Kummit-lehti 1/2018

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

1/2018 www.kummit.fi

Pienipainoiset riskilapset tutkimuskohteena

LILLIN ELÄMÄN ALKU EI LIIKOJA LUVANNUT

HEVISAURUS 15.4. ja 6.5 Helsinki–Tukholma -reitillä

TITI-NALLE 29.4. ja 20.5.

Helsinki–Tukholma -reitillä

Silja Seafest tietää kivaa koko perheelle huhti-toukokuussa!

HARRI HYLJE

LASTEN TYÖPAJAT

Laivalla joka päivä 1.4.–31.5.

Su–ke-risteilyillä 1.4.–31.5.

1.4.–31.5. Siljan laivat Helsinki-Tukholma-reitillä ovat täynnä tekemistä kaikille perheenjäsenille.

Tutustu ohjelmaan ja tarjouksiin silja.fi/lapset.

Kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 1/18 • 22. vuosikerta www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

LEENA HAATAJA Pikkukeskoset suuren tutkimushankkeen kohteina

34

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Kymppitonni tällä kertaa Turkuun

48

JOKERIT Isossa roolissa 25 vuotta

51

RADIO NOVA Sisältöjohtaja Seppälä haastattelussa

53

SEK Mainostoimisto lahjoittaa uuden ilmeen

12

LILLI VILLANEN Pieni mutta sitkeä selviytyjä

39

VAIHDOKSIA KUMMIEN HALLITUKSESSA Uudet nimet esittelyssä

54

VILLE LEINO Ex-kiekkoilija taas mukana Kummien padel-turnauksessa

3

56

PIKKU G Viime vuosikymmenen räppärisuosikin paluu

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

JANNIKA B Äitiys herkisti artistin

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

58

TAPAHTUMAT:

VAKIOPALSTAT:

37

23

GLADIAATTORIT KLINIKALLA Voimanaiset finaalivirettä hakemassa

SAMASTA PADASTA Outi Väisäsen ruokavinkit lapsiperheille

60

35

NAISTEN KYMPPI Nyt juoksemalla rahaa lapsipotilaille

KUMMIVIERASKYNÄ Kolumnistina Mira Luoti

61

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

62

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tämän vuoden tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

42

46

KUMMIT BOWLING Keilatapahtumalla varoja lapsipotilaiden viihtyvyyteen AMERICAN CAR SHOW Potilasperheille perinteisesti ennakkotutustumistilaisuus

KUMPPANIT: 24

ELIXIA Lapsipotilaiden fysioterapiaan 30 000 euroa

25

TALLINK SILJA Kuusi perhettä pääsi taas risteilemään

19

VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN NÄKÖKULMA Hyväntekeväisyydestä

29

POWERPARK Talvirieha elämyspuiston sisätiloissa

38

VUOSIKERTOMUS Kummeilla taas hyvä vuosi takana

32

KELLOHARRASTAJAT Some-keräyksellä mahtava potti

8-11

PIKKUKESKOSET SYYNISSÄ Lastenneurologian professori Leena Haataja sai Lastenklinikoiden Kummirahastosta viime vuodelle 50 000 euron apurahan tutkimushankkeelle, jossa selvitetään muun muassa pikkukeskosten aivojen kuvantamislöydöksiä.

25-28

TAAS RISTEILTIIN TUKHOLMAAN Tallink Silja on vuosien mittaan kustantanut jo 67 potilasperhettä Tukholman-risteilylle.

Maaliskuussa matkassa mukana olivat muun muassa Minna-Maaria Oksanen Eliaspoikansa kanssa.

32-33

MUUT:

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

SOME-VOIMA HYÖTYKÄYTÖSSÄ Kelloharrastajat-yhteisö keräsi Kummien nettipohjaisen keräyspalvelun Digilippaan avulla pikkupotilaille huiman, runsaan 145 000 potin. Digilipas-alustasta vastaavan tanskalaisyrityksen edustajatkin ovat saavutuksesta ihmeissään.

42-45

KUMMIT BOWLING Lapsipotilaiden viihtyvyyteen kerättiin taas rahaa keilaamalla. Usean vuoden tauon jälkeen pelihallina oli BowlCircus Flamingo Vantaalla. Mira Luotikin oli kummikeilaajana.

Hän on myös tämänkertainen kolumnistimme (s. 60).

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Tuo, hae, säilytä, lähetä Avainten turvallinen säilytys ja kuljetus Ärrältä Ärrälle

Pienet lähetykset kätevästi Ärrältä Ärrälle

Pienten tavaroiden turvallinen säilytys ja luovutus Ärrällä

Ärrän kautta pienet tavarat turvallisesti oikeille vastaanottajille

R-kioski Oy tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa.

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Monipuolista hyväntekeväisyyttä

Mångsidig välgörenhet

AURINGONPAISTEESSA mutta kylmässä tuulessa eteenpäin hiihtäen, vaikka väkisin. On jälleen kevättalvi, ja keikkuen se kevät taaskin tulee – mutta toivottavasti kuitenkin tulee. Odotamme kovasti jo kesää. Pitkän talven jälkeen myös täällä Kummien toimistolla jo odotellaan, että pääsemme tositoimiin ja tapahtumat käynnistyvät kunnolla. Tämän vuoden suunnitelmat on vahvistettu ja ensimmäiset tapahtumat toteutettu muun muassa PowerParkissa (s. 29-31).

PÅ SKIDOR FRAMÅT I SOLSKEN men i kall blåst, med viljestyrka om inte annat. Det är vårvinter och våren är snart i antågande igen – får vi hoppas i alla fall. Vi längtar redan till sommaren. Efter en lång vinter väntar vi också här på Faddrarnas kontor på att få sätta igång på allvar och på att evenemangen skall köra igång ordentligt.

Innevarande års planer har redan bekräftats och de första evenemangen har gått av stapeln bl.a. i PowerPark (s. 29–31).

Viime vuoteen palaamme vielä kertaalleen ja ilolla voimme ilmoittaa, että jaamme tänä vuonna 2 221 700 euroa Lastentautien tutkimukseen sekä kaikille viidelle yliopistolliselle klinikalle pienten potilaiden hyväksi. Viime vuosi oli todella onnistunut. Kulujen pysyttyä normaalilla vakiintuneella tasolla ja isojen lahjoitusten ansiosta voimme olla tyytyväisiä työmme tulokseen yhdessä teidän kaikkien kanssa. Näillä lahjoituksilla saadaan todella paljon aikaiseksi niin laitehankinnoissa kuin myös viihtyvyydessä ja erilaisissa projekteissa.

Lisää tästä aiheesta saat tutustuessasi vuosikertomukseemme tässä lehdessä (s. 38) tai www.kummit.fi /info -sivujen kautta.

Vi blickar ännu en gång tillbaka på det gångna året och kan med glädje meddela att vi i år delar ut 2 221 700 euro till den Pediatriska forskningen och till alla fem universitetsbarnkliniker, de små patienterna till godo. Förra året var verkligen lyckat. Kostnaderna hölls på samma etablerade nivå och tack vare stora donationer kan vi vara nöjda med resultatet av vårt arbete tillsammans med er alla.

Med dessa donationer kan vi åstadkomma massor såväl gällande apparatanskaffningar som trivsamhet och olika projekt. Mer information om detta får du genom att bekanta dig med vår årsberättelse i den här tidningen (s. 38) eller på www.kummit.fi/info.

Yksi projekteista liittyy kaikilla tuen saajillamme akuuttiin mielenterveystyöhön erikoissairaanhoidossa. Hallitus päätti kohdentaa Kummien yleisjaosta 150 000 euroa nimenomaan sellaiseen projektiin, jossa kohennetaan ja nostetaan tämän ongelma-alueen tasoa.

Haasteet ja tarpeet eri puolella Suomea vaihtelevat. Esimerkkinä otan Helsingin, jossa lastenklinikan päivystysalueella vahvennetaan resursseja psykiatrisella hoitajalla. Kuopiossa puolestaan kohteeksi on valittu syömishäiriökeskuksen rakentaminen, jossa on yhtenäiset hoitopolut lapsille ja nuorille.

Ett av projekten hänför sig till det akuta mentalvårdsarbetet inom specialsjukvården. Styrelsen beslutade rikta 150 000 euro från Faddrarnas allmänna utdelning specifikt till ett sådant projekt där man förbättrar och höjer nivån på detta problemområde. Utmaningarna och behoven varierar på olika håll i Finland. Som exempel tar jag Helsingfors, där man med en psykiatrisk vårdare förstärker resurserna på barnklinikens jourområde. I Kuopio däremot har man valt att rikta pengarna till att bygga ett ätstörningscenter med enhetliga vårdstigar för barn och unga.

Lahjoituksemme ei toki kata kaikkea, mutta on kuitenkin merkittävä signaali: on tärkeää, että ryhdytään sanoista tekoihin. Paljon on jo puhuttu, ja on yleisesti kaikkien tiedossa, että meillä on liian paljon, liki 70 000, nuorta aikuista, jotka ovat syrjäytyneet pitkäksi aikaa tai jopa kokonaan yhteiskunnan ”normaalista” päivärytmistä. Heistä usealla on ongelmia mielenterveyden kanssa. Ongelmat eivät kuitenkaan ala 18 vuoden iässä, vaan sitä ennen on tapahtunut jo paljon. Haluamme, että tähän varhaiseen interventioon puututaan ja pyritään katkaisemaan pahan kierre matalamman kynnyksen avun saamisella. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön sanoin ”ne tekevät, jotka voivat”, ja onneksemme me Kummit yhdessä teidän lahjoittajien kanssa pystymme muuttamaan tässä suhteessa toimintoja parempaan suuntaan.

Kiitämme Teitä kaikkia!

Vår donation täcker ingalunda allting, men det är ändå en viktig signal: det är viktigt att vi går från ord till handling. Det har redan talats mycket om – och är allmänt känt – att vi har alltför många, nästan 70 000, unga vuxna som har blivit marginaliserade för en längre tid eller till och med helt och hållet från den ”normala” samhälleliga dagsrytmen. Många av dem har problem med den mentala hälsan. Problemen börjar dock inte i 18 års ålder, utan mycket har hänt redan innan dess. Vi vill att man gör interventioner i ett tidigt skede och att man strävar efter att bryta den onda cirkeln genom att sänka tröskeln för att få hjälp. Vi citerar Republikens President Sauli Niinistö med orden ”de som kan, de gör”, och lyckligtvis kan vi Faddrar tillsammans med er gåvogivare förändra funktionerna i detta hänseende åt ett bättre håll. Vi tackar Er alla!

Tänä keväänä on myös tärkeä etappi Helsingin uuden lastensairaalan suhteen. Sairaala luovutetaan HUSille 18. toukokuuta, ja syyskuun puolessa välissä ovet avautuvat potilaille. Seuraavassa, kesäkuun lopulla ilmestyvässä lehdessämme pääsemme kurkistamaan, miltä sairaalassa näyttää, ja syksyllä myös ”kummi-keskiviikot” käynnistyvät taas. Seuraavassa lehdessämme kerromme lisäksi loppuvuoden tapahtumista, muun muassa Elämä Lapselle -konsertista, joka on ohjelmassa Hartwall Arenassa 12. syyskuuta.

Denna vår är också en viktig etapp för Helsingfors nya barnsjukhus. Sjukhuset överlåts till HNS den 18 maj, och i mitten av september öppnas dörrarna för patienterna.

I vår nästa tidning, som utkommer i slutet av juni, får vi ta en titt på hur sjukhuset ser ut, och på hösten kör också ”fadder-onsdagarna” igång igen. I vår nästa tidning berättar vi dessutom om evenemangen för resten av året, bl.a. om Livet för Barn-konserten, som går av stapeln på Hartwall Arenan 12 september.

I Kummit-tidningen finns det alltid också artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på sidorna 62-65.

Hyvää kesän odotusta!

Med önskan om en god väntan på sommaren!

Anne Knaster, toiminnanjohtaja

Anne Knaster, verksamhetsledare Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

VAHVALLE KASVULLE JA KEHITYKSELLE Gefilus Tipat+D sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria sekä vastustuskyvylle ja vahvalle kasvulle ja kehitykselle tärkeää D-vitamiinia.

Ostamalla lasten Gefilustuotteen autat samalla Lastenklinikoiden pieniä potilaita. Kiitos avustasi.

Gefilus on Valio oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

www.gefilusoriola.fi • Markkinoija: Oriola Oy

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

”Kehittyvien aivojen terveys on perusta koko

Pienipainoiset riskilapset Haatajan suurennuslasin Lastenneurologian professori Leena Haataja sai vuodelle 2017 Lastenklinikoiden Kummirahastosta 50 000 euron apurahan tutkimushankkeelle, jossa selvitetään pikkukeskosten aivojen kuvantamislöydöksiä sekä toimintakykyä 11–13-vuoden iässä.

Hanke liittyy jo kuluvan vuosituhannen alussa käynnistyneeseen, pienipainoisiin riskilapsiin (syntymäpaino enintään 1500 grammaa tai raskauden kesto alle 32 viikkoa) kohdistuvaan PIPARItutkimuskokonaisuuteen (www.utu.fi/ pipari).

ROSPEKTIIVINEN kehitysseurantatutkimus PIPARI aloitettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2001, ja professori Haataja korostaa kotimaisista rahastoista ja tutkimussäätiöistä (esim. Lounais-Suomen Vastasyntyneiden tutkimusrahasto, Lastentautien tutkimussäätiö, C.G. Sundellin säätiö) aiemminkin saatujen apurahojen olleen keskeisiä tutkimuskokonaisuuden mahdollistajia. Perheiden vahva sitoutuminen tutkimukseen osallistumiseen on luonnollisesti ollut koko laaja-alaisen tutkimuskokonaisuuden perusta.

P

Sarkaa riittää PIPARI-tutkimus jatkuu siis jo 17:ttä vuotta.

– Kun aloitimme, käytimme suunnitteluun paljon aikaa. Suunnitelman pitää olla toteuttamiskelpoinen. Jos se on liian laaja, saattavat eväät loppua kesken, ja toisaalta liika kapea-alaisuus ei välttämättä tuo uutta tietoa, professori Haataja painottaa.

– Aluksi ajattelimme, että meidän on seurattava keskoslasten kehitystä seitsemänteen ikävuoteen asti. Kun olimme päässeet viidenteen vuoteen, ajattelimme, että kyllä seurantaa pitää jatkaa yläasteikään asti, jotta todellisia oppimiseen liittyviä kognitiivisia ongelmia saadaan paremmin esiin, hän kertoo.

– Kun sitten kuvantamislaitteet ja tutkimusmenetelmät muutenkin kehittyivät, halusimme tietysti tehdä uudet tutkimukset samalla kohortilla. Toivomme saavamme kyseisen kohortin kokonaan läpikäytyä 2019 alkuvuoteen mennessä.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

Leena Haatajalla on Helsingissä 35-prosenttinen lastenneurologian professuuri. Koko ajan hän on myös kliinisessä työssä, tekee konsultaatioita riski-imeväisistä ja on muun muassa HYKSin lastenneurologian kuntoutusyksikön osastonylilääkäri.

elämänkaaren aivoterveydelle”

professori alla TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Keskosilla esiintyy nuorella aikuisiällä keskimääräistä enemmän masennus- ja ahdistusoireita.

– Kaikkiaan aivojen toiminta on erittäin monimutkaista, emmekä vieläkään tiedä siitä kovinkaan paljon, vaikka muun muassa aivotutkimuskeskuksiin on ympäri maailmaa sijoitettu todella suuria summia rahaa, professori Haataja sanoo.

– Kun pikkuinen keskonen saa aivoverenvuodon tai -infarktin, emme pysty siinä hetkessä välittömästi sanomaan, mikä on ennuste. Tarvitsemme vielä paljon erilaisia tutkimuksia ja niiden optimaalista yhdistämistä.

– Kehittyvien aivojen terveys on pohja ja perusta koko elämänkaaren aivoterveydelle, Haataja huomauttaa.

– Kun nyt syntyvien lasten ennustetaan elävän yhä vanhemmiksi, pitäisi enemmän keskittää monitieteellistä tutkimusta kehittyvien aivojen toimintaan ja mekanismeihin, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä vaurioita tai jotka voisivat korjata niitä vaurioita, joita emme pysty ehkäisemään, hän tiivistää.

Ominaisuudet optimoidusti käytössä Leena Haataja aloitti lääketieteen opinnot Turun yliopistossa vuonna 1985.

– Olin heti opintojeni alussa kiinnostunut tutkimustyöstä. Niinpä lähdinkin jo toisen opiskeluvuoteni keväällä biokemian laitokselle tekemään lääketieteen opintoihin liittyvän syventävien opinnäytetyön geenitutkimuksen parissa, hän kertoo.

– Tuntui todella hienolta tutkia ihmisen perimää ja saada ensimmäisen kerran itse eristää ihmisen DNA:ta. Se tehtiin silloin ihan käsityönä.

Haataja väitteli vuoden 1994 lopulla suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan Sallan taudin geenin paikantamisesta.

– Sen aikaisilla tekniikoilla eteneminen oli varsin työlästä. Lasten neurologiset sairaudet tulivat joka tapauksessa samalla laajemminkin tutuiksi. Koen lasten ja perheiden parissa tehtävän työn erittäin tärkeäksi, ja ominaisuuteni ovat omasta mielestäni tässä työssä parhaiten käytössä, hän toteaa.

Mielekästä ja merkityksellistä Väitellessään Haataja oli juuri saanut toisen lapsensa.

Kun alkoi olla aika palata äitiyslomalta töihin, sattui niin mukavasti, että Haatajalle soitettiin Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks) ja tarjottiin lastenneurologian erikoistuvan lääkärin vuoden sijaisuutta.

– Siitä alkoi varsinainen työurani. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen minusta tuntui, että olen omalla paikallani. Tunsin työni sekä mielekkääksi että merkitykselliseksi.

Myös Haatajan aviomies on tutkija, ja hänen töidensä vuoksi perhe muutti pariksi vuodeksi Lontooseen, missä Leena Haataja samalla teki post doc -työnsä Hammersmithin sairaalassa.

– Keskityin siellä erityisesti vastasyntyneiden ja pienten lasten neurologisiin tutkimusmenetelmiin.

Se oli varmasti avain seuraavaan uravaiheeseen.

Tuo seuraava vaihe oli tutkimusryhmän johtajan työ Tyksissä.

– Samalla jatkoin lastenneurologiaan erikoistumista. Vuonna 2001 Tyksissä aloitettiin PIPARItutkimus, missä minulle annettiin suunniteltavaksi neurologinen osuus.

Haataja valmistui lastenneurologian erikoislääkäriksi vuonna 2002. Lastenneurologian dosentuurin hän sai vuonna 2004, jolloin myös aloitti työskenAsiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Keskoslapsella saattaa olla muun muassa kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi pyöräilyn, luistelun tai kynätyöskentelyn oppimisen huomattavina vaikeuksina.

telyn vastaavana professorina Turun yliopistossa ja Turussa Tyksin lastenneurologian yksikön ylilääkärinä. Haataja nimitettiin lastenneurologian professoriksi Helsinkiin vuonna 2016.

– Muutin Helsinkiin, missä väestöpohja ja klinikka on maan suurin ja tutkimusmahdollisuudet sen myötä laajemmat.

Monta suurta roolia Helsingissä Haatajalla on nyt 35-prosenttinen lastenneurologian professuuri. Koko ajan hän on myös kliinisessä työssä, tekee konsultaatioita riski-imeväisistä ja on muun muassa HYKSin lastenneurologian kuntoutusyksikön osastonylilääkäri. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu myös lääkäreiden perus-, jatkoja täydennyskoulutus. Lisäksi Haataja on jatkuvasti tiiviissä yhteydessä Turkuun, mistä käsin PIPARItutkimusta pyöritetään. Päätutkijoina siinä ovat projektin alusta asti olleet Haatajan lisäksi professori Liisa Lehtonen ja dosentti Helena Lapinleimu. Professori Päivi Rautava on vastannut koulutulokkaiden tutkimuksista.

– Tällä hetkellä vastuullani on 11 vuoden ikäisille tehtävät toiminnalliset, neuropsykologiset ja kliiniset tutkimukset sekä 13 vuoden iässä tehtävät aivojen kuvantamistutkimukset yhdessä professori Riitta Parkkolan kanssa, Haataja kertoo.

– Parhaillaan olemme suunnitelleet 17-vuotiaille toteutettavaa kyselytutkimusta. Haluamme tietää muun muassa heidän koulumenestyksestään, kokonaistilanteesta jatko-opiskelujen suhteen ja sekä somaattisesta että psyykkisestä terveydentilasta.

– Suurin henkilökohtainen tutkimusintressini liittyy ylipäätään vastasyntyneisiin, ja keskoset ovat kehityksen suhteen iso tunnistettu riskiryhmä. Muita riskiryhmiä ovat synnytyksenaikaisesta hapenpuutteesta kärsineet lapset, ja tietysti on myös lukuisia harvinaisempia jo vastasyntyneenä ilmeneviä sairauksia.

Tupakointi selkeä riskitekijä PIPARI-tutkimus aloitettiin aikanaan sikiöaikaisilla ultraäänitutkimuksilla. Vastasyntyneistä tehtiin sekä aivojen kuvantamistutkimukset että tarkat neurologiset tutkimukset. Prospektiivisessa tutkimuksessa on seurattu esimerkiksi lasten käyttäytymistä muun muassa itkupäiväkirjoin, vanhempien hyvinvointia, mahdollisia masennus- ja kuormitusongelmia sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. On myös analysoitu lapsen kielellistä, kognitiivista ja motorista kehitystä.

Duodecim-lehdessä ja Lääkärilehdessä PIPARI-tutkimusryhmä on vastikään julkaissut kaksi katsausta.

Keskonen on aivojen kehityksen kannalta haasteellisessa ja riskialttiissa tilanteessa. Meillä Suomessa keskoslapsi aloittaa elämänsä kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoisessa hoidossa, mikä kuitenkin kohtuun verrattuna on keinotekoinen ympäristö.

PIPARI-hankkeen keskeinen tavoite onkin löytää tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja ennenaikaisena syntyneen lapsen aivojen kehityksen suojaamiseksi.

Esimerkiksi raskauden aikaisen tupakoinnin on jo pitkään tiedetty olevan ennenaikaisen synnytyksen yksi riskitekijä. PIPARI-tutkimuksessa on osoi10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

”

â – Kun nyt syntyvien lasten ennustetaan elävän yhä vanhemmiksi, pitäisi enemmän keskittää monitieteellistä tutkimusta kehittyvien aivojen toimintaan ja mekanismeihin, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä vaurioita tai jotka voisivat korjata niitä vaurioita, joita emme pysty ehkäisemään, Leena Haataja tiivistää.

tettu äidin tupakoinnin raskauden aikana olevan yhteydessä pikkukeskosten aivojen kasvuun siten, että tupakoivien äitien keskosten aivojen otsalohkot olivat merkittävästi pienemmät laskettuna aikana.

– Sekä tupakkaa että päihteitä koskee sama neuvo: ei ole olemassa mitään näyttöä turvarajasta raskauden aikana. Tämä on selkeästi asia, josta voitaisiin itse asiassa keskustella jo yläasteella terveystiedon opetuksessa, ja myöhemmässä vaiheessa se on keskeinen viesti ennaltaehkäisevässä neuvolatyössä, Leena Haataja korostaa.

CP-vammat vähentyneet Aivojen kuvantamistutkimustekniikat ovat PIPARItutkimuksen aikana voimakkaasti kehittyneet.

– Olemme sen suhteen tänä päivänä aivan eri maailmassa kuin tutkimuskokonaisuuden käynnistyessä, professori Haataja myhäilee.

– Sekä se että PIPARI-ryhmän aivokuvantamisen erityisosaajat neuroradiologian professori Riitta Parkkola ja filosofian tohtori Virva Saunavaara ovat edesauttaneet meitä osoittamaan, että lasketun ajan magneettitutkimus yhdistettynä systemaattiseen neurologiseen tutkimukseen on tällä hetkellä paras ennustemittari mahdolliselle CP-vammalle, jonka

riski on erityisesti pikkukeskosilla kohonnut verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin.

Suomessa neonatologisen – erityisesti keskosten ja pikkukeskosten – hoidon kehitys on todellinen menestystarina. Muun muassa alle 32-viikkoisten pikkukeskosten CP-vamman esiintyvyys on viime vuosituhannen lopun tilanteeseen verrattuna pudonnut jopa alle kolmasosaan. CP-vammat ovat myös keskimäärin lieventyneet.

– Yhtä yksittäistä tekijää tuohon kehitykseen ei ole tiedossa, mutta edistysaskeleet infektioiden ehkäisyssä ja hengitystukihoidoissa ovat varmasti olleet tärkeitä asioita aivojen suojaamiseksi, Haataja sanoo.

– Uhkaavissa ennenaikaisissa synnytyksissä ennakoivasti käytössä olevalla glukokortikoidihoidolla on niin ikään suojaavaa vaikutusta. Suomessa myös riskiraskauksien seuranta on korkealla tasolla, hän korostaa.

– Jo 1970–80-luvuilla keskosten hengitys ja verenkierto osattiin yhä paremmin turvata, mutta yli kymmenelle prosentille heistä tuli hyvinkin vaikeita aivovaurioita (ns. kystinen periventrikulaarinen leukomalasia), Haataja kertoo. Käytännössä se aiheutti erittäin vaikean CP-vamman. Nykyisillä hoidoilla vastaavat tapaukset ovat todella harvinaisia.

Muutos parempaan on ollut valtava.

Perheen ja kasvuympäristön tukea tarvitaan Pienenä huolenaiheena on, ovatko motoriset koordinaatio-ongelmat vastaavasti lisääntyneet vaikeiden vammojen vähentyessä.

– Keskoslapsella saattaa olla muun muassa kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi pyöräilyn, luistelun tai kynätyöskentelyn oppimisen huomattavina vaikeuksina.

Lieviä motorisia ongelmia keskoslapsista on kahden vuoden iässä 15 prosentilla. 11-vuotiaille tehdyt tarkat motoriset tutkimukset ovat osoittaneet, että 8-10 prosentilla on jokapäiväistä toimintaa haittaavia koordinaatio-ongelmia.

– Ja aiemmin 23-vuotiaille tehdyt vastaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että niillä on taipumus säilyä, Haataja sanoo.

Suomessa tehdyn toisen tutkimuksen perusteella on todettu, että pikkukeskoset harrastavat aikuisina kuntoliikuntaa selvästi vähemmän kuin aikuisväestö keskimäärin ja heillä on myös heikompi lihaskunto.

– Mutta normaalilla aktiivisella arkiliikkumisella, kuten yhdessä retkeilyllä tai pyöräilyllä, voi vaikuttaa siihen, että toimintakyky arjessa olisi mahdollisimman hyvä. Keskosperheiden olisikin erittäin tärkeää tiedostaa monipuolisen liikkumisen terveyttä edistävä vaikutus.

– Oleellista lapselle on perheen tuki ja sen kautta lapsen kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Pikkukeskosten tyypilliset kehitykselliset pulmat on tärkeä tiedostaa myös päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa, professori Haataja korostaa.

Geneettisiäkin tekijöitä Pikkukeskosina syntyneille tehdään PIPARI-tutkimuksessa 13-vuotiaina uudet magneettitutkimukset ja katsotaan rakenteita sekä aivo-osien tilavuutta ja muun muassa motorista koordinaatiota ja näönvaraista hahmottamista säätelevien radastojen organisoitumista.

– Vertaamme tuloksia niiden las-

Kosolti keskosista yksissä kansissa VIIME VUONNA ilmestyneeseen kirjaan Keskosen hoito ja kehitys on professori Leena Haataja yhdessä logopedian dosenttien Suvi Stoltin ja Anneli Ylihervan, neonatologi Vilhelmiina Parikan sekä lastentautiopin professorin Liisa Lehtosen kanssa koonnut todella paljon asiaa keskosista.

– Keskosten vanhemmat ja muut aikuiset lähisukulaiset ovat kaivanneet suomenkielistä tietoa muun muassa keskosuuteen liittyvistä riskitekijöistä sekä siitä, mitä tehohoidon aikana tapahtuu, mitä voi tapahtua ja mitkä ovat riskit, professori Haataja kertoo.

– Kirjassa avataan myös termistöä ja kehitysnäkymiä sekä kerrotaan, miten arjessa voi tukea esimerkiksi keskoslapsen motoriikkaa ja jäntevyyttä. Myös kenguruhoidosta ja syömisongelmista puhutaan.

Kirjan artikkelit ovat peräisin monen eri alan huippuasiantuntijan kynästä. Lisäksi mukana on muun muassa keskosena syntyneiden nuorten ja keskoslasten vanhempien omakohtaisia kokemuksia.

Kirjan on kustantanut Duodecim, ja sitä on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista kautta maan. ●

ten välillä, joilla ei vastasyntyneinä havaittu mitään poikkeavuutta lapsiin, joilla on havaittu eriasteisia aivolöydöksiä, Leena Haataja kertoo.

– Tutkimme, ovatko aivot pystyneet korjaamaan vauriotilannetta ja miten se heijastuu lapsen käyttäytymiseen, kognitiiviseen tasoon ja motoriikkaan.

Näihin kysymyksiin liittyy myös paljon geneettisiä tekijöitä, joista meillä ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Tässäkin kohtaa korostan kasvuympäristön merkitystä lapsen kehityksen suojaavina tai riskitekijöinä sekä modifioivina tekijöinä vuorovaikutuksessa yksilön perimän kanssa.

Kenellä vastuu seurannasta?

PIPARI-tutkimuksen monialaisuus ja tutkimusryhmän moniammatillisuus on koko maailman mittakaavassakin poikkeuksellista. Sen myötä Leena Haataja on käynyt useasti luennoimassa aiheesta ulkomaillakin. Sote-uudistuksen äärellä Haatajaa askarruttaa, miten järjestetään se, että kaikkialla, minne lasten kehityksen seurantavastuu organisoidaan, tiedostettaisiin myös keskosuuteen tai muihin riskitilanteisiin liittyvät mahdolliset kehityksen ja käyttäytymisen pulmat.

– Miten seuranta olisi koko elämänkaaren näkökulmasta mielekkäintä järjestää? hän pohtii.

– PIPARI-tutkimuksessa olemme osoittaneet, että suurin osa keskoslapMistä lasten lääketieteen sista on terveitä ja pärjää elämässä yhtä aiheesta haluat lukea lailla kuin ikätoverinsa. Mutta miten tulisi ennakoida enemmän apua tarvitsevat?

Kummit-lehdestä Hyvin vakavat ja vaikeat vammat pysasiantuntija-artikkelin? tytään havaitsemaan ensimmäisen ikäKerro se osoitteessa vuoden aikana erikoissairaanhoidossa. kummit@kummit.fi Mutta se on vain pieni osuus kokonaisuudesta. ● Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Starttiviivalla alle puolen kilon painoisena

Lilli Villanen –

pieni mutta sitäkin sitkeämpi TEKSTI MATTI HANNULA KUVAT MATTI HANNULA JA LILLI VILLASEN VANHEMPIEN ARKISTO

Porilaisessa omakotitalossa Vähärauman kaupunginosassa eletään suht tavallista lapsiperheen elämää. Äiti Minttu Villanen ja isä Niilo Itälinna kuorivat vuoden ikäistä, ulkona vaunuissa päiväunilla ollutta Lilliä talvitamineistaan.

Mutta vuosi sitten Mintun ja Niilon elämä oli yhtäkkiä todella kaukana normaalista esikoistaan odottavan pariskunnan elämästä.

V

UOSI SITTEN Minttu ja Niilo asuivat vielä Helsingissä. Maaliskuun 9. päivä Mintun raskaus oli edennyt vasta viikolle 23+6, kun hän meni korkean verenpaineen vuoksi neuvolaan.

– Virtsastani todettiin kohonnut proteiiniarvo, joka kuuluu raskausmyrkytyksen oireisiin. Niilo tuli hakemaan minut neuvolasta, ja menimme suoraan Naistenklinikan päivystykseen.

Minut otettiin osastolle.

Siellä tilannetta ehdittiin seurata vain muutama päivä.

– Laskettu aika oli 30. kesäkuuta. Toivoimme tietysti, että seuranta jatkuisi viikkoja eikä vain päiviä, Niilo kertoo.

– Koko asia oli meille täysin vieras, emmekä tienneet, että sellainen olisi mahdollista, Minttu ja Niilo sanovat.

– Tiesin toki raskausmyrkytyksestä, mutten sitä, että se voi tulla niin aikaisessa vaiheessa ja niin vakavana ja ettei mitään ole tehtävissä, Minttu jatkaa.

– Kun tapasimme osastolla lastenlääkärin, hän kertoi, että jos nyt pitäisi syntyä, olisi tilanne vaikea mutta ei toivoton. Se oli täysi sokki. Minulta kyseltiin koko ajan oireista ja testattiin refleksejä, vaikka en tuntenut olevani sairas. Paitsi että olihan minulla hirveä päänsärky ja verenpaine koholla.

Tyyntä myrskyn edellä Neljä päivää myöhemmin Minttu ultrattiin. Tilanne ei näyttänytkään enää niin pahalta, sillä verikokeiden arvot olivat kääntyneet parempaan suuntaan.

– Ehdimme jo hieman huokaista helpotuksesta.

Mutta sitä seuraavana päivänä Lilli syntyi.

– Olin ollut maanantaina pois töistä, mutta tiistaina menin töihin, kun tilanne oli olevinaan rauhallisempi, Niilo kertoo.

– Jouduinkin sitten poistumaan työpaikalta kesken tärkeän palaverin. Sanoin lähtiessäni, etten tiedä, koska näemme seuraavan kerran. Olin kuukauden pois.

– Ylävatsakipu oli edellisenä yönä tosi voimakasta. En silti ymmärtänyt tilanteen olevan niin vakava, kun kaikki arvot olivat kääntyneet parempaan, Minttu kertaa synnytystä edeltäviä tunteja.

á Lilli kolme viikkoa vanhana vastasyntyneiden teho-osastolla. “Keuhkotilanne ollut taas vaikea ja lisähapentarve välillä jopa 100 %. Kortisoni aloitettu uudelleen keuhkoja varten. Kova huoli taas Lillin voinnista”, lukee vanhempien päiväkirjassa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Lapsen syntymän pitäisi olla elämän onnellisin päivä. Se oli kaikkea muuta: pelkoa, tuskaa ja ahdistusta.

– Minua käskettiin olemaan ravinnotta ja aamulla minua kehotettiin pyytämään Niilo paikalle. Hän ehti juuri ja juuri perille, kun lääkäri ilmoitti, että nyt on se päivä.

Raskausmyrkytyksen ja Hellp-oireiden (hengenvaarallinen korkeaan verenpaineeseen ja maksan toimintaan liittyvä raskauskomplikaatio) pahenemisen seurauksena sikiön sydänäänet alkoivat heiketä. Lilli syntyi kiireellisellä sektiolla viikolla 24+4 eli noin kolme ja puoli kuukautta liian varhain. Painoa vauvalla oli 490 grammaa ja pituutta 28 senttiä.

– Ehdin saada Lillin keuhkoja kypsyttävät kortisonipiikit ja muutaman tunnin ajan magnesiumneuroprotektiota suoneen suojaamaan Lillin aivoja, Minttu muistaa.

– Lapsen syntymän pitäisi olla elämän onnellisin päivä. Se oli kaikkea muuta: pelkoa, tuskaa ja ahdistusta, hän jatkaa.

– Oli toki iloisiakin hetkiä. Me emme olleet

”

halunneet tietää vauvan sukupuolta etukäteen. Oli hienoa saada kuulla, että tyttö tuli. Hieno hetki oli myös, kun tyttö itki; kolme vaimeaa rääkäisyä kuin jostakin kaukaisuudesta. Oli käsittämätöntä, miten niin pieni ihminen voi osata itkeä! Hoitaja sanoi heti, että tuo jos kuka selviytyy.

Niilo sai pikaisesti nähdä tyttärensä synnytyssalin sivuhuoneessa ennen kuin vauvaa lähdettiin viemään vastasyntyneiden teho-osastolle.

â – Lilli on joka päivä yhtä aurinkoa ja hymyilee aina herättyään, Minttu-äiti sanoo.

Ikäviä merkkejä Eräänlainen ”esihälytys” raskausmyrkytyksestä oli jo aiemmin raskauden aikana Mintulla todetut korkeat istukkahormoniarvot, jonka perusteella oli epäily Downin syndroomasta.

– Otettiin NIPT-testi, jonka tuloksia jouduimme odottamaan useita viikkoja yli joulun ja vuodenvaihteen. Sekin oli hirveää aikaa. Onneksi tulokset olivat sitten mukavaa kuultavaa, kun ne lopulta tulivat.

Mutta melko pian sen jälkeen otetussa rakenneultrassa sikiö todettiin kaksi viikkoa pienemmäksi kuin siinä vaiheessa pitäisi.

– Jouduin normaalia tiiviimpään seurantaan, mutta sitä seurantaa ei sitten ehtinytkään kauan olla.

– Lillin lähtökohdat olivat siis vielä heikommat kuin ”normaalilla” 24+4 -syntyneellä lapsella, Niilo huomauttaa.

Lilliputti Kun Minttu oli ennen synnytystä osastolla ja oli selvää, että lapsi syntyy reilusti ennen aikojaan, vanhempien oli alettava pohtia lapselle nimeä.

– Pojan nimestä meillä oli valmiiksi jonkinlaista ajatusta, mutta tytön nimestä ei, Niilo kertoo.

– Minä kun olin ihan varma, että se on poika.

No, etsimme sitten ”varmuuden vuoksi” nimikirjasta tytölle nimeä, ja kun pääsimme Lillin kohdalle, se oli siinä: Lilli, lilliputti!

Vauva kastettiin vastasyntyneiden teho-osastolla kuuden vuorokauden ikäisenä. Niilo oli jo aiemmin ilmoittanut pitävänsä Lumi-nimestä. Niinpä tytöstä tuli Lilli Lumi Villanen.

Minttu-äiti oli päässyt kastepäivää edeltävänä päivänä kotiin. Sitten vauvalla alettiin vatsan turvotuksen vuoksi epäillä suolisto-ongelmaa. Eikä vatsa vetänyt. Maito palautui tumman vihreänä liejuna ylös.

Lilli oli sairastunut suolistotulehdukseen (nekroottinen enterokoliitti NEC). Niin pientä potilasta ei kuitenkaan voitu leikata.

– CRP oli 260. Silloin ensimmäisen kerran lääkäri puhui suoraan vauvan mahdollisesta menehtymisestä, Niilo muistaa.

– Toki olimme Mintun kanssa keskenämme pallotelleet asiaa puolelta toiselle ja pelänneet. Ensimmäisinä elinpäivinään vauvalla oli ollut verenpaine- ja keuhko-ongelmia. Suolisto-ongelma oli siihen paikkaan raju lisärasite. Lilli oli tosi kipeä. Kokeneet hoitajat rohkaisivat meitä kertomalla, kuinka ongelmat useimmiten leikkaamalla korjaantuvat.

– Se koko viikko oli silti yhtä kidutusta, kun maanantaina sanottiin, että kuolemanvaara on suuri, ja keskiviikkona sanottiin, että todennäköisesti Lilli ei selviä, Minttu kertaa sanojaan nieleskellen.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Oli järkyttävää ajatella, että meidän pitäisi tehdä päätös Lillin kärsimysten lopettamisesta. Onneksi meiltä ei kukaan tullut sellaista päätöstä vaatimaan.

Lääkäri piti meitä kuitenkin ajan tasalla ja selvitti, mitä sitten tapahtuu, kun ei voi enää hoitaa.

á – Paljon huonomminkin voisivat asiat olla, Niilo-isä ja Minttu-äiti toteavat onnellisina.

ohutsuolta poistettiin muutama senttimetri ja Lillille laitettiin suoli-avanteet eli stoomat. Puolisentoista tuntia kestänyt leikkaus sujui hyvin, eikä tilanne suolessa ollut niin paha kuin miltä oli päältäpäin näyttänyt.

– Aikamoinen jännitys oli päällä leikkauksen ”Yksi askel eteen, kaksi taakse” ajan, kun odotimme teho-osaston hiljaisessa huoMinttu oli muutaman päivän sairaalassa ympäri vuoneessa tietoa, Minttu ja Niilo kertovat.

– Hoitajat, jotka kokemukrokauden. Kun Lillin CRP-arvo alkoi hieman normalisoitua ja tyttönen hieman voisesta tiesivät pikkukeskosten mistua, hoitaja kehotti lähtemään elämän alkuvaiheet, jaksoikotiin keräämään voimia leikkavat muistuttaa, että ”yksi askel usta varten. Kirurgi arvioi pari kereteen ja kaksi taakse”. taa päivässä Lillin tilanteen; joko Samana päivänä tulikin hänet voisi leikata? Epäiltiin, että ongelmia hengityksen ja syksuurin osa suolesta ellei jopa koko keen kanssa. suoli olisi kuoliossa, eikä sitä voi– Lillin vointi romahti, nut hoitaa kuin leikkaamalla kuoliemmekä päässeet heti hänen oon mennyt suoli pois ja toivoa, että luokseen, Minttu ja Niilo kertervettä suolta olisi jäljellä riittävästi. tovat.

– Jokaisesta pienestäkin posi– Lillin ”oma lääkäri”, tiivisesta asiasta oli siinä vaiheessa neonatologian erikoislääkäri otettava kaikki irti, ja tuo CRP:n lähPäivi Luukkainen hälytettiin teminen laskuun oli yksi sellainen, vapailta “pelastamaan” Lilli.

Minttu kertoo.

Sykkeet ja saturaatio romah– Antibiootit alkoivat tehota, ja tivat. Näin kävi vielä toistamiikään kuin Lillikin olisi tajunnut, että seen samana päivänä. Olimme leikkausta varten on nyt kerättävä jo päässeet Lillin huoneeseen, kaikki voimat. mutta jouduimme käytävälle, Viikossa Lilli voimistui leikkauskun lääkärit ja hoitajat hyökelpoiseksi. Sunnuntaina kirurgi rivät Lillin ympärillä. TuijoJanne Suominen päätti leikata. Edeltimme kauhuissamme toiLasketun ajan Lilli täytti 14. maaliskuuta vuoden. lisenä yönä suoli oli jo puhjennut. siamme ja rukoilimme, että olla piti hlien äriju syntt perusteella ensimmäisten Lilli leikattiin vajaan kahden viiLilli selviäisi tilanteesta. Se oli päivänä. isenä viime kuun kesä an tulev vasta kon ikäisenä. Kuolioon mennyttä järkyttävää.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

”

Me olemme onnellisia, että Lilli on nyt kotona meidän kanssamme.

Paljon huonomminkin voisivat asiat olla.

”

– Jossain vaiheessa uskalsimme kurkistaa huoneeseen ja näimme monitoreista, miten Lillin syke rupesi nousemaan.

Monenlaista ongelmaa Suoli alkoi toimia nopeasti leikkauksen jälkeen, ja maito maistui Lillille.

– Mutta jos yhden päivän sai hengähtää, niin tiesi, että seuraava päivä tuo taas jotakin ikävää tulleessaan, Minttu huokaa.

Suolistotulehdus oli ongelmista suurin, mutta kaikenlaista muutakin enemmän tai vähemmän keskosille tyypillistä tuli eteen: aivoverenvuotoja jo yhden päivän iässä, keuhkojen kehittymättömyydestä johtuva RDS-tauti, joka vaati pitkän hengityskonehoidon, vaikea BPD-keuhkosairaus, silmien verkkokalvosairaus ROP, sulkeutumaton valtimotiehyt eli ductus…

Ductus suljettiin leikkauksella, kun Lilli oli kolmen viikon ikäinen. Ensimmäinen ekstubaatio- eli hengityskoneesta irrotusyritys oli runsas viikko myöhemmin, mutta saman päivän iltana Lilli oli intuboitava koneeseen uudelleen. Hän ei vielä jaksanut hengittää itse. Lopullisesti Lilli pääsi pois hengityskoneesta puolentoista kuukauden iässä.

– Aivoverenvuodoista ei onneksi ole ainakaan toistaiseksi tiedossa mitään suurempaa murhetta, Minttu kertoo.

Suuri hetki Minttu ja Niilo olivat Lillin synnyttyä ehtineet jo pelätä, etteivät koskaan saa kokea hetkeä, kun oman esikoislapsen saa ensimmäisen kerran syliin. Se hetki kuitenkin koitti, kun Lilli oli 19 päivän ikäinen ja vihdoinkin siinä kunnossa, että hänet pystyi ottamaan kenguruhoitoon.

– Vuorottelimme Niilon kanssa kengurukerrat.

Ensimmäinen kerta oli minun ja Lillin. Se oli ihanin ja turvallisin hetki aikoihin! Minttu muistaa.

ä Minttu-äiti uskoo, että Lillin oma vahvuus on ollut selviytymisessä kaikkein tärkeintä.

â Lillikin tietää, että syömällä kasvaa.

– Silloin tuntui, että kaikki pelot ja murheet katosivat. Valitettavasti siirrot kaapista rinnalle ja takaisin olivat Lillille niin rankkoja, ettei häntä voinut ottaa syliin joka päivä.

– Vaipanvaihdosta alkaen kaikki oli todella vaikeaa, kun piti olla koko ajan niin varovainen, Niilo jatkaa.

– Lilli oli niin herkkä kosketukselle, että tavallisetkin vauvanhoitotoimet olivat välillä liikaa ja kuormittivat häntä.

Vajaan kahden viikon ikäisenä Lillille asennetut suoliavanteet törröttivät vatsan päällä puolisen vuotta, mikä sekin tietysti aiheutti vanhemmille omat haasteensa.

– Uloste kerättiin toisen suolen päästä pussiin ja syötettiin sitten toisen suolen päähän. Se oli joka kerta vähintään puolen tunnin operaatio, Niilo muistaa.

– Yhdessä Mintun kanssa me niitä stoomia hoidimme jo sairaalassa ja vielä kotiin pääsyn jälkeenkin. Vasta hieman ennen lokakuun puoliväliä tehtiin sulkuleikkaus.

Jonkinlaisen tapaturman seurauksena Lillille tuli vastasyntyneiden teho-osastolla melko pian syntymänsä jälkeen vatsaan todella iso ja syvä haava, ilmeisesti napakatetrista. Siitä jäänyt arpi tullaan jossain vaiheessa korjaamaan.

– Tapaturmasta meillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta sen seurauksena Lilli olisi saattanut saada joko verenmyrkytyksen tai sieni-infektion, jotka nekin olisivat voineet koitua hänen kohtalokseen, Niilo toteaa vakavana.

Päivittäinen perinne päättyi Lilli oli vastasyntyneiden teho-osastolla kaksi kuukautta.

– Vasta parin viimeisen viikon aikana pystyimme ottamaan vähän rennommin, Minttu kertoo.

Kilojuhlia vietettiin huhtikuun lopulla ja heti toukokuun puolivälin jälkeen Lilli siirrettiin 1200 grammaa painavana Kätilöopistolle jatkohoitoon.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Aika Kätilöopistolla kuormitti Minttua ja minua enemmän, sillä siellä me vastasimme Lillin hoitamisesta, kun Naistenklinikalla olimme tehneet sitä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa, Niilo toteaa.

Lilli palasi vielä juhannuksen kieppeissä vastasyntyneiden teho-osastolle, kun hänelle tehtiin silmien laserhoito. Operaatio meni hyvin. Lilli näkee hyvin, mutta näköä seurataan silti yhä.

Heinäkuun puolivälissä, kaksi viikkoa yli lasketun ajan, Lilli pääsi kotiin neljän kuukauden ikäisenä ja 2,7-kilon painoisena.

– Lilli kotiutui happirikastimen kera, mutta sitä emme tarvinneet kuin yhtenä yönä, Minttu kertoo.

Lillin kotiuduttua päättyi Mintun ja Niilon neljän kuukauden mittainen päivittäinen perinne: – Lauloimme Lillille joka päivä Paljon onnea vaan -laulun. Alku oli niin vaikea, ja jokainen päivä, jonka Lilli jaksoi taistella, oli suuri ponnistus hänelle. Lilli oli joka päivä tuon laulun arvoinen.

Turvaverkko lähellä Jo ennen kuin Lilli syntyi, Minttu ja Niilo olivat alkaneet suunnitella muuttoa Helsingistä takaisin isiensä maille eli Porin seudulle. Minttu ehti asua Helsingissä toistakymmentä vuotta, Niilo seitsemän.

– Itse asiassa tarkoitus oli, että Lilli syntyisi Porissa, Minttu kertoo.

– Mutta kun hän sitten syntyi ennenaikaisesti, koko muu elämä meni meidän osaltamme muutamaksi kuukaudeksi ”holdiin”.

– Porin jatsitkin jäivät meiltä pitkästä aikaa väliin, naurahtaa Niilo, joka on Nesteellä suunnittelijana.

Hän työskentelee nykyisin enimmäkseen etänä.

Porissa Minttu ja Niilo ovat saaneet konkreettisesti kokea, kuinka paljon hyötyä on lähellä olevasta turvaverkosta.

– Varsinkin minun vanhempani ovat todella paljon apunamme. He ovat isosti mukana arjessamme, Minttu kiittelee.

– Turvaverkko oli toki painava syy muutolle.

Mutta pääsyy oli se, että olemme molemmat Porista kotoisin ja pitkään haaveilleet muuttavamme tänne.

Pieniä takaiskuja on Lillin kanssa ollut vielä viime aikoinakin. Joulukuussa hän oli viikon päivät sairaalassa Porissa ja helmikuussa RS-viruksen vuoksi ensin Tyksissä kolme päivää, joista kaksi teholla, ja sitten vielä viikon päivät Porin sairaalassa.

Muutto osui juuri Lillin joulukuiselle sairaalajaksolle. Kun Minttu oli Lillin kanssa sairaalassa, jäi muuttovastuu sataprosenttisesti Niilolle.

– Onneksi oli kavereita auttamassa.

Herkkyyttä ilmassa – Kaikkien vaikeuksien jälkeenkin on ollut vaikeaa, kun kuulee lääkäreiden ja hoitajien sanovan, että Lillin selviytyminen oli pieni ihme, Minttu myöntää.

– Sairaalamaailmassa näkee ja kokee kaikenlaista, sekä hyviä asioita että huonompia, Niilo toteaa.

– Me olemme onnellisia, että Lilli on nyt kotona meidän kanssamme. Paljon huonomminkin voisivat asiat olla. Olen pohjimmiltani tunteellinen ihminen. Lillin myötä kynnys on entisestään madaltunut.

Nykyään minut herkistävät monet sellaisetkin asiat, jotka eivät aiemmin sitä tehneet.

Herkkyyttä oli varmasti ilmassa myös tammikuussa, kun Lillille pidettiin uudessa kodissa nimijuhlat.

– Sama pappi, joka siunasi Lillin Naistenklinikalla, kun Lilli oli vielä minun vatsassani, oli nimi-

á Minttu Villanen, Lilli Lumi Villanen ja Niilo Itälinna perinteisessä perhepotretissa.

juhlissakin paikalla. Se oli meille tärkeä juttu, Minttu sanoo.

Fysioterapeutti käy kahdesti viikossa Lilliä treenauttamassa. Kolmen kuukauden välein Lillillä on kehitysseurantakäynti Helsingissä. Samalla reissulla tavataan myös keuhkolääkäri ja puheterapeutti. Vauvauinnissa Lilli käy kerran viikossa.

– Lilli on hyvin pieni, mutta mielettömän vahva, Minttu korostaa.

– Hän on joka päivä yhtä aurinkoa ja hymyilee aina heti herättyään. Lilli ei juurikaan itke; pikkuasioista ei porata, kun on menty läpi vaikeimmistakin jutuista. Dosentti Luukkainen on pariinkin kertaan käytännössä pelastanut hänen henkensä. Suomalainen sairaanhoito on muutenkin osoittanut tasonsa.

Mutta minusta tuntuu, että Lillin oma vahvuus on ollut kaikkein tärkeintä. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

Kodinvaihtoasioissa Huom! on auttanut suomalaisia jo vuodesta 1969.

HUOM! on Lastenklinikoiden Kummit ry:n virallinen kumppani.

Huom! KiinteistÜnvälitys Oy

huom.fi

NÄKÖKULMA

Hyväntekeväisyydestä Hiljainen ääni voimistuu, muuttuu kohinaksi ja siitä edelleen jyrähdykseksi.

Tuokion kuluttua se tasaantuu ja tyyntyy.

sainvälinen trendi. Perinteinen hyväntekeväisyyskenttä on kokenut esimerkiksi Suomessa muutenkin suuria muutoksia, kun avustusjärjestöjen ohessa varainkeruun alueelle ovat jalkautuneet myös yliopistojen ja taidelaitosten kaltaiset toimijat.

Näin ollen koko sektori on murrosvaiheessa, joka on myös oiva opinpaikka meille ja monelle muulle organisaatiolle. Samalla on tärkeää pitää huolta siitä, että pelisäännöt ja vaatimukset ovat kaikille samat. Silloin myös lahjoittajien ja lahjoituskohteiden etu tulee parhaalla mahdollisella tavalla vaalituksi.

ÄLLÄ TOIMIALALLA kaikki ovat riippuvaisia toisistaan – aivan kuten elämässä muutenkin. Riippuvuuden määrittävä sidos on yleensä osapuolten välinen luottamus. Ihmiset Matti Valli luottavat omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Lahjoittajat luottavat tukeviestintä- ja markkinointimaansa tahoon ja sen kykyyn edespäällikkö auttaa muutosta parempaan. Järjestöt Lastenklinikoiden Kummit ry. tekevät parhaansa ollakseen tukijoidensa luottamuksen arvoisia. JärjesMitä mittaria lahjoittajan tulisi sitten seurata? Kaikkein töt luottavat myös toimialaan, koska keskinäisestä luotkeskeisin tekijä, mihin huomiota kannattaa kiinnittää, tamuksesta rakentuu entistä vankempi alusta ruohonjuuritason vaikuttamisesta maailman parantamiseen. on se, mitä lahjoituksilla on saatu aikaiseksi: millaisia hankintoja lahjoituksilla on tehty, millaisia projekteja avulla on mahdollistettu. Lastenklinikoiden Kummien kohdalla organisaation toimintaa valvoo niin Kummien hallitus kuin poliisiviranomaiset. Lahjoitukset jaetaan Olemme erilaisia: yhdet haluavat tukea ympäristöä ja lahjoittajan toiveiden ja yhdistyksen sääntöjen mukaitoiset lasten terveyttä, kolmannet vähäosaisia perheitä sesti lastenklinikoille sekä lastentautien tutkimustyöhön. ja neljännet kaikkia edellä mainittuja. Valitun kohteen Lastenklinikoilla monet tärkeät laitehankinnat on tehty lisäksi lahjoittaja saa päättää tahon, joka on juuri hänen lahjoitusvaroin, ja Lastentautien tutkimussäätiö puolesmielestään paras edistämään kyseistä asiaa. Joukostaan jakaa Kummirahaston tutkimusapurahat sopiville samme on niin vakiintuneiden organisaatioiden tukitutkimushankkeille, joiden etenemistä se myös valjoita, jotka luottavat pitkäjänteisesti todistettuun toiminvoo. Kaikista kohteista on Kummien kotisivuilla nähtätaan, sekä niitä, jotka haluavat löytää vaihtoehtoisen tien. vissä monia esimerkkejä. Kerromme niistä myös muun muassa tapahtumiemme yhteydessä sekä tässä lukemassasi Kummit-lehdessä.

T

Jos ihminen omaa epäilevän asenteen perinteisiä organisaatioita kohtaan, eivät epäselvät taustat tai vallitsevat kriisit vaihtoehtokohteessa tuo häntä välttämättä sittenkään vakiintuneen toimijan tukijaksi. Voi olla, että tuki vain jää ylipäätään osoittamatta suuntaan tai toiseenkaan. Vaihtoehdot voivat siis puhutella eritoten niitä joukkoja, joita valtavirta ei tavoita. Löysitkö tästä ajatusmallista yhtymäkohdan vaikkapa poliittiseen kenttään?

Tällä hetkellä itse organisoidut auttamistavat sekä yksittäisten henkilöiden käynnistämät keräykset ovat kan-

Ammattimainen, vakavarainen ja hyvin hoidettu yhdistys vaatii toimiakseen tietyn määrän rahaa. Näin on myös Kummeilla. Rahankäytössä ollaan kuitenkin tarkkoja – kuten on oltu sen 25 vuoden ajan, jonka Kummit on tehnyt järjestelmällistä työtä lapsipotilaiden hoito-olosuhteiden kehittämiseksi. Hyväntekeväisyydessä esimerkiksi kerrasta poikki -tyyppiset varainkeruutempaukset – vaikkapa yhden ainoan kerran järjestettävä hyväntekeväisyystapahtuma – saatetaan pystyä toteuttamaan jopa kuluttomana, mutta jatkuvan toiminnan ylläpitäminen ei tällä tavoin onnistu. Vapaaehtoisapu on niin ikään lähes kaikkien järjestöjen kohdalla kriit-

Näkökulma • www.kummit.fi

19

tisen tärkeää. Kummien työnkin kannalta vapaaehtoisten merkitys on todella suuri.

Lahjoitustavan valinta vaikuttaa niin ikään kokonaisuuteen. Vastikkeettomat kohdennetut lahjoitukset Kummeille menevät sellaisenaan siihen tarkoitukseen, johon lahjoittaja on sen osoittanut. Sama koskee myös muita vastikkeettomia lahjoitustapoja, kuten esim. puhelinsekä tekstiviestilahjoituksia (Kummeille tulevan osuuden osalta) ja lipaskeräyslahjoituksia, jotka ohjataan Kummit ry:n sääntöjen määräämässä suhteessa lyhentämättöminä tukikohteisiin. Vastikkeellisista lahjoituksista (esim. näkyvyysvastine) ja muista projektituotoista vähennämme henkilöstö- ja hallintokulut. Riippuen toimintavuoden keräysten onnistumisesta henkilöstö- ja hallintokulumme ovat vaihdelleet vuosien 2010–2017 aikana keskimäärin n. 14-30 % välillä.

Lahjoittajan näkökulmasta hyvin hoidettu hallinto on turvatakuu siitä, että lahjoitus tavoittaa kohteensa ja sillä on konkreettinen vaikutus asiaan, jota halutaan tukea.

Huono hallinto voi puolestaan tarkoittaa sitä, että vaikka lahjoitus ei näyttäisikään katoavan hallinnon rattaisiin, ei se myöskään päädy tarkoitettuun kohteeseen.

Osallistuminen on tärkeää, ja täällä Suomessa on lukuisia loistavia vaihtoehtoja, joista kukin voi valita itselleen sopivan. ●

à Tallink Silja on lahjoittanut Lastenklinikoiden Kummien kautta yhteensä noin 350 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. Viime vuoden lopulla Tampereen yliopistollinen sairaala sai 50 000 euroa lasten ja nuorten kirurgisen yksikön laitehankintoihin. Lahjoitetulla summalla on hankittu muun muassa urodynamialaite mittaus- ja tietokonelaitteineen.

Kuvassa vastuualuejohtaja/ylilääkäri Marja-Leena Lähdeaho Taysista, kumppanuuspäällikkö Minna Varis Tallink Siljalta ja projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

20

www.kummit.fi • Näkökulma

á Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tutkittu, voiko riskiäidin kiintymystä sikiöön parantaa ultraäänitutkimuksella. Tutkimuksen primus motor, dosentti Eeva Ekholm, sai tutkimukseensa tukea Lastentautien tutkimussäätiöltä, jolle Lastenklinikoiden Kummit ohjaa kohdistamattomista tuotoista 30 prosenttia.

FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto.

TM 3/2017

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia.

Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille.

Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

Alkaen

176 € / kk

• Ilman vakuuksia, ei käsirahaa • Kiinteä kuukausimaksu • Sopimusaika 48 kk/60 tkm, 36 kk/45 tkm tai 24 kk/30 tkm • Laaja FiksuDiili-mallisto • Sopimus sisältää talvirenkaat • Voit vapaasti varustella autosi lisähintaan FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi SKODA Citigo 1,0 60 Ambition 3-ov, rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 13 374,49 €, sopimusaika 48 kk/40.000 km , korko 1,95 %, kuukausierä 176 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 6 680,55 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 14 964,22 €. Todellinen vuosikorko 4,00 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna

Joensuu Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lieksa Oulu

Porvoo Tampere Turku Varkaus

sn

LE

Jokaises ta

sta kse au

5

ydystä pak k my

t KU M ME

IL

KLINIKKAVIERAILU

á Viisivuotias kiljavalainen Tiina Kaitalakin sai nimmarikortin. Gladiaattorit vasemmalta Safiiri, Cobra ja Pantteri.

Finaalivirettä Lastenklinikalta

Gladiaattorit piipahtivat poliklinikalla Nelonen-kanavalla loppuvuodesta 2017 esitetty Gladiaattorit-sarja saavutti etenkin lasten keskuudessa todella suuren suosion. Finaalilähetyksen alla kolme Gladiaattoria – Pantteri (Martina Aitolehti), Safiiri (Oona Tolppanen) ja Cobra (Terhi Lumme) – kävivät Helsingin Lastenklinikan poliklinikalla ilahduttamassa potilaita ja jakamassa nimmarikortteja.

LADIAATTORIT ovat esiintyneet varsin säästeliäästi tv-formaatin ulkopuolisissa tapahtumissa.

– Onneksi saimme tuotantoyhtiöltä luvan tähän klinikkakeikkaan, Martina Aitolehti kiitteli.

Influenssakauden ollessa päällä osastovierailusuunnitelmista oli valitettavasti luovuttava. Mutta Gladiaattorit saivat poliklinikan käytävilläkin lapsissa melkoista säpinää aikaan.

– Tämä on yksi tärkeimmistä jutuis-

G

á Julia Sundell, 11, Helsinki pääsi Safiirin ja Pantterin väliin.

á Cobra nappasi 9-vuotiaan järvenpääläisen Ukko Mannilan syliinsä.

tamme, sillä olemme selkeästi ja nimenomaan lasten sankareita, vaikka Gladiaattorit onkin koko perheen ohjelma. Lasten suosio oli etukäteen ja alusta asti tiedossa, ”Pantteri” kertoi ja toivoi gladiaattorifanien tavoin uusia tuotantokausia tehtävän Suomessa nopeampaan tahtiin. Edellisestä täkäläisestä Gladiaattorit-tuotantokaudesta kun ehti kulua lähes neljännesvuosisata. ● ß Helsinkiläinen Viljo Löppönen, 5, sai hienon Gladiaattorit-paidankin.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

23

LAHJOITUS

ELIXIA tukee lasten fysioterapiaa

Liikelaboratoriolle 30 000 euroa välinehankintoihin Lastenklinikoiden Kummien kanssa runsaan vuoden ajan yhteistyötä tehnyt kuntokeskusketju ELIXIA Finland on tehnyt 30 000 euron lahjoituksen lasten fysioterapian tueksi. Lahjoituksella hankitaan HUSin liikelaboratorioon kaksi erilaista tasapainolevyä eri-ikäisten lasten tasapainoharjoitteluun.

YSIOTERAPIAN TAVOITTEENA on tukea lasta tai nuorta saavuttamaan paras mahdollinen liikkumis- ja toimintakyky. Liikelaboratorion tehtävänä on tuottaa 3D-kävelyanalyyseja, joita hyödynnetään neurologisen ja ortopedisen potilaan hoidon suunnittelussa ja seurannassa. 3D-kävelyanalyysissa arvioidaan kehoon kohdistuvia voimia, nivelten liikelaajuuksia sekä lihasten toimintaa kävelyn aikana. Lisäksi yksityiskohtaisen ja objektiivisen kävelyanalyysin tulosten avulla pystytään estämään myös virhearvioita esimerkiksi leikkaushoidossa ja ortoosien valinnassa.

– ELIXIAn lahjoitus auttaa meitä suuresti. Tämä on aivan huikea asia, kiitteli lastenneurologi Helena Mäenpää, joka oli vastaanottamassa ELIXIAn country manager Jussi Raidan ja Kummien projektipäällikkö Susanna Laurilan yhdessä tuomaa shekkiä.

– Tilamme ovat vielä tällä hetkellä haasteelliset, mutta kovasti odotamme ensi syksyä ja uuteen sairaalaan siirtymistä, Mäenpää jatkoi.

– Sinne meillä on nyt mahdollisuus saada uusia välineitä, joilla pystymme entistä tehokkaammin kuntouttamaan lapsia.

Liikelaboratorio on toiminut Lastenlinnan tiloissa. Uudessa lastensairaalassa neurologia, neurokirurgia ja ortopedia tulevat olemaan samalla osastolla, ja siinä on myös kuntoutusosasto. Kuntoutusyksikköön tulee lisäksi erillinen päiväkeskus-tyyppinen liikuntavammaisten yksikkö.

F

24

www.kummit.fi • Lahjoitus

á Shekin luovutustilaisuudessa HUSin liikelaboratoriossa vas. lastenortopedi Matti Ahonen, ELIXIAn country manager Jussi Raita, liikelaboratorion vastaava fysioterapeutti Tuula Niemelä, osastonhoitaja Jaana Saarinen, projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista sekä lastenneurologi Helena Mäenpää.

Ainoa laatuaan Suomessa HUSin liikelaboratorio on Suomen ainoa kliinisiä 3D-kävelyanalyysejä tekevä yksikkö. Vuosittain potilaita on noin 100.

Kävelyanalyysistä hyötyvät itsenäisesti tai apuvälineen avulla liikkuvat lapset, joilla on kävelyssä ongelmia. Kävelyanalyysillä voidaan objektiivisesti mitata potilaan liikeratoja ja lihastoimintaa kävelyssä sekä määrittää esimerkiksi ortopedisten leikkausten ja kuntoutuksen vaikututtavuutta ja tukiratkaisujen sopivuutta. Kävelyanalyysin yhteydessä suoritetaan myös lihasvoimaa, spastisuutta, nivelten liikelaajuuksia, tasapainoa ja jalkaterän toimintaa mittaavia testejä.

Kävelyanalyysi suoritetaan optisella kamerajärjestelmällä. Tutkimus kestää valmisteluineen 2-3 tuntia. Kävelyanalyysiin tulevan lapsen pitää pystyä kävelemään yhtäjaksoisesti noin kuusi metriä apuvälineellä tai ilman.

Monitieteellistä tutkimustoimintaa Lihasten voimantuottoa, spastisuutta sekä nivelten liikelaajuuksia arvioidaan kliini-

sillä testeillä. Lisäksi lihasvoimaa voidaan mitata numeerisesti esimerkiksi voimatuolissa. Tasapainotesteillä voidaan arvioida pystyasennon hallintaa. Testi suoritetaan painelevyllä mittaamalla kehon huojunnan määrää erilaisissa seisomaasennoissa. Mittauksella voidaan arvioida tasapainon hallinnan lähtötasoa ja eri toimenpiteiden vaikutuksia tasapainoon. Painelevy mittaa tarkasti jalkapohjan painejakauman, jonka avulla voidaan arvioida jalkaterän toimintaa seisoma-asennossa, mutta myös kävelyn aikana.

Mittauskäynnin jälkeen tehdään kävelyn tietokonepohjainen analyysi, mikä yhdistetään kliinisiin mittaustuloksiin.

Moniammatillinen työryhmä tulkitsee tulokset ja tekee raportin sekä mahdollisen hoitosuosituksen.

Liikelaboratorion tutkimustoiminta on monitieteellistä, joten se tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. ● Lähde: hus.fi

RISTEILY

Jo kymmenes Tallink Siljan lahjoittama potilasperheristeily Tukholmaan

á Potilasperheiden Tukholman-risteilyn kohde oli nyt ensimmäistä kertaa Skansen.

Tällä kertaa käytiin Skansenilla TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Kaksi potilasperhettä Helsingin, kaksi Turun ja kaksi Tampereen yliopistosairaalan alueelta pääsi maaliskuun toisena viikonloppuna Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikaisen kumppanin Tallink Siljan kustantamana Tukholman-risteilylle. Risteilyaluksena oli Silja Symphony.

ISTEILY ALKOI Tallink Siljan ja Kummien yhteisellä tervetulotilaisuudella, missä Teemu-nalle ja Tallink Siljan maskotti Harri Hyljekin tapasivat taas toisensa.

R

ß Teemunallen ja Harri Hylkeen jälleennäkemisen riemua.

á Skansenin eläintarhassa tallusteli muun muassa jyhkeä visentti.

Heti tervetulotilaisuuden jälkeen ohjelmassa oli buffet-päivällinen. Lopun perjantai-illan perheet saivat viettää itse kukin omien halujensa mukaan.

Lauantaiaamuna noin 30 hengen ryhmä kuskattiin linja-autolla Värtanin satamasta Djurgårdenin saarelle. Kaikilla aiemmilla potilasristeilyillä vierailukohteina ovat olleet lastenkulttuuritalo Junibacken ja historiallisen Vasa-laivan ympärille rakennettu Vasa-museo. Mutta tällä kertaa bussi vei noin 30-henkisen ryhmän suoraan ulkoilmamuseo ja eläintarha Skansenin portille.

Risteily • www.kummit.fi

25

Seinäjokelaiset Källin kaksoset Ilias (edessä) ja Ilana näkivät eläintarha-alueella pöllöjäkin.

á Piikkiöläiset Julia ja Jesse Hörkkö bongasivat Johanna-äidin kanssa Skansen-akvaariotalossa apinoita.

á Krokotiili teki vaikutuksen niin lapsiin kuin aikuisiinkin. à Pälkäneläinen Vilja Raivio, 7, uskalsi silittää kärmettä.

Julia Hörkkö kummasteli komeita kaloja.

Skansenin akvaariotalossa riitti ihmeteltävää pidemmäksikin aikaa. Siellä elää monia eksoottisia ja harvinaisia lajeja, kuten puoliapinoita, krokotiileja ja hämähäkkejä. Myös upeat, värikkäät kalat ihastuttivat lapsia – ja vanhempiakin.

Osa perheistä teki myös pitkän kierroksen Skansenin eläinpuistossa, missä elelee muun muassa hirviä, karhuja, susia, ilveksiä, villisikoja ja saukkoja. Euroopan biisoni eli visenttikin oli sieltä bongattavissa.

Kylässä kapteenin valtakunnassa Runsaan kahden tunnin Skansen-session jälkeen bussi kuljetti potilasperheet takaisin laivalle. Heti sen jälkeen kokousosastolla oli tarjolla välipalaa. Sitten siirryttiin risteilyisäntä Mats Pukkisen opastuksella laivan komentosillalle, minne ei

26

www.kummit.fi • Risteily

Elias on harvinainen potilas

Elias viihtyi laivan pallomeressä. Äiti Minna-Maariakin piipahti.

M

INNA-MAARIA OKSANEN oli kaksi ja puolivuotiaan Elias-poikansa kanssa ja ”ansiosta” risteilyllä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenosaston suosituksesta.

– Elias rupesi kahden päivän ikäisenä kouristelemaan ja siirrettiin sen vuoksi vastasyntyneiden teho-osastolle, MinnaMaaria kertoo.

– Siellä vierähti viikko. Monenlaisia kokeita tehtiin ja aloitettiin viiden eri vitamiinin hoito-ohjelma.

Kouristelut loppuivat, eikä varsinaista syytä niihin löytynyt, aivoista tosin ”jotain pientä poikkeavaa signaalia”.

Eliaksella epäiltiin myös mitokondriosairautta, mutta se on sittemmin suljettu pois.

– Kun Elias oli muutaman kuukauden ikäinen, vitamiinihoitoja alettiin pikku hiljaa lopetella yksi kerrallaan, Minna-Maaria jatkaa.

– Viimeisenä oli jäljellä B6-vitamiini, pyridoksiini. Viisi päivää sen jälkeen, kun se oli lopetettu, Elias alkoi taas kouristella.

Sen seurauksena Eliaksella diagnosoitiin pyridoksiiniriippuvainen epilepsia.

Se ei ole aivosairaus, vaan harvinainen aineenvaihduntatauti.

– Yhtään muuta suomalaista tapausta ei ainakaan silloin ollut Tyksissä tiedossa, Minna-Maaria muistelee.

Hyvä ennuste Eliakselle määrättiin lysiinirajoitteinen ruokavalio. Proteiinirajoitteisella ruokavaliolla on todistetusti saatu nostettua pyridoksiiniriippuvaista epilepsiaa sairastavien älykkyysosamäärää.

– Eliaksen ennuste on sinänsä hyvä, että epilepsiakohtausten pitäisi pysyä poissa B6-vitamiinin avulla, Minna-Maaria sanoo. Elias saa B6-vitamiinia 200

”tavallisella” risteilymatkustajalla ole asiaa.

Komentosillalla Pukkinen ja laivan kapteeni Tobias Magnusson esittelivät muun muassa aluksen ohjausjärjestelmää ja kertoivat Silja Symphonyn ominaisuuksista ja historiasta.

Myös lauantain ”virallinen” osuus päättyi buffet-päivälliseen. Syömistä oli ohjelmassa vielä sunnuntain aamiaisellakin, ennen kuin Silja Symphony rantautui Helsingin Olympialaituriin. EuroPark tarjosi potilasperheille koko viikonlopuksi ilmaià Helsinkiläinen Dani Norppa, 8, pääsi komentosillalla poseeraamaan aluksen kipparin Tobias Magnussonin kanssa.

milligrammaa vuorokaudessa, kun normaali aikuisen vuorokausitarve on pari milligrammaa.

– Eliaksen vuorokautinen tarve todennäköisesti kasvaa, kun Elias kasvaa ja tulee aikuiseksi, Minna-Maaria sanoo.

– Vitamiinihoito ja ruokavalio tulevat seuraamaan mukana hänen loppuelämänsä.

Kahden vuoden iässä Eliaksella diagnosoitiin monimuotoinen kehityshäiriö.

– Aika näyttää, mitä siitä mahdollisesti jää näkyviin, Minna-Maaria toteaa.

– Periaatteessa on mahdollista, että jo viiden vuoden päästä ei mitään. Eliaksella alkoi juuri puheterapia, ja Elias on ollut nyt

päiväkodissa kolmena päivänä viikossa. Se on tehnyt hänen kehitykselleen tosi hyvää.

Ensimmäinen risteily Minna-Maaria oli mielissään päästyään Eliaksen kanssa risteilylle.

– Meidän reissaamisemme ovat yleensä rajoittuneet matkoihin Turusta minun vanhempieni luokse Pohjois-Pohjanmaalle. Elias on ihan ensimmäistä kertaa risteilemässä, ja samalla ihan ulkomailla asti, Minna-Maaria naurahtaa.

– Tätä on odotettu sen jälkeen kun kuulimme, että pääsemme. Meillä on ollut todella mukavaa. Totta kai Elias välillä vähän kiukuttelee, mutta siitä huolimatta. ●

sen autosäilytyksen Tähtitorninvuoren pysäköintiluolassa. Sieltä alkoikin sitten risteilyviikonlopun viimeinen etappi kohti omaa kotia. Potilasperheet olivat tyytyväisiä, kun pääsivät vajaaksi pariksi vuorokaudeksi irti joillekin hyvinkin raskaasta arjesta. Tukholman-risteily antoi varmasti heille voimia jaksamiseen.

Kummit-risteily elokuussa Tallink Silja ja Lastenklinikoiden Kummit ovat tehneet yhteistyötä jo runsaat kuusi vuotta. Keväästä 2013 alkaen Tallink Silja on järjestänyt yliopistoklinikoiden lapsipotilasperheille yhteensä kymmenen Tukholman-risteilyä, joilla kaiken kaikkiaan 67 Risteily • www.kummit.fi

27

Sydän paikallaan

H

ELSINKILÄINEN Pauliina Norppa oli Siljan tarjoamalla Tukholman-risteilyllä Dani-poikansa ja avomiehensä Mikko Hankosen kanssa. Pauliina synnytti tammikuussa 2010 terveen pojan, joka sai sittemmin nimen Dani. Dania tutkittiin heti syntymän jälkeen paljon, koska Pauliinan ensimmäinen lapsi, Nelli-tytär, oli nukkunut sydänsairauden seurauksena pois 2,5-vuotiaana vuonna 2009.

Pauliina ja Dani Norpan mukaan risteilylle oli päässyt myös Pauliinan avomies Mikko Hankonen.

Danilla todettiin sama geenivirheen seuraus kuin isosiskollakin: dilatoiva eli laajentava kardiomyopatia.

– Neljä vuotta sitten muutin Danin kanssa Tampereelta Helsinkiin, Pauliina kertoo.

– Tammikuussa 2015 Dani alkoi sairastella ja voida huonosti. Jotenkin näin hänessä heti niitä samoja oireita. Kovan päänsäryn vuoksi Dania tutkittiin ensin lähinnä neurologisesti. Mitään ei löydetty.

Vaistoni heräsi, ja pyysin, että Dani pääsisi kardiologisiin tutkimuksiin.

Sama kardiologi, joka aiemmin oli tutkinut Nelliä, huomasi heti, että ongelma on sama. Dani joutui saman tien tehohoitoon. Danin sydän oli jo laajentunut aikuisen miehen sydämen kokoiseksi. Melko pian hän joutui Berlin Heart -sydänkoneeseen. Samanlaisessa koneessa oli Nellikin aikoinaan ollut.

– Nelli oli koneessa pitkään. Sopivan kokoista sydäntä ei löytynyt. Lopulta Nelli sai hyytymän seurauksena aivovaurion, josta seurasi elintoimintojen lamaantuminen, Pauliina kertoo.

– Dani ei kauan kestänyt Berlin Heart -hoitoa, vaan hänet oli laitettava kiireellisenä sydänjonoon.

Helsingin Lastenklinikan elinsiirtoyksikön osastonylilääkäri Hannu Jalanko otti ohjat käsiinsä.

– Danin oman veriryhmän sydäntä ei siihen hätään löytynyt, mutta hänelle siirrettiin toisen veriryhmän sydän, mikä on erittäin harvinaista, Pauliina kertoo.

– Sydän oli 10-vuotiaan, mutta se pystyttiin siirtämään 5-vuotiaalle Danille, koska turvonnut oma sydän oli ”raivannut” ylimääräistä tilaa.

Huonoa tuuria Sydänsiirto tehtiin 17. helmikuuta 2015.

Operaatio sinänsä onnistui, mutta joko leikkauksen yhteydessä tai heti sen jälkeen Dani sai kaksi pahaa aivoverenvuotoa. Hän halvaantui kaulasta alaspäin, eikä

puhekaan enää toiminut.

– Olin yksin murheineni ja halusin käyttää kaiken energiani Danin hoitamiseen.

Kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta Dani kotiutui.

– Siinä vaiheessa hänelle meni ravinto peg-napin kautta. Nielemisefekti oli kuitenkin palautunut, eli oli lupa laittaa suunkin kautta jotakin ruokaa, Pauliina muistaa.

– Kaksi viikkoa kotiutumisen jälkeen Dani ilmaisi haluavansa pois pyörätuolista.

Pienin edistysaskelin liikkuminen on parantunut. Nyt Dani pelaa jo jalkapalloa terveiden joukkueessa. Puhekyky ei ole vielä palautunut, ja ennusteen mukaan oikea käsi tulee jäämäänkin vajaakuntoiseksi. Mutta pää toimii kuin partaveitsi.

– Dani on älykäs, nokkela ja hyvämuistinen, äiti luonnehtii. Dani käy Kalasataman koulua, jossa on pelkkiä erityisopettajia ja tuettuja luokkia. Mutta Danilla on normaali ekaluokkalaisen opetussuunnitelma.

– Suurimmat ongelmat Danilla on lausumisessa, mutta muuten hän pärjää kuin kuka tahansa koulutulokas.

Koulussa Danin luona käy kaksi puheterapeuttia ja fysio- sekä toimintaterapeutti.

– Viime aikoina on panostettu puheterapiaan erittäin hyvin tuloksin.

Sydänlääkkeitä Dani joutuu tietysti syömään loppuelämänsä, mutta muuten siirtosydämen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.

– Leikkauksen yhteydessä vain oli todella huonoa tuuria, Pauliina-äiti huokaa.

Pari vuotta sitten äidin elämään avopuolisoksi astuneella Mikko Hankosellakin synkkasi Danin kanssa heti hyvin.

– Pitkä matka on tullut kuljettua, ensin kaksin ja sittemmin kolmisin, Pauliina Norppa sanoo.

– Minua auttaa jaksamaan se, että Dani on itse koko ajan niin täysillä mukana. ●

ß Komentosillalla otettiin perinteinen ryhmäkuvakin.

perhettä on jo päässyt yhdeksi viikonlopuksi reissuun.

Potilasperheristeilyjen lisäksi Tallink Siljalla on joka kesä yksi 22 tunnin Tallinnan-risteily, joka on ns. Kummit-risteily. Tänä vuonna se tulee olemaan elokuun alussa. Kummit-risteilyillä on myös Lastenklinikoiden Kummien järjestämää ohjelmaa.

Tallink Silja on niin ikään vuosittain järjestänyt erilaisia poliklinikkavierailuja ja ollut mukana Kummit Golfissa. Tallink Silja on vahvasti mukana myös Elämä Lapselle -konserteissa. Yhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on lahjoittanut kaiken kaikkiaan noin 350 000 euroa lasten ja nuorten kirurgiseen hoitoon. ● 28

www.kummit.fi • Risteily

Eritoten pikkuväen suosikit (Hevisaurus-yhtye, Muumipeikko ja Pikku Myy sekä Ryhmä Haun Samppa ja Vainu) vetivät lavanedustan täyteen lapsia.

TAPAHTUMA

Tupa täynnä Talviriehassa

PowerPark veti hienosti väkeä sisätapahtumaan TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Suomen suurimman vapaa-ajankeskuksen PowerParkin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö käynnistettiin viime vuoden keväällä. PowerParkin ja Kummien ensimmäinen yhteinen Talvirieha lauantaina maaliskuun 5. päivä veti Etelä-Pohjanmaalla Härmässä sijaitsevan monitoimipuiston Power Palace -halliin peräti 2800 kävijää. PowerPark lahjoitti Talviriehan tuoton kokonaisuudessaan Kummeille.

UNSAAN HEHTAARIN KOKOISEEN ja korkeimmasta kohdastaan 22 metriä korkeaan, sisäkarting-ratana normaalisti toimivaan Palace-halliin oli saatu kesken talven loihdittua melkoinen huvipuistotunnelma.

Oli muun muassa mahtavankokoinen liukumäki, teemaltaan ajankohtainen olympiarata, keppihevosella ratsastusta, Jump Around -autokaruselli, keinukaruselli, minijuna ja kaivuri. Elokuvateatteri Magnumissa oli mahdollisuus katsella 5D-elokuvia, ja Lastenklinikoiden Kummit oli tuonut paikalle oman onnenpyöränsä, missä perinteisesti voitti jokaisella pyörityksellä jotakin.

Lähes alusta asti 25-vuotiaan Kummit ry:n toiminnassa tiiviisti mukana ollut Taru Valkeapää juonsi tapahtuman. Palace-hallin esiintymislavalla

R

nähtiin päivän mittaan ensin pienimpien makuun Muumipeikko ja Pikku Myy, Ryhmä Haun Samppa ja Vainu sekä Hevisaurus ja iltapäivän päätteeksi hieman vanhempien suosikki Elias Kaskinen & Päivän Sankarit. Tubettaja Jaakko Parkkalikin oli paikalla ja keräsi monikymmenmetrisen nimikirjoitusja selfiejonon.

Talviriehan jopa hieman odotettua suurempikin suosio varmasti rohkaisi PowerParkia ja Kummeja tekemään tästä talvisesta sisätapahtumasta vuotuisen perinteen. ➲

à Samppa (oik.) ja Vainu olivat saapuneet Ryhmä Haun edustajina Talviriehaan.

Tapahtuma • www.kummit.fi

29

Hevisaurus ei jättänyt tälläkään kertaa ihailijoitaan kylmäksi.

á Kummien omalta tiskiltä ei kenenkään Onnenpyörän pyörittäjän tarvinnut poistua tyhjin käsin.

á Konkarikummi Taru Valkeapää oli Talviriehan juontaja.

Myös Muumipeikko ja Pikku Myy ihastuttivat.

á Tubettajasuosikki Jaakko Parkkali sai aikaan pitkän nimikirjoitus- ja kuvausjonon.

Elias Kaskinen näytti monipuolisuuttaan

L

AULAJA-LAULUNTEKIJÄ Elias Kaskinen oli PowerParkin ja Kummien yhteisen Talviriehan tähtiesiintyjä.

– On artistin näkökulmasta herkkua päästä tällaisiin erikoisempiin paikkoihin esiintymään. Karting-rata kun ei ole niitä ihan perinteisimpiä, Elias totesi Kummitlehden haastattelussa ennen vajaan tunnin mittaista, päivän lavatapahtumat päättänyttä settiään.

– Tämä keikka on tietysti ikärajaton, ja siinäkin mielessä meille hieman harvinaisempi esiintymistilaisuus.

Elias Kaskisen kasvot olivat viime syksyn aikana runsaasti esillä television musiikkiohjelmissa: oli aiemmin tallennettua Mökkireissua ja suoraa Tähdet, tähdet -ohjelmaa. Nyt huhtikuun alussa Sub-kanavalla alkoi vielä Kaskisen isännöimä, vierailevien artistien haastatteluista ja akustisista musiikkiesityksistä koostuva 30

www.kummit.fi • Tapahtuma

Elias Kaskinen oli iskussa Talviriehassakin.

Alasti-klubi, jonka kahdeksan jaksoa tallennettiin viime syyskuussa Helsingin Kulttuuritalolla.

Joulukuun alussa Elias Kaskinen kruunattiin neljännen Tähdet, tähdet -tuotantokauden voittajaksi. Finaalissa hänellä oli vastassaan Jannika B. Kaskisen monipuolisuus pääsi ohjelmassa oikeuksiinsa.

– Päätin, että jos mukaan lähden, se tehdään isosti ja täysillä, Kaskinen sanoi.

– Minulla ei tietenkään ollut hajuakaan, mitä se käytännössä tarkoitti. Ideat esityksiin syntyivät sitten tuotantokauden aikana melko tiukallakin aikataululla. Olihan se melko kokonaisvaltaista hommaa.

Kaskinen otti riskejä, jotka tuottivat useita onnistumisia.

– Sai roiskia vapaasti, ja itseluottamus kasvoi. Ainahan lähdetään voittamaan, mutta ykkössija oli tietysti yllätys.

Kevättalven ja kevään mittaan Kaskinen tekee Päivän Sankarit -yhtyeensä kanssa n. 30 keikan kiertueen.

– Keikat jatkuvat sitten yli kesän ja ensi vuoden puolellekin. Näillä näkymin syksyllä on tulossa ulos toinen albumimme.

– Kentällä on hyvä pore, Elias Kaskinen luonnehtii.

– On ollut kiva päästä soittamaan, jengiä on ollut paljon ja keikat hyviä. Tähdet, tähdet oli yleisöäänestyskilpailu, ja nyt on aika päästä tapaamaan sitä yleisöä ja kiittämään sitä.

Elias Kaskinen nauttii saadessaan esittää Tähdet, tähdet -ohjelmasta tuttuja, upeita vetojaan live-yleisöille. Niitä kuultiin myös PowerParkin Palace-hallissa. ●

à Minijunakyytiäkin oli tarjolla. ß Satu, Enni, Juha-Matti ja Eetu Hautala ovat kesäisin PowerParkin vakiokävijöitä.

Nyt tuli piipahdettua talvellakin.

”Liiankin lähellä”

T

ALVIRIEHAAN PowerParkiin olivat saapuneet myös Satu ja Juha-Matti Hautala sekä lapsensa Enni, 9 kk, ja Eetu, 3 v. He olivat tulleet parinkymmenen kilometrin päästä, Ylihärmästä.

– Jo pidempään olimme puhuneet, että tänne tullaan, Juha-Matti sanoi.

– Täällä saa yhden päivän helposti kulumaan.

Kesäisin PowerPark on Hautalan lapsille – ja miksei koko perheellekin – tietysti paratiisi.

– Tämä on vähän liiankin lähellä, Juha-Matti naurahti.

– Tulee kyllä käytyä.

Talviriehan ykkösjuttu oli Eetun mielestä Ryhmä Hau ja varsinkin Samppa. ●

Enni Ståhl, 3, Vaasasta heitti Jaana-äitinsä kanssa läpsyt kesken karusellikierroksen.

á Vasta toisella ikävuodella oleva ylistarolainen Ilona Sundberg ei arastellut halata Teemu-nallea. ß Jump Around -autokaruselliin riitti kuskeja koko ajan.

Tunnelimaisen Olympiaradan lähtöaukoilla riitti väkeä ja vilskettä.

á Anniina, Iivo, Leevi ja Veli-Pekka Lehtimäki olivat hyvillä mielin hyväntekeväisyystapahtumassa.

”Kummit on meille tärkeä asia”

V

AASASTA eli noin 60 kilometrin päästä olivat PowerParkiin matkustaneet Anniina ja VeliPekka Lehtimäki lastensa, 8-vuotiaan Leevin ja 4-vuotiaan Iivon kanssa.

– Muutama viikko sitten päätimme, että tulemme, Anniina kertoi.

– Hevisauruksen vuoksi pääasiassa.

Noin puolentoista tunnin ”testaamisen” jälkeen Lehtimäen perhe oli kokonaisuudessaan hyvillä mielin.

– Todella mahtava tilaisuus, Anniina totesi.

– Porukkaa on, muttei liikaa. Jonotusajat laitteisiin eivät ole olleet kohtuuttomat.

Lehtimäet arvostivat erityisesti sitä, että tapahtuman tuotto menee hyväntekeväisyyteen.

– Ensimmäinen lapsemme, joka ei nyt ole täällä mukana, syntyi keskosena. Sen myötä Lastenklinikoiden Kummeista on tullut meille tärkeä asia, Anniina Lehtimäki sanoi. ● Tapahtuma • www.kummit.fi

31

LAHJOITUS

â Loistavasti onnistuneen hyväntekeväisyyskampanjan jälkipuintia Kummien toimistolla.

Edessä vasemmalla Kelloharrastajien joulukeräyksen primus motor Miika Manninen ja istumassa ryhmän perustaja Joonas Kokko. Takana vasemmalta Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster, Digilipas-sovelluksen kehittäneen Aidbuilderin toimitusjohtaja Erik Bjørnsen ja asiakaspäällikkö Tine Bæk Kristensen sekä Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli.

Kelloharrastajilta todella vaikuttava suoritus

Some-keräys tuotti Kummeille runsaat 145 000 euroa Erityisesti sosiaalisen median piirissä aktiivisesti vaikuttava yhteisö, Kelloharrastajat, keräsi viime vuoden lopulla Lastenklinikoiden Kummeille peräti 145 215 euroa. Se lienee Suomen kaikkien aikojen suurin harrastajayhteisön keräämä hyväntekeväisyyspotti, yksi suurimmista joka tapauksessa.

32

www.kummit.fi • Lahjoitus

V

ERTAISVARAINKERUU (Peer-toPeer fundraising) nousi vuoden 2017 aikana Kummiyhteisössä muutenkin varteenotettavaksi tukimuodoksi. Kelloharrastajayhteisön toista vuotta peräkkäin operoima joulukeräys oli kyseisen varainkeruumal-

lin voimakkain osoitus. ”Boksit auki – Kelloharrastajat hyvällä asialla” -keräyksen teema oli osuva: ”Tehdään yhdessä hyvää!

Kelloharrastajina tiedämme, että jokainen sekunti on korvaamaton!”

Vuotta aiemmin samainen yhteisö keräsi pikkupotilaille runsaat 20 000 euroa.

– Olihan se ensimmäisen kerran tuloskin jo erinomainen suoritus, Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli toteaa.

Keräykset on toteutettu Kummien nettipohjaisen keräyspalvelun, Digilippaan avulla. Rahan lisäksi on kerätty myös kelloja sekä lapsipotilaille lahjoitettaviksi että Kelloharrastajien Facebook-ryhmässä huutokaupattaviksi. Varsinkin tuoreimmalla kerralla kokonaispottia kovasti kasvattivatkin kellojen maahantuojien ja myyjien lahjoitukset.

Ilman median apua Erittäin onnistuneen hyväntekeväisyyskampanjan jälkipuintia suoritettiin tammikuun lopulla Kummien toimistolla hymyssä suin. Paikalla olivat Kummien edustajien lisäksi Kelloharrastajat -Facebook-ryhmän perustaja Joonas Kokko, joulukeräyksen primus motor Miika Manninen sekä Digilipas-sovelluksen kehittäneen tanskalaisyritys Aidbuilderin toimitusjohtaja Erik Bjørnsen ja asiakaspäällikkö Tine Bæk Kristensen.

– Kellonharrastajien keräys tuotti erinomaisen lopputuloksen varsinkin kun ottaa huomioon, ettei sen tukena ollut kampanjan aikana tiedotusvälineitä, toimitusjohtaja Bjørnsen huomauttaa.

– Tämä oli muutenkin ehdottomasti koko viime vuoden onnistunein meidän asiakkaamme hyväksi kohdistettu hyväntekeväisyyskampanja. Ja meillä on sentään noin 80 asiakasta kolmella mantereella ja 30 maassa. Sitä paitsi Kummit on pelkästään kansallinen järjestö. Myös sen vuoksi tuollaisesta saavutuksesta voi todella olla ylpeä, Bjørnsen sanoi.

Nuoret miehet yllättivät Erik Bjørnsen ihmetteli, kuinka Kelloharrastajat-yhteisö sai toisella kerralla yli seitsenkertaisen potin ensimmäiseen keräykseen verrattuna.

– Ensimmäisellä kerralla jouduimme starttaamaan tyhjästä. Nyt oli hyvä pohja valmiina olemassa, ja onnistuimme saamaan hyvän hypen aikaiseksi, Joonas Kokko selvitti.

Kelloharrastajat on varsin miesvaltainen yhteisö. Sen jäsenistä alle kymmenen prosenttia on naisia, joskin naisten osuus onkin hyvässä kasvussa.

– Siinäkin mielessä tämän ryhmän keräämä potti on meidän näkökulmastamme erittäin mielenkiintoinen, sillä kaikista Kummeille lahjoittavista noin 89 prosenttia on naisia, Matti Valli Kummeista toteaa.

– Nyt siis pääasiassa nuoret miehet,

á Kelloharrastajat on varsin miesvaltainen yhteisö, sen sijaan kaikista Kummeille lahjoittavista lähes 90 prosenttia on naisia. – Pääasiassa nuoret miehet, jotka ovat meille haasteellisin ryhmä, sai nyt tällaisen tuloksen aikaiseksi, Kummien Matti Valli kummasteli kiitollisena.

jotka ovat olleet meille kaikkein haasteellisin ryhmä tavoittaa, sai tällaisen tuloksen aikaiseksi, Valli kummasteli kiitollisena.

Minuutti riittää Suljettu Facebook-ryhmä Kelloharrastajat on perustettu vajaat viisi vuotta sitten, aluksi varsin pienen piirin muodostamana.

Jäsenmäärä kasvoi nopeasti useaan tuhanteen ja on tällä hetkellä jo yli 17 500.

Kelloharrastajat-yhteisön toiminta on kokonaisuudessaan niin aktiivista, erinomaista ja tunnettua, että Joonas Kokko jopa kutsuttiin Facebookin Euroopankokoukseen kertomaan siitä.

Kesällä 2016 ryhmän aktiiviset jäsenet Miika Manninen ja Aleksi Lehtonen olivat ehdottaneet Kokolle ensimmäistä hyväntekeväisyystempausta.

– Aloimme pohtia asiaa ja oivalsimme nopeasti, että keräykseen pitää olla lupa.

Sen vuoksi päädyimme etsimään järjestöä, jolla on luvat ja järjestelmät valmiiksi kunnossa, jotta meidän tarvitsisi vain rekisteröidä tili keräystä varten, Manninen ja Kokko kertaavat.

– Me pystyimme keskittymään omaan osuutemme nimenomaan niillä alueilla, joilla me olemme hyviä: tiedon levittämisessä, keskustelussa ja yhteisömme jäsenten innostamisessa.

Parista kolmesta hyvästä vaihtoehdosta

Kelloharrastajat valitsi Kummit kumppanikseen.

– Kummit tuntui vakaimmalta ja on sittemminkin osoittautunut oikeaksi valinnaksi, Kokko sanoo.

– Ja Kummien kautta raha varmasti menee sinne, minne haluamme, eikä katoa organisaation rattaisiin, Miika Manninen painottaa.

– Kaiken lisäksi alustan helppokäyttöisyys suorastaan yllätti. Lahjoittajan ei tarvitse uhrata elämästään minuuttia enempää tehdäkseen hyvää.

Suomi-markkina kasvussa Digilipas-alustasta vastaava yritys Aidbuilder on perustettu vuonna 2009, ja sen ensimmäinen kampanja oli varainkeräys Haitin maanjäristyksen uhreille vuonna 2010.

– Suomessa aloitimme 2011, Kummien kanssa pari vuotta sitten, toimitusjohtaja Bjørnsen kertoo.

– Suomi oli aluksi meille pieni markkina, mutta se on kasvanut koko ajan.

Nyt meillä on jo parikymmentä suomalaista asiakasta.

Aidbuilderilla on kymmenisen työntekijää. Yrityksen pääkallonpaikka on Kööpenhaminassa.

– Mutta meillä on tätä nykyä edustaja myös Helsingissä, kuten monessa muussakin Euroopan kaupungissa. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

33

LAHJOITUS

Click Henkilöstöpalvelut lahjoitti taas kymppitonnin

Turku tällä kertaa vastaanottovuorossa ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN monivuotinen kumppani Click Henkilöstöpalvelut Oy on lahjoittanut Kummeille perinteiseen, vuotuiseen tapaansa 10 000 euroa. Kohdevuorossa oli tällä kertaa Turun yliopistollinen keskussairaala.

Tamperelaisen Click Henkilöstöpalvelut Oy:n ja Kummien yhteistyö on jatkunut jo viisi vuotta. Sen aikana yritys on lahjoit-

L

tanut yhteensä 50 000 euroa lastenklinikoille Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin. Tänä vuonna 10 000 euroa suunnattiin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenkirurgian osaston leikkihuoneen viihtyvyyteen. Hankintakohteena on uusi ja entistä arvokkaampi digilaite.

Click Henkilöstöpalveluiden edustajina kävivät 24. tammikuuta Tyksissä shekin-

luovutuksessa Heikki Huotari (Teemunalle sylissä), Tuulia Merranti ja Janne Lukander. Shekkiä olivat vastaanottamassa erikoislääkärit Niklas Pakkasjärvi ja Johanna Syvänen, apulaisosastonhoitaja Outi Sirola (toinen oik.) ja sairaanhoitaja Liina-Maria Seppälä (oik.). Kolmantena vasemmalta projektipäällikkö Jaana Roos Kummeista. ●

Testamentti elämälle.

Kummeille tehdyt testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta.

Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520. Kummeilta saa tarvittaessa myös lisäapua testamentin laadinnassa.

NAISTEN KYMPPI

menee lasten ja nuorten yleisurheilun tukemiseen.

Juokse hyvistä tavoitteista totta!

Nyt Naisten Kympillä – kuten myös Helsinki City Running Day -tapahtumassa 19. toukokuuta – on mukana hyväntekeväisyyskonsepti: Juokse hyvistä tavoitteista totta!

– Tällainen konsepti on ollut maailmalla käytössä jo kauan, ja se on siellä todella suurta, kertoo Karoliina Ylösjoki, Naisten Kymppi -tapahtuman organisoinnista SUL:n kumppanina vastaavan IloMetri Oy:n toimitusjohtaja.

– Oleellista ei ole, että juoksee, vaan se, kenelle juoksee. Me toivomme tietysti, että saamme tämän hyväntekeväisyyskonseptin myötä enemmän osallistujia tapahtumaamme, varsinkin kun se ei ole millään tavalla kytköksissä tapahtuman osallistumismaksuun.

Naisten Kympillä on keräyskohteena viisi pääyhteistyökumppania: Kummien lisäksi Roosa nauha, Sydänliitto, SPR ja SUL:n oma Kunniakierros.

– Lahjoitusten kerääminen on tietysti täysin vapaaehtoista, Ylösjoki korostaa.

– Naisten Kympille osallistuja voi avata Oma keräys -sivun haluamansa kohteen kampanjasivulle ja pyytää sitten ystäviään ja tuttaviaan lahjoittamaan.

Naisten Kympin pääorganisaattori Karoliina Ylösjoki on liikkuvaa sorttia, mutta ei itse ehdi tänäkään vuonna mukaan reitille.

– Mutta tulen silti taas juoksemaan kuin hullu koko sen päivän, naurahtaa Ylösjoki, joka on sentään kahdesti päässyt lähtöviivallekin – äitiyslomillaan.

Teemu-nallekin tänä keväänä mukana Naisten Kympillä

Nyt voi näppärästi juosta rahaa lastenklinikoille Toukokuussa jo 35. kerran järjestettävä Naisten Kymppi -lenkkeilytapahtuma tarjoaa nyt ensimmäisen kerran osallistujille mahdollisuuden kerätä samalla ystäviltään lahjoituksia hyväntekeväisyysjärjestöille.

Yksi kohdevaihtoehdoista on Lastenklinikoiden Kummit.

AISTEN KYMPPI on kaksipäiväinen tapahtuma 26.–27. toukokuuta. Lauantaina Helsingissä Töölönlahden puistossa on hyvinvointipäivä perhejuoksuineen ja muine monipuolisine liikuntamahdollisuuksineen. Sunnuntai on varsinainen Naisten Kymppi -päivä ja sekä lähtö että maali sijaitsevat niin ikään Töölönlahden puistossa.

Naisten Kymppi on Suomen Urheiluliiton virallinen tapahtuma, jonka tuotto

N

Ei miehiltä kielletty Vuonna 1984 kuuden puuhanaisen (Anneli Jalkanen, Caica Katajavuori, Marjukka Uusitalo , Kati Tuominen , Leena Bergenheim ja Tuija Luoma) toimesta ensimmäisen kerran järjestetty ja viisi vuotta myöhemmin Suomen Urheiluliitolle myyty Naisten Kymppi on nähnyt monenlaisia aikoja. Ensimmäisellä kerralla osallistujia oli 360. Sitten määrä paisui parhaimmillaan yli 30 000:een. Viime vuosina osallistujia on ollut viitisentoistatuhatta.

– Huippuvuosina ei ollut mitään vastaavaa tarjolla. Sittemmin on melkein joka kaupunkiin tullut oma naisten juoksutapahtuma ja tapahtumatarjonta muutenkin monipuolistunut, toteaa Ylösjoki. Hän ja yhtiökumppaninsa Sanna Lanning ovat nykyisin Ilometri Oy:n omistajia ja yrityksen vakituiset työntekijät.

Naisten Kymppi on nimestään huolimatta tasa-arvoinen tapahtuma.

– Miehiltä ei alunperinkään ole kielletty osanottoa, mutta ei heille varmaan ainakaan alkuvuosina tullut mieleenkään, että osallistuisivat. Sittemmin miehiäkin on yleensä jokunen ilmoittautunut, Ylösjoki kertoo. ● Naisten Kymppi • www.kummit.fi

35

tivolisariola.fi

#yhtähymyä

ILMO SARIOLA

ON THE ROAD 2018 LAHT 13.-23.4.

LAHTI Kummipäivä 21.4.

Kum TURKU 28.4.-13.5.

TUR Kummipäivä Ku um 5.5.

KUOPIO 17.-21.5.

KUO Kummipäivä 19.5.

Kum HYVINKÄÄ 16.-19.8.

HYV Kummipäivä Ku um 18.8.

KIRKKONUMMI 23.-27.8.

KIRK Kummipäivä 25.8.

Kum TAPANILA 6.-9.9.

TAPA Kummipäivä 8.9.

KUMMIT LAHJOITAMME KIERTUEEN 2018 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2017 tuotti 3000 €.

Kiitos!

Teemme yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa!

KUMMITIVOLI VIERAILEE ensi kesänä Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

Turku 26.4.

Kuopio 16.5.

Oulu 23.5.

Helsinki 22.8.

SAMASTA PADASTA Sarjassa kokataan herkullista ruokaa vauvoille, taaperoille ja vanhemmille.

Varoitus: tähän jäät koukkuun Outi Väisänen on ruokatoimittaja ja 3-vuotiaan ja vauvan äiti. Hänen keittokirjansa Samasta padasta huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi (Readme.fi) valittiin vuoden 2016 parhaaksi lastenruokakirjaksi.

Syntinen suklaapuuro

UKLAAPUUROA MAISTAESSANI tuntuu kuin palaisin lapsuuteen, vahakankaalla liinoitettuun pöytään, Arabian Anemone-kulhon ääreen. Meillä suklaapuuroa tehtiin aina kunnon kattilallinen ja yli jäänyt säilöttiin kippoihin jääkaappiin. Jäähtyessään puurosta tuli aivan suklaavanukkaan makuista.

Rakkaimpia nostalgiaruokia haluan

S

valmistaa myös omille lapsilleni. Suklaapuurosta olen kuitenkin kehittänyt terveellisen version, joka keitetään kauramannasta ja kauramaidosta. Mutta silloin kun haluamme jotain syntisen hyvää, koristelemme puuron Nutellalla ja suklaamuruilla. ●

Kauramannasta ja kauramaidosta keitetty puuro sopii kaikille.

”

”

4 annosta + vauvalle 6 dl kauramaitoa 4 dl vettä 2 dl kauramannaa 1½ rkl kaakaojauhetta 2 rkl sokeria ripaus suolaa Lisäksi banaania kauramaitoa suklaahippuja tai Nutellaa u. Kuumenna kauramaito ja vesi kattilassa. Vispaa kauramanna, kaakao, sokeri ja suola joukkoon. Keitä puuroa välillä sekoittaen 10 minuuttia.

KUVAT: ELVI RISTA / STUDIO FOTONOKKA OY

v. Tarjoa puuro banaanin ja halutessasi kauramaidon kanssa.

Voit koristella annokset vielä suklaalla tai Nutellalla.

Vinkki! Jos tarjoat puuroa myös vauvalle, lisää enin kaakao sekä sokeri ja suola vasta kypsään puuroon, kun olet ottanut vauvan annoksen sivuun.

Samasta padasta • www.kummit.fi

37

VUOSIKERTOMUS

Kummit vuonna 2017

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN 24:s toimintavuosi sisälsi monipuolista varainkeruuta ja vaikuttamista lapsipotilaiden hoito-olosuhteiden kehittämiseksi Suomessa. Lapsen sairastumisen vaikutukset ja potilasperheiden hyvinvointi nostettiin vahvasti esille. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aihiona korostettiin lasten terveyteen liittyviä panostuksia tulevaisuuden näkökulmasta – tämän päivän ihmeet voivat olla huomisen arkea. Kummit haluaa osaltaan auttaa, että Suomessa pystytään jatkossakin antamaan erinomaista hoitoa kaikille lapsipotilaille.

L

Kummien vuosikalenterissa tärkeimmät merkinnät ajoittuvat syksyn Elämä Lapselle -konserttiin sekä joulusesonkiin, huipentumanaan perinteinen JouluMielelle-konsertti. Näiden tapahtumien ympärillä tehdään Kummitvuoden merkittävimmät varainkeruukampanjat. Tammikuun alusta joulukuun loppuun saakka toimintaan kuuluu eri kohderyhmille suunnattuja tapahtumia sekä muuta aktiivista varainkeruu- ja vaikutustyötä pienten potilaiden hyväksi. Kummit pyrkii esittelemään toimintaansa ja tukikohdettaan kattavasti eri sidosryhmille sitouttaen heitä samalla osallistumaan keräyksiin sekä perustamaan omia keräyksiään hyvään tarkoitukseen.

Vertaisvarainkeruu (Peer-to-Peer fundraising) nousi Kummiyhteisössäkin vuoden 2017 aikana varteenotettavaksi tavaksi tukea tärkeäksi kokemaansa kohdetta.

Kansainvälisessä viitekehyksessä yksi keskeisistä hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankintatavoista on tähän saakka Suomessa ollut pikemmin runsaasti potentiaalia sisältävä mahdollisuus kuin keskeisen merkityksen omaava toimintatapa. Kelloharrastajayhteisön toista vuotta peräkkäin operoima joulukeräys oli kyseisen varainkeruumallin voimakkain osoitus. Tällä kertaa erityisesti sosiaalisen median piirissä aktiivisesti vaikuttava yhteisö keräsi keskuudessaan yli 140 000 € lapsipotilaille eri puolilla Suomea.

Kummit toteutti alkuvuodesta 2017 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen, jonka tavoitteena oli esitellä lapsen sairastumisen kokonaisvaltaisia vaikutuksia perheen elämään. Tutkimuksen mukaan yli 80 % sairaan lapsen sisaruksista kokee, että toisen lapsen sairaus vaikuttaa omaan elämään sekä konkreettisella että henkisellä tasolla. Puolet sisaruksista kokee erilaisia pelkoja, jotka liittyvät sairaan sisaruksen tulevaisuuteen sekä omaan jaksamiseen. Pitkäaikaissairaiden lasten ja erityislasten

38

www.kummit.fi • Vuosikertomus

0 2 ku m m it 17 s 201 7 mit ry:n vuos ikert omu Laste nklin ikoid en Kum

perheiden hyvinvointia selvittävään tutkimukseen osallistui viiden eri potilasjärjestön jäseniä.

Potilasperheiden näkökulmasta kummunnutta keskustelua lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin nykytilasta jatkettiin laaja-alaisesti eri medioissa. YLEn A-studio otti niin ikään aiheen käsittelyyn, ja Kirsi Heikelin johdolla osa-alueen asiantuntijat saivat tärkeälle teemalle tarpeellista huomiota. Lasten ja nuorten mielenterveys oli kokonaisuudessaan yksi toimintavuoden keskeisistä painopisteistä. Kummien hallituksen päätöksellä lastenpsykiatrian tueksi ohjattiin yhteensä 150 000 €:n erillislahjoitus, joka jaetaan viiden lastenklinikkapaikkakunnan sekä Lastentautien tutkimussäätiön kesken Kummien sääntöjen mukaisesti. Kukin klinikkapaikkakunta pääsee itse valitsemaan akuutin projektin, johon lahjoitus kohdennetaan.

Tärkeänä osana toiminnan päivittämistä ja tulevaisuuteen valmistautumista Kummit sai pro bono -yhteistyönä asiantuntijayritysten kanssa analyysin Kummien keskeisistä yleisöistä sosiaalisessa mediassa sekä lahjoittajista. Kartoituksen avulla onnistuttiin parantamaan entisestään tuntemusta keskeisimmistä kohderyhmistä ja samalla löytämään niitä segmenttejä, joiden kohdalla vuorovaikutusta tulee entisestään kehittää.

Testamenttilahjoitukset muodostivat vuonna 2017 erittäin merkittävän osan Kummien kautta pienille potilaille ohjattavasta avusta. Kummit on tehnyt jo usean vuoden ajan toimenpiteitä tuodakseen huomiota testamenttilahjoittamisen mahdollisuudelle. Tänä päivänä yhä useampi suomalainen haluaakin testamentin kautta osoittaa tukensa tärkeäksi kokemalleen kohteelle.

Kummien missiona on lapsipotilaiden auttaminen Suomessa tukemalla parhaiden mahdollisten edellytysten luomista erinomaisten hoitotulosten tuottamiseksi. Lastenklinikoiden Kummit ry kerää sääntöjensä mukaisesti varoja viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle sekä Lastentautien tutkimussäätiölle. Lahjoitusten ja Kummitoiminnan avulla autetaan lukuisia lapsipotilasperheitä ympäri Suomen.

Vuoden 2017 lahjoitussummaksi tuli 2 221 700,34 euroa. Lahjoitukset jaetaan valtakunnallisesti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion lastenklinikoiden sekä Lastentautien tutkimussäätiön kesken.

Vuosikertomus kokonaisuudessaan osoitteessa kummit.fi

HALLITUS

Tilus, Tapanainen ja Vartia uudet nimet

Kolme vaihdosta Kummien hallituksessa TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummien vuosikokouksessa 14.3. yhdistyksen hallitukseen tuli kolme vaihdosta: varapuheenjohtaja, varatuomari Olli Puntila, lastenklinikoiden edustajana toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastonylilääkärinä työskentelevä Pekka Riikonen sekä pitkäaikainen hallitusjäsen, aktiivikummi Pirjo Nuotio jäivät pois. Heidän tilalleen valittiin asianajaja Leea Vartia, Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan vastuualuejohtaja Päivi Tapanainen sekä Yleisradiossa muun muassa kuuluttajana toimiva Anna-Liisa Tilus. Tällä ja seuraavilla sivuilla uudet hallitusjäsenet esittelyssä.

UMMIEN HALLITUKSEN puheenjohtajana jatkaa jo yhdeksättä vuotta Tuomo Raasio ja muina jäseninä Repe Harmanen, Mikael Knip (Helsingin Lastenklinikan edustaja), Jukka Kohonen, Elastisena paremmin tunnettu Kimmo Laiho, Lauri Ollari, Jari Petäjä (asiantuntijajäsen) ja Sirpa Smolsky (Lastentautien tutkimussäätiön edustaja).

Kalevi Tuominen on Kummien kunniapuheenjohtaja.

Uusi hallitusjäsen Anna-Liisa Tilus ei isommin esittelyjä kaipaa. Hän on ollut Kummien toiminnassa mukana koko yhdistyksen 25-vuotisen historian ajan ja jo sitä ennen edeltäjäyhdistystä, Lastenklinikan Tuki ry:tä auttamassa.

K

ä Anna-Liisa Tilus ja Teemu-nalle ovat kavereita jo tosi pitkältä ajalta.

– Reippaalla pohjalaisella talkooasenteellani olen ollut monessa mukana, usein vastuunkantajanakin, mutta missään hallituksessa en ole koskaan aiemmin ollut, ”Ansku” sanoo. Hän on Miss Suomi mallia 1984 ja puheviestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt jo pitkään Yle TV1:ssä kuuluttajana ja markkinoinnissa.

– Kuuluttajan työnkuva on aikojen saatossa muuttunut melko puhtaasti toimittajan työksi. Kirjoittamisen ja esiintymisen lisäksi uudet, digitaaliset järjestelmät tuovat haasteita, ja sosiaalinen media tuo tietysti oman värinsä. Olemme kollegani Maria Jungnerin kanssa onnistuneet muokkaamaan Facebook-sivumme ilahduttavan vuorovaikutuksellisiksi.

Mainosrahoitteisilta ruutukanavilta kuuluttajat ovat kadonneet jo aikoja sitten, Yle TV2:llakaan ei kuuluttajia ole näkynyt

enää kuuteen vuoteen. TV1:llä kuuluttajat ovat yhä ruudussa.

– Katsojatutkimukset ovat kertoneet, että edelleen halutaan, että ihmiset puhuvat ihmisille, Tilus kertoo.

– Työssäni tykkään paljon siitä, että välillä pääsee hyppäämään ”hiekkalaatikosta” ulos turuille ja toreille erilaisiin juontotehtäviin tapaamaan ihmisiä livenä, sanoo Ansku, joka on juontanut muun muassa Tangomarkkinoilla konsertteja useampaan kertaan sekä ollut kerran tuomaristossa varsinaisessa Tango-kilpailussa.

Maalaisjärki eväänä Kummien ja Tiluksen jo tähän mennessä pitkällä yhteisellä taipaleella hyväntekeväisyyden muodot ovat kovasti monipuolistuneet. Hän on aina ollut mielellään mukana erilaisissa tapahtumissa, mikäli kalenteriin on mahtunut.

– Jos johonkin hyvään tarkoitukseen pystyy julkista naamaansa käyttämään, niin nimenomaan tällaiseen: tuomaan iloa pienille ja heikompiosaisille, Ansku korostaa.

– Itselläni on kolme lasta ja jo yksi lapsenlapsikin. Lapset ovat minulle todella tärkeitä.

Anskun vanhempi poika, Sauli, pelaa jalkapalloammattilaisena Italian pääsarjassa SPAL-nimisessä seurassa, kuopus Leo Rovaniemen Palloseurassa Veikkausliigaa. Sauli on jo pelannut A-maajoukkueessakin, Leokin on ollut vakiokalustoa ikäkausimaajoukkueissa ja kuuluu tällä hetkellä U21-maajoukkueeseen.

Hallituspaikkaan Kummeissa Tilus suhtautuu uteliaasti.

– Luotan, että maalaisjärki on hyvä eväs repussa tässäkin toiminnassa. Hallituksessa on hienoja ammattilaisia monelta eri elämänalueelta. On paitsi mahdollisuus oppia uutta niin myös päästä vaikuttamaan uudella tavalla.

Varmasti uskallan kertoa omat mielipiteeni ja ottaa vastuuta. ● Hallitus • www.kummit.fi

39

Päävastuualueena testamenttilahjoitukset Varatuomari Olli Puntilan päätettyä luopua pitkäaikaisesta hallituspaikastaan Lastenklinikoiden Kummit ry:ssä valittiin hänen tilalleen helsinkiläinen juristi ja yrittäjä Leea Vartia. Hallituksen juristijäsenen vastuulle kuuluu ensisijaisesti testamenttilahjoitusten valvonta.

EEA VARTIA OMISTAA puoliksi miehensä Jorma Vartian kanssa heidän nelisen vuotta sitten yhdessä perustamansa Laissa Oy:n. Juristiksi aikoinaan valmistuttuaan Vartia työskenteli ensin useita vuosia pankkimaailmassa, ennen kuin hän oli viime vuosituhannen viimeiset viisi vuotta miehensä kanssa Singaporessa.

– Ensimmäisen Singapore-vuoden aikana suoritin oikeustieteellisen jatkotutkinnon ja pääsin siellä töihin englantilaiseen asianajotoimistoon. Se oli erittäin

L

mielenkiintoinen ja mukava elämänvaihe.

Palattuaan Suomeen Leea Vartia työskenteli muutaman vuoden asianajotoimistoissa, ensin Hannes Snellmanilla ja sitten Roschierilla.

– Sitten ajattelin, että elämässä pitää olla muutakin kuin juridiikkaa, ja menin yliopistoon opiskelemaan taidehistoriaa ja estetikkaa. Suoritin filosofian maisterin tutkinnon ja työskentelin samaan aikaan Galleria Heinossa.

– Pikku hiljaa aloin miettiä paluuta juridiikkaan, koska huomasin pitäväni juristin työstä todella paljon; tämä on haastavaa hommaa, ja tässä saa olla tekemisissä mielenkiintoisten asioiden parissa.

Vartia työskenteli kuutisen vuotta yritysjärjestelyihin erikoistuneena juristina Fondia Oy:ssä, missä hänen miehensä oli toimitusjohtajana.

– Sitten meillä kypsyi ajatus oman lakiasiainyrityksen perustamisesta. Yrittäjäelämä sopii minulle todella hyvin.

Harkinta-aikaa ei tarvittu Leea Vartia teki Kummeille jonkin verran

Lastenklinikoiden ylilääkäreiden mandaatilla Uutena yliopistollisten lastenklinikoiden edustajana Kummien hallituksessa on lastentautien ylilääkäri Päivi Tapanainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Hän seuraa tehtävässä Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan johtajaa Pekka Riikosta. ÄIVI TAPANAISELLA ON LASTEN ENDOKRINOLOGIAN suppea spesialiteetti. Hän on toiminut OYS:n lasten ja nuorten klinikan ylilääkärinä ja vastuualuejohtajana kesästä 2006 alkaen. Hän on myös OYS:n lasten ja naisten tulosalueen johtaja.

Aiemmin Tapanainen työskenteli OYS:n

P 40

www.kummit.fi • Hallitus

– Olen jopa miettinyt vapaaehtoistyötä Kummeissa sitten, kun työura on jäänyt taakse, uusi hallitusjäsen, ylilääkäri Päivi Tapanainen paljastaa.

juridiikkaa pro bono (=hyväntekeväisyydestä) jo Fondian aikana.

– Silloin tapasin jonkun casen yhteydessä Olli Puntilan. Tunnen myös Kummien hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion pitkältä ajalta, ja nyt kun Olli ilmoitti haluavansa vetäytyä Kummien hallituksesta, Tumppi kysyi minulta, olenko käytettävissä. Sanoin heti ”jees”.

Testamenttiasiat muodostavat pääosan Kummien hallituksen juristijäsenen toimeksiannoista.

– Olli lupasi olla tarvittaessa apunani.

Pankkijuristina olin toki tämänlaisten asioiden kanssa tekemisissä, mutta siitä on jo aikaa.

Ensisijaisesti Vartia on tähän mennessä nähnyt Kummien toimintaa tapahtumien kautta.

– Ymmärtääkseni Kummit toimii brändinsä mukaisesti: avoimesti, iloisesti ja tehokkaasti, ja sen organisaatio toimii hyvin. On erittäin mielenkiintoista päästä nyt hallitustyössä tutustumaan laajemmin sekä varainkeruuseen että -käyttöön, Vartia sanoo.

Leea Vartia vastasi oitis myöntävästi, kun hänelle tarjottiin paikkaa Kummien hallituksen juristijäsenenä.

lastenklinikalla endokrinologina ja lastenpoliklinikalla osastonylilääkärinä.

Lääkäriksi seinäjokelaislähtöinen Tapanainen opiskeli Helsingin yliopistossa. Tie vei valmistumisen jälkeen Ouluun, missä hän erikoistui lastentauteihin, väitteli tohtoriksi vuonna 1989 ja sai dosentuurin vuonna 1997. Tutkimustyö on kohdistunut kasvuun ja sen säätelyyn sekä diabeteksen lisäsairauksiin.

– Lasten endokrinologian suppeaa spesialiteettia tehdessäni olin yhteensä puolisen vuotta Helsingin lastenklinikalla, kertoo Tapanainen, joka on kahteen otteeseen työskennellyt myös Kaliforniassa, USA:ssa. Hänen kiinnostuksensa tutkimustyöhön sai varsinaisesti alkunsa 1980-luvun puolivälissä San Franciscossa UCSF-sairaalassa. Vuodet 1991–1993 kuluivat Post doctoral -tutkijana Stanfordin yliopistossa Palo Altossa lasten endokrinologian yksikössä.

– Nuo vuodet olivat avartavia. Koko perhe muistelee niitä lämmöllä, sanoo Päivi Tapanainen, joka on hankkinut hallinto- ja johtamiskoulutusta sekä Lapin yliopistosta että Aalto-yliopistosta.

Lähellä sydäntä – Kummien lahjoitukset ovat mahdollistaneet monien tärkeiden laitteiden hankinnan ja tuottaneet monenlaista iloa poh-

joisen potilaille ja heidän vanhemmilleen, Tapanainen toteaa.

– Erityinen kohokohta oli Elastisen vierailu klinikallamme joulukuussa.

Lastenkirurgian ylilääkäri Willy Serlo on hankinnoista vastaavana ollut OYS:n pitkäaikaisin yhteyshenkilö Kummeihin päin, mutta kummien tekemä tärkeä työ on tullut Tapanaisellekin vuosien mittaan hyvin tutuksi.

– Vuosi vuodelta olen siitä yhä enemmän kiinnostunut ja innostunut. Olen jopa miettinyt vapaaehtoistyötä Kummeissa sitten, kun työura on jäänyt taakse, Tapanainen paljastaa.

Tapanainen edustaa siis nyt Kummien hallituksessa kaikkia Suomen yliopistollisia lastenklinikoita ainakin seuraavan kolmivuotiskauden.

– Tämä on lastenklinikoiden ylilääkäreiden mandaatti, ja minun täytyy olla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa ja tuoda hallituksessa esiin ylilääkäreiden yhteinen näkemys asioihin, Tapanainen toteaa.

– Toinen tärkeä aspekti on tietenkin lastenklinikoiden arjen ja tarpeiden esilletuominen. Mutta uskon toki, että voin hallitustyössä kertoa ajatuksiani myös omana itsenäni. Mielelläni perehdyn Kummien toimintaan syvemmin. Nyt on paras hetki antaa aikaa toiminnalle, joka on lähellä sydäntäni, kun oma työurani on loppu-

Harrastuksia ja muuta hommaa Aviomiehen lisäksi Leea Vartian perheeseen kuuluu nyt uusi tulokas: vehnäterrierinpentu.

– Minulla on hänen varalleen suuria suunnitelmia. Edellisen vehnäterrierimme kanssa harrastimme muun muassa agilitya, tokoa ja etsintää, Leea Vartia kertoo. Koiraharrastuksen lisäksi luonto vetää Leea ja Jorma Vartiaa muutenkin puoleensa.

– Kesäisin vietämme paljon aikaa vapaa-ajanasunnollamme Enonkoskella ja talvisin Ylläsjärvellä. Kiintymys molempiin paikkoihin on suvun peruja, Savon paikka mieheni kautta ja Ylläsjärvi minun isäni kautta.

Eivätkä Leea Vartian harrastukset suinkaan lopu luonnossa liikkumiseen ja mökkeilyyn.

– Tanssi on aina ollut minulle rakas harrastus. Olen tanssinut eri lajeja jazztanssista afroon. Tällä hetkellä käyn Marko Keräsen Show Latino -tunneilla. Laulua harrastan vapaamuotoisesti lauluryhmässä.

Käyn paljon teatterissa ja luen kirjoja, lähinnä suomalaista nykykirjallisuutta.

Golfia pelaan satunnaisesti, Leea Vartia luettelee. Hänellä on hallituspaikka Kummien lisäksi myös Heinon taidesäätiössä, ja hän on sihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa näyttelyiden valtiontakuulautakunnassa. ●

suoralla ja muutama normaaliakin kiireisempi työvuosi takana.

Kummien hallitus on Tapanaisen mielestä sopivan monimuotoinen.

– Mukana on monen eri alan edustajia. Heihin tutustumista ja verkostoitumista odotan innolla. Se on erittäin tervettä ja kehittävää.

Maailmanmatkaajapari Päivi Tapanaisen aviomies on professorina Naistenklinikalla Helsingissä.

– Olemme viettäneet etäelämää jo viitisen vuotta, toinen kotini on Helsingissä.

Tapanaisilla on kaksi aikuista lasta, tytär ja poika, jotka myös asuvat Helsingissä. Poika pelaa padelia maajoukkuetasolla.

– Mielelläni näkisin hänet Kummien padel-tapahtumassa, sanoo Päivi Tapanainen, joka itse harrastaa sekä hengen että ruumiin kulttuuria.

– Ammennan voimia liikunnasta, ystävien tapaamisesta ja kulttuurista. Lisäksi matkustelu on sekä miehelleni että minulle tärkeää. Kun yksi reissu on tehty, on toinen aina jo suunnitteilla, Tapanainen kertoo.

– Olemme sellaisia maailmanmatkaajia. Vastikään tutustuimme Argentiinan jäätiköihin. Virroilla ja Inarinjärven rannalla sijaitsevat mökkimme ovat meille niin ikään tärkeitä henkireikiä. ● Hallitus • www.kummit.fi

41

KUMMIT BOWLING TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Melkein kymppitonni lapsipotilaiden viihtyvyyteen

Kummien keilatapahtuma

palasi Vantaalle naistenpäivänä

Kummien perinteinen keilatapahtuma, Kummit Bowling, palasi kahdeksan vuoden tauon jälkeen BowlCircus Flamingoon Vantaalle. Tällä välin tapahtumapaikkana on ollut useimmiten BowlCircus Ruusula ja kerran Talin keilahalli. Flamingossa pelattiin kansainvälisenä naisten päivänä.

Kisaan osallistuneiden yritysjoukkueiden ansiosta kasaan saatiin lähes 10 000 euroa Lastenklinikan potilaiden viihtyvyyden parantamiseksi. æ Kummipelaajat ja Teemu-nalle ryhmäkuvassa.

Kansainvälisen naistenpäivän merkeissä naiset kukitettiin jo ennen kisaa.

42

www.kummit.fi • Kummit Bowling

á Niklas Hagman on ottanut iisisti ensimmäisen jääkiekkoammattilaisuuden jälkeisen vuotensa.

Koti-isä keilaamassa

T

OISEN POLVEN huippujääkiekkoilija Niklas Hagman lopetti oman, noin 20-vuotisen ammattilaisuransa vuosi sitten lähes 200 SM-liiga-, 800 NHL- ja puolisentoista sataa KHL-peliä kokeneena. Matkan varrella vyölle tarttui olympiahopea ja -pronssi sekä World Cupin kakkossija, MM-kisojen parhaan hyökkääjän titteli ja 20-vuotiaiden MMkulta.

– Koti-isänä olen ollut. On siinäkin paljon hommaa, kolmen lapsen isä Niklas kertoi Kummit Bowlingissa. Hänellä on nyt aikaa hyväntekeväisyydelle. Viime kesänä Niklas oli pelaamassa Kummien padel-turnauksessa. Hän ei ole muutenkaan levännyt laakereillaan lätkähommat jätettyään, vaan on alkanut opiskella netissä urheilumarkkinointia, -managerointia ja -sponsorointia.

– Eli olen alkanut treenata ihan eri lihasta. Kropan olen antanut huilata, ottanut iisimmin ja keksinyt muuta tekemistä.

Valmennushommat eivät ainakaan tässä vaiheessa, näin pian lopettamisen jälkeen, vedä Niklasta puoleensa.

– Mutta en missään nimessä sulje sitä vaihtoehtoa pois. Urheilun parissa tulen todennäköisesti jatkossakin olemaan.

Aika näyttää, missä roolissa.

Vieroitusoireita ei Niklas myönnä pahemmin kokeneensa.

– Arki oli niin monta vuotta samanlaista. Nyt nautin tästä tilanteesta.

Ulkonaisesti Niklas näyttää edelleen ammattikiekkoilijalta. Viime vuoden lopulla ehti tosin jo olla hieman toisin.

– Mehupaastolla ja kasvisruokadieetillä olen saanut vuoden vaihteen jälkeen kahdeksan kiloa pois, Hagman raportoi. ●

á Akipekka Alanko (vas.) ja Kalle-Pekka Kuoksa edustivat Kuningasidea-yhtyettä.

Kummit sai Kuningasidean

Y

KSITOISTAJÄSENISEN Kuningasideayhtyeen jäseniä ei ole aiemmin nähty kummeina. Nyt Kalle-Pekka Kuoksa ja Akipekka Alanko ”avasivat pään”.

– Edellisestä keilailukerrasta meillä molemmilla on aika kauan. Juuri tuossa muistelimme, että viimeksi kun olimme keilahallissa, meillä oli siellä keikka, Akipekka sanoi.

– Radalla viihdymme kyllä hyvin, mutta vähemmän keilaradalla, nuoret miehet naureskelivat.

Lähteekö tästä nyt kenties lumipallon – tai keilapallon – omaisesti kum-

miaktiivisuus vyörymään Kuningasideayhtyeen osalta?

– Mehän liikumme yleensä suurena laumana, harvoin näin pienissä yksiköissä, ja on tietysti täysin mahdollista, että edustamme joskus koko revohkan voimin, Kalle-Pekka ja Akipekka tuumivat.

Kuningasidealta ilmestyi lokakuun lopulla uusi single Tule ja sytytä. Albumi on tulossa kesällä.

– Sen vuoksi vietämme kevään ajan keikkarintamalla hiljaiseloa, ja sitten levynjulkaisun jälkeen lähdemme kiertämään, Kuningasidea-kaksikko kertoi. ●

Mira Luotikin tuli taas kerran keilaamaan lapsipotilaiden hyväksi.

Kummit Bowling • www.kummit.fi

43

KUMMIT BOWLING

Nomi kuin kotikentällä

N

UORI laulaja-lauluntekijä Nomi Enckell oli Kuningasidea-kaksikon tavoin keilailutapahtumassa kummidebytanttina.

– Mutta juuri kuukausi sitten viimeksi keilasin, Nomi yllätti.

– Perheen kanssa olimme keilaamassa. Silloin ainakin meni ihan hyvin.

Tykkään tosi paljon keilailusta, ja on todella mahtavaa olla tällaisessa hyväntekeväisyystapahtumassa.

Nomi tuli vuoden 2013 Idols-laulukilpailussa kolmanneksi Mitra Kaislarannan voittaessa.

– Siitä tämä musiikkihomma varsinaisesti minun kohdaltani lähti käyntiin.

Jo vuotta aiemmin, vain 15-vuotiaana, hän oli osallistunut Talent Suomeen.

– Vastailmestynyt toinen singleni Ihanii ihmisii soi nyt radioissa tosi kivasti.

Varsinaista läpimurtoa vielä odottelen.

Lähellä sitä tunnen olevani.

Helsingissä tätä nykyä asuva Nomi on kotoisin Vantaalta, joten hänellä oli Kummit Bowlingissa tavallaan kotikenttäetu.

– Olen minä täälläkin keilannut monta kertaa, ja tuossa Flamingon kyljessä oleva Jumbo on minulle ykkösshoppailumesta. ●

Nomi on nuoresta iästään huolimatta kokenut keilaaja.

á Neljänsuora-yhtyeen Antti Ketonen ja Juha Mäki ehtivät ennen keilojen kaatoa hieman musisoidakin naistenpäivän kunniaksi.

á Heidi Sohlberg oli tällä kertaa keilatapahtuman juontajana.

Teemu-nallekin rohkeni kokeilemaan keilaamista. Kahden käden tyyli oli selvästikin kopioitu huippukeilaaja Osku Palermaalta.

á Mestarikeilaaja ja keilahalliyrittäjä Kimmo Lehtonen tarjosi taas Kummien tapahtumalle puitteet. Kimmo täytti 12. maaliskuuta 50 vuotta. Teemu-nalle onnitteli hieman etukäteen.

á Kaarina Suonperä on aktiivinen kummi, mutta edellisestä keilakisasta oli ehtinyt vierähtää kymmenkunta vuotta.

44

www.kummit.fi • Kummit Bowling

á Vaisalan joukkue oli perinteisesti paras. Vasemmalta Tomi Turpeinen, Kari Korelin ja Jari Kotonen.

Kemppaisella iso kala koukussa

A

KTIIVISELLA kummilla, taikuri-illusionisti Henri Kemppaisella on nyt iso kala koukussa. Eikä se ole pelkkää illuusiota.

– Suunnittelen parhaillaan kansainvälisille markkinoille tarkoitettua tvohjelmasarjaa nimeltään Magical Lapland.

Kuvaukset alkavat kesäkuussa, Kemppainen kertoi keilailun lomassa.

– Ohjelmassa yhdistyvät Lapin mystiikka ja luonto sekä taikuus. Lapissa

Taikuri-illusionisti Henri Kemppaisen päässä muhii nyt suuria suunnitelmia.

itsessään on vaikka kuinka paljon mystiikkaa ja taikuutta, ja kun se yhdistetään ns. lähitaikuuteen ja isompiin illuusioihin, saadaan huikea kokonaisuus.

Ohjelmasta kuvattiin vuosi sitten Ylläksellä pilottijakso, joka esitettiin syksyllä Cannesissa tv-messuilla.

– Se sai todella hyvän vastaanoton, Kemppainen myhäili.

– Kun jaksot on kuvattu valmiiksi, saamme sarjan myytyä Aasiaan. Kärki on kansainvälisyydessä muun muassa sen vuoksi, että Lapin matkailu on todella kovassa nosteessa Aasiassa. Siinä mielessä tämä osui hyvään saumaan.

Magical Lapland -idea, jota Kemppainen nyt vie eteenpäin yhteistyössä oululaisen tuotantoyhtiön NTRNZ median kanssa, on syntynyt Kemppaisen päässä itse asiassa jo kymmenisen vuotta sitten. Eikä projektin lähtökohtia ainakaan heikennä, että samaisen tuotantoyhtiön Eränkävijät-ohjelma palkittiin vastikään Kultaisella Venlalla viime vuoden parhaana tv-ohjelmana.

Kemppaisella on mittavan projektin suunnittelussa apunaan taikurikonsultteja: turkulainen Christian Engblom, maailman kenties tämän hetken tunnetuin tv-taikuri David Blaine sekä Franz Harary, joka muun muassa 20 vuotta sitten World’s Greatest Magic -ohjelmassa hävitti avaruussukkulan.

– Kun ihminen pääsee kokemaan taikuuden läheltä omin silmin, hämmästys on aidoimmillaan, Kemppainen korostaa.

– Tuota hämmästystä on ohjelmassa tarkoitus tuoda mahdollisimman paljon esille, kaikkea Suomeen liittyvää tietenkään unohtamatta. ●

8.3.2018 BowlCircus, Flamingo Vantaa Tuotto: 9500 euroa Kohde: Helsingin Lastenklinikka, lasten viihtyvyyden parantaminen Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Anne Knaster Matti Valli Pääsponsorit: UPS BowlCircus Juontaja: Heidi Sohlberg Kummipelaajat: Akipekka Alanko Nomi Enckell Niklas Hagman Joonas Jähi Henri Kemppainen Antti Ketonen Kalle-Pekka Kuoksa Kimmo Lehtonen Mira Luoti Juha Mäki Pirjo Nuotio Pyry Puharinen Kaarina Suonperä Kolmen Kärki: u. Vaisala v. Niemi Oy w. Finnkino Muut tapahtuman tukijat: Oriola Hartwall Ricoplaza Cloetta Foriame Kanniston leipomo

Kummit Bowling • www.kummit.fi

45

TAPAHTUMA

à Teemu-nallekin ihasteli jenkkikaaroja ja hengähti tovin Ismo Moilasen omistaman, vuoden 1960 mallia olevan Ford F100 Pickupin konepellillä.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Pääsiäinen starttasi perinteiseen malliin

Amerikkalaiset ajopelit taas klinikkaperheiden katseiden kohteina

Pääsiäisen pakollisessa ohjelmassa oli jo 41. kerran Finnish Hot Rod Associationin järjestämä American Car Show ja tapahtumapaikkana perinteiseen tapaan Messukeskus Helsingissä. Lähes yhtä perinteiseen tapaan Lastenklinikan potilaille ja heidän perheilleen oli tarjottu mahdollisuus tutustua autonäyttelyyn tunnin ajan pitkäperjantaina aamulla, ennen kuin ovet aukesivat muulle yleisölle. Tuosta tunnista kiitos kuuluu viihde- ja musiikkialan monitoimimiehelle, näyttelyn lehdistöpäällikkönä vuodesta 1997 toimineelle Lasse Norrekselle, joka vuosina 1999–2004 vaikutti Kummien hallituksessakin.

á Satu ja Jukka Kostiainen olivat tulleet Lahden Uusikylästä lastensa Konstan, 9, Kasperin, 6, ja Moonan, 3, kanssa. Takana pilkottaa Tesla Model S P85, jonka omistaa Rainer Mehisto. à Minna Pekonen ja lapset (Minna-äidin sylissä 3-vuotias Veeti, 9-vuotias Riku sylissään Teemu-nalle ja kummitätinsä Heli Kavénin sylissä yksivuotias Jesse) olivat tulleet Lohjalta ihastelemaan amerikkalaisia ajopelejä.

46

www.kummit.fi • Tapahtuma

á Tony Montana -taitelijanimellä tunnettu aktiivinen kummi Pasi Hailio oli tullut Messukeskukseen avovaimonsa Sarianne Reinikkalan kanssa. Kesällä Sariannesta tulee Pasin aviovaimo.

á Järvenpääläisillä Juha ja Päivi Teurokoskella oli mukanaan 10-vuotiaat kaksospoikansa Kaapo (vas.) ja Kasper sekä tyttärensä Vappu, 5. Teurokoskien taustalla Pasi ja Cecilia Perälän omistama Kenworth W900B -kuorma-auto vuosimallia 1984.

Kuplalla Kummien tilille toista tuhatta euroa

H

OLLOLALAISEN autoliike Paimelan Paronin toimitusjohtaja Reijo Valkama oli tuonut näyttelyyn punaisen, vuoden 1972-mallisen Volkswagen 1300:n eli Kuplan huutokaupattavaksi. Sen huusi 3550 eurolla Mico Mansner. Valkama luovutti myyntivoiton, 1050 euroa, Lastenklinikoiden Kummeille.

Valkama toimi American Car Show’ssa harrasteajoneuvojen huutokaupassa meklarina. Sen myötä hän sai idean tuoda itse mukanaan yhden auton hyväntekeväisyystarkoituksessa.

– Meistä autokauppiaista kun puhutaan aina niin paljon pahaa. Kyllä meilläkin on sydän paikallaan, Valkama heitti.

– Lastenklinikoiden Kummit tuli heti mieleen lahjoituskohteena, ja kupla-Volkkari kaikkien tuntemana ikuisena klassikkona on mitä sopivin huutokaupattavaksi. Kuplasta tykkäävät jenkkiautoharrastajatkin.

Viime syksynä Valkama oli lahjoittanut Lahden Jenkkiautonäyttelyyn huutokaupattavaksi Chevrolet Camaron, josta tuotto lahjoitettiin PäijätHämeen keskussairaalan syöpälasten hyväksi. American Car Show’ssa huutokaupattu kupla oli vuodesta 1980 asti ollut samassa perheessä, toisella omistajallaan. Kilometrejä oli kertynyt 135 000.

– Ajan patinaa tietysti näkyy, mutta kyllähän sitä näkyy samanikäisissä ihmisissäkin, tokaisi Valkama, jonka oma tytär on aikanaan viettänyt pienenä pitkään Helsingin lastenklinikalla sydänoperaation vuoksi.

– Hän sai siellä erittäin hyvää hoitoa ja on nyt 30-vuotias, hyvinvoiva aikuinen nainen. Tämä ele on samalla kiitoksena siitä. ●

á Tuire Mäkisen omistama, Disneyn Autot-elokuvasta tuttu ”Martti” herätti ihastusta.

Reijo Valkama, ”Paimelan Paroni”, toi huutokaupattavaksi 1972mallisen kupla-Volkkarin.

Myyntivoitoksi muodostui 1050 euroa, jonka Valkama lahjoitti Kummeille.

á Helsinkiläisillä Petri ja Heini Pietiläisellä oli American Car Show’ssa mukanaan poikansa Olavi, 4, ja Onni, 6. Taustalla Ville Saarisen omistama Toyota Landcruiser vm. 1987.

Tapahtuma • www.kummit.fi

47

KUMPPANI

– Jokerit haluaa entisestään tiivistää yhteistyötä Kummien kanssa.

Sitä puoltavat jo pelkät historiasyyt, Jokerien toimitusjohtaja ja Kummien hallitusjäsen Jukka Kohonen sanoo.

TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT MATTI HANNULA JA MIKKO TAIPALE / JOKERIT

50-vuotias Jokerit ja 25-vuotias Kummit kiinteästi kimpassa

Jukka Kohosella tärkeä palli molemmissa”jengeissä” Jääkiekkoseura Jokerit on ollut isossa roolissa Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnassa koko yhdistyksen 25-vuotisen historian ajan. Jokerien nykyinen toimitusjohtaja Jukka Kohonen on ollut Kummien hallituksessa vuodesta 2008.

48

www.kummit.fi • Kumppani

J

OKERIEN PÄÄOMISTAJA Harry Harkimo oli vuonna 1993 Kummien perustamisen primus motor. Jokerien paidassa hieman aiemmin kuuluisuuteen kohonnut Teemu Selänne on niin ikään yksi Kummien perustajista. Hän on myös Teemu-nallen ”kummi” ja ollut aktiivikummi muutenkin koko neljännesvuosisadan. Jukka Kohosesta tuli Kummien hallitusjäsen jo hänen ollessaan Mainostoimisto Kingin toimitusjohtajana ja osakkaana.

– King teki silloin Kummeille kampanjoita pro bono (=hyväntekeväisyydestä), Kohonen muistaa.

– Tiesin toki Kummeista paljon jo sitä ennen, sillä kun olin Kärkimedia Oy:ssä Suomen liiketoimintojen johtajana, meillä oli markkinointiyhteistyötä Kummien kanssa.

Kingistä Kohonen vielä piipahti takaisin Kärkimediaan, kunnes meni vuoden 2010 alussa Sanoma Newsiin rakentamaan uutta myynnin organisointimallia.

Hän oli sitten myös Sanoma Median liiketoimintajohtajana ja edusti Helsingin Sanomien johtoryhmässä mediamarkkinointibisneksen näkökulmaa Hesarin sivukoon pienentyessä broad sheetistä tabloidiin.

– Se oli yksi hienoimpia projekteja, missä olen ollut mukana, Kohonen toteaa vuoden 2013 alussa toteutetusta uudistuksesta.

Ensin ei kiinnostanut Saman vuoden kesällä Jokerit räväytti yhden Suomen jääkiekkohistorian kovimmista uutisista: Jokerit ilmoitti siirtyvänsä vuonna 2014 KHL-liigaan eli sarjaan, missä pelaa pääasiassa venäläisiä seurajoukkueita.

Samassa yhteydessä kerrottiin, että Hartwall Arena ja melkein puolet Jokerien osakkeista siirtyy venäläisomistukseen.

– Syksyllä 2013 minulta kysyttiin, kiinnostaisiko toimitusjohtajuus Jokereissa. Siinä vaiheessa ei hirveästi kiinnostanut. En itse asiassa ollut perehtynyt koko aiheeseen, Kohonen myöntää.

– Ratkaiseva yhteydenotto tuli Hjallikselta vasta vuodenvaihteen jälkeen. Sopivaa kandidaattia ei ilmeisesti ollut löytynyt, ja Hjalliksen piti alkaa plarata keräilyeriä, Kohonen vitsailee.

– Moni luulee, että olin Hjalliksen kaveri tai vähintäänkin tuttu. Mutta emme todellakaan olleet aiemmin tunteneet toisiamme, vaikka Sanoma oli omistanut osan Jokereista.

Raju tapaus, raju päätös Kohonen oli itse asiassa ollut isossa roolissa syyskuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä vuonna 2012, kun Sanoma Oyj päätti lopettaa yhteistyön Jokerien kanssa. Edellisenä iltana Jokerien ja HIFK:n European Trophy -ottelussa oli tapahtunut Jokerien

á Jokerit on nyt pelannut neljä kautta KHL:ää. Pekka Jormakka on ollut Jokerien suomalaispelaajien parhaimmistoa. Päättynyt kausi oli hänelle kolmas Jokereissa.

Semir Ben-Amorin raju päällekarkaus, jonka kohteena oli HIFK:n Ville Peltonen.

– Olin Helsingin Sanomien silloisen päätoimittajan Mikael Pentikäisen kanssa yhteyksissä, Kohonen kertoo.

– Päätös oli päätoimittajan, mutta minä olin samaa mieltä. Olimme jo aiemmin â Jokerien pääomistaja Hjallis Harkimo oli 25 vuotta sitten Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustamisen primus motor. Jukka Kohonen on ollut Kummien hallituksessa kahdeksan vuotta ja Jokerien toimitusjohtajana neljä vuotta.

Helsingin Sanomien johtoryhmässä puhuneet, että väkivalta yhdistyy jääkiekkoon liian voimakkaasti ja ettei se välttämättä ole brändi, missä meidän kannattaa olla mukana. Siinä pelissä touhu sitten meni aivan liian mauttomaksi. Tapahtui ”häiriö kansainvälisessä kuvayhteydessä”, otaksuu Kohonen, joka itse pelasi jääkiekkoa Jokereissa A-junioriksi asti. Hän on ikäluokkaa 1964.

– Olin vahva ja nopea, mutta en koskaan oppinut ymmärtämään, mistä jääkiekossa on kysymys. Olisin tarvinnut jonkun hyvän valmentajan kertomaan, mitä pitäisi tehdä. Yleensä kerrottiin vain, mitä ei pidä tehdä.

Odottamaton takaisku Mutta takaisin alkuvuoteen 2014, kun Kohosesta tuli KHL-Jokerien toimitusjohtaja.

– Se oli sattumien summa. Olen ollut kiinnostunut Suomen 1800-luvun loppupuolen vaiheista ja oivaltanut, että Suomella oli poikkeuksellinen asema osana Venäjän keisarikuntaa: Suomi nähtiin ”koetilana”, ihanteellisena alueena, johon kannatti investoida, Kohonen vertaa.

– Urheilulliselta kannalta ajattelin, että jotakin uutta on tehtävä. Suomen liigan vanhanaikaisista olosuhteista oli pakko päästä irti. Jokerit on nyt siirtynyt jääkiekosta urheiluviihteeseen, ja meidän tavoitteemme on puhutella kaikkia suomalaisia.

Huhtikuussa 2014 alkanut Itä-Ukrainan sota osoittautui tekijäksi, jota Jokerit ei todellakaan olisi KHL-starttiinsa kaivannut. Sodan seurauksena asetetut talouspakotteet monimutkaistivat asioita.

– Mutta on hämmästyttävää, että SuoKumppani • www.kummit.fi

49

á Toimiva jokeriketju: toimitusjohtaja Kohonen, johdon assistentti Nathalie Vaittinen ja General Manager Jari Kurri. Kuvassa ainoa jäljellä oleva kappale erikoisvalmisteisista Suomi 100 -mailoista, joilla Jokerit pelasi joulukuussa ulkoilmaottelussa Kaisaniemessä. Muut huutokaupattiin Kummien hyväksi.

messa ei ymmärretä, että tämä on palveluvientiprojekti, Kohonen sanoo.

– KHL:ssä pelaa joukkueita monesta todella suuresta maasta. Täällä uutisoidaan Jokerien 15 miljoonan vuotuisista tappioista. Mutta sehän on hinta, jonka venäläiset maksavat, että saavat näin hienon, valtavan lisäarvon tuovan brändin omaan liigaansa. Toki se kirjataan tappioksi, koska se on omistajien ja muiden taustatahojen rahoitusta, mutta se on tietoista ja suunnitelmallista investointia.

Jokerit on nyt pelannut neljä kautta KHL:ssä. Tuorein kausi päättyi läntisen konferenssin välierissä tappioon Moskovan TsSKA:lle. Kausi oli kuitenkin Jokereille urheilullisesti tähänastisista KHLkausista paras.

Ideoita sinkoilee Jokerit on jo pitkään – SM-liiga-aikoinaankin – tarjonnut Kummeille ottelulippuja jaettavaksi esimerkiksi potilasperheille tai klinikkalasten iseille järjestettävien hemmottelupäivien puitteissa.

– Junailemme täällä Jokereissa Kummit-asioita yhdessä johdon assistentin Nathalie Vaittisen kanssa. ”Natskun” kanssa teimme töitä yhdessä jo Sanomalla, ja hän oli jo silloin yhteyshenkilönä Kummeihin päin, Kohonen kertoo.

– Jokereissa työpöytiemme välissä on vain matala sermi. Sen yli heittelemme 50

www.kummit.fi • Kumppani

usein toisillemme Kummeihin liittyviä ideoita. Tarvittaessa organisoimme niitä sitten yhdessä.

Teemu-nallen näkyminen Jokerien peliasuissa on ollut usein keskusteluissa esillä.

– Mitään periaatteellista estettä sille ei ole, Kohonen sanoo.

– Meillä ei vain ole ollut sopivaa paikkaa annettavaksi Kummeille. Mainospaikat ovat tarkkaan säädeltyjä ja niiden määrä on rajallinen. Sitä paitsi joudumme tietysti priorisoimaan, jos toisessa vaakakupissa on rahalla maksava asiakas.

Jokerit pelasi viime joulukuun alussa Kaisaniemessä ulkoilmapelin SKA Pietaria vastaan. Jokeripelaajien ottelussa käyttämät mailat huutokaupattiin ottelun jälkeen Huuto.fi:ssä ja tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä Kummeille.

– Varustetoimittaja CCM poikkeuksellisesti antoi ilmaiseksi meille Suomi 100 -teemalla varta vasten tuohon peliin valmistetut mailat, Kohonen kertoo.

– Koko joukkue kirjoitti nimikirjoituksensa mailojen lapoihin. Kaikki noin 20 mailaa myytiin parissa päivässä. Kummitpottiin kertyi 5000 euroa. Eeli Tolvasen mailasta maksettiin 700 euroa.

Jäädyttämättä jäi Superkummi Selänteen jokeripaita pelinumerolla 8 oli tarkoitus jäädyttää Hartwall

Arenan kattoon Jokerien 25-vuotisjuhlakauden aikana. Mutta jäädyttämättä jäi.

– Päiväkin oli jo sovittuna, Dinamo Riika -pelin yhteyteen 26. tammikuuta.

Mutta se ei sitten sopinutkaan Teemulle.

Sen jälkeen ei sitten enää löytynyt sopivaa ja riittävän arvokasta ottelutapahtumaa jäädytysjuhlallisuuksien järjestämiselle.

Eikä tuollaista asiaa voi kovin nopealla aikataululla organisoida, Kohonen selvittää.

– Toivottavasti jäädyttäminen saadaan onnistumaan ensi kaudella.

Historiakin velvoittaa Jokerit aikoo olla vahvasti mukana kesäkuun 14. päivä pelattavassa Kummit Padelissa. Jo viime kesänä turnauksessa oli pelaamassa muun muassa KHL-Jokerien takalinjojen tukipilari Sami Lepistö.

– Sekä bisneksemme että kannattajiemme näkökulmasta meidän pitäisi olla näkyvissä 12 kuukautta 24/7. Meidän fanimmehan menettävät elämänhalunsa, jos ei moneen kuukauteen tapahdu mitään.

Siinäkin mielessä Jokerit voisi hyvin olla näkyvästi paikalla Kummit Padelissa, Kohonen sanoo.

– Muutenkin Jokerit haluaa jatkossa tiivistää yhteistyötä Kummien kanssa. Sitä puoltavat jo pelkät historiasyyt. Sitä paitsi Elämä Lapselle -konserttikin palaa syksyllä parin vuoden tauon jälkeen Jokerien kotiluolaan, Jukka Kohonen muistuttaa. ●

KUMPPANI

Sisältöjohtaja Seppälä oli valitsemassa Kummeja

Radio Nova mediakumppanina jo lähes 20 vuotta Suomen ainoa täysin valtakunnallinen kaupallinen radiokanava Radio Nova on kuluvan vuosituhannen alusta asti ollut Lastenklinikoiden Kummien mediayhteistyökumppani.

Kun yhteistyö alkoi, nykyään sisältöjohtajan titteliä kantava Hermanni Seppälä oli Novassa ohjelmajohtajana.

Radio Novan sisältöjohtaja Hermanni Seppälä on tuntenut Kummitsympatiaa jo viime vuosituhannen puolelta asti.

N

IINPÄ SEPPÄLÄ oli valitsemassa Kummeja kumppaniksi.

– Radio Nova halusi olla mukana hyväntekeväisyystyössä, ja kartoitimme potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Mielestämme Radio Novan ja Kummien ajatusmaailmat olivat samankaltaisia.

Toukokuussa 1997 toimintansa aloittaneen Radio Novan ja Kummien kumppanuuden muoto on vuosien varrella vaihdellut.

– Yhteistyö Elämä Lapselle - ja JouluMielelle-konserttien yhteydessä on tietysti ollut merkittävintä, Seppälä luonnehtii.

– Kumppanuus on koko ajan tuntunut luontevalta. Kummien puolella hyvän asian puolesta!

Kummi vaimona Koko kumppanuusajan Seppälä ei tosin ole ollut ”antavalla puolella”.

– Olin välillä nelisen vuotta kokonaan pois radioista. Tulin sitten Bauer Medialle töihin vuoden 2014 alussa, ja kun Bauer Media vuoden 2015 lopulla osti Radio Novan Bonnierilta, pääsin taas kaikkiaan kuuden vuoden tauon jälkeen Kummien kanssa samaan veneeseen, Seppälä kertoo.

Jonkinlainen yhteys Kummeihin Seppälällä oli silti välivuosinakin. Hänen vaimonsa, näyttelijä Sanna Saarijärvi, on pitkäaikainen ja aktiivinen Lastenklinikoiden kummi.

– Sanna oli ymmärtääkseni ihan niitä ensimmäisiä, aivan Kummien historian alusta asti mukana olleita, Hermanni Seppälä sanoo.

Seitsemän kanavaa Hermanni Seppälän ura paikallisilla radiokanavilla alkoi kesäjuontajana Radio

Ykkösessä vuonna 1985, vain 15-vuotiaana. Pitkään uraan mahtuu runsaasti lätkääkin: vuosituhannenvaihteen molemmin puolin hän seitsemän kauden ajan selosti HIFK:n kiekkoliigaotteluita useammallakin eri paikallisradiokanavalla.

– Sen jälkeenkin olen tehnyt Radio Novalle jääkiekkoraportteja muun muassa MM-kisoista. Urheilu on muutenkin ollut itselleni aina iso asia.

Vuonna 1999 Seppälä nimitettiin Radio Novan ohjelmajohtajaksi. Radio Novasta hän lähti 2010 ja siirtyi Bauer Mediaan 2014.

– Sen välin olin tv-tuotantoyhtiössä toimitusjohtajana.

Nyt Seppälä vastaa sisältöjohtajana kaikkiaan seitsemän radiokanavan sisällöstä:

Radio Novan lisäksi Iskelmäradion, Radio Cityn, Suomi Rockin, Kiss FM:n, raahelaisen Radio Pookin ja tamperelaisen 957:n.

Sen lisäksi Bauer Media -perheeseen kuuluvat myös NRJ ja Radio Nostalgia.

Illat urheilun parissa Hermannin illat menevät normaalisti hänen ja Sannan 11-vuotiaan tyttären Fanny-Amandan harrastusten, telinevoimistelun ja yleisurheilun parissa. Aiemmasta avioliitostaan Hermannilla on kaksi lasta, joista nuorempi, 19-vuotias Bertta, on ollut tämän kevään Voice of Finland -kaudella kilpailemassa Toni Wirtasen valmennuksessa ja selvitti tiensä suoriin lähetyksiin asti. Hermannin poika Womma, 24, on Yle X:llä juontajana. ● Kumppani • www.kummit.fi

51

KUMMIT-TIMANTTIKORUT VAIN LAATUKORUSTA

Kummit Silván timanttiriipus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 595,- (745,-)

Kummit Silván timanttisormus 0,11ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 895,- (1252,-)

w ww.laatu k or u.fi

H E L S I N K I . E S P O O . VA N T A A . H Y V I N K Ä Ä .

Kummit Silván timanttikorvakorut 0,22ct WVS pinkillä safiirilla Kummit-hintaan 1095,- (1422,-)

facebook.com/laatukor u

L A H T I . TA M P E R E . L A P P E E N R A N TA . R A I S I O

LAHJOITUS

Luovuus ytimenä, vaikuttaminen keinona

SEK visualisoi ”Ellin” uuteen uskoon Lahjoituksena Lastenklinikoiden Kummeille perinteinen täyden palvelun markkinointiviestintätalo SEK suunnittelee täysin uuden visuaalisen ilmeen Elämä Lapselle -konsertille.

EKIN LUOVA JOHTAJA Sami Kelahaara ja asiakkuusjohtaja Laura Mertano olivat jo viime vuosikymmenellä edellisen työnantajansa leivissä monen vuoden ajan tiiviisti yhteistyössä Kummien kanssa.

– Se on ollut meidän molempien mielestä yksi parhaista asioista, mitä tässä ammatissa pääsee tekemään: käyttämään ammattitaitoaan asiaan, jolla on suuri merkitys, Mertano sanoo sekä omasta että Kelahaaran puolesta.

– Ideoinnin yhteydessä vierailimme Lastenklinikalla. Tapasimme silloin hoitohenkilökuntaa, ja keskusteluissa lääkäreiden ja hoitajien kanssa meille konkreettisesti selkiytyi, mitä me haluamme Kummeille tehdä. Muutaman vuoden tauon jälkeen yhteistyömme Kummien kanssa on nyt onneksi saanut jatkoa, Mertano iloitsee.

– Meille on todella tärkeää, että voimme tehdä tietyn määrän työtä kolmannen sektorin toimijoille pro bono (=hyväntekeväisyydestä). Nyt Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli sattui juuri sopivaan aikaan muutaman vuoden ”hiljaiselon” jälkeen

S

kyselemään, mitä meille kuuluu. Siitä se taas lähti.

Nallen kautta Kummien Valli heitti SEKille haasteen: koko Elämä Lapselle -konsertin visuaalinen ilme on uusittava. Designer Jenni Komulainen oli jokin aika sitten tekemisissä sairaalamaailman kanssa Uusi Lastensairaala 2017 -projektissa. Hän tarttui nyt innolla Kummien haasteeseen.

– Sain vapaat kädet, kolme ja puoli vuotta SEKillä työskennellyt Komulainen kertoo.

– Heti ajattelin, että teen iloisen ilmeen. Aiempi oli synkähkö. Sillä oli kaiketi pyritty puhuttelemaan nuorisoa, Komulainen tuumii.

– Ihanan ja sympaattisen Teemu-nallen oranssin värin kautta lähdin rakentamaan ja nallea enemmän esiin tuoden.

– Sen myötä Elämä Lapselle -konsertti yhdistyy tiiviimmin Kummeihin, Laura Mertano korostaa.

– Kovasti ovat Kummeissa olleet ihastuneita Jennin tekemästä suunnittelutyöstä, Mertano myhäilee.

– Visuaalisten ilmeiden onkin hyvä aika ajoin uusiutua. Jokainen ilme kun on tavallaan oman aikansa lapsi.

Raikas ja iloinen on myös Komulaisen idea kirjainten ”hyppimisestä” ikään kuin nuottiviivastolla. Se puolestaan kertoo heti, että kyseessä on musiikkitapahtuma.

Uusi ilme esittäytyy Elämä Lapselle -konsertin ennakkomainonnassa ja tietysti sitten itse tapahtumassa 12. syyskuuta Hartwall Arenassa.

– Ja mielellämme autamme Kummeja jatkossakin, Mertano sanoo.

Perinnettä piisaa Oy SEK Ab:n perustivat vuonna 1935 Jorma Suhonen, Holger Erkelenz ja Aarno Knuus. SEK on jo vuosikymmeniä ollut yksi suomalaisen mainosalan johtavista toimistoista. Se kuuluu nykyään kansainväliseen Grey-ketjuun (Part of Grey) ja toimii erittäin globaalisti. Grey-ketju omistaa yrityksestä neljänneksen, loput kolme neljäsosaa Salomaa Group.

SEKillä on tätä nykyä 120 työntekijää.

– Luovuus ja halu tehdä asioita paremmin on SEKin dna:ssa, asiakkuusjohtaja Laura Mertano kiteyttää.

– Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu työyhteisössä on tärkeä arvomme, ja siitä haluamme olla tunnettuja. ●

à SEKin luova johtaja Sami Kelahaara ja asiakkuusjohtaja Laura Mertano ovat pitkästä aikaa päässeet tekemään pro bono -yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Jenni Komulainen (oik.) vastaa uuden Elämä Lapselle -ilmeen suunnittelusta, josta maistiaisina tämän Kummit-lehden takasivun ilmoitus.

Lahjoitus • www.kummit.fi

53

KUMMIT PADEL

Viime vuonna lanseerattu hyväntekeväisyystapahtuma saa jatkoa

Ville Leino värittää taas Kummit Padelia

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Lastenklinikoiden Kummien järjestämä padel-hyväntekeväisyysturnaus pelataan tulevana kesänä toista kertaa. Päivämäärä on 14. kesäkuuta, ja viimekesäiseen tapaan alkulohkot pelataan Padel Club Finlandin sisäkentillä Espoon Kilossa ja jatkopelit Hernesaaren ulkokentillä.

V

IIME KESÄN Kummit Padel oli jääkiekkoilija Ville Leinolle ensimmäinen osallistuminen Kummien tapahtumaan.

– Minä kun en golfia pelaa, Leino puolusteli tuolloin ”myöhäisherännäisyyttään”.

Nyt Leinoa voi tituleerata ex-jääkiekkoilijaksi. Viime syksynä hän päätti laittaa luistimet naulaan.

– Olin jo pari vuotta sitten tehnyt päätöksen, että joko lopetan kauden 2016– 2017 jälkeen tai pelaan korkeintaan yhden kauden sen jälkeen, Leino kertoo nyt.

– Viime kesänä en innostunut treenaamisesta enää. Loukkaantumiset ja tietynlainen leipääntyminen olivat pääasialliset syyt. Oli aika siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen.

Melkoinen meriittilista Ville Leino, 34, kuuluu ehdottomasti kuluvan vuosituhannen alun parhaiden suomalaiskiekkoilijoiden kastiin. Hänen meriittilistansa on melkoinen: SM-liigassa Leino pelasi 2002–2008 Tampereen Ilveksessä, Hämeenlinnan Pallokerhossa ja Helsingin Jokereissa yhteensä 294 ottelua pistesaldolla 69+136=205. HPK:ssa hän voitti isossa roolissa SM-kultaa 2006 ja -pronssia 2007. SM-liigan runkosarjan parhaaksi pelaajaksi Leino valittiin kaudella 2007–2008, ja saman kauden päätteeksi hän pokkasi myös SMliigapelaajien äänestykseen perustuvan parhaan pelaajan Kultainen kypärä -pal54

www.kummit.fi • Kummit Padel

kinnon. Tuolla kaudella Leino edusti Jokereita ja nakutti runkosarjassa 77 tehopistettä, joka on Jokerien seurahistorian kovin lukema.

NHL:ssä Leino pelasi Detroit Red Wingsissä, Philadelphia Flyersissa ja Buffalo Sabresissa yhteensä 286 ottelua pistesaldolla 40+79=119. Hän teki maalin NHL-uransa ensimmäisessä ottelussa ensimmäisellä laukauksellaan Detroit Red Wingsin riveissä tammikuussa 2009, sivusi keväällä 2010 Philadelphia Flyersissa NHL-tulokkaiden pudotuspelien pisteennätystä (21), teki tulokkaiden syöttöennätyksen (14) ja paransi samana keväänä Stanley Cup -finaalien tulokkaiden syöttöennätyksen seitsemään.

Philadelphia hävisi nuo finaalit Chicago Blackhawksille otteluin 2–4.

– Ne pudotuspelit olivat joka tapauksessa kokonaisuudessaan urani parasta aikaa.

ã Ville Leino pelaa Kummien hyväntekeväisyysturnauksessa padelia tulevanakin kesänä.

Padel t i m Kum 8

01 2 .

6 .

4 1 tiedot ja

Lisä iset tautum it.fi ilmoit m kum jaana@

á Viime kesän turnauksessa Leino pelasi Niklas Hagman parinaan. Leinon tavoin myös Hagman lopetti viime kauden jälkeen jääkiekkoilijan uransa.

Urallaan Leino pelasi lisäksi KHL:ssä (Medvescak Zagreb ja Dinamo Riika), Sveitsin pääsarjassa (Kloten) ja puolitoista viimeistä pelikauttaan (2016–2017) Ruotsin pääsarjassa SHL:ssä Växjö Lakersissa.

Arvokisat jäivät kokematta Ville Leinon jääkiekkourasta tuli historiankirjoille jäävä mysteeri: hänen tehtyään vuonna 2011 Buffalo Sabresin kanssa kuuden kauden ja 27 miljoonan dollarin sopimuksen ura kääntyi käsittämättömästi – tosin loukkaantumisten osittain selittämänä – jyrkähköön laskuun.

Melko merkillistä on myös Leinon vähäinen A-maaottelumäärä, 24. Leijonissa hän teki yhden ainoan maalin, Latvian verkkoon MM-leiritysmaaottelussa Espoossa huhtikuussa 2007. Ei valittu Leinoa MM-kisoihin sinä keväänä, kuten ei jääkiekon arvoturnauksiin koskaan muulloinkaan. Se toisaalta selittää sen, ettei Leino ole Suomessa sellaisen sankarin maineessa kuin meriitit antaisivat aihetta.

– Joissain tilanteissa minua ei omasta mielestäni kohdeltu reilusti, Leino kommentoi taannoisia kisavalintoja.

– Mutta ei minulla ole niistä mitään hampaankoloon jäänyt. Joskus oli vam-

moja, ja kolmena keväänä NHL-kausi venyi kiitettävän pitkäksi.

Vahingossa vaatesuunnittelijaksi Ensimmäisenä ”kiekkoeläkeläistalvenaan” Leino on taltuttanut vieroitusoireita muun muassa pelaamalla padelia.

– Aika vähän olen seurannut lätkää.

Frendien edesottamuksia olen tietysti seurannut ja käynyt katsomassakin sen verran kuin olen ehtinyt, kertoo Helsingissä tyttöystävänsä kanssa asuva Leino, jolla ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa mitään aikomuksia työskennellä missään roolissa jääkiekon parissa. Hänet pitää riittävän kiireisenä oma Billebeino-vaatemallisto.

– Hommia riittää. Hyvä niin.

Billebeino-bisnes starttasi kuin puolivahingossa nelisen vuotta sitten, kun Leinon ystävä Juhani Putkonen oli halunnut tehdä pdf-version maalaamista harrastaneen Leinon teostensa signeerauksesta.

Sillä brodeerattiin 200 lippalakkia, jotka myytiin sosiaalisen median kautta tunnissa. Niin syntyi Billebeino, jonka mallistoon kuuluu nyt myös muun muassa paitoja, puseroita ja college-housuja.

– Hyvällä fiiliksellä ja meiningillä tehtiin juttuja, koska oli hauskaa, Ville Leino korostaa.

– Nyt homma rullaa kivasti ja Billebeino kasvaa koko ajan. Seuraava suuri tavoite on kansainvälistyminen. Mutta hyvää fiilistä ja hauskuutta ei saa unohtaa, vaikka homma kasvaakin.

Mukavat muistot Padelin pelaamisen mailavirtuoosi Leino aloitti kuutisen vuotta sitten.

– Älypeli, seurapeli. Muutaman vuoden ajan on jo tullut pelattua enemmänkin. Viime aikoina olen pelannut pari kertaa viikossa. Meillä on hyvä iso kaveriporukka, joka pelaa, Leino kertoo.

– Kun aloitin, Hernesaaren kenttä oli täällä ainoa. Sittemmin niitä on onneksi rakennettu lisää. Ruotsissa oli satakunta kenttää jo silloin, kun kiekkoilin Växjössä.

Nyt Ruotsissa on padel-kenttiä varmaan jo ainakin tuplat, Leino otaksuu.

Viimekesäisestä Kummit Padelista Leinolle jäi mukavat muistot.

– Vaikka pelit eivät ihan suunnitelmien mukaan menneetkään. Mutta eihän se ollutkaan pääasia. Samanlaista hauskanpitoa kaveriporukan kanssa odotan tulevankin kesäkuun tapahtumalta. Hyväntekoa hyvällä fiiliksellä!

Kummit Padel on yrityksille loistava tilaisuus osallistua ja pelata yhdessä julkkiskummien kanssa pottia pienten potilaiden hyväksi. Ensimmäisen Kummit Padel -turnauksen mestariksi pelasi Capmankaksikko Max Sjövall – Matti Vallila.

Viime kesänä kummipelaajina olivat Ville Leinon lisäksi muun muassa Teemu Selänne, Sami Lepistö, Niklas Hagman, Mikko Leppilampi, Heikki Paasonen ja Peetu Piiroinen. Vähintään yhtä kovaa katrasta odotetaan tälläkin kertaa Kilon ja Hernesaaren kentille. ● Kummit Padel • www.kummit.fi

55

”Elämä Lapselle -konsertti Olympiastadionilla on ollut makein keikkani”

Pikku G syksyllä pitkästä aikaa Kummit-vuoden päätapahtumassa TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT JUHA MUSTONEN

Neljätoista vuotta sitten Elämä Lapselle -konsertissa Helsingin Olympiastadionilla koko monikymmentuhatpäinen yleisö lauloi ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”. Stadionin lavalla oli 17-vuotias Pikku G, Suomi-rapin silloinen supertähti.

Tulevana syksynä Pikku G on pitkästä aikaa mukana artistikatraassa, kun kaikkiaan 24. ”Elli” on ohjelmassa 12. syyskuuta Hartwall Arenassa.

ã Pikku G:n paluu on otettu isolla innolla vastaan, ja innoissaan on ollut artisti itsekin.

LÄMÄ LAPSELLE -KONSERTTI palaa parin Espoo-vuoden jälkeen Hartwall Arenaan. Ensimmäisen kerran ”Elli” oli siellä vuonna 2005, ja Pikku G ehti esiintyä myös Hartwall Arenassa pienten potilaiden hyväksi, ennen kuin hän ripusti artistiminänsä narikkaan. Tuosta syksyn 2004 Elämä Lapselle -illasta Pikku G:lle jäi hienot muistot.

– Minulta on monesti kysytty, mikä on ollut makein keikkani. Olen aina vastannut, että Elämä Lapselle -konsertti Stadikalla 2004, Pikku G, oikealta nimeltään Henri Vähäkainu sanoo.

– On taas hienoa olla hyvällä asialla, ja arvostan suuresti Kummeja hyväntekeväisyysorganisaationa.

E

Turkulainen taivuttelu tehosi Pikku G:n esikoisalbumi, vuonna 2003 ilmestynyt Räjähdysvaara oli ensimmäinen suomenkielinen platinaa (30 000 kappaleen myynnin ylittänyt) suomenkielinen hip hop -levy ja kyseisen vuoden myydyin äänite Suomessa. Somesta, Spotifysta tai striimauksesta ei niihin aikoihin tiedetty vielä yhtään mitään. Itse asiassa Räjähdysvaaran myynti ylitti platinarajan nelinkertaisesti. Seuraavana vuonna 56

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

ilmestynyt Pikku G:n toinen albumi Suora lähetys myi niin ikään platinaa.

Mutta suosiolla oli kääntöpuolensakin.

Alle parikymppinen räppäritähti ei saanut kulkea Helsingissä ilman turvamiehiä. Ei sellainenkaan elämä aina herkkua ollut.

Pikku G vetäytyi keikkalavoilta vuonna 2006. Yli kymmenen vuotta hän ehti olla ”lähes pelkkänä Henri Vähäkainuna”, kunnes vuosi sitten maaliskuun lopulla turkulainen opiskelijaporukka sai hänet taivuteltua tilaisuuteensa keikalle. Taivuttelu oli toki alkanut jo hieman aiemmin.

– Sain kerättyä tutun porukan kasaan.

Treenasimme ihan ammattimaisesti, ja opettelin uudelleen laulujen unohtuneet sanat, Pikku G kertoo.

– Keikka oli myyty vartissa loppuun.

Nostalgiahengessä mentiin. Kun siellä jengi lauloi täysillä mukana ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”, rakastuin uudelleen ja ihan uudella tavalla musiikkiin.

Siitä sitten lähti sellainen lumipallo-efekti.

Vanha taiteilijanimi toimii Vuonna 2008 Pikku G teki singlen taiteilijanimellä Gee. – Siinä tilanteessa ei olisi ollut mielekästä olla Pikku G, koska se kuvio oli lopetettu, enkä kokenut samaan paluuta mahdolliseksi. Sitä paitsi single, jonka silloin tein Syvällä pelissä -kokoelmalevyä varten, oli ihan muuta kuin Pikku G:n musiikkia.

Myös vuotta myöhemmin Tampereen Pakkahuoneella Blockfest-tapahtumassa taiteilijanimi Gee oli hänellä käytössä.

– Nyt olen liikenteessä Pikku G:n musalla, sekä uudella että vanhalla, ja on perusteltua olla Pikku G, toteaa 31-vuotias 172-senttinen rap-artisti.

– Niin, päätä tai paria pidempänä olisi ehkä kornia olla Pikku G. Viime kesänä Pikku G palasi Warner Music Finlandin siipien suojiin ja teki kolme festarikeikkaa.

– Ensimmäinen oli Himoksella juhannuksena. Alku ei näyttänyt lupaavalta.

Satoi. Lavan edessä näytti vain muutama ihminen odottelevan. Mutta sitten väkeä alkoi valua paikalle. Lopulta sitä oli 16 000, Pikku G muistelee. Menestyksekkäiden festarikeikkojen lisäksi Pakkahuone ja Helsingissä Circus myytiin Pikku G:n keikalla viime vuoden puolella loppuun.

Vuoden positiivisin Samana vuonna kun Pikku G esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa OIympiastadionilla, hänet valittiin Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi. Pikku G on lähtöisin Nurmijärveltä, ja Nurmijärven toinen suuri mies, Matti Vanhanen, sai vuonna 2007 Pikku G:n jopa suostuteltua Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Arkadianmäelle pääsy jäi kuitenkin Pikku G:ltä haaveeksi. ”Ei missään tapauksessa enää koskaan” oli vuosikausia Pikku G:n lopettamisen jälkeen hänen suhtautumisensa keikoille paluuseen. Mutta koko ajan Pikku

Pikku G tekee syyskuussa kaikkiaan kolmannen Elämä Lapselle -keikkansa.

Edellisestä on vierähtänyt toistakymmentä vuotta.

G oli enemmän tai vähemmän tekemisissä musiikin kanssa. Lopettamisensa jälkeen hän opiskeli, lähti sitten joksikin aikaa Yhdysvaltoihin ja työskenteli Coach Beats -tuotantoyhtiössä, joka tuotti musiikkia sekä suomalaisille että yhdysvaltalaisille artisteille. Pikku G oli tuottamassa muun muassa vuonna 2011 ilmestynyttä JVG:n ensimmäistä singleä, joka oli nimeltään Epoo.

Ruisrock-unelma toteutuu Kahdeksan vuotta sitten Pikku G perusti ystävänsä kanssa AppGyver-nimisen, muun muassa mobiilisovelluksiin erikoistuneen teknologiayhtiön. AppGyverissa hän on edelleen suuromistajana ja operatiivisena johtajana. Kun Pikku G:n joulukuussa ilmestyneen, huiman menestyksen saavuttaneen Solmussa-singlen nimikkokiertue jatkuu huhtikuun lopulle, tulevalle kesälle on buukattu lähemmäs 20 festarikeikkaa ja uutta musiikkiakin on tekeillä, ei ole vaikea arvata, että kalenteri on täynnä ja vapaa-aika kortilla.

– Olen aina ollut huono sanomaan asioille ei, Pikku G myöntää.

– Mutta on kiva, kun aamulla herätessä on kaksi funtsittavaa asiaa. Sitä paitsi firma vie aikani lähinnä päivisin, musa sitten sen jälkeen.

Tulevan kesän festarikeikoista Pikku G odottaa eniten Ruisrockia.

– Pääsen toteuttamaan yhden unelmani. Eihän minulla silloin alaikäisenä ollut sinne saumaa.

Uudet kappaleet ovat olennainen osa Pikku G:n paluuta. Viime vuosituhannella hän lauloi ensisijaisesti ikäisilleen. Nyt laulujen sanoma on monipuolistunut ja kohderyhmä samalla laajentunut: on tietysti samanikäisiä, mutta myös nuorempia ja vanhempia.

– Kun kilometrejä on kertynyt, on luonnollisesti enemmän, mistä aiheita ammentaa, Pikku G toteaa.

Yleisön pyynnöstä Pikku G, Ultra Bra, Tiktak, Dingo, Nylon Beat ja kenties jopa Spice Girls.

Moni todella pitkään estradeilta poissa ollut artisti tai yhtye on tehnyt tai tekemässä paluuta.

– Kun musiikkimieltymykset menevät sykleissä, on aina ihmisiä, joille joku musajuttu on ollut iso osa elämää. Artistin tai bändin paluulle on aina enemmän tai vähemmän tilausta, Pikku G selittää ilmiötä.

– Kyllä minäkin koen tehneeni paluun yleisön pyynnöstä.

Mutta miksi Henri Vähäkainu on Pikku G eikä esimerkiksi Pikku H. – Silloin vuosituhannen alussa, ennen räppihommia, olin alkanut harrastaa break dancea nimellä Genetic. Siitä tuli se G. ● Elämä Lapselle • www.kummit.fi

57

Ensimmäistä kertaa äitinä Elämä Lapselle -estradilla

Jannika B herkistyy nyt helpommin Lastenklinikoiden Kummien vuotuisessa päätapahtumassa, Elämä Lapselle -konsertissa, nähdään lavalla ensi syksynä muun muassa Jannika B, Pikku G, Isac Elliot, Mikael Gabriel, Evelina, Lucas ja Aleksanteri Hakaniemi. Jannika B:llä on edessään toinen ”Ellinsä” artistina.

J

ANNIKA B ESIINTYI Elämä Lapselle -konsertissa ensimmäisen kerran syksyllä 2014 esittäen silloin samana vuonna ilmestyneen albuminsa nimikappaleen Šiva. Vajaa vuosi myöhemmin, elokuussa 2015, Jannika B ja muusikkomiehensä Toni Wirtanen saivat ensimmäisen lapsensa, Martta-tyttären.

– Isompi muutos elämässä, kuin olin etukäteen kuvitellut, Jannika B myöntää.

– Meillä on terve lapsi, mistä saamme olla kiitollisia. Mutta pienten potilaiden eteen tehtävä hyväntekeväisyystyö on noussut arvostuksessani entisestään, ja kohtalot sekä selviytymistarinat liikuttavat minua selvästi enemmän kuin aiemmin.

Hyppy tuntemattomaan Jannika B on viimeisen vuoden aikana varmasti tullut tv:stä tutuksi niillekin, jotka eivät aiemmin häntä tunteneet. MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmassa Jannika B selviytyi aina finaaliin asti, missä Elias Kaskinen veti niukasti pidemmän korren.

– Se oli hyppy tuntemattomaan.

Sain kokeilla rajojani heittäytymisessä ja äänenkäytössä. Todella opettava kokemus, Jannika B sanoo.

Nelosen Vain Elämää -All Stars -tuotantokaudella Jannika B vieraili duettojaksossa laulamassa Toni Wirtasen kanssa Evakon laulun niin upeasti ja liikuttavasti, että avioparille sateli yhteisesiintymispyyntöjä solkenaan.

– Emme olleet ennen sitä koskaan 58

www.kummit.fi • Elämä Lapselle

laulaneet julkisesti yhdessä. Emmekä sen jälkeenkään. Haluamme kunnioittaa hienoa kappaletta emmekä rahastaa sillä, Jannika B perustelee.

Parhaillaan loppusuoralla olevalla Voice of Finlandin seitsemännellä tuotantokaudella Jannika B oli ohjelmassa valmentavan miehensä ”apuvalmentajana” kaksintaisteluvaiheessa.

æ Jannika B nähdään syksyllä Elämä Lapselle -konsertissa lavalla neljän vuoden tauon jälkeen.

Kuva: Nana Simelius

– Niin, siinä kohdassa olin näkyvästi mukana, mutta tietysti vaimolta on sadellut Tonille neuvoja muissakin vaiheissa, Jannika B nauraa.

Idols-tuomariksi Maria Veitola kävi kameroiden kera Wirtasillakin Yökylässä, ja tulevana syksynä Nelosella nähtävällä Idolsin yhdeksännellä tuotantokaudella Jannika B on tuomarina yhdessä Maija Vilkkumaan, Jone Nikulan ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n hallitusjäsen Elastisen kanssa. Jannika B osallistui itse Idols-laulukilpailuun sekä vuonna 2007 että 2008. Ensimmäisellä kerralla hän eteni välieriin asti.

– Idols-tyyppiset kilpailut ovat pop-tähteydestä unelmoiville ”raakileille” työhaastattelutyyppisiä tilaisuuksia, Jannika B luonnehtii.

– He ovat siinä vaiheessa kuin muovailuvahaa. Tuuriakin tietysti tarvitaan, mutta oma työ on se, joka lopulta ratkaisee.

Jannika B oli ”Idols-tuplansa” jälkeen kokeilemassa X Factorissakin. Mutta vuoden 2011 lopulla julkaistu single Onnenpäivä vasta nosti hänet virallisille soittolistoille. Jannika B:n debyyttialbumi Kaikki rohkeus julkaistiin alkuvuodesta 2013.

Tiukalla tahdilla Nyt Jannika B:llä on kysyntää enemmän kuin perheenäiti pystyy kalenteriinsa laittamaan.

– Maaliskuussa tein 14 keikkaa.

Lähikuukaudet aion kyllä vetää vähän maltillisemmalla tahdilla. Loppuvuodesta on sitten kolmannen albumini tarkoitus valmistua, hän kertoo.

Tuolta albumilta varmasti kuullaan maistiainen sitten Elämä Lapselle -konsertissa Hartwall Arenassa 12. syyskuuta.

– Elämä Lapselle -konsertit ovat aina hienoja tilaisuuksia. Lapsena niitä tuli aina tv:stä seurattua. On todella mahtavaa päästä sinne taas itse esiintymään ja tekemään hyvää, Jannika B hihkuu. ●

KUMMIVIERASKYNÄ

Oletko kokeillut luovuttaa verta?

IRVEÄ KIIRE, kaikki kotiaskareet tekemättä, jumpata pitäisi ja kierrellä kaupoissa. Kulutat aikaasi joka tapauksessa jossain.

Sinullahan on aikaa. Kaikilla ei ole. Sairaus tai onnettomuus voi kohdata kenet tahansa ja missä tahansa. SPR:n veripalvelu on satsannut suuresti ja näkyvästi mainontaan – muistuttamaan meitä siitä, että verta tarvitaan.

Luovuttamallasi verellä voidaan pelastaa jopa kolme ihmistä.

H

laastarin. Meillä riittikin keskustelua, milloin ne voitaisiin ottaa pois.

Laastarit kiinnostavat lapsia todella paljon. Nehän auttavat melkein yhtä hyvin kuin äidin puhallus.

Sinun ei tarvitse tietää omaa veriryhmääsi. Kun menet paikan päälle, saat aulassa ilmoittautumislomakkeen. Täytettyäsi perustiedot ja vastattuasi terveyskyselyyn siirryt sormenpäästä otettavaan verinäytteeseen. Siinä selviää veriryhmäsi ja se, onko hemoglobiini riittävän korMira Luoti on kolmen lapsen kea, jotta voit luovuttaa. Aivan! Et äiti ja sooloartisti, joka tuli Ehkä mietit, voitko kuitenkaan saa luovuttaa, jos hemoglobiinisi on tunnetuksi Paula Vesalan kanssa mennä luovuttamaan, koska sinuliian alhainen. Ja muutenkin sinun perustamastaan PMMP-duosta. ahan saattaa huipata ja väsyttää sen tulee olla perusterve. Sairas ihmijälkeen. Sehän tarkoittaisi kotitöinen ei pysty tiettyä veren osaa tuotden tekemättä jättämistä, tai sitä, että tamaan. Heikotus tulee varsinkin joutuisit perumaan jumpan! Tai ettet jaksaisi siivota! ensikertalaiselle yleensä jännittämisestä eikä luovuOletko miettinyt, että saattaisit olla juuri tämän tetun veren määrästä. yhden lepopäivän tarpeessa?

Sinulla on seuraavana päivänä samat mahdollisuudet edessä – sairaalla ihmisellä ei.

Olen itse lorvinut kaupungilla lasten kanssa, kun mieleeni on juolahtanut mennä luovuttamaan verta. Verta!

Yök, verta! Miksi sinä sitä jollekin luovuttaisit? Äiti, eikö se satu?

Kyllä se nipistää, mutta vain pienen hetken. Ja itse luovutus vie sinulta vain 5-10 minuuttia. SPR:llä pidetään hyvää huolta luovuttajista. Voit tehdä toimituksen nopeasti tai ottaa oman aikasi lueskelemalla lehtiä, juomalla kahvia, teetä tai mehua. Tarjolla on aina myös pientä syötävää. Mukaasi saat hyvän mielen ja levollisen olon lisäksi myös rautatabletteja, jos tunnet niitä tarvitsevasi. Otin siis lapsiani kädestä, menimme Veripalveluun ja näytin heille, mistä on kyse.

Lapsille on Sanomatalon pisteessä myös leikkipaikka.

He söivät piparit, leikkivät ja seurasivat leikkipaikalta, miten minulla sujuu. Ja hyvin sujui. Verenluovutuksesta jäi pieni jälki, ja lapsia innosti, kun sain tupon ja

60

www.kummit.fi • Kummivieraskynä

Vietimme Urho-poikamme vuoksi lastenklinikalla paljon aikaa. Urho ei tarvinnut verta, mutta hän tarvitsi suuren määrän suoneen meneviä lääkkeitä. Lapseni ovat myös nähneet läheltä, kun heidän enonsa sairastui parantumattomaan syöpään. Hän sai lukuisia pusseja verta. Näin lapsilleni selvisi, mistä on kyse.

Punasolut elävät viisi viikkoa. Jos nyt luovutat, sinulla on viiden viikon päästä tilanne ennallaan. Verihiutalevalmisteita luovuttavan nestetasapaino palautuu vuorokaudessa riittävällä juomisella, joka on noin kaksi lasillista!

Pidetään toisistamme huolta. Puhutaan asioista. Se ei ole vaan ”hui kamalaa verta”, vaan se on veri, joka virtaa elimistössämme ja pitää meidät hengissä. Sinä olet tärkeä. Me kaikki olemme. Pienillä teoilla on suuri merkitys. Annetaan toinen toisillemme mahdollisuus nauttia elämästä.

Mira

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

HUOM! HUOM! on Kummien uusi kumppani – yhteistyön merkiksi asunnonostajille annetaan pehmonalle uuteen kotiin.

Tallink Silja Oy Laatukoru

Oriola

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2018 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Oriola lahjoittaa 1.1.2018–31.12.2018 myydyistä valituista Gefilus-tuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä vajaat 350 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku

Specsavers

Vileda

Vuohelan Herkku

Suomen kaikki Specsavers-yrittäjät ovat mukana Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta myydystä Riisipiirakka-pakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

61

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Professor Leena Haataja fick ett stipendium på 50 000 euro från Barnklinikernas Fadderfond för år 2017. Foto: Matti Hannula

”Hälsan hos en hjärna i utveckling är grunden för hjärnhälsan under hela livscykeln”

Riskbarn med låg kroppsvikt under lupp hos professor Haataja Professor i barnneurologi, Leena Haataja, fick ett stipendium på 50 000 euro från Barnklinikernas Fadderfond för året 2017 för ett forskningsprojekt där man undersöker röntgenfynd och verksamhetsförmågan i hjärnan på 11–13-åringar, som har fötts som små prematurer. Projektet hänför sig till PIPARI-forskningshelheten, som körde igång redan i början av detta årtusende och där man undersöker riskbarn med låg kroppsvikt.

EN PROSPEKTIVA uppföljningsstudien PIPARI inleddes vid Åbo universitetscentralsjukhus år 2001.

– Först tänkte vi att vi skulle följa med utvecklingen hos prematurer

D 62

www.kummit.fi • På svenska

upp till sju års ålder. När vi hade kommit till det femte året tänkte vi att vi nog måste fortsätta uppföljandet till högstadieåldern, för att bättre få fram de verkliga kognitiva problem som hänför sig till inlärningen, berättar professor Haataja.

– När sedan röntgentekniken och forskningsmetoderna annars också utvecklades, ville vi naturligtvis göra nya undersökningar med samma kohort.

Prematurer har i ung vuxenålder en större mängd depressions- och ångestsymtom än genomsnittet.

– Hjärnans funktion är överlag mycket komplex, och det är inte särskilt mycket vi vet om den, trots att man runtom i världen investerat verkligt stora penningsummor i bl.a. hjärnforskningscenter, säger Haataja.

– Hälsan hos en hjärna i utveckling är grunden för hjärnhälsan under hela livscykeln, påpekar hon.

– Man förutspår att de barn som nu föds kommer att leva allt längre, och

då borde man i större grad koncentrera mångvetenskaplig forskning på de funktioner och mekanismer i en hjärna i utveckling som kunde utnyttjas för att förebygga skador eller reparera sådana skador som vi inte kan förebygga, sammanfattar Haataja, som blev färdig specialistläkare i barnneurologi år 2002.

Sin docentur i barnneurologi fick hon år 2004, då hon också inledde arbetet som ansvarig professor vid Åbo universitet och chefsläkare på barnneurologiska enheten vid ÅUCS i Åbo. Haataja utnämndes till professor i barnneurologi i Helsingfors 2016.

Rökning en klar riskfaktor PIPARI-undersökningens mångvetenskaplighet och den mångprofessionella forskningsgruppen är exceptionella även i globala mått mätt. Undersökningen administreras fortfarande från Åbo. Utöver Haataja har professor Liisa Lehtonen och docent Helena Lapinleimu varit huvudforskare i projektet ända från starten. Professor Päivi Rautava har ansvarat för undersökningen av dem som börjar skolan.

– De funktionella, neuropsykologiska och kliniska undersökningar som görs på 11-åringar är för tillfället på mitt ansvar.

Jag ansvarar också för de hjärnröntgenundersökningar som görs i 13 års ålder, berättar Haataja.

I tidningarna Duodecim och Lääkärilehti har PIPARI-forskningsgruppen nyss publicerat två översikter. Man har till exempel redan länge vetat att rökning under graviditeten är en riskfaktor för prematur förlossning. I PIPARI-under-

sökningen har man påvisat att mammans rökning under graviditeten har en koppling till små prematurers hjärntillväxt.

Pannloberna i hjärnan hos prematurer till rökande mödrar var märkbart mindre vid den beräknade tiden.

– Samma råd gäller både för tobak och rusmedel: det finns inga bevis på trygga gränser under graviditeten. Det här är helt klart någonting som man kunde diskutera redan i högstadiet i hälsokunskapsundervisningen, och i ett senare skede är det ett centralt budskap i det förebyggande rådgivningsarbetet, betonar Haataja.

CP-skador har minskat Under PIPARI-undersökningen har undersökningstekniken för hjärnröntgen gått starkt framåt.

– I det hänseendet är vi idag i en helt annan värld, myser professor Haataja.

– Vi har kunnat påvisa att magnetundersökning kombinerat med systematisk neurologisk undersökning under den beräknade tiden för tillfället är den bästa prognosmätaren gällande en eventuell CPskada, som i synnerhet prematurer har en ökad risk för jämfört med barn som föds fullgångna.

I Finland är utvecklingen av neonatalvården – i synnerhet av prematurer och små prematurer – en riktig framgångshistoria. Bland annat har förekomsten av CPskador hos små prematurer som fötts före 32:a graviditetsveckan minskat till mindre än en tredjedel jämfört med läget i slutet av det förra millenniet. CP-skadorna har också i medeltal blivit lindrigare.

– Vi känner inte till någon enskild fak-

tor för denna utveckling, men framstegen inom förebyggandet av infektioner och andningsunderstödjande behandlingar har säkert varit viktiga i skyddandet av hjärnan, säger Haataja.

Familjens stöd väsentligt En prematur kan bl.a. ha störningar i utvecklingen av koordinationen, vilket visar sig i form av stora svårigheter att lära sig till exempel att cykla, åka skridsko eller hantera en penna. Femton procent av prematurer har lindriga motoriska problem i två års ålder. Exakta motoriska undersökningar som gjorts på 11-åringar har visat att 8–10 procent har koordinationsproblem som försvårar den dagliga verksamheten.

– Och motsvarande undersökningar som tidigare gjorts på 23-åringar har visat att dessa svårigheter har en tendens att bestå, säger Haataja.

På basen av en annan undersökning som gjorts i Finland har man konstaterat att de vuxna som fötts som små prematurer sysslar märkbart mindre med motion än den vuxna befolkningen i genomsnitt och att de också har en svagare muskelkondition.

– Med normal, aktiv vardagsmotion kan man påverka att den vardagliga funktionsförmågan hålls möjligast god.

Det skulle således vara ytterst viktig att prematurfamiljer är medvetna om hur ett mångsidigt motionerande påverkar hälsan positivt. För barnet är familjens stöd och därmed barnets upplevelse av att accepteras som det är väsentligt, betonar professor Haataja. ●

Tre byten i Faddrarnas styrelse Å BARNKLINIKERNAS FADDRARS årsmöte 14.3 skedde tre byten i föreningens styrelse: viceordförande, vicehäradshövding Olli Puntila, Pekka Riikonen som arbetar som avdelningschefsläkare för blod- och cancersjukdomar hos barn på Kuopio universitetssjukhus och som fungerat som representant för barnklinikerna och den aktiva faddern Pirjo Nuotio lämnade styrelsen. I deras ställe valdes advokat Leea Vartia, ansvarsområdeschef för barn- och ungdomskliniken vid Uleåborgs universitetssjukhus, chefsläkare Päivi Tapanainen och Anna-Liisa Tilus, som bl.a. är hallåa på Rundradion.

Tuomo Raasio fortsätter redan nionde året som Faddrarnas styrelseordförande, och som övriga medlemmar fortsätter

P

Repe Harmanen, Mikael Knip (representant för Barnkliniken i Helsingfors), Jukka Kohonen, Kimmo Laiho (bättre känd som Elastinen), Lauri Ollari, Jari Petäjä (expertmedlem) och Sirpa Smolsky (representant för Stiftelsen för pediatrisk forskning). Kalevi Tuominen är Faddrarnas hedersordförande.

Den nya styrelsemedlemmen AnnaLiisa Tilus har varit med i Faddrarnas verksamhet under hela dess 25-åriga historia.

– Jag litar på att sunt bondförnuft är bra att ha i ryggsäcken också i den här verksamheten, säger Tilus.

– Styrelsen består av goda proffs från många olika livsområden. Utom att de har en möjlighet att lära sig nya saker har de också chansen att vara med och påverka på ett nytt sätt.

Chefsläkare Päivi Tapanainen representerar alltså nu alla finska universitetsbarnkliniker i Faddrarnas styrelse under den kommande treårsperioden.

– För varje år blir jag allt mer intresserad av och entusiastisk över Faddrarnas verksamhet. Jag har till och med funderat på att arbeta som frivillig i Faddrarna när jag väl lämnat arbetskarriären bakom mig, avslöjar Tapanainen.

Testamentfrågor utgör största delen av de uppdrag som juristmedlemmarna i Faddrarnas styrelse får ta emot. Leea Vartia har hittills i första hand sett Faddrarnas verksamhet genom evenemangen.

– Det är mycket intressant att nu i styrelsearbetet få en bredare insyn i både penninginsamlandet och i hur medlen används, säger Vartia. ●

På svenska • www.kummit.fi

63

Pikku G gör comeback också på Livet för Barn-scenen På Livet för Barn-konserten på Olympiastadion i Helsingfors för fjorton år sedan sjöng hela den mångtusenhövdade publiken ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus” (”Vi är ungdomen, vi är framtiden”). På stadions scen stod då 17-åriga Pikku G, den finska rapmusikens dåvarande superstjärna. Inkommande höst är Pikku G för första gången på länge med i artistskaran när den 24:e Livet för Barn-konserten går av stapeln på Hartwall Arenan 12 september.

VRIGA ARTISTER på Livet för Barn-konserten nästa höst är bl.a. Jannika B, Isac Elliot, Mikael Gabriel, Evelina, Lucas och Aleksanteri Hakaniemi.

Efter några år i Esbo återvänder evenemanget nu till Hartwall Arenan. Första gången Livet för Barn-konserten hölls på Hartwall Arenan var år 2005, och Pikku G hann också uppträda på Hartwall Arenan till förmån för de små patienterna innan han lade sitt artist-jag på hyllan. Pikku G har fina minnen från Livet för Barn-konserten hösten 2004.

– Jag har ofta fått frågan om vilken av mina spelningar som varit den häftigaste. Jag har alltid svarat att det är Livet för Barn-konserten på Olympiastadion 2004, säger Pikku G, vars riktiga namn är Henri Vähäkainu.

– Det är fint att vara ute i välgörenhetens tecken igen. Jag uppskattar Faddrarna stort som välgörenhetsorganisation.

Ö

Åboländsk övertalning fungerade Pikku G drog sig tillbaka från konsertestraderna år 2006. I slutet på maj för ett år sedan lyckades ett gäng studerande i Åbo övertala honom att spela på en tillställning som de ordnade. Övertalningen hade dock börjat redan lite tidigare.

– Jag lyckades samla ihop ett bekant gäng. Vi tränade helt professionellt, berättar Pikku G. – Spelningen blev slutsåld på en kvart.

När publiken där för full hals sjöng med ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus” förälskade jag mig på nytt och på ett helt nytt sätt i musiken. Det satte sedan igång en snöbollseffekt.

64

www.kummit.fi • På svenska

Pikku G:s comeback har tagits emot med iver, och som artist har han själv också varit entusiastisk.

Foto: Julius Konttinen

Förra sommaren återvände Pikku G till Warner Music Finland och gjorde tre festivalspelningar.

– Den första var på Himos på midsommar. Först såg det inte lovande ut.

Det regnade, och endast ett fåtal personer väntade framför scenen. Men så började det strömma till folk. Till slut var där 16 000 personer, minns Pikku G. Utöver de framgångsrika festivalspelningarna blev Pakkahuone i Tammerfors och Circus i Helsingfors förra året slutsålda för Pikku G:s spelningar.

Pikku G har dock hela tiden mer eller mindre haft att göra med musik. Efter att

han slutade studerade han först, och sedan åkte han till USA för en tid och arbetade på produktionsbolaget Coach Beats, som producerade musik både för finska och amerikanska artister.

Drömmen om Ruisrock förverkligas För åtta år sedan grundade Pikku G tillsammans med en vän ett teknologibolag som heter AppGyver, som bl.a. är specialiserat på mobila applikationer. Han är fortfarande storägare och operativ ledare i AppGyver. I december gav Pikku G ut en single, Solmussa, som blivit enormt populär. Då hans turné med samma namn fort-

Också nallen Teemu med på Naisten Kymppi i vår

Nu går det enkelt att springa ihop pengar till barnklinikerna Löpningsevenemanget Naisten Kymppi (Damernas Tia), som ordnas i maj för 35:e gången, erbjuder nu deltagarna möjligheten att samtidigt samla in donationer av sina vänner till olika välgörenhetsorganisationer.

En av dem är Barnklinikernas Faddrar.

IloMetri Oy:s vd Karoliina Ylösjoki är Naisten Kymppis huvudorganisatör.

Foto: Matti Hannula

AISTEN KYMPPI är ett två dagars evenemang 26–27 maj. På lördag hålls en wellness-dag, som innefattar familjelöpning och andra mångsidiga motionsmöjligheter i Tölöviksparken i Helsingfors.

Söndagen är den egentliga Naisten Kymppi-dagen, och både start- och mållinjen ligger också i Tölöviksparken. Naisten Kymppi är Finlands friidrottsförbunds officiella evenemang, vars intäkter går till att understöda friidrott för barn och unga.

N

Spring för att goda mål skall bli verklighet!

Nu innefattar Naisten Kymppi – och också Helsinki City Running Day-evenemanget 19 maj – ett välgörenhetskoncept: Spring för att goda mål skall bli verklighet!

– Detta koncept har använts ute i världen redan länge, och där är det verkligen stort, berättar Karoliina Ylösjoki, vd för IloMetri Oy, som är Finlands Friidrottsförbund SUL:s partner och ansvarar för att organisera Naisten Kymppi-evenemanget.

– Det viktiga är inte att man springer, utan vem man springer för. Vi hoppas naturligtvis att vi genom detta välgörenhetskoncept får fler deltagare med i vårt evenemang, i synnerhet då det på intet sätt är kopplat till deltagaravgiften.

Naisten Kymppi har fem huvudsakliga

sätter till slutet på april, närmare 20 festivalspelningar är inbokade för sommaren och ny musik också är på gång, är det inte svårt att gissa att Pikku G:s kalender är fullbokad och fritiden är på kort.

– Men det är kul att ha två saker att fundera på när man vaknar på morgonen, säger Pikku G. – Dessutom tar firman min tid mest

Också öppet för män Naisten Kymppi, som ordnades för första gången år 1984 och som fem år senare såldes till Finlands Friidrottsförbund, har haft många faser. Första gången var deltagarantalet 360 personer. Sedan svällde

antalet deltagare så att de som allra bäst var över 30 000. De senaste åren har cirka femtontusen personer deltagit i evenemanget.

– Under toppåren fanns det inga motsvarande evenemang. Senare har nästan varje stad fått sitt eget löpningsevenemang, och evenemangsutbudet har annars också blivit mångsidigare, konstaterar Ylösjoki. Hon och hennes företagskompanjon Sanna Lanning är numera ägare till IloMetri Oy och fast anställda i bolaget.

Trots namnet är Naisten Kymppi ett jämlikt evenemang.

– Män har aldrig från början ens nekats att delta, men de första åren kom de nog knappast ens på tanken att de skulle vara med. Senare har också män i någon mån anmält sig, berättar Ylösjoki. ●

på dagen och musiken därefter.

Av den kommande sommarens festivalspelningar ser Pikku G mest fram emot Ruisrock.

– Jag får förverkliga en av mina drömmar. När jag var minderårig hade jag ju ingen chans att komma dit.

Nya låtar är en viktig del av Pikku G:s comeback. Under förra årtusendet sjöng

han främst för publik i sin egen ålder. Nu har budskapet i sångerna blivit mångsidigare och målgruppen har samtidigt blivit bredare: den består naturligtvis av människor i samma ålder som han själv, men också av yngre och äldre.

– När man fått fler kilometer i mätaren finns det naturligtvis mera ämnen att ta ifrån, konstaterar Pikku G. ●

samarbetspartners som man kan samla in pengar till: Utöver Faddrarna är de Rosa bandet, Hjärtförbundet, Finlands Röda Kors och Friidrottsförbundets egen Kunniakierros.

– Det är naturligtvis helt frivilligt att samla in donationer, betonar Ylösjoki.

– Den som deltar i Naisten Kymppi kan öppna en Oma keräys-sida på önskad donationsmottagares kampanjsida och sedan be sina vänner och bekanta att ge en gåva.

På svenska • www.kummit.fi

65

TAPAHTUMAOPAS

Lastenklinikoiden Kummit täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden ohjelmassa on vielä muun muassa seuraavia tapahtumia: 7.6.2018 Kummit Golf, Kytäjä Kummit Golf -sesonki käynnistyy tänä vuonna monesta aiemmasta keväästä poiketen Kytäjä Golfissa. Tämän tapahtuman tuotto käytetään lastenklinikoiden viihtyvyyshankintoihin.

14.6.2018 PADEL-tapahtuma, Kilo, Espoo ja Hernesaari, Helsinki Kummien viime kesänä lanseeraama uusi tapahtuma, PADEL-turnaus, on yrityksille kiva mahdollisuus osallistua ja pelata yhdessä julkkiskummien kanssa pienten potilaiden hyväksi. Alkupelit pelataan Espoon Kilossa ja finaalit Hernesaaren rannassa runsaine oheisohjelmineen.

28.11.2018 JouluMielelle-konsertti, Kulttuuritalo, Helsinki JouluMielelle-konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna toisen peräkkäisen kerran Kulttuuritalolla Helsingissä. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

Joulukuu 2018 Kummien joulu -kirkko-konsertti, Oulu ja Helsinki Kummien joulunajan kirkkokonsertit järjestetään tänä vuonna Oulun tuomiokirkossa ja Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien juhlavuoden ohjelmassa on paljon muuta, mistä enemmän vuoden 2018 toisessa, kesäkuun lopulla ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Lastenklinikoiden Kummit järjestää myös muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistäkin löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky / Matti Hannula Puh. 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka

R PÄ

M

ISTÖME

R

I

12.9.2018 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti palaa kahden Espoovuoden jälkeen Hartwall Arenaan. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 24. Elämä Lapselle -konsertti.

KUMMIT-LEHTI:

KK

9.8.2018 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa jo 11. peräkkäisenä vuonna järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

Kummit

YM

Kummeilla runsaasti 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumia

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Latva-Rasku assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kummit Padel 14.6.2018

– tapahtuma tärkeän asian puolesta!

Järjestämme jo toista kertaa Kummit Padel -hyväntekeväisyystapahtuman.

Padelin voi aloittaa, vaikka mailapelit eivät olisi ennestään tuttuja. Järjestämme tarpeen mukaan myös mahdollisuuden padel-opastukseen ennen turnausta.

14.6. kisapäivän alkupelit pelataan Espoon Kilossa, Padel Club Finlandin kentillä. Puoliltapäivin siirrytään Hernesaareen lounaalle, jonka jälkeen pelit jatkuvat Padel Center -kentillä. Päivän lopuksi palkintojenjako ja jälkiLÖYLYT saunomisen, ruokailun sekä iltaohjelman kera Löylyssä.

Ilmoita joukkueesi heti tai viimeistään 11.5.2018 mennessä jaana@kummit.fi

JOUKKUEET

Joukkueeseen ilmoitetaan 3 pelaajaa, jotka vuorottelevat otteluissa. Kutakin tiimiä täydentää yksi joukkueeseen arvottava Kummipelaaja. Näin joka joukkueessa pelaa siis yhteensä 4 pelaajaa.

Osallistumismaksu 1200 €/joukkue (Sisältää kilpailun, pelipaidan, ruokailut ja jälkilöylyt.)

o, t Sirpa ja Teemu Selänne, Ville Lein Viime vuonna Kummipelaajia oliva Koski, Peetu Piiroinen, kku Mar i, Korp e Jann stö, Lepi i Sam , Mikko Leppilampi, Heikki Paasonen . nen Pasa ja Milka-Emilia Hannu Pikkarainen, Niklas Hagman

Evelina + Mikael Gabriel Jannika B Pikku G Isac Elliot Aleksanteri Hakaniemi Lucas ...ja monia muita!

KONSERTTI @Hartwall Arena

12.9.

2018