Koskelainen_1_2024

Koskelainen

Pankakosken puolueeton kylälehti 23. vsk. Numero 1 /2024

Bingo / Talvitapahtuma / Kirppari / Avantouinti / Ukkokerho

Rantatapahtuma / Pankakoskelaista elämää / Tehtaan Puoti / Asuminen Pankakoskella

PUHEENJOHTAJAN

TERVEISET

Kevättä kohti ollaan menossa lumisen ja pakkastalven jälkeen. Viime vuosi oli toiminaltaan toiminta suunnitelman mukainen. Laskijaisrieha järjestettiin perinteen mukaisesti koululla, oli makkarat, nuotiokahvit, pullat ja mehut. Lapsille oli Petri Kotivuoren tekemät liukumäet. Savon taimen lahjoitti 5 kirjolohta, 1 arvottiin osanottajien kesken ja 4kpl arvanostajien kesken.

Keväällä siivottiin leikkikenttä talkoovoimin ja pidettiin kesän avajaiset, jossa oli ostettavaksi tarjolla grilli makkaraa, lettuja, nuotiokahvia ja pullaa lapsille tarjottiin mehua ja makeisia.

KPankakosken tehtaitten eläkeläisyhdistyksen kanssa tehtiin yhteinen teatterimatka, uusittuun Vuonislahden teatteriin. Maakuntapäivänä järjestettiin toisten seurojen kanssa perinteinen rantatapahtuma.

Puurojuhla järjestettiin marraskuun 22. päivänä työväentalolla. Talolle kokoontui noin 70 jäsentä viettämään mukavaa iltaa ystävien seurassa.

Avantouinti on aloitettu marraskuun alussa ja jatkuu huhtikuun loppuun. Sitten onkin aika siivota ja kunnostaa leikkikenttä lasten käyttöön.

Kentällä on halukkailla mahdollisuus pelata petankkia.

Erkki Haarala

Julkaisija/kustantaja: Pankakosken Asukasyhdistys Ry Painosmäärä/jakelu: 160 kpl, jaetaan Pankakosken Asukasyhdistyksen jäsenille sekä kirjastoihin. Lehti kirjoitetaan ja jaetaan vapaaehtoisvoimin. Koskelainen ilmestyy vähintään kerran vuodessa. Taitto ja graafinen ulkoasu: Toni Kiiskinen, Mainoselme

Kuvat: Mervi Mielonen, Sisko Kettunen ja Erkki Kilpinen Teksti: Kirppari ja Bingojuttu: Mervi Mielonen Pankakoskelaista palvelua: Erkki Kilpinen. Ukkokerho: Esko Vaakanainen. Avantouinti, Talvitapahtuma ja Rantatapahtuma: Erkki Haarala. Tehtaan Puoti:, Asuminen Pankakoskella: Erkki Kilpinen.

Pankakosken työväentalolle kokoontuu sunnuntaisin noin kolmenkymmenen hengen innostunut joukko pelaamaan bingoa. Normaalissa bingossa riittää jännitettävää viiden kierroksen ajan ja noin kerran kuussa pelattavassa maratonbingossa kymmenen kierroksen ajan. Viiden kierroksen hinta on 7 euroa ja kymmenen kierroksen 14 euroa.

Bingoa pyöritetään ahkeran talkoojoukon voimin. Toiminnassa on mukana pääsääntöisesti 8 henkilöä ja tarvittaessa on myös muita innokkaita on saatu mukaan. Talkooporukka huolehtii paikkojen kuntoon laitosta, palkintojen hommaamisesta, leivonnasta ja kahvion hoitamisesta.

Yhdenrivin bingolla saa suun makeaksi, palkintona kun on suklaata tai makeisia. Kahdenrivin bingolla kahvipaketilla saa kahvihampaan kolotukseen helpotusta. Kolmenrivin bingossa palkintoina on ollut 2 pakettia kahvia, leivonnaisia ja uutena palkintona tänä vuonna on mahdollisuus voittaa 10 euron lahjakortti. Maratonbingossa viidennellä ja kymmenellä kierroksella palkintoina on ollut mm. täytekakkuja, juustokakkuja ja voileipäkakkuja. Kolmannella kierroksella ensimmäiselle Hiiopin huutajalle on luvassa suun makeaa. Joulun alla pelasimme myös kolme kinkkubingoa. Väliajalla kahviossa voi nautiskella kahvista ja leivonnaisista.

Tervetuloa sunnuntaisin klo 14.00 pelaamaan ja jännittämään. Kesäisin ja joulun aikaan pidämme taukoa, ilmoittelemme bingosta Lieksan Lehdessä ja facebookissa mm. Pankakosken työväentalon sivulla ja Pankakoskella tapahtuu ryhmässä.

TEHTAAN PUOTI

Teheaan puoti sijaitsi ns. työnjohtajakerhon paikalla 1930 luvulla. Myymälänhoitajana oli Perttula niminen mieshenkilö. Tehtaan työntekijät olivat asiakkaina. Ostokset tehtiin pääsääntöisesti vastakirjalla.

Perttula seurasi tarkoin jos vakituinen asiakas asioi toisissa alueella olevissa kaupoissa, hän jopa kieltäytyi myymästä sellaiselle asiakkaalle tietyn aikaa.

Myymälän varastotilat on edelleen samalla paikalla, siellä on merkintöjä ovenpielissä niiltä ajoilta.

Erkki Kilpinen

LÖYTÖJÄ

Pankakosken työväentalolla on jo pidemmän ajan järjestetty neljä kertaa vuodessa kirpputori viikko. Kirppari kuukaudet ovat olleet perinteisesti maalis-, touko-, syys- ja marraskuu. Kirpparia pidetään tiistaista lauantaihin. Aukioloajat ovat tiistai-perjantaina klo 12.00- 18.00 ja lauantai 10.00- 14.00.

Myyjiä kirpparilla on ollut yleensä 15-20. Viime kerroilla on ollut Työppärin kaikki pöydät käytössä. Myynissä on monipuolisesti tavaraa mm. vaatteita, laukkuja, koruja, leluja, mattoja ja muita käsitöitä, koriste-esineita, astioita, kodintarvikkeita, lehtiä, kirjoja sekä kalastukseen liittyviä tavaroita. Paljon muuta myös löytyy. Eikä tavarat ole hinnalla pilattu.

Yksi kirpparin vetonaula on Ignatiuksen Raijan leivonnaiset. Leivonnaisia on myynnissä tiistaina, torstaina ja lauantaina. Raijalta löytyy monta laatikollista suolaista ja makeaa mm. lanttukukkoa, piirakoita, kakkuja, pullaa ja pikkuleipiä.

Jo kirpputori historian alusta saakka torstai on ollut perinteisesti hernekeitto päivä ja asiakkaat ovat saaneet vatsansa täyteen keitolla, pannarilla ja kahvilla. Nyt kun on saatu innokasta ja ahkeraa talkooväkeä mukaan, niin parilla viime kerralla on pidetty Pop Up-ravintolaa, jolloin myös muina päivinä on saanut maukasta kotiruokaa. Tätä on tarkoitus jatkaa myös tulevilla kirppisviikoilla muutamana päivänä. Kahviosta saa edelleen joka päivä kahvia ja leivonnaisia.

Ei pidä myöskään unohtaa arpajaisia, joista pikkurahalla voi voittaa mukavia palkintoja. Kirppisviikoilla on ollut mukana toimia ja on ihanaa kun kylältä löytyy ihanaa talkooväkeä. Ilman heitä ei tällainen toiminta onnistu. Eli sydämellinen kiitos kaikille talkoolaisille.

Kirppiksestä ilmoitetaan Lieksan Lehdessä sekä facebookissa.

TALVITAPAHTUMA

Laskijaisrieha vaihdettiin talvitapahtumaksi, koska laskiaissunnuntaina oli presidentin vaalin toinen kierros. Tapahtuma järjestettiin 18 helmikuuta.

Perinteiseen tapaan vanhalla koululla. Petri Kotivuori teki lapsille liukumäen, joka oli suosittu lasten keskuudessa, liukurit sai kyytiä ilman taukoja. Meillä oli myynnissä grilli makkaraa, nuotiokahvia pullan kanssa. Lapsille tarjottiin mehua. Savon taimen lahjoitti meille 5 kirjolohta joista 1 arvottiin kaikkien paikalle saapuneiden kesken ja 4 kpl arvan ostaneiden kesken. Ennen arpajaisia julistettiin vuoden Koskelainen 2023. Asukasyhdistyksen hallituksen yksimielinen valinta oli kultainen harmonikka kilpailun 2023 voittaja Ronja Pehkonen. Valitettavasti Ronja ei päässyt paikalle koska hän astui tammikuussa armeijan palvelukseen.

AVANTOUINTI

Asukasyhdistyksen avantouintijaosto toimii niskan rannassa, venelaiturin vieressä. Lämmin koppi vaatteiden vaihtoon. Laituri ja rappu avantoon on muutaman askeleen päässä kopista. Jaostossa on tällä hetkellä 10 aktiivista jäsentä. Avanto pidetään pumpulla auki jäätilanteen mukaan marraskuunalusta huhtikuun loppuun. Neljän kuukauden aikana oli rekisteröity 170 uinti tapahtumaa. Vielä on kaksikuukautta jäljellä talvi kautta, joten avannossa käynnit lisääntyvät. Toivomus olisi saada lisää aktiivisia jäseniä jaostoon, näin saataisiin kustannuksia katettua. Tulevan talven kustannuksia on vaikea arvioida.

UKKOKERHO

Ukkokerho kokoontuu Pankakosken Työväentalolla tiistaisin klo 14.00–16.00. Toiminta alkoi 31 tamikuuta 2017. Kerholla ei ole ikärajaa. Kerholla voi pelata useita pelejä, Biljardia, shakkia ym. Keskustellaan vapaasti kaikista asioista kahvipöydän ääressä. Kahvia ja pullaa tarjolla pientä korvausta vastaan. Olet tervetullut tarinoimaan, ei ole pakko asua Parkkosella. On kiva jutella ja vitsailla kaikenlaisista asioista pilke silmäkulmassa, sanat lentävät ja huumori kukoistaa. Jos kaipaat iloista seurustelua tervetuloa hauskaan joukkoon.

Terveisin ukkokerhon puolesta Esko Vaakanainen

RANTAPAHTUMA 2.9.2023

Perinteinen rantatapahtuma järjestettiin lauantaina 02.09.2023 klo17,00 uimalaitoksella. Rannalle saapui 60-70 vierasta viettämään lauantai iltaa ja nauttimaan musiikista ja tarjoilusta. Tapahtuma toteutettiin, yhdessä toisten seurojen kanssa asukasyhdistys teki tarpeelliset hankinnat, kulut jaettiin tasan seurojen kesken. Illan ohjemassa oli Haitari musiikkia musiikista vastasi vuoden 2023 kultainen harmonikka kisan voittaja Pankakoskelainen Ronja Pehkonen. Hän soitti kolme pitkää settiä kolmentunnin aikana minkä tapahtuma kesti. Yleisö kuunteli kappaleita innoissaan ja olipa muutama pari, joka pisti tanssiksi nurmikolla. Välillä nautittiin grillimakkaraa, nuotio kahvia, pullaa ja nuotiolla paistettuja lettuja kaikkea oli tarjolla kokoillan. Lapsille oli järjestetty erilaisia ulkopeliä, frisbee golf, mölkky, narupallo, hevosenkengän heitto ja pallopeliä. Illan aikana pidettiin lapsille onkikilpailu. Kilpailun voittaja oli Juha Nevalainen.

Kun lähdetään kulkemaan nyk. Tehdastiestä Vanhaatietäpitkin ensin on ollut Keijo Mikkosen korjaamo, sitten Muikun taksi, vieressä Tevilän suutari, toinen suutari oli ”vippa” Saarekainen, työväentalo on varsinainen kulttuurin kehto, toiminut yli sadanvuoden ajan. Työväentalon takana mustalaisyhdyskunta ja taksi Ruokolainen hänen jälkeen taksi Tapio Oinonen. Työväentalon edessä yleisen osuusliikkeenkauppa, kauppias Birger Lämsä, vieressä Kauppayhtiön kauppa kauppias Homanen, sen vieressä kemikaliokauppa Aino Hartikainen, myöhemmin samassa talossa Sulo Nuutisen vaatekauppa. Vastapäätä apteekki ja Nykäsen kioski sekä Ari ja Marjut Vuoren kioski. Kari Nykäsen lapsuuden koti.

Tien yli mentäessä vasemmalla Pääkkösen kauppa, Myöhemmin Naumasen kauppa. Takana Veikko Hurteen paja. Seuraavana Vaatturi Keränen, vastapäätä Kärenleipomo. Myöhemmin Ainon baari. Vieressä Virtasen kioski ja sen vieressä Ville Riikosen kauppa ja taksi. Riikosen talon edustalla mustalaisten asumus takana oli Tyyne Mustosen parturi/ kampaamo. Ennen vanhaasiltaa vasemmalla oli Tahvanaisen ja Mikkosen autokorjaamo.Tahvanaisen muuttaessa Ausraaliaan, Mikkonen muutti alussa mainittuun paikkaan. Oskari Tirrosen pienimökki sillan korvassa.

Rasivaaralla Paulintiellä Heikki Kiiskisen Pobeda merkkinen taksi. Siitä ylöspäin oli kaksi kauppaa yleinenosuusliike kauppias Martta Karjalainen ja Osuuskauppa kauppias Aune Räsänen. Rasivaaralla oli myös tehtaansauna ja pyykkitupa, hoitajana Koposen vaimo. Enson rakentamia taloja oli useita työntekijöiden asuttaviksi. Nyt ne talot on yksityisessä omistuksessa.

Koulun risteyksen ohessa vanhakoulu, kirjasto ja uusikoulu. Päiväkoti, osuuskauppa, kauppias Reino Kukkonen, vastapäätä yleinen osuusliike kauppiaita Laatikainen, Keronen. Tämän kaupan veiressä oli ravintola jonka päädyssä oli yleisen osuusliikkeen lihakauppa. Kauppiaana Eila Turunen. Yläkerrassa kampaamo Helvi Toivanen. Samoin yläkerrassa asusti Lauri ja Kerttu Törgnvist. Samalla paikalla myöhemmin apteekki ja säästöpankki, Manteli niminenkauppa sen jälkeen Harvialan osto ja myyntiliike. Rakennus paloi.

Tästä seuraava rakennus jossa oli palveluja ruokakauppa, Kutvosen kukkakauppa/ valokuvaamo, parturi/ kampaamo Kaija ja säästöpankki hoitajana Pirjo Seppänen.

Lähes vastapäätä rakennetussa kiinteistöissä oli Osuuspankki, kirjakauppa, Naumasen kauppa, kahvio Aino Hartikainen ja posti. Tämä kiinteistö paloi pankkiryöstön seurauksena ja sittemmin samanlainen rakennus rakennettiin.

Alue jota kutsuttiin ”miljoonaniemeksi” on saanut nimensä siitä kun silloiset talot ja virkailijakerho rakennettiin ne maksoivat miljoonia. Alueella asui ins. Pesonen, ins. Malinen, konttoripäälikkö Brant ja konttoristi Mauno Aarnio.

Tehdassaari jossa sijaitsi tehtaanjohtajan Kaarlo ja Sylvi Hautalan asunto, oli myös talo jossa asui ins. Tamminen ja konttoristo Veikko Homanen, Talo jossa asui konttoristi Lakkinen ja talo jossa asui konttoristi Nyholmi. Saarella oli hevostalli jossa 6 hevosta, hevosten hoitajana Kalle Nuutinen, paloautoille talli ja myös 2 henkilö-autotallia ja mankeli jossa lakanoita mankeloitiin.

Johtajalla oli käytössään henkilökohtainen kuljettaja Onni Kilpinen joka kuljetti myös insinöörien puolisoita kauppoihin ja kampaamoihin. Saarella oli iso puutarha ja puutarhanhoitaja Kahri. Kahrilla oli pienitalo hevossillan päädyssä. Saarella oli myös kanala. Virkailija sauna ja pyykkitupa lähistöllä hoitaja Vieno Kuittinen, myöhemmin Saimi Räsänen. Saunan vastapäätä tienvaressa sikalarakennus.

Heittopellolla oli posti, nykyisessa siniseksi maalatussa talossa. Josta se siirtyi liiketaloon. Heittopellon talot on valmistuneet 1890 luvulla. Ne oli tarkoittu lähinnä työnjohtajien ja konttorityöntekijöiden asunnoiksi.

Urheilukentän seutuvilla oli tanssilava, PTU-kioski, lentopallokenttä. Tanssilavan vastakkaisella puolella oli työnjohtajakerho. Tässä on sota-aikana ollut sairaala. Myöhemmin lääkärin vastaanotto tehtaantyöntekijöille tiistaina ja perjantaina lääkärinä Paavo Piiroinen ja sairaanhoitajana Kaarina Hannonen. Kerhon emäntänä oli Martta Turunen. Vieressä olevan ulkorakennuksen takana oli rakennus jossa oli suutari Tolvanen, kirjasto Kaisu Pato-oja hoitajana ja ruuanjakopaikka jossa jaettiin sodan jälkeen eritoten lapsiperheille keittoruokia omiin astioihin.

Tehtaan yleinensauna sijaitsi alenpana jossa tehtaalaiset kylpivät torstaina ja perjantaina naiset ja miehet lauantaina. Saunan hoitajina Helmi ja Jussi Saastamoinen. Tässä oli myös pienempi sauna jossa kylpivät Heittopellon asukkaat.

Niska käsitti kaksi Niskaa oli vanhaniska ja uusiniska. Uudesta niskasta ei ole rakennuksia mutta vanhasta niskasta on muutama rakennus jäljellä. Niskassa oli taksi Rautiainen. Pyykkitupa, sauna ja mankeli. Yläkerrassa punttisali. Pyykkituvan hoitajana Alvi ja Sulo Nevalainen.

Niskanrannassa oli pyykkitupa hoitajana Kirsti Eronen, hänen miehensä Antti oli saha-alueen yövartia. Sahrakennus ja sen yhteydessä ”raamiversta” monen nuoren ensityöpaikka ennen tehtaalle menoa. Rannassa oli tiheä rautatieverkosto. Tarvittiin juna liikenteelle. Vedestä nostettiin puutavaraa rankavaunuihin ja vaunuja veti veturi tehtaalle. Venevalkamakin sijaitsi samassa rannassa jossa oli tunsaasti monenlaisia veneitä. Keväisin vahvasti tuoksui terva kun veneitä kunnostettiin.

Pankalammin asutus-alueella oli Kauppa-yhtiön ruokakauppa kauppiaana Tilles. Kaupan takana entisessä kaupparakennuksessa oli pyöräkorjaamo Timonen, joka sittemmin muutti Lieksaan Torinlukkoon. Taksi yrtittäjänä oli Lasse Stenbakka oli myös Terähuolto Vänskä.

Pankalammella Lammenkadun alku osa ja Mäkikadun talot on tehtaan rakentamia työntekijöilleen. Kolme lahjoitustaloa. Ruotsalaisilta Mäkikadun alkuosassa.

Palveluja oli myös Ojalan-alueella yleisenosuusliikkeen ruokakauppa kauppiaana Aune Lustik. Ojalan alueen taloja aloitettiin rakentamaan 40-luvun lopusta alkaen. Monessa talossa oli myös lypsykarjaa. Tontit olivat isohkoja.

Asuin-alue Siintola rakennettiin heti sodan jälkeen, paikkaa alettiin kutsumaan ”poikamieskyläksi ”. Alueella oli neljä taloa. Kuusikymmenluvulla talot purettiin ja alue kaavoitettiin uudelleen. 1967 aikana alueelle rakennettiin kuusitaloa, Enso-Gutseit hankki ja maksoi taloille piirustukset arkkitehtitoimisto Hakalalta. Enso laittoi talojen tonteille lipputangot ja antoi suomenlipun. Tankoon kiinnitettiin laatta ” Uhrin ansiosta lippuliehuu”

Kadun nimeä muutettiin ensin Kirkkokaduksi ja myöhemmin Kirkkomutkaksi. Lisärakentaminen alkoi voimistua 75-luvun seutuvilla ja on nyt täyteen rakennettu. Kirkkomutkaan rakennettiin seurakunnan toimesta työkeskus joka otettiin käyttöön 1962 sitä kutsuttiin kansankielellä kirkoksi. Rakennus purettiin 2021. Muistona ajasta on kutsukellomonumentti joka pystytettiin 2022.

Asuin-alue Metsola käsitti kaksi isohkoa taloa. Alueella oli aittarakennus/liiterit, vesikaivo, kellarit ja ulkokäymälä. Ne olivat vanhinpia rakennuksia Heittopellon ohella pankakoskella. Talossa asui kuusiperhettä. Neljä alhaalla ja kaksi yläkerrassa. Rakennukset purettiin kuusikymmenluvulla, kellarit on edelleen käytössä ja asukasyhdistyksen omistuksessa.

Pankakosken kyläpoliisi Augus ja puolisonsa Inkeri Alhainen perheineen asuivat Metsolassa. Alhaisten jälkeen muutti Veikko Liimatainen kyläpoliisiksi ja asettui asumaan Alhaisen paikalle. Veikko Liimataisen jälkeen kyläpoliisina toimi Augus Alhaisen poika Esko Alhainen hän asuikin Heittopellolla. Esko muutti sittemmin Liperiin apulais-nimismieheksi. Siihen päättyi kyläpoliisitoiminta pankakoskella.

Nämä muistelot on minun muistista kirjoitettu, joku voi muistaa samat tapahtumat ja ajat toisella tavoin.

Erkki Kilpinen 83 v.

ASUMINEN PANKAKOSKELLA

Suuri-osa tehdastyöntekijöistä asui vuokralla Gutzetin omistamissa taloissa. Asunnot olivat yleensä keittiön ja huoneen käsittäviä. Oltiin aikalailla tyytyväisiä siihen.

Suuret ulko-rakennukset antoivat lisätilaa eritoten kesäiseen aikaan. Ei sitä juurikaan muuta voinut vaatiakaan 40-50- ja vieläpä 60-luvullakaan. Vesi haettiin yhteisestä kaivosta ja ulostustarpeet suoritettiin ulko-käymälöissä.

En muista että olisimme kaivanneet vesijohtoja ja sisävessaa. Eipä juuri taidettu sellaista keskustelua käydä että mukaavuudet olisivat tarpeen. Ylimalkaan ihmiset olivat jollakin tapaa tyytyväisempiä kuin tänäpäivänä. Vai onko se harhaa?

Hangaspuron ja Rasivaaran-aluella oli omistusasuntoja lähinnä pieniä mökkejä. Asuin-alueet olivat Pankalampi, Niska, Heittopelto, Tehdas-saari, Miljoonaniemi, Hangaspuro ja Rasivaara ja Ojala. Vaikka niissä ei ollut fyysista aitaa mutta usein miellettiin aitojen olevan. Muistuu mieleen esim. että Hangaspuro on raja jonka tuolle puolen ei saanut mennä. Herrojen alueita oli tehdas-saari ja miljoonaniemi.

Eräs poika oli uteliaisuuttaan koulumatkalla käynyt katsomassa minkälaista on miljoonaniemessä. Kotona isän saatua tietoonsa pojan käynnin, no siitä seurasi selkäsauna.

Heittopelto oli konttoriväen ja työnjohtajien alue. Niska-alue ammattimiesten asutusta esim. koneenhoitajia, hitsaajia, sorvaajia, sähkömiehiä ja niinhän se oli. Uusi-Niska asutti sahantyöntekijöitä esimerkiksi.

Pankalammen-alueella asuivat tehtaantyöntekijät ylipäätänsä. Yhtiö rakennutti osin sodan aikana ja jälkeen asuin-rakennuksia Pankalammille. Myös lahjoituksena saatiin osa taloista nykyisen Mäkikadun alku-osaan. Kun talojen kate-aineesta oli pulaa niin katot katettiin isoista liisteri-arkeista ja ne piettiin. Isossa muuripadassa piki lämmitettiin juoksevaan muotoon ja siten saatiin pitävä kerros pahvinpintaan.

Muistuu mieleen kun nykyistä Mäkikatua rakennettiin, niin sitä tehtiin ylitöinä. Muistan kuinka isäni, Kuittisen Kaino ja Mikkosen Onni ahersivat. Kuorma-autolla vetivät kantoja ja kiviä tien-sivuun ja hakivat soramontulta soraa. Juokseva vesi ja viemäröinti tuli käyttöön lammilla 60-luvun puolivälintienoilla.

Historian lumoissa 84 v.

Veturinkuljettaja Viljo Pyykkö, Vekselipoika Vilho Ryynänen.