Kevyt matkalaukku ja riittävästi aikaa ja tukea on tarpeen

SKLS:n kevätpäivät 2021 Markku Virkkilä: Jotta voisi lähteä uudelleen,

KEVYT MATKALAUKKU JA RIITTÄVÄSTI AIKAA JA TUKEA ON TARPEEN

LT, anestesiologian erikoislääkäri Markku Virkkilä on toiminut mm. Itä-Afrikassa, KeskiAasiassa, ja Venäjällä. Vuosien myötä hän on tavannut useita lähettäjä ja kuunnellut heidän ilojansa ja surujansa ja ollut mukana lähetyskentällä, työhön lähtiessä ja sieltä palatessa. Hän on toiminut myös vapaaehtoisohjaajana Lähetysneuvoston lähettiretriiteissä. Hänen SKLS:n kevätpäivillä 11.4.2021 pitämänsä esitys pohjasi näihin omiin kokemuksiin ja keskusteluihin ulkomailla olevien lähettien kanssa.

Elämänmuutokseen kevyellä matkalaukulla

Olipa sitten kyse kansainvälisestä työstä palamisesta, työpaikan tai paikkakunnan muuttamisesta kotimaassa tai vaikkapa eläkkeelle jäämisestä, jostain on luovuttava, jotain jää taakse. “Merkityksellisistä asioista, kuten ihmisistä, työstä ja paikoista, on tehtävä surutyötä”, Markku Virkkilä painotti.

Markku on kokenut hyväksi ajatuksen lautasta, joka kuljettaa vanhasta uuteen. “Se auttaa jättämään sen menneen taakse. Ei unohtamaan sitä, mutta siitä tulee elämän historiaa. Silloin on vapaampi aloittamaan uusi vaihe elämässä ja siihen uuteen tehtävään on enemmän energiaa.”

Tällaisen lautan rakentamiseen tarvitaan aikaa hyväksijätöille, yhdessä muistelemiselle ja tunnustuksen ja arvostuksen antamiselle. Irralliset langanpäät työssä on solmittava ajoissa ja siirrettävä muille, jotka jatkavat. “Hyvän pystyy jättämään taakseen, ikävät asiat sitovat menneeseen”, kertoi Markku. “Siksi ratkaisemattomat, mutta ratkaistavissa olevat ongelmat tulisi ratkaista ennen lähtöä, jotta ne eivät tule matkatavaroissa mukaan hiertämään tulevaisuudessa. Pyytää ja antaa anteeksi ja tehdä sovinto ennen lähtöä. Lisäksi vaikeat ihmissuhteet työssä tulisi saattaa rauhanomaiseen tilaan – siinä on haastetta. Matkalaukussa ei kannata kantaa turhaa painoa.”

Väsymys hoidettava ennen työhön paluuta

Ulkomaan jakson jälkeen moni on hyvin väsynyt ja kokee, että paluushokki on paljon voimakkaampi ja uuvuttavampi kuin kulttuurishokki, jonka kokee lähtiessään uuteen paikkaan. Väsymystä on vaikea huomata itse palatessaan ja siksi on tärkeää tutkailla, mihin voimat oikeasti riittävät.

Vertaistuki on tärkeää. Sanotaan, että sen parempaa ja nopeampaa keinoa paluun läpikäymiseen ei ole.

Paluu voi olla ammatillinen järkytys

Kehitysmaatyöhön liitetään paljon odotuksia: haastava työ, uudet olosuhteet, mahdollisuudet, kokemusta. Tällaisessa työssä lääkärillä on usein paljon valtaa, vastuuta ja mahdollisuuksia ja hän joutuu tekemään suuriakin päätöksiä. Hän saa melkoisesti kokemusta lääkityksestä ja hoito-odotuksista. Moni ajatteleekin vaistomaisesti, että siitä on hyötyä oman uran kannalta.

Ihanteellista olisi, jos palaaja voisi uudessa työssään hyödyntää kenttäkokemustaan ja ulkomailla oppimiaan asioita. “Mutta paluu kotimaahan voi olla karvas: arvostetulle lääkärille ei välttämättä löydy osaamista vastaavaa työtä ja samanaikaisesti entiset työkaverit ovat luoneet uraa ja edenneet alalla valtavasti”, Markku Virkkilä kertoi. “Ja sitä kokemusta kansainvälisestä työstä ei välttämättä arvosteta juurikaan millään tavalla.”

Kehitysmaatyö tarjoaa monelle mahdollisuuksia toteuttaa suurempia tavoitteitaan; kutsumustaan, ilmastoasioiden edistämistä, kehitysmaiden olojen parantamista. Kotimaassa näiden tavoitteiden toteuttaminen on haastavampaa. “Monet, jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään kokemuksiaan ja taitojaan työssään, käyttävät niitä toimimalla esimerkiksi maahanmuuttaja- ja pakolaistyössä seurakunnissa”, sanoi Markku.

Palaajat tarvitsevat tukea

Paluusta toivutaan ajan kanssa. “Mitään kaavaa siihen ei voi asettaa, se kestää muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen ja takapakkeja voi tulla. Mutta kyllä siitä ajan kanssa selviää, siitä tulee oman elämän historiaa”, Markku Virkkilä kertoi.

Nämä ihmiset tarvitsevat apua ja tukea. “Vertaistuki on tärkeää. Sanotaan, että sen parempaa ja nopeampaa keinoa paluun läpikäymiseen ei ole”, Markku korosti. “Vaikka palaajat olisivat eri maista ja eri tehtävistä, heillä on kuitenkin paljon yhteistä ja tuttua, mistä voidaan keskustella ja ymmärtää toisia ja jakaa sitä tunnekuormaa. Se tietysti helpottaa ja silloin se myös jäsentyy ja näistä asioista tulee osa sitä omaa elämänkaarta, elämän janaa. Ja sitten tajuaa, että mä en ole tässä yksin, muilla on samanlaisia tuntemuksia.”

Entä Kristillinen Lääkäriseura?

Lähettävillä tahoilla on usein omat järjestelynsä palaajien tueksi. Lähetysneuvosto järjestää lähettiretriittejä ja perheretriittejä, joihin voi osallistua lähettäjästä riippumatta. Palaavat lääkärit ovat kuitenkin kokeneet, että tästä paletista puuttuu kuitenkin ammatillinen tuki / lääkäreiden tuki / kollegiaalinen tuki.

“Tarvitsemme uuden sukupolven myös lähetystyöhön”, Markku Virkkilä totesi. “Voisi tosiaan miettiä, mitä voisi oman ammatin kautta tehdä, että se ovi jäisi auki tällaiseen ulkomailla työskentelyyn, kehitysmaissa työskentelyyn, eikä sitten sulkeutuisi ikävien kokemusten vuoksi”, Markku Virkkilä kannustaa. “Jos ajatellaan Kristillistä Lääkäriseuraa, niin seuran syys- ja kevätpäivillä voidaan tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua ja saada keskustelussa tukea toisiltamme”, Markku mietti.

Nuoret lähetys-/kehitysyhteistyöhön lähtijät ovat toivoneet erityisesti mentoria tuekseen. “Meillä on senioreita, jolla on paljon kokemusta erilaisista paikoista, tehtävistä, kulttuureista, projektien suunnittelusta ja toteutuksesta. Senioreilla on laajat verkostot, he tuntevat ihmisiä. Mutta miten me voidaan hyödyntää tätä?”, kysyy Markku Virkkilä.

Sirpa Maijanen

Tämä juttu on poimittu Markku Virkkilän puheenvuorosta SKLS:n kevätpäivillä 2021. Virkkilä kertoi laajemmin paluustressistä ja avun saamisesta ja lisäksi hän kertoi esimerkiksi, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun palaa lasten kanssa. Virkkilän puheenvuoro on katsottavissa seuran YouTube-kanavalla (SKLS-FCMS).