Edistämme muutosta kestävään ja ympäristöystävälliseen elämiseen
Sisällyslyettelo
Tästätuleehyvä
Kouvotry-Hallituksenterveiset
Värikkäästäviiristämustaksikarhuksi
JakkeKailionkynästä
Koripallonsäännötsilloinjanyt
TykkimäkiBasketTournament
Virtaapalloon-pelipäivä-KSOY
TUUPELAAKORISTA!
2015-2016SYNTYNEETPOJAT
TÄSTÄTULEEHYVÄ
KouvotJunioreidentoiminnanjohtajan
terveisetkaikillekoripallonystäville.
Aloitin Kouvot Junioreiden toiminnanjohtajana 1 6 2024 Sloganiksi muodostui hyvin nopeasti otsikon mukaisesti “Tästä tulee hyvä”
Seurana Kouvot Juniorit on mulle uusi, mutta monen monta seuraa nähneenä voin todeta, että meillä on asiat tosi hyvin! Samat haasteet toki toistuu seurasta ja kaupungista riippumatta: harjoitusvuorojen määrä, pelaajien drop out ja harrastajamäärät, valmentajien rekrytointi ja toimitsijoiden houkuttelu Mutta taustat ja talous on kunnossa, siitä saa olla jopa ihan vähän ylpeä
Meidän syksyinen junioriturnaus ja yhteistyökumppanit mahdollistavat taloudellisesti sen, että voimme pitää kausimaksut maltillisina ja myös kasvattaa toimintaa. Iso kiitos jokaiselle yhteistyökumppanille, kun olette mukana tukemassa Kouvot Junioreita!
Kiitos myös jokaiselle valmentajalle, jojolle, pelaajalle, vanhemmalle, huoltajalle ja talkoolaiselle, kun olette mukana meidän toiminnassa. Kliseisesti voidaan
Seuran arvot ovat Turvallisuus, Tasa-arvo ja Ylpeys sekä Yhteisöllisyys. Nämä kaikki kohtaavat myös omien arvojeni kanssa, joista tärkeimmät ovat Psykologinen turvallisuus ja Merkityksellisyys. Mitä nämä sitten tarkoittavat konkreettisesti. Luomme toiminnallamme turvallisen ja tutun ympäristön harrastaa ja toimia seurassa läpi elämän. Paikan jossa jokaisen on hyvä ja turvallista olla mukana. Rajat ovat rakkautta ja yhteisiä sääntöjä seuraten tiedämme paremmin mitä meiltä odotetaan.
Meillä Kouvot Junioreissa kaikkia kohdellaan kunnioittavasti, tasa-arvoisesti ja arvostetaan omana itsenään Jokainen pelaaja, toimija, valmentaja ja taustahenkilö on yhtä tärkeä Me, yhdessä, esimerkillisellä toiminnalla ja innostuksella, luomme yhteisön, joka ylpeänä kantaa jo kuudettakymmenettä vuotta nimeä Kouvot ry
Oliks kivaa? Tuliks hiki? Nämä kaksi kysymystä olen itse valmentajana pitänyt matkassani mukana jo vuosien ajan Meidän jokaisen sisällä asuu pieni kilpailija, lapsethan kilpailevat luonnostaan ihan kaikessa Kun minulta kysytään mennäänkö kilpailu vai harrastus edellä, valitsen kilpailun Mielestäni kilpailu tukee myös harrastamista Mutta meidän on tärkeää tarjota kilpailua jokaisella tasolla Emme voi tarjota kilpailua vain kahdelle parhaalle tai kahdelle uudelle, vaan sitä on pystyttävä tarjoamaan ihan jokaiselle joukkueessa. Usein ajatellaan, että joku lopettaa harrastuksen, kun ei halua kilpailla. Mitäs jos syynä onkin kilpailun taso ja sen laatu.
On hämmentävän hienoa saada tehdä töitä rakkaan lajin, koripallon, parissa. Luotan vahvasti siihen, että hyvällä johtamisella ja avoimella viestinnällä kehitämme seuran toimintaa askel askeleelta paremmaksi.
Oona Panula Kouvotrytoiminnanjohtaja
KOUVOTRY
ulevaisuudessa alueen lapsimäärän vähentyessä yös seurojen jäsenmäärät luonnollisesti enteilevät skua, mutta siit huolimatta Kouvot ry lähtee euraavaan 60 vuoteen luottavaisin ja positiivisin ielin; seuran jokapäiväinen toiminta on hyvissä äsissä ja Kouvot ry:n asema yhtenä alueen lapsi- ja nioriharrasteseurana on vakaa.
ouvot ry:n hallituksen puolesta haluan kiittää aikkia näiden kuuden vuosikymmenen aikana seuran arissa toimineita pelaajia, valmentajia, ukkueenjohtajia, huoltajia, vanhempia, hteistyökumppaneita ja tietysti kantahenkilökuntaa. anoksenne on korvaamaton.
oimme kaikki yhdessä onnitella elinvoimaista ja rteää 6-kymppistä, tästä on hyvä jatkaa!
Tiina Rahkonen Kouvotryhallituksenjäsen
VÄRIKKÄÄSTÄ VIIRISTÄ
MUSTAKSI KARHUKSI
JAKKEKAILION ÄSTÄ
Sivu9
akokemuksiaKouvoista vuosikymmeneltä.
�� Vuoden1967edustusjoukkueleirilläVuokatissa
ukastamiseksi sinne levitettiin jauhoja. Sunnuntaisin e sitten liukastelimme valkoisissa Conversessuissamme putsausyrityksistämme huolimatta. ykyään päähallina toimiva Mansikka-aho valmistui 971 ja se oli yhtä juhlaa meille silloisille pelaajille. tä pidettiin silloin Suomen parhaana oripallohallina.
ainittakoon, että Kouvojen edustusjoukkueessa elasi 60-luvulla silloinen Suomen pisin koripalloilija, lavi ”Olli” Ahola 211 cm. Vieraspelimatkat tehtiin eensä henkilöautoilla ja autot olivat pienempiä kuin ykyään. Siitä autosta, minkä kyydissä Olli oli, pitikin taa etupenkki pois, jotta Olli mahtui kyytiin!
Matkustamisen vaikeus tuli esiin myös junioripuolella Olimme 60-luvun loppupuolella pelireissulla Lahdessa ja paluumatkalla jouduimme poliisin pysäyttämäksi Kuljettajanamme oli silloinen valmentajamme Matti ”Kille” Koskinen kuplavolkkarillaan Poliisi pyysi nähtäväkseen ajokortin ja rekisteriotteen vilkaisten samalla meitä matkustajia Hän selvästi vähän hätkäh ja käski sitten kaikki ulos autosta Poliisi laski meidät kyydistä nousseet ja totesi, että meitä oli kaikenkaikkiaan kahdeksan siinä pienessä kuplavolkkarissa, seitsemän matkustajaa ja kuski Hämmästely ei kuitenkaan loppunut siihen, sillä hän huomasi, ettei autossa ole etupenkkiäkään Poliisi hämmästeli Killelle ääneen, että miten on mahdollista että teitä on noin paljon eikä autossa ole edes toista etupenkkiä. Kille vain totesi siihen, että emmehän mitenkään olisi mahtuneet, jos meillä olisi ollut vielä toinen etupenkkikin tuolla autossa. Konstaapelin naama punehtui ensin ja sitten hän huokaisten käski meidän painua matkoihimme.
Ensimmäisen ulkomaan pelimatkamme teimme Viroon, silloiseen Neuvostoliittoon. Meillä piti olla siellä ottelu Tallinnan Kalevia vastaan. Menimme pelihalliin suorittamaan alkulämmittelyä ja vähän ihmettelimme, kun vastapuolella oli vain pari pelaajaa Ottelun alkuun oli enää vain vähän aikaa ja katsomo o täynnä porukkaa, mutta vastustajia ei näkynyt missään. Sitten meille tultiin ilmoittamaan, ettei ottelua voidakaan pelata. Vastustaja joukkue Tallinna
Kalevin yksi pelaaja, muistaakseni Jaak Salumets, oli mennyt pari päivää aiemmin naimisiin ja loput pelaajat olivat vielä hääjuhlatunnelmissa Mekin olisimme kuulemma tervetulleita juhliin
kkoJakkeKailioonyksiKouvotry:nvanhimmistajaviisaimmista mentajista.Jakkeonvalmentanutjoreilut53vuottajakaudella 4-2025hänonmukanaKouvotJunioreidenU19poikien mennustiimissä uppia ja tuota korille ajoa nimitettiin setapiksi Ei ollut hand off -peliä, vaan siitä käytettiin nimitystä veivi, ei pelattu pick & rollia vaan tehtiin skriini ja leikattiin korille Eli kyllä koripallossa on sittenkin perusasiat samoja kuin ennenkin, mutta paljon on tullut mmän teknisiä ja taktisia asioita mukaan, kun laji uosien mittaan kehittynyt
neksi sitten 70-luvulla Kouvoihin tuli tyttö- ja oripallokin mukaan
ä olevat muistelot ovat vain yksittäisiä otantoja, n muitakin mukavia ja ehkäpä hauskojakin htumia Kouvojen ensimmäisellä vuosikymmenellä
Tämän aiheen yhteydessä on otettava huomioon se, että viimeisen 20 vuoden aikana säännöt ovat muuttuneet useasti ja nopeasti. Informaatio kulkee nykypäivänä muutostarpeista nopeasti FIBA:lle (kansainvälinen koripalloliitto) ja takaisin maiden omien liittojen kautta kentille. Lisäksi Suomessa on aina ollut käytössä FIBA Euroopan säännöt ja esimerkiksi NBA:n säännöt ovat osittain erilaiset.
1964 virallisen pelikentän koko oli hieman pienempi 26 x 14 metriä, kun nykyään se on 28 x 15 metriä. Kolmen sekunnin sääntö oli jo silloin olemassa, mutta kolmen sekunnin alue oli eri muotoinen. Alue leveni vapaaheittoviivalta päätyrajaa kohti (joku ehkä tällaisen nähnyt jopa nykyisissä saleissa, jos ei uusia viivoja ole niihin vieläkään saatu).
Törmäyskaarta ei 60-luvulla ollut, eikä muuten vielä 2000-luvullakaan. Kolmen pisteen kaartakaan ei ollut, joten pelitilannekorista tuli vain kaksi pistettä. Sen jälkeen on kolmen pisteen kaarta jo kertaalleen siirretty vieläkin kauemmaksi
Pallon kokokin on vaihtunut vuosien varrella, sillä nykyinen koko 7 oli aiemmin naisilla ja mihillä käytössä. Koon 6 pallo nimettiin “naisten palloksi” vasta 2000 luvun alkupuolella. Naisten koris on tämän jälkeen selvästi saanut vauhtia ja korkeutta lisää, kun hieman pienempää palloa on helpompi käsitellä.
Vapaaheittoja tuomittiin aikanaan aina kaksi kappaletta. And one -vapaaheittoa ei siis tunnettu.
EU-virhettä (eli epäurheilijamainen virhe) ei ollut ja teknisestä virheestä tuli aina kaksi vapaaheittoa. Nykyään tekusta saa vastustaja vain yhden vapaaheiton Tällaista teku+EU tai teku+teku tai EU+EU = ulosajo ei vielä tuolloin tunnettu, sillä se on tullut käyttöön vasta muutama vuosi sitten
Peliaika oli 2 x 20 min ja pelikello pysäytettiin ainoastaan tuomarin vihellyksestä Peliä ei siis keskeytetty edes kahden (2) viimeisen minuutin aikana korin jälkeen, toisin kuin nykyään Tämä sääntö aiheutti usein tilanteita, joissa pelin ollessa tiukka saattoi johtavalta joukkueelta pallo ”lipsahtaa” kauaskin vastustajan korin jälkeen Vastaavasti hyökkäävän joukkueen tehdessä johtokorin muutama sekunti ennen loppua, pallo saattoi korisukasta alas tullessaan osua korin tehneen joukkueen pelaajan jalkaan ja vieriä vaikkapa penkin alle. Hups..
Hyökkäysaika oli 30 sekuntia nykyisen 24 ja etukentän 14 sekunnin sijaan. Kouvojenkin peleissä alkuaikoina ajanottaja huusi jäljellä olevaa hyökkäysaikaa epämääräisin väliajoin. Joskus se kuului pelaajille kentälle, joskus ei. Sama koski tuomareita, joskus he kuulivat ja joskus eivät. 1960-luvun loppupuolella saatiin sitten käyttöön n. 30 cm korkea 5-lamppuinen valotorni, jossa valo eteni ensin 10 sekunnin ja sitten 5 sekunnin välein ja viimeinen punainen valo syttyi, kun hyökkäysaika loppui. Valotorni sijaitsi yleensä toimitsijapöydän luona, joten sitäkin oli pelaajana
SÄÄNNÖT
vähän vaikea seurata Onneksi valmentajilla oli sen myötä edes jotain huudeltavaa kentälle Hyökkäysajan vähentäminen 24 sekuntiin ja myöhemmin 14 sekunnin tuominen mukaan hyökkäyslevypallosta, sekä uuden kuolleen pallonhallinnan jälkeen etukentällä, on tottakai nopeuttanut peliä entisestään
Pallon toimittamiseen puolen kentän rajan yli oli aikaa 10 sekuntia nykyisen 8 sekunnin sijaan. Näillä sääntömuutoksilla on ollut tarkoitus nopeuttaa peliä.
Minkäänlaista joukkuevirhesääntöä ei ollut, sillä tämäkin sääntö tuli voimaan vasta myöhemmin 70-80 luvun vaihteessa. Joukkuevirhesääntö onkin ollut ehkä yksi kaikista eniten muutoksia kokenut sääntö. Nykyinen joukkuevirhesääntö on sentään jo muutaman vuosikymmenen ollut käytössä.
Peli ja toinen puoliaika alkoivat aina ylösheitolla keskiympyrässä ja myös kiistapalloista seurasi ylösheitto. Ylösheitto suoritettiin aina tapahtumapaikkaa lähinnä olevassa ympyrässä, joko keski- tai vapaaheittoympyrässä. Kiistapallojen ylösheitossa hyppääjinä olivat sääntöjen mukaan kiistapallotilanteissa pallossa kiinni olevat pelaajat. Joskus jonkun lyhyen pelaajan sijasta saattoi pitempi pelaaja mennä ”vahingossa” hyppäämään, jos tuomari tai vastustaja ei ollut tarkkana
Päätyrajaheittoa ei ollut muuta kuin vastustajan korin jälkeen Jos pallo meni kentän ulkopuolelle tai tapahtui virhe, josta ei tuomittu vapaaheittoja, niin pallo palautettiin peliin aina tapahtumapaikkaa lähimmältä kohdalta sivurajalta
Aikalisistä oli käytettävissä kaksi puoliaikaa kohden ja aloituksen siirtämistä etukentälle ei voinut tehdä Aikalisää ei voinut myöskään ottaa kuin pelikatkon aikana Toisin kuin nyt sen saa myös vastustajan korista
1960-luvun alussa peli saattoi vielä päättyä tasapeliin, sillä jatkoaikaa ei pelattu Nykyään koripallopeli päättyy aina toisen joukkueen voittoon, vaikka siihen tarvittaisi useampikin 5 minuutin jatkoaika
Paljon on muuttunut ja välillä miettii, että muuttuuko säännöt koska pelaajat muuttuvat vai muuttaako säännöt pelaajia Kyllä se niin taitaa olla nykypäivänä, että pelistä pyritään tekemään nopeaa, näyttävää ja viihdyttävää. Pelaajien urheilullisuus ja suorituskyky sekä peliäly korostuvat jatkuvasti enemmän. On myös todettava, että säännöt myös tunnetaan paremmin pelaajien sekä valmentajien toimesta, ei siis vain tuomareiden.
Olisikohan ollut syksy 1993 tai 1994, kun Pohjoiskalottien Gregg Popovitchin eli Kari Kurrosen kanssa aloiteltiin valmennushommia. Joukkueena oli 1986 syntyneet pojat. Siinä sitä oli huisketta, kun kaikki oli uutta. Ensimmäisen marraskuisen Kouvot turnauksen tehtäviin kuului valmennuksen lisäksi kahden yön majoituskoulujen yövalvonnat. Oli takki aika tyhjä sunnuntai-iltana. Sen jälkeen on onneksi voinut keskittyä olennaiseen eli valmentamiseen. Kiitos tästä kuuluu kaikille joukkueenjohtajille, joiden kanssa olen saanut vuosien varrella työskennellä.
Valmentamisesta tässä oli kai jotain tarkoitus kertoakin, ja miten hommat, lapset ja aikuiset ovat vuosien saatossa muuttuneet vai ovatko? Nykypäivän tuntuu, että kilpailu koetaan vaaralliseksi tai pahaksi lapsille. Näen kuitenkin päivittäin omassa työssäni, kuinka 2-5-vuotiaat lapset kilpailevat siitä kuka syö eniten tai juoksee nopeiten Puhumattakaan kuka rakentaa upeimman hiekkalinnan tai -kakun! Eli kyllä kilpailu alkaa jo ihan pienissä ja se tulee lapsilta luonnostaan Kilpailu ei myöskään ole vaarallista ja kilpailua tarvitaan Lapset janoavat ja kestävät kyllä kilpailun sekä tasoerot, mutta toisinaan meidän, lasten vanhempien, on vaikea kestää kilpailua Lapset kehittyvät hyvinkin eri tahtiin, joten antakaamme heille aikaa ja kannustusta voittojen sekä tappioiden keskellä Kaikki ei ole yhtä hyviä, pelaa yhtä paljon tai samalla tasolla yhtä aikaa Kaikista ei tule huippupelaajia tai edes hyviä, vaikka vanhemmat, valmentajat ja pelaajat ihan itsekin sitä kuinka tahtoisivat ja toivoisivat
ja Viitasen siskokset on omien pelien lomassa nähty jo penkinpäässä. Onhan noita eksynyt muihinkin seuroihin. Kujalan Krisu tekee Pyrinnössä punttitreenien välissä loistavaa valmennustyötä
lmeenkymmeneen valmennusvuoteen on mahtunut nta joukkuetta ja paljon pelaajia Olen huomannut nhentuneeni, kun mukaan on tällekin kaudelle tullut ureita, joiden äitejä tai isejä olen valmentanut Kaksi kupolvea menköön, mutta kolmansien tullessa voitte ata Larryn kohteliaasti palvelutaloon
Olen toiminut Suomen koripalloliiton Kaakkoisen alueen aluehallituksessa jo keväästä 2019, Kouvolan ja Kouvot ry:n edustajana Mikä tämä aluehallitus sitten oikein on?
Aluehallitus ovat seurojen yhteinen elin, jossa pohditaan alueen näkökulmasta kaikkea koripalloon liittyvää Siellä mietitään asioita niin seurojen, yhteistyön, pelaajien kuin esimerkiksi eri sarjojen ja tuomaroinnin toteutumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla Se on keskusteleva kokoonpano innostuneita edustajia tuomaan mahdollisuutta tehdä yhdessä. Aluehallitus on myös suorin yhteys koripalloliittoon ja siellä päättäjiin. Lisäksi se on yhteys muihin aluehallituksiin eri puolella Suomea, joissa usein ollaan samanlaisten asioiden ja myös haasteiden edessä. Samalla tämä elin päättää erilaisista alueen sarjamääräyksistä, toimintamalleista ja niihin liittyvistä muutoksista, sekä alueen palkittavista vuosittain.
Kaakkoisen alueen aluehallitus on ryhmä johon on etuoikeutettua kuulua, koska siellä kunnioitetaan ja keskustellaan asioista ja oikeasti mietitään miten asioita vietäisiin eteenpäin.
Kouvola on suuri urheilukaupunki ja Kouvola ja koripallo kuuluvat vahvasti yhteen. Olen itse kasvanut Kouvolassa ja halusin jo pienestä pitäen pelata koripalloa. Pelaajana pääsin näkemään urheilijanpolun rakentumisen nuoresta harrastajasta aina pääsarjapelaajaksi asti. Tuhansia harjoitustunteja on käytetty esimerkiksi Vahteron koululla ja Manskarilla, jotta oma osaaminen lajissa on mennyt eteenpäin. Ensimmäisiä eteenpäin viejiä ovat olleet lukuisat pelikaverit ja omat valmentajani.
Koripallo on yhä tärkeä osa omaa identiteettiäni, mutta roolini on erilainen kuin aiemmin. Nykyään olen koripalloerotuomari Pelaamisen ja tuomaroinnin lisäksi olen mm valmentanut sekä toiminut kouluttajana Olen näiden erilaisten roolien kautta
ymmärtänyt lajitoimijoiden tärkeyden Pelin mahdollistajat, kuten erilaiset seuratoimijat, joukkueenjohtajat, toimitsijat ja vapaaehtoiset sekä itselle erityisen läheisen roolin omaavat, erotuomarit, auttavat luomaan koripallokokemuksia niin lapsille kuin aikuisillekin.
Lajin ymmärtäminen kehittyy vain lajin parissa olemalla, kasvamalla ja toimimalla, ja haluankin kiittää niitä toimijoita, jotka ovat jakaneet minulle oppiaan sekä antaneet minulle aikaansa. Olen saanut kunnian oppia koripallosta ja myös ihmisyydestä monelta upealta ihmiseltä valtavan hienoja asioita toimiessani näissä monissa eri rooleissa. Pyrinkin antamaan mahdollisimman paljon myös itselleni niin tärkeälle lajille takaisin esimerkiksi auttamalla nuoria ja kehityshaluisia tuomareita eteenpäin urallaan erilaisten koulutusten ja mentorointiohjelmien kautta. Omana mottona pidän Kobe Bryantin lausetta ”The most important thing is to try and inspire people so that they can be great whatever they want to do.“
�� FIBA
�� FIBA
Koska tuomarointi on niin iso osa omaa identiteettiäni, haluan kertoa siitä hiukan enemmän. Tuomariurani alkoi Kouvolassa pidetyssä kausikoulutuksessa vuonna 2005. Tuomarointi kulki aluksi pelaamisen rinnalla, mutta pikkuhiljaa pelaamisen vähentyessä pallon pompottelu vaihtui lopulta kokonaan pillin viheltämiseen. Korisliigatuomariksi minut on valittu vuonna 2015 ja FIBA-tuomariksi vuonna 2017. FIBA-tuomarina olen päässyt näkemään ja tuomitsemaan pelejä ympäri Eurooppaa niin naisten kuin miestenkin sarjoissa sekä nuorten EM-kisoissa Yhtenä hienoimpana kokemuksena mainittakoon Kiinan Universiadit, johon minut valittiin tuomariksi vuonna 2023 Kisoissa lajin parhaat alle 23-vuotiaat pelaavat ikään kuin nuorten olympiakullasta Jokaista ottelua oli seuraamassa 1220 tuhatta katsojaa, jotka kannustivat urheilijoita, vaikkei koripallo ollut läheskään kaikille heistä ennestään tuttu laji Tunnelma oli sanoinkuvaamattoman upea
Koen, että tuomarin tärkein tehtävä on toimia pelin mahdollistajana, fasilitaattorina, ja Koripalloliiton tuttu slogan ”Be as good as you can be” toimii mielestäni pohjana sille ajatukselle, joka on minusta erotuomarin tärkein tehtävä; antaa pelaajien olla niin hyviä, kuin he voivat olla. Rakas lajimme koripallo kasvaa koko ajan ja minusta on tärkeää, että pystymme yhä kasvattamaan harrastajamääriä, saamaan lisää laadukasta valmennusta, mutta myös lisää innokkaita koripallotuomareita. Kouvolasta on pääsarjaan noussut itseni lisäksi Valtteri Väkevä sekä Sakari Turklin. Jokaisen panosta tarvitaan ja toimijoiden määrät ovatkin olleet noususuuntaisia. Erityisesti on ollut hienoa nähdä pelaajien ja valmentajien osallistuvan erotuomarikoulutukseen, sillä tämä kasvattaa lajiymmärrystä ja yhteistyötä kentällä.
Minulle koripallo on ollut enemmän kuin harrastus –se on intohimo, joka on vienyt minut pitkälle Olen ylpeä siitä, mitä olen jo saavuttanut ja innoissani siitä, mitä tulevaisuus vielä tuo tullessaan
Kouvot tyttöjen 2013-2014 joukkueenjohtaja syksyllä 2024. Ei se lajitaustaa välttämättä vaadikaan ja olenhan koripalloa (sekä jalkapalloa) fanittanu pitkän aikaa. Kouvojen 95-mestaruusnevö föget! Se, minkä vastaanoton sain tehtävään lähdettyäni, oli hyvin mieltä lämmittävä Sain paljon kannustavia kommentteja, jotka vahvistivat tehtävään tarttumista
Olen aina pitänyt joukkuelajeista ja niihin liittyvästä yhteenkuuluvuuden tunteesta Tehdään yhdessä ja jokaisen panos on yhtä tärkeä Itselle, monta vuotta lentopalloa nuorempana ahkerasti harrastaneena, parhaat ystävät ovat edelleen juuri ne joukkuekamut, joiden kanssa on mielettömiä muistoja peli- ja turnausreissuilta
Kaikki Kouvot junioreiden jojot saivat seuralta ”Joukkueenjohtajan oppaan” kauden alussa Luin sen tietysti heti huolella läpi, jonka jälkeen muistan miettineeni ”mihin mä oon oikein lupautunut”?! Se on hyvä opas, paljon tarvittavaa tietoa ja olen huomannut palaavani oppaan seuraan aina aika ajoin.
Kuulun itse niihin, jotka hoitavat asiat vähän liiankin tunnollisesti. Neitsyt-horoskooppini ei anna varaa höllätä, asiat pitää hoitaa ja mieluiten mahdollisimman ajoissa, jos vaan pystyy. Itsellä ensimmäisen puolen vuoden ”jojo”-aikana ovat tunteet heitelleet kauhusta jännitykseen ja ilosta onnen tunteeseen. Paljon uusia asioita on tullut eteen ja tulee varmasti koko ajan lisää. Ensimmäinen vanhempainpalaveri jännitti, vaikka tunsin suurimman osan meidän tyttöjen huoltajista. Palaverissa käytiin yhdessä koutsien kanssa läpi tulevaa kautta, joukkueen varainhankintaa, tulevia turnauksia ja sovittiin yhdessä miten asioista keskustellaan ja sovitaan Meillä onkin toiminut mahtavan hienosti WhatsApp -ryhmä, missä viestejä vaihdetaan tärkeistä joukkueen asioista MyClubin puolella taas viestitään tulevista tapahtumista ja ”huudellaan” kyytitarpeet Tärkeintä on merkitä IN/OUT, sillä se kertoo osallistujamäärän kuhunkin tapahtumaan
Takaraivossa kolkuttelee paljon tärkeitä muistettavia asioita ja päivämääriä, melkeinpä koko ajan Pitää vaan muistaa, ettei tätä onneksi tarvitse tehdä ihan yksin Jo kauden alussa kerroin tarvitsevani jokaisen huoltajan panosta, että kaudesta selvitään ja sitä olen saanut
Meillä on todella hyvä huoltajien porukka, jotka osallistuvat ahkerasti talkoisiin. Tällaista huoltajien sitoutumista tarvitsee jokainen joukkue! Kaikki talkoot tehdään meidän ihanien, tärkeiden pelaajien takia, että he saavat harrastaa ja osallistua peleihin / turnauksiin Kioskivastaava ja rahastonhoitaja ovat mun luottotyyppejä, heidän kanssaan tekeminen onnistuu Ja toki mulla on ”takataskussa” pari muutakin sellaista henkilöä, keneen tiedän voivani ottaa yhteyttä, että saadaan asiat etenemään Aika ajoin yritän muistaa kiittää ja kertoa, kuinka tärkeitä taustahenkilöt ovat kaikessa tekemisessä
Ja meidän koutsit! En varmasti olisi tässä hommassa ilman joukkueemme valmentajien tukea, luottamusta ja apua Asioista voidaan puhua niiden omilla nimillä ja meillä on erittäin sujuva, toimiva tiimi Hannan, Saaran ja Tonin ammattimainen valmennus näkyy sekä kentällä että sen ulkopuolella
Meillä on hyvin samanlainen huumorintaju, joka auttaa erityisesti tiukoissa tilanteissa.
Kouvot ry:n perinteikäs marraskuinen koripalloturnaus on vuosien mittaan kantanut useita eri nimiä - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Syksyllä 2024 saimme kutsua turnaustamme nimellä Tykkimäki-turnaus. Yhteistyökumppanimme Tykkimäki oli toimintaamme tyytyväinen ja erityisesti positiiviseen some-näkyvyyteen sekä palkintoon, joka jaettiin jokaiselle joukkueelle turnauksen viimeisessä pelissä: Tykein-pelaaja!
Muutama viikko turnauksen jälkeen istuimmekin jo aamupalalla pohtimassa uutta yhteistyösopimusta Tykkimäen kanssa ja kiitollisina voimme todeta, että vuosina 2025-2027 turnauksemme kantaa nimeä: Tykkimäki Basket Tournament.
Koripallokauden 2025-2026 Tykkimäki Basket Tournament pelataan 14-16.11.2025. Ainakin muutoksia sarjojen osalta tehdään, sillä olemme jo useamman kerran profiloituneet enemmän haastajasarjojen turnaukseksi Tykkimäki Basketissa tullaan ensi syksynä näkemään pitkästä aikaa U16 sarjat ja osa sarjoista nimetään kutsu-sarjoiksi ja kutsumme joukkueita ympäri Suomea pelaamaan kauniiseen harmaaseen marraskuiseen Kouvolaan!
Olemme seurana erittäin kiitollisia tästä yhteistyöstä ja palkitsemme ylpeästi jokaisesta turnauksen joukkueesta Tykeimmän pelaajan!
Syksyllä seuran toiminnanjohtajana tietoon tuli, että myös meidän, Kouvot Junioreiden, joukkueissa tapahtuu kiusaamista Tämä tuntui erittäin pahalta, sillä harrastusympäristön tulisi olla turvallinen paikka jokaiselle Tähän puututtiin tottakai samantien! Osa kiusaamisesta oli sellaista, joihin pystyimme puuttumaan suoraan joukkueen sisältä Esimerkiksi kertomalla pelaajille minkälaiset toimintatavat ovat ok ja mitkä eivät Osa tilanteista johti siihen, että asiasta tiedotettiin seuran toimesta kaikille vanhemmille/huoltajille ja tilanne pyydettiin käymään läpi myös kotona
Turvallinen joukkue nimeä kantava MLL KaakkoisSuomen piirin kanssa yhteistyössä aloitettu koulutuskokonaisuus sai alkunsa näistä tapauksista ja teemana on kiusaamisen havainnointi ja siihen puuttuminen. Kouluttajana MLL:n Kaakkois-Suomen piiriltä toimii Sami Halme.
Kouvot Junioreilla ja MLL Kaakkois-Suomen piirillä on tavoite tarjota koulutusta, Turvallinen joukkueteemalla, jatkossa myös pelaajille ja huoltajille. Seurassamme on täysi nollatoleranssi kiusaamiselle, on siis myös tärkeää tarjota kaikille mahdollisuutta kouluttautua sen havainnointiin ja siihen puuttumiseen.
Kouvot Junioreiden, kuten kaikkien urheiluseurojen valmentajat ovat isossa roolissa nuorten arjessa ja heidän turvallisen kasvunsa tukijoina. Toivomme, että koulutusten ansiosta voimme tarjota vieläkin parempaa arkea jokaiselle lapselle ja nuorelle meidän harjoituksissa ja muissa tapahtumissa.
Tarve tällaiselle koulutukselle on isosti olemassa ja pyrimme siihen, että yhdessä MLL Kaakkois-Suomen piirin kanssa saamme tästä pitkän yhteistyön
Älä kiusaa ketään ja puututaan aina kiusaamiseen! Myös hiljainen hyväksyntä on typerää ja kiusaamista Tehdään jokaisesta tapahtumasta toisillemme turvallinen, annetaan jokaiselle työrauha
Toimistolla on tämän koripallokauden ajan häärännyt hieman uudistunut porukka Kesäkuun alussa seuran toiminnanjohtajana aloitti Oona Panula ja seurakoordinaattorina Kiia Syrjänen. Onneksi tutuista ja turvallisista tekijöistä seuratyöntekijänä on Jukka Ööke Vesala on edelleen mukana toiminnassa!
Toimistotilat Torikatu 6:ssa ovat hieman muuttuneet, kun Kouvot Basket sekä Kouvottaret siirtyivät kesällä katutasolle ja vanha toimistotila on nyt kokonaan Kouvot Junioreiden käytössä. Toimiston seinät saivat päälleen hieman Kouvojen mustaa väriä ja kalustustakin on päivitetty tälle vuosituhannelle. Nyt, kun tilaa on paljon käytössä, on tarkoitus, että niitä voisi joukkueet tarvittaessa käyttää vanhempainpalavereihin tai vaikka joukkueen yhteiseen illanviettoon. Toimistolla on syksyn aikana pidetty myös valmentajien koulutuksia, sekä muita palavereita.
Kouvot Juniorit numeroina 2024-2025
350 pelaajaa
125 tyttöä & 201 poikaa 23 pelaajaa on aikuisia
36 valmentajaa
19 joukkueenjohtajaa
17 joukkuetta
25 sarjoissa pelaavaa joukkuetta
Paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä! Tälle kaudelle ollaan saatu 6 -9 luokkalaisten Täystuho-koris ja keväällä on tulossa Kouvot 60v Gaalaillallinen 22 2 , Kouvot Karhun korisleiri 2015-2018 syntyneille, Kouvot korisleiri 2011-2014 syntyneille ja aikuisten alkeiskurssi!
Toimiston päivitetyt aukioloajat, yhteystiedot, ilmoittautumiset, tapahtumat ja tietoa seuran muusta toiminnasta löytyy uudistuneilta nettisivuilta: www.kouvotjuniorit.fi