Kulttuurista osaamista sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomesta

Kulttuurista

osaamista sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomesta

Julkaisun sisältö

Arvoisa lukija

KulttuuriOsaaja-hankkeen johtajan, Oulun yliopiston terveystieteiden professorin, Kristina Mikkosen terveiset lukijoille.

KulttuuriOsaaja -hanke

Selkokielinen referaatti KulttuuriOsaaja-hankkeen tavoitteista ja tuloksista.

Kulttuurinen osaaminen sotealan yhteisöissä, sen kehittämistarve ja siihen vastaaminen hankkeen kautta

KulttuuriOsaaja-hanke toteutettiin kolmen pohjoisen toimijan yhteistyönä, ja siinä kehitettiin Pohjois-Suomen sotealan kulttuurista osaamista.

Digitaalisen verkoston luominen maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integroimiseksi työelämään

Oulun yliopisto esittelee hankkeessa luodun KulttuuriOsaaja-toimintamallin ja digitaalisen verkoston. Toimintamallin ja verkoston toivottiin edistävän työelämään integraatiota sotealalla.

Suomen kielen ja kulttuuristen tilanteiden harjoitteleminen VR-simulaatioissa valmentaa maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluun

Lapin ammattikorkeakoulu ja FrostBit rakensivat innovatiivisen VR-oppimisympäristön, jossa suomen kieltä, kliinisiä taitoja ja kulttuurista osaamista harjoitellaan pelaamalla.

Koulutus sote-sektorilla toimivien opiskelijaohjaajien ja sote-yksiköiden lähiesihenkilöiden kulttuurisen osaamisenkehittämiseksi digitaalisessa oppimisympäristössä

Oulun ammattikorkeakoulu laati Moodle-oppimisympäristöön KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla -koulutukset (0,5–2,5 op) opiskelijaohjaajille ja heidän esihenkilöilleen.

Hankkeen julkaisut ja tuotokset

Hankkeessa tehtiin monikulttuurisuuteen liittyviä sosiaali- ja terveysalan julkaisuja. Nappaa lukuvinkit talteen!

Kulttuurista osaamista sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomesta. Kulttuuriosaaja -hankkeen julkaisu; ja Digitaalinen julkaisu. Julkaisupäivämäärä: 25.5.2023; www.kulttuuriosaaja.wordpress.com

Arvoisa lukija

KulttuuriOsaaja-hanke on ollut pitkä kehitys- ja yhteistyömatka monien kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kesken. Suunnitellessamme hanketta yhteistyöryhmässä suurin tavoitteemme oli kehittää uusia malleja ja työkaluja, jotka voisivat auttaa maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia integroitumaan terveydenhuollon organisaatioihin sujuvammin ja helpommin. Toivoimme, että maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia voitaisiin ymmärtää paremmin, jotta he löytäisivät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sairaanhoitajana olen ohjannut tulevia sairaanhoitajia ja tukenut heidän oppimisprosessiaan ja integroitumistaan kolmessa eri maassa. Olen itse maahanmuuttajana havainnut erilaisia kotoutumisen haasteita, erityisesti tarkastellessani tiettyjen yksiköiden kulttuurisia käytäntöjä ja perinteitä. Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä myös kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy ja rikastuttaa terveydenhuoltoa. Se aiheuttaa kuitenkin myös väärinkäsityksiä varsinkin silloin, kun ihmiset eivät pysty ilmaisemaan itseään ja kommunikoimaan sujuvasti.

Kulttuurisesti turvallinen työympäristö tukee integraatiota työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsee koulutusta kulttuurisesta osaamisesta, jotta he voivat olla vuorovaikutuksessa parhaalla mahdollisella tavalla kulttuurisesti erilaisten potilaiden, opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa. Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat tarvitsevat esihenkilöitä, perehdyttäjiä ja ohjaajia, jotka ovat helposti lähestyttäviä, empaattisia, joustavia, kärsivällisiä ja kannustavia. Lisäksi heidän tulisi olla avoimia, oikeudenmukaisia, tasa-arvoisia ja tunnistaa syrjivä käyttäytyminen ja puuttua siihen. Maahanmuuttajataustaisilla sairaanhoitajilla on oltava samanlaiset mahdollisuudet urakehitykseen kuin kansallisilla sairaanhoitajilla. Heitä on suojeltava väärältä tiedolta, pidettävä huolta heidän oikeuksistaan ja tarjottava monipuoliset urakehitysmahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla.

Halusimme hankkeessamme kehittää uusia työkaluja oppia suomen kieltä ja harjoitella kliinisiä taitojaan turvallisesti ja hauskalla tavalla. Me projektiryhmänä toivomme, että nautitte tämän ja myös muiden julkaisujemme lukemisesta. Uskomme, että tieto kulttuurisesta monimuotoisuudesta voi vähentää kulttuureja koskevia stereotypioita, kielteisten asenteiden muodostumista ja viestinnän väärinymmärryksiä.

KulttuuriOsaaja-hankkeen päällikkö,

Kristina Mikkonen

Selkokielinen lyhennelmä

Maahanmuuttajat ovat tärkeitä, sillä sosiaali- ja terveysala tarvitsee työntekijöitä monissa maissa. Työntekijöitä on liian vähän, ja ongelma kasvaa tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan hallinto muuttuu koko maailmassa, koska ihmiset ikääntyvät. Se aiheuttaa taloudellisia haasteita ja vaikeuksia saada riittävästi työntekijöitä.

Kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat ovat yksi ratkaisu ongelmaan. Siksi on tärkeää varmistaa, että sairaanhoitajat kotoutuvat uusiin kotimaihinsa ja ymmärtävät maan terveydenhuoltojärjestelmän. Sosiaali- ja terveysala tarvitsee kielellistä ja kulttuurista osaamista, jotta kotoutuminen onnistuu. Kotiutumisprosessi on onnistunut, kun sairaanhoitajat sopeutuvat työyhteisöön.

Oulun yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu olivat mukana KulttuuriOsaaja-hankkeessa. Jokaisella oli yksi työpaketti.

Kulttuurinen osaaminen sotealan yhteisöissä, sen kehittämistarve ja siihen vastaaminen hankkeessa

Sosiaali- ja terveysala kärsii maailmanlaajuisesta työvoimapulasta1. Työvoimapula koskettaa myös Suomea2, sillä vuonna 2022 pelkästään sairaanhoitajista oli jo yli 16 600 henkilön vaje3. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan on pidetty maahanmuuttoa ja kansainvälisten sairaanhoitajien rekrytointia4. Ulkomailta rekrytoidut sairaanhoitajat sekä enenevä määrä Suomessa tutkinnon suorittaneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita5 lisäävät hoitoalan työyhteisöjen kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta6.

Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä tarvitaan kielellistä ja kulttuurista osaamista, jotta maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integroitumista suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja yhteiskuntaan pystytään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan monet maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat kohtaavat monenlaisia haasteita, kuten syrjintää, kiusaamista sekä kulttuurisia ja kielellisiä vaikeuksia7,21,22. Kyseisten haasteiden on osoitettu vaikuttavan negatiivisesti integraatioon8,9 sekä sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen, sosiaaliseen elämään ja itseluottamukseen10.

Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien kohdalla yleispätevät, mutta yksilölliset toimintaperiaatteet mahdollistavat tehokkaan integraation7. Edellä mainittuja toimintaperiaatteita ovat esimerkiksi rasismin ja syrjinnän vastaiset toimet11, esihenkilöiden tarjoama tuki12, kollegiaalinen tuki13, kunnollinen perehdytys13,14,15, mahdollisuus kielen oppimiseen koulutuksessa16 sekä panostaminen urakehitykseen ja osaamisen kehittämiseen12,17,18,19,20. Integraatioprosessi ei kosketa pelkästään organisaatioita, vaan se on kaksisuuntainen prosessi, jossa myös kansainvälinen sairaanhoitaja on mukana. Tällöin myös häneltä edellytetään osallisuutta, oikeudenmukaisuutta, monimuotoisuuden kunnioittamista sekä keskinäistä vuorovaikutusta9. Onnistuneessa integraatioprosessissa sairaanhoitajat sopeutuvat osaksi työyhteisöä ja organisaatiota.

KulttuuriOsaamista sosiaali- ja terveysalalle koulutuksella ja verkostoitumisella

Oulun yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu toimivat tiiviissä yhteistyössä KulttuuriOsaaja-hankkeessa. Jokaisella toimijalla oli päävastuullaan yksi työpaketeista (kuvio 1), joiden tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatiota sote-alalle.

KulttuuriOsaaja-hankkeessa kehitettiin KulttuuriOsaaja-toimintamalli ja digitaalinen verkosto koulutusorganisaatioiden, maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden, sosiaali- ja terveysalan opettajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla toimivien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien välille. Toimintamalli ottaa huomioon nykyiset ja tulevat sote-sektorin osaamistarpeet ja auttaa vastaamaan sote-sektorin kasvavaan työvoimapulaan.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin virtual reality -oppimisympäristö (myöh. VR-oppimisympäristö), jonka avulla voidaan simuloida työelämän tilanteita turvallisesti etukäteen. Simulaatioissa valmistellaan ja tuetaan tulevia sairaanhoitajia kehittämällä heidän kielitaitoaan ja osaamistaan innovatiivisella tavalla. Ympäristö helpottaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sopeutumista suomalaiseen työharjoitteluympäristöön ja työelämään.

Keskeistä oli myös luoda opiskelijaohjaajille ja yksiköiden lähiesihenkilöille täydennyskoulutukset, joiden avulla heidän kulttuurista opiskelijaohjaus- sekä johtamisosaamistaan kehitettiin verkko-oppimisympäristössä.

Tässä julkaisussa esitellään hankkeen työpakettien tuloksia.

Lukija tutustuu Aishaan, joka edustaa kaikkia maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita, joiden työelämään siirtymistä ja sitouttamista sotealan työyhteisöihin hankkeessa haluttiin tukea.

Kuvio 1. Hankkeen työpakettien tuotokset.

Lähteet

1 WHO (2022). State of the world’s nursing 2020: investing in education, jobs and leadership. World Health Organization. https://apps.who.int/iris/handle/10665/331677

2 Tevameri, T. (2021). Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2 Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki.

3 Keva. (2023). Kuntasektorin työvoimaennuste. Haettu 11.4.2023 osoitteesta https://www.keva.fi/contentassets/ de5752333bfb4e0a8194a8797ed24935/analyysi-kuntien-tyovoimatarpeista-2023.pdf

4 Näre, L. & Cleland Silva, T. (2021). The global bases of inequality regimes: the case of international nurse recruitment. Equality, Diversity and Inclusion: An international journal, 40(5), 510–524. https://doi.org/10.1108/ EDI-02-2020-0039

5 Mikkonen, K., Elo, S., Tuomikoski, A. & Kääriäinen, M. (2016). Mentor experiences of international healthcare students’ learning in a clinical environment: a systematic review. Nurse Education Today, 40, 87–94. https:// doi.org/10.1016/j.nedt.2016.02.013

6 Calenda, D., Pitkänen, P. & Sippola, A. (2019). Integration of Foreign-Born Nurses in Finnish Social and Health Care Organizations: Evidences, Challenges and Responses. Journal of immigrants and refugee studies, 17(2), 152–167. https://doi.org/10.1080/15562948.2018.1428843

7 Likupe, G. (2015). Experiences of African nurses and the perception of their managers in the NHS. Journal of nursing management, 23(2), 231–241. https://doi.org/10.1111/jonm.12119

8 Zanjani, M.E., Ziaian, T., Ullrich, S. & Fooladi, E. (2021). Overseas qualified nurses’ sociocultural adaptation into the australian healthcare system: a cross-sectional study. Collegian, 28(4), 400–407. https://doi. org/10.1016/j.colegn.2020.12.005

9 Ramji, Z., Etowa, J. & St-Pierre, I. (2019). Unpacking “two-way” workplace integration of internationally educated nurses. Aporia, 10(2). https://doi.org/10.18192/aporia.v10i2.4121

10 Brunton, M., Cook, C., Kuzemski, D., Brownie, S. & Thirlwall, A. (2019). Internationally qualified nurse communication—a qualitative cross-country study. Journal of clinical nursing, 28(19–20), 3669–3679. https:// doi.org/10.1111/jocn.14968

11 Chun Tie, Y., Birks, M. & Mills, J. (2018). The experiences of internationally qualified registered nurses working in the Australian healthcare system: an integrative literature review. Journal of Transcultural Nursing, 29(3), 274–284. https://doi.org/10.1177/1043659617723075

12 Covell, C.L., Neiterman, E. & Bourgeault, I.L. (2014). A scoping review of the literature on internationally educated nurses in Canada: mapping a research agenda. Canadian journal of nursing research, 46(3), 26–45. https://doi.org/10.1177/084456211404600303

13 Pung, L. & Goh, Y. (2017). Challenges faced by international nurses when migrating: An integrative literature review. International nursing Review, 64(1), 146–165. https://doi.org/10.1111/inr.12306

14 Viken, B., Solum, E.M. & Lyberg, A. (2018). Foreign educated nurses’ work experiences and patient safety—a systematic review of qualitative studies. Nursing open, 5(4), 455–468. https://doi.org/10.1002/nop2.146

15 Lin, Y.,Ding, Y. & Li, J. (2018). A literature review of research exploring the experiences of overseas nurses in the United Kingdom (2002–2017). Chinese nursing research, 5(1), 17–30. https://doi.org/10.1515/fon-20180003

16 Khan-Gökkaya, S., Higgen, S. & Mösko, M. (2019). Qualification programmes for immigrant health professionals: a systematic review. PloS One, 14(11), e0224933. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0224933

17 Davda, L.S., Gallagher, J.E. & Radford, D.R. (2018). Migration motives and integration of international human resources of health in the United Kingdom: systematic review and meta-synthesis of qualitative studies using framework analysis. Human resources for health, 16(1), 27. https://doi.org/10.1186/s12960-018-0293-9

18 Cruz, E., Felicilda-Reynaldo, R.F. & Mazzotta, C.P. (2017). Return to nursing: a meta-synthesis of academic bridging programs’ effect on internationally educated nurses. Qualitative report. https://doi. org/10.46743/2160-3715/2017.2768

19 Covell, C.L., Neiterman, E. & Bourgeault, I.L. (2016). Scoping review about the professional integration of internationally educated health professionals. Human resources for health, 14(1), 38. https://doi.org/10.1186/ s12960-016-0135-6

20 Ng Chok, H., Mannix, J., Dickson, C. & Wilkes, L. (2018). The factors impacting personal and professional experiences of migrant nurses in Australia: An integrative review. Collegian (Royal College of Nursing, Australia), 25(2), 247–253. https://doi.org/10.1016/j.colegn.2017.06.004

21 Isakov, T., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Ropponen, P. & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse nurses’ experiences of how competence facilitates integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education in Practice, 67, 103553. https://doi.org/10.1016/j. nepr.2023.103553

22 Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 121, 105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

Digitaalisen verkoston luominen

maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integroimiseksi työelämään

Oulun yliopisto vastasi KulttuuriOsaaja-hankkeessa työpaketista 1. KulttuuriOsaaja-toimintamallin ja digitaalisen verkoston rakentamiseksi luotiin kirjallisuuden pohjalta työkalut, joilla voidaan arvioida maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajien, esihenkilöiden sekä opettajien kulttuurista osaamista ja roolia integroitumisessa. Sairaanhoitajien työelämään ja terveydenhuoltoon integroitumisen arviointiin kehitettiin työkalu, jota testattiin ja arvioitiin hankkeen aikana. Maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille, sairaanhoitajaopiskelijoille sekä asiantuntijoille järjestettiin työpajoja, joissa keskusteltiin kehitettävästä toimintamallista. Työpajoissa saatiin näkemyksiä ryhmiltä, joita kehitettävä toimintamalli koskettaa ja jotka sitä tulevaisuudessa käyttävät. Toimintamallin ja verkoston kehittämisen vaiheet on esitetty alla olevassa kuviossa.

Kuvio 1. KulttuuriOsaaja-toimintamallin ja digitaalisen verkoston kehittämisen vaiheet.

Työkalujen kehittäminen

Työkalujen kehittämiseksi haastateltiin maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia, sairaanhoitajaopiskelijoita terveydenhuollon esihenkilöitä ja opettajia sekä kartoitettiin kirjallisuutta. Lisäksi pyrittiin hyödyntämään myös jo olemassa olevaa osaamista ja integraatiota käsitteleviä mittareita.

Jo kehitystyön alkuvaiheessa havaittiin, että maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden työelämään integroitumisessa on useita huomioitavia tekijöitä, kuten mentorointiohjelmat, osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen arviointeineen, työn aikana tapahtuva oppiminen, kielen oppiminen sekä kulttuuriosaaminen. Myös laaja-alainen tuki nousi tärkeäksi huomioitavaksi osa-alueeksi. Laaja-alainen tuki pitää sisällään hyvinvoinnin tukemisen, työssä selviytymiseen kytköksissä olevat asiat, työkokemukset ja niiden vaikutukset, rasismin ja syrjinnän sekä koulutuksen ja työn tasa-arvoisuuden. Edellä mainitut tekijät huomioitiin kehitettävissä työkaluissa.

Kehitystyön edetessä hyödynnettiin asiantuntijoita, jotka antoivat arvionsa työkalujen sisällöstä. Heidän kommenttiensa ja kehitysehdotustensa pohjalta muokattiin työkalujen sisältöä edelleen siten, että ne tukivat työelämää. Työkalua kehitettiin myös esihenkilöiden ja opettajien tarpeisiin. Tässä vaiheessa hyödynnettiin edelleen asiantuntijoiden panosta, jotta olisi mahdollista luoda sisällöltään paras mahdollinen työkalu (kuvio 2).

Kehitystyön jälkeen kerättiin aineistoa, jotta työkalujen validoiminen olisi mahdollista. Aineistonkeruu osoittautui haasteelliseksi erityisesti esihenkilöiden kohdalla. Pandemian lisäksi myös meneillään olleet työtaistelutoimet sitoivat esihenkilöitä ja vaikuttivat aineistonkeruuseen. Kehitetyt työkalut validoitiin maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien, sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä opettajien näkökulmasta.

Kuvio 2. Työpaketin 1 työkalujen valmistusprosessi

KulttuuriOsaaja-toimintamalli

Valmiin toimintamallin tarkoituksena oli auttaa maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia ja sairaanhoitajaopiskelijoita — kuten julkaisussa mukana olevaa maahanmuuttajataustaista sairaanhoitajaopiskelijaa Aishaa — integroitumaan työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan (kuva 1). Lisäksi toimintamallissa kuvattiin hyviä käytänteitä ja ohjeita, joilla organisaatiot ja oppilaitokset voivat tukea maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia ja sairaanhoitajaopiskelijoita integroitumisessa sekä kielitaidon kehittymisessä.

Toimintamallissa ei ole varsinaisia alku- ja loppupisteitä, vaan sisällöistä on mahdollista etsiä tietoa omien tarpeiden mukaan. Toimintamallia voivat hyödyntää maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ja sairaanhoitajaopiskelijat sekä työnantajat ja oppilaitokset. Toimintamalli koostuu kolmesta suuremmasta kokonaisuudesta; työskentely Suomessa, tukea työelämään sekä osaamisen kehittyminen. Toimintamallin kokonaisuuksia luodessa teoreettisena taustana hyödynnettiin Kamaun ynnä muiden (2022) systemaattista kirjallisuuskatsausta. Edellä mainitut kokonaisuudet jakaantuvat mallissa otsikkoa kuvaaviin pienempiin osa-alueisiin. Toimintamallin sisältö on kuvattu alla olevassa kuviossa 3.

Kuvio 3. KulttuuriOsaaja-toimintamallin sisältö.

Toimintamallin sisältö

Työskentely Suomessa -osa-alue koostuu seuraavista aiheista:

Lainsäädäntö: Mallissa nostettiin esiin, miten lait säätelevät yhteiskuntaa ja toimintaa Suomessa. Mallissa olevista linkeistä saa lisätietoja laeista. Lisäksi kuvattiin, mitä tulee ottaa huomioon, mikäli henkilö muuttaa Suomeen. Sivulle linkitettiin Maahanmuuttovirasto sekä ulkomaalaislaki (301/2004).

Ammattiliitot: Mallissa tuotiin esiin ammattiliittojen tarkoitus. Siinä kerrottiin tietoja Tehystä, SuPerista sekä Akavan sairaanhoitaja ja Taja Ry:stä, joiden tulkittiin olevan keskeisiä ammattijärjestöjä sosiaali- ja terveysalalla. Samassa yhteydessä selvennettiin, että ammattiliitot tai ammattijärjestöt eivät ole sama asia kuin työttömyyskassat, vaan on tärkeä kuulua erikseen myös työttömyyskassaan, mikäli haluaa saada ansiosidonnaista rahaa työttömyyden aikana. Mallissa esiteltiin Suomen Sairaanhoitajat ry, johon voi halutessaan liittyä. Kyseessä on ammattiliiton sijaan ammatillinen yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää sairaanhoitajien asemaa asiantuntijoina, kehittää hoitotyötä ja tarjota ammatillista tukea.

Verkostot: Toimintamallissa korostettiin verkostojen tärkeyttä. Mallissa mainittiin, että sosiaalinen media on tärkeä työkalu verkostojen rakentamisessa. Lisäksi seurakunnissa, monikulttuurisuuskeskuksissa sekä erilaisten järjestöissä on mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Toimintamallissa esiteltiin Pohjois-Suomessa toimivat monikulttuurisuuskeskukset, joiden tavoitteena on edistää kotoutumista.

Kansalaisuuden hakeminen: Kansalaisuuden hakeminen edellyttää YKI-testin (yleiset kielitutkinnot) suorittamista suomen tai ruotsin kielessä vähintään tyydyttävällä tasolla. YKI-tutkinto sisältää puhumisen, puheen ymmärtämisen, kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osa-alueet. YKI-testin katsottiin olevan tärkeä osa toimintamallin sisältöä.

Suomessa työskentely: Toimintamalliin koottiin tietoa oleskeluluvasta ja tiettyjen edellytysten täyttymisestä, jotta oleskelulupa voidaan myöntää. Toimintamallin liittyessä erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, on nostettu esiin, että hakijan tulee hakea lupaa ammatin harjoittamiseen Valviran kautta. Toimintamalliin on linkitetty lisätietoja muun muassa työsopimuksista, vuosilomista ja palkkauksesta.

Tukea työelämään -osio koostuu kokonaisuudessaan seuraavista aiheista:

Työelämä Suomessa: Toimintamallissa korostettiin työelämään liittyviä sääntöjä, joita sekä työntekijän että työnantajan on noudatettava. Linkkejä klikkaamalla käyttäjällä on mahdollisuus lukea oikeuksista ja velvollisuuksista sekä työsuhdeneuvonnasta, joka on avoin ja ilmainen palvelu.

Työnhaku: Työhaun osiossa kerrottiin, että on tärkeä ilmoittautua työnhakijaksi TE-palveluissa, joista on mahdollisuus saada myös kotoutumispalveluita. Linkistä käyttäjä pääsi InfoFinland-sivustolle katsomaan tietoa siitä, miten työllistyminen onnistuu, millaiset työllistymisnäkymät ovat eri aloilla ja mistä voi hakea avoimia työpaikkoja.

Kielen oppiminen: Toimintamallissa korostettiin kielen oppimisen tärkeyttä työssä ja vapaa-ajalla. Linkistä käyttäjä voi lukea lisätietoja InfoFinland-sivustolta.

Toimintamallin koskettaessa myös opiskelijoita, oli selvää, että malliin tulee sisällyttää myös oma osio opiskelulle Suomessa. Tähän osioon koottiin tietoa oleskeluluvasta sekä sen edellytyksistä. Samaan yhteyteen liitettiin Maahanmuuttoviraston video oleskeluluvan hakemisesta.

Osaamisen kehittäminen -osio koostuu seuraavista aiheista:

Työnantajan tuki maahanmuuttajalle -osa-alueelle koottiin ohjeita, joita työnantajat voivat hyödyntää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden paremmassa integroinnissa. Ohjeet pohjautuivat hankkeessa kerättyyn tietoon. Osiossa oli erilaisia linkkejä, joiden kautta työnantajat voivat katsoa kulttuuriosaamiseen liittyviä videoita, lukea blogikirjoituksia, saada tietoa ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnista, monikulttuurisen toiminnan kehittämisestä sekä hankkeessa kehitetyistä MOOC-koulutuksista.

Oppilaitoksen tuki maahanmuuttajalle -sivulle kerättiin ohjeita, joita organisaatiot sekä opettajat voivat hyödyntää. Sivulla oli myös hankkeessa luotu Kielitietoiset käytänteet hoitotyössä -posteri (linkki), jossa on vinkkejä, joita voidaan hyödyntää osana opetusta.

KulttuuriOsaaja-verkosto

Verkoston tehtävänä on maahanmuuttajahenkilöstön integraation helpottaminen sekä integraation arviointi ja kehittäminen, sote alan kulttuurisen osaamisen kehittäminen sekä muu yhteistyö. Verkoston kotipaikka on sivusto, joka koostuu verkoston tavoitteista, KulttuuriOsaaja-hankkeen tiedoista, blogista, aiheeseen liittyvistä julkaisusta, MOOC-koulutuksista ja VR-simulaatioista. Tämän lisäksi sivustolla on toimintamalli suomen ja englannin kielellä. Verkoston tavoitteena on jakaa tietoa, ideoita, hyviä käytänteitä, vertaistukea maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan integroitumiseen sekä tuoda esiin työllistymismahdollisuuksia. Verkoston tarkoituksena on myös koota yhteen maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ja sairaanhoitajaopiskelijat, sote-alan henkilöstö sekä organisaatiot. Verkostoon voi liittyä kuka vain aiheesta kiinnostunut.

Osana verkostoa on perustettu “ohjausryhmä”, jonka tarkoituksena on jatkaa verkoston ylläpitoa ja toimintamallin päivittämistä hankkeen päättymisen jälkeen. Ohjausryhmä koostuu hankkeessa suoraan tai välillisesti mukana olleiden organisaatioiden henkilöstöstä. Ohjausryhmä huolehtii verkoston ylläpitämisestä sekä verkostolle asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Verkostoon

on pyydetty mukaan tutkimusta ja kehittämistyötä tekevät organisaatiot, jotta voidaan jatkuvasti arvioida monikulttuurisessa terveydenhuollossa ilmeneviä osaamistarpeita. Tulevaisuudessa verkoston toimesta kartoitetaan myös jatkossa maahanmuuttajien integroitumista sekä sotealan työntekijöiden kulttuurista osaamista. Verkoston toiminnan avulla vahvistetaan maahanmuuttajataustaisen opiskelijan osaamista yhteistyössä sote-organisaatioiden ja korkeakoulujen kesken. Verkosto vahvistaa maahanmuuttajataustaisen työvoiman kestävää integroimista sote alan työkenttään, se järjestää myös tapahtumia. Verkostossa jaetaan koulutuksia sekä materiaaleja ja verkosto toimii myös keskustelualustana. Alla olevassa kuviossa näet yhden esimerkin siitä, miten KulttuuriOsaaja-verkoston on ajateltu toimivan käytännössä.

Kuvio 4. KulttuuriOsaaja-verkoston toiminta käytännössä

Kiitämme kaikkia asiantuntijoita, jotka antoivat arvokkaan panoksenne toimintamallin ja verkoston kehittämiselle! Toivottavasti tapaamme teidät ja kaikki lukijat verkostossa (kuvio 5)! Kiitos!

KulttuuriOsaaja -hankkeen asiantuntijat:

Miro Koskenranta SH, TtT Hankeasiantuntija, Oulun yliopisto

Roosa-Maria Martikainen SH, TtK Hankeasiantuntija, Oulun yliopisto

Heli-Maria Kuivila SH, TtM Yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto

Kristina Mikkonen SH, TtT Professori, Oulun yliopisto

Kuvio 5. KulttuuriOsaaja-verkoston sisältö

Suomen kielen ja hoitotilanteiden harjoitteleminen VRsimulaatioissa valmentaa maahanmuuttajataustaisia

sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluun

Lapin ammattikorkeakoulu vastasi KulttuuriOsaaja-hankkeessa työpaketista 2. Ensimmäisenä tavoitteena oli suunnitella yhteistyössä hoitotyön opettajien, suomen kielen lehtorin ja FrostBitin asiantuntijoiden kanssa virtuaalinen oppimisympäristö VR- ja PC-alustoille maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden suomen kielen ja kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi ennen työharjoittelua. Toisena tavoitteena oli luoda puhesimulaatiomahdollisuus potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutuksen harjoittelua varten. Kolmantena tavoitteena oli laatia ammatillisten simulaatioskenaarioiden käsikirjoitukset. Neljäntenä tavoitteena oli pilotoida virtuaalisia simulaatioita Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajataustaisilla ja suomenkielisillä sairaanhoitajaopiskelijoilla. Alla olevassa kuviossa on kuvattu työpaketin tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi (kuvio 1).

Kuvio 1. Työpaketin 2 eteneminen vaiheittain

Työpaketissa 2 suunniteltiin kaksi erilaista puhesimulaatioskenaariota, joiden tarkoituksena oli tarjota Aishan kaltaisille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille mahdollisuus harjoitella ammatillista suomen kieltä työharjoittelupaikkaa simuloivassa virtuaalisessa sairaalaympäristössä (kuva 1). Suunnittelussa aiheiden valintaa ohjasivat Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat ja ennen ensimmäisiä harjoittelujaksoja edeltävät opinnot.

Lapin ammattikorkeakoululla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden opettamisesta sekä haasteista, joita opiskelijat kohtaavat työharjoitteluissa etenkin suomen kielellä kommunikoimisen vuoksi. Lisäksi kaikilla hanketoimijoilla oli kokemusta simulaatioharjoitusten toteuttamisesta, mutta niiden vieminen virtuaaliseen ympäristöön vaati teknologista osaamista, josta vastasi hankkeessa ohjelmistolaboratorio FrostBitin tiimi, johon kuuluivat Joel Koutonen, Jere Jalonen, Jukka Kuittinen, Jonathan Hurd ja Juha-Matti Taikina-aho. Yhteistyössä laadittiin kaksi erilaista skenaariota, joissa molemmissa keskiössä on suullinen viestintä hoitotilanteessa.

“Anteeksi. Nyt en ymmärtänyt. Voitko toistaa?” —Virtuaalinen potilas on väsymätön kielen sparraaja

Kuva 1. VR-simulaatio vaatii verkkoyhteyden, sopivan tietokoneen ja mikilliset VR-lasit.

Ensimmäisessä skenaariossa opiskelijan tehtävänä on harjoitella kirurgisen potilaan kotiuttamisprotokollaa. Potilaana toimii Markus Näppärä (kuva 2), joka on ollut polvioperaatiossa. Tilanne itsessään on varsin rauhallinen, mutta vaatii ammatillisen sanaston hallintaa sekä äänteellisesti haastavia termejä, kuten “kylmäpakkaus” tai “täysliikelaajuus”. Toisen skenaarion potilas Maija Mehiläinen on keuhkokuumeen hoidossa infektio-osaston valvontapaikalla. Hän saa suonensisäisesti aloitettavasta antibiootista vakavan allergisen reaktion. Skenaariossa opiskelijan tulee kommunikoida potilaan lisäksi myös sairaanhoitajaohjaajansa ja lääkärin kanssa. Opiskelija harjoittelee ISBAR-muistisääntöä noudattaen hoito-ohjeen pyytämistä lääkäriltä, hoito-ohjeiden toteuttamista ja potilaan tilan seurantaa ABCDE-protokollaa mukaillen. Lisähaastetta pelaamiseen tuo kuullun ymmärtäminen, jolla testataan opiskelijan osaamista vakavan allergisen reaktion hoidossa ja potilaan peruselintoimintoihin liittyvissä kysymyksissä (kuva 3).

Skenaarioiden avulla harjoitellaan työharjoitteluissa mahdollisia vastaantulevia hoitotilanteita ja saadaan itseluottamusta vieraalla kielellä kommunikoimiseen. Virtuaalisen simulaation erona tavalliseen näyttelijän kanssa tehtävään simulaatioon on se, että ammattisanastoa ja -fraaseja voi harjoitella kiireettömästi ja toistaa loputtomasti.

Kuva 2. Markus Näppärä

Kuva 3. Opiskelijan tulee muistaa lääkärin kanssa käydyn keskustelun perusteella, paljonko potilaalle tulee antaa adrenaliinia.

Simulaatioskenaarioiden valmistuttua FrostBitin VR-tiimi kehitti virtuaalista ympäristöä ja pohti, miten suunnitellut keskustelut potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä pelillistetään. Tiimin ensimmäisenä tehtävänä oli valita peliin sopiva puheentunnistusteknologia, sillä pelin tarkoituksena oli monista aiemmista VR-peleistä poiketen edetä keskustellen. Teknologian tuli ymmärtää suomea, ja siksi parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Google. Suurelle yleisöllekin tuttu Googlen puheentunnistaja muuttaa puhutun tekstiksi. Peliin koodattiin pelaajan repliikit valmiiksi, mutta halutessaan pelaaja voi myös tuottaa muunlaisen repliikin kuin pelin tarjoama repliikki. Peliin koodattiin tiettyjä avainsanoja, noin 2—5 kappaletta per repliikki, jotka peli tunnistaa ja päästää pelaajan etenemään, jos pelaaja tuottaa sanat riittävän selkeästi äännettynä (kuva 4).

Pelimaailman hiominen uskottavaksi ja realistiseksi vaati VR-tiimiltä lähes vuoden täysipainoisen työn. Esimerkiksi sairaalahuone käytiin mallintamassa Länsi-Pohjan sairaalassa. VR-tiimi rakensi ympäristön 3D-yksityiskohdat, kuten infuusiopumpun, omakätisesti (kuva 5). Myös seinien tekstuuri ja valotus vaikuttivat yllättävän paljon pelistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, joten niiden optimoimiseen käytettiin aikaa. Uskottavuudesta syntyvä immersio eli uppoutuminen peliin motivoi pelaajaa: elämyksen toivottiin herättävän opiskelijassa tarpeen puhua parasta mahdollista suomea potilaan, toisen sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa. Virtuaalisen ympäristön on oltava sellainen, että opiskelijan fokus pysyy asetetuissa oppimistavoitteissa.

“Hui! Sehän näyttää pelottavan oikealta!” Skenaarioiden uskottavuus vaati paljon teknistä osaamista

Kuva 4. Opiskelija voi toistaa uudelleen ne osat potilaalle annettavista ohjeista, joita pelissä ei tunnistettu hänen puheestaan.

Pelin potilashahmoista haluttiin mahdollisimman uskottavia, joten ne rakennettiin MetaHumanien avulla. MetaHuman Creator on Epic Gamesin luoma työkalu, jolla pystyy tuottamaan ihmisistä todella realistisia 3D-malleja. Näitä MetaHuman Creatorin malleja kutsutaan MetaHumaneiksi ja ne ovat yhteensopivia Unreal Engine -pelimoottorin kanssa. Metahumanien avulla peliin luotiin mies- ja naispotilaat sekä opiskelijaa ohjaava sairaanhoitaja, jotka fotogrammattiin oikeasta ihmisestä. Fotogrammaus on prosessi, jossa objektista otetaan valokuvia monesta eri kulmasta, ja kuvien pohjalta saadaan muodostettua objektia vastaava 3D-malli. Pelihahmoja luotaessa myös kasvojen ilmeet ja äänensävyt ovat olennainen osa vuorovaikutusta. Liikkeenkaappausta (motion capture) varten VR-tiimi matkusti Ruotsin Skellefteåån Arctic Gamen studiolle kuvaamaan hahmojen liikeanimaatioita. Käytännössä se tarkoitti sitä, että 16 kameraa kuvasi motion capture -asuun pukeutunutta näyttelijää elehtimässä pelin eri tilanteita. Asuun oli kiinnitetty lukuisia sensoreita, jotka kamerat tunnistivat (kuva 6). Kamera lähetti tunnistettujen sensoreiden koordinaatit tietokoneelle ja tietokone yhdisti sensorit hahmomallin luihin.

Kuva 5. Pelissä potilashuoneet eroavat toisistaan. Maija Mehiläinen on infektio-osastolla valvontapaikalla, jolloin potilaan vointia voi seurata myös monitorilta.

Pelin hahmojen liikkeiden tallentamisessa käytettiin samaa näyttelijää, mikä aiheutti myöhemmin haasteita. Metahumanien kokoa ei voi muuttaa, ja lyhyen näyttelijän liikkeiden yhdistäminen eripituisten Metahumanien kanssa oli haastavaa. Kehoanimaatio-luurangon luut tulee kohdistaa uudelleen Metahuman-luurankoon eli Metahumanin kehon jokainen luu piti animoida uudelleen, kun dataa siirrettiin eripituisille Metahumaneille (vrt. esim. naissairaanhoitaja ja miespotilas). Muussa tapauksessa hahmon jalat voisivat esimerkiksi upota sairaalahuoneen läpi tai leijua ilmassa tai kehon osat saattaisivat väristä. Korjaamisprosessia kutsutaan animaatioiden puhdistamiseksi ja se piti tehdä jokaisen viallisen framen kohdalla erikseen. Frame tarkoittaa hetkellistä ”kuvaa” hahmon asennosta kokonaisen animaation aikana. Frameja on KulttuuriOsaajan VR-pelissä sekunnissa jopa 120, mikä on tavallista VR-peliä enemmän, joten puhdistamisprosessi oli hyvin aikaa vievää. Silti koko tiimi oli tyytyväinen Skellefteåsta saatuun dataan, sillä se oli korkealaatuista ja nopeutti hahmojen liikkeiden koodaamista verrattuna siihen, että jokainen liike olisi pitänyt koodata ilman näyttelijän sensoreiden avulla tuottamaa motion capture -dataa. Video havainnollistaa motion capture -puvun tuottaman datan yhteyttä Metahumanin liikkeeseen:

https://youtu.be/_FBjGEGxKNk

Kuva 6. Lehtori Riikka Partanen pääsi heittäytymään potilaan rooliin Arctic Gamen studiolla Skellefteåssa.

Hahmojen äänet nauhoitettiin Lapin yliopiston äänistudiolla Adobe Audition -ohjelmalla. Yhtä aikaa äänien tallentamisen kanssa tallennettiin Unreal Enginen Livelink-työkalun avulla myös kasvoanimaatiot, jotta hahmojen kasvojen liikkeet saatiin synkronisoitua äänten kanssa. Käytännössä se tarkoitti, että ääninäyttelijän oli osattava repliikki lähes ulkoa, jotta silmiä ei tarvinnut kesken repliikin siirtää paperiin repliikin siitä lukemiseksi. Jotta hahmon ääni ja keho muodostaisivat keskenään uskottavan kokonaisuuden, oli ääninäyttelijä yleensä sama kuin MetaHumaniksi fotogrammattu malli. Potilas Markus Näppärän ääninäyttelijää kuitenkin vaihdettiin kesken prosessin Uncanny Valley -efektin välttämiseksi. Uncanny Valley on termi, jota käytetään ilmiöstä, jossa ihmismäisyyttä tavoittelevaa robottia tai hahmoa pidetään oudon näköisenä. Prosessista opittiin, että ääninäyttelijän kannattaisi paitsi näyttää hahmolta, olla myös suurin piirtein samanikäinen. Ääninäyttelijän nuoruus voi kuulua hahmon äänessä.

Ensimmäisenä pilotoitiin Markus Näppärän kotiuttamisprosessia. Kemin kampuksella tapahtuvia testauksia toistettiin säännöllisesti koko kehittämisprosessin ajan kolmen eri Nursing-ryhmän opiskelijoiden kanssa. Pilotointeja jatkettiin simulaatioiden edetessä myös Oulun ammattikorkeakoululla englanninkielisen hoitotyön tutkinnon opiskelijoilla (kuva 8).

Pilotoinneista kerättyä käyttökokemusta ja opiskelijoiden palautteita hyödynnettiin VR-simulaation kehittämisprosessissa. Palaute oli koko tiimille arvokasta ja sitä hyödynnettiin myös pedagogisen jatkosuunnitelman muodostamisessa. Esimerkkejä simulaatiopalautteesta:

”It will greatly help me to learn Finnish words related to my field.”

“Yes it brings a difference to a new learning environment compared to normal class lectures.”

“We need that kind of things to practice and learn the language in a safety environment.”

Kuva 7. Ääninäyttelijä työn touhussa.

Kuva 8. Pilotoinneissa oli iloinen ja hieman jännittynyt tunnelma.

“This really helps me to learn professional Finnish language!” - pelin pilotointikokemuksia

Pilotointiin osallistuneet opiskelijat olivat taustoiltaan ja kielitaidoiltaan erilaisia. Käsikirjoitusta päädyttiin hyvin varhaisessa vaiheessa selkokielistämään. Lisäksi tunnistettiin tarve sanastolle, jossa simulaatioharjoitusten tärkeimmät ja hankalimmat termit ovat sekä englanniksi että suomeksi. Sanaston yhteyteen liitettiin myös suomen kielen opettajan vinkkejä hankalien termien ääntämiseen. Simulaatioiden kehittämisprosessin aikana vuorovaikutusta pelaajan ja hahmojen välillä lisättiin useampaan otteeseen, sillä sitä toivottiin palautteessa. Skenaarioiden tekeminen havainnollisti, kuinka tärkeä osa tasapuolinen vuorovaikutteisuus eli uskottava kahdenvälinen dialogi todellisuudessa on potilaan kanssa kommunikoinnissa. Dialogin autenttisuuteen panostettiin koko kehittämisprosessin ajan.

Hankkeen aikana varsinkin jalkaleikkauspotilas Markus Näppärä tuli tutuksi Kemin opiskelijoille, mutta myös monille muille alan ammattilaisille ja VR-pelaamisesta kiinnostuneille. VR-simulaatioharjoituksia esiteltiin muun muassa Helsingissä sairaanhoitajapäivillä ja Oulussa kansallisessa HTTS-konferenssissa sekä Lapin ammattikorkeakoulun kansainvälisellä viikolla Kemissä. Kiinnostus yhteen ensimmäisistä VR-puhesimulaatioista Suomessa oli huomattava, ja kutsuja erilaisiin tapahtumiin on tullut paljon. Moni testaajista ei ollut aiemmin kokeillut VR-pelaamista, ja kokemus on ollut jännittävä ja innostava. S2-opiskelijoille tarkoitettua simulaatiota kokeilivat myös monet suomea äidinkielenään puhuvat, mikä johti siihen, että vastaavanlaista kielen harjoittelumahdollisuutta toivottiin myös suomalaisille vieraampien ruotsin ja englannin kielessä Suomea äidinkielenään puhuvat testaajat innostuivat myös kokeilemaan, kuinka hyvin Markus ja Maija ymmärtävät murteita. Ja hyvinhän he murteetkin taitavat!

VR-simulaatioharjoitukset integroitiin Lapin ja Oulun ammattikorkeakouluissa osaksi Nursing-koulutusohjelmien opintojaksoja. Kemin kampukselle hankittiin VR-pelaamiseen tarvittavat välineistöt ja tilat, jotka mahdollistavat myös opiskelijoiden itsenäisen harjoittelun. Kemissä simulaatiot yhdistettiin kolmannen (3.), neljännen (4.) ja seitsemännen (7.) lukukauden opintoihin, joissa perehdytään kliinisen hoitotyön päätöksentekoprosessiin sekä sisätauti-kirurgiseen hoitotyöhön. Simulaatioharjoitukset laadittiin maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille, mutta ne soveltuvat tiedollisen sisällön vuoksi myös suomenkielisille hoitotyön opiskelijoille. Opiskelijoiden innostuksen myötä Kemin kampuksen hoitotyön opettajat yhdistivät simulaatioita omille opintojaksoilleen.

Aisha, kuten kuka tahansa muukin kiinnostunut, voi ladata pelin hankkeen päätyttyä omalle tietokoneelleen ja harjoitella ammatillisia viestintätilanteita myös kotona. Hänen on kuitenkin hyvä ottaa huomioon tietokoneelle asetetut minimivaatimukset sekä se, että VR-laseissa on oltava mikrofoni. Myös verkon nopeus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti hahmo Aishan tuottamaan puheeseen reagoi. Joskus jokin hyvin äännetty repliikki ei tunnu menevän pelissä läpi, se voi johtua myös siitä, että Googlen systeemi ei ole vielä saanut riittävästi dataa. Mitä enemmän Aisha VR-simulaatiopeliä pelaa (ja Google saa dataa), sitä paremmaksi sen systeemi kehittyy. Onneksi Aishalla ei ole silmälaseja eikä pahoinvointitaipumusta, sillä VR-lasit voivat aiheuttaa pahoinvointia eivätkä silmälasit välttämättä sovi VR-lasien alle.

VR-simulaatioihin voi tutustua linkistä ja/tai QR-koodista. Videolla asiantuntija Joel Koutonen FrostBitiltä esittelee simulaatiota (KulttuuriOsaaja Demo v2.mp4 ). Tarkemmat tiedot VR-puhesimulaatiopelistä, laitteistosta ja lataamisesta ovat KulttuuriOsaaja -verkoston sivulla. Lisätietoja antavat Kristina Mikkonen ja Heli-Maria Kuivila (etunimi.sukunimi@oulu.fi).

“Missä tätä peliä pääsee pelaan? Voinks mäkin saada tän pelin mun koneelle?”

Lämpimät kiitokset kaikille kiinnostuneille, joille olemme saaneet VR-simulaatioita esitellä eri tapahtumissa. Erityiskiitokset kaikille Nursing-opiskelijoille Kemissä ja Oulussa, jotka olette osallistuneet aktiivisesti VR-simulaatioiden testaamiseen ja kehittämiseen!

KulttuuriOsaaja -hankkeen asiantuntijat:

Erson Halili

Asiantuntija, XR-Specialist

KM, Lapin AMK

Jonathan Hurd Asiantuntija

FrostBit, Lapin AMK

Kirsi Heikkinen

Sairaanhoitaja (YAMK), RN, M.Sc.

Hoitotyön lehtori, Lapin AMK

Paula Kotivesi

TtM, ensihoitaja (amk)

Akuutti ja tehohoidon lehtori, Oamk

Joel Koutonen Asiantuntija

FrostBit, Lapin AMK

Juha-Matti Taikina-Aho Asiantuntija

FrostBit, Lapin AMK

Riikka Partanen

FM, lehtori

Lapin AMK

Marita Turulin

TtM, sairaanhoitaja, lehtori

Lapin AMK

Koulutus sote-sektorilla toimivien opiskelijaohjaajien ja lähiesihenkilöiden kulttuurisen osaamisen

kehittämiseksi digitaalisessa oppimisympäristössä

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) vastasi KulttuuriOsaaja -hankkeessa työpaketista 3. Sen ensimmäisenä tehtävänä oli laatia digitaaliset koulutuskokonaisuudet maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita ohjaaville sairaanhoitajille (laajuus 2 op) sekä heidän lähiesihenkilöilleen (laajuus 0,5 op) heidän kulttuurisen osaamisensa kehittämiseksi. Sisällöissä yhtenä tärkeänä painopisteenä monikulttuurisen opiskelijaohjaus- ja johtamisosaamisen kehittämisen rinnalla oli maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajaopiskelijan kielitaidon kehittymisen tukeminen harjoittelun ja perehdytyksen aikana. Kulttuurisen osaamisen kehittymisen myötä opiskelijaohjaajat ja lähiesihenkilöt osaisivat tukea eri kulttuureista tulevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien oppimista, ammatillista kehittymistä sekä suomalaiseen työelämään integroitumista.

Toisena tehtävänä oli pilotoida digitaalisia koulutuskokonaisuuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueella. Koulutukset pilotointiin Moodle-oppimisympäristössä Massive Open Online Course (MOOC) -periaatteita mukaillen. Itseohjautuvan opiskelun tueksi pilotointivaiheessa tarjottiin virtuaalista tutorointia nimettyjen tutoreiden, chatin ja ohjevideoiden avulla. Digitaaliset pilottikoulutukset järjestettiin keväällä ja syksyllä 2022. Digitaalisten koulutusten lisäksi järjestettiin myös KulttuuriOsaajaksi! -koulutuskiertue, jotta hankkeeseen asetettuihin osallistujamääriin (100 opiskelijaohjaaja, 20 lähiesihenkilöä) päästäisiin. Koulutuskokonaisuuksia arvioitiin ja kehitettiin järjestettyjen koulutusten kokemusten, pedagogisten vertaisarviointien ja osallistujilta kerättyjen palautteiden perusteella. Koulutuksen kehittämisen vaiheet ja pilotoinnit on kuvattu kuviossa 1. Kolmantena tehtävänä oli arvioida opiskelijaohjaajien ja heidän esihenkilöidensä kulttuurisen osaamisen kehittymistä kehitetyn koulutuksen aikana työpaketti 1:ssä kehitettyjen työkalujen avulla. Osaamisen arviointi toteutettiin Webropol-kyselynä ennen koulutuksen alkamista, heti koulutuksen päätyttyä sekä 3 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämän julkaisun mennessä painoon aineistoa kerätään ja analysoidaan edelleen. Tulokset julkaistaan niiden valmistuttua KulttuuriOsaaja -verkoston sivustolla.

Koulutusten kehittäminen

Digitaaliset koulutuskokonaisuudet suunniteltiin toteuttavaksi Moodle-oppimisympäristössä sen yleisyyden, monipuolisten käyttömahdollisuuksien sekä hanketyöntekijöiden organisaatioiden Moodlen käyttöoikeuksien vuoksi. Näiden lisäksi Moodle-oppimisympäristö mahdollisti myös eri organisaatioista olevien henkilöiden lisäämisen oppimisympäristöön. Digitaalisia koulutuksia suunniteltaessa hyödynnettiin eAMK:n laatimia verkkototeutuksen laatukriteereitä. Koulutuskokonaisuuksien materiaaleina hyödynnettiin monipuolisesti tutkittua tietoa, näyttövinkkejä, hyviä käytänteitä, erilaisia raportteja ja muissa hankkeissa tuotettuja materiaaleja. Myös omaa materiaalia tuotettiin esimerkiksi webinaaritallenteiden ja podcastien muodossa.

Julkaistavissa koulutuksissa teemat rakennettiin moduulimaisiksi, joissa toistui tietty rakenne: itsenäinen opiskelu oppimismateriaaleihin perehtymällä, oppimistehtävän tekeminen ja osaamisen soveltaminen käytännössä sekä itsearviointi ja palautteen antaminen. Oppimismateriaaleissa ja -tehtävissä hyödynnettiin monipuolisesti Moodlen oppimisaktiviteetteja, jotta itsenäiseenkin opiskeluun saatiin mukaan interaktiivisuutta ja vaihtelevuutta teemojen välillä. MOOC-opiskelua

Kuvio 1. KulttuuriOsaajaksi! -koulutusten kehittämisen vaiheet.

tuettiin myös virtuaalisella tutoroinnilla, joka toteutettiin lyhyiden videoiden avulla jokaisessa teemassa. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan myös lisätä tutorointia haluamallaan tavalla.

Ennen kevään pilottikoulutuksia hanketoimijoita pyydettiin arvioimaan koulutuksia eAMK:n laatukriteereiden mukaisesti (kuvio 2). Koska ensimmäisessä pedagogisessa vertaisarvioinnissa saatiin selville, että koulutukset vastaavat hyvin laatukriteereitä, kerättiin ennen syksyn pilottikoulutuksia vapaamuotoisempaa palautetta kollegoilta. Kaikkinensa oppimismateriaalit ja käytössä olevat digitaaliset työkalut koettiin monipuolisiksi. Erityisesti kiitosta saatiin kattavasta koulutusinfosta, pedagogisesti eheistä kokonaisuuksista ja raikkaasta visuaalisesta ilmeestä (värit, fontit, asettelut).

Vertaisarviointien ja käyttökokemusten perusteella teemojen sisältöjen työmäärää arvioitiin uudelleen lopullisiin koulutuskokonaisuuksiin. Opiskeltavia teemoja sekä pakollisten oppimismateriaalien ja -tehtävien määrää vähennettiin. Oppimistehtäviä selkeytettiin ja koulutuksen rakennetta muokattiin enemmän moduulimaisemmaksi. Ryhmätehtävistä muokattiin myös yksilötehtäväversiot, jolloin koulutuksen järjestäjä voi valita koulutusta järjestäessään, kuinka paljon yhteisöllistä oppimista koulutuksessa haluaa hyödyntää.

KulttuuriOsaajaksi!

-MOOC-koulutusten pilotointi

Digitaaliset koulutuskokonaisuudet nimettiin hankkeen nimeä mukaillen KulttuuriOsaajaksi!

-MOOC-koulutuksiksi. Koulutuksia markkinoitiin aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden eri yksiköille. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi rahoittajan luvalla koulutuksia markkinoitiin myös varsinaisen kohdealueen ulkopuolelle Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueille. Keväällä 2022 järjestettiin ensimmäiset pilotti-MOOC-koulutukset opiskelijaohjaajille ja heidän esihenkilöilleen, ja pilotointia jatkettiin syksyllä 2022 vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Kuvio 2. eAMK:n laatimat laatukriteerit, joita hyödynnettiin KulttuuriOsaajaksi!-koulutuksen suunnittelussa.

Koulutuksessa hankittiin tulevaisuuden taitoja, sillä Pohjois-Suomessa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien määrä oli vielä suhteellisen pieni. Alueellisen maahanmuuton vähäisyyden, COVID-pandemian, sairaanhoitajien työtaistelujen ja hyvinvointialueuudistuksen vuoksi aihe ei välttämättä tuntunut osallistujista ajankohtaiselta. Erityisesti esihenkilöitä oli vaikea saada rekrytoitua pilottikoulutuksiin.

Pilottikoulutuksissa osallistujia pyydettiin arvioimaan osaamistaan ja antamaan palautetta oppimismateriaaleista ja -tehtävistä teemoittain. Opiskelijaohjaajille suunnatuissa pilottikoulutuksissa palautetta pyydettiin oppimismateriaaleista ja -tehtävistä. Osallistujat arvioivat oppimismateriaalien olleen laadukkaita, jotka tukivat heidän oppimistaan kiitettävästi (kuvio 3). Kerätyn palautteen lisäksi hyödynnettiin Moodle-oppimisympäristön analytiikkaa, jonka perusteella tehtiin muun muassa johtopäätöksiä valittujen oppimisaktiviteettien toiminnasta ja opiskeluun käytetystä työajasta.

KulttuuriOsaajaksi! -koulutuskiertue

Ennen syksyllä 2022 järjestettäviä pilottikoulutuksia päädyttiin pitämään vielä KulttuuriOsaajaksi! -koulutuskiertue. Koulutuskiertueen kontaktikoulutuksia markkinoitiin laajasti hankkeen tavoitteiden kannalta keskeisimmille organisaatioille. Alueen työvoimapulan uutisointia seurattiin tarkasti ja koulutuksia pyrittiinkin tarjoamaan erityisesti sellaisille organisaatioille, joille oli tulossa maahanmuuttajataustasta työvoimaa. Esihenkilöt ja koulutuskoordinaattorit tunnistivat koulutuksen tarpeen organisaatioissaan, mutta oli haasteellista saada osallistujia koulutukseen, jonka vuoksi koulutuskiertue supistui alkuperäisestä suunnitelmastaan. Syksyn koulutuskiertue vieraili lopulta Kokkolan keskussairaalassa ja Mehiläinen Länsi-Pohjan sairaalassa (kuva 1), joissa oli yhteensä 53 osallistujaa.

Syksyn koulutuskiertueen sisältö muodostui KulttuuriOsaajaksi! Monikulttuurinen opiskelijaohjaus sosiaali- ja terveysalalla (2 op) MOOC-koulutuksen keskeisimmistä sisällöistä. Kontaktikoulutusten pituudet vaihtelivat kolmesta kuuteen tuntiin (3—6 h), joten teemojen sisältöjä käsiteltiin hyvin yleisellä tasolla verrattuna pilottikoulutusten sisältöihin (laajuus 54 h). Kevään pilottikoulutuksen oppimismateriaaleja ja -tehtäviä hyödynnettiin pedagogisesti uudesta näkökulmasta ja integroitiin työelämään. Osallistujat arvioivat koulutusten oppimismateriaalit, -tehtävät sekä valitut pedagogiset ratkaisut kiitettäviksi ja niiden koettiin tukevan oppimista.

Kuvio 3. Opiskelijaohjaajille suunnatun pilottikoulutuksen palautteet (n=25)

Keväällä 2023 KulttuuriOsaajaksi!-koulutuskiertue teki yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa ja suunnitteli heidän terveyshallinto- ja terveystieteiden opettajien maisterivaiheen opiskelijoille kahden tunnin koulutuksen aiheesta Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus toteutettiin hybridinä ja osallistujia oli yhteensä 37 kappaletta. Sisällössä hyödynnettiin esihenkilöille suunnatun koulutuksen oppimismateriaaleja ja sovelluksia, tällä kertaa Mentimeteriä. Kaikkinensa koulutuskiertue tuki hyvin pilotointiprosessia, vaikka koulutukset toteutettiin Moodle-työskentelyn sijasta lähiopetuksena. Koulutusta varten oppimismateriaaleja päivitettiin ja laadittiin lisää. Myös oppimistehtävistä muokattiin erilaisia versioita, joista toimivimmat pääsivät lopullisiin MOOC-koulutuksiin.

KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla

MOOC-koulutukset

Työpaketissa 3 valmistuivat KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla MOOC-koulutukset (0,5— 2 op) Moodle-oppimisympäristöön. Koulutukset suunnattiin monikulttuurisen työyhteisön esihenkilöille (0,5 op) sekä monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaajille (2 op). Aikaisempaa koulutusta

Kuva 1. Pilottikoulutuksissa ja koulutuskiertueella hyödynnettiin erilaisia digitaalisia työvälineitä. Kuvassa koulutusten toinen laatija ja tutori ohjeistaa Länsi-Pohja Mehiläisessä toimivia opiskelijaohjaajia case-työskentelyssä.

(esimerkiksi opiskelijaohjaaja-koulutus) tai kokemusta monikulttuurisesta työyhteisöstä ei vaadittu, vaan kiinnostus aiheeseen riitti. Digitaaliset täydennyskoulutukset suunniteltiin siten, että ne voitiin suorittaa oman työnantajan Moodle-oppimisympäristössä töiden ohessa. Koulutukseen osallistujat kävivät esihenkilönsä kanssa keskustelun siitä, minkälainen työaikaresurssi koulutuksen suorittamiseen myönnettiin.

Koulutuksen jälkeen opiskelijaohjaajat ja lähiesihenkilöt osaavat

• määritellä kulttuuriin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja ymmärtävät, että kaikilla maahan muuttajataustaisilla opiskelijoilla on ainutlaatuinen kulttuurinen tausta.

• tunnistaa, millaisia haasteita maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajaopiskelijat ja sai raanhoitajat kohtaavat harjoittelun ja työn aikana ja ymmärtävät, miten nämä haasteet voivat vaikuttaa oppimiseen ja integraatioon sote-alalla.

• kertoa tehokkaan viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksestä opiskelijaohjauksessa sekä tunnistaa keinoja vuorovaikutuksen edistämiseksi.

• reflektoida omaa kulttuurista osaamistaan opiskelijaohjauksessa ja tunnistaa alueita, joi ta voisi vielä kehittää.

Lisäksi esihenkilöt:

• osaavat tunnistaa oman roolinsa positiivisen kulttuurisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitä misessä.

Tämän julkaisun mennessä painoon Moodle-oppimisympäristön loppusijoituspaikan varmistuminen on työn alla. Koulutusten lopullinen sijoituspaikka julkaistaan niiden varmistuttua KulttuuriOsaaja -verkoston sivustolla KulttuuriOsaaja-verkosto (wordpress.com).

KulttuuriOsaajaksi! Kulttuurinen opiskelijaohjaus

Koulutuskokonaisuus sisältö koostuu kolmesta laajemmasta pääteemasta: kulttuurinen osaaminen sosiaali- ja terveysalalla, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen monikulttuurisessa kohtaamisissa sekä kulttuurinen opiskelijaohjausosaaminen. Koulutuskokonaisuus on laajuudeltaan 2 opintopistettä (op), mikä tarkoittaa 54 tuntia (t) koulutukseen osallistujan työtä. Opiskeltavia teemoja on neljä ja koulutuskokonaisuuden lopuksi on yhteenveto ja loppukoe. Jokaiseen teemaan suositellaan käytettäväksi aikaa noin viikon verran. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan aikatauluttaa teemojen työskentelyaikaa ja koko koulutuksen kestoa 4—6 viikon välillä. Koulutuksen teemojen ohjeistetut tuntimäärät ja sisällöt sekä keskeiset oppimismateriaalit ja -tehtävät näkyvät seuraavalla sivulla olevassa kuvassa (kuva 2).

sosiaali- ja terveysalalla (2 op)

Kuva 2. KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla, Monikulttuurinen opiskelijaohjaus -koulutuksen (2 op) infokuva.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen varattiin enemmän opiskeluaikaa, sillä aihe nousi tutkimuksissa ja pilotointikoulutuksissa hyvin merkitykselliseksi teemaksi. Alla olevassa kuvassa (kuva 3) on esimerkki siitä, minkälainen teeman oppitunti on. Linkistä voi kuunnella noin viisi minuuttia kestävän herätteen, jossa Aisha kuvailee itselleen hämmentävää tilannetta harjoittelujaksonsa aikana. Kaikki teemat sisältävät laajoja itseopiskelumateriaaleja, joissa aiheita käsitellään tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen pohjalta. Erityisen kiinnostavia ovat koulutusten sisältämät videot ja podcastit. Myös tehtävissä tavoiteltiin monipuolisuutta ja mahdollisuutta soveltaa oppimaansa käytännössä.

3. Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen teeman oppitunnin sisältö ja heräte Aishan harjoittelujaksolta.

Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla (0,5 op)

Koulutuskokonaisuuden pääteemoja on kaksi: esihenkilön kulttuurinen osaaminen sekä monikulttuurisen työyhteisön johtaminen. Koulutuskokonaisuuden lopuksi on yhteenveto ja loppukoe. Koulutuskokonaisuus on laajuudeltaan 0,5 opintopistettä, mikä tarkoittaa 14 tuntia koulutukseen osallistujan työtä. Suosituskesto koulutukselle on 3—4 viikkoa, jotta koulutus voidaan suorittaa työn ohessa. Koulutuksen teemojen tuntimäärät ja sisällöt sekä keskeiset oppimismateriaalit ja -tehtävät näkyvät kuvassa (kuva 4).

Koulutus aloitettiin reflektoimalla omaa kulttuurista osaamista ja perehtymällä kulttuuriseen osaamisen sosiaali- ja terveysalalla. Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt eivät välttämättä olleet vielä monikulttuurisia, joten oli tärkeää, että esihenkilö tunnisti merkityksensä työyhteisönsä kulttuurisen osaamisen kehittämisessä ja positiivisen ilmapiirin luomisessa.

Kuva

Esihenkilön asenne osaltaan tukee kulttuurisesti ja kielellisten monimuotoisten sairaanhoitajien integraatiota sosiaali- ja terveysalalla. Onnistuneessa rekrytoinnissa huomioidaan myös eettiset näkökulmat ja lisäksi perehdytys on yksilöllistä. Myös esihenkilöiden koulutuksessa nostettiin esille työyhteisön keinot kielen tukemisessa ja kehittymisessä. Oppimistehtävät olivat työelämälähtöisiä, ja ne voi suorittaa joko yksilö- tai keskustelutehtävinä sen mukaan, kuinka yhteisölliseksi koulutuksen järjestäjä halusi koulutuksen rakentaa.

Kuva 4. KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla, Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen -koulutuksen (0,5 op) infokuva.

Kiitoksia kaikille, jotka osallistuitte KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla -koulutusten luomisprosessiin! Erityiskiitokset kaikille koulutukseen osallistuneille asiantuntijoille ja opiskelijoille, jotka osallistuitte oppimismateriaalien tuottamiseen kanssamme.

KulttuuriOsaaja -hankkeen asiantuntijat:

Paula Kotivesi

TtM, ensihoitaja (amk) Akuutti ja tehohoidon lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Anne-Maria Pöyskö

TtM, sairaanhoitaja (amk) Hoitotyön lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Hankkeen julkaisut

• Erikkilä, P., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Kamau, S., Kaarlela, V., Immonen, K., Koskimäki, M., & Mikkonen, K. (2023). Ethical and cultural competence of social- and health care educators from educational institutions – a cross-sectional study. Scandinavian Journal of Caring Science. https://doi.org/10.1111/scs.13145

• Isakov, T., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Ropponen, P., & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse nurses’ experiences of how competence facilitates integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education in Practice, 67, 103553. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2023.103553

• Kamau, S., Oikarainen A., Juntunen, M.M., Koskenranta M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen,K. (2023). Nurse educators’ views of integrating culturally and linguistically diverse future registered nurses into healthcare settings: A qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing. Article accepted.

• Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2022). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

• Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H-M., Oikarainen, A., Tomietto, M., Juntunen, J., Tuomikoski, A-M., & Mikkonen, K. (2022). Integration strategies and models to support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nursing staff into healthcare environments: an umbrella review. International Journal of Nursing Studies. 10.1016/j.ijnurstu.2022.104377

• Partanen, R., Koutonen, J., & Taikina-Aho, J.-M. (2022). VR-simulaatiopeli suomalaiseen työelämään tähtäävien aikuisten kielenoppijoiden tukena. Aikuiskasvatus, 42(3), 230–236.

https://doi.org/10.33336/aik.122028

• Ropponen P., Kamau S., Koskenranta M., Kuivila H., Oikarainen A., Isakov T., Tomietto M., Mikkonen K. Culturally and linguistically diverse nursing students’ experiences of integration into the working environment from the aspects of career development and staying in the profession. Nurse Education Today. 10.1016/j.nedt.2022.105654

• Kuivila, H., Koskenranta, M., Mikkonen, K., Turulin, M., Heikkinen, K., Partanen, R., Koutonen, J., Kotivesi, P., Pöyskö, A-M. (2023) KulttuuriOsaaja – turvallinen tuuppaus kohti työuraa. Pro terveys, 49(4-5), 20-21.

• Partanen, R. (2023). Virtuaalitodellisuus valmistaa työharjoitteluun. Sairaanhoitajalehti 1/2023. https://shlehti.sairaanhoitajat.fi/share/18439/2b9273

• Kotivesi, P. & Pöyskö, A-M. (2022). MOOC – mahdollinen digiloikka vai mahalasku? OAMK Journal, 201/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121671994.

• Yritysmaailma (2022). Kulttuurista osaamista sote-alan työhön ja koulutukseen. https://yritma.fi/ uutiset/sosiaali-ja-kuntatalous/kulttuurista-osaamista-sote-alan-tyohon-ja-koulutukseen

• Partanen, R., Koutonen, J., Jalonen, J., Hurd, J. & Taikina-aho, J.-M. (2022). Opi suomea juttelemalla VR-hahmon kanssa! – VR-simulaatiopeli maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kieli- ja ammattiosaamisen tukena. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(6).

• Turulin, M. (2022). VR-simulaatio apuna suomen kielen oppimisessa. Terveys ja talous. 4/2022.

• Partanen, R. (2022). ”Anteeksi, voisitko toistaa?” – VR-pelihahmo turvallisena keskustelukumppanina. Suomenopettajat-lehti.

• Koutonen, J., Partanen, R., & Taikina-aho, JM. 2022. VR-simulaatio voi edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta: case KulttuuriOsaaja. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. 3/2022.

https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2022/10/27/vr-simulaatio-voi-edistaa-sosiaalistaoikeudenmukaisuutta-case-kulttuuriosaaja/

• Pöyskö, A-M., Kotivesi, P., Pasuri-Seppänen, N. (2022). Esihenkilön kulttuurisen osaamisen kehittymisestä hyötyy koko työyhteisö. OAMK Journal, 98/2022.

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061747313

© Julkaisun kirjoittajat:

Oulun yliopisto: Heli-Maria Kuivila, Miro Koskenranta, Roosa-Maria Martikainen ja Kristina Mikkonen

Lapin ammattikorkeakoulu: Kirsi Heikkinen, Riikka Partanen ja Marita Turulin

FrostBit: Joel Koutonen

Oulun ammattikorkeakoulu: Paula Kotivesi ja Anne-Maria Pöyskö

Digitaalinen julkaisu 25.05.2023