monipuolisuudellaan ja sai varmasti

paljon uusia faneja.

– Ainakin tuntuu, että ohjelman myötä monilla on myönteinen ja kiva asenne minua kohtaan, Paula toteaa.

– Se tuntuu hyvältä ja siltä, että joku on puolellani ja kiinnostuu vaikka siitä, jos julkaisen uutta musaa.

Ei kaipuuta eiliseen Paula Vesala esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa viimeksi 2012, silloin Mira Luodin kanssa PMMP:nä. PMMP-aikoja Paula ei ole jäänyt kaipaamaan.

– Saan tehdä leffamusaa Jori Sjöroosin kanssa, ja bändissäni soittaa kaksi PMMP:ssäkin soittanutta. Muiden kahden kanssa olen tekemisissä myös, eli kaikki ne kaverit ovat elämässäni edelleen mukana.

Mirakin esiintyy syyskuussa Elämä Lapselle -konsertissa. Yhtä aikaa Vesalaa ja Luotia ei kuitenkaan tällä kertaa lavalla nähdä.

– Kun on samoja keikkoja, pääsemme kerrankin katsomaan ja kuulemaan yleisöstä käsin toisiamme lavalla, Paula iloitsee. Hän ei vielä osaa sanoa, minkä kappaleen ”Ellissä” esittää.

– Katsellaan kesän lopussa, mikä on isoin hitti siinä vaiheessa, Paula naurahtaa.

– Ei vaiskaan! Katsotaan, mikä silloin tuntuu tilaisuuteen sopivalta. ●

Kummien toimistossa uusi kasvo

KUMMIUUTISIA

Jaana Roosin vastuulla Turku ja Kuopio Lastenklinikoiden Kummien toimisto sai keväällä pirteän vahvistuksen, kun Jaana Roos aloitti projektivastaavana, ensin vapaaehtoisena, kuten niin moni muukin aiemmin.

T

oimiston tuoreimman kasvon tausta ja juuret ovat mainosmaailmassa.

– Isäni Matti Elo oli sekä mainos- että tv-alalla. Minusta piti tietenkin tulla joko kuvaussihteeri tai mainossihteeri. Niinpä minua kiinnostivat molemmat alat, ja ajauduin mainonnan pariin, kertoo Jaana, joka oli jo alle vuoden vanhana mainoskuvissa.

– Isän kautta niitä keikkoja riitti sitten myöhemminkin. Muun muassa Hangon keksi -mainoksissa tuli hymyiltyä enemmänkin.

Jaana on syntynyt Helsingissä. Hänen ollessaan yhdeksänvuotias perhe muutti Espooseen, missä Jaana edelleenkin asuu.

Lukion jälkeen Jaana ehti olla kolme kuukautta töissä päiväkodissa, kunnes mainostoimistotyöt vuonna 1982 kutsuivat.

– Aloitin Juniormainoksessa. Sieltä menin kymmeneksi vuodeksi Liikemainonta McCanniin. Sen kymmenen vuoden aikana syntyivät myös lapset, Jaana toteaa. McCannilta hän siirtyi mainostoimisto Brand Sellersiin (nyk. DDB Helsinki) ja sieltä 14 vuodeksi Mainostoimisto Dynamoon.

Mielenkiintoista ja mielekästä Ennen Kummeihin tuloaan Jaana ehti vielä työskennellä pari vuotta Ranskan matkojen järjestämiseen erikoistuneessa Pamplemoussessa.

– Sen jälkeen kun Pariisissa räjähti ja ihmisten matkustusinto kaiken kaikkiaan hiljeni, alkoi myös Pamplemoussessa olla aika hiljaista ja jouduin lomautetuksi, Jaana hymähtää.

– Kun oli hyvää aikaa, tulin Kummeihin ensin marraskuussa vapaaehtoiseksi Joulu Mielelle -konserttiin. Sen jälkeen oli puhetta, että toimistossa tarvittaisiin lähiaikoina uutta työvoimaa.

Taustastani ja pitkästä työkokemuksestani katsottiin kaiketi olevan täällä hyötyä, tuumii Jaana, joka nyt projektivastaavana kantaa päävastuun Turun ja Kuopion yliopistoklinikoilla järjestettävistä Kummien tapahtumista.

– Ja tietysti olen suuremmissa projekteissa täysillä mukana kuten kaikki muutkin.

– Mielenkiintoiselta ja mielekkäältä vaikuttaa, Jaana sanoo alkumetreistään Kummeissa.

– Olen jo klinikkavierailuillani konkreettisesti nähnyt, mihin apua tarvitaan.

Ja Kummit on niin hyvä brändi, että sen

kanssa on helppo mennä mihin tahansa.

Etukäteen mielikuvani Kummien toiminnasta painottui Helsinkiin. Nopeasti näin, että totuus on aivan toinen. Kyllä Kummeissa huomioidaan kaikki yliopistoklinikat, toteaa Jaana, joka toivoo pystyvänsä tuomaan Kummeihin uusia näkemyksiä ja ideoita.

Tanssia ja golfia Jaanan aviomies Mika Roos on yksi mainostoimisto Planeetta 10:n omistajista.

Jaanalla ja Mikalla on kaksi aikuista poikaa, Sam ja Jan. Heidän myötään Jaanakin on viettänyt aika ison osan ”äitiydestään” kiekkokaukalon laidalla. Sekä Sam että Jan olivat muun muassa voittamassa Espoo Bluesille A-nuorten SM-kultaa kaudella 2008–09. Samassa mestarijoukkueessa pelasivat myös muun muassa Lajusen veljekset Ville ja Jani sekä Sallisen veljekset Tomi ja Jere, joista Jani ja Tomi pelasivat vastikään Leijonissa MM-kisoissa.

Kun poikia ei enää tarvinnut hyysätä, Jaana palasi nuoruusvuosien harrastuksensa pariin. Hän oli aloittanut yhdeksänvuotiaana baletin ja harrasti sitten jazztanssia. Nyt Jaana tanssii kuudetta vuotta StepUpilla kolmesta viiteen kertaan viikossa.

– Lisäksi olen Marco Bjurströmin vetämässä show-tanssin Young@ Heart-kilparyhmässä, Jaana kertoo.

– On hienoa, kun olen löytänyt paikan, missä arvostetaan ajatusta, että aikuinenkin nainen voi tanssia. Kun täyttää 50, se ei tarkoita, että sen jälkeen liikutaan vain rollaattorilla.

Tanssitunnilla vieressä voi olla esimerkiksi 14-vuotias, mutta se ei haittaa kumpaakaan. Sen minkä nuorempi voittaa ketteryydellä, minä yritän korvata kokeneemman naisen ilmaisulla, naurahtaa Jaana, jonka harrastuksiin kuuluu nykyään myös golf.

– Kiva, kun Kummeissa saa touhuta myös golfin parissa. Ja kun omat lapset eivät ole enää pieniä, on kiva työskennellä ympyröissä, missä pienet lapset ovat keskiössä. ● ã Jaana Roosin työpanos on tästedes Kummien toimiston käytössä.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

61

LÄMMÖLLÄ MUISTAEN

s. 26.12.1952 k. 10.5.2016

Riki Sorsa on poissa Aktiivinen kummi ja eräs Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustajajäsenistä, laulaja Riki Sorsa, kuoli 10. toukokuuta 2016 kotonaan Helsingissä 63 vuoden ikäisenä.

Kun Riki viime lokakuun lopulla Kummien järjestämässä 007 Spectre -ennakkonäytöksessä toivotti kummit ja vapaaehtoiset tervetulleiksi elokuviin, hän samalla avoimesti kertoi sairastavansa keuhkosyöpää. Maaliskuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Riki sairastui kurkkusyöpään, jonka voitti pitkän taistelun jälkeen. Toinen taistelu oli lyhyempi, ja sen Riki hävisi.

R

iki Sorsaa ei vuonna 1993 tarvinnut kahta kertaa pyytää mukaan Lastenklinikan Kummeja perustamaan. Poikiensa Rasmuksen (s. 1989) ja Rufuksen (s. 1990) elämän alkutaipaleella hän oli jo 25 vuotta sitten omin silmin nähnyt Lastenklinikan tilanteen.

– Uuden lastensairaalan rakentamisen olisi pitänyt alkaa jo 10 vuotta sitten, Riki sanoi Kummit-lehden haastattelussa syksyllä 2013.

– Meidän pojillamme ei ollut mitään erityisen dramaattista. Mutta totesin heti, kuinka surkeassa kunnossa leikkipaikat, tv:t ja videot klinikalla oikeasti olivat. Siitä tämä juttu minun osaltani lähti. Ystäväpiirissä tuli sitten puhetta, että jotakin pitäisi tehdä asian hyväksi.

Rikin pitkäaikainen ystävä Harry Harkimo soitti Rikille ja pyysi mukaan laittamaan ”kuviot kuntoon”.

– Totta kai lähdin mukaan, Riki sanoi.

Riki Sorsa valittiin Kummien ensimmäiseen hallitukseen, ja hän oli siinä viitisentoista vuotta putkeen, aina kevääseen 2009.

62

www.kummit.fi • Lämmöllä muistaen

Maaliskuussa 2006 Rikillä oli todettu kurkkusyöpä.

– Sairaalaelämä tuli omien syöpähoitojeni myötä minullekin tutuksi. Sen jälkeen pystyin vielä paremmin kuvittelemaan, millaista on pikkupotilaan ja hänen vanhempiensa epätoivo ja pelko, hän sanoi.

– Me Kummeissa olemme tehneet parhaamme.

Varmasti paljon on jäänyt tekemättäkin. Ainakin meillä on aina ollut hyvä tekemisen meininki, ja olemme pyrkineet ottamaan tasapuolisesti huomioon kaikki viisi yliopistollista keskussairaalaa, Riki korosti syksyllä 2013. Itse hän kävi ennen kurkkusyöpään sairastumistaan usein Lastenklinikalla esiintymässä ja ilahduttamassa lapsipotilaita ja heidän vanhempiaan osastoilla. Riki oli myös vakioosallistuja Kummien golf- ja keilailutapahtumissa ja esiintyi monesti Elämä Lapselle -konserteissa.

– Olemme pyrkineet siihen, että nuorilla olisi hyviä esimerkkejä. ”Puhtaan elämän puolesta”, hän totesi.

Lastenklinikoiden Kummit ja kaikki Kummien toiminnassa eri tavoin mukana olevat ottavat osaa Rikin Barbara-vaimon ja poikien suruun. ●

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

KUMPPaneITa

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille.

Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut

Laakkonen

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2016 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa 1.1.2016-31.12.2016 myydyistä Gefilustuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille. Oriola jatkaa niin ikään yhteistyötään Kummien Joulu Mielelle -konsertissa.

Tallink Silja

Reweb Oy

Tallink Silja lahjoitti viime vuonna 55 600 euroa lasten ja nuorten kirurgiaan. Monivuotinen Kummien kumppani tukee myös potilasperheiden viihtyvyyttä Kummit-risteilyjen avulla.

Silja Line on yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vakuuttava.fi on Reweb Oy:n omistama verkkosivusto, jonka avulla asiakas voi tehdä vakuutusten kilpailuttamisen paljon helpommaksi. Reweb Oy lahjoittaa rojaltikeräyksenä 01.06.2016–01.06.2017 välisenä aikana 20 senttiä jokaisen vakuutuskilpailutuksen myynnistä.

Vuohelan Herkku Vileda

Vuohelan Herkku

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta 1.5.2016–30.4.2017 myydystä Riisipiirakkapakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVenSKa Svensk översättning: Larissa Krook

Celiaki fortfarande en hård nöt för forskarna att knäcka Det fi nns över 30 000 personer som diagnostiserats med celiaki i Finland. ett par tusen av dem är barn. På basen av screeningundersökningar är antalet patienter dock betydligt större. en stor del av dem har alltså fortfarande inte upptäckts.

Celiakiforskarna har annars också mycket jobb kvar när det gäller denna sjukdom.

C

eLIaKI ÄR en LIVSLÅnG aUTOIMMUn SjUKDOM där gluten, ett äggviteämne som finns i vete, råg och korn, förorsakar en infektionsreaktion på tunntarmens slemhinna och således skadar tarmluddet, vilket stör absorptionen av näringsämnen.

– Vi vet mycket om celiaki men det finns fortfarande en hel del oklarheter kvar, säger specialistläkare inom pediatrik, docent Kalle Kurppa, som har forskat i celiaki i tio års tid.

– Celiaki är en mycket bra sjukdomsmodell: en immunologisk sjukdom som kroppen delvis själv förorsakar på samma sätt som bland annat barndiabetes och olika reumatiska sjukdomar, konstaterar Kurppa.

– Men celiaki är den enda av dessa där vi för närvarande vet att orsaken ligger i en yttre faktor, dvs. gluten i maten.

Gluten är ett protein som finns i sädesslag och som behövs under fröets embryoutveckling. Gluten finns naturligt i korn, vete och råg. I andra sädesslag existerar det inte och således kan en celiakiker använda rent havre. Men gluten tillsätts ofta i mat, vilket medför att en celiakiker bör undvika även annan mat än endast spannmålsprodukter. Mängden gluten i de spannmål som innehåller det, så som vete, har ökat i och med förädlingen eftersom det förbättrar mjölets bakningsegenskaper.

– Hos en del människor har kroppen helt enkelt inte lärt sig att tåla det, förklarar Kalle Kurppa.

– Utan en viss typ av gener kan man inte få celiaki. Över en tredjedel av befolkningen har dessa gener. Det är fortfarande en gåta varför endast en tiondel av dem utvecklar celiaki från gluten i maten, fortsätter Kurppa.

– Det är också fortfarande rätt oklart varför celiaki kan bryta ut hos vissa redan i ettårsåldern, hos andra vid hundra och hos en del inte alls.

Många olika symptom Redan om en enda familjemedlem diagnostiseras med celiaki är det en stor sak för hela familjen.

– När diagnosen är gjord går en läkare, en näringsterapeut och en socialarbetare – Celiaki är inte ett val utan en allvarlig livslång sjukdom om den inte vårdas, betonar specialistläkare inom pediatrik Kalle Kurppa.

Foto: Matti Hannula

64

www.kummit.fi • På svenska

igenom vad celiakidiagnosen i praktiken för med sig, berättar Kalle Kurppa.

– Celiaki är en ”tacksam” sjukdom i den bemärkelsen att vi känner till den yttre faktor som förorsakar den. När vi hittar sjukdomen och när det som förorsakar den, dvs. gluten, tas bort botas sjukdomen nästintill alltid, påpekar Kalle Kurppa.

Största delen av celiakikerna får sin diagnos först i vuxen ålder men en stor del av dessa patienter har sannolikt haft celiaki redan som barn. Man har bara inte ”fått fast” sjukdomen.

– Celiakisymptomen är så mångartade och ibland kan patienterna vara helt symptomfria, säger Kurppa.

– Klassiska symptom är magsmärtor, diarré och dålig tillväxt. Men under de senaste årtiondena har man upptäckt att även till exempel ledsmärtor och avvikande levervärden kan vara relaterade till celiaki, fortsätter Kurppa.

– Nuförtiden kan man hitta celiaki genom blodprov så man behöver inte genast göra en koloskopi. Man bör alltid noggrant utesluta celiaki innan man gör omfattande dietförsök. Om man ”bara lite testar” glutenfri kost kan det hända att blodprovstesten inte längre fungerar som de ska och en officiell diagnos kan då utebli, betonar Kurppa. inte allergi Celiaki förväxlas ofta med spannmålsallergi.

– Spannmålsallergi förorsakas inte enbart av gluten utan av de övriga äggviteämnena i spannmål och små barns spannmålsallergi ger ofta med sig med åldern. Celiaki är däremot en livslång sjukdom, jämför Kalle Kurppa.

– Det är också viktigt att komma ihåg att spannmålsallergiker också kan reagera på glutenfri kost.

Celiaki medför naturligtvis praktiska problem bl.a. på barnkalas och utlandsresor.

– Därför finns det stor efterfrågan på läkemedel som skulle kunna användas som ett stöd till dieten. Sådana har utvecklats också i Finland men processen är fortfarande väldigt mycket på hälft, konstaterar Kalle Kurppa.

– Jag skulle säga att vården av celiaki också framöver åtminstone i huvudsak kommer att basera sig på glutenfri kost. ●

Babymassage har många positiva effekter För cirka sex år sedan grundade Terhi elo en klinik på Drumsö i Helsingfors för både bebisar och nyblivna mammor. Organic Spirit-klinikens stora hit är babymassage, men klinikens utbud är mångsidigt.

E

LO, SOM ÄR FYSIOTeRaPeUT till utbildningen, studerade till instruktör i babymassage när hennes förstfödde son föddes för 14 år sedan.

– När han hade skrikit två nätter i sträck visste jag vad som behövde göras.

Genast följande morgon ändrade jag mina kostvanor och började massera bebisen bl.a. på magen, fotsulorna, ryggen och öronen. Redan efter några dygn var han en helt ny pojke, berättar Elo. – Också min yngre nu 7-årige son hade mycket känslig mage som bebis.

Under hela den tid jag ammade höll jag mig till en viss diet. Då jag vid den tidpunkten redan hade jobbat som instruktör i babymassage började jag fundera om jag borde börja vårda bebisar på heltid.

Det verkar ju finnas massor med småttingar som har magbesvär.

Så grundade Elo Organic Spirit-kliniken. Sedan dess har kliniken vuxit från ett enkvinnasföretag till en arbetsplats för sammanlagt åtta proffs. Till de anställda hör bland annat osteopater och fysioterapeuter.

– Förutom bebisar behandlar vi också mammor för deras behov under graviditeten och efter förlossningen, sammanfattar Elo verksamhetsidén.

– När mamman mår bra mår sannolikt också bebisen bra. ”Bebisar skall inte gråta” Organic Spirit var Finlands första klinik för bebisar och mammor. Pionjären inom babymassage i Finland var dock redan bortgångne Kirsti Rikala, som inledde verksamhet inom branschen redan på 1970-talet.

– Men det är först på senare tid som man mer allmänt börjat bli varse om att bebisar inte skall gråta. Egentligen gråter inte alla bebisar med magbesvär utan de stönar och pustar, säger Elo för att utvidga begreppet.

– Med hjälp av massage kan man få mellangärdet, genom vilken matstrupen går, att slappna av så att det inte klämmer åt matstrupen och hindrar magmunnen från att fungera som den ska. När bebisen gråter spänns mellangärdet ytterligare.

Vagusnerven som finns i nacken och som styr andningen och matsmältningen, dvs. mellangärdsområdet, kan under förlossningen hamna i kläm. Med hjälp av massage kan vagusnerven lugnas och därigenom kan man också behandla reflux, som dock är ett svårare problem att åtgärda än ett ”rent” tarmrelaterat problem.

I babymassage är den vanligaste ”dosen” tre behandlingsgånger på två veckor. Den första behandlingen tar en och en halv timme och de övriga tar två timmar. I babymassage ges behandlingen antingen individuellt eller i större grupper, vanligen på åtta personer. När massagebehandlingen inletts lämnar mammorna vanligen bort åtminstone komjölk och råg ur sin kost.

– Resultaten börjar synas inom tre dygn från att behandlingen påbörjats, lovar Terhi Elo. – Det förutsätter att mamman inleder amningsdieten eller att de bebisar som får flaska börjar matas med icke-komjölksbaserad ersättning.

Rätt kortvarig möda Enligt Elo har babymassages så många olika positiva verkningar att man borde fortsätta med det så länge som möjligt också efter bebisåldern.

– Pappor lär sig också gärna babymassage eftersom det är ett bra sätt att vara tillsammans med bebisen.

Elo uppmanar till att man söker sig till behandling genast om bebisen får symptom.

– Symptomen börjar vanligen i ett par veckors ålder och blir inte lindrigare med tiden utan snarare tvärtom.

Mamman kan så småningom återgå till en normal kost när bebisen uppnått cirka tre månaders ålder.

– I praktiken handlar det för mamman alltså om att kämpa endast i några veckor, betonar Terhi Elo. ● Terhi Elo (bakom) instruerar Saara Sorri som kommit till kliniken med sin tre månader gamla dotter Hanna.

Foto: Matti Hannula

På svenska • www.kummit.fi

65

TaPaHTUMaOPaS

Tapahtumia riittää vuoden toisellekin puoliskolle Lastenklinikoiden Kummeilla on tämän vuoden aikana vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 10.8.2016 Kummit Golf, Hirsala

Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

14.9.2016 Elämä Lapselle -konsertti, Metro Areena, Espoo

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa ensimmäisen kerran Espoossa, Metro Areenassa. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 22. Elämä Lapselle -konsertti.

7.10.2016 Ilta Rikille, Kulttuuritalo, Helsinki

Kummit järjestää Riki Sorsan muistokonsertin. Konsertin esiintyjät julkistetaan elokuussa. Liput tulevat myyntiin elokuun alussa (Ticketmaster).

27.10.2016 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Ensi syksyn Kummit Bowling järjestetään viime vuosien tapaan Ruusulankadun keilahallissa Helsingissä.

23.11.2016 Joulu Mielelle -konsertti

Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Espoossa, Metro Areenassa. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

8., 13. ja 17.12.2016 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Oulu, Kuopio ja Helsinki

Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulivat viime vuonna uutuutena mukaan kirkkokonsertit. Tänä vuonna sellainen järjestetään Oulussa (8.12.), Kuopiossa (13.12.) ja Helsingissä (17.12.).

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektivastaava (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

! 채 채 s e k 채 채 v Hy

KUVA: MATTI HANNULA

en Kummit d oi ik n li k n te s a L t.

EL2016 - ilmoitus( koko A4).pdf

1

26.4.2016

11.54

-KONSERTTI

ESPOO METRO AREENA 14.9.2016

MUKANA MM. ROBIN # MIKAEL GABRIEL # EVELINA # TCT # ELASTINEN #JVG # VESALA # NIILA# MIRA LUOTI

LIPUT alk. 29,50/19,50â‚TICKETMASTER.FI HINTA SIS. TOIM.KULUT

OSTA VIP-PAKETTI!

KUMMIT.FI

myynti.metroareena@restel.fi/040 450 6642