1600-luku tehtävämateriaali

Tekijät

Turun museokeskus Sisältötyöryhmä Susanna Lahtinen, Bengt Selin, Antti Solin ja Lauri Leikas Taitto Lauri Leikas Graafinen ilme Ulla Kujansuu / Turun linnan Muutama sananen naisista -näyttelyn painotuotteet Muutama sananen naisista -näyttelyn valokuvat Ville Mäkilä Nordiska museet / digitaltmuseum.se -muotokuvien lisenssitiedot: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi Das Grafische Kabinett / st.museum-digital.de -kuvien lisenssitiedot: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/de/deed.fi

Sisällysluettelo

Kurkistus

1600-lukuun

Tehtävämateriaali s.4 minä

4 I - kehonkuva ja itsensä ilmentäminen 6 II - lähdeaineistot ja digitaalinen jalanjälki 6 III - lasten ja nuorten elämän vertailu ennen ja nyt

s.8 Kaupunki 8 I - kaupunkikuvan muutos ja menneisyyden aistimaailma 10 II - omistaminen, kaupankäynti ja talous 11 III - kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

s.12 Maailma 12 I - liikkuminen ja etäisyys 14 II - tiedonkulku ja maailmankuva 15 III - valintojen merkitys ja mahdollisuus vaikuttaa

muotokuvamaalaus

minä Tehtävä I Tavoite: kehonkuva ja itsensä ilmentäminen

P

erinteisesti muotokuva on kuvannut mahdollisimman tarkasti kuvattavaa henkilöä.

Ilmein, asennoin, elein ja attribuutein, eli henkilöstä kertovin symbolisin tunnuksin, on pyritty kertomaan henkilön asemasta, luonteenpiirteistä ja ammatista. Vanhoissa maalauksissa henkilöt pitelevät muotokuvissa usein kädessään viuhkaa, hansikkaita, kukkaa, kirjaa tai jotain eksoottista hedelmää.

v. 1650–1670 / 105 x 86 cm / Kuva: Bertil Wreting

Tehtävä: Katsele kuvia 1600-luvun muotokuvamaalauksista. Kiinnitä huomiota ilmeisiin, asentoihin ja asusteisiin. Millaista viestiä kuvilla halutaan välittää? Mieti mitä joku pystyy päättelemään sinun ottamastasi selfiestä? Mitä esineitä tai asioita haluat mukaan omaan selfieesi ja mitä ne kertovat sinusta?

v. 1649 / 82 x 69 cm / Kuva: Bertil Wreting

v. 1600–1699 / 92 x 74 cm / Ocka von Schaar / Kuva: Bertil Wreting

Tehtävän öljymaalaukset: Tekijät tuntemattomia / Nordiska museet / digitaltmuseum.se

v. 1680–1730 / 80 x 66 cm / Kuva: Bertil Wreting

v. 1640–1670 / 102 x 76 cm / upseeri Montague / Kuva: Karolina Kristensson

v. 1684 / 99 x 77 cm / Kuva: Bertil Wreting

v. 1690 / 102 x 79 cm / Kristina Drysenius / Kuva: Karolina Kristensson

v. 1686 / 58 x 51 cm / Hedvig Eleonora / tekijä D. Schwenk Kuva: Peter Segemark

v. 1600-1649 / 105 x 85 cm / Kuva: Bertil Wreting

Elämä 1600-luvulla

tehtävä II Tavoite: lähdeaineistot ja digitaalinen jalanjälki

K

atsele kuvia 1600-luvun tyyliin pukeutuneista ihmisistä. Löydätkö kuvia säätyihin kuulumattomista, kuten palvelusväestä? 1600-luvulla oli käytössä neljä säätyä: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Kaupungissa asui kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät kuuluneet edellä mainittuihin säätyihin.

Tehtävä: Mieti mistä johtuu, että alemman yhteiskuntaluokan ihmisten muotokuvia ei ole juuri lainkaan? Kuvittele, että olisit elänyt 1600-luvulla piikana tai renkinä. Mitä sinusta olisi voinut jäädä jälkipolville nähtäväksi?

Millaiset ihmiset saavat nykyään eniten näkyvyyttä? Tee hakukoneessa haku suosikkilaulajasi nimellä. Mitä saat hänestä selville? Onko hän itse jakanut löytämäsi tiedon?

tehtävä III Tavoite: lasten ja nuorten elämän vertailu ennen ja nyt

A

lla näet 1600-luvulta peräisin olevasta tekstistä poimitun kohdan, jossa kaksi teini-ikäistä poikaa keskustelee leikkimisestä.

• Käykääm leikitsemään.

• Mitäst me leikitsem?

• Leikitkääm klootua. (klootu voi olla noppapeli tai kyykän kaltainen heittopeli) • Se on lasten leikki.

• Mitäst leikkii sinä tahdoisit?

• Kilvoitelkaam juoksulla.

• Sitä leikkiä minä vihaan.

• Mistä syystä?

• Sillä se väsyttää jalgat.

• Etkös itsees häpee?

• Mitäst minun pidäis häpeemän?

• Ettäs niin laiska olet.

Tehtävä: Kuvittele, että tapaat pari poikaa, jotka ovat 1600-luvulta. Ymmärrätkö mitä he keskustelevat? Kerro heille, millaista on olla lapsi tai nuori 2010-luvulla. Mitä he mahtavat sinulle kertoa 1600-luvun elämästä? Vertailkaa kokemuksianne ja pohtikaa mitä yhteistä löydätte.

Kirjoita käymänne keskustelu. Voit myös piirtämällä vertailla yhtäläisyyksiä ja eroja.

Kaupunkikuva & Aistimaailma

Kaupunki tehtävä I Tavoite: kaupunkikuvan muutos ja menneisyyden aistimaailma

K

aupunki jakautui Tuomiokirkon puolella Kirkko-, Luostari- ja Mätäjärven kortteleihin.

Suurtorin vierestä joen yli kulki kaupungin ainoa silta. Joen toisella puolella oli Aninkaisten kortteli. Alueelle kaavoitettiin tori jo nykyisen kauppatorin tienoille, sekä Herrainkulmana tunnettu asuinalue nykyisen Linnankadun ja Rantakadun väliin.

Tutustu Turun karttaan ennen vuotta 1652 ja vertaile sitä nykypäivän karttaan. Kartan avulla hahmotat kaupunkikuvaa. Näet muun muassa joen, monta tietä, kirkon ja torin.

Tehtävä: a) Kuvittele, että olet ollut kävelyllä 1600-luvun Turussa. Kotona kirjoitat kirjeen ystävällesi.

Kuvaile kirjeessä kaikkea mitä koit kaupunkikävelyn aikana. Pohdi, millaisia ääniä kaupungilla kuulit. Miltä kaupungissa tuoksui? Miltä katu tuntui jalkojen alla? Mitä kaikkea näit? b) Mieti, millaisia ääniä 1600-luvulla saattoi kuulla, joita nykypäivänä ei enää kuule? Mitä ääniä tai tuoksuja 1600-luvulla sen sijaan ei voitu edes kuvitella? Olikohan ilma raikkaampi? Olisitko viipynyt kävelyllä vielä hämärän tullen? Miten olisit nähnyt liikkua? Näkyikö taivaalla valosaastetta? c) Kuvittele Turku 400 vuoden kuluttua. Mitä näet, kuulet, haistat ja havaitset kävelyretkelläsi kaupungin kaduilla?

”Kaupunki jakautui Tuomiokirkon puolella Kirkko-, Luostari- ja Mätäjärven kortteleihin.”

Kuva: Turun asemakaavakartta ennen vuotta 1652.

Turun museokeskus

Talous

tehtävä II Tavoite: omistaminen, kaupankäynti ja talous

R

ahoja valmistetiin 1600-luvulla erilaisista materiaaleista ja niiden arvo vaihteli. Kaikki eivät kuitenkaan käyttäneet rahaa maksuvälineenä, vaan suurin osa ihmisistä kävi vaihtokauppaa.

Tehtävä: a) Kerro lyhyt tarina rahasta ja sen käytöstä. Mieti 1600-luvun taloutta ja kaupankäyntiä. Mitä rahalla olisi voinut hankkia ja mistä? Mitä tuotteita ostettiin valmiina ja mitkä tehtiin itse? b) Tarvitsetko itse nykyään rahaa? Miten maksat ostoksesi?

Kuva: Vuonna 1644 ryhdyttiin lyömään kuparista suurikokoisia plooturahoja. Kaikkein suurin plooturaha painoi 19,7 kiloa.

Turun museokeskus

Kuva: Ruotsi ensimmäisenä Euroopan maana otti käyttöön paperirahan eli setelit. Vanhimmat setelit ovat vuosilta 1661–1666.

Turun museokeskus

10

Kansainvälisyys

tehtävä III Tavoite: kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

T

urun väkiluku on ollut 1650-luvulla noin 5000. Kaupungin väestö koostui eritaustaisista ihmisistä, joilla oli sukujuuria mm. Saksassa, Skotlannissa ja Hollannissa. Osa oli muuttanut kaupunkiin harjoittamaan kauppaa ja joidenkin oli pitänyt muuttaa pois kotimaastaan erilaisten vainojen takia. Ruotsia ja suomea puhuttiin yleisesti, mutta kauppaa käytiin pitkälti saksankielellä. Selvitä mitä kieliä luokkakaverisi osaavat.

Tehtävä: a) Kuvittele, että olet 1650-luvun Turussa kauppiaana / pappina / piikana / laivurina / majatalonpitäjänä. Mitä kieliä sinun on osattava menestyäksesi ammatissasi? b) Kuvittele, että olet nykypäivän Turussa matkaoppaana / opettajana / insinöörinä / toimittajana / sairaanhoitajana. Mitä kieliä sinun on osattava menestyäksesi ammatissasi?

”Kaupungin väestö koostui eritaustaisista ihmisistä, joilla oli sukujuuria mm.

Saksassa, Skotlannissa ja Hollannissa.”

Kauppias Karin Hakola oli Turun tunnetuimpia porvarisnaisia 1600-luvulla. Fiktiivinen kuva.

11

Matkustaminen

Maailma Tehtävä I Tavoite: liikkuminen ja etäisyys

M

erellä matkustamiseen liittyi monia riskejä. Toisinaan kartasta katsottuna lähellä sijaitseva paikka voikin olla vaikeammin saavutettavissa kuin kauempana oleva. Moni asia riippuu liikenneyhteyksistä ja toisaalta moniin asioihin ei ole voinut matkantekijä itse vaikuttaa.

Tehtävä: a) Kauppalaiva, lastina rautaa ja puutavaraa, matkustaa Turusta kohti Riikaa. Laiva kulkee sopivissa tuulissa noin 8 solmua (1 solmu = 1.85 km/h). Lyhyin reitti Turusta Riikaan on noin 550 km. Laske kauanko laivalta kestäisi kulkea?

Voit lähestyä tehtävänantoa myös miettimällä, miten matka saattoi edetä. Aina kaikki ei sujunut suunnitelmien mukaisesti. Monet laivat saattoivat matkalla joutua haaksirikkoon. Joskus oli myös vaikea tietää, kuinka kauan matka kestää, sillä lyhytkin matka voi heikoissa tuulissa pidentyä useilla päivillä. Monet laivat joutuivat matkalla haaksirikkoon. Matkanteko oli riippuvainen myös vuodenajoista ja säiden vaihteluista. Kelirikko vaikeutti liikkumista huomattavasti. b) Nykyään matkailu on lisääntynyt ja tavat liikkumiseen monipuolistuneet. Mieti, miten itse hahmotat maailmaa. Missä olet itse matkustanut? Mitkä kohteet ovat mielestäsi lähellä ja mitkä kaukana? Minne on helppo matkustaa? c) Tutki kotikaupunkisi karttaa. Valitse kartalta paikka, joka sijaitsee linnuntietä noin kymmenen kilometrin päässä kodistasi. Pääsetkö liikkumaan valitsemaasi paikkaan? Tutki Euroopan karttaa.

Valitse kartalta paikka, joka sijaitsee linnuntietä noin 500 kilometrin päässä kodistasi. Miten pääset liikkuman sinne?

”Merellä matkustamiseen liittyi monia riskejä.”

12

Kuva: Willem J. Blaeun teoksesta Novus Atlas vuodelta 1635. Kartta perustuu Anders Buren Pohjolan karttaan vuodelta 1626. Aarno Piltzin karttakokoelma / Kansalliskirjasto

13

Tiedonkulku

Tehtävä II Tavoite: tiedonkulku ja maailmankuva

S

uomessa postinkulku aloitettiin vuonna 1638 kun Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan eli Suomeen. Postia kuljettivat postitalonpojat jalkaisin ja viestit etenivät noin viisi kilometriä tunnissa, säässä kuin säässä. Tukholmasta Turkuun kirje kulki 1600–1700-luvuilla alle viikossa. Tämä postireitti oli Euroopan vaarallisimpia. Huonoilla keleillä matka saattoi viivästyä. Ruotsi kävi 1600-luvulla 30-vuotista sotaa Keski-Euroopassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf menehtyi Lützenin taistelussa 1632. Tieto hänen kuolemastaan saavutti Tukholman linnan kuukauden kuluttua. Kyseessä oli nopean kuriirin tuoma viesti.

Tehtävä: a) Miten nykypäivänä tieto kulkee? Kuinka nopeasti saat tiedon maailman toisella puolella tapahtuneista asioista? Millä tavoin voit vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa? Uutisten lisäksi monet ilmiöt, kuten muodin virtaukset, liikkuvat nopeasti. Mitä esimerkkejä mieleesi tulee erilaisista tiedon tai ilmiöiden liikkuvuudesta.

Aina on juoruiltu ja levitetty väärää tietoa. Kilpailijasta tai vastustajasta tahallaan levitettyä väärää tietoa kutsutaan propagandaksi. Erityisesti sodankäynnissä on läpi historian ollut tapana turvautua propagandaan. 30-vuotisessa sodassa vastustajaa mustamaalaavaa väärää tietoa levitettiin poikkeuksellisen runsaasti. Propagandaa levitettiin lehdissä, julisteissa ja lentolehtisillä. Propaganda ilmeni esimerkiksi huhupuheissa, pilkkalauluissa, erilaisissa häväistysteksteissä ja pilakuvissa; nämä olivat tehokkaita keinoja parjata vastustajaa, korostaa oman armeijan vahvuuksia ja oikeuttaa sodankäyntiä. b) Etsi hakukoneella hallitsijan muotokuva. Oletko hallitsijan puolella vai häntä vastaan? Tee muotokuvasta meemi. Lisää kuvaan hauskoja kuvatekstejä.

Kuva: Saksin ja Brandenburgin hallitsijat seisovat yhdessä Ruotsin Kustaa II Adolfin kanssa liiton merkiksi vuonna 1632. Tekstit kuvaavat katolisen liigan tyrannisena ja korostavat Saksin, Brandenburgin ja Ruotsin protestanttisen liiton hyveitä, jotka noudattavat Jumalan sanaa ja käskyjä.

Kuparipiirros vuodelta 1632. Tekijä tuntematon. 374 x 266 mm. st.museum-digital.de / Das Grafische Kabinett / Kulturstiftung Sachsen-Anhalt - Kunstmuseum Moritzburg

14

Kuva: Taivaallisen ja maallisen vallan symbolit avain ja miekka murtuvat paavin kädessä kun Kustaa II Adolf Ruotsin leijona vierellään lävistää paavin vatsan keihäällään. Paavin suusta lähtevä kuvanauha kuvaa niitä Saksan kaupunkeja, jotka katoliset joukot menettivät taisteluissa.

Kuparipiirros ja etsaus vuodelta 1631. Tekijä tuntematon. 229 x 311 mm / st.museum-digital.de / Das Grafische Kabinett / Kulturstiftung Sachsen-Anhalt - Kunstmuseum Moritzburg

Vaikuttaminen

Tehtävä III Tavoite: valintojen merkitys ja mahdollisuus vaikuttaa

1

600-luvulla ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä riippuivat syntyperästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, perhesuhteista ja sukupuolesta. Ihmiset, niin miehet kuin naiset, tekivät erilaisia valintoja ja päätöksiä. Monet niistä vaikuttavat vielä nykyihmisenkin elämään.

Tehtävä: a) Millaisilla valinnoilla olet vaikuttanut elämääsi? Oletko teoillasi vaikuttanut muiden elämään?

Minkälaisia ratkaisuja tekemällä voit muokata tulevaisuuttasi? Miten voit vaikuttaa asioihin täysi-ikäisenä? b) Voitko toiminnallasi vaikuttaa lähipiiriisi / ympäristöösi / yhteiskuntaasi / koko maailmaan? c) Onko nykyään kaikilla samat vaikutusmahdollisuudet? Miten voit vaikuttaa yhdessä muiden kanssa?

15