Kummit-lehti 2/2015

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

Voimaperheet-ohjelma leviää ja monipuolistuu

Äitien hemmottelussa ilmajoogaa, hyviä tapoja ja tanssikurssia

Pikkuruinen Noah ei taistellut turhaan JULISTEESSA

Kasmir

ON SUVI SULOINEN!

2/2015 www.kummit.fi

12–17 Noah Schmidt syntyi runsas vuosi sitten vain 650-grammaisena pikkukeskosena. Lääkärit eivät antaneet paljonkaan toivoa selviytymisestä.

Mutta Noah oli sitkeä ja taisteli sekä omien vanhempiensa että Lastenklinikan henkilökunnan tuella läpi vaikeimpienkin vaiheiden. Niinpä Noahista pystyi nyt kirjoittamaan selviytymistarinan, jonka voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

lASTENKlINIKOIDEN KUMMIT Ry:N lEHTI

HENKIlÖT: 8

ANDRE SOURANDER Voimaperheet-työryhmän toiminta laajenee

12

NOAH SCHMIDT Selviytymistarinassa pikkukeskosen taistelu

39

TAIKURI JARI Magiaa Lastenklinikalla

40

NIKOLAI BABITZIN Kirkan poika hyväntekijänä korujen kautta

54

JUHA-MATTI VALTONEN Elämä Lapselle -konsertin ”kapellimestari”

55

SANNA SEPPONEN JA KALLE HAVUMÄKI Tuoreet kummit juontavat osan konsertista

KUMPPANIT: 60

TIVOLI SARIOLA Tivolikausi starttasi taas

62

AURINKOMATKAT Potilasperheitä vietiin taas etelän aurinkoon

TAPAHTUMAT: 18

KUMMIPÄIVIÄ KAUPPAKESKUKSISSA Kuvakavalkadi kevään artistivierailuista

20

GIVE-A-DAY-KAMPANJA Bestseller lahjoitti yhden päivän liikevaihdosta puolet Kummeille

23

KESÄKAUDEN AVAUS Kesä laitettiin Lastenklinikan pihalla käyntiin

24

30

ÄITIEN HEMMOTTELU Täysi tusina klinikkalasten äitejä oli Helsingissä hemmoteltavina

TäSSä lEHDESSä Numero 2/15 • 19. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

32

JENKKIFUTAAJAT VIERAILULLA Roosters-pelaajia klinikkavisiitillä

42

AMERICAN CAR SHOW Dollarihymyjä ja muitakin menopelejä

45

SCHOOL’S OUT -DISCO Kummien koeillassa kova esiintyjäkaarti

48

TEEMU-NALLEN LASTENKONSERTTI Vanhemmatkin viihtyivät Vantaan Areenassa

50

KUMMIT-KEILAILU Oulun keilahallissa kerättiin rahaa OYS:lle

56

KUMMIT-GOLF Kummien golfkausi käynnistyi Vanajanlinnassa

VOIMAPERHEET-OHJELMA VAHVISTUU YHÄ

Andre Souranderin ryhmä laajentaa toimintaansa.

24 –29

VAKIOPAlSTAT: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

34

KESKIAUKEAMAJULISTE Kasmir

37

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

60

KUMMIVIERASKYNÄ Pia Lemmetty

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

APRILLIAA! Turussa kerättiin rahaa konsertilla ja huutokaupalla

ÄITEJÄ HEMMOTELTIIN TAAS HELSINGISSÄ

Ohjelmassa oli uutuutena muun muassa ilmajoogaa.

48–49

KANNEN KUVA: NIKI STRBIAN

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

PIKKUVÄKI KERÄÄNTYI VANTAALLE

Teemu-nallen lastenkonsertti veti väkeä Vantaan Energia Areenaan.

50–52

KÄRPPIEN MESTARUUSKANNU OULUN KEILAHALLISSA

Joonas Donskoi otti ”Pojan” mukaan Kummien tapahtumaan.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Lähde Lasten Festarit -risteilylle!

Baltic Queenin 22 h -risteilyllä joka toinen kesätiistai jorataan lasten artistien keikalla ja laitetaan ihan leikiksi.

23.6. Rokki Kokki 7.7. Ti-Ti Nalle 21.7. Kengurumeininki 4.8. Hevisaurus Tutustu ja varaa: tallink.fi/lapset Tallink Silja Oy on Kummien yhtiestyökumppani.

PääTOIMITTAJAlTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Uusi polvi mukaan auttamaan

En ny generation engagerar sig

KEVäT VAIHTUU KESäKSI, ja näin juhannuksen kynnyksellä tulee havahtuneeksi ajan nopeaan kulumiseen. Tuntuu, ettei viime juhannuksestakaan ole kovin kauan! Kummien kevät on ollut täynnä erilaisia tapahtumia, ja ehkä pieni kiire saa ajan juoksemaan kuin siivillä.

VÅREN GÅR ÖVER I SOMMAR och så här inför midsommar hajar man till över hur snabbt tiden går. Det känns ju som om det inte alls är länge sedan senaste midsommar! Faddrarnas vår har varit full av olika evenemang och när man har fullt upp flyger tiden iväg.

Kevään aikana olemme toteuttaneet discon nuorisolle ja lastenkonsertin perheen pienimmille. Lisäksi klinikoilla on ollut runsaasti tapahtumia sekä vieraita. Tivoli Sariola on pysähtynyt viihdyttämään lapsia klinikkapaikkakunnilla, ja Teemu-nalle on käynyt moikkaamassa niin lapsia kuin hoitajiakin monissa eri tapahtumissa. Ajan kulumisen huomaa myös siitä, että meillä Kummeilla alkaa niin sanotusti ”toisen sukupolven” esiintulo. Tässä lehdessä (s. 40) on Nikolai Babitzinin haastattelu. 21 vuotta sitten Kirka, Nikolain isä, esiintyi Elämä Lapselle -konsertissamme ja oli aktiivinen kummimme pitkään.

On mahtavaa saada nuori polvi mukaan auttamistyöhön, ja jos merkit pitävät paikkaansa, tulemme saamaan muitakin ”kummien” lapsia mukaan toimintaamme.

Under våren har vi genomfört ett disco för ungdomar och en barnkonsert för familjens minsta. Dessutom har det ordnats mängder med evenemang på klinikerna samt besök av många olika gäster. Tivoli Sariola har stannat för att underhålla barn på klinikorterna och nallen Teemu har deltagit i många evenemang för att hälsa på såväl barnen som vårdpersonalen. Att tiden går märks också i att en ”ny generation” engagerar sig i Faddrarna. I den här tidningen (s. 40) finns en intervju med Nikolai Babitzin. För 21 år sedan uppträdde Kirka, Nikolais pappa, på vår Livet för Barn-konsert och han var en av våra aktiva faddrar under en lång tid. Det är fantastiskt att få med den unga generationen i välgörenhetsarbetet, och om tecknen håller kommer vi att få också andra barn till ”faddrar” med i vår verksamhet.

Kummien toiminta perustuu tapahtumiin, pienimuotoiseen myyntitoimintaan sekä lahjoituksiin ja yritysyhteistyöhön. Tapahtumat ovat meille tärkeitä myös viestimme esiintuomisessa. Missionamme on lasten ja nuorten auttaminen heidän sairastuessaan.

Autamme pieniä potilaita luomalla paremmat ja viihtyisät olosuhteet sairaalajaksojen aikana. Sairaaloita avustamme erilaisten laitehankintojen muodossa.

Lahjoituksillamme hankitaan niitä laitteita, joita ei niukkojen budjettien vuoksi saada tai joiden hankinta siirtyy tilikaudesta toiseen. Lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantaminen ja siihen riittävän huomion kiinnittäminen on meille tärkeässä ja suuressa roolissa työssämme. Tästä syystä teemamme ’Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi’ jatkuu myös koko tämän vuoden.

Osallistumme myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Alkusyksystä tulemme tapaamaan päättäjiä asian tiimoilta, ja viestimme on, että tulevien terveydenhuollon uudistusten tulee sisältää parannuksia myös tällä saralla.

Anne Knaster

toiminnanjohtaja verksamhetsledare

Kelan tilastot kertovat asiasta karua kieltä. Kela maksoi vuonna 2013 vammaistukea 15 500 lapselle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Vuonna 2000 tukea sai noin 11 000 lasta. Nousua 13 vuodessa on yli 40 %. Lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöiden korvaukset olivat vuonna 2013 Kelan kaikista alle 16-vuotiaiden lasten vammaistuista jo liki puolet. Se on suurin sairausryhmä suomalaisten lasten vammaistuissa. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Pitkittyessään masennus johtaa yhä syvemmälle ja hankaloittaa lapsen tai nuoren tulevaisuutta. Uskomme vahvasti, että kaikki hyötyisivät, jos saamme kohdennettua enemmän huomiota nopeaan sekä varhaiseen puuttumiseen. Tarvitsemme myös enemmän ”yhden luukun turvapaikkoja”, jonne voi kävellä sisään ilman lähetteitä. Meillä ei ole – muutamia päinvastaisia esimerkkejä lukuun ottamatta – riittävän selkeää hoitopolkua.

Faddrarnas verksamhet baserar sig på evenemang, småskalig försäljningsverksamhet samt på donationer och samarbete med företag. Evenemangen är viktiga för oss också när det gäller att föra fram vårt budskap.

Vår mission är att hjälpa barn och unga när de insjuknar. Vi hjälper de små patienterna genom att skapa goda och trivsamma förhållanden under sjukhusvistelsen.

Vi hjälper sjukhusen i form av anskaffning av diverse utrustning. Med hjälp av våra donationer kan sjukhusen skaffa sådan apparatur som de på grund av stram budget inte kan få eller vars anskaffning alltid skjuts upp till nästa räkenskapsperiod. Förbättrandet av barns och ungas psykiska välmående och att det fästs tillräckligt med uppmärksamhet vid detta har en viktig och stor roll i vårt arbete. Därför fortsätter vårt tema ’Barns och ungas mentala välmående’ också hela detta år.

Vi deltar också aktivt i diskussionen på samhällsnivå. I början av hösten kommer vi att träffa beslutsfattare och vårt budskap är att kommande reformer inom hälsovården bör innefatta förbättringar också på detta område.

Fpa:s statistik talar sitt karga språk. År 2013 betalade Fpa ut invalidstöd åt 15 500 barn på grund av problem med mental hälsa och beteendemönster. År 2000 fick ca 11 000 barn understöd. På 13 år har det skett en ökning på mer än 40 %. Ersättningarna som hänförde sig till barns mentala problem och beteendestörningar utgjorde år 2013 nästan hälften av allt invalidstöd för barn under 16 år. Detta är den största sjukdomsgruppen inom invalidstöd för finska barn. I omfattande befolkningsundersökningar har det visat sig att ca hälften av mentala problem bland vuxna har fått sin början före 14 års ålder och i ca tre av fyra fall före 24 års ålder.

Om en depression blir långvarig blir den allt djupare och försvårar barnets eller den ungas framtid. Vi tror starkt att det skulle gagna alla om vi i större grad kunde uppmärksamma ett snabbt och tidigt ingripande. Vi behöver också fler vårdställen där man kan få omfattande hjälp och stöd från en och samma lucka och dit man kan komma utan remiss. Vi har inte – förutom i några undantagsfall – en tillräckligt klar vårdstig.

Tukemalla toimintaamme ja osallistumalla tapahtumiimme olet mukana tässä auttamistyössä.

Seuraava suurempi tapahtuma on Elämä Lapselle -konsertti, joka pidetään Hartwall Arenalla 16.9. Liput tapahtumaan ovat myynnissä lippu.fi:n kautta. Tässä lehdessä esittelemme muutamia konserttiin tulevia artisteja, muun muassa Kasmirin (s. 45). Kasmir on tällä kertaa myös keskiaukeamajulisteessamme. Lisäksi haastattelussa ovat Kalle Havumäki ja Sanna Sepponen (s. 55), jotka tulevat yhdessä Vappu Pimiän sekä Marja Hintikan kanssa juontamaan konserttiamme. Tervetuloa mukaan!

Genom att stöda vår verksamhet och delta i våra evenemang är du med i detta hjälpande arbete.

Nästa stora evenemang är Livet för Barn-konserten, som går av stapeln på Hartwall Arenan 16.9. Biljetter till evenemanget kan köpas via lippu.fi. I den här tidningen presenterar vi några av konsertens artister, bl.a. Kasmir (s. 45). Kasmir finns också denna gång på vår plansch på mittuppslaget. Dessutom har vi intervjuat Kalle Havumäki och Sanna Sepponen (s. 55), som tillsammans med Vappu Pimiä och Marja Hintikka kommer att vara programledare på konserten. Välkommen med!

Och du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också finns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Rentouttavaa kesää!

Trevlig sommar!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888

! a o l u t e Terv

www.tivolisariola.fi

/TivoliSariola Osallistu kilpailuun!

On The Road 2015 LAHTI 11.-20.4.

Kummipäivä 18.4.

TURKU 24.4.-10.5.

Kummipäivä 9.5.

KUOPIO 14.-25.5.

IISALMI 28.5.-1.6.

KAJAANI 4.-8.6.

JOENSUU 12.-20.6.

RAAHE 24.-27.6.

TUURI 1.8.-9.8.

HYVINKÄÄ 20.-23.8.

KIRKKONUMMI 27.-31.8.

Kummipäivä 29.8.

LAHJOITAMME KIERTUEEN 2015 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2014 tuotti 2500 € kiitos!

TEEMME..Ä ..Ä YHTEISTYOTA LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN KANSSA! KUMMITIVOLI VIERAILEE ENSI KESÄNÄ karusellin kanssa Turun, Kuopion, Oulun ja Helsingin Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

LOHJA 3.-7.9.

TAPANILA 10.-13.9.

Kummipäivä 12.9.

TAMMISAARI 23.-25.9.

Kummipäivä 25.9 SALO 1.-3.10.

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO Teksti ja kuvat Matti Hannula

Turkulaiselle käytöshäiriöisten lasten hoito-ohjelmalle osoitetaan maailmalla suosiota seisaaltaan

Voimaperheet-työryhmä käy seuraavaksi ahdistuksen kimppuun

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Lastenklinikoiden Kummit on ollut keskeisenä rahoittajana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttamassa Voimaperheet-tutkimushankkeessa.

Koko maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen hanke on myös yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

– Tutkimustulokset olivat paremmat kuin osasimme odottaa, sanoo lastenpsykiatrian professori, tutkimusjohtaja Andre Sourander, jonka työryhmän seuraava seulottava sarka on alakouluikäisten lasten ahdistuneisuus. å Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-työryhmä haukkaamassa happea. Oikealta tutkimusjohtaja, lastenpsykiatrian professori Andre Sourander, projektipäällikkö Terja Ristkari, perhevalmentajat Malin Kinnunen ja Jenni Vuorio, projektikoordinaattori Jukka Huttunen ja tutkija Lotta Lempinen.

V

uonna 2010 käynnistyneen Voimaperheet-tutkimushankkeen kohderyhmänä olivat alle kouluikäiset lapset, joilla on käytösongelmia. Ne tuovat vanhemmuuteen suuren haasteen. Nettipohjaisen hoito-ohjelman tukemana perhevalmentaja ja vanhempi työskentelevät yhdessä tavoitteena, että vanhemman käyttäytyminen arkipäivän toiminnoissa lapsen kanssa muuttuisi siten, että lapsen kehitys saa uuden suunnan. Voimaperheet-ohjelmassa tämä toteutetaan strukturoidusti ja uusin menetelmin.

Voimaperheet-työryhmä saa arvioitavakseen lomakkeet, jotka vanhemmat ovat täyttäneet neuvolassa lapsen nelivuotistarkastuksen yhteydessä. Hoitoa tarvitsevat lapset valikoidaan tiettyjen oirekriteerien ja vanhemman kokemuksen mukaan. Hoito toteutetaan etätyöskentelynä.

– Mutta nettiohjelma pelkästään ei ole ratkaisu, Sourander korostaa.

– Perhevalmentajan toiminta sen lisänä on keskeistä.

Kun Sourander viime vuonna kävi esittelemässä Voimaperheet-hoito-ohjelmaa USA:ssa maailman suurimmassa lastenpsykiatrien kongressissa, kuulijat nousivat tuoleistaan aplodeeraamaan.

– Pidettiin vallankumouksellisena, että hoitoa tarvitsevat lapset voidaan löytää väestötason seulonnalla ja että he voivat jo aikaisessa vaiheessa saada näyttöön perustuvaa hoitoa, vaikka käytöshäiriödiagnoosia ei olisikaan.

Yllättävänkin hyviä tuloksia Tutkimuksen RCT-vaihe (randomisoitu kontrolloitu tutkimus) käynnistyi vuoden 2011 lopulla. Tutkimukseen soveltuvat perheet sijoitettiin satunnaisesti joko hoitoryhmään tai vertailuryhmään. Kuuden kuukauden seuranta valmistui viime syksynä.

– Lasten käytösongelmat vähenivät sekä hoitoettä vertailuryhmässä, mutta hoitoryhmässä huomattavasti enemmän. Hoitoryhmässä myös lasten ahdistuneisuus- ja uniongelmien sekä ADHD-tyyppisten ongelmien väheneminen oli paljon yleisempää kuin vertailuryhmässä. Itsearviointien perusteella myös vanhempien taidot paranivat merkittävästi, professori Sourander kertoo.

Yllättävää oli myös se, että jo kuuden ensimmäisen tutkimuskuukauden aikana vertailuryhmä oli käyttänyt kaksi kertaa enemmän palveluja kuin hoitoryhmä.

– Ja huikea tulos oli sekin, että kun alkutilanteessa kaikki lapset kuuluivat eniten oireilevaan 10 prosentin lohkoon, niin hoitointervention saaneessa ryhmässä puolella lapsista käytösongelmat putosivat alle suomalaislasten keskiarvon, Sourander jatkaa.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Pidettiin vallankumouksellisena, että hoitoa tarvitsevat lapset voidaan löytää väestötason seulonnalla ja että he voivat jo aikaisessa vaiheessa saada näyttöön

perustuvaa hoitoa, vaikka käytöshäiriödiagnoosia ei olisikaan.

Vain alle viidennes perheistä löi hanskat tiskiin kesken muutaman kuukauden mittaisen hoito-ohjelman.

– Keskeyttäneiden määrä on yleensä suurempi kaikissa mielenterveysprojekteissa.

Yli 90 prosenttia vanhemmista oli hoito-ohjelmaan tyytyväisiä, ja peräti 96 prosenttia oli valmis käymään ohjelman tarvittaessa läpi uudelleen.

– Eli käytännössä olisivat valmiit suosittelemaan sitä naapureilleenkin, Sourander vitsailee.

Säästöjä yhteiskunnalle Tutkimustulokset ovat yhteiskunnallisestikin erittäin merkittäviä.

– Sellaisten käytöshäiriöisten lasten hoito, jotka vievät kunnallisessa päiväkodissa kahden lapsen paikan, maksaa kunnalle vuositasolla lähes 15 000 euroa. Ne, jotka vaativat kolmen lapsen paikan, maksavat kunnalle 25 000 euroa, Sourander tietää.

– Puhumattakaan sen lisäksi kaikista lastensuojelun kustannuksista, jotka lähentelevät Suomessa jo miljardia euroa vuodessa.

– Onhan meillä kyselylomakkeita aiemminkin täytetty, Sourander toteaa.

– Mutta Voimaperheet-hoito-ohjelma on siinä mielessä ainutlaatuinen, että lomakkeiden perusteella tehty seulonta johtaa tässä nopeasti konkreettisiin toimenpiteisiin.

Koko maailman mittakaavassa tämä tutkimushanke on ensimmäinen laatuaan siinäkin mielessä, että lapset on seulottu koko väestöstä eikä siinä vaiheessa, kun he jo ovat jossakin hoitojärjestelmässä.

– Yksi hyvä lopputulos on tietenkin se, että lapset ovat terveempiä, Sourander toteaa.

– Toinen on se, että niille lapsille, joiden vanhemmat menevät tämän hoito-ohjelman läpi, mutta vanhemmuuden paraneminen ei johda lapsen ongelmien paranemiseen, voidaan kohdistetummin tarjota muuta hoitoa.

”

Vaikka toisin voisi luulla, lapsen ahdistuneisuus seuloutuu tutkimuksissa lähes yhtä helposti kuin käytöshäiriötkin.

– Pelko-oireet, koulufobia, sosiaalinen ahdistuneisuus, kiusaamisen kohteena oleminen, hieman myöhemmässä vaiheessa paniikkikohtaukset, Sourander luettelee tuntomerkkejä.

– Toki seuloutuminen vaatii lapsen omaa ilmoitusta, sillä vain hän itse tietää, miltä hänestä tuntuu.

Tutkimusten perusteella jo 8-vuotiaan lapsen omien raporttien perusteella pystytään ennustamaan masentuneisuutta ja itsetuhoisuutta.

– Emme toki luota pelkkiin kyselylomakkeisiin, vaan asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin, ja ahdistushäiriöiden osalta tavoitteemme on toteuttaa monipuolinen ohjelma. Se vaatii kuitenkin paljon rahallisia resursseja, eikä suomalainen yhteiskunta näköjään lämpene interventiopohjaisille tutkimuksille.

Kummien kautta tullut rahallinen panostus käytöshäiriötutkimukseemmekin oli merkittävä, kuten myös hankkeen kanadalaiselta osapuolelta saatu rahoitus.

Leviää kuin Elanto aikoinaan Käytöshäiriöiden osalta Voimaperheet-työryhmässä on siirrytty tutkimuspohjaisesta työstä ”pelkkään” toimintaan.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei perheitä enää jaotella hoito- ja vertailuryhmiin, vaan nyt kaikille osallistujille tarjotaan hoito-ohjelmaa, kertoo projektikoordinaattori Jukka Huttunen. ”Leviää kuin Elanto” oli ainakin pääkaupunkiseudulla tuttu sanonta osuuskauppaliikkeen kultaaikoina. Voimaperheet-hankekin on jo alkanut levitä Elannon lailla; suppealta Turun alueelta valtakunnallisemmaksi. Viime vuoden lopussa käynnistyi Voimaperheet-implementaatiotutkimus, joka toteutetaan Turun yliopiston ja mukaan lähteneiden kuntien yhteisesti rahoittamana tutkimushankSeuraava askel keena. Mukana on parikymmentä kuntaa eri puolilta Suomea.

Suuri osa syrjäytyneistä, päihdeongelmaisista ja/ tai rikoskierteessä olevista aikuisista on tutkitusti – Espoosta Kittilään, Huttunen mainitsee maanollut käytöshäiriöisiä lapsuudessaan. Suomessa on tieteellisestä kattavuudesta. lisäksi paljon sosiaalista ahdistuneisuutta, ja Mukana on suurin osa jo RCT-tutkimusvaiheessa 12–13-vuotiaana masennukseen sairastuvista mermukana olleista kunnista. Uusia kuntia on tullut kittävä osa on jo sitä aiemmin ollut ahdistuneita. mukaan, kun niiden edustajat ovat eri yhteyksissä, Niinpä Voimaperheet-työryhmä alkaa nyt pureumuun muassa lastenpsykiatrian tilaisuuksissa, kuultua ahdistukseen. Jotta siihenkin ongelmaan pääsleet Voimaperheet-asiasta. tään mahdollisimman aikaisin kiinni, käynnistyy – Varsinkin tämän vuoden aikana tieto tuntuu pikapuoliin 5-luokkalaisten lasten seulonta. levinneen kunnista toiseen ilman ”markkinointiakin”.

– Ahdistus on yleisin lasYhteydenottoja tulee tasaiten mielenterveysongelma, seen tahtiin. On selvää, että joka ei ohjaudu hoitoihin, kun joku tuo tarjolle sellaista, Andre Sourander sanoo. jota ei ole ennen ollut oleMistä lasten lääketieteen – Suurin osa ahdistukmassa, se herättää heti kiinaiheesta haluat lukea sesta kärsivistä lapsista on nostusta, Huttunen toteaa. tyttöjä. Ahdistukseen on oleKummit-lehdestä Lisää valmentajia massa tehokas hoitokeino, asiantuntija-artikkelin? kognitiivis-behavioraalinen Mielenkiintoista on, että koko Kerro se osoitteessa terapia (CBT). Myös siinä valtakunnallisenkin toiminkummit@kummit.fi korostuu vanhemmuuden nan ”aivot” ovat keskitetysti hoito osana kokonaisuutta.

Turun yliopistossa.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

á – Onhan meillä kyselylomakkeita aiemminkin täytetty, mutta Voimaperheethoito-ohjelma on siinä mielessä ainutlaatuinen, että lomakkeiden perusteella tehty seulonta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin nopeasti, sanoo professori Sourander.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

– On parempi, että me katsomme kyselylomakkeiden vastausten perusteella perheen tarpeen ja otamme yhteyttä perheisiin. Meillä on kuntakohtaisesti lupa hoitaa sovittu määrä perheitä, Huttunen kertoo.

– Eikä varsinkaan pienten kuntien olisi mitään järkeä itse järjestää tällaista palvelua.

Perhevalmentajia on vain kolme, mutta heidän määräänsä on tulevana syksynä tarkoitus lisätä, kun kysyntäkin koko ajan kasvaa.

– Toki valtakunnallisuus vaatii perhevalmentajalta mukautumista, projektipäällikkö Terja Ristkari sanoo.

– Ei syntyperäisen kittiläläisen kanssa puhuessa välttämättä voi ”pistää turkulaisittain menemään”.

Toki lapsiperheiden ongelmat ovat samoja joka puolella Suomea, ja perhevalmentajan suurin haaste on motivoida vanhempi harjoittelemaan taitoja kotona.

Perhevalmentajat ovat saaneet terveydenhuoltoalan koulutuksen, ja heillä on kokemusta terveydenhuoltoalan eri pisteissä työskentelystä. Perhevalmentajat ovat myös osallistuneet hankkeen kehittämiseen.

– On hienoa, kuinka pienillä asioilla voi hyvällä tavalla vaikuttaa ihmisten elämään, toteaa perhevalmentaja Malin Kinnunen.

– Ja kun asioihin puututaan riittävän aikaisin, ei raskaita hoito-ohjelmia tarvita. ● Testamentti-ilmo 2015 vaaka (210x148 mm).pdf

1

28.5.2015

11.48

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

SELVIYTYMISTARINA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

å Noahin pikkuruinen jalkapohja todellisessa koossa yhden viikon iässä.

TeksTi MATTI HANNUlA

kuvaT MATTI HANNUlA JA SCHMIDTIN PERHEAlBUMI

Noah sai kevyet eväät elämään, mutta selviytyi

Pikkuruisin jaloin, suurin askelin Kun Noah Schmidt runsas vuosi sitten 650-grammaisena pikkukeskosena syntyi, olivat hänen selviytymismahdollisuutensa lääkäreiden mukaan heikot. Noahin, hänen vanhempiensa ja Helsingin lastenklinikan hoitohenkilökunnan yhteinen taistelu ei ole ollut turhaa.

H

ElSINGISSä, VUOSAAREN AURINKOlAHDESSA asuvan suomalais-tanskalaisen Katariina ja Thomas Schmidtin perheen toisen lapsen laskettu aika oli 2.8.2014, mutta poika syntyi lähes neljä kuukautta ennen aikojaan, 12. huhtikuuta, raskausviikolla 24+0.

– Olimme lähdössä esikoisemme Olivian (tuolloin 2,5 v.) kanssa pääsiäiseksi Espanjaan, Katariina Schmidt kertoo.

– Sen vuoksi menin varmuuden vuoksi Naistenklinikalle tarkastukseen, koska minulla oli ollut outoja tuntemuksia. Edellisviikon ultrassa kaikki oli ollut vielä hyvin, mutta nyt ei enää ollutkaan. Istukan ja sikiöpussin tulehdus olivat saaneet synnytyksen alkamaan. Toinen jalka ja napanuora olivat jo tulossa ulos. Se oli elämäni suurin sokki.

Synnytysvalmistelut alkoivat välittömästi. Katariinalle annettiin lääkkeitä, jotka valmistelivat pientä sikiötä synnytykseen. Seuraavaksi yöksi Katariina siirrettiin synnytyssaliin. Kolme päivää myöhemmin Noah syntyi kiireellisellä sektiolla.

– Onnekseen hän syntyi Suomessa ja pääsi välittömästi syntymästä selvittyään kohdusta seuraavaksi parhaimpaan paikkaan: vastasyntyneiden teho-osastolle K7 keskoskaappiin kasvamaan, Katariina Schmidt sanoo. ensimmäinen hengenpelastaja Osasto K7:llä Krista Erkkilä oli Noahin omalääkäri.

– En tule koskaan unohtamaan hänen ystävällisiä kasvojaan, kun hän tuli sektioon vastaanottamaan Noahin. Krista Erkkilä oli Noahin ensimmäinen hengenpelastaja, Katariina Schmidt kiittelee.

– Sokki oli joka tapauk-

sessa valtaisa. Jo sairaalaelämä itsessään oli sekä minulle että Thomasille ennestään aivan vieras asia, ja järki sanoi, ettei niin pieni ihmisen raakile voi selvitä.

Insinööri Thomas työskentelee NesteJacobsilla Kilpilahdessa.

– Olin silloin runsas vuosi sitten työpaikallani juuri valmistautumassa kokoukseen, kun Katariina soitti ja käski tulemaan saman tien sairaalaan.

Noahin syntymä ja selviytymistaistelu ovat tietysti merkinneet täydellistä elämänmuutosta myös minulle, hän toteaa.

– Noahin traagisissa vaiheissa minun on ollut yritettävä pitää tilanteesta riippumatta koko ajan yllä positiivista asennetta. On pitänyt osata nähdä asioiden valoisat puolet ja jaksaa toivoa.

Thomasin työnantaja suhtautui ymmärtäväisesti tilanteeseen. Thomas pystyi olemaan siihen asti poissa töistä, että Noahin tilanne vakaantui.

– Minulle oli tärkeää, että pystyin olemaan täysillä mukana Noahin taistelussa ja tukemaan apua tarvitsevaa poikaani, Thomas sanoo.

Tärkeä paketti Noahin elämänlanka oli heikko. Elävänä pysyminen oli jatkuvaa tasapainottelua eri lääkinnällisten toimenpiteiden välillä. Hengityskone piti vauvan elossa ensimmäiset kuusi viikkoa. Nenämahaletku ja kanyylit päästä varpaisiin toivat ravinnon ja tarvittavat lääkkeet ylläpitämään elintoimintoja.

– Arki oli sitä, että veimme Olivian aamulla päiväkotiin ja menimme koko päiväksi sairaalaan. Toinen meistä saattoi jäädä sairaalaan illaksikin. Iltayöstä ennen nukkumaanmenoa soitimme vielä yöhoitajalle ja kysyimme kuulumiset, samoin heti aamulla herättyämme, Katariina kertoo.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Elämän taisto jatkui hetki hetkeltä aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Joka ilta laitoimme omat vaatteet ja autonavaimet lähtövalmiiksi varautuen

siihen, että yöllä tulisi taas soitto.

– Vähitellen opimme lukemaan Noahin tehohoidon laitteita, ja päivittäisestä kenguruhoidosta tuli päivän kohokohta. Kenguruhoidossa lapsen sai ihokontaktiin omalle rintakehälle, jolloin saattoi itse tuntea vauvan ihon ja hengityksen. Myös punnitus ja pikkuisen vaipanvaihto keskoskaapissa kuuluivat päiväohjelmaan. Välillä Noahin kunto oli kuitenkin niin heikko, ettei häneen saanut koskea. Oli vain istuttava kaapin vieressä ja ajatuksin viestittävä vauvalle, että ei hätää, äiti ja isä ovat tässä, Katariina ja Thomas muistelevat.

Ilon hetkiäkin oli, muun muassa silloin, kun Noah todisti, että hänen suolistonsa toimii.

– Olin itse silloin flunssaisena kotona, kun Thomas tuli sairaalasta pienen paketin kanssa, Katariina naurahtaa.

– Omahoitaja Kaisa Jaakkonen oli pakannut Noahin ensimmäisen kakkavaipan kotiinvietäväksi.

Se oli iso asia, ja tuo episodi omalta osaltaan kertoo, kuinka huomaavaista väkeä K7:llä on.

Pitkä matka edessä – Noah määriteltiin ’erittäin epäkypsäksi keskoseksi’, Katariina Schmidt toteaa. Syntymän jälkeen Noah sairasti RDS-taudin, kärsi keltaisuudesta, hyperglykemia-taipumuksesta ja korkeasta keuhkoverenpaineesta (BPD) sekä verenmyrkytyksestä.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

Noahilla todettiin myös molemminpuoliset nivustyrät ja molemminpuolinen silmien retinopatia (keskosen silmien verkkokalvosairaus) sekä neonataalivaiheessa alkanut vaikea bronkopulmonaarinen dysplasia (keskosen krooninen keuhkosairaus).

á – Noah oli niin kevyt, etten tuntenut häntä rintakehälläni. Paitaan teipatut letkutkin painoivat enemmän, Katariina Schmidt muistaa.

á 12.4.2015 Schmidtin perheessä juhlittiin Noahin 1-vuotissyntymäpäivää hyvinvoivan ja hymyilevän sankarin kanssa.

ß Thomas ja Katariina Schmidt saavat nyt rankan viime vuoden jälkeen nauttia suhteellisen normaalista perheelämästä Noahin ja 3,5-vuotiaan Olivian kanssa.

– Noahin synnyttyä meille kerrottiin, että matka tulee olemaan pitkä. Sitä me toivoimmekin, koska pelkäsimme sen jäävän lyhyeksi, Katariina sanoo.

Black Friday 650 grammaa ja 31 senttiä olivat varsin kevyet eväät elämään.

– Kämmenenkokoinen Noah oli hyvin herkkä, iho muovisen kuultava, jalkapohjan pituus kolme senttiä, Katariina-äiti kertaa.

– Aluksi häntä ei saanut ottaa syliin eikä silittää. Käsiä sai sentään pitää lapsen peiton päällä ns. käsikapalossa. Vappuna 2014, kun Noah oli runsaan kahden viikon ikäinen, sain hänet ensimmäistä kertaa syliin, kenguruhoitoon. Pikkuinen oli niin kevyt, että en tuntenut häntä lainkaan rintakehälläni. Paitaan teipatut letkutkin painoivat enemmän.

Runsas viikko myöhemmin, 9. toukokuuta, tilanne kääntyi rajusti huonompaan.

– Se on sekä minun äitini että Thomasin isän syntymäpäivä. Sillä kertaa se oli meidän Black Friday -iltamme, Katariina Schmidt sanoo sarkastisesti.

– Noahin keuhkot kramppasivat, ja hengityskoneesta loppuivat tehot kesken. K7:n henkilökunta kamppaili Noahin elämästä useita tunteja. Meille soitettiin, että on syytä tulla sairaalaan heti. Hänet oli käsiventiloitu ja annettu vahvat lääkkeet ja kaikki mahdolliset hoidot, mitä pikkuruiselle BPD-potilaalle voidaan tehdä. Kun me tulimme hänen huoneeseensa, oli Noah takaisin hengityskoneessa. Pahin tilanne oli ohi.

Toivonkipinä heräsi K7:ltä oli taas löytynyt hengenpelastajia, mutta episodin seurauksena lääkärien viesti oli, että olisi ihme, mikäli Noah koskaan pääsisi jatkohoitoon, saatikka kotiin.

– Elämän taisto jatkui hetki hetkeltä aamusta iltaan ja illasta aamuun. Joka ilta laitoimme omat

vaatteet ja autonavaimet lähtövalmiiksi varautuen siihen, että yöllä tulisi taas soitto. Niin meidän kuin ihanien omahoitajien ja -lääkäreiden tärkein tehtävä oli pitää Noah elossa ja saada aikaan kasvua.

Se olisi ainut apu keuhkotilanteeseen.

Mutta sitten alkoi olla juhlan aihettakin: – Kun Noah pääsi ensimmäiseen kylpyynsä. Sitten juhlittiin ensimmäistä elinkuukautta. Oli Kilojuhlakin.

Kuuden viikon iässä Noah pääsi pois hengityskoneesta ylipainehengitystukeen ja kesäkuussa parempikuntoisten potilaiden huoneeseen.

– Oli taas juhlan paikka. Olimme nähneet, että sitä kautta moni potilas lopulta lähti jatkohoitoon.

Pieni toivonkipinä heräsi.

Kivinen taival, täynnä pelkoa ja samalla toisaalta elämäniloa, kääntyi voitoksi kahden ja puolen kuukauden tehohoidon jälkeen. Heinäkuun 1. päivänä pieni poika siirtyi jatkohoitoon Kätilöopistolle vastasyntyneiden valvontaosastolle.

– Siellä hän oppi imemään, nielemään ja hengittämään samaan aikaan eli elintärkeän syömisen taidon. Hengitystukilaitteet kevenivät, lopulta nenämahaletkukin poistettiin.

Elokuun 21. päivä 2014, kolmisen viikkoa lasketun ajan jälkeen, poikavauva oli reilun kolmen kilon painoisena vihdoin valmis kotiin, tosin happirikastimen ja saturaatiomittarin turvin. Oli aika huokaista.

Ihme oli käynyt toteen. Noah oli selvinnyt elämänsä alkumetreistä ja elämä voittanut.

Takaisku ristiäisten jälkeen Retinopatian vuoksi Noahille suunniteltiin useita silmäoperaatioita. Mutta niitä siirrettiin useasti ja lopulta peruttiin kokonaan. Verkkokalvosairaus oli parantunut itsestään.

Ristiäisiä vietettiin 4.10.2014. Poika sai nimekseen Noah Oscar Matias.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Mennyttä on turha murehtia eikä tulevaisuudesta voi tietää. Olemme onnellisia tästä hetkestä. Sen tuo pikku-ukko on meille terävöittänyt.

à Maija Sipiläinen, Noahin omahoitaja K7:llä, kutoi pienokaiselle ensimmäiset lapaset, jotta tämä ei vetäisi ”elämänletkujaan” irti. Maija kutoi Noahille myös sukkia ja pipoja.

â Katariina Schmidt aikoo olla hoitovapaalla ainakin siihen asti, kunnes Noah täyttää kaksi.

– Olimme valinneet Noah-nimen synnytyssalissa. Ei meillä ollut mitään valmiiksi mietittynä. Oli upeaa, että hätäkastetta varten annettu nimilappu jäi lopulta käyttämättä. Noahista me koko ajan hänen syntymänsä jälkeen puhuimme, ja virallisesti lapsi sai nimensä ja kasteen Puotilan kauniissa kappelissa sukulaisten ympäröimänä. Kuten tavalliset vauvat, Katariina Schmidt hymyilee.

Keskosen nivustyrät eivät parane itsestään, ja neljä päivää ristiäisten jälkeen Noah operoitiin. Silloin hänellä oli runsaat kolme kuukautta ns. korjattua ikää eli ikää lasketusta ajasta. Leikkauksen piti olla pieni. Tosin nukutus oli riski, koska Noahilla oli edelleen happiviikset.

– ”Yön jälkeen kotiin”, sanottiin kuitenkin, kertoo Katariina Schmidt.

– Tuska ja pelko oli joka tapauksessa suunnaton. Oli annettava lapsi pois omista käsistä, joissa hän oli ollut vasta kaksi kuukautta.

Ensitieto leikkauksen jälkeen oli, että kaikki meni hyvin.

– Pian perään saimme tiedon, että toinen tyrä on pettänyt jo heräämössä ja lapsi leikataan uudelleen.

”

Vaikeita päiviä Leikkaussalin kiireestä johtuen Noah odotti uutta leikkausta hengityskoneessa ja vahvassa lääkityksessä peräti kellonympäryksen. Vakavasti keuhkosairaalle lapselle se oli todella pitkä aika.

– Tiesimme, että oli olemassa riski, ettei Noahia enää saataisi irrotettua hengityskoneesta. Hengitys saattaisi taantua.

Korjausleikkaus tehtiin aamuyöstä vatsaontelon kautta. Aamulla vanhemmat pääsivät katsomaan elottoman ja turvonneen näköistä lastaan teho-osastolle.

– Elämä tuntui taas pysähtyvän, Katariina-äiti huokaa.

– Seuraavat päivät olivat erittäin vaikeita. Osasto K9:n järkyttävät olosuhteet väistötiloissa lisäsivät ahdistusta. Kun vielä Noahin ekstubointia lykättiin koko ajan, aloimme todenteolla hermostua.

Viimeisenä teho-osastoyönä tuli eteen tilanne, jota Katariina ja Thomas olivat pelänneet: – Noahin hoitaja oli lähtenyt tauolle ja jättänyt hänet toisen hoitajan vastuulle. Noah oli alkanut itkeä äänetöntä itkuaan hengityskoneessa. Hapen kulku estyi, eikä tilanteeseen ollut ehditty tarpeeksi nopeasti. Happisaturaatio laski, pulssi romahti 20:een, annettiin elvytyshälytys. Noah pelastui, taas.

“Mikä ei tapa, se vahvistaa” Seuraava päivänä Noah viimein ekstuboitiin eli otettiin irti hengityskoneesta, ja hän pääsi toipumaan K9:ltä K6:lle.

– Oli jo ollut puhetta kotiinlähtövalmisteluista, kunnes aamulla soitettiin, että Noahin vatsaontelon haava on todennäköisesti pettänyt ja tulehtunut.

Hänet pitää leikata uudestaan. Eli taas leikkaussaliin ja teholle. Ne kaksi viikkoa olivat valtavaa hätää ja tuskaa, Katariina Schmidt kertoo.

– “Mikä ei tapa, se vahvistaa” on sopiva sanonta, kun Noah kaksi viikkoa myöhemmin kuitenkin kotiutui iso haava vatsassa, hymyilevänä ja samalla lisähapen jättäneenä. Noah oli jälleen selviytynyt ja voi paremmin kuin koskaan! Se oli ironista. Muutos oli nopea ja todella suuri.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Noah Schmidt on nyt Helsingin lääketieteen kummi. ”Titteli” liittyy tiedekunnan 375-juhlavuoden varainkeruukampanjaan.

– Lähdimme mukaan. Olemme sen lääketieteelle velkaa, Katariina-äiti sanoo.

lähdimme sieltä, tuntui kuin jalat olisivat olleet 10 senttiä irti maan pinnasta.

Neonatologin mukaan Schmidtit olivat olleet onnekkaita.

– Niin, mutta myös sisukkaita ja hyvässä hoidossa, Katariina huomauttaa.

12.4.2015 perheessä juhlittiin poikalapsen 1-vuotissyntymäpäivää.

– Hyvinvoivan ja hymyilevän sankarin kanssa, Katariina ja Thomas Schmidt iloitsevat.

á Puolivuotiaana Noah joutui tyräleikkauksiin. Tässä Thomas-isä ja Noah K6:lla ennen operaatioita.

Kolme upeaa sanaa Helmikuun 2015 alussa Noah saavutti puolen vuoden korjatun iän rajapyykin. Osasto K7:n avopoliklinikalla hänelle tehtiin taas keskosen kehitysseurantaan liittyen suuri joukko tarkastuksia ja tutkimuksia. Niiden lopputulema oli: “Kaikki on hyvin.”

– Kolme upeaa sanaa! Katariina Schmidt riemuitsee.

– Kehitys oli ikätason mukaista ja kasvukäyrät kurottu kiinni. Sydänlääkäri vieläpä ihmetteli, oliko tämä poika tosiaan syntynyt raskausviikolla 24. Kun

Lääketieteen kummi Konkreettisesti Noahin ensimmäisetkään askeleet eivät siinä vaiheessa olleet vielä lähelläkään, mutta kuvainnollisesti hän oli jo ensimmäisenkin elinvuotensa aikana ottanut monta isoa askelta. Hänen tarinansa on todella pienen ihmisen selviytymistarina.

– Mennyttä on turha murehtia eikä tulevaisuudesta voi tietää. Olemme onnellisia tästä hetkestä.

Sen tuo pikku-ukko on meille terävöittänyt, myhäilee Katariina Schmidt, ekonomi, jolla on työpaikka Sinebrychoffilla.

– Olen hoitovapaalla ainakin siihen asti, kunnes Noah täyttää kaksi vuotta. Mitään varmaa en ole voinut sopia, koska emme tiedä, mitä tulevaisuus Noahin kanssa tuo tullessaan.

Joulukuun 2014 lopussa etsittiin perhettä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan 375-juhlavuoden varainkeruukampanjaan. Noahin perhe lähti mukaan.

– Olemme sen lääketieteelle velkaa, Katariina sanoo.

Niinpä Noah Schmidt on nyt Helsingin lääketieteen kummi.

– Eikä hänessä todellakaan ole mitään muuta vikaa kuin se, että hän syntyi liian aikaisin, Thomasisä painottaa. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

TAPAHTUMIA

Krista Siegfrids otti yleisönsä myös Isossa Omenassa.

Citycon-yhteistyö poiki taas lisää hienoja hetkiä

Krista Siegfrids oli äitienpäivän aaton tähtenä Espoossa Lastenklinikoiden Kummien ja Citycon Oy:n yhteistyön myötä Cityconin omistamissa kauppakeskuksissa nähtiin taas toukokuun aikana esiintymässä toinen toistaan vetovoimaisempia artisteja, muun muassa Espoossa Isossa Omenassa äitienpäivän aattona 9. toukokuuta esiintynyt Krista Siegfrids.

K

rista on kevään mittaan tuonut persoonallisen piristysruiskeensa moneen tv-ohjelmaankin. MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmassa hän putosi 10 kilpailijan joukossa jatkosta kuudentena, monen mielestä liian aikaisin.

Krista oli itsekin selvästi pettynyt suorassa lähetyksessä äänestystuloksen kuultuaan.

18

www.kummit.fi • Tapahtumia

à Laura Voutilainen esiintyi Lahdessa kauppakeskus Trion Kummi-päivässä lauantaina 2. toukokuuta. Trion lavalla nähtiin tuolloin myös pop–rap-yhtye TCT.

– Moni varmasti yllättyi monipuolisuudestani ja siitä, että lauloin myös suomeksi.

Krista Siegfrids esiintyi joulukuussa 2013 Kummien joulukonsertissa Finlandia-talolla.

– Hieno konsertti, hieno tunnelma, muistaa Can You See Me -kappaleen tuolloin esittänyt Krista.

– Teen mielelläni hyväntekeväisyyttä ja toivon mahdollisimman pian pääseväni taas esiintymään Kummien konsertissa.

Tuuli on vasta 16-vuotias, mutta hänen ensimmäisen albuminsa ilmestymisestä on jo kolme vuotta. Toukokuussa Tuuli julkaisi uuden singlensä nimeltään Kaksoisolento, joka kuultiin myös Isossa Omenassa.

– Harmittihan se aika lailla ainakin seuraavaan päivään asti, myöntää Krista, jonka ennakkoluulottomuudelle ja heittäytymiskyvylle Tähdet, tähdet -formaatti oli kuin varta vasten luotu.

– Nautin sen ohjelman tekemisestä viikosta toiseen. Oli kiva kokeilla uusia juttuja.

Nelisen viikkoa myöhemmin Isossa Omenassa harmitus oli jo kokonaan kaikonnut. Seuraavan eli äitienpäivän illan finaalilähetyksessä kaikki 10 tähtiartistia olivat alkunumerossa estradilla. Finaalissa kohtasivat Laura Voutilainen ja oopperalaulaja Waltteri Torikka, joka oli toisen tuotantokauden superyllättäjä ja veikin lopulta voiton. kokemusta on Krista Siegfrids edusti Suomea Euroviisuissa kaksi vuotta sitten kappaleella Marry Me. Nyt hän oli viisufinaali-iltana 23.5. ruudussa ensin YLEn ennakkostudiossa ja sitten kertoessaan kansainvälisessä suorassa lähetyksessä Suomen raadin pisteet.

– Ihan eri lailla tulee nyt katsottua Euroviisuja sen jälkeen, kun on itse ollut mukana kilpailussa.

Tiedän sen kreisin rumban, minuuttiaikataulun ja mitä kaikkea lavan takana tapahtuu, Krista sanoi.

Kevään aikana hän on ollut ahkerasti studiossa työstämässä syksyllä ilmestyvää albumiaan.

– Kesäkin menee osittain studiossa, kun albumin teko on koko ajan venynyt muun muassa erilaisten tv-proggisten vuoksi. Tietysti teen kesällä myös keikkoja.

Ja tv-proggiksista edelleen puheen ollen Krista oli oma vilpittömän hullu itsensä myös Sub-kanavan David Hasselhoff Show’ssa ja melkein varasti isännältä koko show’n. kaipuu kummien konserttiin Kristan tulevalla albumilla ei vielä toukokuussa ollut nimeä, mutta Kristan tuoreimman sinkun On & Off se joka tapauksessa sisältää. On & Off kuultiin myös Isossa Omenassa kuten monta muutakin kappaletta Kristan repertuaarista.

– Kauppakeskuskeikat ovat kivoja, kun nuorimmatkin fanini pääsevät paikalle, totesi Krista, jonka fanijoukko varmasti laajeni entisestään Tähdet, tähdet -ohjelman myötä.

kovia nimiä stageilla Citycon Oy:n omistamissa kauppakeskuksissa nähtiin toukokuun Kummi-päivinä monia muitakin huippuluokan artisteja. Laura Voutilainen esiintyi Tähdet, tähdet -kiireistään huolimatta 2. toukokuuta kauppakeskus Triossa Lahdessa kuten myös pop– rap-yhtye TCT. Isossa Omenassa esiintyivät 9. toukokuuta Krista Siegfridsin lisäksi myös Hevisaurus sekä Tuuli. Samana päivänä Vantaan Myyrmannissa Kummi-päivän kunniaksi lavalla olivat Elias Kaskinen ja Kasmir. ●

Mitra tähditti kauppakeskus Myllyn Kummi-päivää SUNNUNTAINA 3.5. Lastenklinikoiden Kummien kumppanissa, Turun kupeessa sijaitsevassa kauppakeskus Myllyssä, vietettiin jo neljännen kerran Kummi-päivää.

Myllyntorin lavalla esiintyi Idolsin seitsemännen eli viimeisimmän tuotantokauden voittaja Mitra Kaislaranta (kuvassa). Mitran Idols-voitosta on vierähtänyt jo kaksi vuotta.

Myllyn Kummipäivä huipentui Lastenlaulukilpailu Lauluveijarin finaaliin, joka järjestettiin nyt ensi kertaa Myllyssä. ●

Tapahtumia • www.kummit.fi

19

LAHJOITUS

Teksti Matti Hannula kuvat BESTSELLER JA MATTI HANNULA

GIVE-A-DAY -kampanjasta Kummeillekin muhkea potti

Hyväntekeväisyyskampanja oli maailmanlaajuinen.

Bestseller lahjoitti yhden päivän liikevaihdon hyväntekeväisyyteen Tanskalainen vaatealan perheyritys Bestseller järjesti 10. huhtikuuta uniikin maailmanlaajuisen GIVE-A-DAY -hyväntekeväisyyskampanjan. Se lahjoitti koko kyseisen päivän liikevaihdon hyväntekeväisyyteen. Suomen myymälöiden myynnistä puolet, peräti 213 933 euroa, lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummeille.

20

www.kummit.fi • Lahjoitus

M

uissakin maissa puolet päivän tuotosta meni jollekin kansalliselle järjestölle. Toinen puolikas lahjoitettiin maailmanlaajuisesti kolmelle kansainväliselle hyväntekeväisyysjärjestölle. Kertynyt summa oli yhteensä yli 15 miljoonaa euroa.

Suomessa kaikki asiakkaiden Vero Moda, Vila, Jack & Jones sekä Name It -liikkeissä sekä Bestseller-verkkokaupassa käyttämät rahat lahjoitettiin lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen. Kummit jakaa saamansa lahjoitusrahan tasan jokaisen viiden Suomen yliopistosairaalan lastenklinikan laitehankintoihin. Lisäksi potista jää jonkin verran varoja käytettäväksi potilasviihtyvyyteen sekä lastentautien tutkimukseen.

– Omistajamme Anders Holch Povlsen päätti yrityksen 40-vuotisjuhlien puitteissa, että ympäröivän yhteiskunnan hyväksi on aika tehdä jotakin, Suomen myyntijohtaja Jonna Muhonen kertoo. Bestseller tekee hyväntekeväisyyttä muutenkin vuonna 1995 perustetun säätiönsä kautta.

Maailmanlaajuisesti Bestseller lahjoitti hyväntekeväisyyteen runsaat 15 miljoonaa euroa ja toivoo muidenkin yritysten tekevän hyvää lasten hyväksi.

æ Bestsellerin Suomen myyntijohtaja Jonna Muhonen (oik.) ja PR-koordinaattori Susanne Palmu pitivät GIVE-A-DAY -kampanjapäivää kaikin puolin onnistuneena.

– Henkilökuntamme sekä liikkeissä että toimistollamme olivat hyväntekeväisyyskampanjasta motivoituneita, Muhonen jatkaa.

– Myös asiakkaamme olivat hienosti mukana.

Myyntiluvuissamme oli tuona päivänä selkeä piikki.

Saimme päivän aikana muutenkin positiivista palautetta asiakkailtamme, kertoo puolestaan PR-koordinaattori Susanne Palmu.

– Toivommekin, että kampanjamme kannustaa myös muita yrityksiä tekemään hyvää lasten hyväksi, myyntijohtaja Muhonen sanoo.

Runsaasti brändinimiä Bestseller tarjoaa vaatteita sekä asusteita naisille, miehille, nuorille ja lapsille. Suomessa Bestsellerin toiminta on alkanut vuonna 1990 sen täällä tänäkin päivänä tunnetuimpien brändien Vero Modan ja Jack & Jonesin liikenimillä. Sittemmin Bestsellerin brändejä on tullut meidänkin markkinoillemme runsaasti lisää. Nyt niitä on Suomessa kaikkiaan 15, edellisten lisäksi muun muassa Vila, Selected, Object, Only ja Name It. Bestsellerin Suomen-konttori sijaitsee Espoon Perkkaalla, missä hallinto-, myynti- ja markkinointihenkilökuntaa on vajaat 80. Perkkaalla ovat myös mallistohuoneet ja showroomit jälleenmyyjille myytäville vaatemallistoille. Suomessa Bestsellerin tuotteita myydään noin 140 ketjuliikkeessä, minkä lisäksi yhtiöllä on useita monimerkkiasiakkaita. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

21

Talvitakkeja ei tällä kertaa tarvittu

TAPAHTUMA

Aurinko kunniavieraana perinteisessä pihatapahtumassa Sää suosi perinteistä kesäkauden avaustapahtumaa Helsingin lastenklinikalla 20. toukokuuta. Helle oli toki vielä kaukana, mutta aurinko sentään antoi epävakaisempien päivien välissä ja vuodentakaisen koleuden vastapainoksi nyt hyvän aiheen nauttia muun muassa jäätelöstä, pomppulinnasta ja popcornista.

Anniina Korsikko ja saksankääpiöpystykorva Kaneli olivat tulleet klinikan pihalle ilahduttamaan lapsia kaverikoiratoimintapohjalta.

– Halusimme tehdä oman osuutemme tästä mukavasta tapahtumasta.

Kaneli on lasten kanssa iloinen ja innokas, mutta kuitenkin luotettavan varovainen, kertoi Anniina.

á Kaksivuotias helsinkiläinen Niklas Thessman sai käteensä hienon sammakkotatskan.

Vapaaehtoinen Mirja Einonen vastasi napostelupöydän antimista.

à Haarajokelainen Kaisa Hugg, 4, pääsi toviksi Teemu-nallen kainaloon.

á Fanny Lyytikäinen Suomisen Maito Oy:stä maistatti jäätelömarkkinoiden uutta tulokasta, Jymyä.

– Sataprosenttisesti luomua ja suomalaisista marjoista, mainosti valmistajayrityksen toimitusjohtaja Horst Neumann. Kummit suosittelee.

Tapahtuma • www.kummit.fi

23

HEMMOTTElUPäIVä

Ilmajoogaa, golfia ja rokkibalettia

Lännen äidit olivat hemmoteltavina Helsingissä TeksTi ja kuvaT MATTI HANNUlA

lastenklinikoiden Kummit kutsui huhtikuussa kolme klinikkalapsen äitiä Turusta ja kolme Tampereelta hemmoteltaviksi Helsinkiin. Monipuolinen ohjelma sisälsi muun muassa ilmajoogaa, minigolfia ja rokkibalettia. Niiden myötä oli tavoitteena jättää edes yhdeksi päiväksi taka-alalle arjen murheet.

H

EMMOTElTAVINA 8. HUHTIKUUTA olivat TYKS-alueelta Mervi Kesseli, Loimaa, Elina Mellanen, Turku, ja Elina Yläoja, Kaarina, sekä TAYS-alueelta Anne Ahoranta, Pirkkala, Jaana Kortelahti, Pälkäne, ja Maija Siltanen, Vesilahti. Äidit kokoontuivat aamutuimaan Helsingin Rautatieasemalla, mistä oli lyhyt kävelymatka ensimmäiseen kohteeseen, Yoga Nordiciin. Siellä äidit saivat joogaohjaaja Lauriina Nevalan opastamana tutustua uudehkoon joogamuotoon, ilmajoogaan. Mukaan tuli myös kummi Lena Meriläinen, näyttelijä, joka on tuttu kasvo muun muassa tv:ssä 1995–2012 esitetystä Kotikatu-sarjasta sekä viime talvena suuret katsojaluvut keränneestä sairaalasarjasta Syke.

Lena oli mukana myös joogan jälkeen La Famiglia -ravintolassa nautitulla lounaalla ja iltapäivän aluksi ravintolan alakerran tiloissa elämäntapavalmennuksessa, jonka onnellisuusvalmentaja Auli Malimaa mukaansatempaavasti veti oman yrityksensä Iloversumin tarjoamana.

Kävelysiirtymät vaihtuivat sen jälkeen limousiß Koko ryhmä Helsingin tuomiokirkon portailla.

Vasemmalta Maija Siltanen, Mervi Kesseli, Lena Meriläinen (kummi), Jaana Kortelahti, Anne Ahoranta, Elina Mellanen ja Elina Yläoja.

24

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Anne Ahorannan erilainen päivä à Ilmajooga oli ennenkin jooganneen Anne Ahorannan mielestä hemmottelupäivän hauskinta antia, vaikka siinä välillä piti mennä hieman omituisiinkin asentoihin kuten tässä inversioliikkeessä.

ß Joogatunnin loppurentoutus kankaan sisällä makaillen tuntui olleen kaikille miellyttävä kokemus.

æ Ilmajoogassa jalat olivat sentään suurimman osan ajasta kiinni lattiassa. Tässä viiden joogaajan ryhmässä keskimmäisenä kummi, näyttelijä Lena Meriläinen, joka oli hemmoteltavien äitien mukana osan päivästä.

P

IRKKAlAlAINEN ANNE AHORANTA oli yksi kuudesta huhtikuiseen hemmottelupäivään osallistuneesta äidistä.

– Aivan loistava päivä, sanoi Anne, joka oli siinä mielessä ”kanssasisariaan” paremmassa asemassa, ettei hänellä enää koko ajan ole päällimmäisenä huoli oman lapsen selviytymisestä.

– Toki uskon, että hemmottelupäivä antoi meille kaikille kuudelle paljon, mutta minun oli ehkä helpompi hellittää arjen ajatuksista kuin muiden, joista useimmilla oli minuun verrattuna suhteellisen tuore oman lapsen diagnoosi ja hektinen tilanne taakkanaan.

Annella on syksyllä 11 vuotta täyttävä Ilaripoika, joka kuutisen vuotta sitten sairastui aplastiseen anemiaan.

– Ilarilla oli ollut outoja oireita jo sitä ennen oikeastaan koko ikänsä. Mustelmaherkkyyden vuoksi hakeuduimme silloin hoitoon. Diagnoosi tuli vasta monta vuotta myöhemmin ja on edelleenkin ”kiikun kaakun”. Mutta aplastisena anemiana sitä hoidetaan.

Oireiden mukaisena hoitona Ilaria jouduttiin käyttämään trombosyyttitankkauksessa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kerran viikossa.

– Varsinaisena hoitona kokeiltiin muun muassa seerumihoitoja, ja vuonna 2010 Ilarilta poistettiin perna, kun sen pääteltiin tuhoavan trombosyyttejä, vaikka kyllä luuytimestä näki koko ajan, ettei se tuota verisoluja normaaliin malliin.

Lopulta päädyttiin radikaaliin ratkaisuun: lokakuussa 2013 Ilarille tehtiin Helsingin Lastenklinikalla kantasolusiirto. Anne-äiti työskentelee sairaanhoitajana Pirkkalan kunnan terveyskeskuksessa, mistä hän oli Ilarin kantasolusiirron vuoksi erityishoitovapaalla vajaan vuoden. Viime syksynä Anne palasi työhönsä osa-aikaisena.

Pelkkää sairaanhoitoa Ilari on edelleen infektioeristyksessä kotona. Viimeiset pari vuotta hän on käynyt koulua sekä kotiopettajan että skypen avulla ja on menossa syksyllä viidennelle luokalle kuten muutkin ikäisensä.

– Ilarilla ei onneksi ole ollut mitään oppimisvaikeuksia, Anne Ahoranta huokaa.

– Toiveena on, että hän syksyllä pääsisi palaamaan normaalin koulunkäynnin pariin, mutta asia on vielä auki.

Paitsi että Ilari ei voi käydä koulua normaalisti, hän ei voi mennä minnekään muuallekaan, missä on paljon ihmisiä.

– Käytännössä hän ei liiku missään paitsi ulkona ja sairaalassa. Suurta väkimäärää ei voi kotiinkaan kutsua, eikä meille tietenkään voi tulla sairaana.

Kavereita hän eniten kaipaa. He sentään pystyvät piipahtamaan Ilaria moikkaamassa muutama kerrallaan. Pitkä kotonaolo on toisaalta aiheuttanut sen, ettei hän enää muuta kaipaakaan.

Ilarin sairauden myötä Anne Ahorannan elämä on yhtä sairaanhoitoa, sekä kotona että työssä. Niinpä Lastenklinikoiden Kummien tarjoama hemmottelupäivä tuli hänellekin tosi tarpeeseen.

– Tykkäsin ihan kaikesta päivän ohjelmasta, mutta kyllä se ilmajooga oli kaikkein hauskinta, sanoo Anne, joka harrastaa joogaa muutenkin.

– Ja hemmottelupäivän kokemuksesta innostuneena menin ilmajoogan alkeiskurssille. ●

nekyyteihin. Limousine Service vei äidit mustalla 9,5-metrisellään Salmisaaren liikuntakeskukseen.

FunGo Minigolf tarjosi siellä äideille puolentoista tunnin pelaamiset. Peliseurakseen äidit saivat näyttelijät Sami Uotilan ja Petri ”Mauno” Ahosen. Uotila kipparoi ”Team Turkua” ja Ahonen ”Team Tamperetta”. Tuloksista viis.

Monen hyväntekijän keitos Minigolfin jälkeen limousinekyyditykset jatkuivat ensin Salmisaaresta Bulevardin varrella sijaitsevaan Tony’s Deli -ravintolaan, missä äidit saivat nauttia supermaittavan päivällisen, ja sitten Bulevardilta Kulttuuritalolle. Kummi Sanna Saarijärvi liittyi päivällisvaiheessa seuraan, ja ehtipä Sami Uotilakin vähäksi aikaa mukaan Tony’s Deliin. Päivän ohjelma päättyi Live Nationin tarjoamaan kulttuuripläjäykseen, paikkana siis Kulttuuritalo ja esityksenä Rock Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

25

ß Päivällisellä ravintola Tony’s Delissä näyttelijät Sami Uotila (vas.) ja Sanna Saarijärvi (oik.) saivat läsnäolollaan ja tarinoillaan tunnelman jo sopivalla tavalla rennommaksi.

â Kummi ”Mauno” Ahonen tähditti sisäminigolfissa Team Tamperetta, johon kuuluivat Jaana Kortelahti, Maija Siltanen ja Anne Ahoranta.

the Ballet. Siellä äitien mukana olivat kummit Sanna Saarijärvi ja Petri Ahonen sekä Lastenklinikoiden Kummeista projektipäällikkö Susanna Laurila ja tietysti hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi, joka perinteiseen tapaan vastasi hemmottelupäivän järjestelyistä. Niitä olivat tukemassa kaikki edellä mainitut yritykset, jotka veloituksetta tarjosivat Kummeille omalta osaltaan mahdollisuuden näin täysipainoisen ohjelman toteuttamiseen.

Suopeasti Kaisan kyselyyn suhtautui niin ikään Etelärannan lähellä sijaitseva Hotel Haven, missä äidit ”virallisen” hemmotteluohjelman jälkeen yöpyivät ja sulattelivat kokemuksiaan. Seuraavan aamun aamiaiset, aamutoimet ja kotiinpaluut oli lupa tehdä itse kullekin parhaiten sopivalla aikataululla. ● â Onnellisuusvalmentaja Auli Malimaan luento sai äidit muun muassa miettimään, mitkä ovat elämässä todella tärkeitä asioita.

á Sami Uotila oli puolestaan kummina Team Turussa, jossa pelasivat Elinat Mellanen ja Yläoja sekä Mervi Kesseli.

26

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

HEMMOTTELUPÄIVÄ

Tapoja, tanssiaskelia ja teatteria

Marco Bjurström sai liikettä HUS-hemmoteltaviin

ã Marco Bjurström oli laatinut mammoille helpohkot koreografiat, jotta kaikille varmasti jäi tanssitunnista hyvä mieli. Ja opettajan hyväntuulisuuskin tarttui.

Teksti ja kuvat Matti Hannula

Kuusi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin klinikkalapsen äitiä saivat 28. toukokuuta nauttia Lastenklinikoiden Kummien järjestämästä ja monen eri yrityksen palvelulahjoituksillaan mahdollistamasta hemmottelupäivästä.

M

ukaan oli Lastenklinikan hoitohenkilökunnan ehdotusten perusteella kutsuttu Ulla Höök Vantaalta, Janina Backström Sipoosta, Sari Kautto ja Krista Krubally Helsingistä, Niina Pyötsiä Kouvolasta sekä Eija Hautamäki Kauhajoelta. Höökillä on harvinaista neurologista sairautta sairastavat kaksoset, Backströmillä kaksi sydänlasta ja Kautolla yksi.

Krubally synnytti 810-grammaisen pikkukeskosen huhtikuun alussa.

Pyötsiä oli puolestaan huhtikuun lopulla synnyttänyt 740-grammaisen pikkukeskosen. Krubally ja Pyötsiä olivatkin ehtineet tutustua jo aiemmin toisiinsa K7:llä eli Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla. Hautamäellä on puolitoistavuotias, keväällä munuaissiirrossa ollut poika, joten Lastenklinikan osasto K3 on hänelle tullut liiankin tutuksi. à Kaarina Suonperä antoi hemmottelupäivän aluksi äideille Kalastajatorpalla hyviä vinkkejä muun muassa kesän perhejuhlien tiimoilta.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

27

Sorsa syömäseurana Limousine Service kuljetti perinteisesti äitejä koko päivän veloituksetta paikasta toiseen. Seuraava etappi oli StepUp School Helsingin Sörnäisissä. Äitien suut loksahtivat auki, kun vasta salissa kävi ilmi, että opettajana Hyvän olon -tanssitunnilla on Marco Bjurström.

Päivän ainoan liikunnallisen osuuden jälkeen oli mukava siirtyä lounastamaan Helsingin keskustan La Famiglia -ravintolaan, missä seuraan liittyivät kummi Riki Sorsa ja hyvinvointivalmentaja Elina Jaatinen.

Lounaan jälkeen oli vuorossa Jaatisen juuri siihen tilanteeseen sopivan interaktiivinen life coach -valmennusannos.

Suomen Urheiluhierojaopiston opiskelijat ottivat sen jälkeen hemmoteltavat käsittelyynsä Pasilan toimitiloissaan. Tunnin hierontasession jälkeen äidit olivat ainakin omien sanojensa mukaan kuin uudestisyntyneitä. ”Tällaiseen käsittelyyn olisi pitänyt päästä jo kauan kauan sitten”, kuului useamman suusta. á Riki Sorsan kanssa ruokailemassa vas. Janina Backström, Krista Krubally, Niina Pyötsiä, Eija Hautamäki, Sari Kautto ja Ulla Höök.

Päivä käynnistyi juhlavasti monipuolisella aamupalalla Munkkiniemessä sijaitsevalla, perinteitä pursuavalla hotelli Kalastajatorpalla, missä tapakouluttaja Kaarina Suonperä aamiaisen jälkeen antoi äideille tukun hyviä ja käytännöllisiä vinkkejä muun muassa perhejuhlien järjestämisestä, niissä vierailemisesta ja niihin pukeutumisesta. Ja veikkaanpa, että jokaisen kuulolla olleen kuuden äidin juhlavarustukseen kuuluu jatkossa laukkukoukku.

Mansikoita kermakakkuun Uuden Iloisen Teatterin Kivaa ja korkealta -revyy Linnanmäen Peacockissa oli alkuillan ohjelmassa. Sitä oli äitien kanssa katsomassa Marco Bjurström. Marco oli mukana myös hemmottelupäivän päättäneellä maittavalla illallisella ravintola Pompierissa Eteläesplanadilla. Myös Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster tuli Pompieriin illastamaan äitien kanssa, kuten tietysti hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmikin, joka tavan mukaan vastasi hemmottelupäivän järjestelyistä ja ohjelman toimivuudesta alusta loppuun. Kaiken hyvän päälle hotelli Kalastajatorppa tarjosi vielä äideille yöpymisen. ●

å Hemmoteltu äitikuusikko oli hyvällä tuulella jo ennen UIT:n Kivaa ja korkealta!

-revyytä.

28

www.kummit.fi • Hemmottelupäivä

Kaksi miljoonasta à Ulla Höök haluaa uskoa, että hänen rankoista kokemuksistaan omien sairaiden lastensa kanssa on ollut hyötyäkin.

â Eija Hautamäki hierojaopiskelija Karoliina Niemen käsittelyssä Suomen Urheiluhierojaopistossa.

Y

KSI KUUDESTA HUS-AlUEEN hemmottelupäivään kutsutusta oli vantaalainen Ulla Höök.

Hän on kolmen lapsen äiti. Esikoinen, kuusivuotias Iiris-tyttö on terve, mutta viisivuotiaat kaksoset Ella ja Alma sairastavat harvinaista neurologista sairautta, alternoivaa hemiplegiaa.

– Raskausaikana ei sairaudesta tiedetty mitään, mutta heti synnytyksen jälkeen havaittiin, että jokin on pielessä. Kaksi vuotta kului, ennen kuin saimme diagnoosin. Siihen asti tehtiin testejä ja pähkäiltiin, mistä on kyse, Ulla Höök kertoo.

Höökin kaksosten lisäksi Suomessa sama diagnoosi on vain yhdellä henkilöllä, ja ainoa tiedossa oleva aiempi tapaus on 1980-luvulta. Todennäköisyys sairastumiseen on yksi miljoonasta.

– Alternoiva hemiplegia aiheuttaa vaikeaa epilepsiaa, kehitysvammaisuutta ja halvauskohtauksia, Ulla Höök kertoo.

– Alkuajat menivät täysin sumussa, ensimmäisestä vuodesta on hyvin hatarat muistikuvat. Oli vain suoriuduttava päivästä kerrallaan.

– Ella on kaksosistamme vaikeammin hoidettava, ja hän onkin muuttamassa kesäkuun alussa kokonaan Rinnekotiin. Hän on jo ollut vuoroviikoin siellä ja kotona. Jatkossa hän käy Rinnekodista kotona vain lomailemassa.

Alma menee syksyllä esikouluun.

– Hänellä on siellä oma avustaja, jonka turvin hän kyllä pärjää. Näissä puitteissa yritämme elää meidän arkeamme. Välillä se on haastavaa, välillä on onneksi hyviäkin päiviä.

Höökit ovat alusta asti saaneet paljon apua tyttöjen hoidossa ja arjen sujumisessa.

– Vantaan kaupunki on hoitanut äärimmäisen hyvin palveluja meille, jotta tilanne hieman helpottaisi. Korvaamattomin apu on silti ollut isovanhemmat, joita ilman emme olisi selvinneet. Vertaisapu on myös ollut tärkeää. On tärkeää pystyä puhumaan toiselle, joka on itse samassa tilanteessa ja ymmär-

tää täysin muun muassa kaikki tuntemukset, turhautumisen ja jatkuvan huolen. Ja heille voi sanoa asioita, joita ei voi sanoa kuin muille samassa tilanteessa oleville.

Vaikka sairaiden kaksosten kanssa onkin ollut äärimmäisen rankkaa, Ulla Höök haluaa uskoa, että kokemuksesta on ollut hyötyäkin.

– Pienet murheet eivät enää hetkauta, ja pienistäkin asioista osaa iloita ja olla kiitollinen.

Hemmottelupäivästä Ulla on superkiitollinen.

– Kuinka ihanaa oli keskittyä kokonainen vuorokausi vain itseensä! Oman erityisen arjen keskellä helposti unohtaa itsensä, kun välttämättömät asiat menevät edelle. Hieman useamminkin olisi paikallaan hemmotella itseään.

Ullan mielestä parasta päivässä oli huippuhyvä seura sekä ateriat, joita ei tarvinnut itse valmistaa.

– Illallinen Pompierissa oli täydellinen päätös täydelliselle päivälle. ●

Life coach ja hyvinvointivalmentaja Elina Jaatinen on tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä Kummien hyväksi. Tällä kertaa hän halusi kantaa kortensa kekoon äitien hemmottelupäivään.

Hemmottelupäivä • www.kummit.fi

29

å Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla tarjosi Logomon yleisölle komean kolmevarttisen.

APRIllIAA!

Aprilliaa! ei tällä kertaa ollut huuhaata

Konsertilla ja huutokaupalla iso potti Turun lastenklinikalle TeksTi MATTI HANNUlA

Huhtikuun 1. päivänä Turun logomossa järjestetty Aprilliaa!-konsertti ja tauluhuutokauppa tuottivat lastenklinikoiden Kummien kautta Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle lähes 15 000 euroa.

à Leif Segerstam sai Kummien projektikoordinaattorilta ja tapahtuman pääorganisaattorilta Saara-Sofia Siréniltä lämpimät kiitokset.

H á Loppukiitosten hetkellä tyytyväisyys paistoi kaikkien osapuolten kasvoilta. Vasemmalta Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg, setänsä maalaamat taulut huutokaupattaviksi lahjoittanut Hanna Kosonen ja meklari Juhani Tamminen.

30

www.kummit.fi • Aprilliaa!

kuvaT KRISTIAN TERVO JA MATTI HANNUlA

yVäNTEKEVäISyySTAPAHTUMA koostui kapellimestari Leif Segerstamin johtamasta Turun filharmonisen orkesterin konsertista ja hyväntekeväisyyshuutokaupasta, jossa myytiin turkulaisen, toissavuonna edesmenneen naivistin Markku Kososen 41 värikästä maalausta. Ne oli huutokaupattavaksi lahjoittanut Markku Kososen veljentytär Hanna Kosonen. Tauluhuutokaupan meklarina toimi jääkiekkolegenda Juhani Tamminen ja sitä olivat ”Tamin” lisäksi vauhdittamassa neliraajahalvauksesta toipuva freestyle-laskija Pekka Hyysalo sekä kuubalaislähtöinen latinoartisti Norlan ”El Misionario”.

á Juhani Tammisen meklaroimaa tauluhuutokauppaa oli vauhdittamassa neliraajahalvauksesta toipuva freestylelaskija Pekka ”Fight Back” Hyysalo. Tami otti aika ajoin puhelinkontaktia ökyrikkaisiin turkulaisystäviinsä parempien tarjousten toivossa – ja melko hyvällä tuloksella.

Sekä lipputulot että tauluhuutokaupan tuotto käytetään TYKS:n lastenklinikan toiminnan tukemiseen, erityisesti lapsipotilaiden perheiden toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Aprilliaa!-tapahtuman pääorganisaattorina toimi Kummien Turun alueen projektikoordinaattori Saara-Sofia Sirén. Kummien kanssa yhteistyössä

á Nuoret viulistit Vivian Stolt ja Sisu Sieppala olivat Turun filharmonisen orkesterin solisteina konsertissa.

olivat Turun filharmoninen orkesteri, Turun konservatorio, tapahtumatilat Logomosta tarjonnut Turun kaupunginteatteri, Turun konsernihallinnon viestintä sekä Turun musiikkijuhlat ja Naantalin Musiikkijuhlat. Konsertissa solisteina esiintyivät nuoret viulistit Vivian Stolt ja Sisu Sieppala. Illan juonsi Turun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama. ●

”The more you give, the more you get”

Hyväntekeväisyys on Tammisenkin tavaramerkki Turkulainen tunnetuimmasta päästä, Juhani Tamminen, muun muassa Suomen Jääkiekkoleijona n:o 79, toimi meklarina aprilli-illan tauluhuutokaupassa logomossa. ”Tamille” hyväntekeväisyystyö – etenkin sairaiden lasten eteen – on tuttua puuhaa jo useamman vuosikymmenen takaa.

T

AMMINEN VEI JO Turun Palloseuran valmentajana 1980-luvulla kolme kautta toimiessaan liigakiekkoilijat Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenosastolle tervehdyskäynnille aina SM-liigan joulutauon alkajaisiksi.

– Se on ollut tavaramerkkini. Kaikki kundit ovat aina olleet täysillä hengessä mukana, Tami kertoo.

– Samanlaisen kuvion toteutin myös Oulun Kärpissä (1998–2001) ja Vaasan Sportissa (2004– 2005 ja 2007–2010). Siinä on kaksi aspektia: Menestyvät jääkiekkoilijat ovat esikuvia, joiden pitää muistaa huomioida niitä, joilla menee huonommin.

Ja valmentajana olen huomannut, että tuollaiset vierailut antavat nuorille miehille perspektiiviä; tuollaisten asioiden rinnalla maalin tappio tai pieni nivusvamma ei ole kovinkaan iso ongelma.

– Teemu Selänne on ollut jääkiekkoilijoiden hyväntekeväisyyskulttuurin loistava lähettiläs, Tami kehuu.

– Itse olin muun muassa Juha Rantasilan kanssa vuonna 1973 perustamassa Suomen Jääkiekkoilijat ry:tä eli Pelaajayhdistystä. Kaikki yhdistyksen järjestämät ottelutapahtumat on tehty hyväntekeväisyyden nimissä, Tami painottaa.

â Juhani ”Tami” Tammiselta hoituivat meklarin hommatkin kuin luonnostaan.

– Välillä on kerätty rahaa yksittäisten pelaajien – muun muassa Matti ”Mölli” Keinosen – kuntoutukseen, välillä suurempien ihmisjoukkojen hyväksi.

Ehdottomasti kuulutan kaiken kaikkiaan aktiivisempaa hyväntekeväisyystoimintaa koko yhteiskuntaan.

Nerokas konsepti Neste Oil maksaa jokaisesta Bluesin ja Kärppien kotiottelumaalista 100 euroa Kummeille.

– Nerokas konsepti, Juhani Tamminen toteaa.

– Samanlainen ”kolmannelle osapuolelle pelaaminen” olisi helppo toteuttaa vaikka kaikilla liigapaikkakunnilla. Seuroissa taloudesta vastaavien on jatkuvasti mietittävä uusia varainhankintamuotoja.

Omasta kokemuksesta tiedän, että yritys – tässä tapauksessa urheiluseura – saa hyvän mielen, jota se ehdottomasti aina tarvitsee. Eri paikkakuntien ”soihdunkantajien” pitäisi ymmärtää se, Tami korostaa.

– Pelkkä urheilumenestys ei riitä siihen, että on ’syvästi suosittu’. Siihen tarvitaan myös ryhdikästä toimintaa muussa ympäristössä. Vasta sitten alkaa yhteistyökumppaneita ilmestyä. ”The more you give, the more you get”, Tamminen muistuttaa.

– Ihmiset ymmärtävät kotijoukkueensa maalin tappiotkin paremmin, jos he näkevät, että organisaatio haluaa sydämestään olla hyvä omalle paikkakunnalleen. Eikä sellaista ole suomalaisessa urheiluelämässä näkyvissä ainakaan liikaa. ● Aprilliaa! • www.kummit.fi

31

KlINIKKAVIERAIlU

Jenkkifutaajia klinikkavisiitillä

Roosters haki boostia pelikauteen Amerikkalaisen jalkapallon hallitseva Suomen ja Euroopan seurajoukkuemestari, helsinkiläinen Roosters, vieraili huhtikuussa lastenklinikalla neljän pelaajan ja yhden valmentajan voimin.

Mukana heillä oli tietysti Vaahteraliigan eli kotimaisen liigan mestaruuspysti.

A

lABAMASTA USA:STA KOTOISIN oleva Josh Hollingsworth oli yksi klinikalla vierailleista Roosters-pelaajista.

– Täällä käyminen todella asettaa asiat mittasuhteisiin ja varmistaa, ettemme ota mitään itsestäänselvyytenä, hän kommentoi visiitin päätteeksi. Hollingsworth on vieraillut lastensairaaloissa kotimaassaankin.

– Nautin tällaisista käynneistä sekä perheiden ja lasten tapaamisesta. Tällä kertaa tapasimme muun muassa tytön, joka halusi esimerkiksi tietää, kuinka aloimme pelata amerikkalaista jalkapalloa. Luulen, että hän halusi tietää paljon meistä sen sijaan, että olisi puhunut itsestään ja siitä, mitä hänellä on meneillään, Hollingsworth tuumi. Hän pelaa nyt ensimmäistä kauttaan Euroopassa.

– Luulen, että pelikaudestamme tulee todella hyvä. Odotan innolla sen alkua.

Roostersia klinikkavierailulla edustivat pelaajat Ben Watkins (vas.), Toni Tuhkanen, Josh Hollingsworth ja Jaycen Taylor. Poliklinikan aulassa Roosterskvartetin ja Vaahteramaljan kanssa pääsi poseeraamaan 11-vuotias helsinkiläinen Halti Toppinen.

â Oliver Kallio, 11, Pyhäjoelta, sai yllätysvieraita osastolla K3. Taustalla Roosters-valmentaja Mikko Koikkalainen.

kova ryhmä taas koossa Roosters metsästää neljättä peräkkäistä Suomen mestaruuttaan. Joukkue aloitti kautensa voittoisasti 2.5.

Euroopan Mestareiden Liigan karsintojen kotiottelussa tanskalaista Copenhagen Towersia vastaan. Roosters on myös tuon liigan hallitseva mestari. Sen europelit päättyivät kuitenkin tällä kertaa pettymykseen, kun viisi kertaa putkeen Ruotsin mestaruuden voittanut Carlstad kukisti toukokuun puolivälissä Roostersin kotonaan selvin lukemin.

Kotimainen liigakausi käynnistyi 5. kesäkuuta, kun Roosters kohtasi kotikentällään Helsingin Velodromilla Seinäjoen Crocodilesin. Jäljellä ovat vielä seuraavat kotipelit: ma 29.6. klo 18.30 Roosters69ers, ma 13.7. klo 18.30 Roosters-TAFT ja to 6.8. klo 18.30 Roosters-Butchers.

Taas suurin suosikki Päävalmentaja Juha Hakalan vetämään valmennusryhmään kuuluva Mikko Koikkalainen oli ennalta erittäin luottavainen hallitsevan Suomen mestarin lähtökohtiin.

– Vaihtuvuutta on viime kauden ryhmään verrattuna paljon. Mutta olemme saaneet takaisin sen talentin, jonka olemme menettäneet. Meillä on aivan varmasti riittävän kova joukkue tälläkin kaudella.

Roosters on luonnollisesti taas suurin suosikki Suomen mestariksi.

– Paineet ovat vain hyvästä, Koikkalainen toteaa.

– Tulee lisäboostia, kun tietää, että pitää olla jatkuvasti hyvällä tasolla.

Roostersille kovimman vastuksen antanee viime syksyn finaalivastustaja Turku Trojans. ●

32

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

ISO OMENA JA KUMMIT YHTEISTYÖSSÄ:

PIENILLÄ TEOILLA ISO APU Rakennamme yhdessä Suomen upeinta kauppakeskusta Suomen upeimmille asiakkaille. Samalla haluamme rakentaa entistä parempaa huomista pikkupotilaille.

Iso Omena yhdessä asiakkaidensa ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa kerää Passilla pikkuauto -kampanjalla keskoskaappia Jorvin sairaalan lastenosastolle.

Kampanjassa kerätään leimoja leimapassiin. Lahjoitamme jokaisesta palautetusta täydestä passista 17 senttiä Jorvin sairaalan keskoskaapin hankintaan. Kaikki täyden passin palauttaneet osallistuvat smart fortwo prime -henkilöauton arvontaan. Arvomme myös

Kauppakeskuslahjakortteja. Kampanja on voimassa aina 8.4.2016 saakka, jolloin pääpalkinnon arvonta suoritetaan.

Elokuussa 2016 entistä ehompi Iso Omena ottaa vastaan asiakkaansa. Samaan aikaan ojennamme keskoskaappia varten shekin Jorvin sairaalalle. Yhdessä teemme tämän mahdolliseksi.

Lue lisää kampanjasta Ison Omenan online-lehdestä online.isoomena.fi

Piispansilta 11, 02230 Espoo Yhteistyössä Citycon ja Lastenklinikoiden Kummit ry. Keräyslupa: Poliisihallitus, Arpajaishallinto 2020/2013/4495 voimassa 21.3.2014–31.12.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. kummit.fi

kummit

kuva TOMI PAlSA

Kasmi

Ainu ja Lastenklinikan Kummit ry yhteistyöhön.

Ainu lastentarvikkeet on pienen ihmisen asialla: tänä vuonna tuemme Kummien toimintaa lahjoittamalla 50 senttiä jokaisesta myydystä Ensipupusta Kummeille.

Ensipupun ja Ainu-tuotteet löydät lastentarvikeosastolta.

HANNA PARTANEN Hanna-kummin viisaat valinnat

Virkeyttä vedestä!

Kysy!

Hanna vastaa Pelkään ihan kauheasti hammaspeikkoa! Mitä uskallan syödä, että se ei tulisi vierailulle?

Arttu 4 v.

Hammaspeikko tykkää makeasta ja happamasta, varsinkin jos se saa niitä pitkin päivää. Jätä siis karkit, mehut ja limpparit vain erityisiin herkkuhetkiin, niin hammaspeikkokin pysyy loitolla. Kannattaa muutenkin syödä säännöllisesti 5-6 kertaa päivässä ja välttää turhaa napostelua. ●

Tiesitkö, että…

sokeria Yhdessä pillimehussa on alan erip sok san dek kah a jop eria verran! Saman verran sok löytyy tuoremehuista.

K

ESÄN KOITTAESSA on hyvä kiinnittää erityistä huomiota sopivan juoman valintaan. Samat vinkit ovat toki voimassa vuoden ympäri!

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti sokerinsaannista, ja lapsilla suurimpia sokerilähteitä ovat mehut ja limsat. Sokerista saadaan paljon energiaa, mutta ei ollenkaan muita elimistön tarvitsemia tärkeitä aineita kuten kuituja tai vitamiineja. Nestemäisessä muodossa mehut ja limsat nostavat verensokeria nopeasti.

Lisäksi juomien happamuus kuluttaa hampaan kiillettä eli aiheuttaa eroosiota. Kokonaan näistä make-

Vertaa ja valitse Vesi

alle maistuvista juomista ei kuitenkaan tarvitse luopua. Makeat juomat kannattaa nauttia pienissä määrissä mieluiten ruokailun yhteydessä.

Myöskään tuoremehuja ei kannata juoda kerralla suuria määriä, vaan pieni lasillinen täysmehua kerran päivässä on jo riittävä annos. Mehuja voi myös laimentaa joko hiilihapotetulla tai tavallisella vedellä ja hedelmiä kannattaa napostella pääasiassa ihan sellaisinaan. Janojuomana vesi on vertaansa vailla ja ruokajuomana maito varteenotettava valinta. Vaihtelua tavalliseen vesijohtoveteen saa maustamalla sen esimerkiksi hedelmillä tai marjoilla. ●

Energiaa / 1 dl

Sokereita / 1 dl

0 kcal

0,0 g

Omenatäysmehu

45 kcal

10,7 g

Appelsiinitäysmehu

45 kcal

10,0 g

Pillimehu

39 kcal

9,5 g

Kolajuoma

45 kcal

10,9 g

Rasvaton maito

34 kcal

4,9 g

Kevytmaito

46 kcal

4,8 g

Huom! Täysmehuihin ei ole lisätty sokeria, vaan ne sisältävät luontaisia sokereita (glukoosia, fruktoosia ja sakkaroosia). Maito sisältää myös luontaista sokeria, laktoosia. Pillimehuun ja kolajuomaan sokeri (sakkaroosi) on pääosin lisätty.

Resepti Makuvesi Makuveden valmistukseen tarvitset hedelmiä (esim. sitrushedelmiä, banaani sopii huonommin) tai marjoja ja halutessasi tuoreita yrttejä (esim. minttua tai sitruunamelissaa) sekä raikasta vettä. Pilko hedelmät ja laita ne kannuun. Jos haluat voimakkaamman maun, voit myös murskata hedelmiä tai marjoja pienemmiksi. Kaada päälle raikasta vettä ja anna maustua, halutessasi kylmässä. Jos pakasteeseen on jäänyt vaikkapa mansikoita, voi jäiset mansikat lisätä veden sekaan ja samalla ne toimivat jääpaloina. ●

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

KLINIKKAVIERAILU

Seitsemänvuotias Niklas Weckman Hyvinkäältä pääsi mukaan magiikan maailmaan poliklinikan aulassa.

à Tiia Juurela, 9, Outokummusta sai itsekin taikoa, tosin ”lainakäsillä”.

Maagista mielialankohotusta

Taikuri Jarin temput tepsivät klinikallakin Taikuri Jari kävi maaliskuun lopulla pitkästä aikaa viihdyttämässä potilaita Helsingin Lastenklinikalla.

Edellisestä kerrasta hän muisteli vierähtäneen pitkälti toistakymmentä vuotta.

– Lupaan, ettei seuraavaa kertaa tarvitse odotella läheskään yhtä pitkään, Taikuri Jari sanoi puolitoistatuntisen visiittinsä päätteeksi. ß Tiiliskivitakkinen taikuri vieraili myös parilla osastolla.

à Naistenklinikan puolella sijaitsevalla lastenkirurgian osastolla K5 Taikuri Jari viihdytti muun muassa kymmenvuotiasta helsinkiläistä Elias Niemistä.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

39

KUMMIUUTISIA

Osa myyntituotosta lapsipotilaiden hyväksi

Nikolai Babitzin kehitti Kummikorun Korusuunnittelija Nikolai Babitzin on suunnitellut Lastenklinikoiden Kummeille oman korun. Sen myyntituotosta kymmenen prosenttia menee lyhentämättömänä Kummeille.

A

RVASIT OIKEIN. Nikolai Babitzin on kahdeksan vuotta sitten edesmenneen artistilegendan, Kirkan , poika. Nikolai innostui koruista varsinaisesti vuonna 2008 oltuaan töissä äitipuolensa Paula Nummelan omistamassa koruliikkeessä.

– Näpertäminen on aina jollain lailla kiinnostanut. Paulakin huomasi, että minulla on kiinnostusta asiaan, enkä sitä itsekään salaillut. Aloin sitten suunnitella miesten korumallistoa.

Nikolai kuitenkin totesi nopeasti, ettei miesten koruille ollut Suomessa riittävän paljon kysyntää.

– Oli pakko alkaa seurata, mitä maailmalla – muun muassa Ruotsissa ja USA:ssa – tapahtuu. Ja Italiassahan miehet ovat aina käyttäneet koruja.

Nikolai lähti äitipuolensa ”huomasta” omille teilleen ja alkoi suunnitella myös naisten koruja sekä unisex-mallistoa.

– Tämän hetken mallistossani on muutamia miesten koruja. Suurin osa on naisille. Sellainen vain on totuus vielä tänäkin päivänä.

Täyttä hopeaa Nikolai Babitzinin yhteistyö Kummien kanssa on kaukana sattumasta.

– Isäni oli aina paljon ja monin tavoin mukana erityisesti lasten hyväntekeväisyydessä. Äitini Kirsti on erikoissairaanhoitaja ja sitä kautta omalla tavallaan aina auttanut lapsia ja nuoria. Minä haluan tuoda näihin asioihin oman panokseni. Se on ehkä tärkein syy sille, että olen aikoinaan alkanut suunnitella koruja: että pystyn oman työni kautta auttamaan. Nyt oli oikea aika astua tällä saralla askel eteenpäin, Nikolai perustelee.

40

www.kummit.fi • Kummiuutisia

– Vuosi sitten perustin ’Nikolai Babitzin Helsinki’ -brändin, ja viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon asioita. Niinpä otin yhteyttä Lastenklinikoiden Kummeihin, ja he ottivat ehdotukseni ilolla vastaan.

Nikolai alkoi suunnitella Kummikorua viime syksynä.

– Mietinnässä oli sekä kaula- että rannekoru. Päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että tehdään vain yksi ”virallinen” kaulakorumalli.

Nikolain suunnittelema Kummi-koru on myynnissä muun muassa 16. syyskuuta Elämä Lapselle -konsertin yhteydessä Hartwall Arenassa.

Koru on täyttä hopeaa ja hinnaltaan runsaat 50 euroa.

– Korun markkinointi toimii hyvin myös sosiaalisessa mediassa. Mallistoni korut ovat kuitenkin aina piensarjatuotantoa. En halua teettää isoja määriä, vaikka se myynnin kannalta olisi mahdollistakin.

Muitakin rautoja tulessa Geeniperimä ei ole vienyt Nikolai Babitzinia, 29, laulun ja musiikin pariin. Hän on paitsi yo-merkonomi ja korusuunnittelija niin myös liikunnallinen toiminnan mies. Nikolai pelasi koko juniori-ikänsä jalkapalloa ja on harrastanut monia muitakin urheilulajeja. Hän on myös toiminut pitkään nappulaikäisten futaajien valmentajana. Juuri toukokuun lopulla Nikolai avasi oman personal trainer -studion Helsingin Erottajalle.

– Eli kaikennäköistä on työn alla, myhäilee Nikolai Babitzin, joka kutsuttiin koruyhteistyön myötä myös ”virallisesti” Lastenklinikoiden kummiksi.

– Se on minulle huikea juttu. Melkein sanattomaksi vetää. ●

TAPAHTUMA TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

å Mika Vesalaisen omistama vuosimallin 1954 Chevrolet Bel Air sopi pääsiäiseen kuin tipu rairuohoon.

Pitkäperjantaiaamupäivä perinteiseen malliin

American Car Show tarjosi taas silmänruokaa moneen makuun Jo 37. kerran järjestetty American Car Show kuului taas tavan mukaan autoharrastajien pääsiäiseen. Lähes yhtä perinteisesti oli Lastenklinikan potilailla ja heidän perheillään taas mahdollisuus tutustua upeisiin menopeleihin kahden tunnin ajan, ennen kuin Helsingin Messukeskuksen ovet pitkäperjantaina, ensimmäisenä näyttelypäivänä, muulle yleisölle aukenivat.

K

UMMIEN KAUTTA POTILASPERHEITÄ lapsineen oli tapahtumaan ilmoittautunut kaikkiaan noin 300 henkilöä. Lisäksi paikalla oli kymmenkunta Lastenklinikoiden kummia perheineen tai ystävineen.

FHRA:n (Finnish Hot Rod Association) järjestämä tapahtuma osoitti taas kerran, kuinka hienosti ja hyvin ajoneuvoharrastus Suomessa elää. ● 42

www.kummit.fi • Tapahtuma

Ennätys kiikarissa KESKUSTAN KANSANEDUSTAJA, ministeri Sirkka-Liisa Anttila on pitkäaikainen Lastenklinikoiden kummi.

– Siitä on jo parikymmentä vuotta, kun ensimmäisen kerran olin Kummien tapahtumassa mukana. Kummien toiminta on erittäin arvokasta toimintaa, ja tämän päivän yhteiskunnassa sitä tarvitaan. Kummit onkin saanut paljon hyvää aikaan, ja kutsut tällaisiin tapahtumiin ovat mukava kiitos meille kummeille, Anttila totesi.

Kummien taipaleen alussa Anttila oli hyvinkin aktiivisesti mukana toiminnassa, mutta sittemmin muun muassa ministerikiireet ovat olleet esteenä. Anttila on ollut maa- ja metsätalousministerinä sekä Matti Vanhasen että Mari Kiviniemen hallituksissa (2007–2011). Hänet valittiin vastikään yhdeksännelle nelivuotiskaudelleen kansanedustajaksi. Anttila on ollut kansanedustajana 1983–1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 1999. Vuodet 1996–1999 hän oli Euroopan parlamentin jäsenenä.

á Sirkka-Liisa Anttila oli tullut ihastelemaan jenkkirautoja yhdessä miehensä Risto Anttilan kanssa. Pariskunnan takana Arto Jauhiaisen omistama Plymouth Roadrunner vm. 1971.

– Tämän nelivuotiskauden päätteeksi minulla tulisi täyteen 36 vuotta kansanedustajana, ja olisin tasoissa Miina Sillanpään kanssa, joka on Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, Anttila

á Näyttelijä Jouko Keskinen on henkeen ja vereen alfisti – ja siitä ylpeä.

Alfisti vieraalla maalla SALATUT ELÄMÄT -TV-SARJASSA sen ensimmäisinä viitenä vuotena (1999– 2004) keskeistä hahmoa Jukka Salinia näytellyt Jouko Keskinen oli tullut katselemaan amerikkalaisia kaunokaisia, vaikka tunnustikin olevansa henkeen ja vereen alfisti eli Alfa Romeo -mies.

– Olen autodiggari. Autot ovat kiinnostaneet aina. Toisena autona minulla on edelleenkin Alfa, enkä luovu siitä koskaan. Tuunailen sitä tallissa. Arvostan jenkkiautojen tuunaajia, mutta jollakin lailla nämä kaarat ovat aina olleet kaukana minusta.

Jouko Keskinen vetää nykyään taiteellisena johtajana vaimonsa Jarna Jalava-Keskisen kanssa Mustion linnan kesäteatteria.

– Ohjaan ja näyttelen, mutta en ole enää niin paljon julkisuudessa kuin ennen – onneksi.

Keskinen ei seuraa Salattuja elämiä.

– En seurannut silloinkaan, kun olin itse siinä mukana, koska kaikki illat menivät aina töissä teatterin lavalla, hän kertoo. Keskiselle jäi joka tapauksessa sarjasta hyvät muistot.

– Se oli opettavaista ja kivaa aikaa.

Sarjahan oli jokailtaisena lajinsa pioneeri Suomessa, joten se oli meille kaikille tekijöillekin uutta. Mutta henki oli hyvä, ja niin on todennäköisesti vieläkin. ●

toteaa. Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen naisministeri ja kansanedustajana neljässä erillisessä jaksossa vuosina 1907–1948. Anttilalle ei varmaankaan riitä ennätyksen sivuaminen, vai kuinka?

– Viime vaalikaudella minulla oli pientä ongelmaa kilpirauhasen kanssa.

Nyt olen terve ja energiaa täynnä. Mutta ei mennä asioiden edelle, vuoden lopulla 72 vuotta täyttävä forssalainen sanoi. ●

á Elina ja Tero Haapala sekä poikansa Santeri ja Valtteri olivat tulleet Tampereelta tutkailemaan tuunattuja menopelejä. Takana Legends-luokan rata-auto Ford Coupe -34.

á Porvoolainen Backmanin perhe (Johannaäiti ja Max-isä sekä lapset Albin, 4, ja Alice, 2) vietti tällä kertaa pääsiäistä iloisemmissa merkeissä kuin vuotta aiemmin. Silloin Albinilta löydettiin aivoista syöpäkasvain.

á Helsinkiläinen Katja Riikonen hyödynsi väljemmät näyttelykäytävät yhdessä poikiensa Eemilin (oik.) ja Vernerin kanssa. Taustalla Tomi Kankaan omistama Studebaker ”Psycho Express” vm. 1927.

Visaa piisaa vieläkin MAALISKUUN 1. PÄIVÄ 70 vuotta täyttänyt, tv-visailujuontajana aikoinaan tunnetuksi tullut Reijo Salminen oli tullut Messukeskukseen pitkäperjantaiaamuna vaimonsa, näyttelijä Kaarina Turusen sekä ex-vävynsä, taikuri Jori A. Kopposen ja tämän 9-vuotiaan Eelis-pojan kanssa. Eeliksen äiti on stand up -koomikko Krisse Salminen.

Reijo Salminen oli takavuosina vakiokasvo myös Kummien golf-tapahtumissa. Thilia Thalia ja Kolmosvisa olivat ne visailuohjelmat, joiden myötä Salminen 1980-luvulla tuli koko kansan tietoisuuteen. Eikä visailuperinne ole Salmisesta vieläkään mihinkään lähtenyt.

– Teen edelleen keikkaa. Tampereella käyn vetämässä pubivisoja ja sekä Helsingissä että kotikaupungissani Lahdessa itse kilpailemassa, kertoo kuorolauluakin harrastava Salminen.

Tunnettuudessa Krisse-tytär lienee tätä nykyä jo selkeästi isäänsä edellä.

Reijo Salmisen ja Kaarina Turusen poika,

á Visailukonkari Reijo Salmisen ACS-tiimissä olivat vaimo Kaarina Turunen, tyttärenpoika Eelis sekä tämän isä Jori A. Kopponen.

Taustalla Mika Lehtisen omistama Chevrolet Corvette C3 vm. 1982.

näyttelijä Eppu Salminen, on puolestaan näyttelijä-muusikko Roope Salmisen isä.

– Roopenkin oli tarkoitus tulla mukaamme, mutta hänen piti jäädä valmistautumaan Tähdet, tähdet -ohjelmaan, isoisä raportoi yhdestä toisen tuotantokauden väriläiskistä. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

43

Apua pienille potilaille

ISOILLA

TUUTEILLA!

R-kioski ja Ingman lahjoittavat 0,10 euroa jokaisesta kampanjan aikana ostetusta isosta tuutista (Jättis ja Daim) Lastenklinikoiden Kummeille.

Jättis ja Daim -tuutit 3,20 €/ kpl.

(27,83–32,32 €/kg) 99–115 g.

Kampanja voimassa 26.6.–23.7.2015

TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA TOMI PALSA

SCHOOL’S OUT

School’s Out -tapahtumassa kovatasoinen artistikaarti

Kummi-disco oli Kasmirin Elli-kenraali Kotimaisen pop-musiikin komeetta Kasmir oli Vantaan Energia Areenassa toukokuun 16. päivän iltana järjestetyssä School’s Out -tapahtumassa kummidebytanttina. Tasan neljä kuukautta myöhemmin Kasmir nähdään Elämä Lapselle -konsertissa Hartwall Arenassa.

K

ASMIR, 30, MUISTAA HYVIN ensimmäiset Puhdas Elämä Lapselle -konsertit Olympiastadionilla 1990-luvun puolivälissä.

– Olin suunnilleen 10 vee enkä oikein vielä tiennyt artistiambitioistani. Mutta myöhemminkin olen usein haaveillut pääseväni tuollaiseen suureen tv-tapahtumaan esiintymään. Syyskuussa se päivä viimein koittaa. Upeaa! Se on minulle suuri kunnia.

Lastenklinikoiden Kummien toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestämässä School’s Out -tapahtumassa oli ytimekkään laadukas esiintyjälista: Kasmirin lisäksi JVG, Mikael Gabriel, Jesper Anttonen ja Matias Mikkonen. Vielä kovempi kattaus tulee olemaan syyskuun 16. päivän ”Ellissä” Hartwall Arenassa: Kasmirin, JVG:n ja Mikael Gabrielin lisäksi muun muassa Elastinen, SANNI, Kim Herold, Chisu, Robin ja Isac Elliot.

Uskomaton vuosi Vielä runsas vuosi sitten Kasmir oli ”vain joku” laulaja-lauluntekijä Thomas Kirjonen. Sitten, huhtikuun 2014 alussa, hän julkaisi ensimmäisen soolosinglensä. Vadelmavene valittiin radiokanava The Voicen äänestyksessä vuoden kesähitiksi, ja kappale pääsi myös Kesäkaverit-elokuvaan. Tämän vuoden alussa Kasmir palkittiin Emma-gaalassa vuoden tulokkaana ja Vadelmavene vuoden biisinä.

– Aika uskomattomaksihan tuon viime vuoden voi summata, Kasmir myöntää.

– Vadelmaveneen menestys oli iso yllätys sekä minulle että molemmille tuottajilleni Jonas Karlssonille ja Henri Saloselle, kuten myös Universal Music -levy-yhtiön jengille.

â Kasmir kävi korkkaamassa kummiutensa School’s Out -tapahtumassa toukokuussa.

Sen kunniaksi Kasmir-juliste tämän lehden keskiaukeamalla (s. 34-35).

– Toki meillä oli hyvä, erilainen suomenkielinen pop-biisi. Mutta kelasimme, onko se liian erikoinen, koska suoraan sanoen kukaan ei ollut sentyyppistä biisiä aiemmin tehnyt.

Thomas Kirjonen oli aiemmin aina laulanut englanniksi.

– Jotenkin minulle oli tärkeää päästä vaihtamaan kieli suomeksi. Kun pääsin alkukohmeudesta, rupesi sekin luistamaan, ja omalla äidinkielellä pystyy kirjoittamaan tekstejä, joihin ei-natiivi ei englanniksi pysty. Englanniksi varmaankin kirjoitan silti jatkossa tekstejä muille artisteille, Kasmir veikkaa.

Kasmirin teatteri- ja operettitaustaa omaava isäkin on ollut isossa roolissa poikansa valinnoissa.

– Keskustelin faijan kanssa kesämökillämme Hangossa tekstityksistä. Hän sanoi, että ne tyypit, jotka haluavat paasata yhteiskunnallisista asioista, ovat jo kentällä. Faija kehotti minua laulamaan omista jutuistani, koska ne tulevat suoraan sydämestä.

Kiireinen kesä edessä Kasmir-artistinimi putkahti esiin puolivahingossa studiossa levyä tehdessä.

– Toinen tuottajistani erehtyi kehumaan lauluani.

Kysyin, onko se smoothia, kashmiria. Siis kashmirvillaa. Siitä Kasmir jäi sitten päälle, ja sillä mennään.

Oma etunimi-sukunimi -kombinaatio ei oikein ”keskustellut” tuollaisen musiikin kanssa, varsinkaan kun sukunimeni ei ole Tuisku tai joku vastaava, Kasmir hekottaa.

Ennen seuraavaa Kummit-esiintymistään, Elämä Lapselle -konserttia, Kasmirilla on edessään kiireinen kesä.

– Seuraava vapaa viikonloppu on lokakuussa.

Mutta ei passaa valittaa. Nautitaan menosta.

Kesän mittaan tullee tutuksi myös Kasmirin ja SAARAn yhdessä esittämä Vauvoja-biisi.

Se on ’vuoden 2015 Kesäkumikappale’, jonka Kasmir esitti myös School’s Out -tapahtumassa.

Vauvoja oli julkaistu juuri edellispäivänä.

School’s Out -tapahtumasta lisää seuraavalla aukeamalla, ja syyskuun 16. päivän Elämä Lapselle -konsertista ennakkoa myös aukeamalla 54 -55. ●

School’s Out • www.kummit.fi

45

SCHOOL’S OUT

Jesper otti kotihallin haltuun

V

ANTAAN OMAN POJAN Jesper Anttosen muutaman kappaleen setti huipensi Kummien järjestämän School’s Out -discoillan musiikillisen annin.

Vielä muutama kuukausi sitten olisi herännyt kysymys: Kuka Jesper Anttonen? Nyt moni jo tietää. Jesper tuli tutuksi The Voice of Finlandin tuoreimmalla, huhtikuussa päättyneellä neljännellä tuotantojaksolla, jolla hän ylsi neljän parhaan joukkoon eli finaaliin asti.

– Tosi makeeta päästä vetämään näin lähelle kotia, erittäin tuttuun taloon, kertoi aivan Vantaan länsirajalla Linnaisissa asuva Jesper. Matkaa sieltä Vantaan Energia Areenaan on vain pari kilometriä.

– Tämä on ensimmäinen keikkani Voice of Finlandin jälkeen. Perhe ja kaverit ovat tulossa katsomaan, Jesper kertoi ennen esiintymistään. Hän esitti pari kappaletta soolona ja pari yhdessä kitaristiystävänsä Sebastian Noton kanssa. Molemmat soittavat myös Sugarballs-triossa, jossa kolmantena jäsenenä on rumpali Alexander Clifford.

Vaikka Jesper jo tunnetaankin, voi hän yhä liikkua Vantaan raiteilla rauhassa.

– Ihmiset kyllä katsovat. En ole edes varma, miksi. Kai ne ajattelee, että toi on se Voice of Finland -kaveri. Joskus – yllättävän harvoin – joku tulee juttelemaan ja pyytää samaan kuvaan.

à Nuoren Matias Mikkosen kolmen kappaleen setti käynnisti School’s Out -tapahtuman.

46

www.kummit.fi • School’s Out

á Tuoreimman The Voice of Finland -tuotantokauden finalisti Jesper Anttonen oli Vantaan Energia Areenassa melkein kuin kotonaan.

æ Axl Smith hoiteli Kummit-discossa dj:n hommia.

Kummeille kiitosvelassa Parikymppisen Jesperin elämä ei siis ole isommin muuttunut.

– Mutta nyt on isompia tavoitteita musiikin puolella. Seuraava tavoite on oma biisi ja musavideo, sen jälkeen tietenkin levy. Ja keikkoja pitäisi saada.

Keikoilla tietysti vetäisin mieluummin omia biisejä kuin covereita.

Jesperin suunnitelmissa oli suorittaa lukio neljässä vuodessa. Hän ehti käydä sitä runsaat kaksi vuotta, kunnes VOF-kiireet veivät voiton pulpetissa istumisesta.

– Sovimme rehtorin ja opon kanssa, etten enää jatka siinä koulussa. Nyt panostan musiikkiin. Jos jossain vaiheessa haluan sen valkolakin, pitää katsella aikuislukio-vaihtoehtoja.

Lahjoita lentopisteitä

á JVG:kin esiintyi Vantaalla, ja räp-kaksikko nähdään myös Elämä Lapselle -konsertissa syyskuussa.

School’s Out -esiintyminen oli Jesperille ensimmäinen konkreettinen kosketus Kummien toimintaan.

– Tosi mielelläni olen hyväntekeväisyysjutuissa mukana. Kaksi vuotta minua vanhemmalla isoveljelläni Joonatanilla oli syntyessään sydänvika, ja hän joutui pienenä olemaan paljon lastensairaalassa.

Meidän perheemme on ikuisesti velkaa myös Kummeille, sanoo Jesper, jota Joonatan-veli nyt manageroi. Jesperillä on myös pikkuveli, jonka nimi on tietysti Kasper. ●

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

ä Mikael Gabriel jatkoi Energia Areenan illassa JVG:n viitoittamalla tiellä.

Myös MG on lavalla 16.9.

Hartwall Arenalla.

potilasperheille!

www.kummit.fi

LASTENKONSERTTI TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

á Yleisön joukostakin löytyi muutama artistinalku, kuten kaksivuotias riihimäkeläinen Martti Elomaa.

á Järjestyksessään toisen Teemu-nallen lastenkonsertin väenpaljous osoitti, että perinnettä kannattaa jatkaa.

Teemu-nallen lastenkonsertti oli taas menestys

Vauhdikas kevätsunnuntai Vantaan Energia Areenassa Vuosi sitten keväällä Lastenklinikoiden Kummit järjesti ensimmäisen pikkuväelle suunnatun ’Teemu-nallen lastenkonsertin’. Silloin paikkana oli Barona Areena Espoossa. Nyt oltiin Vantaan Energia Areenassa ja meno vähintäänkin yhtä huimaa. Vajaan parin tunnin hyväntekeväisyystapahtuma sisälsi paitsi laadukkaita musiikkiesityksiä lasten makuun niin myös pienille tapahtumavieraille tarkoitettuja aktiviteetteja.

Erityiskiitos Hoxit Oy:lle, joka sponsoroinnin lisäksi tuki tapahtumaa laite- ja tavaralahjoituksin.

á Teemu-nalle oli tietysti suosittu kaveri omassa lastenkonsertissaankin. å Lastenorkesteri Kengurumeininki lähentelee jo 20 vuoden ikää, ja homma toimii, kun yleisö pomppii.

à Muun muassa Pikku Kakkosesta ja Fox-kanavan lastenohjelmista tuttu duo, Mimi-tyttö (Majka Nurminen) ja Kuku-leijona (Anna Kulmala), sai kunnian olla toukokuisen sunnuntai-iltapäivän ensimmäinen esiintyjä.

48

www.kummit.fi • Lastenkonsertti

TEEMU-NALLEN

LASTENKONSERTTI Teemunallen lastenkonsertti Vantaan Energia Areena 17.5.2015 Kummit ry kiittää: á Fröbelin Palikat on soittanut Kummien hyväksi jo 1990-luvulla. Yhtye on perustettu vuonna 1987, mutta sedät jaksavat yhä heilua.

Pääsponsorit: Hoxit Oriola LähiTapiola

Mediayhteistyökumppani: Vantaan Sanomat Artistimanageri: Niklas Rosström Juontaja: Marianna ”Kana” Alanen

á Tean ja Mehudiscon menossa oli taas taattua meininkiä.

Taikuri Luttinen hämmästytti tempuillaan ja hauskuutti jutuillaan vanhempaakin väkeä.

Musiikin lomassa pikkuväki sai hyppiä pallomeressä tai pomppulinnassa tai pyörittää onnenpyörää. ß Ilmapallotaikuri Linda ”Balloon Queen” Wendelius loihti lapsille ilmapalloista monennäköisiä juttuja.

Lisäksi kiitämme: Energia Areena Bright Finland Exesec Sairaalaklovnit Balloon Queen Aavasaksan Vesi Ricoplaza Arnolds Berner Fazer Huhtamäki Coinline Pakuovelle.com SPR Vapaaehtoiset Esiintyjät: Mimi ja Kuku Taikuri Luttinen Tea ja Mehudisco Kengurumeininki Fröbelin Palikat

ä Marianne ”Kana” Alanen juonsi vauhdikkaan konsertin vauhdikkaaseen tyyliinsä.

Lastenkonsertti • www.kummit.fi

49

Keilaajakummit kimppakuvassa ”Pojan” kanssa.

Takana vasemmalta Juho Schroderus, RiittaLiisa Roponen, Sini Alatalo, Mika Saarikivi, Päivi Kuuva ja Mikko Manner, edessä Risto Hihnala (juontaja), Daniel Helakorpi, Jenni Jaakkola ja Joonas Donskoi.

TAPAHTUMA TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kuusi tonnia OYS:n lastenklinikalle

Hyväntekijöitä kokoontui taas keilahallille Ouluun vuosi sitten laajennettua Lastenklinikoiden Kummien keilailutapahtumaperinnettä jatkettiin tervakaupungissa menestyksekkäästi.

T

OUKOKUUN 21. PÄIVÄN ILTANA kokoontui yhdeksän paikallista yritysjoukkuetta ja yhtä monta paikallista kummipelaajaa kaatamaan keiloja. Vaikka huippuurheilijoitakin oli paikalla, ei ensisijaisena tavoitteena ollut kisan voitto vaan kerätä rahaa Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle laite- ja viihtyvyyshankintoihin. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto oli kiitettävät 6000 euroa.

Pääsponsoreina olivat vuodentakaiseen tapaan Oriola Oy ja Oulun keilahalli. ● 50

www.kummit.fi • Tapahtuma

á OYS:n lapsipotilaita keilatapahtumassa edustivat Saana, Paulus, Niko, Mark ja Otto.

Tuore NHL-sopimus taskussa

á Stand up -koomikko Päivi Kuuvasta tuli 21.5.2015 ”virallisesti” julkkis.

Julkkisten kategoriaan OULULAINEN stand up -koomikko Päivi Kuuva oli ensimmäistä kertaa mukana Lastenklinikoiden Kummien tapahtumassa.

– Keilailu on minulle todella tuttu ja rakas laji; kaksi kertaa olen aiemmin keilannut. Eli vanhasta muistista mennee, ja minun joukkueeni on ilman muuta voittajasuosikki. Vielä en tosin yhtään tiedä, missä joukkueessa pellaan, Kuuva nauratti kuulijoita heti Oulun keilahallille saavuttuaan.

Stand up -keikkojen ohessa Kuuva toimii myös työhyvinvointivalmentajana. ”Aktiivisena” stand up -koomikkona hän on ollut kolmisen vuotta. Naispuolisten stand up -koomiikkojen kategoriassa ei Oulun leveyspiireillä juurikaan ole Kuuvan lisäksi muita, ainakaan aktiivisesti keikkailevia. Silti Kuuvalle oli pienoinen yllätys, että hänet viimeistään tämän Kummit-tapahtuman yhteydessä profiloitiin julkkikseksi.

– Kun ohjelmatoimistosta otettiin yhteyttä, että olisi tällainen hyväntekeväisyystapahtuma, kysyin, halutaanko minut sinne juontajaksi vai koomikoksi. ”Ei, kun sinä olet julkkiskeilaaja”, kuului vastaus, Kuuva kertoi hersyvästi naureskellen. ●

JÄÄKIEKKOILIJA Joonas Donskoilta löytyi asennetta. Oulun Kärppien toiseen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen päättyneen raskaan liigakauden jälkeen hän vietti kolme viikkoa Leijonien mukana MM-kisoissa, mutta jaksoi silti ainoana kärppäpelaajana tulla keilaamaan hyvän asian puolesta. Vuosi sitten tuoreita Suomen mestareita oli paikalla suunnilleen kokonaisen kentällisen verran.

Donskoin ylipuhumiseen ei paljon tarvittu.

– Olin mukana viime vuonnakin, ja oli niin mukava tapahtuma, että mielelläni tulin uudestaan, totesi Donskoi, joka toi tullessaan Suomen mestaruuden symbolin, ”Poikana” paremmin tunnetun Kanada-maljan. Kantoapuna oli Kärppien apuvalmentaja Mikko Manner, joka myös osallistui keilatapahtumaan.

Joonas Donskoi oli samalla viikolla, heti MM-kisojen jälkeen, ehtinyt allekirjoittaa NHL-sopimuksen San Jose Sharksin kanssa.

– Mahtava juttu, Donskoi hehkutti.

– Pelit ovat sujuneet ja kehitystä tapahtunut. Oli hieno saada sopimus, mutta se tietää kovaa kesätreeniä, että pystyy syksyllä ottamaan paikan joukkueesta.

Loistavan liigakauden jälkeen Donskoi lähti MM-kisoihin hyvällä itseluottamuksella. Donskoille itselleen ei oikeastaan ollut yllätys, että hän oli Leijonienkin ehdottomia kärkipelaajia ja koko joukkueesta kenties parhaiten valmennusjohdon odotukset täyttänyt pelaaja, toista kärppää Joonas Kemppaista toki unohtamatta.

á Joonas Donskoi sovittelee ensi syksynä yllensä San Jose Sharksin paitaa. Kummien keilatapahtumassa oli hyvä harjoitella.

– Hyökkäysvoittoinen roolini oli etukäteen selvä. Parin edellisen vuoden aikana maajoukkueen EHT-peleissä en pystynyt pelaamaan vaaditulla tasolla, mutta nyt huomasin, että taidot riittävät kansainvälisiinkin peleihin. Kovimpiakin maita vastaan pysyin hyvin mukana. Se toi vielä lisää itseluottamusta.

Donskoin perässä oli KHL-seurojakin.

– Tavoitteeni ovat jo pitkään olleet Pohjois-Amerikassa. Itäsuunta ei ollut minulle vaihtoehto.

Jos ja kun Kummit-keilailu vuoden päästäkin toukokuussa Oulussa järjestetään, Joonas Donskoi ei toivo pääsevänsä paikalle.

– Toivon pelaavani tähän aikaan vuoden päästä NHL:n pudotuspelejä. No, siihen on vielä pitkä matka. ●

à Daniel Helakorpi lausui heti alkajaisiksi runon, kuten Kummien Oulunkeilatapahtumassa tapana on.

á Jokainen kummikeilaaja ehti pelata illan aikana kolmessa yritysjoukkueessa. The Voice of Finlandista tuttu Juho Schroderus aloitti pääsponsori Oriolan joukkueen (vas. Johanna Svensk, Petri Siermala, Sari Siermala ja Jaana Siermala) kanssa.

Tapahtuma • www.kummit.fi

51

TAPAHTUMA

Hiihtokonkari jännitti keilakisaa ELIITTIHIIHTÄJÄTTÄRIIMME jo kauan kuulunut Riitta-Liisa Roponen oli Päivi Kuuvan tavoin ensimmäistä kertaa Kummien tapahtumassa. Seitsemännen arvokisojen viestimitalinsa viime kaudella MM-Falunissa saavuttanut Roponen oli lomailufiiliksissä hyvillä mielin.

– Yksi viikko on vielä lomaa, kesäkuun alussa alkavat treenít, raportoi ”Ritu”, joka on siis edelleen täysillä mukana.

– Viime kausi oli yksi parhaistani.

Motivoi, kun pystyy vielä tässä iässä kehittämään itseään, totesi Roponen, 37, joka menneellä kaudella ylsi palkintopallille myös henkilökohtaisessa kisassa maailmancupissa.

– Viime kaudella en harjoitellut ollenkaan maajoukkueen mukana, vaan pelkästään itsekseni. Teimme harjoitteluun muitakin muutoksia. Se piristi,

Kummit-keilailu Oulu 21.5.2015 á Riitta-Liisa Roponen kävi hoitelemassa lähes jokakeväisen keilailunsa, ennen kuin hiihtoharjoitukset seuraavaa kautta varten taas alkoivat kesäkuun alussa.

Tuotto: 6000 euroa Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle laite- ja viihtyvyyshankintoihin

ja into on taas piukassa jatkoa ajatellen. Mitalit ovat bonusta, mutta ne eivät sinänsä ole minulle motivaattori. Tykkään harjoitella ja kilpailla.

Keilakisa jännitti hiihtokonkaria.

– Ei keilapallo minun käteeni oikein istu, mutta hyvän asian puolesta haluan tietysti olla mukana, sanoi Roponen, jolla on valmentajamiehensä Toni Roposen kanssa 11-vuotias Ida-tytär.

– Hän on aina ollut joka suhteessa terve tyttö. Olemme olleet onnekkaita.

Se on myös mahdollistanut sen, että olen pystynyt urheilemaan täysillä. ●

Pääsponsorit: Oriola Oulun keilahalli

å Kummien uutterat oululaiset vapaaehtoiset Teemu Kemilä ja Satu Ruonaniemi olivat tälläkin kertaa avainasemassa tapahtumajärjestelyissä.

â Kiiminkiläisen Jenni Jaakkolan, 16, KidSINGlastenlaulukilpailun voitosta tuli viime kuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

á Juontaja Risto Hihnala tiedusteli kisan ainoalta ”ammattilaiselta”, Mika Saarikiveltä, hyviä vinkkejä keilojen kaatoon.

52

www.kummit.fi • Tapahtuma

Kummit ry kiittää: Juontaja: Risto Hihnala Kummit: Sini Alatalo Joonas Donskoi Daniel Helakorpi Jenni Jaakkola Päivi Kuuva Mikko Manner Riitta-Liisa Roponen Mika Saarikivi Juho Schroderus Vapaaehtoiset: Satu Ruonaniemi Teemu Kemilä Lisäksi kiitämme: Pikkupotilaat Aavasaksan Vesi Arnolds Fazer Hartwall Selfieshop.fi Bowling.fi Kisan kolmen kärki: u. LähiTapiola Pohjoinen v. Telli w. Oriola Oulu

á Sini Alatalo on tuttu paitsi The Voice of Finlandin kolmannelta tuotantokaudelta (2014) niin myös lasten laulukilpailu Karusellista, jonka hän voitti 9-vuotiaana vuonna 2000.

Juhis Valtonen on Kummien päätapahtuman ”kapellimestari” Juha-Matti Valtoselle Lastenklinikoiden Kummien tulevan syyskuun Elämä Lapselle -konsertti on viides putkeen. ”Juhis” ohjaa koko kokonaisuuden, eli hänen käsissään ovat käytännössä kaikki hyväntekeväisyysillan tärkeimmät langat.

V

ALTONEN VASTAA PAKETIN RAKENTEESTA: jokainen esitys on etukäteen tarkasti suunniteltu kuten myös insertit ja niiden paikat.

– Ennen konserttia läpimeno harjoitellaan pariin kolmeen kertaan ja tehdään vielä tarvittavat muutokset. Suorassa lähetyksessä mikään ei tule yllätyksenä, Juhis kertoo.

– Nuotitan omalla tyylilläni kaiken ja sitten katson kuin kamariorkesterin kapellimestari, että kaikki menee nuottien mukaan.

Juhiksen ”kapellimestarikoroke” sijaitsee ulkotuotantoautossa.

– Se on komentokeskus.

Studio-ohjaaja Pasi ”Parska” Saharinen on Juhiksen oikea käsi.

Elämä Lapselle -paketti on ammattilaisen käsissä – Meillä on koko ajan puheyhteys päällä. Parska hoitaa, että kaikki on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

oman yrityksen, Regissör Juha-Matti Valtonen Oy:n, ja työskentelee nyt sen nimissä.

Jyrki ”peruskouluna” Juhiksella ja Parskalla on pitkä yhteinen menneisyys.

– Olin aikanaan Jyrkissä Parskan opissa studio-ohjaajana.

Jyrki oli MTV3:lla vuosina 1995–2001 joka arki-iltapäivä suorana Helsingin keskustasta Lasipalatsista lähetetty puolitoistatuntinen nuorten musiikkiviihdeohjelma.

Jyrkin juontohommista julkisuuteen aikoinaan ponnahtivat muun muassa Jaana Pelkonen, Mikko ”Peltsi” Peltola, Katja Ståhl, Joonas Hytönen, Tea Khalifa ja Jussi Heikelä.

– Jyrki muutti paljon tv-tekemistä Suomessa. Se oli hyvä koulu, itse 18-kesäisenä vuonna 1997 sen tekijätiimiin päässyt Juhis toteaa. Sittemmin hän oli pitkään Fremantle Median palveluksessa, kunnes tuotantoyhtiö Blue Mediasta oli soitettu ja pyydetty tekemään Elämä Lapselle -konsertteja. Pari vuotta sitten Juhis perusti

Selkeä uravalinta Elämä Lapselle -konsertti on vain kerran vuodessa. Toki suunnittelutyö ja ”Elli”inserttien valmistaminen vievät kaiken kaikkiaan Juhikselta pari kuukautta vuodesta. Juhis ohjaa tietysti paljon muutakin. Hänen ohjaamiaan ovat viime aikoina olleet myös muun muassa Tähdet, tähdet ja Kummien joulukonsertti MTV3:lle, kuten myös parhaillaan samalla kanavalla pyörivä Grillikuume. YLElle Juhis ohjasi Uuden Musiikin Kilpailun ja kävi myös Euroviisuissa Wienissä paikan päällä ennen varsinaista tapahtumaviikkoa valvomassa, että Suomen esitys näyttää siltä, miltä sen pitääkin.

– Peukaloita ei pahemmin ehdi pyöritellä. Kesälomaakaan en ole pitänyt pariin vuoteen, toteaa Juhis.

– Kun esikoispoika Nooa puolisentoista vuotta sitten syntyi, olin tosin kotona muutaman kuukauden.

Etelä-Pohjanmaalta Töysästä lähtöisin olevalta Juhikselta jäi aikoinaan lukio kesken, kun tv-työt vetivät puoleensa.

– Jo kahdeksannella luokalla muistan tienneeni, mitä haluan. En kuitenkaan päässyt Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitokseen opiskelemaan tätä alaa. Ehdin käydä lukiota kaksi vuotta, kunnes sain opiskelupaikan Nakkilassa sijaitsevasta Satakunnan Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksesta. Suoritin siellä tvja elokuva-alan perustutkinnon.

Juha-Matti Valtonen rakentelee jo hyvää vauhtia inserttejä tulevan syyskuun 16. päivän Elämä Lapselle -konserttiin. Pasilassa tv-yhtiöiden toimitalojen kupeessa sijaitsevassa Juhiksen toimistossa on silloin tällöin ”auttamassa” hänen puolitoistavuotias Nooa-poikansa.

Hikinen mutta mukava päivä Juha-Matti Valtonen on alallaan valtakunnan ehdotonta eliittiä.

– Omien taitojen parantamista riittää silti, ja tekniikkakin kehittyy koko ajan.

Ja Elämä Lapselle -konserteissa riittää haastetta mestarillekin.

– Niin isoja tapahtumia ei kovinkaan paljon Suomessa ole. Paikan päällä oleva monituhatpäinen yleisö pitää saada viihtymään ja samalla pitää saada kaikki näyttämään hyvältä telkkarissa. Minun mielestäni olemme onnistuneet hyvin, ja ”Ellissä” on aina ollut paitsi hyvin ammattimaisesti toimiva tuotantotiimi niin myös asiansa hienosti osaavat juontajat. Konserttipäivä on aina ollut todella tiukka mutta mukava. ● 54

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

Kasmirin Vadelmavene on yksi lempibiiseistäni. Se on todella rentouttavaa musiikkia.

– Minä tykkään Elastisesta, Chisusta ja JVG:stä ja Antti Tuiskusta, luettelee Sanna omat suosikkinsa.

Sanna Sepponen ja Kalle Havumäki ovat tuoreita Lastenklinikoiden kummeja ja juontavat osan tulevan syksyn Elämä Lapselle -konsertista.

Positiivinen julkisuus toi lisää juontokeikkaa

Tuoreet kummit Sanna ja Kalle esillä ”Ellissäkin” Televisiosta jo ennestään tutut Sanna Sepponen ja Kalle Havumäki juontavat syyskuun 16. päivä Hartwall Arenassa pätkän Elämä Lapselle -konsertin kahden tunnin suorasta tv-osiosta. Sanna ja Kalle on myös kutsuttu Lastenklinikoiden ”virallisten” kummien yhä kasvavaan joukkoon.

P

ERTTI KURIKAN NIMIPÄIVIEN euroviisukeikka toi kehitysvammaisten asiaa hienolla tavalla julkisuuteen, vaikka yhtyeen kilpailullinen menestys Wienissä jäikin torsoksi. Lastenklinikoiden Kummit haluaa pitää kehitysvammaisten asiaa esillä ja on sen vuoksi kutsunut Sannan ja Kallen vuoden päätapahtumaansa juontajiksi.

– Se on mulle suuri juttu, kun olen itse rap-artisti ja teen itse rap-musiikkia, sanoo Resisposse-yhtyeen solisti Kalle Havumäki, joka tuli suurelle yleisölle tutuksi jo helmikuussa, kun hän juonsi YLEllä A2 Kehitysvammais-iltaa. Yhtenä illan juontajista oli myös Sanna Sepponen, jo sitä ennen tv-sarjoista Salatut elämät ja Toisenlaiset frendit tunnettu kasvo.

– Yhtään ei jännitä, vaikka Elämä Lapselle -konsertti on suora lähetys. Se TV2:n Kehitysvammais-iltakin oli aivan mahtava kokemus.

– Tekee todella hyvää nähdä omin silmin suuri, mahtipontinen Hartwall Arena täynnä yleisöä, Kalle jatkaa.

– Minulla on omiakin faneja. Toivottavasti heitäkin nähdään Arenassa silloin mahdollisimman paljon. Ainakin laitan somessa kutsua liikkeelle, hän lupaa.

Kallen henkilökohtaiset suosikit syyskuun 16. päivän esiintyjistä ovat Kasmir ja SANNI. – Tykkään heidän kappaleistaan, ja

Tärkeä pesti, suuri kunnia Samalla, kun Kummit kutsui Sannan ja Kallen juontamaan ”Elliä”, sai kaksikko myös virallisen kutsun Lastenklinikoiden kummeiksi.

– Se merkitsee minulle paljon, Sanna sanoo.

– Tunnen monia kummeja ennestään.

Vappu Pimiän kanssa olen ollut samalla luokallakin Maunulan koulussa. Ja olen Teemu Selänteen suuri fani. Toivottavasti hän tulee taas käymään konsertissa.

– Tämä kummiksi pääseminen on todella suuri juttu myös minulle, Kalle korostaa.

– Minulla itselläni on kummipoika, ihan vauva vasta, mutta pidän todella tärkeänä myös tätä Lastenklinikoiden kummiksi valituksi tulemista. Kun lapset ovat pitkään sairaalassa pääsemättä välillä edes käymään kotona, on kummitoiminta todella arvokasta ja sitä pitää hoitaa kunnialla, Kalle korostaa.

Fiilis kohdilleen Kalle täytti 6. kesäkuuta 24 vuotta ja esiintyi syntymäpäivänään kotiseutunsa Helsingin Käpylän kyläjuhlassa. Elokuussa hän muuttaa pois kotoa, kehitysvammaisille nuorille tarkoitettuun Kipparintaloon Helsingin Kalasatamaan.

– Aika siistiä! Kalle iloitsee.

Sannan, 37, kesä kuluu muun muassa McDonald’silla työskennellessä.

– Myös ”Mäkki” tukee Kummien toimintaa Ronald McDonald Lastentalosäätiön kautta, Sanna tietää.

Sannan ja Kallen tuleva pesti Elämä Lapselle -konsertin juontajina on Kallen mielestä todella tärkeää ”isossakin kuvassa”.

– Ihmiset, jotka eivät tiedä vammaisuudesta mitään, puhuvat meistä selän takana hirveitä asioita. Sitten on nettikiusaamista ja vaikka minkälaista turhanpäiväistä syrjintää. Kaikkien pitäisi tajuta, että me vammaiset ollaan ihan yhtä hyviä tyyppejä kuin muutkin.

– Mutta Elämä Lapsille -konsertissa kaikkein tärkeintä ovat ne sairaat lapset, joiden hyväksi se tapahtuma järjestetään, Kalle ja Sanna muistuttavat yhdessä.

– Kunnon settiä vaan menemään, niin saadaan Hartwall Arenassa fiilis kohdilleen, Kalle päättää. ● Elämä Lapselle • www.kummit.fi

55

KUMMIT GOLF

Laura Ruoholan come-back Vanajalla

Kummit golfasi taas rahaa Kanta-Hämeen keskussairaalalle TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Viime vuoden toukokuussa Hämeenlinnassa hytistiin ja yritettiin pitää sadetta, kun Kummien jokakeväistä golf-tapahtumaa vietiin läpi Linna Golfi ssa Vanajalla. Nyt sää oli ihanteellinen, sopivan lämmin ja pilvipoutainen, kun kummit ja yritysjoukkueet kerääntyivät tekemään hyvää. Pieni sateenuhka tosin väijyi kentän yllä koko iltapäivän, mutta mukana pelaamassa olleen meteorologi Lea Saukkosen temput taisivat tepsiä. Pottia kerättiin taas Kanta-Hämeen keskussairaalalle, nyt lastenosaston laitehankintoihin.

ä Laura Ruohola älysi yhtäkkiä, että on aika palata Kummit-kuvioihin.

56

www.kummit.fi • Kummit Golf

T

OIMITTAJA-JUONTAJA Laura Ruohola oli monen vuoden tauon jälkeen mukana Kummit Golfissa.

– En tarkkaan muista, kuinka pitkään olen ollut poissa. Syy on se, että olin niin pitkään muualla, muun muassa Kalajoella. Sieltä on vähän vaikea lähteä Vanajanlinnaan, puolustautui Laura, joka työskenteli Kalajoen loma-asuntomessujen projektijohtajana. Projektin aikana hän teki yllätyspaluun ruutuihin YLEn Sotshin talviolympialaislähetysten studioemäntänä.

Loma-asuntomessujen jälkeen hän muutti takaisin pääkaupunkiseudulle.

– Ja yhtäkkiä muistin, että olin saanut tähän tilaisuuteen Kummeilta kutsun, ja tajusin, että olen oikealla suunnalla. Ilmoitin, että voin lähteä, jos tarvitaan.

Ja kyllä tarvittiin.

Laura teki vuosituhannen vaihteessa YLEllä urheilutoimittajan töitä kymmenkunta vuotta, kunnes suuntautui T.i.l.a-ohjelman kautta lifestyleohjelmien pariin. Tällä hetkellä ruudussa pyörii Lauran juontama Suomen kaunein mökki -ohjelma, jonka jaksot on taltioitu viime kesänä. Suorana Lauraa nähdään pari kertaa viikossa MTV:n ravilähetyksissä.

Kesäksi Laura laittaa taas synnyinseudulleen Raumalle pystyyn pop up -vaateliikkeen.

– Se on minulle rakas harrastus. Viime kesä jäi väliin, mutta sitä ennen minulla oli kolmena peräkkäisenä kesänä sellainen. Se on mukavaa kesätekemistä.

Vanajan Kummit Golf oli Lauralle jo kauden kolmas golf-kierros.

– Uhkaavasti näyttää siltä, että saattaa tulla jopa kymmenen kierroksen kesä, hän totesi.

– Golfiin menee kyllä tuhottomasti aikaa. Olenkin jo pitkään peräänkuuluttanut, että pitäisi olla 12 reiän kierrokset. Matkoineen kuuden tunnin kierros on vähän liikaa. ●

Vuoden vanha Vekkis voi hyvin LINNA GOLFIN hyväntekeväisyystapahtumassa oli ”kunniavieraana” hämeenlinnalaispariskunta Kati Savolainen ja Silvar Jänes mukanaan vuoden ikäinen Verneri-poikansa. Katin ja Silvarin esikoislapsi syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa 29.5.2014.

– Kotiinlähtötarkastuksessa kuultiin sivuääni sydämessä, kertoo Kati-äiti.

– Ensin ei oletettu, että se on kovin paha. Diagnoosi oli kuitenkin Fallotin tetralogia, joka vaatii aina avosydänleikkauksen.

Verneri oli kahdeksan vuorokautta vastasyntyneiden teho-osastolla, kunnes pääsi kotiin.

– Kävimme säännöllisesti tsekkauksessa sairaalassa, ensin viikon, sitten kahden viikon välein ja sitten vieläkin harvemmin.

Joulukuun 10. päivä Verneri operoitiin Lastenklinikalla.

– Jo ensimmäisen teho-osastopäivän iltana ”Vekkis” oli alkanut hamuilla nalleaan, Kati Savolainen kertoo.

– Hoitajat sanoivat, että jos teholla leikkimään rupeaa, niin joutuu sydänosastolle. Niinpä poika ”lensi” ulos teholta.

Eikä Verneri ollut sydänosastollakaan kuin viikon. Sen jälkeen toipuminen jatkui kotona.

– Kaikki näyttää nyt hyvältä. Kontrolleissakin on ”kesäloma”. Seuraava on vasta syksyllä. Keuhkovaltimossa Vekkiksellä on joka tapauksessa vapaa vuoto, joten joku pienempi operaatio hänellä voi olla vielä edessä.

Vernerin 1-vuotispäivistä oli luvassa kunnon kinkerit.

á Äiti Kati Savolainen ja isä Silvar Jänes ovat huojentuneita ja iloisia, kun 1-vuotias Verneri on toipunut niin hyvin puolen vuoden takaisesta avosydänoperaatiosta.

– Niin sovittiin silloin, kun Vekkis oli Lastenklinikalla.

Tärkeää työtä Kati Savolainen on äitiyslomalla jääkiekkoliigaseura Hämeenlinnan Pallokerhon organisaatiosta, missä hän työskentelee markkinointi- ja viestintäkoordinaattorina. Kati oli muun muassa toissakesänä järjestämässä Hämeenlinnassa pelattua hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelua, jonka tuotto lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummien kautta Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle.

– Kyllä Vekkiksen sairaalassaoloaika-

nakin taas huomasi, miten tärkeää työtä Kummit tekee, Kati Savolainen sanoo.

– Itse emme varsinaisesti Kummien apua tarvinneet, mutta kun Vekkiksen kanssa samalla osastolla olleen tytön vanhemmat lensivät kodin ja Helsingin väliä Kummeilta saaduilla Finnairin Plus-pisteillä, huomasi, kuinka suureen tarpeeseen nekin menevät. Me olimme sitä paitsi onnekkaita, kun poika joutui olemaan sairaalassa vain reilun viikon. Jotkut ovat siellä kuukausikaupalla. Silloin Kummien toiminta potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi varmasti näkyy paljon konkreettisemmin, Kati Savolainen arvelee. ●

æ Meteorologi Lea Saukkonenkin oli paikalla parin vuoden tauon jälkeen.

à Uutisankkuri ja Kummien hallituksen jäsen Pirjo Nuotio siirtyi vauhdikkaasti väylältä toiselle.

ß Myös Liikasen Eki ehti tekemään hyvää.

Kummit Golf • www.kummit.fi

57

KUMMIT GOLF

26.5.2015 Linna Golf, Hämeenlinna Tuotto: 14 300 euroa Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle laitehankintoihin Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila, Kaisa Heinonsalmi, Anne Knaster Pääsponsori: PostNord Oy

Tony Montana ja kympin svingi.

á Juhani Tamminen, Jääkiekkoleijona numero 79, vietti 65-vuotissyntymäpäiväänsä Kummit Golfin parissa.

Balettitanssija emerita Jaana Puupponen on yhä kovasti golfin pauloissa.

Kummipelaajat: Arttu Harkki, Jari Isometsä, Jesper Kasanen, Erkki Liikanen, Tony Montana, Pirjo Nuotio, Hanna Partanen, Jaana Puupponen, Vicky Rosti, Laura Ruohola, Lea Saukkonen, Raimo Sirkiä, Riki Sorsa, Kaarina Suonperä, Juhani Tamminen, Taru Valkeapää ja Pepe Willberg Kolmen kärki: u. PostNord I v. PostNord II w. Planeetta 10 Lähimmäs lippua: Tuomas Räisänen, Matkahuolto, 3,33 m Lähimmäs lippua kolmella lyönnillä: PostNord II, 1,94 m

ß Virve Rosti on vakiokasvo Kummit Golfissa, eikä Vicky pettänyt tälläkään kertaa.

á Matkahuollon joukkue (vas. Erkki Vehman, Jukka Ylitalo ja Tuomas Räisänen) piipahti tapaspisteellä, missä oli myös vaahtokarkkien grillausmahdollisuus. Niitä syötiin Marie-keksien kera.

58

www.kummit.fi • Kummit Golf

Lähimmäs herkkukoria: Mika Roos, Planeetta 10, 3,4 m Kiitokset myös: Vanajanlinna Linnagolf Pernod Ricard Finland Oy Oriola Oy Diswest Oy Newtop Oy Suomen Urheiluhierojaopisto Photo PasiSalminen.com DJ Jytky Pikku-Pena vapaaehtoiset

á Suomen Urheiluhierojaopistolla oli taas oma pisteensä tapahtumassa.

OLEMME MUKANA TUKEMASSA LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN TOIMINTAA. OLETHAN SINÄKIN? scandichotels.fi

KUMPPANI

à Huhtikuussa Lahden tapahtumapäivässä oli vielä vähän viileää, mutta ainakin Teemu-nalle tarkeni Merirosvolaivan huimassa kyydissä.

ß Lämpimiä kesäsäitä odotellessa.

Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola lupaa, että kummimaskotti on koko kauden tiiviisti mukana kiertueella.

Kolmas kumppanuuskesä jo hyvässä vauhdissa

Kuopion klinikalla toukokuussa Seela-tyttö ja isänsä Toni pääsivät Teemu-nallen kanssa samaan kuvaan.

Päivärannekkeesta taas 10 senttiä Kummeille Tivoli Sariolan ja Lastenklinikoiden Kummien kolmas yhteinen kesäkausi on startannut vauhdilla. Kummitivoli on jo vieraillut Turun (23.4.), Kuopion (13.5.) ja Oulun (3.6.) klinikoilla.

Kummitivoli-tapahtumapäivää on vietetty Lahdessa (18.4.) ja Turussa (9.5.). Syksymmällä vuorossa ovat vielä tapahtumapäivät Kirkkonummella (29.8.), Helsingin Tapanilassa (12.9.) ja Tammisaaressa (25.9.). Helsingin klinikalla Kummitivoli on 26. elokuuta. Tivoli Sariola lahjoittaa jokaisesta tivolikiertuekauden aikana ostetusta päivärannekkeesta kymmenen Niin Kuopiossa kuin Oulussakin satoi tapahtumapäivänä senttiä kaatamalla. Niinpä sirkusmieltä oli kehitettävä lähinnä klinikan sisätiloissa. Tiitus pääsi Oulussa isänsä sylissä Kummeille. ihmettelemään karvaista kaveria ihan lähietäisyydeltä.

ß Pieni Taina pääsi Oulussa jopa Teemu-nallen syliin.

60

www.kummit.fi • Kumppani

KUMMIVIERASKYNÄ Pia Lemmetty on helsinkiläinen kolmen lapsen äiti ja Leijonaemot ry:n puheenjohtaja.

Työkseen hän pyörittää Mamwork-nimistä yritystä sekä toimii tyttärensä omaishoitajana.

Ä

Melko tavallista elämää

ITI, MITÄ SITTEN TAPAHTUISI, jos hoitaisi hommansa paremmin, voisi lentokoneessa tulisi ne sellaiset yhdistys keskittyä toimintamme ytimeen tötteröt katosta?” eli vertaistukeen. Kuitenkin maassamme ”Äiti, miten tuulivoimalasta on paljon epäkohtia aina omaishoidon tulee sähköä?” tukiasioista perheen tukemiseen akuu”Äiti, miltä käveleminen tuntuu?” tin kriisin keskellä. Leijonaemoutta on Tulevan ekaluokkalaisen tiedonjano myös arjen pyörittäminen. on loputonta. Osa kysymyksistä on ihan helppoja, mutta mukaan mahtuu myös kysymyksiä maailman synnystä, uskonnoista ja sodista. Näitäkin vaikeampia ”Ulkopuolisen” on ehkä vaikea ymmärovat kuitenkin kysymykset siitä, miltä tää, mitä kaikkea erityislapsen vanhemPia Lemmetty tuntuu kävellä ja miltä tuntuisi elää ilman muus merkitsee. Toukokuu oli oiva esipyörätuolia. Tai miltä tuntuisi, jos voisi merkki siitä, kuinka työllistäviä yksinkertaisetkin asiat ovat. vaikka hypätä laiturilta veteen.

Kun on itse aina kävellyt, hyppinyt ja noussut aamulla Tyttäreni menee ensi syksynä kouluun. Koulun aloisängystä ylös omille jaloilleen, on vaikea löytää vastatusta varten meillä oli palaveri rehtorin kanssa, palaveri usta kysymyksiin, miltä se tuntuu. Oletko sinä koskaan opettajan kanssa ja palaveri iltapäiväkerhon ohjaajan miettinyt, miltä käveleminen tuntuu? kanssa. Näiden jälkeen kävimme tapaamassa neuropsykologia, joka kirjoitti lausunnon, ja pidimme uuden palaverin. Toukokuussa vanhentui myös kuntoutussuunnitelma, joten pyysin lausunnot lapsen terapeuteilta ja täydensin niitä omilla arvioillani. Oli sairaalajakso eriKaikki oppivat kävelemään. Näin taisin itsekin sanoa, kun tyttäreni oli vielä alle puolitoistavuotias, eikä hän suostulaisine tutkimuksineen ja mittauksineen. Tulokset eivät nut päästämään irti otettaan taaperokärrystä. Ei kiirettä, olleet kaikilta osin hyviä. Lisää tutkimuksia. Kun lausunkyllä hän oppii aikanaan. Kyse ei kuitenkaan ollut oppinot ovat valmiit, ne pitää toimittaa Kelaan ja anoa uudet misesta eikä siitä, etteikö hän olisi tiennyt, miten kävelterapiat ensi vuodelle. Viisisivuisen lomakkeen täyttälään. Pienen vartalon lihakset eivät jaksaneet kannatella miseen menee oma aikansa. Tyttären avustaja muuttarpeeksi, jotta käveleminen olisi koskaan onnistunut. taa ulkomaille, pitää rekrytoida uusi. Lomasuunnitelmissa on aina mietittävä, minne pääsee ilman portaita, missä on tarpeeksi tilava vessa. Tämän kaiken lisäksi käymme pari kertaa viikossa terapioissa. Työn ja perheen yhteensovittaminen on lapsiperheissä aina haasOlen kiitollinen kaikista niistä apuvälineistä, mitä tyttavaa, erityislapsiperheissä se on erityisen haastavaa. tärellemme on tarjolla. On pyörätuoleja, on sähköpyörätuolia ja seisomatelinettä. Niiden avulla voimme elää melko tavallista elämää. Tai elämää, josta on tullut meille tavallista. Kaikkeen tottuu, ja kun ei ole vaihtoehtoja, alkaa ainoasta mahdollisuudestakin löytää paljon hyvää.

Erityisen elämän mukanaan tuomia hyviä asioita ovat Meille se hyvä on tarkoittanut muun muassa kohtaamyös kohtaamiset Lastenklinikoiden Kummien kanssa. misia mahtavien ja osaavien ihmisten kanssa. Tyttäreni Olemme päässeet tapaamaan kummeja, olemme saaneet teki minusta Leijonaemon – erityislapsen äidin, joka on osallistua hienoihin konsertteihin – ja totta kai sairaavalmis tekemään lapsensa puolesta mitä vain. lajaksojen aikana olemme päässeet nauttimaan Kummien työn konkreettisista hedelmistä erilaisten hoitovälineiden, lelujen ja pelien muodossa.

Leijonaemot ry on valtakunnallinen yhdistys, joka tarjoaa vertaistukea ja konkreettista apua erityislasten vanhemmille. Kun yhdistys perustettiin, jätettiin säännöistä tarkoituksella pois yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kuitenkin yhdistyksen nyt täyttäessä kymmenen vuotta sääntöjä tarkistettiin ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen otettiin mukaan. Leijonaemot ry on saanut niin paljon isoja yhteiskunnallisia asioita aikaan, ettei sitä enää voinut sivuuttaa. On myös todettava, että jos yhteiskunta

Erityislapsi perheineen ei kaipaa erityistä kohtelua, vaan aivan samanlaista elämää ylä- ja alamäkineen kuin kuka tahansa muukin perhe. Kun sairaus tai vamma kuitenkin heittelee kapuloita rattaisiin, on upeaa, että on olemassa ihmisiä ja organisaatioita, jotka voivat tasoittaa tietä ja tuoda positiivisia pilkahduksia sekä uskoa hyvään tulevaisuuteen. ●

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

T POS

AURINKOMATKALLA

Moi!

tkan Espanjaan, inkomatkojen ma tta Kummeilta Aur ja 11-vuotias sy syk Saimme OYSin kau kka ran ana oli todella infarktista, Fuerteventuralle. Tak epätyypillisestä aivo unut jälleen kerran jalan sekä Hanna-tyttöni toip , oikean käden ja isen ttam tuo een puh o perheelle ja joka tällä kertaa iski ollut raskasta kok on ka isai um Toip Hannan koko muistin alueelle. in. Matkan jälkeen perheen hyvinvointi en alun, iloisuuden uud vaikuttanut koko nut saa i olis ö on kuin Sen jälkeen olemus muuttui: tytt tuosta matkasta!

Kiitän sydämestäni ästä taas takaisin elämäänsä. o perhe saaneet eläm kok e imm olis n lajakso on ollut tunne, kui arjeltamme. Sairaa meidän tavalliselta mielin. kiinni, ja arki tuntuu illä hyv taa ker ä sinne täll taas edessä, mutta

Potilasperheet lomalla

ry de n Ku m m it La st en kl in ik oi ranta 2 Vattuniemen 00 21 0 He ls in ki FI N LA N D

Teija Hänninen

Aurinkoisia terveisiä Atlantin rannoilta Aurinkomatkat vei kevättalvella neljä potilasperhettä etelän aurinkoon: Teneriff alle, Lanzarotelle, Gran Canarialle ja Fuerteventuralle. Tässä Teija Hännisen perheen terveiset Fuerteventurasta ja Kairi Mikitan perheen terveiset Teneriff alta.

r Atlantin Kairi-äiti ja Merilyn-tytä . valtameren rantavedessä

á Siskokset Merily n, 9, ja Krislin, 7, nautt ivat täysin siemauksin ve dessä olemisesta sekä ho tellin altaassa että meres sä.

POST

Hei!

Kuvamateriaalia kertyi vaikka kanvastauluiksi.

62

www.kummit.fi • Aurinkomatkalla

Lomamme Teneriff alla/Costa Adejess a sujui pääasiassa mukavasti lukuun oikein ottamatta muutama a juttua, jotka eivä tavalla vaikuttanee t millään t meidän lomatunne lmaamme.

Kävimme purjeve neellä katsomassa vala ska Kävimme myös Lor loja ja delfiinejä. o Parkissa, missä näimme paljon eläi lintuja. Esitykset oliv miä ja at mahtavia. Lapset tykkäsivät niistä hirv ja nauroivat niin kov eästi aa, ette melkein tuli pissat housuun. Lap tykkäsivät myös ran set nasta ja aalloista.

Sai sellaisia kuvia, voisi tapetoida kan että seinän vastauluilla.

Vaikka lapsemme eivät osaa uida, he olisivat pysynet kai mahdolliset hetket kki hotellin altaassa.

Siellä oli hyvä last joka syveni pikkuh en allas, iljaa. Siellä he tem ppu ilivat koko ajan, ja yrittivät saada väh aikuiset än rusketusta iho lle.

Lasten kanssa olis i ollut liian rankka a mennä vuorille. meiltä väliin. Muute Niinpä se jäi n lapset olivat tosi iloisia ja onnellisia, kun he jokaisella varsinkin päivällisellä saivat syö dä jäätelöä niin pal jaksoivat. Nyt on sitte jon kun n syöty koko kesän jäätelöt niin lasten aikuistenkin osalta. kuin On oltava laihdutusk uurilla.

Isot kiitokset lomasta ja matkasta!

Kairi Mikita

La st en kl in ik oi

de n Ku m m it ry ra nt a 2 00 21 0 He ls in ki FI N LA N D V at tu ni em en

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Berner Berner Oy lahjoittaa Kummeille Ainu ensipupu –tuotteiden 1.1.-31.12.2015 myynnin tuotosta 10 000 euroa.

Laakkonen

Vileda

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa.

Varainkeruu toteutetaan autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Tallink Silja Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Siljan keräyskohde on lasten ja nuorten kirurgia. Vuosien 2012–2014 lahjoitussumma oli 180 508 euroa, joka käytetään Lastenklinikan laitehankintaan. Tallink Silja on yksi Elämä lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Norstar NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prisma-liikkeissä.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2015–31.12.2015 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä/tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan sisätauti- ja gastro-osastoille Oulussa ja Kuopiossa.

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Click Henkilöstöpalvelut

Hoxit valmistaa rojaltituotteenaan Teemunallen nimikkokarkkeja, jonka lisäksi se tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2015 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Bättre forskningsresultat än väntat

Vårdprogrammet i Åbo för barn med beteendestörningar fungerar och vinner spridning Barnklinikernas Faddrar har varit en central fi nansiär i projektet Voimaperheet som genomförs av Åbo universitets Barnpsykiatriska forskningscenter. Projektet, som även globalt sett är ett unikt projekt, är också samhälleligt mycket betydande.

M

ÅLGRUPPEN FÖR FORSKNINGSPROJEKTET som startades år 2010 var barn under skolåldern med beteendeproblem. Med stöd av ett nätbaserat vårdprogram jobbar en familjecoach och en förälder tillsammans.

Målet är att förälderns beteende i de vardagliga sysslorna med barnet skulle förändras så att barnets utveckling tar en ny riktning.

Voimaperheet-arbetsgruppen skall utvärdera blanketter, som föräldrarna har fyllt i på rådgivningen i samband med barnets fyraårsgranskning. De barn som behöver vård väljs ut enligt särskilda symptomkriterier och enligt förälderns erfarenheter. Vården utförs som distansarbete.

– Men enbart ett nätprogram är ingen lösning. Familjecoachens arbete som ett komplement till programmet har en central roll, betonar professor i barnpsykiatri och forskningsledare Andre Sourander.

Vårdprogrammet har fått erkännande av experter världen runt.

– Det har ansetts revolutionerande att barn som behöver vård kan hittas genom screening på befolkningsnivå och att de redan i ett tidigt skede kan få vård som baserar sig på klara tecken, även om det inte gjorts någon diagnos på beteendestörningar. Överraskande bra resultat I forskningens RCT-fas (randomiserad kontrollerad studie) placerades familjerna slumpmässigt antingen i en vårdgrupp eller i en kontrollgrupp.

64

www.kummit.fi • På svenska

– Nog har vi ju tidigare också fyllt i frågeformulär, men det här vårdprogrammet är unikt i det hänseendet att screeningen som baserar sig på formulären snabbt leder till konkreta åtgärder, säger forskningsgruppens ledare, professor Andre Sourander.

Foto: Matti Hannula

– Forskningsresultaten var bättre än vad vi hade kunnat vänta oss, säger professor Sourander.

– Barnens beteendeproblem minskade både i vård- och i kontrollgruppen, men betydligt mer i vårdgruppen. I vårdgruppen minskade också allmänt barnens ångest- och sömnproblem samt ADHD-liknande problem mer än i kontrollgruppen.

– Studien visade också ett annat fantastiskt resultat. Då alla barn i begynnelseskedet hörde till den 10 procent som har mest symptom, sjönk beteendeproblemen hos hälften av barnen i vårdgruppen under medeltalet för finska barn, fortsätter Sourander.

Nästa steg Voimaperheet-arbetsgruppen börjar nu sikta in sig på ångestproblem. För att kunna ta tag i också detta problem så tidigt som möjligt startas en screening av barn i årskurs fem inom kort.

– Ångest är det vanligaste mentala problemet hos barn och ett problem som

inte leder till att barnen styrs vidare till vård, säger Andre Sourander.

– Största delen av de barn som lider av ångest är flickor. Det finns en effektiv vårdmetod för ångest, kognitiv beteendeterapi (CBT). Också där betonas betydelsen av föräldraskapet som en del av helheten.

Hela Finlands ”hjärna” i Åbo Vad gäller beteendestörningar har man i Voimaperheet-arbetsgruppen övergått från forskningsbaserat arbete till ”enbart” utförande verksamhet, som dessutom har spridit sig från det småskaliga Åbo-området till att bli mer nationellt, ända till Kittilä. Största delen av de kommuner som var med redan i RCT-forskningsstadiet är med också nu. Nya kommuner har kommit med när deras representanter i olika sammanhang, bl.a. på tillställningar inom barnpsykiatri, har hört om Voimaperheet-projektet. Hela den nationella verksamhetens ”hjärna” är dock centraliserad till Åbo universitet. ●

PÅ SVENSKA

Kasmir en av Livet för Barn-artisterna

D

EN INHEMSKA POPMUSIKENS stjärnskott Kasmir deltog som fadderdebutant i Faddrarnas School’s Out-evenemang på Vantaan Energia Areena 16 maj. Exakt fyra månader senare kommer Kasmir att ses på Livet för Barn-konserten på Hartwall Arenan. Förutom Kasmir kommer bl.a. JVG, Mikael Gabriel, Elastinen, SANNI, Kim Herold, Chisu, Robin och Isac Elliot att uppträda på Livet för Barn-konserten. Ännu för drygt ett år sedan var Kasmir ”bara” sångaren och låtskrivaren Thomas Kirjonen. Sedan, i början av april 2014, kom han ut med sin första solosingel. I en omröstning på radiokanalen The Voice valdes Vadelmavene till årets sommarhitlåt och låten kom också med i filmen Kesäkaverit. I början av innevaKasmir korkade sitt fadderskap på School’s Out-evenemanget i Vanda i maj. Foto: Tomi Palsa

rande år prisbelöntes Kasmir på Emmagalan som årets debutant och Vadelmavene som årets låt.

– Nog kan man ju sammanfatta förra året som ett rätt så otroligt år, medger Kasmir.

Artistnamnet Kasmir dök upp halvt av misstag i studion under en skivinspelning.

– Den ena av mina producenter gjorde misstaget att berömma min sång. Jag frågade om den är smooth, kashmir. Alltså som kashmir-ylle. Sedan hängde namnet kvar och det är nu det artistnamn jag använder. Kombinationen av mitt eget förnamn och efternamn passade inte riktigt ihop med den här typen av musik, speciellt då mitt efternamn inte är Tuisku eller någonting liknande, skrattar Kasmir.

Före Livet för Barn-konserten har Kasmir en arbetsdryg sommar framför sig.

– Nästa lediga veckoslut är i oktober.

Men det passar sig inte att klaga. Det gäller att njuta av det hela. ●

Bort från den tunga vardagen ens för en dag

J

ANINA BACKSTRÖM FRÅN SIBBO var en av de sex mammor som 28 maj fick komma med på en njutardag som Faddrarna ordnade i Helsingfors för mammor till barnpatienter inom HNSdistriktet. Janina var med och blev bortskämd också för fyra år sedan. Men en ”ledig dag” på fyra år är inte mycket för en mamma med tre barn, varav två har hjärtfel.

– Förstfödda Ronja fyllde fem år i mars, Elvira är knappt ett år gammal. Fyraåriga Matilda är frisk, berättade Janina.

– Ronja har en mycket svår medfödd hjärtsjukdom och också många andra problem. Det har varit väldigt tufft med henne med alla upp- och nerförsbackar. Ronja har redan genomgått sex öppna hjärtoperationer samt fått ena lungan bortopererad. Och snart är det dags att byta ut klaffprotesen till en större.

Elvira har också två stora hjärtoperationer bakom sig.

– Vad gäller hjärtat är hon för tillfället i princip frisk, men det har kommit andra problem på vägen, bl.a. en konstig, plötslig sänkning av blodsockret samt ett hemangiom, d.v.s. ett jordgubbsmärke.

Speciellt förra hösten och vintern var en väldigt jobbig tid för familjen Backström. Således är Janina glad över att få bli lite bortskämd. Kaarina Suonperäs kurs i

vett och etikett, Marco Bjurströms danslektion, Elina Jaatinens livsstilscoaching, massage erbjuden av Suomen Urheiluhierojaopisto, UIT-revy på Borgbacken samt delikata måltider förde tankarna bort från vardagens bekymmer åtminstone för en liten stund. ●

Mammorna fick bland annat njuta av Marco Bjurströms dansundervisning. Janina Backström längst ut till höger. Foto: Matti Hannula På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Ohjelmaa riittää kesän jälkeenkin Lastenklinikoiden Kummeilla on vuoden 2015 toisen puoliskon aikana muun muassa seuraavia tapahtumia: 5.8.2015 Kummit Golf, Hirsala Hirsalan Kummit Golf on yksi suosituimmista Kummien järjestämistä yritystapahtumista. Hirsalan-tapahtumaa on uudistettu, ja tänä vuonna kilpailu starttaa puolen päivän jälkeen ja päättyy ohjelmalliseen iltajuhlaan. Osallistumismaksu on 1600 €/joukkue.

Yhteistyökumppaneina Tallink Silja ja Kauppahuone Pesonen Oy. 16.9.2015 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki Elämä Lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on Kummit-vuoden päätapahtuma. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat Tallink Silja, Laakkonen ja Radio Nova. MTV3 esittää konsertin kaksituntisena suorana lähetyksenä.

25.10.2015 Hyväntekeväisyyskonsertti Leijonaemojen kanssa, Louhisali, Espoo Leijonaemot ry viettää juhlavuottaan. Sen kunniaksi Kummit järjestää yhteistyössä Leijonaemojen kanssa juhlakonsertin.

28.10.2015 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Syksyn Kummit Bowling järjestetään Ruusulankadun keilahallissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina Oriola ja LähiTapiola.

24.11.2015 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti taltioidaan Logomossa 24.11. ja esitetään MTV3:lla sunnuntai-iltana 13.12.

Yhteistyökumppaneina joulukonsertissa ovat Oriola, Laakkonen ja Radio Nova.

3.12. ja 10.12.2015 Kirkkokonsertti, Helsinki ja Oulu Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulevat uutuutena mukaan Helsingissä (3.12.) ja Oulussa (10.12.) järjestettävät kirkkokonsertit. Helsingissä tapahtumapaikkana toimii Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko ja Oulussa Tuomiokirkko.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

Saara-Sofia ja Hjallis eduskuntaan Lastenklinikoiden Kummien Turun alueen projektikoordinaattorina toiminut Saara-Sofia Sirén keräsi huhtikuun eduskuntavaaleissa 4621 ääntä ja tuli valituksi Kansallisen Kokoomuksen listoilta ensimmäiselle kansanedustajakaudelleen. Sen myötä Saara-Sofia jättää tehtävänsä Kummeissa.

Kokoomuksen listoilla Uudenmaan vaalipiirissä ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Kummien perustajajäsen ja yhdistyksen alkuvuosien pitkäaikainen hallitusjäsen Harry ”Hjallis” Harkimo keräsi muhkean 11 354 äänen saaliin ja on nyt Sirénin tavoin vaikuttamassa asioihimme Arkadianmäellä. ●

60

Paljon Onnea Matille, Kummit-lehden toimituspäällikölle!

v.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite Kummit-lehti

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Tilaukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com Ilmoitukset Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Projektipäällikkö Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen Marja-Leena Palomäki suunnittelija Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 50.000 eurolla vuodessa. Lahjoitusvarat käytetään lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja uuden lastensairaalan laitehankintoihin.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php