Skip to main content

Vivamon historiaesite 2026

Page 1


VIVAMON TARINA

Vivamon ensimmäiset asukkaat olivat rukouksen ihmisiä.

Vivamon tarina alkoi vuonna 1916 ja jatkuu edelleen.

Monet ovat kirjoittaneet elämällään tarinaan oman lukunsa. Parhaillaan kirjoitetaan uutta lukua.

Sinäkin voit olla osa Vivamon tarinaa.

Vivamo

Karin af Björkesten antoi

Vivamolle nimen

Helsinkiläinen senaattorintytär, taidemaalari Karin af Björkesten oli viettänyt 1900-luvun alkupuolella useita kesiä Ojamon kartanossa Lohjalla. Hänessä heräsi toive hankkia Lohjalta oma pieni kesäpaikka. Ojamon kartanon lähellä sijaitsi

Pikku-Ojamon tila, jonka omisti valtioneuvos Lagus. Hänen perheeseensä kuuluneet Maria ja Hugo

Lagus rohkaisivat Karin af Björkesteniä ostamaan lähistöllä, Lohjanjärven rannalla, sijainneen Horniemen alueen kesäpaikakseen.

Karinin mielestä paikka oli aivan liian suuri hänelle, alue oli kooltaan yli 20 hehtaaria. Hän sai ystävältään kirjeen, jossa todettiin: Se paikka on tuleva ylen suureksi.

Epäröinnistä huolimatta Karin af Björkesten päätti ostaa alueen, tietämättä vielä tarkemmin, mitä hän tulisi sillä tekemään. Hän antoi pai kalle nimen Vivamo, äitinsä Vivan ja Ojamon kartanon mukaan. Vivamon tehtävä ja kutsumus avau tuivat vähä vähältä.

Elisabet Selmer ja raamattukoti

Tärkeäksi lenkiksi ketjussa liittyi

tanskalainen tohtorinna, kieltenopettaja Elisabet

Selmer, joka oli matkustanut yhdessätoista maassa raittiusaatetta levittäen. Hän oli perustanut

Ruotsiin Sykar-nimisen raamattukodin. Karin af Björkesten tapasi hänet työskennellessään Tallbackan sairaalassa Helsingissä. Elisabet

Selmer auttoi Karinia hänen hengellisessä etsinnässään. Selmer itse jätti taakseen entisen elämänsä ja muutti syrjäiseen Vivamoon.

Vähitellen Vivamon tarkoitus alkoi avautua: Vivamosta tulisi raamattukoti, paikka, jossa Jumalan sanalla olisi tärkeä sija. Elisabet Selmeristä tuli Vivamoon raamatunopettaja.

Mary ja Karin Stråhle muuttavat

Vivamoon

Vuonna 1918 rakennettiin ensimmäinen asuinrakennus Mispa, jonne uudet asukkaat muuttivat. Heihin kuului myös Virolahden nimismiehen tytär Agnes Himmanen. Hän oli

Elisabet Selmer
Karin af Björkesten

tutustuttanut Elisabet Selmerin Viipurissa asuneeseen opettajaan, Evi Stråhleen ja tämän tyttäriin Karin (s. 1891) ja Mary (s. 1892) Stråhleen. Myös farmaseutti Saimi Spolander Virolahdelta kotiutui

Vivamon maisemiin.

Mary Stråhlekin muutti Vivamoon kesäkuussa vuonna 1918 autettuaan sitä enenen äitiään tämän koulussa Viipurissa. Mary teki Vivamossa raskasta työtä, johon kuului talon lämmitystä, ruoan hakua Lohjan torilta, hevosajoa ja sairaista huolehtimista. Myös äiti Evi Stråhle siirtyi

Vivamon asukkaaksi.

Kesällä 1920 Karin Stråhle saapui Vivamoon Intiasta, jossa hän oli tehnyt lähetystyötä. Hän oli sairastunut vakavasti, ja arveltiin, että hänen elämänsä päättyisi pian. Hän eli kuitenkin 93-vuotiaaksi, mutta menetti toisen kätensä Vivamossa puimakoneonnettomuudessa vuonna 1927.

Vivamoa rakennetaan

Karin af Björkesten kuoli vuonna 1933 ja testamenttasi alueen Karin Stråhlelle. Samana

Karin ja Mary Stråhle
Vivamon talvea ja kesää.

vuonna Vihdin Seimelän tyttökodin johtajatar Bertha Hernberg pyysi lupaa rakentaa talon Vivamon alueelle. Näin valmistui Betanian rakennus, jossa sijaitsi kaunis kokoontumis- ja juhlatila, Aurinkosali. Opettaja Ellen Poppius alkoi pitää Vivamossa pyhäkoulua alueen lapsille.

Vivamolaisten ensimmäinen koti Mispa tuhoutui tulipalossa vuonna 1939. Sen tilalle rakennettin talo nimeltä Betel, jonka laajennusosassa sijaitsee nykyisin Vivamon kirkko.

Kun Karin ja Mary Stråhlen voimat alkoivat ehtyä, he etsivät tahoa, joka toteuttaisi Vivamon työnäkyä, ja jolle he voisivat alueen lahjoittaa.

Vivamo lahjoitetaan Kansan

Raamattuseuralle

Vuonna 1952 kansan Raamattuseuran ensimmäinen toiminnanjohtaja Mauri Tiilikainen saapui tutustumaan alueeseen. ”Tädit” päättivät lahjoittaa alueen Kansan Raamattuseuralle.

Joka kesä vuosikymmenien ajan Vivamossa on pidetty rippikoululeirejä, jotka kokoavat nuoria eri puolilta Suomea. Särkyneen sydämen kirkossa vietetään säännöllisesti jumalanpalveluksia.

“Vivamon tätien” perintö jatkuu

Rukous, ”tätien” perintö, jatkuu pohjavirtana Vivamon toiminnassa.

Raamattukodin perintöä jatkaa vuonna 2005 perustettu, Vivamon

Raamattukylä, joka esittää Vivamon luonnonkauniilla alueella Raamatun kertomuksiin perustuvia näytelmiä draaman, musiikin ja tanssin keinoin.

Pyhäkoulun jatkajana toimii vuonna 2012 perustettu Vivamon Lastenkylä, jossa yhdistyvät draama, luontokasvatus, sukupolvien välinen yhteys ja kristillinen kasvatus.

Talkoovoimin ja lahjoitusten turvin

Vivamoon on rakennettu Leirikartano vuonna 1957. Pyhän Birgitan kappeli vuonna 2003 ja Pyhän Lapsen kirkko vuonna 2005.

Vivamo tarjoaa yhä kauniit puitteet erilaisille perhejuhlille, kursseille ja leireille, sekä hiljaisuuden retriiteille

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook