Kurkistus keskiaikaan -tehtävämateriaali

TURUN MUSEOKESKUS Sisältötyöryhmä Susanna Lahtinen ja Bengt Selin sekä Lauri Leikas, Jenni Henttula ja Asta Sutinen Kuvatoimittaminen ja taitto Lauri Leikas LINKIT: Tietoiskuja keskiajan ilmiöistä-videot: https://www.turku.fi/uutinen/2020-03-26_tietoiskuja-keskiajan-ilmioista Turun museokeskuksen keskiaikaiset puuveistokset: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=keskiaikainen+puuveistos&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FTurun+museokeskus%2F%22&dfApplied=1&limit=20

KANNEN KUVA: Turun hiippakuntaa esittävä puupiirros Missale Aboensen esipuheessa vuodelta 1488 / Kansalliskirjasto / doria.fi

Finna.fi aineiston käyttöoikeustiedot / CC BY 4.0: https:// https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi Digitaltmuseum.se aineiston käyttöoikeustiedot / CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi TMK:n puuveistoskuvien käyttöoikeustiedot, Finna.fi / CC BY-ND 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/deed.fi Muut kuva-aineisto / Ei tekijänoikeutta: Public Domain / CC0

Ajan mittaaminen perustuu ihmisen elinympäristössä tapahtuvien erilaisten muutoksien havaitsemiseen.

Vuodenkierron havainnointi on ollut keskeistä, sillä aikamitat ovat tavallisimmin perustuneet luonnon kiertokulkuun.

”Joulu on aikanans ja juhannus on paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee.”

Riimusauva on puuhun leikattu kalenterisauva. Siinä on merkkirivejä, jotka muodostuvat skandinaavisista riimukirjaimista. Suomessa riimusauvaa on käytetty jo 1200-luvulla ja se oli yleisesti käytössä vielä 1700luvun puolivälissä. Riimusauvaa kutsutaan ikuisuusalmanakaksi.

Tehtävä: Katsele video ja pohdi seuraavia asioita:

1. Miten riimusauvaa luetaan?

2. Tiedätkö, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan suvipuolesta? Mistä sen katsotaan alkaneen?

3. Kalenterisauvan merkit kertoivat, kenen nimipäivästä on kyse. Nimipäivät säätelivät vuotuisjuhlia ja työntekoa. Mikä merkki symboloi Erkin päivää? Entä Pietarin tai Marketan? Mikä piti aloittaa Marketan päivänä?

”Aika aikaa kutakin”

Kuva: Kalenterisauva / Kansallismuseo / finna.fi Tehtävä 1. Asioilla on yleensä tietty kesto. Koulupäivän pituudella on ennalta määrätty tuntimäärä ja oppituntien välissä on välitunnit. Vuorokaudesta osa menee nukkumiseen, ja harrastukset kestävät tietyn aikaa. Aikaa seurataan, että nämä ennalta määrätyt ajat pitäisivät. Entisaikaan seurattiin tarkasti myös tehtyjä töitä. Työt voitiin lopettaa, kun päivä oli pulkassa.

Tunnetko sanonnan ”päivä pulkassa”? Ota selvää, mistä se juontaa juurensa ja mitä sillä tarkoitettiin.

Tehtävä 2. Turun linnassakin asunut kreivi Pietari Brahe oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1600-luvulla.

Kun ennen puhuttiin kreivin ajasta, viitattiin juuri tähän Brahen aikakauteen, jolloin maassamme toteutettiin monenlaisia uudistuksia niin sivistyksessä kuin talouselämässä. Sanonta elää edelleen, vaikkakin muuttuneena. “Hän tuli kreivin aikaan” merkitsee sitä, että henkilö on saapunut paikalle juuri sopivasti, parhaaseen aikaan.

Tiedätkö, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että aika kultaa muistot? Entä mikä on ajan hammas?

Aika voi olla rahaa. Tunnetko joitain muita aikaan liittyviä sanontoja? Montako keksit?

Kuva: Kreivi Pietari Brahen valtakautena elettiin Suomessa edityksen aikaa / David Beckin maalaus vuodelta n. 1650 / Skoklosterin linna / emuseumplus.lsh.se Tehtävä 3. Talonpoikaiskulttuurissa oli tavanomaista, että kotona ja työnteossa tarvittavat esineet ja huonekalut valmistettiin itse. Esimerkiksi vanhat huonekalut ovatkin usein taidokkaasti koristeltu kaiverruksin ja maalauksin. Useissa vanhoissa huonekaluissa on tekijän tai omistajan nimi sekä myös vuosiluku.

Löydätkö kotoasi esineitä, joissa näkyy niiden valmistusvuosi? Mieti, ovatko ne ehkä niiden valmistusaikakaudelle tyypillisiä? Näkyykö esineissä jonkin aikakauden tyylit vaikkapa väreissä tai materiaaleissa?

”Hyvän sään aikaan”

Kuva: Vellikellolla kutsuttiin talon väkeä syömään. Parkanon Hirvimäen talon vellikello 1800-luvun alusta / Kansallismuseo / Seurasaaren kokoelmat / finna.fi

Tehtävä 1. Ajan ilmaisemiseen kuuluvat olennaisena osana erilaiset äänet. Silloin kun kelloja ei ollut kodeissa ja vain harvat osasivat lukea, oli tärkeää, että kirkkojen kellot ilmaisivat soitannallaan hetken, jolloin piti suunnata kirkkoon. Kirkonkello toimi muutoinkin pitäjän viestintävälineenä. Sitä soittamalla kutsuttiin ihmiset apuun tulipalon tai muiden onnettomuuksien sattuessa. Pelloilla ahertavat työläiset kutsuttiin syömään vellikelloa kilistäen, ja tehtaiden pillit kertoivat hetkestä, jolloin oli aika aloittaa työnteko.

Maaseudulla moni heräsi kukonlauluun. Toisaalta myös luonnossa kuuluvat äänet kertovat vuoden- ja vuorokaudenajoista. Muuttolintujen äänet keväisellä tai syksyisellä taivaalla on yksi merkki vuodenajan vaihtumisesta.

Mieti, että olet koulussa tai liikut kaupungilla. Millaisia aikaa kuvastavia ääniä saatat kuulla? Entä kotona tai luonnossa?

Tehtävä 2. ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Olet saattanut kuulla sanonnan joskus. Luonnon ilmiöitä tarkkailtiin ja eläinten käytöstä seurattiin.

Niiden pohjalta ennustettiin tulevaa, kuten säätä, sillä se vaikutti esimerkiksi tulevaan satokauteen.

Muistatko kuulleesi muita sanontoja, joihin liittyy enteiden lukeminen luonnosta? Tuleeko sinulle mieleen, mitä kaikkea ”ennustetaan” nykyäänkin luontoa tarkkailemalla?

Kuva: Kesän on sanottu perinteisesti alkavan pääskysten kevätmuutosta. Von Wrightin veljesten kuvittama haarapääsky teoksesta Svenska fåglar vuodelta 1828 / Kansalliskirjasto / doria.fi

Kuva: Ennen merimatkojen kestoa oli vaikea ennustaa. Saaristolaisalus (kuutto) Lorenzo Magalottin mukaan vuodelta 1674 / Suomen merimuseon kuvakokoelma / Kuvaaja M. Haverinen / finna.fi Tehtävä 3. Matkustus on muuttunut vuosisatojen aikana, kuten myös matkustamiseen käytetty aika. Ajan määrittäminen on ollut tärkeää matkaa tehtäessä, ja etenkin merimatkoilla piti osata arvioida matkan etenemistä. Vuorokauden ajallakin on ollut merkitystä matkaa tehdessä, sillä pimeyden verhotessa maiseman, on eteneminen ollut hitaampaa. Toisaalta tähtikuvioiden avulla suunnistaminen oli helppoa. Rautateiden myötä 1800-luvulla ihmisten ajan kokeminen muuttui. Matkustamiseen aiemmin vaadittu aika lyheni huomattavasti. Tämä kuvailtiin tilan kutistumisena, koska kaikki vaikutti yhtäkkiä olevan lähempänä kuin aiemmin. Nykyään matkustettaessa taltioimme näkemämme. Kuvien kautta matkalla koettuihin hetkiin voi palata yhä uudelleen.

Oletko matkustellut kotimaassa tai ulkomailla? Muistele jotain tekemääsi matkaa ja kirjoita kuvaus siitä, mitä kaikkea ehdit tekemään ja kokemaan matkan aikana. Olisitko viihtynyt pidempään? Kuluiko aika kuin siivillä? Katsele valokuvia matkoilta ja valitse kolme kuvaa. Mieti, miksi olet halunnut kuvata juuri ne hetket matkalta?

Palaa muistoissasi aikaan, jolloin et vielä ollut koulussa. Onko siitä mielestäsi jo pitkä aika?

Kirjallisuusvinkkejä: Kostet, Juhani (toim.): Tiima, tiu, tynnyri. Miten ennen mitattiin. Suomalainen mittasanakirja. Turun maakuntamuseon julkaisuja 9. 4. painos.

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. 12.painos. Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset. Keuruu 1985.

Videot: https://www.turku.fi/uutinen/2020-03-26_tietoiskuja-keskiajan-ilmioista

Halutessamme saattaa kieltä luettavaan muotoon, tarvitsemme kirjoitustaitoa ja välineitä kirjoittamiseen.

Eri kulttuureissa on erilaisia tapoja tallentaa kieltä. Voidaan käyttää erilaisia merkkejä ja symboleita. Keskiajalla harva osasi kirjoittaa. Oppineet tallensivat tärkeitä tietoja, joita kirjattiin esimerkiksi kirkonkirjoihin ja tilikirjoihin. Myöhemmin tuli tavaksi kirjoittaa pitkiä kirjeitä ystäville ja sukulaisille, joita vastaanottajat lukijat ääneen isolle seurueelle. Kirje ei suinkaan aina ollut yksityinen asia. Monet ovat myös kirjoittaneet asioita muistiin päiväkirjoihin tai merellä ollessa tapahtumista on pidetty kirjaa kirjaamalla havainnot lokikirjaan. Näiden erilaisten merkintöjen pohjalta on mahdollista tutkia menneisyyden ihmisiä ja heidän elämäänsä.

Kuva: Missale Aboense (”Turun messukirja”) Vuodelta 1488 on ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, jota painettiin sekä pergamentille että paperille / Kansalliskirjasto / doria.fi Tehtävä: Katsele video keskiajan kirjoitusvälineistä ja pohdi seuraavia asioita:

1. Keskiajalla kirjoitettiin pergamentille. Mistä pergamentti valmistettiin?

2. Milloin paperi yleistyi?

3. Minkä takia kirjeet olivat keskiajalla usein lyhyitä? Mieti, millaisia viestejä sinä kirjoitat. Ovatko ne pitkiä vai lyhyitä? Mistä se johtuu?

Tehtävä 1. Tarvitsemme kirjoitustaitoa monissa eri tilanteissa. Nykyään välineemme ovat muuttuneet.

Näpyttelemme kauppalistan kännykällä, lähetämme onnentoivotukset virtuaalisesti ja usein korvaamme sanat lyhenteillä, humoristisella gif-animaatiolla tai emojeilla. Koulutehtävätkin tehdään monesti tietokonetta tai tablettia käyttäen.

A) Milloin viimeksi käytit kynää ja paperia kirjoittamiseen? Miksi?

B) Koska olet viimeksi kirjoittanut kirjeen?

Tehtävänäsi on kirjoittaa kirje. Mieti, kenelle sen kirjoitat. Miten aloittaisit sen? Millaista kieltä käyttäisit?

Millaisella kynällä kirjoittaisit? Millaisiin sanoihin päättäisit kirjeen? Voit myös kirjoittaa kirjeen itsellesi, mutta saat lukea kirjoittamasi kirjeen vasta kymmenen vuoden kuluttua. Kirjeeseen voit kirjoittaa ihan mitä haluat, onhan se oma kirjeesi. Samalla tulet taltioineeksi pienen hetken elämästäsi, aivan kuin päiväkirjaan.

Kuva: Kirje on ollut tärkeä väline erilaisten käytännön asioiden hoidossa. Kuvassa 9-vuotiaan Ruotsin kuningatar Kristiinan allekirjoittama kirje, jossa hän pyytää valtakunnan veromestarilta 40 riikintaaleria omiin menoihinsa vuonna 1636 / Kuvaaja Ville Mäkilä / Turun museokeskus Tehtävä 2. Kuten keskiajan kirjoitusvälineitä esittelevästä videosta kuulit, pergamentti ja paperi ovat olleet keskiajalla arvokkaita. Myöhemminkin painettu sana oli kallis ja kaikilla ei ollut varaa kirjoihin.

Nykyään ajatellaan yhä enemmän erilaisten materiaalien uudelleen hyödyntämistä.

Tehtäväsi on luoda runoutta. Oletko kuullut termistä blackout poetry? Etsi jostain vanha kirja tai lehti, jota ei enää lueta. Varmista vielä, että saat ottaa sen käyttöösi. Silmäile tekstiä ja ympyröi siitä sanat, jotka kiinnittävät huomiosi. Peitä sitten muut sanat siten, että näkyviin jää vain ne sanat, jotka haluat. Voit halutessasi samalla luoda kuvion, joka piirtyy esiin jäljelle jääneestä tekstistä. Voit hakea netistä inspiraatiota ja etsiä erilaisia malleja, joiden avulla työstät oman runosi tai vaikkapa tarinasi.

Tehtävä 3. Tekstiä ei aina tarvitse tuottaa yksin. Haasta yksi tai useampi kaverisi mukaan keksimään kanssasi tarinaa. Vuorotelkaa kirjoittamista, jokainen saa pitää tekstiä hallussaan yhden illan, jonka jälkeen se lähetetään vuorossa seuraavalla. Tarinan valmistuttua kiinnittäkää huomiota sanamuotoihin, lauserakenteisiin, kielikuviin ja kielioppiin. Huomaatteko, milloin kirjoittaja on vaihtunut? Millaisia vahvuuksia eri henkilöillä on kirjoittajina?

Kuva: Hanhen sulista valmistettuja sulkakyniä käytettiin kirjoittamisessa aina 1800luvulle saakka / Kuvaaja Anneli Karlsson / Sjöhistoriska museet / digitaltmuseum.se

Tehtävä 1. Turun linnassa on Kirjurintuvaksi nimetty huone, jonka seinillä on kirjoitusta. Linnaan majoitetut nuoret miehet, hovijunkkarit, ovat kirjoittaneet nimensä seinälle vieraillessaan linnassa 1500luvulla.

Nykyään seinillä olevat kuvat ja kirjoitukset saatetaan kokea töherrykseksi. Kuitenkin graffiteilla eli tekstillä tai kuvilla, jotka on tehty seinään, on pitkät perinteet. Graffiteja on tehty jo kymmeniä vuosia. Joidenkin mielestä niitä ei saisi olla ollenkaan ja toisten mielestä ne ovat osa kaupunkikulttuuria. Toisaalta erilaisia seinämaalauksia eli muraaleja ja graffiteja on tehty jo antiikin ajoilta. Seinille kirjoitettiin viestejä, jotka saattoivat olla poliittisia tai humoristisia, ja niihin saattoi sisältyä mainontaa tai rakkaudentunnustuksia.

Mieti milloin seinäkirjoitus on arvokas? Milloin graffiti kertoo ajan hengestä ja milloin se on enemmänkin töherrys? Miksi?

Tehtävä 2. Päiväkirjoja on kirjoitettu etenkin 1700-luvulta alkaen ahkerasti. Ylempien luokkien keskuudessa oli tapana kirjata omia havaintojaan päiväkirjaan. Havaintoja kirjoitettiin myös matkaa tehdessä, jolloin voidaan puhua matkapäiväkirjasta. Merillä kapteeni kirjoitti havainnot lokikirjaan.

Tehtäväsi on aloittaa eräänlainen päiväkirja tai havaintokirja. Kirjoita kaikesta näkemästäsi ja kokemastasi johonkin vihkoon yhden viikon ajan. Voit kirjoittaa ihan mitä haluat ja valita millaista kieltä käytät. Voit kuvailla hyvin tarkasti tai yleisellä tasolla ja muotoilla tekstin kertomuksen muotoon tai vain lyhyesti ranskalasin viivoin.

Nykyään historiantutkijat käyttävät vanhoja päiväkirjoja tutkimuksissaan lähteinä, joita lukemalla tehdään tulkintoja menneestä. Mieti, mitä kaikkea sinun havaintopäiväkirjasi perusteella voitaisiin saada selville tästä hetkestä? Mitä kaikkea päiväkirjasi kertoo? Olisiko se mielestäsi luotettava materiaali, jonka avulla tulevaisuuden ihmiset voisivat tämän päivän elämää tutkia?

Tehtävä 3. Tekstilajeja on paljon erilaisia. Kirjoita lyhyt teksti jostain aiheesta. Voit valita jonkun historiallisen henkilön, näyttelijän tai vaikka perheenjäsenen. Mieti, miten eri tavoin häntä kuvailisit ja mitä tietoja kertoisit, jos sinun pitäisi kirjoittaa hänestä uutinen, kuvitteellinen kertomus, runo tai mainosteksti.

Kokeile kirjoittaa useampi lyhyt teksti valitsemastasi henkilöstä, käytä jokaisessa eri kirjoituslajia. Huomaatko, miten erilaisia teksteistä tulee riippuen tekstilajista? Jos joku vaikka sadan vuoden kuluttua lukisi laatimasi kuvauksen, saisi hän kuvailemastasi henkilöstä täysin erilaisen kuvan riippuen tekstilajista, jota olet käyttänyt kuvaukseen. Sanoilla on valtava merkitys ja valta.

Kuva: Keskiajalla harva osasi kirjoittaa, joten oppineita tarvittiin huolehtimaan esimerkiksi asiakirjojen kirjoitustöistä / Kuvaaja Ville Mäkilä / Turun museokeskus

Lukuvinkkejä: Kirjain kerrallaan – Lukemisen ja kirjoittamisen jäljet. Toim. Ulla Clerc. Turun Historiallinen Arkisto 66 Videot: https://www.turku.fi/uutinen/2020-03-26_tietoiskuja-keskiajan-ilmioista 10

Tässä videossa kerrotaan Turun linnassa olevista pyhimysveistoksista. Nämä veistokset ovat keskiajalta. Ne ovat nykyään tärkeä osa Suomen taidehistoriaa, mutta keskiajalla niiden paikka oli kirkoissa ja ne olivat tärkeitä seurakunnille. Näitä veistoksia voi tarkastella taideteoksina tai miettiä, mitä tarinaa ne kertovat tai kuinka paljon on ehtinyt tapahtua ja muuttua yhteiskunnassa niiltä ajoilta, kun ne on valmistettu.

Tehtävä 1. Monet tavalliset etunimet tulevat pyhimyksiltä ja ovat olleet meillä käytössä jo keskiajalla. Onko oma nimesi tullut pyhimykseltä?

Tehtävä 2. Monien pyhimysten juhlapäivät olivat tärkeitä pyhiä ja juhlia. Kenen päivää juhlitaan esimerkiksi juhannuksena? Mikä nuori naispyhimys tuo valon talven pimeimpänä päivänä 13.12? Ystävänpäivän englanninkielinen nimi antaa vihjeen siitä, kenen päivää juhlitaan 14.2.

Kuva: Pyhä Sebastian on ruttotautisten, jousiampujien ja myös äkäisten lasten pyhimys. Veistos on veistetty taidokkaasti yhdestä puusta käsiä ja nuolia lukuunottamatta / Turun museokeskus

Kun näitä veistoksia katsoo, niistä huomaa miten paljon aikaa ja taitoa niiden tekemiseen on tarvittu, veistoksen tekemisessä oli monta työvaihetta. Turun linnassa olevista veistoksista huomaa myös, että laadussa on eroja. Joidenkin kasvot ja vaatteiden laskokset ovat hyvin taidokkaasti ja elävästi veistetty, kun taas toiset näyttävät paljon kömpelömmiltä. Osa on varmasti ammattilaisten tekemiä, kun toiset voivat olla vaikka paikallisen puusepän veistämiä.

Videossa puhutaan veistosten iästä. Milloin Turun linnassa olevat puuveistokset on valmistettu? Mistä voi tietää iän, kun näistä ei löydy vuosilukua tai merkintää tekijästä?

Tehtävä 1. Miksi videossa olevilla veistoksilla ei ole enää väriä?

Tehtävä 2. Kuvittele näitä veistoksia maalattuina.

Minkä värisiä vaatteita antaisit niille? Voitko piirtää kuvan veistoksesta sellaisena kuin se on ollut uutena.

Tehtävä 3. Kun näitä veistoksia on tehty, on tarvittu paljon osaamista, mutta myös työkaluja. Veistäjän on pitänyt tietää, miten puuta käsitellään, niin ettei se halkea, ja miten sekoitetaan maalia, että saadaan maalattu pinta tarpeeksi kauniiksi. Pohdi, millaisia työkaluja ja taitoja on tarvittu, jos otetaan kaikki vaiheet mukaan, siitä lähtien kun puu on kaadettu saksalaisessa metsässä, kunnes valmis veistos on ollut koristamassa kirkkotilaa Suomessa. Millaisia ammattilaisia ja vaiheita on matkalla ollut?

Kuva: Taidokkaan puuveistoksen erottaa esimerkiksi vaatteiden laskoksista. ”Liedon mestarin” veistämä Neitsyt Maria ja lapsi 1300-luvun alusta sekä yksinkertaisempi Pyhä Mikael / Turun museokeskus

11

Pyhimystarinat tai legendat olivat hyvin suosittuja. Myöhäiskeskiajan toiseksi eniten (Raamatun jälkeen) kopioitu kirja oli Jacobus de Voraginen ”Legenda Aurea”, eli ”Kultainen legenda”. Tätä kirjaa on luettu ympäri Eurooppaa. Kirkoissa oli veistosten lisäksi myös paljon maalauksia, joissa esiintyi pyhimyksiä ja kohtauksia heidän elämästään ja teoistaan. Nämä kuvat olivat myös pedagogisia ja niiden avulla pappi pystyi opettamaan Raamatusta ja uskonnosta.

Tehtävä 1. Pyhimystarinoiden avulla on kerrottu uskonnosta, hyveistä ja annettu elämänohjeita ja toivoa.

Pohdi, toimiiko kirjallisuus tai populaarikulttuuri nykyään hieman samalla tavalla?

Tehtävä 2. Pyhimyksistä kirjoitettiin ja kerrottiin tarinoita. Näissä legendoissa tapahtuu usein aika uskomattomia asioita ja kirkko yritti useaan otteeseen käydä läpi pyhimysten tarinoida ja karsia pois liian uskomattomia tarinoita. Yritä keksiä kaverin kanssa legenda. Aloita jostain uskottavasta tarinasta ja anna kaverin jatkaa tarinaa. Lisätkää tarinaan vuorotellen uusia asioita. Lopulta siinä on aika vähän sellaista, mikä vaikuttaa aidolta, vaikka se olisikin lähtenyt liikkeelle ihan todenmukaisesta asiasta.

Turun museokeskuksen keskiaikaiset puuveistokset:

https://finna.fi/Search/Results?lookfor=keskiaikainen+puuveistos&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FTurun+museokeskus%2F%22&dfApplied=1&limit=20

Videot: https://www.turku.fi/uutinen/2020-03-26_tietoiskuja-keskiajan-ilmioista

12

Kuvat: Jacobus de Voraginen ”Legenda Aurea” vuodelta 1348 ja ritarien esikuva Pyhä Yrjö hevosen selässä surmaamassa lohikäärmettä / Bibliothèque nationale / gallica.bnf.fr

13