Kummit-lehti 4/2012

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/12 • 16. VUOSIKERTA

VOIMAPERHEET on merkittävä mielenterveyshanke

WWW.KUMMIT.FI

Kum i t verkom s s a: kumm elamala it.fi pselle.fi

Lahjoit a!

Julisteessa Cheek

Kiitos

kun autoit vuonna 2012

Tuuli ja Silja

KUMMIEN TIIMIIN Joulu Mielelle

Sinnikäs selviytyjä

Tuplakonsertti täynnä tähtiä

”Miron epilepsiaa ei ole helppo hyväksyä”

12 – 17 Forssalainen Miro Happonen täyttää helmikuussa viisi vuotta. Hän on syntynyt kaksi kuukautta etuaikaisena. Runsaan kolmen kuukauden ikäisenä Miro sai ensimmäisen epileptisen kohtauksen.

Vuonna 2010 hänelle tehtiin kehitysvammadiagnoosi. Oireiden perusteella Miron sairautta hoidetaan nyt Dravetin oireyhtymänä, jota Suomessa sairastaa 20 henkilöä. Kummien äskettäisen Joulu Mielelle -tv-konsertin insertissäkin esiintyneen Happosen perheen jokapäiväisestä selviytymisestä voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

2 www.kummit.fi I Sisältö

TÄSSÄ LEHDESSÄ Vanhemmuuden tukeminen avainasemassa Professori Andre Souranderin johtama Voimaperheet-hanke uudistaa lasten mielenterveyspalveluita.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/12 • 16. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Henkilöt: 8 Andre Sourander Tutkimus lasten mielenterveyden hoidosta

12 Perhe Happonen Selviytymistarina Forssasta

24 Sedu Koskinen Kummien kevättapahtuman projektipäällikkö

25 Olympiapurjehtijat Kummit sai riveihinsä seitsemän vahvistusta

46 Kirsi Ranto Enkelivaloa Kummien joulukonserttiin

Kumppanit: 20 VAASAN Food Service Korvapuustipäivän tempaus

29 ABB Oy ja Efora Oy Iso rahalahjoitus ECMO-laitteeseen

32 Lääkeyritys Pfizer Puhtautta lapsille

40 Munuais- ja maksaliitto Yhteistyöorganisaatio esittelyssä

56 Kummit-lehden kustannusyhtiö Tärkeä taustatekijä

58 Vileda Lahjoitus lastenpsykiatrialle

Tapahtumat: 21 Jalkineet kuntoon Footbalance teki pohjallisia hoitohenkilökunnalle

8 – 11

22 Joulu tuli Lastenklinikalle Tommi Läntinen ja joulupukki kylässä

30 Robin TYKS:ssa Teinitähti Turun klinikalla

38 Taloustutkimus Kummit yhä kärkipäässä

42 Kummit Bowling Keilaamalla varoja valvontamonitoreihin

18 –19 22– 23

48 Joulu Mielelle

Tommi-tonttu ja joulupukki klinikalla Laulaja Tommi Läntinen avusti joulupukkia tämän vieraillessa Lastenklinikalla.

Kuvakavalkadi Kummien konsertista

Palstat:

30 – 31

3 Tässä lehdessä Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne Knaster Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Näin toimii Kummit ry

TYKS sekaisin Robinista Nuoren laulajatähti Robinin vierailu Turun lastenklinikalla lokakuussa sai säpinää aikaan.

Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18 Pieni hetki Aukeaman tunnelmapala klinikalta

42 – 44

37 Hanna-kummin viisaat valinnat Hanna Partasen reseptivinkit

59 Kummivieraskynä Sakke Pietilä

60 På svenska Artikkeleita toisella kotimaisella

64 Toivelistat Mitä klinikoilla tarvitaan?

65 Rojaltituotteet Näistä tuotteista tuloja Kummeille

66 Tapahtumaopas Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 Yhteystiedot

Keilaamalla valvontamonitoreja Muun muassa Viivi Avellan ja Riki Sorsa olivat mukana Kummien keilatapahtumassa.

48 – 54

Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Menestyneet olympiapurjehtijamme vastasivat myöntävästi Lastenklinikoiden Kummien kutsuun. Olympiahopeaa purjelautailussa voittaneen Tuuli PetäjäSirénin ja olympiapronssia venekuntineen match race -luokassa saavuttaneen Silja Lehtisen johdolla kokonainen purjehdusseitsikko on jatkossa mukana tekemässä hyvää lapsipotilaille. Kaikki tuoreet purjehtijakummit esittelyssä sivuilla 25–28.

Kannen kuva: Matti Hannula

Joulu Mielelle Musiikkitalo oli tällä kertaa Kummien tv-joulukonsertin estradina.

Sisältö I www.kummit.fi

3

TERVETULOA JUMBOON! Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta lÜytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

WWW KUMMIT FI

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien yhteistyĂśkumppani.

Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00 (su 23.12. 12.00–21.00) Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

www.jumbo.ďŹ

PÄÄTOIMITTAJALTA

”Joulu joutuu taas sydämihin” Kuinka nopeasti aika vieriikään! Joulunpyhien rauhoittumisen ja kinkun sulattelun jälkeen onkin sitten aika käynnistää Kummien juhlavuosi. Kummit on ehtinyt nuoren aikuisen ikään, ja tulevana vuonna meillä on 20-vuotissynttärit. Juhlalogossamme Teemu-nalle on pukeutunut asianmukaisesti, ja niin tulemme tekemään mekin mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa ensi vuoden aikana. On hyvä juhlistaa silloin, kun on sen aika ja aihe.

Kummit ovat tehneet historiansa aikana paljon hyvää pienten potilaiden hyväksi ja nimenomaan täällä Suomessa. Tässä savotassa ovat olleet niin yksityiset kuin yrityksetkin avainasemassa. Lastenklinikoiden Kummit ry ei ole saanut koskaan tukea miltään julkiselta yhteisöltä tai valtiolta. Kaikki varainhankinta ja tuki tulee lahjoituksista sekä tapahtumista, joita järjestetään vuoden aikana useita. Pienistä puroista sekä suuremmista yksittäisistä lahjoituksista on kertynyt jo liki 30 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tavoitteemme on rikkoa tuo maaginen raja ja kerätä mahdollisimman suuri potti jaettavaksi klinikoiden sekä lastentautien tutkimuksen hyväksi. Olemme kiitollisia mukanaolostanne, ja apua tarvitaan edelleen!

Ennen Lastenklinikoiden Kummien juhlavuotta on onniteltava myös Kummit-lehteä. Se on nimittäin täyttänyt tänä vuonna 15 vuotta.

Lehden taustavoimat, myynti ja markkinointi on esitelty sivulla 56. Lehti on kehittynyt vuosien varrella, ja jatkamme kehitystyötä koko ajan.

Suuri Juhlavuoden numero 3/2013 tulee olemaan taidonnäyte siitä, kuinka olemme onnis-

tuneet uudistamaan lehden sisältöä sekä myös ulkoista ilmettä.

Tässä lehdessä aloitamme myös uuden ”tavan” eli esittelemme tuoreimmat kummimme hiukan perusteellisemmin. Ensimmäisenä ovat vuorossa upeasti menestyneet olympiapurjehtijamme. Hienoa, että saamme uusia liikunnallisia nuoria mukaan kummitoimintaan! Purjehtijat ovat luvanneet toteuttaa ”Kummit purjeissa” -tapahtuman Töölönlahdella ensi kesänä. Päivämäärä on vielä avoin, mutta kesäkuun alkuun suunniteltu tapahtuma tulee varmasti olemaan melkoisen suosittu niin lasten kuin aikuistenkin mielestä.

Juhlavuoden tapahtumiin liittyy myös huipputilaisuus ”Elämän kevät” toukokuussa. Tuon Kummien tapahtuman toteuttaa Seppo ”Sedu” Koskinen, joka on kutsuttu projektipäälliköksemme tähän juhlavuoden megapäivään.

Saman päivän aikana meillä on tarjota niin huipputason golfia, seminaari kuin myös konsertti. Sedun haastattelu sivulla 24.

Joulun lähestyessä on hyvä muistaa kiitoksilla omia vapaaehtoistyöntekijöitämme. Ilman heidän työpanostaan olisi esimerkiksi Elämä Lapselle -konsertti huomattavasti raskaampi järjestettävä. Kiitos, että olette olleet taas mukana ja käyttäneet runsaasti omaa vapaa-aikaanne.

Kiitos kuuluu myös kaikille yhteistyökumppaneillemme sekä lahjoittajille.

Anne Knaster toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Kaikki varainhankinta ja tuki tulee lahjoituksista sekä tapahtumista, joita järjestetään vuoden aikana useita. Pienistä puroista sekä suuremmista yksittäisistä lahjoituksista on kertynyt jo liki 30 miljoonaa euroa.

Rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2013! ❏

Osallistumalla autat 1.

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

3.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4.

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5.

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

6.

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (15,23 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Tallink Silja -bonuspisteet Club One -kanta-asiakkailla on mahdollisuus lahjoittaa kertyneitä bonuspisteitä pikkupotilaiden hyväksi. Lisätiedot ja lahjoitukset: tallinksilja.com

KuukausiKummiksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia yli 25 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TUTKIMUS

Teksti ja tiimikuvat: Matti Hannula

Turku on koko maailman keulassa

Voimaperheet-hanke uudistaa lasten mielenterveyspalveluita Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-hanke on ainutlaatuinen paitsi Suomen myös koko maailman mittakaavassa.

– Toivomme tutkimuksemme tuottamien havaintojen olevan niin merkittäviä, että ne tulevat ainakin länsimaissa vaikuttamaan lasten mielenterveysresursoinnin kohdistamiseen, sanoo lastenpsykiatrian professori ja Voimaperheet-hankkeen tutkimusjohtaja Andre Sourander.

Lastenklinikoiden Kummit on ollut keskeisenä rahoittajana hankkeessa.

8

www.kummit.fi I Tutkimus

< Vanhemmuuden taitojen oppiminen heijastuu lapsen hyvinvointiin.

on oLeMassa runsaasti kansainvälistä tutkimustietoa, että vanhemmuutta tukevat hoito-ohjelmat ovat tehokkain ennalta ehkäisevä hoitotoimenpide lasten käytösongelmiin. voimaperheet-hanke on ennaltaehkäisevä ja samalla varhainen hoito-ohjelma.

Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset, joilla on käytösongelmia.

– oireisiin kuuluu muun muassa rauhattomuutta, levottomuutta, omaehtoisuutta ja sääntöjen noudattamattomuutta, professori sourander pohjustaa.

– ongelmien ei tarvitse välttämättä olla vakavia, ja vakavuusastetta on varsin vaikea määritellä. Mutta tuollaiset ongelmat tuovat vanhemmuuteen huomattavan kokoisen haasteen. niinpä vanhempien tukeminen on käyttämätön mahdollisuus varhaisessa tai ennakoivassa puuttumisessa lasten mielenterveysongelmiin, hän korostaa.

Hallmanilta tukea neuvolaan lapsen nelivuotistarkastukseen tulevat perheet saavat etukäteen postissa kyselylomakkeen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu täytettäväksi kotona. Jos lomake on täyttämättä tarkastukseen tullessa, huoltaja täyttää sen vastaanottokäynnin aikana.

– nelivuotistarkastuksessa siksi, että olemme pyrkineet tarjoamaan neuvoloille välinettä lapsen psykososiaalisen kehityksen arviointiin, ja tuo tarkastus on valtioneuvoston vuoden 2009 asetuksen kautta tullut ns. laajennetuksi tarkastukseksi, projektipäällikkö Terja Ristkari sanoo.

– tämä on samalla jatkumoa neuvolatyön kehitykselle, hän korostaa. >

Tutkimushankkeen keskeisimmät dynamot: projektipäällikkö Terja Ristkari, professori Andre Sourander ja projektipäällikkö Jukka Huttunen.

Kopio lomakkeesta postitetaan neuvolasta voimaperheet-työryhmän arvioitavaksi. paluupostissa neuvola saa käyttöönsä lapsen vahvuudet ja vaikeudet -profiilin (sdQ). näin se on käytössä lapsen lääkärikäynnin yhteydessä. professori Niilo Hallmanilla (1916 – 2011) oli merkitystä tämänkin tutkimushankkeen käynnistymisessä.

– Hän otti minuun 2000-luvun alussa yhteyttä, andre sourander kertoo.

– Hallmanilla oli selvä visio, että pitää tutkia lasten mielenterveyttä ja sitä, miten lasten mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä. Hän oli tutustunut tutkimuksiini, ja hänen kauttaan Lastenklinikoiden Kummit tuli tukemaan väestötutkimuksiamme. Hallman oli poikkeuksellinen visionääri, jolla oli todella laaja kokonaiskuva lasten hyvinvoinnista, sourander toteaa.

”Upeinta urallani” tutkimusohjelma toteutetaan etätyöskentelynä. siinä on keskeisesti mukana perhevalmentaja, joka luo perheen kanssa yhteistyösuhteen. nettipohjaisen hoitoohjelman tukemana perhevalmentaja ja vanhempi työskentelevät yhdessä tavoitteena, että vanhemman käyttäytyminen arkipäivän toiminnoissa lapsen kanssa muuttuisi siten, että lapsen kehitys saa uuden suunnan.

– etätyöskentelyyn on muutama selkeä syy. ensiksikin kynnys lähteä lapsensa kanssa mielenterveystoimistoon on varsin korkea, koska ihmiset sisäänrakennetusti häpeävät ongelmiaan. ei haluta osallistua hoitoryhmiin, vaan ongelmia ratkotaan mieluummin anonyymisti, sourander kertoo.

– toinen syy on se, että perheillä, joilla neuvolassa havaitaan tällaisia ongelmia, on periaatteessa mahdollisuus jo parin viikon sisällä päästä mukaan kolmen kuukauden mittaiseen hoito-ohjelmaan.

– olen toiminut pitkään erikoissairaanhoidon ja lasten mielenterveystyön parissa. tämä ohjelma on upeinta, mitä olen urallani kokenut, sourander hehkuttaa.

Yhteiskunta on aiempaa vaativampi, raaempi, monimutkaisempi ja vaarallisempi. prosentuaalisesti ongelmalapsia on kutakuinkin samassa määrin kuin ennenkin.

– Mutta nyky-yhteiskunnassa lapsi, joka on heikoilla jäillä alusta lähtien, syrjäytyy aiempaa herkemmin, sourander huomauttaa.

Huomaa hyvä lapsessasi! voimaperheet-tutkimusohjelma on maailman suurin tämäntyyppinen hanke. Kanadassa vastaavanlainen on toteutettu kliinisen työn puolella ja hieman vanhempien lasten keskuudessa.

– omat epidemiologiset seurantatutkimukseni osoittavat, että käytöshäiriöt ovat varhemmin todettavissa, professori sourander sanoo.

Tutkimus I www.kummit.fi

9

– usein ajatellaan, että lasten mielenterveys- ja käytösongelmat ovat jotenkin mystisiä. Mutta jos terveydenhoidossa vain on käytössä välineet, suurin osa näistä lapsista pystytään identifioimaan. ennustamaan emme kuitenkaan pysty, hän huomauttaa.

– Keskeinen osa ohjelman ideasta on, että se toteutetaan yhdessä lapsen vanhemman kanssa, painottaa projektipäällikkö ristkari.

– Kun vanhempi saa haltuunsa uusia taitoja ja oppii muuttamaan ajatteluaan, lapsen tilanne paranee. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että ainakin pääsääntöisesti vanhemmat haluavat lapselleen hyvää. Lapsiperheiden arki on nykyään varsin kuormittavaa. Hankalasti käyttäytyvän lapsen kanssa yritetään taiteilla arjessa. Keinoja ei yleensä ole tarjolla, negatiivista palautetta kylläkin, ristkari toteaa.

– tässä tutkimusohjelmassa me emme ole kiinnostuneita siitä, mistä ongelmat johtuvat, vaan me lähdemme puhtaalta pöydältä. Lasten vanhemmat itse raportoivat nelivuotistarkastuksen yhteydessä lapsellaan olevan joitain vaikeuksia. valikoimme lapset tiettyjen oirekriteerien perusteella ja vanhemman kokemuksen mukaan. sitten lähdemme arjessa harjoittelemaan erilaisia taitoja, jotka vähitellen voivat muuttaa lapsen käyttäytymistä, ristkari valottaa menetelmää.

– ohjelman peruslähtökohta on: huomaa hyvä lapsessasi! Kiinnitetään huomiota siihen, mitä lapsi osaa ja mitä hän tekee hyvin, sillä arjen tilanteet ovat liian usein negatiivista kierrettä.

– puhelut käydään vain jommankumman vanhemman kanssa, koska meillä ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia toimia molempien vanhempien kanssa. Mutta jokaista vanhempaa pyydetään ottamaan myös toinen vanhempi mukaan, jos lapsella sellainen on. tavoite on, että vanhemmat yhdessä kävisivät läpi sivustoa, määrittelisivät ongelmia ja tekisivät tehtäviä, terja ristkari kertoo.

– Yhteiskunnan palvelut toimivat virka-aikaan. Me pyrimme siihen, että voimme antaa palvelua siihen aikaan, mikä perheille sopii. eikä ohjelman toteuttamiseksi tarvitse lähteä mihinkään. netissä on teoriatietoa, video- ja äänileikkeitä sekä tehtäviä. Koulutusohjel-

Aktiivista ja joustavaa voimaperheet-tutkimustiimin perhevalmentajat ovat keskeisessä roolissa toimiessaan aktiivisesti vanhemman kanssa puhelimitse. perhevalmentaja vie vanhempaa läpi ohjelman ja auttaa ratkaisemaan ongelmia. >

– Tämä ohjelma on upeinta, mitä olen urallani kokenut, professori Sourander sanoo.

< Tutkimustiimi koolla. Edessä vas. tutkimusjohtaja Andre Sourander, projektipäälliköt Jukka Huttunen ja Terja Ristkari sekä projektikoordinaattori Tanja Sarlin.

Takana IT-suunnittelija Atte Sinokki sekä perhevalmentajat Anne Penttinen, Malin Kinnunen ja Jenni Vuorio.

10

www.kummit.fi I Tutkimus

>

Perhevalmentajat Anne Penttinen (edessä), Jenni Vuorio ja Malin Kinnunen ovat keskeisessä roolissa toimiessaan aktiivisesti vanhemman kanssa puhelimitse.

man ensimmäiseltä viikolta ei pääse seuraavalle, ennen kuin vaadittavat tehtävät on tehty. tutkimustiimissä on kolme perhevalmentajaa: Malin Kinnunen, Anne Penttinen ja Jenni Vuorio. He ovat saaneet terveydenhuoltoalan koulutuksen, ja heillä on kokemusta terveydenhuoltoalan eri pisteissä työskentelystä. Kaikki kolme perhevalmentajaa ovat myös osallistuneet hankkeen kehittämiseen.

– olen yllättynyt, kuinka innostuneesti vanhemmat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. suurin osa on käynyt läpi koko ohjelman. ansionsa on varmasti silläkin, että me pyrimme niin monella tapaa olemaan joustavia, anne penttinen toteaa. pitkään lastenpsykiatrian parissa työskennellyt Malin Kinnunen on aiemmin törmännyt siihen, ettei lapsen psyykkiseen kehitykseen kiinnitetä riittävästi huomioita.

– Ja jos kiinnitetäänkin, niin ei ole palveluita, mihin ongelmatapauksia voi ohjata. on keskitytty enemmän motorisen kehityksen arvioimiseen ja miettimään, mistä ongelmat johtuvat. nyt on hienoa, kun pystyy tarjoamaan vanhemmille konkreettisia keinoja, hän sanoo.

– tämä on erittäin palkitsevaa työtä. todellakin tuntuu siltä, että vanhemmat saavat käyttöönsä konkreettisia keinoja arjen parempaan sujumiseen, Jenni vuorio kertoo.

– tietysti vanhempia on erilaisia. varsinkin kiireelliset isät ovat välillä aika haasteellisia, hän naurahtaa.

Maailman kärjessä it-suunnittelija Atte Sinokki vastaa tutkimustiimissä siitä, että nettisivut toimivat, jotta perhevalmentajat voivat tehdä työtään. Hän myös tallentaa järjestelmään

tiedot lastenneuvolassa täytetyistä lomakkeista ja laatii sitä kautta profiilin.

– Jos profiili täyttää tietyt kriteerit, toimitan tiedot perhevalmentajille rekrytointia varten, sinokki kertoo.

– tällainen etähoito on varsin uutta maailmalla. olemme etähoidon vaikuttavuuden tutkimisessa maailman kärjessä, projektipäällikkö Jukka Huttunen toteaa.

– suurimmaksi osaksi maailmalla toimitaan lasten mielenterveystyössä vielä perinteisin keinoin. internetiä saatetaan toki jossakin käyttää hoidon tukena. Meidän järjestelmästämme perhevalmentajat saavat myös tarkat tiedot siitä, miten aktiivisesti vanhemmat ovat hyödyntäneet internet-materiaalia.

Kesällä 2011 päätökseen saadussa tutkimuksen pilottivaiheessa turun alueelta kerättiin vuoden verran kyselylomakkeita.

– saimme hyvää aineistoa nelivuotiaiden käytösongelmien tasosta, ennen kuin käytännön vaihe käynnistyi. Kunhan olemme pystyneet selkeästi osoittamaan tutkimuksemme hyödyllisyyden turun alueella, pitää hanketta lähteä levittämään valtakunnallisesti, andre sourander sanoo. nyt on jo 2500 perhettä osallistunut tutkimukseen lapsensa nelivuotistarkastuksen yhteydessä. seulonnan seurauksena kullakin perhevalmentajalla on samanaikaisesti vastuullaan parikymmentä perhettä.

– näin kukin heistä voi vuoden aikana hoitaa 70 – 80 perhettä, sourander laskee.

– pyrimme antamaan ihmisille toimintamalleja ja tuottamaan muutosta. vanhemmuuden taitojen oppiminen heijastuu lapsen hyvinvointiin, sourander kiteyttää. ❏ Tutkimus I www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Happosilla ollaan aina lähtövalmiina

”Miron epilepsiaa ei ole helppo 12

www.kummit.fi I Selviytymistarina

Forssalaisten Mirva ja Marko Happosen esikoinen, Miro-poika, syntyi 23. helmikuuta 2008 kaksi kuukautta etuaikaisena. Runsaat kolme kuukautta kaikki vaikutti olevan hyvin. Mutta totuus olikin aivan toisenlainen.

Miron etuaiKaiseen sYntYMään oli syynä istukan toimimattomuus.

– olin ollut pari viikkoa seurannassa tampereen yliopistollisessa sairaalassa. sikiön vointi alkoi heiketä, ja sikiö lakkasi sitten kokonaan liikkumasta, Mirva Happonen kertoo.

Miro painoi syntyessään 1020 grammaa. Hän oli viisi päivää taYsin keskolassa ja siirrettiin sitten Kanta-Hämeen keskussairaalaan Hämeenlinnaan.

Kaikki meni ihan normaalisti koko keskosajan. Miro pääsi kotiin huhtikuun alkupuolella.

– näin jälkeenpäin ajatellen Miro oli kotona ehkä vähän väsähtäneen oloinen ja veltto. Mutta koska hän oli meidän ensimmäinen lapsemme ja pikkukeskosena syntynyt, emme osanneet ajatella, että mitään isompaa ongelmaa olisi, Mirva Happonen kertoo.

Ensimmäinen kerta ja toinen… sunnuntaiaamu, kesäkuun 1. päivä 2008. Happosilla oltiin pikku hiljaa heräilemässä, kun omassa sängyssään vanhempiensa sängyn vieressä nukkuva Miro antoi herätyksen kunnon itkulla.

– ajattelimme, että on ollut normaalia pidempi ruokailuväli ja että hän on nälkäinen, Mirva-äiti muistaa.

– pian huomasimme, ettei Mirolla ole kaikki hyvin.

Hän oli lakannut hengittämästä ja oli jo ihan sininen. pelästyimme tietysti kovasti. Hengitys rupesi kyllä aika pian kulkemaan, mutta Marko soitti ambulanssin, kun ei ollut mitään käsitystä, mistä voisi olla kysymys.

Miro vietiin ensin Forssan sairaalan ensiapuun. siellä päivystävä lääkäri konsultoi lastenlääkäriä.

– aika pian tuli tieto, että kyseessä voisi olla epileptinen kohtaus. Mutta meidät lähetettiin kotiin evästyksellä, että seitsemän päivän sisällä pitäisi mennä neurologille.

hyväksyä” Selviytymistarina I www.kummit.fi

13

– Miro on ihana poika, jolla on omat juttunsa. Hänen kanssaan on kiva touhuta, Marko Happonen sanoo.

Mielessäni ajattelin, kuinka uskallamme mennä siinä vaiheessa kotiin. Mitä teemme, jos kohtaus uusii? oli nimittäin ollut aika sokki kantaa hengittämätöntä lastaan, Mirva Happonen sanoo.

– Kun toistin useampaankin kertaan, ettei Miro taida olla kotiinmenokunnossa, meidät passitettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan seurantaan, ”kun äiti on niin pelokas”. omalla autolla menimme Hämeenlinnaan ja kun olimme ehtineet olla siellä sairaalassa vartin verran, tuli seuraava kohtaus. oli onni, ettemme tulleet kotiin.

< Miro kävelee joko tukea ottaen tai rollaattorilla.

Yleensä yöaikaan Miroa alettiin tutkia saman tien. Mutta koska oli sunnuntai, ei aivosähkökäyrää olisi saanut edes Helsingissä. Miro otettiin Hämeenlinnassa osastolle, missä hänelle tuli sitten hyvin voimakas, kouristeleva kohtaus.

– Meidät otettiin tilanteesta pois, ja vähän ajan kuluttua meille sanottiin, että pitää mennä tampereelle, Mirva-äiti kertoo.

– taYsin teholla vierähtikin sitten kuusi viikkoa.

Miron epilepsia osoittautui hyvin vaikeahoitoiseksi.

Lukemattomia lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä kokeiltiin, mutta kohtaukset vain jatkuivat.

Kesäkuun puolivälissä Happosille eräänä aamuna soitettiin, että yöllä kohtauksia oli tullut jatkuvana sarjana ja että Miro on kytketty hengityskoneeseen. eli oli otettu käyttöön viimeinen keino, millä kohtaus saa14

www.kummit.fi I Selviytymistarina

daan loppumaan. sen jälkeen Miro on neljästi ollut nukutettuna.

Happosten toimintoihin on tullut rutiini, kun epileptinen kohtaus iskee kotona päälle: Marko soittaa ambulanssin, Mirva lääkitsee ja hoitaa Miroa.

Kurjaa pallottelua

>

Miron leikkihuoneen hyllyltä löytyy hänen ”nimikkoyrityksensä” kuljetuskalustoa.

>

Miron pikkusisko Mila syntyi kaksi viikkoa yliaikaisena ja oppi yhdeksän ja puolen kuukauden ikäisenä kävelemään.

– Meillä on ollut tavallaan onni kokea kaksi ääripäätä, äiti Mirva Happonen toteaa.

– Kohtauksista ei tule minkäänlaista ennakkovaroitusta. se on yksi silmänräpäys vain, ja täällä on täysi härdelli päällä, Mirva kuvailee.

– itselleni yöt ovat alusta asti olleet äärettömän vaikeita. Jo silloin kuuden viikon sairaalassaolon aikana mielessäni pyöri koko ajan, kuinka uskallan nukkua.

Kun sitten tulimme kotiin, kohtaukset tulivat lähes aina öisin.

Forssan Kuuston uudehkon, idyllisen omakotialueen rauha on monesti rikkoutunut hälytysajoneuvojen äänestä, joskus myös helikopterin roottorin pörräämisestä. ambulanssihenkilökunta on tullut Happosille valitettavan tutuksi, ja hoitohenkilökunta puolestaan tietää hyvin Miron tilanteen.

– Medi-Heliä on tarvittu kolme kertaa, kun anestesialääkäri on tuotu kopterilla nukuttamaan, Mirva Happonen laskeskelee.

Jos Miro joudutaan nukuttamaan, hänet pidetään useimmiten nukutuksessa noin vuorokauden, mutta joskus jopa päiväkausia.

– sydän syrjällään aina odotellaan, minkälainen poika sieltä herää; onko kohtaus ollut jotain tuhoavaa sorttia. Kohtaukset tietävät aina parin kolmen viikon sairaalajaksoja, ennen kuin Miro pääsee takaisin kotiin.

välillä Miro oli sairaalahoidossa tampereella ja välillä Hämeenlinnassa.

– se pallottelu oli aika kurjaa. aina aloitettiin tavallaan alusta, Mirva Happonen huokaa.

– otin sitten itse selvää, että Helsingissä Lastenlinnassa on epilepsiayksikkö, jonne vaikeat tapaukset voivat päästä muualtakin suomesta. siitä lähtien Miro olikin pitkään L11:n hoidossa. siinä vain oli se hankaluus, että kun tuli pahempi kohtaus, niin Hämeenlinna ei pystynyt hoitamaan ja tampere ei mielellään ottanut Miroa, kun lapsi oli periaatteessa hoidossa Lastenlinnassa. se taas on hyvin usein täynnä. sitä paitsi Miron kaikki tiedot olivat Helsingissä. se oli joka kerta kauheaa soittorumbaa.

Lopulta Helsingissä tehtiin päätös, että Miron epilepsian hoito siirretään Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

– Me emme olleet ratkaisuun tyytyväisiä, koska meidän mielestämme Miron hoito olisi vaatinut viimeisintä tietoa epilepsiasta, Mirva Happonen sanoo.

Dravetin oireyhtymä, ehkä?

Jo kesällä 2008, kun taYsissa yritettiin saada Miron epilepsiaa kuriin, alkoivat lääkärit puhua, että hänen kehityksessään on viivettä. Miro painoi silloin kolmen kuukauden ikäisenä kolme kiloa eli vähemmän kuin normaaliin aikaan vastasyntyneet. vuonna 2010 Mirolle tehtiin kehitysvammadiagnoosi. enää ei puhuttu kehitysviivästymästä.

– sitten menimme perinnöllisyyslääkärin vastaanotolle, jotta selvitettäisiin tarkemmin, mistä kehitysvammasta voisi olla kyse, Mirva Happonen kertoo.

– Mitään varsinaista löydöstä ei ollut, mutta viimeisinä kertoina, kun Miro vielä oli Lastenlinnassa hoidossa, lääkäri siellä sanoi, että voitaisiin katsoa dravetin oireyhtymä.

Miron verinäyte lähetettiin tutkittavaksi Hollantiin, mistä se tuli negatiivisena takaisin. Mutta oireiden perusteella Miron sairautta hoidetaan nyt dravetin oireyhtymänä, josta osa voi olla perinnöllistä. suomessa on noin 20 dravetin oireyhtymää sairastavaa henkilöä.

– Meillä oli huono tuuri, Mirva Happonen toteaa lakonisesti.

Äidinvietin voimalla Miro täyttää helmikuussa viisi vuotta. Hän liikkuu ”polvillaan pomppien” tai kävelee joko tukea ottaen tai rollaattorilla. Miro ei puhu. Joskus – hyvin harvoin – hän hymyilee. itkeminen on huomattavasti sitäkin harvinaisempaa.

– pesulle meno on Mirolle päivän paras hetki. veden lisäksi musiikki on Mirolle tärkeää, Marko-isä kertoo.

– olemme saaneet yhteyttä muutamaan vertaisperheeseen, Mirvaäiti jatkaa.

Selviytymistarina I www.kummit.fi

15

Miro täyttää helmikuussa viisi vuotta. Hän ei puhu.

Miro hymyilee harvoin, itku on sitäkin harvinaisempaa.

– Mutta heidän lapsensa ovat hyvin erilaisia verrattuna Miroon. emme kuitenkaan tiedä, vaikka suomesta löytyisi Miron kaltainen, samaa oireyhtymää sairastava henkilö. oireyhtymään kuuluu, että epilepsiamuoto reagoi lääkkeille huonosti. niinpä kotilääkitystä on ollut vaikea saada kohdilleen. Mirolla on myös infektioastma.

Miro syö kolmea epilepsialääkettä aamuin illoin.

Lisäksi on ensiaputarkoitukseen epistatus-lääkettä.

– Kotona Miro on saanut epilepsiakohtauksia keskimäärin ehkä kerran kuussa. Kohtaus pitäisi saada menemään mahdollisimman nopeasti ohi. sen vuoksi on useimmiten ollut pakko soittaa ambulanssi, Marko Happonen sanoo.

– viimeisimmästä kohtauksesta on jo neljä kuukautta, Mirva Happonen totesi ja koputti puuta, kun tätä haastattelua marraskuun lopulla tehtiin.

– Mutta vieläkään en uskalla nukkua kokonaisia öitä. parin tunnin välein herään katsomaan, miten Miro voi.

Heräisin varmaan kahden tunnin välein ilman herätyskelloakin. en silti koe olevani erityisen väsynyt. olen kai tottunut tähän katkonaiseen vähäunisuuteen. äidinvietti on niin voimakas, että sen voimalla jaksaa mitä vain.

Marko Happonen on ammatiltaan autonkuljettaja ja lähtee joka arkiaamu jo neljältä töihin.

16

www.kummit.fi I Selviytymistarina

– vanhempani asuvat vain muutaman kilometrin päässä. Heistä on suuri apu, jos olen lasten kanssa yksin kotona, kun Miro saa kohtauksen. äitini on perushoitajan ammatista eläkkeellä ja tulee aina tarvittaessa hoitamaan Milaa. Hän on ollut kantava voima näissä ongelmissa, Mirva Happonen kiittelee.

– äitini uskaltaa ottaa Mironkin hoitoon.

Kaksi ääripäätä Miron pikkusisko Mila syntyi elokuussa 2011.

– Kaksi viikkoa yliaikaisena, painoi yli neljä kiloa ja oppi yhdeksän ja puolen kuukauden ikäisenä kävelemään. siinä mielessä meillä on ollut tavallaan onni kokea kaksi ääripäätä, Mirva Happonen naurahtaa. Hän on ammatiltaan työterveyshoitaja. ennen Milan syntymää hän kävi töissä ja Miro oli päiväkodissa. Miro on nykyisinkin päivät päiväkodissa.

– Hän on ollut siellä nyt reilut kaksi vuotta. vain kerran hän on saanut siellä kohtauksen. Miro on pienryhmässä, ja hänellä on henkilökohtainen avustaja. taksi hakee Miron aamulla kotoa ja vie päiväkotiin noin kilometrin päähän. Marko hakee hänet iltapäivällä kotiin.

– Luotan siihen, että päiväkodin henkilökunta pystyy hoitamaan tilanteen, jos Miro saa siellä kohtauksen, Mirva Happonen sanoo.

> Selviytyjäperhe Happonen yhteispotretissa. Äiti Mirva ja isä Marko sekä lapset Mila ja Miro.

– omalla tavallaan Miro on ihana poika, jolla on omat juttunsa. Hänen kanssaan on kiva touhuta, Marko-isä korostaa.

– Mutta Miro vaatii paljon huomiota. Kotona ei oma tarkkaavaisuus voi herpaantua hetkeksikään. Koko ajan pitää seurata, mitä hän tekee.

Selviytymistä seuraavaan päivään

>

Miron täsmälääkitys ja lääkkeiden nielemistä helpottava, kitalakeen laitettava apuväline.

– vaikka täytyy myöntää, että terveydenhoitajan, lähihoitajan ja sairaanhoitajan koulutuksestani huolimatta menin itse ihan sokkiin silloin, kun Miro ensimmäisen kerran lakkasi hengittämästä.

Ihana poika Miro painaa jo kuutisentoista kiloa. perushoito alkaa käydä Mirva-äidille raskaaksi.

– Miron vauva-aikaan oli vain henkisesti raskasta, nykyään myös fyysisesti, hän myöntää.

– Mutta loppujen lopuksi Miro on kuitenkin helppo lapsi. Hän ei kiukuttele tai vaadi mitään. Kehitysvammadiagnoosi tuntui tietysti pahalta, mutta vielä vaikeampaa on ainakin minulle ollut epilepsian hyväksyminen ja siihen sopeutuminen.

sairaalaan Miroa ei koskaan jätetä pelkästään hoitohenkilökunnan hoteisiin.

– en halua, että hän on siellä yksin. toisin sanoen en koskaan varmasti tiedä, missä seuraavan yöni nukun.

Kassi on aina lähtövalmiina, Mirva Happonen kertoo.

– Miron tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Kun katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, on edessä varmasti laitoshoito, hän tuumii.

– dravetin oireyhtymää sairastavat elävät periaatteessa normaalin pituisen elämän. epilepsiakohtauksista johtuen Mirolla tosin on lisääntynyt menehtymisen riski. niinpä menettämisen pelko on läsnä joka kerta, hän toteaa.

– tämä elämä on selviytymistä päivästä toiseen.

Miron kohtaukset eivät koskaan tule kokonaan loppumaan, Mirva Happonen tietää.

– Mutta tällaisesta useamman kuukauden kohtauksettomasta jaksostakin pitää nauttia. tämä on sitä, mihin pyritään. ❏

Selviytymistarina I www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran pieneen potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin lastenklinikka, 29.11.2012 kello 11.59 Joulupukki vieraili klinikalla ja tapasi puolivuotiaan espoolaisen Kasper Kaltakarin lastenkirurgian ja urologian osastolla K5. Riina-äiti oli tukena ja turvana.

Joulupukin parta kiinnosti kovasti pian ensimmäistä jouluaan viettävää Kasperia. Joulupukin klinikkavierailusta lisää aukeamalla 22 – 23.

Kuva: Matti Hannula

18 www.kummit.fi I Pieni hetki

Pieni hetki I www.kummit.fi 19

KORVAPUUSTIPÄIVÄ

VAASAN Food Servicen avainasiakaspäällikkö Pia Teir (vas.) ja markkinointipäällikkö Pauliina Karvala kävivät laittamassa Helsingin klinikan lasten suut vehnäselle.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

VAASAN Food Service tempaisi lastenklinikoilla

Korvapuusteja, olkaa hyvät! suoMessa vietetään vuosittain 4. lokakuuta kansallista korvapuustipäivää. tapa on lainattu ruotsista, missä Kanelbullens dag -päivää on vietetty vuodesta 1999 lähtien. tämänsyksyisen korvapuus-

tipäivän merkeissä vaasan Food service leipoi kaikille suomen yliopistosairaaloiden lastenklinikoille ilmaiset pullat. vaasan Food service halusi tuoda korvapuustipäivänä tuoksuvia terveisiä pienille potilaille.

Korvapuustitädit yllättivät kaksivuotiaan Jemina Åkerlundin K2:lla kesken leikin.

Matias Eklöf, 7, sai korvapuustinsa markkinointipäällikkö Karvalalta osastolla S10.

Vuostimolaissisarukset Taru (oik.) ja Tuulia Valkola saivat korvapuustinsa elinsiirto-osastolla K2. Vuostimon kylä sijaitsee muuten lähellä Pyhätunturia.

20

www.kummit.fi I Korvapuustipäivä

vaasan Kotoinen Korvapuusti on mukana myös sentti tekee hyvää -kampanjassa, jonka avulla on kerätty varoja Kummeille jo toukokuun alusta lähtien. Kampanja jatkuu huhtikuun 2013 loppuun. ❏

LAHJOITUS Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Footbalance teki hyvän työn

Hoitohenkilökunnan jaloille oikea asento Helsingin Lastenlinnan Kotka-kabinetissa kävi ruotsalaisuuden päivänä, 6. marraskuuta, kuhina. Lastenklinikan- ja linnan terveydenhoitohenkilöstön alaraajat analysoitiin ja saman tien valmistettiin juuri sellaiset erikoispohjalliset kuin kukin kenkiinsä tarvitsi – ja aivan ilmaiseksi. Hienon hyväntekijäisen tarjosi Footbalance System Oy. FootBaLanCen YKsiLÖLLiset pohjalliset tukevat jalan oikeaa asentoa ja sitä kautta parantavat jalan biomekaniikkaa, mikä lisää terveyttä ja mukavuutta niin urheilussa ja vapaa-aikana kuin varsinkin seisomatyössä.

– Me olemme kasvuyritys, jolla ei ole hirveästi varaa kirjoittaa kymppitonnin hyväntekeväisyysshekkiä. Mutta koska haluamme kuitenkin nähdä itsemme vastuullisena yrityksenä, etsimme erilaisia innovatiivisia keinoja auttaa, kertoo Footbalancen brändi- ja markkinointijohtaja Hilkka Liponkoski.

– tällä tavoin pystymme helpottamaan näiden tärkeää ja vastuullista työtä tekevien ihmisten arkea. on tietysti kiva, että voimme tämän jälkeen sanoa tehneemme tällaisen hyvän työn. Mutta ei tämä olisi tekemättä jäänyt, vaikka emme saisi puhua tästä ulospäin mitään, Liponkoski painottaa.

– Luulenpa, että tästä tulee meille tapa: käymme esimerkiksi kerran vuodessa täällä pohjallisia tekemässä.

Väärä asento kolmella neljästä Footbalance on fysioterapeutti Erkki Hakkalan vuonna 2003 perustama yritys. Hakkala perusti sen alun perin lääkärikeskus diacorin alaraajayksiköksi, missä hän valmisti yksilöllisiä pohjallisia, joita fysioterapeutit

Fysioterapeutti Juha Laakso kartoittamassa ”kipusiskon” pohjallistarvetta.

olivat toki tehneet jo pitkään sitä ennenkin. peräti 75 prosenttia ihmisistä kärsii jalan jonkinlaisesta virheasennosta.

– aiemmin erikoispohjalliset olivat kovia ja kalliita, valmistusprosessi varsin hidas, eivätkä ne oikein sopineet mihinkään kenkään, Liponkoski kertoo.

– Hakkala alkoi pohtia, miten erikoispohjalliset saadaan paremmin tuotua koko kansan ulottuville. suuren lääkäri- ja pienehkön fysiotera-

Lastenklinikan leikkausosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Mika Arrenius sai fysioterapeutti Olli Lehtoselta tietoa erikoispohjallisten ominaisuuksista.

peuttiryhmän kanssa Hakkala alkoi kehittää nopeaa ja kustannustehokasta valmistuskonseptia. uutta tuotetta testattiin 3000 alaraajapotilaalla, ennen kuin se alkuvuonna 2007 tuotiin markkinoille.

Nopeaa toimintaa sittemmin Footbalance on kasvanut voimakkaasti. sen tuotteita myydään jo yli 20 maassa, ja yrityksellä on runsaat 700 jälleenmyyjää.

– prosessin etu on, että pohjallinen voidaan 10 minuutissa valmistaa esim. urheiluliikkeessä.

– sen jälkeen ei muuta kuin pohjallinen kenkään ja menoksi, Hilkka Liponkoski sanoo.

Footbalancen myyntikouluttaja-fysioterapeutit kouluttavat liikkeiden henkilökunnan valmistamaan pohjallisia.

– prosessi on tehty niin helpoksi, että puolen päivän koulutus riittää, Liponkoski korostaa.

– Ja alaraaja-analyysi erikoispohjallisten mahdollisesta tarpeellisuudesta on aina asiakkaille ilmaista. ❏ Lahjoitus I www.kummit.fi

21

KLINIKKAVIERAAT

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Laulava Tommi-tonttu pukin mukana klinikalla

Joulukuusi sisään ja koreaksi Ja tapahtui kaksi päivää ennen kuin joulukalenterin ensimmäinen luukku avattiin, että joulupukki ja laulaja Tommi Läntinen kävivät Helsingin lastenklinikalla tervehtimässä pikku potilaita. Vähän lahjojakin jo jaettiin. rosCHier asianaJotoiMiston väKi toi tänäkin vuonna poliklinikan aulaan joulukuusen, loihti paikalle muutenkin jouluisen tunnelman ja järjesti ajankohtaan sopivat tarjoilut. Maukkaat joulutortut menivät parempiin suihin alta aikayksikön, mutta paljon muutakin joulunaposteltavaa oli tarjolla. tommi Läntinen lauloi aulassa muutaman mukavan laulun ja lähti sitten joulupukin kanssa osastokierrokselle. pienet – ja vähän isommatkin – lapsipotilaat saivat pienet lahjat, jotta jaksavat paremmin odottaa, kunnes pukki taas aattona piipahtaa. ❏

>

Tommi Läntinen lauloi ja musisoi sekä pukille että kaikille muillekin paikalla olleille.

22

www.kummit.fi I Klinikkavieraat

> Roschierin tehokas joulutiimi. Vasemmalta Anne Liljestrand, Laura Koivumäki, Robert Utter, Niko Hukkinen, projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista ja Satu Kenttämaa.

< Kaksivuotias Liisa Korpisaari pääsi pukin kanssa kuusta koristelemaan.

Kaksi ja puolivuotias Isabel Turnquist ja isänsä Matthew pääsivät niin ikään samaan kuvaan joulupukin kanssa.

>

Kaksivuotias Konsta Pekkarinen ja äitinsä Kristiina Huttunen yhyttivät joulupukin tutkimushuoneen ovella. < Vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen Aleksandra Euro oli osastolla K2, kun joulupukki tuli yllätysvierailulle.

>

Puolitoistavuotias Frida Pironetti tutustui poliklinikan aulassa joulupukkiin turvallisesti Pauliina-äitinsä sylistä.

Klinikkavieraat I www.kummit.fi

23

Sedu Koskinen rakentaa Kummeille kevääksi huipputapahtumaa.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Sedu Koskinen projektipäällikkönä Elämän Keväässä

Kummien tapahtumapäivässä on jokaiselle jotakin Lastenklinikoiden Kummit ry järjestää lapsipotilaiden hyväksi Elämän Kevät -hyväntekeväisyystapahtuman 23. toukokuuta 2013 Helsingissä Hartwall Areenalla.

Tapahtuman projektipäällikkönä toimii liikemies Seppo ”Sedu” Koskinen. Tapahtuman tuotto suunnataan Helsingin lastenklinikalle olosuhteiden parantamiseksi ja pesämunaksi uudelle lastensairaalalle, joka on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2017. proJeKtipääLLiKKYYs on sedulle määräaikainen.

– Minulla on valmiina paljon ideoita, miten suuret yritykset saadaan mukaan, hän sanoo. tapahtuman suojelijaksi on lupautunut taiteilija Vesa-Matti Loiri.

– Halusin tehtävään ”poikkitieteellisen”, arvostetun suomalaisen. vesku on kaiken kansan kunnioittama taitelilija, sedu puolustaa valintaansa.

– vesku oli erittäin otettu, kun pyysin häntä suojelijaksi.

Monipuolinen tarjonta tapahtumapäivä käynnistyy kello 9 talin golfkentällä, missä kisataan nelihenkisin joukkuein siten, että jokaisessa joukkueessa on yksi julkkiskummipelaaja, yksi ammattipelaaja ja kaksi osallistuvan yrityksen pelaajaa.

24

www.kummit.fi

Kello 15 Hartwall areenassa alkaa seminaari, missä puhujina tulee olemaan kahdeksan merkittävää kotimaista ja ulkomaista henkilöä. Jokaisella on vartti aikaa puhua aiheesta elämän Kevät.

Kello 17 alkaen nautitaan gaala-illallinen, ja sen jälkeen kello 19.30 alkaa hyväntekeväisyyskonsertti, missä esiintyy lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia huippunimiä. eräänä erikoisuutena hyväntekeväisyystapahtumassa tulevat olemaan erilaisissa työtehtävissä olevat julkkikset.

– Laitan heitä töihin muun muassa narikkaan, baariin ja tarjoilijoiksi, sedu Koskinen paljastaa.

Monta rautaa tulessa sedu Koskinen on itse ruvennut ”kummisedäksi” kaksivuotiaalle kuusankoskelaiselle Joonatanille.

– Luin kesällä syöpälapsi Joonatanista lehtijutun ja otin sitten yhteyttä hänen vanhempiinsa. Joonatanilla on seuraavat kaksi ja puolivuotta katetri rinnassa, kun luuytimeen laitetaan sytostaattia, sedu kertoo.

– perheessä on viisi lasta, joista Joonatan on nuorin. vanhemmat tienaavat 1700 euroa kuukaudessa. apua tarvitaan. sedu Koskinen, 55, on tullut tunnetuksi lähinnä ravintolabisneksistään, muun muassa onnela-yökerhoketjusta. sittemmin sedu on siirtänyt ravintolapuolen painopistettään tavallisemman, ruokailevan kansan pariin. sille suuntaukselle alkutahdit löi namu-ravintola. tulevassa vuodenvaihteessa sedu avaa uusitut ravintola- ja kokoustilat Helsingissä nk. Marttatalossa. sedulla on myös mobiilisovellusfirma apply interactive, joka tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä digitaalisia julkaisuja mobiileille ja tableteille. ❏

KUMMIUUTISIA

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

”Kummius on kunnia-asia”

Purjehtijasankarit Kummien talliin Lastenklinikoiden Kummit sai loppuvuodesta valovoimaisia vahvistuksia, kun menestyneet olympiapurjehtijamme liittyivät joukkoon. purJeLautaiLussa Lontoossa hopeaa napannut Tuuli Petäjä-Sirén, pronssille match race -purjehduksessa yltänyt Silja Lehtisen venekunta, seitsemänneksi olympialaisten 49er-luokassa yltänyt

kaksikko Lauri Lehtinen - Kalle Bask sekä MM-kisoissa viidenneksi Finnjollissa purjehtinut Tapio Nirkko ovat nyt kaikki Kummeja. tuo purjehtijaseptetti on luvannut toteut-

taa ’Kummit purjeissa’ -tapahtuman töölönlahdella ensi kesäkuun alussa. tarkempi päivämäärä on vielä avoin. ensi kesää odotellessa: tässä tuoreet Kummit tarkemmassa esittelyssä. ❏

Hyväntuulinen Tuuli Tuuli Petäjä voitti kesällä Lontoon olympialaisissa huikean jännittävien vaiheiden jälkeen hopeamitalin purjelautailun rs:Xluokassa. se oli suomen kirkkain mitali koko kisoista.

Marraskuun isänpäiväviikonloppuna tuulin tunteet sitten menivät laidasta laitaan. ensin Kansainvälisen purjehdusliiton (isaF) valtuusto päätti, että leijalautailu korvaisi tuulin lajin olympialuokkana. seuraavana päivänä isaF:n yleiskokous kumosi päätöksen. niinpä tuuli voi riossa vuonna 2016 yrittää kirkastaa Lontoon kisojen hopeaansa.

– Hyvinhän siinä loppujen lopuksi kävi, tuuli myhäilee. tuulin muutenkin tapahtumarikas syksy oli tavallaan kruunautunut jo syyskuun lopussa omilla häillä. Hääpäivämäärä oli päätetty jo ennen olympialaisia.

– Joo, olisin päässyt naimisiin, vaikka olympiamitalia ei olisikaan tullut, tuuli nauraa.

Mutta ilman mitalia tuulista olisi varmasti tullut hieman pienemmän julkisuuden saattelemana tuuli petäjäsirén.

Rioon jo ensi vuonna? tuuli on viihtynyt vesillä koko ikänsä, ja hän on kilpaillut purjeveneilläkin.

– vuonna 2003 lopetin 470-luokassa kilpailemisen. sen jälkeen aloin har-

joitella purjelautailua ja vuonna 2006 kilpailin ensimmäistä kertaa laudalla. aluksi ei ollut ajatuksena, että siitä tulisi näin täysipäiväistä, kertoo aalto-yliopistossa arkkitehdiksi opiskeleva tuuli.

– ensi keväänä olisi lopputyön aika, ja ensi vuoden loppuun mennessä on mahdollisuus valmistua. urheilun ehdoilla kuitenkin mennään. pitää katsoa, kuinka paljon pystyn rauhoittamaan aikaa opinnoille, hän sanoo.

– onneksi ei tarvitse ruveta opettelemaan uutta lajia, ja seuraaviin olympialaisiin on kuitenkin suhteellisen pitkä aika. eikä ensi vuoden kilpailukalenteri varmaankaan ole kovin tiivis.

Mutta jo maaliskuussa Brasiliassa olisi tarjolla MM-kilpailut.

– en ole vielä päättänyt, lähdenkö sinne, ja jos lähden, niin kuinka paljon aiemmin menen harjoittelemaan. siinä olisi sauma ottaa tuntumaa tuleviin olympiamaisemiin, vaikka MM-kisat eivät ihan samoilla vesillä olekaan. voisi käydä heti olympiadin aluksi käydä katsastamassa paikat, tuumii tuuli, joka jatkaa espanjalaisen Curro Manchonin valmennuksessa.

Kummien ”kerhoon” pääsemistä tuuli petäjä-sirén pitää kunnia-asiana.

– Kummien toiminnasta minulla ei onneksi ole mitään lähipiirien tarinaa, mutta on selvä, että mielelläni olen mukana. Hieno homma, jos tällä tavoin pystyn joskus jonkun pienen potilaan päivää parantamaan. ❏ Tuuli Petäjä-Sirén on jo palkittu Vuoden purjehtijana, Vuoden yllättäjänä ja Pääkaupunkiseudun parhaana urheilijana 2012.Tammikuun 15. päivä Suomen Urheilugaalassa selviää, kuinka kärkeen Tuuli sijoittuu Vuoden Urheilija -äänestyksessä.

Kummiuutisia I www.kummit.fi

25

KUMMIUUTISIA

Kahden arvokisamitalin kolmikko Kippari Silja Lehtinen gasteinaan Mikaela Wulff ja Silja Kanerva voitti purjehduksen match race -luokassa kesällä ensin maailmanmestaruuden ja saavutti sitten Lontoossa ”vain” olympiapronssia.

– Meille ei jäänyt mitään hampaankoloon, mutta aika monille muille on tuntunut jäävän, kippari Lehtinen naurahtaa.

– Kyllä olympiapronssikin on hieno saavutus. sellaisissa kisoissa palkintopallille pääsy on suomalaiselle aina kuin voitto, Wulff jatkaa.

– tosi hienoa, että projekti päättyi tällaiseen menestykseen, silja Kanerva puolestaan sanoo. silja Lehtisen mielestä olympiapronssia ja maailmanmestaruutta ei voi laittaa keskinäiseen järjestykseen.

– olympiavuoden MM-kisat on tosi arvostettu kilpailu, ja niihin pääsee enemmän huippuja mukaan, kun olympialaisiin pääsee vain yksi venekunta per maa. sen

vuoksi MM-kilpailut oli tavallaan kovatasoisempi kisa, hän selvittää.

– olympialaiset on kuitenkin oma juttunsa kaikkine hulinoineen ja tietysti kaikkien urheilijoiden päätavoite.

Lehtisen, Wulffin ja Kanervan yhteinen projekti oli kaikkiaan kahden ja puolen vuoden mittainen. Jo vuonna 2011 kolmikko oli maailmancupissa kakkonen ja esiolympialaisissa ykkönen. silti suomen maapaikka olympialaisiin match race -luokassa varmistui vasta viime helmikuussa Miamin regatassa.

Kova ratkaisu Match race ei ole olympialuokkana enää rio de Janeirossa 2016. niinpä Lehtinen päätti vaihtaa 49er FX -luokkaan. samalla hän joutui kovan ratkaisun eteen, sillä 49er FX:ssä tarvitaan vain yksi gasti.

– Meillä on ollut loistava kolmen hen-

gen tiimi. sitä oli kurja lähteä pilkkomaan.

Mieluiten olisimme jatkaneet kolmistaan, mutta nyt tällainen ratkaisu oli tehtävä, sanoo Lehtinen valinnastaan: hän otti gastikseen Mikaelan.

– se oli selkeä tilanne. oli kolme henkilöä, joista vain kaksi voi jatkaa. siljalla oli kaksi hyvää vaihtoehtoa, ja valinta osui ”Miksuun”, 27-vuotias silja Kanerva pohtii kaimansa päätöstä.

49er FX on aivan uusi luokka.

– vasta ensi kesänä purjehdimme ensimmäisen kerran sillä veneellä. ensi kauden päätavoite on syyskuun MM-kisoissa, silja Lehtinen, 27, kertoo.

– Kivaa on varmasti tulossa, 22-vuotias Mikaela sanoo.

– Kun on oppinut olemaan yhdessä 24/7, osaa kumpikin vetää oikeista naruista. silja Kanervakin aikoo jatkaa kilpapurjehdusta 49er FX -luokassa.

– ensi kesän purjehdin Miikka Penna-

Mikaela Wulff, Silja Kanerva ja Silja Lehtinen päättivät yhteisen projektinsa upeasti purjehduksen match race -luokan olympiapronssiin.

26

www.kummit.fi I Kummiuutisia

sen kanssa. Hän on kokenut skiff-luokissa ja fyysisempi kuin naisgasti. näin voin oppia mahdollisimman paljon. ensi vuosi on joka tapauksessa sopiva ”pohjanrakennusvuosi”. sen aikana voi tutustua nuorempiin tyttöihin, joiden kanssa jatkaa ensi vuodesta eteenpäin.

Aikaa opinnoille Lontoon olympialaisia edeltävät kaksi ja puoli vuotta Lehtinen, Wulff ja Kanerva panostivat täysillä pelkästään purjehdukseen. nyt ehtii painotus ainakin vähän aikaa olla muissa asioissa. silja Lehtinen opiskelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

– olen nyt neljännellä vuosikurssilla. ensi kesänä on tarkoitus päästä harjoitteluun ja syksyllä töihin. vielä ei ole kirkastunut, mille alueelle haluaisin erikoistua, mutta totta kai urheilu ja liikunta kiinnostavat.

Mikaela Wulff pyrkii keväällä korkeakouluun.

– sitten katsotaan, miten asiat etenevät.

silja Kanerva opiskelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Gradu on parhaillaan tekeillä. se käsittelee doping-valvontaa.

– aiheena on huippu-urheilijoiden velvollisuus ilmoittaa olinpaikkatietonsa antidopingtoimikunnalle aina kolme kuukautta etukäteen. aion tarkastella sen problemaattisuutta suhteessa yksityiselämän suojaan, täsmentää tällä hetkellä gradua asianajotoimisto Hannes snellmanissa kirjoittava Kanerva.

– tammikuun loppuun mennessä pitäisi gradun olla valmis.

Vesillä vauvasta asti silja Kanervakin etenee joka tapauksessa vielä toistaiseksi elämässään purjehdus edellä. Lastenklinikoiden Kummien toiminta on tullut hänelle tutuksi jo lapsuusvuosina.

– Muistan hyvin kuvat, missä Teemu Selänne poseeraa nalle sylissään, Kanerva naurahtaa.

– tosi kiva, kun voin nyt itse olla mukana

hyvässä toiminnassa ja ilahduttaa. Mitä enemmän, sen parempi. Kummius on minulle kunnia-asia. sekä siljat että Miksu ovat kaikki olleet vesillä ihan pienistä pitäen.

– ensimmäisen kerran kahden kuukauden ikäisenä, sanoo Wulff omasta puolestaan.

– veneily on aina ollut elämäntapa ja tulee varmasti olemaan myös sen jälkeen, kun kilpapurjehdus on päättynyt. silja Lehtinen ja Mikaela Wulff ovat Kanervan tavoin innoissaan tuoreesta kummiudestaan.

– tykkään lapsista hirveästi, ja Lastenklinikoiden Kummien toiminta on tosi hienoa, silja Lehtinen sanoo. opiskelutaipaleensa alussa hän oli ”nallelääkärinä” päiväkodissa.

– ikään kuin leikkimässä lasten kanssa lääkäriä. nallelääkäritoiminnan tavoitteena on, etteivät lapset pelkäisi lääkäriä niin paljon, Lehtinen selvittää.

– se oli superhauskaa. Yhtä hauskaa pyritään tietysti lasten kanssa saamaan Kummeissakin aikaiseksi. ❏

Kolmas olympiadi käyntiin Tapio Nirkko, 28, purjehtii Finnjolla-luokassa. Hänen paras saavutuksensa on MM-kisojen viides sija tältä vuodelta. Lontoon olympialaisissa nirkko oli kymmenes. olympialaiset olivat hänelle jo toiset. pekingissä 2008 nirkko oli 18:s.

– puolet Lontoon olympiaregatasta oli sellaista tekemistä, jota itseltäni odotinkin. ensimmäisenä ja viimeisenä alkusarjapäivänä tuli liikaa virheitä, ja mitalilähtö meni sitten ihan penkin alle, nirkko tiivistää tuoreemman olympiarupeamansa.

– MM-kisoissa pystyin tasaisempiin suorituksiin ja olin tosi lähellä mitalia.

Mutta olympialaiset oli tietysti päätavoite.

Finnjolla on olympialuokka myös rio de Janeiron kisoissa 2016, ja se on nirkon seuraava tähtäin. nirkkoa on viimeiset kahdeksan vuotta valmentanut Joakim Wilenius. sille puolelle on nyt tulossa uusia tuulia.

– pitää saada uusia ärsykkeitä ja näkökulmia, että mieli pysyy virkeänä. ”Jocke” tulee varmaan olemaan jatkossakin valmennuksessani jossakin roolissa, mutta ei ehkä enää yhtä isossa, raottaa helsinkiläinen nirkko, joka on

avoliitossa suomen purjehdusmaajoukkueen fysioterapeuttina Lontoossa toimineen Pia Wikstedtin kanssa.

Fokus vähän aikaa muualla tapio nirkko on pikku hiljaa opiskellutkin kilpapurjehduksen ohella. Hän aloitti syksyllä 2004 tradenomiopinnot, jotka sai päätökseen 2009.

– tälle syksylle piti saada sellaista tekemistä, että saan fokuksen kunnolla siirrettyä pois purjehduksesta. Hain keväällä Jyväskylän liikuntatieteelliseen suorittamaan kaksivuotista kansainvälistä sport science and Management -maisteritutkintoa. pääsin ja aloitin siellä nyt syksyllä opiskelut. Fokus on todellakin vahvasti siirtynyt; on ollut kiireisempää kuin odotin. nirkon viikot kuluvatkin nyt tiiviisti Jyväskylässä.

– Ja välillä viikonloputkin. rytmi on muuttunut täysin. Yhdeksän viimeisen kuukauden aikana ennen olympialaisia olin vain kaksi kuukautta suomessa. nyt olen Jyväskylässä vähintään viisi päivää seitsemästä ja korkeintaan kaksi päivää kotona Helsingissä. Mutta onneksi tämä on väliaikaista. tapio nirkko on otettu tultuaan kutsutuksi Lastenklinikoiden Kummiksi.

– on hienoa, jos omalla tekemiselläni pystyn antamaan lisäarvoa Kummien toimintaympäristöön. ❏ Tapio Nirkolla on kokemusta jo kahdesta olympiaregatasta.

Kummiuutisia I www.kummit.fi

27

KUMMIUUTISIA

Miesten kesken Lontoossa purjehduksen 49er-luokassa viimeiseen lähtöön asti mitalista taistellut kaksikko Lauri Lehtinen - Kalle Bask on syksyn mittaan pikku hiljaa toipunut olympiapettymyksestään. Romahdus mitalilähtöä edeltäneeltä neljänneltä sijalta seitsemänneksi korpesi tietysti mieliä pitkään.

– Öisin heräsin useasti sitä miettimään, Lauri Lehtinen myöntää.

– Hyvin ovat edelleenkin muistissa ne ratkaisevat hetket. Mutta nyt on katseet suunnattu jo eteenpäin. Toivottavasti viime kerrasta opittiin jotakin.

Lehtinen ja Bask haluaisivat tähdätä yhdessä Rio de Janeirossa pidettäviin vuoden 2016 olympialaisiin.

– Tahtotila on kova, mutta jatkomahdollisuuksien kartoitus on vielä kesken, kaksikko kertoi tilanteestaan marraskuussa.

kuvaa: olympialaiset on meidän kummankin tavoitteena, Bask painottaa.

– Totta kai välillä on rankkaakin, mutta eräs tiimimme suurimmista vahvuuksista on se, että pystymme puhumaan asioista.

– Meidän tapauksessamme ei ole niin, että parhaat kaverit ovat hypänneet keskenään samaan veneeseen, vaan tämä tiimi on rakennettu ammattipohjalta tavoitteena yhteinen päämäärä, Lehtinen jatkaa.

Lauri Lehtinen, 25, on olympiapronssimitalisti Silja Lehtisen pikkuveli ja on siskonsa tavoin ollut vesillä melkein vauvasta asti.

– Kolmen vanhana ensimmäisen kerran yksin veneessä, aluksi soutuveneen perässä ilman purjetta ohjaamista opettelemassa.

Kilpakumppaneista kumppaneiksi

Kippari Lehtinen on gastiaan Baskia viisi vuotta nuorempi.

– 49erissa gastin rooli on niin vahva, että kaikki tehdään yhdessä. Toki meillä kummallakin on omat vastuualueemme, Lehtinen selvittää.

Lehtinen ja Bask ovat purjehtineet yhdessä vasta yhden olympiadin, eli yhteinen taival alkoi neljä vuotta sitten heti Pekingin 2008 kisojen jälkeen.

– Ensimmäinen kilpailukausi oli 2009, Lehtinen täsmentää.

– Sitä ennen olimme kisanneet toisiamme vastaan eri venekunnissa.

Jatkuva yhdessäolo ja saman naaman katseleminen päivästä toiseen samassa veneessä ei vielä kyllästytä.

– Meidän yhteistyömme on toiminut hyvin. Pitää ymmärtää, kuinka toinen missäkin tilanteessa toimii. Loppupeleissä pitää katsoa kokonais-

Lauri Lehtinen (oik.) ja Kalle Bask toivovat pääsevänsä Rioon yrittämään Lontoon-kisojen pettymyksen paikkaamista.

28 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Meri kotonakin

– Mutta minulla on viimeinen vastuu.

Myös silloin, jos esimerkiksi ajamme jonkun yli, hän naurahtaa.

– 49er ei kulje yhdellä miehellä mihinkään, ja meidän yhteystyömme on saumatonta, Bask painottaa.

Hänellä on puolitoistavuotias tytär, nimeltään osuvasti Meri.

– Vaimoni mummin etunimi oli Meri.

Se tulee sieltä, Kalle kertoo.

Meri Bask syntyi kesken isän olympiaprojektin.

– Asiat oli etukäteen puhuttu, Kalle Bask kertoo.

– Reissut on tehty koko perheen voimin.

Toki Merin syntymä muutti asioita paljon.

Nyt olympialaisten jälkeen olen ollut kotiisänä. Vaimo palasi työelämään.

Sekä Lauri Lehtinen että Kalle Bask ovat otettuja tultuaan kutsutuiksi Lastenklinikoiden Kummeiksi.

– Mahtavaa olla mukana, sanoo Aaltoyliopistossa Otaniemessä meritekniikkaa opiskeleva Lehtinen.

– Toivottavasti pystymme omalta osaltamme luomaan tsemppauksen ilmapiiriä.

– Vaimoni ja minä olemme olleet onnekkaita, kun Meri on ollut terve, Kalle Bask huokaa.

– Kun itsellä on pieni lapsi, tietää todella, kuinka isosta asiasta tässä Kummien toiminnassa on kysymys. ❏

LAHJOITUS

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Puuttuva palanen paikoilleen

ABB ja Efora varmistivat varat ECMO-laitteen hankintaan Sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB Oy ja sen tytäryhtiö Efora Oy lahjoittivat 24 000 euroa Lastenklinikoiden Kummien kautta Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle uuden ECMO-hapetuskoneen hankintaan. Koneella tuetaan potilaan sydämen pumppaus- ja keuhkojen kaasujenvaihtotoimintaa.

Uuden ECMO-pumpun hinta kuljetuskärryineen on 61 000 euroa. ABB:n vuodentakaisen ”joululahjan” (20 000 euroa) ja Ekokemin lahjoituksen (17 000 euroa) jälkeen jäi aukko, jonka ABB ja Efora nyt upeasti paikkasivat.

Uuden ECMO-pumpun hankkimisesta on Lastenklinikalla keskusteltu keväästä 2011 alkaen. Se oli tarkoitus saada vuoden 2012 loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

– Havittelemamme pumpun CE-sertifikointi ei edennyt toivotussa aikataulussa.

Sitä hidastuttivat toukokuussa PohjoisItaliassa sattuneet maanjäristykset, kun Mirandolan kaupungissa sijaitseva hapettimien letkuosien tuotantolaitos kärsi vaurioita. Tehtaan toiminta loppui, ja heijastevaikutuksia tuli muun muassa saksalaiseen Maquet-yhtiöön, jonka pumppua me olemme ostamassa, tehoosaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen selvitti.

– Lokakuun loppupuolella pumppu sai tuon CE-sertifikaatin. Emme voineet lähteä kilpailuttamaan hankintaa, ennen kuin olemme varmoja, että tarjolla on lentokuljetuskäyttöönkin sertifikoitu pumppu ”hyllyvalmiina”. Kaikki pumppuun jälkikäteen suoritetut hana- ym. liitokset ovat riskitekijöitä, Rautiainen korostaa.

Toista vaihtoehtoa ei edes ole, mutta sääntöjen mukainen kilpailutus joudutaan joka tapauksessa suorittamaan.

– Se tehdään heti vuodenvaihteen jälkeen, kun uusi hankintakausi alkaa, Rautiainen kertoo.

– Toivomme, että saamme uuden ECMOn kevään aikana. Paine on entisestään kasvanut siihen suuntaan, että meille pitäisi ohjata potilaita, jotka nyt ohjataan ulkomaille, koska ECMOn kuljetusmahdollisuutta ei ole.

ABB:n Service-liiketoiminnan markkinointipäällikkö Marja Hawas ja liiketoimintayksikön johtaja Kai Olà kävivät Lastenklinikan teho-osastolla luovuttamassa 24 000 euron shekin.

Sitä olivat vastaanottamassa projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista ja Suomen toistaiseksi ainoan lapselle soveltuvan ECMO-laitteen vieressä seisova osastonylilääkäri Paula Rautiainen.

Täsmälahjoitus Yli 2000 ABB:n asiakasta äänesti runsas vuosi sitten verkossa kohdetta, kun yrityksessä oli päätetty, että asiakkaille aiemmin kohdistetut joululahjavarat käytetään jatkossa hyväntekeväisyyteen. Kummit oli äänestyksen voittaja. Jo vuosi sitten ABB siis lahjoitti ECMO-laitteen hankintaan mittavan pesämunan, 20 000 euroa.

– Kun nyt saimme tiedon puuttuvasta summasta, päätimme lahjoittaa nimenomaan sen suuruisen shekin, kertoi ABB:n Service-liiketoimintayksikön johtaja Kai Olà, joka oli markkinointipäällikkö Marja Hawaksen kanssa kanssa joulukuun alussa Lastenklinikalla shekkiä luovuttamassa.

– Tämä lahjoitus kohdistuu ehdottomasti toimintaamme valtakunnallisesti, sillä teho-osastomme potilaat tulevat joka puolelta Suomea. Muun muassa sydän-

vikaisten lasten hoito on meille keskitetty, osastonylilääkäri Rautiainen korostaa.

Hengenpelastaja Huipputulokset vaativat nykyaikaisia hoitolaitteita. Hapetuskone pelastaa henkiä, koska ECMO-hoidolle ei tietyissä sairauksissa ja tilanteissa ole vaihtoehtoja.

Ensimmäinen ECMO-kone (extracorporeal membrane oxygenation) saatiin Lastenklinikalle 1980-luvun lopulla lahjoitusrahalla. Silloinen Osuuspankki lahjoitti – kuten ABB ja Efora nyt – joulutervehdyksiin tarkoitetut rahat ECMO-laitteiston ostamiseen.

– Siihen maailman aikaan oli iso ja erikoinen asia, että sairaalaan hankitaan laitteita muuten kuin virallisten investointivarausten kautta, totesi osastonylilääkäri Rautiainen. ❏ Lahjoitus I www.kummit.fi 29

KLINIKKAVIERAS

Turkulainen Johanna Vaahtera, 12, oli sulaa vahaa Robinin kainalossa.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Teini-ilmiö hyödynsi avoimet ovet

Robin sai TYKS:n sekaisin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikka oli tilapäisesti kaaoksessa keskiviikkona 24. lokakuuta.

Kaupungin oma poika, kaiketi koko maan tämän hetken suosituin laulaja Robin Packalen vieraili klinikalla, kun siellä vietettiin avointen ovien päivää. roBin, 14, KierteLi muutamalla osastolla ja esitti muutaman kappaleen säestäjänään pitkäaikainen ystävänsä Samppa Johansson. vajaa viikko aiemmin syksyllä robinilla oli ollut vielä erikoisempi keikkapaikka: hän esiintyi turun torin laidalla sijaitsevan tavaratalon katolla.

30

www.kummit.fi I Klinikkavieras

Osastolla 411 Robin toivotti tsemppiä 15-vuotiaalle vehmaalaiselle Taneli Mäkitalolle.

>

Robin pelasti 9-vuotiaan paraislaisen Milja Malmin päivän.

Milja sai nimmarin kipsiinsä.

> Robin ja TYKS:n lastenklinikan ylilääkäri Jussi Mertsola.

>

Myös Robin tutkiskeli lastenklinikan aulassa esittelyssä ollutta keskoskaappia ja siinä ollutta keskosnukkea.

< Robin lauloi parillakin osastolla muutaman biisin.

Varsinkin ’Puuttuva palanen’ upposi yleisöön. Samppa Johansson säesti.

– vähän erilainen esiintymispaikka, tosiaan, robin kertasi klinikkavierailunsa yhteydessä.

– eikä ollut edes tyyni ilma. itse asiassa aika paljonkin tuuli. ei voinut lavaankaan laittaa sivuseiniä. Muuten olisi koko lava ollut keskellä toria. Mutta olihan se kokemus. en tiedä, kuka muu suomessa olisi tehnyt kattokeikan, robin totesi. Muualla maailmalla ainakin Beatles ja u2 ovat aikoinaan keikkailleet katolla.

Joulukuun 1. päivä robinilla oli Hartwall areenassa iso show. tilaisuus oli samalla Robin-elokuvan ensi-ilta.

aiemmin syksyllä ilmestyi myös kirja Robinin huikea tarina. Huikea vuosi on siis teinitähdellä takana. voidaan jopa puhua suomen oloissa poikkeuksellisesta menestystarinasta. robin joutuu tietysti reissaamaan paljon, mutta menot pyritään mahdollisuuksien mukaan aikatauluttamaan niin, ettei koulu kärsi. robin käy turussa Luostarivuoren koulua.

– Koulussa saan olla ihan rauhassa. siellä minua pidetään ihan vaan kaverina, hän kertoi. ❏ Klinikkavieras I www.kummit.fi

31

Kummit joulutorilla LastenKLiniKoiden KuMMeiLLa oli oma koju Helsingin keskustan joulutorilla Ylioppilastalon aukiolla joulukuun 1.–5. päivä. Myyjinä vuorotteli Kummien toimiston väki. tässä vuorossa hallinnon ja markkinoinnin assistentti Kaisa Heinonsalmi. tarjolla oli Kummit-tuotteita laidasta laitaan, ja kauppakin kävi. ❏

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Pfizer tempaisi Narinkkatorilla

Kolehti puhtauden puolesta Lääkeyritys Pfizer toteutti 15. lokakuuta Helsingin Narinkkatorilla lipaskeräyksen teemalla ’Lahjoita puhtautta lapsille’. Pfizerin hyväntekeväisyyskohde oli Helsingin Lastenklinikka. pese Kädet -hyväntekeväisyystempauksen keräysvarat menevät lyhentämättöminä lasten käsihygienian tehostamiseen, muun muassa käsienpesupisteiden rakentamiseen. pfizerin kanssa tempausta olivat toteuttamassa oras sekä Metsä Groupiin kuuluva Metsä tissue. Keräysvarojen käytöstä päättää Lastenklinikka.

Pieniä valintoja pfizerin vuonna 2008 käynnistämän Maailman tervein Kansa 2015 -hankkeen alla toteutetun pese kädet -tempauksen tavoitteena oli kiinnittää huomiota arjen käsihygieniaan. Kampanja on suunnattu kaikille suomalaisille, joita näin rohkaistaan pitämään parempaa huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä vaikuttamaan omaan terveyteensä pienillä, jokapäiväisillä elämäntapavalinnoilla. pese kädet -kampanjan asiantuntijoina ja pfizerin sisällöllisinä yhteistyökumppaneina olivat terTeemu-nallekin kävi sateisella Narinkkatorilla tervehtimässä Kummit-lippaisiin rahaa keränneitä Pfizerin Taija Sievästä (vas.) ja Maria Paavilaista.

32

www.kummit.fi I Lahjoitus

veyden ja hyvinvoinnin laitos, suomen sairaalahygieniayhdistys ry, suomen infektiolääkärit ry sekä suomen yliopistosairaaloiden tartuntataudeista vastaavia lääkäreitä.

Sopiva kohde Hyvä käsihygienia ehkäisee infektioiden leviämistä. Huolehtimalla käsienpesusta suojaamme itseämme ja lähimmäisiäm-

me pöpöiltä ja tartunnoilta. Lastenklinikka oli pfizerin mielestä kampanjan henkeen erinomaisesti sopiva hyväntekeväisyyskohde, sillä arjen käsienpesulla voidaan vaikuttaa siihen, ettei lasten tarvitsisi päätyä sairaalaan. Jos sairaalaan kuitenkin päädytään, hyvä käsihygienia ehkäisee siellä muiden tartuttamista. sairaalassa ja erityisesti sairaalaolosuhteissa käsihygienian merkitys korostuu entisestään. ❏

Kuva: Juha Loikkanen

CHEEK

PESE KĂ&#x201E;DET. Lahjoitamme puhtautta lapsille.

11/2012

Kannustamassa suomalaisia maailman terveimmäksi kansaksi:

HANNA PARTANEN

Hanna-kummin viisaat valinnat

Monille maistuvat murot ja myslit eriLaiseT muroT ja mYsLiT ovat erityisesti lapsiperheissä usein päivittäisessä käytössä. muroja ja myslejä käytetään aamu-, väli- ja/tai iltapalana. muutama vuosikymmen sitten Toni-

Kysy!

Hanna vastaa Onko rusinat terveellinen välipala?

Taija 14 v.

Hei Taija! rusinat on kyllä ihan hyvä välipala silloin tällöin, mutta määrä kannattaa pitää muutamassa kourallisessa kuten muissakin kuivatuissa hedelmissä. jotkut pystyvät helposti syömään esimerkiksi 8 kpl kuivattuja aprikooseja, mutta tuoreena ei menekään, kun maha täyttyy aprikoosin vedestä. jos kulutat paljon tai olet vaikka menossa jumppa- tai tanssitunnille koulun jälkeen, niin voisit suosia vaikkapa pähkinä-rusinasekoitusta, niin saat samalla hieman proteiineja ja hyviä rasvahappoja. ❏

Hyviä murovaihtoehtoja: Ω Quaker ruis Fras -muro Ω elovena-murot (3 eri makua) Ω Weetabix original

Tiikeri mainosti sokerihuurrutettuja maissihiutaleita lasten suosikkiaamupalana ja kolme pikku ukkoa kuunteli lautasen reunalla kuinka riisimurot sanoo: ”snap, Crackle, Pop!”. ravitsemusterapeutin iloksi markkinoille on tullut viime vuosina kuitenkin huomattavasti terveellisempiä vaihtoehtoja pitkien murohyllyjen jatkeeksi.

Katso muro- ja myslipaketin kyljestä seuraavat tiedot ja valitse paremmin! Ω sokeria Ω kuitupitoisuus Ω suolaa Ω rasvan laatua

Resepti Itse tehty mysli 5 dl kaura- tai 4-viljanhiutaleita ½ dl kauraleseitä ½ dl vehnäleseitä ½ dl pellavansiemeniä ½ dl auringonkukansiemeniä ½ dl rouhittua saksanpähkinää ½ dl rouhittua hasselpähkinää 1 dl rusinoita (tai maun mukaan joita

1 dl rypsiöljyä

in muita kuivattuja hedelmiä)

2–3 rkl juoksevaa hunajaa Sekoita kaikki ainekset rusinoita luku un ottamatta suuressa kulhossa sekaisin ja levitä seos uunipellille leivi npaperin päälle. Paahda 175asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan välillä sekoittaen, jotta seos paahtuu tasaisesti kullan ruskeaksi.

Lisää rusinat jäähtyneeseen mysliin ja voit maustaa sen myös esim erkiksi kuivatuilla karpaloilla tai mustikoilla. Nauti esimerkiksi mau stamattoman jogurtin päällä.

Hanna Partanen

www.kummit.fi

37

TUTKIMUS

Tutkimustulos kertoo:

Kummit yhä hyväntekeväisyysorganisaatioiden kärkiryhmässä Taloustutkimus Oy suoritti maalis-huhtikuussa Hyväntekeväisyys 2012 -tutkimuksen, missä selvitettiin muun muassa varainkeruukohteiden tukemisen mieluisuutta, mielikuvaa kohteista sekä kohteiden tunnettuutta. Lastenklinikoiden Kummit on viime vuosien tapaan kaikilla mittareilla mitattuna yhä yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista.

Tutkimus suoritettiin kirjekyselynä osana Suomi Tänään 2/2012 -monitilaajatutkimusta. Tutkimukseen vastasi 3 757 15 – 79-vuotiasta.

Kysymyksissä oli mainittuna 25 eri järjestöä, yhteisöä ja keräystä, jotka toteuttavat hyväntekeväisyyttä. Soveltuvin osin tuloksia peilattiin vuosina 2004–2010 kahden vuoden välein toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin.

Kannatustuotteiden suosio kasvussa Kuusi vastaajaa kymmenestä antaisi tukensa mieluiten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä vanhusten auttamiseen. Toiseksi mieluisinta olisi lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden auttaminen, jota suosisi vajaa puolet suomalaisista.

Mieluisimpina hyväntekeväisyyskeräysten osallistumistapoina suomalaiset pitävät tavaralahjoitusten antamista, lipaskeräystä, kirkkokolehtia, hyväntekeväisyyttä tukevien pelien pelaamista, kannatustuotteen ostamista sekä maksulliseen hyväntekeväisyystapahtumaan menemistä.

Monin eri tavoin Verrattaessa keräystapojen mieluisuutta niihin osallistumiseen huomataan, että lipas- ja ovelta ovelle -keräyksiin, pelien pelaamiseen, kolehtiin tai kannatustuotteiden ostoon osallistuu huomattavasti useampi kuin pitää niitä lähtökohtaisesti mieluisina. Kohdalle oikeaan aikaan osuneisiin keräyksiin osallistutaan, vaikka ne eivät olisi erityisen kiinnostaviakaan. Seu38 www.kummit.fi I Tutkimus

raavat osallistumistavat ovat puolestaan mieluisampia ajatuksen tasolla kuin käytännössä: maksulliseen hyväntekeväisyystapahtumaan osallistuminen, eettisen lahjan ostaminen, kummius (kaikki sen lajit) sekä työpaikalla tapahtuvaan hyväntekeväisyystoimintaan osallistuminen.

Yleisarvosana lähes kahdeksan Kokonaismielikuvia mitattiin yleisarvosanoin (4 – 10), ja kaikkien organisaatioiden yhteinen keskiarvo on 7,59. Eri organisaatioiden saamien yleisarvosanojen keskiarvot vaihtelevat välillä 8,18 – 6,54. Lastenklini-

koiden Kummit oli kolmantena lukemalla 7,94. Kokonaisarvosanan Kummeille antoi yhteensä 1640 vastaajaa.

Kuuden mielikuvatekijän perusteella Lastenklinikoiden Kummit sai toiseksi parhaan arvosanan. Kun vastaajat valitsivat 25 organisaation joukosta 1 – 5 sellaista, joita mieluiten tukisivat, oli Kummit mukana kärkikolmikossa.

Lähestymisen helppoudessa yhä parannettavaa Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti tuntevansa Lastenklinikoiden Kummit.

Kun otetaan huomioon kaikki eri mittarit: toiminnan tunteminen, kokonaismielikuva, kuva eri ominaisuuksilla mitattuna sekä tukemisen mieluisuus, sijoittui Kummit kärkijoukkoon.

Lastenklinikoiden Kummit on viime vuosien tapaan kaikilla mittareilla mitattuna yksi vahvimmista hyväntekeväisyysorganisaatioista. Se sijoittui kahden vuoden takaiseen tapaan kolmanneksi kokonaismielikuvassa ja tukemisen mieluisuudessa, toiseksi kuuden mielikuvatekijän yhteisvertailussa.

Mielikuvan vahvuuksia ovat toiminnan nykyaikaisuus, tehokkuus ja luotettavuus sekä näkyminen julkisuudessa. Mielikuvan kehittämisalueita ovat asiantuntemus ja lähestymisen helppous. Niissäkin toki Kummit sijoittuu kaikkien hyväntekeväisyysorganisaatioiden keskitason yläpuolelle.

Mielikuva on kohentunut nykyaikaisuuden, tehokkuuden ja lähestymisen helppouden suhteen. Muiden tekijöiden osalta ei vuoden 2010 tutkimustulokseen verrattuna ole merkittävää muutosta. ❏

Testamentti elämälle.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminä kohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

YHTEISTYÖYHDISTYS

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja Munuais- ja maksaliitto

Edunvalvontaa ja virikkeitä elinsiirtopotilaille

Munuais- ja maksaliitto on vireä keskusjärjestö Munuais- tai maksasairaus on kriisi sekä sairastuneelle itselleen että myös hänen läheisilleen. Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii monin eri tavoin helpottamaan sairastuneen elämää munuais- tai maksasairauden kaikissa vaiheissa.

Munuais- ja maksaliitto perustettiin 42 vuotta sitten eri puolilla maata toimivien paikallisten munuaisyhdistysten keskusjärjestöksi. Alun perin nimi oli Munuaistautiliitto.

Munuais- ja maksaliitto toimii valtakunnallisesti. Yhdistyksen pääpaikka on Helsingissä Kumpulantiellä. Ympäri Suomen on 20 paikallisyhdistystä. Liitolla on aluetoimistot Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat munuais- ja maksasairauksiin sairastuneet, joita on vauvaikäisistä hyvinkin iäkkäisiin ihmisiin.

– Tuo koko elämänkaaren kirjo tuo työhömme mielenkiintoa, mutta toisaalta myös haastetta, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoo.

Liiton 20 jäsenyhdistyksessä on 6000 henkilöjäsentä.

– Tärkeä kohderyhmä on tietysti myös sairastuneiden läheiset. Sitä kautta toimin-

tamme piirissä on noin 220 perhettä, jatkaa Munuais- ja maksaliiton järjestösuunnittelija Marjukka Miettinen.

Perhedynamiikka koetuksella Munuais- ja maksaliiton toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Liitto järjestää esimerkiksi virkistys- ja vapaaehtoistoimintaa, johon kuuluu muun muassa lapsiperheiden tapaamisia ja tapahtumia eriikäisille munuais- ja maksapotilaille. Kela puolestaan rahoittaa sopeutumisvalmennustoimintaa.

– Sopeutumiskursseja järjestämme sekä munuais- ja maksasairauden eri vaiheissa oleville että siirron saaneille aikuisille. Kerran vuodessa on lisäksi sopeutumiskurssi lapsiperheille, Marjukka Miettinen kertoo.

Liitossa on jäseninä myös henkilöitä, jotka eivät koskaan tarvitse elinsiirtoa tai eivät voi sitä saada.

– Myös edunvalvonta- ja vaikuttamistyö ovat tärkeitä tehtäväalueitamme, toiminnanjohtaja Högström sanoo.

– Potilaat tarvitsevat edunvalvonta-apua

munuais- ja maksasairauden kaikissa vaiheissa.

Liitto pyrkii myös monin eri tavoin tukemaan perhedynamiikkaa, joka on koetuksella, jos esimerkiksi lapsi on dialyysissa.

– Tarjoamme tilapäistä hoitoapua perheille, jotta vanhemmat voivat hetken hengähtää ja hoitaa parisuhdettaan. Myös perheen muille sisaruksille pitäisi löytää aikaa, koska he jäävät herkästi vähemmälle huomiolle, Marjukka Miettinen toteaa.

– Tänä vuonna olemme järjestäneet myös isovanhempien ja lasten yhteisiä viikonloppuja.

Pitkä odotus Kaikki ikäryhmät huomioiden Suomessa noin 300 potilasta odottaa parhaillaankin munuaisensiirtoa. Niitä on Suomessa tehty toistaiseksi (lokakuu 2012) 230 lapselle, maksansiirto 116:lle. Luvuissa on mukana 12 lasta, joille on tehty kombisiirto eli sekä munuais- että maksasiirto.

– Haluamme voimauttaa ihmisiä, jotka joko itse tai joku heidän omaisistaan on sairastunut munuais- tai maksasairauteen.

Se on henkisesti raskas elämänvaihe, johon kuuluu jonkinlainen kriisi, Marjukka Miettinen sanoo.

– Toiset kokevat sen voimakkaammin, toiset lievemmin. Monet aikuiset pystyvät palaamaan siirron jälkeen työelämään.

Munuais- ja maksaliitto järjestää toimintaa myös nuorille. Murrosiässä saattaa esiinKirkkaankeltaiset pipot ja kaulaliinat näkyivät lokakuun teemaviikon aikana katukuvassa ja teemaan liittyneissä tapahtumissa. Vasemmalla Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström (vas.) ja oikealla järjestösuunnittelija Marjukka Miettinen.

40 www.kummit.fi I Yhteistyöyhdistys

Munuais- ja maksaliitto ry • perustettu 20.3.1970 • nimenä ensin munuaistautiliitto • 20 paikallisyhdistystä • jäseniä n. 6000 • toiminnan piirissä yli 200 perhettä • suomessa on 230 lasta, jolle on tehty munuaisensiirto • maksa on siirretty 116 lapselle • luvuissa mukana 12 lasta, •

joille on tehty sekä munuaisettä maksasiirto aikuiset mukaan lukien suomessa odottaa parhaillaan munuaisensiirtoa n. 300 potilasta

tyä joskus ongelmia hoitoon sitoutumisessa.

Hyljinnänestolääkitys on otettava kaksi kertaa päivässä niin kauan kuin siirre toimii, muuten vaarana on sen menettäminen.

– Pienenä elinsiirron saanut ei muista sairautta tai sairaalassaoloa. jaamme nuorille tietoa omasta sairaudesta ja sen hoidon tärkeydestä. Tilaisuuksissa voi tavata muita saman kokeneita nuoria, miettinen kertoo.

Osaaminen yhdessä korttelissa suomessa kaikki munuais- ja maksasiirrot suoritetaan Helsingissä, aikuisten elinsiir-

Munuais- ja maksaliitto järjestää muun muassa virkistystoimintaa ja tapaamisia lapsiperheille.

rot meilahden sairaalassa ja lasten elinsiirrot Lastenklinikalla. näin kaikki elinsiirtoosaaminen on käytännössä yhdessä korttelissa.

– Tämä vuosi on ollut meillä lasten, nuorten ja perheiden teemavuosi, mutta tarkoitus on panostaa näille alueille – etenkin nuoriin – myös ensi vuonna, Högström korostaa.

– elinsiirtoasioita pitäisi saada paremmin suuren yleisön tietoisuuteen. jaamme tietoa Lahja elämälle -ryhmässä ja muun muassa sydän- ja keuhkosiirrokkaat – sYke ry:n kanssa.

Lain mukaan aivokuollut henkilö on elinluovuttaja, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. jos mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, kysytään tietoja hänen mielipiteestään omaisilta. elinluovutuskortti on edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen. se muistuttaa myös oman mielipiteen kertomisesta läheisille ja pitää yleisestikin elinsiirrot yleisön tiedossa.

Lauantaina 13.10. vietettiin euroopan elinsiirtopäivää. sen ympärille oli rakennettu erilaista ohjelmaa ja tapahtumia, joiden kautta elinsiirtoasiaa tehtiin tunnetuksi. ’kyllä elinluovutukselle’ -teemalla kirjaillut, kirkkaankeltaiset pipot ja kaulaliinat näkyivät varsinkin sen viikon aikana katukuvassa ja teemaan liittyneissä tapahtumissa.

Porin Ässien kapteeni Ville Uusitalo tervehtii isältään munuaissiirrännäisen saanutta kolmevuotiasta Runoa.

Takana Jokerien kapteeni Ossi Väänänen.

samalla viikolla jokerien ja Tapparan jääkiekkoliigajoukkueet sanoivat kYLLÄ elinluovutukselle. Heidän kotiottelussaan (10.10. jokerit-Ässät ja 13.10. Tappara-Ässät) jaettiin elinluovutuskortteja ja tietoa. joukkueet lahjoittivat vapaalippuja elinsiirron saaneille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. otteluiden alussa näytettiin video isältään munuaisen saaneesta 3-vuotiaasta Runosta. sitten poika ojensi keltaiset pipot ja kaulahuivit joukkueiden kapteeneille.

Toimiva yhteistyö on potilaiden etu aiemmin lasten sairaanhoitajanakin työskennellyt järjestösuunnittelija miettinen käy kuukausittain Helsingin Lastenklinikan elinsiirto-osastolla tapaamassa perheitä ja kertomassa munuais- ja maksaliiton toiminnasta sekä varmistamassa, että muun muassa sosiaaliset asiat kotikaupungin tai -kunnan suuntaan ovat reilassa.

– Toki sairaalan sosiaalityöntekijä tekee primäärityön, kun lapsipotilaiden perheitä tulee Helsinkiin hoidettavaksi eri puolilta suomea, toiminnanjohtaja Högström toteaa.

– on todella tärkeää, että hoitohenkilökuntakin on tietoinen liitostamme. kaiken kaikkiaan hyvät suhteet sidosryhmiimme ovat meille erittäin tärkeä asia, ja toimiva yhteistyö on tietysti myös kaikkien elinsiirron saaneiden etu. myös Lastenklinikoiden kummien suhteen olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle. olemme ilahtuneita, että meidän lapsipotilaitamme on esitelty kummien tv-konserttien inserteissä, Högström kiittelee. ❏ Yhteistyöyhdistys I www.kummit.fi

41

KUMMIT BOWLING

Keilatapahtuma keräsi Ruusulankadun täysin uudistettuun halliin näin edustavan kummikatraan.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Uusitussa Ruusulassa upeat puitteet Kummien keilailutapahtumalle

Valvontamonitoreihin saatiin sievoinen summa

Perinteinen Kummit Bowling päästiin tälläkin kertaa keilaamaan upeissa puitteissa, kun tapahtumapaikkana oli syyskuussa lähes täysin uusittuna avattu Ruusulankadun halli.

PiTkÄT PerinTeeT omaaVa halli on vastikään siirtynyt keilailun monikymmenkertaisen arvokisamitalistin, yrittäjä Kimmo Lehtosen hoitoon ja viidenneksi halliksi BowlCircus-keilaviihdekeskusten ketjuun. ruusulankadun keilahalli on alun perin avattu jo vuonna 1941, ja vuonna 1954 siellä pidettiin lajin ensimmäiset mmkilpailut. nyt ei pelattu arvokisamitaleista vaan hyväntekeväisyydestä. Lastenklinikalle hankittaviin potilasvalvontamonitoreihin saatiin yritysjoukkueiden osallistumismaksuina kerättyä peräti 17 300 euroa. kummikeilaajien suuri joukko teki varmasti monelle osallistujalle illasta unohtumattoman. ❏ 42

www.kummit.fi I Kummit Bowling

Arttu Harkki juonsi ja haastatteli myös Pepe Willbergiä.

>

Tuomaksen allakka temppuilee

Bluesin tehoketju keilaamassa. Vas. Cami Miettinen,Tomi Sallinen ja Tommi Huhtala.

Villellä väärä osoite

Ville Pusa löysi lopulta oikeaan halliin.

>

muusikko Ville Pusa ei ollut ensimmäistä kertaa kummit Bowlingissa, mutta edelliskerrasta oli aikaa kolme vuotta.

– silloin tapahtuma oli Talissa. sinne minä nytkin menin vanhasta muistista. ensin ajattelin, että on väärä päivä, kun ei siellä ollut ketään. soitin kytömäen Tuomakselle, ja hän sanoi: ”ollaan ruusulankadulla, pahvi!”

Tällä hetkellä Pusa on mukana Tampereella musiikiteatteri Palatsissa esitettävässä Punainen mylly -musikaalissa.

– Teen myös keikkoja, konsertteja sekä työtä studiossa; monenlaista musiikkia eri kohteisiin. Hommaa piisaa mukavasti, ja tuleva kevätkin näyttää kivalta.

Ville Pusa on lähiaikoina ollut myös John Lennonina muun muassa Helsin-

gissä musiikkiteatteri koitossa sekä Tampereella Palatsissa esitetyssä Beatles Forever -musikaalissa. ❏

nÄYTTeLijÄ-juonTaja Tuomas Kytömäeltä oli jäänyt kaksi edellistä kummit Bowlingia väliin.

– kiva olla pitkästä aikaa mukana kummien happeningissa. Vuosi sitten oli tarkoitus olla. syytän nykyajan tietotekniikkaa, etten ollut. almanakkani oli jotenkin siirtänyt sen viikkoa myöhemmäksi. nyt olin paikalla hyvissä ajoin.

Tuomas kytömäki tuli aikoinaan tunnetuksi aleksi salinin roolista tv-sarjassa Salatut elämät.

– nelisen vuotta sitten tein vielä pari pientä pyrähdystä, mutta varsinainen, viiden vuoden pestini ”salkkareissa” loppui vuonna 2003, kytömäki kertoi.

– Viime kesänä ilmeisesti tuli vanhoja jaksoja uusintoina, koska huomasin, että pikkutytöt alkoivat suputella ja osoittaa sormella. olen yrittänyt naamioida itseni viiksillä, mutta se ei näköjään vielä toimi. kytömäki ei seuraa salkkareita.

– en seurannut silloinkaan, kun itse siinä näyttelin. olen muutenkin aika hyvin vieroittanut itseni television katsomisesta. saa paljon enemmän tehtyä, kun jättää jokailtaisen sohvaperunasetin pois. mieluummin teen itse hyviä tv-ohjelmia. elokuvia toki tulee katsottua. ne ovat olleet intohimoni pikkupojasta asti. muun muassa tv-ohjauksia sekä radio- ja juontohommia viime aikoina tehnyt kytömäki oli lähdössä meksikoon tekemään dokumenttia mayoista.

– kivasti vaihtelevaa. Toimistotyö yhdeksästä viiteen ei oikein ole minun juttuni, hän totesi. ❏ > Tuomas Kytömäen ”varsinaisista” Aleksi Salin -ajoista on vierähtänyt jo kymmenisen vuotta.

Lastenklinikan pikku potilaista olivat keilaamaan päässeet muun muassa Paavo (vas.), Olavi ja Peppi.

Kummit Bowling I www.kummit.fi

43

KUMMIT BOWLING

Marianne muisteli vanhoja 9.10.2012 BowlCircus, Ruusula Helsinki Marianne Harjula on ollut mestarikeilaaja Lehtosen opissa.

>

juonTaja ja maLLi, muun muassa Viidakon Tähtöset -ohjelmasta tältä vuodelta tuttu Marianne Harjula on pitkään ollut vakiovieras kummien keilatapahtumissa.

– Viime vuosi jäi väliin, kun asuimme mieheni työn vuoksi kuwaitissa. Haluan olla näissä tilaisuuksissa tiiviisti mukana aina kun mahdollista, Harjula sanoi.

– ensimmäisen kerran kummit Bowling oli ruusulankadulla muistaakseni vuonna 2002. Tämä on nyt remontoitu todella hienoksi. kiva keilata täällä ruusulassa taas.

BowlCircusin omistaja Kimmo Lehtonen on Harjulalle tuttu myös Elixir-ohjelmasta muutaman vuoden takaa.

– olin oppilaana, kun kimmo opetti minut keilaamaan. nyt on ollut sen verran paussia, että on vähän päässyt unohtumaan, nauroi marianne, joka tekee oman yrityksensä nimissä juontokeikkoja ympäri suomen.

– muun muassa yritystapahtumissa ja messuilla. kymmenen vuotta olen sitä työtä tehnyt, ja töitä tuntuu riittävän.

Harjulan perheeseen kuuluvat myös nelivuotias tytär ja seitsemänvuotias chihuahua. marraskuussa nelikko muutti Turusta kauniaisiin.

– Helpompi niin, sillä suurin osa töistäni on pääkaupunkiseudulla, marianne perusteli ratkaisua. ❏

>

Teuvo Loman (vas.) ja Niko Helenius tulivat tietysti kimpassa keilaamaan.

Tuotto: 17 300 euroa potilasvalvontamonitoreihin Lastenklinikalle Kummien tapahtumavastaavat: Susanna Laurila Anne Knaster Kaisa Heinonsalmi Matti Valli Pääsponsorit: Helsingin Energia Oriola Juontaja: Arttu Harkki Kummipelaajat: Viivi Avellan Marianne Harjula Niko Helenius Tommi Huhtala Pepe Jürgens Tuomas Kytömäki Kimmo Lehtonen Tatu Lehtonen Teuvo Loman Cami Miettinen Tony Montana Sakari Pietilä Ville Pusa Teemu Raatikainen Juuso Rikkola Tomi Sallinen Petteri Salonen Heidi Sohlberg Kristian Sohlberg Riki Sorsa Kaarina Suonperä Jarkko Tamminen Kimmo Vehviläinen Kai Virtanen Pepe Willberg Kolmen kärki: 1. TeliaSonera 2. Vaisala 3. Lippupiste

>

Subway tarjosi eväät. ”Subi” maistui myös Viivi Avellanille.

44

www.kummit.fi I Kummit Bowling

Illan isäntä, mestarikeilaaja Kimmo Lehtonen joutui useasti onnittelemaan itseään.

Lisäksi kiitämme: Bowl Circus (Kimmo, Kai, Lasse, Tommi ja Anne) Oy Hartwall Ab Estrella Oy Arnold’s Donuts Subway Robinex NewTop Universal Music Oy

Kiitos, että teit kanssamme hyvää.

Tänä jouluna keräsimme varoja pienten potilaiden neurokirurgisten leikkausten laitehankintaan. Lahjoitimme jokaisesta 8.–16.12.2012 myydystä kesän 2013 Aurinkomatka-matkapaketista 20 €/matkustaja Lastenklinikoiden kummeille. Lämmin kiitos lahjastasi ja iloista joulua!

aurinkomatkat.fi

JOULU MIELELLE

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Enkelivaloa Joulu Mielelle -konsertissa

Kirsi Ranto, konkaridebytantti Ensi kesänä tulee kuluneeksi jo 15 vuotta siitä, kun Kirsi Ranto kruunattiin Tangokuningattareksi. Siksipä onkin yllättävää, että hän teki ensimmäisen Kummitlaulukeikkansa vasta äskettäisessä Joulu Mielelle -konsertissa. On Kirsi toki aiemminkin Lastenklinikoiden Kummien tapahtumissa nähty – mutta vain keilaamassa! kirsi ranTo oLi innoissaan päästyään nyt tekemään kummit-debyyttinsä laulamisen merkeissä ja vieläpä upeisiin puitteisiin musiikkitaloon.

– oli tosi hienoa, että minut kutsuttiin. kummit tekee hienoa työtä. sen jälkeen kun muutin takaisin synnyinseudulleni jalasjärvelle, on ollut vähän hankalampaa osallistua kummien toimintaan, kun tapahtumista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. mutta esimerkiksi Tampereelle minulla olisi sen verran lyhyt matka, että voisin hyvin käydä esimerkiksi TaYs:n lastenklinikalla pikku 46

www.kummit.fi I Joulu mielelle

potilaita ilahduttamassa, jos vain pyydettäisiin, kirsi vinkkaa.

Domino-efekti kirsi ranto on siis Tangokuningatar mallia 1998.

– Tekeminen sinänsä ei siitä muuttunut. olin tehnyt keikkoja jo neljä vuotta sitä ennen ja opiskellut musiikkia pienestä pitäen, hän kertoo.

– mutta tietysti julkisuus tuli siinä vaiheessa kuvaan mukaan, ja työn määrä oli

toki sen jälkeen aivan eri luokkaa. muutama vuosi myöhemmin iski burn out.

– kun pääsee toteuttamaan unelmaansa, käy helposti niin, että antautuu hommalle niin täysin, että oman hyvinvoinnin vaaliminen unohtuu, kirsi toteaa.

– Loppuun palamisen oireita oli ollut jo pari vuotta, mutta ei sellaisessa pyörityksessä ole oikein mitään tehtävissä, eikä kukaan voi nähdä toisen ihmisen pään sisälle. omasta itsestä kaikki kuitenkin lähtee, sekä tekeminen että pysähtyminen.

kirsi ei siltikään tekisi mitään toisin.

– kaikesta olen kuitenkin saanut oppia. koen, että minun piti käydä se kaikki läpi, että pystyn nyt olemaan tässä. elämän kriisit ovat valepukuisia enkeleitä.

Viiden vuoden seurustelun jälkeen kirsi meni vuonna 2005 naimisiin, mutta avioliitto kesti vain vuoden.

– kaikki kaatui silloin saman tien. se oli sellainen domino-efekti.

Enkelikonsertteja kirsi ranto eli pahimman kriisivaiheensa jälkeen tovin hiljaiseloa. Vuonna 2007 hän julkaisi Kotimatka-albumin. se oli vuonna 2005 ilmestynyt kokoelmalevy mukaan lukien hänen viides pitkäsoittonsa, mutta ensimmäinen, missä oli hänen omia sävellyksiään ja sanoituksiaan.

– aiempaa herkempää ja puhuttelevampaa, ei niinkään poppia vaan kuuntelumusaa, kirsi luonnehtii.

– Kotimatka-laulujen myötä palasin juurilleni muusikkona, kun rupesin tekemään soolokonsertteja, joissa laulamisen lisäksi soitan itse pianoa. siitä saivat alkunsa myös kirsi rannon enkelikonsertit.

– ensin yksityistilaisuuksina, ja kun sana on kiirinyt, niin vähän muuallakin, kirsi hymyilee.

– menneen syksyn olen keikkaillut melko harvakseen, ja pääpaino on muutenkin ollut enkelikonserteissa. niitä on ollut muun muassa kirkoissa sekä pienissä konserttitaloissa ja -saleissa. kummien joulu mielelle -konsertissa kirsi esitti Jore Marjarannan kanssa duettona kappaleen White Christmas, joka on muuten maailman kaikkien aikojen levytetyin joululaulu. samana iltana musiikkitalossa vielä juhlittiin viime keväänä 60 vuotta täyttänyttä musiikin monitoimimies Esa Niemistä. Hänen juhlakonserttiosiossaan kirsi lauloi vuonna 2006 levyttämänsä niemisen sävellyksen En sua mielestäni saa.

silloin amman tapaaminen oli järjestetty Helsingin kaapelitehtaalla. Äiti amma on erityisen tunnettu halaamisestaan, josta hänen kannattajansa kokevat saavansa uutta voimaa.

– se tuntui saman tien hyvin erikoiselta, kirsi sanoo. sen jälkeen kirsi on käynyt monesti intiassa ammaa tapaamassa. Hän on saanut henkiseltä opettajaltaan myös intialaisen nimen Deepthi, mikä vapaasti suomeksi käännettynä tarkoittaa kirkastajaa.

– kaksi kertaa vuodessa olen pyrkinyt käymään ammaa tapaamassa. Huomaan, että tarvitsen sen irtioton. Yleensä olen käynyt tammikuussa ja sitten syksyllä. nyt en ollut syksyllä intiassa, mutta olin saksassa vetämässä amman nuorten-leiriä ja tapasin hänet lokakuussa Berliinissä.

Tämän joulun kirsi viettää intiassa.

– sellainen olo tässä on jo ollut jonkin aikaa, että kaipaan sitä matkaa. Äiti amman tapaaminen on vähän kuin kännykkää lataisi, kirsi vertaa maanläheisesti.

Omille teille Vuosi sitten kirsiltä ilmestyi joulualbumi Ja niin joulu tulla saa, jolta löytyy kaksi hänen omaa sävellystään ja sanoitustaan. muut kappaleet ovat perinteistä sorttia.

– joululevyn tekeminen on ollut eräs lapsuuden haaveistani. silloin runsas vuosi sitten oli mielestäni sopiva kohta sellaiseen. kirsi on tuottanut joululevynsä itse, kuten myös vuonna 2010 julkaisemansa Läikytät mua -albumin, joka on hänen toistaiseksi tuorein ”normaali” pitkäsoittonsa.

– olin pitkään miettinyt itsekustantamista.

Ammasta akku täyteen neljä vuotta sitten kirsi ”löysi” intialaisen pyhimyksen, Äiti Amman.

– Vahingossa. olin toki jo kolme vuotta sitä ennen lähtenyt itseni etsimisen polulle. eräs ystäväni oli käynyt jo monen vuoden ajan katsomassa Äiti ammaa tämän vieraillessa Helsingissä. sillä kertaa hän pyysi minua mukaan. Vastasin, että voinhan lähteä. en minä siinä vaiheessa tiennyt, mitä se on ja kuka amma on.

– Elämän kriisit ovat valepukuisia enkeleitä, koviakin kokenut Kirsi Ranto tuumii.

ilman levy-yhtiön tukea musiikin tekeminen ei ole kuitenkaan helppoa.

– esimerkiksi suurilla radioyhtiöillä on omat kuvionsa suurten levy-yhtiöiden kanssa. Vähän vaikea on ollut päästä väliin. mutta onhan noita radiosoittojakin ollut, kirsi myhäilee.

– minulle tärkeintä on, että olen itse saanut julkaistua albumini ja että olen niihin sisällöllisesti tyytyväinen. kirsillä on jo ideoita ja aihioita seuraavaa albumia varten.

– mutta en ole lähelläkään sitä vaihetta, että voisin lähteä studioon. Lopullista viilautumista tarvitaan vielä ja tietysti hyviä biisejä. eivät ne minulta synny tuosta vain. siihen tarvitaan vähän elämää alle.

Moni asia muuttunut asuttuaan välillä muun muassa Helsingissä, Turussa ja Tampereella kirsi ranto on palannut eteläpohjanmaalaisille kotiseuduilleen jalasjärvelle.

– siellä on hyvä asua ja sieltä on helppo lähteä mihin päin suomea tahansa. Toisaalta työt usein tuppaavat keskittyä sinnepäin, missä asuu, hän toteaa. kirsi ehti kirjoittaa ylioppilaaksi, ennen kuin tuli se Tangokuningattaren titteli ja sen mukana hulinavuodet.

– sen jälkeen on elämän koulu kuljettanut. Vain laulamista olen sittemmin opiskellut. kirsi rannolla on hieman ristiriitaiset ajatukset tv:n laulukilpailuista, joita on nykyään tarjolla ponnahduslaudoiksi vähintään yksi versio joka kanavalla.

– Toki on hyvä, että on paikka, missä pääsee näyttämään ja ihmisten tietoisuuteen. mutta oman itsensä löytäminen nimenomaan artistina on kaikkein tärkeintä, hän korostaa. auraviihteen järjestämään suomen Tähti -kilpailuun kirsi ehti aikoinaan kerran osallistua.

– ja Tangokuningatar-kisassa olin 20 parhaan joukossa vuotta ennen kuin voitin. mutta olihan se aika silloin 1990-luvulla muutenkin kaikin puolin niin erilaista. myös kirsin esikuvat ovat vuosien saatossa vaihtuneet.

– Arja Koriseva oli aikoinaan ylivoimainen ykkönen. nykyään esikuvani ovat ulkomaalaisia, Celine Dion etunenässä. nyt on kirsi ranto itse monen idoli. mutta fanipostikin on muuttanut muotoaan.

– Perinteisessäkin muodossa sitä jonkin verran vielä tulee, mutta kyllähän sosiaalisen median tuoma muutos näkyy silläkin saralla. ❏ Joulu mielelle I www.kummit.fi

47

JOULU MIELELLE Kummien Joulu Mielelle -konsertin artistilista oli laatutavaraa täynnä.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Joulu tuli Mielelle tuplaten

Hyväntekijöille oli sijaa Musiikkitalossa Lastenklinikoiden Kummien perinteinen Joulu Mielelle -hyväntekeväisyyskonsertti pidettiin tällä kertaa runsaan vuoden ikäisen Helsingin Musiikkitalon upeissa puitteissa.

Tuvan täydelle katsomolle olikin tarjolla tuplakonsertti, kun pienen väliajan jälkeen heti Kummien konsertin perään nähtiin ja kuultiin viime keväänä 60 vuotta täyttäneen musiikin monitoimimiehen Esa Niemisen juhlakonsertti. Suurin osa Kummien joulukonsertin artisteista esiintyi myös tuossa illan toisessa osiossa.

Jouluevankeliumia vapaasti mukaillen: hyväntekijöille oli sijaa Musiikkitalossa.

Joulu Mielelle -konsertti esitettiin MTV3:lla 16. joulukuuta.

48

www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Hieno startti HeLena LinDGreniÄ ja Jorma Uotista ei ole totuttu näkemään yhtä aikaa estradilla. joulu mielelle -konsertin laulullisen osuuden alkajaisiksi he kuitenkin lauloivat yhdessä Petteri Punakuonon.

– ei tämä nyt niin harvinaista ole. onhan meillä yhteinen musiikkiesitys Kielletyt leikit, jota teemme tilauksesta, jorma uotinen kertoi.

– Tilauksia on ollut, mutta enemmänkin mahtuisi kalenteriin. ihmiset eivät taida oikein tietää siitä, Helena Lindgren arvelee.

– me olemme näitä vanhan polven artisteja, jotka ovat aika huonoja markkinoimaan, hän naurahtaa.

Helena Lindgren tekee myös omaa keikkaa koko ajan. kummien joulukonserttia seuraavana päivänä hänellä oli Helsingissä Lady and the Tramp -pikkujoulushownsa ensi-ilta.

– Vähän jännittää, Helena myönsi.

Helena Lindgren ja jorma uotinen viet-

Helena Lindgren ja Jorma Uotinen menevät Aira Samulinin luo joulunviettoon.

tävät joulun perinteisesti Aira Samulinin luona Hyrsylänmutkassa.

– se perinne alkoi jo 1980-luvun alkupuolella, muisteli uotinen.

– siellä on kaikki jouluruoat valmiina saukkolan marttojen valmistamina. meidän tarvitsee vain viedä samppanjat mukanamme, Lindgren jatkoi. jorma uotisen jämäkkää mutta hyväntuulista ja riimirikasta tuomarointia on menneenäkin syksynä saatu seurata Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa.

– Tämä kausi oli lähtötilanteeltaan tasaisempi, uotinen vertaa aiempiin tuotantokausiin. joskus aiemmin on ollut liiankin selkeitä ennakkosuosikkeja, joista tietää, että heillä on suuret faniporukat takana.

Helena Lindgren oli samaa mieltä: – nyt oli todella jännä tilanne. Yleensä olen hyvissä ajoin tiennyt, ketkä ovat finaalissa ja kuka voittaa, sanoo Helena Lindgren, joka kilpailisi itsekin mielellään tähtitanssijana ohjelmassa.

– mutta valitettavasti en voi, koska jorma on tuomaroimassa, hän harmitteli. joulukuun alussa päättyneen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuoreimman tuotantojakson voitti koomikko Krisse Salminen ja tanssinopettajansa Matti Puro. ❏

Pirjo Nuotio ja Janne Virtanen juonsivat.

Konsertti käynnistyi Sinikka Sokan lausumalla Joulurunolla.

Tuulin esittämän kappaleen nimi oli Hiljaisuus.

Varpunen jouluaamuna kuulosti Juha Tapion tulkitsemana juuri niin kauniilta kuin sen pitääkin.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi

49

Lea Laven, Sinikka Sokka, Maria Lund ja Sara Welling lauloivat yhdessä Sydämeni joulun teen. Siihen yhtyi Joulu Mielelle -konsertin päätteeksi koko artistikatras.

Helena Lindgrenin ja Jorma Uotisen Petteri Punakuono oli valloittava.

The Baseballs kirvoitti kirkaisuja katsomosta.

Let It Snow oli heidän laulunsa.

Samuli Edelmann tunnelmoi Hiljaisuuden valosta. Mirkka Paajanen säesti sekä viululla että laululla.

Tuuli teki Kummi-tuplat kesÄn aLussa julkisuuteen ponnahtanut teinitähti Tuuli esiintyi syyskuussa elämä Lapselle -konsertissa ja nyt kummien joulukonsertissa, missä hän esitti kappaleen Hiljaisuus. Tuuli oli itse asiassa ainoa artisti, joka oli mukana loppuvuoden molemmissa kummi-konserteissa. keikkaa on muutenkin piisannut.

– Pientä hässäkkää on ollut, mutta hyvin olen ehtinyt koulunkin hoitaa. se on kuitenkin ykkössijalla, Tuuli korosti.

Tuuli käy peruskoulun seitsemättä luokkaa. koulussa fanit eivät pyöri jaloissa.

– aluksi oli jotain pientä, mutta sen jälkeen olen saanut olla siellä ihan rauhassa. mutta kyllä sekä oman luokan oppilaat ja muutkin kyselevät aina kiinnostuneena, missä olen ollut, jos olen ollut pois kou50

www.kummit.fi I Joulu Mielelle

lusta. siis kivalla tavalla kiinnostuneena, Tuuli täsmentää.

Levy-yhtiö Warner music puolestaan kiinnostui Tuulista viime keväänä.

– olivat kuulleet nauhoittamiani lauluja. sitten alettiin työstää albumia, Tuuli kertoi. ensimmäisen keikkansa hän teki viime kesän alussa, juuri ennen koulujen loppumista.

– eikä ole kaduttanut, että tälle tielle lähdin. Tää on ollut kivaa. Laulaminen on aina ollut unelma-ammattini. Toivottavasti tätä saa tehdä mahdollisimman pitkään. jossakin vaiheessa voisin kyllä tehdä jotakin muutakin. mutta laulaminen on ykkösjuttu.

Tuulilla on jo nyt muitakin juttuja: – soitan pianoa, tanssin ja käyn musiikkiteatterissa. ❏

Syksyllä Tuuli oli ”Ellissä” ja nyt Kummien joulukonsertissa.

JOULU MIELELLE

Lumi tuo Johannalle joulun PersoonaLLisen, helposti tunnistettavan äänen omaava Johanna Kurkela esitti kummien joulukonsertissa Kaikki askeleet -nimisen kappaleen tuoreimmalta albumiltaan.

– kummit on hyvällä asialla. on kiva olla tällaisessa mukana, johanna tuumi.

Laulaminen ja musiikki ovat aina olleet iso osa hänen elämäänsä.

– olen muistavinani, että lauleskelin jo, ennen kuin osasin kunnolla puhua. mutta en silloin pienenä koskaan osannut ajatella, että tätä voi tehdä myös työkseen.

Laulamisesta alkoi tulla johannalle ammatti sen jälkeen, kun hän oli lukiossa ollessaan esiintynyt koulun juhlissa.

– kaverit kehottivat tekemään demon, ja nyt ollaan tässä. nyt on kiva katsoa taaksepäin näitä vuosia, niitä ihmisiä, joita olen kohdannut, ja askelia, joita olen astunut. kaikella on ollut merkityksensä. johanna kurkelan viides studioalbumi, Sudenmorsian, ilmestyi lokakuun alussa. se on myynyt jo kultaa ja on johannan viides kultalevy. Platinarajan hänen levyistään ovat ylittäneet 2007 julkaistu Marmoritaivas, 2010 ilmestynyt Hyvästi, Dolores Haze ja kokoelmalevy Uneni kaunein – parhaat 2005–2011.

– mukavaa, että on ihmisiä, jotka haluavat jakaa tämän musiikin ilon kanssani, johanna kiitteli.

Tuoreimman albumin kappaleet syntyivät

Jarkko Ahola kajautti ilmoille Ave Marian.

johannalle ennestään vieraalla metodilla.

– meillä oli ”biisileiri” levy-yhtiöni kaiku recordingsin tiloissa Helsingissä viime keväänä. sinne kokoontui ryhmä säveltäjiä ja sanoittajia. oli mahtavaa päästä tekstintekijöiden kanssa saman pöydän ääreen kertomaan, kuka olen ja mitkä ovat minulle tärkeitä aiheita, hän kertoi.

– nautin yhdessä tekemisestä ja tämän levyn myötä sen löysin. Levy oli monien ihmisten aikaansaannos, ja siitä tuli loistofiilis. koen olevani enemmän tiimipelaaja kuin sooloilija.

”Asenne ratkaisee” johanna kurkela on taannoin itse kuunnellut paljon Celine Dionia.

– Falling into you oli aikoinaan kova juttu. nautin monenlaisesta musiikista, mutta ehkä eniten elokuvamusiikista, sellaisesta fiilismusasta. myös Emmylou Harrisia on tullut kuunneltua paljon. Varsinkin Wrecking Ball on loistava. naisäänet kaiken kaikkiaan kiehtovat. johanna kurkela on syntyisin Lumijoelta, 40 kilometriä oulusta etelään. nykyään hän asuu kiteellä.

– olen pienestä asti viihtynyt autossa, tykännyt matkustella ja nähdä erilaisia paikkoja ja tutustua erilaisiin ihmisiin. johanna ei myönnä, että kiteeltä olisi pitkä matka joka paikkaan.

Perinteinen Oi jouluyö soi komeasti Jari Sillanpään esittämänä.

Johanna Kurkela alkoi fiilistellä joulua jo marraskuussa.

– asenne ratkaisee.

Tänä vuonna hän on kuitenkin matkustanut vähemmän kuin normaalisti.

– Pidin elämäni pisimmän keikkatauon. se kesti kahdeksan kuukautta. sinä aikana tehtiin Sudenmorsianta. Lokakuun alusta alkoi keikkakiertue, ja joulukuun alussa jään joululomalle, johanna raportoi.

– olen tosi jouluihminen. olen jo alkanut fiilistellä, johanna kertoi kummien joulukonsertin nauhoituspäivänä, 21. marraskuuta.

– Paketoin lahjat ja kirjoitan kortit ajoissa. kun lumi tulee, alkaa minun jouluni. ❏

Marita Taavitsainen ja Markku Aro duetoivat Marian pojasta.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi

51

JOULU MIELELLE

kiittää: Pääsponsorit: White Christmas soi Kirsi Rannon ja Jore Marjarannan laulamana komeasti.

Johanna Kurkelan kappale Kaikki askeleet oli hänen tuoreelta albumiltaan.

Ei mikään tavallinen vuosi juHa TaPio esiTTi joulu mielelle -konsertissa kappaleen Varpunen jouluaamuna, joka on monen mielestä se ainoa oikea joululaulu. Hän esiintyi nyt ensimmäistä kertaa kummien joulukonsertissa. elämä Lapselle -konsertissa hänet on sen sijaan nähty useasti.

– Viimeksi vuonna 2009, juha Tapio muisteli.

Vastikään häneltä ilmestyi albumi Joululauluja, missä tuo Varpunen jouluaamuna on tietenkin myös mukana. aiemmin syksyllä julkaistiin Jaakko Heinimäen kirjoittama kirja Ohikiitävää – Juha Tapion tie.

– Tämä on ollut erikoisproduktioiden vuosi, kun on tullut sekä kirja että joululevy. molempia oli kovasti ja pitkään kysytty. olen aina aiemmin ajatellut, etteivät ne kuulu tähän lauluntekijän hommaan, emma-gaalassa 2009 vuoden miessolistina palkittu juha Tapio naurahtaa.

– mutta kun tarpeeksi monta kertaa oli kysytty, ajattelin, että sehän voisi olla kivaakin. ihan siltä pohjalta lähdin noihin projekteihin.

– on imartelevaa, että näin nuoresta miehestä tehdään kirja, 38-vuotias juha Tapio toteaa.

– jaakko Heinimäki teki ammattimiehen työtä ja sai aikaan jäntevän ja vetävän kokonaisuuden. olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. jos olisin itse kirjoittanut, kirjassa olisi varmasti ainakin 300 lukua, joista jokainen alkaisi sanoilla: Mutta toisaalta… juha Tapio on aiemmin pitänyt yksityiselämänsä melko visusti pois julkisuudesta.

52

www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Laakkonen Aurinkomatkat Tiimari Oyj Radio Nova

Lisäksi kiitämme: Esa Nieminen orkestereineen Niklas Rosström Finnair Mainostoimisto King Lumene Oy Aavasaksan Vesi KPSS Finland Oy Artistit Levy-yhtiöt Työhuone Oy Luovat Palvelut Oy Musiikkitalo Lastenklinikat Inserttiperheet Vapaaehtoiset

Maski ja hiukset

Juha Tapiosta ilmestyi syksyllä kirja, ja loppuvuodesta tuli markkinoille hänen joululevynsä.

Työhuone Oy Mira Aalto Sanna Manninen Susanna Eronen Krista Vainio Susanna Sintonen Elisa Uimonen

TV-tuotanto Blue Media Productions Oy

kirjan myötä linja aavistuksen löystyi.

– mutta ei kotiovia nytkään avattu yhtään sen enempää kuin oli tarpeellista.

Vaasalaissyntyinen juha Tapio asuu avovaimonsa sekä 10- ja 7-vuotiaiden poikiensa kanssa Tuusulassa. Perhe viettää joulun perinteisin menoin.

– ensisijaisesti lasten ehdoilla. menemme Pohjanmaalle. mummolat ja poikien serkut ovat siellä. Yhteisöllinen perhejoulu toteutuu parhaiten niin, juha Tapio toteaa.

– aattoaamuna haen aina poikien kanssa metsästä kuusen. siitä se joulunvietto varsinaisesti alkaa. ❏

Ohjaaja Timo Suomi Tuotantopäällikkö Heidi Musakka Vastaava tuottaja Aarni Kuorikoski

Vastaava tuottaja/MTV3 Tomi Suomela

Juontajat Pirjo Nuotio Janne Virtanen

JOULU MIELELLE

Ja sitten juhlittiin Niemisen Esaa

Marita Taavitsainen esitti Esa Niemisen sävellyksen Tämä rakkaus…

…ja yllätti sen jälkeen säveltäjän.

Jari Sillanpään valinta oli Jack.

Juhlakalu itse. Esa Nieminen täytti viime huhtikuussa 60 vuotta. Nyt juhlittiin Niemisen sävellysten merkeissä.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi

53

JOULU MIELELLE

Maria Lund ja Sinikka Sokka lauloivat kappaleen Sydänparka. Se on Elizabeth Taylorin elämästä kertovasta Liz-musikaalista, jota kaksikko tähdittää.

Jore Marjaranta oli Rakkauden rajamailla.

En sua mielestäni saa oli tuttua ja taattua Kirsi Rantoa.

54

www.kummit.fi I Joulu Mielelle

Lea Laven harrasti Kullanhuuhdontaa.

Laulava näyttelijä Sara Welling lumosi kappaleella Millainen laulu minusta jää.

Kestän mitä vaan, väitti konkari Markku Aro. Pitänee paikkaansa.

Jokunen Teemu-nalle lensi konsertti-illan päätteeksi katsomoon.

Vuoden 1995 tangokuninkaallisten, Jari Sillanpään ja Marita Taavitsaisen, heittosuorituksessa oli harmoniaa.

Kauniit paketit Tiimarista Lahjat on ilo antaa kauniissa paketeissa.

Mikäpä sen helpompaa ja hauskempaa, kuin sujauttaa ne lahjakasseihin ja -laatikoihin.

Hohdokasta jälkeä

Kaikki lahjakassit

Osta 3 Maksa 2

Metallitussit (norm. 11,97/3 kpl)

3 kpl

5,99

Edullisin tuote veloituksetta

Käsintehty joulutarra

Käsintehdyt 3D-tarrat

2,49

3 pss

(norm. 4,47/3 pss)

2,49

Lahjarasia 12,5 x 12,5 cm

1,49

Askartelukartonki 10 x 15 cm

Tarjoukset voimassa 24.12.2012 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

(norm. 1,80/20 kpl)

Voita Mini One ikiomaksi!

1,49

Paljon pehmeitä palloja!

Chenillepallot

Liity nyt Tiimarin kanta-asiakkaaksi ja voit voittaa upeita palkintoja itsellesi tai pukinkonttiin!

Arvomme kaikkien liittyneiden kesken henkilöauton, 5000 euron Aurinkomatkojen lahjakortin sekä 5 iPadia.

Arvonta suoritetaan 31.12.2012.

Klikkaa siis heti osoitteeseen www.tiimari.fi ja liity kanta-asiakkaaksi!

20 kpl

-20% kanta-asiakas

Isot chenillepallot, pss (norm. 6,99)

5,59

Pienet chenillepallot, pss (norm. 4,99)

3,99

www.tiimari.fi

KUSTANNUSYHTIÖ Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kustannusyhtiö on elintärkeä taustaorganisaatio

Kummit-lehdellä jo pitkä historia Ensimmäisen Kummit-lehden ilmestymisestä tuli päättyvänä vuonna kuluneeksi jo 15 vuotta.

– Sisältö on säilynyt lähes samanlaisena kuin siitä silloin lehden perustamisvaiheessa päätettiin. Hyvä niin, myyntijohtaja Jukka Myyryläinen toteaa. mYYrYLÄinen on mYÖs oikea mies kertomaan, miten kaikki sai alkunsa.

– alun perin idea lehdestä tuli lehden toimituspäällikkönä yhä toimivalta Ari Mennanderilta. Lehden perustava kokous pidettiin Tampereella erään keskustan hotellin kabinetissa tammikuussa 1997. Paikalla olivat mennanderin ja minun lisäkseni tulevan kummit-lehden kustannusyhtiön perustaja Kaj Kuhlefelt, alkuvaiheissa kummien toiminnassa vahvasti mukana olleet Petri Ahoniemi ja Juha Rantasila sekä tietysti kummien silloinen toiminnanjohtaja Hilkka Ahde, muistelee myyryläinen. Hän alkoi johtaa lehden taustalle saman tien perustettua myynti-, markkinointi- ja kustannusorganisaatiota, suomen Lk Lehden kustannus oy:tä.

– kummeilla oli aiemmin ollut ongelmia puhelinmyyntiyhteistyökumppaneiden kanssa, mistä syystä päätimme perustaa kummit ry:n johdolla kummien toimintaa tukevan kustannus- ja markkinointiyhtiön, johon keskitettiin toimitus, tuotanto sekä muu puhelinmarkkinointitoiminta kuten kalenterin, Teemu-vuosinallen ym. kummit-tuotteiden myyntityö. aivan alusta lähtien otimme keskeiseksi tekijäksi hyväntekeväisyystoiminnan korkeat eettiset arvot, myyryläinen korostaa.

– jokainen uusi työntekijämme on perehdytetty toimimaan em. arvoja kunnioittaen, ja toiminta on ollut koko ajan avointa ja läpinäkyvää.

Myönteinen vastaanotto Lehden tekeminen alkoi koemarkkinoinnilla.

– otin yhden ystäväni avukseni. otimme puhelinluettelot käteen, soitimme sadalle satunnaisesti valitsemallemme ihmiselle ja kyselimme suhtautumisesta lehteen, missä kerrotaan muun muassa suomalaisista pikku potilaista, uusista hoitomenetelmistä, lastenklinikoiden kuulumisista ja vähän kummeistakin, myyryläinen kertoo.

56

www.kummit.fi I Kustannusyhtiö

Kummit-lehden kustannusyhtiön ytimessä myyntijohtaja Jukka Myyryläinen (vas.), toimistopäällikkö Outi Saarinen ja myyntipäällikkö Tom Multisilta.

– Vastaanotto oli niin myönteinen, ettemme arkailleet lähteä kummien kanssa kunnolla liikkeelle. kustannusyhtiö palkkasi lehdelle levikkija ilmoitusmyyjiä.

– siihen aikaan oli helppo saada hyviä ihmisiä töihin. muun muassa pankkitoimihenkilöitä oli paljon ja insinöörejäkin. nykyään rekrytointi on paljon haasteellisempaa. jo kahden vuoden ponnistelujen jälkeen kummit-lehden levikki oli ennätykselliset 22 000 kappaletta.

Puhelinmyyjien työpaikka Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan suomen Lk Lehden kustannuksella oli töissä kolmisenkymmentä puhelinmyyjää. kaiken kaikkiaan heitä on kummit-lehden historian aikana ollut yli 500. Vaikka työntekijöiden vaihtuvuus onkin ollut suuri, on joukossa vielä alkuperäisiäkin tekijöitä.

– Tällä hetkellä kummit-lehden levikkija ilmoitusmyynnissä työskentelee noin 15 henkilöä, joista noin puolet on päivä- ja puolet iltavuorossa, myyntijohtaja myyryläinen kertoo.

– Puhelinmyyntityö on nykyään haastavampaa kuin toiminnan alkuaikoina, sillä hy-

vällä asialla on moni muukin järjestö. myyjä, joka hallitsee äänen käytön sekä puhetekniikan ja osaa vielä kertoa hyvän tarinan, pärjää tässä vähemmän arvostetussa ammatissa.

Merkittäviä summia suomen Lk Lehden kustannuksen toimitilat olivat ensin pitkään Pasilassa, sitten yhtä pitkään kampissa, kunnes viime kesänä tuli eteen muutto Herttoniemeen, itäväylän varteen.

– siistit, remontoidut ja valoisat tilat ylimmässä kerroksessa, myyntipäällikkö Tom Multisilta ylpeänä esittelee. sieltä myydään nyt puhelimitse kummitlehden tilausten lisäksi muun muassa Teemu-nalleja, kummien kalentereita ja muita oheistuotteita.

– moni kuulemma sanoo, ettei yleensä osallistu mihinkään puhelinkampanjoihin, mutta kummeille antaa mielellään. se kertoo kummien korkeasta arvostuksesta, toteaa myyntipäällikkö multisilta. suomen Lk Lehden kustannuksen toiminta tuottaakin Lastenklinikoiden kummeille vuosittain merkittävän summan. kaikki tulot toimintakustannusten jälkeen tilitetään kummit ry:lle. ❏

KANSIKAVALKADI

Nro 1/1997

Nro 2/1997

Nro 3/1997

Nro 4/1997

Nro 1/1998

Nro 2/1998

Nro 3/1998

Nro 4/1998

Nro 1/1999

Nro 2/1999

Nro 3/1999

Nro 4/1999

Nro 1/2000

Nro 2/2000

Nro 3/2000

Nro 4/2000

Nro 1/2001

Nro 2/2001

Nro 3/2001

Nro 4/2001

Nro 1/2002

Nro 2/2002

Nro 3/2002

Nro 4/2002

Nro 1/2003

Nro 2/2003

Nro 3/2003

Nro 4/2003

Nro 1/2004

Nro2/2004

Nro 3/2004

Nro 4/2004

Nro 1/2005

Nro 2/2005

Nro 3/2005

Nro 4/2005

Nro 1/2006

Nro 2/2006

Nro 3/2006

Nro 4/2006

Nro 1/2007

Nro 2/2007

Nro 3/2007

Nro 4/2007

Nro 1/2008

Nro 2/2008

Nro 3/2008

Nro 4/2008

Nro 1/2009

Nro 2/2009

Nro 3/2009

Nro 4/2009

Nro 1/2010

Nro 2/2010

Nro 3/2010

Nro 4/2010

Nro 1/2011

Nro 2/2011

Nro 3/2011

Nro 4/2011

Nro 1/2012

Nro 2/2012

Nro 3/2012

Nro 4/2012

Kansikavalkadi I www.kummit.fi 57

LAHJOITUS

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Viledalta taas iso potti mielenterveystyöhön Vileda jatkaa arvokasta lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemistaan.

Tänäkin vuonna jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit -kampanjarullasta on lahjoitettu Lastenklinikoiden Kummien kautta 10 senttiä lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Potti, upeat 15 675 euroa, luovutettiin marraskuussa Helsingin Lastenlinnassa.

ViLeDan koLmen VuoDen kokonaislahjoitus on jo yli 50 000 euroa suomalaisen osaamisen lisäämiseksi ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämiseksi lasten ja nuorten mielenterveystyössä.

Lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa vanhempien kanssa yhdessä tehtävä työ on keskeisenä painopistealueena. Viledalta saatua tukea on jo aiemmin käytetty yhdysvaltalaisen lasten ja nuorten psykiatrian huippuasiantuntijan Gabor Keitnerin pitämien koulutustilaisuuksien kustantamiseen. ensimmäisen, mcmasterin malliin perustuvan käytännönläheisen valmennusjakson keitner piti suomessa jo vuonna 2011. siinä koulutettiin Helsingin ja uudenmaan alueelta 20 henkilöä, joukossa lääkäreitä, hoitajia, perhetyöntekijöitä ja psykiatreja. Tämä valmennusjakso järjestettiin Viledan vuoden 2011 Wettex soft&Fresh -kampanjasta kerätyillä lahjoitusvaroilla. kesäkuun 2012 alussa järjestettiin toinen keitnerin vetämä valmennusjakso, missä koulutettavat oli valittu kaikilta yliopistollisilta lastenklinikkapaikkakunnilta valtakunnallisesti kattavasti. osa koulutuksesta oli jatkokoulutusta jo edellisellä kerralla mukana olleille.

58

www.kummit.fi I Lahjoitus

Viledan puolesta merkittävän lahjoituksen kävivät tuomassa maajohtaja Tuija Koivuniemi (oik.) ja markkinointiassistentti Sanna Hiedanpää (toinen vas.). Shekin vastaanottivat HUSin nuorisopsykiatrian osaston ylihoitaja Teija Rintamäki (keskellä) ja lastenpsykiatrian osaston ylihoitaja Tuija Kotavuopio. Vasemmalla projektipäällikkö Susanna Laurila Kummeista.

Vuorovaikutus olennaisena osana kokonaan englanninkieliseen koulutukseen osallistuvilta on edellytetty, että he etukäteen tutustuvat perusteellisesti aihetta käsittelevään teokseen, jota keitner on itse-

kin ollut kirjoittamassa. esivalmistelua tapahtuu myös opintopiireissä.

– minä sain palautetta eräältä osastomme työntekijältä, joka oli mukana kesäkuun koulutuksessa. Hän oli saanut paljon rohkaisua kohdata lapsen vanhempia yksin, kun ennen sitä oli aina ollut vahvasti

KUMMIVIERASKYNÄ mukana työpariajattelu, nuorisopsykiatrian osaston ylihoitaja Teija Rintamäki kertoo.

– Yksin työskennellessä kaikki huomio kohdistuu paremmin perheeseen.

– Totta. Vanhempienkaan näkökulmasta kahden vieraan ihmisen läsnäolo ei välttämättä ole positiivinen asia. He kokevat helposti itsensä altavastaajina, täydentää lastenpsykiatrian osaston ylihoitaja Tuija Kotavuopio.

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa tällä kertaa Sakari ”Sakke” Pietilä. Hän on liikuntatieteiden maisteri, joka on tullut tunnetuksi monipuolisesta toiminnastaan jääkiekon parissa. Pietilä on valmentanut SM-liigassa Ilvestä, HPK:ta, Jokereita ja Bluesia. Hän on myös toiminut Suomen A-maajoukkueen apuvalmentajana ja sekä B-maajoukkueen että alle 18-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana.

Ruotsissa hän on valmentanut Luleå HF -joukkuetta.

Pietilä on toiminut NHL-joukkue Chicago Blackhawksin kykyjenetsijänä. TV:stä hän on tuttu jääkiekkolähetysten kommentaattorina. Tällä hetkellä Pietilä on jääkiekon SM-liigan päävideotuomari ja Itävallan alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja.

Viledan avustuksella teho-oppiin kolmas Gabor keitnerin valmennussessio järjestettiin Husin omakustanteena marraskuussa. sen yhteydessä syntyi ajatus, että Hus voisi lähettää yhden tai kaksi työntekijää joksikin aikaa Yhdysvaltoihin oppiin. asiasta tehtiinkin päätös marraskuun lopussa: usa:an kolmeksi kuukaudeksi lähtee virkamatkamääräyksenä todennäköisesti yksi henkilö Husin lastenpsykiatriasta ja yksi nuorisopsykiatriasta. Vileda jatkaa jo neljättä kertaa lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemista: vuoden 2013 Wettex soft&Fresh kummit -kampanjaliinat ovat herkkä pinkki ja raikas lime modernein kuvioin. Tästä kampanjaliinasta saatavalla lahjoituksella voidaan kattaa toisen koulutettavan kulut.

– Tavoitteena on, että kun nämä koulutettavat saavat Yhdysvalloissa tehoannoksen mcmasteria, heillä olisi sitten valmiudet kouluttaa täällä muita. sitä kautta saamme oppia valtakunnallisestikin levitettyä, mutta se vie tietysti aikaa, ylihoitaja kotavuopio sanoo.

– Projektista on apua lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittämisessä koko valtakunnan laajuisesti, korostaa Viledan maajohtaja Tuija Koivuniemi.

Ideointi jatkuu Viledan ja Lastenklinikoiden kummien yhdessä kesän kynnyksellä käynnistämä ’Tunti lisää lapselle’ -kampanja jatkuu yhä. siinä haastetaan kaikki ideoimaan, miten perheissä voidaan viettää enemmän aikaa lasten kanssa.

– kun on hyvät välineet, ei siivoamiseen mene paljon aikaa, mutta siihen voi silti ottaa koko perheen mukaan, maajohtaja koivuniemi vinkkaa ”viran puolesta”. ❏ Nyt kaikki mukaan jakamaan omia vinkkejään ’Tunti lisää lapselle’ -kampanjassa osoitteessa facebook.com/tuntilisaalapselle

Suutarit pysykööt lestissään kun kenTÄn LaiDaLLa seuraa palloilulajien juniorivalmennusta, tuntuu siltä, että ollaan varsinaisessa roolien sekamelskassa. roolien sisäistäminen ja tiedostaminen lähtee aina huippu-urheilutasolta asti. en jaksaisi enää voimakkaasti puuttua syksyn aikana jääkiekossa tapahtuneisiin ylilyönteihin muuten kuin toteamalla, ettei huipputai ammattilaisurheilussakaan voida unohtaa esikuvana ja idolina toimimisen vastuuta.

Huippu-urheilija on junioreille tärkeä roolimalli, jonka tekemisistä opitaan ja jonka tapoja matkitaan. ei ammattilaisurheilu ole yhteiskunnan säännöistä ulkopuolella oleva saareke. Toivon että syksyn ikävillä tapahtumilla on ollut tätä kuvaa selkeyttänyt vaikutus.

mikä sitten on vanhempien tai juniorivalmentajien rooli tässä kentässä? juniorivalmentaja – lajista riippumatta – on monien erilaisten odotusten aallokossa. juniorivalmentajalla on varsin iso tehtävä nuorten kehittymisessä ja kasvamisessa. joskus se ajaa ohi vanhempien ja opettajien vaikutuksen. juniorivalmennuksen kulmakivet ovat samat kuin kasvatuksen yleensä: toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sekä saada aikaan yhteistoiminnan henki.

mutkikkain osa tässä kokoonpanossa ovat monesti junioreiden vanhemmat. Vanhemmat, jotka välillä harhoissaan elävät lapsensa kautta omia menetettyjä pelivuosiaan tai joissain tapauksissa elävät ja näkevät lapsensa huippu- tai ammattiurheilijana. nämä turhaumat ja harhat monesti sekoittavat hyvin toimivia joukkueita. Toisinaan vanhempien odotukset voivat jopa tappaa lapsen innon urheilla.

ei meidän lapsemme täydy välttämättä saada eniten jääaikaa, olla aloituskokoonpanossa tai ykkösviisikossa. Vanhempien rooli on kuskata, kannustaa ja tukea omaa lastaan ja koko lapsensa edustamaa joukkuetta, samoin luottaa ja tukea lapsensa valmentajaa. joukkueurheilu parhaimmillaan kasvattaa junioreita hyvään sosiaaliseen elämään, johon kuuluvat myös epäonnistumiset ja tappiot. aivan liian usein unohdetaan, että urheilu on hauskaa, ja kun ollaan juniorimaailmassa, sitä toteutetaan lapsen ehdoilla.

Sakke

Kummivieraskynä I www.kummit.fi

59

PÅ SVENSKA

Åboprojekt förnyar mentalvårdstjänster för barn Projektet Voimaperheet vid Åbo universitets Barnpsykiatriska forskningscenter är unikt i hela världen.

– Vi hoppas att våra forskningsrön är så betydelsefulla att de åtminstone i västvärlden kommer att påverka hur resurserna fördelas inom mentalvården för barn, säger professor i barnpsykiatri och forskningsledare för Voimaperheetprojektet, Andre Sourander.

Barnklinikernas Faddrar har varit en central finansiär i projektet.

DeT Finns mÄnGDer med internationella forskningsresultat som påvisar att vårdprogram som stöder föräldraskap är den mest effektiva förebyggande vårdåtgärden vid beteendeproblem hos barn. Voimaperheet-projektet är ett förebyggande och samtidigt ett tidigt vårdprogram. målgruppen är barn under skolåldern som har beteendeproblem.

– Problemen behöver inte nödvändigtvis vara allvarliga och det är rätt svårt att definiera problemens svårighetsgrad. men dessa problem är en stor utmaning för föräldrarna. således är stödjandet av föräldrarna en outnyttjad möjlighet i ett tidigt eller förebyggande ingripande i barns mentala problem, betonar professor sourander.

Familjer som kommer med sitt barn till rådgivningen på fyraårskontroll får en enkät hemskickad i förväg på posten. enkäten skall i första hand fyllas i hemma. om blanketten inte är ifylld när man kommer till rådgivningen får vårdnadshavaren fylla i den under besöket.

– Vi har valt fyraårskontrollen därför att vi strävat efter att erbjuda rådgivningarna ett verktyg för att uppskatta barnets psykosociala utveckling och ifrågavarande kontroll har genom statsrådets förordning år 2009 blivit en s.k. utvidgad kontroll, säger projektchef Terja Ristkari.

– Det här är samtidigt en fortsättning på utvecklandet av rådgivningsarbetet, framhåller hon. en kopia av blanketten postas från rådgivningen till Voimaperheet-arbetsgruppen för utvärdering. som svar får rådgivningen en styrkor och svårigheter -profil (sDQ) som de kan använda. På så sätt kan profilen användas i samband med barnets läkarbesök.

När man lär sig föräldrafärdigheter återspeglas det i barnets välmående.

60

www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKA

”Det bästa i min karriär” Forskningsprogrammet utförs som distansarbete. En viktig roll innehas av en familjecoach, som skapar ett samarbetsförhållande med familjen. Med stöd av ett nätbaserat vårdprogram jobbar familjecoachen och föräldern tillsammans. Målet är att förälderns beteende i de vardagliga rutinerna med barnet förändras så att barnets utveckling tar en ny riktning.

– De finns några klara skäl till distansarbetet. För det första är tröskeln att komma med sitt barn till mentalvårdsbyrån rätt hög,

eftersom människan av naturen skäms över sina problem. Man vill inte delta i vårdgrupper utan problemen löses hellre anonymt, berättar Sourander.

– En annan orsak är att de familjer som på rådgivningen konstateras ha problem i princip har möjligheten att redan inom ett par veckor komma med i ett tre månader långt vårdprogram.

– Jag har länge arbetat inom specialsjukvården och mentalvården för barn.

Det här programmet är det finaste som jag upplevt under min karriär, säger Sourander stolt.

– Programmets grundläggande utgångspunkt är: uppmärksamma det goda i ditt barn! Man fäster uppmärksamheten vid det som barnet kan och som barnet gör bra, betonar Terja Ristkari.

– Efter att vi klart kunnat påvisa nyttan med vår forskning i Åboregionen bör vi sprida projektet vidare på nationell nivå, säger Andre Sourander.

– Vi strävar efter att ge människor verksamhetsmodeller och att åstadkomma förändring. När man lär sig föräldrafärdigheter återspeglas det i barnets välmående, sammanfattar Sourander. ❏

Kirsi Ranto hämtade änglaljus till Faddrarnas jul Nästa sommar har det gått 15 år sedan Kirsi Ranto kröntes till Tangodrottning.

Därför är det förvånande att hon aldrig har gjort något Fadder-sånguppträdande förrän nyligen på Joulu Mielelle -konserten. Visst har vi sett Kirsi också tidigare på Barnklinikernas Faddrars evenemang – men endast bowlande!

Kirsi Ranto var glad att få göra sin Fadder-debut i sångens tecken och dessutom i det fina Musikhuset.

– Det var jättefint att jag blev inbjuden.

I duett tillsammans med Jore Marjaranta framförde hon sången White Christmas.

Kirsi Ranto är alltså Tangodrottning modell 1998.

– Jag hade redan uppträtt i fyra år innan dess. Men då blev jag naturligtvis känd i offentligheten och arbetsmängden blev förstås en helt annan.

Några år senare blev hon utbränd.

– När jag fick förverkliga min dröm kastade jag in mig i arbetet så till den grad att jag glömde sköta om mitt eget välmående, konstaterar Kirsi. Trots det skulle hon inte ändra på någonting.

– Jag upplever att det var nödvändigt för mig att gå igenom allt det där för att nu kunna vara där jag är idag. Livets olika kriser är änglar i förklädnad.

Kirsi gifte sig år 2005 men äktenskapet höll endast ett år.

– Allt föll då ihop på en gång. Det blev en domino-effekt.

Änglakonsertet Efter att ha levt i stillhet en liten tid gav Kirsi Ranto ut sin skiva Kotimatka år 2007. Det

För ett år sedan kom Kirsi ut med sin julskiva Ja niin joulu tulla saa. På skivan finns två av hennes egna melodier och texter. De övriga sångerna är av det traditionella slaget. Kirsi har producerat julskivan själv, vilket hon också gjorde med skivan Läikytät mua, som kom ut år 2010 och som tills vidare är hennes färskaste ”normala” album.

Jul i Indien

– Livets olika kriser är änglar i förklädnad, säger Kirsi Ranto. Foto: Shawn Reeder

var hennes femte album, men det första som innehöll hennes egna låtar och texter.

– I och med Kotimatka-låtarna återgick jag till mina rötter som musiker då jag började ge solokonserter, där jag inte bara sjunger utan också själv spelar piano.

Det var så Kirsi Rantos Änglakonserter fick sin början.

– Först som privata tillställningar och då ordet har spritt sig har jag fått uppträda lite annanstans också, ler Kirsi.

För fyra år sedan ”hittade” Kirsi ett indiskt helgon, Moder Amma.

– En av mina vänner hade redan i flera års tid åkt för att se Moder Amma när hon besökte Helsingfors. Den här gången bad hon mig följa med.

Moder Amma är speciellt känd för sitt kramande, som hennes anhängare säger sig få ny kraft av.

– Det kändes genast väldigt speciellt, säger Kirsi. Efter det har Kirsi flera gånger rest till Indien för att träffa Amma. Av sin andliga lärare har hon också fått ett indiskt namn, Deepthi, som fritt översatt betyder förhärligare.

I år firar Kirsi julen i Indien.

– Jag har redan en längre tid längtat efter den här resan. Att träffa Moder Amma är lite som att ladda mobiltelefonen, jämför Kirsi på ett jordnära sätt. ❏ På svenska I www.kummit.fi 61

PÅ SVENSKA

Sedu Koskinen projektchef för Elämän Kevät -evenemanget

Faddrarnas vårevenemang har någonting för alla Den 23 maj 2013 ordnar Barnklinikernas Faddrar rf Elämän Kevät -välgörenhetsevenemanget på Hartwall Arenan i Helsingfors till förmån för barnpatienterna.

Projektchef för evenemanget är affärsman Seppo ”Sedu” Koskinen. Intäkterna från evenemanget går till Barnkliniken i Helsingfors för att förbättra förhållandena där och som boägg för det nya barnsjukhuset som är tänkt att tas i bruk år 2017. seDus ProjekTCHeFsPosT är tidsbunden.

– jag har många idéer om hur vi skall få de stora företagen engagerade, säger han. konstnär Vesa-Matti Loiri har lovat vara evenemangets beskyddare.

– jag ville ha en ”tvärvetenskaplig”, uppskattad finländare till uppgiften. Vesku är en konstnär som respekteras av hela folket, motiverar sedu sitt val.

– Vesku var mycket tagen då jag bad honom bli beskyddare.

Mångsidigt utbud evenemangsdagen inleds kl 9 på golfbanan i Tali, där man tävlar i lag på fyra personer så att varje lag har en kändisfadder, en proffsgolfare och två spelare från ett deltagande företag. klockan 15 börjar ett seminarium på Hartwall arenan där talarna kommer att bestå av åtta betydande inhemska och utländska personer. Var och en har en kvart på sig att tala under ämnet Livets Vår. klockan 17 avnjuts en galamiddag och efter den, klockan 19.30, börjar en välgörenhetskonsert, där många inhemska och utländska toppnamn kommer att uppträda. en kuriositet på välgörenhetsevenemanget kommer att vara kändisar i olika arbetsuppgifter.

– jag kommer att sätta dem i arbete bl.a. i garderoben, baren och som servitörer, avslöjar sedu koskinen.

Många järn i elden sedu koskinen har själv blivit ”gudfar” åt två-åriga Joonatan från kuusankoski.

– jag läste en tidningsartikel i somras om cancerbarnet joonatan och tog sedan kontakt med hans föräldrar. joonatan skall de kommande två och ett halvt åren ha en 62

www.kummit.fi I På svenska

Sedu Koskinen bygger upp ett toppevenemang åt Faddrarna till våren.

Foto: Matti Hannula

kateter i bröstet då cytostatika ges in i benmärgen, berättar sedu.

– Familjen har fem barn av vilka joonatan är yngst. Föräldrarna förtjänar 1700 euro i månaden. Hjälp behövs. sedu koskinen, 55, har främst blivit känd för sina restaurangaffärer, bl.a. för nattklubbskedjan onnela. sedermera har sedu flyttat tyngdpunkten på restaurangsi-

dan till vanliga middagsgäster. startskottet för den inriktningen blev restaurang namu.

Det kommande årsskiftet öppnar sedu förnyade restaurang- och mötesutrymmen i Helsingfors i det s.k. marthahuset. sedu har också mobilapplikationsföretaget apply interactive, som erbjuder sina kunder skräddarsydda digitala publikationer för mobiltelefoner och pekdatorer. ❏

PÅ SVENSKA

Silja Lehtinen (vä.) och Mikaela Wulff (mitten) siktar tillsammans till Olympiska spelen i Rio de Janeiro 2016 i 49er FX -klassen.

Tuuli Petäjä-Sirén, som tog silver i brädsegling i London, fortsätter också till nästa olympiad i RS:X-klassen, även om det förekommit nyhetsinslag om att brädsegling inte skulle finnas med i tävlingsprogrammet i Brasilien. Foto: Matti Hannula

Seglarhjältar med i Faddrarna i sLuTeT aV ÅreT fick Barnklinikernas Faddrar lysande förstärkning när våra framgångsrika olympiska seglare sällade sig till våra led.

Tuuli Petäjä-Sirén, som tog silver i bräd-

segling i London, Silja Lehtinens båtlag, som tog brons i matchracing, duon Lauri Lehtinen – Kalle Bask, som kom sjua i olympiska 49er-klassen samt Tapio Nirkko, som kom femma i Vm i Finnjolle, är nu

alla Faddrar.

Denna seglarseptett har lovat förverkliga ett ’Faddrar i seglen’-evenemang i Tölöviken i början av nästa juni. exakt datum har ännu inte fastställts. ❏

Julgubben och tomtenissen Tommi besökte kliniken oCH DeT HÄnDe sig två dagar innan den första luckan i julkalendern skulle öppnas att julgubben och sångaren Tommi Läntinen besökte Barnkliniken i Helsingfors för att hälsa på de små patienterna. Även lite julklappar delades ut. roschier advokatbyrå kom även i år med en julgran till poliklinikens aula. De fixade annars också till lite julstämning och ordnade med lämplig servering. De goda jultårtorna åts upp på nolltid men det fanns mycket annat julgott att mumsa på.

Tommi Läntinen sjöng några trevliga sånger i aulan och gick sedan med julgubben på en rundtur på avdelningarna. De små – och även lite större – barnpatienterna fick små julklappar för att orka vänta tills julgubben tittar in igen på julafton. ❏

Kämpa på! På Barnklinikens infektionsavdelning K1 träffade julgubben och tomtenissen Tommi treåriga Vanessa Rieppo från Lovisa. Foto: Matti Hannula På svenska I www.kummit.fi

63

TOIVELISTAT

Klinikoiden toivelistat Kummit-lehti julkaisee yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja.

Viime numerossamme listasimme Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun klinikoiden toiveita. Tällä kertaa julkaisemme otoksia Helsingin viihtyvyystoiveista. Tarkemmat osastokohtaiset toivelistat kaikkien viiden klinikan osalta löytyvät Kummien nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi.

LisTojen ToiVoTaan HeLPoTTaVan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pieniä potilaita. Lastenklinikoiden kummit ry:n toimisto

tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa.

Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. kun lahjoitus on tehty, internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi.

Potilaiden viihtyvyyteen liittyviä toiveita Hyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, Jorvin, Peijaksen ja Auroran sairaaloissa sekä muissa kiinteistöissä toivovat muun muassa seuraavanlaisia tavaroita potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

64

kirjoja (mm. Tatu ja Patu) musiikkia eri-ikäisille lapsille kovakantisia kirjoja pienille lapsille palapelejä eri-ikäisille pieniä värityskirjoja ja värikyniä DVD-elokuvia eri-ikäisille taulutelevisioita leluja eri-ikäisille soivia leluja pienille lapsille soittorasioita Playstation 3 -ohjaimia ja pelejä mobileja sermejä tilanjakajiksi Zaky-hoivakäsiä nintendo-laitteita ja -pelejä X-BoX -pelejä pienille lapsille duploja pöytäjääkiekkopelejä muovisia keittiövälineitä muovisia keräilyhahmoja legoja

www.kummit.fi I Toivelistat

• • • • • • •

Fisher Price -leluja Playmobil-leluja seinä- ja kattokuvia sekä tarroja imetystyynyjä torkkupeittoja julisteita eri-ikäisille ”urheuspalkintoja”

viihtyvyyteen Edellä mainittuja at esittäneet liittyviä toiveita ov emmat osastouseat yksiköt. Tark t myös laitekohtaiset toivelista Kummien toiveista löytyvät esta nettisivuilta osoitte

www.kummit.fi

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Laatukoru

Tallink Silja

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2012 aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Tallink Silja lahjoittaa osuuden Kummit Cruise -tunnuksella nimettyjen risteilyjen lipputuotoista sekä Kummit-nallen myynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

AinaCom AinaCom lahjoittaa 1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista laajakaistaliittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille.

Kerätyillä varoilla autetaan keskosperheitä Kanta-Hämeessä.

Newtop Oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiilimalliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan.

Myös osa Newtopin oman P2P-valmisvaatemalliston tuotteista kerryttää lahjoitusta.

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh 1,5 m LTD Edition -kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten psykiatrisen työn tukemiseen.

VAASAN Oy - Food Service

Oriola

VAASAN Oy – Food Service toteuttaa rojaltikampanjan 1.5.2012 – 30.4.2013.

Tällä aikavälillä ravintolakanaviin myydyistä VAASAN Kotoinen korvapuusti,VAASAN Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassumunkki -tuotteista VAASAN sitoutuu lahjoittamaan Kummeille 1 senttiä / tuote.

Oriola lahjoittaa 1.4. – 31.12.2012 välisenä aikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus + D3 sekä Gefilus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus) tuotteista 6 senttiä / tuote Lastenklinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

Laakkosen ja Kummien yhteistyöllä tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyösopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja keräystalkoot on aloitettu vuonna 2012 autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka kestää koko sopimuskauden ajan.

Oy Hoxit Ab Oy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaattiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

Newtop Oy

Kraft Foods

Loppuvuoden aikana myydyistä LU:n perinteisistä pipareista lahjoitetaan Kummeille 5 senttiä/pakkaus.

Vileda

Laakkonen

Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2012 matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla edessään entistä vilkkaampi tapahtumavuosi Vuosi 2013 on Lastenklinikoiden Kummien 20-vuotisjuhlavuosi. Niinpä Kummien ohjelmassa on tavallistakin enemmän tapahtumia. Muun muassa seuraavanlaista on tarjolla: 23.5.2013 Elämän kevät -konsertti, seminaari ja golf Päivä täynnä tapahtumia. Elämän Keväästä tarkemmin tämän lehden sivulla 24.

28.5.2013 Kummit Golf 10-vuotisjuhlatapahtuma,

Vanajanlinna Golf, Hämeenlinna Kevään Kummit Golf järjestetään perinteisesti Vanajanlinna Golfissa. Upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

12.6.2013 Kummit Golf, Turun seutu Kummit Golf -tapahtumat ovat laajentuneet Turun seudulle. Perinne saatiin käyntiin kesällä 2011 Naantalissa. Tulevan kesäkuun tapahtumasta tarkempaa tietoa seuraavassa lehdessämme.

KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja: Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi Toimitus:

Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri:

Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu:

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite:

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu

Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201 Ilmoitukset:

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja:

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos:

10 000 kpl

Kesäkuu 2013 Kummipurjehdus, Töölönlahti, Helsinki Menestyneet olympiapurjehtijamme Tuuli Petäjän ja Silja Lehtisen johdolla ovat mukana kesäkuun alun purjehdustapahtumassa.

Painopaikka:

Forssan Kirjapaino Oy

Paperi:

MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit.fi

15.8.2013 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

31.8.2013 Midnight Run – Kummijuoksu, Helsinki Juoksutapahtuma hyväntekeväisyyden merkeissä myöhäisessä syysillassa Helsingin keskustassa.

Toiminnanjohtaja Anne Knaster

Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

18.9.2013 Elämä Lapselle 20-vuotisjuhlakonsertti, Helsinki Kummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall Areenassa. Elämä Lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on osa laajempaa Elämä Lapselle -kampanjaa, joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin ja lipas- sekä päivätyökeräyksen. Konsertti kerää Suomen kuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puolesta. Elämä Lapselle -konsertti on yksi Suomen tunnetuimmista kulttuuritapahtumista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

Projektipäällikkö Susanna Laurila

Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Kesäkuu 2013 Kummiristeily, Tallink Silja Tallink Silja järjestää Kummit-risteilyjä, joiden lipputuloista tietty prosenttiosuus menee Kummeille. Kesäkuun alun risteilyllä on myös Kummien järjestämää ohjelmaa.

Lokakuu 2013 Kummit Bowling Kummien keilatapahtuma kerää taas yrityksiä kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi.

Joulukuu 2013 Joulu Mielelle -konsertti, Helsinki Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Konsertti esitetään perinteisesti MTV3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.

Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

Lastenklinikoiden Kummit ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki Puh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210 kummit@kummit.fi

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth

Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmi markkinoinnin Puh. (09) 6824 5218 assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi Graafinen suunnittelija Marja-Leena Palomäki

Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi Viestintäpäällikkö Matti Valli

Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi Projektiassistentti

Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf

Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot Kummit verkossa:

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili:

FI57 1573 3000 0350 05

Lastenklinikoiden Kummien juhlavuoden tuotteita lapsipotilaiden hyväksi Tuotteen hinnasta noin 70 % lastenklinikoiden hyväksi!

10 € Kuvittaja Noora Federleyn suunnittelema ainutlaatuinen juhlavuoden postikorttisetti (sis. 4 korttia) - Teemu-nalle ja neljä vuodenaikaa!

(Korttisettiä rajoitettu määrä) Kummit 20 v. -pinssi Korkeus: 2,5 cm

5€ 15 €

Lasten Teemu-nalle -paita Materiaali: 100 % puuvilla Väri: valkoinen ja musta Koot: 98-104 ja 122-128 cm

15 € Teemu-nalle -body Materiaali: 100 % puuvilla Väri: valkoinen Koko: 0-6 kk

50 €

Kummien vuosikalenteri 2013 Sis. lasten piirroksia klinikkaajalta sekä vastauksia visaisiin kysymyksiin

I love Kummit -paita aikuiselle ja lapselle, materiaali 100 % puuvilla Naisten koot: XS - XL, värit pinkki, valkoinen ja musta (malli kapea ja pitkä, koot hiukan normaalia pienempiä) Miesten koot: M - XL, värit valkoinen ja musta Lasten koot: 98-104, 122-128 ja 134-140 cm, väri pinkki

15 €

Tilaukset: www.kummit.fi (kauppa) (09) 6824 520

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apu Laakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.

Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi/eservice.php