Teksti MIKEY SARELIN Kuvat MIKEY SARELIN JA THOMAS TALLSKOG
ä v i ä p ja KUIN YÖ Kalastusta Pohjois-Ruotsissa kesällä ja talvella
Monelle kalastajalle kesän kalastusreissu on vuoden huipentuma, jonka odottelu alkaa jo vuodenvaihteessa tai jopa sitä ennen. Odottelu onkin usein reissun suola. Tosin odotusajan voi myös puolittaa reissaamalla talvellakin pohjoiseen. Kalalajit ovat pohjoisessa pitkälti samat kuin talvellakin, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Ympäristö ja kalastusmenetelmät eroavat talvella kesästä kuin yö ja päivä konsanaan. Ylänkökalastusta
Minulla on 13 vähintään 10 päivän mittaisen reissun kokemus kalastuksesta napapiirin yläpuolella. Kaikki reissuni ovat kuitenkin toteutuneet kesäaikaan, joten mielenkiinto kokea tunturit pilkkivapa kädessä on kasvanut vuosi vuodelta, kunnes siihen lopulta tarjoutui mahdollisuus keväällä 2017. Lensin Suomesta Kiirunaan, jossa vaasalaiset reissukaverini Thomas ja Kristian olivat minua lentokentällä vastassa. Otimme vauhtia mökkimajoituksemme kautta, söimme ja laitoimme kalastusvälineet kuntoon. Hetken kuluttua ulkopuolelta jo kuuluikin moottorikelkkojen ääniä, isäntämme Mats avustajineen oli tullut hakemaan meitä. Pakkasimme kamat asuntovaunumaisiin, arkeiksi nimettyihin rekiin, ja suuntasimme ylängölle. Suunnitelmana oli kalastaa saman päivän aikana useaa järveä, joiden kalastoon kuului ainakin harjus, rautu, taimen, siika ja ahven. Aloitimme ylimmästä järvestä, jossa pääkohteena olivat rautu ja taimen. Osa porukasta kalasti kärpäsentoukilla syötitetyillä lätkillä toisten yrittäessä morreil-
la. Eikä aikaakaan kun Mats jo väsytteli isoa rautua, joka valitettavasti irtosi luukulla. Karkuutuksen jälkeen hän tiputti kullanvärisestä morrista vielä toisen hyvänkokoisen kalan. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. Siikaa, harjusta ja ahventa
Syötyämme aurinkoisessa kelissä mitä mainioimman Matsin ja Linan valmistaman lounaan, joka koostui muun muassa karhunja poronmakkarasta sekä kuivatusta poronlihasta, jatkoimme kalastusta. Thomas, Elia ja Lina saivat tuntumaa kaloihin narraamalla muutaman kivankokoisen siian. Rautuja tai taimenia emme kuitenkaan puukonmittaista kiintiörautuani lukuun ottamatta saaneet, jo-
ten siirryimme seuraavalle järvelle. Minä ja Thomas jäimme järven kahtia jakavaan kapeikkoon muiden painuessa järven itäpäätyyn. Montaa minuuttia ei ehtinyt kulua ennen kuin morriini iski varoittamatta hieman parempi kala. Väsyttelin kalan varovasti ja sainkin 48 cm harjuksen ylös asti. Nyt niiasi vuorostaan Thomaksen vavan filmikärki ja hän nosti komean, vajaa kiloisen ahvenen jään paremmalle puolelle. Tämän jälkeen kalantulo hiljeni ja liityimme muihin järven toisella puolella. Myös Jens oli pilkkinyt komean ahvenen morrilla. Kalastimme tätä erittäin potentiaalista suurahvenjärveä yhteensä vain puolisen tuntia, sillä jouduimme kiiruhtamaan yöpymispai-
Lina ja ylängön siika.
Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com
71