TERVEYS & hyvinvointi TYÖTERVEYS & hyvinvointi TYÖTERV inti TYÖTERVEYS & hyvinvointi TYÖTERVEYS & hyvinvointi TY teellä. Sisällöllisesti ajatusmalli tarkoittaa jotakuinkin sitä, että työympäristön ja toimintatapojen kokonaisuuden on oltava sellainen, että se sallii virheiden tapahtumisen ilman, että virheestä ”rangaistaan” vakavaluontoisella tapaturmaisella vahingoittumisella. Kuljetusliikkeet ovat lähes aina jonkin toimitusketjun osa eli kuljetusliike on toimittajayritys ja kuorman lastaus ja purku tapahtuvat tilaajayrityksen tiloissa Moni toimeksianto on harvoin toistuva tai kertaluontoinen kuljetustehtäviä ja näiden myötä kuljettaja kohtaa tasoltaan ja toimintakulttuuriltaan vaihtelevia kohteita. Hyvin organisoidut kuorman lastaus- ja purkutoiminnot ovat kaikkien etu, mutta varsinkin satunnaisten kuljetusten toimituksissa keskustelu havaituista puutteista työn sujuvuudessa tai turvallisuudessa (mikä on usein edellytys korjaaville toimenpiteille) jäävät helposti tekemättä. Keskustelun osapuolet tässä tilanteessa ovat viimekädessä tilaajayrityksen (logistiikkakeskus, tuotantolaitos, tms) ja kuljetusliikkeen linjajohto. Tilaaja ja toimittajayritysten dialogi muodostaa tärkeän osan logistiikkaketjun turvallisuudesta. Aiheena se on laaja ja ansaitsee oman artikkelinsa. Tästä syystä jätän aiheen nyt tähän lyhyeen toteamukseen. Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisterin mukaan viranomaiset tutkivat vuosina 2009-2011 30 kappaletta kuormaauton kuljettajille sattunutta vakavaluontoista tapaturmaa. Viereiselle sivulle on koottu lyhyt yhteenveto näiden tapaturmien luonteesta. Tapausten eräs tärkeä oppi on se, että kuljettaja pystyy omalla toiminnallaan suuresti vaikuttamaan työnsä turvallisuuteen. Koska tutkintaraportit ovat lyhyitä, ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voida tehdä. Monesta tapauksista voidaan kuitenkin tunnistaa poikkeava tekijä tai tilanne (yksi tai useampi), joka myötävaikutti tapaturman syntyyn ja jonka tiedostaminen olisi vähentänyt tapaturman sattumisen todennäköisyyttä huomattavasti.
tuttu esimerkki prosessi 2-ajattelusta on vaativan kuorman lastaaminen, missä on huomioitava kuorman purkujärjestys, akselipainot sekä vetoauton ja perävaunun painojakauma, kuorman tuenta ja varmistus ja se, ettei kuljetettava tavara tai pakkaukset rikkoudu kuljetuksen aikana. Tutkimusten mukaan prosessi 1 mukainen ajattelu on meille luonteenomaista. Siihen liittyvät adjektiivit; nopeus helppous, vaivattomuus ja mukavuusalue. Tärkein asia prosessi 1 mukaisessa ajattelussa on sen virhealttius! Jokin olennaisen tärkeä asia jää huomioitta, mikäli sitä ei juuri sillä hetkellä pystytä havaitsemaan. Pysäyttävä esimerkki asiasta on alla esitetty tapaus, jossa kuljettaja unohti kytkeä käsijarrun häiriönpurku-tilanteessa. Vuonna 2002 Pohjola korvasi kuolemaan johtaneen tapaturman, jossa tapahtumien kulku oli lyhyesti seuraava: Kasettiyhdistelmä oli ajanut pehmeään hiekkaan. Ajoneuvo vedettiin takaisin ko-
valle. Kuorma-auton kuljettaja ajoi itse vetoketjun löysälle ja nousi autostaan irrottamaan sen. Hän unohti kytkeä käsijarrun ja auto lähti valumaan pyörökuormaajaa päin. Irrottaessaan pyörökuormaajan puoleista lenkkiä hän jäi oman autonsa ja pyörökuormaajan väliin puristuksiin menehtyen välittömästi. 2000-luvulla työkuolemia, joiden syynä on ollut liikkeelle karannut yhdistelmä, on sattunut yhteensä viisi. Syynä kaikissa on ollut se, ettei kuljettaja ollut muistanut kytkeä käsijarru. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto selvittää tapauksia ns. teematutkintana. Prosessi 2 mukainen ajattelu edellyttää aikaa ja vaivannäköä, siihen ryhtyminen on tietoinen päätös. Lyhyesti sanottuna prosessi 2 ajattelu edellyttää, ainakin hetkellisesti epämukavuusalueelle menemistä. Näin tulisi kuitenkin aika-ajoin toimia. Systemaattinen lähestymistapa karsii tehokkaasti mahdollisia arviointivirheitä.
Kaksi tärkeää käsitettä Kuuluisa amerikkalainen psykologi Daniel Kahneman käsittelee nopean reaktiivisen ja hitaan analyyttisen päätöksenteon luonnetta kirjassaan ”Thinking fast and slow”. Nopean päätöksenteon eli havainnon välittömän tulkinnan hän nimeää prosessi 1 mukaiseksi ajatteluksi. Konkreettinen esimerkki tästä on esimerkiksi laskutoimitus 2+2. Tulkitsemme heti, että tulos on 4. Vastaavalla tavalla, hitaan ja pohdintaa edellyttävän ajattelun hän nimeää prosessi 2 mukaiseksi ajatteluksi. Kirjassaan Kahneman pyytää lukijaa laskemaan kertolaskun 17*24. Pystymme sen laskemaan, mutta tämä vaatii aikaa sekä (ainakin kirjoittajalta) kynää ja paperia. Ammattikuljettajalle
Tekstin kirjoittaja Marko Visuri (DI), toimii työturvallisuusasiantuntijana Pohjola Vakuutus Oy:ssä riskienhallinnan osaamiskeskuksessa.
Kuljetus & Logistiikka
49