Issuu on Google+


Omintakeista, sanoi museovieras... Vieraile

WERSTAALLA

Työväenmuseo Werstas on koko perheen museo, joka toimii Finlaysonin historiallisella tehdasalueella. Yhdellä lipulla voit tutustua Tekstiiliteollisuusmuseoon, Höyrykonemuseoon sekä työväenmuseon näyttelyihin.

UUTUUKSIA KEVÄÄLLÄ 2010 MANUAL (9.5. asti)

Vempaimia, veistoksia ja kuvia - taidetta teknologiasta.

DDR (6.3.-)

Mielikuvia, taidetta ja itäsaksalaista arjen ostalgiaa.

MEIRÄN KAUPUNKI (30.4.-) Työväestön elämää ja yhteisöllisyyttä. Esillä mm. museokirjapaino, osuuskauppa, työväentalo ja työläisperheen asunto.

Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere. Pääsymaksut 5/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

www.tyovaenmuseo.fi Tampere Finlayson 03 2123 007

on Sinussa s mu lu selvästi ia valmiuks yt vain N . e l l a al estiin. Agenttit ota

w. v

ako

i

fi eo.

ww

yksin, a tulla l l a rki k s u ukaan. U m Jos et ä i v ä t ti ys amme. bussilas tisivult lisää ko The first spy museum of the world.

VAKOILUMUSEO GoTampere Oy, Rautatieasema Rautatienkatu 25 A, 33100 Kotimaan matkailun erikoislehti • NroTampere 1/2010

p. (03) 5656 6800 2 gotampere@gotampere.fi

www.gotampere.fi


Päätoimittajalta Tällä hetkellä kulttuurimatkailua kehitetään aktiivisesti. Tätä vuoden ensimmäistä numeroa tehtäessä huomasimme jälleen, kuinka paljon elämyksiä esimerkiksi Häme tarjoaa. Esittelemme näitä mahdollisuuksia tämän lehden sivuilla.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Ihmiset pitäytyvät helposti vain tuttuihin, turvalliseksi koettuihin kulttuurimuotoihin. Toiset käyvät teatterissa ja toiset konserteissa. Jotkut harrastavat taidenäyttelyjä ja jotkut kiertävät urheilutapahtumissa. Uutena vuotena on tapana tehdä erilaisia lupauksia. Mitäpä jos tänä vuonna rohkenisimmekin kokeilla jotain meille ihan uutta asiaa. Saatamme yllättää itsemme nauttimasta!

Muusikko Jaakko Kuusiston haastattelu............. 4-5 Alue-esittelyssä Kanta-Häme...................................................... 6-29 Päijät-Häme.................................................... 30-57 Museot ja historiamatkailu............................. 58-65 Reissun päällä....................................................... 67

Ihmiset kaipaavat elämyksiä. Historiakaan ei välttämättä ole pelkkiä kuivia vuosilukuja. Museoteeman yhteydessä kerromme rooliopastuksista, jotka elävällä tavalla johdattavat mukaan menneeseen aikaan. Serlachius museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkosken mukaan ihmisillä onkin omakohtaisen kokemisen ja tekemisen tarve.

Konserteissa käymättömät voivat saada uusia kokemuksia Lahden Sibeliustalossa. Talo on jo itsessään näkemisen arvoinen. Monipuolisesta ohjelmavalikoimasta löytyy varmasti konsertti, johon ”uskaltaa” lähteä. Tuo elämys voi johtaa jopa uuteen harrastukseen.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi

Jos et ole käynyt paikan päällä seuraamassa urheilukisoja, lähde kisojen aikaan esimerkiksi Lahden Hiihtomuseoon, joka sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa. Samalla pääset osalliseksi urheilujuhlan tunnelmasta, joka saa tuhannet ihmiset tulemaan paikalle.

Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

”Olen aina ollut huono käsitöissä”, toteaa moni. Sitä suurempi on elämys, kun kokeilee kädentaitojaan erilaisissa ohjatuissa pajoissa, joita löytyy niin Forssasta kuin muualtakin. Valmistuneet tuotokset sijoitetaan kotona varmasti näkyvälle paikalle.

Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Jos mies on vähätellyt vaimon vesijuoksuharrastusta, kannattaa hänet houkutella kesällä Sysmän vesijuoksumaratonille. Suorituksen jälkeen lajin arvostus on noussut kummasti. Vaimoni on aina vastustanut kuntosaleja. Jouluna hän uskaltautui kokeilemaan Aulanko Areenan digitaalista ergometriä ja juoksumattoa innostuen molemmista. Siispä rohkeasti kokeilemaan uutta!

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Ilmoitusmyynti ja julkaisija: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.aktiivioptiot.fi

Ahti Oksman

Kansikuva: Vääksyn kanava © Asikkalan kunta

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

3

www.kotimaassa.fi


Erikoishaastattelu

Toinen merkittävä asia on tulevien ohjelmien suunnittelu, jossa konserttimestarilla on pysyväisrooli kapellimestarin ja intendentin avustajana. Rutiinitehtäviä ovat mm. jousitusten tekeminen nuotteihin ja orkesterin virityksestä huolehtiminen harjoituksen ja konserttien alussa. Tehtävät ovat laajat ja ne ovat sellaisia, joita yleisö ei koskaan näe.

Haastattelussa viulisti ja konserttimestari, kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja

Jaakko Kuusisto

Kättely konsertissa on vanha symbolinen juttu, joka kuvastaa sitä, että konserttimestarilla on erityisasema. Hän on kapellimestarin ensimmäinen ja usein myös tärkein kontakti orkesteriin.

3. Miten sävellyksesi syntyvät? Siinä on suurta, tilanteesta riippuvaa vaihtelua. Monesti sävellys on tilaustyö. Silloin kirjoitan sitä, mitä on tilattu. Halutessani voin toki säveltää myös ”omaan piikkiini”, tai hakea apurahaa, jota joskus olen saanutkin. Teoksen säveltäminen voi viedä pitkään. Olen monesti turhautunut, kun viikossakaan ei synny mitään järkevää. En halua päästää sellaista läpi, mikä ei tyydytä itseäni. Pitää olla sellainen tunne, että se on jotain ainutkertaisen hyvää mitä sinne paperille tulee; että siinä on jokin juju. Sävellys voi lähteä liikkeelle teemasta, harmoniasta tai vaikka yksinkertaisesta rytmikuviosta, mutta siinä pitäisi olla persoonallisuutta. Ja ennen kaikkea materiaalin pitää olla sellaista, että se kestää vääntämistä ja muotokehittelyä niin, että siitä pystyy rakentamaan jonkun teoksen.

1. Kuka olet ja miten luonnehtisit itseäsi? Luonnehdin itseäni nykyään muusikoksi, koska toimenkuvani on hajaantunut niin moneen suuntaan. Jos nimittäisin itseäni viulistiksi, rajaisin monta tärkeää osaa pois.

2. Olet Sinfonia Lahden konserttimestari. Mitä muuta konserttimestari tekee kuin kättelee kapellimestaria konsertin alussa? Orkesterin järjestyssäännössä sanotaan, että konserttimestari on muusikoiden esimies. Suomessa konserttimestarin asemaa ei korosteta, mutta esim. USA:ssa konserttimestarin valintaprosessin julkisuusarvo on joskus lähes kapellimestarin valinnan tasolla. Meillä Lahdessa konserttimestarille asetetaan aika paljon vastuuta. Vastuu jakautuu toisaalta harjoitustilanteeseen, kapellimestarin avustamiseen ja esim. laaduntarkkailuun, jota teen myös omasta puolestani, eikä vain kapellimestarin apulaisena. Tästä on apua varsinkin vieraileville kapellimestareille koska he eivät tiedä, mitä orkesterilta voi vaatia. Minä tiedän, ja on tiettyjä asioita, joissa voin toimia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

4

”Olin haravoinut viisi minuuttia kun keksin musiikin elokuvaan.”


Raimo Sirkiän Savonlinnan Oopperajuhlille tilaama Koirien Kalevala oli suuritöinen. Kalevala-aiheen vuoksi mm. lisäsin orkesteriin kanteleen. Teoksessa piti huomioida myös Kunnaksen eläinmaailma. Lastenoopperana sen piti olla sopivan mittainen ja etenevä, piti olla toimintaa ja tuttuja hahmoja. Ohjauksessa, jolla on myös tärkeä rooli, Minna Vainikainen onnistui loistavasti. (Kuusiston johtama koko perheen ooppera Koirien Kalevala veti Savonlinnassa katsomot täyteen kesinä -04, -05 ja -07 toim. huom.). Sävellys voi syntyä myös nopeasti. Hiljattain kirjoitin musiikin Timo Koivusalon ohjaamaan elokuvaan Täällä Pohjantähden alla. Sain tämän ison elokuvamusiikkitilauksen toukokuussa 2009. Kesäkuussa näin elokuvan ja tapasin Timo Koivusalon. Vasta heinäkuussa ehdin aloittaa säveltämistä, jolloin istahdin tapani mukaan pianon ääreen. Vietin siinä puolipäivää, mutta yrityksestä huolimatta en saanut aikaan mitään sellaista, mihin olisin ollut tyytyväinen. Seuraavana iltapäivänä olin haravoimassa mökin pihaa. Olin haravoinut viisi minuuttia, kun keksin sen musiikin, mikä siinä elokuvassa nyt sitten loppujen lopuksi myöskin soi. Menin heti raapustamaan muistiinpanot ja jatkoin sitten haravoinnin loppuun. Olin katsellut elokuvaa DVD:ltä, ja ehkä siinä oli ollut jotain.

7. Mikä on mielipaikkasi Suomessa? Mökki Saimaan rannalla Taipalsaaressa.

8. Mikä on paras paikka Lahden seudulla? Lahden matkustajasatama ympäristöineen. Erityisesti haluan mainita Sibeliustalon konserttisalin. Joka päivä töihin mennessäni ihastelen saliin astuessani pari sekuntia sen tosi hienoa atmosfääriä. Akustiikka on tärkeä osa sitä. Sali on iso, mutta ei liian suuri.

9. Miten ja missä vietät lomasi? Olen aina kesät Suomessa ja vain yhden joulun olen viettänyt muualla, eikä siitä tullut mitään. Olen innokas veneilijä, ja siksi lähden mielelläni venereissuille. Ahvenanmaan saaristossa on aivan ihastuttava Sottungaan kuuluva, pieni Husön saari, jossa on edelleen ympärivuotista asutusta. Pitäisi varmaan mennä sinne joskus talvella kuukaudeksi säveltämään!

11. Mitä suunnitelmia vuodelle 2010? Sinfonia Lahden kanssa jatkuvat koti- ja ulkomaiset konsertit. Jatkan myös vierailuja Oulussa. Kesäkuussa johdan Naantalin Musiikkijuhlilla Jyväskylän Sinfoniaa, sillä Maijamäen Liikuntahallissa esitetään Koirien Kalevalaa. Syyskauden aloittaa perinteinen Sinfonia Lahden ja lauluyhtye Rajattoman yhteiskonsertti. Syyskuussa on vuorossa myös 11. Sibelius-festivaali. Minulla on paljon sävellyshankkeita käynnissä. Syksyllä sävellän ehkä uutta oopperaa ja jotain pienimuotoista. Tarkoituksena on kirjoittaa myös viulukonsertto. Se on omalla tavallaan vaikeaa, sillä se tulee minua viulistina niin lähelle. Levytyksiä on tiedossa lähinnä kapellimestarina. Tarkoitus on saada levytetyksi myös omia sävellyksiä.

12. Kiteytä Lahti kolmeen sanaan. Kasvukipuinen, yritteliäs, viihtyisä.

(Elokuvamusiikin esittää Sinfonia Lahti ja se äänitettiin Lahden Sibeliustalossa 24.– 5.8.09).

4. Kuinka paljon liikut työsi vuoksi? Tämäkin vaihtelee paljon. Viimeiset pari vuotta olen liikkunut paljon kotimaassa. sillä olen ollut Oulu Sinfonian päävierailija. Ulkomailla olen vuodesta noin 5-10 viikkoa. Yleensä kyseessä on yksi konsertti, jolloin viivyn matkalla viikon.

5. Mistä musiikkipiirissä Suomi tunnetaan maailmalla? Sibeliuksesta Suomi tunnetaan. Ammattilaiset tuntevat myös nykysäveltäjämme Kaija Saariahon, Magnus Lindberin ja Kalevi Ahon. Nuoriso tuntee musakanavien ansiosta myös HIM:in, Rasmuksen ja Nightwishin. Suomi tunnetaan myös esiintyvistä kapellimestareistamme sekä taitelijoistamme, kuten Soile Isokoski, Karita Mattila, Jorma Hynninen sekä kourallinen instrumentalisteja.

6. Mitä Suomi sinulle merkitsee? Suomi on kaiken kaikkiaan paikka, josta en halua muuttaa pois. Täällä on moni asia sen verran hyvin. Lahti on pieni ja viihtyisä kaupunki. Täällä on hyvä työpaikka, loistava konserttisali, upea luonto ja perusturvallinen ympäristö. Ei ole mitään syytä, vaikka työn puolesta voisin hyvinkin asua muualla.

10. Missä haluaisit käydä, mutta et vielä ole käynyt? Haluaisin käydä kesällä Kilpisjärvellä, sillä kaikki ovat kertoneet, että se on makea paikka. Pääsiäisenä käymme Olostunturilla, mutta kesäinen Pohjois-Suomi kiinnostaisi muutenkin.

5

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme

Hämeenlinnan seudulla on matkailukohteita historiasta nykydesigniin.

Löydä oma suosikkisi Matleena Ikonen

M

atkailijalle Hämeenlinnan seutu on ihanteellinen kohde, sillä se on helposti saavutettavissa niin autolla, junalla kuin laivallakin. Moottoritietä pitkin Hämeenlinnaan pääsee nopeasti sekä etelästä että pohjoisesta ja kesäisin seutuun voi tutustua lähtemällä risteilylle kauniille Vanajavedelle. Historia elää nykypäivässä Hämeenlinnan rikas historia on käsin kosketeltavissa kaupungin monipuolisissa museoissa, luonnossa ja jopa liike-elämässä. Hämeen linna on edelleen kaupungin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Kehittämiskeskus Oy Häme

kivijalka, jonka ympärillä on elämää ympäri vuoden. Linnanniemen alueella on itse linnan lisäksi neljä museota: Historiallinen museo, Säästöpankkimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Vankilamuseo, jotka kukin omalla tavallaan kertovat Hämeenlinnan matkasta esihistorian hämäristä nykyisenlaiseksi monipuoliseksi ja eläväksi kaupungiksi. Kävijöiden kannattaa hyödyntää suosittu Linnaniemen museoiden yhteinen aluelippu! Kaupankäynnin ja käsityöläisyyden perinteitä ylläpitävät monen matkailijankin suosikkikohteet, tehtaanmyymälät. Iittalan, Nanson, Kultakeskuksen, Wetterhoffin, Sovitan sekä Kyyrölän savipajan ja Ilosen Puutyön myymälät kuuluvat lähes jokaisen Hämeenlinnassa vierailevan ryhmän matkaohjelmaan.

6

Hämeenlinnassa historia on avoinna joka päivä, ja matkailijoille Hämeenlinna tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja koettavaa. Mm. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Aulangon puistoalue ja kylpylä, Sibeliuksen syntymäkoti ja monipuolinen museotarjonta, sisävesiristeilyjä tarjoava Suomen Hopealinja sekä maaseutualueiden kartanokulttuuri tarjoavat elämyksiä joka makuun.

Kuninkaaksi kuninkaan paikalle..? Massiivinen Hämeen linna kiehtoo pelkällä läsnäolollaan ja saa mielikuvituksen vaeltamaan punatiilisten seinien taakse. Käynti linnassa on vavahduttava


Aulanko, Hämeenlinna

Hämeenlinna 1.1.2009 alkaen: Kanta-Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Asukasluku: 66 000 Hämeenlinnan seutu = Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala

Panssarimuseo, Hattula kokemus, sillä vieras pääsee vaeltelemaan samoissa huoneissa, joissa asuttiin jo keskiajalla. Ritarisali, kuninkaansali ja kuningattaren kamari ovat jo niminä houkuttelevia ja kun astelee käytäviä pitkin huoneesta toiseen, voi melkein kuvitella itsensä keskiaikaan. Linna ei ole pelkästään käyntikohde, vaan siellä järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia läpi vuoden. Linnassa on pysyvästi Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra Tavestorum, jonka aineisto perustuu yli sadan vuoden aikana Hämeessä tehtyihin arkeologisiin tutkimuksiin ja muinaislöytöihin. Muut pysyvät näyttelyt ovat Tiilen historiasta kertova näyttely, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, Keskiaikaista kirkkotaidetta sekä Restaurointinäyttely. Pysyvien näyttelyiden

lisäksi linnassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Kiehtova ja harvinainen Hopeanäyttely Ajaton aarre – Tidlös skatt on nähtävillä syyskuun 2010 loppuun asti. Avoimet opastukset tasatunnein sisältyvät pääsylipun hintaan.

Tykistömuseo tykittää Suomen Tykistömuseo on sotahistoriallinen erikoismuseo, jossa on esillä Suomen ja tykistön historiaa 1400-luvulta nykypäivään. Museon näyttely kertoo suomalaisen tykistön koko elinkaaren alkaen sen synnystä, jatkuen läpi Suomen sodan, autonomian kautta jääkäriliikkeeseen ja vapaussotaan, ja lopulta viime sotien aikaan.

Hämeenlinnan Taidemuseo

7

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Hämeenlinna

Elämyksiä etsivälle Tykistömuseo on käymisen arvoinen kohde, sillä museon korkealaatuiset multimediaesitykset vuoden 1944 kesän tapahtumista tarjoavat pysähdyttävän katselmuksen maamme historiaan. Multimediat sisältyvät pääsylipun hintaan. Miehisestä aihepiiristä huolimatta nähtävää on myös naisille: Sotilaskotiperinneyhdistyksen ja Hämeenlinnan Lottien -näyttelyt kertovat elävästi siitä, miten sota on kaikkien yhteinen asia. Opastetut kierrokset ennakkoon tilattuna ovat ryhmille maksuttomat. Tykistömuseossa

järjestetään myös tapahtumia. Tykistökenraali V.P. Nenosen syntymäpäivänä 6.3.2010 museossa on avoimien ovien päivä. Leiripäivää vietetään 18.–19.6.2010, jolloin tapahtumaan on vapaa pääsy ja paikalla on uuden tykistökaluston esittelyä. Lisäksi Toivo Kärki -lauluilta, Pst-muistomerkin vihkiäiset sekä museon historiikin julkaisutilaisuus kuuluvat myös tämän vuoden tapahtumiin. Sotahistorian ystävien matkaohjelmaan kannattaa liittää myös käynti Parolan Panssarimuseoon.

Suomen Hopealinja

Sähköistä tunnelmaa Elektrassa Sähkömuseo Elektra on erikoismuseo, jossa kävijä pääsee tutustumaan sähkön ja sähköistymisen historiaan sekä yleisemmin sähköön ilmiönä. Museon perusnäyttelyissä sähköä laitteina ja ilmiöinä esitellään kotiympäristöihin sijoitetuilla esineillä. Museon erikoisuus on ehdottomasti Teslahuone, jonka toimiva tesla-generaattori tuottaa yli puolen metrin valokaaripurkauksia. Opastetut kierrokset ennakkoon tilattuna sisältyvät pääsylipun hintaan.

Luovuuden lähteillä Sibeliuksen syntymäkodissa Hämeenlinnan keskustassa, pienessä keltaisessa empire-puutalossa, on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti. Sibeliuksen syntymätaloon on sisustettu kodikas museo, joka kertoo paitsi säveltäjämestarin lapsuuden ja nuoruuden vuosista, myös siitä 1800-luvun ympäristöstä, jossa hän varttui. Perheen historiaa esitellään museossa valokuvin, esinein ja asiakirjoin. Vierailija voi halutessaan kuunnella Sibeliuksen musiikkia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

8


Ainutlaatuinen Aulanko Hämeenlinnan sydän Aulanko on ollut suosittu virkistyspaikka jo yli sadan vuoden ajan. Nykyisin Aulangolla on laaja luonnonsuojelualue, jonka maankuulusta näkötornista avautuvien henkeäsalpaavien kansallispuistonäkymien lisäksi tarjoaa kävijälleen myös ainutlaatuisen luontoelämyksen. Luonnonsuojelualueeseen kuuluu vuosina 1883 - 1938 rakennettu englantilaistyyppinen puisto, joka rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Hämeenlinna sai vuonna 2001 Kansallisen Kaupunkipuiston aseman ensimmäisenä Suomessa ja toisena maailmassa. Aulangon puistometsä on kansallispuiston kirkkain helmi. Puistossa vieraileekin vuosittain yli 400  000 kävijää. Kattavat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, hyvinvointipalvelut ja kulttuuritapahtumat tekevät Aulangosta ainutlaatuisen matkakohteen ja Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko takaa, että Hämeenlinnassa on kesä läpi vuoden. Viime kesänä Aulanko sai uusia vakituisia asukkaita, kun joutsenpari Janne ja Aino pesiytyivät Aulangon joutsenlammelle.

Suomalaisen osaamisen sija Yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista brändeistä on lähtöisin Iittalasta. Iittalan lasitehdas on tehnyt skandinaavista designia vuodesta 1881 lähtien, ja siellä puhalletaan edelleen mm. Alvar Aallon maailmankuulu Aalto-maljakko. Lasitehtaalla on mahdollista seurata lasinpuhallusta arkisin oppaan kanssa. Lasitehtaan lisäksi Lasikeskuksessa sijaitsee Lasimuseo, jossa pääsee tutustumaan Iittalan lasin historiaan ja pysyvään sekä vaihtuviin näyttelyihin joko itsenäisesti tai opastetuilla kierroksilla. Lasimuseo ja -tehdas muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan kutsua muotoilun ja taiteen keskukseksi. Alueen liikkeissä on myytävänä Iittalan tuotteita ja käsintehtyä keramiikkaa. Taiteen ystäville nautintoja tarjoaa ympärivuotisesti Santikin Galleria sekä kesällä Taidetalon ja Naivistit Iittalassa näyttelyt.

Puuhamaa on paras paikka Lapsiperheiden jokavuotinen ykköskohde on Tervakoskella sijaitseva teemapuisto Puuhamaa. Puuhamaassa junioreiden päivä kuluu nopeasti erilaisten aktiviteettien parissa: tekemistä löytyy niin hurja-

12. Hämeen Keskiaikamarkkinat 20.-22.8.2010 päille, vesipedoille kuin rauhallisemmastakin menosta nauttiville. Puuhamaan vesipuistossa sormet ja varpaat rypistyvät taatusti, sillä puiston altaat, liukumäet ja rengasjoki yksinkertaisesti ovat liian mukavia, jotta niistä malttaisi tulla pois. Tulevaisuuden kimiräikkösille ja heikkikovalaisille Puuhamaan moottoriradat tarjoavat oivan paikan pääs-

9

tä testaamaan omia kuljettajantaitojaan. Formularatoja on kaikkiaan kolme, joten jokainen varmasti löytää omille taidoilleen sopivan. Muilla radoilla päästellään sähkö- tai golfautoilla tai pienoisjeepeillä – ja jos jalat eivät meinaa pysyä maan pinnalla, kannattaa suunnata iloisenvärisiin lentäviin lautasiin! www.hameenlinna.fi/hameenlinna

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme

Kulttuurihistorialliseen Rantasipi Aulankoon saapui joulunviettoon runsaasti väkeä niin läheltä kuin kauempaakin Suomesta. Suurin osa vieraista vietti Aulangolla aatosta Tapaninpäivään. Monipuolisesta jouluohjelmasta saattoi jokainen rakentaa itselleen mieluisan kokonaisuuden.

Kuka

lähtisi jouluksi kylpylään – vai kukapa ei? Eeva Oksman

Herkkuja notkuva aattoillallinen Aatto kylpylässä Rantasipi Aulangon aatto-ohjelma alkoi klo 13 joulupuurolla ja glögillä. Sen jälkeen lapset tekivät retken Aulangon hevostalleille. Paluumatkalla haettiin yhdessä joulukuusi. Hotellilla kuusi koristeltiin ja lapset leipoivat pipareita. Miesten puolella joulusaunassa, kaikissa kolmessa, oli kuulemma hiirenhiljaista. Naiset sen sijaan koettivat yhdessä tunnistaa Relax-saunan kaiuttimesta kuuluvia lintujen ääniä. Perinteisessä saunassa taas juteltiin rattoisasti kokemuksista. Jotkut kertoivat olevansa jo kolmatta kertaa Aulangolla joulunvietossa! Kylpylän allasosastolta löytyi kaikki tarvittava, liukumäki, pore- ja kylmäallas, hierovat suihkut, pikkulasten allas ja 25 metrin kuntouintiallas. Matalan laguunin + 37-asteinen vesi tuntui ihanalta virkistävän ulkoaltaan jälkeen. Altaalla oli leppoisa tunnelma, joka osin saattoi johtua siitä, että kylpylävieraiden joukossa oli vain vähän eloisia teini-ikäisiä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Jouluaterialle saavuttiin juhlavaatteissa. Illan musiikki-isäntä Kari Salmelainen otti jokaisen tulijan vastaan hyvää joulua toivottaen. Seurueet ohjattiin omille paikoilleen, jotka oli varattu heille koko joulunajaksi.

Valmis joulupöytä oli selvästi yksi tärkeimmistä asioista kylpyläjoulussa. Kolmen sukupolven 12-henkinen seurue nautti jouluateriaa yhteisen pyöreän pöydän ääressä. Nelihenkinen perhe pikkulapsineen istui myös omassa pöydässään. Pienemmät seurueet saivat pöytäseura toisista, joiden kanssa oli mukava vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Pikkulasten odottama joulupukki saapui klo 19:30. Lapset tietysti lauloivat joulupukille ja jokainen sai pukilta yhden lahjan. Loput lahjat odottivat huoneissa.

10

Rantasipi Aulanko

Joulun viettoa valinnan mukaan Perinteistä joulunviettoa tarjosi Aulankosalin tilaisuus, jossa hiljennyttiin joulun sanoman äärelle ja laulettiin kauneimpia joululauluja. Monet perheet lähtivät joulupäivän ihanassa talvisäässä koko perheen patikkaretkelle Tekosaarten joulutulille, jossa leikittiin yhdessä ja saatiin kuumaa mehua ja joulupipareita. Majoitusvieraiden käytössä oli myös Aulanko Areena, jossa saattoi pelata ja harrastaa tehokasta kuntoilua. Monipuoliset kuntosalilaitteet, jättitrampoliini sekä sulkapallo, sähly ja pöytätennis saivat sykkeen nousemaan ja hien virtaamaan. Illalla toisenlaista liikuntaa harrastettiin joulutansseissa. Tapaninpäivänä ohjelmassa oli koko perheen Tapanintouhut, lumikenkäviesteineen ja hankifutiksineen. Lähtöpäivänä allasosasto oli vieraiden käytössä klo 17 asti ja huoneitakin sai pitää neljään. Vähitellen oli joulunvietto kuitenkin tältä erää ohi, ja ihmiset suuntasivat kotia kohti matkassaan mukavat muistot.


anna karenina Leo Tolstoi - Andriy Zholdak

KANTAESITYS RIIHIMÄEN TEATTERISSA 16.1.2010

U LIP

NM sit YYN ne e TI a n n e voinn a ti-pe 12-17 ja 2 h

Ohjaus Andriy Zholdak

: (0 ys t ä

64 6610, myynti@riihi 19) 7 mae

TERVETULOA NAURAMAAN!

nt e

a tt e

r i. f

ensi-iLTA Turun kAupunginTeATTerin päänäyTTämöLLä 5.2.2010

Rauli Jokelinin kirjoittama hilpeä uutuuskomedia pureutuu miesnäkökulmaan. Se on riettaanriemukas jännärikomedia kolmen aikamiespojan keski-iän kriisistä. Mikä saa liikkeelle Suomen tullilaitoksen ja Venäjän mafian? Mikä saa elämänilon nousemaan vähintään kolmanteen potenssiin? KATSO NÄYTÖKSET JA LIPPUHINNAT:

www.riihimaenteatteri.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi | Liput 29,-/24,-/19,-

Yrjö Juhani Renvall

Sirkku Peltolan lastennäytelmä

Lukas Moodysson- Jari Juutinen

Ohjaus

Anne

Suomen kantaesitys 13.2. Jukola-salissa

Varaa teatterimatka!

Ensi-ilta 17.4. Jukola-salissa

Liput 22–10 € puh. (05) 616 2290, ryhmät puh. (05) 616 2300

IILOLA

09.01.

www.lappeenrannanteatteri.fi teatteri@lappeenranta.fi

UUSINTAENSI-ILTA JUKOLA-SALISSA

11

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

F

orssan seutu kutsuu viihtymään! Seutu on kaunista luontoa, kiireettömyyttä, tilaa ja hyviä palveluita – kuitenkin lyhyiden yhteyksien päässä Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista.

Ympäristöystävällinen Fors Matkailuneuvonta julkaisee vuosittain seutukunnan matkailukartan, josta löytyvät kaikki matkailukohteet ja -palvelut sekä kesän tapahtumat.

Palveleva matkailuneuvonta Forssan seutu on monipuolinen matkailualue, jossa löytyy ryhmäretkeläisille runsaasti laadukkaita ja mieleenpainuvia kohteita ja palveluja. Retkeä Forssan seudulle suunnittelevan kannattaa olla yhteydessä paikalliseen matkailuneuvontaan, josta ryhmä saa asiantuntevaa apua mietittäessä retkipäivän kokonaisuutta ja aikataulutusta. – Seutukunnan maantieteellinen ”pienuus” on ihanteellinen retkipäivän sisältöä suunniteltaessa, koska lyhyillä siirtymisillä kohteesta toiseen, saadaan vierailusta paljon irti, toteaa matkailusihteeri Mari Noromies ja jatkaa houkutellen vieraita jäämään seutukunnalle yöksi, koska nähtävää ja koettavaa riittää useammallekin päivälle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

–Ryhmän peruspakettiin retkipäivässä sisältyy yleensä yksi tai useampi mielenkiintoinen käyntikohde, paikallisia ostoksia tuliaisiksi ja tietenkin hyvät kahvi- ja ruokailukohteet, joissa miljöö on tärkeässä roolissa. Itse suosittelen retkipäivään liitettäväksi opastettua kierrosta, joko ryhmän omalla autolla tai kävellen, koska silloin saa parhaan ajankohtaisen tiedon paikkakunnasta ja sen historiasta, kertoo kotiseudustaan ylpeä Noromies. Forssan seudun matkailuneuvonta palvelee matkailijoita, retkien järjestäjiä ja matkailuyrittäjiä Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen tiloissa ja on osa seudullisen kehittämisyhtiön palveluja. Matkailuneuvonnasta saa tietoa seutukunnan nähtävyyksistä, tapahtumista, majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluista sekä

12

erilaisista oheisohjelmista. Seutukunnan matkailupalvelut on koottu maakunnalliselle www.hame.fi -sivustolle sekä luetteloitu osoitteessa www.fskk.fi Forssan seudun matkailuneuvonta Koulukatu 13, 30100 FORSSA puh. (03) 4240 4724 s-posti: matkailuneuvonta@fskk.fi Hämeen Matkailu Oy on maakunnallinen myynti- ja markkinointiorganisaatio, jonka kautta Forssan seudun ryhmäretkipaketit ja -ohjelmat suunnitellaan ja ovat helposti ostettavissa. Hämeen Matkailu Verkatehdas Viipurintie 4,13200 HÄMEENLINNA puh. 010 617 2320 s-posti: info@hameenmatkailu.fi


Turpoonjoki Tammelassa

Ympäristö 2010 san seutu Osana

ympäristöteemavuotta ARS HÄME ´10 taideviikko 21.-29.8.2010 sisältää tekstiili-, lasi- ja ympäristötaiteen sekä teollisen tekstiilin historianäyttelyn Forssan keskustassa Loimijoen rantamilla Kutomon ja Kehräämön alueilla. Taideviikolla on myös työpajoja, taideseminaari ja taidesuunnistus. Tapahtumassa kierrätetään niin ajatuksia, ideoita, materiaaleja kuin tapahtuman teemaakin kuvataiteesta teatteriin, musiikista kirjallisuuteen.

www.arshame.com

Forssa Envitech - menestystä ympäristöliiketoiminnasta Forssan seudulle on keskittynyt viimeisen 15 vuoden aikana runsaasti ympäristöalan osaamista. Envitech-alueella on otettu käyttöön useita kierrätysteknologioita ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Alueen monipuolisuus tekee Forssa Envitechistä kiinnostavan ja ainutlaatuisen myös kansainvälisesti. Alue on valtakunnan markkinajohtaja lasinkierrätyksessä. Sillä on erittäin vahva asema sähkö- ja elektroniikkaromun, pilaantuneen maan ja biojätteen käsittelyssä. Uusimmat investoinnit uusiutuvien ja jäteperäisten polttoaineiden valmistukseen laajentavat alueen osaamista entisestään. Seudulla on korkeatasoista osaamista biokaasulaitosten ja vesienkäsittelyratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ympäristöasioiden asiantuntijapalvelut, koulutus ja korkeatasoinen maa- ja elintarviketalouden tutkimustoiminta tekevät kierrätys ja ympäristöteknologian ohella Forssan alueesta yhden maan edistyksellisimmistä ympäristöosaamisen alueista.

13

Tulevaisuuden ekoseutu Tulevaisuudessa kansainväliset avaukset ympäristöteknologiasektorilla, ja uusiomateriaalien jalostusarvon nosto yhdessä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa luovat mielenkiintoisia odotuksia. Forssan seudun ympäristöosaajat haluavat olla mukana rakentamassa koko seudusta Suomen vetovoimaisinta ja monipuolisinta ympäristöosaamisen keskittymää. Forssan seutu tunnetaan tulevaisuudessa ekoseutuna, jossa ympäristöala on merkittävä työllistäjä ja jossa muidenkin toimialojen yritysten kilpailukyky voi rakentua ympäristönäkökulmalle. Forssa Envitech tarjoaa ympäristöalasta kiinnostuneille mahdollisuutta tutustua alueen osaamiseen. Alue on suosittu tutustumis- ja vierailukohde ympäristöasioista kiinnostuneille ja liitettävissä retkiohjelmaan. Forssa Envitechin vierailusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Johanna Tanhuanpäähän puh. 010 249 1819, johanna.tanhuanpaa@ agropolis.fi

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

Forssan seutukunnan keskus, Forssan kaupunki, on vilkas kauppa- ja tapahtumapaikka, joka täyttää kulttuurinystävän toiveet, oli kyse sitten taiteista tai ruumiinkulttuurista. Matleena Ikonen

Forssa – elämyksiä kaikille aisteille F

orssan ytimessä, Loimijoen rannalla seisovat edelleen Axel Wilhelm Wahrenin vuonna 1847 perustaman puuvillakehräämön rakennukset. Arvokas ja idyllinen tehdasmiljöö on upealla tavalla valjastettu kaikkien asukkaiden ja kaupunkiin tulevien matkailijoiden käyttöön, ja kunniakas menneisyys elää edelleen nykypäivässä kehräämöalueella.

Elämyksiä kaikille aisteille Kehräämöalueella on säilynyt Wahrenin ajoilta jotain, joka tekee kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukselle ”sen jonkin” –perinteitä, yhteisvastuuta ja yritteliäisyyttä. Kesätorstaisin järjestettävä ehtootori kokoaa alueelle suuren määrän myyjiä, esiintyjiä ja markkinatunnelmasta nauttivia.

Wahren-keskuksessa kehrätään kulttuuria Loppujen lopuksi kehräämöalueen käyttötarkoitus ei nykyään eroa kovin paljoa alkuperäisestä. Muiden 1800-luvun teollisuusyhdyskuntien tapaan Wahren nimittäin loi tehtaidensa ympärille kaiken mitä työläiset elääkseen tuohon aikaan tarvitsivat: yhtiöllä oli alueella muun muassa kauppa, koulu, kirjasto ja terveydenhuolto. Yhtiöön kuului aikanaan myös panimo, ja jopa oma hotelli baareineen. Paljon on vettä virrannut Loimijoessa Axel Wilhelm Wahrenin ajoista, mutta vielä nytkin Forssa elää ja hengittää kehräämöalueestaan. Alueella sijaitsee edelleen lähes kaikki, mitä kaupunkilainen tarvitsee paitsi elääkseen, myös voidakseen hyvin. Kulttuuritoimijat, oppilaitokset ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet keräävät kaupunkilaiset yhteen ja pitävät Forssan sydämen sykkimässä. Kehräämöalueella toimii mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto, käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, ravintoloita ja jopa keilahalli. Monipuolinen museotarjonta tuo oman elävän lisänsä alueelle: Tekstiilimuseo Tyyki, Forssan museo ja luonnonhistoriallinen museo esittelevät kattavasti kaupungin perustamisvaiheita, historiaa sekä luontoa ja eläimistöä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

14

Upealla kehräämöalueella kävijä voi tutustua kaupungin historiaa ja perinnettä esitteleviin museoihin ja taidenäyttelyihin. Forssan kulttuuritoimen näyttelytila Vinkkelin vaihtuvissa näyttelyissä on paikallisen osaamisen lisäksi mukana valtakunnallisesti merkittäviä taidetempauksia, ja Wahren-salissa on mahdollisuus pysähtyä viikoittaisten konserttien ja musiikkitapahtumien äärellä. Ryhmämatkailijoille kehräämöalueella toimiva lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää räätälöityjä, elämyksellisiä paketteja kädentaitojen merkeissä. Kehräämön läheisyydessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Yhtiönpuisto, keidas kaupungin keskellä. Mielikuvituksen voi päästää vaeltamaan menneisyyteen vanhaa tehtaankoulua, klubia ja tehtaan virkailijoille rakennettuja pitsihuviloita silmäillessä, ja kehräämön kosken kuohujen alla voi kokeilla onneaan lohikalastuksessa. Forssa on profiloitunut musiikkikaupungiksi: Helmikuussa kaupungin herättää eloon Wahren-keskuksen ja Forssan kulttuuritoimen yhteistyönä järjestämä Tyykijazz, yksi Suomen korkeatasoisimmista jazz-tapahtumista, jossa esiintyjinä ovat paitsi kotimaisia, myös kansainvälisiä huippunimiä.


Huuhdo huolet Vesihelmessä Vesipedoille Forssa on oiva matkakohde, sillä viihdeuimala Vesihelmi on koko perheen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Vesihelmi on oikea osoite niin nautiskelijoille, kuntoilijoille kuin pienille vesipedoille – Vesihelmi on kylpylä, uimahalli ja viihdekeskus, jossa altaat, liukumäet, suihkut ja kuntoilusalit ovat käytettävissä pelkän sisäänpääsyn hinnalla. Palveluita täydentävät rentouttavat Spa-hoidot, hieronnat ja ohjatut liikuntaryhmät. Vesihelmessä kuntoilu ja rentoutuminen onnistuu saman katon alla! Paitsi suosittu perhekohde, Vesihelmi on myös erinomainen ryhmäretkikohde, jossa kylpemiseen voi yhdistää monenlaisia aktiviteetteja ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi talvinen lumikenkävaellus sopii erinomaisesti eritasoisille vaeltajille, sillä vaelluksen tahti määräytyy aina ryhmän tason mukaan. Kauniissa talvisissa maisemissa on aikaa nauttia luonnon rauhasta. Vaelluksen nostattama hiki huuhdotaan lopuksi Vesihelmen hellissä aalloissa. Hieman menevämmästä menosta pitäville Vesihelmen-vierailuun voi kesäaikana yhdistää karting-ajelun, jossa otetaan mittaa omista kyvyistä ja ehkä vähän kilpaillaankin… Jälkipyykit pestään pois Vesihelmen leppeissä löylyissä.

Viihdeuimala Vesihelmi on paitsi suosittu perhekohde myös erinomainen ryhmäretkikohde.

www.forssa.fi

Kehräämöalueella toimii mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto, käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, ravintoloita ja jopa keilahalli.

15

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

Uniikki

Humppila kunnioittaa kädentaitoja Matleena Ikonen

Taidetakomo Tuuli Wirman

A

ktiivinen Humppila tarjoaa matkaajille monipuoliset mahdollisuudet viihtymiseen. Lasinpuhalluksen pitkiä perinteitä jatkava Humppilan Lasi ja sen ympärille muodostunut Kakkostien kauppakeskus yhdessä alueen vilkkaan taide- ja käsityötarjonnan kanssa tekevät Humppilasta mielenkiintoisen käyntikohteen.

Vuosittain järjestettävä Uniikki Humppila -päivät tuo kuntaan tuhansia käsityöperinteen ja taiteen ystäviä. Tapahtuma esittelee kattavasti paikkakunnan monipuolista käsityö- ja muotoiluosaamista, ja on myös mainio ryhmäretkikohde. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettäviä Uniikki Humppila -päiviä on kehitetty yleisöpalautteen perusteella, ja teemana on ajan trendin mukaisesti ”Kestävästi kaunista”. Tämän vuoden kohteet ovat Altejé Heljä, Bianco Blu, Pekka Leinon keräilytavaranäyttely, Puusepänliike Tuulipuu, Taidetakomo Tuuli Wirman, Tilkkutex ja Villa Ainoa. Kohteissa on avoimet ovet koko tapahtuman ajan, ja niissä on tarjolla mm. työnäytöksiä, kilpailuja ja uusia tuotteita. Uniikki Humppila -tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus kaikille kädentaidoista ja designista kiinnostuneille, sillä se tarjoaa kävijälleen mahdollisuuden kurkistaa käsityöammattilaisten ja taiteilijoiden työhön nykypäivän Suomessa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Yhdessä tehden Suomen kartalle Paitsi tapahtumakävijöille, Uniikki Humppila on ainutlaatuinen tilaisuus myös itse taiteilijoille ja käsityöläisille. Yksi tapahtuman järjestelyissä alusta asti mukana olleista puuhanaisista, taiteilijaprofessori Heljä Liukko-Sundström, korostaa nimenomaan verkottumista ja yhdessä tekemistä. – Humppilassa on paljon käsityöläisiä ja osaamista, mutta se on paikkana ollut liian aliarvostettu. Tapahtuman ideana on nostaa esiin Humppilaa ja sen ainutlaatuista osaa-

16

mista. Humppila on hieno paikka – hauska, hulvaton, pieni ja sitkeä, Liukko-Sundström sanoo. Pitkäjänteinen työ on tuonut myös tulosta, sillä Uniikki Humppila tunnetaan jo laajalti sekä kävijöiden että lehdistön keskuudessa. – Humppila on hyvä kalastamaan ohi kulkevia, ja se juuri on tapahtuman idea. Tapahtumassa käy paljon kesähumppilalaisia ja täysin ulkopuolisia, mikä kertoo siitä, että tilaus tapahtumalle on olemassa, LiukkoSundström toteaa.


Markkinoilta uniikkiostoksia ja elämyksiä Hulvaton Humppila -markkinatapahtuma avaa Uniikki Humppila -päivät tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Tällöin käsityö- ja taideyrittäjät esittelevät tuotteitaan ja osaamistaan helposti saavutettavasti yhdessä paikassa lasitehtaan viereisellä tontilla. Myös yleisö saa kokeilla taitojaan eri kädentaidoissa, esimerkiksi Taidepajalla taotaan oma kiemura, josta myöhemmin tulee osa isoa pannunalustaa. Markkinoiden lisäksi Uniikki Humppila -päivien oheisohjelmistossa ovat UniikkiOlympialaiset, yhteislaulutilaisuus, Hulvatonkonsertti sekä Humppila-päivä ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva Vanhan aseman päivä.

Tutustu taontaan Yksi Uniikki Humppilan kohteista on Taidetakomo Tuuli Wirman, jonka pajassa rauta muotoutuu mitä erilaisimmiksi taide- ja käyttöesineiksi. Takomossa järjestetään ryh-

Viikinkisaunan kylpytynnyri on saanut viikinkiaiheiset koristeet.

Sauno viikinkien tapaan! Uniikkien käsitöiden ja taideteosten lisäksi Humppilasta löytyy myös muuta ainutlaatuista nähtävää ja koettavaa. Mikko ja Leena Kylämarkulan ylläpitämä Viikinkisauna Urpolan kartanon mailla tarjoaa ryhmille saunaelämyksen vailla vertaa ympäri vuoden. Sauna on rakennettu samoista materiaaleista kuin viikinkien saunat aikanaan: puupölkyistä ja savesta. Savusaunan pehmeissä löylyissä on helppo pehmentää lihakset ja rentoutua viikinkien tapaan. Saunan vieressä on pieni

Uniikki Humppila -päivät 20.-23.6.2010 Hulvaton Markkinatapahtuma 19.6.2010 Hulvaton-päivä Kauppilassa 19.6.2010

uimalampi ja lämmitettävä kylpytynnyri, johon on mukava pulahtaa kylpemään talvellakin. Saunan takkatupa on sisustettu tyylille uskollisesti viikinkihenkeen, ja se on mainio paikka erilaisten illanistujaisten ja pienten juhlien viettopaikaksi. Takkatuvan pöydän ympärille mahtuu 18 hengen seurue ja sama seurue mahtuu kerralla myös savusaunan löylyihin. Takkatupaan on mahdollista tilata ruuat tai kahvit, mutta ruokailun järjestäminen myös itse on mahdollista.

Humppila-päivä ja vanhan aseman päivä 20.6.2010 www.humppila.fi

Mikko ja Leena Kylämarkulan ylläpitämä Viikinkisauna Urpolan kartanon mailla. mille taontanäytöksiä, joissa perehdytetään sepän työhön ja työtapoihin ja joiden aikana valmistetaan kaksi tuotetta alusta loppuun – rautapalasta kauniiksi tuotteeksi. Tilauksesta ryhmille järjestetään myös takomiskokeiluja, joissa jokainen osallistuja saa olla oman tuotteensa seppä. Esimerkiksi kokousten oheistoiminnaksi tai polttariohjelmaksi soveltuva takomiskokeilu johdattaa havainnollisesti sepän ammattiin. Jokainen osallistuja takoo oman tuotteensa, ja jokaista neuvotaan ja opastetaan työssä henkilökohtaisesti.

Ateljé Heljä

17

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

Swingit ja sukukokoukset yhdellä lyönnillä

K

anta-Hämeen ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitseva Ypäjä on luonnonläheinen ja viihtyisä kunta, johon kauniit jokivarsimaisemat ja hurmaava hevostelu luovat suloista tunnelmaa. Ypäjä on virallisesti Suomen hevospitäjä – asukaslukuun suhteutettuna joka viides ypäjäläinen on hevonen! Ypäjän kehittyminen maamme hevoskeskukseksi alkoi vuonna 1931, jolloin puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu sijoitettiin valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille. Muutamaa vuotta myöhemmin samalle mäelle perustettiin Valtion hevossiittola – hevoset olivat tulleet Ypäjälle jäädäkseen.

Rentoudu ratsailla Nykyisin kunnan mainetta Suomen hevospitäjänä kantaa paljolti Ypäjän Hevosopisto. Vaikka opiston päätehtävä onkin tarjota hevosalan ammatillista koulutusta, se on kuitenkin myös merkittävä matkailukohde: opistolla järjestettävät hevosleirit ja -retket tuovat Ypäjälle hevosmatkailusta kiinnostuneita, ja mikä olisikaan mieleenpainuvampi tapa viettää lomaa kuin hevosen selässä, verkkaisesti vaellellen ja yhteyttä eläimeen luoden? Hevosopiston ympäristössä on noin 150 km reittejä, jotka kulkevat erityyppisissä metsämaisemissa ja luovat oivat puitteet ratsastukselle – opistolla tarjotaan erilaisia ja eripituisia ratsastusretkiä tilauksesta ryhmille.

Mikään huippuratsastaja ei vaellukselle lähtijän tarvitse olla, sillä Hevosopistolla käytettävät vaellushevoset ovat rauhallisia ja tehtäväänsä koulutettuja suomenhevosia. Täysin pystymetsästä ei hevosen selkään kuitenkaan voi lähteä – jokaisen vaellukselle osallistuvan on pystyttävä itsenäisesti ravaamaan ja laukkaamaan maastossa. Mikäli suitset eivät pysy omissa käsissä, turvallinen tapa vaikka koko perheelle on osallistua retkelle kärryiltä käsin.

Yrityksille Hevosopisto järjestää räätälöityjä ratsastusretkiä, joihin voi kätevästi yhdistää kokous- tai virkistyspäivän Hevosopiston tiloissa. Majoituskapasiteettia opistolla on talvisin 100 ja kesällä 150 paikan verran, ja ruokailupaikkoja kaiken kaikkiaan yhteensä noin 200 hengelle. Opastettu kierros alueen historiaan ja nykypäivään sekä valjakkoajo- tai ratsastuselämykset tekevät yrityksen virkistys- tai kokouspäivästä ikimuistettavan!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

18

Ratsastuksen muokkaamia lihaksia on hyvä verrytellä Loimijoki Golfin 18-reikäisellä kentällä. Kentän on suunnitellut Christian Lagerstedt legendaarisen Graham Cooken oppeja noudattaen. Kentän vieressä virtaava Loimijoki tuo oman värinsä kentälle, ja vaihtelevuutta luovat useat metsäsaarekkeet. Harjoitusmahdollisuuksia kentällä on runsaasti: 40-paikkainen range, putti- ja chippiviheriöt sekä harjoitusbunkkerit takaavat sen, että kentälle mahtuvat niin aloittelijat kuin edistyneemmätkin golfarit.


Korkeatasoisten urheilumahdollisuuksien lisäksi Loimijoki Golf tarjoaa erinomaiset puitteet juhlille ja kokouksille. 1800-luvulta peräisin olevassa tallirakennuksessa on 350 neliön kokoiset kokousja koulutustilat sekä sauna ja oleskelutilat, ja kattavia palveluita kehitettään jatkuvasti. Muori Menninkäisen mailla Paijan Maatilamajoitus lumoavassa ypäjäläisessä maaseutumiljöössä tarjoaa monipuoliset palvelut niin juhliin, yöpymiseen ja saunomiseen kuin asuntoauto- tai kylpyläreissuunkin. Tilan vanha päärakennus on peruskorjattu majoituskäyttöä varten, ja talossa on erikokoisia

huoneita sekä ala- että yläkerrassa. Mikäli haluat majoittua omassa rauhassa, Paija tarjoaa myös erikokoisia majoitusmökkejä mökkimajoittumiseen. Juhlat tai kokouksen voi järjestää näppärästi Paijan Juhla-Areenalla, jossa tilaa ja paikkoja riittää runsaslukuisemmallekin vierasmäärälle ja vaikkapa pyörähtelyyn parketilla. Juhla-Areenalta löytyy kaikki kokouksen pitämiseen tarvittava tekniikka, ja Paijan omassa keittiössä valmistettu aito maalaisruoka kruunaa tilaisuuden kuin tilaisuuden. Loimijoki Golf Ikimuistoinen elämys on saunominen maan alla sijaitsevassa menninkäissavusaunassa, jonka saunamenninkäinen takaa kosteat löylyt – reilunkokoiset suihkutilat sekä kylpytynnyrin tai viereisen lammen vesi pitävät huolen lopusta. Musiikkiteatteria moneen makuun Kulttuurista kiinnostuneen kannattaa suunnata kesällä Ypäjän Musiikkiteatterin esityksiin. Ypäjän Musiikkiteatteri on vireä harrastajateatteri, joka on toiminut kunnassa jo 25 vuotta. Teatteri tunnetaan erityisesti näyttävistä joukkokohtauksistaan ja live-orkesteristaan. Ryhmä suhtautuu teatterin tekemiseen intohimolla ja tinkimättömällä asenteella: se on alusta alkaen käyttänyt ammattiohjaajia ja panostanut ryhmän ohjaukseen ja kurssittamiseen. Musiikkiteatterin ohjelmistossa on ollut musikaaleja kuten Viulunsoittaja katolla ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen sekä musiikkinäytelmiä, operetteja ja jopa varta vasten Ypäjälle sävelletty ooppera Sammon Tarina. Ypäjän Musiikkiteatterin esitykset nähdään ja kuullaan Ypäjän kotiseutumuseon tuntumassa heinä-elokuun aikana, tarvittaessa katetun katsomon suojissa. www.ypaja.fi

Matleena Ikonen

Paijan menninkäissauna

19

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

T

ampereen, Turun ja Helsingin muodostaman kolmion keskellä Jokioisissa kaunis luonto ja ainutlaatuinen kulttuurimiljöö ovat eläneet sulavasti rinnakkain jo 1800-luvulta lähtien. Noin 6000 asukkaan kunnassa kartano, teollisuus, tutkimus ja tiede lyövät leimansa niin kuntalaisten jokapäiväiseen arkeen kuin matkailijoille suunnattuihin palveluihin. Kunnan vahvaa teollista historiaa kunnioittaa maamme ainoa Naulamuseo.

Jokioinen – kunta täynnä yllätyksiä ja yritteliäisyyttä Matleena Ikonen

Stiina-Liisa Pirkkamaa

Jokioisten Tietotalo Uljas historia luo ylpeyttä nykypäivään

Viisas mies rakensi talonsa savesta, oljesta ja sammalesta…

Jokioisten historia on pitkälti Jokioisten kartanon historiaa. Kuten paikallinen sanonta kuuluu: Ensin oli Kartano ja torpparit – sitten tuli kunta. Kartano perustettiin jo 1500-luvulla, jolloin Ruotsin kuningas Eerik XIV antoi Klaus Kristersson Hornille Portaan pitäjästä Jokioisten neljänneskunnan läänitykseksi. Kartanon myöhemmät omistajat olivat tunnettuja sukuja, heidän joukossaan mm. Flemingit, Jägerhornit, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit. Jokioisissa on asunut ja vaikuttanut myös oman aikansa mahtinaisia, kuten kesiään alueella viettänyt, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Aurora von Karamzin sekä kunnassa syntynyt Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.

Kartanolla oli Willebrandien aikaan oma pappi ja pappila, jonka Willebrand rakennutti kartanon maille Töykkälän mäelle. Vuonna 1800 käyttöön otettu rakennus on yhä pystyssä, ja siinä toimii nykyisin Suomen ensimmäinen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva pappilamuseo. Pappilan tekee ainutlaatuiseksi sen rakennustapa: Willebrand kokeili pappilassa uutta rakennusmenetelmää, jossa materiaalina käytettiin koemielessä savea, olkea ja sammalta. Ulkoverhoilu tehtiin tiilestä.

Jokioisten kunnan kannalta kartanon merkityksellisin omistaja oli von Willebrandien suku. Maaherra, kenraalimajuri Ernst Gustav von Willebrand aloitti Jokioisten kunnan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Jokioisilla on Suomen ainoa naulamuseo.

teollistamisen, mikä johti Jokioisten nopeaan kasvuun yhdeksi Hämeen maakunnan merkittävistä teollisuuspaikkakunnista. Von Willebrand tehosti ja laajensi kartanon sahateollisuutta 1790-luvulla ja perusti kartanon maille tiilitehtaan, panimon, viinanpolttamon, kankirautapajan ja verkatehtaan. Teollisuuden lisäksi von Willebrand myös kehitti maatalouden ja karjanhoidon menetelmiä.

20

Pappilamuseo on kiehtova käyntikohde, sillä aikojen saatossa rakennus on palvellut myös lukkarin puustellina, kouluna ja kartanon työntekijöiden asuntona. Museon alakerrassa on papin huone, sali, vierashuone, emännän huone, keittiö ja eteinen. Sisustus noudattelee aikakautta 1840 – 1871, ja esineistö on biedermeier-, kustavilais- ja talonpoikaistyyliä. Talon portaikossa ja


yläkerrassa on Miina Sillanpäälle kuuluneita esineitä, ja hänen synnyinkotinsa paikalle pystytetty muistomerkki sijaitsee Töykkälän mäen länsireunalla. Museon mäeltä avautuu tyypillinen jokioislainen kulttuurimaisema peltoaukeineen, jokilaaksoineen ja kaukana siintävine metsäisine mäkineen.

Tiedon valo loistaa Jokioisissa Vaikka Jokioinen nojaa pitkälti historiaansa, sillä on myös rohkeutta tehdä uusia asioita historiaa unohtamatta. Tästä esimerkki on Jokioisten Tietotalo, kartanon vanhaan päänavettaan tehty moderni toimistorakennus, jossa on paljon myös matkailijaa kiinnostavaa. Itse arkkitehtuuri talon sisällä on hieno, ja navetan tiloja on käytetty nerokkaasti hyväksi. Esimerkiksi pyöreisiin suuriin AIV-torneihin on tehty koulutustila ja toiseen sauna, jotka ovat vuokrattavissa kaikille halukkaille. Navetan vanhat pylväät on jätetty kaikkialla näkyviin, ja mm. ravintolasalissa ne luovat valoisaa tunnelmaa. Salin seinällä on keramiikkataiteilija, professori Heljä LiukkoSundströmin suuri seinäteos Tiedon valo. Taidematkailijalle nähtävyys!

Pappilamuseon sali Jokioinen maistuu vadelmalle, omenalle, kirsikalle…

Tietotalo on nousemassa taidenäyttelyiden ja muiden kulttuuritapahtumien kehdoksi erityisesti EU-rahoitteisen kehittämishankkeen ansiosta. Tietotalossa on kahvila- ja ravintolapalveluita tilauksesta isoillekin ryhmille normaalin lounasravintolan lisäksi. Tietotalossa on myös hienot Sotaveteraanien perinnetilojen näyttelyhuoneet. Miina Sillanpään syntymätorpan paikalle on pystytetty muistokivi.

Jokioisilla on otettu suomalaiset kasvit, marjat ja hedelmät sydämen asiaksi: kunnassa on kaksi puistoa, jossa kävijä voi tutustua eri lajikkeisiin. Pappilamuseon vieressä sijaitsee MTT:n, Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman ja Jokioisten kunnan yhteistyönä rakentama Ferrarian puisto, joka esittelee kävijöille suomalaisia hedelmä- ja marjakasvilajikkeita. Kävijät saavat maistellen tutustua esimerkiksi erilaisiin vadelma- ja mesivadelmalajikkeisiin tai vertailla vanhan ajan omenoita nykyjalosteisiin. Näiden lisäksi esillä on makeapihlajia, herukoita, karviaisia, kirsikoita, koristeomenoita, japaninruusukvitteneitä, luumuja, päärynää, tyrnejä, varpu-, kanadan- ja tarhapensasmustikkaa ja karhunvattuja. Jokioisten kartanon emännän, Wendla Gustava Willebrandin mukaan nimetty Wendlan Puutarha sijaitsee Jokioisten kartanon alueella, vanhan navetan takana aivan Tietotalon kupeessa. Näytepuutarha esittelee kartanon vanhoja puutarhakasveja ja MTT:ssä tutkittuja kestäviä FinE- hedelmä-, marja- ja koristepensaita. Alueella on muitakin kansallisia geenivaroja, esimerkiksi kokoelma japaninruusukvitteneitä. Sekä Ferrarian puistoon että Wendlan Puutarhaan on yleisöllä vapaa pääsy.

www.jokioinen.fi

Pappilamuseo

21

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme/Forssan seutu

Tammela – etelän ensimmäinen Tammelan kunnassa ympäröivällä luonnolla on suuri merkitys – ei vain kuntalaisten henkisen hyvinvoinnin vaan myös matkailuelinkeinon kannalta. Alueen kansallispuistojen koskemattomat metsät ja 200 järveä ja lampea tarjoavat hulppeat puitteet luontomatkailulle. Matleena Ikonen

Kaiken kansan kansanpuisto Saaren kansanpuisto, ”Lounais-Hämeen helmi”, perustettiin jo 1930-luvulla Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Puisto sijaitsee maisemallisesti ja geologisesti arvokkaalla Kaukolanharjun harjujaksolla, ja sinne lounais-hämäläiset ovat perinteisesti kokoontuneet juhannuksen viettoon aina puiston alkuajoista lähtien. 48 hehtaarin alueelle levittäytyvään puistoon mahtuu niin lehtometsiä kuin jylhiä havumetsiä ja suoalueita, ja siellä on erinomaiset mahdollisuudet paitsi ohjattuun luontomatkailuun myös omaehtoiseen ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Puiston liepeillä sijaitsee Kaukolanharjun näkötorni, eräs harvoista matkailukäytössä olevista puurakenteisista näkötorneistamme. Kallisarvoiset kansallispuistot Tammelan kunnan alueella on peräti kaksi kansallispuistoa: Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Torronsuo on Suomen suurin, yli kymmenen kilometriä pitkä keidassuoalue, joka on säilynyt nykypäiviin asti lähes luonnontilaisena. Torronsuo on hyvin arvokas lintu- ja hyönteislajistoltaan. Alueella pesii lähes sata lintulajia, eikä monia Torronsuolla eläviä lintu- ja perhoslajeja juurikaan tavata muualla Etelä-Suomessa. Suoalueeseen pääsee tutustumaan jo aluetta kiertäviä pitkospuita pitkin tai kahdesta luontotornista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

22

Naisväki kävelytukilla Eerikkilän urheiluopistolla.


Härkätien Elämysporras Oy luotsaa matkailijoita luontoelämysten pariin sekä perinteisin että hieman moderneimmin keinoin. Sari ja Jorma Pura pyörittävät kesäisin Bar Kirnua ja Maitolaituria Tammelan kirkonkylän kupeessa. ”Bar Kirnu ja Maitolaituri on mukava pistäytymispaikka, johon kuka tahansa voi poiketa kahville, jäätelölle tai oluselle”, kertoo Jorma Pura. Lamalan meijerin vanhaan päärakennukseen kunnostetussa baari-kahvila-olohuoneessa miljöö on kotoisen vanhanaikainen ja tunnelma välittömän letkeä. Omassa rannassa kelluu ponttoonialus M/S Kala-apaja, jolla isäntä Pura järjestää kalastussafareita Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle. Hieman syrjemmällä sijaitsee Purien toinen kohde, Kievari Koskikara, luonnonkauniissa koskimaisemassa sijaitseva eräravintola. Tilausravintolana toimiva Koskikara tarjoaa oivalliset puitteet juhlia tai kokouksille erilaisessa, eksoottisessa ympäristössä. Ravintolan sisällä on seitsemän pilkkireikää, joten jos pakkanen puree liian kovasti, voit lähteä pilkille vaikkapa takkatulen ääreen!

erämaa Liesjärven kansallispuisto Tammelan takamailla sopii erinomaisesti päiväretkikohteeksi niin kesällä kuin talvella. Kansallispuisto on karua saloseutua, jonka maisemia hallitsevat neljän neljän toisiinsa liittyvän järven ja parin suolammen ympärillä kiemurtelevat rannat. Vaikka puisto on kohtalaisen pieni, vain 21 km2, metsäistä rantaviivaa siellä on lähes 50 km. Oman lisänsä sokkeloiseen maisemaan tuovat Liesjärveä ja Kyynäräjärveä erottava matala hiekkarantainen Kyynäränharju sekä noin neljäkymmentä erikokoista saarta ja luotoa.

Koskikaran tilauksesta lämmitettävään savusaunaan mahtuu 15 henkilöä, eikä saunominenkaan ole Puran mallissa rutiini, vaan rituaali: ”Me emme myy kuumaa löylyhuonetta”, sanoo Jorma Pura. ”Meillä saunominen on aina palvelu, johon kuuluvat ruuat ja juomat, isännän ja emännän palvelut sekä tarvittavat asut ja tarvikkeet.” Erikoisia saunaelämyksiä etsivälle Elämysportaan saunabussi on ehdoton kokemus: 12-metriseen Volvon turistibussiin on rakennettu ns. sight-seeing -sauna, jonka lämmittää puulämmitteinen kiuas. Bussissa on saunatilaa 16 hengelle, ja jos koko kierroksen aikana ei jaksa istua löylyissä, saunabussin väliosassa on vilvoittelutilaa ja etuosassa pöydät ja istuimet pitempääkin matkaa varten. ”Konseptiin kuuluu, että matkan varrella poiketaan ravintoloissa, pubeissa tai vaikkapa rannalla – eli saunojat hyppäävät bussista kylpytakeissaan ennalta sovituissa kohteissa, joissa on tietysti neuvoteltu asiasta etukäteen. Kaikkea ei tietenkään paljasteta osallistujille, vaan matkaan mahtuu aina jotain ylläreitäkin”, Jorma Pura lupaa.

Eerikkilän Urheiluopistosta eväät erinomaiseen lomaan Jo 60-vuotias Eerikkilän Urheiluopisto on aktiivisen lomailijan must-kohde. Eerikkilän monipuolisesta urheilu-, liikunta- ja hyvinvointitarjonnasta löytyy omat suosikit niin lapsille, naisille kuin ikäihmisillekin – tekemistä riittää jokaiselle! Esimerkiksi Hyvänen aika nainen! Hyvä olo kaunistaa -kurssi sisältää hyvinvointia edistävää liikuntaa, ruokaelämyksiä ja täydellistä rentoutumista. Senioreille suunnatuilla Upea ikä -kursseilla kokeillaan ikääntyville suunniteltua kuntoliikuntaa ohjaajan opastamana. Valmiiden kurssipakettien lisäksi Eerikkilässä voi nauttia perheen tai pariskunnan omatoimisesta liikuntalomasta. Monipuoliset liikuntatilat ovat vapaasti käytettävissä ja ympäröivä kaunis luonto tarjoaa mahdollisuuden vain oleskella ja ihmetellä. Korkeatasoiset majoitustilat takaavat nautinnollisen vierailun Eerikkilässä.

Kylä kelpaa! Tammelassa järjestetään kesällä 2010 KyläKelpaa! -kyläasumisen messut, joiden teemana on asuminen maaseudulla. Messujen aikana Tammela ja sen kylät esittäytyvät, ja ohjelmassa on kattavasti tietoa maaseudulla asumisesta kuten jätevesien käsittelystä, energiaratkaisuista ja maisemanhoidosta. Myös kylissä tapahtuu koko messujen ajan - lisätietoja ja päivitetty tapahtumainfo löytyy osoitteesta www. tammelankylat.fi.

Letkeää lepoa ja extreme-elämyksiä Runsas ja monipuolinen Tammelan luonto inspiroinut myös paikallisia matkailuyrittäjiä, jotka elävät luonnosta paitsi kuvaannollisesti myös kirjaimellisesti.

Erikoisia saunaelämyksiä etsivälle Elämysportaan saunabussi on ehdoton kokemus.

23

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme

H

ieman yli 8000 asukkaan Lopen kunta sijaitsee Kanta-Hämeessä lähes keskellä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan muodostamaa kolmiota. Etäisyydet keskuksiin ovat lyhyet: Hämeenlinnaan matkaa kertyy 50 km, Riihimäelle 20 km, ja Helsinkiinkin vain 75km. Nopea saavutettavuus maan väestökeskuksista ja tasokas tonttitarjonta on tehnyt Lopesta asukasluvultaan yhden Kanta-Hämeen nopeimmin kasvavista kunnista. Loppi on myös suosittu kesämökkikunta: Lopen kunnan alueella on n. 300 järveä ja lampea ja yli 3300 kesä-asuntoa. Vakituisten ja kesäasukkaiden lisäksi kuntaan tuovat lisäväriä runsasta vuokramökkitarjontaa hyödyntävät matkailijat.

Mannerheimin jalanjäljillä

Lopen kuntaa leimaavat kiireettömyys ja yhteen hiileen puhaltaminen. Kunnan historia ulottuu 1600-luvulle asti, mikä tuo olemiseen ja tekemiseen viisasta perspektiiviä: mikäs kiire tässä, tässähän on oltu ennenkin… Lopella korostetaan yhteistyön merkitystä, historian peruja sekin. Kerrotaan nimittäin, että Lopen takamailla asunut piru

Lopella on jotain, mitä missään muualla Suomessa ei ole. Marsalkka Mannerheimin 75-vuotislahjaksi saama kelohonkainen metsästysmaja, Marskin maja, sijaitsee Lopella Punelia-järven rannalla ja on ainutlaatuinen vierailukohde. Korpisotureiden vuonna 1942 rakentamat maja, sauna ja kalamaja sijaitsivat alun perin Lieksajärven rannalla, mistä ne siirrettiin Lopelle sotatapahtumien vuoksi. Matkailunähtävyytenä maja on ollut vuodesta 1959, ja vuonna 1992 sen läheisyyteen avattiin kenttävartiomuseo Sisu majan rakentajien kunniaksi. Museossa yleisöllä on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua sotaajan kenttävartio-oloihin. Maja-alueella toimii nykyisin myös tasokas tilausravintola, joka sopii oivallisesti kokousten ja juhlien pitopaikaksi. Alueen perinnettä ja entistä isäntää kunnioittaen

Loppi – vapaa-aika Matleena Ikonen

Lopen kunta

keskellä kiirei

olisi vihastunut kirkon rakentamisesta ja koittanut murskata sen valtavalla kivenlohkareella. Kivi joutui kuitenkin Loppijärveen, ja sen seurauksena kylää kohtasi suuret vaikeudet: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Lopulta kyläläiset yhteistyöllä kampesivat kiven ylös järvestä – ja tähän yhdessä tekemisen ja menestymisen perinteeseen Loppi tänäkin päivänä nojaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

24

ravintola tarjoaa Marskin Perinnepäivällisen, joka koostuu Marsalkan lempiruoista ja juomista. Ruokailun aikana perehdytään Mannerheimin aikaisiin hienostuneisiin pöytätapoihin ja päästän perehtymään historiaan. Museoalueella on myös Marskin sauna, joka on käytössä tilauksesta. Löylyistä voit pulahtaa Punelia-järveen, talvella avantoon.


Hei, me lennetään! Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus Räyskälä tarjoaa matkailijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Lopen kauniisiin maisemiin ilmasta käsin. Ilmailukeskus järjestää päivän mittaisia purjelennon tutustumiskursseja, jonka aikana opitaan purjelennon perustiedot sekä päästään tutustumislennolle ohjaajan kyydissä. Lentämisen hurmaa pääsee jokainen kokemaan myös koneen ohjaksissa, ja tandemhyppyynkin on Räyskälässä mahdollisuus. Räyskälässä järjestetään aktiivisesti myös kilpailutoimintaa. Purjelennon SM-kisoja on vuosittain ja kansainvälisiäkin kilpailuja järjestetään, esim. 2009 kesällä Räyskälässä järjestettiin nuorten purjelennon MMkilpailut. Alueella on myös muuta kilpailutoimintaa, mm. vuosittainen Road Racingin SM-osakilpailu.

Paketoi päiväsi Lopen matkailuyrittäjät tarjoavat ryhmille valmiiksi paketoituja ja ohjelmoituja retkiä eri teemojen ympärille. Retkillä tutustutaan alueen historiaan, kulttuuriin ja nähtävyyksiin asiantuntevan oppaan johdolla, ja päivän kruunaa luonnollisesti mieleenpainuva ruokailuhetki. Jokainen paketti voidaan räätälöidä tarvittaessa asiakkaan toiveiden mukaan, mutta valmiistakin paketeista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Päiväpakettien humoristiset ja osuvat nimet houkuttelevat lähtemään – miltä kuulostaisi esimerkiksi ” Jukopliut, lähretääs Lopelle!” -paketti, joka tutustuttaa kirjailija Sakari Pälsin ja Fallesmannin Arvon kotimaisemiin? Tai verkkaisesta menosta kiinnostuneille ”Lopen uupuneen kyläkierros” – vanhoja kylänraitteja kulkeva maaseutukierros, jonka aikana tutustutaan Etelä-Lopen

vyöhyke sintä Suomea

kyliin, maistellaan suussa sulavia hämäläisiä herkkuja sekä tehdään ostoksia? Näillä retkillä Lopella vierähtää helposti muutama päivä! Vauhdin hurmaa Saukkolan EK:lla Saukkolan EK:ssa elämys on taattu kaikille räväkämmistä ohjelmanumeroista pitäville. Asiakastilaisuuksiin erikoistuneessa ajoharjoittelukeskuksessa vierailija pääsee kartturiksi täysiverisen kilpa-auton kyytiin. Heikkohermoisempia hirvittää kun noin kolmen kilometrin mittaisella erikoiskoeosuudella nopeudet nousevat pääsuoralla jopa 140 – 180 kilometriin tunnissa – aidon kilpa-autoilun tunnelmaa! Ammattitaitoiset kuljettajat ja turvaluokitellut kilpa-autot takaavat laadun ja turvallisuuden. Rallin nostattamat adrenaliinit laskeutuvat helposti Saukkolan tunnelmallisessa savusaunassa, jossa on hyvä puida jälkipelejä. Vauhdista viehättyneille Loppi tarjoaa kunnan ylläpitämän noin 30 kilometrin mittaisen mönkijäuran. Mönkijäura on Etelä-Suomessa ainutlaatuinen, ja paikallisten yrittäjien järjestämillä opastetuilla safareilla pääsee kokemaan sekä vauhtia että tarkkuutta vaativaa maastoajoa. Mönkijäuralla voi edetä myös yksin, kunhan alla on vakuutettu mönkijä ja kuljettaja sitoutuu noudattamaan uran sääntöjä. Moottoriurheilun ystäville Loppi on omiaan – myös endurosafareita järjestetään kunnassa jopa kahden yrittäjän voimin.

Ilmailukeskuksen motellissa on majoitustilaa 2-4 hengen huoneissa yhteensä 60 vuodepaikkaa, ja tilavan saunan lauteilla on hyvä jatkaa lentämistä. Sauna takkatupineen toimii kokoustilana ja sopii mainiosti myös illanviettoon.

Ota ohjelma omiin käsiin Valmiiden pakettien ja vauhdikkaiden ohjelmapalveluiden lisäksi Loppi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös omatoimiseen matkailuun. Pienessä kunnassa riittää mielenkiintoisia käyntikohteita, kuten Jokiniemessä sijaitseva historiallinen kappalaisentalo Pappilanpuisto, jonka puutarhassa kasvaa yli 160 kasvilajia ja kotieläinpuistossa voi tutustua mm. uhanalaisiin itäsuomalaisiin kyyttöihin. Pappilanpuisto on myös vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin kuten perhejuhliin. Lopen vanha kirkko Santa Pirjo kuuluu maamme vanhimpiin puukirkkoihin ja on käymisen arvoinen. Sajaniemen kesäteatteri on tarjonnut laadukkaita teatteriesityksiä jo 25 vuoden ajan eikä vauhti hiljene – siinä määrin suosittuja ovat Sajaniemen näytökset olleet, että uusi katsomo on laitettu työn alle! Myös Lopen luonto on tutustumisen arvoinen: retkeilypolkuja alueella on runsaasti, ja vaeltamisen lisäksi Lopen melontareitit tarjoavat vaihtoehtoja sekä vasta-alkajille että melontaa kauemmin harrastaneille. www.loppi.fi ja www.loppi.fi/matkailu

25

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme

Kun nähtävyydet on nähty ja käyntikohteet koluttu, voi Lopella viettää hetken jos toisenkin upean luonnon helmassa fiilistellen. Lopen ja naapurikuntien alueelle levittäytyvät reitistöt tarjoavat henkeäsalpaavia näkymiä, luonnon rauhaa ja ruumiin kuntoilua sopivan kokoisissa paketeissa.

Lopen luontoa

ristiin rastiin K Matleena Ikonen

un nähtävyydet on nähty ja käyntikohteet koluttu, voi Lopella viettää hetken jos toisenkin upean luonnon helmassa fiilistellen. Lopen ja naapurikuntien alueelle levittäytyvät reitistöt tarjoavat henkeäsalpaavia näkymiä, luonnon rauhaa ja ruumiin kuntoilua sopivan kokoisissa paketeissa.

Niko Blomberg

Lopen luonnossa riittää ihasteltavaa ja elämyksiä. Loppi kuuluu niin sanottuun Hämeen järviylänköseutuun, joka tuo aitoa erämaahenkeä keskelle vilkkainta Suomea. Ikiaikainen hämäläinen luonto, kirkasvetiset järvet ja niitä kiertävät polut tarjoavat upean tilaisuuden akkujen lataamiseen. Hämeen järviylängön matkailua ja reitistöjä EU-hankkeessa kehittävän projektipäällikkö Niko Blombergin ei tarvitse miettiä kauaa kun häneltä kysyy Lopen luontoreittien helmiä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

26

- Lopen Räyskälässä sijaitseva Iso-Melkutin on aivan loistava päiväretkikohde, Blomberg vastaa miettimättä. - Sinne on rakennettu uusi laavu nuotiopaikkoineen vuonna 2008, ja isomman järven ympäri kiertää hyvin helppokulkuinen, 6 kilometrin mittainen reitti, joka sopii erinomaisesti lähes kaikille, myös lapsiperheille. Melkuttimien alue edustaa Hämeen järviylänköä puhtaimmillaan. Helppokulkuiset harjumänniköt ja eteläsuomalaisittain erittäin kirkasvetiset järvet hou-


kuttelevat retkeilijöitä jääkauden muokkaamaan maisemaan. Melkuttimien alue on oivallinen päiväretkikohde myös perheen pienimmille, sillä uimapaikkoja löytyy melkein jokaisen alueella olevan järven rannasta. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-ohjelmaan sekä rantojen- ja harjujensuojeluohjelmiin. Rannat ovat säilyneet muutamaa mökkiä lukuun ottamatta rakentamattomina eikä harjujen soraaarteeseen ole koskettu lainkaan – ainutlaatuista koskematonta ja kokemisen arvoista erämaata aivan ruuhka-Suomen portilla!

Samoa samoilemaan Toiseksi tutustumisen arvoiseksi reitiksi Blomberg suosittelee Komion luonnonsuojelualueella risteilevää Luutaharjun Samo -reittiä. - Luutaharjun reitti soveltuu sekin hyvin päiväretkikohteeksi, ja sen kiertämällä retkeilijä saa hyvän yleiskuvan koko Komion luonnonsuojelualueesta, Blomberg sanoo.

ei tarvitse tallailla. Yksin Lopen alueella risteilee kaikkiaan 80 – 90 kilometriä reitistöjä ja koko Hämeen järviylängön alueelle levittyvässä Ilvesreitistöllä jopa useita satoja. - Mahdollisuuksia on sekä pitkiin patikkaretkiin että lyhyisiin päiväretkiin. Polkujen varsille on rakennettu laavutukikohtia noin 10 kilometrin välein, ja laavujen lisäksi yöpymismahdollisuus on teltalla kaikkialla reitin varrella, Niko Blomberg kertoo.

Poron jäljillä Niille, jotka haluavat haastaa itsensä hieman pidemmällä vaelluksella, kannattaa suunnata Lopelle syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Silloin nimittäin Lopella järjestetään perinteinen Poronpolku-tapahtuma. 1960-luvulta periytyvä tapahtuma kerää vuosittain jopa yli 4000 kävijää, ja on erityisesti pääkaupunkilaisten suosiossa. Tapahtuma ja reitti ovat saaneet nimensä Lopella 1960-luvulla koeruokinnassa olleiden kymmenen poron mukaan. Koeruokinnan päätyttyä 1970-luvulla porot lähtivät, mutta polun nimi jäi elämään. Poronpolku esittelee alueen harjuluontoa upeimmillaan, ja se onkin useiden kävijöiden jokavuotinen ret-

kikohde. Kokonaispituudeltaan reitti on noin 30 kilometriä pitkä, mutta se jakautuu kuuteen lyhyempään reittiosuuteen, joista voidaan yhdistellä erimittaisia päiväretkiä.

Yhteistyöllä yhteistä hyvää Hämeen järviylängön upeita retkeilyreittejä ylläpidetään ja kunnostetaan alueen kuntien, matkailuhankkeiden ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteistyössä. - Viimeisen neljän vuoden aikana reittejä on kunnostettu paljon: on tehty laavuja ja merkitty reittejä, Niko Blomberg kertoo.

- Yksi yhteistyön tulos nähdään keväällä kun järviylängön alueesta julkaistaan netissä karttaportaali. Sieltä retkeilijä voi tulostaa mukaansa haluamansa reitin kartan taukopaikkamerkintöineen. Linkki kartaportaaliin tullee ainakin hame.fi- sekä loppi. fi/matkailu -sivustoille, Blomberg sanoo. Reitistöihin ja järviylängön ainutlaatuiseen luontoon voi tutustua myös Tammelan kunnan puolella sijaitsevassa Hämeen luontokeskuksessa, jossa myydään alueen reittikarttoja ja järjestetään erilaisia luontoaiheisia näyttelyitä ja tapahtumia.

- Samo on noin 6,5 kilometriä pitkä rengasreitti, joka on helposti saavutettavissa autolla, ja auton voi jättää lähtöpaikalle parkkiin. Jos pidempää reittiä ei jaksa kävellä, Luutaharjulla kiertää myös lyhyempi noin 3,5 kilometrin mittainen Pikku-Samo. Samo-reitit sijoittuvat hyvin vaihtelevaan maastoon, jossa välillä noustaan jyrkästikin, joten reitit tarjoavat sopivasti myös haastetta ja sykkeen nostatusta. Reitin varrelle sijoitetuilla laavuilla voikin välillä pysähtyä hengähtämään tai hörppäämään nuotiokahvit. Samo-reittiä ylläpitää paikallinen latuyhdistys. Halusi Lopen-kävijä sitten lyhyen päiväretken tai vaikkapa viikonloppuvisiitin Lopen upeassa luonnossa, samoja polkuja

27

www.kotimaassa.fi


Kanta-Häme

järjestetään myös erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, huutokauppoja ja kirpputoreja. Museossa toimii myös tutkijakirjasto ja -arkisto, ja museomyymälän valikoimista voi mukaan ostaa erilaisia lasiesineitä koruista käyttöesineisiin.

Perinteikäs Lasimuseo Kun Riihimäellä ollaan, lasia on vaikea ohittaa. Kaupungissa toimi pitkään lasinvalmistusteollisuutta, jonka vahvoihin perinteisiin pääsee tutustumaan Suomen Lasimuseossa. Lasimuseo esittelee lasin historiaa ja muotoilua, ja siellä voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan sekä suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen.

Kaunis museorakennus on rakennettu 1900-luvun alussa Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914, kunnes Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi v. 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyisen museokahvilan paikalla on aikanaan sijainnut lasitehtaan hevostalli ja isommassa vaihtuvien näyttelyiden salissa oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.

Vuonna 1965 avattu Lasimuseo esittelee historiallisen perusnäyttelyn lisäksi vaihtuvissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa. Museolla

RIIHIMÄKI – kulttuurinystävän ja kaupunkieläjän kohde Matleena Ikonen

Riihimäen kaupunki

Hämäläisyyden ytimessä sijaitseva

Riihimäki on mo-

nipuolinen matkailukohde, jossa mielihalujaan pääsevät toteuttamaan niin hiljaisuudessa viihtyvät

luonnonkävijät, kulttuu-

rinystävät kuin urbaanista sykkeestä nauttivat

himoshop-

pailijatkin.

matkailijan kannattaa

Riihimäellä

ehdot-

tomasti tutustua kaupungin

monipuoliseen ja korkeatasoiseen

museotarjontaan:

Suomen Lasimuseo, Viestimuseo ja Suomen Metsästysmuseo tarjoavat

ainutlaatuisia näyt-

telyitä, joita ei muualla Suomessa pääse näkemään. Viestimuseo Kuva: Terho Siltanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

28


Monipuolinen Metsästysmuseo Lasimuseon vieressä sijaitseva Suomen Metsästysmuseo esittelee suomalaista erä- ja metsästyskulttuuria erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien kautta. Museon perusnäyttely perehdyttää kävijän suomalaisen metsästyksen kymmentuhatvuotiseen historiaan aina ammoisesta elinkeinometsästyksestä nykyiseen harrastusmetsästykseen. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi kivikautisen metsästäjän leiriin, metsäpeuran ajopyyntiin, turkiskauppaan ja hylkeenpyyntiin. Museossa on esillä myös erilaisia pyyntivälineitä kivikaudelta nykypäivään. Oman kokonaisuutensa muodostavat metsästyksessä käytetyt tuliaseet suustaladattavista piilukkopyssyistä nykyaikaisiin metsästysaseisiin. Museon perusnäyttelyssä voi tutustua myös metsästykseen liittyviin taikaesineisiin sekä tärkeimpiin riistaeläimiimme.

Valtakunnallinen Viestimuseo

Perusnäyttelyä täydentävät monet vaihtuvat erä- ja metsästysaiheiset näyttelyt ja tapahtumat. Vuonna 2010 museolla järjestetään mm. koko perheen talviretkeilytapahtuma ja lintujen pesintää valottava Pönttöpäivä. Museossa toimii myös myymälä, jonka valikoimissa on mm. erä- ja luontokirjoja, matkamuistoja ja lahjatavaroita.

Riihimäen varuskunnassa sijaitseva Viestimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka esittelee monipuolisesti ja kattavasti sotilasviestitoimintaa. Museon perusnäyttelyssä on esillä satoja esineitä kuten sotien aikana Suomessakin käytetty Hughes-lennätin, kuuluisa salakirjoituskone Enigma sekä radioteitse ohjattu miinanlaukaisulaite. Perusnäyttelyssä on laajasti materiaalia aina vainovalkeiden ja kirjekyyhkysten ajoilta nykypäivän kännykkäaikaan saakka - yhteensä noin 400 viestilaitetta, noin 200 valokuvaa ja noin 100 erilaista muistoesinettä. Kokoelmista löytyy myös viestimiesten sodissa käyttämiä käsiaseita esittelevä tyylikäs asevitriini. Perusnäyttelyn lisäksi Viestimuseossa järjestetään ajoittain erilaisiin teemoihin keskittyviä vaihtuvia näyttelyitä. Museorakennuksena toimii Venäjän vallan aikainen upseerikerho vuodelta 1913, ja Viestimuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1974 lähtien.

Mene museoon... tai lähde luontoon! Kulttuuritarjonnan lisäksi Riihimäki tarjoaa luonnon rauhaa ja erämaa-alueita EteläSuomen keskeisimmällä alueella. Riihimäen virkistysalueilla vapaa-ajanajanviettomahdollisuuksia on melonnasta patikointiin. Maastoon merkityillä patikointi- ja retkeilyreitistöillä on turvallista liikkua ja tutustua luonnon ihmeisiin, ja puhdasvetisiin järviin ja lampiin on mukava pulahtaa vilvoittelemaan. Riihimäen kaupungin omistama vapaaajanviettokeskus Riihisalo tarjoaa tekemistä ja elämyksiä ympäri vuoden. Vanhan Salon kartanon miljöössä, kauniin Kaartjärven rannalla sijaitsevassa Riihisalossa aktiviteetteja löytyy niin perheille kuin yritysryhmillekin: tennis- ja lentopallokenttä, frisbeegolf-rata, ympärillä levittäytyvä hengästyttävän kaunis hämäläisluonto sekä Riihisalon pihapiirin suloiset kotieläimet pitävät huolen siitä, että Riihisalossa aika lentää ja useampikin päivä vierähtää tuossa tuokiossa. Majoitustilat ja maukkaat kotiruuat kruunaavat Riihisalossa vietetyn loman tai kokouksen. www.riihimaki.fi

29

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Vuonna 1905 kaupunkioikeudet saanut Lahti on kasvanut 3000 asukkaan kylästä yli 100 000 asukkaan aktiiviseksi kaupungiksi. Eeva Oksman

Lahden kaupunki

Lahden Urheilukeskus, oikealla Hiihtomuseo Kuva: Lahden kaupunki / Manne Stenros

Suuntana L

ahti sijaitsee vain sadan kilometrin päässä Helsingistä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo tulla. Etelästä päin matkustettaessa Lahti on ensimmäinen sisävesisatama, josta pääsee Järvi-Suomen alueelle, sillä Vesijärveltä on yhteydet Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, Jyväskylään ja 300 km päähän Keiteleelle saakka. Liikuntaa ja urheilua

Lahden seudulla sijaitsevat liikunta-alaan erikoistuneet Vierumäen Urheiluopisto Heinolassa ja Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa. Kymmenen rinteen Messilä Hollolassa on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus, josta pääsee Salpausselän laduille. Kesäisin Hollolan Messilässä, kuten Lahden seudun neljällä muullakin golf-kentällä,

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

riittää golfin innoittamia liikkujia. Golfareille Lahti ympäristöineen onkin ”greeniä koko seutu”.

Lahden Urheilukeskus on erinomainen paikka liikunnan harrastamiseen, harjoitteluun ja kilpailutoimintaan. Talvinen Urheilukeskus on kaikille tuttu mäkihyppy- ja hiihtokisoista. Sieltä voi lähteä hiihtolenkille Salpausselän ulkoilu- ja latuverkostolle, jota on noin 145 km. Kesäisin Urheilukeskuksen valtaavat yleisurheilijat ja jalkapalloilijat. Kuntoaan voi kohottaa kesäisin myös suurimman hyppyrimäen alastulorinteen jatkeessa, maauimalan 50 metriä pitkässä uima-altaassa. Urheilukeskus on myös suosittu matkailukohde, sillä siellä sijaitsevat Hiihtomuseo mäkihyppysimulaattoreineen, Suurmäen huipun näköalatorni ja oivallinen lounaspaikka Voitto.

30

Suurtapahtumat houkuttavat

Vaikka Lahdessa järjestetään monia suurtapahtumia, on Salpausselän Kisat ehdoton ykkönen. Legendaariset kisat järjestetään tänä vuonna jo 85. kerran. Tänä vuonna kisat pidetään 5.-7.3.2010, jolloin maailman huiput saapuvat Lahteen suoraan Vancouverin olympialaisista. Kaikkina kolmena päivänä kisataan maailmancupin osakilpailuita ja yleisöystävällisinä lajeina Lahteen palaavat mm. yhdistelmähiihdot ja viestit. Kisoissa on jälleen runsaasti oheisohjelmaa, kuten viralliset AfterSki -konsertit kisaperjantaina ja -lauantaina Lahti Hallissa. Kisojen yleisö-/ ohjelmateltassa nähdään myös korkeatasoisia esiintyjiä. Kaikilla kisalipun ostaneilla on vapaa pääsy Urheilukeskuksen kisatorilla sijaitsevaan telttaan. Vuosi vuoden perään kovakuntoiset saapuvat Lahteen Suomen suurimpaan massahiihtotapahtumaan, Finlandia-hiihtoon, joka järjestetään 27.–28.2.2010. Lauantaina


matkoina ovat perinteinen 32 km ja 50 km ja sunnuntaina vapaa 50 km sekä naisten ja alle 16-vuotiaiden vapaa 20 km, joka voidaan hiihtää myös perinteisellä tyylillä. Lähtö ja maali sijaitsevat Lahden Urheilukeskuksessa ja reitin varrella hiihtäjiä palvelee 10 huoltoasemaa. Pitkän matkan hiihto tuhansien muiden hiihtäjien kanssa on aito elämys!

puartistit esittävät monentyylistä musiikkia jazzista rocksoundeihin. Suurtapahtuma sai alkunsa vuonna 1989 Lahti Big Bandin aloitteesta. Pikantin lisän Lahden kulttuuritarjontaan tuo Pohjoismaiden suurin musikaalinen suihkulähde, joka sijaitsee lähellä satamaa, Pikku-Vesijärven lammessa. Loka-

Tampellan entinen pellavanpuhdistuslaitos sai voimansa vieressä sijainneen myllyn vesirännistä syöksyvästä vedestä. Pellavankäsittelylaitoksen lisäksi pihapiirissä on väentupa, pellava-aitta, kahvilarakennus, pajarakennus sekä puoti. Aittojen aarteita ja kosken kuohuntaa –retki suuntaa kohti Nastolan kaunista ja moKäyrätorvet kadulla. Kuva: Sinfonia Lahti

Lahti

Kulttuuri kutsuu

Myös runsas kulttuuritarjonta festivaaleineen tuo ihmisiä Lahteen.

Sinfonia Lahden 11. kansainvälinen Sibelius-festivaali 2010 järjestetään festivaalin taiteellisen johtajan Jukka-Pekka Sarasteen johdolla 9.–12.9.2010. Festivaalin ohjelmassa kuullaan Sibeliuksen myöhäisen kauden teoksia ja Kullervo. 2.-8.8.2010 urkumusiikin ystävät saapuvat Lahteen. Jo vuodesta 1973 lähtien järjestetty Lahden Kansainvälinen Urkuviikko tuottaa elämyksiä kuulijoilleen orkesterien, kuorojen, klassisen ja kevyen musiikin yllättävilläkin kohtaamisilla. Yhden miehen, Aimo Känkäsen, unelmasta on muotoutunut kansainvälisesti arvostettu festivaali. Lahden Jazztori –festivaali kuuluu maamme tärkeimpien jazz-festivaalien joukkoon. Elokuun puolivälissä Lahden kauppatorilla suomalaisen jazz- ja rockmusiikin huip-

marraskuussa esitykseen lisätään valonäytös, jolloin Lahti Energia rakentamassa suihkulähteessä vesi, värivalot ja musiikki on yhdistetty ihastuttavaksi sinfoniaksi. Upeimmillaan se on juuri syksyn pimeinä iltoina. Valmiita retkipaketteja

Lahden seudulla riittää yllin kyllin nähtävää ja koettavaa. Lahti Travel on suunnitellut valmiita, mielenkiintoisia retkipaketteja, jotka noudattelevat eri teemoja. Kartanoromantiikka ja taide-elämyksiä –retkellä liikutaan päijäthämäläisessä maalaismaisemassa. Retki aloitetaan Hollolan idyllisestä kirkonkylästä ja Pyhäniemen kartanosta, joista kerromme Hollolan omalla aukeamalla. Retki jatkuu Hämeenkoskelle, jossa nautitaan lounas Jokelan kartanossa. Hämeenkoskella käydään myös viehättävässä tehdasmiljöössä. Vuonna 1888 rakennettu Hankalankosken pellavaloukku on lajissaan ainutlaatuinen puinen tehdasrakennus.

31

nimuotoista luontoa. Retkellä poiketaan Kaivolan perinnetilalla ihastelemassa Willa Fantin yli 3000 norsuhahmoa. Historiallisten aittojen keskeltä jatketaan matkaa Immilän kosken partaalle. Herkullinen lounas nautitaan Liikuntakeskus Pajulahdessa. Lopuksi tutustutaan Taidekeskus Taarastiin. Näistä kohteista voi lukea lisää Nastolaa käsittelevältä aukeamaltamme. Sataman sävelet! on Lahti Travelin Lahden matkustajasatamaan ympäristöön suuntautuva retkipaketti, joka on suunniteltu Sinfonia Lahden päiväkonsertin ympärille. Retkeä rytmittävät suussa sulavat makunautinnot sekä lahtelainen käsityö- ja puuosaaminen. Musiikkielämyksen tarjoaa Sinfonia Lahti. Konsertin jälkeen päästään tutustumaan oppaan johdolla upeaan Sibeliustaloon. Lisää retkipaketeista, neuvoja ja vinkkejä myös omatoimisiin retkiin Lahti Travelilta. www.lahtitravel.fi

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

K

evään 2010 ohjelmistossa jatkaa suosittu brittimusikaali OLIVER!, joka on Charles Dickensin kirjaan perustuva rakastettu klassikko. Oliver! kertoo orvosta pojasta, joka pakenee kovaa kohtaloaan ja ajautuu suurkaupungissa varkaiden värikkääseen maailmaan. Monien jännittävien tapahtumien jälkeen tarinan vilpitön Oliver kohtaa onnellisen lopun ja paha saa palkkansa.

on tarina sitoutumisesta, rakkauden toteutumisen vaikeudesta sekä luopumisesta. Todellisuudessa nämä naiset eivät koskaan kohdanneet, mutta heidän elämäänsä yhdisti taistelu ajan sovinnaisia arvoja vastaan sekä itsensä toteuttamisen palava halu. Lähtökohtana teokselle ovat olleet Anna Kortelaisen teos Levoton nainen sekä Aino Kallaksen päiväkirjat. Esityksestä tehdään Opetusministeriön kulttuurin vientituella kansainvälinen musikaaliformaatti.

Heinolassa kesäteatterin lavalla saunotaankin Maaliskuussa ensi-iltansa saava Säröjä on uudenlainen musiikkiteatteriesitys, jossa raotetaan kahden naisen, Ellan Edelfeltin ja Aino Kallaksen, kohtaloita. Se

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Heinolan kesäteatteri muodostaa oman pienen alueensa kaupungin keskustassa. Samalla se osa tiivistä kokonaisuutta, johon kuuluvat WPK-talo ja taidemuseo pihapiireineen. Kesäteatterin katettuun katsomoon

32

mahtuu yli 600 katsojaa, mutta tarvittaessa istumapaikkoja on jopa 1390. Ulkoilmanäyttämöllä kauniissa kansallisessa kaupunkipuistossa on esitetty jo yhdeksänä kesänä menestysmusikaaleja. Nyt 10-vuotisjuhlamusikaaliksi on valittu yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä Broadwaymusikaaleista, musikaalikomedia Guys and Dolls – enkeleitä Broadwaylla. Esitykset ovat 6.–22.7.2010. Musikaalin pääosissa nähdään mm. Puntti Valtonen ja Jussi Lampi. Kesäteatterin alue sopii myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Ensimmäiset Löylyn MM-kisat järjestettiin Heinolan rantapuistossa vuonna 1999, mutta jo seuraavana vuonna ne pidettiin upouudella kesäteatterilla. Saunomisen maailmanmestaruudesta mitellään kesäteatterin lavalla jälleen 5.–7.8.2010. ”Heinolassa Jyrää” on vuodesta 1985 lähtien järjestetty ilmainen ulkoilmamusiikkitapahtuma. Kesäteatterin valmistumisen


jälkeen sen lavalla on nähty tapahtuman yhteydessä suomalaisen rockin huippuesiintyjiä. Tänä vuonna Heinolassa Jyrää -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 15.8.2010.

Taidetta Lahden seudulla Padasjoella sijaitseva Ars Auttoinen on muotoilijapariskunta Teemu Salosen ja Kati Joen koti ja työskentelytila. Auttoisen entisessä kyläkoulussa oli viime kesänä ensimmäinen taidenäyttely, jonka tarkoituksena oli esitellä kuva- ja käyttötaidetta samanarvoisina taiteen muotoina. Tulevaisuuden suunnitelmissa on Ars Auttoisen kesänäyttelyn vakiinnuttaminen osaksi suomalaista kesänäyttelytarjontaa, sekä residenssitoiminnan käynnistäminen. Kesän 2010 näyttely on avoinna 9.6.–8.8.2010 tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Erkki Saarela OLIVER! -näytelmässä. Kuva: Tarmo Valmela Pikkukuvat yllä Villa Roosa ja Ars Auttoinen

Vääksyn kanavan varrella on kesäisin monia eri kesätaidenäyttelykohteita. Jussin Galleria esittelee Johan Hietalan taidetta ja Jussin Korugalleria hänen puukorujaan kahden puolen Vääksyn kanavaa. Taidevintillä on Asikkalan Taiteilijaseuran kesänäyttely 1.6.–31.7.2010. Paikallisten käsityöläisten yhteismyyntinäyttely ”Kesä käsillä!” esittelee kädentaitoja ja taidetta Vääksyn kanavan Jokirannassa 6.7.–8.8.2010. DanielsonKalmarin Huvilan ”Värähtelyä” -näyttely- ja musiikkitapahtuma järjestetään tänä kesänä viidettä kertaa. Hämeenkoskella sijaitseva Jokelan kartano on Kosken verkatehtaan omistajan, Anders Korhosen 1880-luvulla rakennuttama uusrenessanssityylinen, kaksikerroksinen kartano. Kesäisin kartanolla pidetään häitä, pelataan tennistä ja nautitaan kesäkahvilan antimista. Kesäravintola ja taidenäyttely ovat avoinna 20.6.–1.8.2010. Taidenäyttely on helsinkiläisen Gallerie Oljemarkin kesänäyttely. Galerie Oljemark on yksi Suomen vanhimmista taidegallerioista. Talvisin talo toimii tilausravintolana ja siellä voidaan myös majoittaa ryhmiä.

yhtenäinen kokoelma käsittää 173 maalausta ja piirrosta, 41 veistosta ja etsauslevyjä. Pentti Papinahon (1926–1992) kokoelma sisältää muotokuvia, abstrakteja veistoksia, reliefejä, mitaleita ja valokuvia. Kokoelmassa on kuvanveistäjän tuotantoa 30 vuoden ajalta. Orimattilan Erkot -näyttely esittele orimattilalaissyntyisten Erkon veljesten, runoilija J.H. Erkon, sanomalehtimies Eero Erkon ja runoilija Rudolf Elias Erkon elämänvaiheita. Lisäksi taidemuseossa on vaihtuvia näyttelyjä. Orimattilassa sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti arvokas, satavuotias tiilirakennus, Soile Yli-Mäyryn Taidelinna, jossa esillä on taidemaalari Soile Yli-Mäyryn maalauksia yli 20 vuoden ajalta. Teoksissaan Yli-Mäyry käyttää väriä kolmella eri tavalla, jolloin teos saa kolmiulotteisen vaikutelman. Soile Yli-Mäyry on yksi tunnetumpia suomalaisia kuvataiteilijoita maailmalla. Vuodesta 1975 lähtien hänellä on ollut yli 220 näyttelyä 25:ssä eri maassa. Taidelinna on avoinna sunnuntaisin klo 12–17, mutta vähintään viiden hengen ryhmille myös sopimuksen mukaan. Villa Roosassa järjestetään kesäisin modernin tekstiili- ja kuvataiteen kesänäyttely. Orimattilan kauneimmaksi rakennukseksi kuvatun, entisen huopatossutehtaan tehdasrakennuksen kolmessa kerroksessa on esillä maalauksia, grafiikkaa, valokuvataidetta, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Näyttelyaikoina avoinna on myös Villa Roosan kahvila.

Orimattilassa kolme erilaista kohdetta Orimattilan taidemuseon tasokkaissa omissa kokoelmissa erityisesti kultakauden taiteilijat, kuten Edelfelt, Gallen-Kallela, Schjerfbeck ja Halonen ovat hienosti edustettuina. Perusnäyttely koostuu Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan ja kuvanveistäjä Pentti Papinahon kokoelmista sekä Orimattilan Erkot –näyttelystä.

Heinolassa Jyrää. Kuva: Matti Uimonen

Ilmari Wall-Hakalan (1904–1973) keräämä 1800- ja 1900-lukujen suomalaista ja ulkomaista taidetta käsittävä, edustava ja

33

Löylyn MM-kisat Heinolassa. Kuva: Maiju Saari

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Vesijärven satamassa puuarkkitehtu Eeva Oksman

L

ahden Vesijärven uudesta satamaalueesta ihastuttavine puistoineen on tullut kaupunkilaisten kesäolohuone sekä monien tapahtumien keskipiste. Matkustajasataman vanhat makasiinirakennukset ja juna-asemarakennus on kunnostettu kahviloiksi, ravintoloiksi ja käsityöpuodeiksi. Vesijärven alue ja sen kulttuuritarjonta houkuttavat myös matkailijoita. Vähitellen rakentuva puuarkkitehtipuisto on lisännyt alueen kansainvälistä kiinnostavuutta. Sibeliustalo - akustinen ihme

Keväällä 2000 valmistunut kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo on Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Vesijärven rannassa sijaitseva rakennuskompleksi koostuu neljäs-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

tä osasta: saneeratusta puusepäntehtaasta, Metsähallista, pääsalista ja kongressisiivestä. Vanha puusepäntehdas kätkee sisälleen mm. rock-klubin ja kokoustiloja. Kongressisiipi on pääsalin järvenpuoleiselle sivulle rakennettu erillinen rakennus, jonka kaikista huoneista on upea järvinäköala. Mahtava Metsähalli toimii mm. lämpiönä. Sen tähtitaivaskatossa loistaa Sibeliuksen syntymähetken 8.12.1865 tähtikartta. Sibeliustalon 22 metriä korkea pääsali on akustinen ihme, jossa katsomo ja näyttämö parvineen on sijoitettu ovaalin muotoon. Salin värimaailma luo hienostunutta tunnelmaa. Talon arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan mm. opastetuilla talokierroksilla, joihin voidaan yhdistää vaikkapa yksityinen minikonsertti tai tutustuminen urkujen ihmeelliseen äänimaailmaan.

34

Lahden kaupunki

Sibeliustalon ohjelmatarjonta on runsas ja monipuolinen. Sinfonia Lahden lisäksi suomalaiset huippuartistit pitävät siellä mielellään konsertteja. Kevään ohjelmistossa ovat myös mm. Suuri Johan Strauss Gaala, Suuri Stand up –kiertue sekä Venäjän armeijan kuoron, baletin ja orkesterin vierailu Pietarista.

Sinfonia Lahti juhlii lavalla Sibeliustalo on Lahden musiikillisen ylpeyden, Sinfonia Lahden kotisali. Orkesterin huimaa suosiota osoittaa, että sen levytyksiä on myyty yli miljoona, mikä klassisen musiikin puolella on harvinaista ja suomalaisessa mittakaavassa jopa ainutlaatuista. Lähes kaikki Sinfonia Lahden yli 60 BIS-levytyksestä on tehty orkesterin pitkäaikaisen ylikapellimestarin (1988–2008) Osmo Vänskän johdolla. Tänä vuonna Sinfonia Lahti juhlii 60-vuotista taivaltaan. Juhlan kunniaksi kootussa


a nostetaan uria

Pikkukuvassa Sibeliustalon pääsali Kuva: Voitto Niemelä Etuvasemmalla Piano-paviljonki taustalla Sibeliustalo

puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä. Puu kulttuurissa ry:n vuonna 1999 perustama puisto toteutetaan yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Tähän mennessä teemapuistoon on valmistunut kolme kohdetta. Vuoden 2002 palkinnon voittajan, arkkitehti Kengo Kuman suunnittelema valotaidekatos sijaitsee Sibeliustalon edustalla ja se toimii samalla myös taksikatoksena. Valotaidekatos elää päivällä auringon valon rytmissä ja pimeään aikaan teoksessa voi nähdä Kengo Kuman visioiman revontulten leikin. Australialaisen Richard Leplastrierin suunnittelema Puuspiraali palkittiin vuonna 2004. Teos sijaitsee Ankkurinkadun ja Niemenkadun kiertoliittymässä. Puutaideteos koostuu neljän kivipaaden muodostamasta jalustasta, jonka päällä kierteinen puuristikko nousee 12 metrin korkeuteen. Kivilohkareista syntyy vaikutelma, että teos kohoaa kivien keskeltä. Vuonna 2008 valmistunut Piano-paviljonki on huippuarkkitehti Gert Wingårdhin kunnianosoitus italialaiselle arkkitehtikollegalleen Renzo Pianolle, joka voitti ensimmäisen, vuoden 2000 Spirit of Nature -palkinnon. Huikean kaunis, puusta ja lasista rakennettu kahvila sijaitsee osittain veden päällä. Pianopaviljonki on merkittävä arkkitehtuurinen kansainvälisen tason nähtävyys.

monipuolisessa ohjelmistossa vuorottelevat klassikot ja uudet tuttavuudet. Mukana juhlinnassa on joukko huippusolisteja sekä vierailevia kapellimestareita. Tammikuussa valmistuu Lahden Ooppera ry:n, Lahden kaupunginteatterin ja Lahden kaupunginorkesteri Sinfonia Lahden yhteisproduktio, oopperat Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana ja Ruggiero Leoncavallon Pajatso. Ensi-ilta on Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä 20. tammikuuta 2010. Helmikuussa orkesterin 60-vuotisjuhlakonsertissa Jukka-Pekka Sarasteen johdolla kuullaan Lahdessa ensi kerran Béla Bartókin ooppera Ritari Siniparran linna konserttiversiona. Maaliskuussa Okko Kamu johtaa Sinfonia Lahti Sibeliustalossa 10 vuotta -juhlakonsertin.

Huhtikuuta värittää perinteinen Kevätfestivaali, joka kietoutuu vuodenaikoja käsittelevän teeman ympärille. Kevätkauden sinfoniakonsertit huipentuvat Jukka-Pekka Sarasteen johtamaan monumentaaliseen Beethovenin 9. sinfonian esitykseen. Suosituissa päiväkonserteissa soi helmikuussa Svengaava Broadway, ja huhtikuussa keväiseen Itävaltaan johdattaa Wieniläiskonsertti ”Rakkauslauluni, sen valssi olla pitää!”

Puuarkkitehtuuripuisto Sibeliustalon läheisyyteen on kohoamassa kokonainen puuarkkitehtuuripuisto, jonka teemana on Spirit of Nature Wood Architecture Award -palkittu puuarkkitehtuuri. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut

35

Puutaidetta ja –tietoutta Tikkulassa Vesijärven satama on ollut tukkien uittoreittien päätesatama sekä yksi suomalaisen puunjalostuksen ja sahaustoiminnan syntysijoista. Lahti on tunnettu perinteikkäänä puuseppien kaupunkina. Pro Puu ry. on valtakunnallinen puualan erikoistaitajien yhdistys, jonka toimipiste Tikkula sijaitsee vanhassa tulitikkutehtaassa, aivan Sibeliustalon naapurissa. Tikkulassa toimivat yhdistyksen galleria, myymälä, toimistotilat ja puusepänverstas. Pro Puu -galleria on kaunis ja muuntuva näyttelytila, jonka laaja näyttelytarjonta on saavuttanut yleisön suosion. Ullakkogallerian Liitosten arkki -näyttely pyrkii esittelemään museaalisten perinneliitosten lisäksi myös rinnalle tulleet innovaatiot käyttökelpoisina ja käytössä olevina rakenteina. Nykyaikaa edustaa Pro Puu ry:n palvelu, PuuProffa, joka on Internetissä toimiva puunkäyttötaidon virtuaalinen tietokeskus. Pro Puu -keskus on oiva lisä Vesijärven alueen mielenkiintoiseen retkiohjelmaan.

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Vesijärven matkustajasataman kahviloista on upea järvinäköala, mutta parhaiten järvimaisemaan tutustuu lähtemällä vesiristeilylle. Eeva Oksman

Laivalla liikkeelle Lahdesta Jyväskylään asti Päijänne Risteilyt Hildénin kesäohjelmassa on muutaman tunnin lähivesiristeilyjä Lahden sataman läheisyydessä sekä iltapäiväristeilyjä Vääksyn kanavalle. Kahden kanavan retki suuntautuu Lahdesta Heinolaan. Eteläisen Päijänteen laivareitillä nähdään kolme eri järveä, Vesijärvi, Päijänne ja Ruotsalainen, sekä kauniit Vääksyn ja Kalkkisten kanavat. Kanavilla ja Kalkkisten kylällä poiketaan ottamaan ja jättämään matkustajia. Edestakainen matka kestää kahdeksan tuntia, mutta hyvät linja-autoyhteyksien vuoksi voi matkan toisen suunnan tehdä helposti bussilla. Kerran viikossa on mahdollista viettää kokonainen kesäpäivä Päijänteellä matkustaen laivalla Lahdesta Jyväskylään tai toiseen suuntaan. Laiva lähtee aamuyhdeksältä ja perillä ollaan klo 19:30. Tällä perinteisellä laivamatkalla voi kokea koko Päijänteen vaihtelevan maiseman, suuret selkävedet, kapeat salmet ja Päijänteen kuuluisan jylhän maiseman. Kylien laitureissa poiketaan kuin ennen vanhaan ottamaan ja jättämään matkustajia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Päijänne Risteilyt Hildén järjestää myös tilausristeilyjä. Yhtiön Lahden liikenteen aluksia ovat M/S Suometar ja m/s Suomen Neito, joissa kummassakin on 199 matkustajapaikkaa sekä mm. A-anniskeluoikeudet.

Siipirataslaivan tunnelmaa Myös Lahden Järvimatkailun alukset m/s Vellamo tai m/s Aino lähtevät Vesijärven satamasta. Risteilyvalikoimaan kuuluvat on tunnelmallinen iltaristeily Vääksyn kanavalle, kahden tunnin päiväristeily sekä kolmen tunnin iltaristeily buffet-pöytineen Vesijärven aalloilla. M/S Aino on Vesijärven perinteikäs risteilylaiva. Vuonna 2000 peruskorjatussa M/S Ainossa on 90 matkustajapaikkaa, baari ja iso aurinkokansi. Siipiratasalus M/S Vellamossa 190 matkustajapaikkaa ja kolme baaria ja iso aurinkokansi. Talvisin alus on ankkuroitu Sibeliustalon välittömään läheisyyteen ja sitä palvelee erilaisena kokoontumispaikkana.

36

Tilausristeilijä M/S Laitiala on Suomen vanhimpia liikenteessä olevia matkustajahöyrylaivoja, joka on entisöity perinteitä kunnioittaen. Laivalla on 130 matkustajapaikkaa kolmella kannella. Yläkannen ruokasalongista ja baarista sekä keskikannen sinisestä salongista avautuu upeat järvinäköalat. Messibaarissa laivan ruumassa on laivan tekniikasta kiinnostuneille näkymä laivan konehuoneeseen. Laivalla on myös saunaosasto!

Ostoksilla Lahden seudulla Lahden seudulla on lukuisia tehtaanmyymälöitä ja ostoskeskuksia. Luhta Tehtaanmyymälä Lahdessa myy Luhtakonsernin vaatteita ja Luhta Home sisustustavaroita. Orimattilassa Finnkarelia Outletissa on hyvät valikoimat muotia naisille ja miehille. Finnmarin kynttilätehtaan ja Naisten Pukutehtaan tehtaanmyymälät sijaitsevat Hollolassa. Finnmarin myymälästä voi ostaa


Vääksyn Zoom Design

edullisesti erilaisia pinta- tai värivirheellisiä tuotteita. Myymälässä on toki myös kynttilätehtaan ykköslaatuisia tuotteita ja paljon muuta kivaa tunnelman luomiseen. Naisten Pukutehtaalla on Suomessa kymmenen myymälää, vaikka vaatteista 70 % meneekin nykyään vientiin. Yritys on kehittänyt älykkäitä sovituskoppeja, joissa näytölle tulee esim. ehdotus sovitettavaan vaatteeseen sopivista asukokonaisuuksista!

Orimattilan Kehräämö täynnä elämää Satavuotias Kehräämö on vireä ostos- ja viihdekeskus hyvällä paikalla Orimattilan keskustassa. Alakerran puotikuja on täyttynyt liikkeistä, joissa on saatavana yksilöllisiä käsi- ja taideteoksia, kenkiä, vaatteita, ruokaherkkuja, kynttilöitä, sisustustavaraa, lahjatavaroita ja musiikkia. Myös Kehräämön muissa kerroksissa on palvelevia liikkeitä, kuten kivikorujen pajamyymälä, päiväkylpylä, lounaskahvila, käsityöläisten oma myymälä, vuodevaateliikkeen tehtaanmyymälä ja kierrätyskeidas.

Launeen Luhta Centerin Luhta Home Store

Kehräämössä sijaitseva Maria Drockilan kynttiläpaja on Suomen suurin kynttiläkauppa ja tunnelmallinen kynttilätaidenäyttely. Kynttiläpajalla on uniikkikynttilöiden lisäksi alustoja sekä muita kauniita sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Pajamyymälässä voi ostosten ohessa tutustua kynttilänvalmistukseen. Kivipaja Korutaskun myymälän seinät on vuorattu vanhan ladon seinälaudoilla ja kattoa somistavat heinäseipäät. Korutasku suunnittelee ja valmistaa kelloja ja koruja erilaisista kivimateriaaleista. Niiden lisäksi verstasmyymälässä on laaja valikoima muitakin pienesineitä, kuten suolakidelamppuja, paperiveitsiä ja tuikkutakkoja.

Luonnonkuituisia asuja Artjärveltä Vuonna 1981 perustettu Ruskovilla on luonnonmukaisen tekstiiliteollisuuden edelläkävijä Suomessa. Alusasujen materiaaleina käytetään villaa, luonnonsilkkiä, luomupuuvillaa ja silkkivillaa. Tehtaanmyymälässä on koko tuotevalikoiman lisäksi erikoistarjouksia ja kakkoslaatuisia tuotteita. Ruskovillan tuotteille on myönnetty avainlipputunnus.

37

Ostoksilla Wanhassa Vääksyssä Vääksyn myllyllä pääsee tutustumaan menneen ajan myllykulttuuriin. Vääksyn mylly on yksi harvoista vielä toimivista ja hyvin menestyvistä kylämyllyistä. Sen jalostama vilja on tuotettu mahdollisimman lähellä ja valikoimissa on yhteensä lähes 70 erilaista viljatuotetta. Tuotteet valmistetaan tilaus- ja menekkipohjaisesti, joten tuotteet ovat aina myllytuoreista. Puodissa saa wanhan ajan hyvää palvelua. Viljatuotteiden lisäksi myynnissä on aitoja ruisleipiä. Wanhassa Vääksyssä toimii myös sisustusja lifestyle-myymälä Zoom Design. Myymälän valikoimaan kuuluvat sisustustekstiilit ja –tavarat, pienhuonekalut, tapetit, kankaat, vaatteet ja korut. Lauran kauppa on nähtävä, vaikka ei olisi aikeissa mitään ostaakaan. Kaupassa vastaan tulvii käsittämättömän suuri tavaravalikoima. Myynnissä on uutta, vanhaa ja uusvanhaa. Kukkien lisäksi on lahja- ja sisustustavaroita, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, taidetta, koristeita, lavasteita ja tekstiilejä. Kesäisin voi Lauran kaupan pihan yltäkylläinen puutarhatuotteiden ja pihakoristeiden valikoima saa kotipuutarhurit innosta sekaisin!

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Sisäkuva Pyhäniemen kartanosta. Kuva: Pyhäniemen Kartano Oy

Hollola,

Päijät-Hämeen emäpitäjä Hollola sijaitsee Lahden kupeessa – tai itse asiassa – Lahti sijaitsee Hollolan kupeessa. – Hollolassa on asuttu historiatietojen valossa jo ainakin 8 000 vuotta, sillä Kapatuosian linnamäen laella on vanha kivikauden asuinpaikka. Vielä 1700-luvulla Hollolan suurpitäjä on käsittänyt koko nykyisen Päijät-Hämeen alueen, kertoo hallintopäällikkö Kaija Manninen. Kirkonseudun ohella Hollola tunnetaan Salpausselästä, jonka pohjavesivaroista huomattava osa sijaitsee juuri Hollolassa. Hollolan Kiikunlähde on yksi Suomen suurimmista lähteistä.

Hollolan keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa 1480-luvulla ja on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kirkko. Kirkkoon saavutaan C.L. Engelin suunnitteleman empiretapulin kautta, joka on rakennettu vuosina 1829–31. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934–35. Myös vuosien 2004-2006 aikana suoritettiin mittava ehostus- ja konservointityö. Kaksilaivainen kirkko on omistettu Pyhälle Marialle ja se on tullut kuuluisaksi erityisesti hyvin säilyneistä puuveistoksista, joista keskeisin on Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä veistos 1400-luvulta. Kirkon länsipääty on koristelultaan yksi Suomen kauneimmista. Salpakankaalle valmistuu keväällä 2010 uusi seurakuntakeskus ja Sovituksen kirkko.

Kerroksellista historiaa kirkonseudulla Vesijärven rannalla sijaitseva Hollolan kirkonseutu on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, joka on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisista perinnemaisemista. Kirkonseudulla voi ymmärtää historian kerroksellisuuden, kun katselee eri aikakausia edustavia Kapatuosian linnamäkeä 1000-luvulta, keskiaikaista kirkkoa, 1800-luvun kellotapulia, pappilaa ja pitäjänmakasiinia tai 1900-luvun alun kunnantupaa. – Hollolasta välittyy rauha, toteaa kanslisti Riitta Ylijärvi. Pyhäniemen kartano

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

38

Eeva Oksman

Vanha pappila Hollolan kirkon miljöössä sijaitsee Vanha pappila. Se on rakennettu vuonna 1813 ja peruskorjattu 1800-luvun henkeen vuonna 1992. Vanha pappila on ollut aikalaisilleen tärkeä sivistyksen ja kulttuurin keskus, josta mm. Elias Lönnrot on lähtenyt vuonna 1828 ensimmäiselle runonkeruumatkalleen. Myös kirjailija Juhani Ahon tiedetään vierailleen usein pappilassa. Nykyään Vanha pappila toimii seurakuntatalona sekä upeana juhlien ja koulutuspäivien pitopaikkana.

Kunnantupa ja kanttorila Vuonna 1902 rakennettiin vastapäätä Hollolan kirkkoa maamme ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema maalaiskunnan kunnantalo. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema Hollolan vanha kunnantupa edustaa kansallisromanttista tyyliä. Hirsinen rakennus on restauroitu 1982–84. Toinen Kunnantupa, Kunnantuvalla aiemmin toiminut Ravintola Kunnantupa, löytyy nykyään 150 metrin päästä kirkolta, Kapatuosian Linnavuoren rinteeltä. Hollolan kirkon kanttorilan 130-vuotiaassa pihapiirissä sijaitsee kesäkahvila ja Ateljee Asta Pulkkinen, jossa taidenäyttelyn ohessa on myynnissä Pulkkisen naivistisia maalauksia sekä koruja ja lahjatavaroita.


Hollolan Hollywood aukeaa jälleen yleisölle

Hollolan keskiaikaseura järjestää jälleen 23.–25.07.2010 upean ja monipuolisen keskiaikatapahtuman, Keskiaikamarkkinat. Konserteista, näytelmistä ja markkinoista koostuva teematapahtuma järjestetään joka toinen vuosi heinäkuussa kirkonseudulla. Näiden kahdeksansien keskiaikamarkkinoiden päähenkilöksi on valittu Katariina Aleksandrialainen.

Hollolan keskiaikaiselta harmaakivikirkolta on noin 2 km Pyhäniemen kartanoon, joka on Museoviraston suojelukohde. Pyhäniemen maisemissa ovat liikkuneet monet suomalaiset filmitähdet, kuten Tauno Palo ja Ansa Ikonen, sillä siellä on filmattu 1930-luvulla lukuisia kotimaisia elokuvia. Siitä kartano on saanut lempinimensä ”Hollolan Hollywood”.

Loka-marraskuun vaihteessa 31.10.7.11.2010 Hollolaa värittää kansainvälinen kansantanssi- ja -musiikkifestivaali Hollo ja Martta. Kansanperinnefestivaalien nimissä on tapana hyödyntää alueen tarustoa. Hollo ja Martta olivat kansantarinoiden mukaan jättiläisiä, jotka rakensivat Hollolan kirkon.

Pyhäniemi on yksi Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista kartanomiljöistä. Kauniin englantilaistyylisen puutarhan kehystämässä taidekartanossa voi aistia aitoa herraskartanotunnelmaa. Rakennuksen yläkerrassa on taidenäyttely. Alakerta ja kirjasto on säilytetty entisellään. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen yleisölle avautuvassa Pyhäniemen kartanossa järjestetään kesällä myös konsertteja. Luonto lähellä Hollolan nykyinen, vireä keskusta sijaitsee vilkkaan Hämeenlinnantien varrella. – Heti tieltä poikettaessa Hollolassa avautuu kauniita maisemia. Tällä luonto on mahdollistanut myös loistavien liikuntareitistöjen rakentamisen aivan asutuksen keskelle, toteaa Hollolan palvelusihteeri Ulla Kovanen. Hän kertoo, että alkutalvesta hiihtäjät aina Helsingistä asti saapuvat Tiirismaan mainioille ensilumenladuille, joilla voi nähdä harjoittelemassa myös Suomen huippuhiihtäjiä. Tiirismaalla on Etelä-Suomen korkein kohta, joka on 222 metriä merenpinnan yläpuolella. Siellä sijaitsee myös jylhä Pirunpesän luonnonsuojelualue.

Hiihtoladuille pääsee myös Messilästä, joka on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus. Entisen kartanon tiluksilla toimivat laskettelu-, golf-, camping- sekä ratsastuskeskus, joten liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia riittää ympäri vuoden. Messilässä, Vesijärven rannassa on kunnan vierasvenesatama. Enonsaari Vesijärvellä on suosittu luonto- ja retkikohde. Kiinnostavia pyöräilyreittejä Hollolan ja Lahden seudulla on useita. Kansantanssia ja keskiaikaa Hollolassa harrastetaan kansantanssia, näyttelemistä ja erilaisten historiallisten tapahtumien järjestämistä. Kunta järjestää Kotiseutumarkkinat kuntakeskuksessa joka toinen vuosi elo-syyskuussa.

Festivaaleilla nähdään laaja maailmanlaajuinen tanssikirjo ja runsaasti kotimaista kansantanssia. Hollolan Nuorisoseura on yksi maamme johtavista ja kansainvälisestikin tunnetuista kansantanssiseuroista. Myös hollolalainen Matit ja Maijat –kansantanssiyhtye on saavuttanut mainetta taidoillaan. Kulje Hollolan kulttuuritie Hollolan kulttuuri- ja luonnonnähtävyydet on koottu kattavasti Hollolan kulttuuritieksi. Noin 50 km:n lenkin lähtö- ja päätepiste on Lahden linja-autoasema. Reitti kulkee Messilän ja Hollolan kirkonseudun kautta kuntakeskukseen ja takaisin Lahteen. Matkalla nähdään tunnetuimpien kulttuuri- ja luontokohteiden lisäksi myös entinen Hollolan lentokenttä Hälvälässä, Kutajärven lintutorni sekä Kirkk’ailan kalmisto. Kulttuuritiestä on tehty selkeä, kuvitettu opaskirjanen, joka antaa runsaasti tietoa matkan varren kohteista. Onneksi Hollola on vaalinut historiallista perintöään huolella. www.hollola.fi

Messilän kartano. Kuva: Juha Tanhua

39

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme Danielson-Kalmari

K

ahden vesistön rajakuntana Asikkala on tunnettu kirkkaista järvistään ja kauniista luonnostaan. Parhaiten Asikkala tunnetaan Vääksyn kanavasta ja Pulkkilanharjusta. Vääksyn arvokas kanavamiljöö Vääksyn kanava on historiallinen vesiliikenteen solmukohta, joka yhdistää Vesijärven ja Päijänteen. Jo vuosisata sitten matkailijat ja lomalaiset pysähtyivät siellä seuraamaan sisävesiliikennettä ja kanavan sulutusta. 1315 m pitkä kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909–1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi

Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista. Museoviraston luokituksen mukaan Vääksyn kanava kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Muistoja menneiltä ajoilta Kanava-alue on tunnettu matkailukohde, jossa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Heti alkuun kannattaa poiketa Päijännetalossa. Toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun talossa toimii Asikkalan kunnan matkailupalvelut, josta saa tietoa nähtävyyksistä ja retkikohteista tai voi varata esimerkiksi opastettuja kalastus- ja luontoretkiä Päijänteen kansallispuistoon. Päijännetalon kesänäyttelyssä voi tutustua

Vesijärven syntyyn ja järvessä aikojen kuluessa tapahtuneisiin muutoksiin. Vesijärvi – Suomen ensimmäinen –näyttely on avoinna 25.5.-22.8.2010. Päijännetalossa sijaitseva vapaa-ajankalastusmuseosta kerromme enemmän tämän numeron museoteeman yhteydessä. Vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee vanhan Vääksynjoen partaalla. Museolla vesivoimalla pyörivät myllynkivet tekevät jyvistä jauhoa ja piensähkölaitosmuseon generaattorit jauhavat sähköä. Kesäisin museolla esitellään perinteitä päreentekoa. Konkreettisen tuntuman entisajan töiden vaativuuteen saa kokeilemalla käsikivillä jauhamista.

Vääksyn kanava

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

40


Eeva Oksman

Pulkkilanh arjun maisemissa

Vääksyn kanavan auettua huvilakulttuuri levisi kanavan seudulle. Huviloista on jäljellä valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin huvila, jonka hän hankki vuonna 1892 perheelleen kesänviettopaikaksi. Tässä Vääksyn kanavan läheisyydessä sijaitsevassa uusrenessanssihuvilassaan Danielson-Kalmari viettikin kesänsä vuoteen 1932 asti. Huvila ja sitä ympäröivä puisto on entistetty. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi, johon on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa. Historiallisessa rakennuksessa järjestetään myös tapahtumia ja taidenäyttelyitä.

Jääkausitie Asikkalan maisema on poikkeuksellisen havainnollinen muistomerkki jääkaudesta ja mannerjäätiköstä. Asikkalan jääkausitie kertoo eteläisen Päijänteen luonnon ja maiseman synnystä ja muutoksista aikojen kuluessa. Reitillä voi tutustua ainutlaatuisiin jääkausiajasta ja Päijänteen kehityksestä kertoviin kohteisiin. Reitin pituus on noin 100 kilometriä ja sen varrella on seitsemän opastettua kohdetta. Reitille on hyvä lähteä Päijännetalosta, jonka pysäköintipaikalla sijaitsee ensimmäinen opastetaulu. Päijännetalosta on saatavana reitistä kertova esite ajo-ohjeineen.

Huvilan läheisyydessä, Vesijärven rannassa on Kalmarinranta, Vääksyn monipuolinen virkistysalue uimarantoineen ja komeine puustoineen. Aktiivista toimintaa Kanavan alueella on runsaasti kahviloita, taidenäyttelyitä ja ostospaikkoja. Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys on laatinut alueesta kartan, johon on merkitty 10 nähtävyyttä ja 22 palvelupistettä, joten tutkittavaa riittää! Näyttelyiden lisäksi alueella järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten kaarnalaivojen SM-kisat 24.7.2010 Vääksynjoessa, 10.7. Kanavajazz 2010 Toivo Kärki –juhlakentällä ja Mobilisti-ilta 13.7. Vääksyn kanavalla. 31.7.vietetään Vesijärvipäivää Toivo Kärki –lavalla ja kanava-alueella. Ohjelmassa on silloin mm. pappamopojen kokoontumisajot sekä 80 kilometrin mittainen Vesijärven ympäripyöräily. Pyöräilijöiden lisäksi ”papat” matkaavat lenkin tietysti mopoillaan. Kanava-alueella on tunnelmallisia kävelyreittejä ja kanavan rinnalla virtaavan idyllisen Vääksynjoen voi ylittää tunnelmallisia kaarisiltoja pitkin. Vääksynjoen tuntumassa kiertää alueen erityispiirteistä kertova luontopolku.

Pulkkilanharjun jälkeen oikealle kääntyen päästään Kalkkisiin. Kalkkisten kanava yhdistää Päijänteen ja Ruotsalaisen. Kanavan kautta kulkee vesitie Heinolaan. Kanava valmistui vuonna 1878 ja se uusittiin 1960-luvulla. Nykyään se on täysin erilainen kuin Vääksyn kanava. Kanavien pituus on sama, mutta Kalkkisten sulun pituus 500 metriä ja leveys 20 metriä ja se on sulkuväliltään Euroopan pisin makean veden kanava. Kanavan kaakkoispuolella sijaitseva koski on Etelä-Suomen ainoa vapaana virtaava koski. Kalkkisten kosken kautta Päijänne laskee vetensä Kymen virtaan - Kymijokeen ja Suomenlahteen. Myös tämä joen synty liittyy jääkauden jälkeiseen aikaan, jolloin maannouseman pakottamana vesimassat puhkaisivat Heinolan harjun ja syntyi nykymuotoinen Kymijoki. Maalaisherkkuja Pihamaan Puodista Viini- & Puutarhatila Pihamaa sijaitsee aivan Kalkkisten kylän keskellä. Se on suosittu matkailukohde, jossa etenkin kesäisin vierailee viikoittain satoja ihmisiä.

Pulkkilanharjua pitkin Kalkkisiin Pulkkilanharju sijaitsee noin 10 kilometriä Vääksystä Sysmään päin. Se on kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harju, joka on osa Päijänteen kansallispuistoa. Siellä kansallispuiston luontoon voi tutustua ilman venettäkin, sillä Karisalmen sillan läheisyydestä lähtee kahden kilometrin mittainen harjun syntyä ja kasvillisuutta esittelevä luontopolku. Valtatien rinnalla kulkee nykyään myös kevyenliikenteenväylä, joka on pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden suosiossa.

Tilan nykyinen päärakennus valmistui 1914 ja viinitila, entinen navetta ja hevostalli, vuonna 1921. Pihamaan viinit tuotetaan suureksi osaksi omista, puhtaista raakaaineista. Tuotannossa on yli 10 erilaista viiniä, siidereitä ja liköörejä, joita voi maistella Viini-Tuvassa. Tilauksesta Pihamaalla järjestetään viininmaistiaisia ja tilaesittelyjä. Ohjelmaan voi kuulua myös herkullinen lounas noutopöydästä. Pihamaan Puodista voi ostaa kotiin viemisiksi erilaisia tuoreita vihanneksia, marjoja ja viiniä. Tilan tuotteiden lisäksi myynnissä on myös muiden paikallisten tuottajien tuotteita, kuten Vääksyn Myllyn jauhoja, lähiseudun tilajuustoja, erilaisia marjajalosteita, tuoretta maalaisleipää, makkaroita, sinappeja, makeisia ja salaatinkastikkeita. www.asikkala.fi

41

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Eeva Oksman

Tallukka

Lomahuoneiston makuuhuone.

Matkalla Lahdesta Pulkkilanharjulle huomio kiinnittyy 270 metriä pitkään rakennukseen. Hotelli Tallukka sijaitsee Asikkalan keskustaajamassa Vääksyssä, aivan valtatie 24:n vieressä, kahden suuren järven välisellä kannaksella.

Vääksyn kannaksen kiintopiste T

allukka on viime vuosina uudistunut sekä matkailijoita että asikkalalaisia palvelevaksi hyvinvointihotelliksi ja palvelukeskukseksi. Nykyään Tallukka pitää sisällään uuden lomahuoneistosiiven, yli 200-paikkaisen hotellin, ravintolan, tuhannen neliön monitoimitila Arenan ja 15 erilaista kokoustilaa, monipuolisen hyvinvointikeskuksen sekä sauna- ja allasosaston. Tallukka tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja hyvään oloon ja vapaa-ajan viettoon, joista ryhmille voidaan räätälöidä toimintakokonaisuuksia omien toiveiden pohjalta.

Ferrarinpunaiset laitteet innostavat Tallukan hyvinvointiajatteluun sisältyy neljä tukijalkaa, jotka ovat testaus, sisäliikunta, ulkoliikunta elämyksineen sekä mielen hyvinvointi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

– Meillä on hyvä fiilinki, olemme kuin yhtä perhettä. Me panostamme ihmisiin, jotka tulevat meille, kertoo Olli Patja Tallukan Hyvinvointikeskuksesta. Hyvinvointikeskuksessa kuntoilu aloitetaan kehonkunnon katsastusasemalta, jossa määritellään asiakkaan lähtötilanne ja laaditaan henkilökohtainen, myös mielen hyvinvointia huoltava kunto-ohjelma, kuten Patja asian ilmaisee. – Pyrimme herättämään liikunnan himon, hiki tulee myöhemmin. Erilaisia ohjattuja tunteja on tarjolla puolentoista kymmentä, kuten astangajooga, chiball, gymstick, vesijumpat tai venyttelyrentoutus. Ryhmien ohjauksesta vastaa yhdeksän ryhmäliikunnanohjaajan tiimi. Ohjaajista osa on myös fysioterapeutteja, personal trainereita tai työterveyden ammattilaisia. Pätevät ohjaajat pitävät huolen, että liikunta suoritetaan oikein, terveyttä edistäen.

42

Hyvinvointikeskuksen Red Power -kuntokeskus edustaa kuntokeskusten laitemaailman uudenlaista ajattelua. Gymstick International Oy:n pilottisaleina toimivien kunto- ja spinning-salien metallinhohtoiset, ferrarinpunaiset laitteet virkistävät jo värillään. Salit poikkeavat myös maisemillaan. Kuntosalin ikkunoista avautuvat huikeat näkymät yli Vesijärven ja Päijänteen, sillä Tallukka sijaitsee yli 130 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuntoilun jälkeen voi rentoutua vaikka infrapunasaunassa mielimusiikkia kuunnellen. Kuntokeskuksesta saa myös hieronta- ja kosmetologipalveluja. Hotellin tiloissa toimivan Vääksyn Lääkärikeskuksen palvelut ovat myös hotellivieraiden käytettävissä. Tarjolla on lääkäri- ja hoitajapalveluita, laboratoriopalveluita sekä ultraäänitutkimuksia. Syömishäiriöiset saavat Tallukasta erityisapua.


ulkoliikuntaan ja Vääksyn kanavanseudun kulttuurimaisemat sekä lukuisat kesätapahtumat houkuttavat saapumaan kesäiseen Vääksyyn.

Day Spa –palvelut Tallukan Day Spa on päiväkylpylä, joka tarjoaa rentoutumispaikan kiireettömässä ympäristössä. Käytettävissä on allasosasto, jossa on 5 x 20 metrinen uima-allas, poreallas sekä viisi saunaa. Saatavana on turvehoitoja, aromaterapiaa, suolahuonehoitoa sekä intialaista päähierontaa. Jostain syystä miehet pitävät erityisesti heille suunnatusta ”äijäsaunasta” tervasnapseineen.

Ulkoliikuntaa ja retkeilyä Tallukan Kuntokeskus järjestää monia mielen hyvinvointiin ja luontoon liittyviä retkiä. Seudun upea luonto Pulkkilanharjuineen tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen

Pasolanvuoren retket suuntautuvat Pasolanharjun uusille suunnistusradoille, jotka sopivat niin harrastajille kuin kilpailijoille. Tallukasta on kävelymatka Vääksyn vanhan keskustan kaupoille, kahviloihin ja kalastus- ja myllymuseoon. Kävelyretkellä voi ihailla myös Vääksyn kanavan ja sen rinnalla virtaavan joen kauneutta. Aurinkovuoren retkeilyreitti on sen sijaan haastava sekä kesällä että talvella. Tallukka järjestää halukkaille köysilaskeutumista Hotelli Tallukan vieressä olevasta näkötornista. Helpompia lajeja ovat kyykkä ja mölkky, joita harrastetaan kesäisin hotellin pihalla. Sisällä voidaan järjestää dartstikkakisat vaikkapa Suomen mestarin kanssa. Tallukassa on hyvät mahdollisuudet myös tenniksen ja golfin peluuseen. Kanavagolfin kaunis ja suosittu kenttähän sijaitsee aivan hotellin läheisyydessä. Golfin talviharjoittelua varten Red Power –kuntokeskuksessa on golfsimulaattori.

hoitolaan, jonka akvaarioissa, terraarioissa ja häkeissä asustaa kattava valikoima erilaisia lemmikkieläimiä. Matkalla käydään myös uimassa. Noin 14 km edestakainen matka taitetaan toiveiden mukaan joko pyörillä tai autolla. Omatoimiretkeilijöille Tallukasta on saatavana reittikarttoja ja selosteita erilaisille retkille. Korkeimmille näköalapaikoille johtavat hyvin hoidetut ladut ja kävelypolut. Pyörällä tai rullaluistimilla pääsee Pulkkilanharjun uutta pyörätietä pitkin Käkisalmen sillalle asti. Pyöräilyreitti kulkee ensin Asikkalan kauniin kirkonkylän läpi ja jatkaa sieltä kapeaa kannasta pitkin silloille. Reitin pituus on edestakaisin vähän yli 20 km. Tarvittaessa pyörän voi vuokrata Tallukasta. Luonnosta ja järvistä pääsee nauttimaan myös laivaretkillä Vääksyn kanavalta lähtevillä laivoilla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kaupunkiretki Lahteen tai retki M/S Elbatarella joko Kelventeen kansallispuistoon tai Tallukan vuokraamaan Haapasaareen. www.tallukka.fi

Kesällä 2010 aloitetaan Tallukasta retket Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatilalle. Perillä tutustutaan tilan uuteen pienieläin-

43

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Eeva Oksman

V

uonna 1994 markkinoinnissa käyttöön otettu ”Juotavan Hyvä”, tarkoittaa sananmukaisesti ja tutkitusti, että Etelä-Päijänteen vettä voi juoda sellaisenaan. Etelä-Päijänteen veden laatu on lähellä luonnontilaista ja hyvä esimerkki vuosikymmeniä jatkuneen vesiensuojelutyön tuloksista.

Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne muodostuu kolmen päijäthämäläisen kunnan, Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän alueesta. Se on myös Järvi-Suomen porttina tunnettu alue, jonka runsaan 2400 km²:n pinta-alasta yli 25 % on vettä! Etelä-Päijänteen kauniit harju- ja järvimaisemat luovat mahtavat puitteet lomanviettoon. Keskellä silmiä hivelevää maisemaa sijaitsevat hotellit, romanttiset majatalot, korkeatasoiset huvilat ja mökit luovat puitteet tervehdyttävälle lomalle tai antoisalle kokoukselle.

Etelä-Päijänteen alueen ilma on puhdasta, sillä alueella ei ole raskasta teollisuutta. Etelä-Suomeen nähden sen sijainti on varsin keskeinen, sillä Helsinkiin matkaa on vain puolentoista tunnin verran. Alueen harrastusmahdollisuudet ovat lähes loputtomat. Kokeilla voi vaikka metsästystä, purjelentoa, pienkonelentämistä, lyhtyvaellusta, tuulastusta ja nuotanvetoa. Saavutuksena Euroopan matkailuja ympäristöpalkinto Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne palkittiin ainoana pohjoismaisena matkailukohteena Euroopan komission järjestämässä Euroopan matkailu- ja ympäristökilpailussa Brysselissä 22.11.1995.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Suomesta kilpailuun osallistui kymmenen ehdokkaan joukosta kolme kilpailijaa, joista Juotavan Hyvän Etelä-Päijänne oli yksi. 57 kilpailijan joukossa Suomen ehdokkaista vain Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne selvisi loppukilpailuun. Etelä-Päijänne oli yksi kahdeksasta erikoispalkinnon saaneista, jotka tuomaristo palkitsi neljän finalistin lisäksi. Etelä-Päijänteen Saaristoviikot Ensimmäinen Etelä-Päijänteen Saaristoviikko järjestettiin viime elo-syyskuun vaihteessa. Innostuneesta vastaanotosta johtuen nyt puhutaan Etelä-Päijänteen Saaristoviikoista, jotka alkavat Ravustuksen SM-kisoilla Padasjoella 20.–22.8. ja päättyvät 18.–19.9. niin ikään Padasjoella

44

järjestettäviin Järvilohikalojen vetouistelun SM-kisoihin. Saaristoviikkojen ohjelmassa on myös 28.8. kansankäräjät Sysmässä sekä Sysmän laivarannassa syyskauden avajaiset ilotulitusristeilyineen. Samalla voi ihailla elovalkeita, joita sytytetään koko EteläPäijänteen alueen rannoille. 29.8. pääsee tutustumaan Lehmonkärkeen, joka on Päijänteen rannalla sijaitseva tasokas koulutus- loma- ja juhlakeskus. Lehmonkärjessä vierailee vuosittain noin 20 000 henkeä. Käynti saattaa innostaa osallistumaan myös ohjelmalliseen illalliseen 2.9. jonka teemana on ”Sadonkorjuun aikaan”. Saaristoviikkojen ohjelmassa on myös esimerkiksi Sienipäivät Päijätsalossa,


Naamiaiskarnevaalit Sysmässä, Aallon harjalla –matkailun huippuseminaari Padasjoella sekä tietenkin risteilyjä ja muita tapahtumia. Täydellinen ohjelma aikatauluineen on nähtävänä kevään mittaan internetissä www.loma-paijanne.fi. Päijänteen kansallispuisto on yhteinen aarre

Lisäksi puistoon kuuluu saaria EteläPäijänteen itäosista, mm. 40 ha Sysmän Päijätsalosta. Kalliosaarista suurimmat ovat Iso Lammassaari sekä Haukkasalo, jonka kalliojyrkänteet kohoavat useita kymmeniä metrejä Päijänteen pinnasta. Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka. Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset. Kansallispuiston pienillä saarilla ja luodoilla pesii useita uhanalaisia lintulajeja.

M/S Elbattarella Kelventeelle Matkustajalaiva M/s Elbatar liikennöi reittiaikataulunsa mukaan Asikkalan Vääksystä ja Padasjoen laivarannasta Kelventeelle. Padasjoen laivaranta on paras lähtöpiste Päijänteen kansallispuistoon retkeiltäessä. Reittiliikenteen risteilyillä pääsee kokemaan Päijänteen erilaisia puolia suojaisista lahdista ja Kelventeen hiekkarannoista aina aavaan Tehinselkään. Matkalla kapteeni kertoo mielenkiintoista tietoa ja tarinoita matkalla näkyvistä paikoista.

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä käsittäen viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Vuonna 1993 perustettu kansallispuisto sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella. Pääosa puiston saarista on Padasjoen edustalla. Harjusaarista muodostunut Pulkkilanharju kuuluu Asikkalan kuntaan.

Lähes kaikki kansallispuiston alueet ovat tavoitettavissa vain vesiteitse. Puiston pintaala on 14 neliökilometriä. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Päijänteen kansallispuisto soveltuu hyvin melonta- ja souturetkeilyyn. Puiston saarissa olevat valmiit tulentekopaikat ja telttailuun osoitetut alueet ovat sopivan etapin päässä Padasjoen laivarannasta. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde. Moreenista ja hiekasta muodostunut Kelventeen saari tarjoaa uimareille hienoja luonnonhiekkarantoja, joista 700 m:n pituinen Isohieta on auringonpalvojan suosikkipaikka. Kelventeen 8 kilometrin pituisella harjusaarella kulkee retkeilypolku, joka kiertää useimpien saarella olevien tulentekopaikkojen kautta. Päijänteen kansallispuiston opastuspiste sijaitsee Päijännetalossa Vääksyn kanavalla. Päijännetalon myymälässä myydään myös kansallispuistotuotteita. 

Vedenottoputken koon pääsee kokemaan Päijännetalossa.

Juomavettä pääkaupunkiseudulle Vuodesta 1982 lähtien Päijänteen vesiä on johdettu maan uumeniin louhittua Päijännetunnelia pitkin pääkaupunkiseudun juomavesitarpeisiin. Se turvaa noin miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin. Tämä maailman pisin, yhtenäinen kalliotunneli on 120 kilometrin mittainen, ja kulkee 30–100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunnelin vedenottokohta on noin 25 metrin syvyydessä Asikkalanselällä, jolloin vesi saadaan tunneliin viileänä ympäri vuoden. Vesilaitoskäytön lisäksi Päijänteen vettä johdetaan Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden vedenlaatua. Tunnelin korkeusero hyödynnetään tuottamalla virtaavan veden avulla sähköä. Päijännetunneli ei tuo vesipulaa Päijänteelle, sillä suuresta määrästään huolimatta tunneliin otetaan vain noin prosentti siitä vesimäärästä, mikä Päijänteestä laskee luonnollisesti Kymijokeen. Pääkaupunkiseudun Veden asiakkaille Päijänne-tunneli merkitsee hyvänmakuista, laadukasta ja terveydellisesti luotettavaa juomavettä. www.loma-paijanne.fi

45

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Eeva Oksman

Padasjoen kunta

Padasjoella luonto on kaikkialla läsnä. Suurin osa Päijänteen kansallispuistostakin sijaitsee Padasjoen alueella. Luonnosta voi nauttia Padasjoen lukuisilla retkeily-, vaellus-, pyöräilyja melontareiteillä. Padasjoella halutaan myös varjella sen ainutlaatuista luontoa. Padasjoki ilmoittautui yhdeksi Suomen viidestä hiilineuraalista kunnasta, jotka ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratoriona hiilidioksidipäästöjen kuriin saamiseksi etuajassa. Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja pyritään tulevaisuudessa hyödyntämään laajemmin sekä Suomessa että ulkomailla.

Elämyksiä Padasjoella Laivarannasta Päijänteelle Padasjoki on suosittu mökkipitäjä ja lomanviettopaikka. Lomailijoille on tarjolla runsaasti vuokramökkejä ja muita majoituspaikkoja, kuten Majatalo Onnenmyyrä, Kullasmarina,Telaranta ja Mainiemi Caravan. Monille veneilijöille Padasjoen satama on yksi kesän veneretkien vakiosatamista. Maukkaan ruuan ja upean tunnelman lisäksi laivarannassa saa puhdistettua niin miehistön kuin vaatteetkin, sillä saunat, suihkut ja pesukone ovat veneilijöiden käytössä. Satamassa on myös veneiden septitankin ja pilssin tyhjennysmahdollisuus. Vierailun jälkeen on taas hyvä jatkaa virkeänä matkaa Päijänteen upeilla ulapoilla. Tunnustukseksi toimivista palveluista Padasjoen laivaranta on valittu vuonna 2000 vuoden vierassatamaksi.

Suosittu Mainiemi Caravan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Padasjoelta pääsevät myös veneettömät nauttimaan Päijänteestä. M/S Elbatar ajaa kesäisin säännöllisesti mm. Päijänteen kansallispuistoon. M/S Elbatar on noin 16 metriä pitkä alus, jonka salonkiin mahtuu 50 henkilöä. Laivalla on A-oikeudet.

46

Laivalta voi nousta Kelventeen harjusaarelle nauttimaan saaren hienoista hiekkarannoista ja laguuneista. Saaren eteläpää soveltuu hyvin myös lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille, sillä rannalla on hyvä laituri, uimaranta, nuotiopaikka ja puucee. Saarella voi myös yöpyä, sillä siellä on kolme telttailualuetta nuotiokehineen.

Talvista tunnelmahiihtoa ja ilmailua Päijänteen jäällä Talvella kansallispuistoon pääsee hiihtäen. Suosittu Päijänteen Kuutamohiihto järjestetään nyt jo 25 kerran. Laivarannasta lähdetään liikkeelle perjantai-iltana 5.2.2010 klo 19. Myrskylyhdyin merkitty 7,5 km lenkki kulkee Päijänteen kansallispuiston maisemissa kiertäen Vähä-Haukkasalon saaren ympäri. Retken jälkeen maistuu laivarannan puffetin tarjoilut. Jäällä hiihdettävässä kuntotapahtumassa on sadunomainen, mieleenpainuva tunnelma. Halukkaat voivat hiihtää lenkin myös kilpaillen naisten tai miesten sarjassa.


Etualalla Päijänteen kansallispuiston pääsaari Kelvenne. Saarella on veneilijöille, melojille ja muille retkeilijöille suojaisia luonnonsatamia. Kauempana Padasjoenselältä tulossa purjeveneitä.

Sunnuntaina 14.3.2010 klo 9-14 hiihdetään 22. Päijänteen Postihiihto. Retkihiihto Päijänteen kansallispuiston saaristossa kulkee Vähä-Haukkasalon, Lietsaaren, Kelventeen ja Hietasaaren maisemissa. Valittavana on 6, 13, 18 ja 28 km pituiset lenkit. Maaliskuinen Arktinen Hysteria on kaikkien ilmailulajien keväinen, leppoisa tapahtuma Päijänteen jäällä. Käytössä on tällöin maailman suurin ”lentokenttä”, jonka pituus on yli 100 km. Tapahtuma kerää paljon ilmailusta kiinnostunutta v��keä.

Kesällä yömelontaa ja vesijuoksumaratonia

– Kolmen kilometrin matkaan menee joillakin jopa kolme tuntia, tietää Padasjoen vapaa-aikasihteeri Marja-Liisa Manninen. Hampaat irvessä retkeä ei kuitenkaan tehdä, vaan vesijuoksuretki on ennen kaikkea iloinen kuntotapahtuma. Vedestä voi milloin tahansa nousta tukialukselle pitämään taukoa ja jatkaa halutessaan sitten taas matkaa. Tukialuksessa on tarjolla muun muassa lämmintä mehua ja lämmin sauna! – Tämähän on nimenomaan RETKI! painottaa Manninen. Sitkeimmät haluavat jatkaa vesijuoksua vielä takaisin laivarantaan, jolloin matkaa kertyy 3 km. Muiden osanottajien paluumatka sujuu mukavasti tukialuksella.

Melonnanharrastajille elämyksiä tarjoaa heinäkuinen Kelventeen Yömelonta, joka alkaa 2.7. Mainiemen melontakeskuksesta iltaseitsemältä. Matka suuntaa kohti Päijänteen kansallispuistoa, jossa juodaan nuotiokahvit valoisasta kesäyöstä nauttien. Elokuussa vuorossa on pidempi, yön yli kestävä Päijänteen Kuutamomelonta. Melojat starttaavat 21.8.2010 30 kilometrin retkelle, johon sisältyy telttayöpyminen saaressa. Vesijuoksijat voivat testata talven mittaan uimahallissa saavutettua kuntoaan Päijänteen vesijuoksuretkellä, joka järjestetään jo kuudetta kertaa. Retki alkaa Padasjoen laivarannasta 24.7.2010 klo 12. Vesijuoksijat lähtevät taivaltamaan kohti Mainiemeä, jonne matkaa kertyy 1,5 kilometriä. Turvajoukkoina retkellä ovat ensiapuryhmät niin laivarannassa, Mainiemessä kuin tukialuksessa, joka yhdessä kumiveneen ja useiden kajakkien kanssa seuraa tiivisti vesijuoksijoiden rinnalla. Vilskettä Päijännepurjehduksen ja Sahtimarkkinoiden aikaan Päijännepurjehdus kokoaa vuosittain yli 150 venekuntaa ja tuhansittain ihmisiä. Nyt 24.–23.7.2010 järjestettävä kisa on Suomen suurin sisävesillä järjestettävä, perinteikäs purjehduskilpailu. Reitti kulkee vuorovuosin Padasjoelta Jyväskylän Juurikkasaareen tai päinvastoin. Tänä vuonna Padasjoki on päätesatama. Padasjoen Sahtimarkkinat järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina paikallisen sahtiperinteen kunniaksi. Padasjoen Yrittäjien järjestämä kesätapahtuma täyttää kirkonkylän keskustan väenpaljoudellaan. Sahtimarkkinoilla tunnelmaa luovat markkinakojut, esiintymislava artisteineen sekä tietysti sahtiteltta. www.padasjoki.fi Päijänteen Vesijuoksuretken osallistujia alkuverryttelyssä.

47

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Sysmän henki elää!

Eeva Oksman

Sysmä on vahva kulttuuripitäjä, jonne yhdessä toimien on luotu monipuolinen kulttuuri ja aktiivinen elinkeinoelämä. Ei uskoisi, että kunnassa on vain noin 4 500 vakituista asukasta!

Vanha-Kartanon navetta toimii myös konserttisalina ja siellä on joka kesä 1-2 konserttia kuten kuvan Sysmän Suvisoitto.

P

inta-alaltaan Sysmä on Päijät-Hämeen suurin kunta. Rantaviivaakin on peräti 1 000 km, josta 270 km on Päijänteen rantaa ja loput muiden 167 järven rannoilla. Monelle Sysmä on kesäparatiisi ja siksi suositun mökkipitäjän asukasluku kolminkertaistuu kesäisin. Talven hiljaisuudessa voi kokea Sysmän luonnon rauhoittavan idyllin. Mikä ihmeen Sysmän henki? Sysmälle on ominaista erityinen ”Sysmän henki”, jolla on pitkät historialliset perinteet.

Vuosikymmenten kuluessa Sysmän henki on vain lujittunut ja se näkyy tänä päivänä monissa eri yhteyksissä. – Se ilmenee sisäisenä ymmärryksenä, kykynä neuvotella ja sopia asioista, sosiaalisena vastuuntuntona ja yhdessä tekemisenä, ja jopa poliittisia päätöksiä tehtäessä, kuvailee elinkeinosihteeri Raija Hänninen. Yhteisöllisyyttä korostaa myös Yksi Sysmä –ohjelma, joka haastaa kaikki sysmäläiset toimimaan yhdessä. Se järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Ohjelman

Jo ennen varsinaista torpparireformia saivat sysmäläisten kartanoiden torpparit itsenäisyytensä vapaaehtoisin kaupoin, minkä vuoksi torpparikysymys vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä ei nostattanut Sysmässä samanlaisia kiihkeitä tunteita kuin muualla Suomessa. Myös toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneen pika-asutustoiminnan aikaan mm. siirtoväki ja rintamasotilaat saivat maata lukuisilla vapaa-ehtoisilla kaupoilla. Sysmästä on löytynyt hyvää tahtoa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

tavoitteena on työskennellä yhteistyössä koko Sysmän hyväksi ja auttaa paikkakuntaa menestymään myös jatkossa.

Villa Sarkia – kirjailijoiden keidas Sysmän henki ja maisemat saattavat näkyä myös tulevaisuuden kirjallisuudessamme. Sysmässä kunnostetaan Villa Sarkiaa nuorten kirjailijoiden työskentelytilaksi. Suomessa tällainen hanke on harvinaislaatuinen, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriteko. Talossa on yhteiset tilat sekä huone neljälle, ensisijaisesti alle 40-vuotiaalle kirjailijalle. Kirjailijat ja kirjallisuuden kääntäjät saavat asua ja työskennellä talossa veloituksetta korkeintaan kolmen kuukauden pituisen jakson. Vastineeksi kirjailijat sitoutuvat osallistumaan kirjasto- ja kouluvierailuihin sekä kirjallisuustapahtumaan residenssijaksonsa aikana. Villa Sarkia on Nuoren Voiman Liiton ylläpitämä, mutta residenssin kunnossapidosta vastaa Sysmän kunta.

48


– Kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän työ on luonteeltaan sellaista että se vaatii rauhaa ja välillä myös irrottautumista arjen rutiineista ja tutuista ympäristöistä. Samalla tämä yksinäinen työ vaatii myös yhteisöä, kollegoja, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia omasta työstä, jakaa kokemuksia ja oppia muilta. Tällaiseen mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön työskentelyresidenssi on loistava ratkaisu, toteaa Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja Eino Santanen. Ensimmäiset Nuoren Voiman Liiton valitsemat kirjailijat saapuvat Villa Sarkiaan syyskuussa 2010. Villa Sarkia on alun perin Säästöpankin johtajan talo. Se on nimetty Sysmässä asuneen runoilija Kaarlo Sarkian mukaan. Villa Sarkiassa järjestetään myös eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden seminaareja ja muita tapahtumia. Rakennuksen vieressä sijaitsee 1898 rakennettu vanha Säästöpankin rakennus, jossa toimii teatteri ja elokuvateatteri.

Tarinahetkiä kartanoissa Sysmä on tunnettu kartanopitäjä. Nykyään Sysmässä on kymmenen kartanoa, jotka ovat yksityiskoteja, mutta Sysmän Matkailuoppaiden järjestämillä kierroksilla pääsee tutustumaan joihinkin niistä. Kartano-pappilakierroksella tutustutaan Nordenlundin kartanoon, Vanha-Kartanoon ja Vanhaan Pappilaan. Nordenlundin kartanon yli 200 vuotta vanhaa päärakennusta ympäröivillä luonnon laitumilla käyskentelee pihvikarjaa, josta isäntä kertoo kartanon tunnelmallisessa salissa historian ohessa. Vanhan Pappilan salissa emäntä kertoo mielenkiintoisia tarinoita ihanista huonekaluista ja matoista. Vanha-Kartanossa päästään isännän mukana tutustumaan myös taontapajaan.

Savusauna päätapahtuma. Pääosan saavat kansainvälisen mallin mukaisesti vanhat kirjat ja kirjan käsityöläisyys, joskin uusi kirjallisuus ja sen ilmiöt ovat myös mukana. Uotinpäiviä on Sysmässä vietetty heinäkuun viimeisenä viikonloppuna jo vuodesta 1969 alkaen. Uotinpäivät on leppoisa kotiseutujuhla, joka kerää vapaa-ajanasukkaat ja kyläläiset yhteen nauttimaan kesästä ja Sysmän kulttuurista ja monenlaisesta ohjelmasta. Perinnepäivää vietetään Pyhän Olavin (lempinimeltään Uoti) kunniaksi, jolle Sysmän keskiaikainen kirkko on pyhitetty monien muiden Suomen kirkkojen tapaan. Uotinpäivillä on avoinna myös sahtisaluuna, jossa saa tuota sysmäläisten rakastamaan perinnejuomaa.

Perinteikkäitä kesätapahtumia

Sysmän leirintäalue sijaitsee kävelymatkan päässä kirkonkylän palveluista. Leirintäalueen keskeinen rakennus on 1900-luvun vaihteesta peräisin oleva Kokkola, joka palvelee nykyisin leirintäalueen vastaanottorakennuksena. Leirintäaluetta on viime vuosina kunnostettu ja nykyaikaistettu monin tavoin. Kesään mennessä alueelle rakennetaan vielä uusi, moderni, kolmesta toisiinsa liittyvästä yksiköstä koostuva huoltorakennuskokonaisuus. Pienveneille rakennetaan vierailulaituri ja asuntoautoille ajokaivo septitankin tyhjennykseen. Myös uimalan rakenteita uusitaan ja piha-aluetta kunnostetaan. Puistomainen, luonnonkaunis leirintäalue sijaitsee Päijänteen lahden, Majutveden rannalla, upeiden maisemateiden varrella. www.sysma.fi

Sysmän Suvisoitto –tapahtuma viettää 25-vuotisjuhlaa 2.—10.7.2010. Juhlavuoden kunniaksi Sysmässä ja lähikunnissa järjestetään konsertteja myös festivaalikauden ulkopuolella. Sysmän Suvisoitto tarjoaa aidossa maaseutumiljöössä huippuluokan taiteilijoita ainutlaatuisilla konserttipaikoilla, joista upeimmat ovat Luhangan kaunis puukirkko, Sysmän keskiaikainen kirkko, Ilolan Oopperalato sekä alueen isot kartanot. Suosittu Lasten Suvisoitto –musiikkileiri on osa Sysmän Suvisoittoa. Sysmän Kirjakyläpäiviä vietetään 8-11.7.2010. Tapahtuma oli alkujaan nimeltään Kertun Kirjapäivät. Vuonna 1997 Sysmä julistautui Suomen kirjakyläksi ja liittyi samalla kansainväliseen kirjakyläverkostoon. Vuodesta 1999 alkaen Sysmän Kirjakyläpäivät ovat olleet Kirjakylän

Vaunun tai teltan kanssa Sysmään

Ilolan Riemuriihi

49

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme Palveleva Sysmä

Palveleva Sysmä

Nordenlundin kartano

Vanha-Kartano

konsertteja ja taontanäytöksiä Nuoramoisjärven rannalla sijaitseva Nordenlund, vanha säteri 1600-luvulta, on ollut Sysmän suurimpia kartanoita. Torpparien itsenäistymisen jälkeen ja sotien siirtoväen asutuksen seurauksena kartanon pinta-ala pieneni huomattavasti, mutta vielä riittää perinnelaitumia ja rantaniittyjä lähes satapäiselle Hereford-pihvikarjalaumalle.

Virtaan Vanha-Kartano sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävissä Tainionvirran ja Virtaankosken maisemissa. Vanha-Kartanoon tutustuu parhaiten isännän, Jocke Stjernvallin opastuksella, sillä kyseessä on hänen syntymäkotinsa. Virtaan Vanha-Kartano oli alkujaan rälssitila, joka 30-vuotisen sodan myötä muuttui ratsutilaksi. Ensimmäiset maininnat Virtaan tilasta ovat 1500-luvulta. Kapteeni Adam Wilhelm Tandefelt on todennäköisesti rakennuttanut kartanon nykyisen päärakennuksen 1720-luvun jälkeen. Kartanon on ollut Tandefeltien lisäksi mm. Reid-, ja Stormbom-sukujen omistuksessa.

Vanhan kulttuurimaiseman keskeltä löytyy Suomen suurimpia uhri- tai kuppikiviä muistona suuren Nuoramoisten kylän aktiivisesta rautakautishistoriasta. Päärakennus (arkkitehtinä Alfred Cawén) 1700-luvun lopulta on vanhojen lehmusten ympäröimä muodostaen yhdessä vanhan Makasiinin kanssa (arkkitehtinä Gustaf Nyström) valtakunnallisesti merkittävän maisemakokonaisuuden.

Vuodesta 1902 lähtien tila on ollut Stjernvall-suvulla. Jocke Stjernvall on isännöinyt kotitilaansa vuodesta 1974. Nykyään Vanha-Kartano on matkailutila ja suosittu kartanokierroksen kohde.

Kahdeksannen polven isäntäpari Ole ja Marianne Silén harjoittavat pihvikarjan kasvatuksen lisäksi maatilamatkailua. Varsinkin hääparit ovat arvostaneet mm. isojen ylellisten sviittien mukavuuksia.

Vanha-Kartanon pihapiirissä sijaitsevaan savinavettaan on rakennettu idyllinen konserttisali ja tyylikäs klubitila VanhaAlasin. Konserttisalissa on 400 istumapaikkaa. Vanha-Alasin on persoonallinen 25 hengelle soveltuva kokoontumispaikka, jossa on tilauksesta myös ruokailumahdollisuus.

Kohde on mukana Sysmän kartanokierroksessa ja ottaa mielellään vastaan ryhmiä. www.nordenlund.com

Navetan päässä, vanhassa hevostallissa on isännän ylpeys, Suomen suurin paja. Isäntä Jocke Stjernvall on koulutukseltaan teknisentyön opettaja ja seppämestari. Isännän taontanäytös kuuluu osana kartanokierroksiin ja myös vierailla on mahdollisuus kokeilla taontaa isännän opastamana. http://koti.phnet.fi/vanhakartano/

Pihvikarjaa kartanon mailla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Isäntä Jocke Stjernvall takoo rautanaulaa.

50


Palveleva Sysmä

Palveleva Sysmä

Erämaan kutsu

Jenni-Maria II laivaristeilyt

Matkoilta haetaan yhä enemmän elämyksiä. Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia, joita yksin ei oikein uskalla kokeilla. Eräopas saattaa järjestää sellaistakin toimintaa, josta aiemmin ei edes ole tiennyt mitään. Sysmässä luonnon asiantuntija on Markku Lepistö, jonka yritys Erämaan Kutsu tarjoaa erilaisia ohjelmapalveluja.

M/S Jenni-Maria II:n päällikkönä toimii Jorma Sainio ja kansimiehenä Kirsi Sainio. Laivanvarustamo KulkeeVettenHalki on perustettu keväällä 2006. Sitä ennen Sainiot olivat tuottaneet risteilypalveluita Päijänteellä kahdeksan vuoden ajan pienemmällä Jenni-Mariaaluksella.

Luontopolku voidaan pystyttää lähes minne vain. Leikkimielisessä kisassa voidaan kilpailla luonnontietämyksestä. Kuka tunnistaa parhaiten eläin- ja kasvilajeja? Tai kuka joukosta on tarkin ampuja? Jousiammunta vaatii silmän ja käden yhteistyötä. Kohteena ovat kevyet silhuetit, joten ammunta voidaan tehdä turvallisesti lähes missä vain. Miehisempään mittelöön sopivat ruutiaseet ampumaradalla, kuten pienoiskiväärit, haulikot, sotilaskiväärit tai jopa Pohjois-Amerikan sisällissodan ajan mustaruutirevolverit!

– Olemme veneilleet Sysmästä käsin jo vuodesta 1983, ja kesien varrella ovat kaikki Päijänteen satamat tulleet tutuiksi, Jorma Sainio kertoo. Jormalla on kuljettajan pätevyyskirjan lisäksi saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurin tutkinnot, ja Kirsillä on kansimiehen pätevyyskirja. Jorma toimii Sysmässä myös VPK:n päällikkönä, joten risteilyvieraat ovat selvästikin turvallisissa käsissä! Risteilyalus Jenni-Maria II on entinen Itä-Saksan armeijan hinaaja, joka on pituudeltaan noin 15 metriä. Se toimi DDR:n armeijan jokilaivana koulutus- ja vartiointi- tehtävissä sekä hinaaja-apuna satamissa. Matkustajalaivaksi alus muutettiin Jyväskylässä vuonna 1993. Vuodesta 2006 lähtien salonkilaiva on ollut nimeltään Jenni-Maria II.

– Vesille vien kerralla pienemmän seurueen, sillä Bella 600 HT –vene on rekisteröity seitsemälle, kertoo Markku Lepistö. – Omia kalastusvälineitä ei välttämättä tarvita, sillä veneessäni on uistelu- ja heittokalastusvälineet. Erämaan kutsun ohjelmavalikoimaan kuuluu myös melonta Tainionvirralla, jolloin tutustutaan luontoon aivan vesirajasta. Melonta on myös hyvää kuntoilua. Erämaan Kutsu järjestää myös muun muassa metsästysretkiä kartanoyöpymisineen, jolloin iltaohjelmassa on sauna Tainionvirran rannassa sekä upea kartanoillallinen.

Jenni-Maria II tekee risteilyjä Sysmästä Päijänteelle. Ryhmille on tarjolla valmiita risteilypaketteja. ”Tehinkäännös” kulkee Sysmästä kauniin ja kapean Miestensalmen kautta aavalle Tehinselälle ja takaisin. Erakonsaaren retkellä pysähdytään Erakon saareen opastetulle luontoretkelle. Päijätsalon näkötornille suuntautuvalla risteilyllä kiivetään näkötorniin ihailemaan upeita maisemia yli Päijänteen.

Luonnossa nautittu ruoka maistuu erityisen hyvältä. Eräherkut, kuten loimulohi, marinoitu sisäfilee tulen loimussa kypsennettynä tai reilu hirvikeitto vievät kielen mukanaan. Ruuan päälle nautitaan tietysti nokipannukahvit.

Risteilyjen ruoka- ja kahvitarjoilut järjestetään ryhmän toiveiden mukaan. Skaala on makkaranpaistosta ja kalasopasta à la carte -annoksiin. Ohjelmapalvelut järjestää Erämaan Kutsu. www.kulkeevettenhalki.com

www.eramaankutsu.net

Jenni-Maria II rantautumassa.

51

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme Palveleva Sysmä

Palveleva Sysmä

Gasthaus Kivitatti

Aurinkoniemi

Päijätsalon saaressa, Päijänteen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä sijaitseva suomalais-saksalainen Gasthaus Kivitatti tuo keskieurooppalaisen tuulahduksen suomalaiseen maisemaan.

Hyvän Olon Aurinkoniemi sijaitsee Sysmässä, Auhjärven rannalla. Vuosikymmenten ajan hirsirakennuksessa sijaitsi linja-autoväen oma lomakoti Kotiranta. Nyt täysin kunnostetussa rakennuksessa yhdistyvät vanhan hirsitalon henki ja nykyajan mukavuudet.

Anneli Platzen kaipasi pitkään Saksassa asuessaan Suomen luontoa ja sen eri vuodenaikoina tarjoamia mahdollisuuksia. Haaveena oli asuminen ja työskentely luonnon läheisyydessä. Kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa ja mies siirtynyt eläkkeelle, tuli aika toteuttaa elämänmuutos.

Hyvän Olon Aurinkoniemi on paikka, jossa voi rauhoittua, kehittää luovuutta, oppia uutta tai parantaa elämänlaatuaan. Aurinkoniemessä voi järjestää hyvähenkisiä kokouksia, virkistyspäiviä tai juhlatilaisuuksia. Siellä järjestetään myös erilaisia mielenkiintoisia kursseja.

– Olemme viettäneet vuodesta 1969 lähtien kesälomat Suomessa, joten muutto kotimaahani oli miehelleni Wilfriedillekin luonnollinen ratkaisu ja molempien toiveiden täyttymys, toteaa Anneli Platzen.

Aurinkoniemen pihapiirissä on paikkoja hiljentymiseen sekä oleiluun luonnon ja veden äärellä. Stressiä voi laukaista myös hoitamalla Aurinkoniemen kanoja tai kuoputtamalla yrttimaata – tai olla luvan kanssa tekemättä yhtään mitään!

Keskieurooppalaiseen tapaan Gasthaus Kivitatti tarjoaa aamiaismajoitusta viihtyisänä perhemajoituksena. Kivitatin huoneissa on televisio, omat suihkut, WC ja parveke. Palveluun kuuluu aamiainen ja toiveiden mukaan myös päivällinen ja iltapala.

Aurinkoniemessä on neljä kahden hengen majoitushuonetta, jotka on remontoitu nostalgiaa huokuen. Tasokkaat kylpyhuoneet ja wc:t sekä yhteinen oleskelutila luovat viihtyvyyttä. Kesällä yöpyä voi myös kahdessa hirsiaitassa. Ruokailuvaihtoehtoja on aamupalasta täyshoitoon. Ruuanvalmistuksessa suositaan luomutuotteita ja paikallista, tuoretta lähiruokaa.

Platzenit ihastuivat itse välittömästi saaren karun kauniiseen luontoon, rauhallisuuteen ja Päijänteen jylhään olemukseen saapuessaan ensi kertaa Sysmän Päijätsaloon.

Rannassa on perinteinen kertalämmitteinen puusauna. Tuhannen Tähden Kylpylään, taivasalla sijaitsevaan kuumavesipaljuun, mahtuu kerralla kahdeksan kylpijää. Saunassa tilaa on reilusti useammalle. Saunanautinnon tekee täydelliseksi pulahdus raikkaaseen järviveteen.

– Tattimetsäntie oli kuin meille ja majatalollemme tehty. Patikkapolutkin lähtevät heti ovelta, toteaa Anneli. – Me haluamme antaa kaikille Suomesta ja sen luonnosta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua kauttamme tähän kauniiseen maahan ja sen mahdollisuuksiin viettää virkistävää ja elämysrikasta lomaa, sanoo Anneli Platzen selvästikin ylpeänä Suomesta.

www.aurinkoniemi.fi

www.majatalokivitatti.fi

Patikkapolku lähtee het Gasthaus Kivitatin ovelta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

52


Palveleva Sysmä

Palveleva Sysmä

Ilon iltamat Luomulikan seurassa

Starhill Stable

Luomulikka on karjakko, joka on kolme vuotta tehnyt oikeita maatilan töitä. Mutta Luomulikka osaa paljon muutakin. Takana on tuhansia esiintymisiä niin juhlissa, TV:ssä, messuilla, laivoilla kuin teattereissakin. Shown, esiintymisen, laulun ja hulluttelun lisäksi hallussa on vielä flamenco ja itämaiset tanssitkin. Luomulikka Merja Kuisma tarjoaa ohjelmapalveluja, showkokonaisuuksia, tanssimusiikkia, laulua ja iloa. Luomulikan esitys on tilattavissa erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Kokonaispaketissa Luomulikka järjestää tilaisuuden Sysmän Toivonharjuun ja hoitaa niin paikan, ruuan, juomat kuin ohjelmankin. Helppoa!

Vaellustalli Starhill Stable sijaitsee Sysmän Ravioskorvessa, maaseudulla, upeiden maastojen keskellä. Hevosia ja poneja asustelee pihatossa ja tallissa yhteensä noin 25. Tilalla on myös kunnostetut majoitustilat ratsastusleiriläisille. Talli on suuntautunut erimittaisiin islanninhevosretkiin, joita järjestetään pienryhmille ympäri vuoden. Varmajalkainen islanninhevoslauma vie kokemattomatkin ratsastajat turvallisesti maastoon, joten aikaisempaa hevoskokemusta ei tarvita. Islanninhevosen selässä kyyti on hallittua.

Luomulikan esitykset tempaavat mukaansa ja yleisö pääsee halutessaan mukaan ohjelmaan. Ratkiriemukas Karjakkoilottelu pursuaa luovaa luomuvoimaa ja ronskia meininkiä laulaen, tanssien ja tarinoiden. Si Señor tarjoaa puolestaan tulisia lattareita katsottavaksi tai koettavaksi. Se on täynnä kuumia tunteita ja kiihkeitä rytmejä.

Suosituilla kolmen tunnin ratsastusvaelluksilla pysähdytään laavulle nauttimaan nuotiolla paistetusta makkarasta tai laavulla tarjoillusta lounaasta ja kahvista. Ulkona ruoka maistuu! Retken aikana virkistyy sekä mieli että keho, unohtamatta yhteisen kokemuksen lujittamaa ryhmähenkeä.

Luomulikasta löytyy kuitenkin myös syvällisempi puoli. Kursseillaan Luomulikka ammentaa iloa ja valoa myös muiden elämään. Suunnannäyttäjinä tälle tehtävälle ovat olleet luontaisterapia- ja kehonhuoltokurssit sekä astrologia-opinnot. Mielenkiintoisten kurssien aiheita ovat luovuus, ilo, hyvinvointi ja energisointi. Hyvinvoinnin, energisyyden ja luovuuden lisääminen on erityisen lähellä Luomulikan sydäntä.

Kesällä järjestetään myös pidempiä, esim. 3 päivän vaelluksia. Islanninhevosten lisäksi tallilla on ratsastustunti- sekä leirikäytössä 10 muuta hevosta ja ponia. – Starhill Stable ottaa vieraansa vastaan reippaalla otteella ja huolehtii heistä ammattitaidolla, vakuuttaa tallin omistaja Nina Blomqvist.

www.luomulikka.fi

www.starhillstable.com

Kirjakauppa kuin karamelli

Sysmän Kirjakauppaa sanotaan Suomen kauneimmaksi kirjakaupaksi. Kirjakauppa sijaitsee keskellä Sysmän kirjakylää ja se valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 2004. Vanhan ajan hirsisen kirjakaupan lähes 400m² tiloissa on hyvä, lähes kahdenkymmenen tuhannen (20 000) niteen kirjavalikoima, myös paljon sellaisia kirjoja, joita ei ehkä löydy muualta. Valikoiman täydentävät tietenkin sysmäläiset ja Sysmää käsittelevät kirjat, myös omakustanteiset kirjat sekä Sysmä-kortit. Rakennuksen päädyssä on erillinen lastenkirjakamari, jossa on todella paljon lasten ja nuorten kirjoja, sekä pelejä. Yläkerrassa on vinttidivari sekä oleskelukamari/näyttelytila. Rempseä Luomulikka

www.sysmankirjakauppa.net

53

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme

Tainionvirran ylittävä riippusilta

Eeva Oksman

Hartolan kunta

H

artola on Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin nimikkopitäjä. Kustaa III nimesi paikan perillisensä mukaan Gustaf Adolfs sockeniksi vuonna 1784 samalla kun sen seurakunta erotettiin Sysmästä. Siksi Hartola julistautui kunnanvaltuuston päätöksellä kuningaskunnaksi vuonna 1987.

Hartola, kuningaskunta Maila Talvio (1871–1951) perusti Koskipään kartanon rakennuksiin ItäHämeen museon, jonka vihki 30.6.1929 presidentti Relander. Presidentti Kyösti Kallion museon kymmenvuotisjuhlissa istuttama kuusi hallitsee nykyään kartanon pihaa. Museon omistaa edelleen vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys.

Hartolaan on helppo tulla, sillä nelostie kulkee kuningaskunnan läpi. Vapaa-ajan viettoon on monipuoliset mahdollisuudet. Tainionvirta ja Jääsjärvi sopivat erinomaisesti kalastukseen. Kesäisin väki viihtyy Hartolan Golfissa, tenniskentillä ja lenkkipoluilla, mutta myös lukuisilla vapaa-ajanasunnoilla Hartolan puhtaiden ja luonnonvaraisten vesien äärellä. Talvisin suosittuja ovat Purnun laskettelukeskus ja lukuisat hiihtoladut.

Itä-Hämeen museo on seitsemän pitäjän aluemuseo. Koskipää puistomiljöineen on viehättävä museo- ja näyttelyalue. Kartanon pihapiiri on 1820-luvun pietarilaista empiretyyliä samoin kuin kaikki kartanon jäljellä olevat rakennuksetkin. Avonaisen, rakennuksilla rajatun, pihapiirin muodostavat hallitseva vihreä päärakennus ja punaiset sivurakennukset. Päärakennuksen toisella puolella avautuu kartanon puutarha, jonka puusto ja muoto ovat 1880-luvulta.

1900-luvun alussa Hartola oli alueen sivistyksen ja kulttuurin keskus. Tärkein vaikuttaja tähän oli Hartolan kappalaisen A. M. Winterin tyttärenä syntynyt kirjailija Maila Talvio. Talvion lisäksi pitäjän historiassa on vaikuttanut iso joukko muitakin nimekkäitä kirjailijoita.

Koskipään kartanosta Itä-Hämeen museoksi Hartolan huomattavin kartano, Koskipää, on ollut koko Itä-Hämeen suurimpia kartanoita. Siihen on aikanaan kuulunut 25 000 hehtaaria maata ja pari sataa torpparia. Koskipäätä ovat hallinneet Silferbögelit, Tandefeltit ja von Gerdtenit. Kartanon viimeinen omistaja, Annie von Gerdten-Boisman (1859–1927), oli kirjailija Maila Talvion sisar.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Hartolan vanhan kirkon muistopaasi

54

Museossa on esillä mm. kartanointeriöörejä 1800-luvulta, Maila Talvion työhuone sekä Uuno Kailaan ja Mika Waltarin muistohuoneet. Lisäksi nähtävänä on kansanomaista esineistöä, Vuoksenranta-osasto, 1600-luvun savupirtti, maatalousmuseo ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus, muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Museon perustajan, Maila Talvion muistohuoneessa on esillä kirjailijan Helsingissä sijainneen kodin työhuoneen


koko esineistö autenttisille paikoilleen sijoitettuna. Ne siirrettiin museoon Talvion kuoleman jälkeen.

Itä-Hämeen museo, Koskipään päärakennus

Hartolan kunta järjestää vuosittain kutsunäyttelyn matrikkelitaiteilijoille museoalueella sijaitsevassa Vanha-Koskipään kartanomiljöössä. Kesän 2010 Maila Talvio –salonki on avoinna 13.6.–22.8.2010.

Yhdistävä riippusilta Museoalueen Jokirannan kohdalta Tainionjoen ylittää riippusilta, joka rakennettiin 1930-luvulla. Virran vastakkaisilla puolilla sijaitsivat suojeluskuntatalo ja urheilukenttä, ja silta toimi aikoinaan mm. suojeluskunnan urheilijoiden joenylityspaikkana. Sillan puuosia on vaihdettu vuosikymmenten aikana, mutta vaijerit ja tukipilarit ovat alkuperäiset. Kuvauksellinen riippusilta on nykyäänkin jalankulkijoiden käytössä.

Ekon kartanosta Itä-Hämeen opistoksi Ekon kartano erotettiin Koskipään kartanosta 1700-luvun lopulla. Vuonna 1908 kirjailija Maila Talvio perusti Ekon kartanoon Itä-Hämeen Kansanopiston. Kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1923, mutta jo samana vuonna rakennettiin uusi, Kaarlo Borgin suunnittelema päärakennus. Vanhan päärakennuksen siipirakennuksina toimineet hirsiset rakennukset Mäkitupa ja Veistola ovat 1700-luvulta. Itä-Hämeen Opisto sijaitsee keskellä rauhallista Tainionvirran metsä- ja jokimaisemaa, ja sen puisto on jo itsessään näkemisen arvoinen. Opistolle johtavan koivukujan alkupäässä on Hartolan vanhan kirkon muistomerkki. Opisto toimii alueellisena ja valtakunnallisena koulutuskeskuksena. Koulutuspalvelujen lisäksi tarjolla on myös majoitus- ja ruokailupalveluita yhdessä Linna-hotellin kanssa, joka sijaitsee opiston pihapiirissä.

Kivikirkko keskellä kylää Hartolan nykyinen graniittikirkko edustaa uusgotiikan ja jugendin vaikutteita saanutta kansallisromanttista tyyliä. Kirkko on rakennettu vuosina 1911–13. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta, osa Ylemmäisten kylästä. Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen ”Teidän edestänne”, jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Arkkitehdin tytär, Maija Stenbäck (sittemmin Tawastjerna) oli valokuvamallina enkelin suunnittelussa. Lasityön teki saksalainen Heinrich Schiffers. Hartolan kirkko on tiekirkko ja kesäisin avoinna joka päivä klo 11–18. Ostoksillekin oppaan matkassa Tainionvirran Oppaat järjestävät tutustumiskäyntejä Hartolan nähtävyyksiin. Retken aikana voidaan käydä ostoksillakin. – Isompi ryhmä kannattaa jakaa kahteen osaan niin, että eri kohteisiin tutustutaan ryhmissä, kertoo opas Hannele Heinonen vuosien kokemuksella. Taitajien Tuvalla myynnissä on matonkuteita, käsitöitä ja lahjatavaroita. Itä-Hämeen Taitajat järjestävät myös työnäytöksiä sekä kutovat kankaita asiakkaiden toivomuksien mukaan.

55

Armadillo Oy valmistaa laadukkaita neuleita 100 prosenttisesta merinovillasta ja puuvillasekoitteisista langoista sekä naisille että miehille. Tuotteita myydään vähittäiskaupoissa ympäri Suomen. Tehtaanmyymälä sijaitsee Valtatie 4 läheisyydessä. Vuohelan Herkkupuoti on gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut leipomo ja Suomen johtava gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja. Leipomon yhteydessä toimii myös kahvila-ravintola. Herkkupuoti ottaa mielellään ryhmiä vierailulle. – Jos vain mahdollista, vien ryhmän mielelläni myös Matin myllylle, vinkkaa Hannele Heinonen. Matti on Hotilan kaksikerroksisen hirsimyllyn omistaja Matti Stylman, jolle mylly edelleen tuottaa sähköä. Mylly on auki, kun Matti on paikalla. Matti antaa pärehöylänäytöksiäkin, joten kotiin viemiseksi saattaa mukana olla oma varapäre! Ne Hartolan kuuluisat maalaismarkkinat Joka vuosi syyskuun ensimmäisenä lauantaina väki kokoontuu Hartolaan, kun Hartolassa järjestetään Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat. Markkinoille osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolalaista sahtia pääsee maistamaan kesällä vaikka Krouvin Lavan lavatansseissa, joihin saapuu perjantai-iltaisin väkeä koko maakunnasta. www.hartola.fi

www.kotimaassa.fi


Päijät-Häme Liikuntakeskus Pajulahti

Nast

N

astola on 15 000 asukkaan kunta, jossa kaunis luonto ja asutus muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden. Tunnusomaista Nastolalle ovat Salpausselkä, metsät ja monet järvet. Nastolan upeasta luonnosta pääsee nauttimaan lukuisilla liikunta-, patikointi- ja melontareiteillä.

Kaivolan Perinnetila. Kuva: Ulla Saloniemi Kaivolan Perinnetilalla norsu poikineen Kaivola sijaitsee idyllisessä maalaismaisemassa Nastolan Montarissa. Kaivolan perinnetilan rakennukset muodostavat rauhallisen ja perinteisen maalaismiljöön. Vanhan päärakennus on kunnostettu ja huoneet on säilytetty lähes kokonaan niiden alkuperäisessä muodossa. Vanhan pihapiirin ulkorakennukset - luhtiaitta, navetta/talli, vaja - sisältävät runsaasti tilan vanhaa esineistöä niiden oikeassa ympäristössä.

Taidekeskus Taarasti

Monen toiminnan Taarasti Taidekeskus Taarasti on Nastolan monipuolinen kulttuurikeskus, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia yleisötilaisuuksia. Taarastin taidehalli ja ulkoesiintymislava sijaitsevat Pikku-Kukkasen rannalla, kotiseutumuseon läheisyydessä. Konsertteja pidetään talvella sisällä ja kesällä ulkolavalla.

Tilan uudelta puolelta löytyy ihmeellinen ”norsulandia” - Willa Fantti. Talon emännän, Auli Jyllinvuori-Mäkisen keräilyharrastus on jo levinnyt kuuteen rakennukseen, joissa yli 3 700 elefanttihahmoa on aseteltu muidenkin ihailtaviksi. Kaukaisimmat norsut ovat Chilestä, Burmasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Willa Fantin yhteydessä on kesäkahvila, jossa tarjotaan luonnollisesti talon emännän leipomia erilaisia norsuleivonnaisia.

Liikunnan iloa Pajulahdessa Liikuntakeskus Pajulahti on vetovoimainen ja kansainvälisen tason vaatimukset täyttävä koulutus-, valmennus- ja terveysliikuntakeskus, joka sopii myös lomanviettopaikaksi. Pajulahden upea luonto ja monipuoliset palvelut ovat hyödynnettävissä kaikkina vuodenaikoina. Liikuntakeskus tarjoaa runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja mukavaa tekemistä.

Taarastin ulkolavan katetussa katsomossa pääsee kesäisin nauttimaan Nastolan Pisarateatterin esittämästä näytelmästä. Tämän kesän näytelmä on Eero Schroderuksen suosittu kesäteatterikappale Kiusaajien katkismus. Taarastin kesään kuuluu myös Nastolan Rautalankafestarit, jotka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Ajankohta on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Suomen suurimmassa rautalankamusiikin tapahtumassa on esiintynyt bändejä laidasta laitaan, aina Mustangsista Korsuorkesteriin. Tapahtuma pyrkii tuomaan esiin uusia bändejä sekä nostamaan perinteisen rautalankamusiikin arvostusta. Tänä kesänä Rautalankafestarit järjestetään 3.7.2010. Vuonna 1990 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Erkki Aarti. Nastolan Taidekeskus Taarastia ylläpitää Nastolan Taideyhdistys. Taarastissa vierailee vuosittain noin 18 000 kävijää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Kaivolan perinnetilan luhtiaitta. Kuva: Ulla Saloniemi Immilän mylly Nastolan vanhempaan teollisuusperintöön voi tutustua Immilän myllyssä. Immilänkoskessa on ollut myllyjä jo keskiajalla. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin vuonna 1901 rakennettu myllyrakennus. Myllymiljöö on kunnostettu matkailu- ja kulttuurikäyttöön. Pihapiirin vanhassa myllärin torpassa toimii kesäkahvila.

56

Liikuntatilat lukuisine saleineen, jää- ja uimahalleineen, jalkapallokenttineen täydentyvät entisestään lokakuussa 2010 avattavalla 11 000 m² Pajulahti-hallilla. – Halliin tulee muun muassa jalkapallokenttä, kiertävä juoksurata ja -suora sekä kuntolaitteet, kertoo Pajulahden markkinointipäällikkö Sari Mikkola.


olassa nautitaan stissa a soi Taara Rautalank

liikunnasta & kulttuurista Kunnon Starttiin. Kurssille voi osallistua yksin tai ystävien kanssa.

hengen huoneista on saunallisia. Talvella auton saa omaan lämmityspistokepaikkaan.

Yrityksille ja yhdistyksille Pajulahti tarjoaa ammattitaidolla toteutettuja elämyksellisiä kokouksia, liikunnallisia tapahtumia sekä tavoitteellisia työhyvinvointikursseja. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi luonto- ja seikkailuliikuntaohjelmia, kuntotestauksia tai päivän päätös rantasaunan rentouttavissa löylyissä. Keittiömestari apujoukkoineen loihtii tilauksesta herkulliset juhla-ateriat, päivälliset, iltapalat ja kokouskahvitukset. Isokin joukko mahtuu kerralla Pajulahteen, sillä sen salit mahdollistavat jopa 350 hengen kokoustapahtumat ja yli 1000 hengen liikuntatapahtumat!

Maisemaravintolan runsaasta noutopöydästä tarjotaan maittava aamiainen, lounas ja päivällinen. Ruokalistan perustan luovat kotimaiset ja terveelliset raaka-aineet, joista valmistetaan ravitsemussuositusten mukaista, herkullista ruokaa myös erikoisruokavaliota noudattaville.

Lepoa ja ravintoa liikunnan lomassa Reipasta ryhmätoimintaa Pajulahden kurssikalenterista löytyy lukuisia vaihtoehtoja liikunnalliseen lomaan. On vauhdikkaita, rentouttavia, liikunnallisia ja mukaansa tempaavia vaihtoehtoja koko perheelle, aikuisille ja ikääntyville Valittavana on esimerkiksi liikunnalliset perhekurssit, tenniskurssit, junnujen lajileirit, 60+ -lomat ja erilaiset aikuisten viikonloput Bailatinosta

Eeva Oksman

Aktiivisen päivän jälkeen on mukava levätä omassa rauhassa. Pajulahden hotellitason huoneiden varustelu on runsas, sillä normaalin hotellivarustelun lisäksi huoneissa on jääkaappi, mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin, kahviastiasto ja vaatteiden kuivauskaappi sekä internetyhteys. Alakerran huoneissa on pieni patio ja yläkerran huoneissa kalustettu parveke, josta on järvinäköala. Osa kahden

57

Myös huippuvalmennusta Lomailijoiden ja kuntoilijoiden lisäksi Pajulahdessa viihtyvät myös kilpaurheilijat. Valmennuskeskustoiminta palvelee liikunta- ja urheilualan organisaatioiden lisäksi kymmeniä lajiliittoja, niiden alaisia piirejä, seuroja sekä yksittäisiä urheilijoita. Sari Mikkola kertoo, että monet sekä koti- että ulkomaiset huippu-urheilijat ja joukkueet hyödyntävät valmennuskeskuksen palveluita valmistautuessaan uransa tärkeimpiin koitoksiin. Pajulahdessa aistii liikunnan riemun, kodikkaan ja lämpimän tunnelman sekä reipashenkisen tekemisen meiningin. www.nastola.fi ja www.pajulahti.fi

www.kotimaassa.fi


V

Piika tietää ja tuntee

uojoen Kartano on Satakunnan suosituimpia kohteita.

pääsee

ryhmävierailu-

Kartanotunnelmaan

parhaiten

rooliopastetulla

kierroksella,

jolloin

aateliskartanon

kiehtovasta

menneisyydestä

kertoo

esimerkiksi ”kartanon rouwa”, ”kirjanpitäjä”, ”talousmamselli” tai ”piika”. Juhlasaleissa, puutarhassa, jyhkeällä kuusikujalla ja Orangeriassa kierrellen tutustutaan kartanoon ja sen vaiherikkaaseen historiaan. Opastuksen sisältöön voi itse vaikuttaa, joten jo ennen varaamista kannattaa miettiä, mitä kierrokselta haluaa. Opastuksen pääpaino on historiassa, mutta ryhmä voi valita painotetaanko enemmän faktaa vai elämyksellistä tarinaa. Ryhmän toiveet vaikuttavat myös opastuksen sisältöön. Esimerkiksi maatalousalalla toimiville ryhmille voidaan järjestää maatalouden kehittämiseen painottuva opastus. Opastuskierroksella voi olla myös jokin tietty teema, kuten Björkenheimit Vuojoen Kartanon omistajina ja rakentajina tai Vuojoen Kartanon restaurointi. Oman pikantin lisän kierroksiin tuo, jos yleiskielen sijaan sovitaan oppaan puhuvan paikallista murretta.

Piika-oppaan matkassa selviää, mitä piika on nähnyt tai kuullut herrasväen puhuvan. Piikahan tietää usein asioista enemmän kuin pitäisikään. Ei pidä myöskään hämmästyä, jos piika kertoo salin vanhan villamaton painavan satoja kiloja ja ehdottaa, että nyt kun mukana on niin paljon herravieraita, matto voitaisiinkin matkalla viedä ulos tuulettumaan…

Rooliopastukset ovat olleet erittäin suosittuja, sillä ne elävöittävät mukavasti kierrosta. Mikäli ryhmä ruokailee Vuojoella, voi opas päättää kierroksen kertomalla, että juhlavalmistelut olevat jo valmiit ja vieraita odotetaan illalliselle. Näin tarina jatkuu ruokapöytään asti!

Kartanon rouwalla on muuta kerrottavaa. Olihan se aatelisnaisen elämä raskasta 1800-luvulla, kun kampauksen tekokin kesti monta tuntia! Rouwa kertoo vierailleen myös aviomiehestään Lars Magnuksesta, joka osti heille kartanon ja kehittää nyt sitä. Lapsiryhmille suunnattu seikkailullinen opastus vie kartanon vintille tutkimaan 150-vuotiaan könninkellon koneistoa sekä helmenmetsästykseen kuusikujalle. Uutuutena on kummitusopastus, jolloin kierretään muun muassa vintillä ja kellarissa. Opas kertoo myös kartanoon liittyvistä kummitustarinoista.

Vuojoen kartanossa

pääsee mukaan historiaan Eeva Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

58

Vuojoen Kartano


Purnua ja Pyynikin kesäteatteria Yhdistä Pyynikin kesäteatterin

vierailuun PURNUN perinteisessä kuvataidenäyttelyssä Orivedellä. Purnussa voi tutustua kuvataiteen uusiin virtauksiin, ruokailla ja vaikka rentoutua uimarannalla. Paketti sisältää pääsylipun Purnuun ja lounaan sekä pääsylipun teatteriin. Hinta 50 €/hlö, min. 10 henk.

Komea kartanolinna

Eurajoella sijaitseva Vuojoen kartano oli suurimmillaan maamme toiseksi suurin kartano. Nykyinen, arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano valmistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin lukeutunut ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Rakennusryhmää voidaan perustellusti pitää empiretyylisen kartanorakennustaiteen suurimpana saavutuksena Suomessa ja itse päärakennusta yhtenä maamme komeimmista empiretyylisistä kartanolinnoista. Vuojoen Kartanon Orangeria on harvinainen ja arvokas yksityiskohta suomalaisessa kartanoarkkitehtuurissa. Orangeriassa kasvoivat tuohon aikaan tiettävästi Euroopan pohjoisimmat ananakset ja persikat, ja sieltä saatiin kartanoon myös aina tuoreita kukkia.

Tiedustelut ja myynti: PYYNIKIN KESÄTEATTERI puh. (03) 216 0300 • www.pyynikinkesateatteri.com

Kartanon uusi elämä

Vuojoki päätyi 1930-luvulla Eurajoen kunnalle ja se restauroitiin 2000-luvulla. Nykyään Vuojoen Kartano on aidossa, historiallisessa miljöössä toimiva, tyylikäs kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskus. Sen yhteydessä toimivan Ravintola Wuojoen keittiö on kerännyt runsaasti kiitosta. Vuojoen Kartano on avoinna ympäri vuoden.

59

www.kotimaassa.fi


Museot

Päijännetalo on kalastus- ja luontokeskus Vääksyn kanavalla, Asikkalan kunnassa. Ahti Oksman

Päijännetalo

Kalajuttu poikineen Päijännetalossa

Juhani Ahon perhokela (ylempi), alla Nottinghan 1800-luvulta.

O

n varhainen kesäaamu. Poika pakkaa reppunsa ja lähtee pyörällä kohti rantaa. Väsymyksestä ei ole tietoakaan, sillä ajatuksissa pyörii mahdollinen kalasaalis. Tänään varmasti nappaa!

Päijännetalossa kohtaa todellinen kalajuttujen maailman. Vanha meijeri saneerattiin 2000-luvun alkupuolella nykyaikaiseksi näyttelytilaksi. Vapaa-ajankalastusmuseo käsittää rakennuksen alakerran näyttelytilat. Museon kokoelmista vastaa valtakunnallinen Kalastusmuseoyhdistys ry. – Suomen vapaa-ajankalastusmuseo on Suomen laajin kalastusaiheinen museo, kertoo Päijännetalon johtaja, vapaa-aikavastaava Markku Niemeläinen. – Museossa on esillä kuvien ja esineistön avulla kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen historiaa sekä Päijät-Hämeen vanhaa kalastuskulttuuria. Erityisesti olemme halunneet esitellä päijäthämäläisen uistimen menestystarinaa alkaen Toivo Pylväläisestä ja jatkuen Lauri Rapalaan. Kivikaudellakin kalastettiin Päijännetalon näyttelytilaan on koottu vaikuttava läpileikkaus kalastusvälineiden kehittymisestä kivikauden ajoista nykypäiviin saakka. Koukkukalastus on vanhimpia pyyntimenetelmiä. Koukuista vanhin on launi, joka tehtiin kivestä, luusta, sarvesta tai tavallisimmin puusta. Launi laitettiin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

petokalan syöttinä käytettävän kalan sisään. Kalastuksessa käytettiin myös yksikertaisia puukoukkuja tai yhdistelmäkoukkuja, joissa kivivartisiin koukkuihin oli sidottu nokkosella tai niinellä pieni luuväkänen. Eteenpäin jatkettaessa välineiden materiaali ja muoto muuttuu. Esillä on muun muassa erilaisia koukkuja, metallisia, koukuilla varustetuilla kalankuvia, nuotta, merta ja pystymerta. Kuvat ja piirrokset kertovat välineiden käytöstä. Erilaiset uistimet keloineen johdattelevat jo lähemmäksi nykypäivän kalastusvälineitä. Museon seinällä on suuri seinämaalaus. Se selventää käsitystä Päijänteen pohjan muodoista ja esittelee järvessä eläviä kalalajeja. Kaloja uiskentelee

60

myös akvaarioissa. Talvikalastuksessa käytettävien jääkairojen kehitystä katsellessa mieleen nousee laulun sanat: Ennen oli miehet rautaa, sillä niin painavilta ja tehottomilta vanhat kairat näyttivät nykyisiin verrattuna. Päijänteen erikoinen erakko Jollekin kalastus on merkinnyt paljon enemmän kuin vain harrastusta. Päijännetalossa kerrotaan Toivo Pylväläisestä, ”Päijänteen erakosta”, joka vaikutti merkittävästi uistimien kehitykseen Päijät-Hämeessä. Toivo Pylväläinen syntyi Leivonmäellä 1894 ja muutti vuonna 1936


Marilyn markkinoi Rapalaa Marilyn Monroe, tai itse asiassa hänen kuolemansa, on vaikuttanut Rapala-vieheiden myynnin räjähdysmäiseen kasvuun 1960-luvulla. Vuonna 1962 Life Magazine –lehden tekemä laaja juttu ”uistimesta, jota kala ei ohita” oli jostain syystä jäänyt toimittajan ”pöytälaatikkoon” useiden kuukausien ajaksi. Se päätettiin kuitenkin julkaista syyskuun numerossa. Elokuun viidentenä päivänä koko maailmaa kohautti tieto näyttelijä Marilyn Monroen kuolemasta. Life Magazine käsitteli Marilynin elämää laajasti heti lehden seuraavassa numerossa, joka oli siis sama syyskuun numero, jossa Rapalaa koskeva artikkeli oli. Kyseinen numero on edelleen kaikkien aikojen myydyin Life Magazine -lehden numero. Rapalan tuotannon alkuvaiheita asumaan Päijänteen Tenhiselällä olevaan Korkeakoivun (Harhu) saareen. Siellä Pylväläinen omistautui kokonaan kalastukselle ja alkoi kehittää myös omia vaappuja. Hän kehitti omintakeisen kaarevan mallin, joka oli korkkirunkoinen ja selluloidipäällysteinen. Uistimesta tuli legenda, mutta sarjatuotantoon Pylväläinen ei koskaan vaappuaan antanut. Hän myi vaappujaan itse kenelle tahtoi ja koska tahtoi. Pylväläinen

teki uistimia saaressaan aina viimeisiin, 1970-luvun loppupuolella vanhainkodissa viettämiinsä elinvuosiin asti. Päijänteen erakon elämänvaiheista on kattava näyttely Päijännetalossa. Vaaput Vääksystä maailman ääriin Oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa Päijännetalossa on Lauri Rapalan elämäntyöstä kertova näyttely. Puukolla vuollusta kalaa muistuttavasta kaarnankappaleesta syntyi vertaansa vailla oleva menestystarina, jonka voittokulku maailmalla edelleen jatkuu. Sysmän Rapalan kylässä Suomiseen

perheeseen vuonna 1905 syntynyt Lauri muutti äitinsä kanssa Asikkalaan vuonna 1912. Jostakin syystä tuolloin kirkon kirjoihin merkittiin Laurin sukunimeksi Rapala. Myöhemmin Lauri avioitui Elma Leppäsen kanssa, jonka kanssa hän muutti Riihilahdelle ja sieltä edelleen vuonna 1933 vuokralle pieneen yhden huoneen mökkiin. Perheeseen syntyi vuosien varrella seitsemän lasta, Reino, Risto, Ensio, Esko, Kauko, Marja ja Irja. Kasvava perhe sai elantonsa metsätöistä sekä pulavuosista lähtien yhä enemmän kalastuksesta. Kalamatkoillaan Lauri Rapala alkoi vuoleskella kaarnasta syöttejä, joiden liikkeet vedettäessä vastaisivat uivan kalan liikkeitä. Vähitellen vaapunteosta kehkeytyi perheen päätyö ja elannon lähde. Ensimmäisen kuuluisaksi tulleen vaappunsa Lauri Rapala teki vuonna 1936. Vaappu oli korkkirunkoinen, kelluva, kullanvärinen muikkujäljitelmä. Varsinainen laajempi tuotanto aloitettiin vuonna 1949. Markkinat Helsinkiin ja Pohjoismaihin avautuivat, kun eräs helsinkiläinen kalakauppias sai elämänsä suurimman taimenen juuri Rapalavaapulla.

Lauri Rapala kuoli vuonna 1974. Köyhästä kalastajasta oli tullut maailman tunnetuimman viehemerkin keksijä ja luoja. Lauri Rapala on itse sanonut: ”Nälästä se kaikki alkoi”. Nyt tämän ”nälästä” alkaneen työn tuloksista hyötyvät miljoonat kalastuksen harrastajat eri puolilla maailmaa. Nyt napaa…! Kukapa meistä ei nauttisi tunteesta, joka silloin täyttää koko kehon!

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Viime aikoina vapaa-ajankalastus on muuttunut kotitarvekalastuksesta virkistyskalastuksen suuntaan. Samalla vapakalastus eri muodoissaan on yleistynyt. Suomalaisten kotitalouksissaan käyttämästä kalasta merkittävä osa on itse pyydettyä.

Rapalat matkaavat länteen Nykyään 70 % Rapalan tuotannosta menee USA:han. Ensimmäiset Rapalan valmistavat vaaput kulkeutuivat Amerikkaan amerikansuomalaisten ja Helsingin Olympialaisiin vuonna 1952 saapuneiden kisaturistien matkassa. Markkinat yhdysvaltoihin avautuivat vuonna 1959, kun amerikkalaiset kalastusvälineiden myyjät Ron Weber ja Ray Ostrom saivat käsiinsä joitakin Rapalan uistimia. Ensimmäinen tilaus käsitti yhtiön koko vuoden tuotannon. Yrityksen tuotantoa pystyttiin lisäämään amerikkalaisen tilaajan maksaman, huomattavan etumaksun turvin. Verkkoja 1900-luvun alkupuolelta.

61

www.kotimaassa.fi


Museot

O

sallistuitko viime kesänä jonkun kulttuurikohteen asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaamalla olet antanut kohteelle arvokasta tietoa toiminnan ja laadun kehittämiseksi. Mikäli vastasit kyselyyn Turussa, Helsingissä Mäntässä tai Rovaniemellä, olet saattanut olla vaikuttamassa valtakunnallisen kulttuurimatkailun laatuohjelman kehittelyyn! Eeva Oksman

Serlachius-museot

Kulttuurin ketju – Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen on Turun, Helsingin, Rovaniemen kaupunkien ja Mäntän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön sekä niiden kulttuurikohteiden valtakunnallinen, Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke, jota operoi ja koordinoi Turku Touring. Hankkeen päätavoitteena on edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kulttuurimatkailun laadun kehittämisohjelma. Tarkoituksena on edistää kulttuuri- ja matkailualan verkostomaisen Puutaloja...kehittymistä ja luoda käytännön yhteistyön

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

laatu- ja tuotekehityksen välineitä kulttuurimatkailualan yrityksille ja toimijoille. Tavoitteena on myös saada kulttuuripalvelut yhä helpommin saavutettaviksi ja edistää niiden käytettävyyttä, kehittää uusia laadukkaita kulttuurimatkailutuotteita ja lisätä matkailijoita kulttuurikohteissa. – Hankkeen tavoitteet pohjautuvat opetusministeriön ja Matkailun edistämiskeskuksen kulttuurimatkailustrategiaan, kertoo projektikoordinaattori Lotta Kurkilahti.

62

Pilottikohteet kehittävät Kulttuurikohteiden laadukkuuteen ja vetovoimaisuuteen tarvitaan toimivaa kulttuurin ja matkailun toimijoiden yhteistyötä. Laadun kehittämiseen rakennetaan nyt kansallinen ohjelma Culture DQN®, joka toteutetaan yhteistyössä Haaga-Perhon tutkimus- ja kehitysyksikön kanssa. Mukana olevat pilottikohteet kehittävät ohjelmaan ensin, mutta hankkeen jälkeen laatuohjelma on tarkoitettu kaikkien kulttuurimatkailukohteiden laadun kehittämiseen. Myös pienille kulttuurimatkailukohteille tuotetaan asiakaslaadun kehittämisen menetelmä.


Kutinlahti kertoo, että pilottihankkeeseen päätettiin ottaa neljä kaupunkia, jotta kokonaisuudesta tulisi riittävän laaja-alainen mutta hallittava. Kohteiksi valikoitui neljä aktiivista kulttuurikaupunkia, jotka kukin ovat hakeneet myös kulttuuripääkaupungiksi. Kaupungeista valittiin mukaan pilottikohteet, jotka edustavat eri kulttuurialoja, jotta ohjelma vastaisi mahdollisimman hyvin erilaisiin tarpeisiin.

– Lähiaikoina avautuvaan verkkopalveluun kirjautumalla voivat kulttuurin, matkailun sekä luovien alojen toimijat ja yritykset löytää esimerkiksi neuvoja ja yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on, että sinne rakentuisi sisäisiä, suljettujakin ryhmiä, jotka voisivat tehdä mm. yhteistä tuotekehittelyä toisiaan tukien. Verkostoitumalla ja jakamalla kokemuksiaan toimijat voivat oppia toisiltaan, vakuuttaa Kutinlahti.

Hankkeen pilottikohteita Rovaniemellä ovat Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen taidemuseo ja Arktikum. Mäntästä mukana ovat Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Helsingistä hankkeessa ovat Ateneum sekä Kävellen Helsingissä -karttaesite. Turun kohteet ovat Åbo Svenska Teater, Turun linna sekä Luostarinmäen käsityöläismuseo.

Sivustolta löytyy myös muun muassa toiminnan kehittämiseen tähtääviä sähköisiä oppimiskokonaisuuksia, tietoa laatuohjelmasta ja rahoitusmahdollisuuksista sekä neuvoja kohteen kehittämisestä.

Verkkopalvelu www.kulmat.fi kulttuurimatkailutoimijoille Asiakaslähtöisen kehittämisen huomioivasta laatuohjelmasta kertynyt tieto viedään kulttuurimatkailutoimijoille suunnattuun www.kulmat.fi-sivustolle kaikkien hyödynnettäväksi.

Hankkeessa mukana olevat kohteet muodostavat yhdessä laadukkaan, tuotteistetun kulttuurimatkailun ketjun, johon uudet toimijat voivat liittyä. Kulttuurikokonaisuudet toimivat niin yksittäisinä kohteina kuin ketjuinakin, joissa erityisesti palveluketjujen katkeamattomuus on huomioitu.

Serlachius-museot huippulaatua Mäntässä sijaitseva Serlachius-museo Gösta on tunnettu Suomen kultakauden taiteesta, kun taas Gustaf on oivalluksia tarjoava tarinamuseo. Molemmat ovat erittäin

suosittuja matkailukohteita ja usein pääsyy tulla Mänttä-Vilppulaan. Serlachius-museot lähtivät innolla mukaan hankkeeseen, koska siinä pyritään laadun kehittämiseen. – Meidän lähtötasomme oli kova, saimme DQN-laatuohjelmien historian parhaat pisteet, kehaisee museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski. Laatu on siis jo valmiiksi kohdallaan, mutta silti Viherkoski katsoo myös Serlachius-museoiden hyötyvän hankkeesta. – Haluamme olla mukana tällaisessa uraauurtavassa toiminnassa ja viedä kulttuurimatkailua eteenpäin. Tarvitsemme matkailuyhteistyötä. Suomeenkin voisi esimerkiksi kehittää opastettuja, teemallisia matkailuteitä, jotka ohjaavat helposti kulttuurikohteesta toiseen, niin kuin Saksassa, esittää Viherkoski. Viherkosken mukaan kulttuurimatkailussa hyvä laatukokemus ei välttämättä synnykään siitä, että asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin vastataan, vaan siitä, että asiakas yllättyy. Näin käy useille Gustafissa vierailevalle, tiedän sen kokemuksesta!

Näyttelyitä ja tapahtumia 2010 Perusnäyttelyt Metsää etsimässä Perusnäyttely, kohokohtana virtuaalinen luontoelämys Hiljaisuuden huone Koneaika Uusi perusnäyttelyn osio kertoo puunkorjuun ja metsätalouden koneistumisen kehityskaaren Erikoisnäyttelyt Vanha Savotta Kohtauksia metsässä

30.4. alkaen 20.5.2009 – 28.3.2010

Palvelut Opastukset museoon ja luontokohteisiin Kokouspaketit Luston Puoti Ravintola Lusto

Tapahtumakalenteri: www.lusto.fi Pääsyliput: 10 / 8 / 5 / 25 €

Ryhmäliput: 9/7/4€

p. 015 345100 lusto@lusto.fi www.lusto.fi PUNKAHARJU

63

www.kotimaassa.fi


Museot

Sukutarinaa ja teknologiaa Koneiden ja laitteiden keskellä johdattaa erikoisoppinut henkilökunta kuulijat vuosikymmenten läpi kertoen mitä huikeimmista keksinnöistä ja elämänkohtaloista. Bonkkeskuksessa voi tutustua mm. friikkiaaltomuuntimeen ja paranormaaliin kanuunaan. Oivallusta ja iloa

Historia uusiksi

Bonk-keskuksessa

B

onk-keskus on lumovoimainen kohde Uudessakaupungissa. Museoon on koottu kattava kavalkadi pieteetillä entisöityjä Bonk-koneita historian varrelta. Bonk Business Inc. on multiglobaali teollisuusjätti, joka työllistää nykyään 13 000 henkeä 52 maassa. Yritys on maailmanjohtaja täysin toimintavapaiden koneiden valmistuksessa, kosmisen terapian sovelluksissa sekä disinformaatio-järjestelmissä ja LBH-teknologiassa. Kaikki alkoi kuitenkin 1850-luvulla anjoviksista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

Köyhän kalastajaperheen keksintöjä Yhtiön perustaja, Pär Bonk, oli köyhän kalastajaperheen poika. Hän keksi laitteen, jolla pystyi tislaamaan rasvaisesta Itämeren anjoviksesta öljyä. Se osoittautuikin aivan erinomaiseksi voiteluöljyksi ja pian koko Itämeren alueen teollisuus käytti tätä Bonkin Polar-öljyä. Toinen menestystuote, jonka Pär jalosti anjovisöljystä, oli Garum, anjovispohjainen höyste. Sopivina annoksina käytettynä Garum tuotti mielihyvää, mutta liikaa nautittuna se aiheutti aistiharhoja.

64

Bonk-keskuksessa saa kyseenalaistaa kuulemansa – itse asiassa se on suotavaa. Bonkin tarina- ja valokuvamaailma tempaavat mukaansa ja saavat kuulijoiden suut väkisinkin kääntymään hymyyn. Pihan Baby Bonk –pajassa lapset ja lapsenmieliset pääsevät kesäisin rakentamaan aidoista koneenosista omia Bonk-koneitaan. Ehkäpä sieltä saa jonkun keksijäsuvun tarina alkunsa!


Suomen Harmonikkamuseo vaalii kansallissoittimen perinnettä Vuonna 1993 perustettu Suomen Harmonikkamuseo sijaitsee tunnelmallisessa kiinteistössä Sysmän keskustassa, Uotintie nelosessa. Museon perustamisen mahdollisti autoilija Tauno Ylösen keräilyharrastus. Mies oli vuosikymmenien aikana keräillyt kotiinsa melkein 200 soittimen kokoelman.

Harmonikkamuseon tiloissa on nähtävillä noin 170 soitinta eri aikakausilta, joista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Mukana on kaikkien kotimaisten huippuhanuristien soittimia lähtien Vili Vesterisen ensimmäisestä harmonikasta. Lisäksi museossa on nähtävillä vuonna 2001 perustettu huuliharppukokoelma. Huuliharppuhan on harmonikan läheinen sukulaissoitin. Museossa on myös muuta harmonikka-aiheista esineistöä, kuva- ja palkintogalleria sekä tietoa soittimista ja niiden käyttäjistä. Siellä kuullaan harmonikkamusiikkia ja itsekin voi kokeilla harmonikalla soittamista. Museon esineistöä esitellään perusnäyttelyn ja vuosittain vaihtuvan teemanäyttelyjen kautta. Kesän 2010 teemana on harmonikka ja kansanmusiikki. Vuosien saatossa erikoistarkastelussa ovat olleet kaikki kotimaiset huippusoittajat kuten Lasse Pihlajamaa ja Vili Vesterinen. Lisäksi näyttelyn teemoina ovat olleet soittimeen muutoin kiinteästi kuuluvat historialliset asiat, kuten amerikansuomalaiset soittajat, Itä-Hämeen mestarit, harmonikka sota-aikana, Dallapé, Viipurin Harmonikkatehdas ja sähköinen hanuri. Museoyhdistys järjestää Sysmässä vuosittain maaliskuun viimeisenä sunnuntaina Harmonikka ja huuliharppu soi! –konsertin. Museo on avoinna kesäisin neljänä päivänä viikossa ja talvisaikaan sopimuksen mukaan. www.harmonikkamuseo.fi

65

www.kotimaassa.fi


Helsingin Messukeskuksessa 21.–24.1.2010 järjestettävät Matkamessut ovat Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Matka 2010 -messujen teemana on matkailu kulttuurien säilyttäjänä.

Matka ja Caravan 2010

– Pohjois-Euroopan suurimmat matkailumessut

Matkamessujen yhteydessä Kotimaan Helmeksi valitaan alue, kaupunki tai kunta, joka erottuu joukosta ja tukee kunkin vuoden messuteemaa. Turun saaristo kantaa vuoden 2010 Matkamessujen Kotimaan Helmi -titteliä. Turun saaristo on kesäaikaan niin pyöräilijöiden, moottoripyöräilijöiden, karavaanareiden kuin veneilijöidenkin suosiossa. Saariston Rengastie tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua alueen upeisiin maisemiin.

Matka 2010 -messujen yhteydessä jaetaan Finnish Travel Quality Award eli matkailun laatupalkinto. Palkittavan valinnassa kiinnitetään laadukkaan ja jatkuvasti kehittyvän toiminnan lisäksi huomiota seuraaviin ominaisuuksiin: elämyksellisyys ja innovatiivisuus, ympäristötekijöiden huomioiminen ja toiminnassa ja lajissaan paras hinta-laatu-suhde. Matkailualan ammattilaisista koostuva raati on valinnut viisi toimijaa ehdolle matkailun laatupalkinnon saajaksi. Suomesta ehdolla ovat Helsingin

kaupunki, Royal Ravintolat, Vanajanlinna sekä Viking Line. Kymmenhenkinen valintaraati edustaa monipuolista alan osaamista. Myös yleisön on saanut äänestää omaa voittajasuosikkiaan joulukuun loppuun asti Matka 2010 –messujen internet-sivuilla. Voittaja julkistetaan Matkamessujen avajaispäivänä 21.1.2010. Taloudellinen tilanne suosii nyt lähimatkailua ja kotimainen kulttuuri on arvossaan. Ihmisiä kiinnostavat yhä enemmän muun muassa lähiruoka, suomalaiset perinteet, käsityöt ja murteet. Tämä näkyy myös messuilla tammikuussa.

Matkamessut on avoinna yleisölle perjantaina 22.1.2010 klo 12-19, lauantaina 23.1.klo 10-18 ja sunnuntaina 24.1.2010 klo 10-18. Vuonna 2009 messuilla oli mukana yli 1000 näytteilleasettajaa 75 maasta. Matka- ja Caravan -messuilla vieraili lähes 86 000 kävijää, joista noin 17 000 oli matkailualan ammattilaisia.

Kuva: Kimmo Brandt / Suomen Messut

Tee Viisas Valinta! Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404 Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

SEURAAVA vuosi/5 numeroa NUMERO (2)

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Satakunta. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Kotimaan matkailu- ja puutarhamessut Tampereella • Kesätapahtumat • Kesäteatterit • Muu kesätarjonta • Tehtaanmyymälät • ym. ym.

ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 10.

Kotimaan Matkailumessut sekä Puutarhamessut Tampereella 16.–18.4.2010 Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

66


Reissun päällä

Tallukka suites – sijoitus hyvinvointiin

NEPAL, NAANTALI, PALLAS JA MALEDIIVIT

 

Malediivien hallitus piti viime vuoden lopulla kokouksen kuuden metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella. Samoihin aikoihin Nepalin hallitus kuljetettiin viiden kilometrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle, maailman korkeimmalle vuorelle, Mount Everestille kokoustaan pitämään. Molempien valtioiden johtajien tavoitteena oli kiinnittää maailman huomio ilmastonmuutoksen jarruttamiseen. Myönteistä julkisuutta ja näkyvyyttä tuli runsaasti.

Hyvinvointihotelli Tallukan yhteydessä on huoneistohotelliyhtiö, jossa on 20 modernia suites-huoneistoa kalustettuna ja varusteltuna. Jäljellä on 4 kpl 64 m2 kaksioita ja 1 kpl 93 m2 kolmio.

Kannattaisiko Naantalin kaupunginhallituksen järjestää keväinen kokous Saaristomeren luodolla ja pitäisikö Muonion kunnan terävimmän kärjen hiihtää Pallastunturin 800 metriä korkealle huipulle tekemään tärkeitä päätöksiä? Miksipä ei, jos sillä saadaan ihmiset havahtumaan ja tekemään oma osuutensa kotimaamme herkän luonnon suojelemiseksi. Suojeleminen ei tarkoita eristämistä tai sulkemista. Päinvastoin. Mitä paremmin ihmiset tuntevat luontoa, sitä helpompaa on sitoutua luonnon säilyttämiseen. Lapin vaellusretkeilijä ymmärtää luonnontilaisten tunturien arvon, purjehtija tekee kaikkensa hidastaakseen Saaristomeren rehevöitymistä ja kirkasvetisen suomalaisjärven rannalla saunoja ei salli kenenkään saastuttaa uimapaikkaansa.

Korkealla harjulla sijaitsevista asunnoista on kuvankauniit näköalat Vesijärvelle tai Päijänteelle. Läheiset kulttuuri- ja luontoelämykset kuten myös hotellin kuntokeskus, allas- ja saunaosastot monipuolisine hoitoineen sekä ravintola tarjoavat hyvää oloa. Tallukka tekee hyvää! Myynti: Helena Gran 020 780 2023, 040-7724510 www.huoneistokeskus.fi Esittelyt: Kalevi Gran 050-5112351 kalevi.gran@tallukka.fi • www.tallukka.fi

Luontomatkailu on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava matkailun osa-alue ja matkailu on luonnonsuojelun hyvä liittolainen. Luontomatkailuyrittäjän tärkein tuotannontekijä on luonto. Sitä on suojeltava. Luonnon ja matkailun liitto on onnistunut, kunhan yrittäjä, matkailija ja luontokohde kohtaavat. Hallittu ja ohjattu luontomatkailu on parasta suojelua. Taitavat eräoppaat, hyvin hoidetut majoitus- ja ruokapalvelut, toimivat kuljetukset, järkevän hintainen välinevuokraus ja yksinkertaisen mukavat ohjelmapalvelut. Muuta ei tarvita.

Mukaan internetin

matkailun palveluhakemistoon?

Monelle kaupungissa kasvaneelle yö sähköttömässä erämaamökissä on huikea elämys, puhumattakaan talvisella laavulla yöpymisestä rakovalkean ääressä. Monet ovat valmiita maksamaan lumilinnassa porontaljoilla yöpymisestä enemmän kuin loistohotellissa vietetystä vuorokaudesta.

www.kotimaassa.fi

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Aution luodon majakassa tai rantakallioilla nautittu kalakeitto tai nuotiolla kypsynyt loimukala päihittää monen ravintolan kolmen ruokalajin illallisen elämyksellisyydessään. Ulkomailta tulevat matkailijat tuskin voivat uskoa, että kuka tahansa voi kerätä itselleen metsästä korillisen mustikoita tai sieniä. Suojataan Himalajan jäätiköt sulamiselta, Malediivien saarivaltio uppoamiselta, Saaristomeri rehevöitymiseltä ja Lapin ikimetsät avohakkuilta. Meille suomalaisille kotimaan matkailu on yksi parhaista keinoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

67

www.kotimaassa.fi


Tunnelmalliset tilat 10 vuotta - yli 1000 konserttia - lähes 1 000 000 kuulijaa Sibeliustalon Pääsalissa

konsertista muodostuu lämmin kokonaiselämys. Vanhan sellon punainen puusali kutsuu syliinsä nauttimaan maailmankuulusta akustiikastaan.

Sibeliustalon Finlandia-klubilla

heitetään vapaalle raskaasti rokaten tehdashallin betonilattialla. Klubille ei ole ikärajaa, mutta anniskelu toimii rajatulla anniskelualueella. Finlandia-klubi on avoinna klo 20-24, bändit aloittavat yleensä jo klo 21.30. Sibeliustalossa on vuosittain noin 140 erilaista konserttia, revyytä, showta tai tanssitapahtumaa. Valitse ohjelmistosta mieleisesi ja hanki liput ajoissa.

Anna viihteen viedä mennessään, tule nauttimaan miellyttävästä illasta musiikin ja herkullisen tarjoilun merkeissä. Tallenna ajo-ohje GPS:ään: Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti

kokouksille ja juhlille Ks. panoraamakuvat: www.sibeliustalo.fi

SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7 Lahti p. 0600-39-3949 (1,25 €/min + pvm jonotus ja puhelu) Avoinna arkisin klo 13-17 (puhelinvaraukset klo 11-17), konserttipäivinä ohjelman alkuun asti, päiväkonserteissa ja viikonloppuisin tuntia ennen tilaisuutta. Ei toimitusmaksua. LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi 0600-10-800 (1,83 €/min + pvm), 0600-10-020 (5,99 €/puhelu + pvm) Lippujen toimitusmaksu väh. 2 € / lippu. RYHMÄMYYNTI: Lahden Sibeliustalo p. (03) 814 2801 arkisin klo 11 - 17. Ryhmän koko min. 10 henkeä / mahdolliset alennukset konserttikohtaisia SIBELIUSTALON RAVINTOLATARJOILUT: Myyntipalvelu p. (03) 814 2816 arkisin 9-16. Väliaikatarjoilut netistä: lahden.sibeliustalo.fi/tarjoilut

Mukavalle konserttimatkalle kannattaa varata liput ja väliaikatarjoilut ajoissa!

Konsertti ylevöittää arjen Sinfonia Lahden päiväkonsertti on paitsi mainio vapaapäivän piristys, myös kätevä kokouspäivän kevennys. Päiväkonsertteja kokeilleet ovat ihastuneet esityksen vaivattomaan ajankohtaan: Vaikuttavan konserttielämyksen jälkeen ehdit vielä ennen iltaa kotiin. Päiväkonserttien ohjelmistoon on valittu kepeitä klassikoita: wieniläisvalsseja, musikaalihelmiä, iskelmäklassikoita sekä valkokankaan vaikuttavimpia tunnussävelmiä.

Tee arjesta elämys, varaa lippu konserttiin!

Pe 12.2.2010 klo 13 Pe 12.2.2010 klo 19 Sibeliustalo Svengaava broadway

Anything Goes

Roderick Dunk, kapellimestari Emma Kershaw, laulu Gary Williams, laulu To 18.2.2010 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Pe 19.2.2010 klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET

Sinfonia Lahti 60 vuotta Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Iris Vermillion, mezzosopraano Peter Fried, basso Mozart: Sinfonia nro 39 Bartók: Ritari Siniparran linna Klo 18 Johdatus konserttiin /Minna Lindgren

Pe 9.4.2010 klo 13 Pe 9.4.2010 klo 19 Sibeliustalo Wieniläiskonsertti

Lahti tutuksi päiväkonsertin yhteydessä • • • •

Konserttilounas ja esittelykierros Sibeliustalossa Päiväkonserttilipulla edullisesti Lahden museoihin Vierailu Hartwallin tehtailla Ostoksia Lahden myymälöissä ja outlet-liikkeissä

LIPUNMYYNTI Sibeliustalon lipunmyynti (ma–pe klo 13–17) puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm) Lippupalvelu Ryhmämyynti ja esitetilaukset puh. 03-814 4460 (ma–pe 9–16) Ryhmäalennuksena joka yhdestoista lippu veloituksetta ja kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hengen ryhmä) Lippujen hinnat 24,50–14,50 € aik. ja eläk. päiväkonsertti 19–14,50 aik. ja eläk./6 € opiskelijat

Rakkauslauluni, sen valssi olla pitää! Ralf Kircher, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010

68

Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi


Matkailu kotimaassa.fi #1-2010