Kalastus-lehti 3/17

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/17

n! ukaa m a t O

INEN A M IL IS GRAT FREE

Vaelluskalojen asialla

KALAKUVAAJA

Perhokalastuksen alkukoti

SKOTLANNIN

SPEY-JOKI Opi tulkitsemaan kaikuluotainta

TÄSMÄJIGAUS Hienoja elämyksiä

MIIKKA PULLIAINEN Ensi kauden uutuudet

EFTTEX 2017 Pienet erot voivat vaikuttaa

VIEHEEN VÄRIN

MERKITYS

MERITAIMENEN RANTAKALASTUS facebook.com/kalastuslehti

2

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

3

Patriot S-Tech 3.0 NEOPREENISORMIKKAAT Patriotin S-Tech 3.0 -neopreenisormikkaat sopivat kaikkeen tekemiseen talven kylmillä keleillä! Ne ovat mitä parhaimmat työvälineet pilkillä, lenkillä, työmaalla ja muuallakin, missä niitä keksit käyttää.

Kämmenpuolen silikonikuviointi takaa tukevan otteen liukkaammistakin materiaaleista.

Tekniset ominaisuudet: • Neopreeni CR+High Elastic • Kestävä ja elastinen materiaali • Paksuus 3 mm • Liimatut saumat 55-00340–00345 | 19,90

Patriot Lite LÄMPÖSAAPAS

Patriot Lite -talvisaappaat on valmistettu erittäin kevyestä EVA:sta.

Ne ovat uskomattoman kevyet ja mukavat ja pitävät jalkasi suojattuina, kuivina ja lämpiminä. Patriot Lite -talvisaappaat on valmistettu EU:ssa pohjoisen kylmiin ja vaativiin olosuhteisiin.

• Valmistusmateriaali EVA • Vedenpitävät • Erittäin mukavat ja lämpimät jalassa • Kylmänkesto -30 °C • Irrotettava sisävuori • Valmistettu EU:ssa 55-00290–98 | 24,90

4

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

KEEPER Bib & Brace housut Nämä hengittävät ja vedenpitävät kalastushousut pitävät sinut kuivana, seisoitpa sitten istarijärven rannalla tai istuitpa veneessä Suomenlahden rannikolla. Tilavan leikkauksen ansiosta voit pukea alle haluamasi määrän välikerroksia ja se tekee näistä todelliset kokovuoden kalahousut.

Korkea selkä ja etumus antavat suojaa vaikka käyttäisit lyhyttä kahluutakkia.

Housujen säätöremmit ja taskut on suunniteltu niin, etteivät ne sotkeennu perho- taikka muihinkaan siimoihin.

Polvissa ja takamuksessa on Thinsulate Platinium -vanueristys, joten istuessasi tai polvistuessasi haavimaan mahtisaalista et tunne kylmää. Housujen takamus ja polvet ovat corduravahvisteiset.

55-00601–00605 | 79,00

Keeper KELLUNTARENGASPAKETTI Keeper kelluntarengaspaketti, keskikokoinen V-mallinen kelluntarengas. Kantavuus 113 kg. Setti sisältää kaikki tarvittavat lisävarusteet eli pumpun, räpylät ja kuljetussäkin. Kaksi erillistä ilmasäiliötä.

Istuin ja selkänoja ilmatäytteisiä. Tällöin erittäin pieneen tilaan pakattavissa. Kaksi isoa tavarataskua.

Keulassa verkkopohjainen tila päivärepulle tai muille isommille tarvikkeille.

Edessä irrotettava verkkomatto, jonka ansiosta estät perhosiiman sotkeutumisen.

56-7089 | 179,00

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

5

Pääkirjoitus 3/2017

Ilon taltiointia kahdella kameralla. Kirjoittaja polvillaan vedessä Markus Männistön dokumentoidessa koko tapahtuman.

Jaettu ilo on paras ilo

H

yvässä porukassa tehty kalareissu on sama kuin laittaisi rahaa pankkiin. Olen huomannut, että mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämpää on kalastaa seurassa, jossa viihtyy juuri sellaisena kun on. Silloin kestää pienet vastoinkäymisetkin helpommin ja on helppo iloita myös kavereiden saaliista, vaikka ei itsellään olisi juuri silloin nakertanut.

Pääkirjoituksen kuva kertoo tästä ilosta erittäin havainnollisesti.

Olin huhtikuussa Gotlannissa meritaimenjahdissa tutun kalaporukan kanssa muutaman päivän kevään lehden ollessa painossa. Karut, jopa talviset kelit olivat vaikeuttaneet kalastusta oleellisesti ja kunnon kaloja ei ollut osunut kohdalle.

Heittelimme neljän hengen porukalla erästä rantaa kun yhtäkkiä löysimme parven aktiivisesti syönnöstäviä taimenia. Olihan se kieltämättä hauskaa kuunnella radiopuhelimesta ”kii o” tai ”tääl on” huudahduksia ja painaa tangenttia välillä itsekin kalailmoituksen muodossa.

Ikävä kyllä kaikkien kalojen koko oli luokkaa 45-55 cm, joiden tuoma lisäarvo oli lähinnä tilastollinen.

Janne Koivisto oli ollut koko ajan hiljaa radioaalloilla ja paiskoi uistinta tyynesti entistä pidemmälle. Radiossa kikattelumme keskeytyi kun Janne ilmoitti paremmasta kalasta. Pasi Taponen riensi lähimpänä miehenä haaviavuksi ja vahvisti muille, että kala on tosiaan vähän raavaampi.

Tiukkojen tilanteiden jälkeen hieno meritaimen saatiin haavattua ja pituudeksi mitattiin 64 cm täyttä tavaraa. Koko muu porukka

6

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

kerääntyi Jannen ympärille ja löi ylävitosia onnitteluiden merkeissä.

Mukavan innostunut tohina oli selvästi aistittavissa kaikista ilman pienintäkään kalakateuden merkkiä. Hieno kala toi kaikille hyvän tunnelman ja luoton siitä, että tämä ranta antaisi aihetta tulla toisenkin kerran.

Jaettua iloa jalokalojen suhteen kuultiin myös elokuun loppupuolella kun K-ryhmä ilmoitti lähtevänsä tukemaan virtavesien suojelutyötä yhdessä WWF:n kanssa. Pidän tätä hienona avauksena ja osoituksena siitä, että elinvoimaiset kotimaiset kalakannat ovat ehdottomasti vaalimisen ja vaivan arvoisia.

Iloista syyssesonkia toivotellen,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

PROREX XR 300 OMINAISUUDET:

PROREX AGS

› › › › › ›

› › › › ›

Alumiinirunko 6 CRBB kuulalaakeria Magforce magneettiheittojarru Infinite Anti-reverse ja dual stopper Naksuva alumiininen jarrunsäätötähti EVA kammennupit

OVH 269,50€

OMINAISUUDET:

AGS hiilikuituvaparenkaat SVF nanoplus aihio 3DX ja X45 rakenne V-Joint vapaliitos Ergonominen Daiwa kelakiinnike

OVH 219,50€ to 269,50€

Tutustu Prorex-kuvastoon osoitteessa daiwa-scandinavia.com Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

7

Sisällys 3/2017 JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

Kuhan täsmävertikaalijigaus on erittäin tuloksekasta, mutta vaatii laadukkaan ja oikein asennetun kaikuluotaimen. Kuva Janne Koivisto.

6 Pääkirjoitus 10 Meritaimenen rantakalastus Suomessa – Antti Zetterberg 22 Vinkkejä täsmäjigaukseen – Toni Pohjalainen & Antti Zetterberg 26 Uistinta ja taktiikkaa vaihtamalla tuloksiin – Kristian Keskitalo &

Anders Krus 34 Onko värillä väliä? – Niko Satto 40 Perhokalastuksen alkukoti Spey-joki – Antti Zetterberg & Pasi Taponen 48 Erilainen kalareissu – Tuula Puranen 52 Kebab-rigi hauenongintaan – Juha Ojaharju 56 Uniikkeja vapoja käsityönä – Niko Satto 62 Kalakuvaaja Miikka Pulliainen – Ari Laine 68 Maan Mainiot Kalamiehet | Olli Varhimo – Aki Janatuinen 70 Kalastusta kesällä ja talvella | Pohjois-Ruotsi – Mikey Sarelin 76 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 80 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 82 Pörje Parilla 84 Patologit – Jani Helminen 86 Vene-esittely Buster M 2018 – Antti Zetterberg & Sami Pitkänen 90 Tekniikka 92 EFTTEX 2017, Budapest – Antti Zetterberg 96 Uutuudet & uutiset 106 Uutta ja kokeiltua – Niko Satto & Mika Nummisto 110 Kalastusoppaan arkea – Mikey Sarelin 112 Mika Vornasen kolumni 113 WPC Finland 2017

8

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Jani Nieminen Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Hasse Härkönen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Jyri Kuusisalo Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas KANNEN KUVA Viljami Huhtala ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2018 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

9

Meritaimenen rantakalastajalla on etenkin loppusyksystä hyvät mahdollisuudet venekalastajaan verrattuna.

Tehokkain kokonaisuus saadaan yhdistämällä veneellä rantautuminen saarikohteisiin kuten kirjoittaja on tehnyt. Kuva Sami Pitkänen.

10

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN, ANTTI ZETTERBERG, JARNO VÄHÄMÄKI, ESKO LAHTINEN, MARKO MERTALA, JANNE KOIVISTO & DAVID THORMAR

RA NN AL TA HE IT TÄ EN on hyvät mahdollisuudet loppusyksyn

meritaimeneen

Suomen rannikolla on erinomaiset mahdollisuudet tavoittaa meritaimen rannalta heittäen sekä keväällä että syksyllä. Meillä kuitenkin mökkien ja yksityisalueiden suuri määrä rajoittaa kulkemista moneen paikkaan, joten meritaimenen rantakalastajalla tulee olla hieman luovuutta päästäkseen tarjoamaan hopeatorpedolle uistinta tai perhoa. Keskityn tässä artikkelissa antamaan vinkkejä uistinkalastajan näkökulmasta.

M

eritaimenen rantakalastus ei meillä Suomessa ole lähellekään yhtä suosittua kuin veneestä toteutettu heittokalastus. Etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa itse pääosin kalastan, taimenjahdissa pyöriviä veneitä näkee sesongin aikana enemmän kuin muiden kalalajien kalastukseen keskittyviä veneitä yhteensä.

Syyskalastajan pitkä kausi

Meritaimen syönnöstää keskellä kesää avomerellä rantakalastajan ulottumattomissa. Kylmän veden aikaan keväällä ja syksyllä se hakeutuu mataliin rantavesiin ja niiden tuntumaan saalistamaan. Syyssesonki on rantakalastajan kohdalla kevättä pidempi, sillä keväällä kalat ovat vain lyhyen, noin 1,5 kuukauden sesongin, rannan tuntumassa heittoetäisyydellä.

Lokakuu on yleisesti merkinnyt aikaa, jolloin kaloja löytyy rantojen läheisyydestä, mutta kylmien kesien jälkeen kausi on käytännössä alkanut jo elo-syyskuussa. Nykyisinä leutoina talvina pääsee hyvin heittämään vielä joulun pyhinäkin tai jopa keskellä talvea, joten sopivaa keliä on hyvä kyttäillä ajan kanssa.

Mitä meritaimen syö?

Veneet oli jo nostettu joulukuussa 2015 kun Esko Lahtinen lähti yrittämään rannalta Helsingissä. Onnistunut retki näkyy 67-senttisen istutuskalan ja tyytyväisen saamamiehen olemuksesta.

Kuva Esko Lahtinen.

Rantavyöhykkeellä taimenelle on tarjolla leväkatkaa, rantamassiaisia ja iso kirjo pikkukaloja, kuten hietatokkoa ja kolmipiikkiä. Hieman ulompana löytyy silakkaa, kilohailia ja tuulenkalaa. Meritaimenen voi hyvin sanoa olevan kaikkiruokainen, mutta se tyytyy useimmiten siihen ravintoon, joka on helpoiten saatavilla. Kivinilkkakaan ei saa olla rauhassa ahnaalta taimenelta.

Paikan valinnasta

Miellän rantakalastuksessa kaksi erilaista tyyliä. Vakiintunut tyyli on kalastaa rantoja, joihin pääsee tietä pitkin autolla tai kävellen. Näitä paikkoja ovat muun muassa Kokkolan, Rauman ja Porin edustan rannat, Kustavin uloim-

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

11

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN

Lyijynharmaa syksyinen taivas, mieto tuuli ja kivikkoranta ovat kova yhdistelmä. Ursuit-pelastuspuvun käyttäjän ei tarvitse olla huolissaan kastumisesta tai syvempään kohtaan astumisesta. Kuva Janne Koivisto.

pien autolla saavutettavien saarten rannat, Kemiön Purunpää, Långsidan, Bromarvin Padva, Hanko, Inkoon Kopparnäs, Porkkala, Helsingin Lauttasaari, Vuosaari ja Porvoon Emäsalo.

Lisäksi manner-Suomen ulkopuolella on Ahvenanmaa, jossa rantakalastuskulttuuri on pykälän pidemmällä kuin mantereella.

Valitettavasti moni hyvä ranta-alue on Suomessa yksityisaluetta

Yksityisalueella kulkeminen on joko kiellettyä tai luvanvaraista. Heittopaikat ovat siis varsin rajattuja. Harvalla meistä on mahdollisuuksia lähteä summamutikassa pyörimään pitkin rannikkoa sopivaa rantaa etsien. Toki mökeillä ei välttämättä ole ketään paikalla myöhään syksyllä, mutta yksityisalueita tulee kunnioittaa, enkä voi suositella menemään kenenkään tontille ilman lupaa kalastamaan.

Unelmakeli loppukauteen. Ensilumen peittämät kalliot ja kivikot houkuttelevat taimenen rantamatalaan ”ensilunta katsomaan”, kuten vanha kansa sanoo. Ahvenanmaalla kautta voi jatkaa pitkään. Kuva Marko Mertala.

Yhdistä vene rantakalastukseen

Toinen harvemmin harrastettu tyyli on siirtyä veneellä eri saariin ja kalastaa saaria rannalta käsin. Tällä tavalla rantakalastukseen tulee huomattavasti lisää tehoa, kun ei tarvitse koluta vain yhtä rantaa ja aluetta. Uskoisin, että tällä tavalla toteutettu kalastus antaa parhaan tilannetiedon taimenen olinpaikoista.

Näkisin, että tämän tyyppinen rantakalastus sopii suomalaisiin olosuhteisiin parhaiten, sillä rikkonainen saaristomme tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ilman sitä vaaraa, että loukkaisi jonkun yksityisaluetta, sillä asumattomia tai mökittömiä saaria on meritaimenpaikoilla lukuisia.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com 12

Tämän vuoden tammikuussa Helsingissä oli vielä heittopaikat auki. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

13

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN

Rantakalastajan puikkoon napannut kaunis 60 cm meritaimen tulossa vapautettavaksi.

Suomi on veneilyn suurvalta, joten uskoisin, että varsin monella on veneen omistavia tuttuja, jotka voivat tarvittaessa auttaa veneetöntä kalastusporukkaa kulkupuolen suhteen.

Saaresta tapahtuvaan rantakalastukseen ei vaadita kovin ihmeellistä venekalustoa, jopa kanootilla tai soutuveneellä pärjää kunhan muu varustus, kuten asianmukainen vaatetus esimerkiksi pelastuspuvun muodossa on kunnossa.

Kovalla tuulella ei luonnollisesti kannata lähteä pienveneellä pyörimään, mutta miedolla kelillä soutuveneelläkin ehtii heittämään jo useamman saaren. Tiedän myös fanaatikkoja, jotka ovat meloneet jopa SUP-laudalla pelastuspuku päällä mantereen lähellä olevalle saarelle heittelemään.

Veneen mukana voi myös tuoda kelluntarenkaan, jolla pystyy yhdistämään vene- ja rantakalastuksen parhaat puolet, mutta kelluntarengaskalastus sopii vain suhteellisen mietoihin keleihin ja siitä kalastaminen vaatii hieman kokemusta.

Mihin saareen kalaan?

Suomen rannikon tuhansista saarista on mahdoton sanoa yksittäistä vinkkiä. Yleissääntönä voidaan kuitenkin todeta, että kannattaa hakea kivikkorantaisia isohkoja saaria, joiden rannoissa on erilaisia muotoja erilaisten niemekkeiden, lahtien ja vedenalaisten luiskien muodossa. Saaren olisi myös hyvä sijaita sellaisella paikalla, että ympärillä on riittävästi syvää vettä.

14

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Rantakalastajan työkaluja vasemmalta: Rogilahti, uusi J. King Vaaputin -heittovaappu, Pekkman, Jakki, MO, Gladiator, Vajokki Laihis, Vekkuli 150 mm, Aave Puikko, kolme inliner-uistinta: Savage Gear Sand Eel, Westin Sømmet, Westin D360. Viimeiset kolme: Westin Sølvpilen, E.V.Trutta Pikkutuulenkala, E.V.Trutta Gotlanti erikoismalli 11 cm. Kuva Antti Zetterberg.

”Saaresta tapahtuvaan rantakalastukseen ei vaadita kovin ihmeellistä venekalustoa, jopa kanootilla tai soutuveneellä pärjää kunhan muu varustus, kuten asianmukainen vaatetus esimerkiksi pelastuspuvun muodossa on kunnossa.”

Kultaiset tunnit eli kaksi viimeistä valon tuntia kannattaa käyttää kokonaan hyväkseen. Kuva David Thormar.

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

15

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN Voidaan myös hakea kivikkoriuttoja, jotka sijaitsevat isomman matalikkoalueen keskellä, mutta kuitenkin niin, että läheltä löytyy syvää vettä. Tällaisia paikkoja voi olla erittäin vaikea edes kalastaa veneestä käsin, joten rantautuminen kannattaa.

Tanskassa meritaimenen rantakalastus itsestäänselvyys ja venekalastajaa katsotaan pitkään. Kuva David Thormar.

Liian sisällä saaristovyöhykkeellä ei kannata pyöriä

Silloin vaarana on hauki ja liian samea vesi.

Unohda kaislikkoalueet, savipohjaiset alueet tai liian tiheä asutus. Esimerkiksi Saaristomeren alueella täytyy mennä huomattavan paljon mantereesta ulos päästäkseen pelipaikoille. Oma nenäni suuntaisi rantakalaan Kemiön länsireunalle tai Nauvon sekä Korppoon uloimmille reunoille.

Pohjanlahtea pohjoiseen mennessä saaristovyöhyke ohenee ja potentiaaliset paikat on helpompi löytää ja saavuttaa. Sama koskee Suomenlahtea, jossa laajempaa saaristovyöhykettä on vain Tammisaari-Inkoo ja Porvoo-Loviisa –akselilla.

On tavallista löytää runsaasti meritaimenia kutuvirtavesien suistoalueilta. Hopeakyljet viihtyvät suistoalueella varsinkin silloin, kun makea vesi on merivettä hiukan lämpimämpää.

Paikan haku ja lopullinen valinta

Paikan haussa Google Maps ja Kansalaisen Karttapaikka ovat erittäin hyödyllisiä. Merikortti on liian ylimalkainen, mutta antaa yleiskuvan. Lopullinen paikan valinta on hyvä tehdä esimerkiksi vertailemalla kolmea eri potentiaalista saarta asutuksen, rannan muodon, koon, rantautumispaikkojen sekä hot spottien suhteen. Hot spoteilla tarkoitan paikkoja, jotka ovat esimerkiksi poikkeamia rannan muodossa, vedenalaisia riuttoja tai irtokiviä syvemmässä.

Vinkkejä käytäntöön »» Jos kala seuraa pitkään tai vain näykkii, niin vajotus, uistimen koon tai kelausnopeuden muutos saattaa laukaista iskurefleksin »» Perusta johonkin rannalle tukikohta ja ota kahlaukseen mukaan vain kevyt varustus (ei merijalkaväkisotilaskaan kanna koko omaisuutta mukanaan) »» Radiopuhelinkommunikointi antaa useamman henkilön porukassa valtavan edun, jos kalastettava ranta on laaja: tärppivärit, kelausvinkit, ja jos parvi löytyy niin kalastajat voivat tiivistää riviä juuri oikeassa kohdassa »» Jos saat tartutettua raavaamman kalan, niin ei kannata yrittää haavia kalaa vaan väsytyksen loppuvaiheessa peruuttaa kohti rantamatalaa samalla pitäen tasainen veto kalassa, jolloin se tulee nätisti mukana nilkkaveteen, missä se ei enää saa pyrstön alle vettä ja on siksi täysin kesytetty kunnes sen varovasti vapauttaa 16

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Mikäli ei omista venettä, pääsee kalaan tarvittaessa jopa surffilaudalla. Kuva Esko Lahtinen.

Kivikkoiset ulkomeren saaret ovat mitä mainioimpia meritaimenpaikkoja rantakalastusta ajatellen. Kuva Janne Koivisto.

Meillä Suomessa uhanalainen meritaimen on suotavaa vapauttaa. Kuva David Thormar.

Meritaimenen kalastaja toimii vastuullisesti

Olosuhteiden muuttuessa rantakalastajan kalapaikatkin muuttuvat. Myrskyisällä kelillä pyritään kalastamaan kuohujen takaisia alueita tai paikkoja mihin murtunut aalto tekee “peilin”. Kuva Jarno Vähämäki.

Tärkeintä on löytää heittämiselle kiinnekohtia eri kulmista eikä paiskoa sokeasti tyhjää vettä. Meritaimen on petokala, joka ei viihdy avoimissa rannoissa ja etsii aina suojaa, josta hyökätä. Sukelluskalastajat ovat myös kertoneet, että kun kaikki muut kalat voivat olla paikallaan, niin meritaimen ei pahemmin himmaile yölläkään paitsi aivan matalassa vedessä ruokaa sulatellessaan.

Meritaimen on olosuhteiden suhteen vaativa kala Tuuli

Olosuhteista tuuli on rantakalastajan kannalta kaikkein merkittävin. Tuuli muodostaa virtauksia, samentaa vettä, ajaa ravintokalaa liikkeelle ja määrittelee heittämisen suunnan. Tuulen suhteen kannattaa kelata aikaa hieman taakse päin, sillä edellispäivän kova tuuli on varmasti sekoittanut ja nostanut vettä.

Olen huomannut, että taimen ei hakeudu heti paikoille, jotka ovat kiehuneet hornankattilana vielä edellisenä iltana. Kannattaa tarkistaa vallinnut tuulen suunta ja aloittaa kalastus paikoista, jotka ovat saaneet olla hieman suojassa.

Mikäli kalaa ei kuulu, voidaan siirtyä tuulen puolella olleille alueille.

Erityisesti niemenkärkiin muodostuu tuulella tai sen jälkeen virtauksia, joita kannattaa hyödyntää ja pyrkiä kalastamaan sieltä missä vesi liikkuu rannan suuntaisesti sivuttain. Näissä virtauksissa on taimenelle syötävää. Ruotsalaiset kutsuvat ilmiötä sanalla ”strömkant” eli virtauksen reuna.

Kuulostaa ehkä paradoksaaliselta kirjoittaa uhanalaisen kalan kalastusvinkkejä, mutta tosiasia on se, että mitä enemmän tietoisuus tämän hienon urheilukalan elinolosuhteista lisääntyy, sitä enemmän vaaditaan niiden parantamista. WWF:n ja K-ryhmän ”Kuteminen kuuluu kaikille” –kampanja on tästä hyvä esimerkki, mutta kampanjaa ei olisi koskaan tullut, ellemme me vapaa-ajankalastajat olisi aktivoituneet ja pitäneet melua aiheesta.

Lisääntyvät ja elinvoimaiset meritaimenkannat kertovat myös muun ympäristön parantuneesta tilasta ja harva enää papittaa kaloja saaliin muodossa.

Luontoelämykset ja jäätävät tärpit ovat usein graavia makoisampaa. Suurin osa meritaimenen kalastajista toimii vastuullisesti ja vapauttaa alamittaiset (alle 50 cm) sekä rasvaevälliset kalat hellävaraisesti takaisin.

Eväleikattuja istutuskalojakin pistetään nykyisin enemmän takaisin kuin otetaan.

Meritaimenen “laatu” vaihtelee suuresti lopputalven ja kevään aikana. Kudun väliin jättäneet meritaimenet ovat suuri ilo kalastajille, kun taas kuteneet ruskeansävyiset ”käärmeet” tuskin kelpaavat edes kissalle. Tällaiset yksilöt onkin parempi päästää viipymättä takaisin mereen.

Meritaimenen suurin uhka kutupaikkojen tuhoutumisen jälkeen eivät ole vapakalastajat vaan holtiton verkotus. Liian monta rasvaevällistä luonnontaimenta päätyy tänäkin syksynä verkottajien saaliiksi. Olkaa siis tarkkoina verkkojen kanssa ja ilmoittakaa heti asiattomista tai huonosti merkityistä verkoista.

Ilmanpaine ja veden korkeus

Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Vaikka tuuli voi hetkellisesti nostaa vettä, on päätekijä kuitenkin aina matalapaine. Vastaavasti korkeapaineella vesi Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

17

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN

Kelluntarengas tuo hyvän lisätehon rantakalastukseen etenkin silloin kun käytetään perhoa. Petteri Mäkelän onnistuminen Suomenlahdella. Kuva Janne Koivisto.

18

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

laskee. Yleisesti voidaan sanoa, että nousevalla vedellä taimen on aktiivisempi ja heittäjän kannalta helpommin tavoitettavissa.

Korkealla vedellä taimen uskaltautuu lähemmäs rantaa, sillä saaliskalatkin liikkuvat siellä.

Matalalla vedelläkin voi toki saada kalaa, mutta silloin uistin ui pidempään syvemmässä vesikerroksessa, koska aivan ranta jää veden puutteen takia heittämättä ja kala ei välttämättä havaitse tai kiinnostu kaukana olevasta kohteesta.

Hyvä esimerkki korkeapaineesta oli viime lokakuu, jolloin vesi pysytteli pitkään Suomenlahdella -50 cm tasassa ja aurinko helotti siniseltä taivaalta. Tapahtumat olivat todella tiukassa. Tuolloin oli syytä keskittyä muihin kalalajeihin tai sienestykseen.

9-10-jalkainen vapa, laadukas haspeli, noin 0,20 mm kuitusiima sekä puikkomainen uistin ovat avaintekijöitä meritaimenen rantakalastuksessa.

Kuva Antti Zetterberg.

Veden väri ja lämpötila

Taimen ei pelkää sameaa vettä ja voi jopa saalismielessä hyödyntää sitä, mutta kalastajalle on ikävä heitellä ilman näköyhteyttä potentiaalisiin oleskelupaikkoihin. Usein vesi on samentunut tuulen nostaman lietteen tai levän myötä. Se voi myös samentua jokien tuomasta savivedestä, mikä ainakin Helsingin vesillä on välillä raivostuttavakin ongelma.

Mantereella oleva rantakalastaja on äärimmäisen samean veden edessä aseeton, mutta veneellä saareen siirtyvällä on moninkertaiset mahdollisuudet päästä hieman kirkkaampaan veteen.

Optimaalinen veden sävy rantakalastajalle on jostain puolikirkkaan ja kristallinkirkkaan väliltä.

Meritaimen saattaa mässäillä kupunsa täyteen aivan loppukaudestakin, mutta silloin ruoka sulaa hitaasti ja kala saattaa seurailla uistinta, mutta ei kylläisenä jaksa iskeä. Se reagoi erittäin herkästi pieniinkin lämpötilan muutoksiin ja saattaa löytyä vesistä, jotka ovat muutaman asteen kymmenyksen ympäristöään lämpimämpiä.

Loppukaudesta korostuvat kuluneiden lähipäivien tuuliolosuhteiden analysointi, lämpötilakartat ja loppu viimein mukana kulkeva lämpömittari. Loka-marraskuussa parhaiten kalaa on tullut noin 6-10 asteen vedestä.

Kalastustaktiikka

Venekalastuksessa heittosuunta on syvästä matalaan kun taas rantakalastuksessa heitetään matalasta syvään. Meritaimen liikkuu aktiivisesti eri syvyysalueella, jolloin kala saattaa olla syvän päällä silloin kun venekalastaja osuu paikalle ja toteaa paikan tyhjäksi.

Veneellä voidaan myös vahingossa ajaa kalan päälle, jolloin se todennäköisesti painuu vieläkin syvemmälle suojaan. Kun vene on poistunut paikalta, rantakalastajan syvän päälle heittämä uistin saattaa maistua ja some laulaa.

Perussääntönä on saada heitto ulottumaan joko matalan ja syvän rajalle tai johonkin matalan rannan kiinnekohtaan kuten kivikkoon, vedenalaiseen luiskaan tai rakkoleväpuskan tuntumaan.

Rantakalastuksessa voidaan pommittaa oletettua hot spottia ja odottaa, että parvi ui kohdalle tai voidaan kahlata aktiivisesti kaloja etsien.

Mikäli kalastat saaresta rannalta, hyödynnä saariolosuhteet kiertäen eri paikoissa. Tuulisella säällä käytä hyväksesi takatuulta, jolloin uistimen saa lentämään huomattavan pitkälle matalan ja syvän veden reunaan.

Kelausta on hyvä välillä pysäytellä ja vajottaa uistinta aika ajoin. Myös taimenuistimia voi ”jerkata” eli vapauittaa, jolloin niihin saa todella houkuttelevia syöksyjä. On myös hyvä muistaa, että meritaimen saattaa olla aivan rannassa nilkkavedessä, joten uutta paikkaa kalastettaessa ei kannata mennä heti veteen vaan heittää pari heittoa noin viiden metrin päästä rantaviivasta.

Varusteet Meritaimenen rantakalastaja pärjää käytännössä samoilla varusteilla kuin venekalastajakin. Vavan on hyvä olla 9-10 jalkaa ja toimivuudeltaan ”ruoskamainen”. Liian jäykällä vavalla taimen karkaa lähes varmasti. Kelana monet suosivat haspelia, mutta kyllä laadukas hyrräkin asiansa ajaa.

Siimana kuitusiimaa noin 0,18-0,22 mm paksuisena. Tärkeää on lisätä noin metrin pätkä monofiilia tai fluorocarbonia tapsiksi, jotta kivet eivät hankaa siimaa poikki ennen aikojaan. Sopiva tapsin paksuus on noin 0,35 mm.

Rantakalastajan uistimien tulee olla pitkäheittoisia ja matalakulkuisia niin sanottuja pitkulaisia rannikkouistimia tai hitaasti uppoavia lusikoita. Vaapuillakin voi yrittää, mutta niiden heitto-ominaisuudet eivät yllä pitkien puikkojen tasolle.

Sopivia uistimia ovat mm. E.V.Trutan Tuulenkala, Vekkuli eri kokoluokissa, Gladiator, Savage Gear Sand Eel, Kinetic Salty, Puikko-Aave, Grizzly Heksen, Great Heron, Sølvpilen, Jakki Puikko, Vajokki Laihis, Pekkman ja Sandgrävlingen.

Ursuit-pelastuspuku etenkin kylmän veden aikaan ei ole ollenkaan liioittelua ja sillä on turvallista liikkua myös veneellä. Muista ottaa paukkuliivit pois ennen kahluuhommiin lähtemistä.

Pelkillä kahluuhousuilla veneilyssä on myös vaaransa, sillä veden varaan joutuessa kahluuhousut täyttyvät vedellä ja henkilöä on lähes mahdoton nostaa ylös ja liivienkin nostokyky on koetuksella.

Kahluukengiksi valitaan mieluiten nastapohjaiset kengät, jotka pitävät liukkailla kivillä paremmin kuin huopapohjaiset. Veneeseen eri kengät kuten lämpösaappaat.

Nastapohjaiset kahluukengät ja fluorocarbon-tapsi ovat yllättävän olennaisia menestyksekkäässä rantakalastuksessa.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

19

RANNALTA HEITTÄEN ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET LOPPUSYKSYN MERITAIMENEEN

Aurinkoisella ja tyynellä kelillä pyritään kalastamaan hieman syvempiä paikkoja. Kuva Jarno Vähämäki.

Muistan elävästi erään retken Helsingin edustalla kun olimme syöneet evästä rannassa Trangialla keittäen. Lähdin lounaan jälkeen tiskaamaan ja iso taimen ampaisi noin 20 sentin vedestä karkuun kuullessaan loiskutteluni. Kyllä harmitti, sillä emme olleet onnistuneet saamaan mitään veneestä käsin.

Herkkupaikat leopardipohja ja peilit

Ruotsalaiset ja tanskalaiset taimenenkalastajat puhuvat leopardipohjasta, jolla tarkoittavat hiekka- tai kivikkopohjaa, jossa on siellä täällä isompia kiviä, joiden ympärillä on rakkolevää. Leopardipohjia löytää myös enenevissä määrin Suomesta ja ne ovat joka suhteessa huippupaikkoja, sillä taimenella on riittävästi suojapaikkoja ja kalastaja näkee alueen pitkälle.

Moni mieltää edelleen meritaimenen kalastuksen tyrskykalastukseksi, jota se osittain onkin, mutta ei taimen kaikkein kovimmassa myllyssä viihdy vaan usein isomman aallon takana tai niin sanotuissa peileissä, jotka ovat parhaimpia paikkatyyppejä.

Peili muodostuu kun aallot iskevät kivikkoon. Kivikon ja rannan väliin muodostuu noin puolen metrin syvyinen alue, jossa aalto ei enää liiku vaan vesi kuplii ja virtaa. Tässä virtauksessa meritaimen on kuin kotonaan ja vaanii pieniä saaliskaloja kuten kolmipiikkejä ja tuulenkaloja. Omilla vesilläni on eräs paikka, jossa on täydellinen peili tietyllä vedenkorkeudella ja sieltä porukkamme on kammennut vuosien aikana kymmeniä kaloja.

Sopiva säätila

Syksyisin päivänvalolla on suurempi merkitys kuin keväällä. Kalastusolosuhteita ajatellen päivät ovat parhaimmillaan, kun tuulta on 5 20

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Tämä unelmien leopardipohja on kuvattu Suomenlahdella kirjoittajan väsyttäessä standardikoon noin 50 cm kalaa, joita löytyi samalta rannalta useita. Kuva Sami Pitkänen.

- 8 m/s ja taivas pilvinen. Tuulen suunta on paikkakohtainen tekijä, mutta omat kokemukseni ovat olleet huonoimpia koillistuulella ja parhaimpia länsi/lounastuulella. Kun tuulta on alle 3 m/s ei suunnalla ole käytännössä mitään väliä.

Myös ”lonkerokeli” eli sumuinen ja tyyni keli on ollut todella toimiva. Ensilumi ja tyynet olosuhteet ovat samoin erittäin kova yhdistelmä.

Tyynimpinä syyskauden päivinä suosittelen kalastamaan erityisen tarkasti kahtena viimeisenä valoisana tuntina eli kultaisina tunteina.

Taimen ottaa yllättävän hämärässä, jopa tummaan uistimeen. Tämän sain kokea elokuun lopulla kun noin kello 22 ottanut kala vei siimaa pimeyteen enkä nähnyt edes vavan kärkeä saati tiennyt mihin suuntaan kala lähti. Toimin täysin sokkona ja pimeyteen kala myös lopulta irtosi.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

21

Täsmäjigattu reilun 60 sentin kuha havaittiin kaikuluotaimesta ennen pyyntiä.

22

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti TONI POHJALAINEN & ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kaikuluotaamalla

KALOJEN LUO vinkkejä täsmäjjgaukseen Kaikuluotain on nykypäivän jigaajan perustyökalu, jota ilman on käytännössä turha lähteä kalaan – ainakaan saaliin toivossa. Täsmäjigauksessa, jossa kalat tulee löytää ennen jigin tarjoamista, luotaimen luku- ja käyttötaito korostuvat erityisesti.

Kävimme kalastusopas Toni Pohjalaisen kyydissä selvittämässä täsmäjigauksen saloja kuhanpyynnissä.

Mitä kaikuluotauksella tarkoitetaan?

Kalastuskäytössä tapahtuva kaikuluotaus hyödyntää äänen etenemistä ja heijastumista pohjasta, erilaisista vedenalaisista kohteista sekä tietenkin kaloista. Kaikuluotain lähettää pulssimuotoisen äänisignaalin eli pingin, jota laitteen ohjelmisto tulkitsee ja muodostaa ruudulle kuvan signaalin laadun perusteella.

Kaikuluotaimen signaali lähetetään anturista, jota vaihtamalla tai laitteen käyttötilaa muuttamalla saadaan esiin erilaisia näkymiä, kuten esimerkiksi perinteistä kaksiulotteista kuvaa, viistoluotauskuvaa veneen sivuilta tai jopa kolmiulotteista näkymää.

Anturin signaali lähtee keilan muotoisena ja on voimakkaimmillaan signaalin keskellä, jolloin sen kautta heijastuvat kohteetkin näkyvät voimakkaimmin. Kalat näkyvät kaarena, joka johtuu veneen liikkeestä. Erilaiset pohjatyypit heijastuvat eri tavalla, jolloin ruudulle piirtyy eri väristä pohjalinjaa laitteen asetuksista ja merkistä riippuen.

Täsmäjigaaja ei pyydä tyhjästä vedestä

Täsmäjigaus perustuu siihen, että kala havaitaan ensin luotaimesta hitaasti, noin 4-8 km/h ajaen, jonka jälkeen sille tiputetaan vertikaalijigi suurin piirtein metrin etäisyydelle ja jäädään paikoilleen. Liikkuminen on toki mahdollista myös polttomoottorilla, mutta veneen hallinta on hankalampaa. Mitään heittoja ei tehdä.

Täsmäjigaaja tarkkailee kaikuluotaimestaan samanaikaisesti jigin liikettä ja kohdekalan reaktioita. Riittävän tarkalla luotaimella pystyy jopa erottamaan kalan evien värinän sen korjatessa asentoaan. Välillä kala hylkää syötin välittömästi ja toisinaan lähtee seurailemaan sitä uteliaana.

Sähkömoottori on näppärä kun kalan perässä pitää pystyä tarkasti siirtymään.

Kuvassa käännettään venettä kalan otaksuttuun menosuuntaan.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

23

Kaikuluotaamalla KALOJEN LUO Jos taas kala on aktiivinen, kalastaja huomaa nopeasti mikä on pelin henki ja tärppi tulee salamannopeasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin säilyttää kontakti kohdekalaan ja pyrkiä pitämään se ruudulla näkyvillä. Mikäli kadotat kalan, voit pyrkiä etsimään sen uudestaan viistokaikuluotaimella, jos sellainen on käytössä. Se ei ole välttämätön, mutta toimintaa helpottava apu kylläkin.

Kalastusopas Toni Pohjalainen neuvoo pudottamaan jigin ensin noin metrin kalan yläpuolelle. Kalalle täytyy jäädä tunne että se pääsee yllättämään saaliin. Kun kala lähestyy jigiä, sitä kannattaa uittaa hieman karkuun ja ehkä vähän väristää, jotta iskurefleksi saadaan laukaistua.

Jigin liike nähdään selvästi sahalaitakuviona. Liike päättyy hyökkäykseen, jonka tällä kertaa teki hauki. Kalan liike näkyy hyvin viistosti nousevana keltaisena kaarena.

Kaikuluotaimen tulkinta ja säätäminen

Erilaiset ja eri merkkiset luotaimet tuottavat erilaista kuvaa.

Opettele siis lukemaan omia laitteitasi ja säädä ne sopiviksi omiin käyttötottumuksiisi. Voit vaihtaa näytön värejä, kirkkautta, vieritysnopeutta, signaalin nopeutta ja häiriönpoistoa, mutta tärkeintä on oppia lukemaan omasta kaiusta se, miltä kohdekalat ruudulla näyttävät. Tähän ei ole muuta keinoa kuin käydä vesillä mahdollisimman paljon.

On tiettyjä tilanteita, jolloin kaikuluotainta joudutaan säätämään. Toni Pohjalaisen mukaan leväkukinnot, siitepöly ja sulkasääsken toukat vaikeuttavat aika ajoin luotainten luettavuutta.

Kaloja ei myöskään oikein pysty kunnolla havaitsemaan, jos ne makaavat vatsa kiinni pohjassa.

“Kannattaa säätää häiriönpoistoja vain sen verran, että kuva paranee luettavaksi, muut säädöt saavat olla normaalitasoissa.

Tärkein asia on saada anturit niin, että ne ottavat mahdollisimman vähän häiriöitä moottorin pyörteistä ja nousulistoista. Paras paikka viistoanturille on veneen kyljessä tai keulassa”, Toni neuvoo.

Mitä taajuuksia milloinkin?

Toni Pohjalainen sanoo, että viistoluotaimessa kannattaa käyttää ainoastaan matalaa 455 hz taajuutta.

“Tämä taajuus antaa suurimman keilakulman. Koska käytän kahta eri laitetta, niin varsinaisessa jigiluotaimessa minulla on Airmar Tm 150 –chirp-anturi, jonka etuna on selkeä ja häiriötön kuva. Toki itse jigaus onnistuu myös 200 hz taajuudella, jos käytössä on vain perusanturi, mutta kalojen etsimisessä ja uudelleen löytämisessä viistokaiusta on merkittävää apua”, Toni neuvoo.

Korkealla taajuudella on se huono puoli, että se ei piirrä isojakaan kaloja kaarina kuten perusanturi. Kaikki kohteet näkyvät eri kokoisina “hiutaleina” ja isompi kala voidaan nähdä jo siemenen kokoisena kohteena. Viistokaikukuvaa tulee siis oppia lukemaan eri tavalla kuin perinteistä kaikukuvaa.

Ylempi käyrä on jigi ja alempi on kuha. Kuha on hylännyt jigin nousun jälkeen ja painuu alas.

Jigin liike näkyy kulmikkaana kalan liikkeen alla. Tällä kertaa peto on valinnut pikkukalaparven kumisen korvikkeen sijaan ja hyökkää suoraan parveen jigin noustessa ylös.

Toni Pohjalainen käyttää opasveneessään kolmea erilaista anturia.

Mitä etuja tällä ratkaisulla saavutetaan?

“Keulassa on Lowrancen Totalscan-anturi yhdistettynä 7-tuumaiseen Lowrance Elite Ti -laitteeseen. Tämä on todella hyvä

Pirkanmaalainen väripaletti kuhan alkusyksyn täsmäjigaukseen.

24

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Viistokaiun hyötyjä. Alaosassa piirtävä perusanturi ei ole havainnut veneen sivulla olevaa isompaa kalaa, jonka viistokaiku on havainnut kuvan vasemmassa reunassa. Kala jättää itsestään myös selkeän varjon.

Kuhan isku on salamannopea ja vapa taipuu välittömästi. Täsmäjigauksessa käytettävien vapojen tulee olla pykälää jäykempiä kuin heittojigauksessa.

Optimaalinen täsmäjigaajan konttori. Luotaimet hyvin näkökentässä ja jigiä uitetaan sivuanturin keilassa. Keilan kuva on piirtynyt isomman ruudun alareunaan.

Täsmäjigaajan anturi sijoitetaan veneen sivulle Täsmäjigaajan on huomattavasti mukavampi kalastaa kun anturi on sivulla ja kalastus tapahtuu siten, että jigin kulkusuunta on 90 asteen kulmassa vapaan nähden. Sivulle laskettava teline sijoitetaan siten, että jigi on helposti laskettavissa kaikukeilassa havaitun kalan luo.

Anturitelineen tulee olla tukeva, jotta se kestää veden vastuksen. Sen tulee olla myös helposti käännettävissä pois, kun noustaan liukuun.

Tällaisia anturitelineitä ei ole toistaiseksi ollut paljoa saatavilla, mutta esimerkiksi Facebookin jigiryhmissä on esitelty kekseliäitä ratkaisuja sekä erilaisten metalliosaajien taidonnäytteitä.

Ainakin inkoolainen Arifin Oy on rakentanut tilauksesta kalastajille hienoja telineitä.

Toni Pohjalaisen täsmäjigaukseen erikoistunut Bass Tracker on varustettu kahdella kaikuluotaimella ja kolmella erilaisella anturilla, jotka on sijoitettu eteen, keskelle ja perään. Kyseessä on ammattitason varustus, vähemmälläkin pärjää.

kun lähestytään kalaa ja se antaa hieman aikaa reagoida signaalin tullessa aikaisemmin.

Sivulla on Structure Scan 3D, joka löytää kalat todella kaukaakin sivusta. Kolmannessa anturitelineessä on Airmar Tm 150 jigianturina. Mikäli kytket useita antureita, kannattaa testata, etteivät ne häiritse toisiaan, jota voi välillä tapahtua esimerkiksi kivipohjaisilla alustoilla”, Toni huomauttaa.

Mitkä ovat vähimmäisvaatimukset kaikuluotaimen suhteen tuloksekkaaseen täsmävertikaaliin?

“Suosittelen hankkimaan veneen sivulle asennettavan luotaintelineen sekä ainakin 7-tuumaisen laitteen mieluiten viistokaikuominaisuuksilla. Sillä pääsee jo hyvin alkuun, mutta mukavinta on käyttää kahta näyttöä, joihin saa tietoa erilaisista anturilähteistä. Uusilla vesillä on myös hyvä päästä plotteria käyttämään”, Toni neuvoo.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

25

Kalatkin turtuvat

UISTINTA JA TAKTIIKKAA

VAIHTAMALLA SYÖNTI UUTEEN NOUSUUN Kaikilla uistimilla on huippuaikansa, mutta myös synkemmät hetkensä. Ei ole mitenkään epätavallista, että hyvin alkanut syöntiralli päättyy kuin seinään ja alkaa taas uistimen vaihdon myötä. Suurhauen kalastuksessa tämä korostuu erityisesti.

N

uorena kalastajanalkuna kalastin lähes pelkästään haukea vaappua heittämällä. Tuohon aikaan minulla oli kaksi suosikkiväriä: sini-kromi ja papukaija, jossa oli vihreää, keltaista ja punaista. Vaikka pakissa oli jo tuolloin useita kymmeniä vaihtoehtoja, saivat nämä kaksi 90 % kaikesta kalastusajasta. Luotto oli kova.

Kaverillani oli toinen lähestymistapa. Hän valikoi heti alkuun noin 30 erilaista uistinta päivän aikana kokeiltavaksi; erilaisia vaappuja, suuria lusikoita, jigejä sekä isoja haukilippoja kaikissa mahdollisissa väreissä. Hän heitti keskimäärin neljästä viiteen heittoa uistinta kohden ja jos onnistumisia tuli jatkettiin pidemmän aikaa samalla, mutta ei kuitenkaan loppupäivää.

Hänellä ei ollut varsinaisesti suoraa vastausta miksi hän toimi näin, ainoastaan olettamus, että ”eihän sitä ikinä tiedä”.

Varmaan arvaatte miten saaliiden suhteen kävi. Kaverini sai enemmän ja isompia haukia kuin minä.

Miten löytää päivän ottipeli?

Olen nuoruusvuosien nöyryytyksien jälkeen ottanut tavakseni hakea määrätietoisesti jokaisen päivän ottipeliä etenkin hauenkalastuksessa. Minulle on kertynyt vuosien aikana eri alueilla parhaiten toimivien uistimien ykkösketju, mutta silti jonain päivinä hauet jaksavat yllättää. Edellisvuoden ottipeli Kokeile kalastaa ”luomuna” paikkoja, joissa tiedät olevan kova kalastuspaine. Meillä näitä paikkoja voisivat olla esimerkiksi Tammisaaren ja Rönnäsin alueet.

26

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti ANDERS KRUS Kuvat ANDERS KRUS & KRISTIAN KESKITALO Käännös ANTTI ZETTERBERG

Yli kymmenen uistimen vaihtoralli ja päätyminen shadiin sai tämän hauen saalistusvietin virkoamaan.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

27

Kirjoittaja onnistuneen kokeilurumban jälkeen.

tamisesta”

” Kaikessa on pohjimmiltaan kyse uniikkien ärsykkeiden tuot

voikin seuraavana vuonna olla vilttiketjussa vaikka kalastusolosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet. Olen paljon miettinyt tätä ongelmaa löytämättä siihen kuitenkaan lopullista vastausta.

kala, joka iskee täysin mitäänsanomattomaan möykkyyn voi samaan aikaan nirsoilla mitä hienoimmin kalaa imitoivan uistimen edessä?

Hauet ovat lähtökohtaisesti tyhmiä

Sain kunnian päästä kalaan legendaarisen IGFA Hall of Famen jäsenen ja maailmallakin tunnetun pyyntimiehen, Larry Dahlbergin, kanssa. Koska veneessä oli nyt mies, jolla on vuosikausien kokemus kaikenlaisista vesistöistä niin hauen kuin muidenkin kalalajien suhteen, oli aika antaa hänelle pähkinä purtavaksi.

Larry suhtautui asiaan erittäin systemaattisesti. Hän korosti sitä, että hauki on

Eräs kalakaverini tekee kaikki uistimensa itse harjanvarresta ja saa hyvin kalaa. Toinen ystäväni kalastaa paljon haukea bombetten ja perhon yhdistelmällä, mutta on kertonut, että hauet iskevät myös itse bombetteen perhon sijaan. Netistä löytyy myös monia videoklippejä, joissa hauki iskee vedenalaiseen kameraan ennemmin kuin itse uistimeen. Miten ihmeessä 28

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Larry Dahlberg ratkaisemassa ongelmaa

elinalueensa huippupeto ja valitsee saaliinsa. Larryn mukaan kaikki petokalat ovat luonteeltaan kokeilijoita. ”Olen testannut teoriaani käytännössä akvaariossa, jossa hauille heitettiin uistinta ilman koukkuja. Osa tuli katsomaan ja osa jopa hieman puraisikin, mutta sylkäisivät sen sitten nopeasti pois. Kun koetta sitten toistettiin samalla uistimella uudestaan, menettivät kaikki hauet mielenkiintonsa”, Larry sanoo.

Suurhauki on kokenut

Suurhauet eivät ole suuria sattumalta. Ne toki omaavat hyvät kasvugeenit, mutta ovat

Kalatkin turtuvat

Kristian Keskitalo sai tämän hauen uistimella johon luotimme kaikkein vähiten.

myös valikoineet saaliinsa oikein. Ajan myötä hauki harjaantuu ymmärtämään mikä on sille kulloinkin sopivaa ravintoa. Petokala on kuitenkin luonteeltaan kiinnostunut kaikesta näköpiiriin ilmestyvästä, jolloin myös kalastajan täytyy tehdä vaikutus. Kuten ihmistenkin kohtaamisissa, on ensivaikutelmalla iso merkitys.

Jos hauki epäilee, ettei uistin kelpaa ruoaksi, se saattaa hyvinkin seurata sitä iskemättä. Kaikki kalastajat tietävät mitä ”seurio” tarkoittaa. Jos taas uistimessa on jokin äärimmäinen ärsyke kuten väri, uinti tai muoto, saattaa hauki iskeä siihen ihan puhtaasta ärsytyksestä.

Joskus taas aidon saaliskalan näköiset uistimet, kuten nykyiset kumiset kalaimitaatiot, saattavat hairahduttaa kalan iskuun puhtaasti siksi, että ne näyttävät täsmälleen senhetkiseltä saaliskalalta. Eri vesistöissä hauen pääravinto vaihtelee, jolloin myös tarjottavia imitaatioita on hyvä olla monenlaisia särjestä ja ahvenesta jalokaloihin.

Erilaista väriä ja muotoa tarjolla. Lisää tähän keitokseen vielä lipat ja lusikat, niin hallussasi on riittävästi vaihtelun varaa Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

29

Kalatkin turtuvat

Kasvillisuus on usein avain hyvään hauenkalastukseen. Ruohikkouistimilla on näissä tilanteissa näytön paikka.

Hauenkalastuksen uistintrendit

On myös mielenkiintoista miettiä, miten erilaiset uistintrendit ovat muuttaneet hauenkalastusta. Kun takavuosina valtaosa kalasti perinteisillä vaapuilla ja lusikoilla, on viimeisten 20 vuoden aikana menty huomattavasti nopeammassa syklissä. Jerkkibuumi, spinnerbait-buumi ja viimeisimpänä kumiuistinbuumi.

Meille ihmisille on luontaista ajatella, että uusi tapa on jollain lailla parempi. Hauethan eivät trendeistä piittaa vaan niitä ohjaa evoluution luoma saalistusvietti. Voidaankin kysyä, että onko uudenlainen uistin parempi vai onko se vain riittävän erilainen laukaistakseen hauen iskun?

Tästä on monia esimerkkejä paljon kalastetuilla haukivesillä, jossa hauet ovat ikäänkuin tottuneet paljon käytettyihin uistimiin, jolloin jotain erilaista tarjonnut on onnistunut saamaan hienon saaliin. Juuri tästä syystä suosittelen pitämään pakissa mahdollisimman monenlaisia uistimia eri olosuhteisiin valikoitaviksi.

Suurhauki ei ole suuri sattumalta, vaan se on onnistunut kokemuksellaan tekemään oikeita valintoja ennen kuin on haksahtanut kalastajan tarjoukseen. Suurhauki ansaitsee jatkaa elämäänsä, joten vapauttaminen on enemmän kuin suotavaa ja parikiloisia voi ottaa ruokapöytään.

Uistimen valinta on kalastajan ikuisuuskysymys

Monelle paljon kalastavalle on jo muodostunut tiettyjen suosikkien ketju, jotka saavat vesiaikaa muita enemmän. Mitäpä jos ensi kerralla miettisit asiaa toisesta näkökulmasta.

Kerää suosikkiesi rinnalle eri tyyppisistä uistimista kakkosketju, joita lähdet tarjoamaan ensisijaisesti. Jos saat esimerkiksi seurion tai ujon tärpin, pysy samalla paikalla ja vaihda rohkeasti uistinta. Mikäli olet kaverin kanssa liikkeellä, pyydä häntä heittämään samaan paikkaan omalla erilaisella uistimellaan. Hauki ei varmasti ota samaan kerran maistettuun uistimeen uudestaan, mutta toisenlainen tai toisella tavalla uitettu uistin saattaa innostaa sen hyökkäykseen.

Larry Dahlberg kertoo mielenkiintoisen havainnon USA:n haukivesiltä. ”Räminäkuulat olivat aikoinaan uutta ja erilaista. Kuitenkin vuosien saatossa räminästä rupesi tulemaan hauille ennemminkin vaaran kuin ruoan merkki ja ominaisuus, joka kerran oli uistimen 30

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Vaikka nykyisin haukea kalastetaan paljon shadeilla ja jerkeillä, kannattaa vaappuja, lusikoita ja spinnerbaiteja pakata ehdottomasti mukaan.

Vanhan liiton vene ilman elektroniikkaa yhdistettynä nykyaikaiseen shadiin tuotti tulosta.

Kalatkin turtuvat vahvuus, kääntyikin sen heikkoudeksi. Olen nähnyt monien poistaneen kuulia uistimista ja jatkavan niillä paikattuna ilman kuulia”.

Kaikessa on pohjimmiltaan kyse uniikkien ärsykkeiden tuottamisesta. Niitä voidaan tuottaa erilaisilla uistimilla ja uittotavoilla. Mitään ehdottoman oikeaa tapaa tai uistinta ei ole olemassakaan, on vain erilaisia tapoja herättää haukien huomio. Joskus se voi olla vaikkapa kumihännän lisääminen suureen lusikkaan tai heittää raskasta lippaa muiden kalastaessa shadeilla.

Sähköiset apuvälineet – kaikuluotain ja keulasähkömoottori

Nykyisin paljon kalastetuilla vesillä tikittävät kaikuluotainten signaalit eri taajuksilla ja keulasähkömoottorit hyrräävät aktiivisesti. Näiden varusteiden hyötyjä tuskin kukaan voi kiistää, mutta silti niidenkin on havaittu vaikuttavan kalojen käyttäytymiseen. Keskusteltuani monen kuhan- ja hauenkalastajan kanssa, uskaltaisin väittää, että etenkin isommat kuhat ja hauet siirtyvät havaitessaan keulasähkömoottorin lähestyvän. Asiasta ei ole vielä niin pitkää kokemusta, että sitä uskaltaisi julistaa faktaksi, mutta jotain tekemistä sähkölaitteiden signaaleilla kalojen käyttäytymisen suhteen on.

Se on varmaa.

Miten vesillä sitten pitäisi toimia?

Tähän kysymykseen minulla ei ole yksittäistä vastausta, mutta jos mietit kohdallasi seuraavia tekijöitä, niin vastaus saat-

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

31

Punamusta ei ole millään lailla luonnollinen, mutta hyvin se haukia ärsyttää läpi kauden.

Larry Dahlberg ja Kristian Keskitalo kokeilemassa teorioita käytännössä.

32

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

taa löytyä sitä kautta. Minkälaisissa vesistöissä kalastat haukea? Onko kalastamassasi vesistössä kova kalastuspaine ja minkälaisia kalastajia paikoilla käy? Onko tiedossa joitain hot spotteja ja paljon käytettyjä uistimia?

Kovan kalastuspaineen omaavissa vesistöissä kannattaa keskittää kalastus arkipäiviin, jos suinkin mahdollista. Mikäli tuuliolosuhteet sallivat, voit kokeilla vanhanaikaisesti rekausta samalla heitellen tai käyttää perinteistä ankkuria. Uskon vahvasti, että paljon kalastetuilla alueilla kalat reagoivat sähkömoottorin värähtelyihin. Opettele tuntemaan alue perinteisen merikortin avulla ja kokeile toisenlaisia uistimia mitä olet viime aikoina heittänyt.

Jos sinulla on mahdollista kalastaa vähän kalastetuilla vesillä, voit vastaavasti niittää hyvän saaliin käyttämällä kaikkia elektronisia apuvälineitä. Väitän, että pienen kalastuspaineen omaavilla vesillä kalat eivät ole oppineet reagoimaan sähkömoottoriin. Riittävän eri tavalla vallitsevaan käytäntöön ja eri olosuhteissa toteutettu kalastus saattaa avata hanat vaikeanakin päivänä.

PARAS PUNOTTU SIIMA 2017!

UUTUUS! SPIDERWIRE® STEALTH™ SMOOTH

ÄÄRIMMÄISEN VAHVA ÄÄRIMMÄISEN TUNNOKAS

HEITÄ HUOMAAMATTASI ENTISTÄ PIDEMMÄLLE – SPIDERWIRE®STEALTH™ SMOOTH TIUKASTI PUNOTUN 8-KUITUISEN SUPERSIIMAN OMINAISUUDET ON KEHITETTY TARJOAMAAN PARASTA MAHDOLLISTA KALASTUSMUKAVUUTTA KAIKISSA TILANTEISSA

SPIDERWIRE.COM

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

33

Kirjoittaja testitunnelmissa.

34

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO SEKÄ TESTIRYHMÄ TUOMAS PELTONEN & JAN CARNE

Värilläkö

MUKA VÄLIÄ?

Vieheen värin merkitys on ikuinen keskustelunaihe. Onko värillä muka mitään väliä? Moni uskoo, että syönnillään

oleva kala ottaa mihin vaan. Päätimme tehdä systemaattisen testin kalaisalla ahvenjärvellä.

K

aikki ei tietenkään mene niin kuin on etukäteen suunniteltu.

Kun pari vuotta aikaisemmin teimme samaisella ahvenia kuhisevalla lappilaisella järvellä suurta lippakatsausta (Haastaja Reflexille, Kalastus-lehti 2/2015), saimme parhaana päivänä hyvän matkaa yli 200 ahvenkappaleen testiaineiston. Suurin osa niistä luonnollisesti vapautettiin. Syksyllä 2016 olimme suunnitelleet kaiken yksityiskohtaisella tarkkuudella, hommanneet nappilaskurit ja valmistautuneet keräämään testiaineiston erityisesti järven pienestä erillisestä sivulompolosta. Ensimmäiset pari tuntia saivat huolestumaan. Saimme ainoastaan seitsemän haukea.

Vaihdoimme paikkaa järven pääaltaaseen ja aloimme soutu-uistella ahvenparvien etsimiseksi. Reilut puoli järveä hinattuamme alkoi tapahtua. Vetotärppien jälkeen aloimme heitellä satunnaisilla vieheillä, ja kun tapahtumia alkoi tulla, päätimme kaivaa testivieheet ja laskurit takaisin esille.

Zulo-värinen Wipp kisasi tasaväkisesti kuparisen kanssa.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

35

Nappilaskurit nollattu, testi voi alkaa!

Ylhäällä ”dream team” ja alapuolella haastajarasiat.

sä, kunnes ensimmäinen on saanut viisi kalaa veneeseen. Tässä vaiheessa kirjataan tulokset ja nollataan laskurit. Sen jälkeen vaihdetaan viehetyyppiä ja heitetään taas viiteen kalaan saakka. Kun rasia olisi käyty läpi, käsialavaikutuksen nollaamiseksi vaihdettaisiin ainakin kertaalleen rasioita ristiin.

Ennakkoon arvioimme, että dream team pesee muut melko selvästi. Kuitenkin niin, että keltasävyisillä voi vähän pistää kampoihin ja hopeavoittoisilla saa lähinnä katsella kateellisena vierestä.

Totuus

Liikkeelle dream teamista

Olimme etukäteen rakentaneet testiarsenaalin ns. dream teamin eli aikaisempien vuosien perusteella neljän varmimman vieheen pohjalta: 1) Wipp-lippa kuparisella lehdellä ja valko-oranssilla rungolla 2) Blade Bait Hart kokokuparisena 3) Helmi-Räsänen 50/11 värissä ”jouluglögi” 4) Rapala CountDown 5 cm kuparikyljellä, mustalla selällä ja pilkuilla Kahteen muuhun rasiaan valittiin samat vieheet erivärisinä. Kakkosrasiaan valittiin kel36

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

tapohjaisia, joissa kaikissa oli lisäksi punaista ja Blade Baitia lukuun ottamatta myös vihreää. Eli erilaisia papukaija- ja firetiger-tyyppisiä värejä. Kolmosrasian värimaailmaksi valittiin sini- ja hopeavoittoisempia värejä.

Esimerkiksi Wipp-lipasta valittiin Suomen lippu, jolla aiemman kokemuksen perusteella tulee tummavetisestä järvestä mukavasti haukia, mutta kehnosti ahventapahtumia.

Räsänen teki pienen poikkeuksen rintamasta, sillä sen pohjavärinä on violetti, ja se oli siten lähempänä punaista kuin muut. Mutta eroa jouluglögiin oli mielestämme riittävästi.

Testin kulku ideoitiin alun perin niin, että kaikki heittävät samaa viehemallia eri väris-

Lippaosuus pysyi suhteellisen hyvin ennakkoon kuvitellussa linjassa. Kupari-Wipp antoi ensimmäisenä viisi kalaa, joskin papukaijamainen Zulo-väri pääsi melkein tasatulokseen. Erän lopussa, viehettä pois kelatessa, veneen viereltä nappasi vielä tasoittava ahven, joka oli samalla päivän suurin, reilu puolikiloinen. Yllättävää sen sijaan oli, että myös nollavieheeksi uskottu Suomi-Wipp ehti neljään kalaan ennen erän loppua.

Blade Bait, joka varsinkin kuparisena on ollut yksi luotetuimpia vieheitämme, kärsi melkoisen arvovaltatappion. Ahvenet olivat tällä kertaa kerääntyneet aiempaa matalammalle alueelle ja Blade Bait keräsi ahventen sijaan enemmän heinää. Jouduimme hylkäämään Bladet tilanteessa 2-1-0 sillä viisi ahventa olisi ollut näissä olosuhteissa työläs hanke.

Jouluglögi-Räsänen on loistopeli, mutta tällä järvellä sitä purraan harvakseltaan.

Seuraavaksi haasteeksi osoittautui Räsänen. Aiemmin lusikka ei ole ollut parhaimmillaan tällä ahvenjärvellä, eikä se ollut sitä nytkään. Vaikea sanoa, johtuuko heikkous lusikan suuresta profiilista, sen liikkeestä vai mistä, mutta tiukassa olivat kalat. Melko sitkeän yrittämisen jälkeenkin jouluglögillä oli tullut vasta pari aapoa ja liilahopeisella yksi kun päätimme antaa periksi.

Rivissä viimeisenä oli Rapala CountDown. Edellisvuoden ylivoimainen ykkösviehe, Spotted Copper (SPC) -värinen CD05 oli nytkin kärkikahinoissa, joskin Firetiger ehti ensin viiteen. Odotusten mukaisesti vastaava hopeinen Spotted Silver Blue (SPSB) Rapala jäi kuitenkin viimeiseksi, mutta vain niukalla erolla sekin.

Mansikkapaikan etsiminen vaatii joskus töitä…

”Melko sitkeän yrittämisen jälkeenkin jouluglögillä oli tullut vasta pari aapoa ja liilahopeisella yksi kun päätimme antaa periksi.”

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

37

Haukeakin kävi näytillä.

Värilläkö

Muka väliä?

38

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Firetiger-väri veti vaappuerässä jopa kuparista pidemmän korren.

Kupari-Countdown ei tällä kertaa päässyt ohi Firetigeristä.

”Päivän saldo oli 87 ahventa ja 19 haukea.”

Koska syönti oli selvästi tavallista vaisumpaa, emme lähteneet enää systemaattisesti kierrättämään rasioita. Muutamalla nopealla Wipp- ja Rapala-vaihdolla totesimme, että sama tahti jatkui kelaajasta riippumatta. Kuparit ja keltaiset antoivat paremmin, sinisen ja hopean sävyiset hiukan niukemmin. Likimainkaan odotusten mukaista eroa emme saaneet repeämään millään systeemillä.

Johtopäätökset

Päivän saldo oli 87 ahventa ja 19 haukea. Tavan mukaan otimme kovemmin kiinni olleet ruokakaloiksi ja hyväkuntoiset vapautimme. Heitimme varsinaisten testivieheiden lisäksi muitakin tuttuja hyviä vieheitä eli ihan koko saldoa emme testivieheillä keränneet.

Tulos yllätti. Kirjanpidon perusteella värillä oli aiempien vuosien näppituntumaa selvästi vähemmän väliä. Olosuhteisiin sopivat viehetyypit (lippa ja pikkuvaappu) rokkasivat parhaiten kun taas ”väärät” vieheet eivät saalistaneet juuri lainkaan.

Värillä vaikuttaisi olevan jonkin verran merkitystä, mutta jos siis viehetyyppi on täydellisesti pielessä, paraskaan väri ei pelasta. Kun viehetyyppi ja väri ovat täydellisessä balanssissa, ero voi revetä aika isoksikin. Tämän todisti Tuomas testin jälkeen kaivamalla rasiastaan punaisella hologrammiteipillä varustetun Mepps Aglia Longin ja pitämällä muita täysin pilkkanaan.

Että kyllä sillä värillä väliä on. Ainakin vähän.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

39

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & IAN MCGREGOR

Avustaja PASI TAPONEN

SKOTLANNIN on lohenkalastajan ja viskin ystävän paratiisi Lohen perhokalastusta ja single malt –viskejä yhdistää kokonaan vapaana virtaava Spey-joki Skotlannissa. 172 kilometrin pituinen joki muodostaa kalastajalle ja viskiharrastajalle ainutlaatuisen historiallisen kokonaisuuden, joka kannattaa kokea ainakin kerran elämässä.

Näitä lähdimme hakemaan, mutta jokeen ei ollut noussut moneen viikkoon tuoretta kalaa. Kuva Ian McGregor.

40

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

N SPEY-JOKI

Pasi Taponen Speyn vehreissä maisemissa.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

41

Mallasviskillä ja perhokalastuksella on syvä liitto.

Speyn varrella aistii historian, jota ei muualla pysty kokemaan

Haavi ja penkit ovat aina lähellä Speyllä.

Lohta on kalastettu Speyn rannoilla perholla 1700- ja 1800-lukujen taitteesta asti ja perhokalastajille suunnattuja lohenkalastusoppaita julkaistiin jo niinkin aikaisin kuin 1850-luvulla. Ensimmäiset dokumentit lohen kaupallisesta verkkopyynnistä ovat jo 1100-luvulta.

Vaikka esimerkiksi Norjan tai Kanadan lohijoet ovat nykyisin todennäköisesti varmempia paikkoja tavoittaa iso kala, niillä tuskin koskaan olisi ruvettu kalastamaan perholla ilman Speyllä tehtyä pioneerityötä, jonka kautta koko kalastusmuoto sai alkunsa.

Vaikka teollinen vallankumous alkoi 1800-luvun puolivälissä Britanniasta, ei Spey ole koskaan joutunut antautumaan teollisuuden tai energiantuoton tarpeisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi meidän jokemme. Vuonna 1539 aloitettu (ja nykyisin jo lopetettu) tukinuitto on ollut käytännössä ainoa isompi ilmentymä teollisuudesta viskitislaamoiden lisäksi, joista moni käyttää edelleen Speyn vettä viskin raaka-aineena.

Puhdas ja elinvoimainen joki

Keväinen ”springeri”. Kuva Ian McGregor.

42

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Skotlannin ympäristöhallinnon marraskuussa 2016 tekemän tutkimuksen mukaan Speyn vedenlaatu on säilynyt erinomaisena huolimatta laajentuneesta asutuksesta ja teollisuudesta joen valuma-alueella. Tutkimus löytyy osoitteesta: www.snh.gov.uk/publications-data-and-research/publications.

Puhdas vesi, kalojen esteetön pääsy kutupaikoille sekä paikallisten toimijoiden pitkäjänteinen työ kalojen suojelemiseksi takaavat sen, että Spey on edelleen eräs läntisen Euroopan tärkeimmistä lohijoista, jonne myös meritaimenet nousevat. Ympäristöhallinnon 10 vuoden tarkastelujakson mukaan vapaa-ajan kalastajien keskimääräiset saaliit ovat olleet lohen osalta noin 8000-

Speyburnin tislaamon kalatiellä ei näkynyt liikettä.

10 000 kalaa ja taimenen osalta noin 2500 kalaa vuodessa.

Kausi alkaa 11.2. ja päättyy 30.9. Lohen suurin kevätnousu ajoittuu huhti-toukokuulle ja kalaa nousee jokeen aina syyskuun rauhoitusaikaan asti. Me olimme paikalla muutaman päivän elokuun alussa.

Kuten kaikessa lohenkalastuksessa, on joen veden korkeudella suuri merkitys kalojen nousuhalukkuuteen ja pitkään joessa olleet asentokalat eivät innostu tarjoilusta.

Speyn kalastus on nykyään suurimmaksi osaksi catch & release kalastusta.

Sääntöihin kannattaa tutustua, sillä niitä valvotaan ja etenkin lohen suhteen ne poikkeavat meikäläisistä. Lupien hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä punnasta, satoihin puntiin päivässä riippuen paikasta ja mihin ajankohtaan ollaan menossa.

Speyburnin tislauskattiloita.

Speyburnin vaikuttava mallaslinnoitus.

Nopeasti virtaava Spey virtaa vehreän laakson pohjalla

Sitä seuraava tie mutkittelee pienestä kylästä ja samalla viskitislaamosta toiseen.

Välillä esiin putkahtaa upea linna tai kartano ja kaikista on suora yhteys jokeen.

Joskus nenään tulvahtaa huumaavaa maltaan tuoksua, kun 42 eri tislaamoa tislaa kuuluisaa Speyn omaa viskityyppiä, Speysideä. Speyn kalakanta saakin kiittää lukuisia kartanonherroja ja muita ylimyksiä, jotka eivät aikoinaan halunneet minkäänlaisia rakennelmia jokeen perhokalastusta haittamaan.

Yli 30 eri kalastusaluetta eli beatia

Spey on jaettu noin 30 eri kalastusalueeseen, joita kutsutaan beateiksi. Beatit sisältävät kukin useita eri pooleja, joita kalastetaan joko rotaatioperiaatteella, jossa jokainen kalastaja pääsee kokeilemaan kutakin poolia tietyn ajan tai vapaassa

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

43

järjestyksessä, joka on luonnollista etenkin pienemmillä beateilla ja yksityisporukan kesken.

Lähes jokaisen poolin läheisyydessä on tunnelmalliset penkit sekä haavi valmiina. Joillakin beateilla on myös katoksia pahan kelin varalta tai jopa pienimuotoinen tupa kamiinalla. Kaikkialla on siistiä, eikä roskia näy missään – tupakantumpeista puhumattakaan. Esimerkillistä.

Herrasmieskalastajia

Me kalastimme kahta eri beatia, Pityoulishia ylempänä virrassa ja Aberlourin Town Wateria joen keskivaiheilla. Oppaamme eli ghilliemme Allan kertoi, että valitettavasti jokeen ei ollut noussut uutta kalaa pariin viikkoon. ”Tilanne on vaikea, sillä on pinta alhaalla ja paikalla vain asentokaloja.”

Tarjoilimme kahden käden vavalla pitkiä heittoja niin kivien taakse, eteen, vuolteisiin ja monttuihin. Painotin tapsini hätäpäissäni jopa volframikuulilla, jotta perho uppoaisi monttuun. Kalat eivät reagoineet mihinkään. Kohtuullisen turhauttavaa.

Ohi kävelevät kalastajat tulivat kertomaan omia kokemuksiaan ja juttelemaan kuulumisia.

On pakko arvostaa sitä avoimuutta, jota paikalliset osoittivat. Kaikki perho- ja paikkavinkit käytiin läpi antaumuksella ja itsekin sain hyviä vinkkejä omaan heittämiseeni, joka kuitenkin pohjautuu yhden käden vavan käyttöön. Keskustelu oli kaikin puolin tunnelmaa kohottavaa ja rohkaisevaa.

Caorunn-ginissä on 11 ainesosaa, joita haistelemalla saa hyvin käsityksen makumaailmojen herkkyydestä.

Kirkasta nestemäisessä muodossa Koska emme olleet onnistuneet saamaan hienoa kirkasta lohta, saimme kutsun vierailla Caorunn-ginin tekemiseen Simon Buleyn tykönä Balmenachissa, jossa myös tislataan viskiä. Ginien suosiohan on noussut hurjasti viime vuosina ja kyllähän perinteinen GT on varsin raikas juoma.

Buley on luonut Caorunnin aistikkaan makumaailman yhdistämällä perinteisten ginin ainesosien katajanmarjan ja sitruunankuoren lisäksi pihlajanmarjaa, kanervaa, suomyrttiä ja voikukan lehtiä. Yhteensä Caorunnissa on 11 erilaista komponenttia, joista suurin osa on viljelty itse tai kerätty luonnosta. ”Hyvän ginin tekeminen on vähän kuin perhonsidontaa. Yhdistelemällä ja kokeilemalla luodaan paras lopputulos. Sama koskee oikeita ottiperhoja”, Buley nauraa.

Niin ja se GT. Buley sekoittaa meille varsin vahvat juomat Fever-Tree toniciin ja leikkaa jäiden sekaan samoja omenaviipaleita mitä on käytetty ginin teossa. Toiset hän sekoittaa Thomas Henry -toniciin. En muista olenko koskaan nauttinut yhtä makoisaa GT:tä. Ainakin nyt tiedän mitä tilaan ensi kerralla.

44

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Ghilliemme Allan neuvomassa ottipaikkoja.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

45

innokkaita kalamiehiä, joten lohi on erittäin luonnollinen osa etikettiämme”, tislaamon johtaja Robert ”Bobby” Anderson kertoo.

Tislaamot tietävät, että puhdas vesi on elinehto kaikille ja ilman puhdasta vettä ei olisi tislaamoita, lohia eikä myöskään turisteja, jotka kuitenkin tuovat Speysiden alueelle miljoonia puntia vuosittain. ”Spey on meidän elämän lähteemme ja mikäli se olisi padottu tai vesi turmeltunutta, ei täällä eläminen kovinkaan herkkua olisi”, Anderson sanoo ja on asiassa täysin oikeassa.

Lohen kuvalla varustettu Speyburn maistuu vieläkin paremmalta kun tietää viskin tekijöiden olevan kalamiehiä, jotka ymmärtävät kestävän kehityksen merkityksen.

Lohet pysyvät passiivisina

Joen tuottamat smoltit kiinnostuivat perhoista riesaksi asti.

Ottiperhoja lohelle silloin kun niitä joessa on.

Spey-heiton alkukoti

Spey ei 1800-luvulla ollut vielä rannoiltaan niin hoidettu kuin nykyisin ja pusikkoa sekä muuta estettä oli huomattavasti enemmän, jolloin takaheittotila oli kortilla. Tähän ongelmaan paikalliset lohenkalastajat kehittivät oman heittotyylinsä, Spey-heiton.

Spey-heiton tekniikkaa on kuvattu jo yli 150 vuoden ajan ja heittotekniikka tätäkin vanhempi. Heitto lähtee vapa alhaalla ja siima pyritään nostamaan irti vedestä tasaisesti kiihtyvällä liikkeellä. Rullausheitossa siimaa raahataan vettä pitkin vapaa nostaen, kunnes siima ”roikkuu” heittäjän vierellä, jolloin vapa lyödään alas ja siima rullaa auki. Juuri tätä vältetään Speyssä. Youtubesta löytyy hyviä esimerkkejä miten Spey-heitto käytännössä toteutetaan.

Viskistä lohtua heikkoon kalantuloon

Täytyy sanoa, että oli lievästi sanoen turhauttavaa yrittää heittää nirsoille asentokaloille perhoa. Sain tartutettua pienen taimenen, mutta muuten isommat lohet pysyivät suut kiinni välillä komeasti loiskauttaen. Jotain kuitenkin Speyn potentiaalista kertoo, että saimme useita edellisten onnistuneiden kutujen ansiosta syntyneitä smoltteja, jotka kävivät perhoon todella hanakasti.

Vaihdoimme iltapäivän päätteeksi varusteemme ja lähdimme tutustumaan Speyburn-tislaamoon. Tislaamo on panostanut lohien hyvinvointiin myös rakentamalla oman kalatien tislaamon lähelle.

Speyburn on omistautunut kalastukselle siinä määrin, että jopa viskin etiketissä komeilee lohi. ”Lohi kertoo puhtaasta vedestä ja me luonnollisesti tarvitsemme sitä viskin valmistuksessa. Monet työntekijämme ovat

46

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Ghilliemme Allan opastaa meidät käymään Aberlourissa Munron kalastusliikkeessä hankkimassa luvat ja kysymässä kalakuulumisia.

Tiskin takana Hamishiksi esittäytyvä mies ilahtuu kuullessaan meidän olevan Suomesta. ”Hienoa nähdä täällä pohjoisen kalamiehiä, valitettavasti viimeiset viikot ovat olleet todella vaikeita ja kalaa ei ole noussut”, hän toteaa hieman anteeksi pyytäen.

Ostamme kuitenkin luvat ja lähdemme perkaamaan rantaa.

Heti ensimmäisenä katse kiinnittyy kauniiseen yli 100-vuotiaaseen Victorian siltaan, jonka upea profiili toimi kalapaikkojen taustana.

Kalastamme aluetta noin kuusi tuntia, joista kaksi tuntia käytän erään montun noin 7-8-kiloisen lohen jallittamiseen.

Saan lukuisia smoltteja, mutta isommat eivät ole kiinnostuneita Munro Killer –perhostani. Teetauolla nautimme paikallisten kalamiesten kanssa niin ikään paikallisia Walkers shortbread –keksejä.

Kaikki ovat heittäneet sinä päivänä MP:t, joten emme vaivu epätoivoon, vaikka kaloja ei ole tullutkaan. ”Saat minulta pari tuoretta saaliskuvaa heinäkuulta juttuusi.

Kolme viikkoa sitten nousi hienoja kirkkaita kaloja”, lupaa paikallinen Ian McGregor. Olen helpottunut, sillä kovasta yrityksestä huolimatta emme ole onnistuneet tartuttamaan kuvauskokoisia kaloja. ”Sitä se lohenkalastus välillä on. Paljon suuria toiveita, mutta vähän toteutuneita”, vanhemmat herrasmiehet naureskelevat piippuja sytytellen.

Spey ei tällä kertaa antanut parastaan kalantulon muodossa, mutta kaikilta muilta osin matka avasi silmiä etenkin virtavesien suojelun ja hyödyntämisen suhteen. Jos siinä on onnistuttu vanhoillisessa Skotlannissa, niin miksei meilläkin? Kysymys on vain tahdosta ja näkemyksestä. Tietotaidosta se ei ole kiinni.

Välineet Spey-joelle »» Kahden käden 13-15-jalkaiset lohivavat luokissa 8-11 »» Laadukas levyjarrullinen kela, jossa riittävän iso puola »» Siimoina kelluvat, kärkiuppoavat ja intermediate-ampumapäät »» Pakkaa myös uppoavia siimoja korkean veden olosuhteisiin »» Willie Gunn, Black Sheep, Dee Sheep, Black & Yellow, Munro Killer, Allys Shrimp, Monkey Fly, Garry ja Cascade ovat hyviä yleisperhoja »» Toteutimme matkamme itse ilman ulkopuolisia järjestelyitä.

Opastettuja matkoja Speylle järjestää esimerkiksi kotimainen Fishmaster Oy, jolla on usean vuoden kokemus ja tietotaito Speyn kalastuksesta. Lisätietoa www.fishmaster.fi.

PETO ON IRTI

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

47

Teksti TUULA PURANEN Kuvat JANNE RUOTSALAINEN

VÄHÄN ERILAIN Into on kelpo korvaaja kokemukselle, kun neljä miestä avustajineen uistelee

kalastuskurssilla Keurusselällä. Esteettömässä ponttoniveneessä voi kalastaa pyörätuolista, ja liikkuminen sujuu silloinkin, kun askel jää matalaksi.

”

Joni, nouse väsyttämään!” kalastusopas Juha Happonen kehottaa Joni Laitista. Joni nousee Juhan rinnalle, kela surisee ja ennen pitkää näkyvissä potkii hauki. Juha sujauttaa puolitoistakiloisen kalan sumppuun edellisiltana pyydetyn kuhan seuraksi. Kuhalla Juha ja kurssin toinen kalastusopas Jan Peter Holm halusivat varmistaa, että osallistujat oppivat myös kalan käsittelyä ja saavat maistiaisia.

Kurssilaiset muodostavat kaksi venekuntaa

Juhan venekunta arvuuttelee Jan Peterin porukan kalaonnea, ja kurssin järjestäneen Malikkeen toimintavälineohjaaja Kari Mäkinen kilauttaa naapuriveneeseen. ”Niillä on ahven ja kuha”, hän selostaa. Eikä aikaakaan, kun hän jo ilmoittaa: ”Nyt niillä on kylpyammeellinen kalaa!”

Kalajutun uskottavuutta horjuttavat olosuhteet, joita Juha Happonen sanoo haasteellisiksi. Näin keskipäivällä kala liikkuu laiskasti. Toinen haaste on tuuli. Juha nostaa etusormensa ilmaan. ”Kaakkoistuuli, 4,2 metriä sekunnissa.”

Kolmas haaste tulee järvestä itsestään

”Tämä on haastava vesi, kivikkoinen ja matalikkoinen”, Juha kuvailee. Reissun aikana hän komentaa pariin kertaan vaaput ylös, jotta ne eivät jää pohjakivikkoon. Syvälle ei silti kannata mennä, kalat ovat nyt matalikkojen penkoilla.

Joni on istahtanut takaisin äitinsä Kaija Laitisen viereen. ”Vaikka ei tulisi kalan kalaa, veneessä oleminen on hienoa”, Kaija huokaa kesätuulen tuiverruksessa. ”Ja oppiihan tässä kalastuksesta paljon.” Hän on lähtenyt Jonin avustajaksi, ja myös Oskari Kanerviston mukana on perheenjäsen, isä Tuomo Kanervisto. He ovat ehkä kurssiporukan kokeneimpia uistelijoita. ”Me lähdetään perheen kanssa kalaan aina, kun päästään”, Tuomo kertoo.

Valtteri Wartevan osallistumisen kalakurssille mahdollisti henkilökohtainen vapaa-ajan avustaja Juha Savonen, ja Juho Jetsun mukana on ohjaaja Sanna Innilä Juhon asumisyksiköstä.

Valtteri Wartevan (kesk.) vapa lepää istuimeen räätälöidyllä telineellä. Pitämällä kättä vavalla Valtteri tuntee kalan nykäisyt ja vaappuun tarttumisen. Valtterin kanssa kalastavat henkilökohtainen vapaa-ajan avustaja Juha Savonen (vas.) sekä Hannu Korhonen ja Tanja Tauria, takana kalastusopas Jan Peter Holm.

48

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Siellä lepää Joni Laitisen hauki ja peli on auki.

NEN KALAREISSU

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

49

VÄHÄN ERILAINEN KALAREISSU Rantautumisen jälkeen on perinteisen pönötyskuvan vuoro. Rivissä saaliineen Juho Jetsu (vas.), Oskari Kanervisto, kalastusopas Juha Happonen, Joni Laitinen, Valtteri Warteva, Juha Savonen ja kalastusopas Jan Peter Holm.

Käsituntumalla

Toisen ihmisen lisäksi osa kurssilaisista tarvitsee toimintavälineitä ja muita ratkaisuja, joiden avulla voi kalastaa mahdollisimman omatoimisesti. Valtteri Warteva ei jaksa pidellä vapaa eikä kelata, ja hän käyttää pyörätuolia.

Malikkeen väki rakensi hänelle veneeseen oman istuimen, jossa kehon mukaisesti muotoiltu tyhjiötyyny tukee asentoa. Vapa lepää istuimeen kiinnitetyssä telineessä.

Kun Valtteri pitää kättä vavalla, hän tuntee, kuinka kala nykäisee tai tarttuu kiinni vaappuun. Kelaamisessa tukevat avustaja ja kalaopas.

Keinot osallistumisen mahdollistamiseksi ovat kurssin järjestäjän, Malikkeen, keskeistä osaamista

Malike tulee sanoista matkalle – liikkeelle – keskelle elämää, ja sen tavoite on, että myös ne ihmiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea, voivat osallistua samoihin asioihin kuin muutkin.

Malike on osa Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa, mutta se toimii yli diagnoosirajojen, kuten myös kalastusop50

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

paat Juha Happonen ja Jan Peter Holm. Lisäksi Jan Peter on valmistunut erityisryhmien vesistöohjaajaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta Iktyocare – Erityisryhmien vesistöohjaajakoulutushankkeesta. Juha toimi hankkeen projektipäällikkönä ja opettajana. Iktyocare tarkoittaa kalastuksen ja veden avulla tapahtuvaa virkistäytymistä ja motivointia toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Juhan mukaan hanke syntyi vastaamaan kysyntään; erityisryhmät käyttävät luontopalveluja yhä enemmän, ja esimerkiksi kalastus- ja eräoppaita kiinnostavat myös erityisryhmien palvelut. ”Oma motivaationi oli saada ammattilaisia viemään erityisryhmiä nimenomaan vesille”, hän kertoo.

Jan Peter Holmin innostus erityisryhmien kanssa vesillä toimimiseen syntyi kauan sitten. ”Omassa perheessäni on nyt 21-vuotias erityislapsi, ja olemme kalastaneet yhdessä kesät talvet”, hän kertoo. Hän on opastanut vesillä monenlaisia ihmisiä, pitänyt lapsille kalakerhoa ja vienyt van-

Itse pyydetty kala maistuu Juho Jetsulle, tarjoilijana Malikkeen verkostokoordinaattori Tanja Tauria.

Juho Jetsu kalastaa pyörätuolista, vasemmalla avustaja Sanna Innilä, oikealla Malikkeen toimintavälineohjaaja Kari Mäkinen.

VÄHÄN ERILAINEN KALAREISSU Tanja Tauria ja koulutussuunnittelija Mikko Salo seuraavat, kun Jan Peter Holm esittelee kalan käsittelyä pyyntireissun jälkeen.

huksia virkistymään mato-ongelle.

Juha Happonen sanoo, että matkailukalastuksen asiakkaina erityisryhmät ovat samanlaisia kuin muutkin. Kaikki haluavat saada kalaa. ”Se ei ole niinkään tärkeää, mitä saaliskalaa tulee, kunhan sitä tulee”, hän sanoo. ”Jos asiakkaat haluavat jotakin tiettyä kalaa, reissu profiloidaan niin, että kellonajat, välineet ja muut järjestelyt sen mahdollistavat.”

Fileiksi ja tulille

Muutama tunti Keurusselän vesillä tuottaa lopulta riittävästi haukea, kuhaa ja ahventa, jotta kurssilaiset saavat kalaa myös syödäkseen. Kurssin lopuksi he siirtyvät rantalaavulle tutustumaan kalan käsittelyyn. Jan Peter Holmin käsissä saaliista syntyy kauniita fileitä, jotka paistetaan heti avotulella laavussa.

Osallistujien herkutellessa Malikkeen verkostokoordinaattori Tanja Tauria tiivistää kurssin sisällön. ”Tärkeintä on ollut, että jokainen kurssilainen saa kokemuksen siitä, miltä kalastaminen tuntuu.”

Ja sikäli kuin kalastamisessa on kysymys saaliskalan koosta, sekin tuli otettua huomioon. Joni Laitinen pokkasi kurssin suurimmasta kalasta, puolitoistakiloisesta hauesta, palkinnoksi Juha Happosen ja Timo Koikkalaisen kirjan Jigikalastajan opas.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Toinen Malikkeen kalakurssin venekunnista on valmiina lähtöön esteettömällä ponttonilautalla, jota kipparoi kalastusopas Jan Peter Holm.

Tukiliitto on valtakunnallinen jäsenyhdistystensä muodostama ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö. Tukiliiton kohderyhmään kuuluvat apua ja tukea asioiden ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin tarvitsevat ennen aikuisikää vammautuneet henkilöt sekä heidän perheensä ja muut läheisensä. Lisätietoa www.kvtl.fi

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

51

Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

KEBAB-RIGI Erilainen syötti hauenonkijalle Mitä syntyy, kun pujotetaan lankaan muutama kalanpala ja laitetaan ne koukkuun roikkumaan? Kyllä, tuloksena on Kebab-rigi, ja jos harrastat täkyongintaa, sinun kannattaa tutustua siihen tarkemmin. Kyseessä on tehokas ja turvallinen tapa onkia ja saada haukia.

T

äkyonkijan on hyvin helppo ajatella, että hauelle tarjottavan syöttikalan tulee aina olla mahdollisimman ehjä ja hyväkuntoinen – ei kai hauki mihinkään raatoon ota. Päättely kuulostaa loogiselta ja pitkään uskoin näin itsekin.

Syöttineuloja voi ostaa hyvin varustetuista kalastusvälineliikkeistä. Vaihtoehtoisesti sellaisen voi tehdä itse teräslangasta.

Kelluvan pop-up pallon avulla saat pohjaongella tarjottavan syötin nousemaan irti pohjasta. Hiukan pohjan yläpuolella kelluva syötti erottuu jo kauempaa. Painon etäisyys syötistä määrittää, kuinka korkealle syötti nousee.

52

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Kebab-rigi on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

53

Kebab-rigi

1.

2.

Kannattaa kokeille kebabia myös talvella, se voi pelastaa päiväsi.

Raato maistui kuitenkin

Tapanani oli heittää haukien runtelemat ja heitoissa repeilleet syötit veteen ja vaihtaa syöttipussista uutta ehjää täkyä tilalle. Näin toimin myös silloin, kun olin muutama vuosi takaperin eräänä marraskuun päivänä onkimassa haukia. Pohjan yläpuolelle virittämääni särkitäkyyn oli napannut hyvän kokoinen hauki ja olin saanut kalan jo veneen vierelle.

Juuri kun aion tarttua sitä alaleuasta kiinni, teki hauki vielä viimeiset päänravistelut ja siinä samassa sen suusta lensi sama lahnan puolikas, jonka olin hetkeä aiemmin heittänyt veteen. Nostin hauen veneeseen ja suoraan vapautusmatolle. Koukkuja irrottaessani huomasin hauen kurkussa vielä samaisen lahnan pään. Se oli tosiaan käynyt poimimassa pohjalta hetkeä aikaisemmin pois heittämäni syöttikalan palaset.

Tapahtuma toi saman tien mieleeni joitakin päiviä aikaisemmin lukemani artikkelin kebab-rigistä, jonka brittiläinen haukilegenda Mick Brown oli kehittänyt. Kebab-rigi tuntui yhtäkkiä aivan erinomaiselta ja hyvin järkeenkäyvältä idealta.

3.

Kebabia kehiin

Päätin ottaa kebab-rigin saman tien testiin. Katkaisin noin 30 cm pätkän siimaa ja sidoin siitä lenkin. Kaivoin tarvikerasiastani pop-up pallon ja kiinnitin pallon lenkin toiseen päähän Sen avulla syötti nousisi vähän irti pohjasta. Seuraavaksi paloittelin syöttipussista kaivamani särjen neljään osaan ja pujotin siimalenkin syöttineulalla yksitellen kunkin palan läpi. Lopuksi vaihdoin toiseen vapaan yhdellä kakkoskoon kolmihaarakoukulla varustetun rigin ja ripustin mehukkaan näköiset särjenpalat siihen roikkumaan. Elämäni ensimmäinen kebab-rigi oli valmiina.

Vakuuttava alku

4.

1.Paloittele kala noin neljän sentin pituisiin pätkiin.

2.Kiinnitä alimmaksi stoppari, jotta kalan palat pysyvät langassa.

Koholla ongittaessa kalan pää toimii hyvänä stopparina. Käytä pään sijasta pop-up-palloa, jos ongit pohjaongella ja haluat, että syötti nousee irti pohjasta.

3. Pujota lanka syöttineulan avulla kalanpalojen läpi.

4. Kebab on valmis ripustettavaksi koukkuun.

54

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Heitin kebab-syötillä varustetun pohjaongen edessäni olevan pieneen syvänteeseen, laskin vavan veneen reunan päälle ja kytkin vielä kelan baitrunnerin päälle. Syvänteessä oli nyt kaksi vapaa pyytämässä, toisessa kokonainen särki ja toisessa juuri kasaamani kebab-rigi.

Lukemastani kebab-rigiä hehkuttavasta artikkelista huolimatta, ei usko kalanpalojen toimivuuteen ollut mitenkään erityisen luja. Mutta niin vain kävi, että juuri kun olin kaatanut kupillisen kahvia, alkoi kyseisen kebab-rigillä syötitetyn vavan baitrunner naksuttamaan. Ensin kuului vain muutama varovainen naksahdus, mutta sitten ääni muuttui jo huomattavasti määrätietoisemmaksi. Kahvikuppi lensi jonnekin veneenlattialle, kun tartuin vapaan ja tein tartutuksen. Kiinni oli ja vieläpä hyvänkokoinen kala. Kebab vaikutti kelpaavan paikallisille hauille siinä missä brittiläisille serkuilleenkin. Saatuani kalan lopulta lähietäisyydelle, näin ainokaisen kolmihaaran olevan nätisti alaleuassa kiinni. Otin haukea toiselta puolen leukaa kiinni, tartuin pihdeillä koukkuun ja käänsin sen irti. Olipa kätevää. Yhden kolmihaaran käytöllä on todellakin etunsa. Hetkeä myöhemmin hauki oli jo taas vapaana.

”Juuri kun olin kaatanut kupillisen kahvia, alkoi kyseisen kebab-rigillä syötitetyn vavan baitrunner naksuttamaan.”

Positiiviset kokemukset kebab-rigistä saivat jatkoa vajaan tunnin kuluttua, kun samaisessa vavassa oli taas tärppi. Tämä kala oli astetta isompi kuin edeltäjänsä ja sen kanssa sai vääntää oikein tosissaan. Lopulta nostin kalan veneen pohjalla odottavalle matolle. Pian oli koukku irrotettu, pari kuvaa otettu ja kala menossa takaisin elementtiinsä. Tuolla hauella oli mittaa 107 cm.

Kebab-rigi toimii myös talvella

Edellä kerrotut kokemukset kebab-rigistä saivat minut vakuuttumaan sen tehosta. Siitä tuli nopeasti vakiosyötti loppusyksyn hauenongintareissuilleni. Haukia tuli toki edelleen myös kokonaisilla syöttikaloilla, eikä kebab ollut niihin verrattuna mikään ylivoimainen syötti. Silti se oli varsin toimiva ja ennen kaikkea helppokäyttöinen – se pysyi koukussa kovemmissakin heitoissa ja oli helppo irrottaa hauen suusta.

Talven tullessa päätin kokeilla kebabia myös ismete-kalastuksessa, miksei se toimisi yhtälailla myös jään alla kuin avovedessäkin. Ensikokemuksista tuli odottamattoman hyviä.

Vaihdoin kesken onkireissua kebabin kolmeen vapaan ja lopputuloksena oli, että päivän neljästä hauesta kolme tuli kebabilla.

Sen jälkeen usko kebab-rigiin oli entistäkin vahvempi.

ORIGINAL

by Finlandia-uistin Oy

Syksyn saalisvesille UUTUUS! Juhla-Lotto, Suomi 100 vuotta -juhlapuvussa.

Väri Lotto Finn 100.

Saatavana koossa 12 g/45 mm.

Made in Finland

Kebab toimii ja ei toimi

Myöhemmillä ismete-reissuilla olen saanut huomata, että kebab-rigi ei todellakaan ole mikään hauenonkijan autuaaksi tekevä syötti. Joinakin päivinä se toimii todella hyvin, mutta toisina sillä ei saa ainuttakaan tärppiä, vaikka kokonaisia syöttikaloja viedään vähän väliä. Kebab-rigi on kuitenkin erinomainen lisä hauenonkijan keinovalikoimassa, sekä avovedessä että talvella. Suosittelen vahvasti.

Katso kaikki värit ja vieheet:

www.nilsmaster.fi

Ärhäkkä väri syystaimenen pyyntiin:

Spearhead Jalokalojen tähti.

UUTUUSVÄRI 228

Kebab-rigin etuja »» Todennäköisesti kalapaikkasi hauet eivät ole ennen nähneet kebab-rigiä. Se on siis niille uusi ja kiinnostava syötti »» Voit koota kebab-rigin eri lajia olevien kalojen palasista, jolloin siitä leviää hauille aina koostumuksesta riippuen uusi haju »» Voit tehdä juuri niin ison syötin kuin haluat

Isojen haukien ja kuhan metsästykseen:

Invincible Nimi puhuu puolestaan, valitse vain väri ja koko.

UUTUUSVÄRI 152

»» Halutessasi voit vaikka kasata pienistä syöttikaloista yhden ison syötin, sitä suurta varten »» Kebab pysyy hyvin koukussa, eikä yleensä irtoa heitossa »» Kebab-rigissä on vain yksi kolmihaara, joka sijaitsee aina syötin yläpuolella – se on siis helppo irrottaa hauen suusta »» Muista tehdä aina tartutus ajoissa, ettei hauki ehdi niellä syöttiä koukkuineen »» Tee tartutus viimeistään silloin, kun hauki kuljettaa

Like

syöttiä

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

55

Uniikkeja vapo

56

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO

oja käsityönä

Kuvat NIKO SATTO JA PEKKA KEMPPAISEN ARKISTO

Jos kalastusvälineliikkeen vapahyllystön kal-

liimpi pääkään ei tunnu tarpeeksi yksilölliseltä,

viimeinen oljenkorsi löytyy käsityövavasta. Itse tekemällä saa juuri sellaisen kuin haluaa.

K

okkolalainen kemian alan prosessinhoitaja Pekka Kemppainen tuli vavanrakentajaksi vähän vahingossa parisen vuotta sitten. ”Kaverini rakenteli vapoja ja tilailin häneltä pikkuhiljaa tehdasvapojen tilalle erilaisia itselleni räätälöityjä custom-vapoja. Yhdessä tilauksessa tuli vahingossa ylimääräinen aihio, joka jäi pyörimään nurkkiin. Blankoa aikani siinä katseltuani päätin tilata aloittelijalle sopivan starter-paketin ja tehdä aihiosta vavan”, Kemppainen kertoo.

Kemppaisen johtoajatuksena oli, että itse tekemällä pitäisi saada syntymään kaikkien aikojen hienoin vapa ja sillä upein mahdollinen kalastuskokemus. Ultra light -vapa ei ollut kovin helppo, eikä lopputuloksesta sittenkään tullut kaikkien aikojen hienointa. ”Hyvää harjoitusta tuli, vaikka ei tullutkaan kovin hyvä vapa”, Kemppainen muistelee.

Kemppainen rakentelee vapoja ihan puhtaasti harrastuspohjalta ja pääosin itselleen. Jonkin verran niitä menee sukulaisille ja hyville kavereille. Tähän mennessä

Vavanrakentaja Pekka Kemppainen ”sorvin ääressä”.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

57

Uniikkeja vapoja käsityönä

on valmistunut muutamia kymmeniä vapoja, ja niistä jokainen on uniikki. Kemppainen arvelee, ettei Suomen kokoisessa maassa taida olla tarpeeksi kysyntää käsityövavoille, jotta hommasta kannattaisi yrittää tehdä ammattia. ”Suomessa on vain muutamia sellaisia vavanrakentajia, jotka näkyvät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. ’Hiljaisia’ rakentajia voi tietysti olla enemmänkin. Olisi mukavaa, kun tulisi muutama kiinnostunut lisää, jotta saisi vaihdettua oppeja ja kokemuksia”.

Miten alkuun?

Kemppaisen erikoisimpiin vapoihin kuuluu Hämy-Villelle tehty tuohikahvainen vapa.

Jos vavanrakennus kiinnostaa, homman alkuun on Kemppaisen mukaan suhteellisen helppo päästä. ”Euroopan paras vavanrakennustarvikkeita myyvä yritys on mielestäni Rodhouse Ranskassa (www.rodhouse.fr). Kauppa tosin on keskittynyt enemmänkin premium-luokan aihioihin, mutta sieltä saa kaiken tarvittavan ilman tullimaksuja. Toinen hyvä on amerikkalainen Mud Hole Custom Tackle (www.mudhole.com), josta saa niin ikään kaiken tarvittavan, mutta alv ja tulli tulevat lähetyksen päälle”.

Noin satasen starter packilla pääsee Kemppaisen mukaan hyvin alkuun. Pakettiin kuuluvat muun muassa sidontapenkki, pari sidontalankarullaa, aihioteline, sakset, liimat ja lakkaa.

Vavan pystyy Kemppaiseen mukaan tekemään vaikka käyttäen lovettua pahvilaatikkoa telineenä, mutta hänen mukaansa pyöritin helpottaa hommaa merkittävästi varsinkin lakkausvaiheessa.

Jos pyöritintä ei raaski ostaa, diskopallon moottorista sellaisen saa kohtalaisen halvalla. Lakkausvaiheen lisäksi pyörittimestä on erityistä hyötyä renkaiden sitomisessa. Silloin aihio ei saa liikkua, ettei lanka löysty. ”Jos aikoo tehdä useamman vavan, pyöritin kannattaa ehdottomasti hankkia. Se maksaa noin 300 euroa, mutta helpottaa tosiaan paljon. Suomesta niitä ei taida saada, mutta Ruotsista jo löytyy.

Renkaiden paikalle laittaminen on ylipäänsäkin alkuun haastavaa, mutta Kemppaisen mukaan netissä on aika hyviä ohjeita.

Itse mies laittaa renkaat aina ensiksi teipillä kiinni aihioon ja koeheittää vavalla.

Renkaiden sijoittelun ohella Kemppainen kertoo vavan selkärangan etsimisen olevan erityisen merkityksellistä. Kun vavan tyven laittaa lattiaa vasten, taivuttaa vapaa ja sen jälkeen alkaa pyörittää aihiota, jossain kohtaa aihio ”muljahtaa”. Se on niin sanottu vavan selkäranka, joka johtuu aihion valmistusprosessista ja ilmeisesti hiilikuidun saumakohdasta. Selkärangan löytäminen vaikuttaa siihen, mille puolelle aihiota renkaat tulevat. Jos selkärankaa ei tarkasta, aihio voi heitettäessä ohjata pahasti vinoon.

Mikäli markkinoilta ei löydy itselle sopivaa vapaa, itse tekemällä saa juuri sen mittaisen ja värisen kuin itse haluaa.

Kun hifistely viedään äärimmilleen, maalautetaan jopa kela.

58

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

”Noin satasen starter packilla pääsee Kemppaisen mukaan hyvin alkuun. Pakettiin kuuluvat muun muassa sidontapenkki, pari sidontalankarullaa, aihioteline, sakset, liimat ja lakkaa.”

SUUNTO TRAVERSE ALPHA GO EXPLORE Ilmainen Suunto Movescount –sovellus, lue lisää suunto.com/movescountapp

Suunto Traverse Alphassa vankka ja laadukas rakenne yhdistyy kattaviin ulkoiluominaisuuksiin.

Oppaanasi erämaassa se pitää sinut oikealla polulla GPS/GLONASS-navigoinnin ansiosta. Erityiset kalastus- ja metsästysominaisuudet tarjoavat käteviä työkaluja aktiviteetteihisi, esimerkiksi kuukalenterin, laukaustunnistuksen, auringonnousumuistutuksen, säänmuutostiedot ja punaisen taustavalon yökäyttöön. Suunto Movescount-palvelun avulla voit suunnitella reittisi ja pitää päiväkirjaa kalastus- ja metsästysretkistäsi. www.suunto.com/traversealpha Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

59

Uniikkeja vapoja käsityönä Kemppaisen PK Custom Rods -vavoista

Kemppainen kertoo, että varsinkin omaan käyttöön tulevissa vavoissa hänen tavoitteenaan on tehdä premium-luokan laatua. Ystävilleen Kemppainen on tehnyt sekä huippuvapoja, tiettyyn tarkoitukseen tarkoitettuja vapoja ja juuri halutun ulkonäön mukaisia vapoja. ”Varsinkin kahvan pituus tuntuu olevan asia, jolla on kovasti merkitystä, koska sitä usein kysellään. Ja kahvoistahan saa juuri sen mittaiset kuin haluaa”, Kemppainen vakuuttaa.

Kallein Kemppaisen tekemä vapa on ollut North Fork Compositen aihioon tehty vapa, johon tuli paljon metalliosia. Sen hinnaksi tuli viitisen sataa. Rakennusosiin saa kulutettua halutessaan enemmänkin rahaa. Varsinkin titaanirenkaat voivat olla tosi kalliita. ”Fujin parhaat haspelivavan alkupään isot titaanirenkaat voivat maksaa 90 euroa kappaleelta. Muuten hyvä rengassarja maksaa ehkä 90 euroa, huippuaihio noin 400, kelakiinnike ja täyskorkkiset kahvat satasen luokkaa. Lisäksi pitää muistaa rahti ulkomailta, joka on helposti 40–50 euroa per lähetys. Vastaavasti halvimmat ja kuitenkin asialliset Mudholen MHX-pakettisarjat maksavat reilut sata euroa veroineen. Päälle tulee tosin rahti, alv ja tulli, mutta Mudholen rahtikulut ovat onneksi kohtuullisia.”, Kemppainen laskeskelee.

Hienoimpana Kemppainen pitää varta vasten maalautettua, hiilikuitukahvoilla varustettua punamustaa jigivapaa. Erikoisimpana puolestaan Hämy Luresin Villelle tehtyä tuohikahvaista vapaa, jossa on keltaiset sidokset ja ”tiikerisidos” takakahvojen välissä.

Kun vavan rakentamiseen on tullut rutiini, homma on yllättävänkin nopeaa. Yhden yksinkertaisen vavan voi Kemppaisen mukaan tehdä päivässä. ”Noin viidessä tunnissa vavan saa siihen kuntoon, että sen pääsee lakkaamaan. Monimutkaisempiin, varsinkin sellaisiin, joissa on koristesidoksia, menee helpolla tupla-aika.

Kuivumisaikoja ei ole tähän laskettu, joten viidessä tai kymmenessä tunnissa vapa ei tietenkään tule kokonaan valmiiksi”.

”Kemppainen kertoo, että varsinkin omaan käyttöön tulevissa vavoissa hänen tavoitteenaan on tehdä premium-luokan laatua.”

60

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Nykyvaatimukset täyttävää pistoolikahvavapaa tuskin saa muualta kuin käsityöpajalta.

Aihion värivalikoima oli suppea, vain sidosten väriin pystyi vaikuttamaan.

Aikamatkailijan vapa Tämän artikkelin alkuperäisenä ideana oli, että Pekka Kemppainen tekee minulle vavan, ja kerron tarinan kyseisen vavan vaiheista. Loppujen lopuksi oli sittenkin kiinnostavampaa kertoa, miten vavanrakennuksessa pääsee alkuun ja toisaalta kuulla niistä vavoista, joita Kemppainen on matkan varrella rakentanut.

Tiivistän tässä muutamaan riviin minulle tulleen custom-vavan taustat. Kuten moni on voinut aiempien vuosien lehdistä huomata, olen hurahtanut nostalgiakalastukseen ja käytän usein aidosti vanhoja välineitä. Vanhojen vapojen miinuksena on, että ne ovat suhteellisen painavia ja silti ryhdittömiä, eikä pehmeiden metallirenkaiden kanssa oikein voi käyttää kuitusiimaa. Siksi pyysin Kemppaista rakentamaan minulle vanhanaikaisen pistoolikahvaisen yhdenkäden haukivavan nykyajan aihioon. Shooter-sarjan värikartassa ei ole valittavissa esimerkiksi keltaista tai vihreää, joten oli tyytyminen tummanharmaaseen.

Lopputulos on hienosti viimeistelty, taatusti uniikki erikoisvapa. Fakta kuitenkin on, että yhdenkäden vapa, vieläpä ilman etukahvaa, on vähänkin isomman vieheen ja kalan kanssa ranteelle raskas. Koko päivää sillä ei heitä, mutta onpahan hauska kalastella sillä aina silloin tällöin!

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

61

Kudulle nousu on Vantaanjoessa tyรถn ja tuskan takana.

62

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti ARI LAINE

Kuvat MIIKKA PULLIAINEN

MIIKKA

PULLIAINEN Kalakuvia intohimolla

32-vuotias logistiikan parissa työskentelevä Miikka Pulliainen hurahti pari vuotta sitten korviaan myöten luontokuvauksen pauloihin. Kaikki sai alkunsa kalojen kuvaamisesta, kun lohikalojen syysrauhoitus alkoi joella.

A

iemmin Miikka oli kuvaillut kännykällään Vanhankaupunginkoskella länsihaaran padon alla kudulle yrittäviä taimenia muuria vasten hyppimässä. Sittemmin kuvausreviiri laajeni Vantaan sivupurolle, Longinojalle. Nähdessään siellä kudulle nousevia meritaimenia mies oli myyty ja kalastaminen vaihtui kalojen kuvaamiseen.

Luontokuvaus on opettanut Miikkaa arvostamaan kotimaamme eläin- ja kalalajeja

”Esimerkiksi kotoisten lintulajiemme runsas määrä on yllättänyt minut ja aika monta lajia olen kamerallani jo onnistunut ikuistamaan. Kuvaamisessa on selkeät sesongit, vuodenaikojen mukaan. Kalojen kuvaushetket sijoittuvat pääosin kevääseen ja syksyyn, lajista riippuen”, Miikka kertoo.

Kevään ohjelmaan kuuluu puroihin nousevien ahventen ja särkikalojen sekä rantamatalaan tulevien haukien kudun kuvaaminen. Syksyn edetessä nousevat jokiin lohet ja taimenet.

Miikka Pulliainen odottelemassa kuvattavaa saapuvaksi.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

63

Tämäkin kala joutui valitettavasti hyppäämään päin patoa Vanhankaupunginkoskella.

Longinoja tarjoaa myöhään syksyllä hienoja kokemuksia.

”Se onkin kalakuvaajan odotetuin hetki. Lohikalojen nousu alkaa toki jo kesäkuussa, mutta kuvaaminen on mahdollista vasta elokuussa. Vallitseva vedenkorkeus ja lämpötila vaikuttavat suoraan kalojen aktiivisuuteen. Itse kudun aloitus ajoittuu yleensä syys-lokakuulle, jolloin kannattaa kuvaajankin aloittaa aktiivinen virtapaikkojen tarkkailu”, Miikka vinkkaa. ”Ehkä helpoin ja paras paikka taimenen kutupuuhien seuraamiseen on Longinoja Malmilla Helsingissä. Paikka on tämän vuosituhannen aikana kunnostettu jäterännistä uhanalaisen taimenen merkittäväksi lisääntymisalueeksi. Puroilla kuvauskausi alkaa lokakuussa vesien noustessa, kestäen jopa joulukuuhun asti”, hän kertoo.

Millainen on mieleenpainuvin kuvaushetkesi kalojen parissa?

“Tähän asti upeimmaksi hetkeksi nostan ehdottomasti tilaisuuden ikuistaa kamerallani Vantaanjokeen kudulle nousevia lohia. Pääsin kuvaamaan useita yli 10-kiloisia merilohia nahistelemassa soraikolla sekä niiden kutupuuhia. Kuvaamisen mahdollisti uskomattoman kirkas ja matala vesi, tämä siis Vantaanjoen mittakaavassa”, Miikka muistelee.

Miksi kalojen kuvaaminen on mielestäsi tärkeää?

“Olen asunut Vantaanjoen varrella yli 30 vuotta ja nähnyt joen muuttuvan vuosien saatossa. Tänä päivänä se on onneksemme melko hyvässä kunnossa ja potentiaali uhanalaisen taimenen lisääntymisalueena on tunnustettu. Vantaanjoki kuuluu jo nyt Suomen parhaisiin taimenjokiin, miksi se ei voisi olla paras?”, Miikka kysyy.

Miikka korostaa, että hän haluaa kuvillaan dokumentoida taimenten elämää ja pitää samalla asiantuntijat ajan tasalla. ”Haluan tietenkin olla mukana omalta osaltani parantamassa Vantaanjoen uhanalaisen taimenkannan elvyttämistä”, hän toteaa.

Miikka antaa mielellään vinkkejä kalojen kuvaamiseen

Lohia nousemassa kudulle.

64

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

“Päivällä kalat ovat erittäin arkoja, joten kuvaaminen kannattaa aloittaa kauempaa, esimerkiksi sillalta. Polaroid-aurinkolasien käyttö

Myös Suomen uhanalaisille vaelluskaloille, joista osa uhkaa kadota kokonaan turhien kutuesteiden vuoksi.

WWF ja K-ryhmä kutsuvat suomalaiset talkoisiin arvokkaiden kalakantojemme pelastamiseksi.

Käännä katseesi pinnan alle: k-kalapolut.fi

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

65

Vanhankaupunginkosken kuohuissa on syksyisin monia komeita taimenia.

helpottaa kalojen havaitsemista ja myös objektiivin nokalle kannattaa kiinnittää Polaroid-suodin, jolla voi olennaisesti vähentää vedenpinnan heijastuksia”, hän kertoo.

Miikan mukaan yökuvauksessa tarvitaan kameraan valovoimainen objektiivi, koska hämärässä tarkentaminen on todella hankalaa. Myös otsalamppu tai taskulamppu ovat tärkeitä tarkennuksen apuvälineitä. Kalat säikähtävät liian kirkasta valoa, joten kannattaa yrittää ensin varovasti totuttaa niitä Miikan kuvagalleria löytyy osoitteesta: MIIKKAPULLIAINEN.KUVAT.FI Kuvia ja lisätietoa taimenista, niiden elinolosuhteista sekä jokien ja purojen kunnostustalkoista Longinoja (www.longinoja.fi) Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (www.virtavesi.com)

66

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

hi mm e äm mäl lä valolla. ”Käytä suurta aukkoa esimerkiksi 2.8 tai suurempi ja riittävän suurta ISO-herkkyyttä, kuten 1000-4000. Jos taas kuvaat päiväsaikaan kalojen hyppykuvia koskella, käytä riittävän lyhyttä suljinaikaa esimerkiksi Kun kudulle ollaan menossa kiihko päällä, ei kähinöiltäkään voi välttyä.

1/1600, jotta saat liikkeen pysäytettyä. Tarkennus suurin osa kalakuvista syntyy melko pimeänä hoidetaan siten, että ensin tarkennetaan auvuodenaikana loppusyksyllä, on täyskenno tofokuksella oletettuun hyppypaikkaan ja sithyvä valinta, jotka toimivat vähässäkin valosten vaihdetaan tarkennus käsitarkennukseen. sa. Öisin käytän kuvatessani myös tasku- tai Loppu onkin sitten kärsivällistä odottelua”, otsalamppua apuna. Kuvaan kaloja pääasiassa Miikka nauraa.

Sigman 70-200/2.8 ja 24-105/4 –optiikoilla, ja jos tilaa on, kuvaan lintukuvauksissa käyttämälläni Sigman 150-600 /5-6.3-optiikalla.

Millaisella kalustolla kaloja kuvaat?

Yökuvauksissa käyttökelpoisin on Canonin “Tällä hetkellä käytössä on kaksi Canonin 50/1.4 -objektiivi. täyskennorunkoa, 6D ja 5D Mark III. Koska

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuva JANNE KOIVISTO

Meritaimen menossa kutupuuhiin Helsingin Longinojalla marraskuussa.

K-ryhmä ja WWF ryhtyvät toimiin uhanalaisten vaelluskalojen puolesta K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF aloittavat monivuotisen yhteistyön Suomen uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseksi ja palauttamiseksi.

Yhteistyön tunnuksena on osuvasti ”Kuteminen kuuluu kaikille” –slogan.

V

astuullisuus kuuluu kaikilla eri toiminnan tasoilla K-ryhmän ydinstrategiaan. Nyt vastuullisuus ulotetaan hankinta- ja myyntiketjun ulkopuolelle lähtemällä mukaan konkreettisiin toimiin vaelluskalakantojen varsin kehnojen elin- ja lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi.

Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia

Nykypäivän kalan kuluttaja miettii tarkkaan mitä kalaa syö ja miten se on tuotettu tai pyydetty. K-ryhmän myymälöiden kalatiskeillä on jo vuosia tehty työtä vastuullisen kalan hyödyntämisen eteen. ”Meillä ei ole valikoimissa WWF:n kalaoppaassa punaisella liikennevalolla merkittyjä lajeja. Suosimme valikoimapäätöksissä kestäviä kalakantoja ja MSC- ja ASC-sertifioituja toimittajia. Olemme toimineet näin vuodesta 2008 alkaen ja työtä tehdään jatkuvasti”, vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo.

K-ryhmä lanseerasi myös hiljattain Pirkka saaristolaiskalapihvin, jonka raaka-aineena käytetään kestävästi kalastettua Itämeren lahnaa. Lahnan kalastus vähentää tehokkaasti Itämeren ympäristökuormitusta.

”Lahnaa ei ole aikaisemmin käytetty yhtä laajasti kuluttajatuotteissa ja olemme positiivisen vastaanoton myötä suunnittelemassa saaristolaiskalapihville seuraajaa, mutta tuotekehitys on vielä niin kesken, etten osaa varmuudella kertoa millainen tuote siitä lopulta tulee”, Kalervo sanoo.

Aktiivista toimintaa

Kalervo kertoo, että K-ryhmä on ollut mukana Maa- ja metsätalousministeriön vetämissä siika-, lohi-, ja taimenstrategiatyöryhmissä ja sitä kautta heille on muodostunut hyvinkin selkeä kuva Suomen vaelluskalakantojen tilasta. ”Olen osallistunut vuosien aikana kymmeniin tapaamisiin eri toimijoiden kanssa ja ajatus konkreettisen toiminnan tukemisesta rupesi sitä myötä muotoutumaan”, hän sanoo.

Alkusysäys vaelluskalojen eteen tehtävästä konkreettisesta hankkeesta tapahtui huhtikuussa 2016 WWF:n kestävän kalastuksen kampanjan päätösseminaarissa, jossa Kalervo esitteli ajatuksensa K-Kalapoluista. WWF:n Sampsa Vilhunen ja Matti Ovaska suhtautuivat suunnitelmaan innostuneesti, sillä he olivat tahollaan hahmotelleet samansuuntaista ideaa. ”WWF:n kanssa sitten luonnostelimme hankesuunnitelman, jolle saimme Keskon konsernin johtoryhmän ja hallituksen hyväksynnän ja valtuudet lähteä toteuttamaan kampanjaa”, kertoo Kalervo ilahtuneena.

Viiden vuoden kampanja

K-ryhmä ja WWF lähtevät kartoittamaan eri puolilta Suomea löytyviä kutuesteitä ja avaamaan niitä talkoohengessä yhdessä maanomistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa.

Kampanjan tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta maamme uhanalaisista vaelluskalakannoista. Jo yhdenkin kutuesteen purkaminen voi avata useita kilometrejä virtavesiekosysteemiä vaelluskalojen elin- ja lisääntymisympäristöksi. ”Ensimmäinen juuri käynnistyvä hanke on Inkoon meritaimenjoen, Ingarskilanjoen, kunnostaminen kutuesteiden raivaamisen myötä”, Kalervo kertoo.

Innostunut vastaanotto

Kalervon mukaan ketjussa on suhtauduttu kampanjaan erittäin positiivisesti ja monet kauppiaat ovat itse ehdottaneet kunnostuskohteita lähialueeltaan. ”Tuntuu siltä, että olemme osuneet aiheeseen, jolla on monelle merkitystä. Onhan kalastus erittäin suosittu harrastus ja kalaa syödään Suomessa paljon”, Kalervo myhäilee.

Eri puolilla Suomea tapahtuvien talkoiden lisäksi yhteistyö näkyy K-kaupoissa, ja sen tunnistaa ”Kuteminen kuuluu kaikille” -sloganista.

Lisätietoa: kesko.fi/kalapolut

Kalervo kertoo, että kampanja on alkuvaiheessa määritelty viiden vuoden mittaiseksi.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

67

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Varhimo tunnetaan huumorintajuisena kalamiehenä. Kilpailuissa ollaan tosissaan, mutta ei silti ryppyotsaisia. Kuva Tuomas Heinonen.

Olli Varhimo

V

Maan mainiot kalamiehet

iime vuosina yhä useampi on jäänyt lajikalastuksen pauloihin. Olli Varhimo on yksi maamme tunnetuimpia ja menestyneimpiä alan taitajia.

Varhimo kuvailee itseään 38-vuotiaaksi espoolaiseksi, joka on asunut lähes koko elämänsä kotikaupungissaan. Lapsuudessa merenrannan onkivedet Matinkylän lähellä tulivat tuttuakin tutummiksi.

Kalastusharrastus sai yllättäen uuden suunnan vuonna 2004, kun hän ilmoittautui kahden ystävänsä kanssa Helsingissä kisailtavaan Kalamaraton-lajikalastuskilpailuun.

Lajikalastus eli fongaus ja siihen liittyvät kilpailut veivät nopeasti miehen mukanaan.

Sittemmin mies on joukkueensa kanssa ollut peräti kolme kertaa nostamassa Kalamaratonin voittopystiä. Vuonna 2015 Varhimo kruunattiin kautta aikain ensimmäiseksi lajikalastuksen Suomen mestariksi Kotkassa järjestetyssä kilpailussa.

Uutta opettelemassa

Tavanomainen kalastus ja fongaus tukevat toisiaan. Esimerkiksi lirkkiminen eli kalastus pimeällä lampun valossa on kuulemma ”pois korkeintaan siitä, että olisi iltaisin kotona katsomassa telkkaria.”

Maamme hallittavan kokoinen kalalajisto lienee edistänyt fongauksen yleistymistä. Silti monen heikommin tunnetun lajin tavoit68

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Fongausharrastuksen myötä matalia rantavesiä alkaa tarkastelemaan uudella silmällä. Kuva Tuomas Heinonen.

taminen vaatii Varhimon mukaan edelleen joko hyvää tuuria tai uusia oivalluksia.

Mies on kehittynyt lajin mukana

Pienimmät harrastuksen alkuaikoina löytyneet koukut näyttävät nykyisin käytössä olevien mikrokoukkujen rinnalla valtamerilaivan ankkureilta. Välineiden ohella on kehittynyt myös kalastustekniikka. Suurimpana innovaationa Varhimo nostaa esiin yöllisen lirkinnän, joka on tuonut uusia lajeja kalastajien ulottuville.

Varhimon mukaan fongaus on muokannut samalla myös omaa lähestymistapaa

koko kalastukseen. ”Harrastuksen alkuaikoina etsittiin paikkoja, joista saadaan paljon kalaa ja katsottiin, sattuuko tulemaan jotain erikoista. Nykyisin ei enää mennä onkimaan ja katsota mitä tulee, vaan mennään johonkin ja ongitaan niin kauan, kunnes kohdelaji tulee.”

Kulttuurin lähettiläs

”Fongaus ei ole kallis harrastus, kuten ei kalastusharrastus yleensäkään”, Varhimo näkee.

Alkuun pääsee edullisesti, vaikkakin esimerkiksi riittävän pienten koukkujen ja erilaisten syöttien saatavuus on edelleen rajal-

Teksti AKI JANATUINEN Kuvat TUOMAS HEINONEN / TUOMASHEINONEN.COM, AKI JANATUINEN

Lajikalastuskilpailuissa kalan koko ei ole merkityksellinen. Pienikin saalis on olla arvokas. Kuva Tuomas Heinonen.

Lajikalastajien kaipaamat erikoistarvikkeet ovat olleet pitkään Suomessa kiven alla. Varhimo on hankkinut Kalastustukku.fi:n valikoimiin runsaasti fongareita ilahduttavia tuotteita. Kuva Aki Janatuinen.

Vuonna 2015 Varhimo kruunattiin lajikalastuksen Suomen mestariksi Kotkassa käydyssä kisassa. Kuva Tuomas Heinonen.

lista. Varhimo on itse pyrkinyt perustamassaan Kalastustukku.fi:ssä osaltaan parantamaan lajikalastuksessa hyödyllisten erikoistarvikkeiden saatavuutta.

Silti fongauksessa tai missään muussakaan kalastuksessa ei hänen mukaan ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. ”Edelleen tykkään paljon käydä siikaongella tai jigaamassa”, Varhimo kertoo.

Kalastus Ruokolahdella Saimaan rannalla sijaitsevalla kesämökillä on myös kuulemma ”enemmän rauhoittumista ja soutelua”.

Kalastuksen ohella mielenkiintoa suuntautuu lähes kotiovella virtaavalle Lukupurolle, joka meritaimenineen on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi.

Kärsivällisyyttä ja avointa mieltä

Kärsivällisyys ja kyky omaksua nopeasti uusia asioita ovat kuulemma fongarille hyödyllisiä ominaisuuksia, molemmat Varhimon vahvuuksia. Kilpailuissa avainasemassa on lisäksi ajankäyttö.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

69

50 cm pilkkiharjus on monen kalastajan toivelistalla.

Pinturimme tuntuivat olevan liian pieniä harjuksille mutta onneksi kuulapäänymfit kelpasivat niille mainiosti.

70

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Teksti MIKEY SARELIN Kuvat MIKEY SARELIN JA THOMAS TALLSKOG

ä v i ä p ja KUIN YÖ Kalastusta Pohjois-Ruotsissa kesällä ja talvella

Monelle kalastajalle kesän kalastusreissu on vuoden huipentuma, jonka odottelu alkaa jo vuodenvaihteessa tai jopa sitä ennen. Odottelu onkin usein reissun suola. Tosin odotusajan voi myös puolittaa reissaamalla talvellakin pohjoiseen. Kalalajit ovat pohjoisessa pitkälti samat kuin talvellakin, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Ympäristö ja kalastusmenetelmät eroavat talvella kesästä kuin yö ja päivä konsanaan.

Ylänkökalastusta

Minulla on 13 vähintään 10 päivän mittaisen reissun kokemus kalastuksesta napapiirin yläpuolella. Kaikki reissuni ovat kuitenkin toteutuneet kesäaikaan, joten mielenkiinto kokea tunturit pilkkivapa kädessä on kasvanut vuosi vuodelta, kunnes siihen lopulta tarjoutui mahdollisuus keväällä 2017.

Lensin Suomesta Kiirunaan, jossa vaasalaiset reissukaverini Thomas ja Kristian olivat minua lentokentällä vastassa. Otimme vauhtia mökkimajoituksemme kautta, söimme ja laitoimme kalastusvälineet kuntoon. Hetken kuluttua ulkopuolelta jo kuuluikin moottorikelkkojen ääniä, isäntämme Mats avustajineen oli tullut hakemaan meitä.

Pakkasimme kamat asuntovaunumaisiin, arkeiksi nimettyihin rekiin, ja suuntasimme ylängölle. Suunnitelmana oli kalastaa saman päivän aikana useaa järveä, joiden kalastoon kuului ainakin harjus, rautu, taimen, siika ja ahven. Aloitimme ylimmästä järvestä, jossa pääkohteena olivat rautu ja taimen.

Osa porukasta kalasti kärpäsentoukilla syötitetyillä lätkillä toisten yrittäessä morreil-

la. Eikä aikaakaan kun Mats jo väsytteli isoa rautua, joka valitettavasti irtosi luukulla. Karkuutuksen jälkeen hän tiputti kullanvärisestä morrista vielä toisen hyvänkokoisen kalan.

Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta.

Siikaa, harjusta ja ahventa

Syötyämme aurinkoisessa kelissä mitä mainioimman Matsin ja Linan valmistaman lounaan, joka koostui muun muassa karhunja poronmakkarasta sekä kuivatusta poronlihasta, jatkoimme kalastusta. Thomas, Elia ja Lina saivat tuntumaa kaloihin narraamalla muutaman kivankokoisen siian. Rautuja tai taimenia emme kuitenkaan puukonmittaista kiintiörautuani lukuun ottamatta saaneet, jo-

ten siirryimme seuraavalle järvelle.

Minä ja Thomas jäimme järven kahtia jakavaan kapeikkoon muiden painuessa järven itäpäätyyn. Montaa minuuttia ei ehtinyt kulua ennen kuin morriini iski varoittamatta hieman parempi kala. Väsyttelin kalan varovasti ja sainkin 48 cm harjuksen ylös asti.

Nyt niiasi vuorostaan Thomaksen vavan filmikärki ja hän nosti komean, vajaa kiloisen ahvenen jään paremmalle puolelle.

Tämän jälkeen kalantulo hiljeni ja liityimme muihin järven toisella puolella. Myös Jens oli pilkkinyt komean ahvenen morrilla.

Kalastimme tätä erittäin potentiaalista suurahvenjärveä yhteensä vain puolisen tuntia, sillä jouduimme kiiruhtamaan yöpymispai-

Lina ja ylängön siika.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

71

kallemme ennen pimeän tuloa. Tämä oli järvi, johon palaamme takuuvarmasti tulevaisuudessa.

Yövyimme Tornionjoen jäällä arkeissa, joka oli varsin mielenkiintoinen ja kaikin puolin miellyttävä kokemus.

Ensimmäinen kosketus harjusparatiisiin

Seuraavana aamuna heräsimme varhain ja jätimme arkit matkasta. Päivän kohde oli suurharjusjoen suvanto, kaukana tunturien takana.

Reitti oli vaikeakulkuinen eikä sinne olisi arkeilla mitään asiaa. Matkasimme kelkoilla syvän puuterilumen läpi vaivaiskoivikossa ja useaan otteeseen sain ihailla miten asiansa osaava kuski saa moottorikelkan ylös, vaikka se on kaivautunut ummikon mielestä toivottoman syvälle lumeen.

Tulet Tornionjoen pimenevässä illassa.

Muutaman hikisen tunnin kuluttua saavuimme kohteeseemme

Rautujärvellä arkin kanssa.

Suvannon lähettyvillä oli muutama pieni järvi, joita kokeilimme alkuun. Kaikki järvet olivat kuitenkin matalia ja jäätyneet pohjaa myöten, ja kairattuamme kuraa muutaman kerran siirryimme suosiolla suvannolle. Täälläkään ei jään alla ollut vettä muutamaa kymmentä senttiä enemmän, mutta riittävästi kuitenkin, sillä heti kun saimme pilkit veteen alkoi harjusta nousemaan.

Saimme useita 45-50 cm kaloja samoilta jalansijoilta

Arkissa olo on kuin kuninkaalla!

Söimme väliin edellistäkin päivää maittavamman lounaan, joka koostui muun muassa grillatusta lohesta ja hilloilla höystetyistä letuista ja jatkoimme hommia kunnes Jens nykäisi jään alta reilun kolmekiloisen hauen, minkä jälkeen kalantulo yllättäen loppui kuin seinään. Loppupäivänä emme saaneet enää nykäystäkään.

Seuraavana päivänä jatkoimme raudun jahtaamista, mutta ilmeisesti sankasta lumipyrystä johtuen kalojen yhteistyöhalu oli heikkoa. Reissun päätteeksi sovimme kuitenkin Thomaksen kanssa, että palaisimme alueelle kesällä perhovälinen varusteltuina selvittämään, josko isoa harjusta olisi tarjolla silloinkin.

Kesä peruttu

Heinäkuun puolivälissä palasimme Kiirunaan.

Kesä oli pahasti myöhässä ja keli oli kolea sekä sateinen. Vedenpinta oli Tornionjoessa ja sen sivu-uomissa ylhäällä, mistä johtuen päätimme lentää helikopterilla ylängölle, jossa vedenkorkeus ei muutu niin dramaattisesti kuin laaksoissa.

Kohteina meillä olivat rautu ja taimen, joita kalastaisimme perholla 700 metrin korkeudessa sijaitsevista järvistä.

Helikopterikyytimme jätti meidät järven rantaan harmaan koleassa kelissä. Pystytimme teltat ja lähdimme tutkimaan järveä. Paikan päälle saapuessamme puhaltanut tuuli laantui pian ja järvi 72

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Hyvässä lihassa oleva suurharjus pääsi kuvanoton jälkeen takaisin kotijokeensa.

oli tyyni. Heti alkuun näin ison, noin 60-senttisen raudun ihan rannan tuntumassa. Tiputin kuulapäänymfin kalalle ja se iski siihen empimättä, mutta sylkäisi perhon suustaan ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Haastavat olosuhteet

Järven toisella puolella pintoi, joten siirryin puolijuoksua eli munaravia sinne. Taimenet napsivat päiväkorentoja pinnasta. Mittasin siimaa ja heitin. Heti perhon laskeuduttua 40-senttinen taimen oli kiinni. Väsytin kalan ja irrotin sen väkäsettömästä koukustani mahdollisimman nopeasti, nostamatta sitä vedestä. Sama toistui kaksi kertaa, kunnes varoittamatta tuuli heräsi henkiin ja pintominen ja samalla syönti loppui kun seinään.

Seuraavat päivät tuuli joko paljon tai sitäkin enemmän. Lyhyinä, muutaman minuutiin kestävinä tyyninä hetkinä sain narrattua vielä pari pientä taimenta, rauduista ei näkynyt merkkiäkään. Helikopteri haki meidät muutaman päivän kuluttua päästäen meidät kärsimyksestämme. Jos oli rautu tiukassa talvella, niin oli se sitä myös nyt. Ylänkö on keliherkkää aluetta ja muutaman päivän pikapistossa on aina riskinsä.

Kesä oli pahasti myöhässä ylängöllä ja lunta oli paikoin runsaastikin.

Helppo harjus

Nopean sauna- ja tavaranhankintatauon jälkeen olimme taas helikopterin kyydissä. Tällä kertaa se vei meidät samalle joelle, jossa olimme menestyksekkäästi pilkkineet harjusta huhtikuussa. Vesi oli ylhäällä, mutta laskemaan päin ja hyönteiselämä oli jotain sanoinkuvaamatonta. Hyttysten ja mäkäräisten lisäksi joenpinta oli täynnä korentoa ja isoimpia ikinä näkemiäni vesiperhosia. Odotukset olivat korkealla.

Olimme valmistautuneet pintasyöntiin, mutta perhomme olivat auttamattomasti liian pieniä. Harjukset olivat todella tarkkoja pintaravinnon suhteen ja ne keskittyivät lähinnä noin kymmensenttisiin jättiläisvesiperhosiin.

Saimme muutamia vajaan 50-sentin kokoisia kaloja ottamaan, mutta kaiken kaikkiaan kalastus oli erittäin turhauttavaa.

Keskikesän yön pimein hetki on koittanut.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

73

Tuplatärppi, eli harjukseen iskenyt hauki.

Leiripaikka keskellä ei mitään.

Avain onneen

Seuraavana päivänä raahasimme mukanamme tuomamme kelluntarenkaat joen yläpuoliselle järvelle. Kalastimme aikamme järveä ilman tärppiäkään. Pinta-aktiviteettiakaan ei ollut. Pikkuhiljaa valuimme joen suuta kohti, ja sehän räjähti eloon heti, kun kuulapäänymfini osui joenpintaan. Kalaa tuli ovista ja ikkunoista. Jokaisella heitolla oli kala kiinni ja keskikoko oli nättiä. Kalat olivat järjestään 45-50 cm pituisia, ja välillä 50 cm ylittävääkin kalaa osui koukkuun.

Luvuilla ei sinänsä ole merkitystä, mutta villi veikkaukseni on, että saimme kahdessa päivässä noin 200 kpl yli 45 cm harjusta kahteen pekkaan. Reissun isoin kala oli noin 56-senttinen todella hyvässä lihassa ollut kala ja lisäksi tiputimme pari samanmoista.

Harjusparatiisi oli vertaansa vailla ja olenkin varma, että alueelta saa kohtalaisen helposti rikottua maagisen 60 cm rajan. Ensi vuotta silmälläpitäen täytyy sitoa ruskeita, noin kymmensenttisiä vesiperhosjäljitelmiä, josko harjukset sitä myötä nakertaisivat myös pintaperhoa.

Yllätys hauen muodossa

Viimeisenä päivänä minulle kävi varsinainen kerran elämässä -tapahtuma: väsytän 40-45 cm harjusta kun iso hauki ilmestyy kuin tyhjästä ja ampuu suoraa päätä kiinni harriini. Silmieni edessä hauki kääntää harjuksen suussaan ja nielaisee sen pää edellä niin, että vain harjuksen pyrstö on näkyvillä. Jatkan väsy-

Thomas paistaa harjusfilettä.

74

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

”Harjusparatiisi oli vertaansa vailla ja olenkin varma, että alueelta saa kohtalaisen helposti rikottua maagisen 60 cm rajan.”

Jälkiruoka maistuu pitkän kalapäivän päätteeksi.

tystä viitosluokan perhovavalla ja 0,16 mm perukkeenkärjellä ja onnistun kuin ihmeen kaupalla pitämään hauen poissa alapuolisesta koskesta. Muutaman minuutin kuluttua hauki ui joen reunaan vesikasvillisuuden alle, josta onnistun saamaan sen hieman vaivihkaa haavin. Noin metrin mittainen hauki saa kuvauksen jälkeen vapautensa takaisin.

Seuraavana päivänä helikopteri hakee meidät paratiisista viedäkseen meidät takaisin sivilisaatioon. Saunomme, syömme ja juomme itsemme kylläisiksi. Ensi talvena ja kesänä palaamme alueelle. Nähtäväksi jää keskitymmekö harjukseen, rautuun, taimeneen vaiko peräti isoon ahveneen?

Kalaan Kiirunan ympäristöön Kiiruna sijaitsee 145 km napapiirin yläpuolella. Se on keskellä erämaata sijaitseva kaivoskaupunki, joka on samalla Ruotsin pohjoisin kaupunki. Asukkaita Kiirunassa on reilut 18 000. Erikoisuutena on se, että kaupungin keskustaa siirretään pala palalta pois sen alle laajenevan kaivoksen tieltä. 75 km länteen Kiirunasta sijaitsee Kebnekaise, Ruotsin korkein 2111-metrinen huippu.

Kaupungin koillispuolella virtaa Tornionjoki, johon laskee muun muassa isoista taimenistaan tunnettu Rautasjoki. Jokilaaksoa ympäröivillä ylängöillä on mainioita rautu- ja taimenjärviä ja hieman alempaa löytyy harjusta ja siikaa, sekä isoa ahventa ja haukea.

Paikallinen yrittäjä Mats Grankulla järjestää Skyark-nimisen yhtiönsä kautta opastettuja all-inclusive -kalastusreissuja alueen joki- ja järvikohteisiin, niin kesällä kuin talvellakin.

Yhteystiedot www.facebook.com/skyarkab/ skyarkab@gmail.com Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

75

KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat JAAKKO VARJOKORPI & ANTTI ZETTERBERG

Todennäköisesti koukun aikaansaama viilto keväisen kutuhauen vatsassa.

Onneksi tällä hauella oli vielä voimia hyökätä ja se päätyi ruokapöytään.

Kuva Mikey Sarelin.

MILLAISIA VAURIOITA koukku- ja verkkopyydykset aiheuttavat kaloille?

Kalakoulun kolmannessa osassa tarkastellaan vieheen koukkujen ja verkkosilmäisten pyydysten kaloille aiheuttamia vammoja, joita saattaa olla vaikea erottaa luonnon petojen sekä loisten ja kalatautien aiheuttamista vaurioista.

mästi ja huomaamattomasti. Paitsi nuorten ja saalistamaan opettelevien myös aikuisten sekä kokeneiden petokalojen kohdalla useimmat saalistusyritykset päättyvät tuloksettomina ja nämä epäonnistuneet yritykset jättävät jälkensä saaliskaloihin.

Luonto korjaa nopeasti lievät vauriot etenkin kylmän veden aikana

V

aikka vesi toimii kaloille varsin turvallisena pinnanalaisena suojapaikkana maalta ja ilmasta kohdistuvaa fyysistä suoraa uhkaa ja vihollisia vastaan, se antaa samojen ominaisuuksiensa vuoksi etua vedenalaisille kaloja ravinnokseen käyttäville pedoille. Veden kannatusvoiman eli nosteen ansiosta petokalat voivat uimarakkonsa kaasumäärää säätelemällä sopeuttaa sijaintinsa optimaalisesti niin ikään uimarakkonsa avulla syvyyttään säätelevään saaliskalaan nähden ja lähestyä saalista vedenpinnan alla etenkin sameassa tai humuksen värjäämässä vedessä sekä uposvesikasvien seassa äänettö-

76

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Mikäli vedessä yleisenä esiintyvät niin kutsutut opportunistiset bakteerit pääsevät tunkeutumaan suomupeitteen alapuoliseen verinahkaan tai lihakseen kesällä lämpimän veden aikana, ne saattavat aiheuttaa kalaan lihastulehduksen, joka voi huonoimmassa tapauksessa tappaa kalan.

Tulehdus saa aikaan kalan pinnalle

läikkätaudin eli verestävän läikän, johon saattaa kehittyä myös vaaleaa ja pumpulimaista vesihometta. Suotuisissa olosuhteissa haavan reunoihin alkaa kehittyä tummaa ja paksuuntuvaa ihokudosta, mikä on merkki paranemisen alkamisesta. Parhaimpana lopputuloksena ihohaava paranee täydellisesti ja haavan olemassaolon voi havaita ainoastaan erikokoisten regeneroituneiden eli uudelleen

Kuvaa tarkkaan katsoen huomaa, että ylempi koukku on napannut suomun hauesta taistelun aikana.

Alempi koukku on hyvin kiinni suupielessä ja kala tulee irrottaa varovasti, jottei suu repeä. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Verkko on aiheuttanut suurhauelle ikävän jäljen selkään. Vamma on niin tuore, ettei vesihometta tai muuta infektiota ollut vielä ehtinyt muodostumaan.

Kuva Antti Zetterberg.

Rautalankakatiskan silmät jyystävät kaloille ”kaulan”

Kaikki langasta kudotut tai punotut sulku(esim. rysä tai katiska) tai silmäpyydykset (verkko) jättävät niihin kanssa kontaktiin joutuneisiin kaloihin vaurioita, mikäli ne eivät kykene irtoamaan pyydyksistä nopeasti.

Väkisin pyydyksen silmästä irrottautuneen kalan kiduskansi saattaa repeytyä irti, silmä puhjeta tai eväruotoja voi katketa.

Moni vesillä liikkunut kalastuksen harrastaja on varmasti joskus saanut pyydettyä ahvenen tai kiisken, jonka niskan ja kurkun ympärille on muodostunut kuin narulla vedettynä kalan ympärysmittaa ohuempi ”kaulamainen” kurouma, vaikka kalalla ei luonnostaan olekaan kaulaa. Tällainen ”kaula” muodostuu, kun kala ui katiskan silmään siten, että sen kiduskannet ohittavat silmälangan ja kala hankaa irti pyritellessään ihon rikki päätyen lopulta suomukerroksen, ihon, verinahan ja lopulta lihaksen läpi.

Mikäli vahingoittunut kala onnistuu ir-

rottautumaan pyydyksen silmästä tai se irrotetaan ja heitetään takaisin veteen, haavat saattavat hyvällä tuurilla parantua. Kuitenkin kapea kuroutuma ei palaudu koskaan ennalleen ja se aiheuttaa kalalle vähintään vaikeuksia ravinnon nielemisessä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa kalan elinvoimaisuuteen ja tätä kautta myös ravinnon hankintaan ja edelleen yleiskuntoon, mikä näkyy mm. kalan kylkilihasten eli fileiden ohentumisena.

Huono ravitsemustila vaikuttaa edelleen kalan kasvun hidastumiseen sekä lisääntymistuotteiden eli mädin ja maidin määrän vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.

Nailon- ja monofiiliverkot voivat aiheuttaa kaloille samantyyppisiä kuroumia kuin rautalankakatiska, mutta tavallisesti pehmeämpi keinokuitu jättää kaloihin ohuemmat painaumat kuin rautalanka. Lisäksi kalaverkko joustaa kalan rimpuilua vaimentavasti niin, että siihen ei ehdi muodostua kovin syviä kuroumia ennen kuin verkko koetaan seuraavan kerran.

Koukut aiheuttavat kaloille viiltoarpia ja sisäisiä vaurioita

Uistimet ja muut aktiivisesti uitettavat koukkupyyntivälineet tarttuvat usein tahattomasti kaloihin kiinni. Etenkin nykyisin kemiallisesti teroitettujen koukkujen aikakaudella suun ulkopuoliset ”rokastustartutukset” ovat yleistyneet ja ne jättävät kaloihin jälkensä.

102 cm lohi on ollut lähellä päätyä hylkeen ruokalistalle.

Kun teräväkärkinen koukku tunkeutuu kalan ihon alle tai silmään, kala tietenkin reagoi yllättävään koukutuksen aiheuttamaan kipuun ja se yrittää karistaa yllättävän päälle tunkeutujan sätkimällä.

Varmasti jokainen vapakalastaja on joskus nostanut vedestä ylös uistimen, jonka koukussa roikkuu kalan asemesta ainoastaan sen silmä. Kokonaan irronnut silmä ei kasva paikalleen uudelleen ja mikäli kala ei kuole bakteerien aiheuttamaan tulehdussairauteen, silmäkuoppa saattaa kuroutua umpeen ja kalan elämä voi jatkua. Tosin ravinnon hankkiminen on likinäköiselle terveelle kalalle muutenkin vaikeaa - saatikka sitten yksisilmäisenä.

Koukun koosta, terävyydestä ja tartutussyvyydestä riippuen kala onnistuu joko irrottautumaan koukusta tai sitten valveutunut kalastaja vapauttaa kalan, koska se Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

77

Kalakoulu

epäsäännöllisesti muodostuneiden suomujen kasvamisesta haavan päälle.

Tässä vaiheessa on useimmiten vaikeaa päätellä haavan alkuperää eli onko sen aiheuttanut koukku- tai verkkosilmäpyydys, vai aiheuttiko joku luonnonpeto haavan.

Tosin jotain päätelmiä myös parantuneiden haavojen ulkonäön perusteella voidaan tehdä.

MILLAISIA VAURIOITA KOUKKU- JA VERKKOPYYDYKSET AIHEUTTAVAT KALOILLE?

60 cm kuhan kimppuun on todennäköisesti hyökännyt suurhauki, jonka puremajälki on vielä varsin tuore, mutta paranemaan päin. Kuva Antti Zetterberg.

Kesäkuussa Helsingistä jigatun ahvenen sisältä paljastui fileeratessa toisen kalastajan Foxin jigi, jota oli käytetty dropshot-jigauksessa. Kala olisi kokenut hitaan ja kivuliaan kuoleman ellen olisi saanut sitä iskemään uudestaan. Kuva Antti Zetterberg.

on tarttunut koukkuun suun ulkopuolelta.

Kalan jatkoelämän kannalta koukun irrotus kalastajan toimesta saattaisi olla parempi vaihtoehto, sillä hellävarainen pihtien avulla suoritettu irrotus jättää useimmiten kalaan pienempiä vaurioita kuin väkivaltainen koukusta irti sätkiminen.

Pienet selkäpuolen lihaksen pintanaarmut parantuvat useimmiten, mutta mikäli koukku pureutuu mahapuolelta ruumiinontelon läpi sisäelimiin saakka, kalan mahdollisuudet selviytyä vauriosta pienevät oleellisesti etenkin kesäaikaan lämpimässä vedessä haavan tulehtuessa.

Kalakoulu

Hauilla karuja kohtaloita

Läänikohtaisen viehekortin alkuvuosina ainakin Suomenlahden hauilla saattoi havaita viime vuosia useammin vieheen koukkua kalan suusta irrotettaessa, että ainakin yksi kiduskaari oli katkennut ja kuroutunut päästään umpeen niin nopeasti, ettei kala ollut ehtinyt valua verestä tyhjiin ja kuolla. Tulkitsen tämän siten, että alkuvuosien ”haukihuuman” aikana kalojen irrottaminen koukuista oli paljon brutaalimpaa kuin nykyisin modernien kidanavaajien, koukunirrottimien, vapautuskassien ja ennen kaikkea 78

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Nykyisin paljon käytettävä lip-lock –ote on oikein tehtynä hauelle varsin toimiva, eivätkä kädet revi kiduksia rikki. Kuva Jaakko Varjokorpi.

hauenkäsittelyyn kohdistuneen sivistyneen asennemuutoksen yleistyessä.

Joskus viime vuosituhannen puolella, kun ammattikalastajat vielä harrastivat talvisin yleisesti haukikoukkupyyntiä, viehekalastuksen yhteydessä saattoi silloin tällöin saada tosi nälkäisiä haukia, jotka olivat ennen viehettä nielaisseet mahaansa syöttikalan koukkuineen ja perukkeineen päivineen. Kun koukku esti normaalin saalistuksen, hitaasti uitettu viehe oli ainoa saalis, jonka hauki saattoi kopata suuhunsa.

Omakohtaista kokemusta löytyy myös 5-kiloisesta hauesta sekä 4 kg painaneesta mateesta, jotka olivat ahmineet syöttikaloineen viritetyn iskukoukun, joka löytyi kummassakin tapauksessa perkaamisen yhteydessä mahasta pahoin hapettuneena.

Vaikka koukku ei välttämättä repisikään mahaa auki, luulisi ainakin koukusta liukenevan metallin aiheuttavan jotain ongelmia näiden ahmattien ruoansulatukselle Petojen aiheuttamia haavoja on vaikea erottaa koukkuvaurioista

Koukkujen aiheuttamat viiltomaiset haavat muistuttavat paljon terävähampaisten petokalojen ja -lintujen tekemiä haavoja.

Useimmiten koukku viiltää kalan kylkeen ainoastaan yhden tai kaksi haavaa kun taas hauki tai silkkiuikku jättävä kalan iholle muistoksi rivin säännöllisen etäisyyden välillä olevia pieniä hampaiden viiltoja. Myös merimetsot jättävät saaliskaloihinsa vastaavanlaisia jälkiä, vaikken toistaiseksi ole vielä sellaisiin törmännyt merialueella sisäsaaristossa kalastaessani. Kalasääski voi terävien kynsiensä avulla aiheuttaa saaliskalan selkäpuolelle rumia haavoja.

Kerrotaanpa jopa tarinaa, jonka mukaan ison hauen selästä on löydetty kokonainen kalasääsken jalka, joka on jäänyt siihen sääsken kopattua saaliiksi itseään voimakkaamman hauen. Ja hauki puolestaan antoi sääskelle vastalahjaksi hieman vedenalaista kyytiä. Hylje puolestaan voi repiä kynsillään tai hampaillaan kalan lähes kahdeksi kappaleeksi.

Reilut 10 vuotta sitten, kun nämä ”söpöt pallopäät” alkoivat siirtyä merialueella sisäsaaristoon, sisäselillä kellui aikaisempaa useammin henkihieverissään happea haukkovia haukia, kuhia ja lahnoja, joiden kyljissä näkyi selkärankaa ja kylkiruotoja myöten auki revittyjä syviä kynnenviiltoja. Kynsittyjä kaloja tavataan edelleen paikoitellen varsin usein saaliskalojen joukossa.

Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

79

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Graavattu vimpa V

impa on vaalealihainen särkikala. Valtaosa sen serkuista, esimerkiksi sorva, pasuri, ruutana ja särki ovat mainioita graavikaloja. Särjen lempinimi ”taloussiika” on osuva, koska graavisärki ei maultaan ja rakenteeltaan paljoa eroa siiasta.

Vimpalla on kyllä enemmän lihasruotoja, mutta keskikokoisissa noin 200-grammaisissa yksilöissä ne ovat hiusmaisen ohuita. Isommista yksilöistä ruodot voi leikata pois tai tehdä ruotoisista kohdista hakkelusta.

Ruodot myös pehmenevät graavauksen yhteydessä ja niitä on vaikea havaita valmiista graavista. Uusimman tiedon mukaan raakana käytettäviä särkikaloja olisi pakastettava (-20°C) vuorokausi ennen jatkojalostusta.

Vimpa Vimba vimba

Aliarvostetusta arvokalaksi

GRAAVAUS

300 g 3-5 vimpan fileet siivuina (muukin särkikala käy 1 rkl puna- tai ruohosipulimurskaa

tuoretta tilliä suolaa

rouhittua pippuria Fileeraa vimpan kyljet irti selkäruodosta ja poista kylkiruodot viiltämällä kylkiluiden alapintaa pitkin. Suolaa kyljet ja laita ne jääkaappiin lepäämään noin vuorokaudeksi.

Viillä suolaantuneesta kyljestä ohuita pitkulaisia siivuja. Graavauksessa voit käyttää luovuutta mausteiden kanssa. Viski ja konjakki toimivat erilaisten yrttien lisäksi. Voit myös värjätä kalan lihaa punajuurimehulla tai sahramilla.

80

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

»» Paras ruokakalakoko 200–400 g »» Merikala, joka nousee kudulle jokiin ja puroihin »» Nappaa matoon merellä, jokisuissa ja perhoon koskialueilla Käyttö

»» »» »» »»

Maukas ja vähärasvainen Pakastettava ennen raakakäyttöä Graaviin ja kylmäsavuun Jauhettuna pihveinä tai pullina

KEULA KOHTI KALAREI SSUJA

Silja Linen laivoilla pääset Ahvenanmaan ja Ruotsin kala-apajille helposti ja edullisesti. Hyödynnä kalamiesten etuhinnat ja varaa syksyn kalareissusi nyt!

Varaukset: silja.fi

Varatessasi matkan internetistä syötä sopimusnumero 80185 Yritysasiakas-kenttään saadaksesi sopimusedun.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

81

P Ö R LJ LEA PA R I

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvien juomien siivittämänä.

Loistavat Sundomin savusilakatkin ovat vaarassa EU:n savusäännösten myötä. Kuva Antti Zetterberg.

vuonna 2014, jolloin säädetty asetus koskee perinteisesti savustettua lihaa ja kalaa sekä liha- ja kalatuotteita.

Suomi haki tuolloin poikkeuslupaa, joka päättyy vuoden 2017 syksynä. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on hakenut poikkeuslupaa EU-komissiolta saunapalvatun lihan valmistukselle heinäkuun 2017 alussa. Komissio toivon mukaan käsittelee Suomen hakemuksen syksyn aikana.

Saunapalvissa on kyse erityisestä käsityötuotteesta, jolla on kulttuurinen ja gastronominen arvo osana suomalaista ruokakulttuuria. Näillä tuotteilla on iso työllistävä vaikutus. Suomen 100-vuotisjuhlavuotena olisi myös suorastaan kansallinen häpeä luopua saunapalvista. Onneksi erään tutun neuvottelevan virkamiehen mukaan saunapalvin ja savukalan kaupallinen valmistus jatkunee Suomessa EU:n erityisluvalla toistaiseksi myös ensi syksyn jälkeen.

Saunapalvituotteita valmistava lihateollisuus on tehnyt paljon toimenpiteitä paitsi omatoimisesti myös viranomaisten kanssa PAH-pitoisuuksien alentamiseksi tuotantoprosessissa. Ikävä kyllä perinteiset savustusmenetelmät eivät taivu tiukkojen raja-arvojen sisälle. Lihapalvaamot kykenevät kyllä valmistamaan sallittujen raja-arvojen sisälle mahtuvia tuotteita, mutta valmistusprosessia pitäisi muuttaa niin paljon, ettei kysymyksessä ole enää perinteinen saunapalvituote, vaan sen kaltainen valmiste. Tuotteiden maku, tuoksu ja rakenne muuttuvat ratkaisevasti valmistusprosessissa, joka ei ole savua nähnytkään, vaan jossa kinkun päälle sivellään nestemäistä savuaromiesanssia. Vaikka teollisia lihavalmisteita maustetaan savulla, ei kai kukaan ole niin urpo, että söisi savuaromilla sudittua ”savukalaa”.

Kalat, savustus ja EU

Savukalaa tiskin alta Mitä yhteistä on alkoholituotteiden valmistuksella ja lihan tai kalan savustamisella? Noh, paitsi että näiden perisuomalaisten klassikkotuotteiden valmistaminen on perinteikästä käsityötä, ne iskevät vastustamattomasti makuhermoihin ja saattavat ylenpalttisesti nautittaessa nousta jopa päähän saakka.

T

ämän lisäksi suomalaiset saavat jatkuvasti olla varpaillaan kansallisten erikoisuuksiensa menettämisen puolesta, kun joko EU tai muut monikansalliset instanssit yrittävät milloin minkin syyn perusteella varastaa, estää tai jopa lopettaa pyhien esi-isiltä periytyvien tuotteiden kuten esimerkiksi perinnejuoma Koskenkorvan, puunkannoista poltetun hautatervan, kalakukon ja etenkin savustetun lihan ja kalan valmistuksen vain Suomessa, sillä muualla Euroopassa näiden kansallisaarteiden päälle ei juuri ymmärretä.

Savustamisella säilyvyyttä

Savustaminen oli muinaissuomalaisten aikojen alussa toimiva tapa parantaa lihan tai kalan säilyvyyttä. Vaikka lihan saunapalvaaminen tai kalan savustaminen ei ole enää kylmätekniikan kehittymisen vuoksi tuotteen säilymisen kannalta välttämätöntä, savustetuilla tuotteilla on edelleen vankka kuluttajakunta.

Euroopan Unioni (EU) aikoo jälleen kerran kyykyttää suomalaisia kieltämällä savusaunassa palvatun lihan valmistuksen. Taustalla on saunapalvin ja muiden savustettujen tuotteiden sisältämien, terveydelle haitallisten polysyklisten aromaattisten hiilivety-yhdisteiden (Lontoon-kielellä polycyclic aromatic hydrocarbons) eli PAH-yhdisteiden raja-arvojen kiristys EU:ssa. Raja-arvoja kiristettiin viimeksi

82

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

MMM poikkeuslupahakemuksen valmisteluvaiheessa pohdittiin erityisesti sitä, otetaanko hakemukseen kaloja mukaan, ja jos otetaan, mitkä kalat lupaan pitäisi sisältyä. Lisäksi keskusteltiin poikkeukseen sisällytettävästä savustuksen määritelmästä. Kaloista hakemukseen on otettu nyt mukaan pienet kalat kuten silakka ja muikku, joiden on todettu olevan ongelmallisempia itseensä runsaasti imevien PAH-yhdisteiden korkeiden pitoisuuksien suhteen.

Savustusmenetelmistä hakemukseen määritettiin suora lämminsavustus puulla tai muulla kasviperäisellä aineella. Hakemus vastaa tältä osin samaan aikaan Ruotsin tekemää hakemusta. Suomen jättämässä hakemuksessa on mainittu, että perinteiseksi savustukseksi voidaan katsoa myös epäsuora savustus sekä kylmäsavustus, joissa savu johdetaan kaloihin savustuslaitteiston ulkopuolelta. Näissä menetelmissä PAH-yhdisteiden hallinta on helpompaa, minkä vuoksi niitä ei kuulemma sisällytetä poikkeuslupahakemukseen.

Mutta kuvitellaanpa tilanne, jossa EU kieltäisi perinteisen saunapalvikinkun ja savukalan valmistuksen sekä nauttimisen Suomessa ja mietitään, millaisia seurauksia tällaisella kiellolla olisi.

Ensimmäinen varma vastareaktio jääräpäisten suomalaisten puolelta olisi varmasti kotivalmisteisen eli -savusteisen kalan valmistuksen räjähdysmäinen kasvu kotipolttoisen pontikan tapaan. Vaikka kellään tuskin olisi mitään tarvetta lisätä oleellisesti vuosittain syömänsä savukalan määrää, itse pyydettyä kalaa ryhdyttäisiin savustamaan” ihan vain piruuttaan”, koska se on kiellettyä, ja koska sen valmistusta ei kuitenkaan kukaan valvoisi. Ja vaikka joku valvoisikin, se vasta tekisi harrastuksesta ”kivaa ja jännää”.

Suomalaisten vuosittain nauttiman kotimaisen kalan määrä nousisi varmasti uusiin ulottuvuuksiin

Vapaa-ajankalastajat, jotka aikaisemmin ovat heittäneet takaisin vesistöön päästämänsä kalan, ottaisivat kalat hengiltä ja myisivät ne hyvään hintaan erilaisia savukalatuotteita salasavustamoissa valmistaville

Savustus on ikiaikainen tapa valmistaa kalaa.

Savukalan syöminen ei tuskin ole niin vaarallista kuin tupakointi tai suurkaupunkien saasteet. Kuva Antti Zetterberg.

kotikutoisille ”kalachefeille”. Nämä salakalaruokalansa julkisessa ruokasalissa lounasaikaan asiakkailleen terveellisiä kalaruokia (kuten kokonaisena ruotoineen keitettyä haukea) tarjoilevat kalakokit muuttuvat illan pimetessä yhteiskunnan lakien rikkojiksi ja luvattomien ruokien tarjoajiksi, kun he syöttävät ravintolaan saapuville ja takinkauluksensa tunnistamattomasti ylös nostaneille asiakkailleen ravintolan salahuoneessa herkullista savukalaa…

Mutta eiköhän tässäkin tapauksessa kannattaisi ottaa se kuuluisa maalais- tai kaupunkilaisjärki käteen ja ajatella ihan vaikka omilla aivoilla. PAH-yhdisteitä syntyy muuallakin kuin kalaa tai lihaa savustettaessa, grillattaessa tai nitriiteillä ja nitraateilla pumpattuja makkaroita käristettäessä.

Kun mietitään, paljonko esimerkiksi liikenteen pakokaasupäästöt ja tupakointi tuottavat päivittäin meistä jokaisen tasamaan tallaajan elimistöön PAH-yhdisteitä, ei kannattaisi vouhottaa turhista asioista. Jos nauttii silloin tällöin saunapalvikinkkua ja nahallista suoralta savulta suojattua savukalaa kohtuudella, se ei varmaan vahingoita ketään, vaan tekee hyvää myös korvien välille.

Minulta kysytään usein, että voiko Itämeren kaloja syödä. Vastaan aina, että EU sekä muut terveysviranomaiset ovat katsoneet, että kalojen syönnistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Syökää kalaa vapaasti, mutta järkevästi eri lajeja ja pyyntipaikkaa vaihdellen ennen kuin joku osoittaa minulle, että kalan syöminen on epäterveellisempää kuin viinan juominen ja röökaaminen.

Syyssavuttelemisiin, Pörje

MIKÄ JUOMA SAVUKALALLE? Savuaromi sekä kalan suolaisuus ja rasvaisuus määrittelevät juomavalinnan. Vähärasvaiselle tai kylmänä tarjottavalle kalalle sopii kevyempi viini tai olut, rasvaiselle ja lämpimänä tarjottavalle täyteläisempi. On hyvä muistaa, että ohessa tarjottavat ruuat sekä kastikkeet voivat tehdä kokonaisuudesta tuhdimman tai kevyemmän.

Vältä täyteläisiä ja tanniinisia punaviinejä savukalan kanssa, samoin kannattaa välttää voimakkaan tammisia valkoviinejä. Vahva tammen maku viinissä korostaa savuaromin karvautta.

Riesling-valkoviini on varma valinta savukalapöytään. Rieslingin hapokkuus ja sitrushedelmiä muistuttava maku piristää savukalojen makua ja täydentää hienon kalapäivän. Hyviä vaihtoehtoja löytyy Ranskan Alsacesta, Saksasta, Itävallasta ja Australiasta.

Noin kympin kieppeillä olevista viineistä hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisia ovat mm. Dr. Pauly-Bergweiler Riesling 11,99 euroa sekä Jacob’s Creek Classic Riesling 9,99 euroa.

P.S. Kirjoitelmassa on hyödynnetty otteita sosiaalisessa mediassa tälläkin hetkellä käytävää keskustelua saunapalvikinkkuvalmisteiden ja savukalan valmistuksen kieltämisestä/sallimisesta. Valitse vapaasti PAH-puolesi (ja PYH!; Pörje huom.).

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

83

PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti JANI HELMINEN & KURT SAMWAYS

Kalojen “kutuvaellus” on Fundyllä suuri mediatapahtuma. Kalat kuljetetaan merestä rekoilla jokisuuhun, josta ne jatkavat matkaa helikoptereilla. Kuva Nigel Fearon Photography.

Kuvat NIGEL FEARON & JANI HELMINEN

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

LOHI PALAA JOKEEN HELIKOPTERILLA Ylemmän lohijoen pelastusprojekti Heikossa kunnossa olevia lohikantoja löytyy joka maailmankolkasta. Syitä on monia, mutta onneksi ongelmiin on myös ratkaisuja. Itäisessä Kanadassa sijaitsevan Fundyn kansallispuistossa halu kalakantojen palauttamiseen oli suuri ja toimeen ryhdyttiin. Mittavan projektin tulokset alkavat nyt näkyä Upper Salmon Riverillä, joka nimestään huolimatta oli loheton useamman vuoden ajan.

L

ohikannat Fundynlahden alueella ovat päässeet huonoon kuntoon. Useat tekijät, kuten elinympäristöjen muutos ja ylikalastus ovat aiheuttaneet kantojen taantumisen niin alhaiseksi, että niiden selviytyminen ilman toimenpiteitä olisi epätodennäköistä. Kun tyypilliset toimet, kuten patojen poisto, kalojen istuttaminen ja kalatiet eivät tuottaneet toivottua tulosta, täytyi kehittää jotain uutta.

Tutkimuksissa on todettu, että istutetut lohet kasvavat eri tavalla kuin luonnossa kasvaneet

Patologit

poikaset

Fundyllä huomattiin, että mitä pidempään kalat viettävät joessa, sitä paremmin ne selviävät ja tuottavat vahvoja jälkeläisiä. Tähän havaintoon perustuen päätettiin kokeilla lähestymistapaa, jossa joessa kasvaneet lohet pyydetään mereen vaeltavina poikasina ja kasvatetaan meressä kasvatusaltaissa kutuikäisiksi. Näin poikaset kehittyvät villeinä joessa, mutta kasvavat isoiksi kontrolloiduis84

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

sa olosuhteissa ilman meren uhkia, säilyttäen alkuperäiset geenit.

Kun altaissa kasvaneet kalat ovat valmiit kutemaan, ne kuljetetaan suoraan hyviksi osoitetuille lisääntymisalueille. Jo projektin alkuvaiheessa todettiin, ettei useampikiloisten kalojen kuljettaminen eri puolille jokea tule olemaan helppoa. Apuun otettiin helikopteri, jolla kalat saatiin suoraan oikeille paikoille.

Uusi menetelmä ja hyvät tulokset

Menetelmää kokeiltiin ensi kerran isossa mittakaavassa vuonna 2009 Fundynlahteen laskevalla Upper Salmon -joella. Vastaavaa lähestymistapaa ei oltu aiemmin kokeiltu missään päin maailmaa, joten kaloihin on projektin alusta asti kiinnitetty lähettimiä, joiden avulla kalojen liikkeistä ja palautustoimien onnistumisesta saadaan selvyys.

Tulokset yllättivät positiivisesti heti alkuun, ja kalojen todettiin kutevan. Ilo oli suuri, kun osan kaloista havaittiin palaavan kutemaan uudelleen myös seuraavana vuonna. Toiminnan ansiosta jokeen nousevien lohien määrät ovat olleet suurimmat yli kahteen vuosikymmeneen.

Kasvatustoiminta jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden. Ideana on kuitenkin vain auttaa lohikantaa palautumaan, ei ylläpitää sitä loputtomiin. Merivaellus kuuluu lohen elinkaareen, ja mitä nopeammin luonnonkanta näyttää vahvistuvan, sitä nopeammin elvytystoimista voidaan luopua ja palata luonnolliseen elinkiertoon. Vielä kalakuljetusten loputtuakin Fundyllä on tarkoitus seurata lohikannan kokoa tiiviisti, jotta muutoksiin voidaan reagoida ajoissa.

Mereen vaeltavat poikaset pyydetään kuvassa näkyvällä pyydyksellä, josta ne kuljetetaan kasvatusaltaisiinsa.

Helikopteri laskee aikuiset kalat suoraan kutualueille.

Kuva Nigel Fearon Photography.

Upper Salmon River on kaunis joki keskellä luonnonpuistoa.

Joki halutaan palauttaa kanavasta luonnonmukaiseen uomaan.

Voitaisiinko Suomessa kokeilla samaa?

Projekti on herättänyt kiinnostusta ympäri maailman. Jo nyt vastaavaa menetelmää on alettu soveltaa useissa eri kohteissa ainakin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Fundyllä suurimmaksi ongelmaksi todettiin merikuolleisuus, johon vastattiin kalojen kasvattamisella turvallisissa oloissa.

Kalakantojen ongelmat ovat kuitenkin moninaisia, eikä yhdellä keinolla ole samaa vaikutusta kaikkialla. Kaikkia maailman lohikantoja ei menetelmällä voida palauttaa, mutta joissain tapauksissa kuljetuksilla voidaan ylläpitää kantaa sillä aikaa, kun selvitetään, miten vesistöä voitaisiin hoitaa pitkäjänteisemmin.

Mitä tästä sitten tulisi oppia?

Fundyllä käytettiin paljon resursseja ongelman tutkimiseen ennen kuin toimiin ryhdyttiin. Perusteellisen perehtymisen kautta voitiin ongelmaan hakea uudenlaisia ratkaisuja. Toinen tärkeä

Lohet pyydetään mereen vaeltavina poikasina eli smoltteina.

tekijä on yhteistyö. Projektia pyörittää luonnonpuiston henkilökunta, joka tuntee joen ja sitä ympäröivät alueet. Yliopiston lohitutkijoilta saadaan tutkimustietoon perustuvat suunnitelmat ja tulosten tarkkailu.

Isona tekijänä on myös osittain ongelmaa alun perin aiheuttanut kalanviljelyteollisuus, joka vastaa lohien kasvatuksesta riittävän suuressa mittakaavassa uusimmalla tekniikalla.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

85

Patologit

Lohet kasvavat aikuisiksi tankeissa. Kaloihin kiinnitetään lähettimet, jotta niiden liikkeitä voidaan myöhemmin seurata.

Vene-esittely Sami Pitkänen käskee uutta Buster M:ää Helsingin edustalla. Kaikki on pistetty uusiksi verrattuna entiseen.

Täysin uudistunut –jo neljännessä sukupolvessa

Buster M Buster M kuuluu L:n ja vanhan RS:n

ohella kalastajien suosikkiveneisiin. Jo neljänteen sukupolveen edennyt M on uudistunut täydellisesti ja on muodoiltaan aiemmin uudistuneen S:n kaltainen.

B

uster M jatkaa perusmitoiltaan edeltävän mallin linjoilla: viiden hengen vene on 4,86 metriä pitkä ja 1,85 metriä leveä. Samoin suositeltava moottoriteho on entisellään 30–40 hevosvoimassa. Jos uuden ja vanhan M:n laittaa vierekkäin on ero ulkonäössä huomattava.

Eri mallivaihtoehdot

Uusi M on saatavilla yhdellä tai kahdella pulpetilla varustettuna ja siihen voi erikseen tilata lisävarusteena kalastuspaketin, johon kuuluvat vapalaatikko, kalastustuolilla varustettu heittotaso sekä sähkökeulamoottoriteline. Koska 86

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

malli on niin tuore, saimme kokeiltavaksemme kaksipulpetillisen version, joka oli esillä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä. Heittokalastajalle optimaalisempi olisi yksipulpetillinen versio.

Tilan tuntua

Jopa kaksipulpetillinen malli on tilava joka suhteessa. Tässä versiossa kalastaa helposti kolme, mutta yksipulpetillisessa kalastusversiossa varmasti neljäskin mahtuu vielä hyvin heittämään. Turhia kaiteita ei ole ja keulapiikissä on loistava tila keulasähkömoottorille.

Takakulmissa on kyynelkarhennettua alumiinia olevat astinlaudat, joilla voi tarvittaessa seistä esimerkiksi kalaa haavatessa.

Keulassa on heittotaso ja sivulla pitkä laatikko, jonne sopii tarvittaessa myös lyhyempi vapa kahteen osaan laitettuna. Kalastuspaketissa vapalaatikko on huomattavasti pidempi. Irrotettava bensatankki ja akku on sijoitettu takapenkin alle.

Peräkulmissa olevilla karhennetuilla tasoilla voi tarvittaessa kalastaa tai esimerkiksi haavata kalaa.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja SAMI PITKÄNEN

Keula on jo valmiiksi lähes täydellinen heittokalastusta ja keulasähkömoottoria ajatellen.

Takatila on Abloy-lukolla kiinteästi lukittava. Kannen takana näkyy kuomu/varustekotelo. Bensiinitankki on kannettava ja tilaan mahtuu tarvittaessa toinenkin. Sähköt laitetaan päälle akkulaatikon kyljestä.

Koeajoveneessä oli takapenkin päälle sijoitettu alumiininen yhdistetty kuomukotelo ja varustelaatikko, johon voi laittaa esimerkiksi fendarit, melan, pienemmät uistinrasiat tai muita pienempiä varusteita. Laatikko avautuu kahteen suuntaan.

Kaksipulpetillisen version vakiovarusteisiin kuuluu uusi Buster Q -älynäyttö karttoineen, jota voi täydentää Raymarinen kaikuluotaimella sekä kaiuttimet sisältävällä Entertainment-paketilla. Kalastajia todennäköisesti enemmän kiinnostava yksipulpetillinen versio myydään ilman älynäyttöä, sillä moni halunnee rakentaa veneestä omanlaisen omalla elektroniikallaan.

Ajossa

Koeajopäivänä vallitsi tyyni sää, joten aalto-ominaisuuksia testattiin lähinnä ohiajavien veneiden aalloissa. Jo tämän perusteella voidaan sanoa, että uuden M:n tukevuus on aalloissa selkeästi edeltävää mallia parempi ja korkeampi keula on tuntuva parannus. Ohjauspulpetin järjestelyt ovat yksinkertaiset ja ergonomia on kunnossa kun pituutta on alle 190 cm. Käynnistys tapahtuu pulpetin alaosasta, joka on hieman piilossa, mutta onneksi sinne tarvitsee harvemmin kumartua.

Veneen moottorivaihtoehdot Yamahan F30 ja F40. Yamaha osti hiljattain Busterin, joten veneet myydään aina Yamahan moottorilla. Koeajamassamme veneessä oli 40 hv moottori, jolla Sami Pitkänen sai nostettua veneen 27,3 solmun vauhtiin. Taloudellinen matkanopeus on noin 20 solmua ja älynäytöstä pystyi hyvin seuraamaan polttoaineen virtausta eri kierrosluvuilla.

Moottorin teho on veneen käyttötarkoitusta ajatellen täysin riittävä.

Muista vakuutus!

Syksyisiin keleihin lähteminen ilman vakuutusta on kuin venäläistä rulettia. Kalastajan asialla oleva vakuutusyhtiö Alandia vakuuttaa veneet ja varusteet ilman tuuli- tai sesonkirajoituksia. Yhtiö on myös avannut veneilijän tietosivuston osoitteessa www. turvallinenvene.fi, josta löytyy monenlaista vinkkiä erilaisiin veneenomistajaa askarruttaviin tilanteisiin.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

87

Vene-esittely Buster M Vene on todella tukeva kokoisekseen, mutta painaa vain 365 kiloa, joka tekee siitä helpon traileroitavan.

Veneen kantavuus on yhteensä 530 kiloa, mahdollistaa jo monenlaista kuormaa.

joka

Vene on käännöksissä ketterä ja liukuun päästyään johdonmukainen ajettava. Kaapeliohjaus on erittäin nopea, mutta ratista on hyvä pitää koko ajan kiinni, sillä kaapeli päästää ratin pyörimään, jos siitä päästää irti. Hydrauliohjaus olisi ehkä turhaa hifistelyä näin pienessä kokoluokassa.

Sadevesityhjenevä Buster M on vakaan ja turvallisen oloinen vene.

Lujatekoinen rakenne herättää luottamusta ja työn jälki on kauttaaltaan siistiä. Turkkilevy on kaikissa vuoden 2018 Bustereissa kestävää komposiittia, joka ei vety tai haperru vanerin sijaan.

Kenelle?

Buster M on keveytensä ansiosta mainio vene paljon traileroivalle kalastajalle, joka heittokalastaa haukea tai jigailee kuhaa suojaisilla vesialueilla.

Veneen käyttökustannukset ovat varsin maltilliset, joten jos vanhan M:n päivitys kiinnostaa, niin nyt siihen löytyy hyvä syy.

Buster M 2018 »» Henkilömäärä 5 »» Pituus 4,86 m »» Leveys 1,85 m »» Paino ilman moottoria noin 365 kg »» Moottorisuositus 30–40 hv »» Hinta Buster M1

11 270 euroa sis. alv

Buster M2 13 320 euroa sis. alv

»» Vene on myynnissä Buster-jälleenmyyjillä syksystä alkaen. »» www.buster.fi

88

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Kaksipulpetillinen mallikin omaa varsin hyvät tilat heittelyyn, mutta kalastajien suosikki on todennäköisesti yksipulpetillinen. Uusi Buster Q –älynäyttö tulee kaksipulpetillisessa vakiona. Kuljettajan ergonomia on yksinkertaista ja toimivaa.

Va pa

a- K e aj H Vene-esittely an ite Alucat W8

Ka tt la Y Y st H t a j ei ien s t Ke YÖs sK sÄ us s jÄ uo Rj m es e n tÖ nK

Vene ja VieHepaKKi oVat muistojasi tÄYnnÄ. oletHan VaKuuttanut ne?

KalastusVaKuutuKsemme KoRVaa VaRastetut KalastusVÄlineet 3 000 euRoon asti.

Monen vuoden työ ja muistot. Ja yhtäkkiä kaikki kalastusvälineet on viety. Jäljellä vain voimaton kiukku.

Alandia Kalastusvakuutus® tarjoaa veneelle ja sen kiinteille varusteille täyskattavan turvan. 25 eurolla vuodessa vakuutamme myös veneessä olevat henkilökohtaiset kalastusvälineesi aina 3 000 euroon asti.

Rahalla et tietenkään saa takaisin muistoja. Muista siis valokuvata kalastusvälineesi. Näin sinulla on myös todistusaineistoa jos varas jää kiinni.

1 Sama omavastuu ympäri vuoden.

2 Turvassa trailerilla kaikkialla Pohjoismaissa.

3 Sisältää kiinteät kalastusvälineet ilman arvorajoja.

Lue Lisää kaLastusvakuutuksesta osoitteessa aLandia.fi tai soita meiLLe: 020 52 52 52 .

P.S. Tervetuloa Ahvenanmaalle testaamaan haukivetemme!

Veneenomistajan puolella Vuodesta 1938.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

89

an

ss

a

TEKNIIKKA Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kalastusopas Pyry Granlund ei epäröi kehua käsiohjattavan isomman perämoottorin ominaisuuksia.

Avustus PYRY GRANLUND

Onko iso käsiohjattava perämoottori varteenotettava

VAIHTOEHTO KALASTUSVENEESSÄ?

K

äsiohjattava perämoottori on Suomessa totuttu liittämään enemmän pieniin tehoihin ja mökkivenemeininkiin. Ainoastaan Lapin lohensoutajien veneissä käsiohjattavat moottorit ovat olleet selviö jo pitkään. Sen sijaan vakavassa heittokalastuksessa isommat käsiohjattavat ovat meillä loistaneet poissaolollaan.

Kalastusopas Pyry Granlund on jo useamman vuoden käyttänyt opasveneessään käsiohjattavaa perämoottoria. ”Ajoin aiemmin Mercuryn 50-hevosvoimaisella käsiohjattavalla Big Tillerillä ja päädyin uuden Lund Pro Guide 1675 oston yhteydessä 75-hevosvoimaiseen Mercuryn Sea Pro –malliin”, Granlund sanoo.

Mitä hyötyjä löydät käsiohjattavasta moottorista verrattuna tavalliseen rattiohjatta-

Tekniikka

vaan?

”Pienempi tilantarve on eräs hyvinkin olennainen tekijä, sillä ohjauspulpetti vie tilaa ja saan vietyä enemmän asiakkaita kalaan samanaikaisesti”, Granlund kertoo.

Muina hyvinä tekijöinä hän nostaa erittäin nopean ja tarkan ohjailtavuuden sekä veneen hallinnan vaikka seisten. ”Kun nostan kahvan pystyyn, voin kätevästi ohjata jalalla vaikka heittelen välillä itse. Kitkaruuvia säätämällä voin vaikuttaa moottorin kääntöjäykkyyteen”, Granlund sanoo. ”Trimmi on myös erittäin nopea koko liikeradan ajan, joten äkillisetkin kivet on helpompi ohittaa. Nopea trimmi on olennainen, sillä opashommissa tulee saaliin perässä koluttua todella ahtaitakin paikkoja”, hän toteaa.

90

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Moottorin hallinta tapahtuu kaikkiin suuntiin taipuvalla ohjausvarrella.

Vaihteet kytketään kahvan päällä olevasta vivusta.

TEKNIIKKA

Suodattimet ovat hyvin esillä vaihtoa ajatellen. Samoin keltainen öljyn tarkistustikku on heti näkökentässä.

2,1-litraisen Sea Pro:n vääntö mahdollistaa nelilapaisen potkurin käytön.

Granlundin mukaan käsiohjattava malli ei välttämättä ole paras ratkaisu matka-ajoon tai uisteluun. ”Näkisin, että käsiohjattava isompi moottori sopii mainiosti aktiiviselle heittokalastajalle, joka liikkuu suhteellisen pienellä alueella maksimissaan tunnin siirtymän sisällä”.

Mercury Sea Pro on tukevaa tekoa

Pyry Granlund on hankkinut itselleen Mercuryn Sea Pro –malliston perämoottorin, jotka ovat lähtökohtaisesti suunniteltu ammattikäyttöön. ”Kyllä käsiohjattavia oli saatavilla myös tavallisina malleina, mutta nähtyäni Sea Pro:n ominaisuudet, en miettinyt kahta kertaa”, hän mainitsee.

Sea Pro –malliston Command Thrust –nimellä kulkeva vaihteisto mahdollistaa ylisuuren potkurin käytön ja käyttää eri välityssuhdetta kuin tavalliset mallit. Muutokset on suunniteltu parantamaan veneen käyttäytymistä ja helpottamaan liukuun nousua raskailla kuormilla. ”Opaskeikoilla on välillä raavaita miehiä, joiden kanssa ei välttämättä venettä saisi kunnolla liukuun tavallisella moottorilla. Sea Pro:ssa voin käyttää nelilapaista Spitfire-potkuria, jonka välittää moottorin väännön todella hyvin veteen. Myös pito on kohdillaan”, Granlund kertoo kokemuksistaan.

Sea Pro –moottoreiden yläkiinnikkeet (eli joiden varassa moottori on kiinnitetty perälautaan) ovat kaksi kertaa jäykempiä tavallisiin moottoreihin verrattuna. kestävyyden maksimoimiseksi. ”Tämä korostuu myös opashommissa, jossa venettä traileroidaan jatkuvasti eri puolilla ja moottorin kiinnitys on lujilla”, Granlund sanoo.

Sea Pro:n trimmin säätö on kahvan päässä, josta sen käyttö on kaikkein nopeinta.

Huollon helppous

Ammattimoottorissa huoltokin on tehty helpoksi. Öljynvaihtoproppu on ylempänä kuin tavallisesti, jolloin öljyn voi vaihtaa hankalissakin oloissa. Samoin erilaisten suodattimien vaihto käy kätevästi, sillä ne on sijoitettu helposti esille. Moottorin sisään on lisäksi kiinnitetty kätevä huoltotaulu, josta näkee kunakin aikana suositellut huollot ja osien vaihdot.

Kun lopuksi kysyn Pyry Granlundilta onko iso käsiohjattava perämoottori varteenotettava vaihtoehto kalastusveneeseen, hän ei epäröi vastauksessa: ”On ehdottomasti ja Sea Pro –malli erityisesti”.

Moottorissa on kätevä huoltotaulu muistuttamassa eri huoltovaiheista.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

91

Tekniikka

Sea Pro:n vaihteisto on mitoitettu kestämään suurempia rasituksia.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Maistiaisia ensi kaudesta

EFTTEX 2017, Budapest Jokavuotiset kalastusalan EFTTEX-messut järjestettiin tänä vuonna Budapestissä kesäkuun viimeisellä viikolla. Kaikki alan merkittävimmät toimijat olivat tulleet esittelemään kauden 2018 uutuuksia. Seuraavassa kattava esittely ensi kauden koukuttavimmista uutuuksista.

Savage Gear Savage Gear Bat

Savage Gearin kultasormi Mads Grosell oli luonut lepakon haukien pään menoksi. Viehettä löytyy 3 eri kokoa ja se palkittiin mm. innovatiivisimpana uistimena messuilla.

Savage Gearin uutuusrosteriin kuuluivat lepakon ohella myös uusi kumiankka, jossa aiempaa herkemmät räpylät sekä Line Thru –sarjan päivitettyjä versioita entistä aidomman näköisillä kuoseilla.

13 Fishing Concept X -hyrrä

Amerikkalainen 13 Fishingin laakeriton hyrrä edusti todellista innovaatiota. Kela on myynnissä meillä heti ensi kauden alussa.

Rapalan uudet kalastuslaukut Sufix Advance –monofiilisiima

Pitkästä aikaa jotain uutta monofiilipuolellakin: Sufix Advance co-polymeerisiima.

92

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Rapalan uusissa kalastuslaukuista löytyy myös kätevät vapatelineet, mikäli laukkua käyttää esimerkiksi soutuveneessä.

Berkley Fireline Ultra –kuitusiima

8-kuituinen Ultra nostaa edelleen rimaa monikuitusiimojen kovassa sarjassa.

Abu Garcia Altum –siimamittarikela

Järeä uistelukela digitaalisella siimamittarilla kohtuuhintaisena.

Abu Garcia Revo X –heittohyrrä

Edullisempaan hintaluokkaan tuleva Revo X kilpailee niin hauen kuin kuhan kalastajienkin suosiosta.

Greys-kalastusvaatteet

Brittiläisen Greysin kalastusvaatemallisto on täysin uudistunut ja tulossa myös Suomeen Pure Fishingin kautta.

Okuma Epixor

Okuma Epixor on 10 laakerilla varustettu keskihintaluokan laatutuote, jonka voisi olettaa löytyvät varsin monen kalastajan ostoslistalta.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

93

Westin spinnerbait

Spinnerbait ei ole vain kausituote ja sitä voi hyvin tarjota hauelle pitkin kautta. Westinin uutuudessa kaikki herkut vakiona: silikonihame, jigipyrstö, tuplalehdet.

Scotty Ball Mounting System

Takilavalmistaja Scotty tuo OPM Internationalin kautta Suomeen kalastusveneisiin suunnitellut palloniveltelineet edullisemmassa hintaluokassa kuin RAM Mounts.

Shimano Sahara HGN

Shimano Sahara on edullinen, mutta omaa silti Shimanon Hagane-konseptin mukaiset ominaisuudet. Hagane-ominaisuudet perustuvat Shimanon tehtailla oleviin tuotantovälineisiin ja -tekniikoihin sekä siihen tietotaitoon, joka yhdistää tekniset innovaatiot toimiviksi kalastusvälineiksi.

Westin jigit

Westinin hyvin aidon näköisiä kolmipiikkijigejä. Ahvenen makuun varmasti.

Daiwa Prorex

Viime vuonna esitelty Prorex-sarja on otettu hyvin vastaan markkinoilla ja ensi kaudelle tulevien kelojen rakennetta on edelleen kevennetty lujuudesta tinkimättä.

Nils Master Invincible Zoom Daiwa Prorex Pelagic shad

Pelagiseen eli välivesijigaukseen suunniteltuja Daiwa Prorex –jigejä eri kokoluokissa.

94

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Kotimaisen Nils Masterin upeasti viimeistelty kuhavaappu iskee lujaa kuhan uistelijoiden tajuntaan.

Nils Master Invincible Zoomista löytyy alkuvaiheessa kuusi eri väriä.

Efttexistä tositoimiin

Nils Master Invincible Zoom matkalla kuhakoneeksi

L

egendaarinen Nils Master Invincible on meillä tunnettu enemmän haukiuistimena, vaikka kuhaakin sillä on pyydetty jo pitkään. Suomessa uistelijat ovat kuitenkin tykästyneet hieman kapeampiin kuhavaappuihin ja siksi valmistaja Finlandia Uistin kehitti Zoomin.

Uistin näyttää tutulta ”Nilsulta”, ilme on sama kuin sisaruistimissa, mutta olemus on kapeampi ja hoikempi. Kilpailijoista poiketen uistimessa ei ole satulalevyä vaan normaali suora turpalevy. Mittaa on 12 senttiä ja koukkuina VMC Barbarianit.

Uinti

Zoom ui kuin paras lohivaappu konsanaan eli siinä on reilusti hakua. Kun hakuun yhdistyy reipas tikitys puolelta toiselle, ei uinnista ainakaan ihmissilmä löydä moitteen sijaa.

Vaappu toimii hyvin myös erilaisilla nopeuksilla aina reilusta yhdestä kilometristä alkaen. Se sukeltaa ilman painotusta noin 2,5-3 metrin syvyyteen siiman pituudesta riippuen. Värejä on alkuvaiheessa kuusi, mutta niitä on varmasti lisää takataskussa valmistajan tietotaidon tuntien.

Mitä vedenalainen raati sanoi?

Kun kuhalle tarjottiin alkusyksystä Zoomeja takilassa ja plaanarissa painotettuna, ei kalantuloa voinut estää kun paikalle pääsi. Räikeän väriset pelasivat parhaiten harmaana päivänä ja saaliina oli reilun kokoista yli 60 cm kalaa, joista osa lähti takaisin ja osa pannulle onnistuneen testikalastuksen merkiksi.

Nils Master Invincible Zoom tulee varmasti lunastamaan paikkansa kuhan uistelijoiden pakeissa.

Ne saapuvat kauppoihin ensi keväänä ja saatavuutta voit tiedustella suoraan valmistajalta osoitteessa www.nilsmaster.fi.

Vihreä on aina muodissa.

Turpalevy on suora, mutta silti vaappuun on saatu hakeva uinti.

Paras palaute tuli suoraan pinnan alta.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

95

Uutuudet & uutiset

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Daiwa Prorex Mermaid Shad -vertikaalijigit 75/100/120/150 mm

Vertikaalijigi, jossa Daiwan upea ”ankanräpylä”-pyrstö, jota leikkaamalla saat esiin lisää ominaisuuksia ja jäätävän tehokkaat värit neljässä eri kokoluokassa. Pienin koko soveltuu myös drop shot –jigaukseen. Paketissa 4-7 kpl, hintaluokka alkaen noin 8 euroa.

Lisätietoa www.daiwa-prorex.com.

Daiwa Prorex 200HA/200HLA -hyrräkela

Valmistettu Daiwa Tatula 200HD kelasta tuttuun istuvaan alumiinirunkoon. Tasainen ATD-jarru 5kg voimalla. Daiwan nerokas magnettijarru Magforce tekee heittämisestä helppoa kaikissa tilanteissa. Yhdistä Daiwan Prorex-sarjan vapojen kanssa. Siimatilavuus 180 m/0,32 mm. Hinta 149 euroa. Lisätietoa www.daiwa-prorex.com.

Daiwa Prorex Titanium –haukiperuke

Titaani on metallien kuningas, joka säilyttää muotonsa, on kevyttä ja terästä kestävämpää. Saatavilla 20 & 30 cm valmiiksi kasattuna sekä 3 metrin raakatavarana. Hinnat alkaen 3,50 euroa. Lisätietoa www.daiwa-prorex.com.

Columbia Powder Lite –takki – väliin tai päälle

Syksyn kalakeleihin lämmin ja kevyt takki synteettisellä täytteellä. Columbian nerokas ruumiinlämpöä heijastava Omni-Heat vuorikangas. Päällikankaassa vettä hylkivä käsittely, joten roiskeet eivät vesillä muodostu ongelmaksi. Huputon versio (saatavilla myös hupullinen) sopii mainiosti kuoritakin tai pelastuspuvun alle lämpökerrokseksi. Kohtuullinen 109,95 euron hinta ei varmasti muodostu esteeksi. Tyylikäs myös kalastuksen jälkeisessä elämässä! Hanki omasi suoraan www.columbiasportswear.fi

Daiwa Prorex Classic Shad -haukishadit 200/250mm

Daiwa Prorex Classic Shad on monikäyttöinen kumishadi hauenkalastukseen. Pehmeä materiaali ja ”sarana” pyrstössä varmistavat herkän uinnin myös todella hitaassa uitossa.

Paino 50 g/200 mm & 100 g/250 mm. Paketissa 2 kpl. Hinta 7,95 euroa. Lisätietoa www.daiwa-prorex.com.

Vettä hylkivä käsittely mahdollistaa veneilyn.

96

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset

Shimano Nasci –haspelit

Rapala Suomi 100 vuotta –juhlavaappu | Limited Edition 5000 kpl

Valmistettu Rapalan Vääksyn tehtaalla aihionaan 80 vuotta tuotannossa ollut klassikko Rapala Original Floater. Rapalan uusinta tekniikkaa edustava erikoispinnoite ja kullatut koukut. Valikoidut jälleenmyyjät: www.normark.fi/rapala-suomi-100-vuotta-juhlavaappu-jalleenmyyjat

Aidosti laadukas aktiivikalastajan työkalu kohtuulliseen hintaan. Shimanon Hagane-konseptin alumiinista kylmätaottu pääratas takaa kestävyyden ja kelausvoiman.

Vesitiivis jarrujärjestelmä takaa kestävyyden.

Saatavilla kolme eri kokoa 1000-2500-3000.

Hinta 119 euroa. Lisätietoa www.normark.fi

Abu Ambassadeur –kuksasetti LIMITED EDITION

Kuksa, taskumatti ja kullattu Ambassadeur 5500 CDL-kela muodostavat tyylikkään kokonaisuuden, jolla tekee joen varressa kaverit kateellisiksi jo ilman saalistakin. 200 kappaleen numeroitu sarja, joita saadaan Suomeen ainoastaan 50 kappaletta. Kaupoissa lokakuun aikana!

Shimano Beast Master EX 5th GeneStorm R.I.P. Roach & R.I.P. Seeker Jerk – syyshauelle

127-grammainen ja 21-senttinen Storm R.I.P. Roach iskee suoraan haukien tajuntaan. Mukana tulevan jigiruuvi&painosetin myötä voit tuunata uinnin aina olosuhteisiin sopivaksi. Hinta 9,90 euroa.

Lisätietoa www.normark.fi 90-grammainen R.I.P. Seeker Jerk yhdistää räminäjerkkirungon vaihdettavaan häntään 21 sentin pituisena. Hinta 14,90 euroa. Lisätietoa www.normark.fi

ration –vapasarja

Shimanon uskomattoman suosittu vapasarja on edennyt jo 5. sukupolveen. Sarjassa luonnollisesti vaihtoehto kaikenlaiseen kotimaiseen petokalojen kalastukseen. XT60- ja Biofibre –hiilikuidut, Fuji-vaparenkaat ja Shimano Custom –kelakiinnike. Hinnat alkaen 129 euroa. Lisätietoa www.normark.fi

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

97

Uutuudet & uutiset

Siek Guppy 3 cm

Mahtavasti värisevä UL-vaappu kirjolohen, harjuksen ja ahvenen kalastukseen. Toimii myös hitaassa uistelussa. Puolalaista käsityötä. Hinta 5,90 euroa. Edustaja Wake Fishing. Lisätietoa www.wakefishing.com.

Hyvä, parempi – Raymarine Axiom Pro

Savage Gear 3D Line Thru Sand Eel –meritaimenpuikko

Mads Grosellin kynästä lähtöisin oleva nerokas täydellisesti tuulenkalaa muistuttava puikkomallinen uistin. Siima pujotetaan uistimen läpi, joka mahdollistaa uistimen uinnin kuten aito tuulenkala. Kelatessa se ui loivaa siksakkia pää hieman pystyssä ja pysäytettäessä vajoaa tuulenkalan tavoin kaivautuakseen kohti pohjaa. Pakkauksessa mukana houkutushelmiä sekä yksi- ja kolmihaarakoukut.

Mitat 12,5cm/19 g. Hinta n. 9 euroa.

Lisätietoa www.savage-gear.com.

Uusi Axiom Pro täydentää aiemmin esiteltyä Axiom-sarjaa merkittävillä lisäominaisuuksilla, joita ovat: 9”, 12” ja 16” entisestään parannetut näytöt sekä näppäimistö ja säätöpyörä koviin olosuhteisiin hanskat kädessä käytettäväksi, sisäänrakennettu RealVision 3D kaikumoduuli, joka tukee 1 kW CHIRP –anturia. Luonnollisesti Axiom Pro -sarjan näyttöihin voi verkottaa Raymarine Evolution-autopilotin ja Quantum-tutkan tai FLIR:in lämpökameran. Axiom Pro -näytöissä on NMEA2000-, NMEA0183- ja RayNet-verkko, langattomat WiFi ja Bluetooth, Video In sekä USB-portti. Lisätietoa ja hinnastot www.raymarine.fi .

Berkley Fireline Ultra 8 -supersiima

Legendaarinen Fireline vaan pysyy ja paranee. Dyneema-kuidut on punottu alkuperäisen Fireline-reseptin mukaan pyöreäksi ja uskomattoman paljon kulutusta kestäväksi siimaksi. Siima on tämän vuoden EFTTEX-messujen siimakategorian voittaja. Edustaja Pure Fishing.

Lisätietoa www.berkley-fishing.com

98

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Savage Gear Freestyler V2 | Legenda tekee paluun!

13 cm pitkä ja 42 grammaa painava, hitaasti uppoava jerkki ei tarvitse soveltuu käytettäväksi myös peruskokoluokan vavoilla. Voit säädellä uintiliikettä erilaisilla kammen pyöräytyksillä sekä vavan nykäisyillä.

Uusi värikartta sisältää Suomeen suunnitellut kuusi upeaa väriä aina luonnonväreistä ärsyttävimpiin väriyhdistelmiin. Hinta 11,90 euroa.

Uutuudet & uutiset

Siek Roach 7 cm

Käsin viritetty hyväpotkuinen vaappu niin uisteluun kuin heittokalastukseenkin kaikille petokaloillemme. Puolalaista käsityötä. Hinta 6,90 euroa. Edustaja Wake Fishing.

Lisätietoa www.wakefishing.com.

Abu Garcia Altum -uistelukela

Digitaalisella taustavalaistulla siimalaskurilla ja Syncro-jarrulla varutettu uistelukela. Syncron avulla jarruteho saadaan puolitettua, kun kampea käännetään 1/3 kierrosta taaksepäin. Hyödyllinen ominaisuus kalastettaessa syvätakiloilla, jolloin viehe on helppo pudottaa alas puolaa vapauttamatta tai jarrun säätöjä muutamatta. Carbon Matrix -hiilikuitujarru sekä messinkivaihteisto. Edustaja Pure Fishing.

Lisätietoa www.abugarcia.fi

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

99

Uutuudet & uutiset

Westin Blood Teez

Surviaissääsken toukkaa imitoiva pieni toukkajigi, joka on suunniteltu drop shot –jigaukseen. Se toimii hyvin myös mikrojiginä kevyellä jigipäällä varustettuna. Saatavilla kahdessa koossa: 5,5 cm ja 7,5 cm sekä kuudessa houkuttelevassa värissä. Westin-jälleenmyyjille se ilmestyy syyskuussa. Hinta 4,95 euroa / pakkaus.

Lisätietoa www.westin-fishing.com

Westin Stanley the Stickleback

Selkäruotojaan myöten ällistyttävän aidonnäköinen kolmipiikki.

Stanley on valmistettu muista Westinin jigeistä tutusta korkealaatuisesta muoviseoksesta ja sopii sekä tavalliseen heittojigaukseen että drop shotiin. Myynnissä syyskuun loppupuolella. Pituus 7,5 cm. 8 eri väriä, mukana mm. kutuasuinen kolmipiikki. Hinta 7,95 euroa / pakkaus. Lisätietoa www.westin-fishing.com

Vision Big Daddy Ti -perhovapa

2017 Big Daddy Ti on 9-jalkainen ja luokkainen erikoismalli, joka huomataan kaikkialla upean ulkonäkönsä ansiosta.

Recoil ja American Tackle Company -vaparenkaat on tehty titaanista ja kestävät suolaista vettä. Vapa toimitetaan erityisessä lasikuituisessa vapaputkessa vapapussin kera. Hinta 349 euroa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com Jakki-lukkoleikarit

Pujottamalla kiinnitettävät tukevat lukkoleikarit, joita on saatavilla kolmea eri kokoa S, M, L. Paketissa 10 kpl. Erittäin kätevät kylmissä syyskeleissä hanskat kädessä. Hinta 6,90 euroa/pkt.

Vision Kakadu –leikkurit

Täydellinen vaijerien ja paksujen fluorocarbon-perukkeiden leikkaamiseen. Erinomainen väkästen alaspainamisessa ja painohaulien kiinnittämisessä. Käytännöllinen kotelo. Kokonaispituus 10,5 cm. Hinta 29,90 euroa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

Sakke Yrjölän kelakuosit kaupan päälle

Vuonna 2017 myytävät kaikki Kust, Big Daddy ja Ace of Spey Rulla Custom -kelat tulevat ilmaisella kelatarralla, jonka on suunnitellut taiteilija ja intohimoinen kalamies Sakke Yrjölä – perhokelan kustomointi ei ole koskaan ollut näin helppoa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

100

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset De Paul Design ExtreMate-kalahattu koviin keleihin

Kaikissa keleissä viihtyvä helsinkiläinen meritaimenmies Mikko Kuikka oli surkeana kun hänen vuosikausia palvellut ”Nikita Hruštšov”-lempinimen saanut kalahattunsa lahosi (pulpetin kaiteella roikkumassa). Mies innostui kovasti saadessaan testiin ExtreMaten, joka on riittävän arvokas seuraaja jo legendaarisen maineen omaavalle ”Nikitalle”.

ExtreMate toimii pipona, lippiksenä ja ”karvahattuna”. Niskaa suojaavassa roiske & sadevedenkestävässä hatussa on myös leukakiinnitys, jolloin hatusta saa täysin suojaavan silloin kun taivaalta sataa räntää, mutta kalaan on päästävä.

Hinta alkaen 24,90 euroa. 2 kokoa m/l ja xl/xxl.

Lisätietoa www.santico.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

HAUENKALASTUKSEN ERIKOISLIIKE Valikoimissa mm. Eastfield Wingman Curly, Wingman XL, Wingman, Tomcat, Maverick, Olalures, Mälaren Lures, Wolfcreek, Pig Shad, Bandit Shad, Svartzonker McRubber, Big McRubber, McRubber Jr., McRubber Shad, Illex Dexter Shad, Hanko Kalastus-lehti Gummi,3/17 Snack Baits, Esox Gear... | Kalamies.com 101

Uutuudet & uutiset Kirjoittaja on ammatiltaan merivartija ja totesi ASP Turbon erittäin päteväksi valaisimeksi syksyiseen veneilyyn ja kalastukseen.

Uskomatonta valotehoa syksyn pimeyteen – ASP

A

merikkalainen ASP eli Armanent Systems & Procedure on erikoistunut viranomaistason varusteisiin ja on tunnettu erityisesti viranomaiskäytössä olevista teleskooppipatukoista jopa niin vahvasti, että niistä käytetään yleisesti nimitystä ”aspi”.

Kolmen kategorian valaisimia

Saimme testiin kolme erilaista ja eri tehoista mallia Turbo USB, Triad XT USB ja Poly Triad. Jo hinnat alkaen –malli Poly Triad huokuu tehoa ja laatua.

Turbo USB ja Triad XT

Turbon valoteho on huimat 780 lumenia Triadin jäädessä 530 lumeniin, joka sekin on erittäin paljon valoa. Tosin Turbon käyttöaika täydellä teholla on puolet Triadin kolmesta tunnista. ASP käyttää ainoastaan laatuvalmistaja Creen valkoisimpia ledejä, jonka kyllä huomaa käytössä. Valo on puhtaan kirkasta.

Kummatkin ovat erittäin tukevasti ja laadukkaasti valmistettu. Sisuskalut vastaavat myös ulkokuorta, sillä esimerkiksi kaikki kontaktipinnat on päällystetty kullalla parhaan kontaktipinnan aikaansaamiseksi. Kahvassa on solumuovinen osa, josta saa tukevan otteen ja valaisimen perässä on kolmivaiheinen vipukytkin sekä on/off painonappi.

Vipukytkimen asennot ovat jatkuva valo painettaessa – pois päältä – valo vain painettaessa. 2200 mAh litium-ioniakku kestää täydellä teholla noin 1,5 tuntia. Pakkauksen mukana tulee näppärä kelautuva USB – MicroUSB-johto sekä verkkovirta- ja tupakansytytinlaturi. Kummatkin valaisimet ovat vesitiiviitä sekä iskunkestäviä 2 metrin korkeudelta tiputettuna. 10 vuoden takuu viimeistelee luottamuksen.

Se valitseeko jomman kumman on lähinnä makuasia. Turbon hinta on 226 ja XT:n 209 euroa.

Hinta tulee mieltää lähinnä sijoitukseksi, tämän jälkeen ei tarvitse miettiä muita valaisimia, sillä Turbo ja XT suoriutuvat kaikista tilanteissa niin maalla kuin merelläkin.

Testikolmikko alhaalta ylös: Poly Triad, Triad XT ja Turbo. Turbon kiinnitysklipsi oli irrotettu.

Edullinen Poly Triad

Mikäli haluaa päästä ASP:n laatuun käsiksi, mutta ei ole valmis sijoittamaan yli 200 euroa, niin hyvä vaihtoehto on 300 lumenin Poly Triad. Se ei aivan yllä edellisten tukevuuteen ja tehoon, mutta kampanjahinnallaan 54,50 euroa on erittäin houkutteleva vaihtoehto. Poiketen kalliimmista malleista Poly Triadissa ei ole USB-latausta ja se toimii normaaleilla sormiparistoilla (2).

Lisätietoa ASP-valaisimista www.mastermarkbrands.fi tai www.asp-usa.com Teksti PASI TAPONEN Kuvat ANTTI ZETTERBERG

102

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Triad XT:n ja Turbon ostaja pääsee nauttimaan myös näppäristä varusteista ja monipuolisista latausmahdollisuuksista.

3,7 voltin ja 2200 mAh akku tulee vakiona.

Vaakatasossa olevasta Poly Triadista näitä ominaisuuksia ei löydy.

Uutuudet & uutiset Lämpökartta toimii Gen3-sarjan laitteissa ja Carboneihin ominaisuus tulee syksyn aikana.

Lowrancen Gen3 –laitteet mahdollistavat reaaliaikaiset lämpötilakartat

K

alastajia askarruttaa aina kalastettavan vesialueen lämpötila. Olosuhteiden muuttuessa lämpötilatkin muuttuvat ja sitä myöten kalojen paikat. Lowrancen Gen3 –laitteiden käyttäjät saavat ohjelmistopäivityksen myötä nauttia reaaliaikaisesta lämpötilakartasta.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä

Kalastajan on hyvä muistaa, että kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten niiden lämpötila riippuu veden lämpötilasta. Kylmän veden aikaan ne hakevat hieman lämpimämpää ja lämpimän veden aikana ne vastaavasti painuvat viileämpiin vesiin. Kalastajien himoitsemien petokalojen eli hauen, kuhan, ahvenen, taimenen ja lohen kalastajalle ymmärrys kalastusalueen lämpötilasta on avainasemassa.

Laitteiden kehittyessä niiden päivittäminen avaa uusia ominaisuuksia

Reaaliaikainen lämpötilakartta on eräs fiksuimmista lisäominaisuuksista, joka kannattaa ehdottomasti päivittää, sillä lämpötilakartta avaa tutuillekin vesille aivan uusia näkymiä.

Vaikka olisi tyynikin päivä, pinnanalai-

set virtaukset saattavat kuljettaa viileää vettä alueelle, jossa sitä ei uskoisi olevan. Kun olet ajanut vähän aikaa kalastettavaa aluetta ympäri saat selkeän käsityksen mihin kalastus kannattaa keskittää.

pieni kierros, jotta hot spot löytyy nopeammin.

Ilmainen päivityspaketti löytyy suoraan osoitteesta www.lowrance.fi -> Ohjelmistopäivitykset (Tulossa myös Carbon-sarjaan syksyn aikana) Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Toiminta

Lämpötilakartta toteutuu suoraan karttapohjan päälle omana kerroksenaan (Chart overlay). Voit muuttaa lämpötilaa kuvaavia värejä mieleiseksesi kolmella eri tavalla, mutta ehkä selkeintä on pitää lämmin punaisella ja viileämpi vihreällä kuten esimerkkikuvissa.

Käyttö on hyvin yksinkertaista ja tarvittava lämpötila-anturi luonnollisesti jo valmiina, jos laitteeseen on liitetty kaikuanturi.

Päivitettyäsi laitteen saat saman päivityspaketin yhteydessä ruudun vasempaan reunaan myös uuden hallintapalkin, josta pääset helposti näkemään kaikkien lisälaitteiden, kuten keulasähkömoottorin, autopilotin tai audiolaitteiston toiminnan.

Virtaus on tuonut lämpimämpää vettä syvän ja matalan reunaan (punainen).

Kenelle?

Lohikalojen uistelijoille ominaisuus tuo merkittävän lisäedun, myös kuhan uistelussa siitä on hyötyä etenkin loppukaudesta. Heittokalastajan kannattaa pitää ominaisuus päällä siirtymillä ja tehdä kalapaikoille saavuttuaan

Kuvassa kylmin alue löytyy syvän päältä. Tässä tilanteessa lämpimin vesi on yli 16 ja kylmin noin 13 astetta.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

103

Uutuudet & uutiset 13 Fishing Creed X erottuu edukseen.

Kalkkistenkoski tarjosi hienon testikentän.

Kevennysaukkojen määrä on huomattava, mutta silti olemus on tukeva.

Käyttökokeessa 13 Fishing Creed X –haspeli

A

merikkalainen 13 Fishing erottuu edukseen hieman valtavirrasta poikkeavilla tuotteillaan. Saimme käyttökokeeseen alemman keskihintaluokan Creed X –haspelin jonka hinta on 99 euroa.

Laatikko aukeaa

13 Fishingin tyylikäs mustavalkoinen paketti pitää sisällään 2000-kokoluokan kelan, joka soveltuu kevyeen heittokalastukseen ja jigailuun. Kela itsessään on kevyt, 224 g, käy silkinpehmeästi kahdeksan laakerin avulla ja sanka vapautuu sekä sulkeutuu täsmällisesti.

Muotoilu poikkeaa kilpailijoista viisteineen ja kevennysaukkoineen. Aukoista huolimatta kelan runko vaikuttaa jämäkältä. Siima puolautuu tasaisesti vaikka puolattavana on ohut, 0,18-millinen Sufix Performance Pro 8. Hiljaista siimaa hiipi puolalle täysi 135 m puola, mutta täydennän pohjasiimalla noin 30 metriä.

Käytössä

Yhdistin Creed X:n saman valmistajan 6’10” Omen-vapaan, joka on aivan loistava jigivapa.

Tällä kertaa en kuitenkaan heittänyt jigiä vaan lippaa sekä lusikkaa Kalkkistenkoskella. Vaikka vapa oli ehkä hieman liian jäykkä näihin hommiin, se ei menoa haitannut. 40-50 cm virrassa viihtyvät taimenet olivat oikein hyviä kelan jarrun testaajia.

Kelan jarru ottaa kiinni todella purevasti, voit siis säätää jarrua hyvinkin tarkasti, sillä pienelläkin liikkeellä saadaan selkeä muutos jarrutehossa. Kelan välitys on 5,2:1, joka riittää hyvin kaikkiin tilanteisiin, myös silloin kun uistin pitää saada nopeasti pois kivikosta.

104

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Koskitaimenia oli nautinto väsytellä Creed X:llä

Creed X on hintaluokassaan täysin soiva peli

En parin viikon käyttöjakson aikana löytänyt oikeastaan muuta huomautettavaa, kuin että kammen nuppi on märkänä liukas, vaikka valmistaja muuta väittää. Siimalukko voisi myös olla toisen muotoinen, sillä pyöreään on vaikea saada siimaa pitoon.

Pienten ”epäkohtien” ei kuitenkaan kannata antaa hämätä. 13 Fishing on tehnyt pätevän kelan, joka sopii hyvin esimerkiksi jigailuun tai muuhun kevyeen heittokalastukseen. Merkin ote on tuore, joten vaikka moni kilpailija yltää laadussa samalle tasolle, ei 13 Fishingin muotokieli jätä kylmäksi.

Lisätietoa www.13fishing.com Teksti ANTTI ZETTERBERG

Uutuudet & uutiset Hopea teki kertaheitolla hulluksi.

Tarina väärin oppineesta lohen perhokalastajasta

”

Hopea tekee hulluksi”. Lausahdus joka minulle sanottiin ensimmäisellä perhokalastuskaudellani ja jonka viestiä en millään meinannut ymmärtää.

Tarinani lohen perhokalastuksen parissa alkoi kolme kautta sitten. Hankin Vision Switchin 10’11” luokassa #7, koska mieleni ei edes tehnyt mieli lähteä heiluttamaan lipputangon kokoista vapaa rannalle. Ensimmäiselle lohireissulle lähdin kokeneemman ystäväni kanssa saaliinamme neljä tittiluokan kalaa. Toiselle kaudelle tavoite nostettiin jalkaluokkaan. Se toteutui 78 cm & 4,7 kg painivastuksella.

Viime maaliskuussa sitten sain aikaiseksi ostaa ensimmäisen ihka oikean lohisettini.

Lohikuume oli vahvassa nousussa ja koko kevään uhosin ostavani Kymin kausiluvan ja aloittavani heittotreenit jo hyvissä ajoin. Mikään ei kuitenkaan toteutunut.

Meillä on ollut tapana pyhittää juhannuksen jälkeinen viikko lohireissulle, kuten tänäkin vuonna. Saimme vasta junassa lukittua joen mihin menemme, koska myöhässä ollut kevät oli sekoittanut suunnitelmamme täydellisesti.

Valtavat tulvat oli vallanneet jokaisen joen pohjoisessa ja kausi oli ainakin kolme viikkoa myöhässä. Lakselvilla olisi vielä kaksi lupaa kahdelle vapaana, joten suuntasimme kohti Finnmarkia.

Lakselvilla

“No, mitä kaapelia laitetaan?”, kysyin kokeneelta kaveriltani. Synkillä kuulemma pitäisi

mennä, koska joki oli tulvassa. Olin asennoitunut, että nyt sitten harjoitellaan nämä luvat heittämistä ja niin teinkin. Mutta harjoitukset loppuivat nopeasti kun jo toisella heitolla 104 cm naaraslohi riuhtoi menemään. Loppuilta menikin ihmetellessä että mitä tapahtui.

Seuraavana aamuna menin taas poolille jota paikallinen oli hakannut koko yön tuloksetta. Keitin kahvit ja annoin poolin rauhoittua. Noin 10-15 heiton jälkeen rysähti jälleen samaan perhoon. Puolen tunnin painin jälkeen mittanauha näyttää luvuksi 106 cm. Ei voi olla totta. Aiempaa ennätystä ei pitänyt rikkoa vielä vuosiin! Tulevaisuudessa on varmasti luvassa vielä satoja, ellei jopa tuhansia tyhjiä heittotunteja, koska kyseisten tapahtumien älyttömyyttä en pysty vielä ihan hetkeen itse sisäistämään.

Varusteeni

»» Vapa: Vision Tool Cork 14’ / #9-10 / 34-45g »» Kela: Vision XLB 3.0 »» Siima: Vision ACE Sink –ampumapää Teksti SAMI VÄLIKANGAS Kuvat JUHO HUTTUNEN

Lohen kalastus on täydellistä mentaalipeliä

´Se ei katso mikä vapa tai mitkä housut sinulla päälläsi, ne vain antavat mielekkyyttä tyhiin heittotunteihin. Vain sillä on väliä ovatko planeetat ja tähdet kohdillaan kun perho laskeutuu veteen. Lohi on kiero ja arvaamaton ja sitä täytyy kunnioittaa. Kutsun itseäni täysin väärinoppineeksi lohen perhokalastajaksi – aina väärä perho ja muutenkin surkea heittämään, mutta silti saanut kokea näin paljon upean lajin parissa. Paluuta ei ole.

Hopea teki minut hulluksi.

Visionin kahden käden lohiluokan setti ei ollut hinnaltaan ylivoimainen ensi kertaa lajia kokeilevalle.

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

105

Uutuudet & uutiset

Voissa paistetut rapeat puikot juuri ennen tarjoilua.

Seifile oli helppo viipaloida sopiviksi puikoiksi.

Kassissa oli yhteensä 600 g filettä.

Lopputulos sai makunystyrät kihisemään.

Itse tehdyt kalapuikot Anton & Antonin Ruokakassista

H

elsinkiläinen herkkukauppa Anton & Anton on tunnettu laadukkaista lähiruokavalikoimistaan ja erinomaisesta laadustaan.

Hintataso on kuitenkin ollut sen mukainen eli ei kaikkien kukkarolle sopiva. Ruokakassi-palvelulla hintavanpuoleinen kauppa muuttuukin edullisemmaksi laadusta tinkimättä.

Ruokakassi-palvelu perustuu siihen, että laadukas ruoanlaitto olisi mahdollisimman vaivatonta. Ruokakasseja on saatavilla erilaisilla raaka-aineilla, joista valitsin luonnollisesti kalan.

Anton & Antonin henkilökunta suunnittelee reseptit valmiiksi ja pakkaa kassiin kaiken tarvittavan kolmeen eri ruokalajiin neljälle. Tilaus tulee tehdä edeltävän viikon keskiviikkona ja toimitus tapahtuu seuraavan viikon tiistaina. Hinnat vaihtelevat kassin sisällön perusteella noin 50-60 euron haarukassa. Reseptit vaihtuvat viikoittain ja ovat aina sesongin mukaisia. Raaka-aineet ovat todella laadukkaita ja tuoreita.

Koko ruljanssissa meni yhteensä noin puoli tuntia ja perheellä oli edessään perinteinen ateria, mutta täysin eri henkisenä kuin kaupan kalapuikoilla. Lisäsin vielä kassissa mukana tullutta remoulade-kastiketta, joka antoi loistavan lisäsäväyksen.

Täytyy sanoa, että puikot olivat pienen vaivan väärti. Tyytyväiset lapset lipoivat huuliaan vielä pitkään ja janosivat lisää herkkua. Ero on kuin yöllä ja päivällä jos vertaa itse tehtyjä puikkoja kaupan rasvaa tihkuviin mössöpuikkoihin. Kannattaa ehdottomasti tutustua Ruokakassi-tuotteisiin Anton & Antonin sivuilla www.antonanton.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Miten homma toimi?

Kassi sisältää ainekset seifileestä tehtyihin kalapuikkoihin, perunamuusiin, mummonkurkkuihin, kanttarellipastaan sekä kukkakaalikeittoon.

Jätin pastan ja keiton teon tuonnemmaksi ja keskityin kalapuikkoihin.

Aineksia on varmasti riittävästi ja osa tulee löytyä omasta kaapista, kuten korppujauhot ja mausteet.

Kassissa on selkeät ohjeet ja reseptejä voi hyvin myös itse tuunata oman maun mukaan. Ohjeita seuraamalla ei voi tyriä.

Tein ensin mummonkurkut tekeytymään etikkaliemeen, jonka jälkeen tein perunamuusin. Sitten oli aika viipaloida seifilee puikoiksi ja leivittää puikot. Laitoin pannun kuumenemaan, lisäsin voiklimpin tirisemään ja asettelin varovasti leivitetyt puikot paistumaan.

106

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Käytin kassin sisällöstä kerralla vain osan. Kuvasta puuttuu mukana ollut leipä (joka syötiin heti) ja vuohenjuusto.

Uutuudet & uutiset Vanhankaupunginkosken pato – fyysinen ja henkinen nousueste läisten virkistysarvoja. Helsinginkosken palautus olisi myös antanut kovan imagonkohotus potkun, jonka arvo on unohdettu totaalisesti.

Näin pato toimii henkisenä ja taloudellisena nousuesteenä kaupunkimme kehitykselle.

Ohessa visualisoituna äänestyksessä hävinnyt VE1-kompromissivaihtoehto, jossa otetaan huomioon padon museoarvo ja ratkaistaan kalojen nousueste.

Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Vaihtoehto Ve1 - VanhanKaupunginKosKen (helsingfors) nousuesteen poistaMiseKsi ViiKintien pohjapato

NykytilaNNe 0 1

KorKeusero M

2 3 4 5

pato = nousueste

NykytilaNNe - kalat vaurioituvat eksyessään padon alle hyppimään - nousu estyy ja vähintään hidastuu - kalat vaurioituvat kuuden metrin pudotuksessa kiville - kutualueita rajoitetusti - pato on tulvariski - tulevaisuuden ylläpitokulut

6 7 8 9

ViiKintie nisKalle Kutualueita lohelle ja taiMenelle

Vaihtoehto Ve1 - padon puolitus ja pohjaprofiilin muutos

VedenKorKeus pysyy saMana KosKenhaaran nisKalta ylöspäin

0 1 2 3 4

täytettävä osa leiKattu pato

täyttö

5 6 7

täyttö

8 9

Kosken alaosan loivennettu pohjaprofiili

Koskessa luonnollisia lepokuoppia nousukaloille

Vaihtoehto Ve1 - padon puolitus pohjaprofiilin muutos + kaloille vapaa nousu + niskalle kutualueita lohelle + kalastusalue kasvaa + koski on tulva-aikaan nähtävyys + jyrkkä koski koskimelojille + kaupungin vesireservin tilavuus ei muutu + helpottaa mahdollisia tulvia + iso osa padosta jää näkyviin + padon ylläpitoon ei kulu resursseja

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

saKKe yrjölä

S

yksyllä 2014 Valtuutettu Jukka Relander ja 48 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua esittivät aloitteessaan, että Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkeva pato puretaan siten, että alueen museoarvo ei laskisi. Kaupunkisuunnitteluviraston johdolla asiaa selviteltiin joka kantilta tosin tärkeimmiltä osin epämääräisesti.

Tammikuussa 2017 Helsingin kaupunginhallitus valitsi kehnon selvitystyön pohjalta absurdin vaihtoehdon ongelman poistamiseksi.

Nyky+ vaihtoedossa keskitytään Itähaaran kunnostamiseen, vaikka sillä puolella ei ole nousuestettä. Isoin ongelma alueella on yksinomaan nousukelvoton pato.

Purkuvaihtoa pohdittaessa on tullut esiin monenlaisia epämääräisiä käsityksiä negatiivisista vaikutuksista, jotka eivät pohjaudu tutkittuun tietoon saati järjenkäyttöön. On epäilty että Pikkukosken uimaranta katoaa - vaikka vedenkorkeus ei muutu kuin patoalueella. On pelätty joen pohjaan kertyneitä sedimenttejä, joita siellä ei ole koska pohja on kovaa kiveä ja kalliota. Sedimentit ovat Vanhankaupunginlahdella. Oli myös epäilty vuollejokisimpukan kärsivän muutoksista, vaikka simpukoiden olot vain paranevat luonnollisten olosuhteiden paranemisen johdosta.

Olisi kiinnostavaa tietää miksi olemattomia sedimenttejä ei etsitty?

Mistä saatiin äänestyksessä eniten painoarvoa antavat kustannukset, jotka selkeästi ohjasivat kuolleena syntyneen vaihtoehdon suuntaan?

Kustannuksissa ei huomioitu padon tulevia kunnostus- ja ylläpitokustannuksia eikä varsinkaan menetettyjä tulevien sukupolvien helsinki-

107

Uutta & kokeiltua

Värejä ja malleja on moneen lähtöön. Ominaista on vahva tuoksu.

Piilokoukku laventaa kalastettava aluetta, mutta tartutus on vaikeampaa.

CRAZY FISH Tampereen Kalastusväline tuo markkinoille espanjalaistaustaisen Crazy Fish -tuotemerkin. Brändin kantavana voimana on monimuotoinen ja -värinen hajustejigivalikoima.

Jigipäissä puolestaan käytetään paljon ”flex head” tai ”swing hook” -ratkaisua, eli pää ja koukku ovat erillisiä ja ne kiinnitetään toisiinsa pienen hakasen avulla. Etuna on monipuolisempi liike ja osien vaihdettavuus. Jos koukku tylsyy, ei tarvitse heittää koko lyijykuulaa pois. Samoin painojen ja koukkujen yhdistelmää voi tarvittaessa muuttaa ilman, että kuljettaa mukanaan älytöntä rasiallista eri variaatioita.

Kalastus Suomen lähettämät koekappaleet oli pääosin rigattu ns. offset-koukuilla

Koukun kita jää jigin alapuolelle näkyviin ja koukun kärki jigin pintaan ikään kuin piiloon. Ideana on, ettei piilossa olevan koukun kärki tarttu heiniin, mutta kalan iskiessä se nousee näkyviin ja tarttuu kalaan. Tällaista ratkaisua käytetään paljon pohjoisamerikkalaisessa bassinkalastuksessa, kun kumi pitää heittää lumpeikoiden ja ruovikoiden keskelle. Suomessa ei jigillä samalla tavoin juuri kalasteta, mutta toisaalta tulee mieleen, voisiko käyttöaluetta laajentaa tällä ratkaisulla? Aiemman kokemuksen perusteella piilokoukulla tulee merkittävästi enemmän pelkkiä tärppejä, eikä tämä kokeilu sitä muuksi muuttanut. Toisaalta vieheellä voi kalastaa 108

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Mikrokoon Crazy Fisheillä on hauska jallittaa mökkirannan pikkuahvenia. Kuva Veikko Satto.

Nivelletty pää kiinnitetään hakasen avulla. Vähän työläämpää, mutta tehokkaamman tuntuista.

paikoissa, joissa muilla ei saa tärppejäkään.

Vaikka Crazy Fishin valikoima on houkutteleva monipuolinen kaikkine rapuineen, sudenkorennontoukkineen ja mikrojigeineen, tilan raivaaminen jigimarkkinoilta ei varmaan ole helppo nakki. Vastikään bassireissulta palannutta kyllä kiinnostaa offset-koukun mahdollisuudet. Palaamme asiaan, jos löydämme hyviä uusia ideoita offset-koukkuisten jigien käyttöön.

Omaperäisten jigiensä lisäksi Crazy Fishiltä löytyy erittäin mielenkiintoinen vapavalikoima. Vavat ovat kauniita ja huolella viimeistellyn näköisiä. Me saimme testiin Aspen Staken, joka on 3-15 gramman viehepainoille tarkoitettu 110 gramman painoinen notkea nautiskeluvapa. Aspen Stake on hyvä esimerkki vapamateriaalien jatkuvasta kehityksestä. Vavat ovat yhä ohuempia ja kevyempiä suhteessa niiden väsytysvoimaan.

Olemme kalastaneet ahvenia aiemminkin vastaavilla notkeilla jigivavoilla, joten Aspen sopi käsiimme kuin nakutettu. Tuntuma parin sadan gramman ahvenen kanssa on hieno ja kilon-parin hauen kanssa vasta saakin fiilistellä. Valkoinen tärppikärki tuo vielä pientä lisämaustetta jigailuun.

96 euron hintalappu tällaisesta instrumentista ei tunnu lainkaan pahalta rastilta.

Viehepainosuosituskin on kohdallaan. Ainoa pieni miinus tulee viehelenkistä, joka on saranoitua mallia. Niiden kestävyys ei ole aiemman kokemuksemme mukaan hää-

Aspen Stake on aito nautiskeluvapa – myös ulkonäöltään.

Teksti ja kuvat NIKO SATTO & MIKA NUMMISTO

Kuvan henkilön vartalo ei ole optimaalinen Wadermateille. L on liian tiukka, XL on liian pitkä ja pussittaa polvista. Kuva Veikko Satto.

Meihon rasioita. Oikeanpuoleiseen mahtuivat Kuusamon Uistimen testilusikat. Näistä Suomen Haukiseuran ja Hauenkalastajat-yhteisön erikoisväreistä lisää keväällä!

vi ja lisäksi offset-koukkuisten jigien kanssa kaipaisi puoliavointa lenkkiä. Mallistossa on myös useita muita kiinnostavia vapoja. Vai mitä sanoisitte Perfect Jig -mikroviehevavasta, jonka pituus on 230 cm ja viehepainosuositus 0,5-5 grammaa?

Lisätietoja: www.kalastussuomi.fi ja eu.crazy-fish.biz MEIHO-RASIAT Santico Tradingin tuontiohjelmassa olevat vieherasiat ovat japanilaisen Meihon tuotteita. Jos on Plano ollut perinteisesti vieherasioiden ”mersu”, Meiho lienee niiden ”rolssi”. Olemme testanneet erilaisia Meiho-rasioita jo muutaman vuoden ajan ja niiden kestävyys vakuuttaa. Myös lukitus hakkaa monet normirasiat mennen tullen.

Lukitus on paitsi kestävä ja tukeva myös helposti yhdellä kädellä käytettävä. Rasiat eivät ole markkinoiden halvimpia, yleensä mutta laatu maksaa.

Meihon rasiavalikoima on monipuolinen, kun taas muunneltavuus on esimerkiksi Planoja rajallisempi. Niinpä muutamaa erikoisrasiaa on pitänyt käyttää toisin kuin on alun perin tarkoitettu. Esimerkiksi vertikaalijigeille tarkoitettu rasia oli meidän valmiiksi rigatuille kuhavertsuillemme liian lyhyt.

Sen sijaan Mika äkkäsi sen sopivan täydellisesti testilusikoiden kuljetteluun. Rasiaan menee kymmenen kappaletta lusikkauistimia niin, että jokaisella on oma lokero. Näin lusikoita ei tarvitse kolhia toisiaan vasten tai ravistella yksittäistä aina irti viidestä muusta.

Santicon mukaan ensi kaudelle on luvassa myös pidemmille vertsuille sopiva rasia.

Jo aiemmin saimme testiin pehmustetulla solumuovipohjalla varustetun rasian, johon voi säilöä esimerkiksi suuria haukiperhoja.

Solumuovin ansiosta koukun kärki ei sotkeudu toisiin perhoihin. Tilaa on niin paljon, että rasiaan mahtuisi kaksi kerrosta. Se olisi ratkaisuna erittäin hyvä, ellei täydellinen.

WADERMATE-KAHLUUHOUSUT Hengittävät kahluuhousut alle satasella? Kyllä, DePaul Design Wadermatet saa kaupoista parhaimmillaan 79 euron hintaan. PVC-housujahan saa kyllä halvemmallakin, mutta ”oikeista” kahluuhousuista Wadermatet lienevät halvimmat.

Rahalla saa vahvan tuntuiset, mutta samalla kalliita kahluuhousuja jonkin verran jäykemmät housut. Jos kahluuhousuja tarvitsee jatkuvasti esimerkiksi koskikalastukseen, kannattaa ehkä raottaa lompsaa vähän enemmän, jotta saa ohuemmat pöksyt. Sen sijaan satunnaiseen koskikalastukseen tai vaikka Kalamaratonin yölajien lirkkimiseen Wadermatet käyvät loistavasti – kunhan koko on sopiva. Persjalkaiselle plösölle nimittäin L-koko on liian tiukka ja XL puolestaan sen verran pitkä, että housuin jää pussia, mikä haittaa kahlaamista. Normaalivartaloiselle Wadermatet saa istumaan nätisti.

Lisätiedot (Meiho ja Wadermate): www.santico.fi COAST LED140 -MONITOIMITYÖKALU Normark Suomen Coast-valikoimassa on kolme erilaista monitoimityökalua eli taitettavaa pihtien ja linkkuveitsisarjan yhdistelmätyökalua. Meillä kokeilussa oli hinnaston keskimmäinen malli, Coast LED140, joka on nimensä mukaisesti varustettu ledivalolla. 39 euron hintainen vempain edustaa ylipäänsä markkinoilla hinnaston keskitasoa. Edullisimmillaan vastaavia työkaluja saa runsaalla kymmenellä eurolla, kalleimpien maksaessa satasen kahta puolta.

Jotta työkalusta voisi lausua varmoja vertailumielipiteitä, pitäisi olla laaja kokemus erilaisista vaihtoehdoista. Vähistä viime vuosina kokeilluista vaihtoehdoista tämä on kuitenkin ollut eniten käytössä, koska tässä on parhaat ja tukevimmat sakset.

Kuitusiiman ja fluorocarbonperukkeen sidonnan viimeistelyssä teräville ja tukeville saksille on nimittäin käyttöä. Halvemmassa Retki-merkkisessä niitä ei ollut, selvästi kalliimmassa Victorinoxissa ne taas olivat yllättävän rimpulat. Tosin ovathan nekin voineet viime vuosina kehittyä. Pelkkä hyvien saksien, pihtien ja yhden terävän veitsen yhdistelmä olisikin omiin tarpeisiin paras vaihtoehto.

Coastin kova kotelo tulee nepparilla vyölle. Läpipujotusmahdollisuutta ei siis ole. Nähtäväksi jää, kestääkö neppari käytössä.

Toistaiseksi veitsi on pysynyt matkassa myös Kalamaratonin puskissa ryynäämisen ajan. Ledivalolle ei muuten ole vielä ollut käyttöä.

Plussaa tulee superhyvistä saksista. Nepparikiinnityksen pitävyys tulevaisuudessa askarruttaa.Hentorit, esequiam quae sae sinum am conest,

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

109

Uudella palstallamme kalastusopas Mikey Sarelin kertoo minkälaista oppaan työ käytännössä on.

Pirteä kesähauki tarjoaa kevyillä välineillä kalastettuna hyvän vastuksen siiman päässä.

Kalastusoppaan arkea Kesä on lusittu, jos sitä nyt kesäksi voi kutsua. Suomen kesä kun on lyhyt mutta sitäkin kylmempi. Kesäloman aika juhannuksesta elokuun puoliväliin on kalastusoppaalle, tai ainakin minulle, hiljaiselon aikaa, kesälomillaan kun suomalaiset harvemmin tuntuvat käyttävän kalastusoppaan palveluja koto-Suomessa, silloinhan matkustetaan perheen kanssa ulkomaille lomanviettoon.

S

atunnaisia ulkomaalaisia kalaturisteja lukuun ottamatta heinä-elokuussa onkin hyvin aikaa huoltaa kalustoa kevätkauden päätteeksi ja viettää paljon kaivattua laatuaikaa perheen kanssa. Tai käydä vaikkapa omassa kalassa.

Keikkakausi jatkuu elokuussa

Elokuun puolivälissä ihmiset alkavat kuitenkin palailla lomiltaan ja keikkakyselyjä alkaa taas tulla sähköpostiin. Elokuussa vien tyypillisesti asiakkaita jigaamaan ahventa ja pirteitä kesähaukiakin nar110

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

rataan minkä ahvenenkalastukselta ehditään. Syyskuun myötä sesonki lähteekin sitten kunnolla käyntiin ja aletaan keskittyä hauen ja kuhan pyyntiin ihan tosissaan.

Syys-lokakuu on kalastusoppaalle varsinaista ruuhka-aikaa ja hyvä näin, sillä silloin lähestulkoon kaikki tavoitelluimmat kalalajit ovat ainakin omalla toimialueellani, eli merellä, tuolloin pyydettävissä.

Loppusyksy on tosikalastajien aikaa

Loka-marraskuu onkin sitten jo aikaa jolloin varsinaiset kalamiehet (ja naiset), jotka eivät kylmää pelkää, tahtovat oppaan kyytiin yrittämään

”Syys-lokakuu on kalastusoppaalle varsinaista ruuhka-aikaa ja hyvä näin, sillä silloin lähestulkoon kaikki tavoitelluimmat kalalajit ovat ainakin omalla toimialueellani, eli merellä, tuolloin pyydettävissä.”

Kalastusoppaan arkea

uutta haukiennätystä tai vaikkapa loppusyksystä rantautuvaa, vaikeaa, mutta palkitsevaa meritaimenta. Myös kuhan jigikalastus ja vertikaalijigaus ovat suosittuja lajeja aina jäiden tuloon asti.

Joulukuun puolivälissä keikkakausi loppuu ja edessä on kalustonhuoltoa ja päivittämistä tulevalle kaudelle. Nyt on myös hyvä aika hieman hengähtää ja kerätä voimia pitkän avovesikauden päätteeksi. Vuoden pimeinä kuukausina käyn Panamassa ja Nicaraguassa asiakasryhmien kanssa kalastamassa trooppisten vesien isoja, vahvoja ja kauniita kaloja, mutta näistä hommista enemmän joskus toiste.

Mikey Sarelin toimii kalastusoppaana Turun ja Saaristomeren alueella yrityksessään Southwest Fishing Tours.

Meritaimen on loppusyksyn kala, joka on monelle asiakkaalle se kaikista tavoitelluin saalis.

PARHAAT

VENEET M E ILTÄ!

MYYNTI - HUOLTO - VARAOSAT - SÄILYTYS Kalkkirannantie 50, Kalkkiranta, Sipoo | 09 272 8615

TUTUSTU MYÖS verkkokauppaamme

wwmarine.fi

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

111

Mika Vornanen

Meanwhile in Finland

K

esä meni mukavasti ja kalastus oli kivaa. Saalista saatiin ja sitä syötiinkin, paitsi kuhia, jotka saavat minun puolestani hoitaa lisääntymisensä ilman jigieni aiheuttamaa haittaa.

Kolmen viikon reissu Hollantiin avasi silmiäni taas hiukan lisää, myös oman kansakuntani suhteen. Huomasin, ettei Suomi ole ainoa maa, jossa kysellään ja toimitaan vasta kun on liian myöhäistä.

Vieraillessani nyt neljättä kertaa Reinin alajuoksulla Harinvlietin sekä Hollands Diepin alueilla, kuulin paikallisilta oppailta ammattikalastajien toteuttamasta suurahvenien ja -kuhien massatuhoamisesta. Valtavista ahvenista ja kuhista, sekä erityisesti niiden määristä kuuluisaksi tulleet alueet ovat nyt siinä kunnossa, ettei sata hyvää heittokalastajaa tahtonut saada edes kolmea kuhaa veneeseensä per päivä. Puhumattakaan ahvenista tai yhdestä hauesta, jonka kalastuksen kuvittelisi olevan helppoa. Kalastusmatkailun tuomille ja tiedossa oleville tuotoille ei annettu mitään arvoa, vaan kalat pyydettiin pois kutualueilta ja vaihdettiin rahaksi. Miten tämä touhu tuntui niin tutulta?

Kun Suomessa alkoi lomakausi, ilmestyivät myös haukiin liittyvät petouutiset

Sen lisäksi, että hauki oli raadellut uimarin tai onkijan, nyt nähtiin myös kuvia kookkaista hauista ripustettuna milloin aidan tolppaan, milloin aitaan tai jopa tienviitaksi. Eräs ulkomaalainen tuttuni näki yhden noista kuvista ja kysyi, mistä on kyse? Vastasin sen olevan puussa asuvien rohkeuden osoitus. He todistavat näin, etteivät pelkää edes haukia. Oikeasti, onko sellainen henkilö hullu vai tyhmä, vai kumpaakin, joka ripustelee kaloja pitkin aitoja ja seipäitä?

112

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

Sitten olikin jo aika perinteisten hyljekirjoitusten

Kuten aina, ne alkoivat kuvista, joissa kalaverkosta löydettiin kuollut kuutti tai täysikasvuinen hylje. Miten suuri voikaan olla vesistön äärellä asuvan alkuasukkaan vihaenergia eläintä kohtaan, joka syö ravinnokseen kalaa.

Tämä viha nimittäin kulminoitui valokuvaan, jossa (ampumalla tapettu) merimetso roikkui hirtettynä tienvarsikylttiin Närpiössä. Todellinen pohjanoteeraus merimetsojen olemassaolon oikeutukselle nähtiin, kun kirjoitustaitoinen kaloja pyytävä ja myyvä kommentoi kuvaa seuraavasti: «Näin pitäisi kaikkien roikkua. Ainut ongelma on se, että kyltit loppuvat Suomesta!”

Jos uutisointiin on uskominen, niin yksi perinteinen ammattikunta on vaarassa kadota, jollei hylje- ja merimetsokantoja saada kuriin? Viitaten edelliseen kommenttiin, en ihmettelisi, jos ammattikunta katoaisi muista kuin hylkeistä tai merimetsoista johtuvista syistä. Ämpärillisessä karvojakin on sen verran älyä, ettei se syyttäisi eläimiä omista aikaansaannoksistaan.

Teksti ja kuvat MARKKU TIUSANEN

WPC Finland 2017 -mestarit Kalle Paavola ja Peter Lahti edustavat Suomea ensi vuonna Hollannissa järjestettävässä World Predator Classicissa.

Kalle Paavola ja Peter Lahti WPC Finland -mestareiksi

S

yyskuun alussa kisatun World Predator Classicin Suomen karsintakilpailun voittivat Kalle Paavola ja Peter Lahti. He edustavat Suomea ensi vuonna Hollannissa järjestettävässä WPC:ssa.

Tänä vuonna WPC Finland kilpailtiin Vanajavedellä ja kilpailukeskuksena oli hotelli Petäys Resort. Himoittua mestaruutta lähti tavoittelemaan 39 venekunnallista rutinoituneita kilpakalastajia.

Kaksipäiväisessä kilpailussa molempina päivinä kilpailijoiden tavoitteena oli kalastaa 3 ahventa, 3 kuhaa ja 1 hauki. Kuten etukäteen ounasteltiinkin, vaikeinta oli kuhien pyydystäminen. Paavola ja Lahti löysivät kuhapitoisen paikan ensimmäisen kilpailupäivän loppupuolella.

Sen jälkeen heidän tuloskorttinsa täyttyi nopeasti ja he ottivat kilpailussa johtoaseman 300 cm yhteispituudella.

Ainoastaan kaksi parasta venettä sai tuloskortin täyteen ensimmäisenä päivänä

Kilpailukeskus hotelli Petäys Resort tarjosi upeat puitteet kisan järjestämiselle. Jokaiselle kilpailijalla oli oma nimetty venepaikka laiturissa, missä oli mahdollisuus keulasähkömoottorien akkujen lataamiselle.

Toisella sijalla olivat Henri Petro ja Jarkko Uimonen 285 cm tuloksella. Kolmannella sijalla olivat Mika Tuominen ja Tomi Nurmi (267 cm) ja heidän peräänsä hengittivät Pekka Laitinen ja Janne Sullström (239 cm) ja vain sentin huonommalla tuloksella viidentenä olivat Rainer Niutanen ja Ilpo Salminen (238 cm).

Toinen kilpailupäivä antoi kalaa hieman aloituspäivää paremmin

Täyden tuloskortin mittautti 5 venekuntaa, joista parhaasta tuloksesta (314 cm) vastasivat Samu Lepistö ja Toni Pohjalainen. Piikkipaikka nosti heidät lopputuloksissa vasta sijalle 7, sillä kilpailu kärjessä oli harvinaisen tasaväkistä. Pekka Laitinen ja Janne Sullström sijoittuivat toiseksi ja nostivat tasaisilla suorituksillaan itsensä myös lopputuloksissa hopealle. Kolmannen sijan ottivat Mika Tuominen ja Tomi Nurmi. Myös Niutanen ja Salminen olivat vireessä toisena päivänä ja lopputuloksissa sillä heltisi 4. sija. Viidensiksi rutistivat Saku Laaksonen ja Jussi Jokinen.

Paavola ja Lahti varmistivat mestaruutensa sijoittumalla toisena päivänä kolmansiksi. Voiton avaimet löytyivät hyvästä paikallistuntemuksesta ja vahvasta osaamisesta. Jigaaminen oli jälleen kerran voittoisa kalastustekniikka, sillä voittajat saivat kaikki kalansa jigeillä.

WPC Finlandissa saalis kuvataan, ilmoitetaan kännykällä tulospalveluun ja vapautetaan. Tämä mahdollistaa kilpailun seurannan netin välityksellä. Kuvassa Team Minn Kota 1, Antti Pajunen ja Salvatore Vitale.

Teksti ja kuvat MARKKU TIUSANEN

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

113

KALASTUS/VENELIIKKEET

EKENÄS/TAMMISAARI Karjaan Urheilu&Kalastus FORSSA Forssan Kalastustarvike Satanen

OULU Tiura Uistin

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

PALOKKA Pelimies Palokka

VANTAA Yamaha Center Onkitukku

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe

GODBY Firma Hugo Andersson

KORPPOO Buffalo

PARAINEN Ninni’s Fishing

HAMINA J&J Rajala

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

HAMINA Vimpa Island Fishing Tours

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAMO Kuusamon Uistin

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

RAUMA Sissos Myymälä

HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

HÄMEENLINNA Kalastuspiste Erämaailma

LAHTI Erä-Lindroos

SAARENKYLÄ Karin Kampe

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

SALO Salon Urheilutarvike Oy

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

SIPOO W&W Marine Oy

JOUTSA J.Varis

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

JYVÄSKYLÄ Pro Fish Jyväskylä Karin Suurmyymälä

LOPPI Eräloppi Oy

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Wobbleri Ruoto Meri-Info Maritim Kalastus Arena Kalastustukku Schröder John Nurminen Marine

IMATRA Kisa Imatra JOENSUU Jokikone Oy

JUVA Rauta Maatalous KAARINA Kalastuskeidas KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

114

KIRKKONUMMI ERÄ+

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab MERIKARVIA Eumer Finland Oy MIKKELI Kala-Kalle

VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KOTKA Kymi Fishing KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy RÖNNÄS Fishing Lords ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky TAMPERE Nippon Verkko Sportia Pekka Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center TURKU Yamaha Center UUSIKAUPUNKI Riskilä Uusikaupunki

TOKMANNI (kautta maan) HONG KONG (kautta maan) MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan)

KESÄLEHDESTÄ

UUSI RealVision™ 3D kaikuluotain ja AXIOM monitoiminäytöt Erinomainen RealVision 3D kaikuluotain näyttää kalat ja vedenalaiset kohteet upean elävän näköisinä. RealVision 3D:n gyrostabilointi kompensoi automaattisesti veneen liikkeet näyttäen parhaan mahdollisen vedenalaisen kuvan aina ja kaikkialta.

Lisätietoja: www.raymarine.eu/ multifunction-displays/axiom

Images for illustrative purpose only

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

115

TOIMII KAIKILLE PETOKALOILLE

116

Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com

JÄRVELLE JA MERELLE

HOUKUTTELEVA ÄÄNI

LAADUKAS 1-HAARAKOUKKU

WWW.STORM.FI

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN MATERIAALI

SIIMASUOSITUS: SUFIX 832