Page 1

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/19

n! ukaa m a t O

INEN ILMA IS GRAT FREE

Olematon kalastuspaine

Kuhmon haukivedet

Tulevan kauden uutuudet

EFTTEX 2019

Koeajossa

North Silver 545 Fish Alkusyksyn sesonki

Syysiltojen jännittävä kalastusmuoto

Vertikaalikalastus pimeässä

HAUEN SYVÄJIGAUS facebook.com/kalastuslehti


2

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

3


4

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


nämä värit vain motonettavarataloista!

6/2019

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

5


Pääkirjoitus 3/2019 Viimeisen kvartaalin tunnelmia. Kuva otettiin Porvoossa 24.11.2017. Vaikka sää oli karu, oli tunnelma veneessä korkealla. Kuva Antti Zetterberg.

Juhlavuoden viimeinen kvartaali

K

alastus-lehden 15-vuotisjuhlavuosi on saavuttanut viimeisen neljänneksen tai kvartaalin kuten yritysmaailmassa tavataan sanoa. On ollut hienoa saada palautetta ja onnitteluita 15 vuoden taipaleen johdosta ympäri maata. Onnitteluiden sävy on ollut sellainen, että jotain on tullut tehtyä oikein. Tästä iso kiitos kaikille lukijoillemme, asiakkaillemme sekä tietysti avustajillemme. Itse en juuri perusta kvartaaliajattelusta. Miksi kaikkea pitää mitata ja raportoida niin lyhyin väliajoin? Kvartaalitaloudessahan yritykset määrittelevät strategiansa mieluummin lyhyen kuin pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta. Kvartaalitalous onkin alkanut tarkoittaa kaikkea sitä työntekijän kannalta kielteistä, mitä nopeatempoisesta markkinataloudesta seuraa. Tuntuu siltä, että työelämään on alasta riippumatta tullut ylimääräistä kiirettä ja stressiä, joka näkyy sitten huonona mielialana ja vähempänä tuottavuutena vaikka idea on ollut parantaa tuottavuutta. Nopeatempoisen työelämän vastakohtana kalastus tarjoaa mitä parhaimman tavan rentoutua työkiireistä. Vesille lähtiessä tai kalapaikalle kävellessä tuntuu oudolta miettiä syitä kaikelle sille kiireelle, joka työelämässä vie mennessään. Kalastus on aitoa ja todellista aistit her-

6

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

kistävää tekemistä, jonka tuottamaa henkistä pääomaa ei voi rahallisen pääoman arvolla edes mitata. Syksy on monen mielestä pitkä ja pimeä, mutta samalla se on mahtavaa kalastusaikaa. Suosittelen avaamaan aistit kalastuksen parissa. Kireitä!

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi


Shift to the NEXT

LT. Light and Tough Technology with enhanced feel and power.

MONOCOQUE. Gives incredible rigidity and torque resistance.

Daiwa CERTATE LT - Made in Japan - Sizes 2500D to 4000-CXH - RRP from 479.00 â‚Ź

MAGSEALED. Near zero friction and prolonged smoothness.

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

7


Sisällys 3/2019 s. 10

s. 18

s. 42

JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto

s. 64

s. 68

s. 94

6 Pääkirjoitus 10 Hauen syväjigaus – Peter Lahti 18 Vertikaalikalastus pimeässä – Jörgen Larsson 24 Kuhmossa on haukipotentiaalia – Niko Satto 30 Loppusyksyn lahnanonginta – Juha Ojaharju 36 Isojen ahventen Kevättijärvi – Niko Satto 42 Olympiamitalisti ja perhokalastaja Peetu Piiroinen – Sami Välikangas 46 Sandland Challenge 2019 – Antti Zetterberg 50 Vierailulla Victorinoxin tehtaalla – Antti Zetterberg 54 Maan mainiot kalamiehet | Raine Komulainen – Ari Laine 58 Ala kalastaa, se rauhoittaa – Anna-Maija Ahokas 62 Juha Happosen jiginiksit 64 Jigejä tussaamaan – Jani Mäkeläinen 66 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 68 Arktisten vesien parhaimmistoa – Jani Himanko 74 Eroon selkäkivuista - vinkkejä heittokalastajalle – Juha Ojaharju 78 Kanada on erityisryhmäkalastajan kultamaa – Juha Happonen 82 Pohjois-Amerikan pilkkikulttuuri – Jani Helminen 86 Pörje Parilla 88 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 92 Patologit – Markus Penttinen 94 Vene-esittely North Silver 545 Fish – Antti Zetterberg & Mikko Lampi 100 Veneen hyvä hoito 102 Tekniikka 104 Kalastus-lehti esittelee: Lowrance LiveSight – Antti Zetterberg 106 Uutta & kokeiltua 124 EFTTEX 2019 – Antti Zetterberg 126 Ajankohtaiset haukiperhot – Jani Mäkeläinen 128 Mika Vornasen kolumni 8

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2020 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

9


Haukea syvästä

JIGILLÄ

Alkava syksy on monelle hauenkalastajalle pitkään

odotettu unelmien täyttymys. Pitkään hajaantuneena ympäri vesistöä majailleet hauet alkavat kerääntyä matalampaan veteen kaislikkojen suuaukoille.

V

ai alkavatko sittenkään? Onko alkusyksyn kaislikkokalastus kuitenkaan se tehokkain tapa saalistaa haukea? Monet kilpakalastajat, jigaajat sekä täsmäjigaajat ovat asiasta eri mieltä. Hauen syväjigauksen historia

Perehdyin 2000-luvun alkupuolella hauen syväjigaukseen tarkemmin saatuani muutamia suurhaukia sattumakaloina kuhan jigauksen yhteydessä. Jossain vaiheessa metrihauet olivat kuitenkin yleisempi saalis kuin puolimetrinen kuha. Asia ei silloin minua kovin paljon kiinnostanut, koska kuhan jigaaminen oli selkeästi etusijalla. Harrastuksen edetessä kalapaikat vaihtuivat reviirin laajetessa sekä veneilytaitojen parantuessa. Kuhia löytyi samantyylisistä paikoista joka vuosi alkavan syksyn edetessä ja pintavesien viilentyessä. Huomasin tämän ilmiön toistuvan niin merellä kuin järvelläkin. Petokalat hakeutuivat syvänteisiin koville pohjille syönnökselle, jolloin kohdekaloina olivat yleensä pienet särkikalat. Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat. Tämän loogisuuden saavutettuani asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että lopulta hauesta itsestään muokkautui varsinainen kohdekala. Syväjigauksen kulta-aika edessä

Kaikenlaisten syvempien kapeikkojen, salmien sekä ympäristöään muuten syvempien kohtien lähistöille kertyy pikkukalaa syksyn kylmenevien öiden koittaessa. Pintavesien viiletessä pohjalla oleva vesi pysyy kauemmin lämpimänä. Tähän vaikuttaa myös kovien kalliopohjien vettä lämmittävä ilmiö.

”Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat.” 10

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti PETER LAHTI Kuvat ANU LUOSTARINEN, JANNE KOIVISTO, ANTTI ZETTERBERG & PETER LAHTI

Syksyllä ahvenjigauksen yhteydessä saatu hauki. Monesti hyvät hauenjigauspaikat löytyvät juuri ahventa jigatessa. Kuva Ville Puustinen.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

11


Uusi luotaintekniikka tuo mukanaan myös jigin täsmäheiton. Kalastusmuoto on jotain heittokalastuksen ja täsmävertikaalin väliltä. Kuva Peter Lahti.

Haukea syvästä

JIGILLÄ

Kesällä lämmennyt vesi pitää pohjan kovat rakenteet suhteellisen kauan lämpimänä. Viilentynyt pintavesi sekä lämmin pohjavesi synnyttävät voimakkaita pystyvirtauksia, jotka houkuttavat pikkukalaparvia kasaantumaan alueille. Näiden tiheiden parvien ympäristöön hakeutuvat myös petokalat. Kuvaavaa on, että jyrkempien reunamien sekä penkkojen ympärillä syönnöstävät niin kuhat kuin ahvenetkin. Osa kuhista on toki syvemmälläkin, mutta erityisesti silloin kun hauet ovat suuremmissa ryhmissä alueilla saalistamassa, pysyvät kuhat hivenen erillään hauista. Nämä haukiryhmät tai haukiparvet, kuka tätä mitenkin haluaa kutsua, valtaavat oman alueensa ympäristöstä. Tämän huomaa erityisesti siitä, että luotaimesta havaitut DSI-pallot ovat monesti häkellyttävän suuria. Kalastettavat syvyydet ovat yleensä 7-14 metrin haarukassa. Toki syvemmältä kalastettaessa on muistettava, että mikäli haluaa harjoittaa valikoivaa kalastusta on kiinni iskeytyneen kalan väsytykseen käytettävä enemmän aikaa. Hauen syväjigauksen välineistö

Kohdekalan vaihtuessa astetta suurempaan on syytä päivittää myös välineistö palvelemaan tilanteita, jolloin se suurin otus ravistelee siiman päässä. Kaikenlaiset perushauet nousevat ylös helpohkosti jo normaaleilla kuhavälineilläkin. Entäpä sitten kun kouk12

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

kua ovatkin oikomassa reilusti päälle metriset suurhauet? Näiden suurempien yksilöiden väsytyksiin varautuessa muutamaa yksityiskohtaa on syytä tarkastella vähän tarkemmin. Koukku

Ensimmäisenä tulilinjalla on käytettävä koukku. Hauen liikehdintä sekä voima verrattaessa ruokakalakokoiseen kuhaan on merkittävästi erilainen. Syvälle hammasviidakkoon iskeytynyt ohutlankainen koukku on valtavan haasteen edessä etenkin silloin, kun kala on tarttunut suoraan veneen alta. Suorassa linjassa ilman siiman avittamaa vedenvastusta koukku on etenkin ensimmäisten potkujen aikana todella kovassa testissä. Tämän vuoksi suosin hauelle jykevämpää, paksumpilankaista koukkurakennetta. Mitään stinger-virityksiä en tässäkään lajissa ole nähnyt tarpeelliseksi, joten yksi oikeankokoinen hyvälaatuinen taipumaton koukku riittää taltuttamaan myös syvältä jigiin iskeneen suurhauen. Koukkujen kokoluokasta en tarkemmin määrittele muuta kuin sen, että leveämpikitainen koukku tulisi sijaita noin 2/3 pään puolella riippumatta käytettävän haukijigin koosta. Pidemmän koukun käytölle en ole löytänyt perusteita. Hauki iskee vieheeseen monesti siten, että veneissä etsitään sitä pisintä pihtimallia, jolla vieheen saa kaivettua

Syyskuun hauki lähes 10 metrin syvyydestä yhdeksän sentin jigillä.

ulos. On siis tärkeämpää, että koukku ei pituutensa puolesta ainakaan jousta itse tärpissä jolloin lyhyempivartinen koukku on luontevampi vaihtoehto. Lukko

Viehelukon rakenteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota verrattaessa sitä tavalliseen kuha/ahvensarjan lukitusvälineeseen. Kaikenlaiset perholukot sekä muut ohutlankaiset välineet on hyvä jättää pienempien kalojen pyyntiin. Haukien hampaissa viehelukko on kovassa rutistuksessa ja onkin todettava, että yksi yleisimmistä syistä kalan karkaamiseen on ollut auennut tai muuten vaurioitunut viehelukko.


NOSTETAAN EROTTELUKYKY UUDELLE TASOLLE ELEMENT™ JA HYPERVISION™ LUOVAT TODENMUKAISEN KAIKUKUVAN Elementin 1,2 megahertsin HyperVision™ vie kaikuluotauksen uudelle tarkkuustasolle. DownVision, SideVision tai upea RealVision 3D, Elementin HyperVision™ -tilassa näet pohjanrakenteet ja kalat uskomattoman todenmukaisesti. Luokassaan ainutlaatuisella 4-ydinprosessorilla sekä intuitiivisella LightHouse Sport -käyttöjärjestelmällä varustettu Element vie ottipaikalle nopeasti ja näet sekä pyydystät kaloja, joita muut kalastajat eivät havaitse.

Tutustu Elementin tehoon raymarine.fi/element Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

13


Peruke

Käytettävien perukelankojen osalta mielipiteitä on monia. Vieläkin kuuluu puhetta siitä, kuinka 0,5 mm fluorocarbon ei ole koskaan mennyt poikki. Vaikka fluorocarboneissa kieltämättä on suuriakin eroja, on todettava, että tilastointi, jossa ohuet fluorocarbonit ovat aina hauet kestäneet, kertoo vain vähäisestä kalastuksen määrästä. Tästä saa vapaasti olla eri mieltä, mutta itse en lähde haukea kalastamaan kohdekalana alle millisellä perukkeella. Rikkoutuneet fluorot eri valmistajien tekeminä lasketaan useissa kymmenissä kappaleissa. Olen ollut haukipäivillä, jolloin 0,8 mm fluorocarbon on katkennut kolmesti saman päivän aikana. Käytettäviä materiaaleja on toki muitakin. Alkuvuosinani käytin lähes ainoastaan Loopin hauenkalastukseen tarkoitettua pike wire -lankaa. Sitten huomasin haukien ajoittain karttavan iskemistä vieheeseen, jossa on näin näkyvä peruke. Myös kiiltävä materiaali, kuten titaani on ollut huonoa syväjigauksessa. Sykkyrälle vääntyvä wolframilanka oli yksi parhaista, mutta valitettavan lyhytikäinen juurikin muuttuvan rakenteensa vuoksi. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, olisi hauenkalastukseen perehtyneen jigaajan syytä pitää mukanaan erilaisia perukkeita. Itse en ole vielä löytänyt millisen fluorocarbonin korvaajaa, vaikka sekään ei mielestäni aina ole paras vaihtoehto jykevän profiilinsa vuoksi. Siima

Siimana olen käyttänyt Savage Gearin ja Patriotin kuitusiimoja. Paksuuksien osalta olen suosinut varsin ohuita lankoja sen vuoksi, että viehe löytäisi pohjan nopeammin. Asiaan vaikuttavat toki myös paremmat heittopituudet sekä pienemmät tuulipussit kalastettaessa sivutuuleen. Optimaaliset paksuudet ovat omalta osaltani olleet 0,17-0,21 mm kuitua. Mikäli pohjassa on paljon kiviä tai muita esineitä, joihin kala saattaa päästä kulkeutumaan, on mietittävä paksumpia vaihtoehtoja. Ohuempien siimojen käyttäjille toivon vain onnea monessa asiassa. Joskus kala pyörii veneen ympäri siiman osuessa milloin veneen pohjaan, milloin antureihin. Nämä kaikki tapahtumat vaativat aina tuuria, puoltaen samalla paksumpien siimojen käyttöä. Vapojen sekä kelojen valinnat ovat pitkälti omiin mielipiteisiin perustuvia. Siimaa tulisi puolalle mahtua riittävästi pitkiin heittoihin. Vapojen tulisi puolestaan kestää suurhauen väkevä veto sekä omata voimaa väsyttää kala. Käytettävät vieheet

Suurhaulle suurta syötävää ja kala veneeseen. Teoriassahan se menee näin. Kukapa mitään 14

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Suuren hauen jigauksessa tarvittavaa tukevan luokan peruke- ja lukkomateriaalia. Kuvan fluorocarbon on 0,99 millistä. Kuva Antti Zetterberg.

Garminin uusi Live-kaikuluotaintekniikka vie kalastuksen uudelle tasolle. Kalan voi nähdä vieheen ympärillä niin heittokalastettaessa kuin vertikaalimenetelminkin.

pyöränpumppuja lähtee saalistamaan pienikokoisilla sirppipyrstöisillä kuhajigeillä. Tästäkin asiasta voidaan olla montaa mieltä. Kalastajien omat kokemukset kertonevat asioista kuitenkin parhaiten. Minulla on oma erityisasemani oppaan roolissa katsoa aina mikä toimii parhaiten. Kun kuusi osaavaa kalastajaa heittävät vieheitään kerta toisensa jälkeen vedenalaisen raadin arvosteltavaksi voi omat mielipiteensä heittää romukoppaan. Jonkun kerran veneessäni on myös vieraillut osaava kalastaja, joka jaksaa nakella isokokoisia eri tavalla painotettuja vieheitä syvään veteen koko päivän. Kertaakaan kukaan isoilla vieheillä kalastava heittokalastaja ei ole saanut saaliiksi mitään. Hauet eivät yksinkertaisesti ole olleet kiinnostuneita vieheestä joka ei edusta profiililtaan sitä mitä ne ovat syömässä. Parhaat jigikoot noin 9-13 -senttisiä kapeaprofiilia kumeja

Hauet osaavat olla monesti todella valikoivia sen osalta, minkä värisen vieheen ne hyväk-

syvät. Jonain päivänä firetigerit saavat uida omassa rauhassa kalojen iskiessä ainoastaan sinihileiseen 11 cm shadiin. Joskus puolestaan ainoastaan tumma violettisävyinen viehe antaa tärppejä. Onkin todettava, että monesti oma uskokin on koetuksella muutaman epäonnistuneen jigivalinnan jälkeen. Kun sitten ajaa veneellä pienen kierroksen huomaten kohdekalojen edelleen uiskentelevan pohjan tuntumassa on vain todettava, että kalastus vaatii lisää toistoja värivalintojen osalta. Tilanne jossa 11 cm jigillä ollaan

”Jonkun kerran veneessäni on myös vieraillut osaava kalastaja, joka jaksaa nakella isokokoisia eri tavalla painotettuja vieheitä syvään veteen koko päivän.”


AND FISH WITH F

ORCE

FORCE™ TROLLING MOTOR MOST EFFICIENT, MOST POWERFUL

INTEGRATED SCANNING SONAR

SONAR INTERFERENCE IS NEARLY UNDETECTABLE

WIRELESS CHARTPLOTTER INTEGRATION

© 2019 Garmin Ltd. or its subsidiaries.

WIRELESS PEDAL FEELS LIKE A CABLE-STEERED

REMOTE CONTROL WITH POINT-AND-GO STEERING Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

15


tosissaan narraamassa suurhaukia huvittaa varmasti suurinta osaa hauenkalastajia. Minua puolestaan huvittaa monesti se, kuinka kalastajat pahimmillaan lähes jonottavat päästäkseen heittämään kaislikkoa, jossa ei ole yhtään kalaa. Olen ajatellut asian lähinnä niin, että kaislikkokalastus on niin selkeästi mukavuusalueella, että siirtyminen toisenlaiseen kalastukseen ei vaan yksinkertaisesti kaikkia kalastajia kiinnosta, vaikka suurhaukia olisikin luvassa syvemmässä vedessä. Suurhaukien kalastaminen syvästä vedestä on oman syyskalastukseni odotetuin ajanjakso

Hauki on usein vahinkokala kuhan tai ahvenen pyynnin yhteydessä. Tämä komea 90-senttinen nappasi kuhan tavoittelun lomassa. Kuva Antti Zetterberg.

Hauki on ahvenkaloja kiitollisempi syväjigauskohde, sillä se kestää paineenvaihtelua huomattavasti paremmin. Tämä merkitsee etenkin kalaa vapautettaessa. Kuva Janne Koivisto.

16

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Laji on kasvattanut suosiotaan hitaasti mutta varmasti heittokalastajien keskuudessa. Kausi loppuu yleensä silloin, kun vesi alkaa olla tasalämpöistä sekä pohja- että pintaveden osalta. Yhtälöön kuuluu myös se, että pikkukalojen massaparvet suuntaavat kulkunsa kohti matalia savipohjaisia savilahtia. Kokonaisuutta täydentää myös se, että kaislikkoja heittävät hauenkalastajat parantavat saalismääriään suuresti. Kalat ovat siis saapuneet mataliin vesiin kaislikoiden tietämiin ja kalojen vuosikierto on vaiheessa, jolloin syvänteet hetkeksi tyhjenevät monilta alueilta. Kalojen kierrossa tapahtuu kohti alkavaa loppusyksyä taas omat muutoksensa sekakalaparvien ilmestyttyä. Syvännekalastuskauden pituus vaihtelee vuosittain sen kestäessä keskimäärin noin neljä viikkoa. Nyt tulevana syksynä vaan rohkeasti mukaan kokeilemaan, etenkin mikäli ne parhaat kaislikkopaikat eivät anna saaliiksi muuta kuin nokkahuilujen kokoisia haukia.


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

17


Teksti ja kuvat JÖRGEN LARSSON Käännös ANTTI ZETTERBERG

Vertikaalikalastusta pimeässä Etkö ehdi kalaan töiden jälkeen? Onko kalastuspaine liian kova omilla kotivesilläsi? Makaavatko kuhat liian syvällä päiväsaikaan? Kokeile kalastusta iltapimeällä ja hyödynnä pimeyden etuja.

I

stun kaverini Pontus Bengtssonin veneessä ja kello lähenee puoltayötä syyskuisena tyynenä ja tähtikirkkaana iltana. Pimeys peittää kaiken näkyvistä lukuun ottamatta kaikuluotaimien ruutujen paistetta. Tunnelma on maaginen. Pontus on onnistunut aiemmin illasta löytämään muutamia hyvän kokoisia kuhia, mutta ne ovat olleet nirsolla päällä eivätkä innostuneet niille tarjotuista jigeistä. Suuntaamme samalle paikalle nyt muutamaa tuntia myöhemmin ja pyrimme hyödyntämään täydellistä pimeyttä niiden ottihalujen laukaisemiseksi. Yön saalistaja iskee

Pontus ajelee hiljaa tyyntä järvenselkää ja tuijottaa herkeämättä luotaimia. Ravintokalaa on paljon näkyvissä ja siellä täällä niiden lähettyvillä kuhan kaari piirtyy luotaimeen. Eräs kaari kiinnittää Pontuksen huomion, sillä se on huomattavasti suurempi kuin muut.

Keskikarkeaa yövertikaalikuhaa Pontuksen käsissä. Kala puri 8-tuumaista jigiä, jossa oli räminäkapseli.

18

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


a

Pimeän aikaan tapahtuva vertikaalijigaus on erittäin jännittävää touhua kaikuluotaimien tarjotessa ainoan valonlähteen. Pontus Bengtsson hyödyntää eri kaikuluotaintekniikoita yhdessä.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

19


”Nyt löytyi todella iso kuha, kokeillaan onko sillä syöntihaluja?”, Pontus sanoo tiputtaessaan jigin veteen ja seuratessaan taitavasti veneellä isoa kuhaa, joka oleskelee noin neljän metrin syvyydessä. Jigi piirtyy selkeästi suoraan kalan läheisyyteen. Kuha ui rauhallisesti perässä, mutta ei tee Kaikkia vaihtoehtoja kokeiltiin. Joskus iso kuha mitään iskeäkseen. Mivaan pitää suunsa kiinni. nuutit kuluvat ja kalastus tuntuu jämähtäneen asemasodaksi. Kumpikaan ei aio perääntyä. Kuha iskee salamannopeasti

Pontuksen vapa taipuu lähes veteen asti. ”Nyt on todella iso kuha kiinni”, hän huutaa. Pontus pumppaa kalaa rauhallisesti ylöspäin, mutta kala liikkuu todella vauhdikkaasti, eikä hän saa pidettyä siimaa tarpeeksi kireällä, jolloin koukku ei pääse pureutumaan kunnolla koviin suupieliin. Kuha nousee pintaan, oksentaa edellisen saaliskalan ja heilauttaa pyrstöään hyvästiksi. Olemme hämillämme tästä tempusta ja alkuhämmästelyjen jälkeen jo hieman hymyilyttää. Havaitsemme vielä kuhan oksentaman noin 35-senttisen hauen kellumasta pinnalla ja emme voi muuta kuin todeta, ettei mikään jigi ole liian iso suurelle kuhalle. Alku on aina hankalaa

Pontuksen kanssa viime syksynä tekemäni retki ei toki ollut ensimmäinen pimeässä tehty vertikaalijigireissu. Kokeilin lajia pimeässä jo 2010-luvun alkupuolella. Meillä oli teoria, että kirkkaammissa järvissä kuhat nousisivat lähemmäs pintaa syvyyksistä, joissa ne oleskelevat päivisin. Teoria ei kuitenkaan toiminut käytännössä, emmekä onnistuneet saamaan ainuttakaan kalaa ylös asti muutamista tärpeistä huolimatta. Täysin pimeässä veneen liikkeiden seuraaminen oli vaikeaa ja lisähankaluutta toi järvissä oleva keijusto eli plankton, joka esti kuhien kunnollisen havaitsemisen silloisilla kaikuluotaimilla. Kokeilut hiipuivat pikkuhiljaa menestyksen puutteessa. Onnistumisista uskoa tekemiseen

Pimeällä järvenselällä ollessamme Pontus kertoo täysin vastaavista ensikokemuksista omalla kohdallaan, hän tosin jaksoi uskoa tekemiseen eikä luovuttanut vaikka kokikin lajin vaikeaksi. ”Vuonna 2015 sisukkuuteni pimeäkalastuksen suhteen palkittiin. Eräs kerta jäi hyvin mieleen kun järvellä oli noin 10 venettä ja syönti oli kaikilla todella heikkoa. Illan mittaan veneet häipyivät ja jäin yksin kalastamaan. Kalastin täysin pimeässä ja onnistuin saamaan 6,5- ja 7,5-kiloiset kuhat. Sen jälkeen olen suhtautunut erittäin luottavaisesti vertikaalijigaukseen pimeällä, toki luotainteknologian kehityskin on auttanut paljon”, Pontus kertoo. Pimeällä kalastamisen edut Olimme todella vaikuttuneita suurkuhan oksentamasta pikkuhauesta.

20

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Vaikka pimeässä kalastuksessa on omat hankaluutensa, kuten edellä mainitut veneen käsittely ja plankton, tarjoaa pimeä myös etuja.


hauen

WESTIN SHADTEEZ SLIM 22 CM 63 G JIGI

herkkuPala!

55-07718–24 | 5,99

WESTIN GREAT HERON LUSIKKAUISTIN

motonetin myydyimPiä lusikoita!

22 g 55-08301–09 | 5,99 18 g 55-08292 –300 | 5,99

uutuus!

WESTIN W3 SPIN VAPA

Kasijalkainen Westin W3 on suunniteltu erityisesti meritaimenen kalastukseen veneestä. 240 cm pituus takaa näppärän käsiteltävyyden ja pidempiä vapoja tarkemmat heitot. Heittorytmi on myös pidempiä vapoja nopeampi, mistä on merkittävää hyötyä ajelehtivasta veneestä kalastettaessa. Ulkonäkö ja komponenttien laatu on tutulla Westin-tasolla. 55-07403 | 89,90

WESTIN SALTY 26 G LUSIKKAUISTIN

Pitkäheittoinen

meritaimenlusikka!

55-07718–24 | 5,99

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

21


Illan ensimmäinen kala otti juuri valon hiipuessa ja kuun alkaessa nousta.

Etenkin kovan kalastuspaineen omaavissa vesistöissä on pimeän aikaan huomattavasti rauhallisempaa kuin päivisin ja kalojen ottihalukkuus on todennäköisempää. Lisäksi päivätöissä käyvän ei tarvitse kiirehtiä kalaan, kun voi ajoittaa reissun iltaan. Suurhaukia ja revontulia

Tämä edellisillan yli 9-kiloinen kuha sai minut innostumaan reissusta Pontus Bengtssonin kanssa.

”Vaikka suurkuha oli tällä kertaa kalastajia ovelampi, ei se himmentänyt yhtään upean illan ja yön magiaa. Päinvastoin.” 22

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Olin todella latautunut ennen reissuamme, sillä edeltävänä iltana Pontus oli saanut 95-senttisen ja 9,12-kiloisen kuhan. Emme kuitenkaan onnistuneet saamaan veneeseen tällä kertaa yhtään suurkuhaa, sillä pikkuhauen oksentanut suurkuha pääsi karkaamaan. Sen sijaan saaliiksi tuli suurhauki noin seitsemästä metristä sekä pieniä ruokakoon kuhia. Vaikka suurkuha oli tällä kertaa kalastajia ovelampi, ei se himmentänyt yhtään upean illan ja yön magiaa. Päinvastoin. Oli todella upea katsoa hiipuvaa valoa ja tähtitaivaan syttymistä taivaalla kuun kajastaessa tyynestä vedenpinnasta. Kaiken kruunasivat revontulet, joita ei Etelä-Ruotsissa kovin usein näe. Eikä 120-senttisen hauen saaminen ole todellakaan arkipäivää. Kärsivällisyyttä

Kuhien vertikaalikalastus pimeällä vaatii kärsivällisyyttä, sillä kuten päivälläkin, on kaloilla tietyt syöntijaksot myös pimeässä. Joskus tärppiä saa odotella hyvinkin kauan vaikka kalat olisivat löytyneet nopeasti. Pi-


meällä etenkin kuhien on havaittu lähtevän seuraamaan jigiä useammin kuin päivällä. ”Voit kalastaa vaikka läpi yön, mutta olen huomannut, että kuhien paras syöntijakso on heti auringonlaskun jälkeen ja siitä muutama tunti pimeää”, Pontus kertoo omista kokemuksistaan. Hän myös neuvoo sulkemaan mahdollisuuksien mukaan veneestä kaikki ne valot, jotka näkyvät pinnan alle, jotta kuhat eivät häiriinny ylimääräisistä valonlähteistä. Pimeällä pienempää ja räminää

Olin itse ajatellut tarjota pimeässä suurempia ja tummempia jigejä, mutta Pontus suosittaa käyttämään pienempiä ja lisäämään räminäkapseleita lisä-ärsykkeeksi. ”Pieni jigi, jossa on räminäkapseli, on osoittautunut kaikkein toimivimmaksi. Tämä korostuu etenkin huonolla syönnillä, jossa joudun pitämään jigiä passiivisen kalan kuonon edessä. Saan luotua vavan liikkeellä ääntä räminäkapselin kuulilla, joka on usein aktivoinut kalan iskuun”, Pontus selvittää. Veneen käsittely pimeässä

Pontuksen pimeäkalastuksen suosikki on 6-tuumainen Slim Teez värissä Alabama ja varustettuna räminäkapselilla.

Sysipimeässä kalastus vaatii kokeneellekin hieman totuttelua veneen liikkeisiin ilman kunnolla näkyvää horisonttia. Tämän takia hyvin ja selkeästi toimiva GPS-plotteri on pimeän kalastuksessa ehdoton niin oman sijainnin kuin kalan seuraamisenkin kannalta. Vertikaalikalastuksessa paras sää on mahdollisimman tyyni, joten tuulisella säällä pimeässä ei edes kannata lähteä yrittämään niin kalastuksen kuin turvallisuudenkin takia. Sesonki on nyt

Niin kuhat kuin hauetkin tankkaavat syksyllä talven varalle ja ne ovat todella hyvässä kunnossa tarjoten hyvän vastuksen siiman päässä. Pontus kertoo, että hän on onnistunut saamaan hyviä kuhia jopa joulukuussa, jolloin vesi on vain pariasteista ja maassa on lunta. Mitä kylmemmäksi vesi menee, sitä vähemmän vedessä on planktonia ja kalojen havainnointi helpottuu. Syyskuussa ja lokakuussa säät ovat vielä siedettäviä, joten vesille kannattaa mennä jo vaikka samana iltana kun olet lukenut tämän artikkelin.

Kesällä ja alkusyksystä plankton sekoittaa näkymiä. Alku- ja loppukaudesta tätä ongelmaa ei ilmene.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

23


Kuhmon hauenkalastuspotentiaali on huimalla tasolla.

24

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO SEKÄ TESTIRYHMÄ MIKA NUMMISTO JA ARI TAKKUNEN

Yli sadan vapaana virtaavan kosken Kuhmo kiinnostaa luonnollisesti taimenen ja harjuksen tavoittelijoita. Hauen perässä harva on tähän saakka Kuhmoon lähtenyt. Kannattaisi kyllä.

S

uomesta on viime vuosina menty suurhauen perässä erityisesti Saksaan, Rügenin saaren ympäristöön. Paitsi sen jälkeen, kun kotimaisen hauenkalastuksen vaikuttajapersoona, nokialainen Mikko Salonen sai Kemijoesta 16,54-kiloisen hauen. Salosen hauki sai aikaan valtavan kansanvaelluksen Kemijoelle. Ja varmasti syystä. Isossa joessa on isoja mahdollisuuksia, ja se on helpommin ja edullisemmin saavutettavissa kuin Rügen. Kemijoki ei kuitenkaan ole Suomen ainoa ison hauen sisävesikohde. Sen kertoo muun muassa Hauenkalastajat Open -haukikisa, jonka suurhauista merkittävä osa saatiin useista eri sisävesistä. Unohdettu Kainuu

Kainuun maakunta on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin (22 687 km2). Ja asukasluvultaan toiseksi pienin (74 000). Toisin sanoen siellä on paljon tilaa ja vähän ihmisiä. Vaikka Kainuu on syrjäisellä itärajalla, sinne on kuitenkin 300 kilometriä vähemmän kuin Kemijoen kalapaikoille. Ja melkein puolet vähemmän kuin vaikkapa Inariin. Keltainen väri tuntui toimivan. Tässä Hot Baitfish -värinen ”Junnu-Pigi”.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

25


Perinteisesti Kuhmoon tullaan taimenkalaan, kuten teki Pekka Hattunenkin kaverinsa kanssa.

Tämänkertainen reissu lähti liikkeelle kun Kuhmonkoskien kalastustapahtumien ja -matkailun puuhamiehenä toimiva Juhani Kyllönen esitteli meille ajatuksensa Kuhmon vesille suunnatusta haukisafarista. Päätimme ottaa haasteen vastaan ja suuntasimme Kainuuseen. Imua lisäsivät Juhanin muistelut siitä, miten suurilla kaloilla paikallislehden kalakisa on eri vuosina voitettu. ”Kyllä siellä vuosittain on 14-15 kilon haukia. Jonain vuonna se voitettiin 17 kilon kalalla”, Kyllönen kertoili. Valitettavasti paikallislehti ei vastannut tiedusteluumme kalatilastoista. Safarikokeilu

Kirjoittaja ja Pajakkajoelta kahlaamalla narutettu 108-senttinen.

”Vara-airojen avulla pääsimme jatkamaan matkaa ja kalastamaan suunniteltuja paikkoja. Kokeilimme erilaisia vieheitä ja saimme muutamia kaloja.” 26

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Haukisafarin ideana oli kokeilla kalastaa kahden päivän aikana sekä jokisuvannoissa että järvillä. Reittivalinta tarkoitti samalla sitä, että laskimme pari koskea soutuveneellä. Laskuihin mahtui vauhtia ja pari vaarallista tilannetta, kun meiltä muun muassa katkesi ensimmäisen kosken alussa airo. Vara-airojen avulla pääsimme jatkamaan matkaa ja kalastamaan suunniteltuja paikkoja. Kokeilimme erilaisia vieheitä ja saimme muutamia kaloja. Jerkillä ja pehmovieheellä pienempiä, pikkuriikkisellä Lotto-lipalla puolestaan hiukan niitä suuremman. Illan mittaan haukien kiinnostus näytti olevan varsin selvästi keltavoittoista. Mika tosin sai savukalan värisillä muutaman, mutta minä ja Ari saimme jokseenkin kaikki kalat keltavoittoisella (Hot Baitfish -väri) Pig Shad JR -kumilla. Jokunen tapahtuma tuli myös keltakylkiseen (Hot Olive, HO) Rapala Glidin’ Rapiin. Suurin kala oli tässä vaiheessa 79-senttinen. Illan hämärtyessä hankkiuduimme yöpymistä silmällä pitäen autiotuvalle, joka osoittautui melojien täyttämäksi. Tämä takaisku tarkoitti myöhäisillan venematkaa suoraan päätepaikkaan ja suunnitelmien muutosta. Pajakkajoella paukkuu

Tummien vesien hauet ovat kuvioinniltaan uskomattoman hienoja.

Kuhmon keskustan läpi virtaavan Pajakkakosken loppuliuku antoi edellisenä kesänä muutaman hauen, ja tarinat joen mahdollisuuksista vetivät puoleensa. Päätimme pai-


Awards season 2017-18

TESTIVOITTAJA TESTVINNARE

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

27


Vavanrakentaja Ari Takkunen

K

uhmon reissujuttuja tehdessämme tutustuimme helsinkiläiseen Ari Takkuseen. Moni tuntee miehen LPM Lures -merkin takaa ja varsinkin erinomaisesti pyytävän, käsityönä tehdyn SB-jerkin luojana. Harvempi sen sijaan tuntee Arin vavanrakentajana. Tarve tehdä itse omat vavat syntyi, kun kalastusvälineliikkeiden runsaasta vapatarjonnasta ei tahtonut millään löytyä itselle sopivaa vapaa. Vapaa, jossa samanaikaisesti olisi sopivan mittainen takakahva, ohut korkki sekä vielä oman maun mukaiset sidokset. Takkusen tekemiin tyylikkäisiin ja hienotoimisiin Dilligaf-nimellä kulkeviin vapoihin pääsimme tutustumaan jo ensimmäisellä Kuhmon reissulla. Tie kalamiehen sydämeenhän käy vapa-aihion kautta – ja näin kävi meillekin. ”Käytän pääosin Bushido-aihioita, jotka ovat hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia. Jos tilaaja haluaa vapansa tehtävän jonkun muun valmistajan aihiosta, onnistuu toki sekin. Vaparenkaiksi valitsen American Tackle Microwaven tai FUJI Torziten tuotteita. Ne ovat kevyimmät ja niissä on pienin kitka. Ja näin ollen ne ovat myös kalleimmat.” Vavantekofilosofiaa tiedusteltaessa Ari jakaa rakentamansa vavat kolmeen luokkaan

»» Hifistely: mahdollisimman kevyet ja tunnokkaan – eli kalliit »» Järkivavat: Järkevän hintaisista osista kasatut, tilaajien mieltymysten mukaan valmistetut käyttövavat »» Fiilistely: Esimerkiksi pikkujoelle sopivat, perhovapa-aihiosta tehdyt avokelavavat, joiden aihio taipuu ”butista” asti

Takkunen ei itsestään suurta ääntä pidä, mutta laadukkaita ja loppuun asti ajateltuja vapoja syntyy senkin edestä.

kata kesken jääneen safarin kalastamalla Pajakkajokea ensin rannalta ja myöhemmin veneellä. Mika jäi koskialueen heittolaiturille, kun me Arin kanssa suuntasimme kahluuhousuinemme kauemmas suvannolle. Olimme heittäneet kymmenisen minuuttia, kun aloin pohtia ääneen, miten metrihauki otettaisiin tuollaisessa paikassa ylös. Samassa Finnish Disco -väristä Pig JR -kumiani rouhaistiin melko tuntuvasti. Vahva, virtavedessä elänyt hauki teki muutaman rajun syöksyn, mutta antautui lopulta mitattavaksi ja kuvattavaksi. 108-senttinen tummanpuhuva leopardi balsamoi safarin keskeytymistä varsin mukavasti. Ari napsi tämän jälkeen kolme kalaa Lotto-lipalla. Ne kaikki olivat 80 sentin paikkeilla, eli suurempia kuin ”oikeilla haukiuistimilla” edellisenä päivänä saadut. Valikoivia haukia

Rannalta heittäminen ja etenkin kalan saaminen rannalta on mukavaa, mutta rajallista ja aika työlästä. Kun saimme Juhanin veneen Pajakan suvantoon, alkoi tapahtua. Illan aikana saimme runsaat 20 haukea, joista suurin ylös tullut oli sekin metrin ylitys, 104 cm. Hyvin todennäköisesti pitelin itse aamulla saamaani kalaa illalla vielä uudelleen, tällä kerralla Glidin’ Rapissa. Kala oli monta kertaa lähellä, joten sen selässä oleva jälki oli hyvin nähtävissä. Kala kuitenkin irtosi puolittaisessa hypyssä, joten lopullinen varmuus jäi saamatta. Vieheiden suhteen homma oli Pig Shad JR:n täydellistä ylivoimaa. 80 prosenttia päivän kaloista tuli ”Junnu-Pigeillä”, vaikka paljon muitakin kokeiltiin. Myös värien suhteen kala oli käsittämättömän valikoivaa. Ensin toimi edellisen päivän keltasävytteinen Hot Baitfish. Kun aurinko meni pilveen, alkoi punavatsainen ja kupariselkäinen Jeppan antaa tapahtumia. Sateessa oranssivalkoinen Nemo oli aivan ylivoimainen ja loppuillan aikana keltavatsainen papukaijaväri Parrot antoi päivän parhaan sarjan, suurimpana tuo 104 cm kala. Oppaalle tonttia

Seuraavana päivänä päätimme tutkia vielä syrjäisessä Lentiirassa sijaitsevan Änättikosken. Hieno koski antoi muutaman harjuksen ja muun muuassa 53-senttisen taimenen, mutta haukia ei tältä pistolta saatu. Änättikosken suvannosta olisi veneellä varmasti natsannut, mutta hivenen tulvivat rannat tekivät suvantoalueen heittämisestä ylivoimaista.

Ari Takkunen Kuhmossa.

28

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Safariin kuului koskenlaskua soutuveneellä. Mikalla ja Juhanilla oli vene vähällä kaatua.


Hotelli Kainuun kalastuspaketti Onnistuneen koskenlaskun jälkeen kalastimme seesteisempiä suvantoja.

Taustatiedot ja muutaman päivän pikaretki antoivat kuitenkin olettaa, että löytämätöntä haukipotentiaalia Kuhmossa on vaikka kuinka paljon. Sen virkistyshyödyntäminen ei kuitenkaan ole ihan helppo nakki. Taimenkoskia pystyy koluamaan rannalta ja muun muassa niiden suvantoja pystyy paikka paikoin heittämään rannalta. Vene tuo kuitenkin aivan oleellisen edun, joten sellainen olisi hyvä olla käytössä. Kuhmon alueella toimii tiettävästi vain yksi kalastusopas, joka on keskittynyt koskikalastusopastukseen. Yhtään hauenkalastusopasta Kuhmossa ei ole, mutta vapaata toimintatonttia tällaiselle varmasti olisi. Uskoisin, että asiaan perehtymällä ja venekalastusta tarjoamalla voisi rakentaa uuden kiinnostavan matkailupalvelun. Mikä toimii Kemijoella, toiminee Kuhmossakin.

Perinteisesti kalareissujen majoitus tapahtuu mökissä tai tosi erämeiningillä teltassa. Yhä useampi kalastaja haluaa kuitenkin arkikiireiden jälkeen vain nauttia kalastuksesta, eli mennä aamupalalla valmiiseen pöytään, yöksi lakanoiden väliin ja jättää loppusiivoukset muiden huoleksi. Kuhmon keskustassa, pääkadun varrella sijaitseva Hotelli Kainuu pyrkii tarjoamaan vastauksen näihin toiveisiin. ”Emme kilpaile mökkien kanssa vaan tarjoamme erilaisen vaihtoehdon sille, joka haluaa, että sauna on valmiina ja ravintolasta saa lämpimän ruuan”, kertoo hotellinjohtaja Kirsi Piirainen Hotelli Kainuulla on muutama valmis kalastus- ja majoituspaketti, joihin sisältyy huoneiden lisäksi opastettua tai omatoimista kalastusta valinnan mukaan. Osa hotellin huoneista on myös suunnattu kalastajille: kalastusvälineiden säilytys huoneessa on helppoa, valoisa perhonsidontapaikka löytyy huoneiden välittömästä läheisyydestä sekä kahluuvaatteille on oma kuivaushuoneensa. Olemme kahtena vuotena majoittuneet hotelli Kainuussa ja voimme sitä vilpittömästi suositella. Kainuulaissävytteinen aamiainen on maittava ja monipuolinen, huoneet ovat siistejä, parkkitilaa löytyy, ja jos ei koko päivää huvita kalastaa, baarin telkkarista voi vaikka katsoa ajankohtaisia urheilutapahtumia ja samalla vaihtaa kuulumiset muiden kalastajien kanssa. Lisätietoa www.hotellikainuu.com

Metrikala hotkaisee 20-senttisen kumin melko vaivatta. Ottivärinä Parrot. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

29


Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

Mato on onkijan perussyötti, joka kelpaa erinomaisesti myös syyslahnoille.

Loppusyksyn lämpöaalto aukaisi lahnaikkunan Puut olivat jo kellastuneet ja syksy oli pitkällä. Ajatukseni olivat siirtyneet kokonaan hauen ja ahvenen kalastukseen. Suunnitelmiini tuli kuitenkin muutos, kun säätiedotuksessa luvattiin seuraavaksi päiväksi todella lämmintä keliä. Ehkäpä vielä voisi saada lahnoja.

S

yksy on aikaa, jolloin moni meistä kalastaa haukea ja ahventa, toiset ehkä meritaimenta ja osa kuhaa. Itse kalastan syksyllä monesti lahnaa, sillä talvea varten tankatessaan ne syövät usein hyvin ja

30

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

silloin niiden onginta voi olla todella hienoa. Lokakuun puolivälissä on kuitenkin yleensä jo liian myöhä lähteä lahnaa onkimaan. Lahnat eivät vaan yksinkertaisesti tunnu enää ottavan syöttiin, kun vesi on riittävän kylmää. Lämpöaalto muuttaa tilanteen

Olinkin jo siirtänyt särkikalojen ongintaan tarkoitetut välineet sivummalle kevättä odottamaan. Mutta kun säätiedotuksessa yhtäkkiä luvattiin lämpöaallon saapuvan maahan ja mittarilukemien nousevan lähelle kahtakymmentä, oli aika valmistautua vielä yhteen lahnaonkireissuun ennen talven tuloa. Tätä

tilaisuutta ei kannattaisi hukata. Pakkasin kelaonkivavan, haavin, syötit ja muut tarvikkeet valmiiksi autoon odottamaan seuraavaa aamua. Tarkistin vielä sääennusteen kertaalleen ennen nukkumaan menoa ja se oli edelleen sama; kahdeksi seuraavaksi päiväksi oli luvassa vuodenaikaan nähden todella lämpimiä kelejä. Nyt jos koskaan lahnat aktivoituisivat, ainakin toivoin niin. Kohteena syvänne

Kohteena oli melko pieni ja matala lampi, sellaisiahan Pohjanmaan lammet yleensä


”Latasin annoksen maissia mäskiritsaan ja ammuin maissinjyvät keskelle syvännettä.” Varovaiset alkuvalmistelut

Soudin veneen varovaisin aironvedoin tuulen yläpuolelle, aivan syvänteen reunalle. Nyt oli oltava varovainen, jotta lahnat eivät säikähtäisi. Laskin ensin veneen keulaköydessä kiinni olevan ankkurin varovasti pohjaan ja sen jälkeen toisen ankkurin perästä, senkin vähintään yhtä varovasti ja äänettömästi. Vene asettui niiden varassa juuri sopivasti aivan syvänteen reunaan. Vielä ei kuitenkaan voinut aloittaa ongintaa, vaan ensin oli hieman rohkaistava lahnoja syömään. Avasin säilykemaissipurkin ja sekoitin maissien sekaan pari hyppysellistä Brasem-hajustetta, josta lahnat pitävät. Latasin annoksen maissia mäskiritsaan ja ammuin maissinjyvät keskelle syvännettä. Vielä toinen ja kolmas satsi maissia lensi ilmojen halki ja homma oli siltä osin valmis. Nyt oli sopiva hetki juoda kuppi kahvia ja antaa lahnojen sillä aikaa tutustua tarjoiluihin ja kasvattaa ruokahaluaan. Downsizing

Kun kahvi oli juotu, oli aika kasata vapa. Koska vesi oli jo kylmää ja sitä oli normaalia vähemmän, olisivat lahnat nyt todennäköisesti tavallista arempia. Välineet piti siis valita sen mukaisesti, eli normaalia pienemmät ja herkemmät. Aloitin sitomalla siiman päähän kokoa kymmenen olevan koukun. Seuraavaksi kiinnitin siimassa olevaan pikalukkoon läpinäkyvän Crystal Waggler -tyyppisen kohon, joka oli kantavuudeltaan 3,0 + 0,8 g. Syötinkin pitäisi varmaan olla tavallista pienempi, joten valitsin ison kastemadon sijaan sitä selvästi pienemmän tunkiolieron. Pujotin koukkuun vielä päällimmäiseksi yhden maissinjyvän. Tämän luulisi kyllä toimivan. Hyvä aloituskala

Onneksi olin ankkuroinut veneen niin, että tuuli oli takana ja pääsin heittämään myötätuuleen. Näin sain heitettyä kevyeksi skaalaamani ongen riittävän kauas, ilman sen suurempia riuhtaisuja. Koho laskeutui juuri sopivaksi katsomaani kohtaan syvänteen päälle. Kelasin löysän siiman pois, koho nousi pystyyn ja asettui niin, että siitä näkyi vain sen punainen kärkiosa. Pienet aallot löivät kohon yli, mutta se pysyi kuitenkin itsepintaisesti näkyvissä. Siellä se loisti punaisena, näyttäytyen aina aaltojen välistä. Hetken kuluttua se kuitenkin yhtäkkiä hävisi. Tein tartutuksen ja siiman päässä tuntui raskasta painoa. Mahtavaa, ne tosiaan syövät näinkin myöhään syksyllä. Kala ovat. Lammessa on yksi syvänne ja lahnat olisivat nyt varmasti siellä. Syvänteestä kun löytyisi todennäköisesti hieman lämpimämpää vettä ja lahnat ovat tunnetusti lämpöhakuisia kaloja. Kesä ja syksy olivat olleet hyvin kuivia, mikä oli laskenut lammen vettä. Veden vähyys paransi todennäköisyyttä kalojen löytymiselle, sillä syvänteen ulkopuolella oli nyt tavallistakin matalampaa. Soutelin hiljalleen kohti syvännettä ja tarkkailin samalla veden väriä. Se näytti vielä suhteellisen kirkkaalta. Syvänteen reunalla vesi kuitenkin muuttui äkisti hyvin sameaksi. Se oli selvä merkki siitä, että lahnat olivat paikalla. Nyt näytti hyvältä. Vesi oli syvänteen kohdalla niin sameaa, että lahnat selvästi ruokailivat.

Aurinkoinen ja lämmin keli sai lahnat aktivoitumaan.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

31


Loppusyksyn lämpöaalto aukaisi lahnaikkunan

Yksi päivän kaloista lähdössä takaisin kasvamaan.

lähti uimaan sivulle ja veti pari metriä siimaa kelalta. Vastus ei kuitenkaan ollut ihan samaa luokkaa kuin lämpimän veden aikaan ja pian sain lahnan jo veneen viereen. Laskin haavin veteen ja sain nostettua kalan veneeseen. Lahna oli tumma, lähes musta ja se näytti hyvän kokoiselta. Päätin punnita sen. Puntari näytti painoksi 2,39 kg, mikä oli tähän paikkaan ihan kiva lukema. Suurempiakin täältä kyllä löytyy, mutta tänään ja näin myöhään syksyllä jo pelkkä lahnan saaminen tuntui onnistumiselta. Laskin kalan takaisin uimaan ja se ampaisi suoraan kohti syvännettä. Ammuin ritsalla lisää maissinjyviä onkipaikalle ja vaihdoin uudet syötit koukkuun. Aurinko paistoi ja keli tuntui vuodenaikaan nähden todella lämpimältä. Mietin, että mahtoikohan kukaan muu tässä maassa olla juuri nyt lahnaongella, tuskin ainakaan kovin moni. Varovaista syöntiä

Koho kellui taas veden pinnalla, eikä tahtonut millään upota. Useamman minuutin kohoa tuijoteltuani kelasin ongen ylös ja tarkistin syötin. Se näytti olevan kunnossa, joten heitin ongen takaisin, mutta hieman eri kohtaan. Ehkä lahnat olisivat vähän siirtyneet. Hetken aalloilla keikuttuaan koho nousi muutaman sentin, minkä jälkeen se sukelsi suoraan pinnan alle. Pian haavissa oli jo päivän toinen lahna, tällä kertaa hieman edellistä pienempi. Homman juoni alkoi hiljalleen selvitä; aina kun sain lahnan, tuli seuraava tärppi hieman eri kohdasta kuin edellinen.

”Hetken aalloilla keikuttuaan koho nousi muutaman sentin, minkä jälkeen se sukelsi suoraan pinnan alle. Pian haavissa oli jo päivän toinen lahna, tällä kertaa hieman edellistä pienempi.” Loppusyksyn lahnanonginta sujui odotettua paremmin.

32

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


ÄLÄ LUOTA KOPIOIHIN! Vaativan valinta on aito oikea Owner. ST36BC, koot 3/0-20

OWNER KOUKUT

Erinomainen yleiskoukku kaikkeen kalastukseen. Aktiivi kalamiesten suosikki sekä hauki-, kuha-, että taimenvieheissä. Noussut jo käsitteeksi!

sh. 7,50 € Myös punainen RD-väri!

Markkinointi:

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

33


Loppusyksyn lämpöaalto aukaisi lahnaikkunan

Isommilla lahnoilla evät ovat usein hyvin tummat, kuten tämän lahnan peräevä.

Mäskiritsalla voi toimittaa onkipaikalle paitsi mäskiä, niin myös syöttejä. Syötit voivat olla vaikkapa maissinjyviä, kuten tässä jutussa. Kuvan kirkkaassa waggler-kohossa on valmiina 3 gramma painoa. Onkijan tehtäväksi jää lisätä siiman ilmoitetut 0,8 grammaa.

Lahnat tuntuivat väistävän syöttiin napannutta ja vastaan taistelevaa kalaa. Tämä havainto auttoi ja pian oli jo kolmas lahna kiinni. Syönti ei kuitenkaan missään vaiheessa yltynyt kovaksi, ei läheskään sellaiseksi kuin se joskus alkusyksyllä voi parhaimmillaan olla. Mutta tärppejä tuli tasaisin välein ja kalat olivat hyvän kokoisia, keskimäärin kahden kilon luokkaa. Loppusyksyn valoisa aika on kuitenkin lyhyt. Aurinko alkoi hiljalleen painua kohti puiden latvoja ja ilma viileni selvästi. Lahnan syönti hiipui samaa tahtia auringon laskun kanssa ja loppui lopulta kokonaan. Se teki onginnan lopettamisesta helppoa, eikä tällä kerralla tarvinnut tehdä kovin montaa viimeistä heittoa. Päivä oli onnistunut mainiosti. Sain laskujeni mukaan 11 lahnaa, mikä oli paljon enemmän kuin olin uskaltanut odottaa.

Brasem on takuuvarma haju lahnoille. Sillä voi hajustaa mäskiä ja syöttejä.

Välineet lahnan kelaongintaan Vapa Match- tai specialist-tyyppinen kelaonkivapa,

jonka test curve on esim. 1,75 lbs. Vavassa saa siis olla voimaa, sillä saaliskalat voivat olla isoja. Sopiva vavan pituus on 13 jalkaa, eli 3,9 metriä.

Kela Kokoluokkaa 2000-2500 oleva avokela. Kelan

tärkein ominaisuus on hyvä ja tasainen jarru, joka mahdollistaa suhteellisen ohuen siiman käytön.

Siima Laadukas monofiilisiima. Itse käytän usein

paksuutta 0,20 mm. Siimaan kannattaa sitoa leikari n. 25 cm koukun yläpuolelle. Se estää siiman kiertymisen, kun onkea kelataan ylös.

Muut välineet Haavi, koukunirrotuspihdit ja/tai

-puikko, koukkuja, painoja, kohoja ja tietysti kamera. Ensimmäinen lahna oli lähes musta. Se osoittautui lopulta päivän suurimmaksi.

34

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


VALOA JA VIRTAA ILMAN PARISTOJA JA LADATTAVIA AKKUJA › › › › ›

aktivoituu vedestä käyttöaika jopa 300 tuntia virtalähde HydraCell-energiakenno ekologinen turvallinen

www.kalastuskolmio.fi • kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

35


Teksti ja kuvat NIKO SATTO

KEVÄTTIJÄRVI

Ensikontakti järveen jätti suurahvenet mysteeriksi. Silti kalareissu oli molemmille yksi kaikkien aikojen parhaista.

S

uomussalmella, Kainuun korpimailla, aivan itärajan tuntumassa sijaitsee Kevättijärvi. Järvi, jolla on ollut vuosia jo verkkokalastuskielto, ja josta nyt on tullut Metsähallituksen OPV- eli onki, pilkki, virveli -kohde. Metsähallituksen verkolla tekemä koekalastus järvellä antoi 32 ahventa, joiden keskipaino oli 700 grammaa ja joista 12 painoi yli kilon. Kun Metsähallitus kyseli toimituksen avustajia kalaan, alkoi heti kiinnostaa.

36

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

37


Isojen ahventen KEVÄTTIJÄRVI

Kevättijärvi sijaitsee lähellä itärajaa noin 50 kilometriä Suomussalmelta itään. Kuva Navionics.

Jerkkikoukku, josta on lytätty väkäset. Jatkossa en näin isoilla koukulla aio kalastaa.

Aina välillä kokeilimme haukea. Erityisesti aamuyön hauenkalastus oli parasta aikoihin.

kala jää saamatta väkäsettömän koukun takia, sittenpä jää! Syvänteen päällä tapahtuu (tai sitten ei)

Suurahvenet jäivät kesäkuun reissulla haaveeksi. Tämä ei vielä hätyyttele 35 cm ylämittaa.

Kesäkuun puolivälissä matkaan

Teimme viikonloppuiskun Metsähallituksen projektipäällikön, kalastusvälinealalta ennestään puolitutun Henrik Korkeamäen kanssa. Paikka oli kummallekin vieras, mutta muutaman vinkin saimme paikallista erätarkastajalta, Jari Lauroselta. ”Sieltä tulee kuule ruman kokoisia ahvenia! Ja saatiin sieltä viime vuonna 126-senttinen haukikin”, tarinoi Lauronen rannassa ja tarkasti samalla luvat kalaretkeltä palanneelta seurueelta. Yhdellä seurueesta oli lupa maksamatta, ja seurauksena olivat sakot. Seurue ei ollut ensimmäinen eikä taatusti viimeinen. Tarkastustoiminta järvellä on tehokasta, sillä salakalastusta näillä syrjäisillä erämaajärvillä esiintyy paljon. 38

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Valtakunnallisten rajoitusten lisäksi ahvenen ylämitta on 35 senttiä, ja sitä pienempien ylösottokiintiö päivässä 10 kalaa. Lupien lisäksi kalojen määrien ja mittojen suhteen on siis oltava tarkkana. Vastuullisuus edellä

Henrik, joka on vahva vastuullisen kalastuksen puolestapuhuja ja suuri luonnonystävä, asetti heti alkuun haasteen: jokaisessa vieheessä olisi vain yksi koukku, josta on väkäset puristettu lyttyyn. Näin mahdolliset vapautettavat suurahvenet kokisivat mahdollisimman vähän vahinkoa. Haasteeseen oli helppo tarttua. Vaikka esimerkiksi jatkuvasti vaihtuvista testivieheistä ei tule aina väkäsiä lytättyä, periaatteesta on helppo olla samaa mieltä. Jos joku

Tietojen mukaan isot kalat viihtyvät järven suurimman syvänteen päällä, joten aloimme uistella sen ympärillä. Pieni hauki, pieni ahven ja tyhjä kaiku eivät antaneet osviittaa isoista. Niinpä lähdimme kokeilemaan muualta. Vastaan tulleelta veneeltä saimme kuulla yhden suuren hauen katkaiseen siiman. Uistellen ei kuulunut haukia eikä ahvenia. Yksi kiinnostavan näköinen vähän syvempi ja vitaisempi saarennurkka antoi päivän ensimmäiset heittohauet ja kasan ahventapahtumia. Järjestäen tukevassa kunnossa olleet ja väkevästi vastaan hangoitelleet hauet eivät silti muutamaa kiloa enempää painaneet. Ahvenetkin olivat yhä sinttejä. Toisen syvemmän montun päällä Henrik alkoi heittää Savage Gearin isoa Line Thru Trout -taimenjäljitelmää. Siihen kävi iskemässä päivän suurin hauki, joten vaihdoin itsekin systeemiä. Leijutin uuden Ison Räsäsen nimikkoväriäni lähellä pohjaa, kun viimeisellä ylöskelauksella siihen iski kala. Parin kilon hauki… ei vaan sehän onkin taimen! Kaunis, noin 60 cm pilkkukylki. Taukkaa hinaamaan

Taimentapahtuma sai meidät kokeilemaan uistelua. Pienessä hetkessä tärähti ensin Henrikin ottiviehesuosikki Storm Hot ’n’ Totiin samanmoinen, mutta vähän hoikempi taimen. Vähän perästä napautti toinen, joka irtosi, ja jonkin verran myöhemmin minä sain vielä yhden tasan 60-senttisen uudella Rapalan Shadow Rap Jack Deepillä. Neljästä


Ursuit ® Kuivapuvut Kalastukseen

URSUIT.COM Ikuista, jaa & löydä p a r h a a t k a l a he t ke t myös somessa!

#ursuit

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

39


Erätarkastaja Jari Lauronen (vas.) antaa Henrik Korkeamäelle paikkavinkkejä syvyyskartan avulla.

Henrikin järvitaimenennätys kalastettiin yhdellä väkäsettömällä koukulla. Sitä ei mitattu, punnittu eikä nostettu vedestä.

Kevättijärvellä on sallittu ainoastaan sähköperämoottori.

Useimmissa vieheissä yksi väkäsetön koukku piisaa hyvin. Rapala-uutuus Shadow Rap Jack Deep antoi oman järvitaimenennätykseni.

kalasta kolme tuli ylös, vaikka vieheissä oli vain yksi väkäsetön koukku. Päivä pääsi maaliin aika myöhään. Eväät olivat loppu, vedet niin ikään. Ala-Vuokin kyläkaupassa piti käydä iltapäivällä, mutta tajusimme, että se on jo kiinni. Sittemmin kauppias tosin kertoi, että hänelle olisi saanut soittaa. Hän palvelee, jos on vaan kotosalla. Ajoimme 30 kilometriä suuntaansa käydäksemme Suomussalmen keskustassa grillillä. Matkat, kalastuksellisesti hiljaiset hetket ja vähät ajat mökillä antoivat aikaa keskustelulle koskien vastuullista kalastusta, suurkalojen merkitystä sosiaaliselle statukselle ja ylipäänsä sitä, mikä on merkityksellistä virkistyskalastuksessa. Ne keskustelut muuttavat oman loppuelämäni kalastusta. Vähentävät ja pienentävät koukkuja heti ensi alkuun. Toinen päivä samalla kaavalla

Jälkimmäinen päivä ei tuonut mitään oleellista uutta. Aamupäivällä löysimme yhdestä 40

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

lahdesta runsaasti haukitapahtumia, päivän mittaan saimme haukia ja ahvenia, ja taas illansuussa alkoi taimenralli. Henrik sai elämänsä suurimman järvitaimenen, mutta osin viikonlopun keskustelujen tuloksena hän ei halunnut mitata tai punnita kalaa, eikä sitä koko aikana nostettu vedestä. Kun kala saatiin haaviin, ajoimme parin kymmenen metrin päähän rantaan ja kuvasimme kalan rantavedessä. Paljon tämän vastuullisemmin ei enää voi pyydystää ja päästää vesistölle arvokkaita yksilöitä. Kalastimme läpi yöttömän yön, löytäen muun muassa pian auringonnousun jälkeen, puoli kolmen jälkeen matalasta lahdesta hurjasti syöviä haukia. Tulipa siinä reissun suurinkin, joka kävi pieneen X-Rap SubWalkiin samalla sekunnilla kun viehe osui veden pintaan. Aamuyön tunnit olivat kokemuksena huikeita, vaikka suurahven jäi puuttumaan. ”Vähän muuta mitä odotit”? …kuului monen kaverin kysymys, kun

palasin suurahvenjärveltä. Kyllä. Erilainen, kuin etukäteen ajattelin, mutta todella hieno reissu! Paljon kalatapahtumia, hienoja ja vahvoja haukia, komeita taimenia ja mielenkiintoisia keskusteluja sekä mielipuolista huumoria läpi yöttömän yön. Jos ison ahvenen haluaa, kannattaisi ilmeisesti lähteä Kevättijärvelle syksymmällä, jolloin muikku parveutuu ja ahven sen perässä. Ei yhtään harmita, että jäi vielä uutta koettavaa ja etsittävää. Kainuuseen palaa mielellään. Ja ennen muuta järven kalastusperiaatteet ja Henrikin kanssa käydyt keskustelut laittoivat ajattelemaan vastuullisen kalastuksen periaatteita aivan uudella tavalla.

”Kalastimme läpi yöttömän yön, löytäen muun muassa pian auringonnousun jälkeen, puoli kolmen jälkeen matalasta lahdesta hurjasti syöviä haukia.”


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

41


Teksti SAMI VÄLIKANGAS Kuvat JOONA STENHOLM & MARKKU KOSKI

Lumilautailun olympiamitalisti

PEETU PIIROINEN nauttii perhokalastuksesta Viime kaudella lumilautailun ammattilaisuran paketoinut Peetu Piiroinen ehti urallaan saavuttaa lähes kaiken mahdollisen ja teki ennätyksiä, joita tuskin tullaan peittoamaan. Kolmet olympialaiset kokenut ja neljät TTR-kiertueen voitot saavuttanut tekijämies on myös innokas perhokalastaja.

P

eetu kertoo, että hän lopetti menestyksekkään uransa hyvillä mielin, vaikka loukkaantumiset uran loppupuolella hieman tunnelmaa varjostivatkin. ”Olen kyllä kiitollinen siitä, että paljon tuli koettua ja nähtyä maailmaa lumilautailun ansiosta. Loukkaantumiset jäivät vaivaamaan laskemista ja muuta urheilemista, mutta nyt kun kroppa on saanut vuoden verran levähtää kovilta iskuilta, niin nekin vaivat ovat helpottaneet.” Tulevaisuuden suunnitelmat avoinna

31-vuotias Peetu ehti viettää ammattiurheilijan aktiiviuraa viimeiset 12 vuotta ja nyt on aika katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. ”Olen jonkun verran tehnyt valmennushommia lumilautailun parissa, mutta se on

aika hyväntekeväisyysmeininkiä Suomessa. Tulevaisuudessa olisi kiva tehdä hommia lautailun tai ylipäänsä urheilun parissa. On tehnyt todella hyvää olla hetki paikallaan ja tehdä muita juttuja”, hän toteaa. Kalastaja jo pienestä pitäen

Perhokalastuksen Peetu aloitti hyvän kaverin innoittamana vuonna 2014. Lasku-uran loppuvaiheilla hän kantoi perhovapaa mukaan reissuille, jos vaan tiesi, että paikan päällä on mahdollisuus kalastaa. Hän on kuitenkin kalastanut jo pikkupojasta lähtien. ”Olen kalastanut pienestä pitäen kesät mökillä Hauholla. Lähdettiin aina päiväkotien ja koulujen loputtua isovanhempien luo mökille. Enimmäkseen vetouisteltiin ja kalastettiin kaikenlaisilla omilla virityksillä mitä mieleen juolahti! Sieltä kalastusinnostukseni on alunperin lähtenyt”, Peetu juttelee. ”Olen kalastanut lumilautailun ohessa USA:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Keski-Euroopassa. Suhteellisen haastavaahan se oli niin rajallisen ajan kuin tuntemattomien kalavesien takia ja lupia sai aina metsästää eri paikoista. Mutta näissäkin paikoissa oppi kaikenlaista uutta paikallisilta, jotka antoivat hyviä neuvoja. Osa

Taimenen väsytystä Luostejohkalta Finnmarkista. Kuva Joona Stenholm.

42

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

antoi jopa perhoja, millä kannattaa kalastaa”, hän muistelee hymyssä suin. Vene Helsingin Lauttasaaressa

Peetulta löytyy myös vene, jolla mies on harrastanut jonkin verran uistelua, mutta se on jäänyt vähemmälle virtavesissä tapahtuvan perhokalastuksen myötä. ”Nyt tulevaisuudessa on enemmän aikaa myös erilaisiin venereissuihin, kun ei tarvitse olla laskemassa syksyisin tai keväisin. Jää aikaa käydä koittamassa merellä haukea tai meritaimenta”, Peetu myhäilee. Perhokalastus vei mennessään

”Kalastin virvelillä, kun kaveri kalasti vieressä perholla. Kesällä 2014 ajattelin, että ostan perhovavan ja siitä se lähti. Perhokalastus näytti haastavalta ja todella hienolta tavalta kalastaa. En ihan heti hurahtanut lajiin, mutta hiljalleen kun oppi enemmän ja alkoi saamaan kaloja, niin innostus kasvoi”, Peetu kertoo silmät loistaen. Monipuolinen perhokalastus viehättää

Peetu ei osannut alkuvuosina kuvitellakaan perhokalastusta niin moniulotteiseksi lajiksi, mitä se nykyisin on.

Visionin Lohi-kela on tullut Peetulle tutuksi viime aikoina. Kuva Joona Stenholm.


Peetun tämän kauden Lakselvan reissulla päästiin jo kunnon kaloja väsyttelemään. Kuva Joona Stenholm.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

43


Lohen tavoittelua Lakselvan 2 sonelta. Pohjoisen luonto rauhoittaa entisen lumilautailuammattilaisen.

44

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


”Se on hienoa hommaa luonnon keskellä, varsinkin pohjoisissa puhtaassa luonnossa.”

Peetun tyylinäyt kevään Lipi-Open tapahtumasta Ukkohallassa. Laskukaverin hupitapahtuma joka kevät. Kuva Markku Koski.

”Vuosien varrella olen oppinut kalastamalla ja kokeilemalla sekä kavereiden hyvillä neuvoilla. Netistäkin on tullut opittua paljon. Perhokalastus on jatkuvaa opettelua ja oppimisen määrä kasvaa sitä myöten, mitä kaikkia kalalajeja perholla haluaa kalastaa”, Peetu toteaa. Jasper Pääkkönen innostaa

Suomihan on kuuluisa turhista pienvoimaloistaan, joiden vastuusta voimayhtiöt pakenevat. Jasper Pääkkönen on nostanut aihetta toistuvasti esiin julkisuudessa, josta Peetu on hyvillään. ”Jasper on tehnyt hyvää työtä virtavesien ja uhanalaisten kalojen eteen Suomessa. Täytyy nostaa isosti hattua hänelle. En ole itse ollut missään hankkeessa mukana, mutta jos pyydetään, niin mikä ettei”, yli 18 000:n Instagram-seuraajan mies vinkkaa. Lumilautailun ja perhokalastuksen synergia

Peetu uskoo, että lajeissa on hyvä vastapaino toisilleen. Ammattilumilautailu on vauhdikas ja kuormittava laji kaikkineen reissuineen. Perhokalastus taas tasapainottaa hyvin laskemisen hektistä elämäntyyliä. ”Se on hienoa hommaa luonnon keskellä, varsinkin pohjoisissa puhtaassa luonnossa. Toki myös perhokalastuksessa saa kokea jännitystä ja adrenaliinia, kun se kunnon kala nappaa”, Peetu hehkuttaa. Ison lohen perässä

Peetu innostui nopeasti lohen perhokalastuksesta ja joka vuosi hänellä on ollut 1-2 reissua lohijoille. ”Nyt olen vähitellen saanut lohenkalastukseen jonkinlaisen otteen, vaikka se ei olekaan kaikkein tapahtumarikkain perhokalastusmuoto. Mutta siinä se hienous juuri piileekin, minkä takia on laji on mahtava.” Lähes kaiken mahdollisen lumilautailussa saavuttanut Peetu tavoittelee nyt toisenlaisia palkintoja, joissa kulta on vaihtunut intohimoon hopeasta. ”Kyllähän sen vähän niinkin voisi ajatella. Mitä suurempi lohi, sitä arvostetumpi ja isompi kilpailu. Yli metristä lohta en ole vielä saanut, mutta lähelle. Sitä metristä odotellessa”, Peetu tunnelmoi. Kerro vielä omat vinkkisi siitä, miten perhokalastus kannattaa aloittaa. ”Alkuun kannattaa hommata valmis kuutosluokan setti. Alle 200 eurolla saa jos sellaisen, jolla on hyvä aloittaa harrastus. Netistä kannattaa ottaa kaikki irti, mitä tulee välineisiin, eri heittotekniikoihin ja koko perhokalastusmaailmaan. Sitten ei muuta kun kalastamaan. Tekemällä oppii ja vesillä saa hyviä vinkkejä muilta kalastajilta. Rohkeasti vaan kysymään”, Peetu kehottaa.

Peetu Piiroinen »» Ikä 31 v »» Kotipaikkakunta Hyvinkää »» TTR World Snowboard Champion -voittaja 2009, 2010, 2011 & 2013 »» Kolmet olympialaiset, hopeaa Vancouver 2010 »» Vuoden suomalainen lumilautailija (urheilutoimittajien valinta) 2008, 2009, 2010 & 2016

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

45


Sandland Brygge tarjosi kisalle huimat puitteet. Osallistujat valmiina lähtöön. Kuva Sandland Brygge.

46

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SANDLAND BRYGGE, TONI RANNE & RAINE KOMULAINEN

Merikalastuskisat Norjassa suomalaisvoimin

SANDLAND CHALLENGE 2019 Suomalainen Saltwater Anglers Finland – yhteisö järjesti Norjan Sandlandissa Sandland Challenge 2019 –merikalastuskilpailun 24.-31.7.2019 lajin suomalaisille harrastajille. Tapahtuman puuhamiehinä toimivat merikalastusaktiivit Raine Komulainen, Tomas Sjögren sekä Tomi Soininen.

S

uomalainen aktiivikalastaja panostaa harrastukseensa ja siitä hyvänä esimerkkinä toimivat kalastusmatkat ulkomaille. Norjassa pääsee helpoiten pyytämään valtamerikaloja upeissa puitteissa ja juuri nämä elämykset kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kisakeskuksena Sandland Brygge

Markku Heinonen ja 140 cm ruijan pallas.

Sandland Brygge sijaitsee aivan pohjoisimmassa Norjassa hulppeiden kalavesien äärellä. Raine Komulainen kertoo, että heidän tarkoituksenaan oli rakentaa mukava yhteistapahtuma, jossa suomalaiset merikalastuksen harrastajat saadaan kokoontumaan yhteen leppoisan kisailun ja yhdessäolon pariin. ”Tapahtumaa järjesteltiin kaksi vuotta aktiivisesti ja järjestäjien välinen puhelinrumba oli melkoinen. Siitä kiitos perheillemme, että jaksoivat katsoa vierestä. Positiivista oli myös se, että saimme mukaan loistavat yhteistyökumppanit, jotka kisan mahdollistivat: Sandland Brygge, Nordic Fishing, Tomppa’s Fishing, Ruoto Oy, Kaimaani-uistin, Es-mainos, Victorinox sekä Järvelän Metalli Oy”, Komulainen kiittelee. ”Pienen jännityksen kera odotimme keskiviikkona 24.7. lautan saapumista ja lopulta joukko suomalaisia saapui Sandland Bryggeen mukanaan ’lähes kaikki’, mitä merikalastukseen voi kaupoista ostaa”, Komulainen naureskelee. Tapahtuma käynnistyy

Hyvin nukutun yön jälkeen alkoi satamassa tohina. Kisaajat toivotet-

”Tapahtumaa järjesteltiin kaksi vuotta aktiivisesti ja järjestäjien välinen puhelinrumba oli melkoinen.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

47


Sandland Challenge

Palkintojen jako. Team Vetelin Paltaat edessä. Kuva Sandland Brygge.

Kilpailu alkaa

Mahtava kalakeitto ja kuningasravun sakset kruunasivat jälkipelit. Kuva Raine Komulainen.

tiin tervetulleiksi ja ohjeistettiin tarkoin kisajärjestelyistä niin sääntöjen kuin turvallisuudenkin osalta. Mukavana yllätyksenä Someron kalastustarvikkeen Markku Heinonen oli järjestänyt jokaiselle kilpailijalle Victorinoxin fileointiveitset, joten kalusto oli siltäkin osin kunnossa. ”Kaikki saivat vielä viralliset Ruodon sponsoroimat kisapaidat päälle ja suuntasivat into piukeina merelle ensimmäisen päivän harjoituksiin kisaa varten. Parhaiten onnistui Team Somero, saaden 7 ruijanpallasta aivan leirin lähivesiltä, suurimman ollessa 140 cm pitkä”, Raine Komulainen hehkuttaa. 48

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Harjoituspäivän jälkeen perjantaina oli vuorossa varsinainen kilpailu aina sunnuntaihin asti. Säännöt olivat yksinkertaiset mutta tarkat. Kisakaloina olivat turska, ruijanpallas, merikissa sekä seiti. Venekunta ilmoitti jokaisen kohdekalan suurimman yksilön kisaan kuvaamalla kalan vasen kylki edellä mittanauhan päällä tägikortin kanssa. Tägikortissa oli päivittäin vaihtuva tunniste sekä venekunnan ja veneen nimi. Kuva lähetettiin kisaajien WhatsApp-ryhmään jossa tuomarit hyväksyivät kuvan ja kirjasivat tuloksen tulostaululle. Kalojen venekuntakohtainen yhteenlaskettu pituus ratkaisi paremmuusjärjestyksen, joka teki kisasta viime hetkille asti todella jännittävän. Kisa-aika oli 8.00-18.00, jonka jälkeen ilmoitettuja kaloja ei enää hyväksytty, mutta jos halusi, oli mahdollisuus jäädä vielä merelle treenaamaan.

”Ensimmäisestä päivästä lähtien johdossa ollut venekunta Team Vetelin Paltaat onnistuivat säilyttämään johtopaikan aina kisan viime hetkille asti.”

Tapahtuman osallistujat. Kuva Sandland Brygge.

Kovat olosuhteet yllättivät

Ensimmäisenä päivänä tuuli voimistui ja kisa-aluetta jouduttiin rajaamaan. Vaikeat keliolosuhteet näkyivät koko kisan ajan huonona syöntinä, mutta tämä vain lisäsi haastetta. Vaikka kalavedet ovatkin loistavat, niin joskus kelit ja virtaukset tekevät hommasta vaikeampaa. Kisa aloitettiin yhteislähdöllä ja ensimmäisestä päivästä lähtien johdossa ollut venekunta Team Vetelin Paltaat onnistuivat säilyttämään johtopaikan aina kisan viime hetkille asti. ”Yksi iso kala olisi voinut muuttaa tulostaulun täysin, joka toi ki-


Sandland Challenge Vaikka kalantulo ei ollut parasta mahdollista, säilytti porukka silti iloisen asenteensa ja yhteishenki oli mahtava. Raine Komulainen pukee kaikkien tunteet sanoiksi: ”Kisa oli loistava tapa tavata uusia ihmisiä saman harrastuksen parissa. Mukana olleita lainatakseni, meillä oli mahtavaa yhdessä. Kiitos siitä kaikille osallistuneille.” ”Koska tapahtuma meni oikein mukavasti, ovat jo seuraavan vuoden kisajärjestelyt käynnissä ja toivomme että saamme tehtyä tästä perinteen. Lisää kisatunnelmia ja tulevaa voi käydä seuraamassa Facebookissa Saltwater Anglers Finlandin sivulla”, Komulainen päättää. Lisätietoa Sandland Bryggestä sandlandbrygge.com

Team Mirrin Narraajat eivät ottaneet kisaa turhan vakavasti.

vasti jännitystä viimehetkiin asti. Viime hetkeen asti kisaa seurattiin somessa ja kilpailijoiden WhatsApp-ryhmässä aktiivisesti niin Suomessa kuin muuallakin”, Komulainen kertoo kilpailun kulusta. Lopulta voiton pokkasi Team Vetelin Paltaat. Hyvänä kakkosena Heimoveljet ja kolmanneksi sijoittui Team Rahti. Monella venekunnalla oli tapahtumia isojen kalojen kanssa kisan ja koko viikon aikana, mutta onni ei ollut myötäinen, vaan jopa siimatkin katkeilivat. Haasteensa myös toi se, että piti tavoitella useampaa kalalajia, joten strategiota hierottiin välillä yömyöhällä norjalaisen saunan lauteilla. Hienot palkinnot kruunasivat tunnelman

Kisan jälkeen sunnuntaina oli luvassa palkintojen jako, jossa Vetelin Paltaat pääsivät nostamaan kisan voitosta saadun kiertopalkinnon ylös. Heille palkinnoksi tuli viikon majoitus ja vene Sandland Bryggessä, jonka sponsoroi Nordic Fishing ja Sandland Brygge. Kisassa toiseksi tulleet Heimoveljet saivat palkinnoksi opastetun meritaimenreissun Tomppa’s Fishingille Turun saaristoon. Kolmanneksi sijoittunut venekunta taas pokkasi itselleen Ruodon lahjakortin. Suurimmalle kalalle oli varattuna pokaali ja sen kuittasi itselleen Team Rahti 119 cm paltaalla. Myöskin suurimman turskan saanut venekunta, Team Bile, sai palkinnon. Heille Järvelän Metalli Oy lahjoitti hienot plasmasytyttimet. ”Eikä tietenkään sopinut unohtaa jumbosijalle jäänyttä porukkaa. He saivat hienon puisen plakaatin ja purkin surströmmingiä eli hapansilakkaa. Nordic Fishingin Ari jakoi vielä palkinnon iloisimmalle porukalle eli Team Mirrin Narraajille Nordic Fishingin paidat”, Raine Komulainen kertaa hilpeitä tunnelmia. Palkintoseremonian ja kuvausten jälkeen ruokapöytien ääreen

Luvassa oli perinteistä norjalaista kalakeittoa, jonka valmistaminen oli kestänyt vuorokauden. Lisäksi oli kuningasravun jalkoja ja kevätkääryleitä. Ateria oli loistava ja keräsi paljon kehuja. Ruokailun lomassa Sandland Bryggen Steinar ja Stina Halvorsen pitivät puheen, jossa he kertoivat näkemyksiään tapahtumasta. ”Härmäläiset saivat arvostusta heidän puoleltaan ja he olivat vaikuttuneita kuinka hyvin porukka käsitteli esimerkiksi veneitä ja muutenkin kisan järjestäminen oli sujunut”, Komulainen kehaisee. Viimeisenä parina päivänä alkoi kalan tulokin paranemaan

”Kun kisapaineet olivat poissa, rupesivat vavatkin taipumaan. Osa porukasta kävi paikallisilla järvillä taimenkalassa ja ihan hyvin kaloja löytyi. Myös mereltä tuotiin pakastimen täytettä. Toki kohtuudella”, Komulainen kertoo.

Kisan järjestäjiin kuuluva Raine Komulainen on hurahtanut Norjan kalastukseen.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

49


Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & VICTORINOX

Kaikki Victorinoxin veitset linkkuveitsistä keittiöveitsiin valmistetaan Sveitsissä.

50

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Terävyyden lähteillä Sveitsin armeijan punaiset linkkuveitset ovat sveitsiläisen perheyrityksen Victorinoxin tunnetuimpia tuotteita. Vuonna 1884 perustettu yritys onkin maailman suurin taskuveitsien ja taskutyökalujen valmistaja, mutta tärkeässä roolissa ovat myös keittiöveitset, joista erilaiset filetit ovat erityisesti kalastajien suosiossa.

S

ain kutsun saapua tutustumaan veitsien valmistukseen Victorinoxin tehtaalle Sveitsin Ibachiin. Oppaani, veitsien markkinoinnista vastaava Urs Wyss odottaa minua tehtaan portilla ja onnittelee lehteä 15-vuotisesta taipaleesta. ”Olimme todella otettuja, että teetitte 15-vuotisjuhlanne kunniaksi erikoiserän meidän veitsiämme”, Wyss kiittelee, vaikka tilaus oli häviävän pieni Victorinoxin miljoonien veitsien vuosituotannosta. Ei halpatuotantoa

Vaikka Victorinox valmistaakin miljoonia veitsiä vuosittain, on tuotanto pidetty tiukasti Sveitsissä kahdessa tehtaassa Ibachissa ja Delémontissa. Victorinoxin perustaja Karl Elsener kehitti vuonna 1897 Sveitsin armeijan tilauksesta sotilaiden käyttöön monitoimiveitsen ja määritteli jo tuolloin ne periaatteet, joiden mukaan tuotteet valmistetaan tänäkin päivänä. Tuotteen pitää olla kestävä, innovatiivinen, toiminnallinen ja laadukas. Laatu maksaa hieman enemmän, mutta Wyssin mukaan halpatuotantoon ei ole halua eikä tarvetta. ”Victorinoxin keskeisimpiin tuotelupauksiin kuuluu laatu. Kun raaka-aineiden hankinta, suunnittelu ja tuotanto ovat omissa käsissämme, pystymme takaamaan laadun joka vaiheessa”, hän toteaa selkeästi.

Linkkuveitsien kasaaminen on käsityötä.

40 tonnin prässillä leikattuja veitsen teriä. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

51


Karkaisua 1050 asteen lämpötilassa. Kuva Victorinox.

Veitsien osat joutuvat erityiseen pyramidisten hiontapalojen ja veden avulla tapahtuvaan hiontaprosessin, jossa poistuvat pienimmätkin epätasaisuudet.

Paljon käsityötä

Pääsen seuraamaan valmistusprosessia läheltä ja Wyss kertoo kustakin vaiheesta innostavasti. Vaikka tehtaassa onkin paljon metallin työstöön tarkoitettuja koneita, on paikalla myös huomattavan paljon ihmisiä valvomassa koneiden työtä sekä tekemässä käytännön töitä käsin. Ainutlaatuisia valmistusmenetelmiä

Vaikka en saakaan kuvata liikesalaisuuksien takia jokaista työvaihetta, on vaikuttavaa nähdä miten 40 tonnin puristusvoimaan kykenevä prässi leikkaa erilaisten terien muotoja kolmen millin ruostumattomasta teräksestä. Tehtaan varasto on täynnä teräsrullia, joista valitaan aina kullekin veitsimallille sopiva materiaali. Kun terät tai teräsosat on leikattu, ne joutuvat erikoiseen hiontakoneeseen. Tässä koneessa pyramidin muotoisten hiontapalojen ja veden avulla teräksestä hiotaan pienimmätkin epätasaisuudet pois. Erityisesti linkkuveitsissä on kymmeniä osia, jotka kaikki saavat saman käsittelyn. Hionnan jälkeen teriin stanssataan tehtaan leima, jonka jälkeen ne karkaistaan 1050-asteisessa uunissa ja teroitetaan. Kun kaikki osat ovat valmiina ja tarkastettu, ne kootaan linkkuveitseksi. Viimeinen vaihe on kiinnittää veitsien kuoret, jotka nekin valmistetaan samalla tehtaalla. Keittiöveitsien kohdalla prosessi käsittää käytännössä vain terän ja kahvan valmistamisen. Laatuun ei ole oikoteitä

Huipulla pysyminen on vaikeampaa kuin sinne pääsy ja tuotantoa seuratessani voin jälleen todeta, ettei huippulaatua voi tehdä oikoen tai kompromissien kautta. On kiva ajatella, että kun seuraavan kerran näen Victorinoxin veitsen, tiedän missä ja miten se on valmistettu.

Tehtaan teräsrullavarastoa.

52

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Victorinox voi tuottaa erikoistilauksesta myös personoituja tuotteita kuten kuvassa näkyviä linkkuveitsiä.

Valmistettavien linkkuveitsimallien määrä lasketaan sadoissa.


Victorinoxin tehdas sijaitsee Keski-Sveitsissä Ibachin kylässä.

Victorinox AG »» Karl Elsener perusti veitsipajan 1884, josta nykyinen yritys on saanut alkunsa »» 1897 monitoimilinkkuveitsien tuotannon aloitus »» 1909 veitsiä alettiin valmistaa nimellä Victoria (perustajan äidin nimi) »» 1921 nimi muutettiin Victoriasta Victorinoxiksi, jossa ruostumatonta terästä tarkoittava inox yhdistyy Victoriaan »» Maailmanlaajuinen vienti alkoi 1945 »» Ibachin tehdas avataan 1980 »» Toisen sveitsiläisen valmistajan, Wengerin, osto ja fuusio 2005 »» 500 miljoonan valmistetun linkkuveitsen rajapyykki saavutetaan 2017 »» Liikevaihto 480 miljoonaa Sveitsin frangia (2018) »» Työtekijöitä maailmanlaajuisesti 2100 »» Lisätietoa www.victorinox.com

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

53


MAAN MAINIOT KALAMIEHET Raine Komulainen on koukuttanut kalojen ohella myös itsensä Norjan merikalastukseen.

”Salttimies”

Raine Komulainen 41-vuotias Raine asustelee perheineen Mikkelin Ristiinassa, Saimaan kupeessa. Kalastusharrastus sai alkunsa vetouistelulla Saimaalla, kaverinsa Nyrhisen Jussin kanssa. Siitä syttyikin lopullinen kipinä. Samalla porukalla on sitten pohjoista Norjaa kierretty näihin päiviin asti. Mukaan mahtuu monenlaisia elämyksiä; kalastuksen ohella mieleen ovat jääneet esimerkiksi veneen ali uineet miekkavalaat sekä veneen peräpuolella muutaman sadan metrin päässä pintaan noussut sukellusvene.

Maan mainiot kalamiehet

Rainen kalastus Norjassa

”Mieluisin vastustaja siiman päässä on ruijanpallas. Koskaan kun ei voi tärpin jälkeen tietää varmasti, millainen mörkö siiman toisessa päässä vetelee…Saattaa tuntua vain pieni nyppäisy ja toisella kertaa samankokoinen pallas vetää melkein vehkeet käsistä”, Raine hehkuttaa. Raine kertoo, että helpoimmin ruijanpallaksen tavoittaa nousuveden aikaan hiekkapohjaisilta alueilta. ”Toki täytyy huomioida myös virtauksen vaikutus jigin tai syöttikalan uintiin. Ottisyvyydetkin vaihtelevat: joskus pallaksen ta54

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

voittaa vain 10 metristä, kun taas toisinaan paras syvyys voi olla jopa 100 metriä”, Raine kertoo. Rainen mukaan pallas liikkuu yleensä enimmäkseen pohjan tuntumassa, joten on tärkeää saada se kiinnostumaan tarjotusta syötistä. ”Itse uitan syöttiä rauhallisilla liikkeillä pohjan tuntumassa ja välillä kelailen reilusti ylöspäin. Kun paltaan on saanut kiinnostumaan ja nousemaan pohjasta, tarttuu se useimmiten pikku nypytyksen jälkeisellä rauhallisella nostolla kiinni”, tekijämies kertoo. Rainen mielestä toimivimpia välineitä pallasjahdissa ovat isot kalajigit (350-600 g) sekä syöttikalat (yleensä pikku-seiti). ”Myös vetouistelu on tehokasta, parhaina vaappuina mielestäni 24-senttiset Karikot sekä Nils Master Invincible 25 cm”, hän lisää. Rainen kalastusvälineet

”Pääasiassa kalastan Shimanon vipujarrullisilla keloilla, jotka ovat kiinni 30-50 lb -vavoissa. Vapojeni pituudet ovat 7-8 jalkaa, ja ne ovat kevyitä ja riittävän voimakkaita toiminnaltaan. Siimana käytän pääasiassa laadukasta 0,25-0,40 mm kuitusiimaa, ja tapsina 1-1,2 mm:n monofiilia. Siimojen liitoksissa käytän vain laadukkaita ja kestäviä leikareita ja jigin kiepautan kiinni kestävään

Lähes 50 kiloa turskaa ja vain kaksi kalaa. Norjan kalat ovat todella massiivisia.

uistinrenkaaseen. Lukkoja en ole oppinut käyttämään”, hän virnistää. Vinkkisi reissuun lähtijälle?

Rainen mukaan tärkeintä on tehdä kotiläksyt hyvin, jotta reissusta saisi mahdollisimman paljon irti. ”Kannattaa paneutua kalastuskeskuksen nettisivuihin ja päivityksiin. Myös merikort-


Teksti ARI LAINE Kuvat RAINE KOMULAISEN ARKISTO

Auringonlasku Norjan vuonoissa onnistuneen kalapäivän jälkeen on jotain sellaista, mitä jokaisen kalastajan tulisi kerran elämässään kokea.

tiin kannattaa etukäteen tutustua, jotta saa vinkkejä siitä, minne kannattaa suunnata. Ei myöskään ole häpeä kysellä lisää vinkkejä muilta lajin harrastajilta, sillä heiltä saa monesti kullanarvoisia vinkkejä kalapaikoista, jolloin on helpompi mennä uudelle alueelle ja välttyy liialliselta kalapaikkojen etsimiseltä”, Raine korostaa. Hyviä väyliä lisätiedon hankintaan ovat myös Saltwater Anglers Finland -ryhmä Facebookissa sekä merikalastus.info, joka lienee vanhin suomalainen merikalastussivusto.

laa etsimään. Paras aika kalastaa on nousuveden aika. Virtaus tuo mukanaan ravinteita ja niiden mukana pientä kalaa. Niiden perässä ovat luonnollisesti isompi kala, jolloin kalastus kannattaa ajoittaa siihen hetkeen”, Raine neuvoo. Hän korostaa, että nykyään kannattaa myös huomioida, että jos haluaa vuokrata veneen Norjassa ja on 1980 jälkeen syntynyt, siihen vaaditaan kansainvälinen vuokraveneen kuljettajan lupakirja. Laki on ollut voimassa vuodesta 2009.

Reissuun valmistautuminen isossa roolissa

taan veneen vuokraukseen

Raine aloittaa reissun valmistelun jo kuukausia ennen reissua, sillä hän pitää uusien ideoiden kehittelystä ja uusien kalapaikkojen etsimisestä vaikka olisikin menossa tutuille vesille. ”Tässä mukana on kuva, jossa muutama esimerkiksi paikoista, joihin itse lähtisin ka-

Kansainvälinen vuokraveneen lupakirja tarvi-

Lupakirja kulkee nimellä Boating licence and ICC-Norwegian Maritime Authority. Lisätietoa löytyy Norjan merenkulkulaitoksen sivuilta www.sdir.no. ”Monessa muussakaan maassa ei veneen vuokraus ilman lupakirjaa edes onnistu. Kurssi kannattaa käydä, koska valtamerellä

”Paras aika kalastaa on nousuveden aika. Virtaus tuo mukanaan ravinteita ja niiden mukana pientä kalaa. Niiden perässä ovat luonnollisesti isompi kala, jolloin kalastus kannattaa ajoittaa siihen hetkeen”

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

55


MAAN MAINIOT KALAMIEHET ”Esimerkiksi potkurin kunto kannattaa kuvata ennen vesille lähtöä, ettei joudu maksamaan muiden aiheuttamia vaurioita.”

Paikkavinkkejä Norjan rannikon turska & ruijanpallaskalastukseen 1. Syvän veden vierellä oleva jyrkkä penkka, jossa on pieni hylly. Virtaus sekoittuu hyllyn kohdalla ja voi tuoda tullessaan vaikka mitä mörköjä. Itse olen saanut yli 20 kg turskia tuosta ja on joillain ollut myös jättiruijanpallas kiinni. Muutenkin tuollaiset jyrkät penkat ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Monesti löytyy turska- ja seiparvia. 2. Perinteinen pakka, josta voi yhyttää hyvin turskaa ja vaikkapa seitä. Ruijanpallas on Rainen suosikkikala Norjassa. Uhanalaisen kalan pyynti pitää tehdä harkiten.

Maan mainiot kalamiehet

veneily vaatii aina riittäviä navigointi- sekä veneenkäsittelytaitoja. Miltei vuosittain sattuu kalaturisteille onnettomuuksia, kun olosuhteet äkillisesti muuttuvat merellä. Niinpä myös kalastuskeskusten turvallisuusohjeita on syytä noudattaa. Samoin merisää on syytä päivittäin tarkistaa osoitteesta yr.no, josta saa hyvät täsmätiedot säätilan kehittymisestä ja tuulista”, Raine painottaa. “Kannattaa huomioida että keli merellä voi olla aivan eri kuin maissa, joten suosittelen ottamaan selville sääennusteen merialueelle eikä mantereelle. Normaalisti kalastuskeskukset päivittävät säätietoja aktiivisesti ja varoittavat, jos keli on menossa liian huonoksi. Heillä on myös oikeus kieltää lähtemästä merelle, jos sääolosuhteet ovat liian vaaralliset”, Raine sanoo. Raine kehottaa tarkistamaan vuokraveneen kunnon ennen kalastusta

”Esimerkiksi potkurin kunto kannattaa kuvata ennen vesille lähtöä, ettei joudu maksamaan muiden aiheuttamia vaurioita. Samoin pilssipumpun toiminta kannattaa ehdottomasti testata etukäteen. Myös veneen hallintalaitteisiin kannattaa tutustua tarkoin ennen lähtöä”, hän lisää. 56

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

3. Iso alue matalaa syvän veden vieressä ja pääosin hiekkapohjaa (merikortissa merkitty on S = sand). Hyvä alue ruijanpallakselle, joka tulee syvästä vedestä matalaan lötköttelemään. 4. Salmi, johon vuoroveden aikana syntyy kovempi virtaus. Hyvä paikka seitille ja ruijanpallakselle. Toimii myös rantakalastuspaikkana hyvin. 5. Matalikko, josta voi löytää ruijanpallasta ja seitiä välivedestä. Kalat saattavat löytyä myös penkan reunoilta riippuen virtauksen suunnasta, joten vaikka toinen reuna olisi tyhjää niin toiselta reunalta saattaa löytyä hyvä parvi. Teksti RAINE KOMULAINEN

Nykyään Norjasta saa tuoda 10 kg kalaa mukanaan Suomeen, jos käy niin kutsutulla omatoimimatkalla. Jos taas olet kalastamassa keskuksessa, joka on rekisteröitynyt norjalaiseen kalastusturismijärjestelmään saa kalaa tuoda 20 kg. Silloin kaikki kalat rekisteröidään ja niistä saa todistuksen mukaan tullia varten kotimatkalle. Raine toimii ylläpitäjänä Saltwater Anglers Finland -ryhmässä Facebookissa. “Toimin ylläpitäjänä sekä Merikalastus.info:ssa että Saltwater Anglers Finlandissa. Sivuston ja ryhmän tarkoituksena on toimia keskustelufoorumina, niin lämpimien vesien kuin Norjan merikalastajienkin kesken. Niissä jaetaan tietoja asiasta kiinnostuneille, sekä kokemuksia ja tietysti vinkkejä kalastukseen. Kannattaa tutustua, jos valtamerikalastus kiinnostaa”, Raine päättää.


Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

57


58

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti ANNA-MAIJA AHOKAS Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS, JUKKA SAARIO & JARI LIFLÄNDER

Viime vuosituhannella osallistuin kerran pilkkikilpailuun. Teollisuusneuvos Ensio Rapala tuumasi, ettei pilkillä saa häiritä muita kilpailijoita joutavilla jutuilla. Koska en päässyt palkintopallille, sain neuvokselta lohdutukseksi vieheen saatesanoin: Ala kalastaa, se rauhoittaa.

S

yyskuussa 2014 joukko naisia aloitti elämänsä ensimmäistä opastettua kalastuspäivää. Olin kahden oudon asian äärellä: kalastuksen ja meren. Virveleitä ja vieheitä olin nähnyt, mutta käyttökokemus puuttui. Silti odotukseni olivat korkealla ja uskoni vahva siihen, että kalaa tulee kuin Pietarille. Puolilta päivin nostin ihka ensimmäisen haukeni. Vain yksi kala ja olin koukussa! Tuosta päivästä alkoi maakravun ura osa-aikaisena vapaa-ajankalastajana. Lukemattomia toistoja

Heti reissun jälkeen selitin kalastustarvikekaupassa, mitä olen ostamassa. En osannut sanastoa eikä myyjä tajunnut. Soitettiin Haukikoiralle. Sain kalan näköisen lötkön vieheen, josta myyjäpoika päätään pyöritellen katkaisi koukut.

Perhonsidonnassa käytettävä edullinen perusvälineistö. Kuva Anna-Maija Ahokas.

Seisoin vapani kanssa Vesijärven rannassa, harjoittelin heittoja, kymmenittäin päivässä. Kohta olin yksi rannan vakioveikoista, muilla oli pullot ja röökit, mulla virveli ja rampa suspi. Viisi vuotta olen kalastanut, mutta vesille pääsen vain muutamia kertoja vuodessa. Merelle lähtö on aina suurta juhlaa, sitä kannattaa odottaa. Perhokalastusta omaksi iloksi

Uteliaisuudesta ja halusta oppia uutta varasin Kuusamo-opiston perhonsidontakurssilta paikan. Kurssi kuitenkin peruuntui oppilaiden puutteesta. Kalastusopas Jukka Saario lupasi lyhyen kaavan mukaan teoriaa ja perhonsidontaa sekä käytännön harjoittelua Kuusinkijoella. Ennen Kuusamoa yövyin mökissä, jossa sattumalta asusteli myös Veli-Pekka Rusanen, joka on kirjoittanut Perhokalastuksen katselijan oppaan (2003). Turisimme niitä näitä perhokalastuksesta ja innostukseni nousi kohisten. Ahmin oppaan jo yön tunteina. Paras perho on itse tehty

Kuusamossa istuin luokkahuoneessa härpäkelaatikko edessäni ja aloitin perhojen värkkäämisen. Olen suurten linjojen nainen, jota pienet piiperrykset eivät yleensä kiinnosta.

Kalastus on hieno harrastus. Se antaa tuoretta luomulähiruokaa pöytään. Savustettuja harjuksia ja tattikastiketta uusien pottujen kera.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

59


Kun perhoni kapsahti puuhun, muistin heti Veli-Pekka Rusasen sanoneen, että kaikki perhot kalastavat hyvin vain vedestä, eivät puusta tai ilmasta. Kuva Jari Lifländer.

housut. Vastuullinen perhokalastaja ei käytä uhanalaisten eläinten osia, kuten jääkarhun karvoja eikä väkäsellisiä koukkuja. Leikkasin tinseliä perhosaksilla, ja siitä Saario ei tykännyt: ”Muistatko, niillä leikataan vain pehmeitä materiaaleja.” Kului monta tuntia ennen kuin Red Tag, Black Zulu, toukka ja Huopana olivat valmiita. Olin näpertämisestä yhtä uupunut kuin työstään väsynyt ojankaivaja. Rytmi, heittotarkkuus, oikein valittu perho Jukka Saario opasti, muistutti ja kehui innokasta oppilasta. Kuva Anna-Maija Ahokas.

Naama vääntyneenä mitä omituisimpiin asentoihin. ”Äsh” ja ”mä en näe mitään” -huudahdukset säestivät työskentelyäni. Saario kertoi sidontaan liittyviä juttuja, kuten sen, että tielle liiskautuneista oravista saa hyvää karvaa. Ne on pakastettava pariin kertaa, jotta loiset varmasti kuolevat eikä niitä saa säilyttää ostokarvojen seassa. Kuulin, että perhoja voi tehdä melkein mistä tahansa materiaalista

Luonnonkarvat ja -höyhenet ovat parhaita, mutta perhoon soveltuu myös anopin villa60

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Kun vihdoin pääsin Kuusinkijoelle, Saario opasti lukemaan virtauksia, näkemään, missä olivat ne montut ja kivet, joiden suojissa harjukset lymysivät. Kun olin jotenkuten selvillä kalapaikoista, laitettiin Red Tag kelluvan siiman WF #6 päähän ja aloin pintaperhokalastaa takaheittotekniikalla. Vapani oli Eagle Claw #6. Kuljin rauhallisesti, en tömistellyt

Kalat kuulevat kaikki oudot äänet ja lähtevät livohkaan. En kahlannut tarpeettomasti enkä viskonut perhoa ympäri vesistöä. Se on varma keino karkottaa saalis. Kosken kivet olivat liukkaita ja saappaani muljahtelivat kivien väliin, joten yhtään ei napannut turha liikus-

kelu. Sinne tänne viskominen ei olisi onnistunut, sillä siiman heittäminen kauemmaksi kuin saappaan kärki oli jo riittävän haastavaa. Kun perhoni päätyi lepikkoon, Saario vinkkasi, että nyt olisivat rullausheitot paikallaan, sillä edessä olevasta koskesta saa varmemmin kalaa kuin takana kasvavista puista. Purin siimaa kelalta, nostin vavan pystyyn, linkosin siimaa rauhallisesti ja mumisin 1-2-3 pysyäkseni rytmissä. Jo ensimmäisen taakse heilautuksen jälkeen tahti kiihtyi, ja unohdin purkaa lisää siimaa, jolloin kalastusheitossa perho laskeutui kevyesti veteen melkein jalkojeni juureen eikä ulottunut virtaan harjuksen napattavaksi. Mukaan kutsutun Päivi Riipisen perho lensi kauniisti ja kauas. Näytti siltä kuin hänen tekniikkansa olisi ollut luontevampi ja ihmettelin sitä ääneen. Saario totesi, että vasta sitten kun perusheitto on selkärangassasi, voit varioida tyyliäsi, ja nyt laitetaan vavan pää takin hihaan, niin loppuu se ranteella heittäminen. Onni on ahkeran veli

En tietenkään saanut saalista. Jos olisin napannut harjuksen, olisi se ollut puhdas sattuma, sillä kalaa saadaan vain oikealla uittamis-


Päivi Riipinen on kokenut, monet kosket ja joet kolunnut perhokalastaja, joka suhtautuu harrastukseensa suurella intohimolla. Kuva Jari Lifländer.

Ensimmäiset omat perhot! Red Tag ja Black Zulu. Kuva Anna-Maija Ahokas.

Perhonsitoja voi antaa mielikuvituksensa ja luovuutensa laukata. Perhon ainoa tarkoitus on houkutella kala nappaaman. Kuva Jukka Saario.

tekniikalla, taidolla, kokemuksella ja onnella. Edes se suuri, keskelle polkua jätetty kakkakasa papereineen ei saanut mahtavaa fiilistäni laskemaan. Tuntui hienolta seisoa joenpartaalla, kuunnella kosken solinaa ja aivojeni raksutusta. Ne yrittivät ymmärtää opastusta ja tuottaa hyviä täsmäheittoja. Luontokuvauksen guru Hannu Hautala on sanonut, että onni on ahkeran veli. Tuo ajatus pätee haastavaan perhokalastukseenkin. Jos en pääse joelle, voin pitää innostusta yllä sitomalla eri saaliskaloille sopivia perhoja ja ahkeroida heittoja kotitalon nurmikolla rollaattorimummujen iloksi. Ja voinhan yrittää uppoperhokalastaa merellä, mutta siitä joskus toiste. Teollisuusneuvos oli oikeassa; kalastus rauhoittaa, ja perhokalastus pakottaa rauhoittumaan. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

61


JUHAN JIGINIKSIT Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

Kalastusopas Juha Happonen opastaa tällä palstalla ajankohtaisten jiginiksien myötä käytäntöön ahvenkalojen kalastuksessa.

Syksyinen isomusahven on aina ruokakalojen aatelia.

Syysahvenen jigausvinkkejä sisävesille Syys- ja lokakuu ovat ahvenen jigaa-

Jigaaja saa hienoja onnistumisia varsinkin

jalle kulta-aikaa järvialueilla. Pikkuhiljaa

kalaa imitoivilla jigeillä

oitakin pieniä parvia saattaa löytyä kolmen neljän metrin syvyysalueelta. Tällöin näillä paikoilla kannattaa jigaajan tarjota jigiä. Ahvenet viihtyvät kuitenkin alkusyksystä matalammassa kuin esimerkiksi hauet ja kuhat.

On hyvä muistaa, että tällöin myös kuhat hakeutuvat tankkaamaan samoille alueille. Jigaustekniikkana varsinkin alkusyksyllä toimii tavallinen heittojigaus. Pienillä, jopa 5-7 g päillä, varustetuilla jigeillä ahvenen kalastus on tuottoisaa puuhaa. Loppusyksyllä kannattaa isojen selkävesien penkkojen reunassa kokeilla myös drop shot -jigausta, tällöin kala saattaa olla hyvinkin valikoiva. Jigipäät saavat tällöin olla jo 8-12 g.

Ahven seuraa pikkukalaparvia

Syöntiajat vaihtelevat

syyskuun vesien viiletessä isommatkin ahvenet siirtyvät saalistamaan ja tankkaamaan talvea varten selkävesille.

Juhan jiginiksit

J

Kuten kuhakin, on ahven mieltynyt pikkukaloihin, joten jigien koot ovat vielä alkusyksyllä suhteellisen pieniä. Syksyn kylmetessä ahven alkaa siirtyä jo selkävesille ja suurten selkien pakoille. Tällöin suuretkin ahvenet ja pannukarkeat +- 500 g ahvenet ovat jo jättäneet matalat vedet kokonaan taakseen ja pikkukalaparvien ajamana siirtyvät tankkaamaan jo selkeästi syvyysalueelle 5-8 metriä. 62

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Alkusyksyn aamut ja illat auringon laskiessa ovat ahvenen jigauksessa vielä tuloksellisesti erinomaista aikaa. Loppusyksyyn mentäessä lokakuussa keskipäivän valoisa aika on parasta. Lokakuussa ahvenparvet voivat olla todella massiivisia ja niistä voi tavoittaa todella kookkaita yksilöitä. Jigien koot saavat olla suuriakin jopa 12-14 cm matalan profiilisia. Varsinkin haarapyrstöjigeillä saattaa onnistu-

Syksyllä lehtien kellastuessa kannattaa ehdottomasti mennä ahventa kalastamaan.


”Loppusyksyllä kannattaa isojen selkävesien penkkojen reunassa kokeilla myös drop shot -jigausta, tällöin kala saattaa olla hyvinkin valikoiva.” misprosentti nousta erittäin korkealle. Ei myöskään kannata unohtaa esimerkiksi toukka-ja matojigejä luonnonväreissä, saatat kokea elämäsi yllätyksen. Samoin korkeaprofiiliset haarapyrstöjigit toimivat alueilla, missä on paljon pientä särkikalaa kuten pasuria ja sulkavaa. Väreissä järvikalastukseen ehdottomasti luonnonvärejä

Esimerkiksi ahven-, muikku- ja särkikalavärit ovat aina varma valinta. Kuitenkin

ärsyväreillä saadaan ahventen huomio poikkeavana haavoittuneena saaliskalana toimimaan välillä erittäin hyvin. Jigitussien käyttö myös ahvenen kalastuksessa toimii välillä erittäin hyvin kun muikun väriseen jigiin tussaa oranssilla mahaa. Tällöin ahven luulee kutuun valmistautuvaksi muikuksi ja siihen kidusten kohdille punaista että näyttää saaliskala siltä että se on haavoittunut. (Lue lisää jigien tussauksesta Jani Mäkeläisen artikkelista heti tämän artikkelin jälkeen.) Aivan lokakuun kylmissä vesissä myös pinkki, sinihopea ja helmiäisvalkoinen ovat toimineet yllättävän hyvin. Nyrkkisääntönä olen itse suosinut kuitenkin sitä, että mitä pikkukalaa valtalajina järvestä löytyy, niin sitä jigeissä imitoidaan ahvenelle ja ja tähän asti ainakin se on toiminut kohtuullisen hyvin. Nyt vaan rohkeasti kokeilemaan ahvenen jigikalastusta – kausi ei ole suinkaan ohi kesän loputtua.

Jigipöytä syysahvenelle ylhäältä alas. KP Hybrid Worm 10 cm, Shaker Piggy shad 8,5 cm, Storm Pro Shad 7 cm, Berkley Power Bait 10 cm & KP Happo Minnow 9,5 cm.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

63

Juhan jiginiksit

Haarapyrstöt maistuvat syksyiselle talvea varten tankkaavalle ahvenelle.


Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Tusseilla valmiista jigeistä saa tehtyä täysin omanlaisiaan.

Tussaus tuo jigeihin uutta eloa Jigikalastus on noussut suureen suosioon ja joka tuntuu vain kasvavan. Samalla jigien valikoima kasvaa entisestään ja uusi malleja, kokoja sekä värejä tulee markkinoille yhä enemmän. Silti meiltä kaikilta tuntuu puuttuvan juuri se paras väri.

I

tselleni jigikalastus on kalastuksen muodoista ehkä tärkein. Jigaaminen on rauhoittavaa, mutta useimmiten tarpeeksi haastavaa. Tietenkin paikanvalinta, kaikuluotaimen käyttäminen ja uittaminen ovat isossa roolissa, mutta itse annan paljon painoarvoa jigeille sekä erityisesti väreille. Jigien värjääminen on minulle yksi osa jigaamisen harrastamista. Jigin pohjavärillä eniten merkitystä

Ennen saatoin ostaa kaikki värit tietystä jigisarjasta, mutta nyt katselen enemmän sitä, mikä olisi parhaiten soveltuva värjäämiseen. 64

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Jigin pohjaväri on minulle tärkein. En enää käytä juurikaan kokovalkoisia, koska niihin oikean värisävyn saaminen on usein monimutkainen prosessi. Tärkeintä on löytää jigi, jossa on värjättävää pintaa ja hyvin istuvat pohjavärit. Esimerkiksi vihreän päälle saa tehtyä loistavasti luonnonmukaisia maavärejä. Vaaleat ja hopeapohjaiset taas antavat erittäin hienot mahdollisuudet tehdä sinertäviä sävyjä, joilla jäljitellään suurinta osaa luonnonravinnosta. Kultaan ja keltaiseen taittuvat ovat helposti väritettävissä lämpimiin väreihin ja klassinen karkki onkin juuri tehty kullan päälle.

Teen melkein kaikki tussaukset kalajäljitelmiin ja mahdollisimman yksityiskohtaisiin jigeihin.

Samalle pohjalle tehty kolme erilaista väritystä.

Käytettävät tussit

Minulle jigien värjääminen on myös työtä, koska se on iso osa tuotesuunnittelua ja teen satoja erilaisia värejä työhuoneessani. Värjäämistä voi tehdä tietenkin myös vesillä, sieltä se on aikojen saatossa lähtenytkin. Itse en perusta hajusteista, en usko niihin ja ne enemmänkin vain häiritsevät minua. Käytän paljon tusseja, jotka ovat tuttuja

Perinteisistä jigeistä erilaiset läpikuultavat ovat suosikkejani tai vaaleasävyiset joihin saa helposti hienoja värejä.

perhonsidonnasta eli keinokuitujen värjäämiseen soveltuvia tusseja. Yksi tärkeä asia on, että tusseissa on kaksi päätä, eli terävämpi kärki tarkempaan värjäykseen sekä leveämpi kärki isomman pinnan värjäämiseen. Jätän hyvin


Tussausta.

usein värjätyt jigit ”lepäämään” eli annan värin imeytyä ja haaleta, jotta voin tehdä toisen kerroksen tuomaan erilaisen kontrastin. Liukuvärjäys

Hyvin usein moni kysyy, miten väristä saadaan ns. liukuva. Se tapahtuu hyvin yksinkertaisesti, pyyhkimällä värjättyä pintaa paperilla. Mitä kosteampi väri on, sitä helpommin se lähtee irti ja sitä helpommin se levittyy. Jos annat värin imeytyä, on sen levittäminen vaikeampaa, mutta tämä on yksi keino saada liukuväristä ”syvempi”. Jigien lämmitys

Meni vuosia, että en lämmittänyt jigien pintoja värjäyksen jälkeen. Tein jigit vain yhtä kalastuskertaa varten. Ongelmana tällöin on se, että jigit värjäävät rasian sekä toiset jigit.Tietenkin mitä kauemmin jigi saa ”levätä” sen vähemmin se värjää, mutta silloin myös värit haalenevat.

Vasta viimeisten vuosien aikana olen alkanut lämmittämään jigejä värjäyksen jälkeen, jolloin väri sulaa kiinni. Tähän käy parhaiten kaasutoho, eli liekin tulee olla tasainen. Tavallinen sytytin ei toimi tässä kovin hyvin. Mitä kauemmin jigiä lämmitetään sen enemmän pinta sulaa. Lämmittämisen oppii parhaiten vain kokeilemalla, mutta väri ei tarvitse kovinkaan suurta lämmittämistä. Pinnan sulattaminen tuo jigiin ihan uuden tekstuurin, joten käytän tätä usein. Oma lempivärini on karkki, jonka pinta on sulatettu melkein täysin sileäksi. Lisään melkein aina pintaan kimalteita, joita saa erikoisliikkeistä sekä askartelukaupoista. Nämä ovat edullinen ja helppo tapa lisätä jigeihin kimalletta sekä syvyyttä. Kun jigi hivelee omaa silmää ja luotat siihen olet jo paljon lähempänä omaa lempijigiäsi ja sitä juuri sinulle kalastavinta jigiä.

Värin levitystä.

Ylimpänä melkein alkuperäinen väri, alla kaksi erittäin kalastavaa oliivia sävyä. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

65


ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Sinttipatakukkoon sopivat kaikki laiturilta ongella saadut ”sintit” kuten salakat, pikkuahvenet ja särjet.

Sinttipatakukko

M

oni mökkikalastaja ja etenkin hänen jälkikasvunsa saa hyvin usein laiturilta ongella ja katiskalla lajistoltaan monenkirjavaa sinttikaliiberin kalaa. Salakkaa, pientä särkeä ja ahventa on aina ongessa kiinni vaikka tavoitteena olisivatkin isommat petokalat. Talvisen pilkkireissun tuotos on myös usein pientä “ahvenensilppua”. Lapsille on usein hyvin tärkeää, että itse pyydetyistä kaloista valmistetaan ruokaa. Pikkukalojen fileoinnin voi unohtaa. Patakukko on hyvä vaihtoehto pienten kalojen hyödyntämiseksi. Kalat perataan. Isommista voi poistaa suomut tai nylkeä jos kyse on ahvenista. Ihan pienet alle 10 cm ahvenet menevät suomuineen päivineen.

Aliarvostetusta arvokalaksi

Sinttipatakukko »» n. 700 g perattuja pikkukaloja »» n. 200 g rasvaista siankylkeä tai smetanaa Taikina »» 2,5 dl vettä »» 5 dl ruisjauhoja »» 2 tl suolaa »» 2 rkl voisulaa

Sekoita taikina. Vuoraa vuoan pohja taikinalla. Levitä puolet vaihtoehtoisista siankyljestä tai smetanasta pohjalle. Lado suolatut kalat vuokaan. Peitä kalat lopuilla kylkisiivuilla tai smetanalla. Tee lopusta taikinasta kansi ja painele se tiiviisti vuoan reunoihin kiinni. Hauduta kukkoa 150-asteisessa uunissa 4 tuntia niin, että kalojen ruodot pehmenevät. 66

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Neljän tunnin haudutuksen jälkeen kaikki ruodot ovat niin pehmeitä, että kukkoa voi tarjota pikkuväellekin huoletta.

”Talvisen pilkkireissun tuotos on myös usein pientä ’ahvenensilppua’. Lapsille on usein hyvin tärkeää, että itse pyydetyistä kaloista valmistetaan ruokaa.”


Nautiskellen kalavesille ja takaisin Ihana lomafiilis odottaa sinua jo matkalla. Siljan laivoilla voit nauttia kauniista maisemista, herkullisesta ruoasta ja huolettomasta yhdessäolosta kaikessa rauhassa. Matka taittuu kuin itsestään, ja pian oletkin jo Ruotsin ja Ahvenanmaan parhailla kalastuspaikoilla.

VARAUKSET: SILJA.FI Kun varaat matkan, syötä Yritysasiakas-kenttään sopimusnumero 80185 saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

67


Teksti ja kuvat JANI HIMANKO

Esittelee maailman upeimmat kalastuskohteet Päätoimittajan tiedustellessa halukkuuttani kertoa parhaista kalastuskohteista maailmalla, sekä vertaamaan kohteita kotimaan kohteisiin, tuumasin lukijoiden kannalta olevan selkeintä pitäytyä tv-ohjelma Arktiset Vedet -tuotannon tiimoilta tehdyissä matkoissa. Ohjelmaa on kuvattu nyt kahdeksan tuotantokautta, joista viimeisin on lokakuussa ensi-illassa. Kyseessä onkin pitkäikäisin kotimainen kalastusohjelma Suomen televisiossa.

K

okemukseni mukaan Suomessa kalastusmatkailualan toimijat ovat keskimäärin erittäin ammattitaitoisia ja puitteet ovat kunnossa. Etenkin pitkään alalla toimineet kalastusoppaat ovat erittäin luotettavia, taitavia ja omaavat asiallisen pelisilmän. Majoitus-, ruoka- muut oheispalvelut ovat myös korkealla tasolla. Nimenomaan oppaiden pätevyys ja palveluiden hyvä perustaso pitävät suomalaista kalastusmatkailua elossa. Ahvenen, hauen ja kuhan kalastukseen löytyy erinomaisia kalavesiä. Hauen ohella lohi ja taimen ovat niitä, joilla on merkittävä rahallinen arvo matkailun saralla ja joiden perässä ollaan valmiita matkustamaan kaukaakin. Ikävä kyllä näitä vaelluskaloja tavoittelevan onkimiehen on vaikea Suomesta löytää aivan maailmanluokan kalastuskohdetta. Vaelluskalojemme tulevaisuus näyttää vuonna 2019 kuitenkin roimasti paremmalta kuin kymmeniin vuosiin, kiitos laajan julkisen paineen, joka on pakottanut poliitikkomme tekemään lohi- ja taimenkantojamme tukevia päätöksiä. Kuvauskohteita meiltä ja muualta

Maailmalta löytyy paljon mahtavia kalapaikkoja, joissa olemme päässeet kuvaamaan. Islannin upeat kohteet, Grönlantia ei voi unohtaa, Ruotsissa Vänernin uisteluparatiisi, Ammarnäs ja harjusten Tjuonajokk, Norjan Tufjordin paltaat ja Ifjordin raudut. Hyvää kalastusta olen kuvauksien tiimoilta kohdannut myös Ahvenanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa kotoisella Kapeenkoskella ja Konneveden koskilla, Tornionjoen Naamisuvannolla, Kymijoella ja Vaasan vesillä Merenkurkussa. Erikoismaininta on annettava myös Miekojärvelle, joka on maailman pohjoisin kuhajärvi. Lätäsenolla oleva Lapland Hide tarjoaa hyvää kalastusta ja luksustasoista majoitusta sekä huippuluokan ruokaa. Se on paikka, joka ei häpeä yhdellekään Islannin tai Venäjän lohenkalastus-lodgelle puitteiden osalta, mutta kalastuksessa jäädään kauas taakse. 68

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Siellä minne ei polkuja vie, kuten Grönlannista, löytyy lähes varmuudella ainakin ”kohtuullista” kalastusta. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

69


Ruotsin Tjuonajokk on monen harjuksen kalastajan unelmakohde. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva Dan Öhman.

Suomi vs. muu maailma

Kalastettavien vesien laatu yhdistettynä paikoitellen melkoiseen kalastuspaineeseen tuntuvat muodostavan suurimman haasteen suomalaisille kalastuskohteille vertailussa vaikkapa naapurimaihimme. Suoraan sanottuna Suomesta on liian usein vaikea saada kohdekala siiman päähän, etenkin jollei asialla ole taitava alan harrastaja. Suurin yksittäinen ero kotimaamme ja kansainvälisten kohteiden välillä on kalavarmuuden lisäksi kalastuskulttuurissa. Kalaa on aina mukava laittaa reissulla ruuaksi, mutta aina se ei vain ole mahdollista. Muualla kuin Suomessa ei kalan saaminen lautaselle näyttele kovinkaan suurta roolia. Useassa paikassa mahdollisen saaliin laittamista ruuaksi on rajoitettu tai se on kokonaan kielletty. Voisi jopa sanoa, että mitä arvokkaampi ja tasokkaampi paikka on kyseessä, niin sen pienemmässä roolissa kalan valmistaminen ruuaksi on. Kalastusmatkailun parissa toimivat ihmiset sen sijaan ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia ympäri maailman. TOP 5 ARKTISET VEDET -KUVAUSKOHTEET

Arktiset Vedet -jaksoja on kuvattu 72 kpl. Kohteita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen ja upeita kohteita olisi vielä vaikka miten paljon. Sain kuitenkin poimittua muutaman kalastuskohteen, joihin matkustaisin vapaa-ajallani enemmän kuin mielelläni.

”Suurin yksittäinen ero kotimaamme ja kansainvälisten kohteiden välillä on kalavarmuuden lisäksi kalastuskulttuurissa.” 70

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Kuvassa Jani Haavisto ja melko nätti vaasalainen raitapaita. Merenkurkku on Suomen kuuluisin kalastussalaisuus.


Onnekkaan sattumuksen kautta paĚˆaĚˆsimme avaamaan Kharlovkan kauden 2016. Paikka oli kenties turhankin hieno kahden kaĚˆden perhovapaan tutustumiseen. Kuva Henri Hellsten.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

71


Argentiinassa ja Islannissa on samankaltainen kulttuuri pooleilla siirtymisessä. Aina autolla. Etenkin kuvaajat arvostavat tätä suuresti.

Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa alkukesän haasteen asettaa Chinook, eli kuningaslohi.

hankiurheilulle – sesonki kun osuu kotimaiseen ydintalveen. Venäjä, Kharlovka

Nelma Himangon kalastusuran ensimmäinen pintaperholla narautettu harjus sai jatkaa matkaansa Jiesjoella.

Argentiina, Rio Gallegos

Patagonian Rio Gallegos on noin 300 km pitkä virta, josta Las Bruiteraksen vieraat kalastavat noin kuuttakymmentä joen parasta ja ilmeikkäintä poolia. Tyypillinen meritaimen painaa kolmesta neljään kiloa ja suurimpien ollessa reilun kympin kaloja. Voimassa nämä taimenet pesevät merilohen 6-0. Paatuneenkin perhokalastajan silmät havahtuvat, kun tajuaa olevansa keskellä suurta eläintarhaa ilman aitauksia. Lajien kirjo on hämmentävän runsas. Miinuksena täälläkin on luottokortin halvaannuttava kalastuksen hinta ja uuvuttavan pitkä lentomatka, mutta mikäli lompakko tai luottoraja antavat myöten, on reissu hyvä vaihtoehto kotimaiselle 72

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Kharlovka sijaitsee suomalaisille tutumman Varzina-joen länsipuolella Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla. Jokien välissä virtaa suurlohistaan tunnettu Litza, joka sekin kuuluu Kharlovkan viikon ohjelmaan. Tätä unelmakohdetta voi suositella jokaiselle lohen perhokalastusta rakastavalle kalastajalle. Kesäkuun puolivälissä alkava huippusesonki on lähes pomminvarmasti maailman parasta lohenkalastusta, mutta on hinnaltaan tavallisen työssäkäyvän ulottumattomissa. Kalastus on kuitenkin huippulaadukasta läpi sesongin. Normaalin kukkaron omaaville järkevän hintaisia reissuja on mahdollista saada buukattua huippusesonkien ulkopuolella keväällä tai syksyllä ja edullisimmat paikat ovat tyypillisesti viime hetken peruutuspaikkoja. Norja, Jiesjärvi

Jiesjärvi on Finnmarkin suurin järvi, josta lähtevä Jiesjoki on yksi alueen kalaisimmista joista. Järveltä on realistinen mahdollisuus tavoittaa useamman kilon painoinen taimen tai rautu, pienempiä rautuja ja harjuksia taas voi luvata takuulla. Jiesjoen lisäksi lähistöllä on paljon pienempiä jokia, sekä järviä, joissa kaikissa on kalaa vähintäänkin kohtuullisesti. Ja mikä parasta, ruuhkaa ei näillä vesillä ole. Viimeisimmällä reissulla tavoitimme joelta maagisia, yli 60 sentin pituisia harjuksia ja silloin 11-vuotias tyttäreni koukutti ensimmäiset

kalansa pintaperholla. Kaitum-joen Tjuonajokkin ja Rostojärven ohella Jiesjärvi on kolmen valtakunnan alueen paras kohde tunturikalastukseen. Jiesjärvelle meno ei vaadi helikopteria ja lihavaa lompakkoa. Paikka on jokaisen tunturikalastuksesta kiinnostuneen tavoitettavissa. Reissun voi pilata ainoastaan täysin kelvoton sää tai norjalainen itätuuli. Kanada, Skeenan vesistöt

Mikäli on kiinnostunut kookkaiden lohensukuisten kalojen kalastuksesta, on Kanadan Brittiläinen Kolumbia maailman paras makean veden kalastuskohde. Jokiin nousee vuosittain miljoonia erisukuisia lohia ja palveluiden taso on erinomaista. Mereen vaeltava kirjolohi eli steelhead ja kuningaslohi, paikallisesti chinook ovat tavoitelluimmat ja arvostetuimpia lajeja. Molemmat ovat raivokkaita vastustajia siiman päässä. Kausi alkaa jo keväällä maaliskuussa ja siitä eteenpäin kohti syksyä on aina jonkun lajin supersesonki päällä. Keväällä ja alkukesästä kalastetaan steelheadia ja chinookia. Syyskuuhun mennessä kaikki kuusi Tyynenmeren lohta ovat saapuneet jokivesiin kalastajien riemuksi. Hintataso Kanadassa ei ole niin korkea kuin luulisi ja kalastuksessa on vaihtoehtoja jokaisen tuloluokan lompakolle, eikä huonoja vaihtoehtoja meidän mittarillamme ole edes tarjolla. Suomi, Merenkurkku

Parin päivän reissulla kävi ilmi se, että Vaasan seudulla ovat ahven- ja haukikannat hyvällä hapella. Merkittävimpiä tekijöitä ovat kenties seudun karikkoisuus ja vaikeakulkuisuus, sekä paikallisen väestön arvostus omia kalavesiä kohtaan. Ulkopuolisen ei myöskään ole helppoa


Arktiset vedet -kuvausryhmä tositoimissa Patagoniassa. Juontaja Juhani saamamiehenä ja Reeo Tiiainen vastaa taidepuolesta.

lähteä veneilemään seudulle, jossa saattaa tulla vastaan pienen yksiön kokoisia kiviä aivan pinnan tuntumassa. Arktisia vesiä kuvattaessa Kurren Jani Haavisto taikoi porukallemme useamman yli kilon ahvenen todella vaivattoman oloisesti. Merenkurkun luonto on todella upea ja ainutlaatuinen. Siihen kun yhdistetään hyvä mahdollisuus puolimetrisiin ahveniin vaapulla tai jigillä, niin voidaan vilpittömästi puhua maailmanluokan kalastuskohteesta. Kyseessä on kalastavan Suomen hienoin julkinen salaisuus. Arktiset vedet lokakuussa Kutosella ja TV 5:llä. Jaksot tulevat ennakkokatseluun DPlay – palveluun.

UUTUUS!

HAWK BR Pakettihinta

& Honda BF100

31 990 € (sh. 37 290 €)

KEVÄTKAMPANJA!

Wolf BR & Honda BF80 Pakettihinta 26 500 € (Sh. 31 990 €)

SILVERBOATS.FI

Fox Avant & Honda BF50 Pakettihinta 19 990 € (Sh. 22 990 €)

Hinta sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

73


Kun selkä on kivuton, voit paremmin keskittyä tärkeimpään eli kalastukseen.

74

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

Vinkkejä heittokalastajalle

Moni heittokalastaja on huomannut selän kipeytyvän kalastuspäivän aikana. Vaiva on tuttu etenkin veneestä kalastaville. Veneessä ei pääse paljon liikkumaan eikä selkä saa kaivattua liikettä, jolloin se kipeytyy helposti. Onneksi vaivaan löytyy kuitenkin apua.

A

luksi haluan tehdä selväksi, että en ole terveydenhuollon ammattilainen, enkä omaa tutkintoa siltä alalta. Minulla on kuitenkin aiheesta paljon omakohtaista kokemusta sekä kalastuksesta ja voimaharjoittelusta että myös oman selän kuntouttamisesta. Tässä artikkelissa esittämäni asiat ja neuvot ovat niitä, joiden avulla olen itse saanut pidettyä selkävaivani kurissa. Koska nyt luet tätä, on sinulla todennäköisesti ainakin jonkin verran ongelmia selän kanssa. Esitän artikkelissa monta eri neuvoa selän pitämiseksi kivuttomana. Osa niistä on sinulle varmasti jo tuttuja ja entuudestaan, mutta osa on todennäköisesti uusia. Yritä omaksua jutusta muutama neuvo lisää omaan vakiokäyttöön, niin todennäköisesti selkäkipusi ainakin vähenevät.

vaikeaa; hyvällä syönnillä ei muka ehdi, koska kala syö niin hyvin, eikä huonolla syönnilläkään ehtisi, kun pitää etsiä syövää kalaa. Maissa käynti kuitenkin kannattaa, varsinkin jos selkä oireilee. Jos mahdollista, niin nouse maihin paikassa, josta löytyy vankkarakenteisia oksia omaavia puita. Noustuasi maihin kävele ensin muutama minuutti metsässä, rantakivikolla tai muussa epätasaisessa maastossa. Epätasaisella alustalla käveleminen laittaa selän pienet tukilihakset töihin ja verenkierto vilkastuu tällä alueella.

Kalapäivän aikana

Kiinnitä huomiota ryhtiin. Kalastaessa ryhti painuu helposti hieman kumaraan, pyri kuitenkin seisomaan suorassa. Taivuta aika-ajoin yläkroppaa taakse, jolloin vatsalihakset venyvät. Venyttele myös lonkan koukistajia, sillä ne ovat jumissa lähes kaikilla istumatyötä tekevillä. Lonkan koukistajia voi venytellä myös veneessä ja ohjeita löytyy netistä. Kelaa oikealta ja vasemmalta

Käyttämällä vain oikea- tai vasenkätistä kelaa kuormitat vartaloasi toispuoleisesti. Pitkään jatkuneena tämä aiheuttaa hyvin todennäköisesti paitsi lihasepätasapainoa, niin myös toispuoleista jumitilaa olkapäässä ja yläselässä. Hanki sekä oikealta että vasemmalta kelattava kela ja kalasta niillä kummallakin, vaihdellen esimerkiksi tunnin välein.

Molemmin käsin roikkumaan, polvet ylös ja sivulta sivulle.Tämä liike hyödyntää painovoimaa ja avaa tehokkaasti selän fasettilukkoja.

Käy välillä maissa

Jos kalastat veneestä, niin ota tavaksi käydä maissa vähintään kerran kalastuspäivän aikana. Tiedän, että se voi olla

”Hanki sekä oikealta että vasemmalta kelattava kela ja kalasta niillä kummallakin, vaihdellen esimerkiksi tunnin välein.”

Veneiden penkit ovat usein matalia. Istuinkoroke takapuolen alla mahdollistaa paremman istuma-asennon ja vähentää sitä kautta selkäkipuja. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

75


Etsi tämän jälkeen sopiva puunoksa ja mene siihen roikkumaan kaksin käsin. Nosta polvet ylös ja yhteen, jonka jälkeen vie polvia sivulta sivulle kuvan osoittamalla tavalla. Tämä avaa tehokkaasti, mutta turvallisesti selkärankaa. Syö ja juo riittävästi

Oikea- ja vasenkätisen kelan käyttäminen ristiin vähentää lihasepätasapainoa.

Juo vaikka et tuntisi olevasi janoinen. Ota 1,5 litran vesipullo veneeseen ja varmista, että juot sen tyhjäksi kalastuspäivän aikana. Yritä löytää aikaa myös syömiselle. Syö vaikka siirtymillä, jos tuntuu että muuten ei ehdi. Erilaiset pähkinät ja proteiinipatukka ovat loistava yhdistelmä, kun pitää nopeasti saada pitkäkestoista energiaa terveellisessä muodossa. Vähemmän kiireisenä päivänä toimii esimerkiksi termoskannusta kaadettu lämmin keitto ruisleivän ja voin kanssa. Riittävä syöminen ja juominen pitää väsymyksen ja lihaskrampit poissa ja jaksat kalastaa virkeänä ja ryhdikkäänä. Kalastuspäivien välissä

Aloita säännöllinen voimaharjoittelu. Treenaa kuntosalilla kaksi neljä kertaa viikossa. Satsaa vapailla painoilla (tanko ja käsipainot) sekä vartalon painolla tehtäviin perusliikkeisiin. Tee liikkeet mieluummin seisten kuin istuen, jolloin keskivartalo vahvistuu samalla. Erityisen suositeltavia liikkeitä ovat farmarikävely trap bar -tangolla tai käsipainoilla, alatalja, pystypunnerrus, leuanveto, dippi ja olympianostot (tempaus ja työntö). Etenkin olympianostot ovat nostotekniikan osalta vaativia ja niiden opetteleminen vaatii ehdottomasti jonkun asiansa osaavan henkilön apua. Tee säännöllisesti myös vatsalihas-, alaselkä- ja muita core-liikkeitä. Laihduta, jos olet ylipainoinen

Tutlimusten mukaan ylipainoisilla ihmisillä on enemmän selkäkipuja kuin normaalipainoisilla, varsinkin jos rasvaa on kertynyt runsaasti. Ylimääräisen rasvan paino kuormittaa kehoa ja aiheuttaa sitä kautta kipuja. Vanha viisaus kuuluu, että läskiä ei voi jännittää. Jos siis olet ylipainoinen, niin laihduttamalla voit todennäköisesti elää ja kalastaa kivuttomammin.

Yritä löytää kalastuspäivän aikana hetki ruokailulle, niin jaksat paremmin kalastaa.

76

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

”Erityisen suositeltavia liikkeitä ovat farmarikävely trap bar -tangolla tai käsipainoilla, alatalja, pystypunnerrus, leuanveto, dippi ja olympianostot (tempaus ja työntö).”


Asiantuntijan neuvot Jukka

J

Halonen

ukka Halonen pitää yhdessä vaimonsa kanssa kahta fysioterapiaa tarjoavaa yritystä, joista toinen sijaitsee Kuortaneella ja toinen Seinäioella. Jukalla on ortopedisen osteopaatin ja hierojan koulutus sekä pitkä ja monipuolinen kokemus alalta. Esitin Jukalle muutaman keskeisen kysymyksen heittokalastajan selkäongelmista ja niiden hoidosta.

Entä jos selkäkipu jatkuu, eikä siitä pääse eroon omin neuvoin. Missä

Millaisille selkävaivoille veneestä tapahtuva heittokalastus voi altistaa?

seisten vai tuolilla istuen?

”Pitkä istuminen, kumara kannatteleva vavan pitoasento, toistuvat heittoliikkeet ja aallokon pomppiva liike aiheuttaa pidemmän päälle varsinkin alaselkään rasitusvaivoja. Venähdyksiä, revähdyksiä lihaksille, välilevyille tulehduksia ja jopa välilevyn pullistumia. Myös lapaja niskalihakset jumittavat helposti.”

vaiheessa kannattaa hakeutua fysioterapeutin hoitoon?

”Pitkään ei kannata vaivaansa pitää. Jos vaivat ovat jatkuneet viikon kannattaa hakeutua hoitoon”, Jukka kehottaa. Hyvin varustelluissa heittokalastusveneissä on nykyään kalastustuolit, joiden korkeutta voi säätää. Onko selän kannalta parempi kalastaa

”Oikeastaan vaihdellen sekä istuen että seisten on parempi kuin samassa asennossa koko ajan.” Jukka Halosen löydät täältä: www.kuortaneenfysioterapia.fi

Onko tällainen kalastustavasta johtuva selkäkipu vaarallista ja voiko se johtaa suurempiin selkäongelmiin?

”Ongelmia tulee jos alaselän ja rintarangan lihaksista ei pidetä huolta. Pahimmillaan se voi aiheuttaa jopa välilevyn pullistuman. Vatsalihasten aktivoinnilla ja yläselässä lapojen yhteen viemisellä ”lapatuella” voidaan ehkäistä selkävaivoja. Jotkut heittokalastajat käyttävät alaselän tukivyötä, se on joillekin sopinut hyvinkin. Jos lihakset ovat kunnossa, ei pitäisi tulla ongelmia”, Jukka sanoo.

Alataljalla vahvistaa tehokkaasti selkää ja antaa Jukan mainitsemaa lapatukea.

”Jotkut heittokalastajat käyttävät alaselän tukivyötä, se on joillekin sopinut hyvinkin. Jos lihakset ovat kunnossa, ei pitäisi tulla ongelmia”

Käveleminen Trap Bar-tangon kanssa vahvistaa tehokkaasti selkää ja keskivartaloa. Jos saliltasi ei löydy Trap Bar-tankoa, voit käyttää sen sijaan käsipainoja. Muista pitää hyvä ryhti koko ajan painoja kantaessasi.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

77


Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

Kanadassa esteettömyys on hyvin huomioitu ja kalaan pääsee hyvin myös pyörätuolilla. Kuvassa noustaan Tony Noteboosin kipparoimaan sampiveneeseen.

Kanada on

ERITYISRYHMÄKALASTAJAN KULTAMAA Liikuntaesteisten kulkumahdollisuudet ovat Suomessakin parantuneet viimeisten vuosien aikana, mutta tekemistä vielä riittää. Kanadassa asiaa on viety pidemmälle kuin meillä ja liikuntaesteisten kalastajienkin asiat ovat hyvällä mallilla.

L

ähdimme ainutlaatuiselle Ahos-säätiön rahoittamalle vertailureissulle, missä tarkoitus oli selvittää miten kalastuspaikat Kanadassa soveltuvat liikuntaesteisille henkilöille. Tutustumiskohteena oli Vancouverin alue missä on yhteneväisyyttä Suomeen ja täällä tapahtuvaan kalastamiseen. Sain lähteä mukaan vammaisurheilun erikoismiehen Jukka Parviaisen kanssa, joka itse on pyörätuolin käyttäjä.

78

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Tärkeimmät selvitettävät asiat olivat:

• • • •

Minkälaiset mahdollisuudet on mennä omatoimisesti kalastuspaikoille? Mitä voi kalastaa esteettömästi erilaisissa kohteissa? Opaspalveluiden eri mahdollisuudet näissä kohdepaikoissa. Kaluston soveltuvuus ja yleinen liikkuminen kohteissa.

Ensimmäinen päivä

Suuntasimme ensimmäisenä päivänä Harrison-joelle, missä tarkoitus oli kalastaa esteettömästä sammen kalastusveneestä. Kipparina toimi Tony Nootebos, joka on paikallisen sammenkalastusyrityksen toimitusjohtaja, ja toiminut kalastusoppaana Fraser- ja Harrison-joella useita vuosikymmeniä. Kalastus tapahtui sammenkalastukseen soveltuvasta jettikoneella varustetusta ve-

Sammen väsytystä.

neestä. Veneeseen oli helppo tulla ramppeja pitkin ja majoituksesta satamaan siirtyminen oli helppoa, koska täälläpäin esteettömyys monissa paikoin on itsestäänselvyys. Myös satamassa oli loivaa luiskaa mihin hyväkuntoinen kalastaja pääsi pyörätuolilla esteettömästi.


Esteettömäksi suunniteltu lohilampi vuoristossa. Lampikohteiden esteettömistä laitureista ei löytynyt yhteen koottua tietoa helposti.

Sammen kalastus

Vancouverinlahden antia Jukka Parviaisen väsyttämänä.

Kalastus tapahtui siten, että syötit heitettiin odottamaan sammen iskua joen pohjalle, mistä se poimi syötin suuhunsa ja sitten ralli alkoi. Jukka väsytteli useita 35-75 kg sampia. Hän sanoi, että kalastus tällaisesta veneestä on helppoa, vaikka sampi vääntääkin hurjalla voimalla, niin avustettuna tällainen kalastus onnistuu loistavasti. Suurimmat sammet painoivat 120 kg. Lohen uistelua

Kahtena seuraavana päivänä vuorossa oli lohen uistelua Vancouverinlahdella Tyynellä valtamerellä. Lähtöpaikkana oli kaupungissa sijaitseva satama, missä myös pyörätuolilla liikkuminen onnistui hyvin. Pienellä avustamisella veneeseen siirtyminen onnistui hienosti. Oman hankaluuden aiheutti nousu- ja laskuvesi, kun satamaan palattaessa laituri oli noin 4 metriä alempana kuin lähtiessä, niin luiska laiturille oli muuttunut aika jyrkäksi. Saalistakin tuli parin päivän aikana usean talvilohen (winter salmon) verran suurimpien ollessa noin 4,5 kg luokassa. Oppaamme Nicholas oli mielestämme huippuluokkaa asiakaspalvelutaidoiltaan ja myös kalastusosaamiseltaan. Opastoiminta Kanadassa

Kalastusoppaiden varsinkin merialueella täytyy Kanadassa käydä koulutus mikä jakautuu seuraaviin opintokokonaisuuksiin: meriensiapu (hinta noin 500 dollaria), käydään läpi eri skenaariot, yleisensiapu (300 dollaria), turvallisuus (400 dollaria), asiakkaiden kanssa toimiminen (500 dollaria), veneenkuljettajan pätevyys (500 dollaria). Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

79


KANADA ON ERITYISRYHMÄKALASTAJAN KULTAMAA

Vancouverin meriakvaariossa esteettömyys toteutui hienosti.

Bass Pro Shopin vierailu oli lähes ”pakollinen”. Täälläkin oli hyvin ajateltu pyörätuolilla liikkuvaa.

Majoituksesta satamaan siirtyminen oli helppoa, koska Vancouverissa esteettömyys on itsestäänselvyys monissa paikoissa.

80

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Kaikki kurssi ovat hyväksyttyjä vain silloin kun tentti on läpäisty. Itse opastoiminnan kehittyminen näkyi vasta silloin kun keikkoja ja kalastusosaamista oppaalla oli vähintään satojen keikkojen verran. Muina päivinä ja vapaailtoina tutustuim-

me eri kalastusliikkeisiin, kuten paikalliseen Bass Pro Shopiin ja Cabelakseen. Lisäksi tutustuimme yhtenä päivänä esteettömään lohilampeen vuoristossa. Vierailimme myös Vancouverin akvaariossa, missä oli erilaisia Tyynenmeren kalalajeja.


Loppuyhteenveto

Oli todella opettavainen reissu käydä tutustumassa urheilukalastuskohteisiin Kanadassa tältäkin kantilta. Selväksi kävi, että oppaat olivat lähes kaikki huippuluokkaa. Esteettömyys ja saavutettavuus erityisryhmien kannalta oli lähes itsestäänselvyys. Toki parannettavaa heilläkin on, esimerkiksi kohteita voisi markkinoida enemmän esteettöminä. Kyllä jälleen jäi tuntuma, että tärkeää on myös saalis, koska kukaan ei maksa täällä pelkistä maisemista, vaikka nekin ovat kyllä henkeäsalpaavat. Tämän jälkeen on helpompaa lähteä miettimään myös Suomessa olevia kalastuskohteita miten niitä voidaan parantaa erityisryhmille sopivammaksi. Kaikissa vierailemissamme kohteissa palvelu ja infra olivat kunnossa esteettömyyden kannalta.

Plussat ja miinukset + Muutamalla lammella lyhyen automatkan päässä Vancouverin keskustasta oli erittäin hyvin esteettömiä kalastuslaitureita. + Molemmissa kalastuskohteissa henkilökunta osasi hyvin toimia pyörätuolinkäyttäjän kanssa. Ei ollut huonoa ennakkoasennetta vaan pyörätuolinkäyttäjä oli heille normaali maksava asiakas. + Sampivene oli esteetön. Vedenpinnan mataluuden takia ei voitu nousta veneeseen normaalista laiturista, mutta myös vieraasta laiturista nousu veneeseen pyörätuolilla onnistui, koska mukana oli rullatta luiska. Luiska otettiin veneeseenkin mukaan, jos olisi välillä tarvinnut poistua veneestä. + Merilohen uistelussa käytetty vene ei ollut varsinaisesti esteetön, mutta siinä oli iso tyhjä tila perässä, josta kalastus tapahtuu. Siinä pystyi hyvin pyörimään pyörätuolilla. + Yleisesti kun Vancouver on panostanut

esteettömyyteen, niin laitureille ja muihin julkisiin paikkoihin pääsi esteettömästi.

- Ennakkoon ei kummastakaan venekohteesta

ollut esteettömyystietoa heidän nettisivuillaan.

- Lampikohteiden esteettömistä laitureista ei löytynyt yhteen koottua tietoa, vaan kaikki kohteet piti käydä läpi yksitellen, jotta esteettömyystietous löytyi.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

81


Teksti JANI HELMINEN Kuvat JANI HELMINEN, MIKE ERB (GOVERNMENT OF NEW BRUNSWICK) & SARAH HIRTLE

POHJOIS-AMERIKAN pilkintään tutustumassa Erilaiset kalastusta helpottavat tarvikkeet ovat pohjoisamerikkalaiselle kalastuskulttuurille hyvin tyypillisiä. Kävimme tutustumassa, minkälaisia kikkoja ja välineitä käytetään talviaikaan pilkillä ja löytyisikö sieltä jotain, mitä kannattaisi hyödyntää myös Suomessa. Kohteeksi valittiin kalaisa järvi Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla. Pilkkiminen ei olekaan kylmää hommaa

Ehkä näkyvin ero verrattuna suomalaiseen kulttuuriin ovat pilkkiteltat. Harvassa ovat ne pilkkijät, jotka suuntaavat jäälle ilman telttaa, joten telttoja on paikoin rivissä useita. Suomessa olen tottunut liikkumaan paljon ja etsimään kalat, joten olin ennakkoluuloinen teltan käyttökelpoisuudesta.

Pulkka on käytännössä pakollinen varuste. Siihen mahdutetaan teltta ja kaikki muutkin varusteet. Kuva Mike Erb. Mustahauki (chain pickerel) ei kasva yhtä isoksi kuin oma haukemme, mutta ottaa ahnaasti pilkkiin.

82

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Pilkintää teltassa Pohjois-Amerikan malliin. Teltassa tarkenee yllättävän nopeasti heti pystytyksen jälkeen. Musta väri kerää lämpöä aurinkoisena päivänä myös keskitalvella.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

83


Pohjois-Amerikan pilkintään tutustumassa ”Kaikuluotainpilkintään myönnän jääneeni koukkuun.”

Pikkubassi (smallmouth bass) on tyypillinen saalis Pohjois-Amerikan järvillä.

kuitenkin loppui ennen puolta päivää. Pidemmän kalattoman jakson aikana harkitsimme jo paikan vaihtoa, mutta retkikeittimellä lämmitetyn lounaan jälkeen syönti alkoi uudelleen. Pohjois-Amerikassa pilkkimiseen tarvitaan lupa, eikä kaikille järville noin vain mennä pilkille. Lupa tyypillisesti sallii useamman vavan käytön, joten pilkkipaikalle saavuttua kairataan useita reikiä. Reikiin viritetään syötit ja mennään telttaan odottamaan. Kun joku vavoista laukeaa ulkona, juostaan äkkiä väsyttämään kalaa tai joskus jopa useampaa samanaikaisesti. Moottorikairalla sujuu ja reiälle ei tarvitse kävellä

”Eihän hullukaan kairaa käsin näin paksua jäätä”, totesi kaverini kysyessäni moottorikairoista. Jätin kertomatta hulluista suomalaisista ja katsoin vaikuttuneena, kuinka nopeasti reikä syntyy moottorikairalla. Meteli on tietysti kova, mutta hetkessä olimme virittämässä vapoja. Moottorikaira soveltuu painonsa vuoksi pilkkijälle, joka kävelee päivän aikana vain vähän. Oma suosikkini on kuitenkin akkuporakoneeseen kiinnitettävä kevyempi ja

Kaikuluotaimen avulla pilkkiminen on kivaa!

Teltta on tosiaan painava ja käytännössä tarvitsee pulkan, jolla se vedetään paikan päälle. Kun se on kerran asennettu, ei sitä mielellään lähde heti siirtämään. Oma lukunsa ovat pienet pilkkimökit, jotka vedetään autolla paikalle alkutalvella ja haetaan pois vasta keväällä ennen kuin jää pettää alta (toisinaan vasta sen jälkeen). 84

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Moottorikairalla reiät syntyvät todella nopeasti.

Teltassa on lämmin pilkkiä ja varsinkin tuulisella säällä siellä istuu mielellään

Vaikka monissa teltoissa on hyvät ikkunat, auringon paistaessa pilkkii mieluiten ulkona. Tällöinkin teltassa on mukava käydä lämmittelemässä. Kalaa tuntuu tulevan kohtalaisesti: heti aamusta alkoi hyvä syönti, joka

Ootto-onget ovat Pohjois-Amerikassa yleisiä. Pilkintä aloitetaan virittämällä useampi vapa valmiiksi.


Pohjois-Amerikan pilkintään tutustumassa Auringon noustessa alkaa kuulua pärinää, kun mönkijät painavat pilkkipaikoille.

Pilkkimökit viedään suosituille paikoille koko talveksi. Viikonloppuisin näissä ”mökkikylissä” riittää vilinää. Kuva Sarah Hirtle.

hiljaisempi malli. Niiden ongelmana tosin on akunkesto, sillä akut eivät kestä monenkaan reiän poraamista varsinkaan pakkasella. Moottorin surina oli yleinen ääni järvellä. Välillä ääni tuli kairasta, välillä taas joku vaihtoi pilkkipaikkaa mönkijällä. Oma porukkamme oli kävellen liikkeellä, mutta vain siksi, koska loska esti auton ajamisen jäälle. Onneksi olimme liikkeellä aikaisin aamulla, joten pääsimme parhailla paikoille ennen nopeasti liikkuvia mönkijöitä. Kaikuluotain pilkkijän apuna

Kaikuluotaimet ovat yleistyneet Suomessakin viime vuosina, mutta Pohjois-Ame-

rikassa se tuntuu olevan jo lähes pakollinen varuste. Monella pilkkijällä on käytössään sama laite kuin kesällä veneessä, mukaan on vain napattu pilkkianturi ja akku. Viime talven kovin juttu tuntui olevan itse tehdyt syvyyskartat, jotka oli tehty edellisenä kesänä veneellä käyttämällä samaa luotainta. Niiden avulla on helppo löytää syvänteet myös jään päältä. Kaikuluotain on myös siitä mukava lisä, että vaikka reikä tuntuisi hiljaiselta, saattaa näytöllä näkyä liikettä. Erityisen hauskaa meillä oli pikkubassin kalastuksessa, kun näimme kalan seurailevan pilkkiä pitkiäkin aikoja. Otti tapahtui kuitenkin vasta, kun

ruutuun ilmestyi toinenkin kala, jolloin molemmat pyrkivät ottamaan vieheen suuhunsa. Tarvitaanko näitä myös Suomessa?

Vaikka kaikkia tarvikkeita on ollut jo pitkään saatavilla myös Suomessa, eivät ne ole yhtä suosittuja kuin toisella mantereella, jossa kalastustyyli on mukavuudenhaluisempi ja vähemmän liikkuva. Kaikille välineille on paikkansa, mutta painonsa vuoksi niitä tuskin viitsii ottaa joka pilkkireissulle mukaan. Kaikuluotainpilkintään myönnän jääneeni koukkuun.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

85


PÖRJE

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

PA R I L L A

Silakkakannat ovat kestäisivät huomattavasti suuremmankin ihmisjoukon syövän paistettuja silakoita.

Stadin silakkatesti Ihmisillä on outoja mielihaluja. Kansanmuusikko J. Karjalai-

sen mukaan ”Jotkut menee sekaisin rock and roll musiikista, jotkut menee sekaisin alkoholista”. Mutta - oh baby - minä menen sekaisin paistetuista silakoista…

K

äväisin äskettäin Kreikassa verestämässä matkamuistojani muutaman vuoden takaa. Syynä paluuseeni Korfun saarelle olivat ainakin merkittävässä määrin hiiligrillillä kauniin tummanpuhuviksi käristetyt sardellit, joita myös monessa rantaravintolassa mainostettiin Välimeren sardiineina. Kaikissa sikäläisissä ravintoloissa, joissa nautin grillatut sardellit, ne tuotiin eteeni yksinkertaisen kauniina annoksena. Lautasella oli tusinan verran päättömiä, vielä grillin ritilän jäljiltä hiilipinnaltaan terveellisessä kalanrasvassa kuplivia vaaksanpituisia annoskaloja, jotka tarjoiltiin aamutuoreiden vihannesten sekä tsatsikikastikkeen eli tuoretta kurkkua sisältävän kreikkalaisen jugurtin kera. Ja joka kerta ne pikku kalaset maistuivat aivan perhanan hyviltä. Neljän ravintolan silakat makutestissä

Kierrän kalakavereideni kanssa pari kertaa vuodessa nauttimassa paistetut silakat jossain jo etukäteen sopimassamme ravintolassa, jo86

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

ten tässä porukassa löytyy maistelukokemuksia vaikka muille jakaa. Tähän makutestiin mukaan otettiin ravintola Salve (uusi ja vanha) Hietalahden rannassa, ravintola Sea Horse Ullanlinnassa, ravintola Kolme Kruunua Kruunuhaassa sekä ravintola Kosmos Stadin keskustassa. Vertailussa kiinnitettiin huomiota erityisesti paistettujen silakoiden kypsentämiseen ja niiden tarjolle laittamiseen. Lisäksi arvioitiin annoksen perunamuusin ulkonäkö, rakenne ja maku. Myös silakka-annosten kasvislisukkeita ja niiden käyttöä annoksessa kommentoitiin, mikäli tämä katsottiin mainitsemisen arvoiseksi. Ravintola Salve ja uusi Salve

Salve oli porukkamme kantapaikka yli 10 vuoden ajan kunnes se muutti uuteen paikkaan muutaman sadan metrin päähän. Salven silakat valittiin Stadin parhaiksi vuonna 2015, mitä emme pitäneet ollenkaan ihmeellisenä. Salven silakat nimittäin olivat jo vanhan ravintolan aikaan aina rapeita ja napakoita, etenkin kun kokkipoika Otto oli niitä paistamassa. Silakoiden rapeuden säilymiseen vaikutti varmasti se, että rasva kihisi ilmavasti lautaselle laskettujen kalojen pinnalla vielä pöytään tuotaessa. Oton paistamia silakoita taidettiin kehua melko estottomasti, sillä eräänä ravintolailtana kokki tuotiin oikein henkilökohtaisesti kuulemaan kiitokset sen jälkeen, kun hän oli paistanut meille ”elämänsä silakka-annokset”. Vanha Salve muutti syksyllä 2016 uusiin tiloihin ja


Kuvat ANTTI ZETTERBERG

”Silakat, sardiinit, muikut ja lukuisat muut ”pikkukalat” ovat vastuullisesti kalastettuja parvikalalajeja, joiden pyynti on ekologisesti kestävällä pohjalla.” vei mennessään kaikki silakat, jotka vanhoissa tiloissa aloittaneiden uusien ravintoloitsijoiden toimesta korvattiin muikuilla. Hyviähän nekin ovat. Uudessa Salvessa vierailtiin keväällä 2017 ja uudelleen syksyllä 2018. Ravintolan muuton jäljiltä hakusessa ollut sisustus oli muuttunut reilun vuoden aikana lähes yhtä kotoisaksi kuin vanhassa paikassa, mutta paistetut silakat eivät onneksi olleet muuttuneet juuri millään tavalla. Ravintola Sea Horse

Olin kuullut niin monelta taholta kehuttavan ravintola Sea Horsen eli ”Sikalan” paistettuja silakoita, että pitihän tämäkin väite käydä tutkimassa. Niinpä kävimme maaliskuussa 2017 testaamassa Sea Horsen silakat, jotka oli paistettu hyvin. Kuitenkin silakoiden latominen lautaselle nuotiokalikoiden tapaan tiiviiksi ristikoksi ehti pehmittää rapean niiden pinnan tarjoilun aikana. Asia jäi vaivaamaan meitä sen verran, että palasimme uusintakäynnille kaksi vuotta myöhemmin. Tällä kerralla silakkakehikon purkaminen välittömästi pöytään tuonnin jälkeen ehti pelastaa jonkin verran silakoiden rapeutta. Oli miten oli, mutta tämänkin ravintolan paistetut silakat ovat kelpo sapuskaa. Ravintola Kolme Kruunua

Kolmen Kruunun paistetut silakat marraskuussa 2015 olivat ehkä jopa yllättäen siihen asti maistetuista parhaimpia. Tavallista pienikokoisemmat silakat olivat oikein hyvin paistettuja. Ne olivat rapeita ja maukkaita, mutta eivät silti kuivia. Uusintakäynnillä maaliskuussa 2018 Kruunun paistetut silakat olivat edelleen oikein maistuvia, mutta ne olivat tällä kerralla kooltaan yhtä isoja kuin toisissa ravintoloissa. Vaikka myös nämä

Ravintola Kosmos sijaitsee aivan Helsingin ytimessä.

isommat silakat olivat rapeita ja maukkaita, olimme sitä mieltä, että edellisellä kerralla silakoiden pieni koko antoi pientä lisäetua ”nappiin osuneelle” annokselle. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että myös Kruunu taitaa silakan paistamisen. Ravintola Kosmos

Kosmos valikoitui mukaan silakkatestiimme vasta viime keväänä ja ehdimme käydä siellä ainoastaan yhden kerran. Mutta se kyllä kannatti, sillä Kosmoksen silakat olivat taidokkaasti paistettuja ja maukkaita. Siirtämällä hieman turhan tiiviisti ladotut silakat lautasen reunoille niiden pinnan rapeus ehdittiin säilyttää ennen nauttimista. Kosmoksen perunasose oli maukkainta kaikkien testattujen muusien joukossa ja mummon kurkut sopivat mainiosti silakoiden ja muusin lisäkkeenä. Laatukamaa. Havaintojen ja silakoiden ruodinta

Kuten arvata saattaa, lopulliset erot asiansa osaavien ravintoloiden kyökkien välillä olivat pieniä – tuskin aistein havaittavia. Kaikissa keittiöissä on tieto ja taito siitä kuinka kokonaiset silakat paistetaan pinnaltaan rapeiksi ja sisältä meheviksi siten, että niiden ruodot pehmenevät samalla syömäkelpoisiksi. Ainoastaan silakoiden asettelussa lautaselle havaittiin eroja. Mitä ilmavammin silakat olivat tarjoiltaessa toisistaan erillään, sitä rapeampia ne olivat. Yksittäisten silakoiden latominen tiiviiseen pinoon pehmittää niiden pinnan. Jokaisen testatun ravintolan keittiössä perunamuusi oli valmistettu pehmeäksi keittämisen jälkeen survotuista perunoista ja sen kyllä huomasi. Voinokareella kruunattu tasaiseksi sekoitettu tai sattumapalasia sisäl-

Ravintola Kolme Kruunua on kortteliravintola parhaimmillaan.

Ravintola Sea Horse eli tuttavallisemmin ”Sikala”.

tävä perunamuusi maistui kaikissa testatuissa ravintoloissa (etenkin Kosmoksessa) herkulliselta. Paistettujen silakoiden lisukkeina tarjottavat etikkapunajuuret ja mauste- tai suolakurkut sitruunalohkojen ja tillinipun kera sopivat annoksiin kuin nenä päähän. Tosin Kosmoksen silakoiden mummon- eli hölskykurkuille täytyy antaa vielä erityismaininta. Tietenkään mitään makuvertailuja kreikkalaisten grillattujen sardellien ja perinteikkäiden paikallisten Stadin ravintoloiden paistettujen silakka-annosten välillä ei pidä tehdä. Eihän paistettuja silakoita ja muikkujakaan voi verrata keskenään, kun ne ovat kaksi eri kalalajia. Missä hyvänsä maapalloa liikkuukaan, kannattaa aina olla sen verran utelias, että uskaltautuu maistamaan kokonaisina paistettuja tai grillattuja pieniä parvikaloja. Silakat, sardiinit, muikut ja lukuisat muut ”pikkukalat” ovat vastuullisesti kalastettuja parvikalalajeja, joiden pyynti on ekologisesti kestävällä pohjalla. Eli syökää pikkukalaa. Loppusanat

Vaikka kokkipoika Esa kuuluu tarjoilevan myös tänä syksynä Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivänä sunnuntaina markkinavieraille kuuluisaa kermaista silakkakeittoaan ruisleivän kera sekä böklinkimoussetäytteisiä silakkaleivoksiaan, siellä ei kuulu olevan tarjolla edelleenkään tuoreita vastapaistettuja silakoita. Torilla toki Esan toiveiden mukaisesti ehkä vielä jossain vaiheessa tavataan, mikäli kokkipojat löytävät myös tätä herkkua pannuilleen (Börski huom.). Syyssilakkamässäilemisiin, Pörje

Ravintola Salve muutti uusiin tiloihin kadun toiselta puolelta. Sisältä tunnelma on kuitenkin edelleen entisenlainen. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

87


KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat JAAKKO VARJOKORPI, KARI LOSSI, ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Hauki on nopeakasvuisuutensa johdosta suosittu kohdekala ja etenkin etelärannikon saaliskalarikkaissa lahdissa hauet kasvavat nopeasti ja iskevät hanakasti suuriin shadeihin. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Hauen kasvu erilaisissa vesistöissä Hauki on kaikkiruokainen. Sen mahasta voi löytyä lähes kaikkea hyönteisten ja vesilintujen poikasten väliltä. Myöskään kannibalismi eli pienemmän lajitoverin syöminen ei ole harvinaista haukien joukossa. Hauen kasvupotentiaali on suuri ja ihanteellisissa ympäristöolosuhteissa (esim. akvaariossa) vastakuoriutuneiden hauenpoikasten on havaittu kasvaneen jopa 40 cm pituisiksi ensimmäisen kasvukautensa aikana.

Kalakoulu

H

auenpoikanen alkaa käyttää kalaravintoa noin 4 cm pituisena ja noin yhden gramman painoisena. Tarjolla oleva muiden kalalajien poikasten määrä vaikuttaa hauenpoikasen loppukesän kasvunopeuteen. Tosin myös ahneena kannibaalina tunnettu hauki kykenee nielemään kokonaisena lähes

88

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

itsensä kokoisen lajitoverin, jota se sulattelee pääpuolelta alkaen kunnes se mahtuu lopuksi pyrstöään myöten ”kaverinsa” mahaan. Kasvuvaiheissa on huomattavia paikkakohtaisia eroja

Luonnon olosuhteissa kuoriutuneen ja kasvaneen hauenpoikasen pituus on ensimmäisen kasvukauden jälkeen tavallisesti 7-15 cm (paino 2-20 g). Matalissa ja nopeasti jäänlähdön jälkeen lämpenevissä järvissä hauet kutevat aikaisin keväällä ja niiden jälkeläiset kuoriutuvat myös nopeasti. Näin tapahtuu myös matalissa merenlahdissa, missä hauenpoikasten kasvukausi saattaa jatkua kauemmin kuin järvissä, sillä matalat järvet myös viilenevät syksyllä nopeammin kuin syvät järvet tai Itämeren vesi. Tummavetisissä pienissä humusjärvissä, missä hauki on usein ahvenen lisäksi ainoa kalalaji hauen poikasten kasvu saattaa sopi-

Tämä heinäkuussa saatu noin 15-senttinen hauki lienee toisen kasvukautensa alussa. Kuva Antti Zetterberg.

van kokoisten ravintokalojen puuttuessa tyssätä ensimmäisen kesän aikana ainoastaan 6-8 cm pituuteen. Tähän on syynä se, että samana keväänä kuoriutuneet ahvenenpojat


”Kun luonnonravintolammikoissa nopeasti kasvaneita hauenpoikasia istutetaan luonnonvesiin, niillä on usein suuremman kokonsa vuoksi etu järvessä kuoriutuneihin poikasiin.” kasvavat nopeasti pikkuhaukien ravinnoksi soveltuvasta koon ohi. Vasta kasvettuaan yli 20 cm pituiseksi toisen tai kolmannen kesän aikana tällainen hauenpoikanen on riittävän kookas voidakseen käyttää ravinnokseen tyypillisiä 10–15 cm pituisia suolammen onkiahvenia ja tämän jälkeen haukien kasvu nopeutuu usein huomattavasti.

istutettiin niiden merkitsemisen jälkeen Päijänteeseen, ja kun niitä pyydettiin noin kuukausi myöhemmin heinäkuun puolivälissä samoista paikoista, niiden keskipituus oli lähes 11 cm. Kookkaimmat pyydetyt merkityt hauenpoikaset olivat venyneet 13 cm peräti pituisiksi, joten on varsin perusteltua otaksua tämänkokoisten poikasten saavuttaneen reilusti yli 20 cm rajan syksyyn mennessä ennen kasvukauden päättymistä. Huimaa kasvua ihanteellisissa oloissa

Eräässä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus (LUKE)) kuhanpoikasten tuottamiseen

tarkoitetussa luonnonravintolammikossa pyydettiin eräänä syksynä lammikkoa tyhjennettäessä noin 65 cm pituinen ja 2,6 kg painava hauki, joka oli elänyt lammikossa kuin ”sika pellossa” kolmen vuoden ajan. Hauen mahasta löytyi 10 kpl noin 10 cm pituista kuhanpoikasta eli silloisen markkamääräisen laskentatavan mukaan tämä ahmatti oli saanut jo yhdellä kerralla aikaan 10 markan vahingon. Kuinkakohan monta kuhanpoikasta tämä äärimmäinen nopeakasvuinen hauki oli ehtinyt napsia lyhyen, mutta yltäkylläisen elämänsä aikana. Takautuvasti tehdyn pituusmäärityksen mukaan hauen pituus oli ensimmäisen kesän jälkeen hieman yli 20 cm,

Kasvatetut hauet

Kalanviljelylaitoksissa kuoriutuneita, luonnonhauista lypsetystä mädistä tuotettuja hauenpoikasia (pituus 11–14 mm, paino noin 10 mg) kasvatetaan tavallisesti toukokuun alkupuolelta juhannukseen saakka juuri tätä tarkoitusta varten kuivalle maalle rakennetuissa matalissa luonnonravintolammikoissa. Näissä lumensulamisvesien täyttämissä lammikoissa nk. esikesäiset hauenpoikaset elävät varsin ihanteellisissa olosuhteissa käyttäen ravinnokseen pääasiassa lammikossa syntynyttä eläinplanktonravintoa. Hauenpoikasten keskipituus on kesäkuun loppuun mennessä 40–60 mm ja paino 1-2 g. Koon mukaan kasvavan kannibalistisen luonteensa vuoksi poikaset on poistettava lammikosta ennen kuin ne alkavat syödä toisiaan. Kun luonnonravintolammikoissa nopeasti kasvaneita hauenpoikasia istutetaan luonnonvesiin, niillä on usein suuremman kokonsa vuoksi etu järvessä kuoriutuneihin poikasiin. Esikesäiset hauenpoikaset voivat saavuttaa ensimmäisen kasvukauden loppuun mennessä 15–20 cm pituuden ja 20–45 g painon, mutta poikaset voivat kasvaa vieläkin suuremmiksi. Hauenmätiä on haudotettu joissain tapauksissa luonnon pintavettä lämpimämmässä lähdevedessä, jolloin mäti kuoriutuu hyvin nopeasti. Vuonna 1997 Köyliössä sijaitsevasta kalanviljelylaitoksesta noudettiin lähdevedessä haudottuja hauenpoikasia, jotka olivat kasvaneet kesäkuun puoliväliin mennessä keskimäärin 7,3 cm pituisiksi ja niiden keskipaino oli 2,6 g. Kun näitä vuoden ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kookkaita poikasia

Erittäin suotuisat kasvuympäristöt, kuten lohikalapitoiset virtavedet kasvattavat hauista uskomattoman harteikkaita. Kuva Kari Lossi.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

89

Kalakoulu

Esimerkki yli 20 vuoden takaa


Tumman humusjärven hauki on todennäköisesti vanhempi kuin kirkkaammassa vedessä elävä lajitoverinsa. Kuva Janne Koivisto.

Hauki pituus (cm)

1 v.

3 v.

5 v.

10 v.

sisävedet, hidas

6-8

15 - 20

30 - 40

50 - 70

sisävedet, normaali

9 - 12

21 - 33

41 - 55

71 - 90

sisävedet, nopea

12 - 14

34 - 40

56 - 60

90 - 100

Suomenlahti

10 - 20

35 - 40

40 - 60

70 - 110

luonnonravintolampi

15 - 25

50 - 65

paino (g)

1 v.

3 v.

5 v.

10 v.

sisävedet, hidas

1-3

19 - 45

154 - 369

727 - 2020

sisävedet, normaali

4 - 10

52 - 206

398 - 971

2109 - 4334

sisävedet, nopea

10 - 15

225 - 369

1025 - 1264

4334 - 5970

Suomenlahti

5 - 45

246 - 369

369 - 1264

2020 - 7975

luonnonravintolampi

19 - 88

727 - 1265

Kalakoulu

1-, 3-, 5- ja 10-vuotiaiden haukien keskipituuksien (cm) ja –painojen (g) vaihteluvälit kasvuympäristöltään erilaisissa sisävesissä (hidas, normaali ja nopea kasvu) sekä merialueella (Suomenlahti). Luonnonravintolampi edustaa esimerkkiä poikkeuksellisen nopeasta kasvusta.

toisen kesän jälkeen 45 cm ja pyyntihetkellä siis 65 cm. Joten kasvu on ollut käsittämättömän nopeaa. Eikä hauen selviytymiskykyä voi kuin ihailla, sillä luonnonravintolammikko tyhjennetään syksyisin pohjaa myöten ja tämän sitkeän hauen on täytynyt sinnitellä hengissä jossain ahtaassa veden täyttämässä poterossa jääpeitteen alla kahden peräkkäisen talven ajan. 90

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Hauki kasvaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana pituutta keskimäärin 10 cm

Useimmiten noin 50 cm pituinen ja kilon painoinen hauki on keskimäärin viisivuotias. Koska naarashauet kasvavat nopeammin kuin koiraat, ne kasvavat em. mittoihin 4-5 vuoden aikana, kun taas hitaampikasvuisilla koirailla tähän saattaa kulua 5-6 vuotta. Kuitenkin nopeallakin kasvulla on rajansa ja hauen saavuttaessa 70–80 cm pituuden (pai-

”Esimerkiksi Suomenlahdesta pyydetty 70 cm pituinen hauki painaa tyypillisesti reilut kaksi kiloa” no 2-3 kg), sen ikään nähden suoraviivainen eli lineaarinen kasvu alkaa vähitellen taittua ja se muuttuu painovoittoiseksi. Esimerkiksi Suomenlahdesta pyydetty 70 cm pituinen hauki painaa tyypillisesti reilut kaksi kiloa, kun taas 90 cm pituisen ”parrunpätkän” paino on useimmiten kaksinkertainen eli noin 4 kg. Epäedullisissa kasvuolosuhteissa kuten karussa tummavetisessä suolammessa tai erittäin sameavetisessä ja rehevässä järvessä, missä näkökyvyllä on suuri osuus saalistamisessa, 10-vuotias ja yli puolimetrinen hauki saattaa nipin napin saavuttaa kilon painon, kun lievästi rehevässä, mutta suhteellisen kirkasvetisessä järvessä samanikäinen hauki saattaa painaa jopa 5-6 kg ja hätyytellä metrin pituutta. Murtovedessä hyvä kasvupotentiaali

Itämeren rannikkoalueiden vähäsuolainen ja paljon ravintokalaa tarjoava murtovesi tarjoaa


IKÄ (V)

GENNARBYNLAHTI

LAHDEN VESIJÄRVI

HELSINGIN MERIALUE

LUONNONRAVINTOLAMPI

SAUKKOLAMPI

RISTONLAMPI

EVON METSÄJÄRVET

ISOT MERIHAUET

1

9

10

10

21

8,7

8,6

7,081

13,754

2

14

19

19

45

12,9

14

14,705

29,028

3

19

29

34

65

16,2

21,9

22,214

44,708

4

25

38

41

22

28,7

28,867

54,646

5

31

43

47

28,6

32,9

34,905

63,759

6

35

50

51

35,7

34,4

40,202

71,177

35,7

44,169

78,980

7

40

57

56

42,9

8

43

59

61

46,9

47,237

85,721

9

48

65

64

52,9

50,781

90,160

10

51

70

71

57,6

58,950

92,533

11

55

72

61,246

97,381

12

58

64,340

103,533

13

62

67,079

106,856

Hauen ikäryhmäkohtaisten keskipituuksien (cm) mukaan piirretyt kasvukäyrät kasvuympäristöltään erilaisissa sisävesissä sekä Suomenlahdella (Helsingin merialue sekä Suomenlahden kookkaat merihauet). Gennarbynlahti ja Lahden Vesijärvi ovat reheviä ja savisameita järviä. Kuhmon alueen Saukkolampi ja Ristonlampi sekä Evon metsäjärvet edustavat ravinnetasoltaan erilaisia humuksen värjäämiä vesiä. Luonnonravintolampi edustaa esimerkkiä hauen poikkeuksellisen nopeasta kasvusta rajoittamattomissa lähes ravinto-olosuhteissa.

Lähdeviitteet:

Koli, L. 1983. Retkeilijän kalaopas, 165 s. WSOY 1983. Valle, K.J. 1934. Suomen kalat, 228 s. Otava 1934.

Kalakoulu

hauille hyvät mahdollisuudet saavuttaa kunniakkaan 10 kilon painorajan. Suomenlahden ”kymppikerhoon” vastikään päässeet hauet ovat olleet keskimäärin 115 cm pituisia ja iältään 13-vuotiaita. Megaluokan 12–15 kiloa painavat haukimammat (koiraat kasvavat harvoin yli viisikiloisiksi) ovat nykyisin harvoin yli 15-vuotiaita, koska hauki on haluttu saaliskala. Yleistyneestä ”catch and release” eli CR-pyynnistä huolimatta moni jättihauki päätyy lopulta ennätyskalarekisteri-ilmoituksen kautta pataan.

Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

91


PATOLOGIT Teksti MARKUS PENTTINEN Kuvat ANTTI ZETTERBERG

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Jasper Pääkkönen iski kätensä kalakultasuoneen Näyttelijä ja kalastaja Jasper Pääkkönen ilmoitti viime vuoden Linnan juhlissa lahjoittavansa Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:lle 8000 euroa käytettäväksi koskikunnostuksiin. Kohteeksi valikoitui myöhemmin Vihtijoen Levoinkoski.

V

alinta ei ollut sattumaa, vaan tarkan harkinnan tulos. Tietysti pohjalla piti olla maan- ja vedenomistajien myönteinen suhtautuminen koskirestaurointiin, mutta erityisesti mahdollisimman suuri kalahyöty. Levoinkoski on nimittäin vesistön latva-alueita, jossa kalalajien määrä ja kilpailu vähenevät tukevasti verrattuna esimerkiksi järvien kyljessä sijaitsevien reittivesien virta-alueisiin. Jälkimmäisessä tapauksessa koskessa on kalaa, niin että päät kolisevat yhteen. Mutta eteläisessä ja keskisessä Suomessa valtaosa näistä on särkiä, ahvenia, salakoita ja vastaavia lajeja. Latva-alueilla taas valtakalaksi pääsee helposti taimen, kunhan olosuhteet ovat muuten kohdallaan. Ei ahvenessakaan ole mitään vikaa, mutta sitä ei luetakaan uhanalaiseksi kalalajiksi kuten taimen on Suomessa Kuhmosta etelään.

Kala-aktiivi Jasper Pääkkönen lahjoitti 8000 euroa Vihtijoen Levoinkosken kunnostukseen.

Patologit

Kiveä ja soraa

Uittoperattuun Levoinkoskeen lisättiin kunnostuksen yhteydessä 200 000 kg kiveä ja 80 000 kg kutusoraa. Kylpyammeen pohjaa tasaisuudessaan muistuttanut koski muuttui kiven ja soran sokkeloiseksi mosaiikiksi. Kutualueiden määrä ja kalanpoikasten suoja-alueet monikymmenkertaistuivat. Perkauksen jäljiltä tasaiseen koskeen tehtiin poteroita, joissa viihtyvät isommat kalat ja pienemmätkin, kun ne pakenevat esimerkiksi harmaahaikaroita ja minkkejä.

92

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Levoinkoski ja Vihtijoki ovat Karjaanjoen vesistön latva-alueita ja kalalajeja on huomattavasti vähemmän verrattuna järvien ohessa sijaitsevien reittivesien virta-alueisiin.


Levoinkoskea kunnostettiin kaikkiaan 200 tonnin edestä kiviä ja 80 tonnin edestä soraa.

Tuotto paranee

Tällaisessa vesistön latva-alueen koskessa taimentuotto voi jopa moninkertaistua. Vasta sorasta kuoriutuneen taimenen ensimmäiseksi tehtäväksi ei tule elintilan raivaus ja taistelu ruuasta lukemattomien muiden kalalajien kanssa. Sen kimpussa ei ole ensimmäisestä päivästä alkaen ahvenarmada ja hauetkin ovat harvassa. Vesistöjen toimivissa latvakoskissa saatetaan päästä helposti kymmeniin taimenpoikasiin aaria kohden ja puroissa jopa kolminumeroisiin lukuihin. Toki latvavesien kosket ja purot ovat pinta-alaltaan pienempiä verrattuna suuriin jokiin, mutta tämän korvaa usein pienvesistöjen pituus. Esimerkiksi moni puro voi olla kilometrikaupalla ”lohikalakelpoinen”. Peratun Levoinkosken tuotto oli ennen kunnostamista noin kymmenen taimenpoikasta aaria kohden ja on kumma, jos tätä lukua ei saada nousemaan reilusti. Jasper Pääkkönen iski siis rahalahjoituksellaan kätensä varsinaiseen kalakultasuoneen.

Levoinkoski sai uuden elämän Jasper Pääkkösen ja Markus Penttisen yhteistyön myötä.

Koko vesistön kehittäminen takaa parhaan tuloksen

Tulevaisuus

Isoja meri- ja järvivaelluksen läpikäyneitä lohikaloja nousi Karjaanjoen vesistön latva-alueille vielä 1950-luvulla ennen kuin Mustionjoen padot nousivat lopullisesti.

Juuri kunnostettua ja pohjaltaan monipuolista uomaa. Kaivurin aiheuttama veden sameus häipyy nopeasti virtauksen myötä.

Näitä saatiin myös vapavälinein. Tämän palautuminen tulevaisuudessa ei ole utopiaa, sillä suuret muutokset ovat mahdollisia, jos niiden eteen tehdään työtä. Tornionjoen ja Vantaanjoen 2000-luvulla toteutuneet ”lohikalaihmeet” ovat esimerkkejä. Viime aikoina koskikunnostushankkeita on ”rikastuttanut” yksi nilviäislaji, mikä saa-

tiin tuntea myös Levoinkoskella. Tarkemmin sanoen vuollejokisimpukat, jotka ovat uhanalaisina suojeltuja. ELY-keskus vaati myös Levoinkoskessa simpukkakartoituksen ja niiden siirtämisen pois kunnostuksen alta. Tästä esityöstä saatiin kiittää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n EU-freshabit-hanketta. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

93

Patologit

Levoinkosken kaltaisen latvakosken kunnostaminen on parhaimmillaan, kun se kytketään koko vesistön kehittämiseen. Vihtijoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, jossa on toteutettu monia vastaavia hankkeita tai niitä on vireillä, kuten esimerkiksi Karkkilassa. Näihin kuuluvat myös vesistön jo rakennetut lähes kymmenen kalatietä ja valmisteilla oleva yhteyden palautus mereen Mustionjoella. Lohjanjärvestä mereen laskeva Mustionjoki on padottu neljällä vesivoimapadolla, mutta näillä tietoa kahteen alimpaan saadaan kalatiet vielä tämän vuoden puolella. Kahden muun padon kalatiet ovat kaavailuissa. Lisäksi mereen vaeltaville kaloille tarvitaan turvalliset vaellusratkaisut ohi vesivoimaloiden silppuavien turbiinien.


Vene-esittely North Silver 545 Fish on tasapainoinen kokonaisuus.

Kalastusvene hyvistä aineksista

North Silver 545 Fish Amerikkalaistyyliset heittokalastusveneet eivät ole enää vain amerikkalaisten valmistajien tuotteita. Euroopan markkinoille on saapunut viime vuosien aikana monia uusia kalastusvenemerkkejä, joiden esikuvat ovat Amerikassa, mutta valmistus tapahtuu Euroopassa. Nyt koeajettu North Silver 545 Fish valmistetaan Pietarissa Venäjällä erittäin laadukkaista komponenteista.

94

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com


Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja MIKKO LAMPI

E

lokuinen Uiva 2019 Helsingissä tarjoili laajan kattauksen kalastusveneitä. North Silver 545 Fish edusti North Silveriä yhdessä ison 650 Huskyn kanssa. Kokonaispituudeltaan 5,45-metrinen ja runkopituudeltaan reilun viiden metrin mittainen 545 Fish on kooltaan sellainen, jolla pärjää varsin mukavasti meikäläisissä olosuhteissa. Noin viiden metrin kokoluokassa niin traileroitavuus kuin hintatasokin pysyvät sopivalla tasolla useimmille. Laiturissa

Koeajettu 545 Fish oli varustettu 115-hevosvoimaisella Mercuryn nelitahdilla, joka on isoin moottori, jonka veneeseen saa asentaa. Keulasähkömoottorina oli MotorGuiden Xi3 55 lbs työntövoimalla, joka toimii 12 voltin jännitteellä. Veneen lähempi tarkastelu kertoi, että venäläiset ovat tosissaan liikkeellä. Alumiinirungon hitsisaumat ovat erittäin siististi tehtyjä ja veneen kaikki komponentit ovat alan tunnettujen valmistajien kuten Attwoodin, Perkon ja Ultraflexin tuotteita. Työn jälki on myös erittäin siistiä. Mattojen, luukkujen ja konsolin asennukset on tehty huolellisesti. Eroa esikuviin ei käytännössä huomaa. Veneessä on myös CE-hyväksyntä. Avarat tilat ovat heittokalastajan mieleen

North Silver 545 noudattaa sisätilojen arkkitehtuurin suhteen hyväksi havaittua kaavaa, jossa sekä keulassa että perässä on isot mattoverhoillut heittotasot ja niiden alla on säilytystilaa.

Tuulilasien väliin tuleva tuulisuoja taittuu konsolia vasten. Suojassa voisi olla myös kiinnitys konsoliin silloin kun suojaa ei käytettä, nyt se pääsi heilumaan vapaasti.

Lukitussalvat ovat Perkolta. Laatutavaraa.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

95


Vene-esittely North Silver 545 Fish Vaikka North Silver 545 Fish ei ole ihan omimmillaan suojattomilla vesialueilla, ei sillä silti tarvitse jäädä vain sisälahdukoita kiertämään.

Vapalaatikot löytyvät veneen kummaltakin puolelta.

Tähän tarvittaisiin kaasujousi ja kannen reunojen pyöristys. Lokero on muuten hyvän kokoinen ja muotoinen.

Keskellä sijaitseva kaksipaikkainen konsoli on lasikuitua ja tuulilasit ovat karkaistua lasia. Pohjaturkki on kestävää Marinedeck-vinyyliä, jonka voi tarvittaessa tilata koko veneen alalle. Takaosan heittotason alta nousevat istuimet ja niiden välissä on 105 litran vetoinen kiertovesisumppu sähköisellä täytöllä ja tyhjennyksellä. Veneen kyljissä on lukittavat vapalaatikot, joihin mahtuu hyvin useita 8-jalkaisia vapoja kokonaisina. Knaapit ovat rosteria ja painuvat sisään kun niitä ei tarvita. Perän lisäsiivekkeet toimivat myös heittotasoina ja paapuurin puolen tasoon on mahdollista kiinnittää esimerkiksi sähkömoottori tai pieni polttomoottori. Tasot toisaalta haittaavat matalanveden ankkurin asentamista. 210 sentin leveys tuo vakautta, eikä vene kallistu liikaa kolmenkaan hengen sivukuormalla. Käytäntöön

CE-hyväksynnästä kertova kilpi.

96

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Suuntaamme venettä Uivassa esitelleen Mikon sekä videokuvaajana toimineen Pekan kanssa koeajolle. Merituuli on


NISSAN NAVARA

NAUTI VAHVEMMASTA KOKEMUKSESTA Nyt voit lastata Nissan NAVARAan enemmän kuormaa kuin koskaan aiemmin. Voit ajaa turvallisemmin ja miellyttävämmin tehokkaampien jarrujen ja uuden jousituksen ansiosta, vetää peräkärryä turvallisemmin ja nauttia uudesta NissanConnect-navigointi- ja viihdejärjestelmästä. Nissan NAVARA on vahvempi ja parempi kuin koskaan. • Uusi etu- ja takajousitus • Suurempi hyötykuorma • Tehokkaammat jarrut

• Perävaunun ajovakauden hallintajärjestelmä • Uudet NissanConnect Services -ominaisuudet

Varaa koeajo Nissan-jälleenmyyjälläsi jo tänään.

Nissan Navara N-Guard alk.

46 313 €

EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: NAVARA-mallisto: 6,3-9,4 l/100km, 167-249 g/km. Nissan NAVARAmallisto King Cab alk. 35 757 € (sis. toimituskulut 600 €). Nissan Navara N-GUARD Double Cab, 2-paikkainen alk. 46 313 € (sis. toimituskulut 600 €). Kuvan auto erikoisvarustein. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE

Lue lisää: nissan.fi Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

97


Vene-esittely North Silver 545 Fish

Edessä istuvia hemmotellaan alumiinisilla jalkatuilla.

Heittokalastusveneissä tyypilliset nostettavat knaapit löytyvät myös North Silveristä. Ideana on se, ettei siima tartu ulos törröttäviin knaapeihin.

virinnyt noin 7 m/s lounaasta ja sää on hyvin tyypillinen loppukesän kalakeli merellä. Leveä vene tarjoaa hyvät tilat niin kuskille kuin matkustajillekin. Pitkät kalastajat saattavat joutua hieman kikkailemaan matalille takapenkeille menosta. Miellyttävänä ominaisuutena ovat alumiiniset jalkatuet konsolin takana istuville. Kolmen hengen kuormalla 115-hevosvoimainen Mercury on juuri sopivan kokoinen moottori varsin painavaan veneeseen. Plaaniin nousu tapahtuu tasaisen hallitusti ja kun konetta hieman trimmaa, niin kuljemme 33 solmun huippunopeutta, joka riittää useimmille. Ajo-ominaisuudet

Veden poistoaukko turkissa. Vene ei ole itsetyhjentyvä, joten pilssipumppua kannattaa käyttää kovalla sateella tai aallokossa.

Leveitä amerikkalaistyylisiä veneitä ei ole yleensä kehuttu huimista ajo-ominaisuuksista, vaan vahvuudet ovat kalastettavuudessa ja yksityiskohdissa. 545 Fish ei sekään yllä aivan parhaiden syvällä V-pohjalla varustettujen kotimaisten merkkien tasolle, mutta nousulistoilla varustettu vene kulkee hieman kuoppaisemmassakin kelissä varsin mukavasti. Annan tarkoituksella veneelle ”sikaa” eli ajan noin 30 solmua vasta-aaltoon ja teen yllättäviä käännöksiä Ultraflexin hydrauliohjauksen avustamana. Kantava perä tahtoo nousta hieman liian korkealle käännöksissä, mutta muuten vene ottaa ääritilanteet hyvin vastaan. Toki vettä roiskuu ajoittain sisään, etenkin sivuvastaisessa. Rullaavaan myötäaaltoon ajaessa veneen vesilinjan pituus on sen verran lyhyt, että se tahtoo jäädä liikaa aallon pohjalle, jolloin vesi pyrkii keulasta sisään. Tämä ei ole vika vaan puhtaasti veneen koosta johtuva ominaisuus, joka kannattaa huomioida kun lähtee hieman isompaan läikkään. Pieniä parannuksia suosittelen tehtäväksi

Apukuskin säilytyslokeron kanteen pitäisi ehdottomasti laittaa kaasujousi ja kannen reunat hioa pyöreiksi. Nyt vapaasti liikkuvan kannen terävät reunat voivat aiheuttaa haaverin. Vapalaatikoihin tulisi myös laittaa kaasujouset, sillä raskas luukku vaatii toisen käden pitämään sitä auki, ja jos käsi lipeää on vapa vaarassa. 98

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

105 litran vetoinen kiertovesisumppu on veneen takaheittotason alla.


Tasapainoinen kokonaisuus

North Silver 545 Fish jätti itsestään tasapainoisen kuvan. Veneen tilat ovat kiitettävällä tasolla ja ajo-ominaisuudetkin ovat hyvät. Työn laatu on myös kauttaaltaan hyvää. Jokainen vene tehdään tilaajan toiveiden mukaisesti ja valmiiden värivaihtoehtojen lisäksi omankin värin tilaaminen on mahdollista lisähintaan. North Silver 545 Fish soveltuu erinomaisesti suojaisilla vesillä tapahtuvaan heittokalastukseen. Merellä tai isoilla järvillä tapahtuvat tuulisen kelin siirtymät eivät ole tämän veneen ominta aluetta.

LUKITTU, LADATTU JA VALMIINA PYSYMÄÄN KALOJEN JÄLJILLÄ Poljin saatavilla vain lisävarusteena. Kaikki Xi5-lisävarusteet ovat yhteensopivia uuden Xi3:n kanssa.

PINPOINT ® GPS -YHTEENSOPIVA JA LOWRANCE -YHDISTETTÄVYYS

Istumapaikat löytyvät neljälle, joka on myös veneen henkilösuositus.

HINTA ALK.

115-hevosvoimainen moottori ei ole suhteelliseen raskaaseen veneeseen mitenkään ylimitoitettu. Huomaa paapurin puolen takaosan heittotasossa oleva kiinteä moottoriteline. Hyvä idea.

1470€ KESTÄVÄ ANODISOITU

ALUMIINIKIINNITYS North Silver 545 Fish

KORROOSIO -SUOJAUS

»» Runkopituus 506 cm, kokonaispituus 545 cm »» Leveys 215 cm

KOTELOIDULLA ELEKTRONIIKALLA

»» Henkilömäärä 4 »» Paino 590 kg »» Polttoainetankki 130 l »» Moottorisuositus 80-115 hv »» Suunnittelukategoria C »» Pohjakulmat: peräpeili 17,5°, keskellä 22° »» Perälaudan korkeus 610 mm »» Hinta 20 300 euroa (ilman moottoria)

DIGITAALINEN ® -VIRRANHALLINTA HUIPPULUOKAN KOMPOSIITTIAKSELI ELINIKÄISELLÄ TAKUULLA

»» Lisätietoa www.northsilver.fi Myynti: mercury marinen jälleenmyyjät ja useimmat kalastustarvikeliikkeet kautta maan.

MotorGuide.com Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

99


Veneen hyvä hoito

Kalastus-lehden asiantuntijat kertovat palstalla vinkkejä, miten vene pidetään hyvässä

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja SAKU LINDHOLM

kunnossa kauden aikana.

Etenkin merialueella lämpimän elokuun aikana levän kasvu villiintyy. Painepesuri on ainoa järkevä tapa poistaa epäpuhtaudet.

Levät ja lika pois kesän jäljiltä Mennyt kesä alkoi viileänä, mutta heinäkuun lopulta alkaneet helteet saivat vedet lämpiämään ja sitä myöten levät kasvuun. Ongelma korostuu etenkin rannikolla sekä rehevämmillä järvillä.

S

yksyn kalastuskautta on ikävä lähteä avaamaan veneellä, joka on sekä sisältä, vesilinjasta tai pohjasta likainen. Likainen vene on epäviihtyisä eikä kulje kevyesti. Kesän aikana veneeseen jääneet epäpuhtaudet pinttyvät syksyn myötä entistä tiukemmin kiinni ja etenkin merialueella käytetyn veneen pohjaan tai perälautaan on saattanut ilmestyä tuhti kerros levää tai merirokkoa. Myös veneen vesilinjaan kertyy käyttöpaikasta riippumatta erilaisia epäpuhtauksia. Nykyisten ”myrkkymaalien” teho ei enää ole kemikaalisäädöksistä johtuen samalla tasolla kuin ennen, joten vesistöjä arvostava kalastaja ja veneilijä ei maalaa pohjaa vaan pesee veneen kauttaaltaan pari kertaa kaudessa painepesurilla. 100

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Vesilinjan peseminen jää kauden helposti tekemättä ja näin alkusyksyllä monissa veneissä näkyy likainen raita sisältäen mustaa satamissa kelluvaa ohutta öljyä, siitepölyä ja levää. Epäpuhtauksien muodostama yhdistelmä imeytyy syvälle kiinni lasikuituveneen gelcoatiin ja sen irrottaminen voi olla jopa painepesurilla hankalaa, sillä gelcoatia ei

kannata pestä kaikkein kovimmalla paineella, jotta sen pinta ei kuluisi liikaa. Tätä varten on hyvä käyttää erityisiä veneiden pesuun käytettäviä pesuaineita ja huuhtoa ne pois painepesurilla. Alumiiniveneessä vesilinjan epäpuhtaudet eivät ole runkomateriaalista johtuen niin hankalia puhdistaa kovallakaan paineella, sillä alumiini kestää hyvin tavallisten painepesurien, kuten käyttämämme Kärcher K5 Premium Full Control Plussan

Kesän jäljiltä pesty alumiinivene ei enää likaannu syksyn kylmissä vesissä kuin vesilinjasta.

”Myrkkymaalamaton” pohja pysyy hyvin puhtaana syksyllä ja kerran pari kaudessa tehtävä painepesuripuhdistus pitää veneen liukkaassa liikkeessä.

Lasikuituveneiden hankalin pesukohta sijaitsee veneen vesilinjassa


Vapatelineisiin kertyy niiden muodosta johtuen todella paljon epäpuhtauksia, jotka tehokkaalla painepesurilla on helppo poistaa.

20 barin tehon, toki pesuaineen käyttö jouduttaa työtä. Pohjan ja perälaudan pesu vähintään kerran kaudessa

Pohjan puhtaus vaikuttaa ylivoimaisesti eniten veneiden kulkuun, ajo-ominaisuuksiin ja polttoaineen kulutukseen. Likainen pohja on kuin hiekkapaperisilla kengillä yrittäisi tanssahdella parketilla. Meininki on todella tahmeaa. Pohjaan kasvanut levä ja muut epäpuhtaudet lisäävät moninkertaisesti kitkapintaa, eikä vene nouse kunnolla liukuun ja polttoainetta kuluu huomattavasti enemmän suuresta kitkasta johtuen. Ajo-ominaisuudetkin kärsivät, sillä likainen pohja reagoi ohjausliikkeisiin tahmeasti hieman viiveellä. Täynnä levää oleva perälauta haittaa myös kaikuluotainten anturin toimintaa jonkin verran, mikäli levää on päässyt kasvamaan pitkiksi ”parroiksi” antureiden läheisyyteen. Painepesurilla pohja ja perälauta saadaan nopeasti puhtaaksi ennen kuin niistä alkaa muodostua suurempaa esteettistä tai käyttöön liittyvä haittaa.

Alkusyksyn näkymät helsinkiläisveneiden perälaudoista ja kyljistä tarjoavat painepesurille työmaata.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

101


TEKNIIKKA Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

B-Seaboatin henkilökuntaa haastattelupäivänä edustivat vasemmalta lukien Allan Sohlström, Jesse Lindberg ja Tony Sohlström. Kuvassa näkyvä vene on kalastusopas Ville Puustisen.

Huoltohommissa B-Sea Boatilla Kalastajat käyttävät perämoottoreitaan ehkäpä eniten kaikista käyttäjistä ja vesillä aina sattuu ja tapahtuu. Helsinkiläisen B-Sea Boatin Tony Sohlström, 43, huoltaa monien kalastusoppaiden perämoottoreita ja hän on nähnyt uransa aikana lähes kaiken mitä perämoottoreiden kanssa voi tapahtua.

B

-Sea Boat on noin 20 vuotta toiminut perämoottoreiden huoltoon erikoistunut yritys, jonka perustivat Tonyn vanhemmat Allan ja Birkitta Sohlström. Allan edelleen auttelee tarvittaessa Tonya ja muuta henkilökuntaa. Tonyn ja hänen vaimonsa Millan vahva kilpaveneilytausta näkyy huoltohallissa vanhoina kisakuvina ja moottoreina. Usean sadan moottorin huoltoa vuosittain

Huoltohallissa on kaikki tarvittava käden ulottuvilla, Tonyn vaimon Millan kisamoottori keltaoransseilla raidoilla on muistona punaisen katoksen alla.

Tony kertoo, että B-Sea Boat huoltaa, korjaa tai kunnostaa vuosittain ”useita satoja” veneen moottoria perinteisestä perämoottorista sisäperämoottoriin. ”Suurin osa veneilijöistä nostaa veneet syys-lokakuussa, joka näkyy meillä kovana työtahtina. Myöhään syksyyn ja alkutalveen veneitä käyttävät enää lähes ainoastaan kalastajat, joiden veneisiin kertyy tunteja huomattavia määriä vaativissa olosuhteissa”, Tony kertoo säätäessään samalla asiakkaan moottorin sylintereiden toimintaa.

Tekniikka

Suuntaus isompiin perämoottoreihin

Tonyn mukaan myös kalastajien veneissä nähdään suuntaus hieman isompiin moottoreihin. Isommat moottorit eivät tänä päivänä tarkoita automaattisesti isompaa kulutusta vaan moottorit pyritään optimoimaan kunkin venemallin 102

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Tässä tapauksessa teräspotkurilla varustettu 135 hv perämoottori karautettiin kiveen oikein kunnolla.


TEKNIIKKA

Tony työn touhussa tarkistamassa asiakkaan moottoria ennen lopullista kokoamista.

Monipuolinen tekniikka vaatii puhtaan polttoaineen ja hyvät sähköliitokset

Kysyttäessä tyypillisimmistä ongelmista mitä Tonylle kauden aikana tulee, hän vastaa selkeästi: ”Käyntihäiriöt ja kiville ajot ovat yleisimpiä syitä miksi moottori tulee meille huoltoon.” Tonyn mukaan suurin syy käyntihäiriöihin on epäpuhdas polttoaine, joka tukkii moottorin polttoainejärjestelmän. Polttoainetankkiin tulevan ulkoilman mukana tulee sekä vettä että happea. Bensiiniin lisätty etanoli imee mukaansa ilmasta vettä. Etanolin ja veden seos pyrkii painavampana kerrostumaan tankin pohjalle. Etanoli hapettuu ensin asetaldehydiksi ja sen jälkeen etikkahapoksi. Bensiinin ainesosat muuttuvat kemiallisesti aikaa myöten muodostaen polttoainejärjestelmää vahingoittavia aineita.

”Toinen merkittävä tekijä on kalastajien lisääntyneen elektroniikan myötä tullut sähköntarve sekä sähköön liittyvät liitokset. Mikäli järjestelmässä on virtahäviöitä tai akun varaus on päässyt laskemaan, ei nykyaikainen moottori välttämättä käynnisty, sillä esimerkiksi ruiskupumpun pyöritys vaatii 40 ampeeria”, Tony muistuttaa. Kivet eivät anna armoa

Tony esittelee huoltohalliin koottuja kiville ajettuja periä. Lohduttoman näköisiä halkeamia, kokonaan katkenneita vetolaitteita ja vääntyneitä potkureita. ”Erityisesti teräspotkureiden kanssa ajelevien kannattaa olla tarkkana, sillä teräksinen potkuri ei juuri anna periksi ja pienikin kivikosketus saattaa aiheuttaa moottorissa sisäisiä vaurioita”, Tony sanoo. Tony korostaa vakuutuksen merkitystä kaikessa veneilyssä.

”Pieneltä tuntuva osuma voi kustantaa yllättävän paljon ja silloin vakuutus pelastaa. Olen jatkuvasti yhteydessä vakuutusyhtiöihin vahinkolausuntojen merkeissä ja ilman vakuutusta karikkoisilla vesillämme veneilevä ottaa turhan riskin pieni ’säästö’ mielessään.” Huolto-ohjelman mukaan suoritetut huollot säästävät monelta murheelta

Aivan kuten autotkin, vaativat perämoottorit yhtälailla huoltoa. ”Kauden aikana paljon ajavien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota huoltoihin, sillä liian pitkät jaksot ilman öljynvaihtoa tai muuta huolto-ohjelmaan kuuluvaa toimenpidettä saattavat aiheuttaa toimintahäiriön ja johtaa ikäviin tilanteisiin”, Tony muistuttaa lopuksi. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

103

Tekniikka

mukaisesti sopiviksi niin polttoaineen kulutuksen kuin ajo-ominaisuuksienkin kannalta. ”Sanoisin, että nykyisin keskivertokalaveneessä on 50 hv moottori, mutta yli 100 hevosvoiman Perämoottorin laturin roottori käämeineen toimenpidettä odottamassa. moottorit ovat tavallisia eivätkä yli 200 hevosvoimankaan moottorit kalaveneiden perässä mitään harvinaisuuksia ole”, Tony kertoo.


Esittelee Jigi on tiputettu kohti kahta kuhaa, jotka näkyvät LiveSight-näkymän keskellä (ylempi näyttö). Jigiä seuraa pieni vana, joka paljastaa sen liikkeen.

Tuorein tieto veden alta

Lowrance HDS Live & LiveSight-luotaus Elektroniikkavalmistaja Lowrance esitteli mallistonsa huipulle Live-sarjan, jossa niin näyttöä, käytettävyyttä kuin neliytimisen prosessorin suorituskykyäkin on parannettu. Live-sarjan mielenkiintoisin toiminto on kuitenkin uusi LiveSight-luotaus, jolla kalojen reaaliaikainen seuranta on mahdollista.

L

owrance HDS Live –sarjaan kuuluvat 7-, 9-, 12- ja 16-tuumaisella näytöllä varustetut mallit, jotka ovat viimeisimmillä navigointi-, luotaus-, käytettävyys- ja verkko-ominaisuuksilla varustettuja laitteita. Niihin voidaan liittää saumattomasti tutka, lukuisia lisälaitteita, kuten PowerPole-matalanvedenankkuri, MotorGuiden tai Lowrancen keulasähkömoottori, autopilotti sekä veneen audiojärjestelmä. Kirkkaat, 1200 nitin kirkkauteen yltävät näytöt ovat luonnollisesti kosketusnäyttöjä. Valmistaja on viisaasti jättänyt tilaa myös perinteisille näppäimille, joista olennaisimpia toimintoja voidaan käyttää. HDS Live –laitteet edustavat toiminnoil-

104

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

taan markkinoiden terävintä kärkeä, mutta samoja toimintoja ja ominaisuuksia löytyy muiltakin. Sen sijaan LiveSight-luotaus on harvempien herkkua. LiveSight-anturi voidaan kytkeä myös HDS Carbon -sarjaan, mutta väliin tarvitaan erillinen Performance Sonar Interface -liitäntä, jolla Carbon saadaan toimimaan live-kuvan kanssa saumattomasti. LiveSight-anturin keilakulma on veneen kulkusuunnassa 90 ja poikittain 40 astetta. Anturia voidaan käyttää niin eteenpäin luotaukseen esimerkiksi kaloja etsittäessä kuin alaspäin luotauksessa, jolloin se toimii reaaliaikaisena anturina vertikaalijigaukseen. Valmistajan mukaan keilan kantomatka on jopa 50 metriä, mutta käytännössä tarkkaan kalastukseen sopiva etäisyys on 20-30 metriä, jolloin kohteiden erottelukyky pysyy hyvällä tasolla. Tässä ja nyt

LiveSightin esittelijöinä toimivat tunnetut saamamiehet Toni Pohjalainen ja Perttu Haanpää, joille on jo ehtinyt kertyä paljon tunteja vesillä uuden tekniikan kanssa.

LiveSight vaatii toimiakseen oman anturin, jonka hinta on 1549 euroa.

Toni ja Perttu esittelivät LiveSightiä alaspäin suunnatulla anturilla, joka oli asennettu pyöritettävällä kääntövarrella veneen sivulle sekä toisella anturilla, joka näytti kuvaa suoraan anturista eteenpäin. Kalastimme vertikaalitekniikalla haukea ja kuhaa veneen alta sekä havainnoimme kaloja eteenpäin näyttävällä anturilla.


Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

LiveSight tarjoaa nimensä mukaisesti näkymän, joka tapahtuu tässä ja nyt ja kalojen liikkeet toistuvat näytöllä viiveettömästi. Hieno ominaisuus on liikkuvia kohteita korostava jälki, joka auttaa liikkuvien kohteiden havainnointia. Kun keilaan osui kala tai liikkuva vertikaalijigi, sen perään jäi ohut vana, jota kiinteistä kohteista ei tullut. Kalojen etsiminen ja kalastus

Toni ja Perttu korostavat yhteispelin merkitystä LiveSightin avulla tehtävässä kalastuksessa. Miehet etsivät kaloja viistoluotauksen avulla ja kun kohdekala on sopivalla etäisyydellä, aletaan tarkkailla LiveSightin näkymää. Toni toimi kuskina ja antoi ohjeita vapaa käyttävälle Pertulle, joka tarjosi vertikaalijigiä löydetyille kaloille. Toki kalastus onnistuu yksinkin, mutta veneen käsittely ja samanaikainen kalastus vaatii kokemusta ja tunteja vesillä. Kun kalaan saatiin tuntuma, se ei todellakaan aina hyväksynyt tarjousta ja kääntyi pois tai sukelsi syvemmälle. Joskus, etenkin isomman kohteen kohdalla, yritettiin uudestaan, mutta käytännössä Toni ja Perttu lähtivät varsin nopeasti hakemaan aktiivista kalaa. Jigiä ei jatkuvasti roikoteta vedessä vaan uusi tarjous tapahtuu aina suoraan uuteen tilanteeseen, jotta jigi tulee aina tuoreena ja oikeassa kulmassa kalan näkökenttään. Hauki ja kuha pystytään niin kaikuprofiilin kuin uintityylinkin perusteella erottamaan LiveSightilla. Hauen pyrstön liikkeestä jää hieman kuhaa enemmän lepattavampi jälki. LiveSightin avulla pystyttiin hienosti havainnoimaan kalojen liikkeet sekä vertikaalijigin sijainti kalaan nähden. Samoin kuoretta saalistaneiden kuhien tunkeutuminen kuoreparveen oli hienoa nähtävää. Kun kaikki tapahtuu reaaliajassa, kalastajan mielenkiinto nauliintuu ja ”viihdettä” haluaa koko ajan lisää. Lisäarvoa lisähintaan

LiveSight-ominaisuus tuo selkeää lisäarvoa aktiiviselle lajiin omistautuneelle kalastajalle. Se on myös kilpakalastusta ajatellen hyödyllinen apuväline, mutta on hyvä muistaa, että ilman kalamiestaitoa ja laitteiden täydellistä hallintaa palkintopallille tuskin on asiaa. Sarjan keskikokoisen, 9-tuumaisen HDS Liven ja LiveSight-anturin combon hintaluokka on yli 4000 eurossa, jonka voi myös ajatella olevan sijoitus oman kalastusosaamisen parantamiseen. Päätös on jokaisen oma. Lowrance Live HDS –sarjan Suomen suositushinnat ovat alkaen 1699 euroa (7”, ilman anturia). LiveSight-anturi 1549 euroa. Lisätietoa www.lowrance.com/fi.

Toni Pohjalainen osoittaa kalaa, jota lähdetään seuraamaan ja yrittämään, josko se olisi ottituulella. Aina näin ei ole vaikka tekniikka olisi miten kehittynyttä.

Perttu Haanpää selostaa kalastustekniikkaa Toni Pohjalaisen ajaessa venettä. Erä-lehden Teemu Koski ja Kalastajan Kanavan Jyri Kuusisalo omaksuvat tietoa. Lowrance HDS Livellä voidaan hallinnoida myös PowerPole-matalanvedenankkuria, kuten Mika Mujusen veneessä.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

105


Uutta & kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Patriotilta huipputehokas vakuumikone Patriotin vakuumikone vakumoi huimalla -0,9 barin imuteholla ja myyntipakkaus sisältää yhden vakuumirullan.

Kotimainen Patriot esitteli alkusyksystä sopivasti satokauteen erittäin tehokkaan vakuumikoneen, jossa on tehon lisäksi panostettu äärimmäiseen

Lisäksi vakumointi soveltuu kuivattujen tuotteiden kuten kahvin tai mausteiden säilytykseen. Näin säilytetään aromit ja estetään niin kostuminen kuin homehtuminenkin.

käyttömukavuuteen.

Vakumointi Patriotin laitteella on helppoa ja nopeaa

V

Kun vakumoitava tuote on valittu, laitteen leikkurilla leikataan pakkauksessa tulevasta vakuumipussirullasta sopivan kokoinen pala ja toinen pää saumataan kiinni painamalla ”sealing” eli saumausnappia. Tässä vaiheessa sauma kannattaa tehdä asetuksella ”dry” eli kuiva. Patriot tekee automaattisesti tuplasauman, joka parantaa olennaisesti sauman fyysistä kestävyyttä ja ilmatiiviyttä. Saumauksen jälkeen vakumoitava tuote laitetaan pussiin ja

akumointi eli tyhjiöpakkaaminen perustuu ilman poistamiseen pakkauksesta. Ilma edesauttaa happea vaativien pilaajabakteerien kasvua ja sekä hapettaa esimerkiksi kalassa olevaa rasvaa, jota myös härskiintymiseksi kutsutaan. Vakuumikone onkin kalastajan, marjastajan, metsästäjän ja sienestäjän luottokumppani. Myös retkeilijät voivat pakata esimerkiksi varavaatteet vakuumipusseihin.

106

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Juomatölkki rutistui helposti. Tämä kertoo laitteen tehosta.

asetetaan saumaamaton pääty koneeseen. Riippuu vakumoitavasta tuotteesta, minkälaisen saumausasetuksen kolmesta eri vaihtoehdosta valitsee. Suurin saumausleveys on 300 milliä.


Uutta ja kokeiltua

Tuplasauma kestää.

raksikalojen vakumointi ei paljon aikaa vie, vaikka vakumoisi kalat yksittäin koko kauden käyttöä ajatellen. Huomioitavaa Integroidulla leikkurilla katkaisu tuottaa täsmällisen ja suoran lopputuloksen.

Vaikka vakumointi parantaakin oleellisesti tuotteen säilyvyyttä on tyhjiöpakatut tuotteet on pidettävä aina kylmässä, +3°C tai alle. Tyhjiöpakkaamisen hapettomuus mahdollistaa clostridium botulinum –bakteerin elämän, joka nimensä mukaisesti voi aiheuttaa vaarallisen halvaustilan eli botulismin. Patriot vakuumikone

»» »» »» »»

Mitat 403 x 196 x 120 mm Paino 2,5 kiloa Imuteho -0,9 baria , kaksoispumppu Hinta 199 euroa

»» Lisätietoa www.opm.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja MIKA VIITANEN

Kaikki toiminnot on koottu käyttöpaneeliin. Työn eteneminen näkyy valopalkissa.

Imuteho vakuuttaa

Laitteessa on kaksi alipainepumppua, jotka tuottavat yhteensä huiman -0,9 barin imutehon. Täydellä teholla voivat herkemmät tuotteet jo mennä täysin ruttuun, joten imutehossa on myös miedompi asetus. Kokeilimme vakumoida täydellä teholla juomatölkkiä ja se rutistui täysin rusinaksi. Mikäli vakumoitavassa tuotteessa on ollut kosteutta, se päätyy irrotettavaan nestekaukaloon, josta se on helppo kaataa pois. Patriotin vakumointinopeus on 20 litraa minuutissa, joten puolessa tunnissa vakumoi jo melkoisen määrän kalaa tai marjoja. Esimerkiksi vetouistelijan

Vakumoitua siikaa. Kone on sen verran tehokas, että kannattaa olla varovainen, ettei käytä kovinta tehoa herkille tuotteille.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

107


Uutta ja kokeiltua

Vain kunnossa oleva kuivapuku on turvallinen ”Puku on helpointa pestä ammeessa tai pienessä paljussa, jonne laitetaan 40-asteista vettä sekä kuoriasuille suunniteltua pesuainetta. Tämän jälkeen puku laitetaan ammee-

Vanhempikin kuivapuku toimii loistavasti kunhan sitä vain muistaa huoltaa ja säilyttää oikein. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Syksy on jo kovassa vauhdissa ja vedet viilenevät päivä päivältä enemmän. Loppukausi on loistavaa kalastusaikaa, mutta kylmässä vedessä on omat vaaransa. Kuivapukuja löytyy tänä päivänä yhä useamman päältä, mutta sen käyttöön liittyy kuitenkin monta huomioitavaa asiaa, jotta puku toimii veden varaan jouduttua niin kuin se on suunniteltu.

O

ikein pidetty ja huollettu puku on pitkäikäinen sijoitus turvallisuuteen ja vesillä näkee edelleen hyvin pidettyjä vanhoja pukuja, joiden toimivuus on kunnossa. Turkulainen kuiva- ja pelastuspukuvalmistaja Ursuit on tehnyt pitkään myös kalastajille suunniteltuja kuivapukuja sekä vaatteiden alla pidettäväksi (MPS) että varsinaisena ulkokuorena käytettäväksi. Ursuitin Jarno Vähämäki sekä Janne Paimander avasivat olennaisimpia seikkoja kuivapuvun käyttöön ja huoltoon liittyen. ”Puvun tärkeimmät komponentit tulee tarkistaa ennen kauden alkua tai myös syyskauden alussa. Tarkistettavia asioita ovat kuivaketju, mansetit (hiha & kaula) sekä jalkineiden kunto”, Vähämäki kertoo. Hän korostaa, että kuivaketjuista YKK Aquaseal -kuivaketju (kansankielellä muoviketju) tulee olla kiinni puvun säilytyksen

108

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

aikana, YKK-metallikuivaketju tulee pitää avoinna säilytyksessä. ”Molemmat ketjut tulee vahata ketjuvoiteella; YKK Aquaseal Zip Tech -voiteella ja YKK-metalliketju T-Rex -parafiinillä. YKK Aquaseal -ketju tulee vahata ketjussa olevan lukkopesän kohdalta eli paikasta johon kuivaketju sulkeutuu. YKK-metalliketju tulee vahata koko ketjun mitalta hampaiden alueelta”, Paimander tarkentaa. Manseteista varmistutaan, ettei kynsillä ole aiheutettu viiltoja tai repeämiä. Jos kuivapuvussa on sukat, niiden mahdolliset kulumat tulee tarkistaa ja tarvittaessa paikkauttaa.

Tehtaan tiiviystestissä todettu vanhan puvun vuoto ilmenee kuplimisena. Kuva Ursuit.

Vuodon sattuessa

Vähämäki neuvoo, että vuodon sattuessa se tulee paikallistaa nopeasti ja paikata ”hätäpaikoilla”, jotka toimitetaan puvun mukana. ”Tämä operaatio onnistuu mökkiolosuhteissakin silitysraudalla lämmittämällä paikka kiinni pukuun 150°C, 4 s paikan päällä. Paikkaus tulee suorittaa aina puvun sisäpuolelle. On huomioitava, että jos vekki tai viilto on suuri, on parempi, ettei lähde itse paikkaamaan pukua vaan kääntyy valmistajan puoleen”, Vähämäki selvittää. Kuivapuvun pesu tulee aina suorittaa käsipesuna

Paimander korostaa, ettei kuivapukua saa pestä pesukoneessa, edes hienopesu- ohjelmalla, sillä puvun komponentit voivat vaurioitua.

Saumauksen teippausta. Juuri teipatut saumat ovat takeena vedenpitävyydelle. Kuva Ursuit.

”On huomioitava, että jos vekki tai viilto on suuri, on parempi, ettei lähde itse paikkaamaan pukua vaan kääntyy valmistajan puoleen”


Uutta ja kokeiltua

Puvuissa erityistä huomiota vaativat niin kaula- kuin rannemansetitkin. Kuva Ursuit.

seen ja puhdistetaan pesusienellä lika varoen. Huolellinen makeavesihuuhtelu pesun jälkeen sekä kuivatus ilmavasti huoneenlämmössä”, hän neuvoo. ”Merikalastuspäivän jälkeen puku on suotavaa huuhdella makealla vedellä ennen varastointia”, Vähämäki lisää. Lisätietoa kuivapuvuista ja niiden hoidosta www.ursuit.com Keväinen Kymijoki, veden lämpö 2 astetta ja tulvissa karannut soutuvene. Kalastusopas Kari Lossin turvallisuuden takasi kuivapuku, jota ilman kylmään virtaan ei ole missään tapauksessa asiaa. Kuva Antti Zetterberg.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JAAKKO VARJOKORPI, URSUIT & ANTTI ZETTERBERG

KÄRCHER TEKSTIILIPESURI Kärcher tekstiilipesurilla lähtee auto ja vene vaivatta puhtaaksi. Laitteella voi pestä kaikki tekstiilipinnat, sekä imuroida kuivaa että märkää likaa ja nesteitä. Mukana tulevat varusteet vaihtelevat malleittain. KÄYTTÖKOHTEET Satamapeitteet

Patjat, matot ja pehmusteet

Veneen kaikki tekstiilipinnat

Kuiva- ja märkäimurointi

Auton istuimet ja -sisäverhoilu LUE LISÄÄ JA KATSO JÄLLEENMYYJÄT: Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.comKARCHER.FI 109


Uutta ja kokeiltua ”CHIRP-tekniikka mahdollistaa tarkemman kuvan lähempää pintaa ja kalat on helppo erottaa. Luotaus onnistuu jopa 100 metriin, mutta meille riitti hyvin alle 10 metriä, jossa kuva oli kiitettävän tarkkaa.”

Deeper Smart Sonar CHIRP+ on hieman golfpalloa suurempi 90 g painava täysiverinen kaikuluotain.

Aina mukana kulkeva täysiverinen kaikuluotain

Deeper Smart Sonar CHIRP+ Kolmella eri taajuudella veden alta tietoa tuottava Deeper Smart Sonar CHIRP+ kulkee mukana kaikkialle, sillä hieman golfpalloa suurempi laite ei vaadi kaverikseen kuin älypuhelimen.

D

eeper tunnetaan kannettavien tai pikemminkin heitettävien kaikuluotaimien erikoisosaajana. Nyt kokeiltu CHIRP+ on valmistajan tähän asti hienoin ja kunnianhimoisin laite.

Kalastus

Kun sopiva älylaite on kytketty, voi Deeperin päästää töihin. Sitä pystyy heittämään tarvittaessa raskailla haukivälineillä kauemmaksi, mutta me kokeilimme sitä pienellä uusmaalaisella kuhajärvellä pienveneen vieressä narulla kiinnitettynä. Deeper pitäisi kiinnittää veneeseen kunnolla, jotta sen apua voisi käyttää hieman

kovemmassa vauhdissa, mutta soutuvauhdilla sen tarjoamaa tarkkaa kaikutietoa pystyi hyvin lukemaan puhelimen ruudulta. CHIRP-tekniikka mahdollistaa tarkemman kuvan lähempää pintaa ja kalat on helppo erottaa. Luotaus onnistuu jopa 100 metriin, mutta meille riitti hyvin alle 10 metriä, jossa kuva oli kiitettävän tarkkaa. Niin vertikaalijgaus kuin tavallinen heittojigauskin saivat uutta nostetta veneessä, jossa ei koskaan ole ollut kaikuluotainta. Pienen järven salaisuudet alkoivat paljastumaan puolen päivän soutelun jälkeen ja pystyimme muodostamaan samalla luodatuista alueista omat syvyyskartat. Muuta älyä

Deeper Smart Sonar CHIRP+ älypuhelinsovelluksen avulla voidaan tehdä kalastusmuistiinpanoja sekä jakaa kuvia tai tietoja sosiaaliseen mediaan. Valmistajan mukaan Deeper-sovellusta päivitetään säännöllisesti ja siihen lisätään toimintoja tai niitä parannellaan jatkuvasti.

Kätevä käytettävyys

CHIRP+ vaatii toimiakseen ilmaisen älypuhelinsovelluksen, joka löytyy niin Apple- kui Android-käyttäjillekin. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen ei tarvitse tehdä muuta kuin asettaa varsinainen laite veteen kellumaan sen aktivoituessa välittömästi vesikosketuksesta. Laite luo oman wifi-verkon, johon älypuhelin liitetään. Saimme yhteyden vielä noin 80 metrin päässä olevaan luotaimeen, joten wifi:n teho on riittävä. CHIRP-tekniikan lisäksi Deeper sisältää GPS-yhteyden karttaominaisuuksia varten.

110

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Kuhia ja todennäköisesti haukia järven keskimatalikolla juhannuksena.


Uutta ja kokeiltua

Vertikaalijgin seuraaminen onnistuu. Jigiä liikuteltu aktiivisesti, jotta liike piirtyy kuvaan. Oikealla näkyy reaaliaikasignaali.

Yksittäinen kuha kovalla pohjalla. Värimaailmaa voi tarvittaessa muuttaa oman maun mukaan.

Monipuolisuutta

Laadukkaan oloinen Deeper Smart Sonar CHIRP+ soveltuu heittokalastuksen ohella myös pilkintään talvikäytössä. Esimerkiksi paljon reissaavalle kalastajalle se on oiva apuväline uusien vesien tutkintaan. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja JUHO LAITINEN

Deeper Smart Sonar CHIRP+ »» Kaikutekniikka 3 taajuuksinen CHIRP »» Narrow CHIRP 675 kHz (7°) Medium CHIRP 290 kHz (16°) Wide CHIRP 100 kHz ( 47°) »» Min - Max toimintasyvyys 15 cm – 100 m »» Lämpötila-anturi »» Käyttölämpötila min. -20°C max. 40°C »» GPS »» Toiminta-aika GPS päällä 4,5 tuntia, GPS pois päältä kytkettynä 6 tuntia »» Lataustekniikka, nopea lataus 80% 45 min, 100% in 75 min »» Sisäinen akku Litium Polymer, 3.7V ladattava, 950 mAh Input 110V/220V.

»» Liitännät Micro USB, 5V 2A Wi-Fi »» Koko 65 mm halkaisija, paino 90 g »» Hinta 319 euroa. Edustaja Wake Fishing. (www.wakefishing.com) Hauki oli tällä kertaa aktiivisempi osapuoli Deeperillä löydetyistä kaloista.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

111


Uutta ja kokeiltua Loton uutuusvärit 6 ja 9 g versioina.

Lottoja pienimmästä suurimpaan.

40-vuotiaalla Lotolla menee lujaa

B

eten kuuluisan Lotto-lipan esittelystä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Vaikka monista ikääntyneistä uistimista on paras tenho jäänyt uutuuksien jalkoihin, Lotto on edelleen supersuosittu. Tein Facebookin Kalastajat!-ryhmässä kyselyn, mikä olisi se yksi yleislippa, jolla pitäisi pärjätä mahdollisimman monessa tilanteessa. Valittavana oli kahdeksan lippamallia eri valmistajilta sekä muu, mikä -vaihtoehto. 631 annetusta äänestä lähes kaksi kolmasosaa (395 ääntä) kahmi Bete Lotto. Viimeisestä kolmanneksesta noin puolet meni Mepps Aglialle ja neljännes Calico Catille. Eikä tulos ihmetytä. Lotto on monipuolisesti eri olosuhteisiin sopiva ja erittäin pyytävä viehe. Siitä löytyy viisi eri kokoa 6-grammaisesta Pikku Lotosta aina 24-grammaiseen Iso Lottoon. Värikartassa on tänä vuonna 50 erilaista väriä. Loton suosion takana on runkomuoto, joka auttaa lippaa lentämään ja uimaan sekä saa rungon värit tavallista lippaa paremmin näkyviksi. Runkomuodon ansiosta lippa myös kiertää siimaa tavallista vähemmän. Ja kun vuosittain tarjolle tulee uusia mielenkiintoisia värejä, ei ihme, että viehettä on valmistettu jo yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tälle vuodelle esiteltiin neljä houkuttelevaa uutuusväriä. Olemme ehtineet saada niillä useita haukia, ahvenia, kirjolohia, taimenia, harjuksia ja turpia.

Nikon kaverin Arin lempiväri on PS, jolla hän tuntuu saavan aina ja isoja.

Bete Loton neljä vuosikymmentä »» Juuret jo 1940-luvulla perustetulla Bröderna Tysklind Insjö -yhtiössä »» 1978 tuotemerkki Suomeen, edustus Oy Schröder Ab:lle, valmistus Finlandia-Uistin Oy:lle »» 1980 edustus Kalakokko Oy:lle »» 1992 edustus Kasaco Oy:lle »» 1994 edustus Normark Suomi Oy:lle »» 17.2.1995 edustus ja valmistus

Teksti NIKO SATTO & ANTTI ZETTERBERG Kuvat NIKO SATTO, VEIKKO SATTO & ANTTI ZETTERBERG

Finlandia-Uistin Oy:lle »» Prototyyppi Lotto 12 g tuli Suomeen 1978, josta Finlandia-Uistimen Hannu ja Kalevi Kangas hioivat tehokkaan ottipelin ja kehittivät siitä 6-, 9-, 15- ja 24 g versiot. Lotto saatiin lopulliseen myyntiin 1979 ja vientiin 1980-luvun alkupuolella.

Takavuosien Lotto-paketti, uistimen muoto on kuitenkin edelleen sama.

112

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Juhlavuoden kunniaksi Lotosta tehtiin erikoisväri synttäripainatuksella.


Uutta ja kokeiltua Vain 9 grammaa painava Cyberfishing Smart Rod Sensor kiinnitetään vavan tyviosan keskelle. Laite on täysin säänkestävä.

Myyntipakkauksen sisältö.

Älyä vapaan – Cyberfishing Smart Rod Sensor USA:ssa on keksitty lähes kaikki nykykalastajan apuvälineet keulasähkömoottorista matalanvedenankkuriin. Nyt vapaan on mahdollisuus liittää digitaalisuutta amerikkalaisen Cyberfishingin ”mokkulan” myötä. Kokeilimme laitetta diplomi-insinööri Petri Rajalan kanssa.

C

yberfishing Smart Rod Sensor on nimensä mukaisesti vapaan kiinnitettävä usb-ladattava vain 9 grammaa painava anturi. Täysin säänkestävä laite toimii suomenkielisen älypuhelinsovelluksen kautta GPS:ää ja Bluetoothia apunaan käyttäen ja rekisteröi kaikki heitot sekä mahdollistaa kalojen ottipaikkojen tallentamisen yhdellä painalluksella. Smart Rod Sensor tallentaa myös vallitsevat olosuhteet kuten lämpötilan, ilmanpaineen ja tuulensuunnan. Tuulensuunnan tallennus on tosin hieman turhaa, sillä heitellessä vavan asento muuttuu jatkuvasti. Kalapäivän jälkeen voit tarkastella sovelluksesta päivän kulkua niin heittojen määrän kuin saatujen kalojenkin muodossa sekä jakaa tiedot Cyberfishing-yhteisössä tai omissa kanavissasi. Ajan kuluessa Smart Rod Sensorin käyttäjä pystyy muokkaamaan ottipaikoista karttaa ja pitämään sähköistä kalastuspäiväkirjaa.

Aikajanalta näkyy milloin heitot ovat tapahtuneet. Varsin nopeaa kalastusta.

Käytössä

Smart Rod Sensor ladataan usb:n kautta ja se kiinnitetään kumirenkailla vapaan tyviosan keskelle. Pakkauksessa tulee kumirenkaita mukana erikokoisissa vavoissa käytettäväksi. Sovellus käynnistetään ja puhelin yhdistetään Bluetoothin kautta Smart Rod Sensoriin. Sen jälkeen aletaan kalastaa. Heitot ja kalastuspaikat tallentuvat automaattisesti muistiin sekä Googlen karttapohjalle. Saadut kalat merkitään yhdellä painalluksella. Kenelle?

Petri Rajala puki hyvin kokemuksemme sanoiksi. ”Cyberfishing Smart Rod Sensor on hauska lisävaruste kokeneelle ja analyyttiselle kalastajalle, jossa on hieman insinöörin vikaa”. Eli mielestämme laite tuo lisäarvoa silloin kun kalastus on kaikin tavoin hallussa ja omaa osaamista halutaan vielä parantaa. Digitaalinen kalastuspäiväkirja on myös mielekäs ominaisuus. Cyberfishing Smart Rod Sensorin hinta on noin 80 euroa ja Suomessa sitä edustaa Wake Fishing Oy (www.wakefishing.com) Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja PETRI RAJALA

Reilun tunnin kalareissu piirtyi kartalle 77 heiton verran, tällä kertaa oli MP-reissu.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

113


Uutta ja kokeiltua

Helsingin Uiva venenäyttely oli menestys

Kalastusvenelaituri oli heti sisäänkäynnin jälkeen olevalla laiturialueella.

Tämän vuoden Uivassa oli esillä myös ”Anton Fishermanin” huima North Silver 650 300 hv kiukaalla. Ehtii paikoille. Taustalla Mikko Lampi esittelee tässä numerossa koeajettua North Silveriä.

Elokuun puolivälissä järjestetyn Helsingin Uivan venenäyttelyn kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta peräti seitsemän prosenttia. Tapahtumassa oli mukana yli 155 näytteilleasettajaa ja yli 280 venettä.

M

essukävijöille oli veneiden lisäksi tarjolla paljon ohjelmaa: mm. nimekkäät yksinpurjehtijat Ari Huusela ja Tapio Lehtinen vetivät päivittäin Venemestarin Telakka -ohjelmalavan yleisökatsomot täyteen. Myös kalastusoppaat kuten Pasi Tuike ja Jani Ollikainen pitivät kalastajien lippua korkealla. Kalastusvenelaiturilla tarjonta kattoi niin North Silver-, Volzhanka-, Buster-, Faster-, Tracker- kuin Alucat-veneetkin. Lisäksi kotimainen Aalto Marine oli mukana toisella laiturilla.

muitta mutkitta vaikka en ollut työn puolesta liikkeellä. Juuri tämäntapainen palvelu on olennaista niinkin suuren hankinnan kuin veneen kohdalla, joten katselin erittäin tyytyväisenä kun veneitä lähti useista eri laitureista samaan aikaan koeajolle. Seuraava suuri venealan tapahtuma Suomessa on Vene 20 Båt -messut Helsingin Messukeskuksessa 7.–16.2.2020. Helsingin Uiva venenäyttely järjestetään seuraavan kerran elokuussa 2020.

Mercury esitteli muiden muassa uutta kilpasarjan R-mallistoaan (vas.).

”Katselin erittäin tyytyväisenä kun veneitä lähti useista eri laitureista samaan aikaan koeajolle.

Lisätietoa www.finnboat.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Koeajomahdollisuus kiinnosti moottoriveneiden ostajia

Niin kalastusvenelaiturilla kuin muillakin laitureilla oli mahdollisuus käydä koeajamassa venettä, joka kiinnosti ja uusi mahdollisuus koeajaa näyttelyveneitä keräsi kiinnostusta ja lisäsi veneen hankintaintoa. Kävin itse koeajamassa North Silver – kalastusveneen artikkelia varten ja kokeilin verrokkina uusia Fastereita. Koeajo järjestyi 114

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Lowrancen uusi Ghost-keulasähkömoottori oli nähtävillä Lowrancen osastolla.

Näitä kaikkia veneitä pystyi lähtemään suoraan koeajamaan laiturista myyjän luvan saatuaan. Hienoa palvelua.


Uutta ja kokeiltua

Johonkin vapaan tuleva MW20-rengastus. Spiraalirengas vähentää lähimpänä kelaa olevana siiman vastusta niin heitoissa kuin kelatessakin.

Uusi G2 Apex -kelakiinnike on perustuu optimoituun ergonomiaan. G2-sarjassa on yhteensä 5 eri mallia.

Persoonallisia vapakomponentteja American Tackle Companylta Vapaviidakosta erottuminen on kovan työn takana, sillä pitkien ja ohuiden hiilikuituseipäiden tarjonta on niin mittavaa, ettei aina itsekään pysy kärryillä. Amerikkalaisella American Tackle Companylla on tähän ratkaisu: toimivat ja persoonalliset komponentit, joilla erottua kaupassa ja vesillä.

A

merican Tackle Companya edustaa Suomessa Mika Mujunen, joka tunnetaan myös Gatorin maahantuojana. Miten American Tackle eroaa muista kalastusvälinevalmistajista? ”American Tacklen tuotteet on suunniteltu käyttötarkoitus edellä: toimivuus on kaiken suunnittelun lähtökohta. Tuotteita suunnittelevat niiden vaativat loppukäyttäjät eli vaparakentajat ja kalastajat, mikä takaa sen, että tiedämme miten ja miksi tuotteemme toimivat”, Mika sanoo. Hän korostaa, että he voivat varmasti seistä laadun ja käytettävyyden takana. ”Jokaisen tuotteen takana on aito tarve ja käyttötarkoitus, jota vastaamaan tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan”, Mika jatkaa. Kuinka montaa eri tuotetta American Tackle Company valmistaa ja kuinka moni kalastusbrändi käyttää heidän komponenttejaan? ”Valikoimissamme on kymmeniä tuhansia tuotteita, joita myymme joko itse tai joita valmistamme yksinoikeudella toisille brändeille maailmanlaajuisesti”, Mika muotoilee. Hän kertoo, että kuluttajatuotevalikoimassa näkyvät tuotteet ovat vain jäävuoren huippu kaikesta siitä, mitä valmistetaan. ”Suunnittelutiimimme ideoi ja suunnittelee päivittäin mittatilaustuotteita suurimmalle osalle kalastusteollisuuden yrityksistä”, Mika kertoo. Lisätietoa www.americantackle.us Teksti ANTTI ZETTERBERG

Kuvat VALMISTAJA

Vavan personointi on helppoa käytettäessä erikoisvärisiä renkaita.

American Tacklen uusia kaksijalkaisia renkaita. Huomaa sateenkaaren värinen malli.

”Jokaisen tuotteen takana on aito tarve ja käyttötarkoitus, jota vastaamaan tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan” Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

115


Uutta ja kokeiltua

Sinisen välilevyn taika – Flambeau Zerust

Flambeaun Zerustin toiminta perustuu sinisiin välilevyihin, jotka on käsitelty korroosionestoaineella.

Kalliit käsityöjerkit majailivat jerkkirasiassa isojen välilevyjen välissä. Ei ruostetta.

Amerikkalainen Flambeau on valmistanut jo useita vuosia uistinrasioita, joiden siniset välilevyt on käsitelty aineella, joka estää ruostumista. Tämä on melko kova väite, joten kokeilin rasioita keväästä syksyyn.

F

lambeau Zerust –nimellä myytävissä tuotteissa käytetään koostumukseltaan salaista korroosionestoainetta, jolla on käsitelty rasian sisällä olevat siniset välilevyt. Korroosionestoaine muodostaa valmistajan mukaan hyvin suljetun rasian sisällä metalliesineiden, kuten koukkujen ja lusikoiden, pinnalle ohuen kerroksen, joka estää ja pysäyttää korroosioprosessin jopa viiden vuoden ajaksi. Rasioiden sulkeminen tapahtuu erittäin pitävillä ja leveillä salvoilla, jotka pitävät oikein suljettuna kosteuden hyvin aisoissa.

Rapalan Otuksia kosteissa olosuhteissa. Kuluneissa koukuissa oli havaittavissa pieniä ruostepisteitä rasioissa, joissa oli vain pari välilevyä.

Testiaika 1.4.-31.8.2019. Käytössä olleet uistimet Rapala Otus ja kalliit käsityöjerkit. Olosuhteet Alkukevään kylmänkosteasta loppukesän lämpimänkosteaan. Käyttötapa Uistimilla kalastettiin merivedessä ja jokivedessä, niitä ei erityisesti kuivattu takaisin rasiaan laittaessa. Rasioita säilytettiin koko ajan joko veneen laatikossa tai auton takakontissa. Niitä ei kertaakaan tuotu lämpimään. Tulokset Ruostetta ei ilmennyt kuin hyvin pieniä määriä koukuissa, joiden nikkelipinnoitteeseen oli tullut kulumia. Sinisten välilevyjen määrällä on myös suuri merkitys ruosteen muodostumiseen. Vähäistä ruostetta muodostui uistinten koukkuihin, joita oli säilytetty rasiassa, jossa oli vain pari välilevyä. Sen sijaan rasia, jossa oli useita välilevyjä, piti kaiken ruosteettomana. Eli kyllä mainospuheissa on perää silloin kun välilevyjä on riittävä määrä. Käyttäjästä tämäkin asia on kiinni. Lisätietoa www.flambeauoutdoors.com, edustaja Kalastuskolmio Oy. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

116

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Tukevat salvat ja kumitiiviste tekevät Flambeaun rasioista todella kuivia.


Uutta ja kokeiltua

Suojahuppu peittää koko moottorin alan.

Uutta syyskauteen

Patriot keulasähkömoottorin suojahuppu

K

otimainen Patriot esitteli Uiva 2019 –venenäyttelyn yhteydessä yksinkertaisen ja nerokkaan tuotteen, suojahupun keulasähkömoottoreille, joka soveltuu 54-60 tuuman rikipituuksilla varustetuille keulasähkömoottoreille. Periaate on hyvin selkeä: tarjota keulasähkömoottorille suojaa niin traileroinnin kuin säilytyksenkin aikana. Varsinkin paljon traileroivat tietävät, että keulasähkömoottoria harvemmin jaksaa irrottaa kuljetuksen ajaksi ja tuolloin se on alttiina pölylle sekä esimerkiksi kiven iskemille. Erityisesti rikin ja kippimekanismin väliin kertyvä pöly ja hiekka aiheuttavat ajan myötä kitkaa toimintaan. Aurinko on myös tekijä, joka haalistaa muoviosia. Suojahuppu on valmistettu pu-pinnoitetusta 600D Oxford –kankaasta, joka selkokielellä tarkoittaa polyuretaanisiveltyä vahvaa polyesterikangasta. Huppu on tukeva, mutta taipuisa. Kiristyslenkit sekä päissä olevat vahvikkeet tekevät siitä helppokäyttöisen. Hupun asentaminen tapahtuu keulasähkömoottorin yläpään kautta ja kun varsi on saatu kokonaan sisään, levitetään suoja lopuksi itse moottoriosan päälle. Huppu pysyy mainiosti kiinni myös trailerin kyydissä. Suojahupun suositushinta on 69 euroa. Lisätietoa www.opm.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Huppu on valmistettu vahvasta 600D Oxford -kankaasta ja se pysyy kiinni myös traileroitaessa.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

117


Uutta & kokeiltua Välineitä testattiin monissa olosuhteissa eri lajeille.

Vasemmalta Streeto, Mass Beat ja Dynamix. Rahalla saa enemmän laatua ja tyyliä. Kaikissa on sentään asiallinen viehelenkki.

Keloja ja vapoja ahvenenpyyntiin Testasimme ahvenjuttua varten toimitettuja keloja ja -vapoja eri puolilla maata monien eri kalalajien parissa. Saimme testivälineillä ainakin seuraavat lajit: hauki, kuha, ahven, järvitaimen, kirjolohi, harjus ja turpa, joten käsitys tuotteista on varsin kattava.

Abu Revo SX 10 ja Mitchell MX9 2500

Revo SX 10 on ns. 1000-koon haspeli, joka soveltuu jigaamiseen ja muuhun kevyeen kalastukseen. Muutamaankin kertaan kalapäivän lopuksi todettiin, että Revo SX on erinomainen kela, kun missään vaiheessa päivää mikään ei ärsytä vähääkään. Kela sopii käteen, sillä heittää hyvin, se ei sotke siimaa ja jarru toimii konstailematta. Hintalappua on 249 euroa. Vaikka voisi luulla, että siihen hintaan kaiken kuuluukin toimia, niin ei todellakaan ole aina. Mutta tämä kela sopii siis käteen kuin hanska. Vahva suositus hankinnalle. Mitchell MX9 on yhtäältä todella jämäkkä, käteen sopiva, laadukkaan tuntuinen ja kauniskin. Ja jollain lailla mystinen kela. Kaikki muu on kammennuppia myöden suunniteltu viimeisen päälle, mutta puola on tavallista matalampi. 118

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Mikaa vaivasi se haspelien kasvava trendi, ettei takasalpaa saa kytkettyä vapaaksi. 2500-merkintä kelan mallissa hämää, kun koko on kuitenkin 1000-luokan haspelia vastaava. Jos ei haittaa, ettei kelaa saa pyörimään takaperin, 179 eurolla saa paljon jämäkkyyttä ja laatua kompaktissa koossa. Abu Mass Beat II 742L ja Greys GR50 7’4”

”Abulta” eli Pure Fishingiltä saimme testiin myös kaksi vapaa. Abu-brändiä edustaa Mass Beat II, 7 jalan ja 4 tuuman eli 223 cm varrellaan. 5-20 gramman vieheille tarkoitettu maila on klassinen keskitoiminen ja aika herkkä instrumentti. 20 gramman suosituskatto onkin ehkä hiukan yläkantissa. Mass Beat on paitsi miellyttävä, pitkäheittoinen ja äänetön myös todella kauniisti viimeistelty vapa. Hintalappua on 219 euroa. Se ei ole ihan vähän, mutta rahoilleen saa kyllä paljon vastinetta. Revo SX:n kanssa paketti kestää käyttöä ja katseita. Mass Beat nousi ryhmästä omaksi vapasuosikikseni. Toinen Pure Fishingin vavoista edustaa perhokalastajille tuttua Greys-brändiä. Greys on joukon kokotoimisin vapa. Siinä on perhovapamaista notkeutta, mikä saa kalan tuntumaan takakahvassa asti. Vaikka Greys tuli ahvenvapatestiin, se on tästä joukosta selvästi eniten taimenvapa. Se

ei ole napakka ahvenen tartuttaja, mutta myötäilee mukavasti kalan liikkeitä ja tarjoaa joukon parhaan väsytysnautinnon. Näin hitaalla vavalla heittäminen vaatii totuttelua nopeisiin kärkitoimisiin tottuneelta kalastajalta. Konger Streeto L2202 ja L2002

Puolalainen Konger tarjoaa edustajansa Kalastuskolmion välityksellä monenlaisia keveitä vapoja eri tarkoituksiin. Konger Streeto L2002 ja L2022 ovat erittäin keveitä ja erittäin asiallisesti viimeisteltyjä melko kärkitoimisia vapoja. Streeto L2002 on tarkoitettu 4-16 g viehepainoille. Ja sellaisille painoille se myös oikeasti sopii. Siis jigeille ja pienehköille uistimille. L2002:lla on pituutta on kaksi

Välillä hauetkin pääsivät Konger Streeton kesyteltäviksi.


Uutta & kokeiltua

Abu Revo SX10 on 1000-kokoluokan laatuhaspeli.

Nakkelimme Dynamixeilla myös lippoja ja pikkuvaappuja. L-malli hoiteli kilon kirjolohen varsin vaivatta.

Greys on joukon kokotoimisin. Hauen tartuttaminen on vähän vaikeampaa, mutta väsytys hauskaa.

”Mukava yksityiskohta on värillinen kärki. Miksei näitä voisi olla useammissakin vavoissa?” metriä ja painoa 115 grammaa, joten kalastus on miellyttävän kevyttä. Streeto L2022 on 20 senttiä pidempi ja viehepainosuositus on inan isompi, 5-18 g. Vavan omapaino kasvaa samalla yhdeksän grammaa. L2022 oli Mikan testivapasuosikki. Pikkuriikkisenä huomiona on, että kelakiinnikeruuvin takareuna oli hiukan kulmikas kämmensyrjää vasten. Hintalappua molemmilla katuvavoilla on 195 euroa, mutta kyllä ovat työkalutkin hienoja. Mukava yksityiskohta on värillinen kärki. Miksei näitä voisi olla useammissakin vavoissa? Konger Dynamix Jig L (L1982) ja UL (L2122)

Dynamixit ovat superohuella kärjellä varustettuja keveitä jigivapoja. UL-version viehesuositus on 1-8 grammaa ja pituutta on 212 cm, eli kyseessä on todellinen ahvenruoska. Dynamixeilla on hauskaa kalastaa pieniä ahvenia pikkuvieheitä heittäen. Vavat ovat erittäin kärkitoimisia, kuten monet vastaavat vavat. L-version viehepainosuositus on hieman enemmän, 3-14 grammaa ja silti tämäkin

vapa on hyvin ohutkärkinen. Painoa vavoilla on sadan gramman kahta puolta, joten hyvin keveistä nautiskelukepeistä on kyse. Hintaa vavoilla on 79 euroa, mikä on mielestämme edullinen suhteessa ominaisuuksiin ja laatuvaikutelmaan. Ainoa selkeä miinus tulee kovaäänisyydestä. Varsinkin kovapintaisen testisiiman kanssa vapa-aihio pitää aikamoista kahinaa. Konger Spirado Jig

Spirado Jig on komposiittiaihioinen halpa (45 euroa) jigivapa. 5-24 gramman suosituksellaan se on jonkin verran edellisiä järeämpi. 198 cm vapa painaa vain 110 grammaa, mikä on yllättävän vähän, kun kyse on kuitenkin halvemmista ja yleensä siten painavammista materiaaleista tehty. Materiaalista johtuen Spirado on tämän joukon tunnottomin, mutta myös hiljaisin, eikä sekään ole huono vaihtoehto varsinkaan jigikalastusta aloittelevalle kokeilijalle. Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & VEIKKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO & VEIKKO SATTO

Konger Streetot ovat tyylikkäitä ja herkkiä nautiskeluvapoja.

Mitchell MX9 on oudosta kokomerkinnästään huolimatta 1000-koon kelojen kokoinen.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

119


Uutta ja kokeiltua

Lippaevoluutio Vasemmalta Bete Bingo, Calico Cat, Jakki Linko ja Abu Droppen.

Jakki Linkoon täräytti hauki heti ensimmäisellä heitolla Kuhmon Pajakkakoskesta.

Saimme ahvenjuttua (Kalastus 2/2019) varten ison kasan erilaisia vieheitä testiin. Muun muassa klassisten lippojen uudempia värejä. Lupasimme kattavamman katsauksen uutuuksista tähän numeroon. Bingo

Aiemmin Beten, nyt Nils Masterin tuotemerkin alla olevasta Bingo-lipasta on markkinoille tuotu useampia uutuusvärejä. Bingo on runkomuodoltaan melko perinteinen lippamalli, joka lentää mukavasti, ui kevyesti ja antaa kalaakin. Uinti sinänsä on aika tavanomainen, mutta plussaa ovat erityisesti kiinnostavat punaisen, mustan ja kuparin sävyiset värit pohjoisen tummiin vesiin. Calico Cat

Kolmanneksi Kalastajat!-ryhmän kyselyssä (ks. tämän lehden Lotto-juttu) kiilannut Calico Cat on edelleen pidetty lippa. Puna-musta-valkoinen on saanut rinnalleen huomattavan määrän erilaisia malleja ja värejä. Uusin on kiinnostava pinkki-vihreä-valkoinen, perinteiseen Calico-kuosiin sovitettu

120

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

väri. Lehti on suhteellisen suuri runkoon nähden, minkä seurauksena lipassa on voimakas ja varsin kalastava uinti. Jakki Linko

Lotto-lipan tyyppinen, Santicon talliin kuuluva Jakki-lippojen perhe on saanut vuodelle 2019 uuden Linko-version. Tämä hiukan lyhyemmällä ja paremmin painotetulla rungolla varustettu lippa on lento-ominaisuuksiltaan perusversiota parempi. Jakki antoi Kuhmon reissulla heti ensimmäisellä heitolla mukavasti taistelleen koskihauen. Runkovärit ovat monipuolisia ja kiinnostavia, ja jos toivoa saisi, lehden väri voisi vaihdella vähän runkovärien mukaan. Osaan sopisi kupari, joihinkin hopea. Abu Droppen

Yli viisikymppiseksi ehättänyttä legendaarista ”Pelastavaa Pisaraa” saa perinteisissä väreissä, fluoriväreissä sekä meille testiin toimitetuissa, pari vuotta sitten markkinoille tulleissa UV-väreissä. Droppenin tehoja tuskin tarvitsee erikseen esitellä, sen verran kuuluisasta lippamallista on kyse. Pientä satikutia tulee kuitenkin koukuista. Abun

Calico Catin hauska uutuusväri maistui ahvenille ja hauille.

lippojen koukut ovat nykyisin viehekokoon suhteutettuna hiukan turhan suuria, eikä mökkijärven perusahvenia ole helppo saada tartutettua. Teksti ja kuvat NIKO SATTO Testiryhmä MIKA NUMMISTO JA ARI TAKKUNEN

”Tämä hiukan lyhyemmällä ja paremmin painotetulla rungolla varustettu lippa on lento-ominaisuuksiltaan perusversiota parempi.”


Uutta ja kokeiltua

PikeMasters tulee jälleen 4.1.2020

Janne Heleniusta ja Tero Ruohoa nauratti viimeisen osakilpailun jälkeen Porvoossa. Hermopaine oli hellittänyt.

Garminin joukkueelta ei itseluottamusta puuttunut ja uusi kilpailija Jani Karonen innostui jopa esittelemään kisakuntoaan.

Suomalaisen YouTubessa tapahtuvan hauenkalastuskisan toinen kausi pyörähtää käyntiin kuuden jakson ja kuuden joukkueen voimin lauantaina 4.1.2020.

V

iime vuonna ensimmäistä kertaa toteutetun kisan voittivat CWC:tä edustaneet Mika Mäkelä ja Janne Helenius, jotka olivat puolustamassa voittoa myös toisella kaudella. Mikaa ja Jannea vastaan voitosta kisaamaan lähti viisi muuta joukkuetta: Abu/ Antti Heinonen & Jani Haavisto, Garmin/Tomi Tikkanen & Jani Karonen, Gator/Mika Mujunen & Alexander Lexén (Ruotsi), Daiwa/Ville-Matti Blomqvist & Juhani Hutri ja Rapala/Markku Tiusanen & Tero Ruoho. Kisapaikkakuntina olivat tänä vuonna Espoo, Pyhtää ja viimeinen osakilpailu käytiin Porvoon vesillä. Kesäkuun alussa kuvatut jaksot sisältävät upeaa alkukesän hauenkalastusta mahtavissa puitteissa auringon paistaessa. Sen voi paljastaa, että kalantulo on erittäin hyvää, joten huimia tärppejä on luvassa. Kannattaa laittaa PikeMasters 2020 YouTubessa seurantaan ja merkitä kalenteriin myös Venemessujen finaalinäytös lauantaina 8.2.2020.

PikeMastersin Porvoon päätöskisan jälkipeleissä Abun Jani Haavisto neuvoi nuorta kalastajan alkua harrastuksessa eteenpäin.

Joukkueet lähtivät jokaiseen kisaan sata lasissa into piukeana.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

CWC puolusti viime kauden voittoa. Joukkueen kuvauksesta vastasi Stephan Sutton.

Gatorin Alexander Lexén väsyttelee pirteää kisakalaa Pyhtään vesillä.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

121


Uutta ja kokeiltua

Kesätestin vaappusatoa vaa vau!-efektiä, sillä sen verran perinteisen muotoista vaapuista on kyse. Mutta toisaalta molemmat kalastavat tasaisen varmasti. Erityisesti Squarebullista tuli kaverimme Markon suosikki. Värikartoissa on sekä omaperäisiä värejä – erityisesti muutamia kalaimitaatioita – että kymmeniä kertoja nähtyjä ”kiinan hologrammeja”. Hinta ei päätä huimaa. Viiden ja seitsemän euron välimaastossa pyörivät lähtöhinnat ovat kohtuullisia pyyntöjä näin kalastavista vaapuista. Nils Master Jäpittäjä

Spinmad Impulse yllä ja Berkley Power Blade alla.

Lippojen ohella saimme kokeiltavaksi Berkleyn, Spinmadin ja Nils Masterin vaappuja ja lusikoita sekä ”bladeja” eli vaappumaisesti uivia metallivieheitä. Esittelemme tässä kuluneen kesän suosikit. Spinmad Impulse (10 g ja 20 g)

Suursuosikkimme Blade Baitin takana oleva puolalaisyritys esitteli tälle vuodelle uutuuden, joka on vaapun ja bladen sekoitus. Viehe on silti lähempänä bladea kuin vaappua. Kyse ei siis ole ontosta, Rapala Rippin’ Rapin tyyppisestä vaapusta vaan ulkonäöltään perinteisiä bladeja kalamaisemmasta mutta silti ”täyteisestä” vieheestä. Impulse on ulkonäöltään krouvien Blade Baitien rinnalla kaunis. Impulse osoittautui testeissä kalastavaksi peliksi. 7 ja 10 cm kokoiset mötkylät ovat standardiahvenelle vähän isoja, mutta suurahventa tavoittelevan kannattaa tutustua uutuuteen.

122

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Berkley Power Blade (8 g ja 11 g)

Power Blade puolestaan on perinteisen mallinen metalliblade. Berkleyn näkemys bladesta on tyylikäs ja hyvin viimeistelty, mutta vastaavasti levypinta-alaa on painonsa nähden hiukan vähemmän, joten uinti on hillitympi. Power Blade osoittautui perushyväksi, joskin värikarttaan kaipaisimme kiiltäviä metallivärejä. Nyt valtaosa kartasta on yksitotisen tummaa, yhdellä fluoriväripoikkeuksella. Hintaa on maltilliset 5,30 tai 5,80 euroa koon mukaan.

Jäpittäjä ei ole enää aivan uusi tulokas, mutta Nils Master -perheen nuorimpia kylläkin. Meille Jäpittäjä ei ollut entuudestaan tuttu, mutta tämän testin jälkeen se jäi kyllä rasioiden vakiokalustoksi. Jäpittäjästä on kaksi versiota, 5,5 cm ja 9 g pikkuvaappu sekä rajumpi 7,5 cm ja 17 g murkula. Isomman profiili ja uintivastus ovat jo pikemmin haukikaliiperia, joten ahvenille tarjoilimme lähinnä pienempää. Pienempikin Jäpittäjä on kokoonsa nähden suhteellisen painava, joten se lentää todella hyvin ja ui napakalla potkulla, mikä tuntui olevan niin ahventen kuin haukien mieleen. Jäpittäjästä tulee mieleen termi ”konstailematon perusvaappu”, jonka värikartta on Nilsujen tapaan monipuolinen, mielenkiintoinen ja omaperäinen. Ei mitään kiinantusinaa siis. Erityinen plussa tulee siitä, että vieheessä on näinä vastuullisen kalastuksen aikoina vain yksi koukku. Se kyllä riittää. Teksti ja kuvat NIKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO JA MARKO OKSA

Berkley Squarebull ja Flicker Shad

Berkley esitteli tämän vuoden uutuuksina useampia vaappumalleja. Niistä parhaiten meillä toimivat Flicker Shad -niminen, Rapala Shad Rapin tyyppinen muovivaappu sekä hiukan tukevampi pullukka, Squarebull. Flicker Shadista tarjolla on 5 cm / 5 g sekä 7 cm / 8 g versiot. Lisäksi kumpaakin kokoa löytyy jatkomallina. Squarebull puolestaan on 6 cm pituinen, mutta painaa selvästi enemmän, 11 g. Kumpikaan vieheistä ei aiheuta valta-

Ylhäältä Berkley Squarebull, Berkley Flicker Shad ja Nils Master Jäpittäjä.


Uutta ja kokeiltua

Kaari Loimu -plasmasytytin Liekitön sytytin muodostaa 1100-asteinen plasmakaaren sähköisesti.

Ladattava sähkösytytin soveltuu erityisesti tuulisiin ja kosteisiin retkiolosuhteisiin.

K

aari Loimu on USB-kaapelin avulla uudelleenladattava, liekitön ja sähkökäyttöinen sytytin. Muun muassa eräharrastajille ja veneilijöille tarkoitettu sytkäri on pölyn ja kosteuden kestävä. IP57-luokituksen mukaan sytyttimen pitäisi kestää jopa hetkellinen upottaminen. Sytyttimen 1100-asteinen plasmakaari sytyttää nopeasti esimerkiksi kertakäyttögrillin sytykepaperin, eikä häiriinny tuulesta tai kosteudesta. Loimun suositushinta on 29,95 euroa ja niitä löytyy muun muassa rautakaupoista, varaosaliikkeistä, marketeista ja R-kioskeista. Mallistossa on myös muita samalla tekniikalla toimivia sytyttimiä. Lisätietoja löytyy osoitteesta kaarilighters.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA ACTION GROUP FINLAND OY

Terveisiä ICastista 360° toimintakaavio.

Humminbird MEGA 360 Imaging

H

einäkuussa USA:n Icast-messuilla esiteltiin Humminbirdin 360° näyttävä vedenalainen tutka, joka on päivitetty MEGA tarkkuuteen. Mega tarkoittaa megahertsin taajuutta. Valokuvamaisen tarkka näkymä on tarjolla jopa 38 metriä veneen ympäriltä. Keilan luotaus on säädettävissä 10-360° ja valittavana on kuusi luotausnopeutta. Luotauskuvan tarkkuus ja näytön päivitysnopeus ovat myös säädettävissä.

360° tutka telineessä.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

123


Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

1

Gunkin taustalla olevan Perch Prosta tutun Frederic Jullianin käsissä uusia Gigan crankbaiteja.

2

EFTTEX 2019, Bryssel – varaslähtö kauteen 2020 Euroopan kalastusalan toimijat kokoontuivat jälleen yhteen tapaamaan toisiaan 13.-15.6. Brysselin. Kiersin eri osastoilla tutustumassa uutuuksiin, jotka varmasti tulevat olemaan Suomen markkinoilla suosittuja.

4. Daiwa Silver Creek

Daiwa Silver Creek edustaa suosiotaan kasvattavia inline-uistimia, jossa siima kulkee uistimen läpi. 8,5-senttinen ja 17- tai 21-grammainen uistin soveltuu parhaiten meidän kaloistamme meritaimenen, toutaimen sekä ahvenen kalastukseen. 5. Strike Pro Guppie -häntyri

1. Storm R.I.P. T-Bone 23 cm

Hauenkalastajien keskuudessa suosittu Storm R.I.P. T-Bone esiteltiin viime kaudelle 18-senttisenä ja Mikko Seppäsen käsissä oleva uutuus on 23-senttinen ja 84-grammainen. Takuutuote haukipakeissa.

CWC:n edustama Strike Pro esitteli Guppie-perheen ison version, 13,5-senttisen ja 120-grammaisen häntyrijerkin uusissa upeissa värikuoseissa. Guppien takana on amerikkalaisen viehevalmistaja Joe Petersonin ja Strike Pron yhteistyö.

2. VMC lippakoukku

6. Seven Bass Design Fishing Platform

Koukkuvalmistaja VMC esitteli lippakoukun, jolla voi lisätä käytännössä lähes kaikkiin uistimiin houkuttelevuutta. Erityisesti ahvenille ja taimenille maistuva ratkaisu. 3. Spiderwire Stealth Smooth 12 –hypersiima

Monikuitusiimoissa yksittäisten ohuiden kuitujen määrä on jo pitkään ollut kasvussa. Spiderwire Stealth Smooth 12 ei tee poikkeusta. Jos jo aiempi 8-kuituinen oli notkeaa kuin silkki, niin miten sitten tätä kuvailisi? Enkelimäinen lienee oikea sana. 124

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

sen japanilaisen insinööritaidon tuotoksesta. Kevyt yhdestä kappaleesta tehty monokokkirunko ja huippuunsa viimeistellyt yksityiskohdat hakevat vertaistaan, jopa Daiwan omassa mallistossa. Hintaluokka noin 500 euroa. Made in Japan. 8. Daiwa Steez –hyrrä

Steez edustaa Daiwan hyrrien terävintä kärkeä. Kelan kaikki osat on tarkkuuskoneistettu ja sen herkkä heittojarru alkaa jarruttamaan puolaa automaattisesti uistimen vauhdin hidastuessa. Kelasta löytyy nyt myös Daiwan nerokas levittyvä siimanohjain. Huippuluokan työkalu finesse-kalastukseen. Made in Japan.

Sen verran jämerästä ”renkaasta” on kyse, että suomalainen sana lavetti kuvastaa tuotetta parhaiten. Valmistaja kutsuu tuotetta kalastusalustaksi. Täyteen pumpattuna lavetti on kovempi kuin kelluntarengas sisään pinnoitettujen tukikuitujen ansiosta ja takaa vakauden myös seisoessa. Liikuteltavissa airoilla, räpylöillä tai jopa sähkömoottorilla.

9. Abu Garcia Revo MGXtreme –haspeli

7. Daiwa Certate -haspeli

10. Abu Garcia Revo EXD Low Profile –hyrrä

Daiwa Certatesta saatiin jo makua viime vuonna ja tänä vuonna nautittiin äärimmäi-

Jo tämän lehden ilmestymisen aikoina markkinoille ”leijunut” kela on hämmästyttävän kevyt, vain 156 grammaa ja se on silti suojattu myös suolaisen veden kalastukseen. Kammen aistikas korkkinuppi tuo tekniseen kelaan maanläheistä tuntua. Syksyn tulokkaisiin lukeutuva matalaprofiilihyrrä tuo lukuisan määrän huippuominai-


3

6

suuksia hieman ylempään muttei kuitenkaan kalleimpaan hintaluokkaan. 11. Okuma Jaw –hyrrä

4

5

7 8

7

10

9

Viime vuonna esiteltyyn Okuman Jaw –sarjaan esiteltiin haspeleiden rinnalle kohtuuhintaluokkaan hyrräkela, jossa 7 laakeria pitää huolta koneiston liikkeestä. 12. DAM Quick -kelasarja

Kovaa uutta tulemista tekevä perinteikäs DAM esitteli uusia Quick-sarjan keloja, joiden suunnittelu on aloitettu puhtaalta pöydältä. Kelojen olemus ja rakenne ovat omanlaisiaan, mutta vanhoja hienoja DAM-ominaisuuksia unohtamatta. Kuvassa Quick 6, joka edustaa merkin yläpään mallistoa.

11

12

13. Rapala Lurecamo –laukkusarja

Rapala on luonut oman camo-kuosin uistinten avulla. Hauska kuosi ei ole vain pintaa sillä laukkusarja on 100% suunniteltu kalastukseen niin säilytyksen, kantamisen kuin säänkestonkin kannalta. Isoimmasta Magnum-laukusta löytyy mm. vapatelineet sekä siima-annostelija, jolloin esimerkiksi fluorocarbon-rullan voi laittaa omaan pidikkeeseen ja napata kulloinkin sopivan perukepätkän käyttöön.

14

14. Iso Räsänen

Kuusamon Uistimen suuren suosion saavuttaneet isot haukilusikat, 12-senttiset ja 50-grammaiset Isot Räsäset esiteltiin myös Efttexin messuväelle suuren mielenkiinnon saattelemana.

13 Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

125


Ajankohtaiset haukiperhot Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Perhokalastaja Jani Mäkeläinen sitoo kauden jokaisessa numerossa ajankohtaan täydellisesti sopivan haukiperhon.

Bucktail-häntyreitä syyshauelle. Moni on kysynyt miksi jätän koukun vartta näkyviin perhoissani. Siksi, että koukun varresta saa parhaiten pihdeillä kiinni eikä perho hajoa.

Bucktail-häntyrit Syksy lähestyy ja vedet viilenevät. Alkaa monien mielestä paras hauenkalastuksen aika, joka kestää jopa talveen asti. Itse nautin syyskalastuksesta erittäin paljon ja juuri hauen perhokalastus on tärkeässä osassa kalastustani.

V

esien viilentyessä perhoni muuttuvat hyvin paljon. Jos alkukaudesta perhojen materiaali on enemmän keinokuituja ja luonnonvärejä, niin mitä kylmemmäksi vedet menevät, muuttuvat perhoni mahdollisimman kevytrakenteisiksi ja eläviksi. Tärkeintä on saada perhot uimaan hitaalla uitolla niin tehokkaasti kuin mahdollista. Nämä perhot ovat hauskoja sitoa ja niillä on todella mukavaa kalastaa. Syysperhojen tärkein materiaali on bucktail

Niiden tärkein yksittäinen osa on wiggletail-pyrstö. Puhumme perhohäntyreistä ja 126

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

niille ominaista ovat suuret ovaalin muotoiset wiggletail-pyrstöt, jotka lepattavat vedessä hiljaisellakin vedolla. Pyrstön ideana on tuottaa liikettä hyvinkin hitaassa uitossa sekä tuoda perholle tarpeeksi kokoa ilman, että siitä tulee liian kookas heitettäväksi. Bucktail luonnonmateriaalina antaa perholle elävyyttä ja keveyttä. Lisäisin hyvin harvoin näihin perhoihin muuta kuin bucktailia ja erilaisia keinokuitukimalteita, koska keveys on tärkein osa parhaaseen uintiin. Kun vedet viilentyvät tulee perhon uida hitaasti, mutta silti elävästi, jolloin monet keinokuitumateriaalit eivät tule kyseeseen. Olen huomannut, että perhossa tulee olla jerkkimäinen uinti eli se ui vedolla pientä siksakkia ja kun veto pysäytetään, tulee sen tehdä pieni uinti sivuttain ja jäädä leijumaan mahdollisimman pitkäksi aikaa. Hauki ottaa usein juuri tällöin. Olen pyrkinyt erilaisilla tavoilla lisäämään perhoon uintia ja nyt viimevuosien aikana ole

alkanut käyttämään bucktailista tehtyä uintilevyä. Ennen leikkasin ylimääräisen bucktailin pois, mutta nyt muotoilen viimeisesti nipusta perhon kurkulle pienen uintilevyn. Mitä isompi ”uintilevy” sen enemmän se jarruttaa ja heiluttaa perhoa, mitä kapeampi sitä enemmän perho liukuu, siksi teen paljon perhoja erikokoisilla ”uintilevyillä”. 1. Käytän

melkein pelkästään 4/0 koukkuja, hyvin harvoin siitä isompaa. Teen perhoihin hyvin yksinkertaisen vaijerilenkin wiggletail-pyrstöä varten, mutta on olemassa myös valmiita koukkuja rigattuna lisäkoukulla. En itse käytä juurikaan lisäkoukkua, koska se voi tehdä kalan kiduksiin pahaa jälkeä. Perhoissa yksi koukku kyllä riittää. Hutilyöntejä tulee, mutta on huomattavasti helpompi vapauttaa kala, mikäli se on vain yhdellä koukulla kiinni. Lenkki voi olla vaijeria tai fluorocarbonia. Mikäli lenkissä ei ole koukkua siihen ei kohdistu juurikaan painetta. Lisään yhden pienen tippet ring -lenkin stoppariksi sekä kirkkaan muovihelmen tuomaan iskupisteen sekä kiristämään lenkin suoraksi. Käytän sidontalankana aina Dyneema- tai G.S.P -lankoja.


1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

”Olen pyrkinyt erilaisilla tavoilla lisäämään perhoon uintia ja nyt viimevuosien aikana ole alkanut käyttämään bucktailista tehtyä uintilevyä.”

2. Lisätään

bucktail jonka kärkien pituus on hieman wiggletail-pyrstön kiinnityskohtaa pidempi. Tässä vaiheessa itselleni ei ole juurikaan muuta merkitystä bucktailin osalta kuin että se on tarpeeksi pitkää. Hentoisesta bucktailista saa parhaimman näköiset perhot, mutta hieman kovemmasta löytyy aina pisimmät karvat. Pyrstössä vain pituudella on merkitystä, koska perhoon halutaan kokoa muttei painoa ja bucktail on paras materiaali tähän. Periaatteessa mitä pidempää bucktailia käytät sen pidemmälle voit viedä wiggletail-pyrstön lenkin. Lisää mukaan kimalteita ja vahvista bucktail-sidos uv-liimalla. UV-liima toimii myös iskupisteenä, joten käytä värillistä UV-liimaa.

3. Tehdään

seuraavat kerrokset. Nyt on tärkeää, että päälle sidotaan bucktail-siipi joka on kaksinkertainen ensimmäiseen nippuun nähden. Mikäli siivestä tulee liian ohut, se näyttää lopullisessa perhossa hyvin huonolta. Nyt bucktailin pituudella ei ole enää juurikaan merkitystä, on tärkeää että siiven hahmosta tulee kaunis, joten älä käytä liian pitkää bucktailia. Pehmeää ja kiharaa, jotta siipi on tarpeeksi kookas, mutta ei liian raskas. Lisätään alle yksi nippu bucktailia ja koko perholle jälleen kimalteita. 4. Kolmas

nippu onkin jo viimeinen kohta mihin sidotaan. Nyt on helppo miksata eri värejä lisäämällä niitä päällekkäin. Tee päällimmäisestä ja alimmaisesta aikaisempaa isompi, jotta silhuetista tulee kaunis. Älä leikkaa ylimääräistä bucktailia pois, siitä muotoillaan perholle uintilevy. Lisää kimalteita ja esim. Hedronin BigFly Fiber -kuitua saadaksesi silhuetista mahdollisimman ison. BigFly Fiber on myös

materiaali joka näkyy hämärässä loistavasti vaikka ei olekaan glow-materiaali. 5. Tehtyäni

viimeisen nipun, suljen sen nipsulla kiinni, jotta saan tehtyä kimalteista paremman. Muista kiristää bucktailia tarpeeksi ettei se lähde koukulta kesken kalastuksen. 6. Olen

jättänyt puolet kimalteista eteen ja käännän ne perhon siiven päälle. Ennen lopullista kiristystä tasaan niitä sidontaneulalla ja hammasharjalla tarpeeksi leveälle. Saksin ylimääräisestä bucktailista uintilevyn. 7 - 8. Lisään

vielä erilaisia Textremen ja Hedronin UV-kimalteita perhon päälle. Päätä perhon pää UV-lakalla. Uintilevy tulee sivellä tarpeellisella määrä kirkasta lakkaa, jotta siinä olisi veden vastusta enemmän. Pehmeä uintilevy joustaa uitossa liikaa. Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

127

Ajankohtaiset haukiperhot

Itse wiggletail-pyrstö kiinnitetään vaijerilenkkiin esim. Mustadin Fastach #0 koon pikalukolla. Sido pikalukko kiinni häntyreihin ja voit helposti sekä nopeasti vaihtaa eri häntyreitä perhoihisi.


Mika Vornanen

Olen suomalainen

L

iekö yhteiskunnan luoma juttu, että kalastus ja siinä onnistuminen tulisi olla demokraattista. On täysin kammottavaa, kun joku saa paljon saalista, tai ison kalan, mutta joku ei. Pahinta on, kun joku saa useita isoja kaloja. Kalat on saatu väärällä metodilla, ja saamamies on aivan pa*ka, jos ei paljasta paikkoja, mistä kalojaan saa. Kuvat ovat photoshopattuja, tai kala on kuvattu liian lähellä kameraa, jne. Samaan aikaan muualla maailmassa markkinoidaan kalastusalueita ja palveluja tarjoavia yrityksiä olemalla ylpeitä saaliista sekä onnistumisista. Suomi on huima maa, monessakin suhteessa

Samalla, kun mahdollisuudet ovat vaikka mihin, niin äidinmaidosta imetty vaatimattomuuden maustama katkera kateus, yhdistettynä ”pessimisti ei pety” -asenteeseen takaavat sen, että mitä paremmin jollakulla menee, sen enemmän menestyjää ”vihataan”. Esimerkkejä löytyy oikeastaan mistä aiheesta tahansa, mutta kalastuksessa ilo on ylimmillään, kun onnistumisia saa ja jopa pitää aliarvioida ja ylenkatsoa. Meillä on upea maa, vielä upeammat vedet, tietoa ja taitoakin löytyy, mutta ”mieluummin maksan satasen, ettei joku saa viittä kymppiä. Turha kuvitella, että olisin siitä iloinen millään muotoa, koska itse en saa osakseni siitä mitään.” Niin kävi, että Mika, pieni poika kaukaa Suomesta sai osakseen kokea jotain, mistä yleensä saa vain lukea. Hän sai kutsun Amerikkaan, maailman suurimpaan kalastuksen trading-tapahtumaan edustamaan Suomea sekä Eurooppaa. Kolmen edustuspäivän jälkeen ensimmäiseen koskaan järjestettävään Angling Super Cup, kalastuksen ”Ryder Cup” tapahtumaan Eurooppa vs. USA.

128

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Mika ajatteli, että tämä on kova juttu, olla suomalaisena mukana jossain näin isossa. Niin se olikin, Mikalle ja muille 15 eurooppalaiselle ja 15 amerikkalaiselle, mutta täysin arvotonta Suomelle ja Suomen kalastukselle. Samaan aikaan, kun Mika huomasi, miten muut kansallisuudet nostivat omia poikiaan esille, hän totesi pettymyksekseen, että turha on toivoa samaa kotimaasta. Mika ei ollut yllättynyt. Hämmästynyt hiukan. Se kaikki huomio, kiinnostus ja mitä koin, kertoi minulle, että se on mahdollista. Mikäkö? Se, että maailmalla pärjää olemalla iloinen, positiivinen, tyytyväinen ja onnistunut, ei vähättelemällä itseään tai muita, pitämällä saavutuksiaan ja onnistumisiaan piilossa. Yksi näytteilleasettaja kertoi löytäneensä Instagram-sivuni ja kehui niitä vuolaasti. Useiden pyyntöjen jälkeen näytin herralle yhden kalakuva-albumeistani, sillä seurauksella, että hän haki ystävänsä katsomaan kuvia. Miehet eivät ymmärtäneet, miksi nuo sadat ja sadat kuvat eivät ole ihmisten nähtävillä. Erityisen pöyristyneitä he olivat vastauksestani: ”Haters will hate. If I update those all, they have more reasons to hate.” Tätä seurasi hetken hiljaisuus sekä vastaus: ”U said it, haters will hate, anyway, but they didn’t bring you here. Tarvitseeko hävetä…?


Uutuudet & uutiset 4 NUMEROA KOTIINKANNETTUNA 20€

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/19

n! ukaa Ota m

INEN ILMA IS T GRA FREE

Olematon kalastuspaine

Kuhmon haukivedet Koeajossa

North Silver 545 Fish Alkusyksyn sesonki

Tulevan kauden uutuudet

EFTTEX 2019 Syysiltojen jännittävä kalastusmuoto

Vertikaalikalastus pimeässä

HAUE N SYVÄJIGAUS facebook.com/kalastuslehti kalastus319.indd 1

6.9.2019 14.36

Tilaus: Jaicom Oy Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

129


Jakelupisteet 2019

KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA Erämaailma IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste IMATRA Kisa Imatra JOENSUU Jokikone Oy

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

URJALA Valajärven kartano

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy LAHTI Erä-Lindroos LAMMI Sport Lammi Tuulonen

RAUMA Sissos Myymälä

SAARENKYLÄ Karin Kampe SALO Salon Urheilutarvike Oy SIPOO W&W Marine Oy SODANKYLÄ Simonen

JOUTSA J.Varis

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

JUVA Rauta Maatalous

LOPPI Eräloppi Oy

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

KAARINA Kalastuskeidas

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

KAUSTINEN Eräkellari

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center Ruoto

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

130

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari KOTKA Kymi Fishing KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy RÖNNÄS Fishing Lords ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

TURKU Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

TOKMANNI (kautta maan) HONG KONG (kautta maan) MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan) KÄRKKÄINEN


KESÄLEHDESTÄ

FIBROX PROFESSIONAL Ammattilaisen valinta. Swiss Made.

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

131


132

Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com

Profile for krookmedia

Kalastus 3/19  

Kauden viimeinen numero! 6 Pääkirjoitus 10 Hauen syväjigaus – Peter Lahti 18 Vertikaalikalastus pimeässä – Jörgen Larsson 24 Kuhmossa on...

Kalastus 3/19  

Kauden viimeinen numero! 6 Pääkirjoitus 10 Hauen syväjigaus – Peter Lahti 18 Vertikaalikalastus pimeässä – Jörgen Larsson 24 Kuhmossa on...