Kaikuluotaamalla KALOJEN LUO Jos taas kala on aktiivinen, kalastaja huomaa nopeasti mikä on pelin henki ja tärppi tulee salamannopeasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin säilyttää kontakti kohdekalaan ja pyrkiä pitämään se ruudulla näkyvillä. Mikäli kadotat kalan, voit pyrkiä etsimään sen uudestaan viistokaikuluotaimella, jos sellainen on käytössä. Se ei ole välttämätön, mutta toimintaa helpottava apu kylläkin. Kalastusopas Toni Pohjalainen neuvoo pudottamaan jigin ensin noin metrin kalan yläpuolelle. Kalalle täytyy jäädä tunne että se pääsee yllättämään saaliin. Kun kala lähestyy jigiä, sitä kannattaa uittaa hieman karkuun ja ehkä vähän väristää, jotta iskurefleksi saadaan laukaistua.
Jigin liike nähdään selvästi sahalaitakuviona. Liike päättyy hyökkäykseen, jonka tällä kertaa teki hauki. Kalan liike näkyy hyvin viistosti nousevana keltaisena kaarena.
Kaikuluotaimen tulkinta ja säätäminen
Erilaiset ja eri merkkiset luotaimet tuottavat erilaista kuvaa. Opettele siis lukemaan omia laitteitasi ja säädä ne sopiviksi omiin käyttötottumuksiisi. Voit vaihtaa näytön värejä, kirkkautta, vieritysnopeutta, signaalin nopeutta ja häiriönpoistoa, mutta tärkeintä on oppia lukemaan omasta kaiusta se, miltä kohdekalat ruudulla näyttävät. Tähän ei ole muuta keinoa kuin käydä vesillä mahdollisimman paljon. On tiettyjä tilanteita, jolloin kaikuluotainta joudutaan säätämään. Toni Pohjalaisen mukaan leväkukinnot, siitepöly ja sulkasääsken toukat vaikeuttavat aika ajoin luotainten luettavuutta. Kaloja ei myöskään oikein pysty kunnolla havaitsemaan, jos ne makaavat vatsa kiinni pohjassa. “Kannattaa säätää häiriönpoistoja vain sen verran, että kuva paranee luettavaksi, muut säädöt saavat olla normaalitasoissa. Tärkein asia on saada anturit niin, että ne ottavat mahdollisimman vähän häiriöitä moottorin pyörteistä ja nousulistoista. Paras paikka viistoanturille on veneen kyljessä tai keulassa”, Toni neuvoo. Mitä taajuuksia milloinkin?
Toni Pohjalainen sanoo, että viistoluotaimessa kannattaa käyttää ainoastaan matalaa 455 hz taajuutta. “Tämä taajuus antaa suurimman keilakulman. Koska käytän kahta eri laitetta, niin varsinaisessa jigiluotaimessa minulla on Airmar Tm 150 –chirp-anturi, jonka etuna on selkeä ja häiriötön kuva. Toki itse jigaus onnistuu myös 200 hz taajuudella, jos käytössä on vain perusanturi, mutta kalojen etsimisessä ja uudelleen löytämisessä viistokaiusta on merkittävää apua”, Toni neuvoo. Korkealla taajuudella on se huono puoli, että se ei piirrä isojakaan kaloja kaarina kuten perusanturi. Kaikki kohteet näkyvät eri kokoisina “hiutaleina” ja isompi kala voidaan nähdä jo siemenen kokoisena kohteena. Viistokaikukuvaa tulee siis oppia lukemaan eri tavalla kuin perinteistä kaikukuvaa.
Ylempi käyrä on jigi ja alempi on kuha. Kuha on hylännyt jigin nousun jälkeen ja painuu alas.
Jigin liike näkyy kulmikkaana kalan liikkeen alla. Tällä kertaa peto on valinnut pikkukalaparven kumisen korvikkeen sijaan ja hyökkää suoraan parveen jigin noustessa ylös.
Toni Pohjalainen käyttää opasveneessään kolmea erilaista anturia. Mitä etuja tällä ratkaisulla saavutetaan?
“Keulassa on Lowrancen Totalscan-anturi yhdistettynä 7-tuumaiseen Lowrance Elite Ti -laitteeseen. Tämä on todella hyvä
Pirkanmaalainen väripaletti kuhan alkusyksyn täsmäjigaukseen.
24
Kalastus-lehti 3/17 | Kalamies.com
Viistokaiun hyötyjä. Alaosassa piirtävä perusanturi ei ole havainnut veneen sivulla olevaa isompaa kalaa, jonka viistokaiku on havainnut kuvan vasemmassa reunassa. Kala jättää itsestään myös selkeän varjon.