Kulkurit 2021

Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen jäsenjulkaisu 2021

s. 6 Arkea koiran kanssa | s. 8 Kissojen tutustuttaminen

Kulkurit Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen jäsenjulkaisu 2021

Sisällys

Kulkurit Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n 25. perättäinen vuosijulkaisu.

Yhteystiedot Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry Puistolantie 9, 45610 KORIA Puhelinnumero arkisin 9–15 talteenottoasiat 8–18 040 821 5554

s. 3

Puheenjohtajan tervehdys

s. 4

Kissa

s. 6

Arkea koiran kanssa

s. 7

Kulkurin matka uuteen kotiin

Toimittanut: KSEY ry:n hallitus

s. 8

Kissojen tutustuttaminen

Graafinen suunnittelu, taitto: Suvi Ekholm suvi.ekholm@gmail.com

s. 10

Piippanan tarina

Painatus: Digitaalipaino Seppo Talja Oy

s. 12

Alkuvuosi 2021

s. 13

Kulkurit 25 vuotta

Talteenoton päivystyspuhelin vkl 040 552 7951 klo 8–18

www.ksey.net kseyry@gmail.com

Painos: 1 200 kpl

Kuvassa: Wagner Kuvaaja: Pia Huusko

TaideTupa PikkuSelma, Galleria pato ja Pato Klubi kuusankosken taideruukissa

www.taidetupapikkuselma.com

2

Kulkurit/2021

Puheenjohtajan tervehdys KESÄISET TERVEISET TEILLE JÄSENEMME!

Y

hdistyksellä on takana hyvin erilainen vuosi. Emme ole voineet pitää kaikkia tapahtumiamme, ja avoimia oviakin saimme pidettyä eläintalolla vain harvoin. Kerhotoiminnan käynnistys on vieläkin tauolla. Eläintalon pihatielle tehtiin portti, jossa kerromme että otamme vastaan vain sovitut vierailut ja lahjoitukset. Harjoittelijat ja työntekijät ovat joutuneet huomioimaan suojausta myös ihmisten kesken, ja eläintalolla toimisto on nyt rauhoitettu vain työvuorossa oleville eläintenhoitajille. Hallituksen kokouksia on jouduttu siirtämään ja pitämään harvemmin. Isoin vaikutus viime vuodella on ollut varainkeruuseen, joka on joutunut muuttamaan muotoaan. Olimme myös monta kuukautta ilman keräyslupaa eläinten kuluihin, kun poliisilaitoksen keräyslupahakemuksien käsittely muuttui parista viikosta kuukausiksi, ja tämä vaikutti merkittävästi lipaslahjoituksiin.

Paljon on myös tapahtunut kehitystä josta olemme kiitollisia. Eläintalon eläinten kuulumisia on jaettu videoin ja sosiaalisen median eläinesittelyissä.

Yhdistyksen eläinrekisteri on toimivampi ja eläintalolle on saatu hälytysjärjestelmä ihmisten ja eläinten turvaksi. Myyntiä olemme tehneet sosiaalisen median välityksellä ja pienemmissä tapahtumissa. Moni ihminen on auttanut meitä järjestämällä kampanjoita yhdistyksen hyväksi ja lahjoittamalla tuottoja. Eläimiä on haasteista huolimatta luovutettu uusiin koteihin ennätysmäärä ja kissojen populaatiopaikkoja on autettu tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Uusia vaneriloukkujakin saimme hankittua viisi kappaletta. Eläintalolla on saatu pidettyä eläimet tunteva työntekijä myös pyhäpäivinä töissä. Talteenoton hoitaminen on nyt vakiintunut työntekijöille myös viikonloppuina. Eläintalolle on tehty uusi erillistila kissalaan, sekä piha on hiekoitettu kauttaaltaan tasaiseksi.

Katsomme seuraavaankin hallituskauteen toiveikkain mielin.

Sari Metsälä puheenjohtaja

Kulkurit/2021

33

Kissa Teksti: Salla Mustonen-Haapaniemi

K

issa on lihaa syövä petoeläin, joka saalistaa yksin ja puolustaa omaa reviiriään. Kissa välttelee luonnostaan vieraita lajitovereita, mutta sopivissa olosuhteissa muodostaa kuitenkin yhteisöjä.

Reviiri voi olla yhteinen, mutta yhteisöllä ei ole johtajaa ja hierarkiasuhteet voivat vaihdella.

Kissa on myös saaliseläin ja sen on huolehdittava omasta turvallisuudestaan olemalla varuillaan. Uhkatilanteessa yhteisöstä ei ole kissalle turvaa ja sen takia kissa pyrkii pakenemaan ja piiloutumaan.

Stressaantunut, pelokas, ahdistunut tai kipeä kissa ei kesyynny, vaan haluaa turvalliseen paikkaan piiloon. Sen takia kissan perusterveydenhoidon tulee olla kunnossa. Stressi lisää terveiden kissojen sairastumisriskiä merkittävästi. Stressiä aiheuttavat asiat tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa kissan elinympäristöstä. Stressiä voi myös lievittää laittamalla feromonihaihdutin huoneen pistorasiaan ja suihkuttamalla feromonia suihkeena huoneen nurkkiin, huonekaluihin ja ovenpieliin. Näitä tuotteita löytyy esim. Feliwayltä.

Perusterveydenhoitoon kuuluu: - rokotukset - madotukset - turkin, ihon, kynsien hoito - hampaat - ravinto ja liikunta - perustarpeet, laji tyypilliset tarpeet - sairauksien tunnis taminen ja hoito Vesi on tärkeä osa kissan ruokavaliota ja hyvinvointia. Muista, että kissan saatavilla pitää olla 4

Kulkurit/2021

aina tuoretta, puhdasta vettä.

Kissalla on petoeläimenä luontainen tarve metsästää ja tämä sama tarve on edelleen myös sisäkissoilla. Kuten ihmiset niin myös kissat ovat yksilöitä ja kaikki eivät välitä samoista metsästysleikeistä. Vain kokeilemalla löytyy omalle kissalle sopiva virike metsästysvietin tyydyttämiseen, näitä voi olla esimerkiksi ihmisen heittämä hiiri ja sen noutaminen, höyhenkepit, kuivamuonan/namien heittely eri suuntiin, ruuan piilottaminen yms.

Kissan voi totuttaa kulkemaan valjaissa tai oleskelemaan ulkotarhassa, jolloin virikkeiden määrä moninkertaistuu. Äänet, hajut, maut, lämpö, kylmyys, liike ympärillä yms. ovat täysin erilaisia kuin sisällä. Kissat myös seuraavat mielellään saaliseläimiä esimerkiksi ikkunalaudalta.

Kissalla on hyvä olla myös lepo-, tähystys- ja piilopaikkoja, esteetön pääsy kuivikelaatikolle, joka on siisti ja riittävän suuri sekä tukeva ja tarpeeksi korkea raapimispuu, jossa kissa venyttelee ja huoltaa kynsiään.

KISSAN KESYYNTYMINEN Stressaantunut, arka ja pelokas kissa tutustuu ympäristöön omilla ehdoillaan, joten muista antaa kissalle aikaa. Jotta kissa kesyyntyy ja kotiutuu, tulee sen negatiiviset kokemukset korvata

positiivisilla kokemuksilla. Kesyyntymisessä on kyse tunteista, kissan on tunnettava, että se on turvassa ja sen ei tarvitse pelätä. Tärkeä osa turvallisuuden tunnetta on se, että kissa kokee itse vaikuttavansa tilanteeseen. Kissan täytyy siis itse saada valita, millä nopeudella se lähestyy ihmistä. Usein arka kissa pysyy arkana myös uudessa kodissa ja piiloutuu eikä halua kohdata ihmistä. Kärsivällisyys on valttia!

Mikäli sinulla on muita kissoja, estä kissakavereiden pääsy samaan paikkaan ainakin ensimmäisinä päivinä äläkä jätä kissoja keskenään pariin päivään eristyksen jälkeen. Tutustumisvaihe voi joskus venyä useamman kuukauden mittaiseksi ja toisinaan voi olla, että kissat eivät koskaan tule toimeen keskenään. Toimeen tullessaan kissat ovat mestareita mallioppimisessa, ne oppivat valtavasti tarkkailemalla toisiaan.

Kun olet aran kissan kanssa samassa tilassa voit käyttää rauhaa ylläpitäviä eleitä, joita on silmien siristely, silmien sulkeminen ja avaaminen hitaasti, haukottelu, pään kääntäminen ja selän kääntäminen kissalle. Arkaa kissaa voi helpottaa, jos siirryt siitä kauemmaksi ja annat kissalle enemmän tilaa. Vältä myös äkkinäisiä liikkeitä.

Ruoka on yleensä tie kissan suosioon, joten kun ruokit kissan, niin jää lähistölle istumaan

ja seuraamaan, tuleeko kissa syömään. Mikäli kissa ei uskalla tulla, voit siirtyä hieman kauemmaksi odottamaan. Voit myös touhuta muuta ja jutella kissalle, jotta se tottuu ihmisen ääneen, hajuun ja seuraan. Ruoka on kissalle mielihyvän lähde ja palkinto, joten kun ihminen on paikalla, niin kissa alkaa yhdistämään ihmisen ruokaan ja mielihyvään. Muista olla kärsivällinen, voi viedä aikaa ennen kuin kissa uskaltautuu syömään. Ja lopulta, kun kissa tulee syömään, voit pikkuhiljaa alkaa siirtyä lähemmäksi ja lähemmäksi, kunnes pystyt silittämään kissaa sen syödessä.

Kissan ollessa piilossa voit istuutua lähelle sen lymypaikkaa, jutella sille ja heittää nameja.

Aluksi namit heitetään ihan lähelle ja odotetaan, uskaltaako kissa tulla hakemaan niitä. Jos ei, niin voit poistua paikalta ja jättää kissan syömään namit, seuraavalla kerralla se ehkä jo uskaltaa tulla vähän pidemmälle. Tällä keinolla ajan kanssa kissaa houkutellaan vähitellen lähemmäksi niin, että lopulta sitä pystyy koskettamaan ja silittämään.

Kissan leikittäminen on hyvä keino stimuloida metsästysviettiä, vähentää stressiä ja lisätä kissan hyvinvointia. Kaikki kissat eivät heti innostu leikkimisestä, joten alkuun se vaatii kärsivällisyyttä, houkuttelua ja oikeiden leikkivälineiden löytämistä. Mutta lopputulos on vaivan arvoinen, leikkivä kissa on onnellinen ja matkalla kohti virikkeellisempää elämää.

KISSAN KESYTYS KÄYTÄNNÖSSÄ Kissojen kotihoitaja Mika Häkkinen kertoo omista kokemuksistaan näin: ”...kolmantena tuli Artemis.

Hän oli kaunis poikakissa, niinkin kaunis että luulin parin ekan kuu-

kauden ajan tytöksi!

Artemis oli aluksi ujo, ensimmäiset päivät menivät mahdollisimman kaukana minusta, eli eteisessä ulko-oven edessä piileskellessä ja sitten kun minun oli pakko poistua ulos, Artemis luikahti sängyn alle piiloon. Vein ruoat piilopaikkaan.

Minun oli helppoa olla kärsivällinen ja antaa Artemikselle aikaa, ehkä siksi etten ollut hankkinut kissaa itseäni varten, vaan antanut ujostelijalle mahdollisuuden totutella ihmisen kanssa olemiseen.

Pari viikkoahan siinä menikin, kunnes Artemis vihdoin luotti minuun ja otti kontaktia. Istuskelin lattialla ja hän tuli sängyn alta pois ja pian kiipesikin jo syliini.

Meistä tuli kavereita, olin todella iloinen. Artemis rentoutui ja silittelyn lisäksi häntä sai kantaa kuin pientä vauvaa.

Artemiksella alkoi parin kuukauden jälkeen olla ongelmia terveyden kanssa. Tämä pitkitti kissan olemista luonani. Hän alkoi raivoamaan omalle hännälleen, pahimmillaan se oli jopa kerran verillä, kun hän sitä puraisi. Eläinlääkärikäynneillä taidettiin päätyä siihen tulokseen, että kyse voisi olla stressistä. Eläintalolta annettiin feromonihaihdutin, jonka pitäisi lieventää stressiä.

Jonkin aikaa siinä meni, että Artemis alkoi taas olla valmiina uuteen kotiin, mutta jostain syystä hänestä ei tullut juurikaan kyselyitä, kunnes lopulta tärppäsi ja hän pääsi kotiin, jossa oli kissakaveri. Uusi omistaja lähetti suloisen kuvan, jossa Artemis halaili uutta kaveriaan päiväunilla. Artemiksen jälkeen minulla oli kissakuumetta n. 40 astetta, joten jatkoin kotihoitamista!

Neljäntenä tuli Rusko. Ruskon kanssa meni kaikkein eniten aikaa ennen kuin sain luottamuksen rakennettua. Hän uskalsi käydä hiekkalaatikollaan vasta, kun olin nukahtanut tai poissa asunnosta.

Piilopaikkoja olivat perinteinen sängyn alla oleva suoja, pahvilaatikkolinna sekä eteisessä kenkien seassa.

Kesti yli kuukausi siihen, että Rusko tuli rohkeasti luokseni.

Onnistuin siinä lopulta niin, että laitoin patjan lattialle ja olin kaikessa rauhassa jonkin aikaa siinä hänen tasollaan, ehkä en näyttänyt enää niin isolta ja pelottavalta. Rusko tuli luokseni ja jäi siihen silitettäväksi.

Mietin että mitähän ihmettä tässä nyt tapahtuu, mutta olin tyytyväinen. Molemmissa tapauksissa luottamus siis lopulta tuli, kun menin kissan tasolle matalalle ja olin rauhallisena siinä. Sitä ennen oli tietysti myös ollut viikkoja kestänyt piileskely, jonka aikana en juurikaan ottanut kontaktia, koska kissa ei sitä halunnut.

Rusko erosi aikaisimmista kissoista niin, ettei hän miukunut ollenkaan. Opetin hänet miukumaan näyttämällä mallia ja antamalla herkkuja palkinnoksi.

Tämän jälkeen Rusko alkoi juttelemaan minulle kimeällä äänellään.

Rusko tykkäsi varastaa tietokonetuolini aina kun nousin ylös ja poistuin hetkeksi huoneesta.

Ehkä siinä oli mukavan lämmintä.

Jouduin sitten hakemaan varastosta vanhan tietokonetuolini, jotta meillä molemmilla oli omat.

Rusko makoili vierelläni tai sitten sängyllä selällään tassut ilmassa.

Sain jälkeenpäin kuulla ”kauhutarinoita” Ruskosta, kuinka räväkkä tapaus hän on ollut tullessaan alunperin eläintalolle. En ollut uskoa korviani, koska olin muodostanut oman kuvani Ruskosta ja se ei ollut mitään muuta kuin herttainen vanha rouvakissa.

Rusko oli luonani noin puolisen vuotta ennen kuin sai kodin. Ehdin kiintymään kahteen viimeiseen kissaan, koska ne olivat luonani niin kauan, eli itkussa oli pidättelemistä, mutta lohdutti nähdä että kissat pääsivät hyviin koteihin!”

Kulkurit/2021

5

Arkea koiran kanssa Koiran kanssa arki on parhaimmillaan sujuvaa ja ihanaa. Sellaista se ei kuitenkaan välttämättä heti ole ja arkeenkin saattaa tulla ongelmia. Tuli koiraystävä sitten pentuna tai aikuisena taloon, ihan ensin tulee luoda hyvä suhde koiraan ja antaa koiran tutustua uuteen asuinympäristöönsä. Pennun kohdalla aloitetaan ns. puhtaalta pöydältä, mutta aikuisen koiran kanssa pohjalla on erilaisia kokemuksia eri asioista.

KOIRAN VALINTA Ennen koiran ottamista on hyvä pohtia mikä rotu olisi sopiva juuri teille. Miettikää mitä haluatte harrastaa sen kanssa?

Kuinka paljon rotutyypillisiä asioita pystytte tarjoamaan?

Minkä kokoinen koira olisi sopiva?

Millainen turkinhoito rodulla on?

Miten aktiivinen rotu on?

Suunnitteluun on hyvä käyttää paljon aikaa ja ottaa asioista selvää.

Netin maailmasta löytyy paljon tietoja ja kun teille selkiytyy sopiva rotu, ottakaa yhteyttä kasvattajiin ja harrastajiin/rotujärjestöön. Näin pääsette tutustumaan rotuun ja kasvattajat/ harrastajat osaavat selventää olisiko kyseinen rotu oikeasti teille sopiva.

KONTAKTI Kun koira saapuu kotiin lähden opettamaan ja vahvistamaan katsekontaktia koiraan. Tämä on kai6

Kulkurit/2021

ken koulutuksen alku. Emme me ihmisetkään kommunikoi selät vastakkain.

Kontaktin opetteluun tarvitset herkkuja 4-5 kpl. Kun koira on edessäsi pyydä sitä istumaan, ota molempiin käsiin herkut ja laita kädet nyrkissä sivuille. Palkitse heti kun koira vilkaiseekin sinua silmiin. Älä huomioi muita käytöksiä, jos koira koittaa kaivaa nameja kädestä, pomppii tms. Palkitse kun se katsoo sinua. Hiljalleen saat vahvistettua katsekontaktia. Kun koira tietää mitä siltä halutaan, on aika antaa toiminnolle vihjesanat, vaikkapa katso, täällä. Ei kuitenkaan koiran oma nimi, se kun tulee arjessa muutenkin sanottua useasti.

ERI TILANTEET JA PAIKAT TUTUIKSI Varsinkin pennun kanssa kannattaa 16 viikkoiseksi asti hyödyntää ns. pesusienikautta eli totuttaa se eri tilanteisiin ja paikkoihin, ihmisiin ja eläimiin turvallisesti.

Hyvät kokemukset eri tilanteista ja paikoista, ihmisistä ja eläimistä ovat pennulle arvokkaita ja autta-

vat tulevaisuudessa paljon. Aina tulee muistaa pennun turvallisuus ja se, että asioista jäisi hyvät muistot koiralle. Paljon herkkuja on taskussa oltava, jotta voi palkita pentua usein.

Samalla on hyvä muistaa, että koko ajan ei tarvitse tehdä jotain.

Pennun olisi hyvä oppia rauhoittumaan eri paikoissa. Tuttu makuualusta mukaan ja itselle vaikka lukemista. Sitten voitte mennä vaikka hetkeksi metsään, puistoon, rautatieasemalle tai kävelykadun varteen. Palkitse kun koira rauhoittuu, rauhallisesti puhuen ja herkuilla.

Myös pentuleikkikavereita olisi hyvä olla. Tässä on hyvä ottaa huomioon, että leikkikaverit olisivat samankokoisia. Pennuille ystävälliset aikuiset koirat ovat hyviä sosiaalistamisessa, jotta pentu oppii ja pystyy kehittämään myös omia sosiaalisia taitojaan toisten koirien kanssa.

Aikuisenkin koiran kanssa on hyvä muistaa käydä eri paikoissa, koska uudet hajut tuovat paljon virikkeitä arkeen. Tähän riittää esimerkiksi tutun lenkkireitin muovaaminen.

LEPOA, LIIKUNTAA JA AIVOJUMPPAA On myös hyvä muistaa että koira, niin pentu kuin aikuinen, tarvitsee liikunnan lisäksi lepoa. Se, miten paljon näitä molempia tarvitaan, riippuu koiran rodusta, iästä, päivästä ja aktiivisuudesta.

Lepoa tulee kuitenkin aina olla

tarpeeksi, koska se edistää eri asioiden oppimista.

Koira saa hyvin aivojumppaa, kun opettelette yhdessä eri arkiasioita kuten istumista, maahan menoa ja odottamista.

Treenihetkien tulee aina olla lyhyitä, varsinkin pennuilla. Panostaisinkin aina eri asioiden laatuun enkä toistojen määrään. Esimerkiksi kaksi hienoa istumista riittää kymmenen toiston sijaan. Näin varmistetaan, että asiat pysyvät mielekkäinä ja kivoina tehdä. Helpoin tapa varmistaa ettei tee kerralla liikaa, on käyttää vaikka 4-8 makupalaa. Makupalojen loppuessa muistaa itsekin pitää taukoa.

Paras olisi, jos koira saisi suurimman osan ruuastaan erilaisten treenien ja temppujen yhteydessä. Samalla tulee vahvistettua omaa suhdetta koiraan. Koira pääsee myös näin tekemään töitä ruo-

kansa eteen, mikä on koiralle palkitsevaa.

Temppu- ja treenihetkien tulee aina olla hauskoja teistä kummastakin. Ne on hyvä päättää aina onnistuneeseen suoritukseen.

PENTU- JA ARKITOTTISKOULUTUS Pienryhmissä tapahtuvat koulutukset antavat teille koiran kanssa eri ärsykkeitä kuin kotona. Näin pääsette vahvistamaan taitoja eri ympäristöissä ja saatte koulutusvinkkejä asioihin.

Järjestän Iitissä pienryhmissä pentu- ja arkitottiskoulutuksia.

Parhaiten löydät koulutusajat Facebookista nimellä Metsäkulman Eläinpalvelut.

Pidän myös yksityistunteja ja erilaisia ryhmäkoulutuksia mm. noutokoulutuksia, mejäiltoja jne.

Teksti: Virve Heikki

KULKURIN matka uuten kotiin eläintalolla Eläintalolle tulevista löytöeläimistä viime vuonna 2020 vain 28 % löysi takaisin omaan kotiinsa. Näin löytökissan polku uuteen loppuelämän kotiin etenee eläintalolla: Löytökissan taustatarina on usein, että kissa on pyörinyt löytäjän pihalla jonkin aikaa ja kotia ei tunnu löytyvän. Kissan liikkeitä ulkona on tarkkailtu ikkunasta ja ehkäpä ilmoituskin Facebookin kadonneet -ryhmiin on laitettu.

Jos omistajaa ei löydy naapureista tai Facebookin avulla, kannattaa kissa ottaa talteen loukuttamalla tai houkuttelemalla kotiin sisälle.

Kissasta ei näe päällepäin onko se jonkun ulkoileva kissa, karkulainen vai koditon kulkuri.

Eläintalolla kissa kulkee suunnilleen kolmen tilan ja vaiheen läpi. Eläintalolla on talteenoton eristyspuoli, uusi eristyspuoli,

sekä kolme kissahuonetta ns. kissalaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa kissa etsii omaa alkuperäistä omistajaansa asustaen talteenoton eristyspuolella omassa kaksikerroksisessa kopissa. Tässä kopissa kissa saa asustaa vain kaksi viikkoa kopin pienen koon vuoksi. Kaikki kissat madotetaan talteenoton aikana ja vielä myöhemmin.

Toisessa vaiheessa talteenottoajan päättyessä kissa siirtyy uuteen tilaan, reilusti suurempaan kaksikerroksiseen eristyskoppiin. Tässä suuremmassa kopissa kissa asuu vielä hetken itsekseen ja odottelee tulevaa eläinlääkärikäyntiä, jolloin kissa steriloidaan, rokotetaan ja sirutetaan. Toivuttuaan steriloinnista kissa siirtyy eläintalolla tilavaan kissahuoneeseen. Kissasta laitetaan kodinha-

kutarina kuvineen nettisivuille ja uuden loppuelämän kodin etsiminen alkaa. Sopivan kodin löydyttyä ja tehosterokotteen jälkeen kissa luovutetaan uuteen kotiin ja seikkailu sisäkissana voi alkaa!

Rohkeat ja sosiaaliset kissat löytävät nopeasti kodin, kun taas ujot kissat etsivät kotia usein hieman pidempään.

Prosessi on hieman erilainen sairaalla kissalla ja kissalla, jolla on vaikkapa toisiin kissoihin tarttuvia viruksia. Silloin kissa ei siirry kissahuoneeseen muiden kissojen seuraan, vaan asustelee suuremmassa eristyskopissa itsekseen, kunnes sijaiskotiin tai uuteen loppuelämän kotiin lähdön aika koittaa.

Kirjoittaja Tiina Nikunen, eläintalon työntekijä

Kulkurit/2021

7

Kissojen tutustuttaminen toisiinsa

Moni eläinsuojeluyhdistys kamppailee sen kanssa, että jo kertaalleen adoptoidut kissat palautuvat takaisin yhdistykselle kotia etsimään. Usein tällaisissa tapauksissa elämä uudessa kodissa ei onnistunutkaan jo siellä olevien lemmikkien, yleensä toisten kissojen kanssa.

Usein uusi omistaja päättelee, että nämä kissat eivät nyt vain tule toimeen keskenään. Tai vielä pahempaa: kumpikaan näistä kissoista ei vain tykkää ollenkaan toisista kissoista, koska juuri tämä kokemus näiden yksilöiden välillä oli niin huono. Samalla omistaja tuomitsee jo kotona olevan ainoan kissan elämään yksinäistä kissanelämää koko loppuelämänsä ajan. Koska ”kokeiltiin kerran ja ei se vaan tykkää muista kissoista.” Lähes aina taustalta löytyy selkeä haaste, joka olisi ollut ennaltaehkäistävissä ja ratkaistavissa, mikäli asiaan olisi perehdytty ajoissa.

Kissa kykenee elämään yksin.

Se ei siis luonnossa selvitäkseen tarvitse lajikumppaneita, vaan se pystyy saalistamaan loistavasti itsekseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kissa viihtyisi yksin, että sillä olisi lähtökohtaisesti erakkoluonne tai että kissat eivät yleisesti pidä toisista kissoista. Päin vastoin: usein kissa nauttii yhdessä elämisestä muiden kissojen kanssa silloin, kun resursseja on riittävästi. Vastavuoroisesti, mikäli resursseja ei ole riittävästi, kissojen välillä syntyy helposti tappeluita siitä, kuka vähäisiä resursseja saa käyttää.

Resursseja voivat olla esimerkiksi ruoka-, juoma-, raapima-, tähys8

Kulkurit/2021

tys-, nukkuma- ja kiipeilypaikat sekä tila.

Koska kissa kykenee selviytymään yksin, sille on luontaista suhtautua varauksellisesti uuteen, vieraaseen kissaan. On siis ymmärrettävää, että uutta, valmiiseen laumaan haluavaa kissaa ei hyväksytä laumaan ihan noin vain. Jos uusi, tuntematon kissa vain tupsahtaa lauman alueelle, voi se saada äkkilähdöt. Huomattavasti turvallisempaa on tutustua ja tehdä itseään muille tutuksi hieman kauempaa esimerkiksi jättämällä omia hajujaan lauman läheiseen ympäristöön. Pikkuhiljaa voi sitten yrittää lähestyä laumaa sitä mukaa, kun lauma lähestymisen hyväksyy. Mikäli tahti olikin liian kova, kissalla on luonnossa rajattomasti tilaa väistää lauman kissoja ja siirtyä kauemmas. Näin tappeluakaan ei ehdi syntyä.

Perinteinen, monien ihmisten suosittelema ja hyväksi kokema tapa tuoda uusi kissa laumaan on siis hyvin, hyvin kaukana tästä kissalle luontaisesta tavasta päästä osaksi uutta laumaa. Legenda ”laske ne vain yhteen, kyllä ne selvittävät välinsä itse” -metodin toimivuudesta elää vahvana edelleen, sillä joskus se toimii. Ei kuitenkaan aina, eikä edes suurimmassa osassa tapauksista.

Kissalle luontaisempaa on siis tutustua ensin pelkästään hajuihin. Kissoja ei siis lasketa vapaaksi yhteiseen tilaan tutustumaan toisiinsa, eikä edes näytetä toisilleen. Uutta kissaa ei esimerkiksi tuoda kuljetuskopassa talouden jo olemassa olevien kissojen haisteltavaksi. Sen sijaan uusi kissa

Kirjoittajasta: Janina Pohju on kotkalainen kahden rescue-kissan ja yhden rotukissan omistaja sekä eläinsuojelutyön asiantuntija, jolla on runsaasti kokemusta erilaisten kissojen kanssa toimimisesta. Janina on toiminut eri eläinsuojeluyhdistyksissä useissa eri vastuutehtävissä, kuten sijaiskotina, tiedottajana, aluevastaavana, puheenjohtajana ja liittovaltuustoedustajana. Janinalla on kokemusta myös rotukissasekä näyttelytoiminnasta.

Hän seuraa aktiivisesti uusimpia tutkimustuloksia eläinten käyttäytymiseen liittyen.

viedään suoraan omaan tukikohtaansa, johon muilla eläimillä ei ole pääsyä. Tukikohdassa tulee olla kissan kannalta kaikki tarpeellinen, esimerkiksi nukkumapaikka, raapimapuu ja hiekkalaatikko.

Muutto on kissalle aina jollakin tasolla stressi. Stressaantunut kissa taas ei ole kykenevä muodostamaan sosiaalisia suhteita. Se voi oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten ja eläinten kanssa vasta sitten, kun se kokee ympäristönsä olevan turvallinen. Anna siis kissalle aikaa tottua sen elämässä tapahtuneeseen muutokseen, ennen kuin aloitat tutustuttamisen lauman muihin jäseniin.

Tutustuttaminen aloitetaan hajujen vaihdolla.

Kissoja voi totuttaa toistensa hajuihin pyyhkimällä kissan suupieliä, poskia tai ohimoa pienellä pyyhkeellä tai muulla tekstiilillä. ”Hajustettu” tekstiili viedään toisen kissan luokse ruokakupin alle tai läheisyyteen. Näin kissat yhdistävät ruoasta saamansa mielihyvän toisen kissan hajuun, jolloin kissalle

jää toisen kissan hajusta positiivinen mielikuva.

Kun kissat vaikuttavat tottuneensa toistensa hajuihin, voidaan kissojen antaa tutustua toisiinsa näköyhteydellä esim. verkko-oven läpi. Mikäli verkko-ovea ei ole mahdollista hankkia, kissojen voidaan antaa tutustua oven raosta.

Varaathan tähän tutustuttamistilanteeseen mukaan jotakin positiivista, kuten kissojen lempileluja, ruokaa tai herkkuja. Ruoki tai tarjoa herkkuja kissoille jatkuvasti niiden viettäessä aikaa toistensa lähellä oven luona tai ovenraossa, jotta ne saavat tunteen, että toisen kissan näkeminen on maailman paras juttu, sillä siitä seuraa paljon hyviä asioita. Pidä alkuun tutustuttamistilanteet hyvin lyhyenä, vain parin minuutin mittaisina, ja pidennä niitä pikkuhiljaa.

Kun tutustumisvaihe on edennyt lupaavasti ja kissat vaikuttavat toistensa läsnäollessa rennoilta eivätkä murise, sähise tai luimistele, voidaan pikkuhiljaa elää ilman raja-aitaa. Mikäli kissojen välisiä tuijotuskilpailuja

tulee, ne tulee katkaista mahdollisimman pian. Ennen kuin tappelu ehtii syntyä, kiinnitä kissojen huomio jonnekin toisaalle, vaikka heittämällä lelu tai herkku kissojen lähelle.

Mikäli kissat ovat kiihtyneitä, aggressiivisia tai eivät syö, juo, nuku, leiki tai liiku normaalisti, tutustuminen on edennyt liian nopeasti ja tutustumisessa täytyy siirtyä edelliseen vaiheeseen.

Kiirehtiminen voi aiheuttaa prosessille peruuttamatonta haittaa – liian hidasta etenemistä taas ei ole olemassakaan.

Kissat voidaan jättää keskenään omistajan poissa ollessa silloin, kun ne suhtautuvat toisiinsa välinpitämättömästi tai ystävällisesti, eli tervehtivät nenäkosketuksella tai puskevat toisiaan.

Mikäli tutustuttaminen ei tunnu onnistuvan, otathan yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen tai eläintenkouluttajaan, ennen kuin päätät luopua uudesta kissasta – käykää yhdessä läpi, miten tutustuminen onnistuisi paremmin!

Kulkurit/2021

9

Piippana - kaatopaikan kissan loukutustarina

Tästä kuvasta alkoi meidän perheen ja kaatopaikalle pari kuukautta aiemmin syntyneen kissanpennun yhteinen tarina. Päivä oli 29. elokuuta 2019, kun sain mieheltäni tämän ylläolevan kuvan hänen remonttikuormansa tyhjennysreissulta. Pieni kissanpentu käveli lautakontissa kaatopaikalla.

Sydämeni särkyi tästä näystä ja ryhdyin heti toimeen pennun turvaan saattamiseksi. Olin yhteydessä Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykseen ja sainkin heiltä pian loukun lainaan. Soitin kyseiselle kaatopaikalle ja pyysin tietenkin loukutuslupaa. Sain tiedon, että alueella on pyörinyt kesän ajan emo ja kolme pentua. Henkilökunta otti loukutusavun ilolla vastaan ja loukutus saatiin alkuun.

Jo seuraavana iltapäivänä tämä pieni kissa oli mennyt nälissään loukkuun ja huuto oli sydäntä särkevää. Oli tietenkin perjantai ja kotihoitajaa ei ollut tiedossa, joten pentu muutti meidän saunaamme ja tarkoituksena oli olla vain viikonlopun yli. Alkuun pentu oli kovin peloissaan, mutta jo muutamassa tunnissa kissa tuli 10

Kulkurit/2021

syliin ja kehräsi.

Seuraavalla viikolla jatkoin loukutusta, mutta emo ja pennut olivat kadonneet ihmisten näköpiiristä kaatopaikan syvempiin syövereihin. Pian paljastui, että kaatopaikalla olikin kokonainen kissapopulaatio yhden pentueen sijaan.

Löysin yhden kissaporukan nukkumapaikan vahingossa eräänä syyskuisena aamuna. Vein loukkua varhain aamulla biojätteiden varaston viereen. Pelästyin toden teolla, kun yllättäen jaloissani juoksi paniikissa useita kissoja, joita en ollut huomannut, kun ne nukkuivat aidan vieressä päällekkäin. Alkuun en tietenkään edes tajunnut mitä ne olivat.

Onnekseni olivat kissoja ja tajusin, että olin siis osunut paikkani kanssa kultasuoneen ja nyt alkaisi pitkään kestävä loukutus. Kaksi pentua paikansin tästä paikasta ja toinen menikin pian loukkuun ja pääsi Piippanan kaveriksi meille.

Toinen istuskeli monta päivää jätekasojen päällä katselemassa minua loukutuspuuhissa. Lopulta olin jo saanut kaikki sen kaverit

turvaan ja tämä pieni mietteliäs pentu oli jäljellä.

Oli sateinen perjantai ja tiesin, että pentu oli tämän kaveriporukan viimeinen. Mietin surkeana, että jos se ei tänään tule loukkuun, niin se joutuu viettämään viikonlopun yksin kaatopaikalla. Enkä ollut varma selviäisikö se hengissä kylmässä ja sateessa erilaisten petojen keskellä. Vein aamulla taas loukun ja pentu istui jätekasassaan pystyssä olevan renkaan sisällä suojassa sateelta. Puhuin sille rauhalliseen sävyyn, kuten joka päivä kun olin sen nähnyt, mutta tällä kertaa hieman painokkaammin.

Pyysin ja suorastaan anelin sitä tulemaan tänään loukkuun, pääset kaveriesi luo lämpimään turvaan. Kissa katseli minua mietteliäänä, kuten joka päivä, kun viritin loukkua.

Parin tunnin päästä lähdin tarkistamaan loukkua ja sydämeni pamppaili. Olisiko pentu siellä vihdoin vai jäisikö se oman onnensa nojaan viikonlopuksi? Pääsin paikalle ja loukku oli lauennut. Varovainen kurkistus sisään, voisihan siellä olla joku toinenkin kissa tai eläin ylipäänsä. Onnekseni siellä oli tämä kyseinen mietteliäs pentu, jonka katseen tunnistin heti. Voi sitä ilon ja riemun määrää, kun se oli uskaltanut luottaa minuun ja tulla loukkuuni. Tai näin ainakin asian silloin ajattelin. Täytyihän sen jollain tasolla luottaa, koska oli nähnyt niin monen kaverin menevän loukkuun eivätkä ne koskaan palanneet. Toki voi olla, että kova nälkä voitti tahdonvoiman, mutta hienompi ajatella, että se pieni mietiskelevä kissa alkoi luottamaan minuun pienten keskusteluidemme aikana.

Tässä kuvassa kolmikko on taas onnellisesti yhdessä meillä kotihoidossa. Pian totesimme arkea näiden kanssa eläessämme, että Piippana, pienin sisaruksista oli ainakin puoliksi kuuro. Piippana ei herännyt uniltaan, vaikka kuinka olisi melunnut. Se ei myöskään reagoinut ääniin kuten sisaruksensa. Mieheni ihastuikin kotihoidon aikana tähän pieneen hurmaavaan kisuliiniin kovasti.

Aluksi oli todellakin tarkoitus, että kaikille kolmelle etsitään Eläinsuojeluyhdistyksen kautta uudet kodit, mutta kohtalo päätti toisin.

Koska mieheni puhui Piippanan meille jäämisen puolesta totesin, että pakkohan meidän on se pitää.

Tällaista mahdollisuutta ei tule nimittäin uudestaan, että mieheni haluaa meille ehdottomasti kissan. Piippana solahtikin helposti rempseän luonteensa avulla eläinlaumaamme muiden kissojen ja koirien jatkoksi. Muille sisaruksille löytyi myös hyvät kodit kissanpäivien viettämiseen.

Piippana on edelleen erittäin leikkisä ja vauhdikas tapaus. Esi-

merkiksi meillä ainut kissa, joka kiipeilee verhoissa. Piippana rakastaa ulkoilla ulkotarhassa, siellä tähystetään etenkin lintuja. Kun Piippana väsähtää, niin se nukkuu oikein sikeästi vaikka minkälaisen hälinän keskellä. Parasta on käpertyä ihmisen syliin tai rakkaan labradoriystävän viekkuun. <3 Piippanan karusti alkaneesta elämästä muuttuikin rapsutusten, lämmön ja rakkauden täyteinen, onnellinen kotikissan elämä.

Piippana huutaa edelleen ajoittain sydäntä särkevästi, mutta olemme päätelleet, että huuto on siksi niin lujaa, koska se ei kuule itseään kunnolla, osittaisen kuuroutensa takia. Onko kuurous ollut synnynnäinen vai onko Piippana kenties saanut kuulovaurion kaatopaikan vaarallisissa olosuhteissa, sitä emme saa koskaan tietää. Voi

myös olla, että sydäntä särkevä huuto on tarkoitettu kaikille niille kissapoloille, jotka edelleen ovat yksin ulkona kylmässä, vaaroille alttiina.

Tässä onkin tärkeä muistutus, jos näet kissan hädässä, TOIMI. Hoida kissa itse turvaan tai hanki muuten kissalle apuja. Nämä kun eivät voi auttaa itseään, niin meidän ihmisten on toimittava kissojen hyväksi. Kaveria ei jätetä, sanoo Piippanakin, Miau!

Teksti: Emmi Helenius Kulkurit/2021

11

ALKUVUOSI 2021 Pitkästä aikaan oli kunnon talvi. Pakkaspäiviä oli useita ja lunta reilusti. Pakkasten mukana yhdistykselle tuli tammi-maaliskuussa poikkeuksellisen paljon löytökissoja. Osalle kissoista löytyi omistaja. Yhä useammalla kissalla alkaa olla jo siru, joten omistaja saadaan helposti selville. Erityisesti huolestuttaa kissojen kannalta se, että myös kovilla pakkasilla kissojen annetaan ulkoilla vapaana. Näin keväisin tulisi myös muistaa antaa pesimärauha linnuille ja muille luonnoneläimille. Kissat tulee pitää kiinni ja pesimärauhaa tulee kunnioittaa. Parasta olisi, että kissan annettaisiin ulkoilla pelkästään valvotusti: valjaissa tai ulkotarhassa.

Viime vuonna uusiin koteihin meni luovutussopimuksin 247 kissaa. Vuonna 2019 valmistunut uusi eläintalo Villa Fuchs mahdollistaa sen, että kissoille on enemmän tilaa. Muiden eläinsuojeluyhdistyksien apua ei tarvita enää niin paljon. Viime vuonna muihin yhdistyksiin siirtyi 50 kissaa. Aikaisemmin kissoja on siirtynyt muihin yhdistyksiin yli 100. Eläintalon apuna yhdistyksellä on kotihoitajia erityisesti kissanpennuille, pentueille ja seniorikissoille.

Yhdistyksen kissamäärä on viime vuosina ollut 420-450.

Vuonna 2016 yhdistykselle tuli talteenottona ja luovutuksena peräti 546 kissaa ja vuonna 2017 tuli 583 kissaa.

Kouvolan alueella nk. tyhjennyspaikkojen määrä on laskenut yli kymmenestä noin viiteen vuosittain. Tyhjennyspaikoissa on pihapiirissä useita hoitamattomia ja sairaita kissoja. Yhdistys on jo vuosien ajan auttanut tyhjennyspaikkoja etsimällä kissoille uudet kodit tai auttanut kissojen leikkausten kanssa. Usein tyhjennyspaikkoja hoidetaan yhdessä valvonta-

eläinlääkärin kanssa. Nyt näyttää siltä, että vuosia tehty työ alkaa tuottamaan tulosta.

Koirien rekisteröinti ja sirutus on tulossa pakolliseksi vuonna 2023. Kissoja tämä ei vielä koske. Tehokkain keino kissojen vapaana ulkoilun säätelyyn olisi lainsäädäntö. Vapaana ulkoilevat, leikkaamattomat kissat tekevät vahinkopentueita ja villiintyvät helposti. Leikkaamatonta kissaa ei tule päästää ulkoilemaan yksin. Toivottavasti lainsäädäntö tulee koskemaan myös kissojen rekisteröintiä ja sirutusta lähivuosina.

Maalisuussa saimme keräysvaroin korjattua eläintalon Kissala 1-huoneen.

Huoneeseen tehtiin kaksi erillistä kissakoppia, jotta luovutusvalmiita kissoja saadaan paremmin pieniin ryhmiin.

Korjattuihin tiloihin voimme sijoittaa myös sellaisia kissoja, jotka eivät tule toimeen muiden kissojen kanssa tai kissoja, jotka muiden syiden takia on pidettävä erillään.

Huhtikuussa eläintalolle asennettiin tehokkaampi hälytysjärjestelmä palo-, murto- ja muita uhkatilanteita varten eläinten ja työntekijöiden turvaksi.

Tänä kesänä on tarkoitus korjata vanhan puolen eristystilaa mm. uusimalla epoksilattia ja korjaamalla vanhemman osan kissakoppeja.

Aurinkoista kesää!

Heidi Saarikko Taloudenhoitaja

12

Kulkurit/2021

a t t o u v 5 2 t i r u k l Ku Yhdistyksellä on pitkä historia Kulkurit-jäsenlehden julkaisemisessa. Kulkurit lähetetään jäsenillemme tuttuun tapaan toukokuussa jäsenlaskun kanssa ja digitaalinen versio Kulkureista julkaistaan kaikkien nähtäväksi kesäkuussa. Tämän vuoden painettu lehti on kahdeskymmenesviides lehtemme. Digitaalinen Kulkurit 2021lehti on yhdeksäs lehtemme http://www.issuu.com/kseyry -sivulla. Yhdistyksellä on eläintalolla arkistokansio, joka sisältää kaikki Kulkureiden painetut lehdet vuodesta 1997, eli kaikki 25 lehteä. Voit pyytää kansion halutessasi katsottavaksi, kun käyt avoimissa ovissamme.

Sitten hieman lehden prosessista. Alamme tuottamaan aineistoa eli artikkeleita ja mainoksien hankintaa Kulkureihin jo maaliskuussa. Samaan aikaan etsitään lehdelle taittaja ja oikolukija, mahdollinen kuvaaja sekä mainoksien myyjä. Aloitamme kilpailuttamisen lehden painatuksesta. Toimittamisen hoitaa hallitus tai sen valitsema työryhmä. Yleisemmin lehden toimittamisesta on ollut päävastuussa puheenjohtaja. Kulkurit-lehden julkaiseminen on sisällytetty osaksi yhdistyksen sääntöjä. Tämä päätettiin pitää mukana myös vuonna 2019 päivitetyissä säännöissä, jotta lehden julkaisu säilyisi yhdistyksen toiminnassa myös tulevaisuudessa.

Kaikki julkaistavat jutut liittyvät aina suoraan yhdistyksen kautta luovutettujen eläinten tarinoihin, eläinten hyvinvointiin tai tietämyksen lisäämiseen eläinten oikeanlaisesta kohtelusta. Lehteä jaetaan maksutta tapahtumissamme, markkinoilla myyntipöydissämme, eläintalollamme, eläinlääkärien vastaanotoilla, eläinkaupoissa Kouvolan alueella sekä Korian ja Elimäen S-Marketeissa.

Lehtiä annetaan myös eläinten adoptoijien ja avoimien ovien vierailijoiden mukaan. Lehti saa näkyvyyttä myös sosiaalisen median jaoilla ja linkitettynä kotisivuillamme.

Huhtikuussa aloitamme mainospaikkojen myynnin ja keräämme mainoskuvat, jotka ovat kokoa 3 cm * 9 cm.

Yhden mainospaikan hinta on 50 euroa. Mainospaikkoja pyritään saamaan yhteensä 20. Näillä rahoitetaan osa lehden painatuksesta ja postituskulut, jolloin yhdistyksen keräysvarat voidaan kohdentaa suoraan eläimille. Jos olet kiinnostunut mainospaikasta seuraavassa lehdessä, laita meille sähköpostia kseyry@gmail.com.

Toukokuun alussa lehti lähtee painoon. Noin puolessa välissä toukokuuta lähetämme jäsenlaskut ja Kulkuritlehden jäsenillemme postitse ja jäämme odottelemaan jäsenmaksuja. Tässä kohdin vuotta on aina tiukin taloudellinen tilanne ja vaikein hetki vuodesta. Kissanpentujen leikkaukset hoidetaan monesti keväisin ja niistä tulee suuret eläinlääkärilaskut, joten jäsenmaksut ja muu varojen keruu on todella tarpeen. Yleensä vuodessa luovutetaan noin 100 kissanpentua, mikä tekee leikkauskuluina aika ison summan. Toki osa hoidetaan aiemmin ja olemmekin alkaneet panostamaan varhaisleikkauksiin jo ennen luovutusta.

Sari Metsälä puheenjohtaja Kulkurit/2021 Kulkurit/2021

13

Naukion Kukka Kauppakatu 9, Kuusankoski P. 040 0414 431 Ma-pe 9-17, la 9-13, su suljettu eläinsuojeluyhdistysten kummit ry Sey:n jäsenyhdistys

Eläinlääkäri Veli-Matti Sorvo Elimäki 040 7566 910

14

Kulkurit/2021

esyjenkummit.net

P. O5 325 4356

Koirahoitola Pesu-ja trimmauspalvelut Koulutettu trimmaaja Jaana Palonen Viitalanpolku 94 B 46710 Sippola p. 050 34 606 68

Kulkurit/2021

15

Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään lehti palauttamaan osoitteeseen: Puistolantie 9, 45610 Koria

Liity jäseneksi!

Voit liittyä yhdistyksemme kannatusjäseneksi: · jäsenmaksu 22 € /vuosi (aikuinen) · jäsenmaksu 10 € /vuosi (alle 16-vuotiaat) · ainaisjäsenmaksu 200 € Maksut suoritetaan KSEY:n tilille Kouvolan Seudun Osuuspankki FI74 5750 0120 1005 25. Merkitse nimesi ja osoitteesi viestikenttään, jotta tiedot välittyvät jäsenrekisteriin.

Jäsenet saavat postia yhdistykseltä yleensä kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa jäsenlehden ja joulukuussa jäsenkirjeen. Jäsenet voivat vaikuttaa yhdistyksen päätöksiin vuosikokouksissa. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuussa. Siellä valitaan myös yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet.

Jos et halua olla pelkkä kannatusjäsen, tule mukaan toimintaamme!

IBAN

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO. GIRERING

Saaja Mottagare

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

FI74 5750 0120 1005 25

Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry

BIC

OKOYFIHH

Uuden jäsenen nimi ja osoitetiedot, sekä teksti UUSI JÄSEN.

Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag

Euro

€

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.