IKÄ (V)
GENNARBYNLAHTI
LAHDEN VESIJÄRVI
HELSINGIN MERIALUE
LUONNONRAVINTOLAMPI
SAUKKOLAMPI
RISTONLAMPI
EVON METSÄJÄRVET
ISOT MERIHAUET
1
9
10
10
21
8,7
8,6
7,081
13,754
2
14
19
19
45
12,9
14
14,705
29,028
3
19
29
34
65
16,2
21,9
22,214
44,708
4
25
38
41
22
28,7
28,867
54,646
5
31
43
47
28,6
32,9
34,905
63,759
6
35
50
51
35,7
34,4
40,202
71,177
35,7
44,169
78,980
7
40
57
56
42,9
8
43
59
61
46,9
47,237
85,721
9
48
65
64
52,9
50,781
90,160
10
51
70
71
57,6
58,950
92,533
11
55
72
61,246
97,381
12
58
64,340
103,533
13
62
67,079
106,856
Hauen ikäryhmäkohtaisten keskipituuksien (cm) mukaan piirretyt kasvukäyrät kasvuympäristöltään erilaisissa sisävesissä sekä Suomenlahdella (Helsingin merialue sekä Suomenlahden kookkaat merihauet). Gennarbynlahti ja Lahden Vesijärvi ovat reheviä ja savisameita järviä. Kuhmon alueen Saukkolampi ja Ristonlampi sekä Evon metsäjärvet edustavat ravinnetasoltaan erilaisia humuksen värjäämiä vesiä. Luonnonravintolampi edustaa esimerkkiä hauen poikkeuksellisen nopeasta kasvusta rajoittamattomissa lähes ravinto-olosuhteissa.
Lähdeviitteet:
Koli, L. 1983. Retkeilijän kalaopas, 165 s. WSOY 1983. Valle, K.J. 1934. Suomen kalat, 228 s. Otava 1934.
Kalakoulu
hauille hyvät mahdollisuudet saavuttaa kunniakkaan 10 kilon painorajan. Suomenlahden ”kymppikerhoon” vastikään päässeet hauet ovat olleet keskimäärin 115 cm pituisia ja iältään 13-vuotiaita. Megaluokan 12–15 kiloa painavat haukimammat (koiraat kasvavat harvoin yli viisikiloisiksi) ovat nykyisin harvoin yli 15-vuotiaita, koska hauki on haluttu saaliskala. Yleistyneestä ”catch and release” eli CR-pyynnistä huolimatta moni jättihauki päätyy lopulta ennätyskalarekisteri-ilmoituksen kautta pataan.
Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com
91