Kristillinen Lääkärilehti 4/2024

KrLL 4/2024

1

kristillinen lääkärilehti

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

4/2024

2

KrLL 4/2024

Kristillinen Lääkärilehti

4/2024

Puheenjohtajan palsta Yhtä juhlaa? - Jo yli 100 vuotta ja ikuisesti!

3

Ihme ja kumma • Under och mirakel Robert Paul pohtii kolumnissaan ihmeen käsitettä.

4

Ongelmia vuoden 2023 6 eutanasia-kansalaisaloitteessa Kalle Mäki analysoi ajankohtaisen kansalaisaloitteen ongelmakohtia.

SKLS syyspäivät varustivat ja lähettivät arkeen Kauniaisissa vietettiin onnistuneet syyspäivät, joiden suosio yllätti.

10

Juhlapuhe Liisa-Maria Voipio-Pulkin juhlapuhe SKLS:n 100-vuotisjuhlassa 18.11.2023

12

SKLS 100 v. Tampereella Juhlavuotta juhlistettiin paikallistapahtumassa Tampereella.

14

Minne menet, SKLS? - eläkeläisen ajatuksia Antti Linkola pohtii tulevaa.

15

Kauneimpia joululauluja Turun lääkiksessä Miila Tammisto kertoo uudesta joululaulutapahtumaperisteestä Turussa.

16

Ajankohtaista

22

•

Maailman lääkäriliiton yleiskokous pidettiin Helsingissä

Kannen kuva: Hanna Halkosaari

Kristillinen lääkärilehti Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti 4/2024, 12. vuosikerta kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy

Toimituskunta Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki

Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry, Finlands Kristna Läkarförbund rf (SKLS) on vuonna 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.

Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

KrLL 4/2024

Puheenjohtajalta:

Yhtä juhlaa? - Jo yli 100 vuotta ja ikuisesti!

Olen iloinen, että olemme saaneet viettää eri puolilla seuran 100 v alueellisia juhlia. Näitä on ollut nyt syksyn 2024 aikana niin Hämeenlinnassa kuin Tampereella (katso tunnelmat tässä lehdessä toisaalla), ja näitä on tulossa vielä lehden mennessä painoon Kuopiossa, Helsingissä ja Seinäjoella. Oulussa järjestettiin seuran esittely 100 v -hengessä yliopistokampuksella. Seura lähettää myös lyhyen jouluhartauden. Turussa ja Jyväskylässä vietetään 100v-vuotisjuhla-aluetapahtumia vielä tammi-helmikuun puolella. Lisäksi opiskelijat ovat kunnostautuneet monissa kaupungeissa kauneimpien joululaulujen teemalla, joka on tuonut monia opiskelijoita yhteen. Syvä kiitos ja kumarrus kaikille aktiiveille näiden järjestelyihin osallistuville!

Lisäksi pian saamme juhlistaa Vapahtajamme syntymän juhlaa – joulua, jota lapset erityisesti odottavat monista syistä. Jouluevankeliumi luetaan monissa paikoissa, ja siinä kuulemme Rakastavan Isän ajatuksista enkelin sanoittamana. Tämä julistaa paimenille, että Isällä on kaikkia kohtaan hyvä tahto tai uudemman käännöksen mukaan, joita Hän rakastaa. Tämän osoituksena Hän lähetti ainoan Poikansa Jeesuksen maailmaan, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh 3:16). Tämän lahjan voi vastaanottaa kuka tahansa vain pyytämällä syntejään anteeksi ja Jeesusta asumaan sydämeensä. Ja tästä Raamatussa sanotaan, että jokaisesta pelastuneesta on juhlat Taivaassa. Ja ne juhlat kestävät ikuisesti! Eivätkä taida olla ihan ihmisjärjellä käsitettävissä olevat pienet pippalot, vaan jotain ymmärryksemme ulkopuolella olevaa. Näitä kohden, hyvät ystävät, rohkaiskaamme toisiamme ja kutsukaamme mahdollisimman monia mukaamme!

Täällä maailmassa ollessamme kaikki ei ole valitettavasti todellakaan yhtä juhlaa. Esimerkiksi nyt 25.11. vietimme juuri naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Päihdetyötä tekevänä joudun kohtaamaan tätä valitettavan runsaasti.

Erityisesti päihdemaailmassa naisen osa on äärimmäisen kova ja kurja. Arkipäivää ovat valitettavasti jatkuvan väkivallan uhan alla eläminen, kumppanin ja muiden pahoinpitelemäksi joutuminen, traumatisoituminen, DFSA:n (drug facilitated sexual assault) kohteeksi joutuminen, intoksikaatiot, suisidiyritykset, lasten huostaanotot. Luetteloa voisi jatkaa pitkälle. Päihteitä käyttävän naisen häpeäleima (stigma) istuu myös syvässä. Yhtä lailla monet näistä kohdentuvat myös päihteitä käyttäviin miehiin, mutta naisten kohdalla monet seikat tekevät heistä alttiimpia tälle. Erityisesti jengiytymisen yhteydessä naisiin kohdentuvat rikokset raaistuvat ja yleistyvät. Laadukas päihdehoito olisikin yksi merkittävä keino vähentää naisiin (ja myös heidän lapsiinsa) kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa. Tällä hetkellä palveluiden tarve on kuitenkin tarjontaa suurempaa, joten tässä olisi taas tulevissa aluevaaleissa merkittävä teema esille nostettavaksi.

Kun tarkastellaan naisten kokemuksia heidän kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä somessa ja sen ulkopuolella, on hyvin järkyttävää törmätä erittäin karuun todellisuuteen: 88 % on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana.

Saman UN Women Suomen tilaaman raportin mukaan alle

35-vuotiaista tätä on kohdannut jopa 95 % kaikista naisista! (https://unwomen.fi/uutiset/yhdeksan-kymmenesta-naisesta-kokenut-hairintaa/, viitattu 26.11.24 klo 17:30). Tätä ei missään nimessä pidä hyväksyä, vaan tarvitaan aktiivisia toimia monilla tahoilla.

Tätä laajaa naisiin kohdistuvan rikollisuuden moninaista vyyhtiä ratkomaan ei riitä minkään yksittäisen toimijan muskelit tai mandaatti, vaan tarvitaan todella laaja-alaista toimintaa. Kirkon Perheasiain neuvottelukeskus on yksi monista tahoista, joka on hyvä muistaa ja jonka toimintaa on hyvä tukea. STM:n alainen NAPE – naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (https:// stm.fi/nape) koordinoi Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa ja vaikutusten arviointia Suomessa. Järjestökentältä haluan nostaa esiin myös Ensi- ja turvakotien liiton, joka tekee merkittävää työtä tällä saralla. Kaikilla hyvinvointialueilla on runsaasti erilaista palvelua, joka auttaa myös ennaltaehkäisyssä sekä seurausten hoidossa. Monessa asiassa yksi juurisyistä palautuu mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja näiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Sen saaminen paremmaksi olisi oltava yksi tavoitteista. Tämäkään ei luonnollisesti ratkaise osaltaan koko ongelmakenttää, vaan mukaan tarvitaan muun muassa tasa-arvoa edistäviä toimia, kotikasvatusta, perheiden aseman parantamista, ja nostaisin esille kristillisten arvojen merkityksen yhteiskunnassa ja niiden edistämisen.

Niin, muistakaamme heitä, joille joulun aika ei ole juhla-aikaa. Näin joulun alla on monia keinoja, joilla voimme tukea heitä niin seurakuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kautta. Toivottavasti pystyt osaltasi tekemään jotain heidän hyväkseen. Antakoon Taivaan Isä muutoksen tuulet ilmiön korjaamiseen ja viisautta tahoille, jotka voivat tässä vaikuttaa.

Näihin, tällä kertaa aika synkkiin tunnelmiin, haluan kuitenkin toivottaa kaikille Siunausta Joulun aikaan!

Markus Partanen seuran puheenjohtaja Sidonnaisuus: A-klinikka Oy

3

4

KrLL 4/2024

Ihme ja kumma Ihmeellä tarkoitetaan tapahtumaa, joka ei noudata luonnollisia lainalaisuuksia ja joka ei selity tieteellisesti tai järjellisesti. Kun maanjäristyksen uhri löytyy hengissä massiivisen sortuman alta monen vuorokauden etsintöjen jälkeen tai kun vakavan onnettomuuden tai sodan kauheuksia kokenut ihminen kaikista odotuksista huolimatta selviytyy hengissä, käy mielessä, että kyseessä on jumalallinen interventio, ihme.

Tämän lehden lukijoita kiinnostanee erityisesti ihmeparanemiset eli henkilön (potilaan) äkillinen, täydellinen, selittämätön ja pysyvä paraneminen vaikeasta ja kroonisesta sairaudesta. Jumala kaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä ja luoduistansa huolehtivana Isänä voi tehdä tämän (Matt.

8:1–3, Mark. 5:2–13 ja 21–43, Joh. 9:6).

Kristillisessä kontekstissa ihmeparanemista edeltää yleensä sairaan ja hänestä huolehtivien ihmisten intensiivinen rukoileminen. Koska Jumalalle kaikki on mahdollista, voi Kolmiyhteiselle Jumalalle osoitettu rukous tuoda parannuksen, kuten kävi sille rammalle miehelle, jolle Pietari rukoili Jeesuksen Kristuksen nimissä paranemista: ”Nouse ja kävele!” (Apt. 3:2-8). Pietari oli saanut Pyhän Hengen parantamisen lahjan (1 Kor. 12:9).

Lääkärikoulutus perustuu biologisiin tieteisiin ja käyttäytymistieteisiin, ja kliininen lääketiede noudattaa tieteellisen paradigman lainalaisuuksia, joihin teologinen tai raamatullinen tulkinta ei kuulu. On kuitenkin vastaansanomatonta, että ihmeparanemisia ja ihmeellisiä paranemisia tapahtuu, joskin harvoin. Ranskan Lourdes’in pyhiinvaelluskohteessa on tutkittu n. 7 000 väitettyä ihmeparanemista runsaan 150 vuoden aikana. Näistä 70 tapausta on hyväksytty ihmeparanemisiksi, eli noin yksi tapaus joka toinen vuosi.

Lourdes’issa käy tätä nykyä kuusi miljoonaa pyhiinvaeltajaa vuosittain. Ihmeparanemiset ovat siis ylen harvinaisia, eikä aiheesta löydy katsausartikkeleita lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Jonkin verran löytyy tapausselostuksia.

Tyypillisiä tiloja, joista on raportoitu odottamattomia paranemisia ovat syövät, onnettomuuksien jälkitilat, tuberkuloosi (etenkin takavuosina) sekä neurologiset sairaudet, kuten MS, krooninen kipu, sokeus, selkäydinvammojen aiheuttamat motoriset häiriöt, aivotuumorit, CP, epilepsia ja liikehäriröt, kuten Parkinsonin tauti.

Ihmeparanemiset opettavat meille, että Jeesus on suurin lääkäri ja parantaja Kun epäillään jonkun parantuneen selittämättömästi, yllättäen ja täysin vaikkapa Lourdes’issa, noudatetaan tiettyä menettelytapaa. Tähän kuuluu tavanomainen mutta seikkaperäinen lääketieteellinen arvio tarvittavine tutkimuksineen ja asiantuntijakokouksineen. Jos henkilön paranemisen syy jää auki, siirtyy asian käsittely kirkollisille toimijoille eli kyseisen hiippakunnan piispan nimeämälle tutkintaelimelle. Kun kaikki tiedot on kerätty, jää asian määrittäminen ihmeeksi tai ei piispan tehtäväksi.

Mutta – onko ihmeparaneminen fyysisestä sairaudesta sittenkään keskeisin asia? Jumalan huolenpito kuuluu kristilliseen symboliseen universumiin ja ihmeparanemiset ovat looginen osa tätä symbolista universumia. Jos Pyhä Henki puhuttelee sairasta ihmistä korjaamalla tämän vioittunutta elimistöä, on tämä tapahtuma voimakas todistus Jumalan hyvyydestä ja uskon voimasta.

Ihmeparanemiset opettavat meille, että Jeesus on suurin lääkäri ja parantaja (Matt. 9:12, Luuk. 5:31, Mark. 2:17).

KrLL 4/2024

Under och mirakel Mirakeltillfrisknanden lär oss att Jesus är den största läkaren och botaren

En händelse, som inte följer naturlagarna och som inte går att förklara vetenskapligt eller rationellt, är ett under (mirakel). När en jordbävningsdrabbad person hittas levande under ett massivt ras efter flera dygns sökande, eller när någon som varit med om en allvarlig olycka eller utsatts för krigets fasor överlever trots alla odds, är tanken på gudomligt ingripande – ett mirakel – självklar.

För läsare av denna tidskrift är mirakulösa tillfrisknanden särskilt intressanta. Det gäller alltså fall där en person (patient) återhämtar sig plötsligt, fullständigt, oförklarligt och varaktigt från en allvarlig och kronisk sjukdom. Gud, som skapat hela universum och upprätthåller det oavlåtligen, är en kärleksfull Fader som bryr sig om sin skapelse och kan åstadkomma detta (Matt. 8:1–3, Mark. 5:2–13 och 21–43, Joh. 9:6).

Mirakulösa tillfrisknanden föregås ofta av intensiva böner av den sjuka och av människor som är den sjuka nära.

Eftersom allt är möjligt för Gud, kan bön riktad till den treenige Guden leda till helande, som det gick för den lame mannen som Petrus bad för i Jesu Kristi namn: ”Stig upp och gå!” (Apg. 3:2–8). Petrus hade fått den Helige Andes gåva att hela (1 Kor. 12:9).

Läkarutbildningen är baserad på biologiska vetenskaper och beteendevetenskaper, och klinisk medicin bygger på vetenskapliga paradigmer, där teologiska eller bibliska tolkningar inte hör till. Det är dock ett obestridligt faktum att mirakulösa tillfrisknanden inträffar, om än sällan. I den franska vallfartsorten Lourdes har man under cirka 150 år undersökt omkring 7 000 påstådda mirakulösa ltillfrisknanden. Av dessa har 70 fall godkänts

som mirakulösa, alltså ungefär ett fall vartannat år.

Lourdes besöks idag av sex miljoner pilgrimer årligen.

Mirakeltillfrisknanden är alltså mycket sällsynta, vilket förklarar att några översiktsartiklar i medicinsk litteratur inte publicerats, en del fallstudier nog.

Typiska tillstånd där oväntade tillfrisknanden har rapporterats inkluderar cancer, skador efter olyckor, tuberkulos (särskilt tidigare), samt neurologiska sjukdomar som multipel skleros, kronisk smärta, blindhet, motoriska störningar på grund av ryggmärgsskador, hjärntumörer, cerebral pares, epilepsi och rörelsestörningar såsom Parkinsons sjukdom.

Vid förmodan om att någon tillfrisknat helt oförklarligt, snabbt och totalt, till exempel i Lourdes, följs en viss standardprocedur som omfattar en grundlig medicinsk bedömning med tillhörande undersökningar och expertutlåtanden. Om orsaken till personens tillfrisknande förblir okänd, övergår ärendet till kyrkliga myndigheter, dvs. ett utredningsorgan som utsetts av biskopen i det aktuella stiftet. När alla uppgifter har samlats in är det biskopens uppgift att slutligen avgöra om tillfrisknandet ska betraktas som ett mirakel eller inte.

Men – är mirakulöst tillfrisknande från en fysisk sjukdom egentligen det viktigaste? Guds omsorg om sin skapelse är en central del av det kristna symboliska universumet, och mirakulösa tillfrisknanden hör naturlig till detta symboliska universum. Om den Helige Ande berör en sjuk person genom att hela dennes skadade kropp, är detta ett kraftfullt vittnesbörd om Guds godhet och om trons kraft.

Mirakeltillfrisknanden lär oss att Jesus är den största läkaren och botaren (Matt. 9:12, Luk. 5:31, Mark. 2:17).

Robert Paul Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sisätautilääkäri Raisiosta ja seuran varapuheenjohtaja.

5

6

KrLL 4/2024

Ongelmia vuoden 2023 eutanasia-kansalaisaloitteessa

Kansalaisaloite ”Eutanasialaki säädettävä Suomeen” jätettiin keväällä 2024 eduskunnalle. Siitä käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu syyskuussa. Aloite lähetettiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan jatkovalmisteluun. Oletettavasti sen käsittely alkaa kevätkaudella 2025.

Eutanasia -kansalaisaloite v. 2023 (1) on monessa suhteessa ongelmallinen lähtökohdiltaan ja sisältää sekä virheellistä että puutteellista tietoa. Keskeiset ongelmat ovat samoja kuin aikaisemmassa aloitteessa, joka hylättiin eduskunnassa selvin äänin 128–60. Myös hylkäämisen jälkeen perustettu sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmä jätti loppuraportissaan suosittamatta eutanasian laillistamista (2).

Nyt tehty aloite on laajempi kuin edellinen. Tässä halutaan eutanasian lisäksi myös lääkäriavusteinen itsemurha hyväksyttäväksi. Lääkäriavusteisesta itsemurhasta käytetään tämän yleisesti käytössä olevan nimityksen sijasta termiä ”lääkäriavusteinen lääkkeellinen kuolema”, joka on ilmeinen eufemismi (kaunisteleva ilmaisu), jossa teon todellinen olemus ei ole heti nähtävissä.

Aloite ei sisällä yhtenäistä määritelmää eutanasiasta ja alussa annettu määrittely on puutteellinen. Alun määritelmä ei sisällä mainintaa pyynnön vapaaehtoisuudesta, joka on yleisesti käytössä olevissa eutanasian määrittelyissä keskeinen osa (Suomen Lääkäriliitto (SLL), Maailman lääkäriliitto (WMA), European Association for Palliative Care (EAPC))(3). Tosin tämä tulee esiin myöhemmin aloitteessa.

Määritelmä ei sisällä lääkäriä toimenpiteen tekijänä, vaikka tämäkin tulee myöhemmin esiin. Tämä kuvaa aloitteen logiikan hajanaisuutta.

Eutanasia -kansalaisaloitteen perusargumentit Aloite perustuu kahdelle teesille: On potilaita, jotka ”eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä”, ja että itsemääräämisoikeuden tulee saada etusija kaikesta muusta.

”Sietämätön kärsimys” On erittäin ongelmallista, että termiä ”sietämätön kärsimys” ei määritellä, vaan jätetään se pelkästään potilaan subjektiivisen ilmoituksen varaan. Lääkäri on kuitenkin rangaistuksen uhalla velvollinen osoittamaan, että toimenpide on tehty ehtojen mukaisesti. Silloin hänen on myös pystyttävä objektiivisesti osoittamaan, mitä on ollut kyseisessä tapauksessa ”sietämätön kärsimys”. Termistä ”sietämätön kärsimys” ei vain ole olemassa yhteisesti hyväksyttyä määritelmää (4). Miten lääkäri voi silloin osoittaa toimineensa ehtojen mukaisesti?

”Sietämättömään kärsimykseen” voi olla myös ”riittävää lievitystä”, kuten esimerkiksi kivun ja muiden oireiden palliatiivista hoitoa tai viime kädessä palliatiivinen sedaatio, joiden voidaan katsoa ”olennaisesti lievittävän” kärsimystä, minkä aloitekin katsoo vievän oikeutuksen eutanasian suorittamiselle. Mitkä ovat kriteerit sille, että on ”olennaista lievitystä”? Tämä tulisi myös voida osoittaa.

Ilman ”sietämättömän kärsimyksen” ja ”oleellisen lievityksen”määrittelyä potilasturvallisuutta ei voida taata, vaan se vaarantuu. Vastaavasti aloitteessa esiintyvä termi ”kuolemaan johtava tauti” ei ole yksiselitteinen ja ongelmallisesti tämäkin termi on jätetty määrittelemättä. Monen kuolemaan johtavan sairauden eteneminen voidaan estää, kuten esim. ykköstyypin diabeteksen.

Avoin kysymys on myös se, miten todetaan, että potilaan päätös on ollut vapaaehtoinen ja riittävään tietoon perustuva. Psyykkisesti sairaiden kohdalla arviointien tekeminen on erityisen haastavaa, eikä siihen ole liioin selviä kriteereitä.

Aloite ei anna edellä mainittuja määrittelyjä ja jättää siten keskeiset aloitteen perustana olevat edellytykset avoimiksi.

Itsemääräämisoikeus vai oikeus elämään Eutanasia- kansalaisaloite esittää kajoamista ihmisen perusoikeuksista ylimpään ja tärkeimpään, eli oikeuteen elää.

Tätä perustellaan yleisesti potilaan itsemääräämisoikeudella. Argumentointi ontuu, sillä eutanasiassa ja lääkäriavusteisessa itsemurhassa on lopulta kyse siitä, että lääkäri kajoaa potilaan henkeen. Itsemääräämisoikeus ei ole kestävä peruste sille, että muille eli lääkärien ammattikunnalle säädetään velvollisuus riistää potilaan henki.

Suomen perustuslain mukaan valtion keskeinen tehtävä on perusoikeuksien turvaaminen. Oikeus elämään on perusoikeuksista ensimmäinen. Perustuslain esitöiden mukaan perusoikeuksiin, kuten oikeuteen elää, ei voi kajota, elleivät säädökset ole a) ”tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä”, b) ”Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Jokin perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin.”(5) Perusoikeuden ytimeen puuttuvaa lakia ei myöskään voida säätää tavallisella lailla. Eutanasiassa on kyse tällaisesta perusoikeuteen puuttumisesta. ”Vähemmän puuttuvia keinoja” voidaan katsoa olevan varsin hyvin käytössä palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

Euroopan ihmisoikeusistuin on päätöksessään (Pretty v. the United Kingdom 2346/02) todennut, että valtiolla on ollut

KrLL 4/2024

oikeus säätää itsemurhassa avustamisen kielto turvatakseen kansalaisten oikeutta elämään. Lisäksi se on todennut, että kansalaisella ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusteella ”oikeutta kuolemaan” eli valtio ei ole velvollinen tekemään toimia, jotka edesauttaisivat potilaan toivetta kuolla. Euroopan ihmisoikeussopimuksen laatinut Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on todennut, että eutanasian tulee aina olla kiellettyä (6).

Itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Itsemääräämisoikeus on monin tavoin rajoitettu perusoikeus. Vaikkapa jokaiselle tutut liikennesäännöt ovat sen rajoitteita. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista kaikkein keskeisin ja muut ihmisoikeudet saavat siitä oikeutuksensa.

Siten sen turvaaminen on ensisijaista ja menee edelle itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Terveydenhuollossa tämä merkitsee sitä, että potilasturvallisuuden varmistaminen on keskeisempi periaate, kuin potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen.

Eutanasiasta tehdään kansalaisaloitteessa toimi, johon olisi subjektiivinen oikeus ehtojen täyttyessä. Potilaalla ei tällä hetkellä ole itsemääräämisoikeutta terveydenhuollossa siihen, mitä toimia hänen kohdallaan tulisi tehdä. Aloitteessa ei ole esitetty kestäviä perusteita, miksi tästä periaatteesta tulisi luopua. Potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu vahvimmin potilaan kieltäytyessä hoidosta ja siihen hänellä on siis täysi oikeus. Mikäli potilas kieltäytyy adekvaatista hoidosta, sitä ei kuitenkaan voi käyttää perusteena sille, että eutanasia olisi silloin oikeutettua, vaikka eutanasia -kansalaisaloitteessa näin esitetään.

Ihmiselämän arvottaminen Aloitteen ongelmiin kuuluu myös se, että siinä ihmisen elämän arvo ja arvokkuus pyritään määrittelemään sairauden vaikeudesta käsin. Lääkärin etiikan perusteiden ja ihmisoikeusjulistusten mukaisesti jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo. Aloitteen ihmiskäsitys sairaudesta ihmisen arvon määrittelijänä johtaa arvaamattomiin kehityskulkuihin.

Erityisesti vammaisjärjestöt ovat arvostelleen tällaista arvottamista (7).

Eutanasian toteuttamisessa ei edellytetä erityistä asiantuntemusta Aloite ei määrittele mitään kelpoisuusehtoja eutanasian kriteerit arvioivalle ja eutanasian toteuttavalle lääkärille.

Tämä on hyvin ongelmallista, sillä vain lähinnä palliatiiviseen hoitoon perehtyneet lääkärit voivat tunnistaa kaikki potilasta hyödyttävät hoitomahdollisuudet. Ilman kyseistä asiantuntemusta potilasturvallisuutta ei voida taata. Onkin varsin valaisevaa, että juuri palliatiivisen erityispätevyyden omaavat lääkärit vastustavat eutanasiaa kaikkein selvimmin tietämyksensä perusteella. Tämä on nähtävissä Suomen Lääkäriliiton kanssa yhteistyössä v. 2023 tehdystä kyselystä lääkäreille. Suurin osa kaikista lääkäreistä on myös täysin tai osittain sitä mieltä, että ei ole tarvetta eutanasialle, jos on riittävää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. (8).

Kansalaisaloite eutanasiasta edellyttää toisen lääkärin konsultaatiota, mutta vain psyykkisten sairauksien ja dementian kohdalla on määritelty, keneltä konsultaatiota on pyydettävä. Avoimeksi myös jää, mikä painoarvo toisen lääkärin lausunnolla on. Siten kielteinen konsultaatiovastaus ei näytä estävän eutanasian toteuttamista.

Eutanasia ei ole saattohoitoa Eutanasia -kansalaisaloite antaa virheellisen kuvan saattohoidosta sanoessaan, että saattohoidon ”kehittämien on toistaiseksi ollut puheen ja suositusten tasolla”. Pallia-

tiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen sekä niihin liittyvän koulutuksen kehittyminen on ollut ripeää viime vuosina. Toki lainsäädännössä on vielä kehittämistä, mutta tämäkin asia on nyt hallitusohjelmassa.

Aloite ei seuraa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kattojärjestöjen määrittelyjä kuvatessaan näiden hoitojen ja eutanasian suhdetta. Keskeiset saattohoidon järjestöt (mm. International Association for Palliative and Hospice Care (IAPHC), EAPC ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistys (SPLY)) erottavat saattohoidon ja eutanasian toisistaan todeten, että eutanasia ei ole osa saattohoitoa (9). IAPHC katsoo, että saattohoidon lääkäreiden ei tule osallistua eutanasian toteuttamiseen (10). Eutanasia ei ole hoitoa.

Myöskään World Health Organization (WHO) määritelmä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei sisällä eutanasian mahdollisuutta.

Eutanasia kuvataan aloitteessa suoritettavaksi lääkkeellä.

Ei kuitenkaan ole olemassa ensimmäistäkään lääkettä, joka olisi indikoitu eutanasian suorittamiseen. Siten eutanasiassa on kyse tarkoituksellisesti aiheutetusta lääkemyrkytyksestä, jossa toimitaan vastoin lääkkeiden rekisteröityä käyttötarkoitusta.

Eutanasia ei välttämättä ole kaunis tai rauhallinen kuolema. Siihen liittyy komplikaatioita eikä tajunnan tason laskua pystytä välttämättä riittävästi arviomaan ennen liharelaksantin antoa. Näin ollen potilas voi kokea tukehtuvansa.

Lääkäriavusteisessa itsemurhassa potilas ei välttämättä menetä tajuntaansa odotetusti, hän voi oksentaa tai kouristella tai kuoleman tulo voi pitkittyä, onpa joku herännytkin vaikutusten loputtua. (11)

Itsemurhaa hautovat ovat riskiryhmä Eutanasiassa ja lääkäriavusteisessa itsemurhassa on erityisenä vaikeutena erottaa näiden mukaiset kuolintoiveet niistä itsemurhasuunnitelmista, joita pyritään estämään

7

8

kaikessa terveydenhoidon työssä. Itsemurhien ehkäisemiselle ei ole aloitteessa uhrattu ensimmäistäkään ajatusta, eikä ongelmaa näin ollen haluttane lainkaan tunnistaa, vaikka itsemurhien ehkäiseminen on keskeinen terveydenhuollon tavoite. Kansalaisaloite eutanasiasta on ristiriidassa itsemurhien ehkäisyn kanssa.

Eutanasia on lähtökohtaisesti rangaistava teko Eutanasia-kansalaisaloite luo ammattikunnalle velvoitteen toteuttaa eutanasioita ja lääkäriavusteisia itsemurhia. Mikä ammattikunta haluaisi toimenkuvaansa tällaista? Lääkäriliitto on viisaasti kieltäytynyt hyväksymästä näitä toimia lääkärin toimenkuvaan. Eutanasioiden ja lääkäriavusteisten itsemurhien toteuttamiseen osallistuminen aiheuttaa tutkitusti merkittävää henkistä stressiä ja integriteettiongelmia lääkäreille ja on ilmeinen rasite työterveydelle.

Merkittävä rasite on, että eutanasia on rangaistava, jos todetaan, että asetetut ehdot eivät täyty. Eutanasiaa ei ole missään päin maailmaa varsinaisesti laillistettu, vaan se on lähtökohtaisesti rangaistava. Ainoastaan asetettujen ehtojen toteutuessa siitä jätetään rankaisematta. Aloitteessa ehdotettu jälkikäteen annettava ilmoitus valvontaelimelle merkitsee sitä, että lääkäri joutuu odottamaan epävarmuuden tilassa ratkaisua, oliko hänen toteuttamansa eutanasia asianmukainen. On kestämätöntä, että lääkärien ammattikunta velvoitetaan suorittamaan teko, joka on lähtökohtaisesti ankarasti rangaistava. Tämä on lääkärien oikeusturvan kannalta epäoikeudenmukaista.

Jälkikäteen suoritettu valvonta on tehotonta Jälkikäteisvalvonta on ongelmallista samoin potilaan oikeusturvan ja potilasturvallisuuden kannalta. Ilman etukäteisvalvontaa potilaalla ei ole kontrolloivan viranomaisen suomaa turvaa. Alankomaissa jälkikäteen toteutuva ilmoitusvelvollisuus on johtanut siihen, että noin viidennes eutanasioista jätetään ilmoittamatta ja Belgiasta on raportoitu vielä suurempia lukuja. Yhtenä syynä ilmoittamatta jättämiselle on ollut lääkärien epävarmuus siitä, tuliko eutanasia suoritettua säädösten mukaisesti. Näitä ilmoittamatta jätettyjä eutanasioita ei kukaan tutki, onko ne toteutettu asianmukaisesti. Potilasturvaa niissä ei ole lainkaan ja jos virheitä on tehty, niin potilas on jo kuollut tarpeettomasti, vaikka oikeutta yritettäisiinkin hakea. (12) On sinisilmäistä ajatella, että eutanasian kriteereinä olevia ”turvamekanismeja” noudatettaisiin tarkasti. Ne voisivat ehkä toimia ideaalimaailmassa. Mutta tiedämme, että tosielämässä tehdään paljon virheitä, niin tahattomasti kuin tahallisestikin ja on myös selviä väärinkäytöksiä. Eutanasiassa nämä uhkakuvat ovat erityisen vakavia. Rikoslainsäädännön ei voi kuvitella eliminoivan niitä. Kansalaisaloitteessa ei tuoda millään tavoin esiin eutanasian säädösten rikkomisen rangaistuasteikkoa. Tämän sivuuttaminen kertoo, että aloitteesta puuttuu realismia.

Kalteva pinta Eutanasiaprotokollia on myös alettu kiertää toteuttamalla muita kuolemaa jouduttavia toimia, joista ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Tähän on johtanut kuoleman tarkoituksellisen tuottamisen hyväksyttävyys eutanasialainsäädännön myötä. On syntynyt ”kuoleman kulttuuri”, jossa sääntöjä ei enää nähdä sitovina. Lisäksi eutanasiaa on alettu soveltaa yhä uusiin ihmisryhmiin laventamalla vähitellen ohjeistusta. Tämän ns. kaltevan pinnan ilmiö on selvästi todettavissa.

Kansalaisaloite eutanasiasta on toteutuessaan kestämättömän suuri riski potilasturvallisuudelle. Se uhkaisi rapauttaa luottamusta koko terveydenhuoltoon.

KrLL 4/2024

Monet eutanasian kannattajat asettavat ehdoksi, että eutanasian kriteerien tulee olla tiukat. On kuitenkin huomattava, että käytäntö on osoittanut kriteerien alkavan väljentyä kohta eutanasian tultua sallituksi. On hyväuskoista ajatella, että kerran säädetyt kriteerit pysyisivät. Jos ei ole valmis siihen, että ne väljenevät, niin silloin on johdonmukaista, että ei pidä sallia eutanasiaa lainkaan.

Ei täyttä omantunnonvapautta Kansalaisaloitteessa eutanasiasta puhutaan lääkärin omantunnonvapaudesta, mutta aloite itse syrjäyttää sen esittäessään lääkärille velvoitteen ohjata potilas toiselle, joka eutanasian toteuttaisi. Maailman lääkäriliiton keskeisimmän eettisen ohjeen International Code of Medical Ethics mukaan omantunnonvapaus toteutuu vasta silloin, kun lääkärillä ei ole velvoitetta ohjata potilasta eteenpäin (13).

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on todennut julkilausumassaan (Resolution 1763 (2010)), että myös instituutioilla tulee olla oikeus omantunnonvapauteen, ei vain yksittäisillä lääkäreillä.

Suomen Lääkäriliiton kielteinen kanta eutanasiaan Suomen Lääkäriliitto on ottanut selvän ja johdonmukaisen kannan Maailman lääkäriliiton kantaa seuraten (14), että ”Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista.

Lääkäriliitto vastustaa myös sitä, että lääkärit ammattikuntana velvoitettaisiin tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa (lääkäriavusteinen itsemurha).” Tämä kanta on kuvattu Lääkärin etiikka -kirjassa (3) ja Lääkäriliiton valtuuskunta vahvisti sen 16.5.2024 (15). Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta oli laatinut päätöksenteon pohjaksi kattavan selvityksen eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta (12). Merkittävää oli myös se, että palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaavien lääkärien selvä enemmistö vastustaa eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa (8).

Vastaavat selvitykset on äskettäin tehty myös Tanskassa (16) ja Norjassa (17) ja kummassakin on päädytty siihen, että eutanasiaa ei tule laillista. Keskeinen peruste on ollut, että mikäli laillistettaisiin, niin potilasturvallisuutta ei voida taata.

Kuolevan kohtaaminen Kuolevaa potilasta kohdattaessa tulee aina kunnioittaa hänen kokemustaan sairaudestaan. Häntä tulee kuunnella, tukea ja auttaa kaikin mahdollisin keinoin. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa on käytettävissä keinoja, joilla kipuja ja muuta kärsimystä voidaan oleellisesti lievittää, kunhan nämä mahdollisuudet olisivat kaikkien tarvitsevien ulottuvilla ja on riittävästi osaamista niiden käyttöön. Nyt on aika panostaa elämän loppuvaiheen hoidon saamiseen kuntoon. Saattohoitokotien kokemus on, että hyvässä saattohoidossa toiveet tarkoituksellisen kuoleman toteuttamisesta alkavat väistyä.

Kalle Mäki LL, TK Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen

KrLL 4/2024

1.

Kansalaisaloite. Eutanasialaki säädettävä Suomeen. 2.11.2023. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12678

2.

STM. Selvitys sääntelytarpeista ja työryhmän näkemyksiä lainsäädännön muuttamisesta.

Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:23. Helsinki 2021. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/20132586-8de4-4d8a-806a-d88d17725c32/335812936998-47b2-8e3b-b7743dce758c/RAPORTTI_20210831074428.pdf

3.

Kattelus M, Sariola S (toim). Lääkärin etiikka. 8. painos. Suomen Lääkäriliitto. Helsinki 2021. s. 212–219. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/elaman-loppu/eutanasia-ja-avustettu-itsemurha/

4.

Dees M, Vernooij-Dassen M, Dekkers W, van Weel C. Unbearable suffering of patients with a request for euthanasia or physician-assisted suicide: an integrative review.

Psychooncology. 2010;19(4):339-52. doi: 10.1002/pon.1612. https://pubmed.ncbi.nlm.nih. gov/19771571/

5.

Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeus-säännösten muuttamisesta. 1994 vp-PeVM 25-HE 309/1993 v. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/pevm_25+1994.pdf

6.

Council of Europe. Resolution 1859 (2012). Protecting human rights and dignity by taking into account previously expressed wishes of patients. http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=18064&lang=en

7.

Hallamaa J. Eutanasiasta kerrotaan vain kauniita tarinoita – Vastustajat leimataan julmureiksi. Suomen Kuvalehti 2.3.2017: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/eutanasiasta-kerrotaan-kauniita-tarinoita-vastustajat-leimataan-julmureiksi/?shared=960142-e219aab6-999

8.

Piili R, Tolvanen R, Hökkä M, ym. Suomalaisten lääkäreiden mielipiteet eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta. 2024. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/45228/laakaripaivat2024_eutanasia_pas_ennakoivattulokset_lehtojt_piilirp_ym_web.pdf

9.

SPLY. Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen kannanotto eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itse-murhaan. 8.4.2024. https://www.palliatiivisenlaaketieteenyhdistys.fi/uutiset/suomen-palliatiivisen-laaketieteen-2/

10. De Lima L, Woodruf R, Pettus K, et al. International Association for Hospice and Palliative Care Position Statement: Euthanasia and Physician-Assisted Suicide. Journal of Palliative Medicin 2017;20. https://hospicecare.com/uploads/2016/12/IAHPC%20Position%20Statement%20Euthanasia%20and%20PAS.pdf 11. Groenewoud JH, van der Heide A, Onwuteaka-Philipsen BD, Willems DL, van der Maas PJ, van der Wal G. Clinical problems with the performance of euthanasia and physician-assisted suicide in the Netherlands. N Engl J Med 2000; 342:551-556. DOI: 10.1056/ NEJM200002243420805 https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200002243420805 12. Suomen Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta. Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha.

Taustaselvitys 2024. 2024, s.37-39. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5121/eutanasia_taustaselvitys_sll_enk_2024.pdf 13. WMA International Code of Medical Ethics (2022). https://www.wma.net/policies-post/wma-international-code-of-medical-ethics/ 14. WMA Declaration on Euthanasia and Physician-Assisted Suicide. 2019. https://www.wma.net/policies-post/declaration-on-euthanasia-and-physician-assisted-suicide/ 15. Suomen Lääkäriliitto. Lääkäriliitto ei muuttanut kantaansa eutanasiaan. 16.5.2024. https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliitto-ei-muuttanut-kantaansa-eutanasiaan/ 16. Det Etiske Råd. Det Etiske Råds udtalelse om dødshjælp (2023). 2023. https://nationaltcenterforetik.dk/Media/638319994915209616/Det%20Etiske%20 R%C3%A5ds%20udtalelse%20om%20d%C3%B8dshj%C3%A6lp%202023.pdf 17. Den Norske Legeforening. Rådet for legeetikk. Endring av etiske regler for leger kapittel I § 5 om dødshjelp? Et kunnskapsgrunnlag. 2023. https://www.legeforeningen.no/contentassets/b02bdcbcbe964ee287d3830a0ec24f37/ kunnskapsgrunnlag-dodshjelp-11.12.23.pdf

9

10

KrLL 4/2024

SKLS syyspäivät

varustivat ja lähettivät arkeen Syyspäivät pidettiin 1.-3.11.2025. Suosio oli niin suuri, että kaikki eivät mahtuneet mukaan. Teemana oli ”Lähetettynä arkeen” ja paikkana Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa.

SKLS:n syyspäivien suosio yllätti. Tilat vetivät 95 henkeä, mutta silti kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Kevätpäivät oli jouduttu peruttamaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi, senkin vuoksi näin suuri kiinnostus oli yllätys. Mukana järjestämässä olivat myös Hammaslääkärien kristillinen seura, Sairaanhoitajien kristillinen seura ja olipa mukana osallistujana eläinlääkärikin.

Syyspäivien teemana oli ”Lähetettyinä arkeen”. Painotus oli Jumalan läsnäolossa ja toiminnassa elämässämme. Ohjelma sisälsi hengellistä opetusta ja varustamista. Perjantai-illan tapahtumat striimattiin, joten sentään sitä kautta jokainen halukas pääsi aloitukseen mukaan. Muuten syyspäivät olivat läsnäolotapahtuma, jossa oli hyvin mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin.

Jumala toimii heikkoudessamme Jukka Jämsen johdatti perjantai-iltana tunnistamaan, miten Jumala toimii heikkoudessamme. Silloin evankeliumin sanoma ei näytä tulevan meistä itsestämme, vaan Jumalalta. Hänen antamansa lahjat ovat seurakunnan rakentamiseksi, eivät varsinaisesti ketään itseään varten. Raama-

tussa on useita kuvauksia lahjoista, meidän on tarpeen opetella käyttämään niitä. Apostolien tekojen alun kuvaus on esikuva seurakunnan elämästä. Toisena aiheena hänellä oli pahan kohtaaminen arjessa. Mikäli kohtaamme pahan, niin meillä on turva Jeesuksessa, ei ole mitään hätää. Luterilaisen maailmanliiton julkaisu ”Lähetys kontekstissa” antaa hyviä eväitä perehtymään kumpaankin aiheeseen. Ilta päättyi rukouspalveluun.

Armolahjat käytössä Jumalan lahjoista puhuivat myös Anna-Liisa ja Pekka Heikkilä lauantaina teemalla: ”Armolahjat ovat luonnollisempia arjen työkaluja kuin kuvittelet”. He lähtivät ensi liikkeelle Jumalan puheen tunnistamisesta. Ajan viettäminen Jumalan kanssa ja Raamatun äärellä opettaa meitä tuntemaan hänen ääntään. Jumala voi puhua monella eri tavoin, armolahjat ovat siihen yksi tapa. Niiden moninaisuus tuli hyvin esille ja saimme huomata, että on monta varsin arkiseltakin kuulostavaa lahjaa, joita ei lahjan haltija välttämättä tunnista. Tämän Pekka osoitti käytännössä.

Paavali asettaa kaiken keskipisteeksi rakkauden (1 Kor 13) kun hän puhuu armolahjoista (1 Kor 12 ja 14). Rakkaus on tarkoitettu olemaan kaikkien lahjojen käyttöä yhdistävä tekijä. Meitä kehotetaan tavoittelemaan armolahjoja. Kullekin annetaan omanlaisensa variaatio armolahjoista. Ne ovat seurakunnan rakentumiseksi. Seurakunnan tehtävä on arvioida lahjojen käyttöä ja toisaalta tukea ja kannustaa niiden käyttämisessä.

Anna-Liisa ja Pekka kävivät läpi tiiviin tietopaketin opettaessaan tuntemaan Pyhän Hengen armolahjoja. Saimme kokea, miten jotkut armolahjat toimivat käytännössä. Pekka kertoi myös esimerkkejä. Kerran hän koki, että Jumala halusi hänen rukoilevan kaupassa kassatyössä oleva naisen puolesta, jonka käsin oli paketissa ja kipeä. Nainen oli ollut kahdesti leikkauksessa ja odotti kolmatta. Parin kuukauden kuluttua asioidessaan samassa liikkeessä Pekka ohimennen totesi, että käsi ei enää olekaan paketissa.

Nainen kertoi, että kassalle kävi joku mies ja rukoili käden puolesta. Kättä ei tarvinnutkaan leikata ja se oli nyt oireeton. Sitten nainen huomasi, että juuri Pekka oli ollut se henkilö, joka hänen kätensä puolesta oli rukoillut.

Lähetettyinä Maarit Valkealahti kuvasi, mitä on olla lähetettynä arkeen. Niin kuin Jumala lähetti Kristuksen, niin Päivien puhujat (vasemmalta oikealle): Veli-Pekka Joki-Erkkilä, Minna JokiErkkilä, Anna-Liisa Heikkilä sekä Pekka Heikkilä.

KrLL 4/2024

Kristus lähettää meidät. Raamatussa on useita kuvauksi siitä, miten Jumala on kutsunut tehtäviinsä. Joskus voi olla tarpeen tulla murretuksi, jotta Jumala voi tehdä uutta ja antaa siunaustaan uudella tavalla.

Maarit Valkealahti jakoi omia kokemuksiaan lähetystyöhön lähtemisestä. Nepal on ollut SKLS:n keskeinen terveyslähetyksen tuen kohde. Maarit on ollut Nepalissa eri pituisia jaksoja ortopedina.

Hän kertoi, miten kutsumuksensa tähän työhön syntyi ja vahvistui. SKLS:n hallituksen jäsenenä hän ollut keskeinen yhdyshenkilö avun tarpeen arvioinnissa ja kohdistamisessa hyviin kohteisiin.

Näimme kuvia ja videoita Tansenista, jossa hän on ollut tekemässä erityisesti tekonivelleikkauksia. Sairaalan ovella on teksti: Jeesus parantaa, me palvelemme.

Jumalan johdatuksessa ”Kollegat Minna ja Veli-Pekka Joki-Erkkilä jakoivat omaa kokemustaan Jumalan koulussa ja johdatuksessa olemisesta. Minna kertoi arkisia esimerkkejä ihmisten kohtaamisesta ja miten valmiitta ihmiset ovat siihen, että heidän puolestaan rukoillaan. Minnalla on taito ja lahja tunnistaa tällaisia ihmisiä ja lähestyä heitä. Hän kuvasi, miten lähestyä kunnioittavasti toista ihmistä, kun on tavoitteena kertoa hänelle evankeliumia.

Veli-Pekka Joki-Erkkilä pohti pyhityksen olemusta. Pyhittyminen on ihmiselle annettu päämäärä, ”hengellinen terveys”, josta jokaisella on omaa vastuuta, vaikka Jumala on se, joka vie prosessia eteenpäin. Kristus on meissä se, joka saa meidän ajattelemaan, tuntemaan ja toiminaan Jumalan mielen mukaisesti. Kaikki tämä voi tapahtua vain niin, että olemme lähellä häntä. Toisena aiheena Veli-Pekalla oli kutsumus.

Lauantai-iltana useampi ihminen eri järjestäjätahoista jakoi kokemuksiaan omasta kutsumuksesta.

Syyspäivillä oli myös vieraita Ruotsista. Ruotsin kristillisen lääkäriseuran Kristna Läkare och Medicinstudenter (KLM) aiempi puheenjohtaja Iris Denstedt-Stigzelius oli miehensä Hansin kanssa SKLS:n 100-v juhlavuoden merkeissä vieraanamme.

Kalle Mäki LL, TK

11

12

Juhlapuhe

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran 100-vuotisjuhlassa 18.11.2023

KrLL 4/2024

Arvoisa juhlivan seuran puheenjohtaja, kunnioitetut kutsuvieraat, rakkaat kollegat ja läheiset, kära vänner, dear colleagues and friends!

Onko 100 vuotta pitkä vai lyhyt aika?

Kun Seuramme perustettiin marraskuussa 1923, tässä kuvassa ilmeisen tyytyväisenä poseeraava isäni oli kaksi- ja puolivuotias sisarussarjan neljäs lapsi.

Isoisäni ensimmäinen puoliso oli kuollut esikoiskaksosten synnytykseen, samoin kuin toinen poikavauvoista. Pian myös perheen isä tulisi menehtymään reumaattiseen mitraaliläppävikaan, johon ei tietenkään ollut minkäänlaista hoitoa.

Miettikäämme hetken, miten erilaiset olisivat nämä kohtalon käänteet todennäköisesti olleet 100 vuotta myöhemmin. Eteenpäin oli kuitenkin mentävä.

Uusi koti perheelle löytyi Lähetystalosta, ja yksi sisaruksista saikin lähetystyöstä elämäntehtävän. Perheen kotikirkko oli kuitenkin valoisa Vanha kirkko, jonka alttaritaulussa Jeesus siunaa lapsia.

Onko 100 vuotta pitkä vai lyhyt aika?

Yhdistyksen elämässä se ainakin on kunnioitettavan pitkä aika. Vuonna 1923 vastikään itsenäistynyt Suomi oli köyhä, sisällissodan läpikäynyt maatalousvaltainen kehitysmaa, jonka demokratia oli haurasta mutta usko parempaan tulevaisuuteen luja. Tammikuussa 1923 oli lähetetty ensimmäinen julkinen radiokonsertti, helmikuussa pidetty ensimmäiset Salpausselän kisat, ja myöhemmin samana vuonna eduskunta oli säätänyt luonnonsuojelu- ja ilmailulait. Nousevista teollisuuspaikkakunnista Forssasta, Valkeakoskesta ja Kouvolasta tehtiin kauppalat, ja Sibelius johti kuudennen sinfoniansa kantaesityksen. Maailmanpolitiikassa kuuluivat – näin jälkikäteen arvioiden – jo tulevan toisen maailmansodan kumut. Meillä Suomessa presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Kristillisissä piireissä taidettiin olla huolissaan, kun vuonna 1922 säädetty uskonnonvapauslaki antoi oikeuden erota kirkosta siviilirekisteriin. Seuramme perustamisvaiheen motiiveista erottuukin – lähetyslääkäreiden yhdyssiteen ohella – tietty huoli joutumisesta ammatilliseen paitsioon oman uskonnollisen vakaumuksen takia.

Arvoisa yleisö!

Sadassa vuodessa kansanterveyden muutos on ollut huimaa. Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta ja naisten noin 85 vuotta. Oma isänikin eli

Kuva: Kalle Mäki

KrLL 4/2024

yli 90-vuotiaaksi. Vaikka tuo lisäys on vain osin lääketieteen ansiota, on lääkärin työ tänään jotain aivan muuta kuin 1920-luvulla. Silti jotain on pysynyt samana. Uskon, että tämän jatkuvuuden syvissä pohjavirroissa ovat myös ne syyt, miksi me tänään olemme täällä juhlimassa Seuran 100-vuotista olemassaoloa.

Varsinkin opiskeluaikana ja työelämän alkupuolella meillä on suuri tarve oppia kokeneemmilta, mihin Seurasta on usein löytynyt sopivia mentoreita. Jokainen käytännön lääkäri joutuu osaltaan käymään läpi tietyt eettiset peruskysymykset, joita Seurassa on jaksettu kerta toisensa jälkeen pohtia. Yhdessä on koettu taide-elämyksiä, pidetty hauskaa ja hiljennytty. Omista Medipiiriajan muistoistani nousivat päällimmäisiksi perjantai-illat Lönnrotinkadun kandiseuran takahuoneessa ja mustarastaan ihmeellinen yölaulu kevätretkikohteemme Bergvikin kartanon rannoilla. Ja tietenkin on niin, että Seuran piiristä on löytynyt puolisoita, on iloittu saavutuksista mutta myös koettu ja jaettu suuria menetyksiä ja suruja, kannettu toinen toistemme taakkoja.

Aivan oma vahva juonteensa Seuran toiminnassa on ollut lääkintälähetys ja sittemmin kansainvälinen diakonia, jonka tarve ei ole vuosien saatossa lainkaan vähentynyt, pikemmin päinvastoin.

Hyvät kuulijat!

Seuran säännöissä puhutaan yhdyssiteenä toimimisesta.

Se on kaunis, hieman vanhahtava ilmaus. Tänä päivänä puhuttaisiin ehkä verkostoitumisesta, sidosryhmistä ja vertaistuesta. Ammattikuntana emme kenties ole enää yhtä yhtenäinen kilta kuin sata vuotta sitten. Avautuminen enemmän osaksi muuta yhteiskuntaa on nähdäkseni ollut meille hyväksi.

Sadassa vuodessa myös kristinuskon ilmaukset ja tulkinnat ovat kokeneet monia muutoksia. Luulenpa, että sata vuotta sitten ei olisi ollut ilmassa sellaista ekumenian henkeä, missä me nyt saamme olla koolla. Aina ei ole ollut helppoa myöskään käydä Seuran piirissä keskustelua lääkärintointa koskevista kysymyksistä kristinuskon hengessä, kuten Seuran olemassaolon tarkoitusperä on säännöissämme ilmaistu. Kaikkien kristillisten yhteisöjen on aika ajoin kysyttävä itseltään, olemmeko mahdollisimman turvallinen tila kaikille; siis myös niille, jotka ovat hengessä köyhiä ja joilla juuri siksi on luvattu paikka taivasten valtakunnassa?

Kunnioittava keskustelu ei ole helppo laji varsinkaan silloin, kun liikutaan eksistentiaalisten ydinkysymysten alueella. Maailmankuvassamme on sadassa vuodessa tapahtunut muutoksia, jotka eivät ole voineet olla vaikuttamatta myös Seuramme jäsenten arvomaailmaan ja uskonkäsityksiin. Kun tätä pohdin, koin itselleni varsin helpottavan oivalluksen. Seuramme ei ole – tai sen ei pitäisi olla – kenellekään varsinainen hengellinen koti vaan todellakin yhdysside kristinuskon parhaassa hengessä. Silloin meidän on mahdollista keskittyä siihen, mikä meitä kristittyinä yhdistää ja jättää sivummalle se, missä käsityksemme ovat erilaisia.

Hyvä juhlaväki!

Meidät on kutsuttu juhlaan. Tähän upeaan 100-vuotisjuhlaan, mistä haluan meidän kaikkien kutsuttujen puolesta lausua suuret kiitokset Seuran nykyiselle johdolle, hallitukselle ja kaikille, jotka ovat mahdollistaneet tämän illan.

Tästä juhlasta meidät on kutsuttu myös menemään kaikkeen maailmaan ja loistamaan sitä valoa, joka ei ole meistä itsestämme lähtöisin. Meitä on monissa eri tehtävissä, joilla kaikilla on arvonsa ja paikkansa. Emme voi tietää, millainen Suomen Kristillinen Lääkäriseura on 100 vuoden kuluttua. Mutta sen tiedämme, että voimme luottaa armolliseen Luojaan.

Till sist önskar jag ännu en gång få gratulera Finlands Kristna Läkarförbund ock tacka för en fantastisk fest. Hurra!

Liisa-Maria Voipio-Pulkki LKT, sisätautiopin dosentti SKLS:n puheenjohtaja 2007-2010.

13

14

KrLL 4/2024

SKLS 100 v. Tampereella Kristillisen Lääkäriseuran 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä on syksyn mittaan ollut tapahtumia eri paikkakunnilla.

Tampereella oli paikallistapahtuma pe 8.11. yhteistyössä lääketieteen opiskelijoiden Arbor Vitaen kanssa. Tapaamiseen tuli 22 medisiinaria, joista opiskelijoita puolisen tusinaa. Psykiatrit olivat hyvin edustettuina, heitä oli enemmistö.

Illassa oli esillä SKLS:n nykyinen toiminta, josta kertoi SKLS:n hallituksen yksi jäsen. Tampereen seudulta hallituksessa on kaksi jäsentä ja varalla kolme eli varsin hyvä edustus. Kristillinen lääkärilehti sai kiitosta ja merkille oli pantu seuran toiminta eettisissä kysymyksissä. Kansainvälisten yhteyksien vilkastuminen kiinnosti ja samoin terveyslähetys.

ja muutenkin rakentaa yhteyksiä opiskelijoiden ja kokeneempien kollegojen kanssa, joilta voisi saada tukea omaan lääkärin työn profiilin rakentamiseen.

Illassa tutustuttiin toisiimme ja kaikkiaan syntyi hyvää yhteistä henkeä kokoontua näin jatkossakin. SKLS:n kevätpäivät Tampereella ensi vuonna 4.-6.4.2025 ja niiden valmistelut tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden.

Kalle Mäki SKLS:n hallituksen jäsen

SKLS:n terveyslähetyksen vaiheista ja nykyisestä toiminnasta kertoi Elina Lind. Hän on itse ollut SKLS:n lähetyssihteerinä aiemmin ja Suomen Lähetysseuran lähettinä miehensä kanssa Nepalissa. Elina ja miehensä Juha ovat osaltaan pitäneet yllä yhteyksiä SKLS:lle tukea Nepalissa kristillistä pohjalta toimivaa terveydenhuoltoa. SKLS syntyyn ovat aikoinaan vaikuttaneet henkilöt, jotka ovat olleet aktiivisia lähetystyössä ja heitä on ollut myöhemminkin useita seuran historiassa.

Arbor Vitaen taholta nousi illassa toive pitää ”alumni-ilta”

SKLS 100 v. -paikallistapahtumaa oli kiva järjestää, totesivat Sini Vasara, Onni Erkkilä ja Kalle Mäki

KrLL 4/2024

Minne menet, SKLS? - eläkeläisen ajatuksia Sain tämän aiheen, koska olen ollut mukana seuran toiminnassa aika kauan. Olin puheenjohtajakin monta vuotta. Nyt eletään kuitenkin uutta aikaa. Lääkärien toimintaympäristö ja medisiina kehittyvät jatkuvasti. Seuran jäsenkunta on lääkäriksi valmistumisestani 1969 kuusinkertaistunut kuten lääkärikuntakin. Toiminta ei ole enää niin Helsinki-keskeistä, ja opiskelijoilla on toimivat ryhmänsä kaikissa viidessa yliopistokaupungissa. Kokoustoiminta on osin kohortoitunut ikäryhmittäin nuorimmasta päästä. Mistä se kertoo nyt ja miten toimintaa halutaan kehittää? Ja kun ajatellaan menemistä ajassa eteenpäin, ovat seurassamme avainasemassa juuri nuorimmat ikäluokat. Kysymys aluetoiminnasta myös kiinnostaa. Mikä on tilanne eri puolilla? Miten seuran jäsenet saavat tietää toisistaan jollakin paikkakunnalla, kun henkilörekisteriä saa käyttää vain henkilön nimenomaisesti antamaan tarkoitukseen?

Tarkastelen kysymystä seuran tarkoituspykälän mukaisesti.

Siitä on ajan myötä pudotettu pois potilaiden evankeliointi ja viittaus ulkomaisiin yhteyksiin.

Seuran tarkoitus olisi siis jatkossakin toimia yhdyssiteenä kristinuskon hengessä, totuuden ja rakkauden hengessä.

Etäyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta lähikontaktit ovat tietysti suotavia. Meillä ei ole jäsenyyden ehtona protestanttisen oppiperustan allekirjoitusta kuten ICMDA oikeastaan edellyttäisi. Tässä ja seuran jäsenmaksussa sinne olemme saaneet neuvottelujen jälkeen erityiskohtelun. Jäsenyyteen riittää se, että haluaa kuulua kristilliseen lääkärijärjestöön. Hyväksytään se, että tullaan erilaisista hengellisistä yhteisöistä kollegoina yhteen. Ei siis yritetäkään käännyttää toinen toistamme omaan tapaamme uskoa vaan saamme iloita yhteydestä, joka on olemassa uskossa Vapahtajaamme.

Jäsenyys ICMDA:ssa tuo yhteyksiä, koulutusta, matkoja.

Ne ovat innostavia. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että seuramme on ekumeeninen perustaltaan. Maailmanjärjestö on sanallisesti yhteiskristillinen, mutta silläkin on oma teologiansa. Tietynlainen rationaalisuus paistaa ohjelmista. Missä on uskon mysteeri? Puheenjohtajana jouduin tekemisiin Saline Solution - koulutusohjelman kanssa, josta olikin vaikea saada tietoa, koska ohjelma oli kaupallinen.

Tämä on nyt se yhteydenpidon muoto, joka on tarjolla, mutta olisi varmaan hyvä tässä seurassa yhdessä arvioida, mitä otetaan ja mitä jätetään. Paavalin ohje Timoteukselle sopinee tähän:”Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut.

Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.”(2. Tim 3:14).

Lääkärintointa koskevien kysymysten käsittely kristinuskon valossa edellyttää avointa ja vapaata ilmapiiriä. Kysymykset ovat siis lähtöisin lääkärin arkityöstä, oikeista ongelmista.

Työssä jaksaminen ja suhteet esimiehiin voivat olla sellaisia. Niin on otettava huomioon kaikki tilannekohtaisetkin tekijät. Asiaa selventää viimeisen tuomion kuvaus (Matt.

25:31-). Siinä Jeesus samastuu nälkäiseen, janoiseen, kodittomaan, alastomaan, sairaaseen ja vankiin.”Kuningas vastaa heille: ´Minä vakuutan teille: sen, minkä teitte yhdelle näistä huono-osaisista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle” (jae 40, UT 2020).

Arviointi ja eettinen pohdinta tapahtuu lähikontaktissa, perehtyen kunnolla. Kysymysten käsittely on välittömässä yhteydessä toimintaan, vastuu otetaan itse eikä sitä sälytetä muille. Oikeastaan puheet eivät tässä olekaan se pääasia vaan toiminta. Miten siis seurassa toimitaan, kun kollegat tuovat käytännön kysymyksiään yhteiseen pohdintaan?

Avainasemassa ovat ne jäsenet, joilla on asiaosaamista ja perehtyneisyyttä.

Toinen lähestymistapa on se, että tarkastellaan teoreettiselta kannalta kuviteltuja tilanteita. Mutta kun potilas ei ole paikalla, meillä on lopulta vain mielikuvia ja mielipiteitä.

Voidaan ottaa huomioon asioita sen mukaan kuin halutaan ja jättää sivummalle näkökohtia, jotka eivät omaan näkökantaan sovi. Tuon tämän nyt näin esille, sillä monesti on minusta näyttänyt siltä, että monet erimielisyydet liittyvät juuri samojen sanojen herättämiin erilaisiin mielikuviin, joita ei ilmaista. Hankalimmissa asioissa olisikin hyvä keskustella kasvotusten, med fyra ögon.

Kirkoilla ja muilla kristillisillä yhteisöillä on omia lääkärintointa koskevia ohjeitaan ja määräyksiään Esimerkiksi katolinen kirkko hyväksyy edelleenkin tietääkseni vain luonnolliset, lääkkeettömät ehkäisymenetelmät. Tällä on tietysti vaikutusta perhesuunnitteluun. Olisiko yhteyden säilymisen nimissä vältettävä kaikkia aiheita, joista esiintyy erimielisyyttä kristittyjen kesken? Vai olisiko sittenkin kirjattava erilaiset näkemykset rehellisesti, kun asioita käsitellään?

Kestäisikö yhteys kristittyinä sen, että seurassamme voitaisiin kartoittaa eri kirkkojen ohjeistusta medisiinisiin asioihin nähden ja suunnitella näiden yhteisöjen kanssa tarkentavia keskusteluja? Ovathan kirkkojen ohjeet ja käytännöt muodostuneet monissa kohdin aikana, jolloin tietämys ihmisestä ja sairauksista oli huomattavan vajavaista.

Lääkintälähetyksen ja kansainvälisen diakoniatyön kehittäminen ja tuki ovat olleet seurassamme pitkään lippulaivan asemassa. Lähetyslääkäritililtä löytyy nytkin viitenumero peräti yhdelletoista eri projektille. Se on jo aika paljon. Ilmeisesti kaikille riittää myös kannatusta. Lukuisat seuramme jäsenet ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan vuosikymmenten aikana. Tähän minulla ei ole mitään sanomista.

Jatkossa vielä toivoisin, että löytyisi aina kunakin vuonna sopiva määrä vastuunkantajia. Ja että olisi vaihtoa niin, että rasite ei tule kenellekään kohtuuttomaksi, ja monen lahjat tulisivat käyttöön. Tärkeintä olisi se, että sanoma syntisten Vapahtajasta olisi kirkkaana keskuudessamme. Jeesuksen rukous yhdistää: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä!”

Antti Linkola LKT, sisätautien erikoislääkäri SKLS:n sihteeri 1968, puheenjohtaja 1998-2006, kunniapuheenjohtaja

15

16

Kauneimpia joululauluja Turun lääkiksessä

KrLL 4/2024

KrLL 4/2024

”Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi” laulaa satapäinen joukko kandiseuralaisia seisomaan nousseina. Ei uskoisi, että tämä tapahtuu samalla paikalla, jossa yleensä basso jytisee ja booli virtaa.

Jo kolmatta kertaa Turun lääkiksen kristillinen kerho Luukas-klubi järjesti koko kandiseuralle avoimen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden. Idea tapahtumaan lähti alun perin vuonna 2022 Karkun opiskelijapäivien saunassa. Siellä pohdittiin porukalla mahdollisia tapahtumia, jotka olisivat matalalla kynnyksellä lähestyttäviä kandiseuralaisille ja toisivat nimenomaan yhteyttä meidän ja muiden opiskelijakollegoiden välille. Tätä ideaa lähdimme yhdessä Turussa kehittämään ja Kandiseuran kauneimmat joululaulut sai debyyttinsä joulukuussa 2022.

Alusta asti tapahtuman ydinasiat ovat olleet tutut perinteiset joululaulut eri soittimin säestettynä, joulupuurotarjoilu, tunnelmalliset koristeet ja ennen kaikkea se, että tapahtuma on kaikille kandiseuralaisille avoin ja ilmainen.

Perinteiset asiat ja rauhaisa tunnelma on selkeästi ollut jotain sellaista, jota kandiseuramme on kaivannut kaikkien muiden tapahtumien ohelle. Paikat tapahtumaan ovat täyttyneet kandiseuramme kerhotilan Tivolin maksimikapasiteettia myöten. Tänäkin vuonna paikat tapahtumaan täyttyivät nopeasti. 80 paikkaa oli mennyt jo ilmoittautumisen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Joka vuosi tapahtumaa on kehitetty ja tänä vuonna tapahtumalle teetettiin oma haalarimerkki osallistujille jaettavaksi. Edellisenä vuonna mukaan otettiin joulutervehdyksen esittämään Kandiseuran vanhin, professori Pentti Huovinen. Tänä vuonna perinnettä jatkettiin kutsumalla uusi seuran vanhin, professori Terho Heikkinen, tapahtumaan mukaan.

Olemme suunnattoman onnellisia, että luomamme tapahtuma, jota meidän järjestäjienkin on mukava toteuttaa, on päässyt rakastetuksi perinteeksi kandiseurassamme. Tapahtuman järjestäminen myös aktivoi joka vuosi niitä vähemmän aktiivisia kerholaisia, jotka tahtovat tulla auttelemaan tapahtuman järjestelyissä. Näin ollen tapahtuma on myös yhdistänyt meitä järjestäjiäkin. Ennen tapahtuman alkua keittiössä pidetty yhteinen aloitus ja rukous varmistavat hyvän hengen alkavalle illalle.

Tämän kaltaiselle tapahtumalle on selkeästi kysyntää. Kristittyjen ja muiden ihmisten välisten vastakkainasettelujen lääkkeeksi tuntuu toimivat paljon paremmin niiden yhdistävien tekijöiden löytäminen, palveleminen sekä ympärille osoitettu Jumalan rakkaus, kuin kiistely ja omiin piireihin eristäytyminen.

Kuva: Antti Elomaa

Puurolautasessakin voi joulun alla piillä se Jumalan rakkaus, jota niin moni kaipaa.

Kannustamme myös muita kandiseurojen kerhoja kokeilemaan omassa kaupungissa vastaavan tyylisiä tapahtumia.

Iloksemme olemmekin huomanneet, että joissain kaupungeissa joululaulutapahtumia on jo alettu järjestää.

On hienoa pystyä tarjoamaan näin mukava tapahtuma kandiseuralaisillemme ilmaiseksi. Tästä kiitämme SKLS:ää sekä KHLS:ää, jotka tukevat rahallisesti toimintaamme. Ilman teitä emme pystyisi tavoittamaan näin isoa joukkoa kollegoitamme. Puurolautasessakin voi joulun alla piillä se Jumalan rakkaus, jota niin moni kaipaa.

Miila Tammisto Luukas-klubi

17

18

KrLL 4/2024

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 VIITE

VUONNA 2025

Tansania viite 1180: yhteistyösairaaloiden palliatiivisen toiminnan tukeminen Tansaniassa

Tuemme tansanialaisten yhteistyösairaaloidemme palliatiivista toimintaa. Pääkeräyskohde on Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen.

viite 1025: Psykiatriaa Tansaniassa

Tuemme mielenterveyden edistämistä Tansaniassa.

Pääkeräyskohteena Mateman ja Mchukwin sairaaloiden psykiatrisen toiminnan tukeminen.

viite 1216: Iteten sairaala, Tansania

Tuemme Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä.

Nepal viite 1960: Green Pastures sairaala, Nepal

Tuemme Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita.

viite 5267: Tuemme Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa Rise and Walk – ortopediaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Tansenin sairaalassa Valkealahden työtä Nepalissa.

Nepalissa viite 9069: Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan tukeminen, Nepal

Tuemme Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan kehittämistä. Ensisijainen keräyskohde on “Access and inclusion” -kuntoutushankkkeen omarahoitusosuus. Ylijäävät varat käytetään sairaalan fysioterapiatyöhön.

viite 40031: Päihdetyö Nepalissa

Tuemme Nepalin päihdetyön kehittämistä. Työn ensisijainen kohde on päihdekuntoutustoiminnan kehittäminen Tansenissa ja päihdekuntoutuskoulutuksen järjestäminen. Ylimääräiset varat käytetään päihdekuntoutustoiminnan kehittämiseen laajemmin Nepalissa.

viite 18160: Tansenin sairaalan synnytysosasto ja vastasyntyneet

tuemme Tansenin sairaalan synnytysosastoa ja vastasyntyneitä.

Muut viite 1009: missä tarve on suurin

Annamme tukea sinne, missä on eniten tarvetta, myös katastrofialueille.

viite 231219: Ukrainan katastrofiapu

Tuemme Ukrainan terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden sekä lääkkeiden hankintaa ja jakelua, mobiiliklinikkatoimintaa sekä tarvittavaa kouluttamista.

Tällä viitteellä tehdyt lahjoitukset ohjataan Ukrainan terveydenhuollon hyväksi.

viite 9014: yhteistyösairaaloiden laiteja välinehankinnat

Tuemme yhteistyösairaaloiden tarvitsemia laite- ja välinehankintoja. Ensisijainen keräyskohde on UÄlaitehankinta Okhaldhungan sairaalaan Nepalissa

viite 2503: äitien ja lasten terveydenhuollon tukeminen Afganistanissa

Tuemme äitien ja lasten terveydenhuoltoa Afganistanissa. Ensisijaisena keräyskohteena on Lalin alueen äiti-lapsi-työ Afganistanissa.

Toissijaisena kohteena on mielenterveystyö Afganistanissa ja naisten kouluttaminen äitien ja lasten terveydenhuoltoon.

Lahjoitukset seuran kohteisiin voi tehdä nyt myös MobilePayn kautta! Katso numerot oheisesta taulukosta.

Lahjoituskohde (viite ja nimi)

MobilePay -numero

1009 missä tarve suurin

97847

1025 psykiatriaa Tansaniassa

12501

1180 palliatiivinen Tansaniassa

18735

1216 Iteten sairaala Tansania

19548

1960 Green Pastures -sairaala

57166

231219 apu Ukrainaan

70391

2503 äiti-lapsi-työ

35143

40031 päihdetyö Nepalissa

84265

5267 Rise and Walk -ortopediaa

13787

9014 laitteita yhteistyösairaaloille

90175

9069 kuntoutusta Surkhetissa

59690

18160 Tansenin sairaalan synnytysosasto

17053

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimusja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyö-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetysja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

Palliatiivinen Tansaniassa KrLL 4/2024

Vuodenvaihteen muutoksia keräyskohteisiin

Iteten saiarala Tansaniassa

Päihdetyö Nepalissa Naya Suruwat -yhdistys hakee tapoja tavoittaa apua tarvitsevia, viimeisin harkinnan alla oleva toimintatapa on vankilatyö. Tämän vuoksi ensi vuoden alusta viitteen 40031 Päihdetyö Nepalissa ensisijaista kohdetta muutetaan päihdekeskustoiminnan kehittämisestä päihdekuntoutustoiminnan kehittämiseen.

Ukrainan katastrofiapu Mobiiliklinikkatoiminta on yksi Ukrainan kristillisen lääkäriseuran tavoista auttaa ukrainailaisia sodan jaloissa.

Tämän vuoksi se mainitaan erikseen viitteen 231219 Ukrainan katastrofiapu ensi vuoden keräyskohteissa: “tuemme Ukrainan terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden sekä lääkkeiden hankintaa ja jakelua, mobiiliklinikkatoimintaa sekä tarvittavaa kouluttamista.”

Apu Ukrainaan

Äitien ja lasten auttaminen Afganistanissa Viitteen 2503 äitien ja lasten terveydenhuollon tukeminen Afganistanissa ensisijainen keräyskohde on ensi vuonna edelleenkin Lalin alueen äiti-lapsityö. Toissijaisiin kohteisiin mielenterveystyön lisäksi nostetaan koulutus: “Toissijaisena kohteena on mielenterveystyö Afganistanissa ja naisten kouluttaminen äitien ja lasten terveydenhuoltoon.

Missä hätä on suurin

Lämmin kiitos tuestanne!

Päihdetyö Nepalissa

Kuntoutusta Surkhetissa

19

20

KrLL 4/2024

KrLL 4/2024

Vastuunkantajien yhteystiedot Toimisto toimisto.skls(at)gmail.com Sirpa Maijanen

HALLITUS Puheenjohtaja pj(at)sksl.fi Markus Partanen Varapuheenjohtaja varapj(at)sksl.fi Robert Paul Sihteeri sihteeri(at)sksl.fi Kalle Mäki Hallituksen jäsenet: Leena Uusitalo Mari-Kaarina Hiltunen Hanna Savioja Sini Vasara Hanna Joronen Matti Ketonen Hallituksen varajäsenet Anna Numminen Maarit Valkealahti Heli Keränen Veli-Pekka Joki-Erkkilä

KrLL TOIMITUSKUNTA

kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com

TERVEYSLÄHETYKSEN TUEN TYÖRYHMÄ terveyslahetys(at)skls.fi

ALUEYHDYSHENKILÖT Aluevastaava: Leena Uusitalo aluevastaava(at)skls.fi Hämeenlinna hameenlinna(at)skls.fi Tuulikki Rintakumpu Kajaani kajaani(at)skls.fi Maarit Erola ja Jenny Karjalainen Kotka kotka(at)skls.fi Pasi Pöllänen Kuopio kuopio(at)skls.fi Reetta Saari Oulu oulu(at)skls.fi Maarit Valkealahti ja Tuula Pulska Seinäjoki seinajoki(at)skls.fi Leena Uusitalo Vaasa vaasa(at)skls.fi Anna-Liisa Punto-Luoma

JUNIORILÄÄKÄRIT Junioreiden vastaava juniorit(at)skls.fi Hanna Savioja

OPISKELIJATOIMIKUNTA Opiskelijavastaava opiskelijavastaava(at)skls.fi

Fia Kulju (Oulu) ja Rebekka-Emilia Santala (Turku) Ristiside, Helsinki ristiside(at)skls.fi Hanna Joronen (pj) Luukas-klubi, Turku luukasklubi(at)skls.fi Ilona Suominen (pj) ja Matilda Suontama (pj) Arbor vitae, Tampere arborvitae(at)skls.fi Sini Vasara (pj) Heräämö, Kuopio heraamo(at)skls.fi Saara Saarinen (pj) Henkireikä, Oulu henkireika(at)skls.fi Aaro Anttila (yhteyshenkilö) Hallituksen opiskelijajäsenet: Sini Vasara (Tampere) Hanna Joronen (Helsinki)

JUHLAVUODEN TOIMIKUNTA pj(at)sksl.fi

21

22

KrLL 4/2024

Ajankohtaista Maailman lääkäriliiton yleiskokous pidettiin Helsingissä On kulunut 60 vuotta siitä, kun Maailman lääkäriliitto (World Medical Association, WMA) julkisti merkittävimmän tutkimuseettisen ohjeistuksensa eli Helsingin julistuksen. Se on siitä lähtien paaluttanut lääketieteellisen tutkimuksen etiikkaa.

Helsingin julistusta on aika ajoin uudistettu. Uudistettu muotoilu julistuksesta hyväksyttiin yksimielisesti WMA:n yleiskokouksessa 16.-19.10.2024 julistuksen syntysijoilla eli Helsingissä julistuksen vuosipäivän merkeissä. Uudistamisprosessissa oli mukana myös Suomen Lääkäriliitto, nimenomaisesti sen eettinen neuvottelukunta.

Julistuksen olennaiset muutokset voidaan luokitella kahteen aihepiiriin. Ensimmäiseen aihepiiriin sisältyvät osallistujakeskeisyys, kunnioitus ja suojelu, mukaan lukien osallistujien haavoittuvuuden tunnustaminen, vaatimukset yhteisön sitoutumiseen, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu, tietoisen suostumuksen hankkiminen ja osallistujakeskeisen kielen käyttö.

Toinen olennaisten muutosten aihepiiri koskee tutkimuksen hyötyjä ja arvoja, mukaan lukien tavoitteet "yksilön ja kansan terveydestä", tieteellisen kurinalaisuuden ja eheyden ylläpitämisestä sekä harkinnan hyötyjen, riskien ja rasitteiden jakautumisesta.Yleiskokous hyväksyi myös lukuisia muita WMA:n julistuksia. Uudistettu Helsingin julistus: https://tinyurl.com/h7cfna9b

Aiheesta tarkemmin: Lehdistötiedote yleiskokouksesta: https://tinyurl.com/yc5hzjn7 Lehdistötiedote Helsingin julistuksesta: https://tinyurl.com/2znh729p Kalle Mäki LL, TM

Ilmoittautuminen tapahtuu aiempien vuosien tapaa Karkun evankelisen opiston sivuilla osoitteessa www.keokarkku.fi Ilmoittautuminen 3.2.2025 mennessä.

Hinta on koko viikonlopusta täysihoidolla 120€ yhden päivän osallistuminen -50% kahden päivän osallistuminen -10% SKLS:n jäsenille -50% kurssimaksusta KHLS:n jäsenille omavastuu 25€ 50 ensimmäiselle ilmoittautuneelle haalarimerkki!

KrLL 4/2024

SKLS kevätpäivät Tampereella Teopoliksella 4.-6.4.2025

Tulkaa ja levähtäkää vähän

23

24

Jäsenmaksut 2025 ja jäsenmaksulaskutus

KrLL 4/2024

SKLS:n nettisivut osoitteessa

www.skls.fi

Perusjäsenmaksut ensi vuonna ovat » perusjäsenmaksu 55 euroa » opiskelijajäsenmaksu 10 euroa » kannatusjäsenmaksu 55 euroa Alennetut jäsenmaksut: A 30 euroa ja B 15 euroa.

Voit saada alennetun jäsenmaksun A (30 euroa), jos olet yli 75-vuotias tai jos taloudellinen tilanteesi on heikentynyt jostain seuraavasta syystä

sivuilla mm. tapahtumatiedot ja Kristillinen Lääkärilehti

» olet väh. 8 kk työelämän ulkopuolella äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan, palkattoman hoitovapaan tai koska olen kotona lapsia tai omaisia hoitamassa » olet väh. 8 kk työelämän ulkopuolella sen tähden, että olen kuntoutustuella, määräaikaisella eläkkeellä tai vastaavalla » olet väh. 8 kk työelämän ulkopuolella työttömyyden vuoksi » suoritat yli 8 kk kestävää varusmies- tai siviilipalvelusta » olet vähintään 8 kk ulkomailla kehitysyhteistyössä, tutkimustyössä tai suorittamassa jatko-opintoja

SKLS:n intra osoitteessa

intra.skls.fi

Alennettu jäsenmaksu B (15 euroa), voidaan myöntää, jos jäsen on pitkäaikaisessa laitoshoidossa Jäsenmaksualennus Jäsenmaksualennus voidaan myöntää hakemuksesta joko vuodeksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Alennusta suositellaan hakemaan viimeistään 31.3.

Jäsenmaksualennusta haetaan joko SKLS:n nettisivujen intrassa olevalla lomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella lähettämällä se osoitteeseen toimisto.skls(a)gmail.com.

Hakemus käsitellään seuraavassa mahdollisessa hallituksen kokouksessa. Hallituksen päätös ja ohjeet jatkosta ilmoitetaan hakijalle.

Jäsenmaksujen laskutukseen tulevat muutokset Lääkäriliitto huolehtii seuran jäsenmaksulaskutuksesta.

Tähän asti eri lääkäriyhdistysten jäsenmaksut ovat tulleet koontilaskuna, mutta tästä vuodesta lähtien Lääkäriliitto laskutaa jokaisen yhdistyslaskutuksen eri laskuilla.

Jotta Lääkäriliitto voisi tunnistaa jäsenet oikein ja varmistaa, että yhteystiedot ovat oikein, se tarvitsee jäsenistä seuraavat tiedot: nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero. Olemme sopineet, että jäsenrekisteristämme puuttuvia tietoja kerätään muutostilanteissa (jäseneksi liittyminen, eroaminen ja jäsenmaksualennukset).

intrassa mm. keskustelupalsta, hengellinen huolto, arkisto ja erilaisia lomakkeita

KrLL 4/2024

25

Hallituksen puolesta kiitän hallitustyöstä pois jääviä Matti Ketosta, Hanna Saviojaa sekä Veli-Pekka Joki-Erkkilää ansiokkaasta työstä ja vuosistanne seuran toiminnan hyväksi.

Runsaasti Siunausta teille jatkoon!

Markus Partanen seuran puheenjohtaja Kuva: Hannele Laaksonen

Onko elämässäsi muutoksia?

Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Lähditkö ulkomaille kehitysyhteistyöhön? Täytitkö 75 vuotta?

Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai tehdä jäsemaksualennushakemuksen seuran intran lomakkeilla tai laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

Lisätietoa jäsenmaksualennuksista kts. https://www.skls.fi/seura/jasenhakemus/

Haluatko muistutuksia seuran tulevista tapahtumista?

Haluaisitko tietää esimerkiksi, koska jokin puheenvuoro on katsottavissa videona?

Tai haluatko saada muistutuksen seuran tulevasta tapahtumasta? Näistä kerrotaan seuran omassa WhatsApp-kanavassa muiden seuran ajankohtaisten asioiden kanssa.

Voit liittyä tähän kanavaan avaamalla laitteessasi, jossa on WhatsApp, tämän linkin: https://whatsapp.com/channel/0029VaYnaXmG8l5AiSoAv108

Uusimmat videot Intra CMF:n verkostovastaava James Thomlinson: “Demonstrating leadership and being an influence” kts. www.skls.fi -> intranet -> Arkisto -> Kuvia ja videoita tai intra.skls.fi/arkisto/kuvia-ja-videoita/

YouTube Prof. John Wyatt: Christianity and the Future of Humanity https://www.youtube.com/watch?v=EVtAN4Gtb1Q TT, rovasti Eero Junkkaala: Millaisella uskolla päästään taivaaseen? https://youtu.be/pZf-kzdWyqk TT, rovasti Eero Junkkaala: Mitä tarkoitetaan pyhityksellä? https://youtu.be/6vxCXCBKyzk

26

SKLS 100 vuotta -juhlavuosi

Tervetuloa vuoden vaihteen paikallistapahtumiin Ma 9.12.2024 klo 18 Kuopion SKLS 100 vuotta paikallistapahtuma.

Ohjelmassa mm. joulupuurot ja -glögit sekä joulumusiikkia. MitäTilaisuus pidetään Kuopion helluntaiseurakunnan tiloissa osoitteessa Vuorikatu 29.

To 12.12.2024 Helsingin SKLS 100 vuotta paikallistapahtuma.

Ohjelmassa TT, rovasti Eero Junkkaalan puhe, Joululauluja, SKLS:n historiasta katsaus, ja paljon muuta! Lämpimästi tervetuloa mukaan!

To 19.12.2024 klo 18 Seinäjoen joulujuhla Pajuluoman seurakuntakodissa.

Ohjelmassa kauneimpia joululauluja, jouluhartaus ja muuta ohjelmaa.

Lisätietoja Leena Uusitalo p. 044 4659502, sposti leena.uusitalo(at)hyvaep.fi. Tervetuloa!

Ti 21.1.2025 klo 18 Turun SKLS 100 vuotta paikallistapahtuma.

Ohjelmassa on vapaan illanvieton lisäksi SKLS 100v. kakkukahvit, SKLS:n historiasta katsaus ja terveisiä lähetyskentältä. Paikkana on Turkusali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 1. krs. Lämpimästi tervetuloa!

Yhdistyksen ylimääräinen kokous ja kaksikielinen jouluhartaus ti 10.12.2024 klo 20 Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään ti 10.12.2024 klo 20.00 etänä. Kokouksessa käsitellään hallituksen täydentäminen. Etäosallistuminen Zoomilla https://us02web.zoom.us/j/81804001500?pwd=9plw25LEH58yDiXQWWYrfUzxfs5lll.1 Meeting ID: 818 0400 1500 Passcode: 465874 Tervetuloa!

-Hallitus Heti yleisen kokouksen jälkeen on kaksikielinen jouluhartaus, puhujana dos. Robert Paul.

Tt, rovasti Eero Junkkaala: "Miksi Raamattu on luotettava" To 12.12.2024 Tt, rovasti Eero Junkkaala pitää to 12.12.2024 puheenvuoron. Puheenvuoron voi kuunnella osallistumalla joko Helsingin paikallistilaisuuteen (ks. yllä) tai Zoom-tilaisuuteen https://us02web.zoom.us/j/84709642393?pwd=CFbbyzLrkp321gVECHZRyTcflJQ7Cm.1 Meeting ID: 847 0964 2393 Passcode: 978308

Seuraavaan numeroon (KrLL 1/2025) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 7.2.2025 mennessä

KrLL 4/2024

KrLL 4/2024

SKLS toivottaa siunattua joulunaikaa!

Kuva: muokattu lähtestä Pixabay

27

28

KrLL 4/2024

KrLL 4/2024