Kummit-lehti 1/2021

Kummit LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

Miksi sairaaloissa on leikkitoimintaa?

Tutkijat kiinnostuivat tulehduksellisista suolistosairauksista

Cool Kids auttoi Liljan irti ahdistavista ajatuksista

1/2021 www.kummit.fi

38–41 Sairaalaklovnit ovat viihtyneet sairaaloissa jo pitkään. He tuovat piristystä lapsille ja nuorille, ja usein sairaalaklovnit myös helpottavat hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työtä.

Klovnit myös muistuttavat pieniä potilaita siitä, keitä he sairaudestaan huolimatta ovat: lapsia.

Tai kuten sairaalaklovni Mutkalalla kuvailee: – Meille klovneille tärkeää työssä on se, että lapsi saa tulla kohdatuksi lapsena.

Sairaalaklovnien ei tarvitse kohdata lasta diagnoosin kautta, vaan klovnien ja lasten hetkissä on lupa leikille, ilolle ja yhteiselle lempeälle läsnäololle.

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

KAIJA-LEENA KOLHO Mihin tutkimusta tarvitaan?

Tulehduksellisten suolistosairauksien tutkija kertoo.

12

LILJA 12-vuotias Lilja sai ahdistuneisuushäiriönsä kuriin.

20

KIRSI KUUSJÄRVI JA HELI WOUTERS Millaista leikkitoimintaa sairaaloissa järjestetään ja miksi? Kaksi sairaalan varhaiskasvatuksen opettajaa kertoo.

TAPAHTUMAT: 18

KUMMIKESKIVIIKKO Kummit kehitteli pandemia-aikaan sopivan tavan lisätä potilasviihtyvyyttä.

KUMPPANIT: 24 SPONDA Sponda on tehnyt useita laitelahjoituksia HUSin Uuteen lastensairaalaan.

25

SCANIA Kummien tuore kumppani haluaa tehdä yhteistyöstä näkyvää.

31

SL RAPPAUS Hyväntekeväisyys ilahdutti koko henkilöstöä.

51

LIONS Suomen Lions-liitto kerää varoja syöpää sairastaville lapsille.

LEENA REPOKARI HUSin Lastenpsykiatrian linjajohtaja on huolissaan korona-ajan rajoitusten vaikutuksista lasten ja nuorten elämään.

28

SANNA KEKKI Tampereen vapaaehtoisten tiiminvetäjä kertoo ryhmänsä oivalluksista.

5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Vaikka projektit etenevät välillä hitaasti, niillä on pitkäkestoisia vaikutuksia.

32

HASSE ERANKA, KIRSI PUNTILA JA OSKARI LIIMATAINEN Brändiryhmä on Kummien markkinointiviestinnän tukena.

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

MATTI VALLI JA ELEONORA SCHIRMER Kummien oma viestintätiimi esittelyssä.

36

MIRKA TOIVONEN Vanhemmat Vahvasti Mukaan -malli muutti keskosten tehohoidon.

38

KAISA KOULU Sairaalaklovni kertoo, miksi klovneria kuuluu sairaalaan.

42

MAARET KALLIO Miten nähdä toivoa vaikeassa elämäntilanteessa? Kummit tarjoaa potilasperheille Maaret Kallion luennon.

46

SANNA HEMNELL Miten auttaa lasta käsittelemään vaikeita tunteita?

52

SARA PARIKKA Vaikuttajakummi on oppinut, että asioihin kannattaa suhtautua ilon kautta.

Numero 1/21 • 25. vuosikerta www.kummit.fi

20–23

26

33

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SAIRAALOIDEN LEIKKITOIMINTA Leikki on lapsen työtä myös silloin, kun lapsi joutuu sairaalaan.

VAKIOPALSTAT:

35

CARROT KITCHEN Kummit-lehden ruokapalsta tarjoilee lapsille ja aikuisille hauskoja eväitä ja välipaloja

49

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

53

HETKEN HENGÄHDYSTAUKO Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira haastaa huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

54

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

58

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tapahtumia

58

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

28–29 VAPAAEHTOISTOIMINTA Miten vapaaehtoistoiminnan saa rullaamaan?

46–48

MUUT: 44

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille

50

MINÄKIN OLEN KUUKAUSILAHJOITTAJA Turkulainen Anni Mustonen kertoo, miksi lahjoittaa Kummeille.

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

TUNTEET Tunteiden käsittelyä voi harjoitella.

53

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

HYVÄ OLO Varasta hetki omaan hyvinvointiin!

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Kesää kohti

Mot sommaren

M

H

ITÄ SINULLE ja läheisillesi kuu-

UR MÅR DU och dina nära? En

luu? Tärkeä kysymys, joka kannattaa kysyä päivittäin – erityisesti tällaisina aikoina.

Moni varmasti toivoi, että joulun jälkeen kääntyisi uusi lehti ja voisimme suunnitella tulevaa jo hiipuvan pandemian kanssa.

viktig fråga som det lönar sig att ställa dagligen – i synnerhet i dessa tider. Många hoppades säkert att vi hade kunnat vända blad efter julen och börja planera framtiden i en redan avtagande pandemi.

Tyvärr har våra förhoppningar inte ännu infriats och var och en av oss behöver ännu uppvisa tålamod och ork. Men kärnan i att orka ligger ofta i att göra det tillsammans – vi har redan kämpat i ett år, vi orkar ännu lite till!

Valitettavasti toiveemme ei vielä ole toteutunut, ja kärsivällistä jaksamista vaaditaan nyt jokaiselta. Mutta yhdessä tekemisessä piilee usein jaksamisen ydin – yhdessä on jo vuosi tsempattu, vielä jaksamme!

Erityisen hyvää menneessä vuodessa oli se, että monessa kohdin tultiin yhteen tekemään asioita sekä toisten puolesta että heidän hyväkseen. Myös Kummien tukijoukot olivat aktiivisesti liikkeellä. Siitä haluamme välittää valtavan lämpimät kiitokset jokaiselle.

Det som varit speciellt bra under det gångna året är att vi många gånger kommit samman för att göra saker både i andras ställe och till nytta för andra. Även Faddrarnas stödtrupper har varit aktivt i farten, och det vill vi rikta ett varmt tack till var och en för.

Jo ennen pandemiaa, mutta erityisesti sen aikana, lasten ja nuorten mielenterveys on ollut koetuksella. Tärkeät kontaktit koulussa jäävät osittain pois ja kehitysaskeleita otetaan osin ilman totuttua verkostoa. Kummit haluaa olla lasten ja nuorten mielenterveyden tukena, ja siksi loppuvuodesta 2020 käynnistettiin tärkeä Mielen tila -kampanjamme. Sen avulla kerätään varoja lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.

Redan innan pandemin, men i synnerhet under den, har barn och unga kämpat med den mentala hälsan. Viktiga kontakter i skolan faller till en del bort och man tar utvecklingssteg delvis utan ett bekant nätverk. Faddrarna vill vara ett stöd för barns och ungas mentala hälsa och därför startade vi i slutet av 2020 vår viktiga kampanj Mielen tila (Sinnets tillstånd). Med hjälp av kampanjen samlar vi in medel för vård av barns ångeststörningar.

Kampanjalla tuettavan Cool Kids -hankkeen myötä on koulutettu jo yli 50 uutta menetelmän osaajaa eri puolille Suomea. Koulutuksen toteutuksen lisäksi HUS lastenpsykiatrian vetämässä hankkeessa työstettiin monipuolisia tukimateriaaleja ja neljä erilaista työkirjaa. Kampanjointimme jatkuu, ja varoja kerätään sekä ahdistuneisuushäiriöiden hoidon tueksi että lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.

Helppo tapa olla säännöllisesti mukana tukityössä on esimerkiksi Kummit-kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen.

I och med Cool Kids-kampanjen har det utbildats över 50 personer som nu kan använda metoden runt om i Finland.

Förutom utbildningen har man inom projektet som utförs av HNS barnpsykiatri arbetat fram mångsidigt stödmaterial och fyra olika arbetsböcker. Kampanjen fortsätter och vi samlar in medel både till stöd för vården av ångeststörningar och till förmån för barns och ungas mentala hälsa. Ett enkelt sätt att regelbundet delta i stödarbetet är till exempel att bli en månatlig Fadder-gåvogivare.

Kummien lähes kolmikymmenvuotisen olemassaolon aikana käynnissä on ollut monenlaisia tärkeitä kehityshankkeita. Esimerkiksi Vanhemmat Vahvasti Mukaan -hankkeen lähtölaukaus Turussa noin kymmenen vuotta sitten muutti keskoshoitoa Suomessa merkittävästi. Se selviää alkuvuodesta julkaistusta väitöskirjasta. Juttu aiheesta löytyy sivulta 36. Monet asiat etenevät vähitellen mutta varmasti, ja projekteilla on pitkäkestoisia vaikutuksia parhaan mahdollisen hoidon toteutumiseen. Yhdessä teemme ihmeitä!

Under Faddrarnas nästan trettioåriga existens har vi haft många olika sorters viktiga utvecklingsprojekt. Till exempel projektet Vanhemmat Vahvasti Mukaan (Föräldrarna starkt med), som startades i Åbo för cirka tio år sedan, ändrade prematurvården i Finland på ett märkbart sätt. Det ser man i en doktorsavhandling som publicerades i början av året. Du hittar en artikel om detta på sidan 36. Många saker går sakta men säkert framåt och projekten har långtgående effekter för att förverkliga bästa möjliga vård. Tillsammans gör vi under!

Auringonsäteitä kevääseesi,

Med önskan om massor med solsken i vår,

Anu

Anu

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Tiedätkö oman asuntosi arvon ja myyntiajan? Tilaa meiltä maksuton arviokäynti!

Välitämme samoista asioista kuin sinäkin, sekä arjessa että vapaa-aikana. Siksi tiedämme, miten tärkeä koti on.

Huom! Kiinteistönvälitys Oy Turku, Linnankatu 29 Huom! Kiinteistönvälitys Oy 20100 Turku ˪˪˪ʡ˛˨ˢˠʡЃ

Tuemme Lastenklinikoiden Kummeja

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa - tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä.

Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KummiKaveriksi

KuukausiKummiksi

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laajaalaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitettavalla osuudella.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 38 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TÄRKEÄ TUTKIMUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

” Vielä 1990-luvun alussa sairastuneita oli ihan vain muutama ” Tulehduksellisten suolistosairauksien määrä on sekä aikuisten että lasten puolella jyrkässä kasvussa. Millaisia asioita sen kohdalla tutkitaan ja miksi? Professori ja lasten suolistosairauksiin erikoistunut lääkäri Kaija-Leena Kolho kertoo.

L

YHENNE IBD alkaa olla jo monelle tuttu. Se

tarkoittaa tulehduksellista suolistosairautta, ja sen alatyyppejä ovat muun muassa Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Suurin osa, kaksi kolmasosaa, sairastaa jälkimmäistä.

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuuluvat samaan autoimmuunisairauksien ryhmään kuin diabetes ja reumataudit. IBD ei ole sama kuin IBS, joka puolestaan tarkoittaa ärtyvän suolen oireyhtymää, johon ei liity tulehdusta.

IBD:n kohdalla näkyy kasvua sekä lapsissa että aikuisissa, ja tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen lastenklinikoilla todetaan vuosittain vähän yli 100 uutta tapausta.

Itse asiassa kasvu on jo sen verran jyrkkää, että tällä hetkellä tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastuu yhtä paljon lapsia kuin tyypin 1 diabetekseen.

– Melkein prosentti väestöstä sairastaa tulehduksellista suolistosairautta. Se on valtava määrä, sanoo lasten gastroenterologi Kaija-Leena Kolho.

Tyypillisimmillään tulehduksellinen suolistosairaus on edelleen nuorten aikuisten tauti, mutta nykyään se on myös lasten pitkäaikaissairaus.

IBD kuormittaa perheen arkea monin tavoin ja vaatii erikoissairaanhoitoa.

Arkea kuormittava sairaus Kaija-Leena Kolho valmistui lastenlääkäriksi vuonna 1994 Helsingin lastenklinikalta. Kuusi vuotta myöhemmin hän erikoistui lasten gastroenterologiksi.

Tulehduksellisia suolistosairauksia hän on tutkinut vuodesta 2004.

Sysäyksenä olivat havainnot sairaalassa: Kolho kollegoineen huomasi, että tietyntyyppisiä potilaita alkoi tulla koko ajan enemmän.

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

– Kun vuonna 1975 diagnosoitiin ensimmäinen IBD-lapsipotilas, kollegat ajattelivat, että tämä on tauti, jota ei tarvitse huomioida Suomessa. Vielä 1990-luvun alussa sairastuneita oli ihan vain muutama. Siinä vaiheessa, kun itse olin erikoistumassa, huomasin, että kyseessä on paljon arkea kuormittava sairaus, jota hoidetaan kokemusperäisesti. Tietyllä tavalla tauti ja työurani osuivat yhteen. Tällä hetkellä IBD leviää ympäri maailmaa, myös kehittyvissä maissa.

Sairauteen liittyi paljon selvitettävää.

– Oli pakko alkaa tehdä epidemiologista tutkimusta – eli katsoa tautitapausten lisääntymistä, selvittää, millä alueilla sitä on, ja millaisia muutoksia on tullut ajan kuluessa.

Kaija-Leena Kolho sanoo, että oman työn kannalta yksi ratkaisevimmista asioista oli kolmen vuoden tutkimusapuraha. Tutkijoiden avuksi voitiin palkata tutkimushoitaja.

– Ilman tutkimushoitajaa emme olisi voineet tehdä niin laajamittaista ja systemaattista tutkimusta.

Tutkimushoitaja on henkilö, joka kertoo potilaalle, mistä tutkimuksessa on tarkemmin kysymys, selittää tutkimustiedotteet, pitää huolen, että suostumukset on allekirjoitettu ennen kuin tutkimus alkaa, hoitaa näytteet, on yhteydessä tutkimusperheisiin, kokoaa tuloksia, ynnä muuta.

– Kun aloitin tutkimuksen tekemisen, nämä asiat oli vielä mahdollista selittää siinä lääkärin vastaanotolla, mutta esimerkiksi tiedotteiden kirjoittaminen on muuttunut paljon noista ajoista.

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuormittavat sairastuneen perhettä hyvin paljon.

Tavallisin oire on ripuli.

– Vuorokauden ulostustarve voi vaihdella 5–20 kerran välillä, ja ulostustarve herättää myös öisin. Jos tauti on vaikea, ulosteessa on verta – joskus ulosteessa

”Suomessa olemme olleet eturintamassa tutkimassa kalprotektiinin soveltuvuutta potilasseurantaan, ja lapsipotilailla testiä on käytetty jo 2000-luvun alusta lähtien – eli paljon muita maita aiemmin.” voi olla enemmän verta kuin ulostetta.

Tautiin liittyy myös ulosteen pidätysongelmia ja kuumetta, sairastuneella voi olla myös nivelsärkyjä, vatsakipuja ja suussa kivuliaita haavoja eli aftoja. Myös murrosikä voi viivästyä, ja jos oireita on pitkään, on hyvin tavallista, että tulee mielialaoireita.

Vanhemmat saattavat olla syystäkin hyvin huolissaan lapsestaan.

Kokemusperäistä hoitoa kortisonilla Tautitapausten myötä myös IBD:n tutkimus on lisääntynyt. Tutkimuksen avulla hoitoja osataan nykypäivänä kohdentaa paremmin.

– Tutkimustyö on erityisen tärkeää lastentautien puolella, sillä aikuisille käytetyt hoidot eivät välttämättä sellaisenaan sovellu lasten hoitoon, Kolho sanoo.

Syyt IBD:hen sairastumiseen tunnetaan edelleen hämmästyttävän huonosti. Sairauteen liittyy perinnöllinen alttius, ravintotekijät ja ympäristötekijät, mutta miten ja missä suhteessa – se on tutkijoille edelleen mysteeri.

– Tutkijat ympäri maailmaa ovat etsineet sille syitä: jos jokin lisääntyy nopeasti, onko syy ympäristössä?

Vai onko se jokin virus? Syitä on haettu myös ruokavaliosta, mutta yhteyttä ei ole tunnistettu. Tutkiminen on jatkuvaa syiden etsintää.

Aiemmin IBD:hen sairastuneita lapsia hoidettiin kokemusperäisesti korkeilla kortisoniannoksilla.

1950-luvulla keksittiin, että kortisonilääkitys oli henkiä pelastava lääke 200 vuotta tunnettuun sairauteen, haavaiseen paksusuolentulehdukseen.

– Kun tulin lastenklinikalle töihin, potilaina oli paljon pieniä lapsia, jotka olivat kumaraselkäisiä, ylipainoisia ja pyöreäposkisia. Heillä oli myös arpimuunnoksia. Sivuoireet olivat tulleet kortisonilääkityksestä, jota oli käytetty rauhoittamaan oireita. Tutkimusten avulla opimme, että tietty osa potilaista ei hyödykään kortisonista ja saa lääkkeestä vain sivuvaikutuksia.

Heille kortisonilääkitys oli noidankehä. Hoito esimerkiksi lisäsi vatsakipuja, ja niihin kipuihin määrättiin lisää kortisonia.

Tutkimuksen avulla osoitettiin, ettei kortisonia ole tarvetta käyttää niin korkeita annoksia. Nykyään osataan myös seurata paremmin sivuvaikutusten kehittymistä ja säätää hoitoa niiden mukaan.

Helsingin yliopiston professori ja ylilääkäri Kaija-Leena Kolho on myös Kummien hallituksen jäsen ja edustaa hallituksessa tutkimusta. (Kuva: Maarit Kytöharju)

– Toinen hirveän tärkeä asia, mitä tutkimusmaailmassa on tehty, on se, että kaikki potilaat toimittavat nykyään ulostenäytteitä. Niistä mitataan ulosteen kalprotektiini, joka on tulehdussolujen erittämä aine.

Tämän merkkiaineen määrä kohoaa IBD:n seurauksena ja säilyy ulosteessa hyvin.

Tänä päivänä suolen tilaa voidaan seuloa ilman, että suoli täytyy tähystää. Siitä kuuluu Kolhon mukaan kiitos norjalaisille tutkijoille, jotka 1980-luvun lopussa hoksasivat, että kalprotektiinia voidaan mitata.

– Suomessa olemme olleet eturintamassa tutkimassa kalprotektiinin soveltuvuutta potilasseurantaan, ja lapsipotilailla testiä on käytetty jo 2000-luvun alusta lähtien – eli paljon muita maita aiemmin.

Hoidollisesti kyseessä on iso asia.

– Lapsilla tähystys tehdään nukutuksessa, ja silloin suolen pitää olla tyhjä. Eli ensin heille pitää aiheuttaa lääkkeillä ripuli, jotta suolen limakalvon tilan pääsee näkemään kunnolla. Tähystystutkimuksen tarve on aina tarkkaan harkittava. Kalprotektiini on antanut ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata suolen tilaa ilman tähystystutkimusta.

Kolho sanoo, että eri sairauksien hoitomuodot tulevat lapsille yleensä sitä kautta, että sairautta on ensin tutkittu aikuisilla. Syynä on se, että aikuispotilaita on yleensä paljon enemmän kuin lapsipotilaita.

– Koska lasten kohdalla varsinaista lääketutkimusta

Tärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

Tyypillisimmillään tulehdukselliset suolistosairaudet ovat edelleen nuorten aikuisten tauti, mutta nykyään se on myös lasten pitkäaikaissairaus. on tehty vain vähän, uusia lääkkeitä on jouduttu ottamaan käyttöön lääkärin harkintaan perustuen. Tällöin niin sanottu havainnoiva tutkimus eli systemaattinen tehon ja mahdollisten sivuvaikutusten seuranta on erittäin tärkeää. Lapsille ei voi vain antaa pienempää annosta kuin aikuisille, sillä lasten aineenvaihdunta on hyvin erilainen kuin aikuisilla. Lääkeannokset voivat olla suhteessa kokoon joko pienempiä tai isompia kuin aikuisilla.

Loppuelämän lääkitys Suurin osa IBD:tä sairastavista selviää tablettilääkityksellä. Tavallisin sairauteen käytettävä lääkeaine on tablettimuotoinen 5-ASA, joka hoitaa suolen limakalvoa suolesta päin.

Lisäksi saatetaan tarvita puolustusjärjestelmää hillitsevää lääkettä, kuten aiemmin paljon käytettyä atsatiopriinia tai pistoksena annettavaa metotreksaattia.

Kolho sanoo, että kolmasosa lapsista sairastaa sen verran vakavaa muotoa, että tarvitaan niin sanottuja biologisia lääkkeitä, joita annostellaan suonensisäisesti ja pistoksina.

– Näistä biologisista lääkkeistä TNF-alfa-salpaajat ovat olleet käytössä 20 vuotta. Kyseisiä lääkkeitä käytetään laaja-alaisessa ja vaikeassa taudissa. Lääkityksen yksilöllistä tehoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvittävään tutkimukseen tarvittaisiin paljon resursseja.

Koska syy sairauteen ei ole vielä selvinnyt, IBD-lääkitys on elinikäinen.

– Vähän kuten astma- ja reumalääkkeet, myös IBD-lääkitys hillitsee taudin oireita. Mutta koska syytä sairastumiseen ei tunneta, sairautta ei myöskään toistaiseksi ole mahdollista lopullisesti parantaa.

Pahimmillaan ja huonosti hoidettuna IBD voi johtaa kuolemaan. Tauti uusiutuu herkästi, jos lääkitys lopetetaan.

– Siksi lääkitystä pitää jatkaa, vaikka tauti hiipuisi, Kolho painottaa.

Ulosteen mikrobiosto tutkijoiden kiinnostuksen kohteena IBD:tä tutkitaan tällä hetkellä kovasti, sillä sairaus kuormittaa erityisesti länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää.

Yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista on ulosteen mikrobiosto.

– Tutkimuksissa on tunnistettu uusia bakteereja, joiden ei ole edes tiedetty olevan elimistössä. Tiedetään, että sairastuneella on erilainen mikrobiosto kuin terveillä, mutta ei tiedetä, onko se syy vai seuraus tulehdusreaktiosta.

Vaikeassa ja keskivaikeassa tautimuodossa tutkitaan myös sitä, mikä olisi paras lääke. Kolhon mukaan nyt potilaan oikean lääkityksen etsimiseen voi mennä kuukausia ennen kuin sopiva löytyy. Potilaalle on turhauttavaa odottaa taudin oireiden laantumista ja pettymys riittämättömästä tehosta voi tehdä olon toivottomaksi.

– On tärkeää tehdä myös tutkimusta potilaiden jaksamisesta ja mielialaoireista. Siksi koko sen alan tutkimus olisi todella tärkeä. Mielestäni myös epidemiologinen tutkimus olisi aiheellista: eli liittyykö sairauteen jotain ryvästymiä? Se puolestaan liittyy siihen, että silloin voitaisiin tunnistaa riskitekijöitä ja saada selville, miksi tällaisia tauteja tulee ja onko perintötekijöillä millainen vaikutus.

Esimerkiksi toisessa autoimmuunisairaudessa, tyypin 1 diabeteksessa, on perinnöllisiä merkkiaineita, jotka ennakoivat sen kehittymisen. Toistaiseksi IBD:n kohdalla sellaisia ei ole ainakaan vielä löydetty.

Maailmalaajuisesti IBD:n kohdalla tutkitaan ruokavalion merkitystä sairauteen.

Toistaiseksi senkään kohdalla ei ole löytynyt suoraa yhteyttä.

– Se on kuitenkin tutkinnan kohteena. Tutkijat haluavat selvittää, voiko ruokavaliolla hillitä oireita ja kenen potilaan olisi silloin tärkeää rajoittaa ruokavaliotaan.

Crohnin taudin alkuvaiheessa potilaalle voidaan antaa letkuravintoa, jotta tautia saadaan hillittyä. Osalla ruokavalio ei vaikuta oireisiin, mutta stressi nostaa ne esiin.

Kolho muistuttaa, että niin kauan kuin ruokavalion yhteyttä ei löydetä, lääkärit suosittelevat syömään monipuolisesti.

Alan tutkimus on Suomessa aktiivista Kolho on iloinen hyvästä yhteistyöstä aikuislääkäreiden kanssa.

– Se on ainutlaatuista ja ehdoton vahvuus, jotta voidaan tehdä merkittävää tutkimusta. Me saamme aikuispuolelta arvokasta tietoa siitä, miten lapsena sairastuneilla menee aikuisina.

Kolhon mukaan alan tutkimus on ollut Suomessa muutenkin aktiivista. Tehty tutkimus on vaikuttanut nopeasti potilaiden seurantaan ja hoitoon.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on moneen muuhun maahan verrattuna vielä yksi tutkimuksellinen etulyöntiasema: hyvät kansalliset rekisterit. Kelan rekisteritiedot lääkekorvauksista ja THL:n rekisteritiedot muusta pitkäaikaissairastavuudesta auttavat tutkijoita, kun pitää seurata muun muassa tautitapausten määriä ja tautiin liittyviä pitkäaikaisongelmia.

Jos Kolho saisi päättää, hän suuntaisi tutkimusvaroja translationaaliseen tutkimukseen. Siis mihin?

– Se on perustieteiden ja kliinisen lääketieteen, potilashoidon, välistä yhteistyötutkimusta. Meidän tutkijoiden täytyy ymmärtää, että tämä on ryhmä sairauksia, joilla on erilaisia ilmiasuja. Tarvitaan lääketieteellinen osaaminen sairauden tyypistä ja ymmärrys siitä, mikä potilaan kuva on. Tämä tieto yhdistetään siihen, että laboratoriossa tunnistetaan uusia merkkiaineita kyseisen taudin kuvantamiseen. Tarvitaan myös geneettistä ja mikrobiologista osaamista sekä puolustusjärjestelmän toiminnan syvällistä ymmärtämistä. Silloin saamme puhallettua yhteen hiileen. ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Kaija-Leena Kolhon tutkimusta tulehduksellisista suolistosairauksista.

10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Cool Kids -hoito-ohjelmasta oli iso apu

Lilja laulaa taas Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma. Niitä esiintyy 6–10 prosentilla. Tuohon joukkoon kuuluu 12-vuotias Lilja.

Suomessa vasta muutaman vuoden käytössä ollut Cool Kids -hoito-ohjelma oli avainasemassa, kun Liljaa autettiin pääsemään eroon ahdistuneisuudestaan.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Lilja esimerkiksi ahdistui, jos olimme lähdössä johonkin ilman häntä.

Lisäksi oli paljon pelkoja ja etukäteen miettimistä. Ne vaikuttivat todella paljon Liljan toimintakykyyn, Jari muistaa.

– Lilja alkoi vältellä asioita, joista hän oli aiemmin nauttinut, esimerkiksi harrastuksiin ja kouluun menemistä, Liljan Ruth-äiti sanoo.

– Ja jos vaikka olimme koko perhe lähdössä yhdessä ulos syömään, Lilja saattoi lyödä jarrun totaalisesti pohjaan, isä jatkaa.

– Pienetkin ongelmat kasvoivat pikku hiljaa suuriksi. Ensin ne saattoivat hoitua puhumalla, mutta vähitellen niistä tuli ylitsepääsemättömiä.

Raskas lasti Kun ongelmat alkoivat olla isoja, Lilja alkoi itsekin tunnistaa niitä. Siitä lähtien hän myös muistaa vaikeita tilanteita.

– Esimerkiksi yökylään menemiset olivat sellaisia. Tuli kokemuksia, joita en halunnut kokea uudelleen.

Kun Liljan käyttäytyminen alkoi vahvasti vaikuttaa perheen jokaviikkoiseen elämään, alkoi vanhemmille selvitä, että hänellä on joku todella raskas lasti taakkanaan.

– Pahiten eskaloituivat kouluun lähtemiseen liittyvät ongelmat, Ruth muistaa.

– Kaikki ihmissuhteet ylipäätään alkoivat jännittää, Lilja kertoo.

– Se oli normaaliin Liljaan verrattuna todellakin aivan päinvastaista, Ruth jatkaa.

– Ajattelimme, että kaikki liittyy kaveKun Liljan käyttäytyminen alkoi vahvasti vaikuttaa perheen jokaviikkoiseen elämään, risuhteisiin, ja yritimme sen pohjalta alkoi vanhemmille selvitä, että hänellä on purkaa Liljan kanssa tilannetta. Emme joku todella raskas lasti taakkanaan. Kun käsittäneet, että olikin kyse jostain vielä diagnoosi aikanaan tuli, se oli: lapsuuden monimutkaisemmasta. yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Cool Kids -hoito-ohjelman päättymisestä Liljalla oli jo aiemmin todettu myös on nyt kulunut runsas vuosi. lapsuusiän poissaolokohtausepilepsiaa – Tietyt asiat edelleen vähän jännittävät, ja lievää lukivaikeutta. mutta ne eivät pelota tai ahdista.

– Kun lisäksi tiesimme, että kaveripiirissä oli ollut kiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä, ajattelimme kaiken olevan vain osiensa summa, Jari kertoo.

– Keväällä 2019 alkoi olla selviä viitSO, SALAKAVALA YLLÄTYS tuli hiljaa hiipien, pienin teitä isommasta ongelmasta, vanhemmat kertovat. muutoksin, ilman tiettyä yksittäistä käännekohtaa.

– Olimme ensin kouluun yhteydessä lukivaikeu– Todella eloisa, iloinen, tekeväinen, rohkea, desta, sitten Lilja laittoi itse opettajalle viestin kaverihyvin avoin, puhelias, touhukas, idearikas, suolasiasta. Saman kevään aikana epilepsiaa poissuljettaa 12-vuotiaan Liljan Jari-isä adjektiiveja, jotka tiin. Lukivaikeuksiin oli saatu apua. Silmälasitkin vaihkuvasivat tyttären luonnetta ennen kuin ahdisdettiin. tushäiriöistä oli pienimpiäkään merkkejä.

Pitkiä puheluita – Loppujen lopuksi ero oli valtava.

– Itse olin kuvitellut, että kaikki alkoi paljon myöVaikka Liljalla oli vaikeaa, hän oli urhea.

– Vain yhden kerran jätin menemättä kouluun. hemmin kuin ilmeisesti alkoi, sanoo Lilja.

Mutta monena aamuna, kun minua ahdisti, puhuimme – Kun isä ja äiti kertoivat asioista, joista se heidän isän tai äidin kanssa todella pitkään puhelimessa mielestään alkoi, en muistanut sellaisia ollenkaan tai ennen kouluun menoani. Joskus puhelut lopetettiin en ainakaan tajunnut yhdistää.

Vasta jälkeenpäin Liljan vanhemmatkin ovat oivalvasta, kun olin jo melkein koulun alueella. Lauantai taneet, että tietyt merkit olivat olemassa jo syystaloli minulle ainoa vapaapäivä viikosta. Viimeistään sunvella 2018. nuntai-iltana alkoi jo ahdistaa.

I

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Kun olimme sopineet, että saan olla kotona, muistan pelänneeni, että teen itselleni jotakin. Olisin halunnut, että isä tai äiti olisi jäänyt kotiin.

– Pahimpaan aikaan Lilja soitti lähes joka päivä ennen kouluun lähtöään, Ruth tarkentaa.

– Se oli melkoista tsemppaamista.

Tyhjiä arpoja Kun Lilja oli keväällä 2019 menossa Lastensairaalaan lastenneurologin vastaanotolle kuulemaan hyviksi osoittautuneita uutisia epilepsiatilanteestaan, vanhemmat olivat etukäteen kysyneet Liljalta, sopiiko, että puhutaan samalla pahasta olosta muuten.

– Lilja ei olisi halunnut, mutta otin silti asian puheeksi lääkärin kanssa, Jari kertoo.

– Onneksi lääkärillä oli aikaa. Puhuimme saman tien puolitoista tuntia.

Neurologi teki lähetteen lasten psykiatriaan, mutta se tuli bumerangina takaisin.

– Hoitoa ei koettu tarpeelliseksi, Jari taivastelee.

– Ahdistuksesta emme osanneet vielä siinä vai-

– Nyt voin elää normaalia elämää, Lilja hymyilee.

heessa puhua, mutta muun muassa Liljan synkistä ajatuksista kylläkin. Lilja piirteli ajatuksiaan. Piirrokset herättivät meissä suurta huolta.

Toukokuussa 2019 Lilja ja vanhemmat alkoivat käydä perheneuvolassa. Kuukausittaisia käyntejä oli syksyyn asti.

– Oli hyvä, että saimme käydä puhumassa asioista, mutta ei siitä mitään konkreettista apua ollut, Jari sanoo.

– Syksyllä Liljan pahoinvointi eskaloitui, ja eräänä iltana hän romahti täysin. Lilja jäi seuraavana päivänä pois koulusta. Illalla tuli samanlainen romahdus. Lähdimme Lastensairaalan päivystykseen. Lilja pelkäsi, että tekee itselleen jotakin ja halusi siinä vaiheessa itse lääkäriin.

– Kun olimme sopineet, että saan olla kotona, muistan pelänneeni, että teen itselleni jotakin. Olisin halunnut, että isä tai äiti olisi jäänyt kotiin. Mutta sitten sovimme, että olemme kaikki koko ajan puhelimitse tavoitettavissa. Päivä meni hyvin. Maalasin värikkään teoksen! Mutta kun seuraavana päivänä piti olla jotakin menoa, se alkoi iltaa kohden jännittää. Lääkäriin lähtö oli oma päätökseni, Lilja vahvistaa.

– Lähtöpäätös jo sinänsä rauhoitti, ja ainakin omasta mielestäni tilanne tasaantui jo autossa matkalla Lastensairaalaan.

Diagnoosi: ahdistuneisuushäiriö Lastensairaalassa alkoi tapahtua. Päivystävä lääkäri konsultoi lastenpsykiatrian osaston henkilökuntaa.

– Sen jälkeen lääkäri ja sosiaalityöntekijä haastattelivat meitä perusteellisesti ja pitkään erittäin asiallisesti, Jari kiittelee.

– Lopputulema oli, että Lilja sai akuutisti rauhoittavan lääkityksen ja kiireellisen lähetteen lasten psykiatrian tutkimus-, akuutti- ja konsultaatioyksikköön.

Helpotti todella paljon, kun tiesi, että asiat lähtevät rullaamaan.

– Oli puhuttu paljon ahdistuksen tunteesta, mutta sitä ei osattu yhdistää ahdistuneisuuteen, Jari korostaa.

– Minäkin yhdistin vielä siinä vaiheessa kaiken koulukiusaamiseen, en ahdistuneisuushäiriöön, Ruth myöntää.

Viikko myöhemmin oli ensimmäinen keskustelutapaaminen lastenpsykiatrian osastolla.

– Kaikkiaan oli viisi tapaamista. Ensin paikalla olimme kaikki kolme, sitten Lilja ja me erikseen, ja sitten Liljalla oli muutama käynti yksin. Tapaamisten jälkeen tuli diagnoosi: lapsuuden yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

– Se oli minulle itsellenikin iso helpotus, Lilja sanoo.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Lilja on saanut takaisin itseluottamuksensa ja varmuutensa olla oma itsensä.

– Vaikka oli tiennyt, että jotakin on, oli iso asia saada tietää, mitä se oli.

– Lilja oli apea. Tietysti toivoimme, että Lilja olisi taas oma itsensä ja voisi nauttia elämästä. Helpotti todella paljon, kun samalla pystyi luottamaan, että joku tietää, miten sairautta hoidetaan, Ruth korostaa.

– Itsestäni tuntui siltä, että kaikki meni sopivassa tahdissa. Jos hoitojuttuja olisi tullut nopeammalla tahdilla enemmän, olisin ehkä mennyt entistä enemmän sekaisin, Lilja tuumii.

Tuuriakin matkassa Liljan ahdistuneisuushäiriön hoitoon ehdotettiin kahta vaihtoehtoa: Cool Kidsiä tai yksittäisiä käyntejä. Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli. HUS on käynnistänyt Lastenklinikoiden Kummien tuella hankkeen, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa valtakunnallisesti menetelmien käyttöönotossa. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Meille kerrottiin tarkasti, mitä Cool Kids pitää sisällään, ja se vaikutti heti ehdottomasti paremmalta vaihtoehdolta, Jari sanoo.

– Se oli ihan paras, Lilja komppaa.

Kävi vielä hyvä tuuri, että perheelle aukesi peruutuspaikka Cool Kidsissä jo viime vuoden tammi-helmi-

kuun vaihteessa. Suunnitellusta kymmenestä tapaamiskerrasta kaksi viimeistä peruttiin koronan vuoksi.

Hirvittää pelkkä ajatus siitä, että koko prosessi olisi peruuntunut. Liljan perhe saattaisi olla yhä samassa tilanteessa kuin viime vuoden alussa.

– Kaikille Cool Kidsin tyyppinen ryhmätoiminta ei varmaankaan sovi, mutta lääkärit katsoivat, että Liljan kohdalla se toimisi, sanoo Ruth, joka oli Liljan mukana kaikissa tapaamisissa.

– Olimme ymmärtäneet, että vain toinen vanhemmista voi olla mukana. Sovimme, että se olen minä.

Myöhemmin kävi ilmi, että molemmat olisivat voineet olla. Mutta päätimme mennä loppuun asti niin.

Keskustelua yhdessä ja erikseen Tapaamisia oli kerran viikossa, kaksi ja puoli tuntia kerrallaan. Perheitä oli ryhmässä kaikkiaan viisi.

– Ensin keskusteltiin ja käytiin läpi kotitehtäviä.

Sitten vanhemmat menivät toiseen huoneeseen keskustelemaan keskenään ja lapset jäivät ohjaajien kanssa. Harjoittelimme esimerkein tehtäviä, joilla ahdistuksen voi saada pois. Sitten vanhemmat tulivat keskustelemaan ohjaajien kanssa ja me lapset menimme ohjaajaharjoittelijan kanssa toiseen huoneeseen pelaamaan tunnepeliä, Lilja selvittää tapaamisten sisältöä.

– Lopuksi kokoonnuimme kaikki hetkeksi keskustelemaan. Hoito-ohjelman loppupuolella oli sitten enemmän perhekohtaista keskustelua ja toimintaa

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Oli sikakivaa alkaa valmistautua kouluunmenoon, kun tiesi, että siellä on ne uudet kaverit, joiden kanssa on kivaa.

– Ei se varsinaisesti heti alkanut auttaa, mutta heti aloin luottaa, että se auttaa, Lilja sanoo Cool Kids -hoito-ohjelmasta.

ohjaajien kanssa. Syvennyttiin enemmän kunkin lapsen tiettyihin pelkoihin ja ahdistuksiin.

– Lapsilla ja vanhemmilla oli omat Cool Kids -työkirjansa, ja ahdistuksesta jaettiin tosi paljon syvällistä taustatietoa ja kerrottiin, miten vanhempien pitää missäkin tilanteessa toimia, Ruth kiittelee.

– Myös lapsille tehtävät selitettiin huolella tavoitteena, että lapsi oppii itse käyttämään ”työkaluja”.

Luotto löytyi nopeasti Lilja odotti joka kerta innolla Cool Kids -tapaamiseen pääsyä.

– Minulla oli erikseen ”Cool Kids -reppu”, jota aina pakkasin hyvissä ajoin etukäteen.

– Heti ensimmäisestä kerrasta lähtien sieltä tuli Liljan ja Ruthin mukana kotiin jopa hämmästyttävän paljon apua ja tietoa, Jari kiittelee.

– Välillä toki menimme muutamia askeleita taaksepäin mutta sitten taas isoja askeleita eteenpäin, Ruth kuvaa prosessia.

– Haastavinta meidän kohdallamme oli löytää se asia, joka Liljaa pelotti esimerkiksi yökylään menemisessä. Ahdistus voi olla tunteena erittäin vaikeasti määriteltävissä.

Lilja harrastaa muun muassa showtanssia ja on näytelmäkerhossa. Kotona hänen ykkösharrastuksensa on maalaaminen.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Kun alkaa ahdistaa ja tilanne etenee loppuun asti, on todella vaikea enää tietää tai muistaa, mistä ahdistus alkoi ja miksi, Lilja kuvailee.

– Liljalla suurin ahdistus taisi olla lopulta se, että häntä jännitti etukäteen, että häntä alkaa ahdistaa. Siitä syntyi kierre. Hän alkoi jännittää tilanteita, missä ahdistus oli joskus alkanut, Ruth toteaa.

– Aika pian alkoi tuntua, että Cool Kidsistä on minulle apua, Lilja sanoo.

– Jo ensimmäisen kerran jälkeen siitä tuli hyvä ja varma fiilis. Ei se varsinaisesti heti alkanut auttaa, mutta heti aloin luottaa, että se auttaa. Kesti aikansa, ennen kuin oppi käyttämään niitä apuja, mitä Cool Kidsistä tuli. Ja vertaistuki oli tärkeää, kun mukana oli lapsia, joilla oli samanlaisia ahdistustunteita.

Uudet kuviot Toukokuun lopussa, koronan aiheuttaman etäkouluvaiheen jälkeen, Liljalla oli vielä yksi kontrollikäynti lastenpsykiatrian osastolla. Etäkouluvaihe osui Liljan kannalta täydelliseen rakoon.

– Sen aikana minun ei tarvinnut olla vanhojen kavereiden kanssa. Tuntui kuin ahdistus olisi etäkoulun aikana poistunut minusta. Etäkouluvaiheen päätyttyä pari viikkoa ennen kesälomaa oli helppo vaihtaa uuteen mutta kuitenkin ennestään tuttuun kaveriporukkaan. En ollut aiemmin uskaltanut ottaa etäisyyttä vanhaan porukkaan.

Kesäloman lopussa Lilja sanoi vanhemmilleen haluavansa jo kouluun.

– Oli sikakivaa alkaa valmistautua kouluunmenoon, kun tiesi, että siellä on ne uudet kaverit, joiden kanssa on kivaa.

Lilja kertoi uusille kavereilleen ahdistusongelmistaan viime syksynä.

– Suhtautuivat ihan kivasti. Vanhoille kavereille olin sanonut Cool Kids -tapaamisiin tiistaisin mennessäni, että se on sellainen paikka, missä puhutaan jännityksestä. Ahdistuneisuudesta en heille kertonut, paitsi yhdelle hyvälle ystävälleni. Nyt on ihan sama, vaikka koko koulu tietäisi, kuudetta luokkaa käyvä Lilja sanoo.

– Lilja on saanut takaisin itseluottamuksensa ja varmuutensa olla oma itsensä, Jari-isä myhäilee.

– Kyllä hän edelleen aina joskus miettii keinoja tunnistaa ahdistustilanteita. Mutta nyt hän osaa toimia sen mukaan.

– Liljan ahdistuneisuus ei käytännöllisesti katsoen enää näy perheen arjessa, Ruth-äiti huokaa.

– Yökylässäkin hän on nyt ollut ilman ongelmia.

Liljan pari vuotta vanhempi isoveli Nemo on ollut tärkeänä apuna etenkin kotona koulupäivien jälkeen.

– Minun ei tarvinnut olla yksin, Lilja toteaa.

– Nemo jopa jätti usein lähtemättä omiin menoihinsa, jos hän koki, että Liljalla oli ”tilanne päällä”, Jari kiittelee perheen esikoista.

– Nyt voin elää normaalia elämää, Lilja hymyilee.

– Tietyt asiat edelleen vähän jännittävät, mutta ne eivät pelota tai ahdista.

– Lauantai oli minulle ainoa vapaapäivä viikosta.

Viimeistään sunnuntaiiltana alkoi jo ahdistaa, Lilja muistelee parin vuoden takaisia tuntemuksiaan.

Antennit pystyyn Liljan vanhemmat kehottavat tuoreen kokemuksensa pohjalta muita vanhempia olemaan ”antennit pystyssä”.

– Vanhempi osaa kuunnella ja seurata lastaan.

Pitää osata luottaa tunteeseen eikä välttämättä tyytyä ensimmäiseen vastaukseen tai selitykseen, jonka ammattilaisilta saa, Jari korostaa.

– Apua kannattaa hakea ja jatkaa hakemista, jos sitä ei heti saa.

– Kannattaa itse luottaa siihen, että kaikki järjestyy, ja hakea apua pienellä kynnyksellä, Lilja neuvoo.

– Uskon, että ahdistuneisuus on aika yleistä. Ei sitä tarvitse hävetä eikä peitellä, ei lapsen eikä hänen vanhempiensa. Tuntuu jopa siltä, että kaikkien pitäisi käydä läpi tuollainen Cool Kids -kurssi, missä oppii tunteiden käsittelyä, Ruth tuumii.

Lilja harrastaa showtanssia ja on näytelmäkerhossa. Kotona hän harrastaa eritoten maalaamista.

– Laulan myös paljon. Mutta silloin, kun olin ahdistunut, en kuulemma laulanut ollenkaan. Se on tosi outoa. Itse en edes huomannut, että en laulanut.

Nyt Lilja laulaa taas. ●

Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

Vuoden 2020 lopussa Kummit toi sairaaloihin potilasviihtyvyyttä erilaisten virtuaalitervehdysten ja Kummikeskiviikon muodossa.

Kummikeskiviikot jatkuvat koko poikkeusajan.

Kummikeskiviikossa potilaat Oulun, Kuopion, Turun, Tampereen ja Helsingin lastenklinikalla tai -sairaalassa pääsevät tapaamaan kummivaikuttajia virtuaalisesti.

18

www.kummit.fi • Kummikeskiviikko

Zoom-palaveri 10.2.2021 klo 15.08 Helmikuun Kummikeskiviikossa oli ystävänpäivän kunniaksi esillä tärkeä aihe: ystävät ja ystävyys.

Pikkupotilaiden kanssa keskustelemassa olivat tubettajat Pinkku Pinsku ja Jaakko Parkkali.

Tuttuun tapaan tubettajille sai lähettää tai esittää kysymyksiä ja he vastasivat.

Tubettajilta kysyttiin muun muassa ystävän kanssa riitelystä.

– Mä riitelen mun parhaan ystävän kanssa tosi usein, koska me ollaan ihmisinä aika erilaisia, Pinkku Pinsku myönsi.

– Ei aina tarvitse olla samaa mieltä. Joskus se riitely saattaa jopa vahvistaa sitä ystävyyttä. Mutta tietenkään kaikesta ei tarvitse koko ajan kuittailla, Jaakko sanoi.

Molemmat muistuttivat, että ystävät ovat supertärkeitä ja että laatu korvaa määrän. ●

Kummikeskiviikko • www.kummit.fi

19

POTILASVIIHTYVYYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT MIKKO HINKKANEN / HUS JA RIIKKA MYÖHÄNEN / KYS

Lapsen oikeus leikkiin toteutuu myös sairaaloissa Vaikka lapsi olisi kuinka sairas, hän on ensisijaisesti lapsi ja haluaa leikkiä.

Leikkitoiminta onkin tärkeä osa lastensairaaloita. Leikin avulla lapsi voi myös käsitellä sairaalaan liittyviä pelkojaan.

H

ARVA TIETÄÄ, että lastensairaaloissa on

leikkitoimintaa.

Potilaana oleville lapsille ja heidän sisarilleen on järjestetty mahdollisuus leikkiin ja pelaamiseen, ja sairaaloissa työskentelee myös varhaiskasvatuksen opettajia.

Kuopion yliopistollisen sairaalaan ja Helsingin Uuden lastensairaalan varhaiskasvatuksen opettajat kertovat, mitä lastensairaaloiden leikkiosastoilla tapahtuu.

Varhaiskasvatusta teho-osastosta vuodeosastoille Sairaaloihin alettiin palkata lastentarhanopettajia 1950-luvulla. Sitä ennen sairaalassa olevien lasten leikittäminen oli vapaaehtoisten vastuulla. Lapsia saat-

20

www.kummit.fi • Potilasviihtyvyys

toi löytyä myös sairaaloiden keittiöistä perunoita kuorimasta. Leikittäminen tunnettiin tuolloin termillä askarruttaminen.

Kirsi Kuusjärvi on yksi Uuden lastensairaalan viidestä varhaiskasvatuksen opettajasta. Kuusjärven työmaa on Uuden lastensairaalan Vuodeosasto Taika, jossa hoidetaan munuais- ja elinsiirtopotilaita sekä syöpään ja veritauteihin sairastuneita.

Uuden lastensairaalan leikki- ja nuorisotoiminnassa työskentelee viisi varhaiskasvatuksen opettajaa, yksi nuoriso-ohjaaja sekä kolme lastenhoitajaa, joista yksi työskentelee Espoon Jorvin sairaalassa. Sairaalassa on myös yksi Helsingin seurakuntayhtymän palkkaama lastenohjaaja.

Kuusjärvi sanoo, että varhaiskasvatuksen opettajan työ ja sisältö on sairaalassa hyvin pitkälti sitä, mitä

Jokaisella lapsella on oikeus lapsen kasvua ja kehitystä tukevaan varhaiskasvatukseen, eikä oikeus poistu, vaikka lapsi sairastuu ja joutuu sairaalaan.

Uudessa lastensairaalassa isommille lapsille on erillinen tila, jossa he voivat soittaa musiikkia ja pelata biljardia.

Kirsi Kuusjärvi työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana HUSin Uudessa lastensairaalassa.

Jos lasta kovasti jännittää tuleva toimenpide, hänen kanssaan voidaan käydä sitä läpi leikin avulla. Sairaalaleikkihuoneessa lapsi voi ”hoitaa” nukkeja ja nalleja erilaisilla sairaalahoitovälineillä.

se on tavallisessa päiväkodissa. Erotuksena on, että sairaalassa työtä tehdään perheen tarpeista lähtöisin ja moniammatillisesti muun sairaalahenkilökunnan kanssa.

– Tämä on varhaiskasvatusta poikkeavassa ympäristössä, Kuusjärvi kuvailee.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvua ja kehitystä tukevaan varhaiskasvatukseen, eikä oikeus poistu, vaikka lapsi sairastuu ja joutuu sairaalaan.

– Jos potilas on heikossa kunnossa eikä pääse poistumaan sairaalahuoneestaan, teemme työtä heidän huoneissaan. Varhaiskasvatusta järjestetään kaikilla osastoilla teho-osastosta vuodeosastoille.

Lapsi saattaa olla vakavasti sairas, mutta Kuusjärven mukaan lapsi on aina lapsi: aktiivinen, halukas iloitsemaan, leikkimään ja toimimaan. Ja sen mahdollistaminen on hänen työtään.

Kuusjärvi aloitti Lastenklinikalla lastentarhanopettajana vuonna 1997.

– Lastentarhanopettajien koulutuksessa ei ole mahdollista erikoistua sairaalatyöhön, eikä minulla ollut sairaalakokemusta aloittaessani. Muistan ainoastaan sen, että opiskeluaikana ryhmämme kävi Lastenlinnassa ja luennolla sain voimakkaan ahaaelämyksen. Silloin keksin, että minähän voisin tehdä tätä työtä sairaalassa.

Kuusjärvi sanoo, että työ on kouluttanut – samoin työn sisällä voi kouluttautua.

– Olen esimerkiksi osallistunut luennoille, joissa kerrotaan tietyistä sairauksista ja tietenkin keskustellut paljon hoitotoimenpiteistä hoitajien ja lääkäreiden kanssa.

Kuusjärvi on myös suorittanut lasten ja nuorten suruohjaajakoulutuksen ja ohjannut sisaruksensa menettäneiden lasten vertaistukiryhmiä.

– Aika paljon seuraamme itse, millaista koulutusta

Potilasviihtyvyys • www.kummit.fi

21

”Lisäksi meillä on suosittu sairaalaleikkihuone, jossa lapsi voi ’hoitaa’ nalleja ja nukkeja erilaisilla sairaalahoitovälineillä. Leikki lieventää lapsen pelkoa ja edesauttaa hänen toipumistaan.”

Kivoista leikeistä voi jäädä hyviä tai jopa korjaavia kokemuksia lapsen tai nuoren sairaala-aikaan.

Heli Wouters on KYSin lastensairaalan varhaiskasvatuksen opettaja.

Pandemian vuoksi leikkitiloja on pitänyt säätää koronaystävällisiksi.

Kuopiossa poliklinikan leikkiaula on jouduttu sulkemaan, mutta vesiväreillä maalaaminen on vielä onnistunut. Maalaaminen ja askartelu ovat sairaalassa kaikenikäisten suosiossa.

on tarjolla. Jos sairaalassa on esimerkiksi koulutuspäivä lasten elinsiirroista, menemme kuuntelemaan ja oppimaan, millaisista toimenpiteistä on kyse.

Valmista toimintakaavaa tilanteisiin ei ole, sillä potilasperheet ovat aina omanlaisiaan. Työ vaatii taitoa olla läsnä.

– Tässä työssä pitää olla sensitiivinen ote, jotta osaa tarpeeksi herkästi kohdata perheen. Kuuntelutaito on erittäin tärkeä.

Päiväkodin kautta sairaalaan Heli Wouters on Kuusjärven kollega Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Woutersin urapolku on erilainen kuin Kuusjärven: hän opiskeli aikoinaan lastentarhanopettajaksi ja työskenteli päiväkodissa kahdeksan vuotta. Ennen varhaiskasvatuksen opintoja Wouters oli suorittanut myös sairaanhoidon opintoja.

– Olin harjoittelussa lastenosastolla, ja se tuntui todella mieluisalta. Opintojen edetessä kuitenkin huomasin, että sairaanhoitajan työ ei ollut minua varten, Wouters sanoo.

Lasten parissa työskentely kuitenkin houkutteli, ja sairaanhoitajan opinnot vaihtuivat varhaiskasvatukseen.

Kun KYSin lastentarhanopettajan paikka yhdeksän vuotta sitten tuli hakuun, Wouters päätti hakea – ja sai paikan.

Nyt hän vastaa lastenosaston leikkitoiminnasta yhdessä askarteluohjaaja Maija-Riitta Pelkosen kanssa.

22

www.kummit.fi • Potilasviihtyvyys

Woutersin työmaata ovat lasten ja nuorten osasto sekä veri- ja syöpätautien osasto. Tarvittaessa hän palvelee myös poliklinikoita. Lasten leikkitoiminnan ja -tilojen lisäksi nuorille järjestetään ajanvietetoimintaa. Sen suunnittelu on Woutersin ja Pelkosen vastuulla.

Nuoria kiinnostaa esimerkiksi pelaaminen, lukeminen, piirtely ja askartelu.

– Pitkäaikaissairaiden lasten kanssa toimiminen on enemmän yksilöllistä kuin päivähoidossa. Pyrin myös järjestämään vertaiskohtaamisia, mutta se totta kai riippuu siitä, keitä on paikalla.

Päiväkotiin verrattuna työ on tietyllä tapaa täysin erilaista mutta kuitenkin samanlaista.

– Päiväkodissa tietyt lapset tulevat sinne joka päivä.

Sairaalassa suuri osa lapsista vaihtuu päivittäin, tilanteet vaihtuvat jatkuvasti ja niihin pitää päästä nopeasti mukaan. Alussa se vaati paljonkin totuttelua.

Työvuoroon tullessaan Wouters katsoo potilaslistasta, keitä paikalla jo on ja keitä osastolle on päivän mittaan tulossa.

– Kyllä siinä on osaamisaluettaan saanut laajentaa. Mutta työn ydin on sama kuin päiväkodissa. Lapsi on aina lapsi, ja minun tehtäväni on pohtia, miten hän voi leikkiä rajoitteista huolimatta.

Pitsaa, pullaa ja sairaalapelon hälventämistä Kuten useimmilla lastenklinikoilla myös Uudessa lastensairaalassa potilaat ovat iältään 0–16-vuotiaita. Tästä syystä toiminnan pitää olla monipuolista.

Leikkihuone on oleellinen osa lapsen kuntoutumista.

Uudessa lastensairaalassa leikki- ja nuorisotoiminnan tiloissa on monia mahdollisuuksia leikkiä, maalata, rakennella ja askarrella. Myös vanhemmille lapsille on oma tila, jossa voi esimerkiksi musisoida tai pelata biljardia. Leikkiosastolla on myös erilaisia terapeuttisia elementtejä, kuten vesi- ja hiekkaleikkimahdollisuus. Myös jokaisella vuodeosastolla on leikkihuone.

Yksi erityisen suosittu paikka on opetuskeittiö.

Ennen koronapandemiaa keittiössä leivottiin kerran viikossa. Kuusjärven mukaan rentouttava ja mielihyvää tuottava toiminta sopii hyvin lapsen ja vanhemman yhteiseksi tekemiseksi.

– Pullaa on aina kiva leipoa. Olemme tehneet myös pikkuleipiä, pitsaa, karjalanpiirakoita ja joulun alla pipareita.

Leikki- ja nuorisotoiminnan tiloissa on myös valmisteluhuone, jossa pelokasta lasta voidaan valmistella sairaalakäyntiin leikin ja keskusteluiden avulla.

Huone on autenttinen potilashuone ja siellä voi totutella siihen, millaista sairaalassa on. Se on koko sairaalahenkilökunnan käytettävissä.

Kuusjärvi kertoo, että jos lasta kovasti pelottaa, henkilökunta käy toimenpiteen lapsen kanssa läpi kuvin ja leikkien. He valmistavat lasta tulevaan toimenpiteeseen. Näin lapset saavat tietoa toimenpiteistä, kuka tekee, mitä tehdään ja miksi tehdään.

– Lisäksi meillä on suosittu sairaalaleikkihuone, jossa lapsi voi ”hoitaa” nalleja ja nukkeja erilaisilla sairaalahoitovälineillä. Leikki lieventää lapsen pelkoa ja edesauttaa hänen toipumistaan.

Mukaviakin muistoja sairaalasta KYSin varhaiskasvatuksen opettajan Heli Woutersin toiveena on, että lapselle jäisi sairaalasta myös mukavia muistoja.

Niitä voi syntyä esimerkiksi kivoista leikeistä. Leikki saattaa luoda hyviä tai jopa korjaavia kokemuksia lapsen tai nuoren sairaala-aikaan. Sillä on Woutersin mukaan valtava psyykkinen merkitys.

– Ilman leikkiä ja leikkipaikkoja lastensairaaloissa olisi paljon enemmän pelkoa ja toimenpiteiden aiheuttamaa jännitystä. Olen aika varma, että jos sairaaloissa ei millään tavalla huomioitaisi lapsipotilaiden leikkimahdollisuuksia, se aiheuttaisi ihan fyysisiä reaktioita. ●

Kummit tukee sairaalaviihtyvyyttä

P

IKKUPOTILAIDEN SAIRAALAVIIHTYVYYS on yksi Lastenkli-

nikoiden Kummien tärkeimmistä lahjoituskohteista, ja jokainen Kummien yleiskeräykseen lahjoittava on automaattisesti tukemassa myös potilasviihtyvyyttä.

Oman lahjoitussummansa voi halutessaan ohjata nimenomaan potilasviihtyvyyteen.

Myös tavaralahjoitukset Kummien kautta suoraan sairaaloille ovat mahdollisia. Moni yritys muistaa pikkupotilaita esimerkiksi joulun alla, kun sairaaloissa jaetaan joululahjapaketteja.

Sairaalat ottavat lahjoituksia mielellään vastaan.

– Erilaiset lelu- ja askartelulahjoitukset sairaaloiden leikkiosastoille ovat todella tervetulleita. Pikkulasten helistimet, katselukirjat, nuorten pelit, askartelutarvikkeet ynnä muut ovat suosittuja, sanoo Helsingin Uuden lastensairaalan Kirsi Kuusjärvi.

On kuitenkin syytä muistaa, että hygieniasyistä sairaalaan lahjoitettavien lelujen pitää olla käyttämättömiä.

Lelujen pitää myös kestää toistuvaa puhdistusta, ja siitä syystä kankaisia leluja tai kirjoja ei voida ottaa vastaan.

Uudet pehmolelut annetaan jokaiselle lapselle henkilökohtaiseen käyttöön.

KYSin Heli Wouters sanoo, että esimerkiksi Kummien kautta tulleet puuhatarvikkeet ovat olleet suosittuja ja korvaamattomia.

– Leikki-ikäiset pitävät kaikenlaisista leluista ja äänikirjoista. Lautapelit pitävät pintansa vuodesta toiseen. Legot ovat todella suosittuja, ja niitä annamme lapsipotilaille mukaan eristyshuoneisiin. Ne ovat myös loistavia reippauslahjoja tai kotiinpääsylahjoja.

Wouters kertoo, että tarve vaihtelee vuodenajasta riippuen.

Tavaralahjoitusta pohtiva voi olla yhteydessä Kummeihin, joka selvittää sairaalan senhetkisen tarpeen. Laita viestiä: kummit@kummit.fi tai soita (09) 6824 520. ●

Potilasviihtyvyys • www.kummit.fi

23

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Henkilöstö valitsi lahjoituskohteen Toimitila- ja kauppakeskuskiinteistöjä omistava ja vuokraava Sponda on tehnyt Kummien kautta isoja laitelahjoituksia HUSin Uuteen lastensairaalaan.

Y

RITYSVASTUUTA VOI KANTAA monella

tavalla. Sponda on valinnut Lastenklinikoiden Kummit kumppanikseen jo useampana vuotena.

Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksinen kertoo, että hyväntekeväisyys ja lahjoitukset ovat osa Spondan vastuullisuusohjelmaa ja tärkeä osa sosiaalisen vastuun tavoitteita.

Sosiaalisen vastuun lisäksi Spondan strategiaan kuuluu muun muassa ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja henkilöstövastuu.

– Uskon, että koronapandemian myötä sosiaalinen vastuu nähdään yrityksissä entistä tärkeämpänä, Airaksinen sanoo.

hyväntekeväisyysjärjestöille ja vastuullisuutta edistäville järjestöille mahdollisuuden jakaa merkityksellistä viestiään sekä järjestää erilaisia keräyksiä ja tapahtumia Spondan kauppakeskuksissa.

Airaksinen kannustaa muitakin yrityksiä harjoittamaan yritysvastuuta.

– Yritysten on entistä tärkeämpää ottaa huomioon ympärillä oleva yhteiskunta. Vastuullisuus on arvopohjaista toimintaa, jota myös oma henkilöstö arvostaa. ●

Useita laitehankintoja Sponda on tehnyt Kummien kautta isoja laitelahjoituksia HUSin Uuteen lastensairaalaan.

Vuonna 2019 yritys osallistui ECMOlaitteen hankintaan. Laite mahdollistaa veren ulkoisen hapetuksen, ja sen tarkoituksena on turvata laitehoidon riittävyys muun muassa pandemia-aikana.

Viime vuonna Spondan lahjoituksella tuettiin neuronavigaattorin lisäohjelmiston hankintaa. Se auttaa leikkauksen aikana paikantamaan aivokasvaimia ja epilepsiapesäkkeitä, ja sen avulla aivoleikkaus voidaan tehdä mahdollisimman tarkasti.

– Me emme itse valinneet lahjoitettavia laitteita, vaan halusimme kohdistaa lahjoituksemme sairaalan senhetkisen tarpeen mukaan, Airaksinen kertoo.

Henkilöstön valinta Lastenklinikoiden Kummit valikoitui Spondan kumppaniksi henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella.

– Henkilöstö valitsi mieluisimmaksi lahjoituskohteeksi Uuden lastensairaalan, ja toivetta kuunneltiin.

Airaksinen kertoo, että Spondalla on myös muunlaista yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Yritys tarjoaa erilaisille

24

www.kummit.fi • Yhteistyö

Pirkko Airaksinen on Spondan vastuullisuuspäällikkö.

(Kuva: Sponda)

YHTEISTYÖ

Teemu-nallejen myynti toimipisteissä sekä erilaiset tapahtumat ja teemapäivät yhdessä Kummien kanssa ovat näkyvin osa Scanian ja Kummien yhteistyötä.

(Kuva: Roihu Inc/ Scania)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Teemu-nalle alkaa näkyä liikenteessä Kummien tuore kumppani on kuorma- ja linja-autoja valmistava Scania. Yhteistyö tulee näkymään ympäri vuoden.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT ja Scania Suomi

Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen.

Yhteistyön avulla on tarkoitus tukea lasten ja nuorten parasta mahdollista hoitoa.

Scanian markkinointipäällikkö Olli Heikkinen sanoo, että yritys haluaa olla esimerkkinä muille alalla toimiville.

Yhteistyötä on lähdetty suunnittelemaan kunnianhimoisesti.

– Hyväntekeväisyyteen liittyvät yhteistyökumppanuudet ovat helposti sellaisia, että merkitään summa budjettiin ilman, että se teettää yrityksessä töitä. Me yritimme pohtia, mitä hyötyä meistä olisi Kummien näkyvyydelle ja toisinpäin, Heikkinen sanoo.

Kummien kanssa tehtävä yhteistyö on yrityksen yhteinen asia, ja siitä syystä henkilöstö otetaan jo alkuvaiheessa mukaan.

– Kummit oli henkilökunnalle entuudestaan tuttu

organisaatio, ja sen koettiin tekevän tärkeää työtä, joten osallistamisessa tuskin tulee ongelmia. Meillä on yrityksessä hyvä ilmapiiri, ja jos olemme tekemässä asioita hyvän asian puolesta, miksi emme myös nauttisi siitä, Heikkinen kysyy.

Vastaavanlaisesta yhteistyöstä ei yrityksellä ole kokemusta.

– Ehkä tämäntyyppinen yhteistyö normalisoituu meillä tämän myötä.

Valtakunnallinen toimija halusi valtakunnallisen kumppanin Scanialla on Suomessa 19 omaa toimipistettä, joista pohjoisin on Rovaniemellä.

Suomen Scanian toimitusjohtaja Henna Wickström sanoo, että Kummeilla ja Scanialla on yhdistävänä tekijänä juuri valtakunnallisuus.

– Uskon, että yhteisen tekemisen kautta moni saattaa innostua hyväntekeväisyydestä myös henkilökohtaisessa elämässä, Wickström sanoo.

Yhteistyön myötä Scania lahjoittaa Kummeille 50 euroa jokaisesta vuoden 2021 aikana rekisteröidystä Scania-merkkisestä rekasta ja bussista. Sen lisäksi Scania aikoo järjestää toimipisteissään erilaisia tapahtumia, joissa Kummit näkyvät. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

25

MIELENTERVEYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Pitkittyneillä koronarajoitustoimilla voi olla todella kauaskantoisia seurauksia lasten ja nuorten kehitykseen” HUSin Leena Repokari:

Koronapandemian rajoitustoimien pitkäaikaisvaikutukset lapsiin huolestuttavat alan ammattilaisia.

HUSin Lastenpsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Leena Repokari muistuttaa, että lapsille ja nuorille rajoitustoimet eivät ole pelkästään ikävä juttu, vaan kyseessä on heidän kehityksensä ja tulevaisuutensa vaarantuminen.

M

AAILMANLAAJUINEN koronapande-

mia ja sen aiheuttamat rajoitustoimet ovat olleet julkisessa keskustelussa yhtä isossa roolissa kuin itse virukselta suojautuminen.

Helmikuun alussa Helsingin Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitus (HS 4.2.2021), jossa kiinnitettiin muun muassa huomiota toisen asteen koulutuksen kuukausia jatkuneeseen etäopiskeluun ja sen riskeihin.

Mielipidekirjoituksen oli allekirjoittanut joukko lääkäreitä ja professoreita. Yksi allekirjoittaneista oli Kummien hallituksen jäsen, professori Kaija-Leena Kolho.

Kirjoituksessa muistutettiin, että ”tavoitteena on torjua mahdollisia uhkia mutta samalla hyväksytään kaikessa hiljaisuudessa ne etäopetuksen jatkamiseen liittyvät riskit, jotka on jo laajasti tunnistettu. Suurimpia kärsijöitä ovat lapset ja nuoret”.

Myös HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Leena Repokari on huolissaan – etenkin, kun epidemiatilanne näyttää edelleen heikentyvän ja rajoitustoimia ollaan jälleen kiristämässä.

Repokarin mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä on iso vaikutus lasten ja nuorten elämään, sillä heidän kehityksensä edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, sosiaalisia suhteita ja myös perheen ulkopuolisia aikuiskontakteja.

– Koronaan liittyvien varotoimien aiheuttamista välittömistä vaikutuksista on puhuttu melko paljon.

Sen sijaan huomattavasti vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne vaikutukset, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Pitkittyneillä koronarajoitustoimilla voi

26

www.kummit.fi • Mielenterveys

HUSin Leena Repokari sanoo, että koulujen etäopetukseen siirtymisellä on ollut iso vaikutus lasten ja nuorten elämään.

(Kuva: HUS)

olla todella kauaskantoisia seurauksia lasten ja nuorten kehitykseen, Repokari sanoo.

Koulun merkitys on lapselle keskeinen Leena Repokari muistuttaa, että lapsella on oikeus käydä koulua, ja koulun merkitys lapsen elämässä on keskeinen. Lapsilla Repokari tarkoittaa kaikkia alle 18-vuotiaita.

– Koulussa opitaan sekä akateemisia taitoja että sosiaalisen elämän sääntöjä. Siellä saa ruokaa ja terveydenhuoltoa sekä mahdollisuuden esimerkiksi koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon kautta tuoda esiin sellaisia vaikeuksia, joista ei ehkä missään muualla voi puhua.

Pandemia näkyy myös erikoissairaanhoidon puolella. Repokari sanoo, että viime vuoden syys-lokakuussa lastenpsykiatrian lähetteissä oli nähtävissä

selvä nousu. Sen lisäksi nuorisopsykiatrian päivystykseen tuli paljon ahdistuneita nuoria.

– Nämä ovat toki epävarmoja signaaleita, eikä niistä voi vetää suoria johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.

Eristystoimenpiteiden lyhytaikaiset vaikutukset ovat Repokarin mukaan jakautuneet: On pieni joukko lapsia ja nuoria, jotka vaikuttavat hyötyneen etäopetuksesta. Suurimmalle osalle lapsia ja nuoria etäopetus ja tauko harrastustoiminnassa sen sijaan on ollut vahingollista, koulunkäynti on vaikeutunut ja eristäytyneisyys lisääntynyt.

– He, joille etäopetus on sopinut, ovat lapsia ja nuoria, joiden on helpompi opiskella yksin tai pienissä ryhmissä. Tai joille sosiaaliset suhteet ovat haastavia.

Mutta se on edellyttänyt sitä, että heillä on kotona sellaiset vanhemmat, joilla on sekä halua että kykyä järjestää arkeen riittävä struktuuri ja tuki. Sen sijaan lapset, jotka elävät turvattomissa oloissa, ovat jääneet vaille koulun tuomaa arjen rakennetta ja monipuolista ja säännöllistä ateriaa.

Nuorilla jää väliin tärkeä elämänvaihe Repokarin mukaan eristystoimenpiteiden vaikutus nuoriin on ollut vielä merkittävämpi kuin lapsiin.

Eristäytymisen myötä nuoret eivät tällä hetkellä kohtaa oppilaitoksen aikuisia, joten kukaan ei välttämättä huomaa, miten he voivat.

– Erityisen kohtalokasta se on nuorille, joille koulu on ainoa paikka, jossa on heihin huomiota kiinnittäviä, turvallisia ja ennakoitavia aikuisia. Heidän kohdallaan laiminlyönnit hoivassa ja muiden perustarpeiden tyydyttämisessä jäävät havaitsematta, samoin tipahtaminen sosiaalisista ympyröistä ja koulunkäynnistä. Tällä voi olla dramaattisia vaikutuksia myöhempään elämään, jos esimerkiksi päihteiden käyttö pääsee riistäytymään käsistä tai nuori tipahtaa kokonaan sosiaalisesta verkostosta ja tavanomaisesta elämän rytmistä.

Eikä kyse ole vain edellä mainitun kaltaisista nuorista. Repokari muistuttaa, että nuoruusikään kuuluu vuorokausirytmin venyminen sekä se, että asioiden aikaansaaminen on haastavaa. Samoin ikävaiheeseen kuuluu irtiotto vanhemmista, joten vanhempien mahdollisuudet tukea nuorta ovat heikommat kuin nuoremman lapsen kohdalla.

Kyse on myös oikeudenmukaisuuden kokemuksesta.

– Samaan aikaan, kun aikuiset jatkavat elämäänsä suht normaalisti kuntosali- ja ravintolakäynteineen, nuorilta on kielletty suunnilleen kaikki heille tärkeä: joukossa hengaaminen, koulunkäynti ja harrastukset. Aikuiset voivat laittaa normaalin elämänsä tauolle pariksi vuodeksi, eikä siitä ole muuta haittaa kuin turhautuneisuus. Sen sijaan lasten kohdalla kehitysvuodet ovat koko ajan tärkeitä, eikä elämää voi laittaa samalla tavalla tauolle.

Eriarvoistuminen huolestuttaa Yhteiskunnan eriarvoistuminen on näkynyt jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemia on tuonut sen aiempaa terävämmin näkyviin.

Leena Repokaria huolestuttavat ne perheet, joissa on vaikeuksia jo entuudestaan. Koronatoimien pitkittyminen eriarvoistaa yhteiskuntaa entisestään.

– Ne lapset ja nuoret, joilla ei kotona ole ennakoitavaa arkea eikä huolta pitäviä aikuisia, saattavat tipahtaa pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi opinnoista ja tavanomaisesta arjesta.

Kummit tukee lasten ja nuorten mielenterveystyötä ●

Kummit käynnisti viime vuoden lopussa Mielen tila -kampanjan, joka on pandemian myötä ajankohtaisempi kuin koskaan.

●

Tiiviissä yhteistyössä HUSin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa aloitettu kampanja haluaa kiinnittää huomiota lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöön.

Ahdistuneisuus on yksi lasten ja nuorten yleisimmistä mielenterveyden ongelmista.

●

Huomion kiinnittämisen lisäksi ahdistuneisuushäiriöön annetaan konkreettisia keinoja puuttua. Yksi sellainen on näyttöön perustuva Cool Kids -hoito-ohjelma, jonka osaajia on kampanjan myötä koulutettu tällä hetkellä noin 50. Hoitoohjelma suunnataan erikoissairaanhoidon puolelta perusterveydenhuoltoon, jotta ahdistuneisuushäiriöön päästäisiin pureutumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

●

Kyseessä on ensimmäinen näyttöön perustuva menetelmä, jota levitetään valtakunnallisesti.

●

Aivan ensimmäiseksi Cool Kids -menetelmä on tarkoitus viedä muiden alueiden erikoissairaanhoidon puolelle, sen jälkeen se halutaan viedä kouluihin ja perheneuvoloihin.

Esimerkkinä Repokari mainitsee toisen asteen opiskelijat.

He tarvitsevat opintoihinsa sekä ikätovereiden muodostamaa ryhmää että struktuuria ja tukea, mutta jäävät nyt vaille näitä kaikkia.

Repokari toivoo, että lasten ja nuorten hyvinvointi asetettaisiin etusijalle kaikkia koronatoimia suunniteltaessa.

– Heidän kohdallaan tulee muistaa kehitykselliset tarpeet ja niiden edellytysten turvaaminen. ● Mielenterveys • www.kummit.fi

27

Teemu-nallen joulukalenteri oli yksi Tampereen vapaaehtoisten viime vuoden tempauksista. (Kuvat: Tampereen vapaaehtoiset)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Vapaaehtoistiimi:

OTA VINKIT TALTEEN! Kummeilla on vapaaehtoistoimintaa jokaisessa yliopistosairaalakaupungissa, ja jokaisella vapaaehtoisryhmällä on oma tapansa toimia ja organisoida asiat. Hyväksi havaitut huomiot halutaan myös jakaa.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMEILLE alueiden

vapaaehtoiset ovat kullanarvoisia. Vapaaehtoisrinkiin on saatu hyvin mukaan Kummien tukijoita ympäri Suomen.

Viime vuosi oli myös vapaaehtoisille hankalaa aikaa toiminnan pyörimisen kannalta, sillä tapahtumia ei turvallisuussyistä voitu järjestää.

Tampereen vapaaehtoisten tiiminvetäjä Sanna Kekki kertoo muutamasta heidän vapaaehtoisryhmässään hyväksi havaitusta keinosta saada toiminta pyörimään sekä asioista, joita voi edistää myös poikkeusaikana.

1) Luo paikallisia verkostoja ”Saimme loppusyksystä aikaan tosi hyvän draivin.

Se oli käynnistynyt jo aiemmin syksyllä, kun pohdimme, voisimmeko käynnistää jonkin oman kampanjan Kummien hyväksi. Päädyimme julkaisemaan Instagramissa Teemu-nallen joulukalenterikampanjan.

Joku heitti palaverissa hyvän idean siihen liittyen, voisimmeko hakea kumppanuuksia Taysin läheltä tai sisältä.

Mietimme, mitä potilasperheet kaipaisivat ja mikä heidän elämäänsä helpottaisi. Tällaisia asioita ovat

28

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

esimerkiksi ruokailumahdollisuus sairaalan yhteydessä tai sen lähistöllä.

Juttelimme Taysin sisällä toimivien yrittäjien, kuten Subwayn ja R-kioskin, kanssa joulukalenterikampanjasta. Subwayn kanssa teimme esimerkiksi sellaisen

”Iso oivallus on ollut se, että kannattaa antaa tilaa yhteiselle ideoinnille. Silloin kaikki pääsevät ehdottamaan rohkeasti ja luovasti.”

Keräsimme lahjakortteja ja tavaralahjoituksia myös muilta alueen yrittäjiltä. Iso osa niistä saatiin ihan vain kävelemällä paikan päälle ja kysymällä, kiinnostaisiko yrittäjiä lähteä mukaan.

Myös se ilahdutti, että Kummit oli melkein kaikille tuttu organisaatio. Saimme nopeasti rakennettua omaa alueellista verkostosta, ja loppujen lopuksi kampanjastartti oli tosi kiva ja sopi erityisen hyvin jouluun.

Haastoimme kampanjaamme mukaan myös yksityishenkilöitä. Digilipas oli kätevä tapa kerätä lahjoituksia, ja se tarjosi myös yhteistyöyrityksille mahdollisuuden tehdä rahalahjoitus kampanjaamme. Digilippaamme tuotto lahjoitettiin lahjakortti- ja tavaralahjoitusten kanssa Taysin lasten sisätautien ja neurologian osastoille iloa ja viihtyvyyttä tuottamaan.”

2) Järjestä ideointia säännöllisesti ”Kun vapaaehtoistoiminta käynnistyi Tampereella, tapasimme aina kahvilassa. Pikkuhiljaa kahvilasta on siirrytty kahvilan ja etätapaamisten hybridiin. Osa on istunut kahvilassa, ja osa on ollut etänä. Teamsin tai Facebookin etätapaamisten rinnalla on käyty somekeskustelua.”

3) Ryhdy toimeen mieluummin liian nopeasti kuin hitaasti ”Kun aloimme kerätä lahjoituksia joulukalenteriin, suunnittelimme flaijerin, jota oli helppo jakaa yrittäjille. Viestimme myös suoraan sähköpostilla. Joulukalenteri tuli eteen niin nopsaan, että etenimme aika lailla tilanteen mukaan. Se ei aina ollut kovinkaan systemaattista. Opimme, että kannattaa suunnitella asiat ajoissa. On myös tärkeää arvioida tekemistä porukalla, jotta oppimaansa voi hyödyntää seuraavissa projekteissa.”

4) Rakenna tiimi- ja verkostoyhteistyötä ”Vapaaehtoistyössä jos missä oppii, että yhdessä on kiva tehdä asioita.

Iso oivallus on ollut se, että kannattaa antaa tilaa yhteiselle ideoinnille. Silloin kaikki pääsevät ehdottamaan rohkeasti ja luovasti.

On tärkeää kannustaa ihmisiä olemaan rohkeasti yhteydessä kumppaneihin ja haastamaan heidät mukaan. Myös kumppaneilla voi olla hyviä ideoita sen suhteen, miten he voivat auttaa potilasperheitä.

Olemme alusta asti yrittäneet koordinoida asioita niin, että jokainen voisi hyödyntää olemassa olevia verkostojaan.”

sopimuksen, että asiakas sai ostaa potilasperheelle puolikkaan tai kokonaisen subin samalla, kun teki omat ostoksensa. Myös Ärrällä oli mahdollisuus ostaa lahjakortteja potilasperheille. Nämä tuottivat potilasperhelahjoituksia useamman sadan euron edestä.

5) Jakakaa tehtävät kunkin vahvuuksien mukaan ”Meitä on Tampereen ryhmässä lähemmäs 20 vapaaehtoista, joista aktiivisesti mukana on noin kymmenen. Uusia vapaaehtoisia on tullut mukaan myös korona-aikaan.

Olemme tehneet jonkinlaista roolitusta tehtävien suhteen. Tehtävät kannattaa usein jakaa vahvuusperusteisesti – siten syntyy yleensä luontevia rooleja. Osa tykkää tehdä somea, osa vääntää exceliä. Sitten on asioita, joita kaikki voivat tehdä huolimatta siitä, miten aktiivisia ovat juuri sillä hetkellä. Tällaiset tehtävät ovat vapaaehtoistoiminnan kannalta tärkeitä, sillä elämäntilanteet saattavat muuttua nopeasti, ja jokainen osallistuu siten, miten on mahdollista.

Se, mitä jokainen voi tehdä, on kavereille ja sukulaisille viestiminen.” ●

Vapaaehtoiset • www.kummit.fi

29

Scania kuljettaa hyvää Scania Suomi Oy lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille 50 euroa jokaisesta vuonna 2021 Suomessa rekisteröidystä Scanian kuorma- tai linja-autosta. Eri tapahtumissa myymme myös Scania-paitaan sonnustautuneita Teemu-nalleja, joiden tuotto menee Kummeille.

Vuoden aikana toteutamme Kummien kanssa useita yhteisiä tempauksia ja keräämme yhdessä hyvää lasten ja nuorten terveyden hyväksi.

Pidetään hyväntekeväisyyden pyörät pyörimässä!

scania.fi

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Joulukukat vaihtuivat hyväntekeväisyyteen Rakennusalan yritys SL Rappaus kohdensi tukensa sairaille lapsille ja nuorille.

J

ULKISIVU-URAKOINTIIN erikois-

KUVA: SL RAPPAUS

tunut yritys SL Rappaus haluaa SL Rappaus halusi tukea Kummien kautta lasten lahjoittaa joululahjarahat Kummeille. ja nuorten parasta mahdollista (Kuva: SL Rappaus) hoitoa. Siksi yritys on lähtenyt mukaan tukemaan Kummeja.

– Ensimmäisen kerran lahjoitimme Kummeille vuonna 2019. Silloin teimme yhden pienemmän lahjoituksen ja joulun alla toisen isomman. Samalla kaavalla toimimme viime vuonna. Haluamme suunnata joululahjarahamme johonkin oikeasti hyödylliseen, sanoo SL Rappauksen toimitusjohtaja Sami Lankinen.

Ratkaisu on kerännyt kiitosta myös yrityksen työntekijöiltä.

– Kukaan ei ole harmitellut sitä, että on jäänyt joulukukkaa vaille. Päinvastoin henkilökunta on ollut koko sydämellään mukana, toimistoassistentti Sirpa Lankinen sanoo.

Kohteeksi valikoitui Kummit, sillä se on valtakunnallinen toimija ja tukee lapsia ja nuoria monipuolisesti. paa. Ajattelimme, että Kummien kautta apu kulkeu– Sairastaminen on aina raskasta ja pelottavaa, ja jos kyseessä on lapsi tai nuori, se on vielä pelottavamtuu mahdollisimman laajalle, Sirpa jatkaa.

Hyvä mieli itsellekin SL Rappaus on vuonna 2005 perustettu yritys. Julkisivu-urakoinnin lisäksi se tekee asuntojen ja koulujen sekä muiden julkisten rakennusten sisäpuolen tasoiteja maalausurakointia.

– Aluksi teimme vain julkisivurappauksia, mutta koska talvella rappauksia tehdään vähemmän, laajensimme toimintaamme sisäpuolen tasoite- ja maalaustöihin. Nyt liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee sisäpuolen töistä, Sami sanoo.

Loimaalla sijaitseva yritys on aviopari Sirpa ja Sami Lankisen perustama, ja alussa yrityksellä oli virallisesti vain yksi työntekijä.

– Sirpa teki kanssani iltaisin ja viikonloppuisin paperitöitä. Vähitellen yritys kasvoi, ja nyt työntekijöitä on 200, ja työmaita on ympäri Suomea, Sami sanoo.

Yritys aikoo jatkaa hyväntekeväisyyttä.

– Siitä tulee itsellekin todella lämmin mieli, kun laittaa rahan johonkin merkitykselliseen. Ja mitä enemmän yrityksiä lähtee mukaan, sitä isompi apu saadaan perille, Sirpa sanoo. ● Yhteistyö • www.kummit.fi

31

MARKKINOINTIVIESTINTÄ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kummien brändiryhmä toimii markkinointiviestinnän tukena Kummien apuna oleva joukko ammattilaisia auttaa viestin kirkastamisessa.

Hasse Eranka on viestintä- ja markkinointitoimisto Republicin toimitusjohtaja: ”Olen ollut markkinointiviestintäalalla 18 vuotta ja vuonna 2009 perustin oman yrityksen. Valitsin viestinnän ammatikseni, koska se on kiinnostavaa ja muuttaa muotoaan jatkuvasti.

Ihmiset ovat viestineet niin kauan kuin kirjoitettua kieltä on ollut olemassa. Ajan myötä on vain tullut uusia 32

www.kummit.fi • Markkinointiviestintä

työkaluja ja kanavia. Sosiaalinen media on tehnyt viestien lähettämisestä ja vastaanottamisesta jatkuvaa, ja viestinnän kohderyhmät pitää ottaa myös huomioon. Esimerkiksi Kummien kohdalla viesti on erilainen riippuen siitä, puhutaanko lääkäreille tai lahjoittajille.

Saan mukanaolosta äärettömän paljon hyvää mieltä, kun pystyn omalla työpanoksellani auttamaan Kummien järjestötoimintaa.”

Kirsi Puntila vastaa Altian markkinoinnista, innovaatioista ja tuotekehityksestä: ”Olen tehnyt urani markkinoinnin ja brändäyksen parissa, Suomessa ja ulkomailla. Päivätyössäni Altialla vastaan yrityksen markkinoinnista, innovaatioista ja tuotekehityksestä. Kummeja autan henkilökohtaisista syistä.

Koen olleeni elämässä rajuistakin kokemuksista huolimatta niin onnekas, että nyt haluan antaa panokseni hyvän

tekemiseen. Oma roolini on yhdessä muun bränditiimin kanssa vahvistaa Kummien tunnettuutta ja rakentaa eri aktivointikeinoja uusien lahjoittajien saamiseksi. Kaikki meistä haluavat tehdä Kummit-brändistä entistä menestyksekkäämmän.”

KUVA: MATTI PYYKKÖ

KUVA: REPUBLIC

mästään hyvästä entistä tehokkaammin. Tavoitteena on saada tieto lasten ja nuorten parhaasta mahdollisen hoidon tuesta vaikuttavasti esille.

Kummien brändiryhmä koostuu markkinointiviestinnän ja brändinhallinnan ammattilaisista, jotka antavat omaa osaamistaan ja aikaansa tärkeän asian puolesta!

KUVA: SAKARI MAJANTIE

K

UMMIT HALUAA viestiä teke-

Oskari Liimatainen on markkinointikonserni N2:n kehitysjohtaja: ”Olen tehnyt yli 15 vuotta myyntija markkinointihommia. Asiakaskokemusta on siis kertynyt paljon. Se, mitä tässä brändiryhmässä teen, osuu aika lailla yksiin päivätyöni kanssa. Työni on kehityshankkeiden konseptointia, johtamista ja projektien läpivientiä. Jos Hassella on vahva rooli viestinnän strategiassa ja Kirsi hoitaa brändin, minun tehtäväkseni jää miettiä, miten jalkaudutaan ja luodaan jatkuvasti jotain uutta ja mielenkiintoista.” ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Viestintävastuussa

VIESTINTÄ

Kummien omasta viestinnästä vastaa kahden henkilön tehotiimi.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN viestinnän pää-

tehtävä on tukea vaikuttavasti ja monipuolisesti varainhankintaa lasten ja nuorten parhaan mahdollisen hoidon hyväksi koko Suomessa. Tämä edellyttää laadukkaita sisältöjä, monipuolisia verkostoja sekä panostusta sidosryhmätyöhön ja markkinointiviestintään eri kanavissa.

Miten tämä onnistuu?

Sitä pohtii Kummien viestintätiimi, johon kuuluu viestintä- ja markkinointijohtaja Matti Valli sekä viestintä- ja markkinointisuunnittelija Eleonora Schirmer.

– Itselläni on hoidossa erityisesti pääkampanjat sekä yhteistyöverkostot. Suunnittelutyö ja sisällöt eri kanavissa rakentuvat joustavasti yhdessä, sanoo Matti Valli.

Kummien pääkampanjat ovat syyskaudella Kummit Live: Elämä Lapselle sekä Kummit Live: JouluMielelle -kokonaisuudet. Viime vuonna lanseerattiin myös yksi uusi ja tärkeä hanke lisää: Mielen tila -kampanja, joka kerää varoja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Eleonora Schirmerin vastuulla on erityisesti Kummien sosiaalinen media.

– Sosiaalisella medialla on Kummien kohderyhmän tavoittamisessa koko ajan kasvava merkitys. Ihmiset etsivät vaikuttavia hyväntekeväisyystoimijoita sellaisilta alustoilta, jotka ovat heille tuttuja ja luotettavia, Schirmer sanoo.

Tavoitteena on jakaa Kummien somessa monipuolisia Kummit-uutisia: kertoa esimerkiksi erilaisista laitehankinnoista, esitellä Kummien tukemia lastentautien tutkimus- ja kehitystyön ammattilaisia, tutustua potilasperheisiin ympäri Suomen, kuulla erilaisista potilasviihtyvyyttä lisäävistä projekteista sekä tiedottaa hyvää tekevistä tapahtumista.

Viestintätiimi saa myös paljon apua Kummien kumppaneilta.

– Heiltä olemme saaneet paljon lisää tehoa ja näkemystä niin viestintään kuin markkinointiinkin, Matti Valli sanoo. ●

Viestintä • www.kummit.fi

33

CARROT KITCHEN Sarjassa kokataan lasten ikiomia lempireseptejä.

12 , kappaletstaaika valmistu40 noin ia minuutt

KUVA: REETTA PASANEN

HERKKUNÄLKÄÄN Hei kokkauskaveri! Suklaahippukeksejä on kiva tehdä ihan itse.

H

ERKKUHIMO RATKAISTAAN helposti suklaa-

Kaisa Torkkeli toimii pedagogiikan ja ruoanlaiton asiantuntijana Carrot Kitchen -sovelluksessa. Carrot Kitchen on lasten ikioma pelillinen kokkaussovellus, joka ohjaa lasta keittiössä turvallisella ja hauskalla tavalla.

kekseillä. Niihin tarvittavat ainekset saattavat hyvällä tuurilla löytyä keittiöstä jo valmiiksi.

Chocolate chip cookies on Carrot Kitchenin JUNNUKOKIN Iriksen, 11, oma lempiresepti. Keksejä on kiva leipoa yhdessä kaverin kanssa. Keksit ja kylmä maito on ihana yhdistelmä! ●

Chocolate chips cookies 100 g huoneenlämpöistä voita 1 dl sokeria 1 dl fariinisokeria 1 kananmuna 3 dl vehnäjauhoja ½ tl ruokasoodaa ripaus suolaa 150 g tummaa suklaata u Muista ensin pestä kädet.

Laita uuni kuumenemaan kiertoilmalla 175 asteeseen tai tasalämmöllä 200 asteeseen. v Voin saa nopeasti huoneen-

lämpöiseksi, jos sulatat sitä hetken mikrossa. Vatkaa voi ja molemmat sokerit sähkövatkaimella vaaleaksi seokseksi. Lisää muna ja vatkaa nopeasti tasaiseksi.

y Ota 2 uunipeltiä ja levitä niille leivinpaperit. Nostele taikina lusikalla 12 nokareeksi eli 6 nokaretta per pelti.

w Mittaa toiseen kulhoon kuivat aineet eli vehnäjauhot, ruokasooda ja suola. Sekoita ne lusikalla.

z Jos käytät uunin kiertoilmatoimintoa, voit paistaa molemmat pellilliset samaan aikaan. Paista keksejä uunissa 7–10 minuuttia, kunnes keksit saavat sopivasti väriä.

x Rouhi suklaa paloiksi varovasti veitsellä. Kääntele suklaarouhe ja kuivat aineet lusikalla munasokeriseokseen.

{ Vedä keksit leivinpapereineen pelliltä ja annan jäähtyä ennen tarjoamista. Ehdit sopivasti siivota jäljet keittiöstä!

Carrot Kitchen • ww.kummit.fi

35

KESKOSUUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Väitöskirja tutki vanhempien mukanaoloa keskosten tehohoidossa Kymmenen vuotta sitten luotu Vanhemmat Vahvasti Mukaan -malli muutti keskosten tehohoidon useissa Suomen sairaaloissa. Nyt mallista on julkaistu väitöskirjatutkimus, jossa tutkittiin, miten hoitohenkilökunta suhtautui hoidon suht dramaattiseen muutokseen.

N

OIN KYMMENEN VUOTTA sitten Turun

yliopistollisessa keskussairaalassa kehitettiin keskosten tehohoidon uusi malli, Vanhemmat Vahvasti Mukaan. Se otettiin TYKSissä käyttöön vuosina 2009–2012.

Nimensä mukaisesti malli nosti perhekeskeisyyden hoidon ytimeen.

Hoito tuotti hyviä tuloksia, ja malli kopioitiin myös muihin keskussairaaloihin. Lisäksi sitä alettiin viedä ulkomaille.

Viime tammikuussa tarkastettiin Mirka Toivosen väitöskirja Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastolla. Se oli ensimmäinen aiheesta tehty väitöskirja, joka käsitteli mallia hoitokulttuurin näkökulmasta.

Toivonen on terveystieteiden tohtori ja työskenteli TYKSin keskolassa vuosina 2002–2003.

36

www.kummit.fi • Keskosuus

– Hoitajana totuin vanhaan malliin, mutta kun ensimmäistä lastani hoidettiin keskolassa, tajusin, miltä tuntuu lähteä pois vastasyntyneen luota. Se oli ihan todella vaikeaa.

Tammikuussa 2021 tarkastettiin väitöskirjasi Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla – Hoitokulttuurin ja osasto-arkkitehtuurin muutos. Mikä on se muutos, jota väitöksessäsi tutkit? ”Tutkin sitä, muuttuiko hoitokulttuuri perhekeskeisemmäksi VVM-koulutuksen myötä. Nykyään vanhemmat eivät ole enää vain vierailijoita, vaan osa hoitotiimiä. Myös aiempaa hoitomuotoa pidettiin perhekeskeisenä, sillä vanhemmat saivat käydä hoitamassa lapsia. Vanhempien läsnäolo oli kuitenkin aika lailla rajattua. Heidän tuli usein poistua lapsen viereltä esimerkiksi lääkärinkierroilla toisten lasten asioista keskusteltaessa, ja aamuhoidoilla hoitajat halusivat hoitaa lapsen yms.

VVM-mallissa vanhemmat otetaan pääsääntöisesti mukaan hoitoon ja heitä kuunnellaan, kun pohditaan, millaisia hoitopäätöksiä tehdään.

VVM pohjautuu neljään eri vaiheeseen: Ensimmäisessä hoitajat opettelevat tunnistamaan vauvan viestintää. Toisessa hoitajat yhdessä vanhempien kanssa havainnoivat vauvaa ja vanhemmat oppivat huomaamaan lapsestaan erilaisia asioita, kuten hengityksen rytmin ja ihon värin vaihtelut. He siis oppivat havainnoimaan vauvan käytöksestä, milloin hän on stressaantunut. Lääkäreiltä on tullut palautetta, että van-

saaneet tasavertaisesti tilaa olla lapsensa kanssa, osa sai jäädä yöksi ja osa ei ja että yöaikaan vanhempia ei välttämättä ehtinyt ohjata kovinkaan paljon. Mallin toimivuutta ei kyseenalaistettu, mutta moni haastateltava pohti sitä, mikä olisi heidän osastonsa ideaalimalli.”

Mirka Toivonen on ollut keskolassa sekä hoitajan että vanhemman roolissa. (Kuva: Mikko Kaaresmaa)

hemmat yleensä huomaavat pienimmätkin merkit ja antavat tärkeää tietoa. Kolmannessa vaiheessa korostuu perheiden yksilöllisyyden ymmärtäminen. Sen aikana laaditaan hoivasuositukset yhdessä vanhempien kanssa ja ymmärretään sekä vauvan että perheen yksilöllisiä tarpeita, kuten milloin on kenguruhoidon aika. Neljäs vaihe on kotiutumiseen valmistautuminen. Vanhemmat integroidaan mukaan lapsen hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Sen aikana myös tuetaan perheen ja henkilökunnan välistä kumppanuutta.”

Vanhempien haastattelujen lisäksi haastattelit väitöskirjaasi varten 19 esimiestä ja 32 hoitajaa kahdeksalta eri osastolta. Miten he arvioivat VVM-mallia? ”Toisilla oli aluksi enemmän vastustusta kuin toisilla. Hoitajien haastattelujen perusteella uusien hoitajien oli helpompaa omaksua malli, sillä heillä ei ollut takanaan niin pitkää työuraa. He eivät olleet ehtineet tottua johonkin tiettyyn tekemisen tapaan.

Toki myös osa pitkään työtä tehneistä hoitajista oli sitä mieltä, että on helpotus, kun vanhemmat saavat olla mukana. Mallin hyödyt motivoivat kaikkia.

Hyötyinä voi ainakin mainita sen, että hoitajien mukaan lapset olivat tällä hoitomallilla rauhallisempia ja kotiuttaminen helpompaa, sillä vanhemmat olivat varmempia ja osasivat tulkita lastaan. Myöskään kotiutuksen jälkeisiä soittoja ei tullut enää niin paljon.

Lääkärit saivat vanhemmilta arvokasta tietoa, jonka perusteella oli helpompi tehdä lääketieteellisiä ratkaisuja. Vanhemmilta tuli sellaista palautetta, että lapsi nukkui paremmin ja hänen sykkeensä oli rauhallisempi. Vauvan ja vanhemman läheinen vuorovaikutus on myös aivojen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Jonkin verran tuli sellaista palautetta, että sairaaloiden tilat eivät soveltuneet malliin optimaalisesti.

Osa haastatelluista koki, että kaikki vanhemmat eivät

Miksi perheiden mukanaolo hoidossa on niin tärkeää – hehän eivät ole lääketieteen ammattilaisia? ”Vanhempien läsnäololla on valtavasti positiivisia vaikutuksia niin lapsen kehitykselle kuin vanhempien, erityisesti äidin, psyykkiselle hyvinvoinnille. Äidillä on luontainen tarve olla lähellä vastasyntynyttä, ja vastasyntynyt tarvitsee vanhemmat lähelleen. Näihin tarpeisiin on nyt pystytty vastaamaan.

Hoitajat kokevat vanhemmat enemmän voimavarana, ja lääkärit saavat vanhemmilta tärkeää tietoa lapsen reaktioista.

Haastatteluissa henkilökunta koki, että isät osallistuvat enemmän, ja tämä todentui isille tekemässäni kyselyssä.”

Mitä VVM-malli vaatii sairaalalta, lääkäreiltä ja hoitajilta, entä vanhemmilta? ”Sairaalalta se vaatii resursseja, sillä koko moniammatillinen henkilökunta käy läpi 18 kuukauden koulutuksen. TYKS koordinoi tämän koulutuksen ja järjestää kouluttajat. Ideana ei ole, että koulutetaan vain muutama henkilö – silloin hoitokulttuuri ei muutu.

Vanhemmilta malli ei vaadi mitään, sillä hoitajat ohjaavat lapsen hoitamisessa. He kuitenkin antavat tietoisesti enemmän tilaa ja kysyvät aiempaa enemmän vanhemmilta. Kun vanhempia rohkaistaan, he oppivat hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvaamaan, miten lapsi reagoi asioihin.”

Miksi halusit tehdä väitöskirjasi tästä? ”Vähän niin kuin ajauduin siihen. Olin aikoinaan keskolassa töissä, ja vuosia myöhemmin, maisteriopintojeni aikana, minut pyydettiin mukaan tekemään aiheesta tutkimusta. Muilla lasten osastoilla on jo pitkään ollut se idea, että kun lapsi tulee sairaalaan, vanhemmat otetaan hoitoon mukaan. Vastasyntyneiden kohdalla näin ei ole ollut. Esimerkiksi jos lapsi syntyy keskosena, hänet on viety vastasyntyneiden osastolle ja hoitoa mahdollisesti tarvinnut äiti on jäänyt synnytysosastolle. On ehkä ajateltu, ettei vanhempi tunne lasta yhtään sen paremmin kuin hoitajat tai lääkäri, sillä he eivät ole vielä hoitaneet lasta.

1970–80-luvulta lähtien on puhuttu varhaisesta vuorovaikutuksesta, mutta samalla vanhempien hoitoon osallistuminen on estetty, kun on pelätty sitä, että vanhemmat tuovat keskosten osastolle erinäisiä taudinaiheuttajia ja infektioita. Tutkimusnäytön myötä on osoitettu, että näin ei tapahdu.

Uskon, että sysäys mallille on ollut paitsi tutkimusnäytön lisääntyminen kiintymyssuhteen muodostamisesta ja sen merkityksestä keskoslapsen kehitykselle, myös separaation vähentämisen merkitys vanhempien psyykkiselle hyvinvoinnille.” ● Kummit on lahjoittanut vuosien mittaan varoja VVM-malliin. Lahjoitusten avulla mallia on voitu viedä useisiin eri sairaaloihin Suomessa.

Keskosuus • www.kummit.fi

37

KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

POTILASVIIHTYVYYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ JA HENRIK ÅS

”Pelleily on muuttunut astetta vakavammaksi” Sairaalaklovnit kasvattavat rooliaan lastensairaaloissa. Uuden lastensairaalan toimialajohtaja Jari Petäjä sanoo, että klovnien ansiosta lääkäreiden ja hoitajien toimenpiteet sujuvat aiempaa jouhevammin.

J

AHAS, MILTÄS TÄMÄ KANYYLI NÄYTTÄÄKÄÄN

– perhoselta, lehtokoneelta vai miltä? Voisimmekohan yhdessä ottaa verikokeet myös pehmolelulta? Entä millaisia unia anestesialääkäriltä kannattaisi nukutuksen ajaksi tilata?

Muun muassa tällaisia asioita klovnitohtori Mutkalalla eli Kaisa Koulu pohtii työssään.

Koulu on sairaalaklovni ja työskentelee TYKSissä.

– Työnkuvaani kuuluu ihmettelyä, iloa ja sopivan kokoisen energian löytämistä. Ensin vähän kuuntelen ja aistin potilasta ja tilannetta, ja sitä kautta löytyy yhteinen klovnileikki, Koulu kertoo.

Kaisa Koulun mukaan leikki voi lähteä liikkeelle melkein millaisesta tilanteesta tahansa.

38

www.kummit.fi • Potilasviihtyvyys

– Sehän voi olla hyvinkin konkreettista. Esimerkiksi pääseekö klovni huoneeseen sisään. Lapsi on kuitenkin aina tilanteen päätähti – ja hänen ehdoillaan toimimme.

Klovnien suosio ei ole hiipunut Sairaaloissa on tiedetty jo pitkään, että sairaalaklovnit eivät ole vain hassu peruukki ja värikäs nenä sairaalan käytävillä.

Heidän hyödyllisyydestään lasten sairaalahoidossa on paljon näyttöä – ja kokemusta.

Toimialajohtaja Jari Petäjä HUSin Uudesta lastensairaalasta on vakuuttunut sairaalaklovnien työn vaikuttavuudesta.

– Klovneria ja narriperinne ovat ikivanhaa kulttuuriperintöä. Klovneriahan Sairaalaklovni tuo toimenpideei ole yksinomaan hauskuutusta, vaan huoneeseen erilaisen tunnelman. sen avulla voidaan käsitellä isoja asioita, Se helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. kuten surua ja iloa. Se saa ihmisen mielen liikkeelle. Sairaalassa klovneria mahdollistaa sairaalan ja muun elämän välisen muurin purkamisen, Petäjä sanoo.

Yksinkertaisimmillaan se on ajanvietettä, joka katkoo sairaala-arkea ja vie ajatukset pois siitä tosiasiasta, että on joutunut sairaalaan.

– Kaikki, mitä sairaalaan joutuminen potilasperheelle edustaa, on ahdistavaa, vaikka samalla se toki symboloi toivoa. Mutta perusvire pysyy. Kun lapsi on sairaalassa, kyseessä on jonkinnäköinen ongelma. Se herättää pelkoa ja surua, jopa kauhua.

HUSin sairaaloissa sairaalaklovneja on Petäjän muistin mukaan ollut ”aina” – eli ainakin 1990-luvulta saakka.

– Klovnien suosio ei ole missään vaiheessa hiipunut, vaikka sairaalamaailma muun maailman ohessa on digitalisoitunut voimakkaasti. Uudessa lastensairaalassa klovnit voi tavata joka arkipäivä ja Jorvin sairaalan lastenyksiköissä kerran viikossa.

Usein klovnit myös helpottavat hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työtä.

Kun lapsipotilaan huomio kiinnittyy muualle tai hän on rentoutunut, toimenpiteet sujuvat jouhevammin.

Itse asiassa vaikutus lapsiin ja perheisiin on niin positiivinen, että sairaalaklovnien työtunteja on henkilöstön aloitteesta ja tukemana lisätty. Viime vuosina on kehitetty erityisesti toimenpideklovneriaa; klovnit voivat tulla lapsen mukaan leikkaussaliin asti ja odottaa, kunnes lapsi on nukutettu.

Petäjä kertoo saaneensa sairaalahenkilökunnalta nin kanssa. Hänen työparinaan on Mutru (Janna Haavisto), Ruuben von Kingi (Markus Kaustell) tai V.A. hyvää palautetta sairaalaklovnien roolin kasvattamiHinko (Karolina Blom). sesta.

– Sairaalaklovnien teettämän henkilökunnalle – Meille klovneille tärkeää työssä on se, että lapsi suunnatun kyselytutkimuksen mukaan henkilökunsaa tulla kohdatuksi lapsena. Sairaalaklovnien ei tartamme pitää sairaalaklovnien toimintaa tärkeänä ja vitse kohdata lasta diagnoosin kautta, vaan klovnien lapsen ja perheen hyvinvointia lisäävänä. ja lasten hetkissä on lupa leikille, ilolle ja yhteiselle lempeälle läsnäololle. On kuitenkin tärkeää, että meillä Klovni lukee tilannetta klovneilla on henkilökunnalta taustatiedot lapsen tilanteesta ja hoidosta.

Sairaalaklovnitoimintaa järjestetään ympäri Suomea.

Koulu sanoo, että kun lapsi on sairas, perheet ovat Klovnit ovat tuttu näky ainakin kaikissa yliopistosaikovilla. Erityisen tärkeitä Koululle ovat kohtaamiset, raaloissa ja joissakin keskussairaaloissa. joina hän pystyy luomaan sekä lapselle että vanhemKaisa Koulu valmistui sairaalaklovniksi vuonna 2016, malle leikin kautta oman hetken. Se hetki voi viedä ja siitä asti hän on työskennellyt TYKSissä. vähäksi aikaa mielen ja ajatukset pois sairaalasta.

– Olen TYKSissä klovnina 3–4 päivää viikossa. PääKlovnina hän voi myös olla muun henkilökunnan asiassa toimimme sairaalassa, mutta viime vuodesta kanssa tukemassa lapsen potilaskokemusta ja vähenasti olemme tehneet myös kotikäyntejä hematolotää jännitystä haastavassa hoitotilanteessa. gian osaston lapsille.

Lasten ja vanhempien reaktiot sairaalaklovneihin Koulu työskentelee yhdessä kolmen muun klov-

Potilasviihtyvyys • www.kummit.fi

KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

Klovnien työmaata ovat kaikki osastot, ja jokaisella on oma toimintakulttuurinsa. Esimerkiksi neurologisella puolella on autismin kirjoon kuuluvia lapsia, joiden kanssa voi olla tarve toimia eri tavalla kuin vaikkapa syöpätautien puolella.

39

KUVA: HENRIK ÅS

KUVA: HENRIK ÅS

”Klovnien suosio ei ole missään vaiheessa hiipunut, vaikka sairaalamaailma muun maailman ohessa on digitalisoitunut voimakkaasti.”

vaihtelevat. Koulu muistuttaa, että kenenkään luokse ei mennä väkisin, ja on klovnin ammattitaitoa lukea, ovatko he tervetulleita vai eivät.

Yleensä klovneilla on tiedossa, jos johonkin huoneeseen ei haluta klovneja joko tietyn toimenpiteen takia tai jos perhe haluaa olla rauhassa.

Muuten edetään tilanne kerrallaan.

– Lapset ja nuoret ovat kaikki omanlaisiaan. Osa on nähnyt meidät monta kertaa, ja he voivat jopa juosta halaamaan. Sitten on lapsia, jotka eivät uskalla edes katsoa meihin päin. Joku tarvitsee pari totuttelukertaa, että lämpenee. Pitää olla ammatillista herkkyyttä sen suhteen, miten lapsia lähtee kohtaamaan.

Ja pitää muistaa, että jollekin lapselle on tärkeää päästä sanomaan ei. Hoitotoimenpiteisiin he eivät voi sanoa ei, mutta meille sen saa aina sanoa.

Nuorten kanssa syntyy erilaisia tilanteita kuin pienten lasten kanssa.

Koulu sanoo, että klovni voi olla nuorelle hahmo hoitohenkilökunnan ja nuoren välistä. Ja sitä kannattaa hyödyntää.

– Nuorten kanssa toimivat ihan eri jutut kuin pienten lasten kanssa. On tärkeää toimia herkin tuntosarvin ja löytää sopiva tapa kohdata eri-ikäisiä. Jos miettii nuoren kehitystä, niin hän on siinä iässä, jossa haluaisi alkaa irtaantua vanhemmistaan. Sairaalassa se ei onnistu. Siellä nuori joutuu olemaan vanhemman kanssa suunnilleen koko ajan. Sairaalaklovni voi tuoda huoneeseen toisenlaisen tunnelman, ja kommunikaatio nuoren ja vanhemman välillä voi muut-

40

www.kummit.fi • Potilasviihtyvyys

tua klovnileikin ansioista. Tällaiset hetket ovat usein rentouttaneet tunnelmaa ja olleet kaikille osapuolille huvittavia.

Pelkät temput eivät toimi Melkein kaikilla sairaalaklovneilla on jokin esittävän taiteen koulutus.

Kaisa Koulu on tanssitaiteilija.

– Olen tehnyt paljon töitä yhteisötaiteen kentällä, mutta sairaalaklovnina toiminen on ensimmäinen kosketukseni klovneriaan.

Koulutus räätälöidään hyvin pitkälti sen mukaan, millaisia opiskelijoita kullekin vuosikurssille valikoituu.

– Meidän koulutuksessa keskityttiin klovneriaan, läsnäoloon ja kohtaamiseen. Sairaalan puolelta meille annettiin muun muassa hygieniakoulutusta, Koulu sanoo.

Hänen mukaansa osa kuvittelee, että tärkeää klovnin työssä on tehdä temppuja, eräänlaisia valmiita esitysnumeroita.

– Sellainen ei toimi sairaalaympäristössä, sillä jokainen tilanne on eri. Koskaan ei tiedä huoneeseen astuessaan, mitä siellä on vastassa.

Klovnit työskentelevät työpareina. Koulutusjaksolla oppilas harjoittelee sairaalassa kouluttajan parina.

Myös osastokohtaisista eroista pitää olla tietoinen, sillä klovnien työmaata ovat kaikki osastot, ja jokaisella on oma toimintakulttuurinsa. Esimerkiksi neurologisella puolella on autismin kirjoon kuuluvia lapsia, joiden kanssa voi olla tarve toimia eri tavalla kuin vaikkapa syöpätautien puolella.

– Meille on Turussa pidetty räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi psykiatrisella osastolla.

Eniten onnistumisen iloa työstään Koulu saa silloin, kun on haastavasta tilanteesta huolimatta pystynyt löytämään potilaan kanssa yhteisen sävelen.

– Joskus sitä yhteyttä rakennetaan pienin askelin,

Sairaalaklovnina viihdytään pitkään

S

AIRAALAKLOVNIEN TYÖN YDIN on toimia las-

ten ja perheiden tukena, mutta miten sellaiseen rooliin opiskellaan?

Kari Jagt tietää vastauksen. Hän on paitsi sairaalaklovni myös Sairaalaklovnit ryn toiminnanjohtaja ja taiteellinen johtaja.

Jagt kertoo, että kaikilla sairaalaklovneilla on pohjakoulutuksena jokin esittävän taiteen tutkinto.

– Sairaalaklovneina on muu muassa näyttelijöitä, teatteri-ilmaisuohjaajia ja tanssijoita. Moni heistä on kaivannut omalle ammattitaidolleen isompaa merkitystä – heille tämä on muutakin kuin työ. Sairaalaklovneina myös viihdytään pitkään. Monet nykyklovneista ovat toimineet yhdistyksen palveluksessa jo kymmenen vuotta tai pidempään, Jagt kertoo.

Sairaalaklovnikoulutuksessa opetellaan klovnerian perusteita ja sitä, miten sitä voi toteuttaa sairaalaympäristössä. Tilanneherkkyyteen, läsnäoloon ja kohtaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Klovneille järjestetään myös työnohjausta, sillä osa sairaalassa tapahtuvista asioista on todella surullisia.

– Klovneriasta on edelleen vallalla vähän sellainen käsitys, että punainen nenä päähän ja hahhahhaa.

Tai että klovni menee huoneeseen ja laulaa luikauttaa tai tekee jonkin taikatempun, mutta ei se niin mene. Tilanteisiin ei ole olemassa mitään valmista sapluunaa, vaan kyse on improvisaatiosta ja läsnäolosta. Määräysvalta on aina lapsella ja perheellä.

Jagtin mukaan on hienoa, miten klovneria taipuu kaikenikäisille.

ja sitten joku kerta lapsi, joka aiemmin ei ole ottanut kontaktia, yhtäkkiä aukeaa siihen leikkiin. Se on todella palkitsevaa. Pitää vain olla malttia ja kuunnella. Ja joskus on hyväksyttävä se, ettei yhteistä juttua löydy.

Mutta työ kyllä muistuttaa päivittäin leikin ja ilon merkityksestä ja voimasta.

Joka päivä on klovnipäivä Sairaalaklovnit ovat sopimussuhteessa HUSin kanssa ja vastaavat siitä, että heidän ammattitaitonsa on ajan tasalla, taustansa tarkistettu ja kunnossa sekä rokotesuoja voimassa.

Klovnit ovat pysyneet sairaaloissa myös koronaaikaan. Pandemian alussa oli katkos, jota paikattiin

Pikkuvauvojen luona klovni voi loihtia paikalle rauhoittavaa musiikkia, pienten lasten kohdalla toimivat vaikkapa saippuakuplat, teinien kanssa herkät tai mustan huumorin sävyttämät jutut.

– Sairaalaklovnityö toimii kaikilla osastoilla.

Klovnien työ on muuttunut Klovnit palvelevat kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Heihin voi törmätä myös joissakin keskussairaaloissa.

Sairaalaklovnit ry on Suomen ainoa lastensairaaloissa säännöllistä klovneriaa tekevä toimija, ja sillä on eurooppalainen EFHCO-laatustandardi, jota se seuraa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana sairaalaklovnien työhön on tehty monia sisällöllisiä muutoksia.

– Pelleily on muuttunut astetta vakavammaksi.

Klovneilla on aiempaa enemmän sairaalavierailuja, ja olemme myös kehittäneet erilaisiin toimenpiteisiin liittyvää klovneriaa. Nykyään klovni saattaa olla lapsen mukana leikkaus- ja anestesiaosastolla.

Työn muutosta ja klovnien suurentunutta roolia selittää osittain Sairaalaklovni ryn saama kehityshankeraha. Sen myönsivät Opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus ja Helsingin kaupunki.

Suurempi rooli on sopinut myös sairaaloille.

Jagt sanoo, että sairaalaklovnien merkitystä on tutkittu, kun sairaalat ovat selvittäneet potilastyytyväisyyttä.

– Esiin on noussut muun muassa seuraavia asioita: 1) lapsi pelkää vähemmän, 2) lapsi nauraa enemmän, 3) lapsi voi käsitellä vaikeita tunteita naurun kautta, 4) potilashuoneen tunnelma muuttuu ja 5) lapsi rentoutuu.

Sillä, että lapselle jää positiivinen kokemus sairaalakäynnistä, voi olla elämänmittainen vaikutus. ●

etäklovnerialla, mutta nyt klovnit ovat palanneet sairaaloihin.

– Meillä on klovneja sairaalassa päivittäin.

Heihin pätevät tietenkin samat hygieniasäännöt ja turvallisuusohjeet kuin henkilökuntaan, johon heidät rinnastamme, Jari Petäjä sanoo. ●

Sairaaloiden on mahdollista käyttää Lastenklinikoiden Kummien viihtyvyysrahaa myös klovnitoiminnan hankkimiseen oman tarpeensa mukaisesti.

Voit tukea potilasperheiden viihtyvyyttä Kummit-kuukausilahjoittajana: www.kummit.fi/lahjoita

Potilasviihtyvyys • www.kummit.fi

41

VANHEMPIEN JAKSAMINEN

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA WSOY/LAURA MALMIVAARA

Aina on toivoa Kummit tarjoaa huhtikuussa potilasperheiden vanhemmille tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion verkkoluennon.

K

UN LAPSI SAIRASTUU, vanhemman huo-

mio ja voimat menevät lapsen tukena olemiseen ja hoitamiseen. Siinä tilanteessa omat tunteet ja tarpeet laitetaan usein siististi sivuun.

Kriisin keskellä moni potilasperhe myös kokee jäävänsä yksin, kun lapsen sairastuminen pelästyttää ympäriltä osan ystävistä ja tuttavista.

Lastenklinikoiden Kummit yhdessä tietokirjailija ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion kanssa haluaa tarjota potilasperheiden vanhemmille luennon.

Luento käsittelee toivoa, josta Kallio julkaisi viime vuonna teoksen Voimana toivo (WSOY).

– Kun perheessä lapsi sairastuu, fokus on tietenkin hänessä. Ymmärrettävästi vähemmälle huomiolle jäävät läheiset ja heidän vointinsa. Vaikka asian tiedostaisi, siinä tilanteessa sille voi tuntua vaikealta tehdä mitään. Lähipiiri reagoi usein jälkikäteen, tulee ikään kuin eri junassa tai junavaunussa, Kallio pohtii.

Verkkoluennolla käydään läpi muun muassa seuraavia aiheita: miten toivoa voi ylläpitää hankalissa elämänvaiheissa, miten tukea toivotonta, miksi epätoivo on tärkeä osa toivoa, miten toivoa voi välittää toiselle sekä tunteiden ymmärrys ja salliminen osana vaikeita aikoja ja toipumisen keinoja.

Kallio kannustaa vanhempia osallistumaan luennolle oli oma jaksaminen missä kunnossa tai vaiheessa tahansa.

– Luennolle saa ehdottomasti tulla myös väsyneenä ja hanskat tiskissä. Se ei ole sellainen perinteinen voimaantumisluento. Mutta sopii se myös siihen tilanteeseen, jos on enemmän paukkuja. Luennolle saa tulla monenlaisena.

Toivo ei ole pakkotsemppaamista Maaret Kallio haluaa hieman avata luennolla käsiteltäviä teemoja.

Esimerkiksi sitä, mitä tarkoittaa, että toivoa voi tuoda kaikkiin tilanteisiin.

42

www.kummit.fi • Vanhempien jaksaminen

”Toivo on aivan keskeinen asia sen kannalta, mitä ihminen kykenee sietämään järkyttävässä tilanteessa”, sanoo Maaret Kallio.

Toipuminen on todennäköisintä ”Monet meistä kokevat elämänsä aikana hyvin järkyttävän tapahtuman tai elämäntilanteen, joka on potentiaalisesti traumatisoiva. Niitä etukäteen kuvitellessa moni taipuu sanomaan, ettei voisi ikinä selvitä moisista. Ettei koskaan voisi toipua mieltä musertavista ja elämää kauhistuttavalla tavalla mullistavista tapahtumista.

Mutta todellisuus on luultua taipuisampaa.

Toipuminen hyvin järkyttävistäkin asioista on tilastollisesti kaikkein todennäköisintä. Se, että toivumme kokemastamme pahasta. Suurin osa pystyy ajan kuluun jatkamaan riittävän hyvää elämää hyvinkin vaikeiden kokemusten jälkeen. Kun suru saa tehdä tehtävänsä, elämä tarraa jälleen kiinni ja menetyksestä tulee osa historiaa ja elämää, muttei enää koko elämä.

Kammottavuudestaan huolimatta kärsimykset, surut, menetykset ja kohtuuttomaltakin tuntuvat tapahtumat kuuluvat ihmiselämään. Tieto toipumisen taipumuksesta on äärimmäisen lohdullinen ja vahva.

Toipuminen on kuitenkin eri asia kuin selviytyminen.

Toipuminen vaatii kasvokkaisuutta kärsimyksen kanssa ja taitoa taipua surulle. Siksi ei pidä pyrkiä selviytymään liian nopeasti, liian kovasti ja liian uljaasti. Vaaranmerkit ovat aina suuremmat, jos surulle ei jää riittävästi tilaa ja aikaa.”

Maaret Kallio: Voimana toivo

– Toivo on mielestäni vähän väärin ymmärretty asia. Sehän ei ole pakkopirteää ”nyt vain tsempataan” -asennetta. Toivo ei myöskään tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin ratkaistavissa – toivo on sitä, että hyvään elämään voi päästä käsiksi, vaikka elämässä tapahtuisi todella vaikeita ja kauheita asioita. Toivo on sitä, että näkee tulevaisuudessa jotakin hyvää ja odottamisen arvoista.

Kallion mielestä toivo piirtyy eniten olemisen kautta.

– Vaikka ei olisi sanoja, jotka poistavat huonot uutiset ja ratkaisevat asian, toivoa voi luoda sekin, että joku jakaa toivottomuutta ja ottaa tosissaan sen kokemuksen. Jo yhteys toiseen ihmiseen ja toisen ihmisen turva luovat valtavasti toivoa.

Omaa reagointitapaa ei voi etukäteen tietää Elämä ei ole tasa-arvoista. Kamalia asioita tapahtuu mielivaltaisesti, eikä niihin voi varautua.

Ihmiselle kehittyy elämän mittaan kyky selviytyä,

”Toivo on mielestäni vähän väärin ymmärretty asia. Sehän ei ole pakkopirteää ’nyt vain tsempataan’ -asennetta.” mutta jokaisella on vähän erilainen, opittu strategia. Oppiminen on yleensä tapahtunut varhaisessa vaiheessa elämää.

– Toivon näkökulmasta resilienssi, eli psyykkinen palautumiskyky, liittyy siihen vahvasti. Joku järkeilee, toinen vauhkoontuu, osa lamaantuu tai sulkeutuu ja kaikkea näiden väliltä. Yhdistävä tekijä on, että ne ovat kaikki ihmisen pyrkimyksiä selviytyä.

Kallio sanoo, että selviytyminen tulee ensin ja toipuminen sen jälkeen.

Yleensä toipuminen heittää eteen vaikeimmat kysymykset: Mitä jos olisikin käynyt toisin?

– Moni luulee, että kaikki on takana päin, kun pahin tilanne on ohi. Mutta siitä toipuminen vasta alkaa. Ja usein, kun aikuiset alkavat toipua, lapset alkavat reagoida. Silloin heille aukeaa enemmän turvallista tilaa, kun akuutti hätä on ohi.

Ahdistavat tunteet ei auta kuin hyväksyä. Kallio sanoo, että se on helppo asia sanoa, huomattavasti vaikeampi toteuttaa.

– Mutta se on ensimmäinen askel.

On tärkeää, että ihmisellä olisi edes tila huomata, jos näkökulma on jatkuvasti negatiivinen. Sitten pitää vain myöntää, että nyt olen tällaisessa tilanteessa ja saatan nähdä asiat mustempana kuin ne ovatkaan.

Toiminta voi auttaa käsittelemään mieltään. Soitto ystävälle, kirjoittaminen, leipominen ynnä muu auttavat huomaamaan, mikä on olotila.

– Ei tekemisellä sitä tunnetta pois saa, mutta voi huomata, että tänään mieli on jotenkin todella ehdoton. Yleensä auttaa, kun on joku, jonka kanssa asiaa voi pallotella. Moni myös kuvaa, että jos elää perheessä, jossa joku on sairas, pitää olla tilaa haukata happea.

Toivo on keskeistä Maaret Kallio kiinnostui toivosta opiskellessaan psykoterapeuttien kouluttajaksi. Hän tutki opinnoissaan, mikä on toivon merkitys psykoterapiassa.

– Toivo on ajuri muutokselle. Se on häivähdys siitä, että jotakin on tehtävissä tai että jossakin on jotakin hyvää. Se on siis aivan keskeinen asia myös sen kannalta, mitä ihminen kykenee sietämään järkyttävässä tilanteessa.

Lohdullinen asia on, että kaikessa voi nähdä toivoa. ●

Vanhempien jaksaminen • www.kummit.fi

43

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä.

Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

T

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat

verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ● Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520.

44

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon?

•• •• •• •• •

kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

Todistajat:

Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina. Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin. Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Kaarina

Testamenttiopas • www.kummit.fi

45

VANHEMMUUS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Me kaikki ahdistumme aika ajoin” Ahdistus on täysin tavallinen ja ohimenevä tunne. Monelle vanhemmalle oman lapsen ahdistus on kuitenkin hankala asia, vaikka kyse ei olisikaan ahdistuneisuushäiriöistä. Lasta voi auttaa käsittelemään vaikeita tunteita.

A

IVAN KUTEN AIKUISILLE, myös lapsille

ikävien tunteiden sietäminen saattaa olla vaikeaa.

HUSin lastenpsykiatrian psykologi ja perheterapeutti Sanna Hemnell sanoo, että tunteet kuuluvat elämään – myös ikävät tunteet.

– Niiden kanssa voi kuitenkin oppia tulemaan toimeen, kun vähän harjoittelee, Hemnell vakuuttaa.

Hemnell on työssään tekemisissä lasten ahdistuneisuushäiriöiden kanssa. Tällä hetkellä hän on kouluttamassa Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Cool Kids on näyttöön perustuva hoito-ohjelma, jonka avulla on tarkoitus päästä käsiksi lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tässä jutussa ei kuitenkaan puhuta ahdistuneisuushäiriöstä, vaan siitä, miten kaikkia lapsia ja nuoria on mahdollista auttaa jokapäiväisessä tunteiden säätelyssä. Hyvät tunnetaidot auttavat myös tulevaisuudessa.

Hemnell sanoo, että vanhemman on täysin mahdollista auttaa lastaan kestämään ahdistusta ja purkamaan haitallisia toimintatapoja. Se kuitenkin vaatii aikuiselta hieman itsetutkiskelua. Sen jälkeen tunteita voi pohtia lapsen kanssa.

– Ensin kannattaa käydä läpi, miten oman lapsen ahdistus näyttäytyy. Sehän ei aina ilmene siten kuin aikuinen ajattelee ahdistuksen ilmenevän. Vanhemman kannattaa myös käydä läpi sitä, miten hän tunnistaa ja sallii omat kielteiset tunteensa, ja millaisella tavalla hän reagoi, kun lapsi tuo esiin ikäviä tunteitaan.

Pelot kuuluvat lapsen kehitykseen Ahdistus on tunne muiden joukossa ja täysin tavallinen. Ja kuten muutkin tunteet: se tulee ja menee.

46

www.kummit.fi • Vanhemmuus

– Me kaikki ahdistumme aika ajoin.

Ahdistus ilmenee pelkona, huolena, murehtimisena ja stressinä. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tarkoitus päästä eroon – se ei edes ole mahdollista.

Hemnell sanoo, että kaikilla tunteilla on oma merkityksensä.

– Esimerkiksi pelon tarkoitus on suojella meitä vaaroilta. Lajikehityksen kannalta emme olisi selvinneet ilman sitä.

Pelko kertoo meille uhasta, ja että meidän pitää skarpata ja tarkkailla ympäristöämme.

Se, missä vaiheessa tunne niin sanotusti menee yli ja siitä aiheutuu ihmiselle haittaa, liittyy sisäiseen hälytysjärjestelmäämme.

– Järjestelmä voi olla niin sanotusti epäkunnossa ja aiheuttaa vääriä hälytyksiä, vaikka ei olisikaan mitään todellista uhkaa tai vaaraa. Tunne on todellinen ja voi tuntua todella tukalalta. Sen seurauksena ihminen voi alkaa käyttäytyä niin, että välttää kaikin mahdollisin keinoin asioita ja tilanteita, jotka herättävät nuo tukalat ahdistuksen tunteet.

Hemnell muistuttaa, että lapsen kehitykseen kuuluu erilaisia pelkoja. Niistä voi keskustella yhdessä ja opettaa lapsi kohtaamaan pelkonsa.

Vanhemmalle saattaa olla piinallista seurata, kun lapsi kamppailee jonkin uskaltamisen kanssa. Silloin on suuri kiusaus auttaa.

Perheessä saattaa hämmentää myös se, että tietynlainen kasvatus on toiminut yhdelle lapselle, mutta seuraava onkin aivan eriluonteinen. Hemnell muistuttaa, että toiset lapset vain ovat herkempiä ahdistumaan. Jos lapsi on hyvin herkkä, vanhemmilta saat-

Psykologi Sanna Hemnell sanoo, että vanhemman on täysin mahdollista auttaa lastaan kestämään ahdistusta ja purkamaan haitallisia toimintatapoja.

taa myös unohtua, mitä lapselta voi ikätasoisesti vaatia.

– Lapsen kanssa ei tosiaan tule manuaalia, vaan jokainen on omanlaisensa.

Sanomme usein Cool Kids -koulutuksessakin, että jos lapsi vaikkapa arastelee puhumista kylässä, aikuisten ei kannata auttaa liian nopeasti. Jos aikuinen tulee aina lapsen avuksi, lapsi huomaa, että ’ahaa, tässä on jotakin jännitettävää, kun äiti ja isäkin reagoivat tuolla tavalla’.

– Liian nopea puuttuminen on varmasti ansa, johon moni vanhempi haksahtaa. He ikään kuin pyyhkäisevät pois lapsen tunteen, vaikka nimenomaan se tunne olisi tärkeä oppia sietämään.

Hemnell antaa esimerkin: jos lapselta kylässä kysytään, mitä kakkua hän haluaa, eikä tämä heti osaa vastata, vanhemman ei kannata rynnätä paikalle ja vastata lapsen puolesta.

– Ei siinä hirveän kauheita asioita voi käydä. Sekään ei ole maailmanloppu, jos lapsi jää ilman kakkua.

Ahdistus ilmenee monin eri tavoin Lapsi oppii myös mallista. Eli se, miten aikuinen suhtautuu omaan ahdistuksen tunteeseensa, on esimerkkinä lapselle.

Lapsi oppii aikuiselta, miten mihinkin tunteeseen suhtaudutaan.

– Yhtä tärkeää on pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsi sanoo. Ei siis ole tarvetta antaa heti ratkaisuja, vaan vanhempi voi yhdessä lapsen kanssa pohtia asiaa.

Hemnell sanoo, että yhdessä voi harjoitella ongelmanratkaisua. Jos lapsi on unohtanut läksykirjan kouluun ja panikoi, kun ei pysty tekemään kotitehtäviä, hänen kanssaan voi miettiä ratkaisuja.

– Sen sijaan, että lapsi jumiutuu katastrofitunnelmiin, voi miettiä, miten edetä pikkumokasta huolimatta. Olisiko hänen mahdollista esimerkiksi soittaa kaverille ja kysyä läksyt tai laittaa viestiä luokkawhatsappiin? Silloin lapsi oppii, että tilanne on mahdollista ratkaista.

Hemnell sanoo, että sanoittaminen ja aikuisen oma rauhallinen suhtautuminen asiaan auttaa jo paljon. Toki on tilanteita, joissa lapsesta tuntuu siltä, että ahdistus ottaa vallan. Sen kuitenkin kestää, jos vieressä on turvallinen ja rauhallinen aikuinen.

– Joskus se voi olla vaikeaa, jos tunne on voimakas.

Sen tietää jokainen, joka on ollut vieressä, kun joku on saanut paniikkikohtauksen.

Tärkeintä on, ettei lasta jätetä yksin. Jos ahdistus tulee ensimmäistä kertaa, lasta voi auttaa hengittelemään ja vaikka nimeämään huoneessa olevat siniset tavarat.

Ahdistuneisuus ilmenee lapsessa monin eri tavoin: osa saa raivokohtauksia, toinen jankuttaa ja varmistelee, osa roikkuu vanhemman jalassa, joku pelkää sairastumista.

– Lapsi voi esimerkiksi pelätä todella paljon sairastuvansa koronaan. Silloin ei kannata vain kuitata sitä kieltämällä tosiasioita, vaan voi selittää lapselle, että todennäköisyys siihen on todella pieni ja että mitä se käytännössä tarkoittaisi, jos hän sairastuisi koronaan. Se on ajattelua ja eräänlaista tosiasioiden etsimistä yhdessä lapsen kanssa.

Haitalliseksi ahdistuneisuus muuttuu siinä vaiheessa, kun se alkaa häiritä toimintakykyä.

Vanhemmuus • www.kummit.fi

47

”Liian nopea puuttuminen on varmasti ansa, johon moni vanhempi haksahtaa. He ikään kuin pyyhkäisevät pois lapsen tunteen, vaikka nimenomaan se tunne olisi tärkeä oppia sietämään.”

– Uhkaavassa tilanteessa pakenemme. Kun pakenemisesta tulee jatkuva toimintatapa ja se saa meidät välttelemään tai jättämään asioita tekemättä, vaikuttaa koulunkäyntiin tai kaverisuhteisiin, käsillä on tilanne, jossa kannattaa hakea ulkopuolista apua.

Vanhempi: missä tilanteessa sallit lapsen välttelyn Sen lisäksi, että lapsi mallintaa jatkuvasti sitä, miten vanhempi toimii ja oppii tämän käytöksestä, ahdistus on osittain perinnöllistä.

Suuri vaikutus on kuitenkin sillä, miten paljon sallii lapsen välttää tiettyjä asioita.

– Eihän se ole kiva fiilis nähdä, että lapsella on kurja olo. Luontainen reaktiomme on auttaa. Valitettavasti tässä tapauksessa se on karhunpalvelus, jonka vanhempi tekee lapselleen.

Käytöstä on kuitenkin mahdollista muuttaa ja siirtyä asteittain lasta rohkaisevampaan käytökseen. Pelkoja voi kohdata asteittain.

– Vanhemman kannattaa tutkia, missä tilanteissa sallii lapselle välttelyn.

Monella lapsella ahdistus ilmenee esimerkiksi vatsakipuna tai päänsärkynä, ja se saattaa yllättäen tulla aina, kun tiedossa on koe tai esitelmä koulussa.

– Silloin on mielestäni ihan asiallista tiedustella lapselta, että voiko olla nyt niin, että sulla on vatsa kipeä, koska on koe.

Pelkona saattaa olla epäonnistuminen ja huonot arvosanat.

Hemnell sanoo, että tällöin lapselle voi ehdottaa, että tämä menee kouluun, mutta jos huono olo jatkuu, silloin saa tulla takaisin kotiin.

– Yleensä huono olo unohtuu siinä vaiheessa, kun lapsi pääsee kouluun ja näkee kavereita.

Hemnellin mukaan lapsen on tarpeellista oppia, että pettymyksetkin kuuluvat elämään. Sen hän oppii, jos vanhempi ei aina heti juokse apuun.

– Kannustan tässä asiassa toimimaan vastoin luontaista vanhemman reaktiota. Kun tulee intuitio päästää lapsi pälkähästä vaikeiden tunteiden kanssa, pysähdy hetkeksi ja mieti, olisiko tässä hyvä kohta miettiä reagointitapaa uudelleen. ● Sanna Hemnell on HUSin lastenpsykiatrian psykologi ja perheterapeutti. Tällä hetkellä hän kouluttaa HUSin erikoissairaanhoidon kanssa Cool Kids -osaajia. Cool Kids on näyttöön perustuva hoito-ohjelma lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Valtakunnallinen koulutusohjelma toteutetaan Kummien tuella, ja on osa Mielen tila -kampanjaa.

48

www.kummit.fi • Vanhemmuus

Kun ahdistus iskee

K

UN LAPSEN TAI NUOREN ahdistus iskee, takataskussa on hyvä olla muutama muukin keino kuin rauhallinen keskustelu.

Usein se on nimittäin mahdollista vasta sitten, kun sekä aikuinen että lapsi ovat rauhoittuneet.

Sanna Hemnell sanoo, että tilanteessa, jossa tunne ottaa vallan, harjoiteltu rauhoittumistapa on kullanarvoinen. Ja mitä enemmän sitä on harjoiteltu, sitä paremmin tapa toimii.

– On mahdollista oppia suhtautumaan ahdistukseen rakentavasti, mutta kannattaa muistaa, että eteneminen ei ole suoraviivaista. Jos lapsi on hyvin herkkä, eteen tulee varmasti uusia elämäntilanteita, joissa ahdistus nostaa päätään.

Hemnell mainitsee muutaman omassa työssään hyväksi havaitseman rauhoittumiskeinon ja suosittelee löytämään itselleen sopivan tavan.

1)

Tunnekortit. ”Hanki tunnekortit.

Verkosta voi ladata ilmaiseksi ainakin rauhoittumiskortit tai MAHTI-tunnekortit.”

2) Hengitysharjoitukset. ”Opettele tekemään lapsesi kanssa hengitysharjoituksia tai iltarentoutusta.

Jotkut tykkäävät kuunnella rauhoittumismielessä myös asmr-videoita.”

3) Omat tunnetaidot. ”Tarkkaile, miten ilmaiset omia tunteitasi.

Entä miten lapsi sanoittaa omiaan? Jos aikuinen kieltää omat ikävät tunteensa, hänen on vaikea sallia niitä lapsellekaan.”

4) Rauhoittumisboksi. ”Joissakin tilanteissa erittäin toimiva, erilaisia ahdistuksenhallintakeinoja sisältävä laatikko. Laatikkoon kerätään asioita, jotka rauhoittavat. Jotkut laittavat boksiin stressileluja, slaimeja eli limoja ja erilaisia rauhoittavia tuoksuja kuten tuoksukynttilöitä. Lapsi ja aikuinen voivat tehdä omansa.

Tärkeintä on etukäteen sovittu tapa, jolla ahdistavasta tilanteesta tai raivarista pääsee eteenpäin.”

KUMPPANEITA

Kummien yhteistyökumppaneita

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland/Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla Kummit-lähdevesipullon ja -kanisterin myynnistä osan pienten potilaiden hyväksi. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Helsinki Outlet

HUOM!

Ab JoyValley Oy

Helsinki Outlet tukee Kummeja ja lahjoittaa lisäksi outlet-tapahtumista yhdessä liikkeiden kanssa kerätyt varat Kummien toiminnan tukemiseen.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Ab JoyValley Oy osallistuu pienten potilaiden tukemiseen lahjoittamalla 1.12.2020–30.11.2021 osan Boställetsjuustojen myynnistä Kummien toimintaan.

Koukkupaja Oy

Laakkonen

Laatukoru

Koukkupaja Oy lahjoittaa ajalta 1.4.2021–31.3.2022 osan jokaisen asennetun autokoukun myynnistä Kummien työhön lastenklinikoiden hyväksi.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen pääyhteistyökumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa jo 500 000 eurolla.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nominationkorupalasta.

Lastenkeskus/Publiva

Oriola

Pepsodent

Lastenkeskus/Publiva lahjoittaa 1.1.2021–31.12.2021 ajalta Kummeille Molli-puuhakirjan tuotosta osan lastenklinikoiden tukemiseen.

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent-tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Scania

Suomen Ilotulitus Oy

Tallink Silja Oy

Scania lahjoittaa uutena Kummien pääyhteistyökumppanina osan jokaisen vuonna 2021 rekisteröidyn Scania merkkisen kuorma- ja linja-auton myynnistä lapsipotilaiden hyväksi.

Suomen Ilotulitus Oy tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Vuonna 2012 alkaneen pääyhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä jo yli 500 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin.

Kumppaneita • www.kummit.fi

49

KUUKAUSILAHJOITTAMINEN

Takavuosien Kummit-muotia.

Anni kuvassa isänsä kanssa.

Minäkin olen kuukausilahjoittaja Anni Mustonen, 24, Turku:

O

LEN OLLUT KUMMIEN kuukausilahjoit-

taja puolen vuoden ajan. Kipinän sain, kun katsoin Elämä Lapselle -konserttia ja kuulin, että kuukausilahjoittaminen on mahdollista. Olen kiinnostunut Kummien toiminnasta ja arvostan sitä. Ulkomaisiin kohteisiin lahjoittaminen on tärkeää, samoin se, että kotimaassa apua tarvitseville ohjataan varoja.

Osa Kummien tuesta menee lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Sitä tukikohdetta arvostan erityisesti.”

Tule sinäkin lasten ja nuorten parhaan mahdollisen hoidon säännölliseksi tukijaksi ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi: https://kummit.fi/lahjoita

ILAHDUTA ÄITIÄ KUMMITLAHJALLA! Kummien verkkokaupasta löytyy nykyään myös aineettomia lahjoja.

Niistä ilahtuvat lahjan saajan lisäksi pienet potilaat ympäri Suomen.

Valitse lahjaksi lastentautien tutkimus, potilasviihtyvyys, lasten ja nuorten mielenterveys tai laitehankinta.

Kummit-lahjat löydät osoitteesta: https://kummit.fi/verkkokauppa tai voit tilata lahjan soittamalla Kummitoimistoon puh. 09 682 4520

50

www.kummit.fi • Kuukausilahjoittaminen

YHTEISTYÖ TEKSTI LAURA KOLJONEN

Leijonamaskeja menee kaupaksi Lionsit ovat onnistuneet keräämään hyvän potin kasvomaskimyynnillä.

K

UMMIEN JA SUOMEN LIONS-LIITON sol-

miman yhteistyön tarkoituksena oli alun perin kerätä vuoden 2020 aikana 70 000 euroa, jotka lahjoitetaan lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa.

Koronapandemia kuitenkin pisti varainhankintasuunnitelmat uusiksi, kun eri puolille Suomea suunniteltuja konsertteja ei ollutkaan mahdollista järjestää.

Pandemiasta huolimatta Lionsit ovat yhteistyön aikana onnistuneet keräämään uusilla ja erilaisilla ideoilla jo lähes 20 000 euroa.

Yksi uusista ideioista oli kasvomaskien myyminen.

– Valinta on osoittautunut ihan oivaksi tavaksi saada rahaa kasaan edes hieman, ja siksi olemme myös päättäneet jatkaa maskien myyntiä, sanoo Suomen Lions-liiton kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

Kasvomaskimallin päivitys Maskien myynnille ei asetettu tavoitetta, mutta ainakin 85 klubia on tehnyt tilauksen. Maskeja on mennyt kaupaksi etenkin Helsingin seudulla.

Lionsit myyvät 50 kappaleen kasvomaskipakkauksia 20 euron hintaan.

Maskit ovat yksittäispakattuja kirurginmaskeja.

Lionsien yhteistyökumppani on Lakkapää Oy, joka toimittaa suojainvarusteita muun muassa sairaanhoitopiireille.

Muuntoviruksen vuoksi kasvomaskien malli on vaihdettu aiemmasta Type II -mallista suojaavampaan Type IIR -malliin.

Lionsklubeissa on viimeisen vuoden aikana jouduttu hakemaan myös uusia toimintamalleja toiminnan ylläpitämiseksi.

– Omassa klubissani LC Lappeenrannassa olemme esimerkiksi tehneet vanhuksia varten polttopuita varastoon ja toimittaneet niitä heille tarpeen mukaan, Teerioja sanoo. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

51

KUMMI-KAVERIKIRJA

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Haluan auttaa aina, kun mahdollista” Media-alan ammattilainen Sara Parikka haluaa olla erityisesti sairaiden lasten vanhempien tukena.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa…

Vuodesta 2010. Kun aloitin, työskentelin Salkkareissa. Teimme muutaman muun näyttelijän kanssa sairaalavierailuja lastenosastoille. Nyt, kun minulla on omia lapsia, olen taas aktivoitunut kummina uudestaan.

sen, että vaikka Kummit on tekemisissä vakavien asioiden kanssa, meno on kuitenkin positiivista. Kummien Elämä Lapselle -konsertti on myös ensimmäinen konsertti, jossa olen ollut ilman vanhempiani.

Tiesin Kummien auttamiskohteen ja Teemunallen.

Tiesin Kummeista etukäteen…

erilaiset tapahtumat, joihin olen saanut osallistua.

Viimeisimpänä tapahtumana on ollut edellinen Elämä Lapselle -konsertti, jonka juonsin yhdessä Mikko Leppilammen kanssa.

Hauskaa on ollut erityisesti…

varmasti jokin sairaalavierailu. Muistan, miten olimme muutaman Salkkari-kollegan kanssa silloisen lastenklinikan kymppikerroksessa. Olin juuri saanut esikoiseni ja juttelin omanikäiseni naisen kanssa, ja hänellä oli samanikäinen lapsi kuin minulla. Pystyin aika hyvin sukeltamaan

Mieleenpainuvin muistoni on…

52

www.kummit.fi • Kummi-kaverikirja

oli Elämä Lapselle Yläasteikäisenä Sara Parikka e vuonna hän juonsi -konsertin katsomossa. Viim tapahtuman.

siihen tunteeseen, miten erilaista arkeni voisi olla ja mitä kaikkea voi tapahtua. että asioihin kannattaa suhtautua ilon kautta.

Vaikka on raskasta ja surullista, tästä hetkestä kannattaa tehdä mahdollisimman hyvä.

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle…

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

aina, kun mahdollista. Lapset ovat niin lähellä sydäntäni, että jos voin omalla tuellani tai osastovierailuillani piristää jotakuta, olen käytettävissä.

tukea / auttaa…

HYVÄ OLO

Tässä juttusarjassa otetaan pieni hetki itselle.

Tällä kertaa lankutetaan kolmessa eri asennossa!

1. Mene lankkuun. Ensimmäisessä liikkeessä kyynärpäät ovat maassa. Pidä huoli, että vatsa on tiukkana, selkä ei ole notkolla ja takapuoli pysyy alhaalla. Myös niska ja hartiat pysyvät rentoina.

Olet siis suorassa kuin lankku. Pysy asennossa 20 sekuntia.

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Kahden minuutin lankkuhaaste

2. Vaihda liikettä. Toisessa liikkeessä kädet ovat suorat. Muuten lankku on sama. Pysy asennossa 20 sekuntia.

Uutisankkuri ja vaikuttajakummi Kirsi Alm-Siira haastaa kaikki hetkeksi huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

P

IENISTÄ, SÄÄNNÖLLISISTÄ hyvinvointite-

oista syntyy iso vaikutus, tietää uutisankkuri Kirsi Alm-Siira.

Vaikuttajakummina ja aktiivisena liikkujana Kirsi haluaa tsempata kaikkia pikkupotilaita ja potilasperheitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

– Jo lyhyt jumppa- tai rentoutumishetki virkistää ja saa veren kiertämään, hän sanoo.

Kirsi suunnitteli Kummeille neljä erilaista hyvän olon liikettä, jotka rasittavat tai rentouttavat koko kehoa. Liikkeet voit tehdä vaikka televisiota katsellessa, eikä näihin liikkeisiin tarvita erillisiä välineitä. ●

3. Kolmas liike on karhulankku. Eli koukista jalat, mutta älä missään vaiheessa laske polvia maahan.

Karhulankku tuntuu vatsan lisäksi jaloissa. Pysy asennossa 20 sekuntia.

4. Tee koko minuutin kierros uudestaan – ja muista hengittää!

5. Jos liikesarja tuntuu liian rankalta, voit pitää yhden 20 sekunnin pätkän lepoa.

Hyvä olo • www.kummit.fi

53

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

”Ännu i slutet på 1990-talet fanns det endast några insjuknade” Inflammatoriska tarmsjukdomar ökar starkt både bland vuxna och barn. Vad forskar man i gällande dessa sjukdomar och varför? KaijaLeena Kolho är professor och läkare specialiserad på tarmsjukdomar hos barn. Här berättar hon mera.

Professor vid Helsingfors universitet och chefsläkare Kaija-Leena Kolho är också medlem i Faddrarnas styrelse där hon representerar forskningen. (Foto: Maarit Kytöharju)

F

ÖRKORTNINGEN IBD börjar redan vara bekant

för många. Den står för inflammatorisk tarmsjukdom och till dess undertyper hör bland annat Crohns sjukdom och blödande tjocktarmsinflammation. Största delen, två tredjedelar, lider av den sistnämnda.

Inflammatoriska tarmsjukdomar hör till samma grupp av autoimmuna sjukdomar som diabetes och reumasjukdomar. IBD är inte samma som IBS, som betyder irriterad tjocktarm och som inte innefattar en inflammation.

Gällande IBD kan man se en ökning såväl bland barn som vuxna, och för tillfället konstateras årligen drygt 100 nya fall till exempel på barnklinikerna i Helsingfors och Tammerfors.

I själva verket är ökningen så markant att lika många barn nu insjuknar i inflammatoriska tarmsjukdomar som i typ 1 diabetes.

– Nästan en procent av befolkningen lider av en inflammatorisk tarmsjukdom. Det är ett jättestort antal, säger barngastroenterolog Kaija-Leena Kolho.

Inflammatorisk tarmsjukdom är fortfarande en sjukdom som främst förekommer bland unga vuxna, men numera är den en långtidssjukdom också hos barn.

IBD belastar familjens vardag på många sätt och kräver specialsjukvård.

Sjukdomen belastar vardagen Kaija-Leena Kolho blev färdig barnläkare från barnkliniken i Helsingfors 1994. Sex år senare specialiserade hon sig till barngastroenterolog. Hon har forskat i inflammatoriska tarmsjukdomar sedan 2004.

Impulsen kom från observationer på sjukhuset: Kolho och hennes kollegor märkte att en viss typ av patienter blev allt vanligare.

– När man 1975 diagnostiserade den första IBDbarnpatienten tänkte man att det här är en sjukdom som man inte behöver ta i beaktande i Finland. Ännu

54

www.kummit.fi • På svenska

i början av 1990-talet fanns det bara ett fåtal insjuknade. I det skedet då jag höll på att specialisera mig märkte jag att det var en sjukdom som belastade vardagen väldigt mycket och att den vårdades på experimentell basis. På ett sätt sammanföll sjukdomen och min karriär. För närvarande sprids IBD över världen, också i u-länder.

Inflammatoriska tarmsjukdomar belastar den insjuknades familj väldigt mycket.

Det vanligaste symptomet är diarré.

– Behovet av att tömma tarmen kan variera mellan 5 och 20 gånger per dygn, och ibland vaknar man av behovet också på natten. Om sjukdomen är svår finns det blod i avföringen – ibland kan det finnas mer blod än avföring. Andra symptom som hänför sig till sjukdomen är avföringsinkontinens och feber.

Den insjuknade kan också ha ledvärk, magont och smärtsamma sår, s.k. aftor, i munnen. Puberteten kan

dröja och om man har långvariga symptom är det också vanligt med humörrelaterade symptom.

Föräldrarna kan med all rätt vara väldigt oroliga för sitt barn.

Forskarna intresserade av mikroberna i avföringen Man forskar mycket i IBD för tillfället eftersom sjukdomen belastar i synnerhet det västerländska sjukvårdssystemet.

Mikroberna i avföringen hör till det som intresserar mest.

– I forskningen har man identifierat nya bakterier som man inte ens visste om att fanns i kroppen. Man vet att den insjuknade har en annan bakterieflora än friska människor, men man vet inte om det är en orsak till eller en följd av inflammationsreaktionen.

När det gäller den svåra eller medelsvåra sjukdomsformen undersöker man också vad som skulle

vara den bästa medicinen. Enligt Kolho kan det nu gå flera månader innan man hittar en lämplig medicin för patienten. Det är frustrerande för patienten att vänta på att sjukdomssymptomen ska avta och besvikelsen över en otillräcklig effekt kan göra att man känner hopplöshet.

– Det är viktigt att också undersöka hur patienten orkar och om det förekommer humörrelaterade symptom. Därför är forskningen inom hela detta område väldigt viktig. Jag tycker också att det skulle vara skäl att göra en epidemiologisk undersökning, dvs. finns det någon klusterbildning inom sjukdomen? Det har å sin sida en koppling till att man då kunde identifiera riskfaktorer och få reda på varför dylika sjukdomar uppstår och om det finns en genetisk koppling.

Till exempel i en annan autoimmun sjukdom, typ 1 diabetes, finns det genetiska markörer som varslar om att sjukdomen utvecklas. Tills vidare har man inte hittat några sådana markörer för IBD. ●

Barnklinikernas Faddrar stöder det pediatriska forskningsarbetet och är med och möjliggör cirka tio viktiga forskningsprojekt inom barnsjukdomar årligen i Finland.

Clownen tar med sig leken in i behandlingsrummet Sjukhusclownernas roll i barnsjukhusen ökar. Tack vare clownerna är det numera lättare för läkarna och sköterskorna att utföra sina ingrepp.

J

AHA, HUR SER den här kanylen ut då – som en

fjäril, ett flygplan eller vad? Skulle vi kunna ta blodproven tillsammans också av kramdjuret?

Och hurudana drömmar lönar det sig för anestesiläkaren att beställa för nedsövningen?

Bland annat sådana här frågor funderar clowndoktor Mutkala, dvs. Kaisa Koulu på i sitt arbete.

Koulu är sjukhusclown och arbetar på ÅUCS. – Min arbetsbeskrivning innefattar förundran, glädje och att hitta rätt mängd energi. Först lyssnar jag lite och tar in patienten och situationen, och genom det hittas en gemensam clownlek, berättar Koulu.

Enligt Kaisa Koulu kan leken ta fart från nästan vilken situation som helst.

– Det kan vara väldigt konkret, t.ex. från huruvida clownen lyckas komma in i rummet. Det är ändå alltid barnet som är huvudpersonen i situationen – och vi agerar på barnets villkor.

Clownen läser av situationen Sjukhusclownverksamhet ordnas runt om i Finland.

Clownerna är en bekant syn åtminstone på alla universitetssjukhus och på några centralsjukhus.

Kaisa Koulu blev färdig sjukhusclown 2016 och har sedan dess arbetat på ÅUCS. – Jag är som clown på ÅUCS 2-4 dagar i veckan.

Vi arbetar i huvudsak på sjukhuset, men sedan ifjol har vi också gjort hembesök hos barn från hematologiavdelningen.

Kaisa Koulu är bättre känd på sjukhuset under namnet clowndoktor Mutkala.

(Foto: Suvi-Tuuli Kankaanpää)

På svenska • www.kummit.fi

55

PÅ SVENSKA

Koulu arbetar tillsammans med tre andra clowner. Hennes arbetspar är Mutru (Janna Haavisto), Ruuben von Kingi (Markus Kaustell) eller V.A. Hinko (Karolina Blom).

– I vårt arbete är det viktigt för oss clowner att barnet blir bemött som ett barn. Sjukhusclownerna behöver inte bemöta barnet genom diagnosen, utan när clownerna och barnen är tillsammans f inns det utrymme för lek, glädje och gemensam mjuk samvaro. Det är ändå viktigt att personalen ger oss clowner bakgrundsinformation om barnets situation och vård.

Koulu säger att när ett barn är sjukt är det väldigt jobbigt för familjerna. För Koulu är de möten där hon genom lek kan skapa en egen stund för både barnet och föräldern speciellt viktiga. Den stunden kan för ett litet tag föra bort tankarna från sjukhuset. Som clown kan hon också tillsammans med den övriga personalen stöda barnets patientupplevelse och minska på spänningen i en utmanande vårdsituation.

Barnens och föräldrarnas reaktioner på sjukhusclownerna varierar. Koulu påpekar att clownerna inte besöker någon med våld, och det hör till clownernas yrkeskunskap att läsa av om de är välkomna eller inte.

Vanligtvis vet clownerna om man inte vill att de kommer till ett visst rum, antingen på grund av ett visst ingrepp eller för att familjen vill vara ifred.

I övrigt tar man en situation åt gången.

– Barn och unga är alla olika. En del har sett oss många gånger och de kommer ibland springande och vill kramas. Sedan finns det barn som inte ens vågar titta på oss. Någon behöver några mötesgånger för att vänja sig och bli varm i kläderna. Man måste ha en professionell känslighet för hur man skall möta barnet. Och så måste man komma ihåg att för en del barn är det viktigt att få säga nej. De kan inte säga nej till vårdingreppen, men till oss får de alltid säga nej.

Situationerna med ungdomar är annorlunda än med småbarn.

Koulu säger att för en ungdom kan clownen vara en figur mellan vårdpersonalen och den unga själv, och det lönar det sig att dra nytta av.

– Med ungdomar fungerar helt andra saker än med småbarn. Det är viktigt att ha känselspröten ute och hitta ett lämpligt sätt att bemöta barn i olika åldrar. Om man tänker på en ung persons utveckling så är hen i den åldern då man skulle vilja börja lösgöra sig från sina föräldrar. På sjukhuset lyckas inte det.

Där är den unga tvungen att vara med en förälder i princip hela tiden. Sjukhusclownen kan skapa en annan sorts stämning i rummet och kommunikationen mellan den unga och föräldern kan ändra tack vare clownleken. Sådana här stunder har ofta fått den spända stämningen att släppa och det har varit roligt för alla parter. ● Sjukhusen har möjlighet att utnyttja Barnklinikernas Faddrars trivselpengar också för att skaffa clownverksamhet enligt sina egna behov.

56

www.kummit.fi • På svenska

”Vi har alla ångest ibland” Ångest är en helt vanlig och övergående känsla. För många föräldrar är dock det egna barnets ångest en svår sak, även om det inte skulle vara frågan om en ångeststörning. Man kan hjälpa barnet att hantera svåra känslor.

P

RECIS SOM FÖR VUXNA kan det också för

barn vara svårt att klara av otrevliga känslor.

Psykologen och familjeterapeuten Sanna Hemnell vid HNS barnpsykiatri säger att känslor hör livet till – också otrevliga sådana.

– Man kan dock lära sig att leva med sådana känslor om man övar lite, försäkrar Hemnell.

I sitt arbete har Hemnell att göra med barns ångeststörningar. För tillfället drar hon kurser för att utbilda personer inom Cool Kids-vårdprogrammet.

Cool Kids är ett evidensbaserat vårdprogram med vilket det är tänkt att man i ett så tidigt skede som möjligt ska kunna ta tag i barns och ungas ångeststörningar.

I den här artikeln talar vi dock inte om ångeststörning, utan om hur man kan hjälpa alla barn och unga i den dagliga regleringen av känslor. Bra känslohanteringsförmåga hjälper också längre fram i livet.

Hemnell säger att det är fullt möjligt för en förälder att hjälpa sitt barn att stå ut med ångest och att upphäva skadliga beteendemönster. Det kräver dock lite självrannsakan av den vuxna. Därefter kan man fundera över känslorna tillsammans med barnet.

– Först lönar det sig att gå igenom hur det egna barnets ångest tar sig uttryck. Ångest visar ju sig inte alltid så som en vuxen tänker sig att den ska visa sig.

Föräldern bör också gå igenom hur hen känner igen och tillåter sina egna negativa känslor och på vilket sätt hen reagerar när barnet för fram sina svåra känslor.

Rädslor hör till i ett barns utveckling Ångest är en normal känsla bland många andra. Och som alla andra känslor: den kommer och går.

– Vi har alla ångest ibland. Ångest tar sig uttryck i rädsla, oro, grubbleri och stress. Det är ändå inte meningen att man ska bli av med ångesten – det är inte ens möjligt.

Hemnell säger att alla känslor har ett syfte.

barn kämpar med att våga någonting.

Då är frestelsen stor att hjälpa barnet.

Det kan också skapa förvirring i en familj att en viss uppfostran har fungerat med ett barn men följande barn visar sig ha en helt annan personlighet.

Hemnell påpekar att en del barn helt enkelt är känsligare för ångest. Om ett barn är väldigt känsligt kan det hända att föräldrarna glömmer vad man kan kräva av barnet och i vilken ålder.

– Man får ingen handbok med barnet, utan varje barn är unikt. I Cool Kidsutbildningen säger vi ofta att om ett barn inte gärna vill prata när man är på besök så lönar det sig inte för de vuxna att hjälpa barnet för snabbt. Om barnet alltid får hjälp av en vuxen märker det att ’aha, här finns någonting att vara nervös för eftersom mamma och pappa också reagerar på det där sättet’.

– Att hjälpa barnet för snabbt är säkert en fälla som många föräldrar faller i. De liksom raderar barnets känsla fastän det skulle vara viktigt att lära sig att hantera just den känslan.

Psykologen Sanna Hemnell säger att det är fullt möjligt för en förälder att hjälpa sitt barn att stå ut med ångest och att upphäva skadliga beteendemönster.

(Foto: Laura Koljonen)

– Till exempel rädsla har som uppgift att skydda oss från faror. Ur artutvecklingssynvinkel skulle vi inte ha överlevt utan rädsla. Den talar om för oss att det finns ett hot och att vi måste skärpa våra sinnen och iaktta vår omgivning.

Vårt inre larmsystem avgör i vilket skede känslan så att säga går till överdrift och förorsakar oss skada.

– Systemet kan vara i olag och förorsaka falska alarm, trots att det inte finns något verkligt hot eller någon fara. Känslan är verklig och kan upplevas som väldigt otrevlig. Som en följd av detta kan man börja bete sig så att man på allt sätt undviker saker och situationer som väcker dessa otrevliga känslor av ångest.

Hemnell påpekar att olika rädslor hör till i ett barns utveckling. Man kan diskutera dem tillsammans och lära barnet att möta sina rädslor.

Det kan vara plågsamt för en förälder att se hur ens

Ångest tar sig uttryck på många olika sätt Ett barn tar efter. Det betyder att det sätt på vilket en vuxen relaterar till sin egen känsla av ångest fungerar som exempel för barnet. Barnet lär sig av den vuxna hur man förhåller sig till vilken känsla.

– Det är lika viktigt att stanna upp och lyssna på vad barnet säger. Man behöver alltså inte genast komma med en lösning utan föräldern kan tillsammans med barnet reflektera över situationen.

Hemnell säger att man kan öva på problemlösning tillsammans. Om barnet har glömt läxboken i skolan och hamnar i panik då hen inte kan göra läxorna, kan man som förälder tillsammans med barnet fundera på hur man ska lösa problemet.

– Istället för att barnet fastnar i katastrofkänslan kan man fundera på hur man ska gå vidare trots den lilla fadäsen. Skulle hen till exempel kunna ringa till en kompis och fråga vad läxan är eller sätta ett meddelande i klassens WhatsApp-grupp? Då lär sig barnet att situationen går att lösa.

Hemnell säger att redan det att man sätter ord på känslorna och att den vuxna håller sig lugn hjälper mycket. Ibland finns det ändå situationer där barnet upplever att ångesten tar över. Men om hen har en trygg och lugn vuxen bredvid sig går det lättare att klara av situationen. ●

Sanna Hemnell är psykolog och familjeterapeut vid HNS barnpsykiatri. För tillfället utbildar hon personer inom Cool Kids-vårdprogrammet tillsammans med specialsjukvården inom HNS. Cool Kids är ett evidensbaserat vårdprogram för vård av barns och ungas ångeststörningar.

Det nationella utbildningsprogrammet förverkligas med Faddrarnas stöd och är den del av kampanjen Mielen tila (Sinnets tillstånd).

På svenska • www.kummit.fi

57

TAPAHTUMAOPAS

Kummien tapahtumia vuonna 2021

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2021 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

8.9.2021 Kummit Live: Elämä Lapselle MTV3

Postiosoite

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi järjestettävä Elämä Lapselle nähdään syyskuussa Maikkarilla. Suoraa lähetystä voi seurata ja pienten potilaiden auttamiseen osallistua omalta kotisohvalta! Mukana menossa Radio Nova.

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 (ma - to klo 10 –15) tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka R PÄ

ISTÖME

R

I

M

KK

Kummien perinteinen joulukonsertti virittää tuttuun tapaan lämpimään joulutunnelmaan. Konsertti joulukeräyksineen esitetään Maikkarilla. Katsojat ja yritykset voivat antaa oman joululahjansa pienten potilaiden hyväksi tv-lähetyksen aikana tai jo ennakkoon. Mukana menossa Radio Nova.

YM

12.12.2021 Kummit Live: JouluMielelle MTV3

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2021 ohjelmasta enemmän vuoden toisessa, kesäkuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa kummit.fi Seuraa myös Kummien sometilejä Instagramissa ja Facebookissa. Saat ajankohtaista tietoa Kummeista sekä tukikohteista, ja pääset seuraamaan kummivaikuttajien tempauksia ja piristystä pikkupotilaille ympäri Suomen.

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi Markkinointija viestintäjohtaja

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Eleonora Schirmer Puh. (09) 6824 520 eleonora@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Susanna Salmelin Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Latva-Rasku Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lue lisää kummitila.fi 58

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus RA/2020/1559–4.12.2020 voimassa 1.1.2021– voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-12-07, Dnr ÅLR 2020/9486

YHDESSÄ TEEMME IHMEITÄ! kummit.fi kummit.fi

Tehdään yhdessä hyvää.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Laakkonen on jo 10 vuoden ajan tukenut Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa ja lahjoittanut yhteensä 500.000 euroa.

Lahjoitusvaroja on käytetty mm. sydänläppähankkeen kehitystyöhön ja käyttöönottoon, lastentautien tutkimustyöhön, lastenklinikoiden laitehankintoihin sekä lasten ja nuorten Cool Kids -projektiin.

Espoo Helsinki Joensuu

Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lappeenranta

Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus