__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Turun kaupungin kirjastopalvelut

20 14 VUOSIKERTOMUS

Vapaa-aikatoimiala


Turun kaupunginkirjasto tukee arjen hallintaa, osaamista, luovuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

SISÄLTÖ Kirjasto uudistui rohkeasti | KIRJASTOPALVELUJOHTAJA Biblioteket förhyade sig modigt | DIREKTÖR FÖR BIBLIOTEKSSERVICE Oppimisen, ilon ja yhteisöllisyyden tila | KIRJASTOPALVELUJOHTAJA Omatoimikirjastot käyttöön | LÄHIKIRJASTOT Tapahtumia yhteistyönä | TAPAHTUMAT Palveluja kaikille | ERITYISPALVELUT Jotain uutta ja jotain vanhaa | KOKOELMAPALVELUT Kirjamessuilla maakuntana | MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA Toimintavuosi 2014 | TILASTOT

2


Kirjasto uudistui rohkeasti Omatoimisuudesta ja e-kirjavalikoiman kasvusta hankittiin uutta voimaa palveluihin

K

IRJASTON KÄYTTÖ KASVOI edelleen ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Turun kirjastoissa oli vuoden aikana lähes 1,9 miljoonaa käyntiä (10,3/asukas) ja yli 3 miljoonaa lainaa (16,5/asukas). Lasten kauno- ja tietokirjojen lainaus nousi edellisvuodesta 1,47% ja lasten tekemiä lainoja kirjattiin kaikkiaan 814 911. Turun kaupungin kirjastoverkko oli käyntimäärältään Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen vilkkaimpia. Turun kaupunginkirjastolla oli toimintavuonna 2014 kaikkiaan 349 aukiolopäivää. Näiden aikana järjestettiin 1665 tapahtumaa ja näyttelyä, jotka saivat paikalle 28 338 osanottajaa ja vierailijaa. Käyttäjäkoulusten määrä nousi edellisvuodesta lähes sadalla ja oli yhteensä 669. Osanottajia oli lähes 13 000, mikä on 25 % enemmän kuin edellisvuonna. Lainaajien määrä kasvoi jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilölainaajia oli 68 862 eli 37,8 % Turun väestöstä. Lainaajalukuun ei sisälly noin 900 yhteisölainaajaa, jotka ovat pääasiassa koululuokkia ja päiväkoteja. Finnish Consulting Group Oy:n vuonna 2014 toteuttaman kunnallisen mielipidekyselyn mukaan 85 % turkulaisista vastaajista piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja 76 % vastaajista ilmoitti, että he itse tai heidän perheenjäsenensä olivat käyttäneet Turun kaupunginkirjaston palveluja edellisten 12 kuukauden aikana. Tyytyväisluvut eivät merkittävästi poikenneet vuoden 2012 luvuista. Turun kaupungin kirjastoon hankittiin toimintavuonna 65 782 teosta, mikä tekee 361 teosta tuhatta asukasta kohti. Lehtiä tilattiin 2 055 vuosikertaa ja lisäksi oli tarjolla 3 100 sähköistä lehteä.

Kirjaston menot olivat vuonna 2014 11,78 miljoonaa euroa ja tulot 0,7 miljoonaa euroa. Nettomenot per asukas olivat 59,83 euroa ja nettomenot per käynti 5,81. Henkilötyövuosien määrä kirjastossa oli 151,6 eli 1,4 htv vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys vakituisen henkilökunnan kohdalla oli 2,7 htv, mikä johtuu uudistamisohjelmaan sisältyneistä henkilöstön määrän supistuksista. Turun kaupungin uudistusohjelman linjausten mukaisesti kirjasto lisäsi itsepalvelukäytön kirjastopalveluissa. Tämä toteutettiin siten, että toimintavuoden aikana omatoiminen lainaus ja aukiolo otettiin käyttöön viidessä kirjastossa: Vasaramäki (maaliskuu), Paattinen (lokakuu), Lauste ja Hirvensalo (marraskuu) sekä Ilpoinen (joulukuu). Omatoimikäyntejä ehti vuoden 2014 loppuun mennessä kerttyä 16900 ja omatoimiaukiolotunteja 3672. Alustavien arvioiden mukaan, yleisö kirjaston asiakkaat suhtautuivat myönteisesti omatoimisten palveluiden käyttöönottoon. Vaski-yhteisjärjestelmään kuului toimintavuotena 17 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku oli 74,4 % VarsinaisSuomen väestöstä eli 351 744, joista Turussa asui 183 824. Vaskin ulkopuolella oli maakunnassa 11 kuntaa, joista Salon kaupunki teki vuoden lopulla päätöksen Salon kirjaston liittymisestä Vaskiin ensi vuodesta alkaen. Turun kaupungin kirjaston ja Vaski-kirjastojen välinen lainaus oli yhteensä 103 263, joista Turun aineisto oli 87 274. Vaskikirjaston yhteisessä verkkokirjastossa oli vuoden aikana yhteensä runsaat 1,75 miljoonaa käyntiä, mikä on lähes 25 %:n

kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vaskin e-kirjakokoelma kasvoi vuonna 2014 noin 2670 nimikkeeseen. E-kirjojen käyttökertoja oli 9826. Turun laskennallinen osuus e-kirjanimikkeistä on 1399 ja käyttökerroista 5146. Järjestelmäyhteistyö Vaskissa otti vuoden 2014 lopulla suuren askeleen eteenpäin, kun kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän, Finnan, rajapinnat Axiellin Aurora-järjestelmään alkoivat toimia ja uuden verkkokirjaston hakuliittymän beta-versio voitiin ruveta testaamaan. Varsinais-Suomen maakuntakirjastona Turun kaupunginkirjasto keskittyi uudistetun kirjastoasetuksen mukaisesti palveluiden uudistamiseen, kehittämiseen ja tukemiseen. Maakuntakirjaston valtakunnallinen hanke oli vuoden 2014 aikana Kirjasampo. Tätä kaunokirjallisuuden verkkopalvelua rakennettiin vuodesta 2008 yhteistyössä muiden kirjastojen ja Kirjastot.fi -palvelun kanssa. Hanke jatkui projektiluonteisena vielä vuoden 2014 ajan, jonka jälkeen sen kehittäminen siirtyy osaksi yleisten kirjastojen perustoimintaa. Maakunta-aineiston digitointi -hankkeessa toteutettiin vuoden 2014 aikana Suomen Turku -lehtien vuosien 1970-1979 digitointi. Vuonna 2014 jatkui Kirjastosta juuret elämään -hanke. Tämän hankkeen kohderyhminä ovat olleet VarsinaisSuomen ja Satakunnan avovankilat ja perhekodit. Lisäksi Turun kaupunginkirjasto toimi yhtenä pilottina Kirjastot kaikille -hankkeessa, jonka ansioista Celia-palvelun yli 40 000 sähköistä äänikirjaa voitiin tuoda paikallisiin kirjastoihin. Vaskin alueella välitettin 2316 Celian äänikirjalainaa, joista Turun osuus oli 1339.

3


KIRJASTOPALVELUJOHTAJA Turun kaupunginkirjasto tarjosi vuonna 2014 maakunnan kirjastohenkilökunnalle yhteensä 24 koulutustilaisuutta, joista 18 tarjottiin koko maakunnalle. Kaikkiaan koulutuksiin osallistui noin 700 kirjastoammattilaista eri puolilta maakuntaa. Kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari jäi vuoden lopussa eläkkeelle. Turun kulttuurilautakunta valitsi uudeksi kirjastopalvelujohtajaksi allekirjoittaneen, Åbo Akademin johtavan tietoasiantuntijan Aart de Heerin. Kirjastopalvelujohtajan virkaa haki 26 henkilöä, joista yksi veti hakemuksensa pois. Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja 27. huhtikuuta 2015

Biblioteket förnyade sig modigt ANVÄNDNINGEN AV BIBLIOTEKET ökade fortsättningsvis och de uppställda målen nåddes. Åbo bibliotek besöktes under året nästan 1,9 miljoner gånger (10,3/invånare) och lånen var över 3 miljoner (16,5/invånare). Utlåningen av barnens skön- och facklitteratur steg med 1,47% från föregående år. Sammanlagt registrerades 814 911 lån gjorda av barnkunder. Åbo stads biblioteksnätverk var ifråga om antalet besök ett av Finlands livligaste efter Helsingfors, Esbo och Tammerfors. Verksamhetsåret 2014 var Åbo stadsbibliotek allt som allt öppet 349 dagar. Under dessa ordnades 1665 evenemang och utställningar, som lockade 28 338 deltagare. Användarutbildningarnas antal steg med uppemot hundra och var sammanlagt 669. De hade nästan 13 000 deltagare, en ökning med 25% jämfört med året innan. Bibliotekets utgifter uppgick år 2014 till 11,78 miljoner euro och inkomster till 0,7 miljoner. Nettout-gifter per invånare var 59,83 euro och per besök 5,81.

4

Årsverkens antal i biblioteket var 151,6 eller 1,4 åv mindre än föregående år. Minskningen ifråga om fast personal var 2,7 åv, vilket var en följd av den nedskärning av personal som ingår i förnyelseprogrammet. I enlighet med linjerna i Åbo stads förnyelseprogram utökade biblioteket självservicen i biblioteks-tjänsterna. Det förverkligades på så sätt, att självservice och meröppet togs i bruk under verksamhetsåret i fem bibliotek: Hammarbacka, Patis, Laustis, Hirvensalo och Ilpois. Självservicebesökens antal uppgick vid 2014 års slut till 16900 och meröppettimmarnas till 3672, På basen av preliminära uppskattningar förhöll sig bibliotekets kunder positivt inställda till införande av självservice och meröppet. Inom Vaski-bibliotekssystemet samarbetade 17 kommuner under verksamhetsåret. Utanför Vaski fanns det i landskapet 11 kommuner, av vilka Salo i slutet av året beslöt att ansluta sig till Vaski från och med år 2016.

Besöken i Vaski-bibliotekens gemensamma nätbibliotek översteg 1,75 miljoner. Ökningen var nästan 25% jämfört med år 2013. Vaskis e-boksutbud växte år 2014 till ungefär 2670 titlar. Eböckerna användes 9826 gånger. Åbos beräknade andel av e-bokstitlarna var 1399 och av utlåningen 5146 gånger. System-samarbetet inom Vaski-området tog i slutet av året ett stort steg framåt, då det nationella digitala bibliote-kets användargränssnitt Finna började fungera tillsammans med Axiells Aurora-system, och testningen av betaversionen för nätbibliotekets nya kundsökningssystem kunde inledas. Direktören för bibliotekstjänster Inkeri Näätsaari gick i pension vid årets slut. Åbo kulturnämnd valde undertecknad, Åbo Akademis ledande informationsspecialist Aart de Heer, till ny direktör för biblioteks-tjänster. Aart de Heer Direktör för bibliotekstjänster


KIRJASTOPALVELUJOHTAJA

Oppimisen, ilon ja yhteisöllisyyden tila HYVÄ KIRJASTO ON ihmisten, tilan ja sisältöjen erottamaton kokonaisuus. Se kunnioittaa vanhaa ja luo rohkeasti uutta, elää ajan mukana. Se antaa tilaa asukkaiden omalle toiminnalle ja pitää ovensa auki kaikille. Se kunnioittaa ja ilahduttaa käyttäjiään, arvostaa tietoa ja antaa tilaa mielikuvitukselle.

UUSI PÄÄKIRJASTO Kauppaneuvos Fredric von Rettigin lahjoittama kirjastotalo muodostui monille sukupolville yhdeksi Turun keskeisistä maamerkeistä. Se oli arkinen pistäytymispaikka ja samalla tiedon ja sivistyksen symboli. Kun kirjastopalvelut ja palvelujen käyttö monikymmenkertaistuivat, talo kävi ahtaaksi eikä vastannut enää nykyaikaisen kirjaston vaatimuksia. Ei kuitenkaan ollut helppoa synnyttää uutta kirjastoa kaupunkilaisten arvostaman ja henkilökunnan vaaliman kulttuurirakennuksen rinnalle, saati tilalle. Uuden kirjaston eteen ponnisteltiin yli kaksikymmentä vuotta, kunnes Siriuskortteliin syntyi 2000-luvun kirjasto ja moniulotteinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Uudesta kirjastosta halusimme tehdä kaikille avoimen ihmisten, tiedon ja kulttuurien kohtaamispaikan. Kirjaston syvät ja jatkuvasti uudistuvat kokoelmat ja niitä tukeva monipuolinen tapahtumaohjelmisto tarjoavat tietoa ja elämyksiä sekä nostavat esiin tärkeitä teemoja ja poimintoja loppumattomasta tiedon virrasta. Samalla kirjasto tarjoaa keskellä kaupunkia kohtaamispaikan ja useaan kertaan palkittujen JKMMarkkitehtien suunnitteleman hienon tilakokemuksen. Se on aamusta iltaan käytettävissä ilman pääsymaksua. Siellä kävijät ovat keskiössä ja henkilökunta auttaa tarvit-

taessa. Rakenteet tukevat kävijöiden omatoimisuutta ja osallisuutta. Kirjasto toteuttaa edelleen samaa sivistystehtävää kuin ennenkin: tiedon, oppimisen ja kulttuurisen ymmärryksen edistämistä. Edelleenkin lukutaito ja lukeminen ovat keskeisiä, mutta perinteisen lukutaidon lisäksi tarvitaan monenlaisia tietoyhteiskunnan lukutaitoja. Toimintatavat ovat huimasti monipuolistuneet siitä kun ensimmäinen kirjasto avasi ovensa tehtaanisännänrouva Alfthánin talossa tai kun Bibliothecan jyhkeät tammiovet avautuivat ensi kertaa. Entistä enemmän kirjastonkäyttäjät tekevät itse, esittävät kysymyksiä, osallistuvat keskustelupiireihin ja työpajoihin, jopa tuottavat osan kirjaston palvelusta. Pääkirjastoa avatessamme saatoimme huomata miten asukkaat kirjaimellisesti valloittivat uuden yhteisen tilansa.

tunteiden, passioiden, vallassa. Passiot lisäävät passiivisuutta ja tällöin ihminen voi huonosti. Koska ilo syntyy ihmisen elinvoimasta, se on surua voimakkaampi, ja ilon etsiminen on ihmiselle luontaista. Saamme jatkuvasti ympäristöstämme tietoa ja mielikuvia, jotka ovat usein irrallisia ja sattumanvaraisia ja voivat olla myös virheellisiä. Kun näitä erillisiä tietoja järjestää aktiivisesti ja etsii niille perusteluja, voi ymmärtää niiden välisiä yhteyksiä, syntyy järkiperäistä tietoa. Henkilökohtaisen tietämisen korkein aste on oma oivallus, scientia intuitiva, kokonaisuuksien ja osien tajuaminen, jolloin ilmiöiden irrallisuus häviää. Nykypäivän kielellä voimme puhua voimakkaasta uuden oivalluksen tai oppimisen kokemuksesta, joka tuottaa suurta tyydytystä ja aitoa iloa.

ILO JA TIETÄMINEN KIRJASTON TEHTÄVÄSTÄ 1600-luvulla eläneen suosikkifilosofini Benedictus Spinozan filosofia perustuu käsitykseen luonnosta kaiken alkuvoimana. Elävillä olennoilla luonnon alkuvoima ilmenee elinvoimana, joka ilmenee fyysisen elinvoiman lisäksi henkisenä aktiivisuutena, myötäsyntyisenä haluna kehittää henkisiä kykyjä ja ajattelua. Spinozaa tulkiten voi sanoa, että jokainen ihminen haluaa luonnostaan liikkua, tehdä, kasvaa ja kehittyä. Spinozan mukaan aidointa iloa on ihmisestä itsestään kumpuava elinvoima, aktio. Se on itsensä toteuttamista ja omien kykyjen kehittämistä. Päinvastainen affekti, suru, vastaavasti vähentää ihmisen elinvoimaa ja luontaista toiminnanhalua. Suru lisääntyy, kun ihminen on ulkoisten

Spinozalaisittain ajatellen nykykirjaston tehtävänä on tukea ihmisen omaa toimintaa sekä omien oivallusten ja elämysten kokemusta, luoda mahdollisuuksia aidon ilon ja aktiivisuuden syntyyn. Perustuslain mukaan “kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”. Sen mukaan jokaisella tulee olla yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti varattomuuden sitä estämättä. Kirjaston tehtävä on kirjastolain mukaan edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittä-

5


KIRJASTOPALVELUJOHTAJA miseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Tämä tehtävä on siivittänyt suomalaiset kirjastot yhä uusille toiminnan tasoille, lajissaan maailman huipulle. Vaikka kaikkialta on helppo tulla keskustan aina auki olevaan kirjastoon, kaupunki ei rajoitu vain keskustaan. Pääsy tietoon, sanavapauden edistäminen, lukutaidon ja tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden tukeminen edellyttävät, että kirjasto on lähipalvelu, jonne on helppo tulla. Siksi keskustojen mahtavien kirjastorakennusten lisäksi lähiöissä tarvitaan pienempiä kulttuurisia ja yhteisöllisiä tiloja. Näiden tilojen ongelmana on usein ollut se että ne ovat liian vähän asukkaiden käytettävissä. Tähän yhtenä ratkaisuna voivat olla yhteistilat, joissa erilaiset osaamiset yhdistyvät ja joissa palvelua tuotetaan moniammatillisesti. Myös Turun uusimmat lähikirjastohankkeet noudattavat tätä linjaa. Näistä voi syntyä asuinalueidensa eläviä helmiä, jotka

6

vahvistavat yhteisön identiteettiä, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antavat iloa ja voimaa arkeen. Toivon, että voimme lähitulevaisuudessa toteuttaa Runosmäen lähiössä tällaisen modernin kylätalon ja olla tärkeänä yhteistyökumppanina Suomen historian museossa.

Teksti on lyhennelmä Inkeri Näätsaaren puheenvuorosta hänen kunniakseen järjestetyssä Kirjasto kaupunkitilassa -seminaarissa 29.11.2014. Kuvat: Kari Vainio


LÄHIKIRJASTOT

Omatoimikirjastot käyttöön TURUN KAUPUNGINKIRJASTOSSA otettiin käyttöön omatoimiset kirjastopalvelut viidessä kirjastossa siten, että vuoden 2014 aikana asiakkaat pääsivät sisälle kirjastoon kirjastokortilla arkipäivisin klo 9-19 ja viikonloppuisin 12–16. Henkilökunta oli paikalla Paattisten, Vasaramäen ja Lausteen kirjastoissa kahtena päivänä viikossa sekä Hirvensalon ja Ilpoisten kirjastoissa kaikkina arkipäivinä. Vasaramäen kirjaston omatoiminen aukioloaika otettiin käyttöön maalis-

kuussa, Paattisten lokakuussa, Lausteen ja Hirvensalon marraskuussa sekä Ilpoisten joulukuussa 2014. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä kävijämääristä ei voi vielä tehdä kuin Vasaramäen kohdalla, mutta esimerkiksi Paattisten lainaus on noussut huomattavan 64 %, jos vertaillaan joulukuuta 2013 ja joulukuuta 2014. Alkuvaiheessa henkilökunta oli hyvin tiiviisti kiinni myös omatoimisten kirjastojen pyörittämisessä. Kuljetukset kasvavat ja liikkuvan aineiston määrä

on suuri. Tilojen siisteyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja ihmisiä tulee opastaa kirjaston käyttöön erityisen huolellisesti. Omatoimikirjastojen käyttöä ja häiriöitä seurataan pääkirjastossa sekä kyseisissä lähikirjastoissa järjestelmän lokitietojen ja kameravalvonnan avulla. Uuden aineiston ja kuljetusten käsittelemiseen sekä hyllyjärjestyksen ylläpitoon pohditaan keskitetysti ratkaisuja.

POIMINTOJA ASIAKASPALAUTTEISTA: ”HYVÄT, TARPEEKSI AIKAISIN, MUTTA MYÖS TARPEEKSI MYÖHÄÄN. SUURET KIITOKSET VIIKONLOPUN AUKIOLOISTA.” ”NYKYINEN AUKIOLOSYSTEEMI ON ERITTÄIN HYVÄ! OMALLA KIRJASTOKORTILLA + TUNNUSLUVULLA ASIOINTI ON TODELLISTA KIRJASTOJEN ASIAKASPALVELUA.” ”ERITTÄIN HYVÄ UUDISTUS, UUTTA AJATTELUA! KIITOS!”

7


TAPAHTUMAT

Tapahtumia yhteistyönä TOVE JANSSONIN syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2014. Kirjastossa hänen elämäntyönsä tuloksia juhlittiin monin tavoin. Tampereen aluetaidemuseosta lainattu muumipeikkonäyttely johdatteli muumien historiaan, ja Kuukauden Tove-vitriiniin koottiin lukukokemuksia Janssonin teoksista. Juhlitun kuvataiteilija-kirjailijan tuotanto oli esillä myös lukupiireissä sekä muumiaiheisissa konserteissa. Turun kaupunginkirjaston Venäjäyhteistyö välittyi konkreettisesti eri hankkeissa. Näyttely Anna Ahmatovan elämä ja tuotanto levittäytyi toukokuussa pääkirjaston aulaan, tieto-osastolle ja vanhan kirjastotalon rotundaan. Juhlaseminaari järjestettiin 16.5.2015. Sen luennoitsijoina toimivat professori Natalia Kraineva Venäjän kansalliskirjastosta sekä kirjailija ja kääntäjä Marja-Leena Mikkola. Yhteiskumppaneita olivat Venäjän kansalliskirjasto, Suomen kirjailijaliitto, Venäjän federaation konsulaatti, Anna Ahmatova -museo sekä Turun kaupungin konsernihallinto.

8

Kirjasto osallistui näyttelyllä myös sivistystoimen Kalevala yhdistää -hankkeeseen, jossa yhteistyökumppaneina oli esimerkiksi pietarilaisia kouluja. Valmisteilla on myös Dostojevski –näyttely sekä Ilja Repinin tuotantoa esittelevä näyttely yhdessä Museokeskuksen kanssa. Yhteistyöhankkeiden tuloksena allekirjoitettiin Venäjän kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välinen kumppanuussopimus kesällä 2014. Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa, studia generalia –luentosarja 1930-luvun Suomesta ideoitiin ja toteutettiin yhdessä Aboa Vetus & Art Nova –museon kanssa, jossa oli samanniminen näyttely. Muina yhteistyökumppaneina toimivat kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet Turun yliopistosta, Avoin yliopisto, Turun yliopistosta sekä Teatteri Avoimet Ovet. Suomi-Venäjä –seura juhli 70-vuotista toimintaansa näyttelyllä pääkirjastossa kuten myös Suomen majakkaseura 10 vuoden toimintaansa.

Itämeri ja sen ympärysmaat olivat kesänäyttelyn aiheena. Kansainvälisyyttä toi myös Unicefin nukkenäyttely. Kesällä esiteltiin myös turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin tuotantoa. Taiteiden yö elokuussa sekä Kaamosilta ja Runoviikko marraskuussa keräsivät totuttuun tapaan yleisöä. Lukupiirit niin pää- kuin lähikirjastoissakin vetivät valopiiriinsä innokkaita kirjallisuuskeskustelijoita.


ERITYISPALVELUT

Palveluja kaikille ERITYISPALVELUJEN TIIMI perustettiin kirjastoon vuoden alussa. Sen tehtävänä on suunnitella ja tuottaa palveluja, jotka helpottavat sellaisten henkilöiden kirjaston käyttöä, joiden on muutoin syystä tai toisesta vaikeaa tai mahdotonta käyttää kirjaston palveluita. Vuoden aikana kehitettiin peruspalveluita esteettömämpään suuntaan sekä pilotoitiin uusia toimintamalleja niin maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalveluiden, ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien palveluiden kuin kirjastoautotoiminnankin osalta. Tiimin toimesta järjestettiin pääkirjastossa ja lähikirjastoissa monenlaista toimintaa

erityisryhmille niin säännöllisesti kokoontuvien lukupiirien, työpajojen, luentojen kuin erilaisten infojen ja tapahtumienkin muodossa. Kirjastoautojen vuoden aikana perustetuista uusista pysäkeistä valtaosa suunnattiin erityisryhmille ja näiden ryhmien asiakaspalveluun panostettiin aiempaa enemmän. Kirjastosta juuret elämään -hanke jatkoi vankien kirjastopalveluiden kehittämistä sekä yleisten kirjastojen ja vankilakirjastojen yhteistyön edistämistä. Eräs vuoden keskeinen painopiste tiimin toiminnassa oli Celia -kirjaston äänikirjoja ja muuta saavutettavaa aineistoa tarjoavan Vera-verkkopalvelun

lanseeraaminen asiakkaille syyskuussa. Turun kaupunginkirjaston sekä Varsinais-Suomen maakunnan kirjastojen henkilökuntaa koulutettiin Vera-palvelun esittelyyn ja tunnusten antamiseen lukemisesteisille asiakkaille ja palvelua esiteltiin niin kirjastossa kuin kirjaston ulkopuolellakin monin tavoin. Lukemisen tukemiseen ja lukuinnostuksen lisäämiseen kehitettiin uusia menetelmiä myös kansainvälisen Creative Literacy – Luova lukutaito -työpajan aikana kesäkuussa. Hankkeen tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuskäytäntöjen parantuminen sekä osallistujien monilukutaitoon liittyvän ammattitaidon kehittyminen.

9


KOKOELMAT

Jotain uutta ja jotain vanhaa KOKOELMAPALVELUISSA TEHTIIN vuonna 2014 töitä niin sähköisten aineistojen kuin kirjaston vanhimman kokoelman parissa. E-kirjakokoelmaa kehitettiin ja markkinoitiin, ja sen lainaus kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kirjaston omia kokoelmia digitoitiin ja vanhimman kokoelman sisältöjä avattiin sähköiseen verkkopalveluun. ENEMMÄN E-KIRJOJA Myös vuonna 2014 Vaski-kirjastot tarjosivat asiakkailleen e-kirjoja kahden palvelun kautta: kotimaisia e-kirjoja Ellibs-, englanninkielisiä e-kirjoja OverDrive-palvelussa. Molempien palveluiden kautta oli mahdollista lainata jonkin verran myös ruotsinkielisiä e-kirjoja. Erityisesti kotimaisten e-kirjojen tarjonta laajeni ja monipuolistui vuoden 2014 aikana ja Vaskien yhteistä e-kirjakokoelmaa kartutettiin niin, että vuoden lopussa asiakkaiden käytettävissä oli hieman yli 3.000 e-kirjaa. Laajentunut kokoelma näkyi myös kasvaneessa käytössä: vuoden 2014 e-kirjojen lainaus kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Lainoja karttui noin 10.000.

teistyö. Kokoelmaan ovat tutustuneet erilaisista kirjahistorian näkökulmista kiinnostuneet tutkijat. Kokoelmaan kuuluvien teosten tietoja on tallennettu yleisten kirjastojen yhteiseen verkkopalveluun osoitteeseen http://vanhakokoelma.kirjastot.fi/. Kokoelmaan liittyvän tutkimushankkeen etenemistä on voinut seurata myös tutkijoiden ylläpitämässä blogissa https:// opintokokoelma.wordpress.com. Suomen kirjastosäätiö myönsi kirjastolle 3.000 euron avustuksen tähän vanhimpaan kokoelmaan liittyvän artikkelikokoelman julkaisemista varten. Vuoden 2014 aikana kokoelman valmistelutyöt saatiin pitkälle, ja sen on määrä ilmestyä vuoden 2015 lopulla Avainkustantamon julkaisemana. Opetus- ja kulttuuriministeriön Turun kaupunginkirjastolle myöntämällä avustuksella digitoitiin vuonna 2014 näihin vanhimpiin kokoelmiin kuuluvia aineistoja. Nämä digitoinnit löytyvät kirjastot.fi:n Digi-palvelusta, Turun kansankirjaston kokoelma -osiosta: http://digi. kirjastot.fi/items/browse?collection=25

TUTKIMUSTA JA DIGITOINTIA Turun kaupunginkirjaston kokoelmat alkoivat muodostua 1860- ja 1870-luvuilla, jolloin perustettiin ensin kansankirjasto ja hieman myöhemmin kaupunginkirjasto. Kirjastolla on hallussaan tuolloin luotua kokoelmaa noin 30.000 nidettä. Nämä aineistot ovat ainutlaatuisia Suomessa. Kokoelman ympärille on syntynyt Turun kaupunginkirjaston ja Turun yliopiston tutkijoiden välinen yh-

10

Varhaisimmasta Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta digitoitiin käsikirjoituksia, mm. saarnakokoelmia, Turkuun liittyviä muistiinpanoja, sääpäiväkirja ja kirjaston perustajiin kuuluvan Adolf Lindmanin almanakkoja. Digitoitavat aineistot valittiin yhteistyössä Turun yliopiston historian oppiaineen tutkijoiden kanssa, ja digitoitaviksi pyrittiin löytämään Turun kaupungin, kaupunginkirjaston ja yleisen kulttuurihistorian kannalta kiinnostavimpia aineistoja.

Tämän kokonaisuuden laajuus on noin 3.000 digitoitua sivua, ja myös ne löytyvät jatkossa kirjastot.fi:n Digi-palvelusta, http://digi.kirjastot.fi. Ministeriön avustuksella digitoitiin lisäksi Suomen Turku –lehden vuosikerrat 1970-79. Turkuseura – Åbosamfundet ry julkaisema kotiseutulehti Suomen Turku käsittelee Turun historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Lehtien digitointi tehtiin yhteistyössä Turkuseuran kanssa. Aiemmin on digitoitu vuosina 195969 ilmestyneet lehdet, joten verkossa on luettavissa noin 80 Suomen Turku –lehden numeroa osoitteessa http:// suomenturku.turku.fi/.


MAAKUNTAKIRJASTO

Kirjamessuilla maakuntana TURKU TOIMII VARSINAIS-SUOMEN maakuntakirjastona. Maakuntakirjastoalueella oli 2014 kaikkiaan 28 kuntaa, joista 17 kuului seudullisen yhteistoiminnan, Vaskin piiriin. Erityisenä painopisteenä vuoden aikana oli yhteistyö, jonka piiriin kaikki maakunnan kirjastot kuuluvat. Vaski-kirjastot ovat olleet mukana Turun kirjamessuilla vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2014 maakunnan kirjastot olivat ensi kertaa mukana kaikkien maakunnan kirjastojen yhteisellä osastolla.

Osastolla esiteltiin e-kirjoja ja digitaalista aineistoa ja opastettiin kävijöitä niiden käytössä. Kirjastot.fi oli mukana osastolla, samoin radio-ohjelma Kysy kirjastonhoitajalta nauhoitettiin kirjamessuilla. Kirjastot järjestivät messuilla myös miniseminaarin tulevaisuudentutkimuksesta ja kirjastojen tulevaisuudesta otsikolla ”Median muuttuva tulevaisuus”. Messujen pääteemoista Ranska, saaristo, dekkarit ja 1. maailmansota näkyivät verkkokirjastossa ja kirjastotiloissa oli mahdollisuus tutustua aiheisiin liittyviin näyttelyihin ja lukuvinkkeihin.

11


TOIMINTAVUOSI 2014 KIRJASTONKÄYTÖN KEHITYS 2005-2014

LAINAT 2014

LAINAT AINEISTOLAJEITTAIN

Lainat 2014 e-kirjat 0,2 %Muut 1,7 % Kuvatallenteet 10,3 %

Muut äänitteet 2,0 % Musiikkiäänitteet 7,7 % Nuotit ja partituurit 1,6 % Lehdet 2,6 %

Kirjat 74,0 %

Hankinnat aineistolajeittain 2014 Kuvatallenteet 7,6 %

HANKINNAT 2014

Muut äänitteet 1,9 %

e-kirjat** 0,6 % Muut*** 1,2 %

Musiikkiäänitteet 7,8 % Nuotit ja partituurit 1,3 %

Painotuotteet 79,5 %

12


TOIMINTAVUOSI 2014

13


Kirjasto

TURUN KAUPUNGIN KIRJASTOPALVELUT kaupunginkirjasto@turku.fi www.turku.fi/kirjasto

Profile for Kulttuuria Turussa

Kirjaston vuosikertomus 2014  

Kirjaston vuosikertomus 2014