Verkko on aiheuttanut suurhauelle ikävän jäljen selkään. Vamma on niin tuore, ettei vesihometta tai muuta infektiota ollut vielä ehtinyt muodostumaan. Kuva Antti Zetterberg.
Rautalankakatiskan silmät jyystävät kaloille ”kaulan”
Kaikki langasta kudotut tai punotut sulku(esim. rysä tai katiska) tai silmäpyydykset (verkko) jättävät niihin kanssa kontaktiin joutuneisiin kaloihin vaurioita, mikäli ne eivät kykene irtoamaan pyydyksistä nopeasti. Väkisin pyydyksen silmästä irrottautuneen kalan kiduskansi saattaa repeytyä irti, silmä puhjeta tai eväruotoja voi katketa. Moni vesillä liikkunut kalastuksen harrastaja on varmasti joskus saanut pyydettyä ahvenen tai kiisken, jonka niskan ja kurkun ympärille on muodostunut kuin narulla vedettynä kalan ympärysmittaa ohuempi ”kaulamainen” kurouma, vaikka kalalla ei luonnostaan olekaan kaulaa. Tällainen ”kaula” muodostuu, kun kala ui katiskan silmään siten, että sen kiduskannet ohittavat silmälangan ja kala hankaa irti pyritellessään ihon rikki päätyen lopulta suomukerroksen, ihon, verinahan ja lopulta lihaksen läpi. Mikäli vahingoittunut kala onnistuu ir-
rottautumaan pyydyksen silmästä tai se irrotetaan ja heitetään takaisin veteen, haavat saattavat hyvällä tuurilla parantua. Kuitenkin kapea kuroutuma ei palaudu koskaan ennalleen ja se aiheuttaa kalalle vähintään vaikeuksia ravinnon nielemisessä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa kalan elinvoimaisuuteen ja tätä kautta myös ravinnon hankintaan ja edelleen yleiskuntoon, mikä näkyy mm. kalan kylkilihasten eli fileiden ohentumisena. Huono ravitsemustila vaikuttaa edelleen kalan kasvun hidastumiseen sekä lisääntymistuotteiden eli mädin ja maidin määrän vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Nailon- ja monofiiliverkot voivat aiheuttaa kaloille samantyyppisiä kuroumia kuin rautalankakatiska, mutta tavallisesti pehmeämpi keinokuitu jättää kaloihin ohuemmat painaumat kuin rautalanka. Lisäksi kalaverkko joustaa kalan rimpuilua vaimentavasti niin, että siihen ei ehdi muodostua kovin syviä kuroumia ennen kuin verkko koetaan seuraavan kerran. Koukut aiheuttavat kaloille viiltoarpia ja sisäisiä vaurioita
Uistimet ja muut aktiivisesti uitettavat koukkupyyntivälineet tarttuvat usein tahattomasti kaloihin kiinni. Etenkin nykyisin kemiallisesti teroitettujen koukkujen aikakaudella suun ulkopuoliset ”rokastustartutukset” ovat yleistyneet ja ne jättävät kaloihin jälkensä.
102 cm lohi on ollut lähellä päätyä hylkeen ruokalistalle.
Kun teräväkärkinen koukku tunkeutuu kalan ihon alle tai silmään, kala tietenkin reagoi yllättävään koukutuksen aiheuttamaan kipuun ja se yrittää karistaa yllättävän päälle tunkeutujan sätkimällä. Varmasti jokainen vapakalastaja on joskus nostanut vedestä ylös uistimen, jonka koukussa roikkuu kalan asemesta ainoastaan sen silmä. Kokonaan irronnut silmä ei kasva paikalleen uudelleen ja mikäli kala ei kuole bakteerien aiheuttamaan tulehdussairauteen, silmäkuoppa saattaa kuroutua umpeen ja kalan elämä voi jatkua. Tosin ravinnon hankkiminen on likinäköiselle terveelle kalalle muutenkin vaikeaa - saatikka sitten yksisilmäisenä. Koukun koosta, terävyydestä ja tartutussyvyydestä riippuen kala onnistuu joko irrottautumaan koukusta tai sitten valveutunut kalastaja vapauttaa kalan, koska se Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com
77
Kalakoulu
epäsäännöllisesti muodostuneiden suomujen kasvamisesta haavan päälle. Tässä vaiheessa on useimmiten vaikeaa päätellä haavan alkuperää eli onko sen aiheuttanut koukku- tai verkkosilmäpyydys, vai aiheuttiko joku luonnonpeto haavan. Tosin jotain päätelmiä myös parantuneiden haavojen ulkonäön perusteella voidaan tehdä.