Page 1

1/2019

KOU VOL A N K AU PU N G I N T I E DOT USL E HT I

NuPa NuortenPaikasta kaikki saman katon alta

KESÄVIERAIDEN KANSSA PIONEERIPUISTOON

Kaupunki säästää ja investoi

Kouvolassa on hyvä elää – 10-vuotias kaupunki pienten ja vähän isompienkin asiantuntijoiden silmin 1


Sisällys 1/2019 KAUPUNKI KEHITTYY 8 Apua ja omaehtoista toimintaa 11 Kouvolan nuorisotilat 11 Klassismia ja funkkista 12 Kesävieraiden kanssa Pioneeripuistoon 13 Kesätöihin Asuntomessuille 17 Säästöjen ja investointien vuosi 18 Rantapuisto, Kytöhalme ja jättiterminaali PALVELUJEN PARISSA 14 Tulevaisuuden koulu on monikäyttöinen 15 Toimintaa, kynätehtävää ja taas toimintaa 16 Onko pieni kaunista? 19 Yksinäisyys voi haitata hyvinvointia 25 Liikuntapaikoista päätetään syyskuussa

8

ELÄMÄN SYKKEESSÄ 4 Latujen ajotiedot näkee netistä 4 Kouvolassa kelpaa harrastaa 4 Kasvavan konttijunaliikenteen perustaa

APUA JA OMAEHTOISTA TOIMINTAA Uudesta NuortenPaikasta nuori saa kaikki tarvitsemansa palvelut. – Kun nuori tulee tähän taloon, häntä ei pois lähetetä, Tuula Soininkallio (kuvassa oikealla) sanoo.

20

PAINIA JA SVENGITONTTUILUA

rakennetaan 5 Perheet haluavat mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen 5 Sporttitorilla varusteet kiertoon 5 Keskustan liikunta-alueiden kehittämistä suunnitellaan 6 Työpaikalla 20 Painia ja svengitonttuilua 22 Miten Kouvolaan saadaan lisää asukkaita?

KULMILLA KUULOLLA 24 Kouvola juhlii 10-vuotistaivaltaan 26 Tutustu upouusiin Kouvola.fi -sivuihin 26 Kymi Sinfonietta 20 vuotta 26 Kevään tapahtumia 27 KUULAS–Lasten Teatteritapahtuma on

Mitä tekevät ja harrastavat lapset, jotka ovat yhtä vanhoja kuin kotikaupunkinsa? Kolme vuonna 2009 syntynyttä kouvolalaista kertoo.

22

MITEN KOUVOLAAN SAADAAN LISÄÄ ASUKKAITA? Kolme asiantuntijaa vastaa.

Vuoden festifaali 2019 28 Helppoa liikettä arkeen

Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: maalis-, touko- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Minna Seppä Toimitusneuvosto: Ilari Huhtinen, Tarja Hurtta ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Harri Mannonen Kannen kuva: Janne Lehtinen Painos: 53 000 kpl Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 2019 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

2

Painotuotteet 4041-0619

Kouvolan kaupunki


Pääkirjoitus

EDUSKUNTAVAALIT 2019 – ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA Kevään 2019 eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023. Eduskuntavaalin vaalipäivä on 14.4.2019. Ennakkoon voi käydä äänestämässä 3.–9.4.2019. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat 14.4.2001 tai sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut saavat kotiinsa ilmoituskortin, josta löytyvät tiedot vaalipäivän äänestyspaikasta, kaupungin ennakkoäänestyspaikoista sekä äänestyspaikkojen osoitetiedot ja aukioloajat. Lisätietoja: www.kouvola.fi/vaalit

KYSY PERUUTUSPAIKKOJA JPO:N KONSERTTIIN Japanin filharmoninen orkesteri konsertoi Kouvolassa Kuusankoskitalossa keskiviikkona 3. huhtikuuta. Kapellimestarina toimii kouvolalaissyntyinen Pietari Inkinen. Konserttiin kannattaa kysyä peruutuspaikkoja Kuusankoskitalon lipunmyynnistä, puh. 020 615 4058.

KANSALLINEN LIIKUNTAFOORUMI 2020 KOUVOLAAN Kymenlaakson Liikunta (KymLi), kumppaninaan Kouvolan kaupunki, on hakemuksesta saanut valtion liikuntaneuvostolta järjestelyoikeudet vuoden 2020 kansalliseen liikuntafoorumiin. Kouvolassa järjestetään 26.– 27.10.2020 valtakunnallinen tapahtuma, jonka luennoissa ja keskusteluissa lähestytään liikuntakulttuuria laaja-alaisesti osana yhteiskuntaa. Tapahtumaan odotetaan noin 300 osallistujaa, ja sen vastuullisena järjestäjänä toimii valtion liikuntaneuvosto (VLN) yhdessä valtakunnallisten järjestäjäkumppanien kanssa. Foorumi on määräajoin järjestettävä keskustelu- ja vuorovaikutusareena. Sen tavoitteena on muun muassa tarjota osallistujilleen tilaisuus verkostoitumiseen, synnyttää uusia kehittämisideoita, monipuolistaa liikunnan ja urheilun käsittelyä mediassa sekä edistää alaa koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä.

•••

Juhlavuoden huipentavat asuntomessut Kuluva vuosi on kaupungillemme merkityksellinen. Kouvola täyttää 10 vuotta. Matka ensimmäisiin pyöreisiin vuosiin on ollut lyhyt, mutta siihen mahtuu paljon. Tässä lehdessä muistamme kaupunkimme juhlavuotta muun muassa jutulla, jossa kolme vuonna 2009 syntynyttä kouvolalaista kertoo kotikaupungistaan. Myös tulevaisuutta pohditaan. Kouvola viettää merkkivuottaan toukokuussa näyttävästi tapahtumin, ja kesän korvalla ilmestyvässä seuraavassa asukastiedotuslehdessä palataankin syntymäpäiväsankarin kuulumisiin. Supervuoden kohokohtiin kuuluvat valtakunnalliset asuntomessut, jotka käynnistyvät Korialla Pioneeripuistossa 12. heinäkuuta. Alueella on heinä-elokuussa esillä näyttävä kattaus asumisen ratkaisuja, joita odotetaan katsomaan yli 100 000 kävijää. Pioneeripuistoon kannattaa ehdottomasti mennä ja viedä kesävieraatkin. Valmisteluissa mukana olevilla on tilaisuus antaa parastaan Kouvolan tunnettuuden edistämisessä. Kesällä pääsemme kaikki halutessamme Kouvola-lähettiläiksi: saamme kertoa messuille saapuville kotikaupungistamme. Kouvolalla on edessään myös haasteita. Tilinpäätös vuodelta 2018 on voimakkaasti alijäämäinen. Kaupunki on samassa tilanteessa kuin monet muutkin suomalaiset kunnat, jotka kamppailevat nousevien sosiaali-ja terveydenhuollon kustannusten sekä laskevien tulojen kanssa. Helppoja ratkaisuja tilanteeseen ei ole, vaan Kouvolan on sopeutettava toimintansa tammikuussa aloittaneen uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunki siis säästää, mutta myös investoi tulevaisuuden kasvun synnyttämiseksi. Perinteikäs rautatiekaupunki rakentaa logistiikalle. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin strategiansa kärkeen nostanut Kouvola panostaa jatkossakin perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Palvelujen laadusta kertovat osaltaan tunnustukset, kuten tammikuinen finaalipaikka Suomen liikkuvin kunta -kisassa. Jatketaan yhteistyötä eri sektoreilla Kouvolan parhaaksi. Aktiivista kevättä, Tuukka Forsell Kouvolan vs. kaupunginjohtaja

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA 2019: Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo 17.00 18.3., 29.4., 27.5., 10.6. klo 12 alkaen Kaupunginhallitus maanantaisin klo 15.00 11.3., 25.3., 8.4., 15.4., 13.5., 20.5., 3.6., 17.6. 3

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa kouvola.fi/paatoksenteko. SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata verkossa joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Valtuuston kokousvideot löytyvät verkosta kouvola.fi/valtuustoverkossa. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun!


TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVAT: JOHANNES WIEHN, JARI HEIKKILÄ

KOUVOLASSA KELPAA HARRASTAA Kouvola valittiin joulukuussa Suomen liikkuvin kunta 2018 -kisan finaaliin. Kilpakumppaneina loppusuoralla olivat Oulu ja Vihti, joista voittajaksi nousi 17. tammikuuta Oulu. –Jo finaaliin pääsy oli voitto, joka nosti esiin vahvuuksiamme: lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia, luontoa sekä seuratoimintaa. Kouvola on liikkujille hieno paikka, jossa on mahdollista harrastaa monipuolisesti ja lähellä aina kuntoilutasolta huippu-urheiluun saakka. Kiitos finaalipaikasta kuuluu kaikille kuntalaisille ja niille tahoille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä liikunnan ja urheilun eteen, liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen Kouvolan kaupungilta sanoo. Liikunta on Kouvolassa osa kaupunkistrategiaa. Aktiivisen elämän mallia viedään kouluihin, eskareihin ja senioritoimintaan. Kouvolan valtteja: • yli 120 seuraa- ja liikuntajärjestöä, joissa yli 25 000 jäsentä • 200 ilmaista liikuntapaikkaa • 400 kilometriä pyörätietä • ilmaiset liikuntavuorot alle 18-vuotiaille • upeat luontopolut • pääsarjatason joukkueita muun muassa jääkiekossa, koripallossa, pesäpallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja squashissa.

Kouvolassa on 70 yksityistä ja 280 kaupungin liikuntapaikkaa. Skeittipuisto avattiin heinäkuussa.

Ladulle päästään tänä talvena ainakin maaliskuun puoliväliin asti.

Latujen ajotiedot näkee netistä 180 kilometriä kaupungin kunnossapitämiä latuja, joista 110 kilometriä valaistuja. Kouvolassa on, missä hiihtää. Jos haluaa tietää, milloin latukone on vakioreitillä vieraillut, asian voi tarkistaa netistä. kouvola.fi/ladutjakuntoradat -sivulla on linkki Fluent-järjestelmään, joka näyttää hiihtoreitit ja niiden ajotiedot minuutin tarkkuudella. – Mukana ovat esimerkiksi kaikki pääreitit, liikuntapaikkamestari Arto Porkka Kouvolan kaupungilta kertoo. Netti-infosta saatu palaute on yleensä positiivista, mutta kritiikkiäkin tulee. – Tuntuu, että verkossa oleviin tietoihin luotetaan joskus liikaakin. Se, ettei jollain osuudella ole pariin päivään käyty, ei välttämättä tarkoita, että latu olisi huonossa kunnossa. Tämä talvi on ollut runsaslumisuutensa vuoksi latujen hoitajille helppo, mutta ajamista on toki riittänyt. Kaupungilla on kolme omaa latukonetta ja -kelkkoja, joille kertyi esimerkiksi 12.–18. helmikuuta kilometrejä yhteensä liki 900. Lisäksi kaupungin latuja kunnossapitää alihankintana muutama paikallinen yritys. Kouvolalaiset käyttävät hyvin hoidettuja latujaan ahkerasti. Laskurit ovat rekisteröineet pääreiteillä 1.12.–19.2. hiihtäjiä seuraavasti: Anjalan tykkilumilatu 29 900, KouvolaPaaskoski 16 600 ja Kuusankoski-Nauha 6 100. Valkealan tykkilumiladun komea luku, 58 500, sisältää muitakin kuin hiihtäjiä, muun muassa pulkkailijoita.

Kasvavan konttijunaliikenteen perustaa rakennetaan Pitkien junien ratapihan eli intermodaaliterminaalin rakentaminen alkoi Kullasvaarassa tammikuussa pintamaiden ja kantojen poistolla, kalliopinnan paljastustöillä sekä rakennusten purkutöillä. Helmikuussa alkoivat myös kallion louhinta ja massanvaihtotyöt. Varsinaisia rakennussuunnitelmia viimeistellään parhaillaan. Suunnitelman mukaan alueelle rakennetaan vuosien 2019–2022 aikana katuja yhteensä noin kaksi kilometriä, kevyen liikenteen väyliä reilu kilometri sekä terminaalialuetta noin 48 hehtaaria. Ratapihan pohjoispuolella on käynnistynyt 2.-alueen asemakaavoitus. Suunnitelmat ovat nähtävillä 20.2.–1.4.2019. Kullasvaaran–Teholan alue on ulkoilijoiden suosimaa aluetta. Projektin johto muistuttaa kuitenkin, että etenkin nyt maansiirtourakan alettua työmaa-alueella liikkuminen on turvallisuussyistä ehdottomasti kiellettyä. Seuraa hankkeen etenemistä tai tilaa uutiskirje suoraan sähköpostiisi: www.kouvola.fi/railgatefinland 4


Perheet haluavat mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen

Sporttitorilla varusteet kiertoon Jäivätkö luistimet pieniksi, etkä halua hillota niitä vaatehuoneen nurkassa? Tai etsitkö lapselle kesäksi nappiksia? Mene Sporttitorille. Se on Kouvolan kaupungin liikunnan palveluiden järjestämä liikuntavälineiden kierrätyspiste, joka sijaitsee Parikin Ekomaan myymälässä osoitteessa Kuusaantie 1, ja on avoinna maanantaista perjantaihin kello 10 –17.

Päiväkoti- ja esikouluikäisiltä kysyttiin syyskuussa heidän liikuntatottumuksistaan ja liikuntaympäristöjen käytöstään. Kyselyyn vastasivat lasten puolesta heidän vanhempansa Wilman tai liikkuvakouvola.fi-sivuston kautta. Vastauksia saatiin 284, ja niitä tuli eniten Valkealasta, Kuusankoskelta ja Kouvolan keskustasta. Suositusten mukaan lasten pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Niistä lapsista, joiden vanhemmat vastasivat kyselyyn, 19 % liikkui suositusten mukaan ja 44 %:lla suositus täyttyi 5–6 päivänä viikossa. Reilulla 36 %:lla päivittäinen liikuntasuositus ei täyttynyt tai täyttyi muutamana päivänä viikossa. Tulokset noudattavat valtakunnallista linjaa. Aktiivisissa ulkoleikeissä viihtyi vähintään 7 tuntia viikossa 26 % lapsista ja korkeintaan 4 tuntia 43 % lapsista. Metsien ja luontopolkujen, oman kotipihan sekä kodin lähiympäristön liikuntaolosuhteisiin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä. Parannuksia kaivattiin muun muassa haja-asutusalueiden ulkokenttiin. Myös luistelukentät ja -kaukalot nähtiin huonosti hoidetuiksi erityisesti keskustan ulkopuolella. Muutamat vastaajat antoivat palautetta vapaavuorojen puutteellisesta tiedotuksesta. Uimarannat saivat kritiikkiä siivottomuudestaan ja päiväkotien sekä esikoulujen pihat leikkivälineiden ja -telineiden heikosta kunnosta.

Sporttitorille voi viedä kierrätykseen ehjiä liikuntavälineitä, vaikka kuluneitakin. Vaatteita Sporttitorille ei oteta. Kierrätykseen tuoduista liikuntavälineistä ei saa rahaa, mutta sen sijaan Sporttitorin hyllyiltä on mahdollista tehdä edullisia löytöjä. Maaliskuun alussa Sporttitori-kierrätyslaatikoita ilmestyy jäähalleille: Lumonille, Kuusankoskelle, Valkealaan ja Inkeroisiin. Laatikoihin voi jättää itselle tarpeettomia varusteita, ja napata mukaan jotakin käyttökelpoista.

Toivelistalla olivat tärkeimpinä leikkipaikkojen ja -puistojen kehittäminen, avoimet perheliikuntavuorot omaehtoiseen liikkumiseen ja liikuntakerhot. Lisätietoja: kouvola.fi/lastenliikuntakysely TUO sinulle tarpeettomat, käyttökuntoiset liikuntavälineesi Sporttitorille.

HANKI Sporttitorilta tilalle sopiva tuote edullisesti.

KESKUSTAN LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMISTÄ SUUNNITELLAAN

KÄÄK

Parik Ekomaa Kuusaantie 1, 45130 Kouvola Avoinna ma-pe klo 10-17

Kouvolan kaupunki kartoittaa Urheilupuiston, Palomäen, Sarkolan, Mielakan, Haanojan ja Pappikallion liikunta- ja virkistysalueiden kehittämismahdollisuuksia. Varustekierrätys on fiksua

– Tarkoituksena on, että laadittavan suunnitelman pohjalta voitaisiin linjata alueiden kehittämisen suuntaa ja tukea parhaillaan käynnissä olevaa yleiskaavatyötä, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä Kouvolan kaupungilta kertoo. Alueet profiloidaan vahvuuksiensa mukaisesti sydämeksi (Urheilupuisto), palloilualueeksi (Sarkola), extremen mekaksi (Mielakka) ja downshiftaamisen keitaaksi (Haanoja ja Pappikallio). Tarkempi tarkastelu painottuu Urheilupuistoon. Syntyvä suunnitelma on osa liikunnan palveluiden laajempaa kehittämistä, johon kuuluvat myös helmikuun lopulla käynnistynyt liikuntapaikkaselvitys ja monitoimiareenan tarvekartoitus.

5

200

KESÄTYÖPAIKKAA. HAE 17.3. MENNESSÄ. KOUVOLA.FI/ KESATYOT


KUVA: JANNE LEHTINEN

Työpaikalla...

Ihan hyvä paikka, mukavaa porukkaa. Erikoinen miljöö. Kuntosalille olen jäänyt joskus treenaamaan, kun olen laittanut tämän kiinni. Ääniähän täällä kuuluu, tai sitten minä kuvittelen. Marko Jokela Liikuntapaikkojen hoitaja Kuvauspaikka: Kuusankosken kalliosuojan juoksusuora

6


•••

Elämän sykkeessä

Kuusankosken kalliosuoja • Kuusankosken kalliosuoja on yksi Marko Jokelan työkohteista. • Kyseessä on Kouvolan kaupungin omistama ja ylläpitämä liikuntahalli, josta löytyvät yleis urheilutila, heittohalli, nyrkkeilytila ja palloilu-, peili-, kunto- sekä voimailusalit. • Kalliosuojassa harrastetaan ympäri vuoden monipuolisesti erilaisia lajeja salibandysta keihäänheittoon. • Liikuntahallien tilavaraukset ja varaustilanne sekä muut lisätiedot löytyvät osoitteesta: kouvola.fi/liikuntahallit.

7


TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: JANNE LEHTINEN

Kaupunki kehittyy

•••

Apua ja omaehtoista toimintaa

NuortenPaikka sijaitsee Kirjapainotalossa, joka on Kouvolan keskustan vanhin säilynyt liikerakennus.

8

Uudesta NuortenPaikasta nuori saa kaikki tarvitsemansa palvelut. – Kun nuori tulee tähän taloon, häntä ei pois lähetetä, Tuula Soininkallio sanoo. Kouvolan nuorisopalvelut on tämän vuoden puolella keskittänyt palveluja Kirjapainotaloon. Vanha talo on remontoitu uuteen käyttötarkoitukseen sopivaksi. Nuorisopalvelujen toimipisteen nimeksi valittiin äänestyksessä NuortenPaikka eli NuPa. Miltä nyt tuntuu? – Aivan ihanalta, palveluvastaava Tuula Soininkallio sanoo.


– Olen ajatellut, että hyvänen aika – kaikki on tässä! Nuorelle löytyvät kaikki palvelut keskitetysti ja nopeasti. NuPa sijaitsee Kirjapainotalossa Kouvolankadun ja Koulukadun kulmassa, ostoskeskus Valtaria vastapäätä. NuPassa on ohjaamo, monitoimitila, nuorisokahvila ja matalan kynnyksen Nuorten Paja. Siellä on myös nuorisotyön työntekijöiden työpisteitä. Oikokadun puoleisessa päässä toimii Kymsoten nuorisoneuvola. – Kun nuori tulee tähän taloon häntä ei pois lähetetä, vaan hän saa täältä kaikki palvelut, Tuula Soininkallio sanoo.

MAKSUTONTA PALVELUA ILMAN AJANVARAUSTA Kun astuu Kouvolankadulta NuortenPaikkaan, saapuu Ohjaamoon. – Täällä pyritään selvittämään, mitä palveluja nuori tarvitsee, palveluohjaaja Anna Kemppinen kertoo. Ohjaamoita on kuutisenkymmentä ympäri maata. Kouvolan Ohjaamo sijaitsi aiemmin ostoskeskus Valtarissa. Ohjaamoissa alle 30-vuotiaat saavat “apua ja tukea monenlaisiin asioihin, esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan hakemiseen”. Palvelut ovat maksuttomia.

Inka Jokela (vasemmalla) ja Sarah Paavola harrastavat näyttelemistä Nuortenteatterissa.

9


Kaupunki kehittyy

•••

Ohjaamon ovesta voi tosiaan astua sisään noin vain: ajanvarausta ei tarvita. Alustavan keskustelun jälkeen nuori saattaa päästä heti tarvitsemansa asiantuntijan puheille. NuPassa tämä on mahdollista ilman, että poistuu rakennuksesta. – Joillekin nuorille on haastavaa lähteä tutustumaan uusiin paikkoihin ja uusiin työntekijöihin Täällä asiat hoituvat nopeasti, Anna Kemppinen sanoo. ETSIVÄ NUORISOTYÖ AUTTAA MONESSA NuPan toisessa kerroksessa on huoneita, joissa nuoret voivat tavata esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijöitä ja ehkäisevän päihdetyöntekijöitä. Näitä tapaamisia voi sopia Ohjaamossa. Toisessa kerroksessa on myös työntekijöiden työpisteitä. Yksi näistä työntekijöistä on etsivän nuorisotyön nuoriso-ohjaaja Nadja Eskelinen. – Yritämme saada yhteiskuntaan kiinni 16-29-vuotiaita, jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja palvelujen ulkopuolella, Eskelinen kertoo. – Autamme koulupaikan hakemisessa, työpaikan hakemisessa, Kelan tukien hakemisessa, asunnon etsimisessä, jos nuori on asunnoton.

VIELÄ EI TIEDÄ, MITÄ NUORET KEKSIVÄT NuPan kolmannessa kerroksessa on pari työpistettä ja suurehko avoin tila. Millä tuo tila täytetään? – Toivomme, että saamme tänne nuorten omaehtoista toimintaa. Haluamme klubitoimintaa, loma-aikatoimintaa, näyttelytiloja, Virpi Nokkala sanoo. Hän on kulttuurisen nuorisotyön nuoriso-ohjaaja. – Kaikkea emme vielä tiedä. Nuorten kanssa tehdään yhdessä. Toiminta muokkautuu ja muovautuu sen mukaan. HAJA-ASUTUSALUEIDEN JA KESKUSTAN NUORILLE NuortenPaikan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Ohjaamon lisäksi avoin monitoimitila. – Se on tarkoitettu kaikille kaupungin 13–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, palveluvastaava Tuula Soininkallio sanoo. – Haja-asutusalueilta tulee paljon nuoria keskustaan kouluun. Tänne heidän on helppo tulla odottamaan bussia, lukemaan läksyjä, käyttämään palveluja. Monitoimitilassa on muun muassa nuoriso-

kahvila ja esiintymislava. – On puhuttu, että Nuortenteatteri voisi esiintyä täällä. Ja voisi olla improjuttua. LAPPUIMPROPORUKKA SAADAAN ÄKKIÄ KASAAN Voisiko olla improjuttuja? – No, mikä ettei. Äkkiä porukka saadaan kasaan, Sarah Paavola vastaa. Hän on oikea henkilö vastaamaan, koska hän on mukana Nuortenteatterissa. – Kaikki ovat innoissaan improista. Nuortenteatteri on kaupungin nuorisopalvelujen, Kouvolan Teatterin ja Kouvolan Lakritsin yhteishanke. Se tarjoaa 13-17-vuotiaille nuorille tilaisuuden harrastaa näyttelemistä maksuttomasti ammattinäyttelijöiden ohjauksessa. Esimerkiksi lappuimpro on tuttu tapa improvisoida. – Eli lapuille on kirjoitettu lauseita, Inka Jokela kertoo. – Jokaiselle jaetaan tietty määrä lappuja. Jossakin vaiheessa kohtausta pitää lukea lapulta lause.

Ohjaamon palveluohjaaja Anna Kemppinen (vasemmalla) ja sosionomiopiskelija Moona Erviö.

Ohjaamon ovesta voi tosiaan astua sisään noin vain. Alustavan keskustelun jälkeen nuori saattaa päästä heti tarvitsemansa asiantuntijan puheille.

10


Klassisismia ja funkkista 10 vuoden unelma täyttyi Kouvolan keskustaan on kaivattu uutta nuorisotilaa pitkään. – Idea uudesta nuorten omasta tilasta on muhinut ainakin 10 vuotta, ja aloite tuli nuorilta itseltään, Tuula Soininkallio kertoo. Hän on tyytyväinen siitä, että uusi tila mahdollistaa aidosti moniammatillisen työskentelyn myös yli organisaatiorajojen. – Uusi tila mahdollisti nuorisopalveluille myös tiettyjen toimintojen keskittämisen, ja saatoimme luopua esimerkiksi Kouvola-talolla käyttämistämme, epätarkoituksenmukaisiksi käyneistä tiloista.

Uuno Immosen suunnittelema vanhin osa valmistui vuonna 1921 Koulukadun ja nykyisen Kouvolankadun kulmaan. Kouvolankatu oli tuolloin nimeltään Valtakatu. Kuten nimi kertoo, alun perin rakennuksessa toimi kirjapaino. Siinä painettiin muun muassa Kouvolan Sanomat. Paino sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa, toisessa ja kolmannessa oli henkilökunnan asuntoja. Vuonna 1929 rakennettiin Kouvolan Puhelin Oy:tä varten toimitilat samalle tontille, Koulukadun ja Oikokadun kulmaan. Bertel Liljequist suunnitteli.

KOUVOLAN NUORISOTILAT Kun NuortenPaikan monitoimitila avattiin, kaupungin muut säännöllisesti auki olevat nuorisotilat jatkoivat toimintaansa. Nuo tilat ovat: • Elimäen nuorisotila Pulju • Haanojan Haalin nuorisotila • Inkeroisten nuorisotila • Jaalan nuorisotila • Korian monitoimitalon nuorisotila • Kuusaan nuorisotila • Lehdokin nuorisotila • Myllykosken nuorisotila • Nuorten Paikan avoin monitoimitila • Sippolan nuorisotila • Voikkaan nuorisotila • Valkealatalon nuorisotila

NuortenPaikka sijaitsee Kirjapainotalossa. Se on Kouvolan keskustan vanhin säilynyt liikerakennus.

Samalla näiden kahden kolmikerroksisen rakennuksen väliin tehtiin yksikerroksinen väliosa. Se toimi aluksi autotallina, mutta kirjapaino otti sen myöhemmin käyttöön. Vuonna 1938 väliosasta tehtiin kolmikerroksinen. Korotuksen suunnitteli Veli Huhtala.

Aukioloaikoja Ohjaamo: ma–to 13.00–16.30. NuortenPaikan nuorisokahvila: ma–pe 10.00–20.00. Nuorten Paikan avoin monitoimitila: ti 16.30–20.00, ke–to 14.00–20.00 ja pe–la 15.00–21.00.

Lisätietoja: nuortenkouvola.fi 11

Kirjapainotalo on siis tehty kolmessa vaiheessa. Tämä historia näkyy yhä julkisivussa. Rurik Wasastjerna kirjoittaa: “Immosen ja Liljeqvistin toisistaan poikkeavat klassisismin tulkinnat sekä Huhtalan hillitty funktionalismi muodostavat yhdessä harmonisen kokonaisuuden.” Lähde: Rurik Wasastjerna: Muutakin kuin rautatieristeys (2011).


TEKSTI: ELINA FANTA KUVAT: KOUVOLAN KAUPUNKI

Kaupunki kehittyy

•••

Kesävieraiden kanssa Pioneeripuistoon Tulevana suvena kouvolalaisilla on jälleen mahtava syy pyytää vieraita kylään, sillä valtakunnalliset Asuntomessut pyörähtävät käyntiin heinäkuun puolivälissä. Pioneeripuistossa on esillä komea kattaus erilaisia asumisen ratkaisuja uudisrakentamisesta korjausrakennuskohteisiin.

Pioneeripuiston asuntomessualueella käy kevättä kohti kiihtyvä vipinä, kun alue rakentuu messuryhtiinsä. – Messualue on kaunis ja monipuolinen. Pioneeripuiston aluetta on täydennysrakennettu ympäröivän luonnon ehdoilla ja vanhaa kunnioittaen: uudet ja yli sata vuotta vanhat rakennukset seisovat rintarinnan. Asumisen uusimpia ideoita esittelevät alueelle rakennettavat moder12

nit pientalot, rivitalot, paritalot ja uudenlainen senioriasumisen kortteli, kertoo projektipäällikkö Sanna Kauppi Kouvolan kaupungilta. Pioneeripuiston asuntomessualue on upea yhdistelmä uusimpia asumisen ratkaisuja ja historiaa. Kesän 2019 Asuntomessut ovat myös remonttia suunnittelevien paratiisi, sillä alueella on useita korjausrakentamisen kohteita, mikä on Asuntomessuilla harvinaisempaa sisältöä. HYVÄN ARJEN PALASIA KANNATTAA KÄYDÄ NOUKKIMASSA Kesän 2019 Asuntomessujen neljä teemaviikkoa ovat harrastusten viikko, sisustamisen viikko, remppaviikko sekä historian ja tulevaisuuden viikko. Teemaviikkojen sisällöt nousevat Pioneeripuiston asuntomessualueen ominaispiirteistä,


Ennakkolipunmyynti Asuntomessuille on käynnissä osoitteessa liput.asuntomessut.fi. Ennakkoliput -10%

Yritykset voivat kutsua asiakkaitaan messuille edullisesti. Lue lisää: asuntomessut.fi/ asiakaskutsukortit

Pioneeripuisto vielä talvisessa asussaan. Alueella tehdään kevät hartiavoimin töitä, jotta kaikki on valmista heinäkuussa. Seuraa valmistelujen etenemistä asuntomessut.fi/kouvola ja kaupungin some-kanavilla.

joita ovat vanhan muuntuminen uudeksi sekä hyvän arjen palaset. Teemaviikot näkyvät painotuksina kunkin messuviikon sisällöissä. Remppaviikolla saa esimerkiksi asiantuntevaa neuvontaa omia remonttihankkeita varten ja sisustamisen viikolla täsmävinkkejä oman kodin sisustuksen uudistamiseen. Messuille on suunnitteilla runsaasti tehtävää ja ajanvietettä lapsille, opastettuja kierroksia ja erityisohjelmaa vanhemmille. – Olemme kartoittaneet suomalaisten tämänhetkisiä kiinnostuskohteita ja rakentaneet messusisältöä näiden toiveiden pohjalta. Alue antaa meille poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia tehdä kävijäkokemuksesta entistä monipuolisempi ja jokaiselle kävijälle omien mieltymysten mukaan enemmän räätälöity vierailu, kertoo

Remppaviikolla saa asiantuntevaa neuvontaa oman kodin korjaamiseen.

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri. ARTISTIVIERAITA PIDENNETTYINÄ ILTOINA Asuntomessut Kouvolassa ovat avoinna 12.7.– 11.8.2019, kello 10–18. Poikkeuksena keskiviikkojen pidennetyt illat, jolloin messuportit ovat avoinna kello 21 saakka. Keskiviikkoisin alueella esiintyy nimekkäitä artisteja ja messukohteet ovat avoinna aina ilta yhdeksään saakka. Tuolloin messulipun hinnalla pääsee päivän päätteeksi myös keikalle. Messukuukauden tarkempi ohjelma ja artistivieraiden nimet julkaistaan kevään aikana.

Lisätietoja: asuntomessut.fi/kouvola 13

Kesätöihin Asuntomessuille? Ensi kesän Asuntomessut tuovat kesätöitä kouvolalaisnuorille. Messuille etsitään muun muassa oppaita, lipunmyyjiä ja ravintolatyöntekijöitä ajalle 12.7. –11.8.2019. Yhteensä paikkoja on auki toistasataa ja usealla eri työnantajalla. Lisäksi Kouvolan kaupunki hakee messubusseihin asiakaspalveluhenkisiä, rohkeita ja reippaita nuoria. Asuntomessujen messuvieraiden pysäköinti järjestetään Kouvolan raviradalla, josta messubussit kuljettavat messuvieraat Pioneeripuistoon. Messubusseissa on opastus, jossa kerrotaan Kouvolan kaupungista ja neuvotaan messuvieraita messuihin ja Kouvolaan liittyvissä kysymyksissä. Lisätiedot rekrytoinnista ja työsuhteen yksityiskohdista löytyvät verkkosivulta kouvola.fi/kesatyot. Bussioppaiksi haetaan 21.2. –17.3.2019 avoinna olevalla kesätyölomakkeella osoitteessa kouvola.fi/ rekry. Tiedot muiden työnantajien messutöistä löytyvät Asuntomessujen verkkosivuilta asuntomessut.fi.


Palvelujen parissa

•••

Tulevaisuuden koulu on monikäyttöinen TEKSTI JA KUVAT: HARRI MANNONEN

– Jos jotakin suunnitellaan, pitää olla rahaa myös sen toteuttamiseen, opetuspalvelupäällikkö Kim Strömmer sanoo. – Kun puhumme poliitikkojen ja huoltajien kanssa, siinä peilautuu paljon se, millainen koulu oli ennen, Kim Strömmer sanoo. Hän on Kouvolan perusopetuksen opetuspalvelupäällikkö. – Mutta millainen nykypäivän koulu on ja millainen tulevaisuuden koulu? Sitä on Kouvolassa syytä pohtia juuri nyt. Peruskoulujen määrää on päätetty vähentää 34:stä 20:een. Ensin uusia kouluja rakennetaan Anjalaan, Valkealaan ja Sarkolaan. Uusien koulurakennusten tärkeä ominaisuus on monikäyttöisyys. OPETUSTILAT VAIKUTTAVAT OPETTAJAN TYÖHÖN Syksyllä 2016 Suomen peruskouluissa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma. Sen mukaan

oppilailla pitää olla entistä enemmän vuorovaikutusta ja yksilöllisyyttä, monipuolisia työskentelytapoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. – Uudistus on alkanut, mutta meidän opetustilamme pitäisi saada siihen mukaan, opetuspalvelupäällikkö Strömmer sanoo. Ennen suunnittelun pohjana oli 60 neliön luokkahuone, mutta nyt tilojen pitää olla muunneltavaa. Uudenaikaiset opetustilat vaikuttavat opettajien työhön. Kun esimerkiksi väliseinät ovat liikuteltavia, työskentelytapoja voidaan muuttaa muuttamalla opetustilojen kokoa. – Eli ei ole aina yksi opettaja ja yksi luokka, vaan se muuttuu, Strömmer sanoo. Näin keinoin opetusta voidaan eriyttää oppilaiden tarpeiden mukaan. 14

– Voi olla useampia opettajia ja erikokoisia ryhmiä, isoja ja pieniä. Erityisopettajat voivat olla siinä samassa mukana. MONIKÄYTTÖISYYTTÄ MYÖS KOULUAJAN ULKOPUOLELLE – Kyse ei ole vain luokkatilojen vaan myös koulun pihan monikäyttöisyydestä. Pihoja hyödynnetään opetuksessa, Kim Strömmer sanoo. Hänen mukaansa kaupungissa vain yksi koulu, jonka piha on liikunnan kannalta kiitettävä. – Se on Mansikkamäen koulu. Toivon, että meillä on jatkossa useampi piha, joita voimme rinta rottingilla mainostaa. Koulut kannattaa tehdä niin, että ne ovat monikäyttöisiä myös koulupäivien ulkopuolella. Yhtenä perusteluna Anjalan uuden koulun rakentamiselle on käytetty sitä, että kylään saadaan monitoimitila. Valkealan uuden yhtenäiskoulun yhteyteen tulee kirjasto ja päiväkoti.


Piia Korpelaisen ekaluokan matematiikantunti on alkanut kisalla. Sininen ryhmä on yhdistänyt nopeimmin kellotaulujen kuvat ja oikeat tekstit. Luca Helin tuulettaa, Neela Nurmiainen ottaa lungimmin.

Toimintaa, kynätehtävää ja taas toimintaa – Toiminnallinen oppiminen on tämän päivän sana. Se on uudessa opetussuunnitelmassakin, sanoo Piia Korpelainen, 1A-luokan opettaja Eskolanmäen koulusta – Lapset kyllä tottuvat, mutta muutoksen paikka on meissä aikuisissa. YKSINÄINEN YKKÖNEN, KAIKKIEN KAVERI KAKKONEN Toiminnallisuus näkyy kaikissa oppiaineissa. Lähestymistapa on saanut ekaluokkalaiset innostumaan matematiikasta. – Meillä on matikkabuumi, Korpelainen sanoo. Hän kiittelee uutta oppimateriaalisarjaa nimeltä DragonBox eli Lohikäärmelaatikko. Sen yksi osa on joukko kouriintuntuvia, sauvamaisia satuhahmoja. – Ykkönen on yksinäinen, kakkonen on kaikkien kaveri, Korpelainen kertoo. – Nelonen on urheiluhullu, kuutonen on vitsiniekka. Hahmojen avulla oppilaat tekevät laskutoimituksia konkreettisesti: kun kolme kaikkien kaveria liitetään yhteen, saadaan yksi vitsiniekka. VARTIN VIITTII -IDEOLOGIALLA OPPITUNTI KOLMEEN OSAAN Dragonboxiin kuuluu myös oppikirja ja digitaalista materiaalia. Sitä varten jokaisella oppilaalla on oma tablettitietokone. – Minulla on vartin viittii -ideologia, Piia Korpelainen kertoo.

– Tuleviin kouluihin voisi suunnitella myös muunneltavia tiloja, jossa yhdistykset tai muut toimijat voivat kokoustaa ja joissa on kahvinkeittomahdollisuus, opetuspalvelupäällikkö Kim Strömmer sanoo.

Minulla on vartin viittii -ideologia, Piia Korpelainen kertoo. – Ajattelen, että pieni lapsi ei jaksa tehdä samaa asiaa sen kauempaa. Ensin on toimintaa, sitten kynätehtävää ja taas toimintaa. Matikkatunti saattaa alkaa aiheeseen liittyvällä pelillä tai kisalla. Sitten keskustellaan ja tehdään tehtäviä, kirjasta tai muualta. Lopuksi oppilaat pelaavat matikkapeliä tabletilla tai tekevät toiminnallisia tehtäviä. He saattavat esimerkiksi rakentaa DragonBoxin hahmoista kymppipareja. – Näin voidaan varmistaa, että kaikille kehittyy matematiikasta riittävät pohjataidot ja lukukäsite vahvistuu. KÄYTÄVÄ EI OLE TEHTY OPPIMISTARKOITUKSEEN Opetuksen toiminnallisuutta olisi helpompi lisätä, jos opetustila olisi muunneltavissa. – Pitäisi olla tiloja joihin voi laittaa oppilaat esimerkiksi pelaamaan jotakin, luokanopettaja Piia Korpelainen sanoo. Eskolanmäen koulu on rakennettu 1970-luvun lopulla, ja silloin ei moisia mietitty. Joskus Korpelainen eriyttää opetusta niin, että jokin ryhmä työskentelee käytävässä. – Mutta eihän käytävä ole tehty oppimistarjoitukseen. Siellä kaikuu ja on trafiikkia.

DragonBoxin pitkulaisia satuhahmoja. Kullakin hahmolla eli numerolla on oma luonteensa.

“SUUNNITTELU VIE VUODEN, RAKENTAMINEN KAKSI” Saattaa kulua kymmenenkin vuotta, ennen kuin peruskoulut ovat nykyisten suunnitelmien tasalla. – Koulun suunnittelu vie vuoden, rakentaminen kaksi, Kim Strömmer sanoo. – Ja eihän kaupungin vuosittainen investointikyky riitä siihen, että kaikki koulut rakennetaan kerralla. Strömmer painottaa, että “jos jotakin suunnitellaan, pitää olla rahaa myös sen toteuttamiseen”. Häntä harmittaa, että Mansikkamäen koulusta tehtiin pienempi kuin alun perin suunniteltiin. – Jos suunnitelma olisi toteutettu, koulu olisi paremmin palvellut nykyistä oppilasmäärää. 15


Palvelujen parissa

•••

Tunnin loppupuolella Eskolanmäen koulun 1A:n oppilaat tekevät usein toiminnallisia tehtäviä tai opettelevat matematiikkaa pelaamalla.

Onko pieni kaunista? Koulun koko ei ole yhteydessä oppimistuloksiin. Oppivatko koululaiset paremmin pienessä vai isossa koulussa? Sitä kysellään näinä aikoina ympäri Suomea, myös Kouvolassa. Peruskouluja lakkautetaan, ja jäljelle jäävät ovat entistä isompia. Muutos huolestuttaa muun muassa lasten vanhempia. Suomessa koulun koon yhteyttä oppilaiden oppimistuloksiin on tutkittu vähän. Maailmalla on saatu vaihtelevia tuloksia. Välillä pienempi koulu on näyttänyt paremmalta kuin iso, välillä huonommalta. “Nykyisten tietojemme perusteella on vaikea ennustaa, miten muutokset koulujen koossa vaikuttavat”, kirjoittaa hollantilainen Hans Lyuten. Ja hän on sentään alan johtava kansainvälinen tutkija. Tutkimustulosten soveltamista vaikeuttaa niiden kulttuurisidonnaisuus. Yhdysvalloissa saadut tulokset eivät välttämättä päde Suomessa, koska täällä koulut ja yhteiskunta ovat erilaisia. On myös huomattava, että “pieni” ja “iso” määritellään tutkimuksissa eri tavoin. Esimerkiksi Kenneth Leithwood ja Doris Jantzi kirjoittavat, että heidän näyttönsä “puhuu selvästi pienten koulujen puolesta”. Heidän “pienensä” on kuitenkin pieni vain amerikkalaisittain: heidän mukaansa alakoulussa pitäisi olla

korkeintaan “noin 500 opiskelijaa”. Ristiriidoista huolimatta tutkimusten yleisin johtopäätös on, että oppilaiden oppimistulokset eivät ole yhteydessä koulun oppilasmäärään. Sen perusteella koulujen keskimääräisen koon kasvu tuskin vaikuttaa oppimistuloksiiin. LUOKKAKOON PIENENTÄMINEN EDISTÄÄ OPPIMISTA – EHKÄ Oppisivatko peruskoululaiset paremmin, jos luokkakokoja pienennettäisiin? Tätä koulumaailman toista ikuisuuskysymystä ei ole Suomessa tutkittu paljon. Vuonna 2016 Sirkku Kupiainen ja Ninja Hienonen julkaisivat raportin Luokkakoko. Sen mukaan oppimistulokset ovat 30 oppilaan luokissa yhtä hyviä kuin 15 oppilaan. Samantapaisia tuloksia on saatu kansainvälisistä tutkimuksista. Siitä on päätelty, että luokkakoon pienentäminen ei paranna oppimistuloksia. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tuloksille on myös muita mahdollisia selityksiä. Suomessa esimerkiksi sijoitetaan heikkoja oppilaita pieniin luokkiin. Se saattaa edesauttaa heidän oppimistaan, mutta ainakin se huonontaa pienten luokkien keskimääräisiä tuloksia. Shanghaissa ja Hong Kongissa isojen luokkien hyvät oppimistulokset voivat selittyä vanhempien tuella ja yksityisopetuksella. Muutamat kansainväliset tutkimukset, joissa 16

vaihtoehtoiset selitykset on pyritty eliminoimaan, puoltavat luokkakoon pienentämistä. Siksi tunnettu brittitutkija Peter Blatchford pitää kysymystä ratkaistuna: mtä vähemmän oppilaita on, sitä paremmin he oppivat. Sanomalehti Guardianissa Blatchford kirjoitti, että keskustelu luokkakoosta ja oppimistuloksista on käynyt “väsyneeksi ja kaavamaiseksi”. Hänen mielestään pitäisi alkaa puhua muustakin luokkakokoon liittyvästä, esimerkiksi sen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Lähteitä

1. Blatchford ja Russell (2018): New Ways of Thinking About Research on Class Size. 2. Fredriksson ym (2013): Long-term Effects of Class Size. 3. Sirkku Kupiainen ja Ninja Hienonen (2016): Luokkakoko. 4. Leithwood ja Jantzi (2009): A Review of Empirical Evidence About School Size Effects. 5. Hans Lyuten ym. (2012): School Size Effects Revisited. 6. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014): Opetusryhmien tila Suomessa. 7. Vainikainen ym. (2017): Class Size as a Means of Three-tiered Support in Finnish Primary Schools. 8. Valtiovarainministeriö (2018): Peruspalvelujen tila 2018.


•••

Kaupunki kehittyy

Säästöjen ja investointien vuosi Kouvolan kaupungin vuoden 2018 tulos on 26 miljoonaa euroa miinuksella. Kaupunki säästää, mutta luo myös investoinneilla edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle. Kimolan kanava, RRTterminaali ja Anjalan, Sarkolan sekä Valkealan kouluhankkeet etenevät. Kouvolan kaupungin vuoden 2018 tulos on 26 miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä ovat osin notkahtaneet tulot: kaupunki sai viime vuonna verotuloja 7,4 miljoonaa euroa odotettua vähemmän. Vastaavalla tavalla kävi monessakin muussakin kunnassa. Kuntien talousarvioon kirjaamat verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton ja verottajan laskelmiin, joissa ei otettu riittävästi huomioon suomalaisten vuonna 2017 saamien veronpalautusten suuruutta eikä kilpailukyky-

Kouvolan kaupunki Tuloslaskelma milj. e

TP 2018

TA 2019

Toimintakate -513,2 -511,2 Verotulot 331,1 346,0 Valtionosuudet 170,0 168,3 Rahoitustulot ja -menot 6,3 6,9 Vuosikate -5,7 10,0 Poistot ja arvonalentumiset -20,3 -20,5 Tilikauden tulos -26 -10,5 Tilikauden yli-/alijäämä -25,9 -10,5 Kunnallisveroprosentti 20,75 20,75 Tuloslaskelma kuvaa yhden vuoden toiminnasta aiheutuneita tuloja ja menoja sekä niistä muodostuvaa tilikauden tulosta. Tulos kertoo kuinka tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen.

Investoinnit 2019 milj. e Kärkihankkeet Pioneeripuisto/Asuntomessut 1,8 RR-terminaali 15,3 Kimolan kanava 3,3 Asemanseudun kehittäminen 0,8 Suurimmat muista kuin kärkihankkeista KSAO Matkailu- ja ravintola-ala/ sosiaaliala 2,0 Kouluverkon kehittäminen 3,0 Patria-hallin laajennus 2,5 Teatteri 0,2 Keskustan eteläinen päiväkoti (leasing-rahoitus) 3,5 Kadut, tiet ja kevytliikenne 12,4 Sillat ja erikoisrakenteet 1,2 Viheralueet 2,6

sopimuksen verotulovaikutuksia. Menot taas ylittivät budjetin. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jouduttiin ostamaan suunniteltua enemmän ja niistä aiheutuvat menot kasvoivat 5-6 prosenttia. Kouvola ei ole ahdingossaan yksin. Kuntaliiton mukaan 196 kuntaa teki viime vuonna miinusmerkkisen tuloksen. Talous on kuitenkin tasapainotettava. Kouvolan kaupunki on jo laatinut vuoteen 2021 ulottuvan säästöohjelman. Uusia keinoja talouden tasapainottamiseksi käsitellään 11. maaliskuuta Kouvolan kaupunginhallituksessa. INVESTOINNEISSA MYÖS UUSI PÄIVÄKOTI Tiukassakin taloustilanteessa halutaan katsoa eteenpäin ja kehittää toimintaa. Kouvolan kaupungin vuoden 2019 talousarviossa on varattu investointeihin 61 miljoonaa euroa.

– Toteutuneiden investointien määrä on useana vuonna liikkunut noin 30 miljoonan euron tasossa. Tänä vuonna näyttää siltä, että mikäli kaikki isot hankkeet etenevät aiotusti, investointeihin käytetään noin 60 miljoonaa euroa, Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kuusisto Kunnas sanoo. Isoimpia hankkeita ovat Kouvolalle uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia luova RRT-terminaali ja vuonna 2021 avautuva Kimolan kanava. Sarkolan, Anjalan ja Valkealan kouluhankkeita viedään eteenpäin, ja valtakunnalliset, heinäkuussa Korian Pioneeripuistossa avautuvat Asuntomessut vaativat panostuksia. Lisäksi muun muassa rakennetaan keskustan eteläiselle alueelle uusi päiväkoti.

Talouden ja henkilöstön rakenne muuttui 1.1.2019 Taloudenpitoon tuo omat haasteensa Tuloslaskelman ulkoisten menojen jakautuminen 2019 milj. e myös muuttunut henkilöstö- ja kustannusRAHOITUSMENOT rakenne. Kuntien menoista yli puolet on 2,6 | 0% POISTOT MUUT TOIMINTAMENOT sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. 20,5 | 3% 9,8 | 2% HENKILÖSTÖMENOT Kymenlaakson kunnat päättivät viime AVUSTUKSET 151,9 | 26% 17,4 | 3% vuonna perustaa yhteisen kuntayhtymän, AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT joka tuottaa maakunnan sosiaali- ja 24,0 | 4% terveydenhuollon palvelut. Kymsote-kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2019, ja Kouvolan kaupungilla työskennelleet sosiaali- ja terveydenhuolPALVELUJEN OSTOT 366,6 | 62% lon henkilöstö sekä hallinto siirtyivät sen palvelukseen. Kaupunki maksaa edelleen kouvolalaisten sote-palvelujen tuottamisen, mutta ostaa sen Kymsotelta. Vuonna 2019 kaupungin budjetista menee noin puolet sote-ostopalveluihin, jolloin menojen pienentämiseen omaa organisaatiota uudelleen järjestelemällä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia. Toimintamenot (mukaan lukien ulkoiset ja sisäiset menot)

639,4

Kymsote-ostot (ovat osa toimintamenoja)

M€

Henkilöstö

310,2 M€

Talousarvio 2019

Kymsoteen siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä hallinto

Toimintamenojen* jakautuminen 2019

2100

25%

Kouvolan kaupungin henkilöstömäärä (15.1.2019 tilanne)

3366

..josta vakinaista henkilöstöä:

2659

17

10%

5% 10%

50%

Yhteistoiminta: • Sote-kuntayhtymän ostot • Muut sote-menot, esim. eläkemenovastuut • Palo- ja pelastustoimen maksuosuus * Ulkoiset ja sisäiset menot


Kaupunki kehittyy

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JARI HEIKKILÄ

Rantapuisto, Kytöhalme ja jättiterminaali Mitä kiinnostavaa tapahtuu tänä vuonna Kouvolan asumisen ja ympäristön toimialalla? Tekninen johtaja Hannu Tylli kertoo neljästä asiasta.

Marjoniementien jatketta rakennetaan.

1) PIENTALOTONTTEJA TARJOLLA. Merkittävin tapahtuma Kouvolassa tänä vuonna on asuntomessut. – Niihin liittyen tarjoamme ihmisille uusia tontteja pientalorakentamiseen, sanoo Kouvolan tekninen johtaja Hannu Tylli. – Kaupunkistrategian mukaisesti panostamme siihen, että täällä on hyvät ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Uusia pientalotontteja tulee tarjolle Haanojalla keskustan tuntumassa, Kytöhalmeessa kauppakeskus Veturin takana ja Pikkuniityllä Valkealan kirkonkylässä. 2) KERROSTALOILLEKIN ON TONTTEJA. Asuntomessut pidetään heinä–elokuussa Korialla Pioneeripuistossa. – Siellä vanhan ruokalan kortteli vapautuu rakennuskäyttöön messujen jälkeen. Tapahtumalava ja ruokailuteltta ovat siinä asuntomessujen ajan, Hannu Tylli kertoo. Ruokalan kortteliin on kaavoitettu pienkerrostaloja. Niitä on mahdollista rakentaa myös Halkotorille Kouvolan keskustaan. – Se on ydinkeskustan yhtenäisin alue, jossa kaupungilla on tarjota kerrostalotontteja.

3) RANTAPUISTO ALKAA RAKENTUA. Kerrostaloja varten on kaavoitettu myös Pallokentän kortteli Kuusankoskella. “Kymijoen rannalla Sommelon naapurissa”. Korttelin vetovoimaa lisää, että sen ja Kymijoen välistä tulee kulkemaan Kuusankosken rantapuisto. – Puiston rakentaminen on tarkoitus käynnistää tämän vuoden puolella, tekninen johtaja Tylli kertoo. Rantapuistolla halutaan tehdä Kuusankosken keskustasta entistä viihtyisämpi. Muun muassa liikennejärjestelynä muutetaan. Puistoalueen tunnetuimmat katseenkiinnittäjät ovat korkeat betoniset suurjännitepylväät 4) KULLASVAARASSA VAIHEET 1 JA 2. Kullasvaaran logistiikka-aluetta kehitetään neljässä vaiheessa. Nyt ovat käynnissä vaiheet yksi ja kaksi. Vaihe yksi on logistiikkaterminaalin rakentaminen. Terminaalissa voidaan siirtää kontteja suoraan junasta rekkoihin tai päinvastoin. Kun terminaali on valmis muutaman vuoden kuluttua, siihen mahtuu jopa yli kilometrin pituinen juna lastattavaksi. – Toisen vaiheen asemakaavoitus on käynnissä, Hannu Tylli sanoo. – Tämän jälkeen Kullasvaaran tonttitarjonta kasvaa noin 20 hehtaariin tämän vuoden aikana. Tarjoamme tontteja logistiikkayrityksille. Muut kuluvan vuoden kaavoitus-, infra-, metsänhoito- ja tonttikohteet esitellään Kouvola suunnittelee ja rakentaa -julkaisussa, joka on jaettu koteihin kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakson liitteenä viikolla 10.

Lisätietoja: kouvola.fi/kaavoituskatsaus

18


•••

Palvelujen parissa

14. helmikuuta järjestettiin Kouvola-talossa Kouvolalaisten yhteinen ilta. Tapahtumassa muun muassa järjestöt esittelivät toimintaansa.

Yksinäisyys voi haitata hyvinvointia KUVA JA TEKSTI: HARRI MANNONEN

Sote ja hyte ovat kuumia puheenaiheita. Mutta mitä ne tarkoittavat? Sote on yhtä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Kymenlaaksolaisten sote siirtyi vuodenvaihteessa kokonaisuudessaan kuntayhtymän alaisuuteen. Sote-palvelut tuottaa Kymsote eli Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Siihen kuuluvat kaikki Kymenlaakson kunnat paitsi Iitti. Kymsoten vastuulla on muun muassa maakunnan erikoissairaanhoito. Aiemmin siitä huolehti huolehti toinen kuntayhtymä, Carea. Kymsote on kuitenkin paljon laajempi kuin Carea, koska Kymsote vastaa myös perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Siksi vuodenvaihteessa yli kaksituhatta Kouvolan kaupungin työtekijää siirtyi Kymsoten palvelukseen. Esimerkiksi neuvolat, päihdepoliklinikat ja sosiaalitoimistot ovat nyt Kymsoten alaisuudessa. MYÖS KYMSOTE ENNALTAEHKÄISEE Hyte on yhtä kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Se on kuntien ja kuntayhtymän yhteisellä vastuulla.

Hyvinvointiimme vaikuttavat liikunnan ja kulttuurin lisäksi ennen muuta työ, terveys ja sosiaaliset suhteet.

– Emme tee Kymsoten kanssa päällekkäistä työtä, vaan kohdennamme toimenpiteitä eri asioihin, sanoo Tarja Alamattila, Kouvolan kaupungin hyvinvointikoordinaattori. Periaate on, että kaupungin vastuulle kuuluu hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien varhainen ennaltaehkäisy. Kouvola vastaa edelleen esimerkiksi kaupunkilaisten liikunnan edistämisestä. Sitä on esimerkiksi latujen pitäminen hiihtokunnossa ja liikuntaryhmien järjestäminen. Kymsoten palveluihin henkilö joutuu turvautumaan, kun liikkumattomuus on jo aiheuttanut terveysongelmia. Silloin pitää lähteä vaikkapa terveysaseman vastaanotolle. 19

Kymsotella on myös ennaltaehkäisyyn liittyviä tehtäviä, esimerkiksi ehkäisevä terveydenhuolto. Kuten Alamattila sanoo: – Tulee monia yhdyspintoja ja teemme paljon yhteistyötä. Kauppakeskus Valtarissa sijaitseva Hyvinvointipiste on yksi tällainen yhdyspinta. Hyvinvointipisteessä tarjotaan “henkilökohtaista terveysja liikuntaneuvontaa”. Sen terveydenhoitajat Kymsoten ovat henkilöstöä, liikuntaneuvojat kaupungin. ASIOIHIN PITÄÄ PUUTTUA ENNEN ONGELMIA Hyvinvointiimme vaikuttavat liikunnan ja kulttuurin lisäksi ennen muuta työ, terveys ja sosiaaliset suhteet. Näin me kouvolalaiset kerroimme tuoreessa hyvinvointikyselyssä. Hyte-työn on siis oltava laaja-alaista. Kouvola on viime vuonna valinnut yhdeksi painopisteeksi yksinäisyyden lievittämisen. – Asioihin pitää puuttua, jos ihminen kokee voivansa huonosti yksinäisyyden takia, hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila sanoo. – Ei tulisi odottaa, että ihmisellä jo on mielenterveys-, päihde- terveydellisiä tai muita ongelmia. Konkreettisia toimenpiteitä yksinäisyyden lievittämiseksi kaupunki suunnittelee yhdessä yhdistysten kanssa. Asiaa käsiteltiin helmikuun puolivälissä tapahtumassa nimeltä Kouvolalaisten yhteinen ilta.


Elämän sykkeessä

•••

Painia ja svengitonttuilua Mitä tekevät ja harrastavat lapset, jotka ovat yhtä vanhoja kuin kotikaupunkinsa? Kolme vuonna 2009 syntynyttä kouvolalaista kertoo.

Viimeksi Lahdessa voitin yhden ottelun ja toisessa tulin toiseksi.

Leevi Pahkala (keltainen paita) ja muita nuoria painijoita harjoittelemassa Voikkaan seuratalossa.

Itsenäistymisiä ja yhdistymisiä 1640

1861

1863

1865

Valkealan seurakunta itsenäistyy Iitin seurakunnasta. Nykyisen Kouvolan alueita kuuluu myös Pyhtään ja Vehkalahden seurakuntiin. Evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat mahtitekijöitä: kaupunkien ulkopuolella ne käyttävät maallistakin valtaa.

Sippolan seurakunta itsenäistyy Vehkalahden seurakunnasta.

Anjalan ja Elimäen seurakunnat itsenäistyvät Pyhtään seurakunnasta.

Kunnallisasetus astuu voimaan. Maaseudulle syntyy kuntia, joiden rajat määräytyvät seurakuntien mukaan. Nykyisen Kouvolan alue on jakautunut viiden kunnan alueelle: Anjalan, Elimäen, Iitin, Sippolan ja Valkealan.

20


70-luvun svengitontulla on hupsut lasit, steppikengät ja isot housut.

Saini Turkia Anjalankosken Teatterin valonheitinten valossa päällään leijonan takki ja pupun korvat.

Minusta tulee isona ehkä kokki tai näyttelijä.

Jina Greijula (vasemmalla) ja Nella Pirskanen piirtävät kotieläimiä Ketunpentujen kokouksessa Partiotalossa.

Leevi Pahkala

Saini Turkia

Jina Greijula

Syntynyt 8.maaliskuuta 2009. Asuu Kuusankoskella. Käy Naukion koulua 3A-luokalla.

Syntynyt 10. kesäkuuta 2009. Asuu Liikkalassa. Käy Sippolan koulua 3. luokalla.

Syntynyt 18. helmikuuta 2009. Asuu Kuusankoskella. Käy Pilkan koulua 3. luokalla.

Leevi Pahkala on Voikkaan Viestin painija. – Olen paininut vissiin seitsemän vuotta. Sarja on 34 kiloa, hän kertoo. – Viimeksi Lahdessa voitin yhden ottelun ja toisessa tulin toiseksi. Omista seurakavereista Leevi on kohdannut kisoissa yhden, Romeon. – Mä hävisin. Yritin niskalenkkiä, mutta ei onnistunut. Leevi käy harjoituksissa kaksi kertaa viikossa. Tiistaisin treenataan vuorotellen Voikkaan seuratalossa ja Kuusankosken urheilutalossa, keskiviikkoisin Kouvolan jäähallissa. Paikalliset painiseurat pitävät yhteisiä harjoituksia. Leevillä on treenikavereita Viestin lisäksi Voikkaan Urheilu-Veikoista ja Kouvolan Painijoista. Koulumatkaa Naukion kouluun Leevi Pahkalalla on “jotain kaksi puoli ja puoli kilometriä.” – Aamulla äiti vie autolla. Kun pääsen koulusta kotiin, yleensä kävelen. Lumettomaan aikaan koulumatka taittuu polkupyörällä. Entä mitä teet kesäisin, Leevi? – Olen kavereitten kanssa ja pyöräilen, keulittelen.

Saini Turkia näyttelee Anjalankosken teatterin lasten ryhmässä kolmatta vuotta. Hän on esittänyt lavalla “pupua ja 70-luvun svengitonttua”. Millainen on 70-luvun svengitonttu? – Se tanssii ja kuuntelee musiikkia. Sillä on hupsut lasit, steppikengät ja isot housut. Mieluiten Saini kuitenkin esittäisin toisenlaista hahmoa. – Hauskaa ja sellaista, joka tekee vähän pahaa. Että se ei tee isoa pahaa vaan pientä. Anjalankosken teatteri perustettiin vuonna 1978. Se toimii Myllykosken työväentalossa, joka rakennettiin vuonna 1926. Saini asuu Liikkalassa ja käy koulua Sippolassa, noin seitsemän kilometrin päässä kotoa. Koulumatka taittuu “bussilla tai äitin tai iskän kyydillä”. Pikkuveljet ovat samassa koulussa – Voitto on tokaluokkalainen ja Ilmari on eskarissa. Saini Tutkia kertoo pitävänsä Liikkalasta. – Koska siellä on rauhallista ja koska meillä on kiva piha. Saini, pidätkö muista paikoista Kouvolassa? – Kyllä. Mistä? – Sippolasta.

Jina Greijula harrastaa partiota, koripalloa ja sirkusta. – Ja kohta alan harrastaa kokkikerhoa, hän kertoo. – Minusta tulee isona ehkä kokki tai näyttelijä. Äiti sanoi, että kokkikerhossa tehdään ainakin smoothieita. Sirkuskoulu Bravuuri sijaitsee Kuusankoskella Jinan kodin lähettyvillä. Koripalloilemaan ja partiota harrastamaan hän tulee Kouvolaan. Jina kuuluu Kouvolan Tyttöpartion ryhmään nimeltä Ketunpennut. Se kokoontuu torstaisin Partiotalossa Kaunisnurmen Museokorttelissa. – No, viime vuonna aloitin partion, Jina kertoo. – Kun kaverini harrasti sitä, se kuulosti tosi kivalle. Kouvolan Tyttöpartio perustettiin toukokuussa 1917 Venäjän Valkealassa. Se on Kymenlaakson vanhin toiminnassa oleva partiolippukunta. – Kesällä me mentiin retkelle bussilla. Siellä oli kaikkia ruokailuja. Mentiin uimaan. Oltiin yötä teltassa. Ei kun se oli syksyllä. Kouvolan muista osista Jina Greijulalle on tullut tutuksi Valkeala. – Siellä asuu pikkusiskon sylikummi.

1879 1921 1922 1975 2009 Jaala itsenäistyy Iitistä itsenäiseksi kunnaksi.

Kuusankosken kunta perustetaan. Siihen liitetään osia Jaalasta ja Valkealasta.

Kouvola itsenäistyy Valkealasta itsenäiseksi kunnaksi.

21

Anjala ja Sippola yhdistyvät Anjalankoskeksi.

Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyvät Kouvolaksi.


Elämän sykkeessä

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN JA MINNA SEPPÄ KUVA: JUSSI HEINONEN

Miten Kouvolaan saadaan lisää asukkaita? Kolme asiantuntijaa vastaa. Uusi Kouvola on kymmenvuotias. Mitä pitäisi tapahtua ennen kuin se täyttää se täyttää 22? Kaupunkistrategia vuosille 2019-30 vastaa yksiselitteisesti: “Keskeinen tavoite on asukasmäärän kasvu!” Tavoite on vaikea, sillä nykyisen Kouvolan alueen asukasmäärä on laskenut joka vuosi neljännesvuosisadan ajan. Vuonna 1992 asukkaita oli 95 tuhatta, tämän vuoden alussa vähän yli 83 tuhatta. Kouvolaan aiotaan saada lisää ihmisiä kolmella niin sanotulla strategiaohjelmalla. Ne ovat elinvoiman kasvu, hyvinvoinnin kasvu ja statuksen kasvu.

Mitä ne tarkoittavat? Ja ennen kaikkea: mitä täällä voidaan tehdä, jotta asiat muuttuvat parempaan? Näihin kysymyksiin vastaa seuraavassa kolme asiantuntijaa.

Keskeinen tavoite on asukasmäärän kasvu!

Yritysten yhteistyötä kannattaisi tiivistää myös matkailussa.

22

Opiskelijoista yrittäjiä Elinvoiman kasvu tarkoittaa, että Kouvolaan saadaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja, etätyöntekijöitä ja pendelöijiä. Strategiassa kaavaillaan, että työpaikkojen määrä kasvaa puolella, 31 tuhannesta 46 tuhanteen. Miten tämä saadaan aikaan? – Yrittäjyyden ja avoimen innovaation yhdistäminen voi auttaa meitä, vastaa Marko Torkkeli. – Yrittäjyydestä pitää saada hyväksyttävä ammatti. Kun ei ole muuta työtä, monen on pakko ryhtyä yrittäjäksi. Torkkeli on teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden professori Lappeenranta-Lahden


teknillisessä yliopistossa. Hän johtaa yliopiston Kouvolan-yksikköä. – Avoin innovaatio on sitä, että verkostoidutaan ja luotetaan siihen, että hyviä ideoita voi tulla oman toiminnan ulkopuoleltakin. LOHKOKETJUILLA LISÄÄ TURISTEJA REPOVEDELLE Kouvolassa on 4 500 yritystä. 12 vuoden kuuluu niitä pitäisi olla 6 600. Marko Torkkeli uskoo, että uusia yrityksiä perustavat erityisesti opiskelijat, jotka ovat muuttaneet Kouvolaan muualta Suomesta ja ulkomailta. – He ovat jo rohkaistuneet ja tulleet tänne katsomaan, mitä täällä on, Torkkeli sanoo. – Liiketilaahan meillä on, ja se on edullista. Välimatkat ovat lyhyitä. Kaupungin elinkeinoyhtiössä Kinnossa on huippuosaamista lohkoketjujen alalla. Lohkoketju on menetelmä, jonka avulla yritykset voivat toimia yhdessä entistä tehokkaammin, ilman välikäsiä. Yksi lohkoketjun sovellus voisi liittyä matkailun edistämiseen ja alan pienten yritysten yhteistyöhön. – Kyllä Repovedelle mahtuu lisääkin kiinalaisia turisteja, Marko Torkkeli sanoo.

Kyllä Repovedelle mahtuu lisääkin kiinalaisia turisteja.

Tietoa myös hiljaisista Vuonna 2030 meillä on eri puolilla kaupunkia matalan kynnyksen pisteitä, joissa on tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Hyvinvoinnin kasvuun liittyy monipuolisia tavoitteita. Tarkoitus on saada kouvolalaisten taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kohenemaan. Lisäksi kaupunkia on kehitettävä niin, että siellä on hyvä elää tulevaisuudessakin: on esimerkiksi luotava kuntalaisille uudenlaisia tapoja vaikuttaa Kouvolan päätöksentekoon. Hyvinvoinnin etenemistä mitataan tunnusluvuilla. Toissa vuonna 39 prosenttia asukkaista koki terveytensä olevan keskitasoinen tai huono. Luku aiotaan pudottaa 27 prosenttiin. Jotta tavoitteissa onnistutaan, tarvitaan tietoa. – Mitä kuntalaiset oikeasti tarvitsevat, jotta heillä on hyvä olla? kysyy hyvinvointijohtaja Arja Kumpu. Tietoa on vaikea kerätä kattavalla tavalla. – Kuinka löydämme ne kaupungin hiljaiset, jotka eivät vastaa kyselyihin? Tai jotka eivät uskalla hakeutua yhteisiin olohuoneisiin? Kumpu uskoo, että yksi ratkaisu ovat verkostot. Kunnan työntekijät, muut kuntalaiset ja järjestöt

voivat yhteistyössä järjestää asukkaille tilaisuuksia, joissa haetaan keskustellen keinoja parempaan arkeen ja viedään syntyvät ideat kunnan päätöksentekoon. Avuksi ovat esimerkiksi aluetoimikunnat, jotka jo toimivat Anjalankoskella ja Valkealassa. NEUVONTAA KAUPPAREISSULLA Kauppakeskus Valtarissa on kaupungin ja Kymsoten yhteinen hyvinvointipiste. Siellä liikunnan aloittaja saa tietoa jumpparyhmistä tai opastusta esimerkiksi tasapainolaudan käytössä. Kymsoten terveydenhoitajat mittaavat verenpainetta, antavat rokotuksia ja tukevat omahoidossa. – Vuonna 2030 meillä on eri puolilla kaupunkia matalan kynnyksen pisteitä, joissa on tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Pisteet voivat sijaita myös ostoskeskuksissa, ja osa niistä on esimerkiksi järjestöjen ylläpitämiä, hän sanoo. – Ei tarvitse olla konkreettista vaivaa, vaan sinne voi mennä, jos on kiinnostunut huolehtimaan omasta itsestä. Hyvinvointia on mahdollista parantaa myös perustamalla uudenlaisia koko kansan olohuoneita, kokoontumistiloja, joihin on helppo tulla ja olla. Osa niistä voi olla liikuntapaikkoja, joissa on tekemistä eri-ikäisille.

Rock, raide ja rentous Kaupunkistrategiassa Kouvolan statustavoite vuodelle 2030 on ”paikka, jonne halutaan muuttaa asumaan, yrittämään ja tekemään työtä”. Kouvolalaiset ovat postanneet someen tuhansia kuvia betonihelvetistä, jossa väikkyvät 450 järveä, Kymijoki, viljapellot, Manski ja perinteikkäät punatiiliset teollisuusmaisemat. Asukkaidensa markkinoima kaupunki on jo nyt monimuotoinen, itseironinen, hauska ja uskaltava. – Rock, raide ja rentous, kaupunginjohtaja Marita Toikka kiteyttää. Toikan mukaan Kouvola on ehdottomasti rock, ja itsevarmalla tavalla rento. – Omat vahvuudet tunnetaan, vaikkei niistä aina muisteta ulospäin riittävästi kertoakaan. Raiteet eli logistiikka ja sijaintimme Pietarin naapurissa kuuluvat valtteihin, joilla Kouvola erottautuu edukseen. KOUVOLA KARTALLE TAPAHTUMILLA Markkinointi ja viestintä lisäävät tunnettuutta ja statusta. Myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia on etsittävä, ja niitä Kouvolassa haetaan muun muassa tapahtumista: hyvällä sijainnilla

Työ edelleen ohjaa asumista. Yritysten kasvulla ja kaupungin investoinneilla luomme työpaikkoja.

ja toimivilla palveluilla varustettua luonnonkaunista kaupunkia tarjotaan valtakunnallisille tapahtumajärjestäjille kokousten, konserttien ja kisojen pitopaikaksi. – Tapahtumilla saamme Kouvolan kartalle ja yrittäjille tekemisen paikkoja, Toikka sanoo. Kaupungilla on uusi kriteeristö, jonka mukaan tapahtumien järjestämistä tuetaan. Suunnitelmiin kuuluu monitoimiareena, joka tarjoaisi puitteet niin konserteille kuin messuillekin. Areena täydentäisi tilatarjontaa, muttei ole edellytys tilaisuuksien saamiselle: muun muassa kulttuuritalot, Pato-areena ja jäähalli palvelevat järjestäjiä jo nyt. 23

ASUNTOMESSUILLA NÄKYVYYTTÄ, NÄKYVYYDELLÄ ASUKKAITA Heinäkuussa on Kouvolan näytön paikka, kun Korialla avautuvat valtakunnalliset Asuntomessut. – Toivomme, että mahdollisimman moni löytää tiensä Pioneeripuistoon ja tutustuu kaupunkiimme. Messujen yhteydessä kerromme lähivuosien tonttitarjonnastamme. Kouvola on pieni suuri kaupunki, jossa yhteisöllisyys ja arjen helppous yhdistyvät hyvään kaupalliseen tarjontaan. Toikka näkee valtteina myös laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet. – Alueellisen väestökehityksen trendeihin kuuluu se, että ihmiset hakeutuvat isompiin kaupunkeihin. Kouvola on monelle potentiaalinen muuttokohde, ja myöhemmin vielä useammalle, kunhan saamme kerrottua kaupungistamme ulospäin. Statuksen ja elinvoiman kasvu kietoutuvat yhteen. – Työ edelleen ohjaa asumista. Yritysten kasvulla ja kaupungin investoinneilla luomme työpaikkoja.


Elämän sykkeessä

•••

TEKSTI: EEVA FORSMAN KUVA: JARI HEIKKILÄ

Kouvola juhlii 10-vuotistaivaltaan Tapahtumia keskitetään erityisesti ajalle 6.–12. toukokuuta, mutta ohjelmaa riittää koko vuodelle. KESKIVIIKKONA 8.5. VIETETÄÄN VIRALLISTA SYNTYMÄPÄIVÄÄ Kouvola-päivä 8.5. on yleinen liputuspäivä ja esimerkiksi kouluissa pidetään yhteinen aamunavaus. Iltapäivällä Kouvola-päivää juhlistetaan kuorojen esityksillä ja julistuksella kaupungintalon rappusilla. Sen jälkeen lääninpuistoon istutetaan Kouvola 10 vuotta -muistopuu. Ohjelman jatkoksi voi lähteä mukaan opastetulle arkkitehtuurikierrokselle ja viettää avoimia ovia muun muassa kaupungintalossa, jossa on tarjolla täytekakkukahvit kaupunkilaisille.

Kaupungintalolla järjestetään illalla Kouvola tänään ja huomenna -foorumi, jossa alueen keskeiset toimijat käyvät paneelikeskustelua toimittaja Jari Korkin johdolla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. LAUANTAINA 11.5. JUHLITAAN ILOISESTI Lasten Lauantai lähtee käyntiin näyttävällä karnevaaliparaatilla läpi Kouvolan keskustan. Muu ohjelma painottuu monipuoliseen tekemiseen keskusta-alueen puistoissa ja Kävelykatu Manskilla. Lifestyle-tapahtuma Kouvolan keskustassa koostuu yritysten ja ravintoloiden järjestämästä ohjelmasta sekä loppunäytöksestä kaupungintalon portailla. Teemaan kuuluvat muun muassa hyvinvointi, terveys, muoti, viihtyminen, koti ja ruoka. Molempien tapahtumien järjestäjänä on Kouvolan Ydinkeskusta ry. Nuorille on tarjolla Amazing Kouvola 10 race -kaupunkiseikkailu, jossa kierretään toimintarasteja pyöräillen. Lauantaina Kouvolaan pääsee tutustumaan myös opastetuilla bussikierroksilla, jotka suuntautuvat eri puolille kaupunkia.

MUUTA JUHLAVIIKON OHJELMAA: • Koko perheen tapahtuma Tykkimäen moottoriradalla lauantaina 4.5. • 10 opastettua kierrosta Kouvolassa 6.–12.5. • Musiikkiluokkien kuorojen konsertti keskiviikkona 8.5. Kouvola-talossa • SYKE-liikuntatapahtuma torstaina 9.5. • Kinnon Yritys ensin -lehti 9.5. • Kymi Sinfonietta, nuoret solistit, konsertti Kuusankoskitalossa 9.5. • Kymi Wind Bandin äitienpäivän konsertti, Pohjois-Kymen musiikkiopistossa 12.5. • Siisti siti -kampanja • Minun Kouvolani -kilpailu päiväkodeissa ja kouluissa: runo, tarina, kuva, selfie • Yritysvierailut kouluissa • Villa Concerto -konserttikodissa Lehtomäessä esiintyy 10. –15.5. joukko kouvolalaislähtöisiä nuoria muusikoita. Lisätietoa: kouvola.fi/tapahtumat

1.1.2019 tuli 10 vuotta täyteen Kouvolan kaupungin perustamisesta. Uusi kaupunki perustettiin valtioneuvoston 8.5.2008 päätöksellä lakkautettujen Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan tilalle.

24


Liikuntapaikoista päätetään syyskuussa TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JUSSI HEINONEN

Liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen toivoo Kouvolaan “ajan hermolla olevaa sisäliikuntapaikkaa”. Esikuva voisi olla Töölön kisahalli. Kouvolassa tehdään liikuntapaikkaverkkoselvitys. 29-kirjaiminen yhdyssana on vaikealukuinen, mutta sisältö tärkeä. Liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen kertoo, mistä on kyse. Teemu Mäkipaakkanen, mikä on Kouvolan liikuntapaikkaverkkoselvitys? – Tavoitteena on saada aikaan liikuntapaikkaverkko, joka on alueellisesti kattava, monipuolinen, laadukas ja kustannustehokas. Selvitys tehdään vuosille 2020–30. – Ensin kartoitetaan liikuntapaikkojen nykytilannetta ja tehdään käyttäjille sekä yhdistyksille kyselyjä. Niiden ja aiempien selvitysten pohjalta tehdään toimenpide-ehdotuksia. Kuka selvityksen laatii? – Ohjausryhmä laatii selvityksen, joka antaa hyvän työkalun päätöksentekoon johtopäätöksineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Selvitys valmistuu omana työnä, mutta ulkopuolista konsulttia mahdollisesti käytetään esimerkiksi kyselyjen teossa.

– Yhteistyötä tehdään kaupungin eri sektorien kanssa. Esimerkiksi kouluverkkoselvitys pitää ottaa huomioon. Kouvolan kaupungilla on 280 liikuntapaikkaa. Lakkautetaanko niitä? – Joudutaan karsimaan, mutta jostakin on luovuttava, että saadaan uuttakin tai pystytään pitämään liikuntapaikkoja kunnossa. – Satsaamme nyt liikuntapaikkoihin vuodessa 157 euroa kuntalaista kohti. Olemme siinä Suomen huippuja. Haaste on, että vanhoja rakennuksia on paljon. Peruskorjaamista riittää, mutta uudisrakentamistakin tarvitaan. Millaisilla perusteilla liikuntapaikkaverkostoa muutetaan? – Katsomme isoja kokonaisuuksia – muun muassa uimahalleja, jäähalleja, uimarantoja, sisä-, ulkoja lähiliikuntapaikkoja. Esimerkiksi luistinratoja saattaa olla paljon pienellä alueelle. Jos jokin niistä lakkautetaan, matka luistelemaan pitenee, mutta saadaan yksi parempi ja isompi kenttä.

•••

Palvelujen parissa

Millaista uudisrakentamista tarvitaan? – Pulaa on isoista halleista, koska kysyntä on isompaa kuin on tarjontaa. Monitoimihalli ja nykyaikainen uimahalli olisivat listoilla korkealla. Lisäksi pitäisi vastata uusien nousevien liikuntalajien, kuten cheerleadingin, liikuntapaikkatarpeeseen. Liikuntapaikkaverkkoselvityksen ohjausryhmä perustettiin helmikuussa. Miten työ etenee? – Väliraportti valmistuu toukokuussa. Sitä ennen tehdään sähköiset kyselyt, joissa kuntalaiset ja käyttäjät voivat ottaa kantaa. – Tarkoitus on, että selvitys valmistuisi elokuun aikana. Päätöksentekoon saisimme sen syyskuun aikana. Teemu Mäkipaakkanen, mitä uudenlaista liikuntapaikkaa itse toivot Kouvolaan vuoteen 2030 mennessä? – Ajan hermolla olevaa sisäliikuntapaikkaa, jota voivat hyödyntää muutkin kuin kilpaurheilijat. – Kävin Helsingissä Töölön kisahallissa. Sinne voi kuka tahansa mennä liikkumaan ja harrastamaan ja viettämään vapaa-aikaa. Ihastuin siihen fiilikseen. Oli kiva katsoa, kun vanhat miehet heittelivät koripalloa. Oli kamppailulajien harrastajia pienissä looseissa. Oli kilpatanssijoita. Oli miekkailijoita.

Kuntalaisilta kerätään näkemyksiä liikuntapaikkojen nykytilasta sekä kehittämisestä maalis-huhtikuun sähköisissä kyselyissä. Linkit kyselyihin julkaistaan kouvola.fi-sivujen uutispalstalla. Vastaa ja vaikuta!

25


Kulmilla kuulolla

•••

TEKSTI: ILARI HUHTINEN

Tutustu upouusiin Kouvola.fi -sivuihin Kouvolan kaupungin verkkosivut uudistuivat rohkeasti. Uuden ilmeen ja rakenteen lisäksi on haluttu ottaa kuntalaisen näkökulma paremmin huomioon. Uudet kouvola.fi-sivut julkaistiin 5.3.2019, jolloin uusi sivusto korvasi vanhan. Uusi Kouvola.fi kertoo asukkaille kaupungin palveluista, päätöksenteosta ja ajankohtaisista asioista entistä monipuolisemmin. Uudistuksen päämääränä on paremmin palveleva sivusto, jossa organisaatiolähtöistä asioiden sijoittelua ja esittelyä on haluttu välttää ja palvelut on tuotu heti kärkeen. Tavoitteena on, että jokainen palvelun käyttäjä löytää helposti tarvitsemansa tiedon. Kouvolan kaupungin uusia verkkosivuja on rakennettu viime syksystä lähtien WordPressalustalle. Teknisenä yhteistyökumppanina hankkeessa toimii jyväskyläläinen Valu Digital Oy, jolla on vahva osaaminen kuntasivujen ja saavutettavien verkkosivujen rakentamisessa. Uudelle WordPress-alustalle rakennetaan Kouvola.fi-sivujen lisäksi Nuortenkouvola.fi, KSAO.fi, Poikilo.fi sekä Kouvolan kansalaisopiston ja kulttuuritalojen sivustot. Uudet sivut julkaistiin virallisesti 5.3.2019, jolloin myös poistettiin vanhat sivustot julkisuudesta. Verkkosivujen täydentäminen ja kehittäminen jatkuvat myös julkaisun jälkeen. Uudet verkkosivut selattavissa osoitteessa: kouvola.fi

Orkesteri on vakiinnuttanut asemansa kymenlaaksolaisen kulttuurin lippulaivana.

Kymi Sinfonietta 20 vuotta Kymenlaakson oma orkesteri Kymi Sinfonietta täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Orkesteri on vakiinnuttanut asemansa kymenlaaksolaisen kulttuurin lippulaivana, ja konsertoi säännöllisesti Kouvolassa sekä Kotkassa. Kymi Sinfoniettan kehityskaari on ollut nousujohteinen niin taiteellisen tason kuin kansainvälisten linjauksienkin osalta. Vuotuinen esiintymismäärä on yksi suurimmista suomalaisella orkesterikentällä. Orkesteri on myös jalkautunut mittavasti esimerkiksi lasten ja vanhusten pariin. Kymi Sinfonietta on saanut huomiota valtakunnan rajojen ulkopuolellakin ulkomaan

konserttien ja Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun kautta. Kymi Sinfonietta, eli Kymenlaakson Orkesteri Oy aloitti toimintansa 1.1.1999. Orkesterin perinteet ovat kuitenkin pitkät, sillä se koostuu vuoden 1998 lopussa yhdistettyjen Kotkan ja Kouvolan kaupunginorkestereiden muusikoista. Kahden kaupungin voimavarat yhdistämällä luotiin iskukykyinen sinfonietta-kokoonpano, jossa on 32 soittajaa. Suomen orkesterikartalla Kymi Sinfoniettan tekee ainutlaatuiseksi edellä kuvatun yhteistyömallin lisäksi orkesterin osakeyhtiömuoto.

Ohjelmisto: kymisinfonietta.fi/konsertit

Kevään tapahtumia 20.–22.4. Taikapäivät 3.4. Huhtimarkkinat 27.4. Veteraanipäivän juhla, Kouvolan keskuskirkko 1.5. Vappulaulajaiset 2019, Kouvola-talo 2.–4.5. LEMPO-festivaali 4.–5.5. Lego-tapahtuma, Yhteislyseon liikuntahalli 6.–12.5. Kouvola 10 vuotta -juhlaviikko, tapahtumia eri puolilla kaupunkia 11.5. Lasten Lauantai 11.5. Lifestyle-tapahtuma 26

15.–18.5. Kuulas – Kansainvälinen lasten teatteritapahtuma 18.5. Kympin nainen – Naisten iloinen liikuntatapahtuma, Yhteiskoulun piha 19.5. Perinteiset Markkinat 19.5. Kaatuneitten muistopäivän juhla 23.–26.5. Kansainväliset Suurmarkkinat 26.5. Lastenpäivä Mustilassa, Elimäki, Järj. Mustila Arboretum 1.–2.6. Alppiruusun päivä, Elimäki, Järj. Mustila Arboretum Lisätietoa: kymenlaaksonyt.fi


Ehdota kulttuuripalkinnon 2019 saajaa! Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Kouvolan kulttuuripalkinto 2019? Anna oma ehdotuksesi 15.3.2019 mennessä verkkosivuillamme. Kouvolan kaupungin kulttuuripalkinnolla palkitaan taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä ja tekoja. Kulttuuripalkinto jaetaan tunnustuksena merkittävästä kulttuurisesta tai taiteellisesta urasta tai saavutuksesta kulttuurin alalla ansioituneelle henkilölle tai ryhmälle.

KUULAS

– Lasten Teatteritapahtuma on Vuoden festivaali 2019

Kouvolan kulttuuripalkinto julkistetaan vuosittain toukokuussa Kouvola-päivänä. Palkintosumma on 5 000 €. Palkinnon saajan päättää Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta nimeämänsä työryhmän ehdotuksesta. Palkinnon voi saada samoista ansioista vain kerran, ja se voidaan myös jättää jakamatta. Lisätietoja: www.kouvola.fi/kulttuuripalkinto

KUVA: HEIDI KOSKINEN-JÄRVISALO

Finland Festivalsin hallitus on nimennyt Kouvolassa järjestettävän KUULAS – Lasten Teatteritapahtuman Vuoden festivaaliksi 2019. Kuulas-tapahtuma nimettiin Vuoden festivaaliksi seuraavin perusteluin: Iloa, elämyksiä, syvällisiä kysymyksiä, vauhdikkaita vastauksia - ja ennen kaikkea riehakasta yhdessäoloa! Kouvolan Kuusankoskella jo yli 30 vuoden ajan järjestetty Lasten Teatteritapahtuma Kuulas on aina osannut yhdistää riemastuttavaksi kokonaisuudeksi niin huipputason teatteriesitykset, välittömät työpajat, katuteatterin ilmeikkäimmät ilmiöt sekä kotimaiset ja kansainväliset vieraat. Tapahtuma on suunnattu niin lapsille kuin myös koko perheelle, aina muistaen, että lastenkulttuurissa rima on erityisen korkealla ja taiteellisesta tasosta ei koskaan pidä tinkiä. Festivaalin päätuottaja on Työväen Näyttämöiden liitto yhteistyökumppaneinaan Kouvolan kaupunki, Kouvolan Teatteri ja Kuusankosken Teatteri. Ensimmäinen Lasten Teatteritapahtuma järjestettiin Kuusankoskella jo vuonna 1988. Festivaalin keskiössä on laadukkaan lastenteatterin lisäksi myös monipuoliset, osallistujille ilmaiset työpajat, kuten esimerkiksi maskeeraus- ja puvustustyöpajat. Ilmaisten tapahtumien ja maltillisten pääsylippuhintojen avulla osallistumiskynnys on pidetty mahdollisimman matalalla. OHJELMISTO JULKISTETAAN MAALISKUUSSA Lasten Teatteritapahtuma Kuulas järjestetään 15.–18. toukokuuta ja sen ohjelmisto julkaistaan maaliskuussa. Ohjelmistosta vastaavat toi-

minnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja tuottaja Mikko Väänänen. –Kuulaksen ohjelmisto juhlistaa tänä vuonna saatua merkittävää tunnustusta. Iloitsemme siitä, että laadukas lastenkulttuuri huomioidaan näin näkyvästi maamme runsaan tapahtumatarjonnan joukossa ja erityisesti yhdistyneen Kouvolan kaupungin juhliessa ensimmäistä kymmenvuotista olemassaoloaan, Annukka Ruuskanen toteaa. Tänä vuonna Kuulas-festivaali juhlii esittävän taiteen moninaisuuden mahtavaa ja rajatonta kirjoa. – Lapsi on luonnostaan utelias kaikkea kohtaan. Hänelle monet asiat tapahtuvat ensimmäistä kertaa, eikä hänen mielensä rakennu ennakkoluuloista, kuten niin monen meidän aikuisen. Lapsen mielestä mielikuvitusjutut, tanssiminen, laulaminen ja temppuilu eivät ole ollenkaan outoja asioita. Hänen maailmansa rakentuu niistä. Siksi lapsuus on mitä otollisinta aikaa taiteen kohtaamiselle, sen antamille oivalluksille ja ilolle. – Ohjelmistoon on saatu eturivin huippuosaamista teatterin, tanssin, sirkuksen, näyttämömusiikin ja oopperan alueilta. Monissa esityksissä nämä lajit ovat päällekkäin ja limittäin, kuten nykypäivänä aikuisten esityksissäkin.

Lue lisää: www.kuulas.info 27

Äidin ja tyttären teokset kohtaavat Poikilon IHOLLA -näyttelyssä Taidemuseo Poikilon näyttelytila muuttui helmikuussa 2019 tekstiilitaiteen näyttämöksi. Aino Kajaniemen ja Aura Kajaniemen viidennessä yhteisnäyttelyssä vilisee niin vertauskuvia kuin historiaviittauksiakin. Aino Kajaniemen kuvakudoksissa viiva, kudos ja materiaali rakentavat pysähtyneitä hetkiä ja vertauskuvallisia ajatelmia elämästä. Aura Kajaniemi taas kirjoo helmillä ja langoilla pieniä fragmentteja, joista voi löytää viittauksia kirjallisuuteen, filosofiaan ja historiaan. Teosten skaalan kasvaessa mukaan on tullut veistosmaisia muotoja, jotka jatkavat kaksiulotteista kerrontaa tilaan. Näyttelyn yhteydessä on esillä lisäksi kaksi Riitta Järvelän videoteosta. Lisätietoja: www.poikilo.fi/iholla


HELPPOA LIIKETTÄ ARKEEN Vaikka kelit vaihtelevat, liikkua kannattaa. Siihen on Kouvolassa myös paljon maksuttomia tai edullisia vaihtoehtoja. Aurinkoista kevättä! YLEISÖVUOROT 2018–2019

YLEISÖLUISTELUT 2018–2019

VIRKISTY AVANNOSSA!

Katso yleisövuorojen ja -luisteluiden lisätiedot, poikkeukselliset ajankohdat ja peruutukset www.kouvola.fi/yleisovuorot

• Maksuttomat ja avoimet yleisövuorot • Jäävuoroihin sisältyy 15. min jäänajo

Valkealatalon rantasauna Toikkalantie 5, Valkeala ma, ke ja pe klo 13–20.30, ti ja to klo 15–20.30 la klo 12–17.30 ja su klo 13–17.30 (La ja su klo 18–20 käynti P-paikan puoleisesta ovesta) Tied. 020 615 3877

YLEISET KÄVELYVUOROT

Kouvolan jäähallin juoksuradoilla (2 rataa) Ma, ti ja to 25.4.2019 asti klo 12–14

PALLOILUVUOROT

Saviniemen palloiluhalli ti ja pe 29.3.2019 asti klo 14.30–16.00 Jaalan palloiluhalli Perheliikuntavuorot 26.5.2019 asti la klo 11–17 su klo 12–16

Kouvolan jäähalli 7.4.2019 asti la klo 8–9 (mailallinen) su klo 10–11 (mailaton) Kuusankosken jäähalli 7.4.2019 asti ti klo 9.15–10.15 (mailaton) pe klo 14–15 (mailallinen) su klo 8–9 (mailallinen) Valkealan jäähalli 7.4.2019 asti la klo 8–9 (mailallinen) la klo 9–10 (mailaton) su klo 8–9 (mailallinen) su klo 9–10 (mailaton) Inkeroisten jäähalli 7.4.2019 asti ma klo 15.20–16.40 (mailallinen) ti klo 14.30–15.30 (mailaton) ke klo 14–15.15 (mailallinen) to klo 15–16.30 (mailaton) pe klo 14–15.30 (mailallinen)

UIMAHALLIEN AUKIOLOT kouvola.fi/uimahallit

KUNTOSALIEN AUKIOLOT kouvola.fi/kuntosalit

28

Kymenrannan vesistökeskus Kymenrannantie 4, Myllykoski Avantouintimahdollisuus päivittäin klo 6–20. Tied. 040 552 4575 www.myllykoskenlatu.fi Tykkimäen Sauna Avoinna ma–su klo 15–21 Lautarontie 3 A, Kouvola Tied. 0500 321 000 www.tykkimaensauna.fi

LIIKKUVAKOUVOLA.FI.FI • Käy tutustumassa, miten Kouvolassa liikutaan! • Sivustolla vinkkejä lasten harraste liikuntaan

Profile for Kouvolan kaupunki

Kouvolan tiedotuslehti 1/2019  

Asukastiedotuslehti

Kouvolan tiedotuslehti 1/2019  

Asukastiedotuslehti