sKairosmajalla sinetöitiin rakkaus

Kairosmajalla sinetöitiin rakkaus

Toukokuun lopulla 1988 olin työssäni tullut tilanteeseen, jossa menin esimieheltäni pyytämään stressilomaa pariksi viikoksi. Kun astuin huoneeseen, hän sanoi: ”Ennen kuin esität asiasi, minulla on sinulle ehdotus: Menisitkö Kairosmajan vastaanottoon pariksi viikoksi? Siellä pitäisi selvittää tiettyjä asioita.” Kun kerroin oman asiani, hän vastasi: ”Tässä taitaa olla johdatus. Kyllä Jumala sinua jotenkin siellä hoitaa.” Niin pakkasin laukkuni, otin 12-vuotiaan poikani Samin mukaan ja lähdimme matkaan.

Ensimmäiset päivät Kairosmajalla olivat hiljaisia. Kari-isäntä oli irtisanoutunut kevättalvella ja palasi takaisin saman vuoden syksyllä. Joinakin päivinä talossa olimme vain me sekä siellä rakennushommissa työskennellyt Raimo Luomaa. KRS:n kiinteistöasioiden tuolloinen vastaava oli lausahtanut profeetallisesti lähtiessäni: ”Kato vähän sen Luomaan perään.”

Minulla oli päivät täynnä työtä. Olimme sopineet Samin kanssa, että iltaisin patikoisimme tuntureilla. Ensimmäisenä vapaailtana läksimme Kultakerolle päin. Olin kuitenkin vielä niin stressaantunut, että riitelin poikani kanssa siitä, minkä polun valitsemme.

Sami oli päivisin hakeutunut Alamajalle, missä Raimo oli töissä. Seuraavana iltana Sami kysyi: “Voisiko Raimo tulla kanssamme Noitatunturille?” Viisas poikani laski, ettei äiti kehtaisi riidellä, jos mukana olisi kolmas.

Jossakin vaiheessa Kairoksella alkoi lintuleiri, jossa oli mukana Samin ikäisiä nuoria. Vähitellen poika liittyi joukkoon mukaan. Raimo ja minä jatkoimme tunturiretkiä iltaisin. Eräänä iltana kävelimme Luostolta Huttulomalle ja havaitsimme, miten kevyttä oli kulkea kesäyössä tuota matkaa. Myöhemmin ollessamme leirien vetäjinä, teimme kesäisin ikimuistoisia yövaelluksia leiriläisten kanssa.

Hiljaisella viikolla pari vuotta ensi tapaamisesta olin jälleen hiihtoleirin

vetäjänä. Aamun raamattutuntieni aiheena oli Jobin kirja. Raimo oli mukana leiriläisenä. Kun olimme hyvästelleet muut leiriläiset, menimme kappeliin, pujotimme sormukset sormiin ja läksimme etelään. Emme halunneet julkaista kihlausta aiemmin, ettei uutinen häiritsisi leiriläisten keskittymistä raamattutuntien vakavaan aiheeseen. Edes talonväki ei vielä tiennyt asiasta.

Kun olimme hyvästelleet muut leiriläiset, menimme kappeliin, pujotimme sormukset sormiin ja läksimme etelään.

Yhtenä vapaailtana leiriviikolla olimme käyneet rajaseutupappi Veikko Lindbergin puhuttelussa Savukoskella ja sopineet vihkimisestä Kairosmajalla. Veikko-pappi varasi kappelin ja tilasi kakkukahvit. Sami oli aiemmin talvella ilmoittanut, että hän haluaa Kairosmajan lintuleirille kesäkuussa. Ajankohta sopi meille. Sovimme lintuleirin vetäjän kanssa, että leiriläiset ja Kairoksen oma väki kutsuttaisiin mukaan hääjuhlaan. Juhlassa ei ollut poikani Samin lisäksi muita läheisiämme, sillä emme halunneet, että heistä kukaan joutuisi ottamaan kantaa siihen, hyväksyvätkö he liittomme vai eivät.

Tuohon aikaan eronneiden vihkiminen oli vielä ”kuuma peruna” kirkossa. Itsekin olimme paljon Taivaallisen Isän edessä kyselleet sen oikeutusta Sanaa tutkien. Ymmärsimme, että pyhän Jumalan edessä ei kelpaa ihmisjärjen selitykset eikä vetoaminen toisten tekemisiin. Emme myöskään halua vesittää Jumalan lakia siksi, että itse olemme epäonnistuneet sen täyttämisessä. Ainoa mahdollisuutemme on tunnustaa omat puutteemme ja turvautua Jeesuksen sovitustyöhön. Noissa kyselyissä tuli läheiseksi virren säkeistö:

”Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan, taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan.” VK. 525:4

Kesäkuisena lauantaina saavuimme Kairosmajalle vapaa-ajan vaatteissa tuomaan Samia lintuleirille. Menimme tapaamaan Kari-isäntää ja hänen vaimoaan Sirpaa. He asuivat silloin Kairoksen pihapiirissä olleessa Isännän talossa. He alkoivat ihmetellä ääneen tilannetta, illalla olisi kuulemma kappelissa jotkut häät, mutta he eivät tiedä, ketkä vihitään ja kuka maksaisi tarjoilut.

Paikkojen koristelustakaan ei ollut tietoa. Sitten he kysyivät, jäämmekö mahdollisesti päivälliselle. Vastasimme, että jäämme ja vähän sen jälkeenkin. Silloin heille vasta selvisi, että me olemmekin tuo ”kummallinen” hääpari. Olimme tullessamme poimineet auton takakonttiin kulleroita. Niistä saatiin koristeet ja myös kaunis hääkimppu.

Kairosmaja on ollut meille kummallekin rakas ja mieluinen palvelupaikka, yhdessä ja erikseen. Tapaamistamme edeltäneenä talvena ja keväänä Raimo oli ollut Kairoksella remonttitöissä useita kuukausia. Hänen käsiensä jälkiä on siellä vieläkin paljon nähtävissä. Jo silloin hän oppi tuntemaan myös ladut ja lenkkipolut.

Minä olin ensimmäistä kertaa hiihtoleirin vetäjänä Erkki Lemisen kanssa vuonna 1979. Sen jälkeen leirejä on kertynyt kymmeniä eri vuodenaikoina. Yhdessä olemme palvelleet vetäjinä kymmeniä kertoja, ja olleet siellä myös lomalaisina. Vaikka askeleemme ovat alkaneet jo lyhetä, aina Kairosmajalle vain tekee mieli.

Herramme siunatkoon Kairosmajaa, sen ystäviä, siellä palvelevia ja lomailevia!

Irma Obele-Luomaa KRS:n eläkkeellä oleva työntekijä

Tervetuloa viettämään

Joulu Kairosmajalla Pyhätunturin kupeessa Vietämme joulua perinteistä nauttien, hyvässä seurassa. Monipuolisen ohjelman lisäksi laulamme yhdessä, nautimme joulusaunasta ja maittavasta ruoasta.

Joulu Kairosmajalla

19.–27.12.

23.12. 25.12.

Joulunvietossa mukana Tarja Seppänen, Satu Kaarisola-Kulo ja Heikki Kulo klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut klo 19 Kulojen konsertti Hinta 392–428 €/hlö/6vrk Yhden hh +20 €/hlö/yö Ilm. viim. 14.12.

Lämpimästi tervetuloa!

Kätkettyä kumppanuutta

Sienestäjät tietävät, että kangasrouskuja kannattaa etsiä männiköistä, kun taas kuusenleppärouskua havittelevien kannattaa suunnata kuusikoihin. Kasvupaikat ovat varsin erilaisia niin ravinteisuuden, kosteuden kuin valonkin suhteen, mutta tietyn sienilajin viihtymiseen tietyn puulajin seurassa liittyy muutakin.

Tavallisessa kielenkäytössä nimitämme sieniksi niiden maassa tai lahokannolla kasvavia itiöemiä. Itiöemä nimitys viittaa siihen, että näiden tehtävä on tuottaa itiötä. Itiöt kehittyvät yleensä lakin alapinnalla heltoissa tai pillistöissä. Suurin osa sienestä kuitenkin piileskelee maan alla rihmastona. Seittimäisen ohutta, yleensä valkoista tai kellertävää sienirihmastoa löytyy helposti, kun hiukan kaivelee metsämaata tai irrottelee maassa lahoavien runkojen kaarnaa.

Sienirihmastot kasvavat lähellä maanpintaa humuskerroksessa, joka on Suomen metsissä yleensä vain kymmenisen senttiä paksu ja siksi herkkä esim. kuivumiselle, jolloin rihmastojen kasvu hidastuu ja niiden kyky tuottaa itiöemiä heikkenee. Itiöemät ovat lyhytikäisiä, mutta sienirihmastot elävät maassa jopa vuosikym16

meniä. Siksi kerran löytämälleen hyvälle sienipaikalle kannattaa suunnata vuodesta toiseen vaikkei aina saalista saisikaan.

Lehtivihreän puuttumisen vuoksi sienet eivät pysty itse yhteyttämään ja tuottamaan kasvuun tarvittavia hiiliyhdisteitä, vaan niiden on saatava ne muulla tavoin. Osa sienistä ratkaisee ongelman yhteistyöllä vihreitten kasvien, erityisesti puiden kanssa.

Sienen ja puun yhteenliittymää emme paljain silmin havaitse, niin pienimuotoisesta rakenteesta on kyse. Sienirihmasto kasvaa maassa puun hentojen juurenkärkien ympärille ja solujen väleihin. Tätä yhteenliittymää kutsutaan sienijuureksi eli mykorritsaksi.

Sienirihmaston peittämiä juurenkärkiä voi metsämaassa olla yli miljoona neliömetrillä. Niiden kautta kulkeutuu sieniosakkaille puun yhteyttämällä tuottamia hiiliyhdisteitä. Vastineeksi sienet kuljettavat puulle laajojen rihmastojensa avulla tehokkaasti keräämäänsä vettä ja tärkeitä ravinteita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Jopa 10–20 prosenttia puun yhteyttämistuotteista voi kulkeutua sienille.

Toisaalta sienirihmaston ansiosta pintaala, jolla puu on yhteydessä maaperään, laajenee monituhatkertaiseksi, millä on erittäin suuri merkitys puun kasvulle.

Sienijuuret ja puut

Valtaosa metsiemme suursienistä kuuluu rouskuihin tai haperoihin, jotka kaikki muodostavat sienijuuria. Osa sienistä kelpuuttaa vain yhden puulajin kumppanikseen. Tällaisia ovat esim. männyn seuralaiset voitatti ja kangastatti, kuusella lampaankääpä ja haavalla haavanpunikkitatti. Tunturikoivikoissa ovat yleisiä koivun seuralaislajit kuten karvarousku ja useat punikkitatit.

Monet sienet muodostavat sienijuuria useammankin puulajin kanssa, esim. haaparousku ainakin kuusen ja koivun kanssa. Keltavahvero eli kanttarelli on koivun lisäksi myös männyn ja kuusen mykorritsasieni. Puulajeista eniten mykorritsasienilajeja on männyllä ja kuusella.

Entäpä ne sienet, jotka eivät muodosta sienijuuria yhteyttävien kasvien kanssa? Ne saavat kasvuunsa tarvittavat orgaaniset aineet hajottamalla kuollutta kasviainesta ja voivat elää esim. neulaskarikkeella, lahokannolla tai kuolleella puulla. Myös tähän ryhmään kuuluu monia ruokasieniämme, esim. ryppäinä lahopuulla kasvava koivunkantosieni ja maaperän karikkeella kasvavat valkoiset, palleromaiset tuhkelot.

Arja Ojala

Kairoksen

leiriviikot ja konsertit 2020 Muutokset mahdollisia.

Syksy

26.9.–2.10.

ke 30.9. Patikkaviikko II syksyn kuulaudessa Aune-Inkeri ja Esko Keijonen klo 19 Vuos’ satojen Karjala -konsertti Hannu Musakka laulu. Lippu 10 €

Talvi

2.–5.10. Miestenpäivät Mikko Matikainen, Jari Mäkinen, Olli Seppänen 9.–11.10. Naistenpäivät Ulla Saunaluoma, Mirja Sinkkonen, musiikissa Kristiina Tanhua-Laiho 21.–26.11. Valoa elämään Sanasta ja kaamoksen tunturiretkistä Kari Hämäläinen, Toivo Sannelvuo, Hannu Päivänsalo, Hannu & Maini Huhtala 27.–29.11. Hiljaisuuden retriitti – pelkkää rakkautta Laina Juntti, Marjatta Orava 30.11.–7.12. Itsenäisyysviikko Kaamoksessa Arto Mikkola, Kari Hämäläinen Kairoksen ystävät ry:n jäsenille -25% täysihoidosta. 19.–27.12. Kairoksen joulu Tarja Seppänen, Satu Kaarisola-Kulo ja Heikki Kulo ti 22.12. klo 19 Runollinen gospelkonsertti Tarja Pyhäluhta ke 23.12. klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut pe 25.12. klo 19 Kulojen konsertti 28.12.2020–2.1.2021 Opiskelijoiden Kairosleiri 12.–15.2. Voittoja ja tappioita – miestenpäivät Juha Mieto, Timo Määttä. 10 €/luento

20.–27.2.

27.2.–6.3.

6.–13.3.

ke 10.3.

13.–20.3.

20.–27.3.

su 21.3. ke 24.3. pe 26.3. 27.3.–1.4.

su 28.3. Hiihtolomaviikko I Markus ja Reeta Ek Hiihtolomaviikko II Päivi Luumi, Kaisa Mattila Hiihtolomaviikko III Kotiaho Eila, Kotiaho Juho klo 19 Kantele trion konsertti Mari Köykkä, Riikka-Tuulia Tikkanen, Sari Pylkkö Kevään hiihtoviikko I Erkki Jokinen Kevään hiihtoviikko II Jorma Kalajoki, Hannu Kiiski klo 19 Petri Laaksosen konsertti klo 19 Arja Korisevan konsertti klo 19 Hannu Kiisken konsertti Virsiviikko Somerot, Kari Mattila klo 19 Jouni Someron konsertti 1.–5.4.

pe 2.4.

su 4.4. 5.–10.4.

10.–17.4. pe 16.4.

17.–24.4.

24.4.–1.5.

27.5.–3.6. Kairoksen pääsiäinen Ari ja Johanna Tähkäpää, Aapo Tähkäpää. klo 19 Markus-passio Tarja Pyhäluhta klo 19 Tiina Sinkkosen konsertti Hiihtoviikko kevät auringossa I Tiina Sinkkonen Hiihtoviikko kevät auringossa II klo 18 Lapin sotilassoittokunnan kamarimusiikkikonsertti. Lippu 10 €. Hiihtoviikko kevät auringoissa III Susanna Luttinen-Kivistö ja Miika Kivistö Kotona jälleen -viikko Kristiina Kohola, Anne-Mari Thomassen, Tuula ‘Haxu’ Hakkarainen. Th-ale Kairoksen Ystävät ry:n jäsenille 25%. Talkooviikko

Kairosmaja – lähellä Pyhää!

Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Konserttilippujen varaukset etukäteen, puh. 0207 681 730 tai kairosmaja@sana.fi Osa leireistä järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, palauta osoitteella:

Kappelitie 2, 98530 Pyhätunturi puh. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

“... Sinun valostasi me saamme valon...” Ps 36:10

Mitä lahjaksi...

syntymäpäiväsankarille, hääparille, ripille päässeelle, ylioppilaalle, ammattiin valmistuneelle, ystävänpäiväksi, joululahjaksi...

Tietysti lahjakortti Kairosmajalle!

Lahjakorteista enemmän kairosmaja.fi tai puh. 0207 681 730