Polttokennot tarjoavat hiilineutraalia voimansiirtoa pitkän matkanliikkumiselle tulevaisuudessa

Mutta kuinka taloudellista on liikuttaa raskaita, yli 40-tonnisia kuormia kuljettavia yhdistelmäajoneuvoja pitkiä matkoja pelkällä akkusähköllä, kun otetaan huomioon sähkömoottorien vaatimien akkujen paino, pitkät latausajat sekä nykypäivän akustojen rajallinen kantama? Jopa 40-tonniset yhdistelmät voivat lähitulevaisuudessa kulkea yli tuhat kilometriä täysin sähkötoimisesti. Uusiutuvista lähteistä tuotetulla vedyllä käytettävät polttokennot ja niillä sähköistettävät voimansiirtolinjat mahdollistavat ilmastoneutraalin tavaroiden ja raaka-aineiden kuljettamisen. Bosch ottaa ensimmäiset askeleet tähän suuntaan kehittämällä polttokennovoimansiirtoa ensisijaisesti keskittyen kuorma- ja yhdistelmäajoneuvoihin, ja yrityksen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuosina 2022–2023. Kun polttokennoihin pohjautuva voimansiirtolinja on vakiintunut raskaisiin ajoneuvoihin, kehityksen painopiste siirretään henkilöautoihin, jolloin polttokennoista tulee oleellinen osa tulevaisuuden voimansiirtoa. Miksi polttokennot ja vety ovat ratkaisevia rakennuspalikoita tulevaisuuden liikkumiselle?

Polttokennossa vety (H2) reagoi ympäröivästä ilmasta saadun hapen (O2) kanssa. Reaktiosta vapautuva energia muunnetaan ajamisessa käytettäväksi sähköksi. Lämpö ja puhdas vesi (H2O) ovat reaktion sivutuotteet. Vety tuotetaan elektrolyysillä, jossa vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi sähkön avustuksella. Polttokennoihin pohjautuvasta voimansiirrosta saadaan täysin hiilineutraali, kun siinä käytetään uudistuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Polttokennoilla on pienempi hiilijalanjälki kuin akkusähköllä toimivilla voimansiirtolinjoilla erityisesti raskaassa kalustossa, kun otetaan huomioon tuotannon, käytön ja hävittämisen aiheuttamat päästöt. Polttokennoajoneuvot tarvitsevat vetytankin lisäksi vain pienen akun puskurivarastoksi, mikä pienentää niiden tuotannon hiilijalanjälkeä huomattavasti. “Polttokennon hyödyt korostuvat erityisesti silloin, kun akkusähköllä toimivat voimalinjat pärjäävät huonosti”, Boschin Powertrain Solutions -jaoksen johtaja, tohtori Uwe Gackstatter sanoo. ”Näin ollen polttokennojen ja akkujen välillä ei ole kilpailua vaan ne täydentävät toisiaan täydellisesti.”

Vedyllä on korkea energiatiheys. Yksi kilogramma vetyä sisältää yhtä paljon energiaa kuin 3,3 litraa dieseliä. Henkilöauto tarvitsee 100 kilometrin matkaa varten vain noin kilon vetyä, 40 tonnin kuorma-auto tarvitsee noin seitsemän kiloa. Kuten diesel ja bensiini, vedyn tankkaamiseen tyhjästä täyteen vie vain muutaman minuutin ja matka voi jatkua. ”Polttokennot ovat paras valinta suurten kuormien päivittäiseen useiden kilometrien kuljettamiseen”, Gackstatter summaa. Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään, tulevaisuudessa vetyä täytyy hyödyntää henkilö- ja hyötyajoneuvojen lisäksi myös junissa, lentokoneissa ja laivoissa. Energia- ja terästeollisuus suunnittelee myös vedyn hyödyntämistä.

Yksi voimansiirtovaihtoehtojen ekologisuuden ja kannattavuuden määrittelevistä tekijöistä on niiden tehokkuus. Polttokennoajoneuvoissa se on noin neljänneksen suurempi kuin polttomoottoriajoneuvoissa. Jarrutusenergian talteen ottavat järjestelmät lisäävät tehokkuutta ja akkutoimi-

set ajoneuvot, jotka voivat varastoida sähköä suoraan ajoneuvoon ja käyttää sitä työntövoimana ovat vielä tehokkaampia. Energiatuotanto ja sen tarve eivät kuitenkaan aina kohtaa, joten sekä tuuli- että aurinkosähkön ylijäämää jää käyttämättä koska sitä ei voida varastoida. Tässä kohdin vedyllä on valttikortti. Ylijäämäsähkö voidaan hyödyntää vedyn tuottamiseen, jolloin sen voi joustavasti joko varastoida tai käyttää.

Vihreän vedyn kustannukset tulevat laskemaan huomattavasti, kun tuotantokapasiteetti nousee ja uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön hinta laskee. Yli 90 kansainvälisen yrityksen järjestö Hydrogen Council ennakoi monien vedyn käyttökohteiden kulujen tippuvan jopa puolella seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin niistä tulee kilpailukykyisiä muiden teknologioiden kanssa. ”Keskivälin aikajänteellä polttokennotoimisen ajoneuvon käyttäminen ei tule olemaan kalliimpaa kuin perinteisellä voimansiirrolla toimivan auton”, Gackstatter sanoo.

Nykyinen vetyasemien verkosto ei ole vielä täydellisen kattava, mutta noin 180 asemaa Euroopassa tarjoavat jo riittävän peiton osalle tärkeistä kuljetusreiteistä. Yritykset useissa maissa tekevät yhteistyötä puskeakseen verkoston laajentamista, usein valtioiden tuella.

Kaasumaisen vedyn käyttö ajoneuvoissa on yhtä turvallista kuin akkujen tai muidenkin polttoaineiden käyttö. Vetytankit eivät myöskään nosta räjähdysriskiä. Vety kyllä palaa yhdessä hapen kanssa, mutta tulee räjähdysherkäksi vain tietyn suhteen ylittävänä sekoituksena. Vety on ilmaa noin 14 kertaa kevyempänä molekyylinä hyvin epävakaa. Jos esimerkiksi vetyä karkaa tankista, se nousee nopeammin ylös kuin se ehtii reagoida ympäröivän hapen kanssa. Tutkijoiden polttokennoautolla Yhdysvalloissa vuonna 2003 toteuttamassa palotestissä syntyi leimahdus, joka kuitenkin sammui hyvin nopeasti. Itse ajoneuvo säilyi suurilta osin vahingoittumattomana.

Vedyn tuotanto on koeteltu ja teknisesti suoraviivainen prosessi. Se tarkoittaa, että tuotantoa voidaan lisätä nopeasti kysynnän kasvaessa. Lisäksi polttokennot ovat teknologialtaan saavuttaneet riittävän kypsyysasteen niiden kaupallistamiseksi laajempaan käyttöön. Hydrogen Councilin mukaan vetytalous voi muuttua kilpailukykyiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana edellyttäen, että siihen sijoitetaan riittävästi ja löytyy poliittista tahtoa. ”Vetytalouteen siirtymisen aika on nyt”, Gackstatter sanoo.

Tullin koiratoiminta näkyy jatkossa Helsinki-Vantaan lentoasemalla pronssisen koirapatsaan muodossa. Kunnianosoituksena Tullin yli 50-vuotiselle koiratoiminnalle lahjoitettu patsas sijoittuu monille lentomatkustajille tutulle paikalle Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaterminaaliin. Musta koirapatsas, jolla Tullin valjaat

Tulli on saanut lahjoituksena pronssisen koirapatsaan, joka on tehty kunnianosoituksena tullikoirien menestyksekkäälle työlle. Patsaan on suunnitellut ja rahoittanut Maija Hyvönen Hossain, pronssivalun on tehnyt taiteilija Antti Nordin. ”Tullikoirapatsaan esikuva, huumekoira Dani työskenteli Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

SAATAVILLA TÄNÄ SYKSYNÄ VTR-WORKWEAR CENTEREISTÄ KAUTTA MAAN!

KOKKOLA, KUOPIO, OULU, VAASA, JYVÄSKYLÄ TAMPERE, LAPPEENRANTA, HELSINKI, TURKU

Uusi Smart Connect yhdistää telematiikalla varustetun kaluston suoraan etäseurantaan ilman erillisiä paikannuslaitteita. ABAX lanseeraa paikannuspalveluihinsa Smart Connect-toiminnon, joka hyödyntää raskaisiin ajoneuvoihin valmiiksi asennettua telematiikkaa. Tämän myötä tällaiseen työmaakalustoon ei tarvitse asentaa erillistä paikannuslaitetta, ja samalla sen keräämä tieto saadaan näkyväksi kaluston omistajille. Rajapintojen avulla paikannusdata siirtyy suoraan ABAX-järjestelmän ohjausnäkymään samalla tavalla kuin erillisen paikannuslaitteen kanssa. Ratkaisussa on mahdollista myös yhdistellä tehdasasenteisella telematiikalla sekä erillisillä paikannuslaitteilla varustettua kalustoa, sillä kaikkea paikannusdataa voidaan seurata yhdessä näkymässä paikannustavasta riippumatta. Ratkaisusta hyötyvät erityisesti yritykset, joilla on useita kaivinkoneita tai muuta raskasta kalustoa – esimerkiksi maanrakennusyritykset, rakennusala ja kalustovuokraamot. Yhdessä paikassa tapahtuva, yhtenäistä ratkaisua hyödyntävä seuranta säästää paitsi aikaa, myös huolto- ja järjestelmäkustannuksia ”Kaluston reaaliaikainen seuranta vähentää tyhjäkäyntejä ja ajotunteja ja siten myös huoltokustannuksia. Kustannussäästö tehostuu entisestään, kun koko kaluston ja kaikkien koneiden käyttöä voidaan seurata yhdestä järjestelmästä konemerkistä riippumatta”, kertoo ABAX Finland Oy:n Commercial Director Olli Oivanen.