Kummit-lehti 1/2015

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

1/2015 www.kummit.fi

Probiooteista apua sek채 keskosille ett채 sektiovauvoille?

Syd채nsiirto pelasti Tarik-pojan hengen JULISTEESSA Mikael Gabriel

Amanda Kotaja

Klinikkalapsesta kultamitalikelaajaksi

12–17 Tarik syntyi heinäkuun alussa vajaat kolme vuotta sitten. Saman tien hänellä todettiin sydänvika. Tarkempi diagnoosi tuli pari kuukautta myöhemmin: trabekuloiva kardiomyopatia. Sairauteen ei ole muuta hoitoa kuin sydänsiirto, joka on mahdollista suorittaa aikaisintaan, kun lapsi on vuoden ikäinen.

Tarik laitettiin leikkausjonoon lähes heti hänen täytettyään vuoden.

Uutta sydäntä joutuu odottamaan keskimäärin vuoden, ja mitä pienempi lapsi, sitä pidempään. Mutta Tarikin tapauksessa uusi sydän löytyi kuukaudessa.

Tarikin tarinan voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • Sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

LaSTenKLInIKOIden KUmmIT RY:n LeHTI

HenKILÖT: 8

SAMULI RAUTAVA Turkulaistutkija on paneutunut probiootteihin

PARPA JA RUOKAKESKO Pullonpalautuksen yhteydessä rahaa Kummeille

46

TIVOLI SARIOLA Kolmas yhteinen kesä ovella

12

TARIK POLAT Pienen pojan selviytymistarina

51

20

KARI KETONEN Näyttelijävierailu psykalla

ORIOLA Taas iso shekki lapsipotilaiden hyväksi

52

24

AMANDA KOTAJA Klinikkalapsesta tuli menestyvä ratakelaaja

CITYCON Yhteistyö räväkästi liikkeelle Isossa Omenassa

39

ISAC ELLIOT Supersuosittu teinitähti Lastenlinnassa

39

JOKERI POKERI BOX Taikuri Simo Aalto vieraili TYKSissä

47

SARI AALTO Vatsastapuhuja hauskutti Helsingissä

48

PETE PARKKONEN Laulu- ja tanssitähti lapsipotilaita piristämässä

55

JENNI JAAKKOLA KIDSing-voittaja vieraili OYS:ssa

62

ANTTI SEPPÄLÄ Kuljetusyrittäjä Kummien tukijana jo 18 vuotta

TaPaHTUmaT: 29

APRILLIAA! Turussa tempaistaan konsertilla ja huutokaupalla

TALLINK SILJA Lastenkirurgian pottiin taas aimo lisä

mUUT: 22

PELISYDÄN-PROJEKTI Teemu Polvi pani tuulemaan TAYS:n lapsipotilaiden hyväksi

42

TRENDIKÄS VESI Terveydenedistämiskampanja nuorille

3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: MATTI VALLI Viestintäpäällikön puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Tunnelmapala klinikalta

37

HANNA-KUMMIN VIISAAT VALINNAT Hanna Partasen reseptivinkit

60

KUMMIVIERASKYNÄ Katariina Laakkonen

BLUES JORVISSA Lapsipotilaat siivittivät liigakiekkoilijat lentoon

49

KUMMIT STARS Nuoret laulajatalentit pääsevät lavalle

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

56

POTILASPERHEET TUKHOLMASSA Tallink Silja tarjosi taas vaihtelua arkeen

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

60

KUMMI-ILTA KHL-AREENALLA Kiitospeli joulun alla

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

23

BAKTEERIT SUURENNUSLASIN ALLA Samuli Rautavan ryhmä tutkii vauvojen mikrobiston syntyä.

24 –28

VaKIOPaLSTaT:

45

KUmPPanIT:

numero 1/15 • 19. vuosikerta www.kummit.fi

8 –11

41

59

TÄSSÄ LeHdeSSÄ

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Tonnin lahjoitus Turkuun

VAUHDISSA VAMMASTA HUOLIMATTA

Ratakelaaja Kotajan päätavoite on Rion paralympialaisissa.

29–32

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

APRILLIAA! TURUSSA

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,36 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Hyväntekeväisyyttä musiikilla ja maalauksilla.

18–19 48–49

PETE PARKKONEN LAULOI LAPSIPOTILAILLE

Idoli ja tanssitähti vieraili sairaalassa.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄKIRJOITUS Matti Valli, viestintäpäällikkö matti.valli@kummit.fi

Pikku jättiläinen

En liten jätte

Lastenklinikoiden Kummit on suomalaisen järjestökentän pikku Barnklinikernas Faddrar är en liten jätte på det finska organijättiläinen. Pieneksi toimijaksi tavoitamme paljon ihmisiä. Se antaa sationsfältet. För att vara en liten aktör når vi ut till många människor. Det ger oss förutsättningarna för att kunna göra ett effektivt och edellytykset siihen, että pystymme tekemään tehokasta ja tarkoituksenmukaista tukityötä lapsipotilaiden hyväksi Suomessa. Potilasviihändamålsenligt stödarbete till förmån för barnpatienterna i Finland. tyvyys, huipputasoiset hoitolaitehankinnat, lastentautien tutkimustyö Patienttrivsel, anskaffning av vårdapparater av toppklass, det pediatriska forskningsarbetet samt barns och ungas välmående hör till de sekä lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi ovat niitä osa-alueita, joihin sinäkin voit Kummien kautta konkreettisesti vaikuttaa. 1990delområden där även du via Faddrarna konkret kan påverka. Lågkonluvun lama sekä juuri nyt vaikuttava talouden taantuma ovat osoitjunkturen på 1990-talet och den pågående ekonomiska recessionen har visat att man är tvungen att vända sig till den kunniga tredje sektaneet, että resursseja hyvävointisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi on torn för att hitta och få resurser till att upprätthålla välfärdssamhälhaettava ja tarjottava myös kyvykkäältä kolmannelta sektorilta. Ideaali let. Idealet om en vårdhelhet för barnpatienter som är högklassig och ainoastaan verovaroin tuotettavasta, huippulaadukkaasta lapsipotilaiproducerad enbart med skattemedel är orealistiskt den hoitokokonaisuudesta on tänä päivänä epäreidag. Din hjälp är alltså viktig! alistinen. Apusi on siis tärkeää!

Hur ser då Faddrarnas vår ut?

Millaista menoa Kummien keväässä on sitten luvassa?

Vantaan Energia Areenalla tapahtuu 17. toukoDen 17 maj ordnas Nallen Teemus barnkonsert kuuta, kun Teemu-nallen lastenkonsertti kutsuu lapoch alla barnfamiljer är välkomna att tillbringa en siperheet viettämään ratkiriemukasta lauantaipäijätterolig lördag på Energia Areena i Vanda. Då kan vää. Niissä karkeloissa pääsee koko perhe tanssihela familjen dansa i takt med ”huvud, axlar, knä och maan ”pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, tå, knä och tå”. Kvällen före barnkonserten ordnas däremot ett School’s Out Disco för ungdomar inför varpaat” -tahtiin. Lastenkonserttia edeltävänä iltana nuorille järjestetään puolestaan koulujen päättymistä skolavslutningen. En av stjärnorna på discot är bl.a. ennakoiva School’s Out Disco, jota tähdittää mm.

Kasmir som är känd för sin låt Vadelmavene.

Vadelmavene-biisistä tuttu Kasmir.

Välgörenhetskonserten Aprilliaa! med Åbo filharLeif Segerstamin johtaman Turun filharmonisen moniska orkester under ledning av Leif Segerstam orkesterin Aprilliaa!-hyväntekeväisyyskonsertti sparkar igång våren på allvar i Egentliga Finland. käynnistää Varsinais-Suomen kevään oikein toden I samband med konserten ordnas en konstaukteolla. Konsertin yhteydessä järjestetään taidehuution där objekten består av ett flertal av den populära naivisten Markku Kosonens verk (s. 29–32). tokauppa, jossa kohteena on monia suositun naivisti

Markku Kososen teoksia (s. 29–32).

Matti Valli Och vad skulle året vara utan de ikoniska Livet för

viestintäpäällikkö Ja mitä olisikaan vuosi ilman ikonisia Elämä Lapbarn- och Joulu Mielelle-konserterna? Livet för barnkommunikationschef selle sekä Joulu Mielelle -konsertteja? ”Elli” järjeskonserten ordnas som vanligt i mitten av september tetään tuttuun tapaan syyskuun puolivälissä Hartpå Hartwall Arenan och Joulu Mielelle-konserten wall Arenalla, ja Joulu Mielelle -konsertti virittää joulufiiliksen huipför oss in i julstämning i slutet av november i Logomo. Båda konserterna sänds också i MTV3. puunsa marraskuun lopulla Logomossa. Molemmat konsertit nähdään

myös Maikkarilla.

I år tänker vi också gå vidare med det temaår som inleddes år 2014

Tänä vuonna aiomme niin ikään jatkaa 2014 käynnistettyä teemaför främjandet av barns och ungas mentala välmående, eftersom vårvuotta lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi, sillä dandet av den mentala hälsan kräver speciell uppmärksamhet då man mielenterveyden vaaliminen vaatii erityistä huomiota sosiaali- ja tergenomför strukturförändringar inom social- och hälsovårdsbranveysalan rakennemuutoksia tehtäessä. Mitä aiemmin mielenterveysschen. Ju tidigare det går att ingripa i mentala problem, desto bättre ongelmiin päästään puuttumaan, sitä parempiin hoitotuloksiin päädyvårdresultat kan man uppnå. På så sätt kan man oftast också undtään. Näin pystytään myös yleensä välttämään kaikkein rankimmat vika de allvarligaste konsekvenserna och de dyraste vårdprocesserna. seuraukset ja kalleimmat hoitoprosessit. Psykiatrisen hoitotyön kesGruppterapisessioner har en central roll i det psykiatriska vårdarbekiössä ovat ryhmäterapiasessiot, josta Kummit sovelsi yhdessä HUS:n tet. Tillsammans med HNS ungdomspsykiatri och skådespelaren Kari nuorisopsykiatrian sekä näyttelijä Kari Ketosen kanssa oman verKetonen ordnade Faddrarna sin egen version av gruppterapi (s. 20).

sionsa (s. 20).

Det finns många sätt att hjälpa. Vi inbjuder dig varmt att delta i stöd Auttamisen tavat ovat monet. Kutsumme sinut lämpimästi mukaan verksamheten! Du kan delta i Faddrarnas kampanjer eller evenetukitoimintaan! Voit osallistua Kummien kampanjoihin tai tapahtumang, gå med som månadsdonator, beställa Fadderprodukter och miin, liittyä kuukausilahjoittajaksi, tilata Kummien tuotteita ja ostaa köpa etiska gåvor till de små patienterna. Du kan donera genom att eettisiä lahjoja pienille potilaille. Voit lahjoittaa soittamalla, tekstaaringa, texta eller via nätet. Om du vill komma ihåg barnpatienterna malla ja verkossa. Mikäli haluat muistaa lapsipotilaita testamenttilahmed en testamentdonation erbjuder Faddrarna dig juridisk hjälp med joituksella, Kummit tarjoaa sinulle lakiapua testamentin laatimisessa. att göra upp ett testamente.

Och du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också Kaunista kevättä ja leppoisia lukuhetkiä lehtemme äärellä! finns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64–65.

Med önskan om en vacker vår och goda lässtunder med vår tidning!

Pääkirjoitus • www.kummit.fi

5

Lähde mukaan Kummit-risteilylle!

9.6.2015 Teemu-Nallesta tulee merikarhu.

Hänen miehistöönsä kuuluu monta kuuluisaa kummia, huippuesiintyjiä sekä Muumipeikko. Matka järjestetään osana Baltic Queenin Lasten festarit -risteilyä, jolloin lasten suosikkiesiintyjät ja laivan aktivaattorit pitävät huolen pikkukippareiden viihtyvyydestä. Lähde sinäkin meriseikkailulle Helsingistä Tallinnaan!

Hevisaurus

Benjamin

Tutustu lasten kesätiistaiohjelmaan ja varaa tallink.fi/22h Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tallink Silja on Lastenklinikoiden Kummien yhteistyökumppani.

Muumi

Lord of the Bubbles

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,36 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO Teksti ja kuvat Matti Hannula

Palkittu Samuli Rautava paneutuu perusteellisesti probiootteihin

Turkulaistutkimukset valottavat vauvojen bakteerikontakteja Lastentautien tutkimussäätiö myönsi marraskuussa Helena ja Niilo Hallman -palkinnon turkulaiselle Samuli Rautavalle varhaisen mikrobikontaktin vaikutustutkimuksesta. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi nuorelle kansainvälistä tunnustusta saaneelle suomalaiselle lastentautien alan tutkijalle. Vuodesta 1984 lähtien jaettu palkinto on 15 000 euroa.

D

osentti, neonatalogi Samuli Rautavan johtama tutkimusprojekti on selvittänyt lapsen mikrobiston syntyä raskauden, syntymän ja rintaruokinnan aikana tutkimalla lapsiveden, istukan, lapsen sikiöaikana kertyneen lapsenpihkan ja lapsen ulosteen sekä rintamaidon mikrobiston koostumusta.

Parhaillaan Rautava tutkii, voitaisiinko probiooteilla, elävillä mikrobeilla, auttaa keskosten ja keisarileikattujen vauvojen mikrobitasapainoa.

– Näyttää siltä, että elämän varhaisilla terveystapahtumilla on kauaskantoiset vaikutukset aikuisikään saakka, Turun luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkija Rautava toteaa.

– Mutta kestää aina hyvin pitkään, ennen kuin tutkimuksilla voidaan osoittaa joku asia riittävän aukottomasti, että se muuttaisi hoitokäytäntöjä, hän jatkaa.

– On lisäksi paljon asioita, joita tutkimustulostemme myötä on syytä ottaa huomioon. Pitkään on muun muassa tiedetty, että jos lapsi syntyy keisarileikkauksella – varsinkin etukäteen sovitusti, vauvalla on pian syntymän jälkeen erilaista pientä murhetta enemmän kuin alateitse syntyneellä.

– Se johtuu siitä, että synnytyspoltot, äidin reaktiot itse synnytystapahtumaan ja alatiesynnytys myötävaikuttavat siihen, että vauva on valmiimpi kohdunulkoiseen elämään kuin keisarileikkauksella syntyvä. ”Paketti” jää saamatta Keisarileikkauksella on muitakin vaikutuksia.

– Kun lapsi syntyy alateitse, hän saa synnytyskanavasta suuren annoksen normaaleja limakalvobakteereja, jotka sitten muodostavat lapsen normaalia mikrobistoa, joka on välttämätön lapsen normaalille kehitykselle. Tämä ”paketti” jää keisarileikkauksella syntyvältä lapselta saamatta, Rautava sanoo.

8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

å Probiootit ovat olleet Samuli Rautavan koko tähänastisen, noin 15-vuotisen tutkimusuran yksi keskeisimpiä aihealueita.

– Vielä vuoden iässä olemme nähneet eroja puolustusjärjestelmän kehittymisessä, ja suolistossa mikrobien ero on nähtävissä vielä seitsemän vuoden iässä. Niinpä keisarileikkauksella syntyvällä lapsella on paljon suurempi mahdollisuus sairastua astmaan tai tulehduksellisiin suolistosairauksiin, Rautava kertoo.

– Tanskalaisessa tutkimuksessa on jopa todettu suurempi riski sairastua leukemiaankin.

Suomessa noin 15 prosenttia lapsista syntyy keisarileikkauksella ja heistä ilman lääketieteellisiä perusteita hyvin harva.

– Mutta jossain päin maailmaa jopa yli puolet lapsista syntyy keisarileikkauksella, Rautava tietää.

– ”Se on kätevää”, ”se on modernimpaa”, ”se on äidille helpompaa”, Rautava kummastelee syitä.

– Myös kosmeettiset syyt voivat vaikuttaa äidin päätökseen.

Tarkkuus tutkimuksen esteenä Samuli Rautavan koko tähänastisen tutkimusuran yksi keskeinen aihealue ovat probiootit.

– Probiootti on bakteeri, jota käytetään terveyden edistämiseen. Valtaosa niistä eristetään terveen lapsen ulosteesta, Rautava selvittää.

– Mutta jotta jotakin bakteeria voi sanoa probiootiksi tai edes mahdolliseksi probiootiksi, pitää olla tutkimuksellista näyttöä sen terveysvaikutuksista.

Tavallisimpia probiootteja ovat maitohappobakteerit: laktobasillit ja bifidobakteerit, joita Rautavan ryhmäkin on runsaasti tutkinut. Niitä käytetään paljon elintarvikkeissa.

– Suhtaudun hieman karsaasti siihen, että joitakin meijerituotteita kutsutaan probioottisiksi, vaikka ne sisältäisivätkin joitakin mikrobeja, sillä emme vielä tiedä, onko niissä riittävä määrä probiootteja terveysvaikutuksen saavuttamiseksi, Rautava huomauttaa.

– Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa myydään probioottisina sellaisia elintarvikkeita tai kapselivalmisteita, joihin on lisätty maitohappobakteereja. Mutta on säädösten vastaista, jos niitä aletaan käyttää sairauden ehkäisyyn tai hoitoon. On hyvä, että lääkintäviranomaiset ovat siellä tarkkoja, mutta joskus tarkkuus on esteenä tutkimukselle, Rautava huomauttaa.

– Olen vastasyntyneiden tehohoitolääkäri ja hoidan paljon keskosia. Minulla on erittäin hyvä tutkimusnäyttö siitä, että tietyt pienille keskosille annetut probioottivalmisteet vähentävät keskosten sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Mutta Yhdysvalloissa ajatus elävän bakteerin antamisesta keskoselle tuntuu järjenvastaiselta.

Hankala kapiitteli Viime aikoina Rautavan ryhmä on ahkerasti tutkinut antibiooteille altistumista.

– Antibiootit ovat yksi tärkeimmistä lääketieteellisistä keksinnöistä. Ne pelastavat joka päivä ihmishenkiä, Rautava myöntää.

– Mutta tiedämme, että antibiootteja käytetään paljon myös sellaisissa tapauksissa, joissa se ei olisi välttämätöntä. Niillä hoidetaan etenkin parin ensimmäisen ikävuoden aikana paljon virusten aiheuttamia infektioita, ja erilaisten lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä annetaan monesti antibiootteja varmuuden vuoksi.

– Me olemme pureutuneet sellaiseen ongelmaan, että antibioottialtistus muuttaa mikrobistoa, joka on terveydellemme välttämätöntä. Sekä suomalaisissa

että ulkomaisissa tutkimuksissa on melko pitävästi osoitettu, että lapsuusiän altistuminen toistuville antibioottihoidoille lisää sekä tulehduksellisten suolistosairauksien riskiä että myös astmariskiä. Lapsen riski sairastua astmaan on suurempi jopa niissä tapauksissa, missä äiti on odotusaikana käyttänyt antibiootteja, Rautava yllättää.

– Vastasyntyneiden bakteeri-infektiot on erityisen hankala kapiitteli, koska ne ovat siinä vaiheessa vakavia tauteja ja antibioottihoidon aloittamisen kynnyksen pitää oireilevan vastasyntyneen kohdalla olla äärimmäisen matala. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään luotettavaa kuvantamis- tai laboratoriotutkimusta, jolla pystyisi selvittämään, onko todella kyseessä bakteeritulehdus vai ei. Sen vuoksi joudumme hoitamaan antibiooteilla myös sellaisia lapsia, joilla on aivan joku muu vaiva. Tunnistusmenetelmiä pitäisi kehittää, mutta tällä hetkellä vaihtoehtoa ei ole.

Mallikelpoinen mikrobisto Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki keisarileikkauksella synnyttävät äidit saavat antibiootteja tuntia ennen sektiota, jotta haava ei tulehtuisi. Sillä on todennäköisesti erittäin suuri vaikutus vauvan mikrobistoon. Suomessa normaali keisarileikkaus tehdään ilman antibioottia.

– Ulkomaiset tutkimustulokset osoittavat antibioottien käytön keisarileikkauksen yhteydessä turhaksi, jopa haitalliseksi, Rautava sanoo.

– Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa peräti 40 prosenttia kanadalaisvauvoista altistuu antibiooteille joko synnytyksen yhteydessä tai heti sen jälkeen.

– Me tutkijat ajattelemme niin, että mallikelpoinen suolistomikrobisto on vauvalla, joka on terve, täysiaikainen, normaalipainoiselle äidille alateitse syntynyt, pelkästään rintamaitoa saava yksilö, joka ei ole altistunut antibiooteille, Rautava listaa. ”Melkein paljasjalkainen turkulainen” Samuli Rautava, kahden pojan (12 v. ja 10 v.) isä, on syntynyt Helsingissä 42 vuotta sitten, mutta pitää itseään ”melkein paljasjalkaisena turkulaisena”.

– Olen viettänyt lapsuuteni Turussa ja käynyt kouluni Turussa. Valmistuin Turun lääketieteellisestä tiedekunnasta lääkäriksi vuonna 1999. Jo silloin oli selvää, että minusta tulee lastenlääkäri, Rautava kertoo.

– Turussa on vahva perinne, että lastenlääkärit tekevät myös tutkimusta. Valmistumiseni jälkeen aloin tehdä väitöskirjaa ja oikeastaan sattumalta pääsin mukaan tutkimusryhmään, missä edelleenkin työskentelen. Väitöskirjani ohjaaja Erika Isolauri, nykyinen lastentautiopin professori, aloitti juuri silloin probioottitutkimuksen. Väitöskirjani perustui ensisijaisesti kliinisiin tutkimuksiin, joissa käytettiin probioottivalmisteita sekä vauvojen puolustusjärjestelmän kypsyttämiseen että allergioiden ja infektioiden ehkäisyyn.

Rautava väitteli vuonna 2005 ja teki samanaikaisesti erikoistumispalveluita TYKSin lastentautien osastoilla. – Tutkimuksista innostuneena lähdin tekemään kaksivuotista post doc -kautta Bostoniin Harvardin yliopistoon, missä on iso lasten suolistoimmunologian tutkimusryhmä, joka tutkii rintamaidon ja erilaisten bakteerien – myös probioottien – vaikutuksia vauvan suolistossa.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Bakteereita, joita ihmisillä on suolistossa, ei juurikaan ole missään muualla. Se tarkoittaa sitä, että kun lapsi syntyy, hän saa mikrobistonsa muilta ihmisiltä, joista äiti on tietysti tärkein lähde.

Kun Rautava vuonna 2008 palasi Bostonista, hän viimeisteli lastentauteihin erikoistumisen ja jatkoi TYKSissä erikoistumistaan neonatologiaan eli keskosten ja vastasyntyneiden hoitoon.

– Jatkoin myös tutkimustyötä, mutta koska vastasyntyneiden tehohoito on ala, jota on vaikea opiskella Suomessa, koska täällä syntyy niin vähän vauvoja – ja laadukkaan neuvolajärjestelmän ansiosta hyvin harvoin todella sairaita vauvoja – hakeuduin paikkaan, missä enemmän altistuisin erittäin sairaiden vauvojen hoidolle. Niinpä olin 2012–2013 vuoden päivät pätevöitymässä The Hospital for Sick Children -sairaalassa Torontossa.

– Vaikka olinkin Torontossa ensisijaisesti kliiniseen työhön perehtymässä, en malttanut sielläkään olla pystyttämättä tutkimushanketta, koska siellä on sellaisia suoliston puolustusjärjestelmän toimintaan liittyviä tauteja, joita ei Suomessa näe.

Lasten terveys kaiken tavoitteena Samuli Rautava on usean kerran saanut tutkimusapurahaa Lastentautien tutkimussäätiöltä, joka puolestaan saa rahaa Lastenklinikoiden Kummeilta.

– Muun muassa väitöskirja-aikoihin ja Kanadassa ollessani.

Rautava kokee tutkimussäätiöltä saatavat apurahat välttämättömiksi.

– Tutkija tarvitsee palkkaa, ja kliinistenkin tutkimusten pyörittäminen on erittäin kallista. Labo-

10

www.kummit.fi • asiantuntija kertoo

”

ratoriotutkimusmenetelmätkin kehittyvät koko ajan ja vaativat entistä ammattimaisempia henkilöitä ja sitä kautta myös enemmän rahaa. Mutta kaiken tutkimuksen tavoitteena on parantaa lasten terveyttä.

Sen vuoksi eri rahoitustahot ovat valmiit satsaamaan, Rautava kiittelee.

Onnellisessa asemassa Rautava on nyt kolmevuotisella tutkijakaudella Turun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen tutkijakollegiumissa, mutta hänellä on siinä ohessa 30-prosenttinen sivuvirka TYKSin vastasyntyneiden yksikössä.

– Olen onnellisessa asemassa, kun saan tehdä molempia. Sitä paitsi tutkimukseni tehdään elävillä vauvoilla ja elävistä vauvoista saaduilla näytteillä. Ja kaiken kukkuraksi pidän erittäin paljon työstäni, Rautava myhäilee ja ottaa hieman kantaa: – Suomen yliopistosairaaloissa tarvitaan paljon nykyistä enemmän mahdollisuuksia olla samaan aikaan sekä tutkijana että kliinisessä työssä. Tällä hetkellä systeemi turhan huonosti mahdollistaa sellaisen, kritisoi Rautava, jolla on Turun yliopistolla myös kliinisen opettajan paikka, mutta siitä hän on virkavapaalla. å Viime vuoden lopulla Samuli Rautava sai Lastentautien tutkimussäätiön myöntämän, 15 000 euron arvoisen Helena ja Niilo Hallman -palkinnon.

Lastenklinikoiden Kummit on Lastentautien tutkimussäätiön toiminnan tärkeä tukija, sillä säätiö saa Kummien kohdistamattomista tuotoista 30 prosenttia.

Rautava on saanut säätiöltä myös tutkimusapurahoja.

tia ja saa ensimmäiset bakteerit vasta synnytyksen aikana. Nyt olemme kuitenkin nähneet, että raskausaikainen probiootti vaikuttaa selvästi lapseen, Rautava kertoo.

– Olemme löytäneet yhä enemmän eläviä bakteereita myös kohdusta, lapsivedestä ja kohdussa muodostuvasta lapsipihkasta eli lapsen ensimmäisestä ulosteesta. Sitä emme vielä tiedä, mikä vaikutus tuolla pienellä bakteerikannalla on lapseen, hän sanoo.

á – Mallikelpoinen suolistomikrobisto on terveellä, normaalipainoiselle äidille alateitse täysiaikaisena syntyneellä, pelkästään rintamaitoa saavalla vauvalla, joka ei ole altistunut antibiooteille, Rautava listaa tutkimusten pohjalta.

Mielenkiintoinen ajatus – Aina kun tekee tutkimuksen, osaa seuraavassa tutkimuksessa ”kysyä” paremmin, Rautava toteaa.

– Nyt värväämme äitejä, jotka syystä tai toisesta tulevat tarvitsemaan keisarileikkauksen, käyttämään probioottivalmistetta pari viikkoa ennen synnytystä.

Sektion aikana keräämme sitten näytteitä sekä lapsivedestä että istukasta ja tutkimme probioottien vaikutusta rintamaitoon ja lapsen suoliston mikrobistoon. Tavoitteena on selvittää ensiksikin se, voimmeko parantaa sektiolla syntyvien vauvojen varhaista mikrobikontaktia, jotta tautiriski ehkä pienenisi. Toisaalta haluamme oppia, miten lapsi saa mikrobistonsa, Rautava valottaa.

– Bakteereita, joita ihmisillä on suolistossa, ei juurikaan ole missään muualla. Se tarkoittaa sitä, että kun lapsi syntyy, hän saa mikrobistonsa muilta ihmisiltä, joista äiti on tietysti tärkein lähde.

– Maailmalla on menossa myös sellainen tutkimus, jossa sektioon meneville äideille laitetaan ennen synnytystä sideharsotamponi emättimeen. Sektion jälkeen otetaan bakteereille altistunut tamponi ja pyyhitään sillä vastasyntynyttä vauvaa. Näin vauva ikään kuin saisi synnytyskanavakontaktin. Tuloksia ei vielä ole julkaistu, mutta ajatus on mielenkiintoinen, Rautava toteaa.

kaksi uutta tutkimusta jo käynnissä Rautavalla on paraikaa käynnissä kaksi uutta kliinistä probioottitutkimusta.

– Ensimmäisessä niistä värväämme keskoslapsia TYKSin keskolasta ja pyrimme edistämään heidän suolistonsa, mikrobistonsa ja immunologiansa Probiootit ja antibiootit kehittymistä ja terveyttä antamalla heille maitohappovalmistetta, hän kertoo.

Probiootit ovat mikrobiologisen prosessin tuotteita.

– Maailmalta on siis jo saatu viitteitä siitä, että – Alamme pikku hiljaa tietää, mikä probiootti pienille keskosille annettu probioottivalmiste parantoimii mihinkin, Rautava kertoo. taa heidän terveyttään ja ehkäisee vaikeita suolis– Ihottuman ehkäisemisessä tehokkainta on, totulehduksia ja kuolleisuutta. Mutta vielä on epäettä probioottihoito aloitetaan ennen lapsen syntymää ja jatketaan syntymän jälkeen. Parhaat tulokselvää, mikä probiootti on siihen paras ja miten se pitäisi annostella, Rautava jatkaa. set olemme saaneet, jos äiti on käyttänyt probioottia – On myös vielä tutkimatta, kuinka turvallista on kaksi kuukautta raskaus- ja kaksi kuukautta imeantaa herkille vauvoille eläviä bakteereita. Olemme tysaikana. Mutta emme voi ainakaan vielä suositella, kuitenkin todenneet, että jos imettävä äiti käyttää että kaikkien sektioon menevien äitien kannattaisi käyttää probiootteja, hän toteaa. probioottivalmistetta, seurauksena on äidinmaidon laadun paranemista ja vauvalla ihottuman vähene– Mutta jos esimerkiksi perintötekijöiden vuoksi mistä. Jos saisimme asian kunnolla selvitetyksi, se riski atooppiseen ihottumaan on olemassa, on probiooteista mitä todennäköisimmin apua. olisi maailmanlaajuisesti merkittävä edistysaskel.

Toinen tämänhetkinen tutkimus pohjautuu pari Antibiootit puolestaan ovat bakteereja nitistävuotta sitten tehtyyn, sektiolla syntyneisiin vauvoiviä lääkkeitä. hin kohdistuneeseen tutkimukseen.

– Antibioottien ongelma on, että infektiotau– Ajattelimme, että voisimme tukea vauvan din yleensä aiheuttaa yksi tietty bakteeri. Hoitoon mikrobialtistusta sillä, että pyritään sitten valitsemaan annamme äidille probiootteja antibiootti, joka nitistää juuri jo ennen sektiota. Ensimtämän bakteerin. Mutta se mäiset tulokset ovat olleet nitistää aina myös suuren Mistä lasten lääketieteen äärimmäisen mielenkiintoijoukon muita, sillä täydelliaiheesta haluat lukea sia: näyttää siltä, että probisiä täsmäantibiootteja ei ole. oottihoito on tehokas, jos äiti Vaikka olisikin, niiden käyttö Kummit-lehdestä alkaa käyttää sitä jo raskauolisi hankalaa, koska taudin asiantuntija-artikkelin? den aikana, Rautava toteaa. aiheuttaja tiedetään usein Kerro se osoitteessa – Perinteisesti on ajavasta jälkikäteen eikä aina kummit@kummit.fi teltu, että lapsi kasvaa kohsilloinkaan, Rautava huodussa ilman bakteerikontakmauttaa. ● asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA Teksti ja kuvat Matti Hannula

ä Nenämahaletku on vielä toistaiseksi muistuttamassa Tarikin voitetuista vaikeuksista.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Ensin kolhi kohtalo, sitten potkaisi onni

Nopeasti saatu sydän oli Tarikin pelastus Kun Tarik Polat runsaat kaksi ja puoli vuotta sitten syntyi, hänellä täysin yllättäen todettiin vakava sydänsairaus. Ensimmäisen ikävuoden aikana tilanne muuttui yhä dramaattisemmaksi. Mutta sitten oli onneksi vuorossa myönteinen yllätys: Tarik ehti olla sydänjonossa vain kuukauden päivät, kunnes sopiva sydän löytyi.

U

jostelusta tai vierastamisesta ei ole tietoakaan. Tarik hakeutuu Polatin perheen kotona Tampereen Hervannassa tuon tuosta lähikontaktiin Kummit-lehden toimittajan kanssa. Ylitsevuotavalla sosiaalisuudella Tarik ilmeisesti korvaa niitä hetkiä, kun hän joutui pitkään makaamaan sairaalasängyssä sekä ennen että jälkeen sydänoperaation, ”seuralaisinaan” vain iso joukko koneita, jotka auttoivat Tarikia selviämään hengissä.

æ Sakine-äidillä on syytä hymyyn, kun Tarik on terve ja reipas poika.

Kova paikka Tarikin vanhemmat muuttivat Turkista Suomeen 2002. Perheen isä Sazenos ”Sahin” Polat oli tullut Suomeen ja Tampereelle ensimmäisen kerran jo helmikuussa 1996. Välillä hän kävi hakemassa kotimaastaan Sakine-

vaimon. Perheen esikoinen, Kerem-poika, syntyi vuonna 2004.

Tarik syntyi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 5. heinäkuuta 2012.

– Vain hetken sain pitää vauvaa sylissä. Sitten hänet vietiin vastasyntyneiden teho-osastolle. Mutta vielä siinä vaiheessa minä en edes tiennyt, miksi, Sakine-äiti kertoo.

– Tarik syntyi aamuyhdeksältä. Seuraavana päivänä aikaisin aamulla minulle soitettiin osastolle ja kerrottiin sydänsairausepäilystä. Soitin miehelleni ja pyysin häntä tulemaan sairaalaan. Se oli todella kova paikka. En pysynyt jaloillani, Sakine muistaa.

– Siitä alkoi pitkä, rankka aika, Sahin Polat sanoo.

Tarikille saatiin tarkempi diagnoosi vasta pari kuukautta myöhemmin: trabekuloiva kardiomyopatia (non-compaction cardiomyopathy). Se on synnynnäinen sydänvika, jolle tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa sydänlihaksen paikallinen paksuuntuminen ja huono supistuminen sekä sydämen sisäpinnan huomattava trabekulaatio eli kudosjuosteiden kehittyminen. Trabekuloiva kardiomyopatia muodostaa yhdeksän prosenttia kaikista lasten kardiomyopatioista ja on lapsilla kolmanneksi yleisin kardiomyopatian syy.

Sairauteen ei ole muuta hoitoa kuin sydänsiirto.

Shokeeraava lausunto Kun Tarik oli kuukauden ikäinen, hänet siirrettiin teho-osastolta tavalliselle osastolle.

– Silloin saimme tuoda Tarikin lyhyille käynneille kotiin, mutta koska hänen sydämensä toimintaa oli kontrolloitava koko ajan, hän ei voinut olla kanssamme kotona pitkään, Sahin ja Sakine kertovat.

Tarik oli saanut lääkkeitä jo ennen tarkkaa diagnoosia. Kun se sitten tuli, alkoi täsmälääkitys, jolla oli pärjättävä ainakin siihen asti, kunnes Tarik täyttää vuoden.

– Lääkäri kertoi, ettei sydänsiirtoa voi aiemmin tehdä. Mutta lääkäri sanoi myös, että meidän on valmistauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että menetämme Tarikin, Sakine sanoo vieläkin sanojaan nieleskellen.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Tarik oli sairaanakin todella iloinen poika, eikä meidän toivomme hänen selviytymisensä suhteen missään vaiheessa hiipunut.

– Se oli shokeeraava tieto. Mutta oikeastaan aloin itkeä vasta, kun hoitaja halasi minua lohdutukseksi.

Pyysin Sahinia tulemaan sairaalaan ja pyysin lääkäreitä kertomaan asian suoraan hänelle. Tuntui siltä, etten pysty itse sitä Sahinille kertomaan. Ehkä en olisi tarpeeksi hyvin osannutkaan, Sakine tuumii.

Koska kardiomyopatia saattaa olla perinnöllistä, selvitettiin, onko Sakinen tai Sahinin suvussa esiintynyt kyseistä sydänsairautta. Mutta mitään merkkejä sellaisesta ei löytynyt.

Hyviä uutisia Kun kardiomyopatia oli diagnosoitu, Tarik joutui osastolle, missä hänen aivojensa ja sydämensä toimintaa tarkkailtiin. Myös lisähappea annettiin.

– Osastolla Tarikin omahoitaja silitti olkapäätäni ja sanoi todella itsevarmasti: ”Älä missään nimessä menetä toivoasi. Olen urani aikana nähnyt paljon lapsia, joilla on ollut tämä sairaus. Uskon, että Tarik tulee selviämään tästä. Usko sinäkin!”, Sakine Polat kertoo.

Tarik sai taas käydä vain lyhyillä kotikäynneillä.

Keväällä 2013, kun Tarik oli suunnilleen 10 kuukauden ikäinen, hänen tilanteensa paheni. Ja heti Tarikin 1-vuotissyntymäpäivän jälkeen tilanne huononi vielä entisestään. Lyhyetkin kotikäynnit olivat mahdottomia muun muassa suonensisäisen lääkityksen vuoksi.

Tarik oli laitettu sydänjonoon elokuussa. Sitä ennen hän oli ollut neljästi Helsingin Lastenklinikalla, missä suoritettiin muun muassa katetrointi.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

Loppujen lopuksi lääkärit olivat todenneet, ettei Tarik tule pärjäämään omalla sydämellään.

– Minä olin silloin Tarikin kanssa Helsingissä, Sahin Polat kertoo.

– Lääkäri ohjeisti saman tien minua, miten sydämensiirto-operaatioon on valmistauduttava ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

ß Päivärutiineihin toi suuren helpotuksen, kun Tarik alkoi syödä suun kautta.

Pullakin maistuu.

æ Alun “jarruttelun” jälkeen Tarik on alkanut kovaa vauhtia kuroa kiinni pituuseroa isoveljeensä.

– Eräänä syyskuisena lauantaipäivänä lääkäri antoi toivoa, että suonensisäisen lääkityksen voisi lopettaa ja sitten Tarik voisi päästä päivälomalle.

Kävelimme Tarikin kanssa sairaalan ympäristössä.

Aurinko paistoi ja Tarik oli iloinen. Veimme sitten Tarikin takaisin hänen huoneeseensa toivossa, että Tarik pääsisi seuraavana päivänä kotiin päivälomalle, Sakine Polat muistelee.

– Mutta yöllä Tarikilla oli ollut todella paljon rytmihäiriöitä, jonka takia oli annettu suonensisäinen lääke. Lääkäri sanoi, ettei Tarik enää voi olla ilman sitä, hän jatkaa.

– Samana iltana, kun olin lähdössä sairaalasta kotiin, Helsingin-lääkäri soitti minulle ja sanoi, että hänellä on uutisia: Tarikille on löytynyt sopiva sydän.

Sitä hetkeä en voi koskaan unohtaa. Olin yllättynyt mutta sekaisin. Tunnetta on vaikea selittää. Toinen puoli minusta iloitsi oman lapseni puolesta, ja toinen puoli oli surullinen, koska lapsi, jolta Tarik sydämen sai, oli menehtynyt.

– Oli todella upea juttu, ettei Tarikin tarvinnut odottaa uutta sydäntä kuin kuukauden päivät, Sahin ja Sakine sanovat yhdessä.

– Tarik oli sairaanakin todella iloinen poika.

Osaston henkilökunta olikin erittäin onnellinen sekä meidän että Tarikin puolesta, ettei uuden sydämen odotus kestänyt sen kauempaa. Meidän toivomme Tarikin selviytymisen suhteen ei missään vaiheessa hiipunut, Sahin Polat korostaa.

Pitkään nukutuksessa Sydänsiirrännäinen on saatava siirrettyä sitä odottavalle potilaalle muutaman tunnin sisällä. Tarik kyydittiin pikavauhtia ambulanssilla Tampereelta Helsinkiin. Isä ja äiti menivät omalla autolla perässä.

Oli 15. syyskuuta 2013.

Sydämensiirtoa oli suorittamassa kuusi lääkäriä.

Operaatio alkoi puoliltaöin ja kesti läpi yön.

– Aamulla yhdeksältä osastonlääkäri tuli kertomaan meille, että kaikki on mennyt hyvin. Mutta koska hänelle tehtiin keuhkopaineen vuoksi vielä yksi leikkaus, me pääsimme katsomaan Tarikia vasta sitä seuraavana päivänä, Sahin-isä muistelee.

– Kun me lopulta pääsimme tehohoitohuoneeseen, totesimme, että hänen ympärillään oli kaikenlaisia koneita. Aika kurjalta hän näytti.

Tarik oli nukutettuna pari viikkoa. Komplikaatiot ilmenevät yleensä ensimmäisen viikon aikana. Tarikille niitä ei tullut. Mutta sen jälkeen, kun hänet oli herätetty, Tarikille tuli rytmihäiriöitä ja munuaisen vajaatoimintaa. Hänet oli nukutettava uudelleen.

Siirrännäisellä oli eri veriryhmä kuin Tarikilla.

Sen vuoksi Tarik oli myös plasmanvaihtokoneessa.

– Kyllä minä ihmettelen, miten meidät ihmiset on rakennettu, kun me pärjäämme ilman tuollaisia monimutkaisia koneita, Sahin Polat naurahtaa.

ß Polatit perhepotretissa: äiti Sakine, pojat Tarik ja Kerem sekä isä Sahin.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

Puhe ei Tarikilta vielä suju, ei suomi eikä kotikieli turkki.

– Hänellä on oma kielensä, Sakine-äiti sanoo.

Odotusaika yleensä noin vuosi Isä ja äiti sairaanhoitajina Tarik oli neljä viikkoa Helsingin Lastenklinikan tehoosastolla ja sitten toiset neljä viikkoa K3:lla eli elinsiirto-osastolla.

– Minä olin Helsingissä koko sen kahden kuukauden ajan. Kyllä ne kaikki kahdeksan viikkoa olivat todella rankkoja, Sahin kertoo.

– Sakine ja Kerem tulivat Helsinkiin aina viikonloppuisin, kun Keremillä ei ollut koulua. Tietysti olimme todella iloisia sitten, kun Tarik pääsi tavalliselle osastolle. Siellä pystyi olemaan hänen luonaan paljon enemmän.

Hyljinnänestolääkitys aloitettiin tietysti heti sydämensiirron jälkeen, ja se aiheuttaa turvotusta. Kun Tarik oli lisäksi ollut teho-osastolla koko kuukauden aivan liikkumatta, oli fysioterapia aloitettava heti hänen päästyään K3:lle. Kahden kuukauden Lastenklinikalla olon jälkeen Tarik pääsi kotiin.

– Marraskuun 11. päivä, ja ensimmäisen kerran tuollaisena hyväkuntoisena poikana, Sahin-isä toteaa.

– Toki meitä aluksi hieman jännitti Tarikin kotihoito, kun oli niin paljon lääkkeitä, joita hänelle piti muistaa antaa monta kertaa päivässä, sanoo Sakine.

– Sairaalassa oli siinä mielessä helpompaa, kun hoitajat huolehtivat kaikesta ja sekä fysio- että puheterapeutit omalta osaltaan edistivät Tarikin toipumista. Yhtäkkiä roolit muuttuivat niin, että me olimme sairaanhoitajia, Sahin ja Sakine naurahtavat.

– Olihan siinä melkoinen stressi, ja usein Tarik valvotti meitä läpi yön.

Ystävänpäivän askeleet Vuosi sitten ystävänpäivänä, eli 14. helmikuuta, Tarik otti ensimmäiset askeleensa.

– Hän käveli fysioterapeutin sylistä minua kohti kolme askelta, Sakine-äiti muistaa kuin eilispäivän.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

S

uomessa tehdään vuosittain keskimäärin viisi sydänsiirtoa lapsille. Tarik Polat ehti olla sydänjonossa vain kuukauden päivät, ennen kuin sopiva siirrännäinen löytyi. Yleensä odotusaika on huomattavasti pidempi.

– Keskiarvo on varmaankin noin vuosi, ja mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä pidempään joutuu sopivaa sydäntä yleensä odottamaan, kertoo Lastenklinikan munuais- ja elinsiirto-osaston osastonhoitaja Annika von Schantz.

– Ihmisen sydän on kutakuinkin oman nyrkin kokoinen, ja siirrännäisen on tietysti oltava juuri oikean kokoinen. Siirrännäismaksaa voidaan leikellä sopivankokoiseksi, mutta sydäntä ei, von Schantz painottaa.

Lapset joutuvat odottamaan sopivia siirrännäisiä pitkään, koska lapsikuolleisuus on Suomessa erittäin vähäistä. Jos lapsen kuolema on ollut ennakoitavissa, voidaan vanhempia etukäteen valmistaa siihen, että elinluovutusmahdollisuutta tullaan tiedustelemaan.

– Mutta jos kuolema tulee yllätyksenä, se on todella herkkä hetki. Sen vuoksi on silloin tapauskohtaisesti tarkkaan mietittävä, kuka kysyy luovuttamisesta ja miten, von Schantz korostaa.

– Suomessa oletus on, että kaikki luovuttavat. Mutta toki aina noudatetaan omaisten tahtoa.

Munuaissiirrännäinen säilyy kaksi vuorokautta, maksa kahdeksan tuntia ja sydän vain muutaman tunnin.

– Kun luovuttamispäätös on tehty, Hyksin aikuispuolelta lähtee saman tien usean kirurgin ja hoitajan muodostama erittäin osaava irrotustiimi, tarvittaessa pienlentokoneella, osastonhoitaja von Schantz kertoo. Elimet pakataan erikoisliuosta sisältäviin kylmälaukkuihin, joissa ne kuljetetaan Helsinkiin. Koko Suomen lapsipotilaiden elinsiirtoleikkaukset suoritetaan keskitetysti Lastenklinikalla ja aikuispotilaiden Meilahden tornisairaalassa. ●

”

Tarik ottaa nyt takaisin sitä, että hän joutui sairastaessaan olemaan niin paljon yksin, jopa ilman perhettään.

Puhe sen sijaan ei Tarikilta edelleenkään suju, sen kummemmin suomi kuin kotikieli turkki.

– Hänellä on oma kielensä, Sakine sanoo.

Toukokuussa Tarikilla on aika neuropsykologille.

Silloin tutkitaan tarkemmin, mistä puheen viivästyminen mahdollisesti johtuu.

– Puheterapeutti on joka tapauksessa suositellut meille viittomakielen kurssia, jotta voisimme kommunikoida Tarikin kanssa apuviittomilla, Sakine kertoo.

– Olemme Tarikin puhumisen suhteen rauhallisin mielin. Uskomme, että se tulee aikanaan.

– Ennen sydämensiirtoa Tarik itse asiassa ehti jo puhua joitakin sanoja, mutta nekin olivat leikkauksessa unohtuneet, Sahin-isä kummastelee. â Sahin-isäkin pystyy olemaan täysillä mukana Tarikin arjessa.

Takaisin kasvukäyrälle Tarikilla on ollut uusi sydän nyt lähes puolitoista vuotta. Hän käy säännöllisesti TAYSissa kontrolleissa.

– Mitään ongelmia ei ole sydämen kanssa sittem-

”

min ollut. Mutta vähän aikaa sitten Tarikilta leikattiin nielu- ja kitarisat. Meitä jännitti etukäteen, mutta hyvin sekin meni, Sakine-äiti huokaisee.

Tarikilla on vielä nenämahaletku, lähinnä lääkkeiden antoa varten.

– Aamuisin annamme hänelle letkuruokaa. Muuten hän syö normaalisti suun kautta.

Tarik syö yhä kymmentä eri lääkettä, ja hylkimisenestolääkityshän jatkuu kaikilla elinsiirtopotilailla aina läpi elämän. Nenämahaletku otetaan pois sitten, kun Tarik suostuu ottamaan kaikki lääkkeet suun kautta.

– Suurin osa menisi jo, mutta osa niistä on niin pahanmakuisia, etten yhtään ihmettele, ettei hän pidä niistä, Sahin-isä ymmärtää.

Kasvussa Tarik on jo ottanut käyrän kiinni jäätyään ensimmäisenä ikävuotenaan siitä selvästi jälkeen. Eikä Tarikilla tule olemaan elämässään edessä kovin suuria rajoitteita.

– Ammattiurheilijaa hänestä ei voi tulla, koska sydäntä ei voi rasittaa niin paljon. Mutta Tarik voi kevyesti harrastaa liikuntaa monipuolisesti.

Pikku hiljaa ihmisten ilmoille Tarik on erittäin sosiaalinen, vilkuttelee kaikille, ei vierasta ketään ja saattaa halata tuntemattomiakin vastaantulijoita.

– Tarik ottaa nyt takaisin sitä, että hän joutui sairastaessaan olemaan niin paljon yksin, jopa ilman perhettään, Sahin Polat päättelee. Sahin ja Sakine eivät pitkään aikaan voineet infektiovaaran vuoksi kutsua ketään edes kylään, eikä Tarik ole vieläkään päässyt mukaan yhteisille kauppareissuille.

– Jos me vanhemmat haluamme päästä yhdessä ostoksille, saamme Tarikille siksi aikaa hoitajan.

Meillä on kyllä lääkärin lupa ottaa hänet mukaan, mieluiten aamupäivisin, kun kaupoissa ei ole ruuhkaa, Sakine sanoo.

– Mutta olemme ylivarovaisia. Kerran kun Tarik oli kanssamme kahvilassa, hän sai flunssan ja oli kolme päivää sairaalassa infektio-osastolla. Meille tuli siitä niin kurja olo, että sanoimme lääkärille, ettemme halua toistaiseksi viedä Tarikia mihinkään ihmispaljouden keskelle.

Sakine Polat opiskeli Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa tulkiksi vielä Tarikia odottaessaan.

Opinnot jäivät kesken, ja nyt Sakinella on uusia ajatuksia omasta tulevaisuudestaan: – Aion opiskella koulunkäyntiavustajaksi.

Sahin Polat on ajanut bussia Tampereen kaupungin liikennelaitoksella, mutta ollut nyt pitkään sairauslomalla sekä Tarikin sairauden aiheuttaman stressin että pahojen jalkavaivojen vuoksi.

– On toisaalta ollut tosi hyvä, että olen saanut olla perheeni kanssa, kun olemme taloudellisestikin jotenkuten pärjänneet.

Sahin ja Sakine Polat uskovat Jumalaan ja kiittävät ensimmäisenä häntä Tarikin pelastumisesta.

– Mutta olemme myös erityisen kiitollisia kaikille lääkäreille ja hoitajille, jotka ovat hoitaneet Tarikia niin täydellisesti ja tukeneet meitä kaikin tavoin. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Helsingin Lastenklinikka 11.3.2015 kello 11.01 Alkujaan Idols-ohjelmasta pinnalle pompahtanut ja vastikään Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa oppilaana ykkössijan napannut Pete Parkkonen vieraili maaliskuussa sekä Helsingin Lastenklinikalla että Lastenlinnassa. Lastenklinikan lastenkirurgian osastolla K8 Pete tapasi muun muassa Porvoon kupeesta Huuvarista kotoisin olevan 13-vuotiaan Johanna Jämsän.

Pete Parkkosen klinikkavierailusta lisää aukeamalla 48–49.

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

KUmmIVIeRaS

”Putin” kävi psykalla

Näyttelijä Ketonen kertoi kokemuksistaan Viime syystalven Putous -tv-ohjelmasta tuoreimmillaan tunnettu näyttelijä ja käsikirjoittaja Kari Ketonen vieraili 10. helmikuuta HUS:n nuorisopsykiatrian tutkimus- ja hoito-osastolla.

P

SYKIaTRISen HOITOTYÖn keskeistä sisältöä ovat ryhmäterapiasessiot. Lastenklinikoiden Kummit sovelsi yhdessä HUS:n nuorisopsykiatrian ja Ketosen kanssa tilaisuuteen sopivan version. Siinä Ketonen pureutui muun muassa esiintymiseen, epävarmuuteen sekä kiusallisen ahdistaviin kokemuksiin ja niiden ylittämiseen. Omien kokemustensa pohjalta Ketosella olikin paljon mielenkiintoista kerrottavaa työnsä parista.

Kari Ketonen on valmistunut teatterikorkeakoulusta vuonna 1997. Hänellä on myös psykoterapeutin koulutus. Ketonen on tuttu muun muassa elokuvasta Pelikaanimies (parhaan pääosan Jussiehdokas 2005) ja tv-sarjasta Ketonen & Myllyrinne (parhaan komediasarjan Venla 2009).

Ketosen viime marraskuussa Putouksessa esittämä Venäjän presidentti Vladimir Putin -parodiahahmo noteerattiin maamme rajojen itäpuolellakin. Ketonen esittää Putinia myös tänä vuonna kuvattavassa ja ensi vuonna ensi-iltaan tulevassa Iron Sky The Coming Race -elokuvassa.

20

www.kummit.fi • Kummivieras

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

á Yhdennäköisyys on ilmeinen; vara-Putin laskiaispullapöydässä.

K

â Näyttelijä Ketosella oli paljon mielenkiintoisia tarinoita teatteri- ja tv-töidensä tiimoilta.

á Kari Ketosella on myös psykoterapeutin koulutus.

Valkokankaalla Ketosta nähdään jo ensi syksynä, kun Napapiirin sankarit -elokuvan jatko-osa tulee teattereihin. Ketonen on mukana myös vastikään MTV3:lla käynnistyneessä, improvisaatioon perustuvassa Luojan kiitos -viihdeohjelmassa. Ketonen on myös käsikirjoittaja. Kevättalvesta työn alla on ollut muun muassa sketsejä Uuden Iloisen Teatterin Kivaa ja korkealta!

-revyyseen. ●

LaHJOITUS

Teemu Polvi laittoi pyörät pyörimään

Pelisydän-projektilla viihtyvyyttä TAYSiin Viime vuoden lopulla järjestetyllä kolmiviikkoisella Pelisydän-kampanjalla saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenosastoille runsaasti potilasviihtyisyyttä parantavaa materiaalia.

P

eLIHaRRaSTaJaT Ja -KeHITTÄJÄT lahjoittivat rahaa hankintoihin, ja moni yritys osallistui kampanjaan esimerkiksi pelikonsoleita tai pelejä lahjoittamalla. Kampanjan dynamona toimi tamperelainen Teemu Polvi. Hän opiskelee Tampereen teknillisellä yliopistolla.

– Töiden ohella. Olen ollut jo viimeiset kuusi vuotta täyspäiväisesti työssä, kertoo tätä nykyä Alma Medialla mobiilisovellusten pääsuunnittelijana työskentelevä Polvi.

– Tuollainen kampanjaidea minulla on ollut olemassa jo useamman vuoden. Nyt se viimeinkin konkretisoitui, Polvi myhäilee.

– Esikuvana oli yhdysvaltalaisen Penny Arcade -sivuston järjestämä Child’s Play -keräys, jolla on saatu kasaan kymmeniä miljoonia, hän jatkaa.

– Aloin testata ideaa nykyajan yritysmaailmasta tutulla metodilla: minimillä liikkeelle. Otin ensin yhteyttä TAYSiin, joka näytti vihreää valoa, ja sitten Lastenklinikoiden Kummeihin, jolla on

22

www.kummit.fi • Lahjoitus

jo valmiina rahankeräyslupa. Kummeissakin oltiin onneksi heti kiinnostuneita. Byrokratiaan olisi varmasti muuten tuhraantunut paljon aikaa.

Perinteiset tarpeet Oleellinen palanen oli Kansainvälisen pelinkehittäjäjärjestön IGDAn Tampereen-osasto.

– Sen vetäjä Minna Eloranta suhtautui niin ikään erittäin suopeasti, ja IGDAsta lähti Minnan johdolla mukaan vajaan kymmenen henkilön porukka, joista lähes kaikki ovat Tampereen ammattikorkeakoulussa pelialaa opiskelevia opiskelijoita, Polvi kertoo.

– Pidimme palaverin, ja muutaman viikon päästä meillä oli nettisivut, logot ynnä muut oleelliset kuviot valmiina. TAMKista löytyi paljon aktiivisia ihmisiä, jotka hoitivat yhteyksiä firmoihin.

Eräs johtoajatus oli, ettei TAYSin tai Kummien henkilökuntaa työllistetä.

– Mitä enemmän pystymme itse tekemään, sen parempi. Kaikki oli paljon helpompaa kuin alun perin kuvittelinkaan, Polvi toteaa.

ß Pelisydänprojektilla saatiin kerättyä muun muassa tällainen röykkiö tavaralahjoituksia Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Luovutustilaisuudessa vasemmalta Maria Sukanen (TAYS), Jerina Kivistö, Aleksi Anto (TAYS), Emma Valkki, Janne Leppänen, Waltteri Lahti ja Teemu Polvi. IGDAn Pelisydän-tiimin jäsenistä kuvasta puuttuvat Minna Eloranta, Pekka Sorri, Laura Räsänen ja Hironori Yokochi.

– Tarpeet olivat ensisijaisesti perinteisiä pelikonsoleita. Se oli pieni yllätys. Luulimme, että ne olisivat painottuneet iPadeihin ja tablettitietokoneisiin.

Pieni eskapismi ei ole pahasta Pelimaailmaan liittyy paljon kielteisiä mielikuvia. Pelisydän-projekti pyrki kiillottamaan kilpeä: – Jos esimerkiksi joutuu olemaan pitkiä aikoja sairaalassa, ei pieni eskapismi välttämättä ole kielteinen asia, Polvi tuumii.

– Joku voi sanoa, että mitä järkeä on esimerkiksi jääkiekkopelissä, kun olisi parempi mennä itse luistelemaan. Mutta joskus ihminen voi olla syystä tai toisesta tilanteessa, missä se ei ole mahdollista.

Tietoa Pelisydän-keräyksestä levitettiin muun muassa facebookin kautta. Keräyksen lopputulos oli rahaa 4088,30 euroa ja lisäksi pelejä, elokuvia ja laitteita – muun muassa pelikonsoleita – eri yrityksiltä ainakin parilla tuhannella eurolla. Tampereen alueen Makuuni-yrittäjät esimerkiksi lahjoittivat lähes 100 lasten DVD-elokuvaa, jotka olisivat olleet heillä pelkkinä tilanviejinä. ALSO Finland ja Microsoft lahjoittivat XBOX360-pelikonsoleita, pelijulkaisijat kuten RedLynx/Ubisoft ja Acitivision Blizzard puolestaan pelejä kumpikin omista valikoimistaan. Rahalahjoituksia kerättiin kolmen viikon ajan (25.11.–16.12.) Kummien yleisen lahjoitustilin kautta. Viestikentän tiedon perusteella rahat korvamerkittiin Pelisydän-projektille. vahvuudet hyötykäyttöön Teemu Polvi ei sen kummemmin osaa eritellä henkilökohtaista motivaattoriaan tälle hyväntekeväisyydelle.

– Mikä nyt yleensä on lahjoittamisen motivaattori? hän kysyy retorisesti.

– Itse en ole koskaan ollut sairaalassa potilaana.

Riittää, että kokee aiheen omakseen ja tietää omaavansa tietoa ja taitoa, jota tällaisessa yhteydessä pystyy hyödyntämään, Polvi sanoo.

– Äitini on ollut koko työelämänsä terveysaseman vastaanottovirkailijana. Molemmat veljeni kenties tämän vaikutuksesta työskentelevätkin sairaanhoitajina. Minä en uskoisi sellaiseen työhön pystyväni, vaikkei minulla mitään sairaalapelkoa ole. Minun vahvuuteni ovat ehkä jossain muualla. kiitollisia vastaanottajia Polvi lupailee, että Pelisydän-projekti jossakin vaiheessa uusitaan.

– Esimerkiksi sitten, kun Tampereellekin tulee uusi lastensairaala. Sitä paitsi pelit ja tekniikka vanhenevat nopeasti. Taloudellista riskiähän tähän ei sisälly, ja jokainen saatu euro tai pelikonsoli on samantien plussan puolella, hän korostaa.

– Tämä oli tietysti meidänkin kannaltamme todella hyvä tapa kerätä lahjoituksia, kiittelee osastonhoitaja Maria Sukanen.

– Ideoijat olivat sekä innokkaita että osaavia, ja kun Kummit tuli mukaan, kuvio selkiytyi lopullisesti. Meiltä kysytään usein, minkälaisia pelejä tai pelikoneita osastoilla tarvitaan. Nyt meillä oli todelliset asiantuntijat vastaamassa ja tarvittaessa vaihtamassa sopivampiin.

Lasten kirurgisen osaston sairaanhoitaja Aleksi Anto toimi TAYSin puolella asiantuntijayhdyshenkilönä ja suoritti osastokohtaisen tarvekartoituksen.

– Juuri sitä tuli, mitä tilattiin, ja kaikki sujui oikeastaan kuin itsestään. Jarruja ei ollut matkan varrella lainkaan, Anto kiteyttää upean projektin. ●

Clickiltä kymppitonni tällä kertaa Turkuun

Y

RITTÄJÄPaRISKUnTa Kirsti ja Jani Tuiskun omistama Click Henkilöstöpalvelut Oy valitsi tämän vuoden lahjoituskohteeksi Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan.

Upeat 10 000 euroa lahjoitettiin lasten kirurgia-/ ortopediayksikköön hoitovälineiden hankintaan ja lasten viihtyvyyden parantamiseen.

Viime vuonna Click Henkilöstöpalvelut lahjoitti Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan kirurgiselle osastolle 10 000 euroa.

Nyt oli siis Turun vuoro. TYKSissä järjestetyssä shekinluovutustilaisuudessa oikealta kirurgi Ilkka Helenius, ylihoitaja Wiveka Kauppila, osastonhoitaja Anu Luukkanen, Click Henkilöstöpalveluiden aluejohtaja Heikki Huotari sekä yrittäjäpariskunta Tuisku. ●

Lahjoitus • www.kummit.fi

23

meneSTYSTaRIna

TeksTi maTTI HannULa kuvaT maTTI HannULa Ja PaRaLYmPIaKOmITea / maIJU TORVInen Ja anTeRO a aLTOnen

amanda Kotaja on Vuoden nuori Urheilija

Klinikkalapsesta kultamitalikelaajaksi Synnynnäistä selkäydinvammaa sairastava ratakelaaja amanda Kotaja palkittiin tammikuussa Suomen Urheilugaalassa Vuoden 2014 nuorena Urheilijana. Valinnan teki Urheilutoimittajain Liitto.

24

www.kummit.fi • menestystarina

ß Pyörätuolikelaajan on välillä oltava mekaanikkokin.

V

aIKKa amanda OLI SaanUT henkilökohtaisen kutsun Urheilugaalaan Hartwall Arenaan, hän ei osannut alkuunkaan aavistella, että hänet kuulutettaisiin siellä lavalle Uuno-pystiä vastaanottamaan.

– Ei kyllä ollut tällaisesta mitään hajua. Mutta tunnustus lämmittää hirveästi mieltä ja kertoo siitä, että urheilutoimittajat osaavat arvostaa myös vammaisurheilijoiden tekemää kovaa työtä menestyksen eteen.

Vampulan Urheilijoita edustava Kotaja, 20, kelasi viime kesänä vammaisten yleisurheilun EM-kisoissa Walesissa T54-luokassa kultaa 100 metrillä ja hopeaa 400 metrillä. Hän jatkoi vuoden 2012 EMkisoissa alkanutta arvokisamitaliensa sarjaa. Amandalla on nyt EM-kisoista yhteensä kaksi kultaa 100 metriltä ja yksi kulta ja yksi hopea 400 metriltä sekä pronssi 1500 metriltä. MM-kisoista hänellä on hopea sekä 100 että 200 metriltä. Lontoon paralympialaisissa 2012 Amanda sijoittui 100 metrin kelauksessa neljänneksi uudella Euroopan ennätyksellä.

Nykyään Helsingissä asuva Mäkelänrinteen urheilulukion abiturientti Kotaja on ehdottomasti sitä mieltä, että vammaisurheilijoiden on oltava kaikissa valinnoissa samalla viivalla terveiden kanssa.

– Ei urheilemisessa sinänsä ole eroa, paitsi että meillä on nämä välineet. Toki meidän lajeissamme on pienemmät harrastajamäärät, johon vammais-

urheilun vähättelijät monesti vetoavat. Mutta emme me urheilijat voi kilpakumppaneidemme lukumäärään vaikuttaa. arjen haasteita Vammaisurheilijoille pitäisi usein jakaa myös ylimääräisiä ”sisukkuuspisteitä”. Melkoisesta sisukkuudesta on Amandankin kohdalla kysymys: hän asuu Etelä-Helsingissä Katajanokalla, käy koulua Mäkelänrinteessä Vallilassa ja harjoittelee useimmiten Espoossa, talvisin Esport Arenassa ja kesäisin Leppävaaran stadionin mainiolla Mondo-pinnoitteella. Amanda löi toimittajan ällikällä kertoessaan tekevänsä lähes kaikki koulu- ja treenimatkansa bussilla tai raitiovaunulla.

– Ovathan ne matalalattiaisia, hän totesi tyynesti ihmettelyyni.

– En sano, etteivät terveetkin urheilijat kohtaisi arjessa haasteita. Mutta meillä ne ovat vähän erilaisia.

Kohta Amandan liikkuminen paikasta toiseen sentään hieman helpottuu.

– Sain viime vuoden lopulla ajokortin ja auton saan keväällä. Onhan ajansäästö nykytilanteeseen verrattuna merkittävä.

Kotioloissa Amandalla on apunaan poikaystävä Teemu Janhunen, joka toimii myös menestyneen ratakelaaja Toni Piispasen henkilökohtaisena valmentajana.

ß Esport Arena tarjoaa Amandalle mainiot talviharjoitteluolosuhteet.

menestystarina • www.kummit.fi

25

”

Kovimman taisteluni kävin heti synnyttyäni. Sen jälkeen ei enää ole ollut niin tiukkoja paikkoja.

Harrastelijasta huippu-urheilijaksi Amanda muutti vuonna 2011 Vampulasta Kaakkois-Satakunnasta pääkaupunkiseudulle ensisijaisesti parempien harjoitusolosuhteiden vuoksi. Toinen hyvä syy muuttoon oli pääsy ”Märskyn” lukioon.

– Ja kolmas oli se, että valmentajani Maarit Kurki asui jo aiemmin täällä, Amanda kertoo.

– Jos en olisi silloin kolme ja puoli vuotta sitten Vampulasta lähtenyt, niin en varmasti olisi nyt tällaisessa vaiheessa urheilemiseni kanssa. Motivaationi oli todella kova, eikä minulla Vampulassa ollut varsinkaan talvisin oikeastaan minkäänlaisia harjoitteluolosuhteita. Kesäisin harjoittelin Huittisten urheilukentällä, mutta talvella vain omassa huoneessani rullien päällä. Jokusen kerran kävin Porissa Karhu-hallissa, mutta sinnekin oli yli tunnin matka, kertoo Amanda, jolta tosin kuluu nykyään saman verran aikaa raitiovaunu- ja bussimatkaan kotoa Esport Arenaan.

– Ennen Helsinkiin muuttoani treenaamiseni oli lähinnä harrastelua ja jonkinlaista kunnon ylläpitämistä. Täällä olen pystynyt harjoittelemaan ammattimaisesti, Amanda korostaa.

Monia operaatioita Amandalla on synnynnäinen selkäydinvamma MMC (Meningomyelocele), joka tuli ilmi jo sikiövaiheessa.

– Ultrassa tilanne näytti välillä paremmalta ja välillä taas huonommalta, muistelee Amandan äiti Tuuli Kotaja.

Amanda syntyi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa nelisen viikkoa ennen laskettua aikaa.

– Hänen tilanteensa oli huonompi kuin osasimme odottaa, Tuuli Kotaja sanoo.

Vaikka lääkärit osasivat varautua, he olivat melko pessimistisiä vauvan selviytymisen suhteen. Selkäydinkohju suljettiin saman tien, ja Amandalle tehtiin ohutsuoliavanne. Myös hänen kampurajalkojaan operoitiin jo ennen kotiin pääsyä. Syntymänsä jälkeen Amanda joutui olemaan TYKS:ssä kuukauden päivät. Seuraavat isommat operaatiot tehtiin Helsingin Lastenklinikalla, kun Amanda oli kahden ja puolen vuoden ikäinen. Silloin hänelle muun muassa rakennettiin virtsatie ja -rakko. Kaikkiaan Amanda on läpikäynyt kymmenkunta suurempaa tai pienempää leikkausta.

– Ja tässä minä nyt olen, omasta mielestäni terveenä, Amanda naurahtaa.

– Kovimman taisteluni kävin heti synnyttyäni.

Sen jälkeen ei enää ole ollut niin tiukkoja paikkoja, hymyilee heti ensimmäisenä elinpäivänään hätäkasteen saanut sisupussi.

– TYKS:n teho-osastolla Amanda oli verenmyrkytyksen takia alle kahden vuoden iässä. Silloinkin tilanne oli erittäin vakava, Tuuli Kotaja muistaa.

Amandalla on yksi isoveli isänsä edellisestä avioliitosta sekä yksi isoveli ja yksi isosisko äitinsä edellisestä avioliitosta. Vanhempiensa nykyisestä avioliitosta on Amandan lisäksi peräisin 16-vuotias pikkusisko, joka muutti viime syksynä Amandan perässä Helsinkiin. Amandan siskopuoli oli muuttanut Helsinkiin jo ennen Amandaa.

26

www.kummit.fi • menestystarina

”

– Amandan Helsinkiin muutto oli minulle kova paikka, Tuuli-äiti myöntää.

– Tieto siitä, että isosisko asuu parin korttelin päässä, auttoi asiaa. Toki ymmärsin, että Amandalla on palava halu kehittyä urheilijana. kerran vuodessa kontrolleissa Amanda pääsi siis kuukauden ikäisenä TYKS:stä ensimmäisen kerran kotiin. Klinikkakäyntejä oli tiuhaan tahtiin sen jälkeenkin. Pääasiassa Amandaa on sittemmin hoidettu Helsingin Lastenklinikalla, missä on laajempi tuntemus selkäydinvammoista ja niiden seurauksista. Lastenklinikan osasto 5 eli lastenkirurgian ja urologian osasto ja eritoten osastonylilääkäri Seppo Taskinen ovat tulleet Amandalle vuosien mittaan erittäin tutuiksi.

Viimeisin operaatio on suoritettu nelisen vuotta sitten. Silloin Amandalta leikattiin selästä lipoomaa eli rasvakudoskertymää, joka haittasi muun muassa selällään oloa.

– Kerran vuodessa käyn Lastenklinikalla kontrolleissa. Kun viime vuosina kaikki on mennyt ihan hyvin, saattaa olla, että minut joskus vuoden päästä siirretään aikuispuolen potilaaksi, Amanda tietää kertoa.

– Mutta yhteistyö minua hoitaneiden lastenlääkäreiden kanssa toki jatkuu senkin jälkeen.

– Paljon olen elämässäni viettänyt aikaa sairaalassa, Amanda jatkaa.

– Kaikki hoitajat ja lääkärit ovat olleet ihania.

Minulla on aina ollut hyvä fiilis lähteä sairaalaan, kun olen tiennyt, että saan sieltä sitä apua, mitä tar-

ß Vuoden Nuori Urheilija -palkinto tuli Amandalle tammikuussa Urheilugaalassa täytenä yllätyksenä.

vitsen. Eihän siellä tietenkään läheskään aina ole kivaa ollut. On ollut hetkiä, jolloin on sattunut niin hirveästi, että olen luullut kuolevani. Mutta silti olen usein itse pyytänyt päästä sairaalaan.

Eniten Amandan urheilemiseen vaikuttava selkäydinvamman seurannainen on vaikea-asteinen skolioosi eli selkärangan kieroutuma, joka pitää ottaa huomioon eritoten kuntosaliharjoittelussa. Jokapäiväiseen, Amandan ”normaaliinkin” elämään vaikuttavia asioita ovat lisäksi rakennettu virtsatie ja -rakko sekä ohutsuoliavanne.

æ Lontoon paralympialaisissa 2012 Amanda Kotaja sijoittui 100 metrillä neljänneksi uudella Euroopan ennätysajalla 16,29.

Se oli myös nuorten maailmanennätys. Kypärä tuli kelauskilpailuissa pakolliseksi vasta vuotta myöhemmin.

Tuoli heti haltuun Amandaa yritettiin pienenä saada kävelemään mittojen mukaan valmistetun vuorokävelytukisidoksen eli resiprokaattorin avulla. Mutta Amanda ei missään vaiheessa päässyt sen kanssa sinuiksi.

Ensimmäisen pyörätuolinsa hän sai 2-vuotiaana.

– Olin kuulemma ottanut tuolin heti haltuun.

Heti kun minut siihen istutettiin, painoin menemään.

– Se oli uskomatonta, Tuuli-äiti nauraa.

– Amanda tiesi heti tarkalleen, mitä pyörätuolilla tehdään.

Amanda on ollut muutenkin melkoinen vipeltäjä pienestä pitäen.

– Koulussakin olin aina terveiden mukana liikuntatunneilla; pelasin sählyä, hiihdin, luistelin ja tein melkein kaikkea samaa kuin muutkin.

Ratakelauskärpänen puraisi Amandaa hänen ollessaan 12–13-vuoden ikäinen.

– Olin SIU:n (Suomen Invalidien Urheiluliitto, nyk. VAU eli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta) yleisurheiluleirillä Kuortaneella. Se oli sellainen kokeiluleiri, ja siellä oli Leo-Pekka Tähden joh-

dolla paikalla parhaita ratakelaajiamme. Me nuoret saimme kokeilla eri lajeja. Minulle oli jo Kuortaneelle mennessäni selvää, että haluan kokeilla kelausta. Leo-Pekka oli juuri menestynyt Pekingin paralympialaisissa ja minulle jonkinlainen esikuva.

Sain sitten erään toisen kelaajan vanhan kelaustuolin käyttööni. Siitä se lähti. Ihan harrastelua se oli aluksi ja muuttui totisemmaksi vasta vähän ennen kuin muutin Helsinkiin.

Kesällä 2012 Amanda kelasi jo ensimmäisissä arvokisoissaan ja mitaleja alkoi tulla palkintokaappiin saman tien.

– Melko nopeasti pääsin kärjen tuntumaan.

Monipuolisesta liikunnallisesta pohjasta oli varmasti hyötyä, mutta kyllä minä esimerkiksi Lontoon paralympialaisten eteen tein ihan hirveän määrän töitä, Amanda korostaa.

Tavoitteena kulta Riosta Kesällä 2013 hän oli Ranskan Lyonissa MM-kisoissa 200 metrillä toinen ja satasella kolmas. Lyhyemmän matkan mitalikin kirkastui siellä hopeaksi, kun toiseksi tullut kiinalainen diskattiin, koska hän oli sääntöjenvastaisesti käyttänyt ainoaa jalkaansa apuna startissa. Viime kesän EM-kisoissa Walesin Swanseassa Amandan arvomitaliketju sai siis jatkoa: kultaa 100 metrillä ja hopeaa 400 metrillä.

– Räjähtävyyttä eritoten vaativa satanen on kelausmatkoista haastavin. Niinpä osanottajamäärät ovat yleensä sillä matkalla pienimmät, Amanda kertoo.

– On meitä silti arvokisoissa aina vähintään kaksi erällistä ollut, ja kun matka pitenee, niin osallistujien määrä kasvaa.

Menestystarina • www.kummit.fi

27

ß Mäkelänrinteen urheilulukio on Amanda Kotajan kohdalta pian taaksejäänyttä elämää.

â Helsingin Lastenklinikan osasto 5 on tullut vuosien mittaan Amandalle turhankin tutuksi.

Viime kesänä Amanda Kotaja kelasi 12 sadasosan päähän T54-luokan 100 metrin maailmanennätyksestä. Hänen seuraava urheilullinen etappinsa on tämän vuoden lokakuussa Qatarin pääkaupungissa Dohassa pidettävät MM-kilpailut. Päätavoite siintää Rio de Janeiron paralympialaisissa. Ne kilpaillaan syyskuussa 2016.

– Nälkä on vain kasvanut menestyksen myötä.

Riosta lähden hakemaan kultaa sataselta, julistaa Amanda, joka kotimaassa kilpailee ja harjoittelee poikien ja miesten kanssa.

– Samalta viivalta, hän painottaa. isolla apurahalla ”Siviilipuolella” tapahtuu jo tänä keväänä, kun Amanda painaa Mäkelänrinteen lukiossa päähänsä valkolakin.

– Kirjoitin jo aiemmin kolme ainetta ja nyt kaksi.

Amanda aikoo saman tien pyrkiä Helsingin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa.

– Jos en vielä pääse yliopistoon, aion käydä joitakin avoimen yliopiston kursseja ja keskittyä urheiluun. Kokopäiväiseksi urheilijaksi en silti ainakaan toistaiseksi rupea. Vaikka menen nyt urheilun ehdoilla, tarvitsen vastapainoksi jotakin muuta.

– Urheilupsykologin ammatti on haaveenani, hän paljastaa.

– Kokemuksesta tiedän, että oma pää ratkaisee, kun terävimmän kärjen sijoituksista kamppaillaan.

Paineet ovat silloin niin kovat, että jos pää ei kestä, niin koko suoritus hajoaa. Pitää uskoa itseensä ja tietää tarkalleen, mitä tekee.

Kokopäiväinen urheileminen vaatisi enemmän taloudellisiakin resursseja. Toki Amanda on niiden 19 kesälajiurheilijan – ja viiden yleisurheilijan – joukossa, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on tälle vuodelle myöntänyt suurimman mahdollisen apurahan, 20 000 euroa. Lisäksi hänellä on kolme yksittäistä sponsoria, joista yksi on Huittisten kaupunki, missä Amanda on edelleen kirjoilla.

28

www.kummit.fi • menestystarina

– Se on Huittisilta hieno kunnianosoitus, hän kiittelee.

– Sponsoritilanne on ihan ok. Mutta totta kai tukijoita voisi enemmänkin olla. Toivon, että tämä Vuoden Nuori Urheilija -valinta lisäisi kiinnostusta ja että yrityksiltä löytyisi rohkeutta yhteistyöhön, vaikka yleinen taloudellinen tilanne onkin kovin vaikea. Olisi tärkeä päästä useammin ulkomaille leireilemään ja kilpailemaan, toteaa Amanda, joka on sen verran valovoimainen vammaisurheilija, että luulisi useammankin yrityksen olevan hänestä kiinnostunut. ●

aPRILLIaa!

– Harvoin me turkulaiset teemme mitään näin isoa yhdessä, kuiskaa Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg Teemu-nallelle.

Hyväntekeväisyyskonsertti ja taidehuutokauppa aprillipäivänä Logomossa

Turkulainen lumipallo vyöryy lasten hyväksi TeksTi ja kuva maTTI HannULa

Lastenklinikoiden Kummit ry ja Turun kaupunki, Turun fi lharmoninen orkesteri, Turun kaupunginteatteri, Turun musiikkijuhlat, Turun konservatorio ja naantalin musiikkijuhlat järjestävät yhteistyössä aprilliaa!-nimisen hyväntekeväisyyskonsertin ja taidehuutokaupan Turun lastenklinikan tukemiseksi Turun kaupunginteatterissa Logomossa aprillipäivän iltana 1. huhtikuuta.

T

ILaISUUden aLUSSa KUULLaan Turun filharmonisen orkesterin konsertti ylikapellimestari Leif Segerstamin johtamana. Konsertin jälkeen huutokaupataan 50 Markku Kososen värikästä maalausta.

– Harvoin teemme mitään näin laajaa yhdessä, sanoo Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg.

Lumipallo lähti vyörymään huutokaupatut taulut lahjoittavan Hanna Kososen yhteydenotosta.

– Hanna soitti minulle ja kertoi, että hänellä on kokoelma sedältään Markku Kososelta perittyä taidetta, jonka hän haluaisi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja tuoton Lastenklinikoiden Kummeille, kertoo Kummien Turun-alueen projektikoordinaattori Saara-Sofia Sirén.

– Sanoin, että ympärille kannattaa rakentaa hyvä konsepti, ja kun Hannalla on omiakin kontakteja muun muassa Turun

filharmonisen orkesterin ja Turun musiikkijuhlien suuntaan, lähti kuvio rakentumaan. Kaikki tahot, joita kysyttiin, olivat heti mukana.

– Markku Kosonen oli hahmo, joka kiinteästi kuului turkulaiseen musiikkielämään, kertoo intendentti Gardberg.

– Oli fantastinen sattuma, kun Hanna soitti minulle tästä ensimmäisen puhelunsa: olin juuri tilaisuudessa, missä pöydän toisella puolella olivat Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Liisa Ketomäki ja Naantalin musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturi. Hannan tarkoituksena oli soittaa myös heille molemmille, mutta saimmekin saman tien sovittua parissa sekunnissa koko homman.

Turun alueen tärkein tapahtuma Kun Turun filharmoninen orkesteri valmistelee pääsiäisviikolla kapellimestarinsa Leif Segerstamin johdolla pitkäperjantain Matteus-passiota, istui ajatus aprillipäivän

illan hyväntekeväisyyskonsertista heillekin mainiosti.

– Segerstam on aina erittäin myötämielinen tällaisille hankkeille, varsinkin jos ne kohdistuvat lasten hyvinvointiin, Gardberg toteaa.

– Segerstamin ajatus oli, että myös nuoret solistit, Kuopion viulukilpailussa tammikuussa mainiosti menestyneet Vivian Stolt ja Sisu Sieppala, olisivat osa kohderyhmää, vaikkeivät lastenklinikan potilaita.

– Kaikki on todellakin loksahdellut kivuttomasti paikalleen, ja kaikki muualtakin, muun muassa Turun kaupungilta ja Turun kaupunginteatterilta, tuleva apu on ilmaista, Saara-Sofia Sirén korostaa.

– Aprilliaa!-konsertti on ainakin kevään osalta Kummien tärkein tapahtuma Varsinais-Suomessa, ja odotamme merkittävän suuruista tuottoa.

Noin kolme varttia kestävään konserttiin mahtuu 350 katsojaa, mutta pelkkään tauluhuutokauppaankin voi tulla. Tauluja voi huutaa myös etänä. Kuvat tauluista ja toimintaohjeet löytyvät www-osoitteesta kummit.fi/tapahtumat/aprilliaa-konserttija-taidehuutokauppa-turussa-14. Jos joku tauluista kiinnostaa, voi jättää yhteystietonsa ja odottaa sitten puhelimitse yhteydenottoa, kun kyseinen teos on vuorossa.

Taulujen ja taiteilija Markku Kososen taustoista lisää seuraavalla sivulla. ● aprilliaa! • www.kummit.fi

29

aPRILLIaa!

à Hanna Kososella on kokoelma Markku-setänsä maalaamia tauluja myös kotonaan Helsingissä.

Hanna Kosonen on hyväntekeväisyysidean äiti

Myös tauluilla rahaa TYKSille aprillipäivän hyväntekeväisyystapahtumassa Turun Logomossa on paitsi Turun fi lharmonisen orkesterin konsertti niin myös toissavuonna edesmenneen turkulaistaiteilijan markku Kososen taulujen huutokauppa. aloite hyväntekeväisyystapahtuman järjestämisestä tuli Kososen veljentyttäreltä Hanna Kososelta, joka on lahjoittanut huutokaupattavat maalaukset.

H

anna KOSOnen SaI perinnön kautta haltuunsa Markku-setänsä maalaamia tauluja, ja hyvin pian syntyi ajatus osan lahjoittamisesta Lastenklinikoiden Kummien hyväksi.

– Olin aina toivonut pystyväni tekemään jotakin hyväntekeväisyyttä. Nyt tuli loistava tilaisuus, Hanna Kosonen kertoo.

– Markku oli suuri lasten ja musiikin ystävä, joten myös ajatus konsertin ja huutokaupan yhdistämisestä syntyi saman tien. Todella onnellinen olen siitä, että nämä turkulaiset toimijat lähtivät niin innolla yhdessä mukaan toteuttamaan tätä yhdistettyä konsertti- ja huutokauppatapahtumaa. vakiovieras konserteissa 73-vuotiaana marraskuussa 2013 kuollut Markku Kosonen oli tunnettu turkulainen naivisti, jonka maalauksia nähtiin vuosikymmenten ajan muun muassa Turun musiikkijuhlien julisteissa.

– Markku-setäni oli nuorempana 30

www.kummit.fi • aprilliaa!

merimieskokki ja seilasi pitkillä reiteillä kaukaisissakin maissa. Nelikymppisenä, kun ajoittain railakaskin merimieselämä oli jo jäänyt taakse, hän rupesi piirtämään, Hanna Kosonen kertoo.

Markku Kososen veli, Hannan isä Veikko Kosonen teki Turussa pitkän musiikkiuran alttoviulistina ja oli aikoinaan perustamassa Naantalin Musiikkijuhlia. Hän myös opetti Sibelius-Akatemiassa.

– Musikaalisuus oli siis perheessä tiiviisti läsnä, ja se on Markkua hänen maalauksissaankin innoittanut, Hanna Kosonen toteaa.

– Markku myös kävi tiiviisti etenkin modernin musiikin tapahtumissa. Turun kaupunginorkesterin konserteissakin hän oli vakiovieras aina elämänsä loppuun asti.

Omalle tai sairaalan seinälle Markku Kososen maalaamat naivistiset taulut ovat iloisen värikkäitä. Aprillipäivän iltana Logomossa huutokaupataan 50 taulua.

– Markku piti ihmisistä ja erityisesti lapsista. Jos on kuolemanjälkeistä elämää jossakin, voisin kuvitella, että Markku siellä myhäilee tyytyväisenä tälle Lastenklinikoiden Kummien kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Koko aprillipäivän tapahtuman tuotto luovutetaan Kummien kautta lyhentämättömänä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenosastoille.

– Toivon sydämestäni, että turkulaiset lähtevät joukolla mukaan tukemaan hienoa sairaalaansa. Helsinkiin valmistuva uusi lastensairaala on upea hanke, mutta maakunnissakin sairastetaan, Hanna Kosonen huomauttaa.

– Jos rahaa on ja omat seinät jo taidetta täynnä, voi huutamansa taulun sijoittaa esimerkiksi TYKSin seinälle pieniä potilaita ilahduttamaan.

Lapset lähellä sydäntä Hanna Kosonen on koulutukseltaan pianonsoitonopettaja, mutta on työskennellyt 2000-luvun alusta hallinnollisissa tehtävissä. Vuodesta 2006 hän on ollut espoolaisen Tapiola Sinfoniettan intendenttinä, mistä hän on kesäkuun loppuun asti virkavapaalla saattaakseen maisteriopintonsa päätökseen. Hanna muutti Turusta Helsinkiin säveltäjämiehensä Asko Hyvärisen kanssa 2000-luvun alussa. He asuvat nyt Helsingin Paloheinässä kahden lapsensa, 11-vuotiaan Millan ja 8-vuotiaan Tapion kanssa.

– Pianonsoitonopettajana työskentelin pääosin lasten ja nuorten parissa ja nyt oman jälkikasvun kautta olen päässyt taas mukaan lasten touhuihin. Pari lyhyttä käyntiä lastenklinikalla ovat olleet henkilökunnan ansiosta positiivisia kokemuksia, mutta rakennuksen huono kunto järkytti.

Turussa ei rahaa kerätä seiniin vaan sisältöön, ja taidealan ihmisenä haluan tukea lapsille mahdollisuutta myös virkistykseen sairastamisen aikana. ●

aPRILLIaa!

maestrokin lasten asialla

Leif Segerstam puikoissa aprilli-iltana Turun fi lharmoninen orkesteri esittää pitkäperjantaina ylikapellimestarinsa Leif Segerstamin johdolla Turun tuomiokirkossa Johann Sebastian Bachin matteus-passion. Se teki aikataulullisesti helpoksi Segerstamin ja orkesterin osallistumisen aprilliaa!-hyväntekeväisyystapahtumaan kaksi päivää aiemmin.

Myös Leif Segerstam laittaa aprillipäivän iltana kaikki likoon Turun yliopistollisen sairaalan lapsipotilaiden hyväksi.

S

egeRSTam TOImII TÄTÄ nYKYÄ ylikapellimestarina myös Malmön oopperassa. Hän on säveltänyt lähes 300 sinfoniaa ja toiminut Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina. Segerstamin teokset edustavat niin sanottua vapaapulsatiivista (tahtiviivatonta) sävellystapaa, jossa soittajille annetaan vapauksia rytmiikan ja joskus muidenkin musiikin elementtien suhteen.

– Musiikki on niin yksinkertaista: on vain 12 säveltä, joiden kanssa on kiva häärätä ihan pienestä pitäen, toteaa Segerstam, joka on tyrmistynyt suunnitelmista vähentää musiikkiopetusta kouluissa.

– Onhan se tietysti kiva ensin piirtää ja hiirellä hiirtää, mutta ihan eri asia on päästä kunnolla pulseeraamaan, hän sanoo.

– Luovuus on tarjottimella, kunhan vain koskettaa. Mutta jos eivät lapset ja nuoret saa koskettaa, eli jos he eivät saa olla musiikkitunnilla hääräämässä, ovat päättäjät kyllä päästään vialla.

Raitiovaunulukemat Segerstam täytti maaliskuun alussa 71 vuotta.

Ilman muuta mukana

T

Turun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki (vas.) ja toimitusjohtaja Arto Valkama ovat mielellään mukana monen paikallisen toimijan yhteisessä hyväntekeväisyyshankkeessa.

URUn KaUPUngInTeaTTeRI toimii omien tilojensa remontin vuoksi Logomossa arviolta kesään 2017 asti. Nyt teatteri tarjoaa siis tilansa hyväntekeväisyystapahtuman käyttöön.

– Pääsimme mukavasti tähän matkaan mukaan, kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama toteaa.

– Kun aikataulu oli otollinen, oli itsestään selvää, että olemme tässä mukana. Tässä on monta hienoa ulottuvuutta. Pääasia on tietysti lapset, mutta samalla tapahtuma kokoaa monia turkulaisia toimijoita yhteen, mikä on jo sinänsä upeaa. ●

– 71 on muuten sen raitiovaunulinjan numero, joka Wienissä kulkee keskustasta Zentralfriedhof-hautausmaalle, missä on Mozartin ja monien muidenkin kuulujen säveltäjien viimeinen leposija, toteaa Segerstam, joka ei suhteellisen korkeasta iästään huolimatta aio vielä lopettaa työntekoa.

– Voisin tietysti levätä jo laakereillani, mutta puhelin soi jatkuvasti. Ja kaikkihan on taas hyvin, kun eturauhassyöpäkin tuli selätettyä, sanoo Segerstam ja kehuu Kuopion yliopistollisen sairaalan CyberKnifesädehoitolaitetta, jolle hän on omistanut sinfoniankin. Se on numero 275.

– Konsertointia yritän vähentää, toteaa koko ajan maailmalla Yhdysvaltoja ja Kiinaa myöten työn merkeissä matkusteleva Segerstam. kuusi lastenlasta Leif Segerstamilla on viisi lasta, ensimmäisestä avioliitosta kaksi ja toisesta kolme.

Kahden vanhimman lapsensa kautta hänellä on kuusi lastenlasta. Segerstamin kolme nuorinta lasta ovat syntyneet 1990-luvun lopulla vuoden välein. Kolmannen avioliittonsa Segerstam solmi kesällä 2012, kun hän avioitui suonenjokelaislähtöisen Eija Nenosen kanssa. Suonenjoesta onkin tullut Segerstamille kolmas Suomen-tukikohta Helsingin-kodin ja Turun lisäksi.

– Meillä on siellä paratiisi, Segerstam sanoo. ● aprilliaa! • www.kummit.fi

31

aPRILLIaa!

Vivian Stolt ja Sisu Sieppala

Hyväntekeväisyyskonsertin nuoret tähdet Vivian Stolt ja Sisu Sieppala ovat Turun fi lharmonisen orkesterin nuoret solistit aprillipäivän hyväntekeväisyyskonsertissa. molemmat ylsivät tammikuussa kovatasoisessa, kansallisessa Kuopion viulukilpailussa upeasti välieriin.

V

IIme KeSÄnÄ TURUn normaalikoulun kansainvälisestä IB-lukiosta valmistuneen Stoltin välivuosi ei siis ole mennyt hukkaan.

– Olen ehtinyt harjoitella paljon ja olen tyytyväinen välieräpaikkaan. Mutta tietysti aina vähän harmittaa, jos finaalipaikka jää saavuttamatta.

Hän on jo ollut muun muassa Turun konservatorion kamariorkesterissa konserttimestarina ja soittanut Mendelsohnin viulukonserton nuorista muusikoista koostuvan FIAM sinfoniaorkesterin solistina Helsingissä Kallion kirkossa syksyllä 2012. Vivian valittiin myös Turun kaupungin orkesterin nuoreksi solistiksi keväällä 2014, ja hänelle on kahdesti myönnetty Suomen Kulttuurirahaston nuoren lahjakkaan musiikin opiskelijan stipendi.

– Ja viime syksynä Sisu ja minä soitimme Turussa Wäinö Aaltosen museossa kilpailuohjelmistoamme. Se oli kiva konsertti, sanoo kamarimusiikkia mieluiten soittava Stolt, 19.

Helsingin kautta maailmalle Aprilliaa!-konsertissa Stolt soittaa yhdessä Sieppalan kanssa Bachin kaksoisviulukonserton d-mollissa Turun filharmonisen orkesterin säestämänä.

– Olen tosi iloinen tällaisesta mahdollisuudesta, Stolt hehkuttaa.

– Sisun kanssa emme ennen ole yhdessä soittaneet, vaikka meillä on jo pari vuotta ollut sama opettajakin, Janne Malmivaara.

Toukokuussa Stolt pyrkii Sibelius-Akatemiaan.

– Olen asunut koko ikäni Turussa, mutta Helsinkiin muutto on joka tapauksessa minulle itsestäänselvyys. Ulkomaat ovat sitten pidemmällä tähtäimellä mielessä, jos ei muuten niin opiskeluvaihdon myötä ainakin.

Vivian Stoltin mielestä hyvältä viulistilta vaaditaan ainakin työmoraalia, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

– Vaikka kyllä intensiivinen harjoittelu on joskus myös väsyttänyt. Sellaisia hetkiä tulee varmaan kaikille.

Futaava viulisti Vantaalla asuva Sisu Sieppala, 16, oli Kuopion tammikuisen viulukilpailun nuorin osanottaja.

32

www.kummit.fi • aprilliaa!

á Vivian Stolt karistelee kohta Turun pölyt jaloistaan.

â Viulunsoitto on Sisu Sieppalalle ykkönen ja jalkapallo kakkonen.

– Olen tyytyväinen siihen semifinaalipaikkaan, sanoo Sisu, joka kolme vuotta sitten Jyväskylän viulukilpailussa voitti alle 14-vuotiaiden sarjan.

Sisun äiti Pia Lindström-Sieppala on viulunsoiton opettaja, ja Sisulle on viulu tietysti tarttunut käteen heti pikkupoikana. Aprillipäivänä Sisulla on edessään ensimmäinen kokemus orkesterin kanssa soittamisesta.

– En ole koskaan ennen soittanut viulua edes duona kenenkään kanssa, vaan korkeintaan pianon säestyksellä.

Vaikka Sisu harjoittelee viulunsoittoa kolme tuntia joka päivä, aikaa riittää myös jalkapalloon, jota Sisu pelaa Koivukylän Palloseuran B-junioreissa.

– Viisi kertaa viikossa on treenit, kertoo keskikenttäpelaaja Sieppala.

Viulunsoitto on kuitenkin ykkösharrastus, ja siitä Sisu aikoo tehdä itselleen ammatin.

– Jalkapalloa voi pelata alemmillakin tasoilla, että kunto pysyy hyvänä.

Sisu käy tikkurilalaisen Peltolan koulun ysiluokkaa. Syksyllä hän aloittaa Vaskivuoren musiikkilukiossa Vantaan toisella laidalla.

– Mopoautolla pääsee sinnekin näppärästi. ●

Kummit

ael Gabriel

kuva aKU-aXeL mUUKKa

Mi

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888

! a o l u t e Terv

www.tivolisariola.fi

/TivoliSariola Osallistu kilpailuun!

On The Road 2015 LAHTI 11.-20.4.

Kummipäivä 18.4.

TURKU 24.4.-10.5.

Kummipäivä 9.5.

KUOPIO 14.-25.5.

IISALMI 28.5.-1.6.

KAJAANI 4.-8.6.

JOENSUU 12.-20.6.

RAAHE 24.-27.6.

TUURI 1.8.-9.8.

HYVINKÄÄ 20.-23.8.

KIRKKONUMMI 27.-31.8.

Kummipäivä 29.8.

LAHJOITAMME KIERTUEEN 2015 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2014 tuotti 2500 € kiitos!

TEEMME..Ä ..Ä YHTEISTYOTA LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN KANSSA! KUMMITIVOLI VIERAILEE ENSI KESÄNÄ karusellin kanssa Turun, Kuopion, Oulun ja Helsingin Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

LOHJA 3.-7.9.

TAPANILA 10.-13.9.

Kummipäivä 12.9.

TAMMISAARI 23.-25.9.

Kummipäivä 25.9 SALO 1.-3.10.

Hanna Partanen Hanna-kummin viisaat valinnat

Juttua juureksista!

S

UoMalaisten kasVisten kulutus on noussut hyvää tahtia 1950-luvulta lähtien. Syömme paljon salaattia lisukkeena. Mutta pelkän lisukesalaatin (salaatti, kurkku ja tomaatti) syöminen ei riitä antamaan meille riittävästi kuituja, C-vitamiinia tai folaattia. Erityisesti juureksia sekä erilaisia kaaleja kannattaisi suosia.

Ravintoainepitoisuus on näissä huo-

mattavasti suurempi, ja kuituakin löytyy vesipitoisiin kasviksiin verrattuna moninkertaisesti. Juuresraasteita voi laittaa sämpylätaikinan sekaan, jauhelihakastikkeeseen tai vaikkapa raastaa porkkanaa kerralla isompi satsi ja laittaa annospusseissa pakkaseen. Juureksia saa kätevästi myös kaupan pakastehyllystä valmiiksi paloiteltuna ja aina suhteellisen edullisestikin. ●

Vertaa ja valitse C-vitamiinia

Kuitua

Folaattia

1 iso porkkana (100 g)

6,5 mg

2,5 g

16,4 mcg

5 cm (80 g) pala kurkkua

6,4 mg

0,5 g

7,7 mcg

2 dl (50 g) jäävuorisalaattia

3,5 mg

0,6 g

26 mcg

2 dl (80 g) kaaliraastetta

30 mg

1,7 g

23 mcg

1 iso (140 g) tomaatti

20 mg

2g

16 mcg

100 g lanttua

40 mg

1,8 g

50 mcg

Resepti uunijuurekset 2–3 porkkanaa 1–2 punasipulia Pala lanttua 1 palsternakka 1 rkl sitruunan mehua suolaa mustapippuria (hunajaa) Pilko kasvikset rouhean kokoisiksi paloiksi ja laita uunivuokaan.

Lorauta päälle oliivi- tai rypsiöljyä sekä sitruunan mehua. Halutessasi voit lisätä myös hunajaa. Sirottele päälle aavistus suolaa ja rouhittua mustapippuria. Sekoita käsillä ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20–25 minuuttia. Tarjoile vaikka kalkkunapihvien kaverina.

Kysy!

Hanna vastaa Olen kuullut kauhutarinoita, että jos porkkanoita syö liikaa, niin voi muuttua oranssiksi. Onko tämä totta?

En uskalla syödä enää yhtään porkkanaa!

Aaro 5 v.

On totta, että ihon väri voi muuttua oranssiksi, jos porkkanoita syö liikaa. Se ei ole kuitenkaan vaarallista, ja jotta ihon väri muuttuisi, pitäisi niitä syödä useamman päivän ajan ja paljon. Pari porkkanaa päivässä ei vielä muuta ihon väriä. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä syödä erivärisiä joka päivä, sillä niistä saa terveellisiä bioaktiivisia aineita monipuolisesti. Popsi siis rauhassa porkkanaa! ●

Hanna Partanen • www.kummit.fi

37

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN JÄRJESTÄMÄ HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI

TEEMU-NALLEN

LaStenK nSerTTi

VANTAAN ENERGIA AREENALLA SU 17.5. KLO 14-17

ELIN B Ö FR LIKAT PA

URIN K I TA TINE LUT Ohjelmassa mm. ilmapallotaikuutta/ongintaa onnenpyörä/pallomeri Teemu-nalle/klovneja taaperoiden touhupiste leikkitatuointeja www.kummit.fi

JA TEADISCO U MEH

LIPUT 12,50€ HINTA SIS. TOIM.KULUT ALLE 2 V. ILMAISEKSI!

U

KUK A J I IM

M

OVET AVATAAN KLO 14!

jana JuontaNA KA

URUI G N KE NINK MEI

klinikkaVieraat

Teinisensaatio Lastenlinnassa

Isac Elliot oli pientenkin mieleen

T

einitÄHti Isac Elliot vieraili joulun alla Lastenlinnassa. Ensin hän kävi psykiatrian osastolla laulamassa muutaman laulun ja piipahti sitten parilla muullakin Lastenlinnan osastolla.

Isac oli vastikään palannut Save a Girl -kiertueensa konsertista Oslosta, missä hän oli vetänyt paikallisen, noin 9000 katsojaa vetävän Spektrumareenan täyteen kaikkien aikojen nuorimpana artistina.

Isac Elliot, 14, on supersuosittu Suomessakin, mutta Norjassa hänen suosionsa on vielä paljon suurempaa, jopa käsittämättömän suurta. Oslon kon-

á Muun muassa kolmevuotias Arman Rokhzad sai Lastenlinnassa Isac Elliotista hetkeksi juttukumppanin.

serttipäivänäkin ensimmäiset jonottajat olivat saapuneet Spektrumin eteen jo aamuneljältä. syksyllä elli-konsertissa Isac Elliot on ollut tuttu kasvo Lastenklinikoiden Kummien tapahtumissa keväästä 2013 alkaen, jolloin hän teki ensimmäisen suuren estradin esiintymisensä Kummien Elämän Kevät -konsertissa Hartwall Arenassa. Samassa paikassa hänet nähdään ensi syyskuussakin Kummit-vuoden päätapahtumassa, Elämä Lapselle -konsertissa. Isac esiintyi myös Isossa Omenassa Kummien ja Cityconin yhteistyön avaustapahtumassa. Siitä aukeamalla 52–53. ●

Simo Aalto taikatemppuili Turun klinikalla

P

ikkU kakkosestakin tUttU taikuri Simo ”Jokeri Pokeri Box” Aalto ja avustajavaimonsa Kirsti ilahduttivat lapsia 3. maaliskuuta Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla.

Ensin taikatemppuja nähtiin leikkihuoneessa osastolla UB5 ja sitten muutamilla lastenosastoilla.

Pellen nenän katoaminen ja nenän värin vaihtuminen ihmetyttivät pienimpiä potilaita. Isommille taiottiin tähden muotoisia kumilenkkejä ja kolikoita.

Jokainen pikkupotilas sai vielä muistoksi suloisen ilmapallokoiran. ●

Klinikkavieraat • www.kummit.fi

39

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN JÄRJESTÄMÄ HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI

SCHOOL’S OUT

DISCO DJ AXL SMITH

VANTAAN ENERGIA AREENA LA 16.5.2015 KLO 18-21 OVET AVATAAN KLO 18!

JVG KASMIR

MIKAEL GABRIEL

12,50 €

LIPUT:

HINTA SIS. TOIM.KULUT

IKÄRAJA YLI 10 V. / PÄIHTEETÖN! / LISÄTIETOJA WWW.KUMMIT.FI

laHJoitUs

– Oikeasti fiksu systeemi, sanoo helsinkiläisen K-Supermarket Fortunan kauppias Mika Ranki.

Pullonpalautusarpajaisilla rahaa Kummeille

Todella helppo tapa auttaa K-ruokakaupan asiakas voi osallistua hyväntekeväisyysarpajaisiin pullonpalautuksensa yhteydessä. Parpa Oy:n ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä järjestämien arpajaisten uusi kierros käynnistyi helmikuun puolivälissä ja jatkuu elokuun puoliväliin.

R

Uokakeskon taVoitteena on Ulottaa pullonpalautusarpajaiset noin 260 K-ruokakauppaan tämän vuoden aikana. Vuoden 2016 loppuun mennessä 900 K-ruokakaupasta palautusarpajaisissa tulee olemaan mukana 650.

Pullot palautetaan kuten ennenkin, mutta jos haluaa osallistua arpajaisiin, on painettava ’arpajais- ja hyväntekeväisyys’ -nappia. Kuluttaja voi myös osallistua arpajaisiin vain osalla palauttamistaan pulloista. Yhden arvan hinta on viisi senttiä, eli yhdellä puolentoista litran limupullolla, jonka panttiarvo on 40 senttiä, saa siis kahdeksan arpaa. Arpajaisista voi voittaa tavaraa tai palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- ja ostoskortteja.

– Ihan oikeasti fiksu systeemi, kehuu Helsingin Pikku-Huopalahdessa sijaitsevan K-Supermarket Fortunan kauppias Mika Ranki, joka on suoraan tukenut myös Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta.

– Aiemmin on pullonpalautusautomaattien yhteydessä ollut lokerostoja, joihin pullonpalautuskuitin voi laittaa, mikäli haluaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Mutta valitettavasti niitä lokerostoja on varastettu, ja silloin rahat eivät todellakaan mene oikeaan osoitteeseen. Tällä systeemillä varmasti menee. Tämä on turvallinen malli, ja asiakkaat ovat suhtautuneet asiaan erittäin positiivisesti.

à Parin sekunnin viiveellä automaatti tulostaa kuitin, mistä näkyy, onko asiakas voittanut.

– Pullonpalautuspalvelu on tänä päivänä itse asiassa eräs kaupan tärkeimmistä palveluista, Ranki korostaa.

– Suomessa pulloja palautetaan paljon.

Monellekaan se raha ei ole tärkeintä, vaan että pääsee tyhjistä pulloista eroon. Niinpä hyväntekeväisyysmahdollisuus on oiva vaihtoehto, eikä se aiheuta meille lisävaivaa. vauhti kiihtyy Fortunassa tehtiin viime vuonna iso remontti, jonka yhteydessä pullonpalautusautomaatit uusittiin. Se mahdollisti samalla myymälän mukaanliittymisen palautusarpajaiskuvioon ilman lisätoimenpiteitä tai -investointeja.

K-Supermarket Fortuna on keskimääräistä koulutetuimmille ja samalla vaativammille pikkuhuopalahtelaisille ehdoton ykköskauppa, joka kerää runsaasti asiakkaita myös muun muassa Töölön puolelta.

– Vauhti kiihtyy koko ajan, vaikka kaupan ala kaiken kaikkiaan kierii kurimuksessa, Ranki myhäilee.

– Päivittäinen asiakasmäärä 940 myymäläneliössämme vaihtelee välillä 2500–3500. Joskus asiakkaat joutuvat jopa jonottamaan päästäkseen sisään. Se on kauppiaan kannalta hyvä merkki. voittotieto ja ohjeet kuitissa Pullonpalautusarpajaispalvelun tuottaa Parpa Oy. Järjestelmä vaatii taustalleen avustusjärjestön, tässä tapauksessa Kummit, joka on saanut viranomaiselta tavara-arpajaisluvan. Parpa on arpajaisten käytännön toimeenpanija.

Parin sekunnin viiveellä palautusautomaatti tulostaa sekä näytölle että kuitille, onko asiakas voittanut. Arpajaisista saadut lahjakortit 30 euroon saakka lunastetaan kaupassa ja suuremmat voitot asiakas lunastaa Parpalta. Ohjeet löytyvät voittokuitista. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

41

kaMPanJa

TeksTi

kuvaT

SuuHYGIEnISTI KATRI RASKu, SuuHYGIEnISTI SARI HIRVOnEn, SuuHYGIEnISTI KATI LuOMA THM TuuLA TOIVAnEn-LABIAD, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOuLu, Suun TERVEYDEnHuOLLOn TuTKInTO-OHJELMA TTT HAnnu LAMPI, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOuLu, Suun TERVEYDEnHuOLLOn TuTKInTO-OHJELMA Matti HannUla Ja Jonas enGlUnd

Terveydenedistämiskampanja nuorille

Trendikkäällä vedellä kurvit kuntoon ja suu raikkaaksi Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat toteuttivat terveydenedistämiskampanjan Elämä Lapselle -konsertissa syksyllä 2013. Kampanja liittyi opinnäyteyhteistyöhön, jonka tavoitteena oli, että nuoret tuntevat veden juomisen positiiviset vaikutukset painonhallintaan ja suun terveyteen.

S

UUHyGienistioPiskeliJoilla oli inFoPiste, jossa keskusteltiin veden juomisen hyödyistä ja tarjottiin vettä. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten ylipaino on kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja myös suun terveydentila näyttää heikentyneen 2000-luvulla. Tässä artikkelissa kerrotaan päivittäisten juomavalintojen vaikutuksesta suun terveyteen ja painonhallintaan sekä Trendikäs vesi -kampanjasta. arjen valinnat vaikuttavat Virvoitusjuomien ja mehujen myynti on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Myynnin kasvuun on vaikuttanut muun muassa juomavalikoiman laajentuminen. Tarjolla on erilaisia urheilu-, energia- ja hyvinvointijuomia sekä maustettuja vesiä. Nuorten juomatottumuksia kartoittavien tutkimusten mukaan (Kasila, Hausen, Anttonen 2005:6) yli puolet vastanneita nuorista ilmoitti juovansa mehua päivittäin tai lähes päivittäin.

Mehujen ja virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön liittyy suun terveyttä ja painonhallintaa heikentäviä tekijöitä, jotka on hyvä tiedostaa. Mehut sisältävät usein sekä sokeria että happoja. Sokeria sisältävien mehujen päivittäinen usein toistuva käyttö lisää hampaiden reikiintymisriskiä. Reikiintymisriski voi pienentyä, jos sokeripitoinen tuote nautitaan aterian yhteydessä.

Juomien sisältämät hapot voivat puolestaan aiheuttaa hampaiden kiilteen kulumista eli eroosiota.

Happamiksi luokitellaan juomat, joiden pH-arvo on alle 5.5. Näitä ovat erilaiset mehut, energiajuomat ja limsat. Eroosiovaurioista seuraa usein hampaiden vihlontaa, ja niistä voi aiheutua myös muita haittoja riippuen eroosion vakavuudesta. Syntyneet eroosiomuutokset hampaan pinnalla ovat pysyviä.

Sokeripitoisten juomien runsas käyttö on yhdistetty myös ylipainoon, sillä sokeripitoiset juomat sisältävät usein paljon kaloreita. Yksi litra mehua voi sisältää jopa 40 sokeripalan verran energiaa.

Runsaasti ja usein nautittuna tällaiset juomat ovat merkittävä energian lähde ja edistävät siten nuorten ylipainoisuuden kehittymistä.

Suun terveyttä ja painonhallintaa ajatellen paras valinta päivittäiseksi juomaksi on vesi.

42

www.kummit.fi • Kampanja

vesi on paras janojuoma Vesi on ihmiselle välttämätön neste, sillä ihmisen elimistö sisältää vettä noin 60 %. Suomessa vesijohtovesi on turvallinen valinta. Vettä on suositeltavaa juoda 1–1,5 litraa päivässä. Vesi janojuomana on terveyttä edistävä tapa. Vesi on kaloriton juoma, eikä sen käyttö vahingoita hampaita. Painonhallinnassa veden juomisen etuna on paitsi kalorittomuus myös se, että riittävä vedenjuonti vähentää ruokahalua. Liian vähäinen vedenjuonti saattaa puolestaan laskea vireystilaa ja halua liikkua. Toisaalta liian runsaasta vedenjuonnista ei ole todettu olevan hyötyä painonhallinnassa.

Omilla areenoilla Nuorten elämänvaiheen tunteminen ja vuorovaikutteinen lähestymistapa ovat terveydenedistämisessä tärkeitä. Terveyskeskustelussa tavoitteena on dialogi, joka on tasavertaista ja hyvää vuorovaikutusta.

Tällainen vastavuoroinen terveyskeskustelu mahdollistaa nuoren toimimisen vastuullisessa roolissa.

(Liimatainen 2004:22,23.) Nuorten terveydenedistämisessä on tärkeää myös kokemuksellinen oppiminen, jossa ilmapiirillä on suuri merkitys. Nuoret odottavat aikuisilta välittämistä ja vastuuntuntoa. Terveyttä edistetään nuorten omilla areenoilla, heidän kulttuurinsa, idolinsa ja vertaisryhmänsä huomioiden. Nuorten innostaminen on haaste. Innostaa ei voi, ellei ole itse innostunut asiastaan. Innostaminen liittyy tietoisuuden herättämiseen, herkistämiseen ja osallistamiseen. (Kurki 2000:18,19.)

Muun muassa nämä näkemykset vaikuttivat suuhygienistiopiskelijoiden tapaan suunnitella ja toteuttaa terveydenedistämisen kampanja.

Trendikäs vesi -kampanja nuorille Kampanjan tavoitteena oli, että nuoret tuntevat veden juomisen positiiviset vaikutukset suun terveyteen ja painonhallintaan. Elämä Lapselle -konsertin aikana Hartwall Areenan käytävillä yritykset esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa, johon nuo-

Lähteet: ANTTONEN, VUOKKO. YLI-URPO, HELENA. 2010.

Lasten hampaiden tila tänään. Suomen hammaslääkärilehti. Verkkojulkaisu: www.digipaper.fi/ hammaslaakarilehti/88356/index.php?pgnumb=20.

Luettu 7.10.2014 HAVERINEN TIINA 2001. Kouluterveydenhoitaja nuorten terveyden edistäjänä. Pro Gradu -tutkielma. Oulu. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos.

HEINONEN, KATI - HAAVISTO, KIRSI - SEPPÄ, LIISA. - HAUSEN, HANNU. 2008. Mehutuotteet vaarantavat hampaat. Suomen Hammaslääkärilehti. Luettavissa myös verkkojulkaisuna: www.hammaslaakariliitto.fi/fileadmin/pdf Hammaslaakarilehti/2008/11/020-025-Heinonen.pdf.

Luettu 7.10.2014

á Suuhygienistit Kati Luoma (vas.), Sari Hirvonen ja Katri Rasku tarjosivat infopisteellään Elämä Lapselle -konsertissa paitsi vettä niin myös vesitietoutta.

ret pääsivät tutustumaan ennen konsertin alkua ja sen aikana. Suuhygienistiopiskelijoiden Trendikäs vesi -infopisteellä esiteltiin suun hoidon tuotteita, jaettiin esitteitä ja tarjottiin vettä muovipikareissa.

Eden Springs antoi suuhygienistiopiskelijoille vesiautomaatit ja vettä tarjoilua varten. Nuorille tarjottiin värikkäitä esitteitä, joissa oli veden juomisen hyötyjä puoltavia lauseita. Esitteen terveysväittämät olivat: vesi on paras janojuoma, vesi ei kuluta hampaiden kiillettä, ja vesi ei aiheuta hampaiden reikiintymistä. Niissä oli myös tilaisuuden huomioiden lainaus erään konsertin tähtiesiintyjän laulun sanoista: ”vesi on vanhin voitehista ja timantit on ikuisia”. Nuoret ottivat mielellään esitteitä.

Suuhygienistiopiskelijat kävivät vastavuoroista ja vapaata keskustelua nuorten kanssa. He kyselivät nuorten juomatottumuksista ja kertoivat veden juomisen hyödyllisyydestä. He olivat itse innostuneita asiastaan. Suuhygienistien infopisteellä nuoret saivat mahdollisuuden valita terveelliseksi janojuomaksi veden. On toivottavaa, että nuoret omaksuvat terveellisen janojuoman valinnan myös tulevaisuudessa. ●

Suosituksia päivittäisiksi valinnoiksi

S

UUHyGienistioPiskeliJat arVioiVat , että terveydenedistämiskampanjan yhdistäminen nuorten konserttitapahtumaan toimi hyvin. Ollakseen vaikuttavaa terveydenedistämisen tulee olla jatkuva prosessi. Ehdotamme siksi, että Trendikäs vesi -kampanjaa edelleen kehitetään tulevissa Elämä Lapselle -konserteissa.

Trendikäs vesi -kampanjan perusteella esitämme seuraavia suosituksia päivittäisten juomavalintojen suhteen: – Sokeripitoisten juomien runsasta ja usein toistuvaa päivittäistä käyttöä on syytä välttää hampaiden reikiintymisen ja ylipainoisuuden kehittymisen välttämiseksi.

– Suun terveyttä ja painonhallintaa ajatellen vesi on paras juomavalinta päivittäiseen käyttöön.

– Nuorille suunnatussa terveydenedistämisessä tulee ottaa huomioon kokemuksellinen oppiminen ja vapaa, vastavuoroinen keskustelu. ●

HIRVONEN, SARI – LUOMA, KATI – RASKU, KATRI 2014.

Trendikkäällä vedellä kurvit kuntoon ja suu raikkaaksi.

Terveyden edistämisen kampanja yläkouluikäiselle Elämä Lapselle konsertissa. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

JAKONEN, SIRKKA 2005. Terveyttä joka päivä. Itäsuomalaisen peruskoulun oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia terveyden oppimisesta. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 121. Kuopio KESKINEN, HELINÄ 2009. Juomat ja suun terveys. Sinun Ammattiliitto. STAL ry.

Kahdeksan tienviittaa terveyteen. 2010. Terveyden edistämiskeskuksen julkaisuja. www.tienviitat.fi index.php?page=1026&lang=1. Luettu 7.10.2014 KASILA, KIRSTI 2007. Schoolchildrens Oral Health Counselling within the Organizational Context of Public Oral Health Care. Applying and Developing Theoretical and Empirical Perspectives. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän Yliopisto.

KASILA, KIRSTI. HAUSEN, HANNU. ANTTONEN, VUOKKO. 2005.

Tuloksia koululaisten ruokatottumusten kartoituskyselystä. Suomen Hammaslääkärilehti. Verkkojulkaisu: www.digipaper.fi/hammaslaakarilehti/89695/index. php?pgnumb=5. Luettu 7.10.2014 KURKI, LEENA. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen: Muutoksen pedagogiikka. Tampere: Osuuskunta.

Vastapaino.

LIIMATAINEN ANJA 2004. Nuorten ääni terveyskeskustelussa: kuvauksia ja arviointia kouluterveydenhoitajan työmenetelmistä. Pro Gradu -tutkielma. Kuopio. Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos, preventiivinen hoitotiede.

LUOKKANEN, SATU – RUOTSALAINEN, HEIDI – KYNGÄS, HELVI – KÄÄRIÄINEN, MARIA 2013. Ylipainoisten ja lihavien 13-16 -vuotiaiden nuorten elintavat ja sitoutuminen terveydeksi hymyissä suin. Suun Terveydenhoidon elintapamuutokseen. Hoitotiede TERHO, PIRJO .- ALA-LAURILA EIJA-LIISA – LAAKSO, JUHANI – KROGIUS, HILLEVI – PIETIKÄINEN, MATTi 2002. Kouluterveydenhuolto. Duodecim. Jyväskylä. Gummerus.

VUORELA, NINA 2011. Body Mass Index, Overweight and Obesity Among Children in Finland. A retrospective epidemiological study in Pirkanmaa district spanning over four decades. Tampere VALSTA, L., BORG, P., HEISKANEN, S., KESKINEN, H., MÄNNISTÖ, S., RAUTIO, T., SARLIO-LÄHTEENKORVA, S., KARA, R., Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelikunnanraportti. 2008. Verkkodokumentti: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn juomat_ ravitsemuksessa.pdf. Luettu 7.10.2014 Kampanja • www.kummit.fi

43

Staples Finland tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

Staples Foundation tukee maailmanlaajuisesti tuhansien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. 2 Million & Change –ohjelmassa vunna 2014 Staples Finlandin työntekijät päättivät, mitkä järjestöt Suomessa saavat Staples Foundationin lahjoittamat apurahat. Jo neljäntenä vuotena peräkkäin osa summasta päätettiin antaa Lastenklinikoiden Kummien toimintaan. Lahjoitussumma oli 14000 €.

Staples Finland on osa maailman suurinta toimistotarvikkeiden toimittajaa Staplesia. Olemme sitoutuneet tekemään laajan valikoiman – mukaan lukien tarvikkeet, teknologia, laitteet, ergonomiatuotteet – ostamisesta asiakkaillemme mahdollisimman helppoa. Työllistämme maailmanlaajuisesti 91 000 henkilöä ja toimimme 37 maassa. Lue lisää osoitteesta www.staplesadvantage.fi

klinikkaVierailU

Jorvin lastenosastosta vastaava lääkäri Timo Klemola vastasi myös vierailun isännöinnistä. Neste Oilista paikalla olivat markkinointijohtaja Sirpa Tuomi (seisomassa edessä keskellä) ja markkinointipäällikkö Hanna Vuorenlehto (Tuomen vasemmalla puolella) sekä Kummeista toiminnanjohtaja Anne Knaster.

Pikkupotilaista potkua peleihin

Jorvi-visiitti siivitti Bluesin huimaan lentoon neste Oil lahjoittaa edelleen Espoo Bluesin jokaisesta jääkiekkoliigan kotiottelumaalista 100 euroa Lastenklinikoiden Kummeille. Kohteena ovat Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan lastenosastot. Koko Bluesin joukkue kävi Jorvissa heti liigan lyhyen joulutauon alettua. Ja kas kummaa: Blues ei joulutauon jälkeen hävinnyt enää yhtään kotiotteluaan runkosarjassa.

B

lUes Pelasi rUnkosarJassa joulutauon jälkeen 16 kotiottelua, joista se hävisi vain kaksi ja nekin molemmat vasta jatkoajalla.

Muutos ennen joulutaukoa pelattuihin otteluihin oli melkoinen: kauden 14 ensimmäisestä kotiottelustaan Blues sai yhteensä 25 sarjapis-

ä Jere Seppälä, Miro Aaltonen, Ryan O’Connor ja Siim Liivik tutkailivat kuuden viikon ikäistä Elea Hietalaa.

tettä ja joulutauon jälkeen 42 pistettä. Blues voitti runkosarjassa 11 viimeisintä kotiotteluaan ja kaiken kaikkiaan 22 viimeisimmästä pelistään 17.

Blues sai siis selvästi lisää potkua peleihinsä käytyään koko joukkueen voimin Jorvissa tutustumassa pienten potilaiden hoitoon.

Joulutauon jälkeisissä runkosarjan kotipeleissään Blues teki yhteensä 59 maalia, joten pelkästään niistä kertyy Kummien kautta Jorviin 5900 euroa.

Blues-kapteeni Kim Hirschovits teki 11.1.– 7.3. peräti 21 peräkkäisessä pelissä vähintään yhden tehopisteen. Hirschovits voitti runkosarjan pistekuninkuuden. Blues sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja selviytyi vuodentakaiseen tapaan suoraan puolivälieriin. ● ß Annika Lindström ja Andreas Lindlöf olivat saaneet keskoskaksoset raskausviikolla 32. Blues-hyökkääjät Stefano Giliati (vas.) ja Kim Hirschovits sekä puolustajat Jere Seppälä, Otso Rantakari ja Ryan O’Connor kävivät toivottamassa tsemppiä ”Tiuhtille” ja ”Viuhtille” sekä heidän vanhemmilleen.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

45

kUMPPani

Kolmas yhteinen kesä alkaa olla jo ovella

Tivoli Sariola tarjoaa lisää kummitapahtumia Tivoli Sariolan ja Lastenklinikoiden Kummien kaksi yhteistä kesää ovat sujuneet mainiosti. Kolmas kesä on pian ovella, ja yhteistyö näyttäytyy nyt aiempaa laajempana.

E

nSIMMÄISEnÄ YHTEISTYÖVuOnnA 2013 Tivoli Sariola vieraili klinikoiden pihalla.

Viime vuonna lanseerattiin päivärannekekampanja: jokaisesta tivolikiertuekauden aikana ostetusta päivärannekkeesta lahjoitettiin kymmenen senttiä Kummeille. Se tuotti 2500 euroa lastenklinikoiden viihtyvyyteen. Viime kesänä järjestettiin lisäksi Turussa, Kirkkonummella ja Tammisaaressa Kummitivoli-teemapäivä.

– Joka vuosi meillä on pyrkimyksenä laajentaa ja suurentaa yhteistyötä ja sen muotoja, painottaa Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola.

– Viime kaudella yleisöä oli yhteisissä tapahtumissa mukavasti paikalla, ja niistä tuli todella mukavaa palautetta, Sariola jatkaa.

– Teemu-nalle on koko kesän ajan mukanamme pyörimässä. Lapset tykkäävät hahmosta todella paljon. On kiva, että välillä on sitten paikalla kummejakin. Näin viemme yhdessä kummitietoutta entistä paremmin kansan pariin.

46

www.kummit.fi • Kumppani

â Tivoli Sariolan viimevuotinen päivärannekekampanja tuotti Lastenklinikoiden Kummeille 2500 euroa. Tuotto käytetään lapsipotilaiden viihtyvyyteen. Tivoli Sariolan kehitysjohtaja Ville Sariola kävi helmikuun lopulla Kummien toimistossa luovuttamassa shekin projektipäällikkö Susanna Laurilalle.

Tivoli Sariolalla on ollut Teemu-nallen lisäksi toinenkin maskotti.

– Mutta tästedes Teemu saa hoitaa maskottipuolen yksinään, Ville Sariola ilmoittaa.

Tampere tilapäisesti pois Kummitivoli-toiminta jatkuu viimevuotiseen tapaan klinikoilla. Kummitivoli-päiviä lisätään. Ainakin kaksi paikkakuntaa tulee lisää, kuten myös tapahtumapäiviin ohjelmaa.

– Toisaalta emme tällä kaudella pääse lainkaan Tampereen yliopistolliselle sairaalalle, koska siellä rakennuksen ympäristössä on isot remontit meneillään, Ville Sariola harmittelee.

– Jokaisesta ostetusta päivärannekkeesta tilitämme edelleen kymmenen senttiä Kummeille.

Otamme myös joitakin Kummien tuotteita myyntiin. Sitäkin kautta Kummit näkyy jatkossa tivolitapahtumissamme aiempaa paremmin.

Tivoli Sariolan kannalta yhteistyö Kummien kanssa perustuu lähtökohtaisesti siihen, että se haluaa käydä kaikki lastenklinikat läpi.

– Kummien toiminta keskittyy käytännön syistä väkisinkin pääkaupunkiseudulle. Me haluamme omalta osaltamme auttaa laajentamaan erikoisohjelmaa ympäri valtakuntaa, kehitysjohtaja Sariola painottaa. ●

klinikkaVierailU

Sari Aallon ja Simpanssi Anssin yhteistyö valloitti ja hämmästytti Lastenklinikalla 25. helmikuuta.

Helmikuun hauskimmat hetket

Sari Aalto ja Simpanssi Anssi valloitusretkellä nainenkin voi puhua vatsasta. Sari Aalto, Suomen ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi ainoa ammattimainen vatsastapuhujanainen, sai helmikuun lopulla Helsingin Lastenklinikalla aikuisetkin ymmälle, lapsista puhumattakaan.

Huulet eivät liiku! Mistä se ääni oikein tulee?

S

ari aalto on koUlUtUkseltaan teatteriilmaisun ohjaaja ja työskennellyt näyttelijänä muun muassa espoolaisessa Teatteri Hevosenkengässä, joka on yksi maamme arvostetuimmista nukketeattereista.

– Ollessani ensimmäisen lapseni kanssa kotiäi-

â Vajaan kahden vuoden ikäinen lehmolainen Eetu Kaistinen pääsi K6:lla heittämään Anssin kanssa ylävitoset.

á Helsinkiläinen Anna Bain, 3, tapasi Sarin ja Anssin päiväsairaalan käytävällä. Annalla ja Anssilla riitti juttua pitkään.

tinä kaipasin juttuseuraa. Aloin harjoitella vatsastapuhumista ja sainkin sitten Simpanssi Anssista puhekumppanin, parhaillaan toista lastaan odottava Sari vitsailee ”ystävystymisestään” käsinuken kanssa. Vitseistä ei ollut pulaa Sarin ja Simpanssi Anssin valloittavissa esityksissäkään. Niin hyviä kuin huonojakin vitsejä riitti sekä Lastenklinikan leikkihuoneessa pidetyssä parinkymmenen minuutin showssa että osastokierroksella.

Otettuaan ensin omatoimisesti vatsastapuhumisen alkeet haltuun Sarin mentorina on ollut muun muassa Suomen (ainakin toistaiseksi) tunnetuin vatsastapuhuja Ari Lauanne. Sari Aallon esityksissä on mukana hieman magiaakin. Sillä saralla omena ei ole kauas puusta pudonnut, sillä Sarin isä on taikuri Simo ”Jokeri Pokeri Box” Aalto. ● Klinikkavierailu • www.kummit.fi

47

KLINIKKAVIERAILU Teksti ja kuvat Matti Hannula

Laulava tanssitähti lapsipotilaita piristämässä

Pete Parkkonen kävi kitaran kanssa klinikalla Pete Parkkonen kuuluu niihin Idolsohjelmasta tunnetuksi tulleisiin artisteihin, jotka eivät voittaneet, mutta jotka ovat menestyneet paremmin kuin moni voittaja.

Maaliskuun puolivälin tietämissä Pete ehti piipahtaa parin tunnin visiitillä Helsingin Lastenklinikassa ja Lastenlinnassa.

E

dellisen kerran Parkkosen Pete kävi klinikkavierailulla viitisen vuotta sitten.

– Tulee hyvä fiilis, kun näkee lasten hymyilevän saadessaan edes siellä kuunnella elävää musiikkia, kun eivät välttämättä ihan heti pääse ”ulkomaailmaan”, hän kommentoi parituntisen päätyttyä.

– Lupaan, ettei seuraavaa visiittiäni tarvitse odotella viittä vuotta.

Pihtiputaalaislähtöinen Parkkonen jäi Idolsin neljännellä tuotantokaudella, vuonna 2008, kolman-

á Visiittinsä aluksi Pete Parkkonen esitti poliklinikan aulassa muutaman kappaleen. ß Kaksivuotias helsinkiläinen Eemil Hinttula pääsi hetkeksi Peten syliin.

Lastenkirurgian osastolla K8 vantaalainen Akseli Karppinen, 7, pääsi huoneessaan nauttimaan parin kappaleen mittaisesta privaattiesityksestä.

48

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

neksi Koop Arposen ja Anna Puustjärven (Anna Puu) vanavedessä. Mutta viime vuoden lopulla Pete räjäytti toisenlaisen potin voittamalla Tanssii tähtien kanssa -kilpailun parinaan ja opettajanaan Katri Mäkinen.

– Kyllä se voitto muutaman lisämerkinnän kalenteriin tuotti, Pete Parkkonen toteaa.

– Tahtoa oli tarpeeksi, mutta kyllä jokainen lähetys jännitti. Jokainen tanssi oli niin erilainen, eikä kaikki ihan nappiin mennyt voitosta huolimatta, Pete tunnustaa.

á 14-vuotias vantaalainen Vilma Illi oli K8:lla oma Kalle-nallensa kainalossaan. Pete ja Teemu-nalle tulivat moikkaamaan.

– Koko viime vuosi oli muutenkin aikamoista haipakkaa: keväällä tuli ulos oma levy, JVG:n kanssa julkaistiin yhteinen biisi ja tehtiin muutama kimppakeikkakin.

Huhtikuussa 2014 ilmestynyt albumi oli Pete Parkkosen kaikkiaan kolmas ja ensimmäinen suomenkielinen albumi. Räppiduo JVG:n kanssa levytetystä Etenee-kappaleesta tuli melkoinen hitti. Se kuultiin viime syksynä myös Elämä Lapselle -konsertissa, ja Pete sai soolona esittää sen useaan kertaan myös klinikkavierailullaan.

Kuluvalle keväälle Pete Parkkosella on Katri Mäkisen kanssa tiedossa muutama tanssikeikka, mutta toki Pete menee edelleen selkeästi musiikki edellä.

– Uutta tavaraa väännetään kovasti koko ajan, mutta seuraavan levyn aikataulusta ei ole tietoa. ●

ä Pete Parkkonen kävi myös Lastenlinnan puolella laulamassa ja soittamassa… à …ja sielläkin nimmarikorttipino hupeni nopeasti.

Kummit Stars päästää nuoret talentit lavalle

L

astenklinikoiden kUMMit järjestää tänä keväänä 10–18-vuotiaille nuorille mahdollisuuden esittää kauppakeskustapahtumassa lavalla yleisön edessä yhden laulun. Ensimmäiset Kummit Stars -tapah-

tumat olivat Espoon Isossa Omenassa 7.3. ja Vantaan Myyrmannissa 14.3. Tapahtumiin voi ilmoittautua joko yksin tai kaverin kanssa. Joku osallistujista voi ponnahtaa niistä jopa Elämä Lapselle -konsertin lavalle asti! ● å Kuva Janne Katajan juontamasta Myyrmannin Kummit Stars -tapahtumasta, jossa lauloivat muun muassa Amantia Leinonen (vas.), Leevi Toponen, Mia Mäenpää sekä duo Siiri Heilimo Doris Purola.

á Nuorten tähtien lomassa Myyrmannin tapahtumassa esiintyivät myös vähän varttuneemmat, parikymppiset laulajalahjakkuudet Ellinoora (kuvassa) sekä Sara Nuutinen Rumors-yhtyeensä kanssa.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

49

Ainu ja Lastenklinikan Kummit ry yhteistyöhön.

Ainu lastentarvikkeet on pienen ihmisen asialla: tänä vuonna tuemme Kummien toimintaa lahjoittamalla 50 senttiä jokaisesta myydystä Ensipupusta Kummeille.

Ensipupun ja Ainu-tuotteet löydät lastentarvikeosastolta.

Kummit-yhteistyö jatkuu jo viidettä vuotta

LAHJOITUS

Oriola arvokkaalla asialla Lääketukkukauppa Oriola jatkaa Lastenklinikoiden Kummien kumppanina jo viidettä vuotta. Koko ajan on lahjoituskohteena ollut Helsingin Lastenklinikan Munuais- ja elinsiirto-osasto ja nyt jo kolmatta vuotta myös lastenkirurgian poliklinikan uro-gastro -toiminta, jonka puitteissa tutkitaan ja hoidetaan polikliinisesti virtsateiden ja suoliston toiminnallisista, rakenteellisista ja neurogeenisista häiriöistä kärsiviä potilaita.

O

riola Consumer Health -yksikkö on neljän viimeisen vuoden aikana lahjoittanut osan Gefilus®-ravintolisien myynnin tuotosta Kummeille. Lahjoitussumma on ollut joka kerta merkittävä. Nyt helmikuun lopulla luovutettu, Gefilus-tuotteiden myynnillä kerätty lahjoitussumma kohdistetaan laite- ja viihtyvyyshankintoihin HUS:n elinsiirto- ja gastro-osastoille, mielenterveystyöhön HUS-alueella ja keskoskehdon hankintaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Lahjoitusshekin kävi Helsingin Lastenklinikalla luovuttamassa Oriolan liiketoimintajohtaja Jarkko Kiuru.

– Vuosien varrella olemme pystyneet Oriolan lahjoitusvaroilla hankkimaan kaikenlaista tarpeellista. Viimevuotisella lahjoituksella hankimme muun muassa potilasvalvontamonitoreja osastolle ja kirurgian poliklinikalle uudet sohvat, kertoi elinsiirtoosaston osastonhoitaja Annika von Schantz.

– Sohvat tekivät tilasta huomattavasti entistä viihtyisämmän, totesi ylihoitaja Anita Tuhkanen tyytyväisenä.

â Oriolan liiketoimintajohtaja Jarkko Kiuru kävi helmikuun lopulla tuomassa Helsingin Lastenklinikalle runsaan 20 000 euron shekin.

Sitä olivat vastaanottamassa elinsiirto-osaston osastonhoitaja Annika von Schantz sekä Kummeista projektipäällikkö Susanna Laurila.

Tämä lahjoitus kohdistuu paljon laajemmalle kuin shekissä olevasta tekstistä on pääteltävissä.

– Tavoitteena on, että sairaala pystyisi itse hankkimaan varsinaisessa hoitotyössä välttämättömät välineet, mutta lasten ja potilasperheiden viihtyvyyteen liittyvissä hankinnoissa joudumme turvautumaan lahjoitusrahoihin, kiteytti ylihoitaja Tuhkanen.

Osasto K3 on tällä hetkellä väistötilassa, missä ei alun perin ollut lainkaan keittiötä.

– Nyt meillä on siellä yhdistetty kanslia ja keittiö, johon saimme Oriolan lahjoitusvaroilla hankittua astianpesukoneen, osastonhoitaja von Schantz kiitteli.

– Aiemmin tiskit oli kuskattava kokonaan eri kerrokseen.

Tällä kertaa kivuttomammin Käyttökohteita Oriolan tämänkertaiselle lahjoitukselle on paljon. Osastonhoitaja von Schantz huokaili, että lahjoitusvarat saadaan nyt kaiken kaikkiaan käytettyä varmasti ”kivuttomammin” kuin vuosi sitten.

– Silloin hankimme hoitotyötä helpottavia pinnasänkyjä. Jouduimme ensin kilpailuttamaan hankinnan. Kun sänkyjä alettiin tuoda Suomeen rahtilaivalla, siihen tuli vika keskellä valtamerta. Lasti piti siirtää toiseen rahtilaivaan. Se oli aika uskomatonta, von Schantz taivasteli.

Oriolan lahjoitussumma perustuu siis Gefilus®ravintolisätuoteperheen myyntiin. Jokaisesta myydystä tuotteesta on Kummeille lahjoitettu neljä senttiä.

– Harva varmasti edes käsittää, miten todellinen täällä rahantarve on, totesi liiketoimintajohtaja Kiuru käytyään nyt ensimmäisen kerran itse tutustumassa Lastenklinikan olosuhteisiin. ●

Verenpainemittareitakin tiedossa Elinsiirtopotilas on siinä mielessä erilainen esimerkiksi useimpiin syöpäpotilaisiin verrattuna, että hän ei ikinä tule terveeksi, sillä lääkitys ja seuranta jatkuvat koko eliniän.

– Yritämme kovasti kehottaa heitä liikkumaan, sillä kroonisesti sairaat nuoret ovat muuten suuressa syrjäytymisvaarassa. Sen vuoksi olemme Oriolan lahjoitusvaroilla hankkineet sekä rannemittareita lainattavaksi että myös verenpainemittareita kotikäyttöön, von Schantz kertoi.

Liiketoimintajohtaja Kiuru tarttui heti asiaan ja lupasi selvittää Oriolan mahdollisuudet auttaa lisää.

– Hankimme myös iPadeja lisää, koska lasten täytyy dialyysihoidoissa olla paikallaan, ja se onnistuu parhaiten iPadin avulla, jota puolitoistavuotiaatkin osaavat näköjään jo käyttää, Annika von Schantz totesi.

Lahjoitus • www.kummit.fi

51

kUMPPani

Isac Elliot ja norlan tahdittivat starttia

Citycon mittavaan yhteistyöhön Kummien kanssa TeksTi Matti HannUla

Kauppakeskusyhtiö Citycon on aloittanut yhteistyön Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Monipuolinen kumppanuus pitää sisällään muun muassa yhdessä järjestettäviä tapahtumia Cityconin kauppakeskuksissa.

C

ityCon oMistaa Monia sUUria kauppakeskuksia, esimerkiksi Myyrmannin Vantaalla, Ison Omenan ja Lippulaivan Espoossa, Columbuksen Helsingin Vuosaaressa ja Koskikeskuksen Tampereella.

– Yhteistyö Kummien kanssa pohjautuu sosiaaliseen vastuullisuuteen, sanoo Cityconin kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas.

– Meillä oli vuosien ajan Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa hieman samansuuntaista yhteistyötä, jossa keräsimme mukavissa tapahtumissa hyväkuntoisia leluja kierrätettäväksi esimerkiksi päiväkoteihin. Se oli kaikin puolin todella positiivinen kokemus. Kummit-kuviossa on kysymys pitkälti samantyyppisestä asiasta: tehdään hyvää yhdessä ja järjestetään samalla mukava tapahtuma kauppakeskuksen asiakkaille.

Paikalliset Kummit-tapahtumat tulevat palvelemaan kauppakeskusten normaalia asiakaskuntaa.

– Niissä tuodaan hyvää asiaa esille, ja toisaalta ne tuovat hieman vaihtelua ja monipuolisuutta asiakkaiden normaaliin kaupassakäyntiin, Juhokas toteaa.

Citycon ”tarjoaa” Kummit-tapahtumille tilat, Kummien osuudeksi jää esiintyvien 52

www.kummit.fi • Kumppani

kuvaT siiM rosentHal / CityCon Ja Matti HannUla

artistien hankkiminen sekä oman tuotemyynnin ja lipaskeräyksen järjestäminen tapahtuman yhteydessä.

– Citycon voi hyvin olla tapahtumissa tarpeen mukaan näkyvämmässäkin roolissa, Juhokas huomauttaa.

– Teemme yhdessä Kummien kanssa toimintasuunnitelman. Myös Kummien jokavuotisessa päätapahtumassa, Elämä Lapselle -konsertissa, näemme paljon hyviä potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia.

Liikenteellisissä solmukohdissa Citycon on perustettu vuonna 1988. Sen perustivat Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo, Imatran Voima Oy, Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja Posti-

å Espoon oma poika Isac Elliot oli tietysti starttitapahtuman ykkösvetonaula.

á Starttitapahtuma keräsi sadoittain väkeä.

à – Yhteistyö Kummien kanssa pohjautuu sosiaaliseen vastuullisuuteen, korostaa Cityconin kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas.

â Norlan El Misionario toi kuubalaisrytmejä ”Omppuun”.

pankki. Tätä nykyä lähes kokonaan ulkomaalaisomistuksessa olevan pörssiyhtiö Cityconin toimitusjohtaja on hollantilainen Marcel Kokkeel. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa Korkeavuorenkadulla. Cityconilla on henkilökuntaa kaikkiaan noin 130, joista Suomessa runsas puolet.

Suomen-henkilökunnasta suurin osa työskentelee Cityconin Ison Omenan -konttorissa.

Citycon omistaa kauppakeskuksia paitsi Suomessa niin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Viime vuoden lopussa Citycon omisti kaikkiaan 35 kauppakeskusta ja 25 muuta liikekiinteistöä. Kauppakeskuksista 21 sijaitsee Suomessa, luonnollisesti eteläiseen Suomeen painottuen, mutta maantieteellisesti varsin kattavasti.

– Haluamme olla urbaaneissa liikenteellisissä solmukohdissa, missä on vähintään yksi suuri päivittäistavarakauppa ja paljon ihmisiä. Toisaalta emme halua olla sellaisissa paikoissa, joihin pääsee vain autolla, vaan hyvät julkisetkin yhteydet ovat tärkeitä.

Silloin meihin ei vaikuttaisi, vaikka autoilu jostakin

syystä merkittävästi vähenisi, mikä toki olisi kestävää kehitystä, Juhokas toteaa.

– Hyvät pysäköintitilatkin tietysti tarvitaan.

Onhan selvää, että autoilevat asiakkaat ostavat keskimäärin enemmän kuin julkisilla liikkuvat.

Monista Cityconin omistamista kauppakeskuksista löytyy myös paljon muutakin kuin päivittäistavarapalveluja: muun muassa Kela, kirjasto, elokuvateatteri ja terveyskeskus.

– Sille saralle aiomme jatkossa panostaa entistä enemmän. Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta, ja on aina parempi, mitä enemmän asioita ihmiset saavat hoidettua samalla ”kierroksella”.

Huima aloitus Cityconin ja Kummien yhteistyö käynnistyi komeasti: lauantaina 31. tammikuuta kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa esiintyivät supersuosittu Isac Elliot sekä latinorytmimusiikin lähettiläs Norlan ”El Misionario”. 14-vuotias espoolainen Isac oli vastikään Emma-gaalassa ehdokkaana vuoden 2014 miessolistiksi! Norlan oli puolestaan yksi Suomen tämän vuoden euroviisuehdokkaista ja kisasi Uuden Musiikin Kilpailussa vielä finaalissakin. Isac ja Norlan houkuttelivat Isoon Omenaan useita satoja nuoria, ja olipa joukossa jonkun verran vanhempaakin väkeä. ● Kumppani • www.kummit.fi

53

”Opin arvostamaan pienimpiäkin asioita elämässä”

klinikkaVieras

Sairaalavierailu teki Jenni Jaakkolaan vaikutuksen Jenni Jaakkola, KIDSing 2013 -lastenlaulukilpailun voittaja, vieraili tammikuun lopulla Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolla. Helmikuussa 16 vuotta täyttänyt Jenni sai vierailustaan hyvän mielen. niin sai varmasti moni lapsikin.

J

ennille klinikkaVierailU oli todella mieleenpainuva.

– Tosi tärkeä ja ainutlaatuinen kokemus! Vierailu kasvatti minua ihmisenä, opin arvostamaan mitä pienimpiäkin asioita elämässä. Minusta oli ihanaa päästä piristämään lapsia ja nuoria ja nähdä heidän hymyilevän.

Päällimmäisenä Jennin mieleen jäivätkin potilaiden hymyt.

– Ja se, kuinka kannustavia heidän perheenjäsenensä ovat sairasta lastansa kohtaan.

Jennillä ei varsinaisesti ole omakohtaisia kokemuksia lastensairaalassa potilaana olemisesta.

– Joskus ihan pienenä olen ollut, mutta en muista siitä hirveästi.

Jenni toivoo, ettei tämänkertainen hyväntekeväisyyskäynti jäisi viimeiseksi.

– Minut otettiin lastenosastolla niin hyvin vastaan, että olisi ilo ja kunnia päästä uudestaan sinne moikkaamaan potilaita.

Jenni käy yläasteen yhdeksättä luokkaa.

– Koulu sujuu hyvin, viimeisiä viedään, ja kohta toivon mukaan saan päättötodistuksen yläasteelta käteen.

á Jenni Jaakkola tapasi OYS:n lastenosastolla muun muassa 10-vuotiaan Hannun… à … 13-vuotiaan kaimansa… å … ja 12-vuotiaan Satun.

Taas keilaamaan Vajaan kahden vuoden takaisen KIDSing-voittonsa myötä Jenni Jaakkola sai levytyssopimuksen Antti Tuiskun levymerkin Hyökyaalto Recordsin kanssa.

Hän pääsi myös esiintymään Tuiskun syksyllä 2013 järjestetylle juhlakiertueelle. Jennin esikoisalbumi Siipeni mun julkaistiin lokakuussa 2013.

– Musiikki on edelleen läsnä jokapäiväisessä elämässäni ja tulee olemaan jatkossakin, Jenni lupaa.

– Toivottavasti joskus myöhemmin päästään kuulemaan myös uutta musiikkiani.

Viime keväänä Jenni osallistui Oulussa järjestettyyn Kummit Bowling -hyväntekeväisyystapahtumaan.

Samoissa merkeissä keilataan Oulussa nyt 21. toukokuuta. Jenni Jaakkolakin nähdään silloin taas keilaamassa.

– Ehdottomasti! ● Klinikkavieras • www.kummit.fi

55

risteily TeksTi ja kuvaT Matti HannUla

Tallink Silja tarjosi seitsemälle potilasperheelle Tukholman-retken

Kivasti erilainen viikonloppu Seitsemän potilasperhettä pääsi maaliskuun alussa nauttimaan ilmaisesta risteilystä Silja Serenadella. Tukholman-risteilyt lahjoitti Tallink Silja. Helsingissä EuroPark tarjosi potilasperheille maksuttoman pysäköinnin Olympiaterminaalin välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa pysäköintiluolassa.

Kajon Oy puolestaan hoiti veloituksetta lentokenttäkuljetukset pitkämatkalaisille.

M

Ukana oli sekÄ kUoPion ettÄ oUlUn alueelta kaksi perhettä, kuten myös HUS-alueelta, sekä seitsemäntenä KeskiSuomesta tikkakoskelaisperhe, joka on HYKS Lastenklinikan metabolisen luustovastaanoton asiakas.

56

www.kummit.fi • Risteily

å Kaikki lapset Teemu-nallen ja Harri Hylkeen kanssa ryhmäkuvassa.

Tallink Siljan ohjelmaemäntä Stephanie Lemström (kuvassa) ja risteilypäällikkö Kyösti Kosola kertoivat komentosiltavierailulla mielenkiintoisia seikkoja laivasta ja sen ohjaamisesta.

á Eelis Karttunen oli koko porukan poseerausmestari.

ß Tikkakoskelaissisarukset Olivia, 3, ja Niklas Mäyränen, 11, sairastavat harvinaista synnynnäistä sidekudossairautta OI:ta (osteogenesis imperfecta).

ß Harri Hylje ja Teemu-nalle ystävystyivät saman tien.

Lastenklinikoiden Kummit oli lähettänyt sairaaloille Tallink Siljan terveiset, että tietty määrä perheitä jokaisesta kolmesta sairaalasta pääsee risteilylle. Sairaalat saivat itse tehdä valinnat.

Perjantaina alkaneen risteilyn aluksi Kummit ja Tallink Silja järjestivät tervetulotilaisuuden laivan 13. kannen Loungessa. Tallink Siljan puolesta risteilyjärjestelyistä vastasi kumppanuuspäällikkö Minna Varis ja Kummien puolesta sekä projektipäällikkö Susanna Laurila että hallinnon ja markkinoinnin

assistentti Kaisa Heinonsalmi. Tervetulotilaisuudessa olivat mukana myös maskotit, Kummien Teemu-nalle ja Tallink Siljan Harri Hylje, jotka ystävystyivät heti ensi näkemällä.

Kun laiva saapui lauantaina aamupäivällä Tukholmaan, koko ryhmä kuljetettiin linja-autolla Djurgårdenin saarelle. Siellä oli vaihtoehtoina käydä Junibackenissa tai Vasa-museossa tai molemmissa. Oli myös mahdollisuus jatkaa bussikyydillä keskustaan ostoksille. Pari tuntia myöhemmin linja-auto starttasi Djurgårdenista takaisin satamaan.

Pienen lepohetken jälkeen oli tarjolla välipala sekä mahdollisuus päästä komentosillalle tutustumaan laivan ohjausjärjestelmään. Sieltä ei halunnut jäädä pois kukaan. Risteilypäällikkö Kyösti Kosola ja ohjelmaemäntä Stephanie Lemström kertoivat monta mielenkiintoista asiaa ja vastailivat niin aikuisten kuin lastenkin mielissä heränneisiin kysymyksiin.

Sunnuntaina aamupäivällä Silja Serenade oli takaisin Helsingin Olympiaterminaalissa ja niin lyhytkuin pidempimatkalaisillakin alkoi risteilyreissun viimeinen etappi: matka satamasta kotikonnuille.

– Meille on tärkeää, että voimme tarjota perheille vähän erilaisen viikonlopun ja esitellä samalla myös Tukholmaa, kumppanuuspäällikkö Varis sanoo.

– Näillä reissuilla on aina yhtä mukavaa olla mukana. Tämä oli jo neljäs kerta, ja lisää matkoja on jo suunnitteilla. ● Risteily • www.kummit.fi

57

risteily

Pariksi päiväksi Oulua etäämmälle Yksi Tukholman-risteilylle päässeistä perheistä tuli OYS-alueelta, Siikalatvan Pulkkilasta, joka sijaitsee Oulusta vajaat sata kilometriä etelään. Pulkkilalaiskokoonpanossa olivat isä Pasi Rusanen, äiti Kati Junno, heidän poikansa Mika, Junnon aikuinen tytär Annina sekä hänen tyttärensä Ella.

P

ERHEEn KLInIKKAPOTILAS On MIKA, 14.

– Mika oli 8-vuotias, kun totesimme, että hänelle tulee aivan pienistäkin kolhuista mustelmia, Kati-äiti kertoo.

– Saimme koululääkäriltä lähetteen Pulkkilan terveyskeskuksen laboratorioon. Kun sitten olimme käyttäneet Mikan siellä verikokeissa, tuli lähes saman tien lääkäriltä soitto, että on jotakin häikkää. Lääkäri soitti myös Oulun yliopistolliseen sairaalaan, mistä viiden minuutin päästä soitettiin minulle kesken työpäivän, että Mikan pitäisi olla tunnin kuluttua siellä. Tuli pieni kiire, Kati Junno muistaa.

– Ei kun soppakauha nurkkaan ja menoksi työnantajan luvalla.

Leukemia tuli luonnollisesti ensimmäisenä ajatuksiin.

– Se suljettiin onneksi melko nopeasti pois. Siitä kuitenkin alkoi kolme vuotta kestänyt tutkimuskierre, ennen kuin tuli diagnoosi: aplastinen anemia.

Se on sairaus, missä luuydin ei tuota riittävästi tai ei ollenkaan uusia verisoluja.

– Olihan se kauheaa aikaa, kun kesti niin pitkään, ennen kuin tiedettiin, mistä on kysymys, Kati Junno sanoo.

– Mutta onhan tämä ikävää vieläkin, hän jatkaa lakonisesti.

– Mika on ollut ”terve” lapsi. Sairaus ei ole vaivannut häntä millään tavalla. Eikä hän erityisen väsyneeltäkään ole vaikuttanut. Nyt kun olemme katsoneet vanhoja valokuvia, missä Mika on 3–5-vuoden ikäinen, kiinnittää huomiota, että hänellä on mustat silmänaluset, Kati Junno kertoo.

– Kun Mikalta jouduttiin aikoinaan ottamaan maitohampaita pois, hän oli vuotaa kuiviin. Mutta ei tällaista mahdollisuutta tullut siinäkään vaiheessa ollenkaan ajatelleeksi. Eikä silloin mitään verikokeita otettu.

Olenkin sanonut, että ottaisivat ihmeessä kaikilta lapsilta verikokeet vaikka ennen kouluikää. Aina saattaa jotakin löytyä.

– Onneksi minulla joku kuudes aisti sitten myöhemmin sanoi, että tutkia pitäisi. Lääkärit totesivat, että oli hyvä, että sairaus löytyi näinkin aikaisin. Se saattaa olla ollut Mikassa syntymästä asti.

Mika joutuu käymään noin kymmenen päivän välein OYS:ssa trombosyyttitankkauksessa.

– Se on aina koko päivän reissu, ja usein on heti seuraavana päivänä punasolutankkaus. Töitäkin pitäisi ehtiä tekemään. On siinä aina järjestelemistä. ”Löysässä hirressä” Mikalle tulee tietysti paljon poissaoloja koulusta.

– Pulkkilan yläasteen rehtori ja opettajat ovat suhtautuneet erittäin ymmärtäväisesti Mikan tilanteeseen.

Liikunnan suhteen hänellä on eniten rajoitteita. Kovasti Mikan tekisi mieli liikkua, mutta aina ei voi.

Mikan tulevaisuus on hämärän peitossa.

– Sitä ovat lääkäritkin miettineet isommassakin porukassa. Ollaan kuin löysässä hirressä, Kati Junno sanoo.

– Useampaakin veriarvoa seurataan, pari niistä on pysynyt hyvinä. Vasta jos kaikki arvot ovat huonoja, aletaan miettiä muita hoitoja.

Tällä hetkellä Mikalla on päivittäisenä hoitona vain raudanpoistolääke, jota pitää syödä, kun on saanut toisen ihmisen verta.

– Eikä ole mikään halpa lääke, vuosiannos maksaa lähes 4000 euroa. Siinäkin olisi jollekin kansanedustajalle hommia, että saisi laajennetun korvattavuuden tällaisissa tapauksissa, Kati Junno huomauttaa.

Risteilykutsusta perhe oli mielissään.

– Ihan kiva, kun tuolta pohjoisestakin joskus pääsee. Lentämisestä en pidä, mutta ajattelin, että putoaa jos putoaa, kyllä nyt mennään, Kati Junno nauraa.

– Emmehän me koskaan muutenkaan pääse kuin korkeintaan muutaman päivän reissulle. Meidän elämä on etupäässä matkailua Ouluun ja takaisin. ● ß Junibackenin edustalla vasemmalta Annina Savaloja ja tyttärensä Ella, Kati Junno ja hänen poikansa Mika Rusanen sekä Mikan isä Pasi Rusanen.

58

www.kummit.fi • Risteily

Junibackenin teatterissa esitettiin pienoisnäytelmää Gittan ja hirviveljekset.

á Komentosillalla oli hieno koristeruori. Nilsiäläinen Vihtori Hiltunen, 3, kokeili, toimiiko.

Monimuotoista apua

T

á Tyrnäväläiset Linnea (vas.) ja Lotta Karttunen viihtyivät Junibackenissa.

allink silJa on Paitsi lahjoittanut kolmen kumppanuusvuoden aikana lapsipotilaiden perheille risteilyjä, niin se on kerännyt Kummeille 180 508 euroa. Lahjoituskohde on Helsingin Lastenklinikan leikkausosasto ja siellä O-kaaren hankinta. O-kaaren kokonaishinta on useita satoja tuhansia euroja. Sitä käytetään muun muassa ortopedisissä ja neurokirurgisissa leikkauksissa. Joulukuussa kumppanuuspäällikkö Minna Varis ja viestintäpäällikkö Marika Nöjd kävivät Lastenklinikalla luovuttamassa 55 600 euron shekin.

Kesäkuussa järjestetään Kummit-risteily Tallinnaan. Syksyllä Tallink Silja tarjoaa Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden potilasperheille Tukholman-risteilyn Helsingistä. Perinteisesti Tallink Silja on vahvasti mukana tukemassa myös sekä Kummit-vuoden päätapahtumaa Elämä Lapselle -konserttia (16.9.) että Kummit-golfia Hirsalassa (5.8.). ● ß Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd (oik.) ja kumppanuuspäällikkö Minna Varis vierailivat viime vuoden lopulla Helsingin Lastenklinikalla ja luovuttivat ison shekin. Vastaanottajina lastenkirurgian klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio ja ylihoitaja Sirpa Vanhasasi-Huida sekä projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Risteily • www.kummit.fi

59

ß Hjallis Harkimo, Jokerien pääomistaja ja eräs Lastenklinikoiden Kummit ry:n perustajista, toivotti kummivieraat tervetulleiksi peliin.

kiitostaPaHtUMa

â Mega-Paulana paremmin tunnettu Juha Rastas ”normaalivetimissä”.

á Ruotsiin Leksandiin tälle kaudelle siirtynyt ex-Blues Tomi Sallinen pääsi joululomallaan katsomaan Jokereissa pelaavan pikkuveljensä Jeren edesottamuksia. á Jo kuudella eri vuosikymmenellä keikkaillut iskelmätähti Eija Sinikkakin tuli nauttimaan lätkästä.

Kummi-ilta KHL-areenalla

á Rap-trio Karu-Koplaa edusti Tuomas.

lastenklinikoiden kUMMit kiitti jääkiekkoseura Helsingin Jokerien mainiolla myötävaikutuksella aktiivisia kummejaan menneestä vuodesta kutsumalla heitä juuri ennen joulua Hartwall Arenassa pelattuun KHL-otteluun. Mainion debyyttikauden KHL-liigassa pelannut Jokerit kohtasi silloin latvialaisen Dinamo Riikan ja voitti 3–1. Kolmisenkymmentä kummia oli vastannut kutsuun myöntävästi ja irtautunut joko yksin tai yhdessä seuralaistensa kanssa muutamaksi tunniksi joulunvalmistelukiireistä. ●

æ Vuoden 2009 Miss Suomen Essi Pöystin pikkuveli Eetu kiekkoilee tätä nykyä KHLJokereissa.

ã Susanna Rahkamo ja Petri Kokko olivat ottaneet mukaan Camilla-tyttärensä.

60

www.kummit.fi • Kiitostapahtuma

á Ruotsalaista IBF Falun -salibandyseuraa tätä nykyä edustava Tero Tiitu oli ehtinyt Suomeen joulunviettoon.

Mukana kiekkopelissä puoliso Taru Saares.

Arttu Harkilla oli mukana avopuolisonsa Inka Lehtiluoto.

kUMMiVieraskynÄ

O

Urheilijasta urheilijan äidiksi

LEn 43-VuOTIAS kolmen pojan äiti, ex-triathlonisti ja pyöräilijä. Ensin urheilin kansainvälisellä tasolla junioriluokissa, sitten kansallisella tasolla aikuissarjoissa. Kilpaurani päättyi vuonna 1996, kun olin 24-vuotias.

Sitä ennen draaman kaari oli aikamoinen: Juniori-ikäisenä nopeasti huipulle noussut lupaava ja menestyvä urheilija, joka lisäksi oli kuvaukselliKatariina nen, opinnoissaan menestynyt ja kielitaitoinen, nousi nopeasti julkisuuden ja sponsoreiden lemmikiksi. Mestaruuksia ropisi. Kovat odotukset painoivat nuorta kokematonta urheilijaa piiskaamaan itseään yhä tiukempaan harjoitteluun. Itsensä kuunteleminen unohtui, ja väsymyksen merkkien lukeminen ei onnistunut edes valmentajilta. Vähitellen vauhti alkoi hiipua, testitulokset kertoivat huononevasta hapenottokyvystä, hengitysteihin liittyvät erilaiset vaivat lisääntyivät.

Kaikki tuo vaikutti väistämättä tuloksiin. Julkisuus, joka oli ollut yltiöpositiivista, kävi raskaaksi. Selittely tuloskehityksestä ärsytti. Alkoi löytyä monenmoisia ”asiantuntijoita”, jotka epäilivät julkisuuden nousseen päähän ja vaikuttaneen motivaatiooni. Kisaamisen jatkaminen tuntui velvollisuudelta tukijoita, yleisöä ja valmentajaa kohtaan. Nuoren urheilijan itsetunto ja terveys olivat kovilla. Lopulta puhkesi rasitusastma. Urheilumaailman ulkopuolelta löytynyt puoliso kehotti lopettamaan kisauran. Oli helpotus, kun joku sanoi sen ääneen: voit hypätä oravanpyörästä pois, se on ok.

Nyt ex-urheilija opettelee uutta uraa urheilijoiden äitinä.

Kolme poikaa, kaikki täysin erilaisia niin luonteeltaan kuin fysiikaltaan, haastavat äitiään monella tavalla. Kohta 12-vuotiaan kuopuksen kanssa on helppoa ja kivaa.

Poika rakastaa kisaamista ja treenaamista sekä BMXpyöräilyssä että squashissa eikä jännitä turhia. Hän saa tärkeissä kisoissa sen parhaan suorituksensa esiin. Voi kun itse olisinkin osannut asennoitua noin! Poika vain kasvaa todella hitaasti, ja kehitys on ikätovereihin verrattuna muutenkin jäljessä. Muut painavat ohi, ja välillä se harmittaa pirusti. Isoveljet ovat jättiläisiä, vahvoja ja nopeita, kuten pieni mieskin haluaisi olla. Äidin tehtävä on kannustaa yrittämään ja antaa uskoa, että kasvu kohta kiihtyy ja voimaakin tulee. Jatka vain samalla tavalla, pärjäät hienosti! Voitto ei ole tärkein.

Keskimmäinen, 13-vuotias, ei halua urheilla juuri mitään. Hartiat ovat kuin uimarilla, voimaa tulee jostain itsestään, mutta ei. Urheilijaäidin on hyväksyttävä pojan valinta ja ohjattava nuori mies edes kuntoilemaan jollain tavalla.

Nyt yritämme käydä yhdessä salilla kerran viikossa perusjuttuja tekemässä. Edes jotain…

Esikoispoika, kohta 17 v, onkin Laakkonen sitten äidin todellinen haaste. Pitkä ja kömpelö poika aloitti ketterille sopivan squash-harrastuksen 12-vuotiaana kokeiltuaan sitä kesäleirillä. Tänä vuonna hän voitti ikäluokkansa SM-kultaa, on vahva kuin härkä ja uskomattoman nopea kokoisekseen. Lahjakas, lupaava. Mutta tavoitteellinen urheilu ei kiinnosta. Kavereiden kanssa treenailu on kivaa, kisaaminen vähän stressaavaa. Kisoihin mennään, kun valmentaja sanoo, ja onneksi kaveritkin menevät. Urheilulukio ei kiinnostanut vanhan koulun kavereiden takia. Olihan sinne tosi pitkä matkakin.

Äiti haluaisi muuttaa nuoren miehen tavoitteet, mutta kun ei pysty. Ihan itse on haluttava huipulle. Liikaa ei passaa painostaa, sillä se johtaa nopeasti äidin torjumiseen ja lajin lopettamiseen. Hyvä on näinkin. Äiti on suunnattomasti nauttinut kisakatsomossa istumisesta ihan turistina. On saatu itkeä ilosta ja kiljahdella ja purra hampaita jännityksestä. On mahtavaa katsoa ulkopuolisena, ei lajin sisällä olevana henkilönä, oman lapsen kehitystä ja suorituksia. Halkean ylpeydestä. Olen myös onnellinen siitä, ettei lapseni luonne aja häntä samanlaiseen kohtaloon kuin äitiään. Tuo ei polta itseään kentillä loppuun, osaa levätä ja jää aina kotiin, jos väsyttää tai on kipeänä. Ehkä siksi menestyskin on tullut nopeasti.

Lapset opettavat myös äitiä, joka edelleen osaa laittaa itselleen turhia paineita.

Ätikin on löytänyt uusia haasteita. On tärkeää, ettei elä lasten kautta. BMX-rata nousi kaksi vuotta sitten äidin ansiosta Kivikon liikuntapuistoon, ja nyt päivät täyttyvät tähän olympialajiin liittyvistä hankkeista. Pyöritettävänä ovat niin radalla toimiva vuokraamo, nopeasti kasvava seura ja lajiliiton alle vasta perustettu BMX-jaostokin.

Uusia ratahankkeita viritellään. Aiempaa kokemusta mistään näistä ei ole. On ammennettava omasta elämänkokemuksesta ja nöyränä opittava uutta, monesti virheiden kautta. ●

Kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

VAKIOTUKIJA

Kummien tukijana alusta asti

Antti Seppälältä saa ’kyllä’ -vastauksen vuodesta toiseen Mäntsäläläinen kuljetusalan yrittäjä Antti Seppälä on yrityksensä A E Kuljetus Oy:n nimissä avustanut Lastenklinikoiden Kummeja aina siitä lähtien, kun Kummit-lehti on ollut vuosimaksun vastineena. Käytännössä se tarkoittaa noin kahdeksaatoista tukivuotta.

– Eikä hän ole liian usein soittanut. Joskus, kun olen jotakin muuta tahoa tukenut, on soittoja saattanut tulla häiriöksi asti. Silloin jää helposti minulta tukieurot antamatta. Mutta onhan se toisaalta niinkin, että jos ei kukaan soita, niin ei sitä apua omatoimisesti tule annettua.

V

”Kummit on ja pysyy” Antti Seppälän yritys A E Kuljetus on jokseenkin samanikäinen kuin Kummit-lehti.

– Kummit-lehden tarjoaja oli ensimmäisten soittajien joukossa, Seppälä muistelee.

– Omia lapsia minulla ei vielä silloin ollut. Nyt on yksi tyttö ja yksi poika. Mutta aina olen ollut sitä mieltä, ettei sairas lapsi voi sairastumiselleen tai sairaana syntymiselleen mitään. Jos sitten myöhemmin jossakin vaiheessa hölmöilee kohtalokkaasti, niin se on jokaisen oma valinta ja ihan eri asia.

Seppälä on muutaman viime vuoden aikana merkittävästi vähentänyt – käytännöllisesti katsoen kokonaan lopettanut – muiden hyväntekeväisyyskohteiden avustamisen. Mutta Kummit on ja pysyy.

uonna 1997 Raija Galant soitti Antti Seppälälle vastaperustetusta Suomen LK Lehden Kustannus Oy:stä ja pyysi tekemään hyvää pienellä panoksella.

– Vastasin silloin pyyntöön myöntävästi. Galant on sitten soittanut aina uudelleen ja uudelleen ja kysynyt jatkosta, ja olen joka kerta myöhemminkin vastannut myöntävästi.

Seppälän mielestä on hyvä, että vakiotukijankin jatkohalukkuus vuosi toisensa jälkeen aina tarkistetaan.

– Niin se pitää olla. Automaattisesti ei ole sopivaa olettaa. Siitä tulisi helposti minulta sanomista.

Seppälästä on myös ollut mukavaa, että soittaja on alusta lähtien ollut aina sama.

â Kuljetusalan yrittäjä Antti Seppälä on tukenut Lastenklinikoiden Kummeja lehtitilauksella aina julkaisun syntymästä asti.

Kymmenkunta autoa A E Kuljetuksella oli parhaimmillaan raskasta kalustoa noin kolmenkymmenen ajoneuvon verran. Nyt kuorma-autoja on kymmenkunta. Vakinaisia kuljettajia on kahdeksan. Yrityksen pääasiallisin toimenkuva on jakeluautoilu pääkaupunkiseudulla.

– Siitä toiminta oikeastaan alun perin lähtikin, kun ajoimme Linkosuon leipää Espooseen. Mutta paljon on ehtinyt vuosien varrella tapahtua. Taantuman lisäksi on ollut yrityskauppaa ja lainsäädännöllisiä kuvioita toimintaa hiivuttamassa. Nyt on periaatteessa enää kuusi autoa koko ajan ajossa.

Seppälä harjoittaa myös mehiläistarhaustoimintaa.

– Vaimon isoisä sen on joskus täällä aloittanut. Kolmisenkymmentä vuotta sitten se harrastus muuttui omalla kohdallani ammattimaisemmaksi.

Noin 150 pesää on tätä nykyä, aiemmin on ollut enemmänkin.

Kotirutiinit uusiksi Antti Seppälän halukkuus hyväntekeväisyyteen lapsipotilaiden vuoksi ei ole laantunut kuljetusalaakin pahasti koko ajan purevan taantuman vuoksi. Eikä se laantunut edes pari vuotta sitten, kun omassa perheessä koettiin todella paha takaisku: Seppälän vaimo vammautui vakavasti kotinurkilla sattuneessa työtapaturmassa ja joutui pyörätuoliin. Se muutti kertaheitolla monet asiat normaaleissa päivärutiineissa.

– Eihän se muiden vika ole, jos itselle jotakin sattuu, Antti Seppälä toteaa. ●

62

www.kummit.fi • Vakiotukija

kUMPPaneita

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Berner Berner Oy lahjoittaa Kummeille Ainu ensipupu –tuotteiden 1.1.-31.12.2015 myynnin tuotosta 10 000 euroa.

Laakkonen

Norstar

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa.

Varainkeruu toteutetaan autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla.

NORSTAR Oy lahjoittaa Kummeille osuuden Fisher-Price -tuotteiden myynnistä Prisma-liikkeissä.

Tallink Silja Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Tallink Siljan keräyskohde on lasten ja nuorten kirurgia. Vuosien 2012–2014 lahjoitussumma oli 180 508 euroa, joka käytetään Lastenklinikan laitehankintaan. Tallink Silja on yksi Elämä lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2015–31.12.2015 myydyistä Gefilus-tuotteista 4 senttiä/tuote Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan sisätauti- ja gastro-osastoille Oulussa ja Kuopiossa.

Oy Hoxit Ab

Laatukoru

Click Henkilöstöpalvelut

Hoxit valmistaa rojaltituotteenaan Teemunallen nimikkokarkkeja, jonka lisäksi se tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2015 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ sVenska Svensk översättning: Larissa Krook

Samuli Rautava forskar i probiotika

Åboundersökningar kastar ljus över bebisars bakteriekontakter Ett forskningsprojekt lett av docent och neonatolog Samuli Rautava har utrett uppkomsten av barns mikrobstam under graviditeten, förlossningen och amningen. undersökningen gjordes genom att studera mikrobstammens sammansättning i fostervattnet, moderkakan, barnbecket som bildats under fostertiden och i barnets avföring samt i bröstmjölken.

I

noVeMBer tilldelades Rautava Helena och Niilo Hallman-priset av Stiftelsen för pediatrisk forskning för sin undersökning om inverkan av tidig mikrobkontakt. Priset är 15 000 euro. Det centrala området för Rautavas forskning under hela hans karriär har hittills varit probiotika, dvs. levande mikrober. För närvarande undersöker han huruvida men med hjälp av probiotika kunde hjälpa upp bakteriebalansen hos prematurer och bebisar födda med kejsarsnitt.

– Det verkar som om de tidiga hälsorelaterade händelserna i livet har långtgående effekter ända upp i vuxen ålder, konstaterar Rautava, forskare vid forskarkollegiet för naturvetenskap och medicin i Åbo.

– Det tar dock alltid mycket lång tid innan man med hjälp av forskning kan påvisa någonting så vattentätt att det skulle ändra på vårdpraxisen, fortsätter han.

– Man har länge också vetat att om ett barn föds med kejsarsnitt – i synnerhet om det är planerat – så har bebisen genast efter födseln oftare olika små problem jämfört med bebisar som fötts genom vaginal förlossning. Det beror på att förlossningsvärkarna, mammans reaktion på själva förlossningen och vaginal förlossning har en gynnsam effekt på hur bebisen är redo för livet utanför livmodern jämfört med bebisar som föds med kejsarsnitt.

64

www.kummit.fi • På svenska

Probiotika har varit ett av de centrala forskningsområdena under Samuli Rautavas hela hittills 15 år långa forskarkarriär. Foto: Matti Hannula

Blir utan ”paketet” Kejsarsnitt har också andra effekter.

– När ett barn föds genom vaginal förlossning får det i förlossningskanalen en stor dos normala slemhinnebakterier, vilka sedan utgör barnets normala mikrobstam, som är nödvändig för barnets normala utveckling. Detta ”paket” blir ett barn som föds med kejsarsnitt utan och därmed är risken att barnet insjuknar i astma eller inflammatoriska tarmsjukdomar mycket större, berättar Rautava.

I Finland föds cirka 15 procent av alla barn genom kejsarsnitt och mycket få av dem utan medicinsk grund.

– Men det finns ställen i världen där till och med mer än hälften av alla barn föds genom kejsarsnitt, vet Rautava.

– ”Smidigt”, ”modernare”, ”lättare för mamman”, räknar Rautava med förundran upp som orsaker. intressant idé – De bakterier som människan har i tarmen finns knappt någon annanstans. Det betyder att då ett barn föds så får det sin mikrobstam av andra människor, av vilka mamman naturligtvis är den viktigaste källan, betonar Rautava.

– Ute i världen pågår också en undersökning där man inför en tampong av gas-

binda i mammans slida före kejsarsnittet. Efter kejsarsnittet tar man tampongen som utsatts för bakterier och torkar den nyfödda bebisen med den. Detta är ungefär som om bebisen skulle vara i kontakt med förlossningskanalen. Några resultat har ännu inte publicerats, men tanken är intressant, konstaterar Rautava.

Under senare tid har Rautavas arbetsgrupp flitigt undersökt exponering för antibiotika.

– Antibiotika är en av medicinvetenskapens viktigaste uppfinningar, medger Rautava.

– Men antibiotika används också ofta i sådana fall där det inte är nödvändigt, och forskningen har relativt hållbart påvisat att exponering för upprepad antibiotikabehandling under barndomen ökar risken för att insjukna i såväl inflammatoriska tarmsjukdomar som i astma. Risken för ett barn att insjukna i astma är större till och med i de fall där mamman använt antibiotika under graviditeten, säger Rautava.

– Vi forskare tänker som så, att en exemplarisk tarmbakteriestam innehas av en bebis som är frisk, fullgången, född genom vaginal förlossning av en mamma med normal vikt, som enbart fått bröstmjölk och som inte exponerats för antibiotika, räknar Rautava upp. ●

PÅ sVenska

Från klinikbarn till guldmedaljör

P

Å den Finska idrottsGalan i januari fick rullstolslöpare Amanda Kotaja, som lider av en medfödd benmärgsskada, ta emot priset för Årets Unga Idrottare 2014. Valet gjordes av Urheilutoimittajain Liitto (Idrottsjournalisternas Förbund).

Tjugoåriga Kotaja, som representerar Vampulan Urheilijat, tog guld i rullstol i T54-klassen på 100 meter och silver på 400 meter förra sommaren i EM-tävlingarna i Wales. Från VM år 2013 har hon silver både på 100 meter och 200 meter.

Kotaja bor numera i Helsingfors och är abiturient vid Mäkelänrinteen urheilulukio. Hon är definitivt av den åsikten att handikappade idrottare i alla val bör vara på samma startlinje som friska idrottare.

– I våra grenar finns det färre idrottare, vilket många av dem som nedvärderar handikappidrotten ofta hänvisar till.

Men vi idrottare kan inte påverka antalet medtävlare.

Den största kampen genast efter födseln Amandas skada MMC (Meningomyelocele) uppdagades redan under fosterstadiet. Hon föddes på Åbo universitetscentralsjukhus cirka fyra veckor före beräk-

nat datum. Fastän läkarna hade kunnat förbereda sig var de rätt så pessimistiska gällande babyns överlevnadsmöjligheter. Ryggmärgsbråcket täcktes genast och Amanda fick en tunntarmsstomi. Följande större operationer gjordes på Barnkliniken i Helsingfors när Amanda var två och ett halvt år gammal. Amanda har totalt genomgått ett tiotal operationer.

– Och här är jag nu, frisk som jag själv ser det, skrattar Amanda.

– Min hårdaste kamp förde jag genast då jag föddes. Efter det har jag inte haft så svåra situationer, ler tuffingen som blev döpt med nöddop genast på sin första levnadsdag.

I paralympiska spelen i London 2012 kom Amanda på fjärde plats i 100 meter rullstol med nytt europeiskt rekord. Nästa idrottsetapp för henne är i VM i oktober i år i Qatars huvudstad Doha. Huvudmålet är de paralympiska spelen i Rio de Janeiro, som hålls i september 2016.

– Framgången har gett mersmak. I Rio är mitt mål att vinna guld på 100 meter. ● Nästa år i Rio de Janeiro tänker Amanda Kotaja ta hem en gyllene medalj i rullstolslöpning i paralympiska spelen.

Foto: Matti Hannula

Insamling av medel till barnkliniken i Åbo på första april

B

ARnKLInIKERnAS FADDRAR R.F. och Åbo stad, Åbo filharmoniker, Åbo stadsteater, Åbo musikfestspel, Åbo konservatorium och Nådendals musikfestspel ordnar den 1 april en gemensam Aprilliaa!-välgörenhetskonsert och konstauktion till förmån för ÅUCS barnklinik på Åbo stadsteater i Logomo.

I början av evenemanget får vi lyssna till Åbo filharmonikers konsert under ledning av Maestro Leif Segerstam dirigerar välgörenhetskonserten på första april. Foto: Matti Hannula

kapellmästare Leif Segerstam. I konserten spelas bl.a. Sibelius och som solister står de prisbelönta violinisterna Vivian Stolt och Sisu Sieppala. Efter konserten auktioneras 50 stycken färgglada målningar av Markku Kosonen ut. Kosonen, som avled i november 2013, var en känd naivist från Åbo. Initiativet till välgörenhetsevenemanget kom från Kosonens brorsdotter Hanna Kosonen, som har donerat målningarna som auktioneras ut. Det går att delta i auktionen antingen på plats eller per telefon. Intäkterna från evenemanget och från auktionen skänks oavkortat via Faddrarna till barnkliniken i Åbo. ● På svenska • www.kummit.fi

65

taPaHtUMaoPas

Kummeilla taas vilkas tapahtumavuosi Lastenklinikoiden Kummeilla on tämän vuoden aikana muun muassa seuraavia tapahtumia: 16.–17.5.2015 Teemu-nallen lastenkonsertti ja School’s Out Disco, Energia-Areena, Vantaa Konsertti on suunnattu pienille lapsille (1,5–8-vuotiaat) ja heidän perheilleen, disco puolestaan teini-ikäisille (alaikäraja 10 vuotta).

21.5.2015 Kummit Bowling, Oulu Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Keväällä keilataan Oulun keilahallissa.

Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Oriola ja LähiTapiola.

26.5.2015 Kummit Golf, Vanajanlinna Linna Golfissa järjestettävän golftapahtuman tuotot käytetään Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin. Osallistumismaksu 1500 €/joukkue sisältää kilpailun, ruokailun sekä vauhdikasta oheisohjelmaa. Kutakin kolmihenkistä yritysjoukkuetta johtaa tuttu Kummikapteeni.

Yhteistyökumppanina jatkaa PostNord.

5.8.2015 Kummit Golf, Hirsala Hirsalan Kummit Golf on yksi suosituimmista Kummien järjestämistä yritystapahtumista. Hirsalan-tapahtumaa on uudistettu, ja tänä vuonna kilpailu starttaa puolen päivän jälkeen ja päättyy ohjelmalliseen iltajuhlaan. Osallistumismaksu on 1600 €/joukkue.

Yhteistyökumppaneina Tallink Silja ja Kauppahuone Pesonen Oy. 16.9.2015 Elämä Lapselle -konsertti, Hartwall Arena, Helsinki Elämä Lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on Kummit-vuoden päätapahtuma. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat Tallink Silja, Laakkonen ja Radio Nova. MTV3 esittää konsertin kaksituntisena suorana lähetyksenä.

25.10.2015 Hyväntekeväisyyskonsertti Leijonaemojen kanssa, Louhisali, Espoo Leijonaemot ry viettää juhlavuottaan. Sen kunniaksi Kummit järjestää yhteistyössä Leijonaemojen kanssa juhlakonsertin.

28.10.2015 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Syksyn Kummit Bowling järjestetään Ruusulankadun keilahallissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina Oriola ja LähiTapiola.

24.11.2015 Joulu Mielelle -konsertti, Logomo, Turku Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti taltioidaan Logomossa 24.11. ja esitetään MTV3:lla sunnuntai-iltana 13.12. Yhteistyökumppaneina joulukonsertissa ovat Oriola, Laakkonen ja Radio Nova.

3.12. ja 10.12.2015 Kirkkokonsertti, Helsinki ja Oulu Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulevat uutuutena mukaan Helsingissä (3.12.) ja Oulussa (10.12.) järjestettävät kirkkokonsertit. Helsingissä tapahtumapaikkana toimii Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko ja Oulussa Tuomiokirkko.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri

Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja markkinoinnin assistentti

Kaisa Heinonsalmi Puh. (09) 6824 5218 kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Graafinen suunnittelija

Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestintäpäällikkö

Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

Projektikoordinaattori/ Saara-Sofia Sirén Turku Puh. 040 732 2542 saara@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa

Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Yhteistyössä:

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 50.000 eurolla vuodessa. Lahjoitusvarat käytetään lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja uuden lastensairaalan laitehankintoihin.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php