Asumisoikeuslaki päivittyi, mikä muuttui?

Asumisoikeuden asema yhtenä kolmesta asumishallintamuodosta vahvistui uuden lainsäädännön myötä. Uudistuksiin voi tutustua ARAn asukashallinto-oppaassa.

KESÄLLÄ 2021 presidentti Sauli Niinistö vahvisti uuden asumisoikeuslain, jonka toimeenpanoa oltiin valmisteltu ja yritetty jo kolmen aiemman hallituksen aikana. –Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista asumisjärjestelmää, totesi tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. 31 vuotta vanhan lain uusimisen tarve lähti asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuuden ja läpinäkyvyyden sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. –Asumisoikeus lisää suosiotaan kolmantena asumismuotona vuokra-asumisen ja omistusasumisen rinnalla. Nyt se huomioidaan laissa kokonaisuutena paremmin ja selkeämmin, sanoo Vason hallituksen asukasedustaja Esa Kankaristo.

Samalla laki tähtäsi asumisoikeuskohteiden asukasvalinnan yksinkertaistamiseen. Uuden lain myötä vastuu asukasvalinnasta siirtyy kuntien vastuulta asumisoikeusyhteisöille ja ARAlle (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). –Uuden lain myötä sama järjestysnumero käy missä tahansa päin Suomea. ARAn antama numero on voimassa kaksi vuotta.

Vuoden 2023 loppuun on käynnissä siirtymäaika, jolloin asumisoikeusasuntoja voi hakea sekä kuntien että ARAn myöntämillä järjestysnumeroilla. Tämän jälkeen kuntien myöntämien numeroiden voimassaolo päättyy.

ASUKASHALLINTO-OPPAASEEN KANNATTAA TUTUSTUA Vason Isotalossa asuva Pekka Paatonen on seurannut uuden lain säätämisprosessia poikkeuksellisen läheltä. Hän on toiminut useita vuosia Vason hallituksen asukas“Lakiuudistuksen lähtökohta on ollut parempi asukasdemokratia ja asukkaan turvan lisääminen.”

PEKKA PAATONEN

jäsenenä ja muissa luottamustehtävissä. –Lakiuudistuksen lähtökohta on ollut parempi asukasdemokratia ja asumisoikeusasukkaan turvan lisääminen, Paatonen sanoo.

Uuden asumisoikeuslain sisältöä esitellään ARAn julkaisemassa Asukashallintooppaassa. Paatonen suositteleekin läm pimästi oppaaseen tutustumista Vason asukkaille. –Jokaiselle asumisoikeusasukkaalle olisi hyödyllistä tutustua siihen, jotta tuntee omat vaikutusmahdollisuutensa ja vastuunsa. Myös asumisoikeutta harkitseville oppaan lukeminen ehdottomasti kannattaa. –Erityisesti kaikkien asukastoimikuntien jäsenien olisi tärkeää lukea se, lisää Esa Kankaristo.

MIKSI OSALLISTUA ASUKASDEMOKRATIAAN? Molemmat pitkäaikaiset asumisoikeusaktiivit kehuvat asukasdemokratiaan osallistumista Vason asukkaalle kannattavaksi ja mielekkääksi. –Osallistuminen takaa sen, että voi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Myös omiin naapureihin tutustuu samalla ja yhteisöllisyys lisääntyy, Kankaristo toteaa.

Yksi hyvä peruste asukastoimikuntaan osallistumiselle on oma taloudellinen edunvalvonta. Esimerkiksi huoltosopimuksesta ja asukkaiden omista vastuista päätettäessä vaikutetaan suoraan asukkaiden kuukausittaisiin asumiskuluihin. –Kannattaa hakeutua asukastoimikuntaan jo ihan silloin, jos haluaa vaikuttaa omiin asumiskustannuksiinsa, Paatonen vinkkaa.

Joku voi huolestua asukastoiminnan vievän aikaa muutenkin kiireisestä arjesta. Paatonen kuvailee kokouksiin menevää aikaa kuitenkin lopulta melko pieneksi – varsinkin hyötyihin verrattuna. –Käytännössä kokouksia voi olla vuodessa neljästä viiteen ja välissä on pidempi kesätauko. Samalla takaa, että saa omat näkemyksensä esille ja ne otetaan huomioon. 1990-luvulta alkanut asumisoikeuden historia Suomessa osoittaa, että sillä on asumismuotona omat kiistattomat hyötynsä. Lakiuudistuksen myötä se huomioidaan myös lakipykälissä entistä johdonmukaisemmin. –Asumisoikeuden trendi on ehdottomasti nouseva ja kysyntä vain kasvaa. Tälläkin hetkellä asumisoikeusasunnoilla on yli 99 prosentin kappalemääräinen käyttöaste, toteaa Kankaristo.

Lue ARAn asukashallinto-opas verkkosivuilta ara.fi. Helpoimmin löydät oppaan käyttämällä Googlen tai sivuston omaa hakutoimintoa.

Asumisoikeuden järjestysnumero 1.9.2023 alkaen: • myöntäjänä ARA, ei kunnat • valtakunnallinen • mahdollisesti maksullinen • järjestysnumero koskee koko ruokakuntaa • yksi voimassa oleva numero kerrallaan/perhe