Kortepohjalainen 2/2023

2/2023 • MARRASKUU

Viitaniemen vaiheita s. 5

Steinerkoulu 40-vuotias s. 3

KORTEPOHJALAINEN • 1

Viiden vaatteen vuosi s. 8

KORTEPOHJALAINEN Haukkala • Kortepohja • Kortesuo • Kortemäki • Korteniitty • Laajavuori • Palokunnanmäki • Savela 2/2023 • MARRASKUU Kortepohjan asukkaat ry.

POLKUPYÖRÄHUOLTO

Hyvää Joulua!

VK-Fixie

Polkupyörien myynti ja huolto Keskikatu 14, 40700 Jyväskylä Avoinna ma–to 8–16.30 • www.vkfixie.fi

Keskussairaalantie 20 Avoinna ma-pe 8-19 la 9-16 puh. 010 271 6890 kyllonapteekki@apteekit.net www.kyllonapteekki.fi

Soita 040 029 4311

Voionmaankatu 9 Avoinna ma-pe 9-18 la 9-16 puh. 010 271 6895 voionmaanapteekki@apteekit.net www.kyllonapteekki.fi/voionmaan-apteekki

Kaikki Joulun

HERKUT MEILTÄ

! a s is jo a i s e s k u a il t u k k in k Jätä Meillä myös Pakettiautomaatti

LÄNSIVÄYLÄ

Tavallista parempi ruokakauppa Kaivokatu 1, 40700 Jyväskylä, puh. 01042 33900 Palvelemme MA-PE 7-22, LA 8-22 ja SU 10-22

Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista

2 • KORTEPOHJALAINEN

2/2023 • MARRASKUU

Kortepohjan muutoksen kuva

Ylioppilaskylän hybridirakennuksen rakennustyömaa Kartanonkujalla 26.11.2023. Tähän nousevat kerrostalo ja Kortepohjan Salen uudet tilat. Kuva: Anna-Maija Tuuliainen

Kun muutin Kortepohjaan viime vuosituhannen lopulla, alue näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Kylän ytimen muodostivat ostari, kirjasto, seurakuntakeskus ja päiväkoti-neuvola. Ostarilla oli muun muassa kolme ruokakauppaa vierekkäin, pankkiautomaatti, kukkakauppa…

Samaan aikaan kun Kortepohjaan on noussut uusia taloja ja asukasluku kasvanut, kirjasto on siirtynyt kauemmas koulun yhteyteen (mikä on sinänsä hyvä asia) ja neuvola kokonaan pois Kortepohjasta. Lähin pankkiautomaatti löytyy K-Supermarket Länsiväylältä. Ruokakauppoja on kylän keskellä enää yksi, se onneksi jää. Maisemat muuttuvat ja kehitys kehittyy, mutta lähipalvelut eivät lakkaa olemasta tärkeitä.

Kortepohjalainen ja asukasyhdistys hiljenevät joulun viettoon ja odottamaan uutta vuotta. Jospa vuosi 2024 vihdoin oikeasti toisi kauan kaivatun bussilinjan Kyllöön.

Rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille Kortepohjalaisen lukijoille!

Anna-Maija Tuuliainen puheenjohtaja, Kortepohjan asukkaat ry

Lue Kortepohjalainen verkossa: https://issuu.com/kortepohjalainen/docs/kopo_2023_b

Kortepohjalainen 2/2023 • MARRASKUU Kustantaja: Kortepohjan Asukkaat ry Painopaikka: Savon Paino Oy, Varkauden paino Taipaleentie 17 78250 Varkaus

käistä numeroa 12 euroa. Maksu asukasyhdistyksen tilille FI47 5290 1640 0332 35, viestikenttään vastaanottajan nimi ja postiosoite.

Ilmestyy: Kahdesti vuodessa, toukokuun ja joulukuun alussa. Aineistopäivä edeltävän kuun 20. päivä.

Toimitus: Kortepohjan asukkaat ry, Asukastoimikunta http://www.kortepohja.info

Aineisto ja ilmoitukset Mieluiten sähköisesti osoitteella lehti@kortepohja.info tai asukasyhdistyksen palautelaatikkoon kirjastolla

Taitto: Timo Hautala, toimitussihteeri lehti@kortepohja.info http://www.gene.fi/

Ilmoitukset: 0,6 e / pmm Leveydet: 1 palsta 46 mm, 2 palstaa 99 mm, 3 palstaa 152 mm, 4 palstaa 204 mm, 5 palstaa 257 mm. Kysy kestoetua. Aineisto mieluiten sähköisesti, kysy tarkemmat ohjeet osoitteella lehti@kortepohja.info.

Toimita aineistot osoitteella lehti@kortepohja.info

Painos: 4 500 kpl Jakelu: Kortepohjan koulun 5-6E-luokka Lehti on myös saatavissa noutopisteistä Tilaaminen Voit tilata Kortepohjalaisen lähijakelualueen ulkopuolelle, lahjaksi tai itselle! Kaksi peräk-

Yhteisöpalstalla yhdistysten ja muiden yhteisöjen tapahtumatiedot ja yhteystiedot korvauk­setta, aineisto mieluiten sähköisesti osoitteella lehti@kortepohja.info

Uuden talon rakennustyöt aloitettiin ylioppilaskylässä Kortepohjan keskustan uudistaminen jatkuu. Ylioppilaskunnan liiketoimintayhtymä Soihtu on aloittanut uuden 9-kerroksisen talon rakennustyömaan ylioppilaskylässä.

Talon on suunniteltu valmistuvan keväällä 2025. Siihen asti alueella on asuttava ja liikuttava sovussa työmaan kanssa. Aidattu työmaa-alue ulottuu Q-talon päädystä A-talon kulmaan ja E-talon pyöräkatokselle.

Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilasen mukaan alue pysyy lähes koko ajan samankokoisena lukuun ottamatta pieniä poikkeuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisesta.

Alueen pääkulkureittejä ei katkaista kuin satunnaisesti isompien kuljetusten niin vaatiessa. Tällöin liikenteenohjauksen hoitaa rakennusyhtiö.

Työmaasta ja sen edistymisestä tiedotetaan Soihdun kotisivuilla osoitteessa www.soihtu.fi. Soihdun omat asukkaat saavat tietoa myös sähköpostiin ja ylioppilaskylän infonäytöiltä. Kortesuon päiväkodin kanssa viestitään suoraan ja järjestetään erillisiä palavereja, sillä työmaaliikenteen reitti kulkee päiväkodin vierestä.

Onko alueella turval­lis­ta kulkea? ”Työmaan toimijoita on kehotettu olemaan varovaisia jaetun liikenteen alueella Emännäntiellä ja huomioimaan vilkas koulu- ja päiväkotiliikenne”, Moilanen kertoo ja korostaa, että työmaan turvallisuutta johdetaan yhteistyössä Soihdun, rakentajan ja työmaan valvojan kesken.

Valvoja on Soihdun palkkaama.

Alkuvaiheessa maanajoa on tehty myös Emännäntien ja Kartanonkujan risteyksessä, mutta varsinainen työmaaliikenne kulkee Tilustien ja Tietoniekantien kautta Rentukan taakse ja siitä työmaalle. Tämä tulee olemaan myös huoltoreitti Saleen, joka muuttaa aikanaan vanhasta ostoskeskuksesta uuteen taloon.

Lisääntyneeseen raskaaseen liikenteeseen Tietoniekantien ja Emännäntien risteyksessä on siis syytä totutella.

Jotkut asukkaat ovat olleet pettyneitä siihen, miten Q-talon päädyn viheralue hävitettiin. Uudessa asemakaavassa kulmaan on kaavoitettu

Työmaa-alue ja työmaaliikenteen reitit. puistoaukio, jonka toteuttamisesta vastaa kaupunki.

Samalla kulman tontti siirtyy Soihdulta kaupungin omistukseen.

Puiston rakentamisen ja Kartanonkujan parannustöiden aikatauluista Kortepohjalainen ei onnistunut vielä saamaan tietoa. Mutta oliko vanhan hävittäminen todella välttämätöntä? ”Uuden puistoalueen rakentaminen vaatii puuston poistamista, sillä alueen korkeusasema muuttuu”, Moilanen kertoo.

Korkeusasema tarkoittaa kaavoitetun alueen korkeutta keskimerenpinnasta mitattuna. Maan pinta rakennusalueella siis nousee tai laskee nykyisestä. Tähän ovat syynä muun muassa uudet kulkuväylät, joiden rakentaminen edellyttää tiivistä maata nykyisen routivan ja juurakkoisen maaston sijaan. ”Alueen läpi rakennetaan esteettömät kulkureitit sisäänkäyntien suuntaan. Niiden vaatimien maakerrosten tekeminen olisi ollut mahdotonta, jos puut olisi säilytetty”, Moilanen tiivistää.

Talosta on etukäteen puhuttu paljon hybridirakennuksena. Pyysin Kimmo Moilasta kertomaan, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa.

”Hybridi viittaa kahteen käyttötarkoitukseen”, Moilanen selventää ja tarkentaa, että kyse on ”asumisen ja päivittäistavarakaupan yhdistämisestä samaan rakennukseen”.

Pohjakerrokseen tulee myös toinen, 120 neliömetrin kokoinen liiketila, johon Soihtu hakee vuokralaiseksi sopivaa ravintoloitsijaa.

Kuulostaa loogiselta. Mutta eikö tällaisia tiloja ole tavattu sanoa kivijalkaliikkeiksi? Mikä tekee koko talosta uudissanan arvoisen?

Moilanen myöntää, että asiassa ei ole ”sinänsä mitään mullistavaa” ja jatkaa: ”Kohdetta on kutsuttu meillä myös U-taloksi. Emme ole varmoja, haluammeko hybridirakennusnimeä käyttää enää työmaavaiheen jälkeen.”

Ylioppilaskylän talot on perinteisesti nimetty kirjaimilla ja aakkosissa on ennen U-taloa päästy jo T:hen asti. Aika näyttää, mikä talon nimeksi muodostuu asukkaiden puhekielessä. Luultavasti jotain mairittelevampaa kuin vaikkapa DDR, mutta arkisempaa kuin hybridirakennus.

VISA UOTILA

Tule mukaan valaisemaan talvipäivänseisausta!

Kutsumme kaikki Kortepohjan asukkaat tuomaan valoa pimeyteen perjantaina 22.12. Talvipäivänseisaus on vuoden lyhyin päivä, ja se on aina joko 21. tai 22. joulukuuta. Tänä vuonna se osuu siis joulua edeltävälle perjantaille 22.12., jolloin aurinko nousee 9:44 ja laskee 14:44.

Sytytetään yhtä aikaa jouluiset valot, niin saamme valoa pimeyteen!

Ikkunoissa ja pihoilla olevat jouluvalot tuovat valoa ja iloa. Ulos voi tuoda elävää tulta lyhdyissä. Mikäli sattuisi olemaan nuoskalunta, voi pienistä lumipalloista pyöritellä perinteisen lumilyhdyn. Erilaisia jäälyhtyjä voi pakastaa vaikkapa van-

Jäätyneen lyhdyn saa irti kakkuvuoasta kastelemalla vuoan lämpimällä vedellä. haan kakkuvuoissa. Muista paloturvallisuus, jos laitat lyhtyihin elävää tulta eli polta vain palamattomalla alustalla ja poissa kulkuväyliltä.

Tulta ei myöskään saa jättää vartioimatta.

Kutsumme jokaisen kortepohjalaisen sytyttämään omat jouluvalonsa perjantaina 22.12. klo 18.

Silloin on varmasti myös mukava hetki lähteä kävelylle katselemaan kaunista kaupunginosaamme!

2/2023 • MARRASKUU

KORTEPOHJALAINEN • 3

Jyväskylän steinerkoulu juhlistaa 40-vuotista toimintaansa Wilhelm Schildtin kadulla sijaitseva Jyväskylän steinerkoulu viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Koulun kannatusyhdistys perustettiin kevättalvella 1983.

Vuodesta 1991 lähtien koulussa on toiminut kaikki peruskoululuokat 1–9. Steinerkoulun lisäksi Jyväskylässä on kaksi Steiner-päiväkotia: Pikku-Otava Palokassa ja Tähtitarha Kypärämäessä. 40-vuotisjuhlavuonna koululla on järjestetty kannatusyhdistyksen perustamispäivänä synttärit kevättalvella 2023 ja lisäksi syyskuussa 2023 avoimet ovet.

Kävimme juhlavuoden kunniaksi vierailemassa koululla ja kysyimme kahden opettajan, kahden oppilaan sekä kahden huoltajan ajatuksia ja kokemuksia koulun arjesta.

Steinerpedagogiikan keskiössä ihminen ja yksilöllisyys Steinerpedagogiikka on yli 100 vuotta vanha, maailmanlaajuisesti vanhin ja levinnein vaihtoehtopedagogiikka. Kaikissa oppiaineissa on ikäkausiopetusta eli opetuksessa huomioidaan ikävaiheiden herkkyyskaudet ja rohkaistaan oppilaita löytämään omat vahvuutensa, omaksumaan tietotaitoa monialaisesti sekä kunnioittamaan muita ihmisiä ja luontoa. Taide läpäisee opetuksen kautta linjan ja opetuksessa edetään kokonaisuuksista yksityiskohtiin vuosiluokkien edetessä. Steinerkoulun opetussuunnitelma noudattelee valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Steinerkoulussa kielten opiskelu aloitetaan jo esikoulussa, jossa englantia ja saksaa opiskellaan koulun kieltenopettajan kanssa. 1.luokasta lähtien opiskellaan A1-kielenä eng-

Taide näkyy koulun sisätiloissa. Suuren puun on taiteillut oppilaan huoltaja Anna Ruth. lantia sekä A2-kielenä saksaa, mikä muuttuu 6.luokasta lähtien valinnaiseksi. Lisäksi B1-ruotsin opiskelu alkaa 5.luokalla, toisin kuin monissa muissa kouluissa. Koulun kieltenopettaja Paula Keskinen opettaa kaikkia luokka-asteita ja vetää yhdessä toisen kieltenopettajan kanssa myös koulun aktiivisesti toimivaa kielten kerhoa. Kerho on oppilaille täysin ilmainen ja vapaaehtoinen ja se on herättänyt paljon kiinnostusta.

Siina Suikki, oppilaan huoltaja jo 11. lukuvuotta, kiittelee koulun pedagogisia ratkaisuja. Koulutukseltaan psykologina hän näkee oppimateriaalin itsenäisen luomisen hyvänä oppimisen muotona. Sillä tavoin ihminen oppii tehokkaan opiskelustrategian ja omaksuu opetellut asiat paremmin. Suikin lapsilla on äärimmäisen hyvä muisti ja he ovat erittäin itseohjautuvia, ja tästä Suikki kiittää steinerpedagogiikkaa.

Mielekästä tekemistä ja ihana ilmapiiri

Auringonkukka-aiheisen seinäteoksen on tehnyt oppilaan huoltaja Paula Myllymäki.

Steinerkoulun ilmapiiri, pedagogiikka ja opetuksen taso saavat kiitosta huoltajilta, Siina Suikilta ja Suvi Kaasalaiselta. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on saumatonta, informaatio kulkee hyvin. Huoltajalla on tervetullut olo koulun yhteisöön.

Wilma-palvelun kautta kotiin tulee usein positiivista palautetta.

Kaasalaisen tytär vaihtoi äskettäin koulua ja käy Steinerkoulun 4.luokkaa. Tytär olisi siirtynyt isoon Vaajakummun yhtenäiskouluun, ja se aiheutti lapselle huolta ja stressiä.

Perhe ajatteli, että ehkä Steinerkoulu voisi sopia paremmin – ja niin on todella käynyt. Arki koulun aloittamisen jälkeen on ollut todella ihanaa. Kaasalaisen tytär kertoo mielellään mitä koulussa on tehty ja esittelee ylpeänä koulutöitään. Myös lapsen suhtautuminen kouluun on muuttunut: enää koulu ei ole pakkopullaa, vaan paikka, jonne saa mennä. Äidin sydäntä lämmittää erityisesti se, kuinka innoissaan hänen tyttärensä menee kouluun, sillä tapahtunut muutos lapsessa on valtava. Hauska muutos on ollut lisäksi

se, että lapset saattavat vapaa-ajalla jutella videopuhelua ja samaan aikaan tehdä käsitöitä. Taitoaineiden merkitys ajanvietteenä näkyy myös kotona.

Yliopisto-opintojensa aikana Siina Suikki kuuli paljon steinerkoulusta ja mietti Kaasalaisen tapaan, että sellainen oppimisympäristö tuntuisi hyvältä omille lapsille. Koulun kielipedagogiikka on hänelle mieleinen asia, sillä kieliä opiskellaan rennolla otteella leikin kautta jo varhaisesta iästä lähtien. Lapset kasvavat monipuolisessa kulttuuriympäristössä isoiksi ja innostus kieliin seuraa mukana: Suikin lapset ovat lukiossa opiskelleet esimerkiksi venäjän kieltä. Molemmat huoltajat kokevat, että tässä koulussa lapset saavat olla lapsia ja että eri oppiaineissa saa ja pitää käyttää monin tavoin luovuutta. Lisäksi kiitosta saavat koulun juhlat, kuten Wanhan ajan joulu- ja kevätjuhlat, joihin lapset ovat aina luoneet hyvin tehtyjä ohjelmanumeroita. ”Alusta asti olen tykännyt koulun kieli- ja kulttuurimaailmasta eli siitä, että ryhmissä on lapsia ja nuoria eri kulttuuritaustoista. Siten lapsetkin oppivat suvaitsevaisiksi eivätkä pelkää erilaisuutta.” – Siina Suikki, huoltaja

Mieluinen koulu myös oppilaille Myös oppilaat kokevat koulun mielekkääksi paikaksi opiskella. Neljäsluokkalainen Henrik kävi aikaisemmin Kuokkalan yhtenäiskoulua ja on aloittanut Steinerkoulussa tänä syksynä. Parasta koulussa ovat kaverit ja se, että tunneilla saa tehdä paljon enemmän, kun oppikirjat tehdään itse. Koulu ja opettajat ovat kivoja ja lempiaineet ovat saksa ja englanti. Myös pienet ryhmäkoot ovat Henrikin mieleen, kun hälinä on vähäisempää.

Kahdeksasluokkalainen Wilma on käynyt Steinerkoulua esikoulusta alkaen ja hän kertoo pitävänsä monista eri aineista, mutta esimerkiksi äidinkieli, biologia ja kotitalous ovat mieleisiä. Myös Wilma kiittelee pieniä ryhmäkokoja ja sitä, että ei ole rinnakkaisluokkia. Oppilas tulee aidosti kohdatuksi ja oppimisen tavat ovat tehokkaita. ”Musta on kiva, että ruotsi alkaa 5.luokalla ja englanti ja saksa jo esikoulussa. Kielen omaksumisen kannalta se on parempi. Myös vihkojen tekemisessä oppii paremmin, kun saa itse luoda ne materiaalit ja sisäistää.” – Wilma, 8.luokka Steinerkoulussa puuhataan paljon myös luokkahuoneiden ulko-

Oppilaiden taidetta

puolella. Wilman luokka on nyt syksyllä äidinkielen tunneilla harjoitellut Grimmin satuihin pohjautuvaa näytelmää, josta järjestetään oppilasnäytös päivällä ja iltanäytös huoltajille ja ystäville. Näytelmän suunnittelu ja harjoittelu on ollut ihanaa. Wilma kertoo lisäksi, kuinka 7.luokalla käydään purjehtimassa ja 8.luokalla melomassa. 9.luokalla on yhteinen viikon kestävä Ekoleiri Sallassa. Se on mieluinen ja odotettu leirikoulun kaltainen kokemus.

Oivalluksia oppimisympäristössä -hanke Opetushallitus on rahoittanut Steinerkoulun Oivalluksia oppimisympäristössä -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä ideoita uusista oppimisympäristöistä, myös monipuolista luontoa hyödyntäen.

Hankkeen aikana on luotu esimerkiksi Arboretum eli puulajipuisto, joka on palkittu vuoden 2023 Keski-Suomen alueellisena voittajana Vuoden maisemateko -kilpailussa.

Puulajipuiston istutuspäivä, kaikkiaan kolmisenkymmentä puuntainta ja pensasta, toteutettiin viime keväänä koulun oppilaiden ja henkilökunnan voimin ja istutukset tehtiin koulun viereiselle vanhalle peltoalueelle. Jutun tekemisen aikaan maa ja puulajipuisto oli lumen peitossa, joten emme valitettavasti saaneet siitä kuvaa. Istutustyöt jatkuvat ensi keväänä.

Steinerkoulun luokanopettaja Hannan mukaan hanke soveltuu kuin luonnostaan koulun arkeen, sillä luontoyhteys on jo valmiiksi huomioitu steinerpedagogiikan arvopohjassa. Puupuiston kautta oppilaat pääsevät eri vuodenaikoina seuraamaan pidemmällä aikavälillä aluetta ja sen puuston ja eläinpopulaatioiden muuttumista.

Opetuksessa luonnonläheisyys näkyy siinä, kuinka paljon lapset ja nuoret ovat tekemisissä luonnon kanssa. Kaikki haastateltavat kertoivat, että eri vuosina tehdään vähän erilaisia asioita. 1.–2. luokkalaiset rakentavat majoja, 2.luokalla viljellään myös yhdessä maata ja kolmasluokkalaisten kanssa korjataan edellisvuoden sato ja rakennetaan monenlaista, kuten vaikkapa leikkimökki tai linnunpönttöjä. Lisäksi 5.-luokkalaiset käyvät Tampereen Steinerkoululla olympialaisissa ja vierailulla eli myös koulujen välistä yhteistyötä on.

Steinerkoulun rehtori Tomi Niinikedon mukaan kyse on melko pienestä koulusta keskellä kaupunkia; koulussa on pienet ryhmäkoot ja harvoin vaihtuva henkilökunta, eli opettajakunta tulee taatusti tutuksi niin oppilaille kuin huoltajillekin. Steinerkouluun on jatkuva haku eli kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan kouluun milloin tahansa!

Kortepohjalainen-lehden toimitus eli asukasyhdistyksen toimikunta haluaa lämpimästi onnitella 40-vuotiasta Jyväskylän Steinerkoulua!

Teksti ja kuvat SINI NARSAKKA

4 • KORTEPOHJALAINEN

2/2023 • MARRASKUU

Joulurunoja ja -tarinoita päiväkotikoulusta Once upon a time there was a polar bear who loved to eat cheesecake and a pink bunny who also loved to eat cheesecake. The pink bunny’s name was Pinkie and the polar bear’s name was Cloud. Cloud’s favorite cheesecake was a toasted marshmallow cheesecake and Pinkie’s favorite cheesecake was a strawberry cheesecake. They had a very nice cozy house with a fireplace and a bed with a lot of pillows. One day when they wanted to bake something, they decided to bake a cheesecake but then Cloud asked “What kind of cheesecake?” Pinkie screamed “STRAWBERRY CHEESECAKE!!!!” But Cloud did not agree.

They ended up arguing the whole week. But then, they realized that Christmas was coming really soon and they finally decided.. “A STRAWBERRY AND TOASTED MARSHMALLOW CHRISTMAS THEMED CHEESECAKE!!!!!!” screamed both of them. Then they finally started baking, baking and even more baking… And they finally finished. The next day Pinkie and Cloud brought the cake with them and went over to their friend Candy’s house. Candy absolutely loved the cheesecake and they all ate together. The end!

(By the way Candy is a lime green cat) VIVIANA VERTANEN 3E

☆

Any the Elf and the christmas pet Far away in the North pole there was a girl named Any. One day she went to her mom in the kitchen.

Any: Mom, I will go to make presents.

Mom: Not today!

Any: Why? Mom: Because you have chores outside.

Any: But there are Muchmacheeges all over the place.

As you must know, Muchmacheeges are BOOGER MONSTERS. Mom: Just GO! Any: You mean to make presents!

Mom: What No! I mean to work.

Take this broon.

Any: Awwwwwwwwww, Maaaaaaaaaaaaaan.

So she left. While she was working, she saw Muchmacheeges and a puppy was running away from the Monster. Her Mom told her to come back but she ran off to help the puppy. After she rescued the puppy, she was going back home but the puppy was following her.

Any: So you want to be friends, I will name you TiTi. Then she told her Mom and she lived with her FAMILY. THE END !

GAURIKA SHARMA, 3E

☆

Santa And His Sleigh Once upon a time it was Christmas and Santa Claus and the elves we-

re getting ready for Christmas. The elves were getting the reindeers ready as well. But something was missing… Santa’s sleigh! The elves were looking everywhere for it but they couldn’t find it. Mrs.Claus couldn’t find it either. Santa wasn’t scared because he had a very good plan. So they looked for Rudolf the red nosed reindeer. Then they found him sleeping in the stable. Rudolf looks around outside of Santa’s house and he finds the sleigh under the packed snow outside. Santa thanked Rudolf and they got the sleigh from under the snow and stored all the gifts ready. Then they headed off to deliver the very nice gifts to all the boys and girls. Some gifts were very big, some were even bigger than the house! When they got home they had hot chocolate. They all lived happily ever after.

The End MATILDA LEHTORANTA Kortepohjan päiväkotikoulu 3E

☆

☆

Joulupäivä lumi sataa lapset naura lahjat annetaan ja piparkakku paistetaan.

Joulu Tulee, Joulu tulee kaikki ovat iloinen ja kaikilla on hauska Joululauluja kuuleetaan kun Joulu kello soitetaan.

Joulupukki tulee savupiipun alla, antamaan kaikki lapset joulu lahjat.

FLOURISH UKPABI Kortepohjan Päiväkotikoulu

☆

Jouluruno

Talvirunoja Luonto hengittää syvään kun elämän kirjavat värit lepää valkoisen viltin alla kun kevään ensimmäinen linnun laulu on vielä hetken aikaa.

Tuli talvi ja hiljaiset kuurapäivät pakkasherran etäinen niin selkeä ja kuitenkinvaikea minä kuuntelin juuria kipristellen oli mieli yksin ja haikea.

Taivaalta satoi lunta kun karhu nukkui talviunta Pupu pomppi kuusen alla kun ulkona oli halla Pakkanen paukkui kun koira haukkui Ulkona joku hiihti metsässä hän kiiti Joku rinteessä lasketteli kun toinen sisällä askarteli.

☆

Sitten jakoi pukki lahjat sen jälkeen syötiin jouluruoka iloinen avatiin sen jälkeen lahjat.

JIMI HEIKKI MIKAEL KETOLA 3E

OLAVI

Jouluaatto Jos joulua saa viettää siitä ihmiset kiittää Leivotaan pipareita ja koristellaan kuusi siitä syntyy joulu uusi Haudalla käydään ja saunassa hirmu löylyt heitetään sillä lailla se jouluaatto vietetään Avataan lahjat ja riemuitaan kaikki silloin tarvitsee apua Maikki kuunnelkaa kaikki tontuilla on hoppu ja siksi tämä tarina on juuri nyt loppu.

EMMI BERG 4E

Jouluruno iloinen Oli aattoilta lapset odottivat tutuu punanuttuu. Hetken aikaa myöhemmin savu takasta pöllähti tuttu punanuttu valkoparta.

On kirkas tähti yö Kaukaisessa kirkon tornissa kello viisi aamulla lyö Kun lumi alas ropisee Ja kulkuset kaukana kilisee Kuulen askelten äänet Kun pukki tulee savupiipusta Minä näen kattojen päällä lunta se on kuin hylätty valtakunta Kuulen aamun tulevan Niin hienon aamun upean

AINO JYRKÖNEN, Kortepohjan päiväkotikoulu 6e.

☆

Jouluruno Yö on pimeä ja kynttilät palaa, lapsoset ennen unta toisiaan halaa.

Joulukuun 24 päivä on, Jouluvalot sytyttää kaupungin elohon.

Joulupukki kohta taivaalla kiitää, reen edessä porot liitää.

Lumihiutaleet taivaalta tippuu, kohta nostetaan suomen lippuu.

Kansalla Joulun riemua riittää, Joulupäivänä luojaansa kiittää.

Jouluvalot ripustettu puuhun, lapset yksinäiset katsoo kuuhun.

Verhot vedetty ikkunoille, tehty on työ…Nyt on hiljainen Jouluyö.

EVA SNAPE 6E

☆

Jouluruno Jouluaamu on täällä ja lapsilla on hassu ilme päällä. Pukki reen selässä ratsastaa, lahjoja kantaen rallattaa. Pukki oveen koputtaa, lapset innoissaan taputtaa. Pukki pipareita maiskuttaa, lapset lahjoja rummuttaa.

HABIBA WALEED Kortepohjan päiväkotikoulu

Jouluruno Joulu tulossa taas, ihanaa! suklaata joka päivä, lunta ulkona, Mikä voisi olla parempaa? kylmänä päivään parasta tulla kotiin

kuumaan kaakaoon! Parasta katsoa itse tehtyä lumiukkoa ikkunasta, käydä luistelemassa Kirjoittanut, NOOA VAHTEALA 6E

☆

Joulu tuli On valkoinen lumi peittänyt maan, ja kohta me mennään joulua juhlimaan, leivotaan piparkakkua ja avataan lahjoja, teen lämmintä kaakaota ja laitan hunajaa.

Pahvia ja paperia kaikkialla mitä lahjani voisi olla, leluista,vaatteisiin mitä joulupukki antaisi minulle.

AYNOOR NAVEED Kortepohjan päiväkotikoulu

☆

Joulupäivä iltapäivällä näillä säillä ystävää pitää pyytää näkemään yömyöhään tärkeää lähtemää sävelmää.

VEERA PALONIEMI Kortepohjan päiväkotikoulu

☆

Jouluruno Jouluaatto on kiva ja ihana aika myös. On aika juhlia ja tarvitaan paljon paljon puhtia. Joulupukki tulee ja sanoo, että hän antaa aina valoo. Sitten tulee aika ja pukki lähteä pitää. Pukki sanoo, että nytten on aika nukahtaa ihanaan joulu valoon.

HILLA ALPUA Kortepohjan päiväkotikoulu

☆

Jouluruno.

Toivon, että tämä Jouluruno sarja antaa aikaista joulun tunnelmaa.

Mitä jouluna toivoisin, pukin pajasta pyytäisin?

Pyytäisinkö paitasen, auton, nuken, hevosen?

Pyydän ilon, onnen aikaa ja sulle suurta joulun taikaa!

Joulu ei tule raatamalla, pakolla tai paiskomalla Joulu tulee kuiskimalla, hopea hippuja huiskimalla, posken nukkaa nuuskimalla.

Tähti välkkyy, kynttilät palaa tunnelmaa pieneen taloon valaa Siellä on vanhemmat ja lapsi ehkä enkeleitäkin kaksi Tässä on käsillä joulun hetki siunattu se, joka sitä etsi.

VERTTI KYLMÄLAHTI Kortepohjan Päiväkotikoulu

Joulupäivä Joulu tulee!

Lapset lukee monet aikuiset pukee ja lumi aina tuntee joulupukki kulkee matkassa hänen retkillään talosta taloon ja hän antaa lahjoja kaikille!

DEBORAH OLALEYE

☆

Jouluruno Lumi taivaalta pyryttää, pukki lahjat auki räjäyttää. Aatto on lähellä, lapset odottavat mäellä.

Joulun taika ilmassa on, ilo ja rauha rajaton.

Joulupukki ovella Joulupukki on täällä, kaikilla iloinen mieli päällä. Ovesta kuuluu koputusta, lapset hyppivät innosta. Pukille tarjoavat penkin parhaan, avaavat lahjan rakkaan. Joulupukkia kiittävät, antavat piparin kiiltävän.

LILY MASRI 5E

☆

Joulupäivä Nyt herätkää lapset ja aikuiset, tänään on joulupäivä.

Joulupukki tuli viime yönä, hänet oli nähtävä!

Nyt syökää aamiaisenne ja olkaa nopeita, koska tiedättekö mitä?

Lahjat odottavat meitä!

Mutta ennen kun avaamme lahjat, on suuri yllätys tulossa!

Me menemme erityiseen paikkaan.

Minne olemme menossa?

Olemmeko menossa puistoon?

Vai olemmeko menossa kauppaan?

No me olemme menossa joulumaailmaan!

Lapsilla oli kivaa ja aikuisillakin, mutta nyt pitää mennä lahjoja avaamaan!

Nyt on se hetki, kun saamme avata hienoja lahjoja yks, kaks, kolme ja avaa!

Vautsi miten hienoja lahjoja saimme joulupukilta!

Saimme leluja ja pelejä, kirjoja ja vaatteita.

Kiitos sinulle, joulupukki, että annoit meille lahjoja.

Toivomme, että tulet takaisin antamaan lahjoja ensi vuonna.

SALSABIL ISLAM 5E

2/2023 • MARRASKUU

KORTEPOHJALAINEN • 5

Viitaniemi 60 vuotta Entiset lapset muistelevat Sadat perheet saivat loppuvuonna 1963 upouuden kodin Viitaniementien loppupäästä. Kerrostalot täyttyivät lapsista ja elämästä.

Leikkipaikkoja ja kauppojakin oli melkein joka kulmalla. Tämän jutun muistelijoina olivat Risto Nieminen, Markus Ritamäki ja Kaija Lehtonen.

Suuren lapsimäärän takia asunnot olivat ahtaita. Kolmen huoneen ja keittiön asunnossa saattoi olla seitsenhenkinen perhe, ja 50 asunnon talossa 160 asukasta. Moni perheenäiti oli kotiäitinä, joten lasten oli mukava tulla koulusta kotiin äidin luokse. Kun aikuisia oli aina talossa, he saattoivat puuttua lasten erimielisyyksiin tai vaarallisiin leikkeihin.

Isommat lapset oppivat Viitaniemessä liikkumaan laajalla alueella ja saivat sieltä paljon kavereita. Pihojen pallopeleissä sattui kylläkin autojen lommoutumisia, joita oli ikävä mennä autoilijalle selvittämään.

Autoja oli kuitenkin vähän, joten pihoilla pystyi pelaamaan ja leikkimään.

Leikkipaikaksi kelpasi myös iso multakasa, joka lojui vanhainkodin eli Viitakodin takana monen vuoden ajan. Yksi poikaporukka

alkoi pitää niemen kärjessä intiaanileiriä, joka otti ohikulkevia lapsia vangeikseen, jopa sitoivat heitä puihin. Urheilupaikkoja olivat Taidepolun ”Takakenttä”, yhteiskoulun piha ja uimarannat. Rauhallisempia harrastuksia tarjosi seurakunnan kerhohuone Viitala.

Lähellä olivat koulutkin, Keskuskansakoulu, Viitaniemen yhteiskoulu ja Viitaniemen ammattikoulu. Suuren maailman muotivirtaukset alkoivat vaikuttaa, niin että poikien tukkamuoti muuttui vanhempien ja opettajien kauhistukseksi. Saatettiin esimerkiksi uhata, että luokkakuvaan ei pääse, jos ei käy parturissa. Toinen virtaus oli vasemmistolaisuus. Yksi aatteesta innostunut tyttö veti koulun lipputankoon punaisen vaatteen ja julisti vallankumouksen alkaneen.

Vapaana juoksevat koirat olivat kiusallinen ilmiö. Osa koiranomistajista nimittäin jätti lemmikin oman onnensa nojaan työpäivän ajaksi. Lapset yrittivät pärjäillä vieraiden koirien kanssa miten taisivat.

Palvelut olivat lähellä. Kasinonmäellä oli hammaslääkäri ja kadun alkupäässä lastenneuvola ja kirjasto.

Ostarilla palvelivat T-kauppa Mäki-

Viitaniementie 21:ssä toimi pitkään Valinta Vuorenmaa -niminen kauppa.

nen, E-kauppa Mäki-Matti, posti, kukkakauppa, kemikalio, baari ja KOP-pankki. Lisää ruokakauppoja oli Kisakadulla ja Viitaniementie 21:ssä, jossa toimi myös Helmi Jylhän kioski. Isommat lapset saattoivat saada taskurahaa jakamalla kauppojen mainoksia tai kuljettamalla asiakkaiden ostoksia pyörällä, tsuppareina. Yksi keino oli paperinkeruu: kierrettiin ovelta ovelle kysymässä vanhoja sanomalehtiä, joilla saattoi keräyspaikalla tienata muutaman pennin.

Pimeän aikaan valoja oli varsin vähän. Kun muutamat viitaniemeläiset oppilaat menivät tervehtimään Kortepohjassa asuvaa opettajaansa, piti opettajan hoputtaa heitä lähtemään kotiin ennen pimeän tuloa, koska katuvalot puuttuivat Kortepohjasta.

Nisulan monttu oli pitkään kunnostamaton syvä kaivanto, joka täyttyi vedestä ja savivellistä. Montun kunnostamista toivottiin ja jotkut naureskelivat, että se täyttyy kun Viitatorni kaatuu sinne. Montussa leikittiin ja sauvottiin omatekoisilla lautoilla. Talvisin siellä oli jääkiekkokaukalo, jossa sarjapelitkin pelattiin. Huipputapaus oli, kun tv-julkkisten Zoom-joukkue tuli sinne pelaamaan, joukossa Spede, Simo ja Loiri.

Tuomiojärvellä ja sen rannoilla liikkuminen oli siistimpää kuin montussa, ja talvisin siellä hiihdettiin. Ladut veivät Laajavuoreen.

Kansanhiihtoa varten laitettiin muistiin hiihdetyt kilometrit.

Kun lapset kasvoivat, tulivat harrastuksiin mukaan moottorit. Mutkainen Viitaniementie houkutti kaahailemaan ja kaasuttelemaan.

Autojen määrä lisääntyi muutenkin ja pihat täyttyivät. Tosin Viitaniemen asukasmäärä ja lapsimäärä alkoivat vähentyä. Nuoret muuttivat omilleen ja opiskelemaan. Osa

Näkymä Viitaniemestä Kortepohjaan päin. heistä on nyttemmin palannut takaisin, mutta kauppoja ja muita palveluja ei ole takaisin tullut.

Monet taloyhtiöt viettävät nyt 60-vuotisjuhliaan, ja niissä harrastellaan tällaisia entisaikojen muiste-

lemisia. Viitaniemen syntyvaiheista kertoo myös Kaija Lehtosen kirjoittama Viitaniementie 19:n eli As. Oy Rautaviidan historiikki.

OLLI LEHTONEN

Osa Viitaniemen taloista näkyi järven takaa uimarannalle asti, kunnes puut peittivät näkymän Viitaniemen vihertyessä. Kuva: Palle Öggert.

Nuoret hiihtäjät Riitta Kankainen ja Marketta Karivuo Tuomiojärven jäällä.

Kortepohjan asukasyhdistys järjestää

Emännänpuiston

Pikkujoulut

Sunnuntaina 10.12. Klo 17 Piparia ja mehua Yhteislaulua

buugi.fi

Paikalla vierailee joulupukki

Pukeudu tonttulakkiin ja ota oma led-kynttilälyhty mukaan

6 • KORTEPOHJALAINEN

2/2023 • MARRASKUU

Ruotsalainen kuohuva juoma kruunaa juhlapöydän vuodenajasta riippumatta

Hyvän mielen haasteita yrityssponsorien tuella

Kun 16 vuotta sitten aloin viettää joulut muualla kuin kotona Äkäslompolossa, oli edessä lähes mahdoton tehtävä: julmustin löytäminen joulupöytään. Länsirajan lähellä asuessa olin tottunut ajatukseen, ettei sitä tarvinnut Ruotsia kauempaa hakea. Onneksi uusi joulunviettopaikka oli Helsingissä, jossa on tarjolla kaikkea, ja tärkeä pullo löytyi perinteikkäästä Stockan Herkusta.

Nykyään julmustia myydään ympäri Suomea ja muiden joulutuotteiden tavoin sitä voi löytää kaupoista jo syyskuussa. Mutta mitä se oikeastaan on?

Must on Ruotsissa suosittu virvoitusjuoma, jota myydään kulloisenkin juhlasesongin mukaan: jouluna etiketissä lukee julmust, pääsiäisenä påskmust ja juhannuksena sommarmust. Onpa olemassa ympärivuorokautistakin mustia.

Mustin alkuperä on kuitenkin nimenomaan joulussa – ja osittain hämärän peitossa Keski- Euroopassa.

Harry Roberts, jonka isä oli virvoitusjuomatehtailija, opiskeli kemiaa Saksassa. Opiskelijapiireissä hän tutustui mielenkiintoiseen juomareseptiin, jonka hän toi mukanaan Ruotsiin jatkokehitystä varten. Roberts oli nimittäin raittiusaktiivi ja näki mahdollisuuden tuoda ruotsalaisten joulupöytiin olutta vastaavan juoman, joka ei kuitenkaan humalluttaisi.

Mustin maku on jossain oluen, kotikaljan ja sokerilimsan välimaastossa. Se on maltainen, mausteinen ja aavistuksen hapan, mutta kuitenkin limsamaisen makea ja kirpeä.

Olutmaailmasta lähin verrokki lienevät hedelmillä tai marjoilla maus-

Useissa Jyväskylän koululaisryhmissä on tänä syksynä pilotoitu erilaisia hyvän mielen haasteita, kuten ikäihmisten ilahduttamista, monikulttuurista toimintaa, kierrätyskampanjoita, ruokahävikin vähentämistä sekä tekoälyn tutkimista.

Haasteet, jotka perustuvat mukana olleiden pk-yritysten arvoihin ja vastuullisuusteemoihin, ovat tuoneet iloa ja eloa monelle taholle. Haasteiden toteutuksen aikana usealla sponsorilla on ollut mahdollisuus osallistua aktiiviosuuteen, kuten hoivakotivierailuun, sekä lopetustapahtumaan. Hyvän tekemisestä poikineiden uusien kokemusten ja ajatusten vaihdon lisäksi koululaiset ovat saaneet kartutettua retkikassaansa.

tetut lambic-perinneoluet.

Tarkka maustesekoitus on onnistuttu säilyttämään salaisuutena yli vuosisadan ajan, vaikka Robertsin perheyritys myy mustin valmistuslupia juomatehtaille. Ja vaikka maustesekoitus on aina sama, lopputuotteiden mauissa on eroja.

Ainoa suomalainen must-valmistaja on toholampilainen Finn Spring, jonka omistukseen yksi valmistuslupa ja tuotantolinja Ruotsissa siirtyivät yrityskauppojen myötä vuonna 2011.

Ruotsissa tuotemerkkejä on ainakin tusina – ja tietenkin ikuinen vääntö siitä, mikä niistä maistuu parhaalta. Ruotsalaisista musteista tiettävästi vain kahta voi saada Suomesta. Must-harrastajien hehkuttamista, lähes myyttisistä pienpanimomusteista voi Suomessa siis vain haaveilla.

Joku voi ihmetellä, miksi tehdä näin iso numero yhdestä juomasta. Vuodenkiertoon liittyvät juhlat ovat kuitenkin monella tapaa aistillisia: erilaiset maut, tuoksut, koristeet ja joissain tapauksissa myös äänet kuten laulut luovat juhlatunnelmaa. Näistä kaikista voi nauttia riippumatta siitä, viettääkö juhlia uskonnollisesti vai ei. Ja onhan juhlapöydässä kohteliasta tarjota jotain maukasta juomaa myös heille, jotka eivät syystä tai toisesta käytä alkoholia.

Suosittelen kaikkia ennakkoluulottomasti kokeilemaan, miltä must maistuu tuttujen joulu-, pääsiäis- tai juhannusruokien kanssa. Minulle se on tärkeä lapsuuden joulun maku.

Ikähmisten ilahduttamista hyvinvointikeskus Viitakodissa Kortepohjan päiväkotikoulun 5-6E osallistui Hyvän mielen haasteet -kampanjaan lokakuussa 2023 ilahduttamalla ikäihmisiä hyvinvointikeskus Viitakodissa. Oppilaat saivat haasteidean sponsoriltaan, TAVO Oy:ltä, mutta he itse suunnittelivat ja toteuttivat sinne toimintaa opettajan ja palvelukeskuksen viriketyöntekijöiden kanssa. Oppilaat jaettiin neljään eri ryhmään, joissa tehtiin hieman erilaisia asioita asukkaiden kanssa. Yksi ryhmä esitti itse käsikirjoittamansa näytelmän, runoja sekä lauluja. He myös lukivat ikäihmisille sanomalehtiä ja jutteli-

Koululaiset ilahduttivat Viitakodin asukkaita pelaamalla seurapelejä heidän kanssaan vat heidän kanssaan. Toinen ryhmä teki ikäihmisten kanssa tuolijumppaa, hernepussitehtäviä ja muita aktiviteetteja. Kolmas ja neljäs ryhmä pelasivat ikäihmisten kanssa erilaisia seurapelejä, kuten bingoa, dominoa ja muistipeliä.

Oppilaiden raportoimia kokemuksia ja oivallettuja asioita sponsorille suunnattujen kiitoskirjeiden muodossa: ”Vierailun alussa meitä jännitti, koska olimme tulleet uuteen paikkaan tapaamaan uusia ihmisiä.

Meistä vain muutama oli aiemmin käynyt ikäihmisten palvelukeskuksessa, ja koska monen meidän isovanhemmat asuvat kaukana, emme näe heitä kovin usein. Aktiviteettien kautta tunnelma rentoutui, ja meis-

VISA UOTILA

Jyväskylän Hautauspalvelu Oy Hautauspalvelua, jossa perinteet ja nykyaika kohtaavat Voionmaankatu 26 40700 Jyväskylä P. 0400 228 953

tä oli mukavaa viettää aikaa ikääntyneiden kanssa. Asukkaat olivat iloisia nähdessään meidät, joten onnistuimme tuomaan iloa heidän päiväänsä.” ”Jos tekisimme tämän haasteen uudelleen, puhuisimme enemmän ikäihmisille, toisimme enemmän luettavaa ja pelejä, ja valmistautuisimme vielä paremmin vierailuun.” ”Opimme tästä haasteesta, että ikäihmiset saattavat olla yksinäisiä.

Ymmärrämme, miten kivaa on sada toiset pienillä asioilla iloisiksi ja että kaikilla ikäihmisillä ei ole perhettä tai edes tuttuja, jotka voisivat tulla heitä ilahduttamaan. Opimme, että ikäihmisten ilahduttaminen tekee meidätkin iloisiksi!” ”Vierailu oli menestys, koska asukkaat ja palvelukeskuksen henkilökunta pyysivät meitä tulemaan uudelleen. Menemme siis uudelleen ilahduttamaan talon asukkaita joulukuussa. Aiomme silloin esim. laulaa talvisia lauluja, lausua runoja ja antaa asukkaille itsetehdyt kortit. Toivomme, että myös muutkin koululuokat saisivat mahdollisuuden osallistua tällaiseen hyvän mielen haasteeseen.”

Tomerin terveisin, KORTEPOHJAN KOULUN 5–6E -LUOKAN OPPILAAT

www.jklhautauspalvelu.fi

Ääneen lukeminen luo iloa sekä lukijalle että kuulijoille.

Sinin Terveydenhoidollisia jalkojenhoitopalveluita.

Auvilankuja 6 A (Pohjakerros).

Avoinna sopimuksen mukaan.

www.sinin.fi 045 7833 2178

Saatavilla myös lahjakortti

Tomerat-sovellus varainhankinnan apuna Hyvän mielen haasteet -kampanja liittyy Trimedia Oy:n kehittämään maksuttomaan varainhankinta- ja projektinhallintasovellukseen nimeltä Tomerat. Sovelluksen avulla ryhmät, kuten koululuokat, harrastusporukat ja yhdistykset voivat etsiä varainhankintaan liittyviä ideoita ja ohjeita, organisoida projekteja ja tapahtumia sekä myydä (omia) palveluita ja tuotteita. Lisäksi sovellukseen on suunnitteilla haastealusta, missä sponsorit ja ryhmät voivat etsiä ja löytää toisiaan toteuttamaan hyvän mielen haasteita. Tomerat-sovelluksen avulla py-

ritään siis aktivoimaan erityisesti lapsia ja nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja kehittämään samalla omia yritteliäisyystaitoja, kuten omatoimisuutta, sinnikkyyttä, rohkeutta ja yhteistyö-, organisointi- sekä ongelmanratkaisutaitoja.

Tomerat-koordinaattori järjestää ryhmille lyhyitä maksuttomia käyttöönottokoulutuksia sekä etsii ensi keväälle uusia innokkaita ryhmiä ja yrityksiä toteuttamaan hyvän mielen haasteita. Ota rohkeasti yhteyttä: kiti.alpua@trimedia.fi .

2/2023 • MARRASKUU

KORTEPOHJALAINEN • 7

http://www.jyvaskylanruskat.fi/

Kortepohjan kuntouttava päivätoiminta Pehtorintie 9 40740 Jyväskylä p. 014 266 3790 www.jyvaskyla.fi Kuntouttavassa päivätoiminnassa osallistutaan toimintaan, ryhmä­ kuntoutukseen ja tavataan muita ikäihmisiä.

Päivätoiminnalla edistetään hyvin­vointia ja itsenäistä kotona selviytymistä.

Toiminnassa huomioidaan asiak­kaiden tarpeet ja voimavarat.

Kuntouttavaan päivätoimintaan hakeudutaan keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kautta. p. 014 266 1801, ma-pe klo 9–15.

Tarvittaessa kuntouttavaan päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus asiakkaan kotoa päivätoimintaan. Kuljetuspalvelusta peritään erillinen maksu.

Omatoimikuntosali on asiakkaiden käytössä ja harjoitteluun voi hakeutua olemalla yhteydessä päivätoiminnan henkilöstöön. Lukukausimaksu 34,40 €.

Torppis ry on muuttanut toimintaansa ja on nyt Kortepohjan päivä­kotikoulun vanhempainyhdistys.

Torppis piti aikaisemmin koulun iltapäivätoimintaa, mutta pari vuotta sitten kaupunki otti tämän toiminnan itselleen. Tällöin vanhalta Torppikselta loppuivat tehtävät.

Vanhat torppislaiset halusivat Torppiksen toimivan edelleen lasten hyväksi, jolloin siitä tuli vanhempainyhdistys.

Torppis toimii koulun sekä päiväkodin vanhempien yhdistyksenä. Toimintaa suunnitellaan koko ajan. Keväällä on suunniteilla lisää tapahtumia ja toukokuussa juhlitaan 50-vuotiasta Torppista.

Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan Torppiksen toimintaan? Käy lukemassa lisää https:// torppis.fi/ tai ota yhteyttä torppis@torppis.fi.

Jyväskylän steinerkoulu Wilhelm Schildtin katu 2, 40720 Jyväskylä steinerkoulu@jklsteinerkoulu.fi Oivalluksia oppimisympäristöissä on Jyväskylän steinerkoulun kestävyyskasvatushanke, jonka puitteissa lähdetään kartoittamaan ja rakentamaan uudenlaisia oppimisympäristöjä Lisätietoja: http://www.oivalluksiaoppimisymparistoissa.fi/

Jyväskylän Ruskat ry on virkeä ja toimiva yhdistys sekä poliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö.

Yhdistyksemme tavoitteena on edistää ja vahvistaa monipuoliseti jäsentemme hyvinvointia. Erilaiset retket ja matkat kuuluvat yhdistyksen aktiiviseen ohjelmaan, mm. lähialueen kohteet, teatterit ja museovierailut jne. Kotiseutu- ja kulttuurimatkat sekä tapahtumat ovat lähellä sydäntämme.

Teemme myös matkoja ulkomaille. Ruskat yhdistys näkee eläkeläiset yhtenä voimavarana. Aktiivista vanhenemista on tuettava ja vahvistettava. Kutsumme eläkkeellä olevia ja sille jääviä henkilöitä tutustumaan osallistumalla yhdistyksemme tapahtumiin.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita joukkoomme!

Vuoden 2024 ohjelmaa: To 11.1. klo 13.00-14.00 Kortteli Klubi, Vapaudenkatu 48–50, Jyväskylä.

Klo 13.00 Uusia mahdollisuuksia Runo Klubi on avoin foorumi runon kirjoittajille, kuuntelijoille ja lukijoille. Klubi kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin 11.1. alkaen klo 14–15, jatkuen 15.2., 14.3., 11.4., 16.5.-24. Näihin kukin voi osallistua aikataulunsa mukaan.

Klo 13.30 Omat tarinat talteen, Virpi Kaartinen kertoo tulevan kurssin sisällöstä.

Kurssin tavoitteena on innostaa ja auttaa kurssilaista kirjoittamaan omia tarinoitaan, myös oman elämänsä ja/tai sukunsa tapahtumia.

Tarinoita voidaan käsitellä faktan tai fiktion muodossa. Kokoontuminen kaupunginkirjasto, Novellin kokoushuone, alkaen 17.1. klo 13-15, joka toinen keskiviikko 31.1., 14.2., 28.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4. Yhteensä kahdeksan (8) kertaa.

To 18.1. klo 13.00–15.00 Kortteli Klubi, Kuusenkaatajaiset.

Ruskan harrastusryhmien vetäjät tarinoivat erilaisista mahdollisuuksista osallistua yhdessä keskustellen, kuntoillen, kutoen, laulaen ja tanssien. Kuulemme myös minkälaisia pieniä esiintymisiä, retkiä ovat tehneet sekä muuta mieleen muistuvaa. Kahvitarjoilu.

Ti 20.2. klo 13-15 Vuosikokous, Matara-salissa, Matarank.

6. Sääntömääräiset asiat. Kevään ohjelmatietoja. Kahvitarjoilu. Arpajaiset.

Hacklab Jyväskylä Hacklab Jyväskylä ry on yhdistys, jonka aatteisiin kuuluu tietoja kädentaitojen avoin jakaminen ja niiden mahdollistaminen kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja: https://jyväskylä.hacklab.fi/

Mukana ihmisten arjessa ja juhlassa Kortepohjan seurakuntakeskus Isännäntie 4 www.jyvaskylanseurakunta.fi Perjantain puolipäivä pe 1.12. klo 12 Hiljennytään seuraavan pyhän raamatuntekstien äärellä. Oma Raamattu ja muistiinpanovälineet mukaan. Parillisten viikkojen perjantaisin.

1. adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 16 seurakuntakeskus, Ridanpää, Rämänen, Laiho. Ahvenanmaan riparin ja Kortepohjan muualle rippikouluun menevien aloitusjumalanpalvelus.

Messu su 17.12. klo 16 seurakuntakeskus, Ridanpää, Modinos.

Jouluaaton sanajumalanpalvelus su 24.12. klo 15 seurakuntakeskus, Ridanpää, Laiho.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 16 seurakuntakeskus, Ridanpää, Vuorenoja.

Uudenvuodenaaton messu su 31.12. klo 16 seurakuntakeskus, Rämänen, Laiho.

Musiikkitilaisuudet Kauneimmat joululaulut Rentukassa ti 5.12. klo 15.00. Jouluinen hetki ravintola Rentukassa, Kortepohjan ylioppilaskylässä.

Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 16, Laiho. Mukana Punos-kuoro.

Apua ja tukea tarvitseville Diakonia päivystys Kortepohja ma 11.12. klo 12–14. Voit tulla paikalle tai varata aikaa puhelimitse (klo 9–16). Lisätietoja diakoniatyöntekijä Sanna Rasinkangas 044 716 4959.

Torstaikahvila to 7.12. klo 9–14.

Ruokailu klo 12–13.30 kirkkosalissa. Hinta 4 euroa.

Lyydia ruokajakelu to klo 14–16 Kortepohjan seurakuntakeskuksessa torstaisin. Mobiilijako tapahtuu klo 14.00–14.30.

Aikuisille Lähetyksen adventtimyyjäiset la 2.12. klo 10–12 seurakuntakeskus.

Myynnissä käsitöitä ja leipomuksia.

Lisäksi on kahvio sekä arpajaiset.

Tuotto menee alueen lähetyskohteille. Maksuvälineinä kelpaavat kortti ja käteinen. Yhteyshenkilö Eeva Kortepuro 050 549 7038.

Nuorille pe 8.12. klo 17–21.30 Nuorten iltakahvila Kortepohjan seurakuntakeskuksella Lapsille ja lapsiperheille Pyhäkoulu su 3.12. ja 17.12. klo 10 Keltinmäen kirkko. Pyhäkoulu on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille.

Pienemmät aikuisen kanssa.

Lasten joulukirkko ma 18.12. Klo 9.45 Keltinmäen kirkko ja ti 19.12.

Klo 9.45 Kortepohjan kirkko. Joulun sanomaa ja tunnelmaa katsellen, kuunnellen ja laulaen.

Lisää tapahtumia: jyvaskylanseurakunta.fi

Jyvälän Setlementti ry

Kortepohjan lähikirjasto

Palokunnankatu 16 puh. (014 ) 217 202

Kortetalo Kartanonkuja 4 40740 Jyväskylä puh. (014) 266 4136 kirjasto.kortepohja@jkl.fi www.jkl.fi/kirjasto/kortepohja www.facebook.com/kortepohjankirjasto Instagram: @kortepohjan kirjasto#kortepohjankirjasto

www.jyvala.fi www.facebook.com/jyvalansetlementtiry instagram: @jyvalansetlementti YouTube: @jyvalansetlementtiry

Jyvälän keskeisiä toimialoja ovat opistotoiminta, lapsi-, nuorisoja perhetoiminta, vapaaehtois- ja kansalaistoiminta, hanketoiminta sekä monikulttuurinen työ.

Kansalaisopisto www.jyvala.fi/kansalaisopisto • Kursseja monipuolisesti eri osaalueilta.

• Myös opintopistekursseja • Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta • Harrastusryhmät 7–15-vuotiaille • Leirit koulujen loma-aikoina • Jyvälän Jälkkärit • Iltapäivätoimintaa pienille koululaisille koulujen yhteydessä Hanketoiminta: • Mm. Tyttöjen Talo -toimintaa tulossa vuonna 2023 (STEA)

Aukioloajat 2023–24: Henkilökunta palvelee: ma–ke klo to–pe klo Omatoimiajat: ma–ke klo to–pe klo la–su

13–19 10–16

8–13 ja 19–21 8–10 ja 16–21 klo 8–21

Omatoimiaikana kirjastoon pääsee sisälle Keski-kirjastojen kortilla ja omalla PIN-koodilla.

Omatoimiaikana voi lainata ja palauttaa aineistoa sekä käyttää kirjaston tiloja, kuten lehtilukusalia.

Omatoimiaikana ei kirjastolla ole neuvontaa, kassapalveluita tai uusien kirjastokorttien antoa.

Apua omatoimikirjaston käyttöön kaupungin verkkosivuilla tai palveluaikana kirjaston henkilökunnalta.

Jyväskylän A-kilta ry.

KORTEPOHJAN PALLO lisätiedot Harri Lehtonen p. 0400 526 734 sekä Koripalloa Kypärämäen koululla.

Hermoratahieroja

Ulla Hallamäki

http://www.a-kilta.net/ Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä Jyväskylän A-kilta ry Kortesuon kartanolta toivottaa kaikille alueen asukkaille rauhallista joulunaikaa ja selvästi parempaa uutta vuotta 2022.

Lisätietoja antaa: Toiminnanjohtaja Satu Lahtinen 040 131 7520 satu.lahtinen@a-kilta.net

Palokunnankatu 5 A 31 40700 Jyväskylä Puh. 040 702 6928

Myös Aloe-vera -tuotteet ja lahjakortit

••

W

Alä unohda jalkojen hyvinvointia pukinkontista.

Osta lahjakortti jalkahoitolaan!

•••••

'JALKAHOITOLA Pirjo H atzitoliou

Kortepohjan jalkahoitaja jo 13 vuotta

Taitoniekantie 9H 0400 314 089 www.jalkojesiparhaaksi.fi

8 • KORTEPOHJALAINEN

2/2023 • MARRASKUU

Omannäköinen pukeutuminen ei vaadi pikamuodin kulutusta Muutama vuosi sitten kortepohjalaisen Tutan Oittisen uudesta takista hajosi vetoketju kuuden tunnin käytön jälkeen. Takin palauttaminen sujui ongelmitta, mutta mieltä jäi kaihertamaan, mitähän takille lopulta tapahtui. Todennäköisesti se päätyi jätteeksi: takkiin käytetyt raaka-aineet ja tehty työ menivät hukkaan. Pikamuoti tuottaa vaatteita yhä enemmän ja yhä halvemmalla. Jätteeksi päätyvät niin myymättä jääneet kuin muutaman kerran käytössä olleet, nopeasti kulahtaneet vaatteet.

Takin hajoamisesta käynnistyi Tutan oman kulutuskäytöksen tarkastelu, mikä sysäsi hänet ensin vuodeksi olemaan ostamatta mitään uutta ja sitten seuraavaksi vuodeksi olemaan ostamatta mitään turhaan. Vuosi sitten somevaikuttajien parista lähtenyt viiden vaatteen vuosi -haaste oli Tutan mielestä looginen jatkumo. Haasteessa vuoden aikana ostetaan vain viisi uutta vaatetta. Sukkia ja alusvaatteita ei lasketa mukaan. Viisi uutta vaatetta vuodessa on Hot or cool -nimisen ajatushautomon mukaan kestävä taso vaatteiden kulutukselle.

Vasten horisonttia,

taloja kohoavia.

Kun aamu nousten, ne esiin piirtyen. ä maistuvin zan lahjakortti on mit Juhla kuin juhla, Kotipiz ssä ravintoloissa.

Myynni

Niin taajama kuvaa, itsestään se antaa.

Pitkin sitä heijastaa, ympäröivää maisemaa.

lahja.

Siellä asukit, nuo arjen sankarit.

Kodit monet lähiön, luoneet tuon yhteisön.

Riittää eloa, sekä löytyy kirjoa.

Ei pelkkää uinuta, ruususen unta.

Ilta pukee valoihin, seudun niihin.

Yössä pimenee ikkunat, aamuun uinahtavat.

Tutta Oittisen lempivaate on mummon vanha mekko.

Tutalle vaatteiden ostelusta luopuminen on vaatinut ajatustyötä.

Hänelle pukeutuminen on tärkeää: se on tapa ilmaista itseään. Hän on päätynyt siihen, että itseään voi edelleen ilmaista pukeutumisella, vaikka jatkuvasti ei olisikaan uutta päällepantavaa.

Viiden vaatteen vuosi on sujunut hyvin. Marraskuussa uusia vaatteita on kertynyt neljä, ja niistäkin yksi oli Tutan mukaan tarpeeton ostos.

Lempivaatteista haluaa pitää hyvää huolta. Ei kannata pestä, jos tuuletus riittää. Reiät voi paikata. Tuttakin opetteli parsimaan Neon Studion työpajassa.

Mitä on kestävä elämäntapa?

Ilmasto kuumenee ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Luonnonvarojen käyttö ei ole kestävällä tasolla. Voiko tavallinen ihminen tehdä mitään ekokriisien ratkaisemiseksi? Suurten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia: asukkaita, kaupunkeja, yrityksiä ja valtioita.

Asukkaiden roolina voisi olla omaksua kestävä elämäntapa eli planeetan kantokyvyn rajoihin mahtuva elämäntapa.

Keskivertosuomalaisen kulutuksen ilmastopäästöt jakautuvat neljään olennaiseen osa-alueeseen: asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa, ja keinotkin ovat varmasti monille tuttuja:

Arjen sankarit

ei lämmitetä harakoille, suositaan kasvisruokaa, kulutetaan kohtuudella ja kuljetaan lihasvoimin tai julkisilla.

Asumisessa eniten vaikuttaa lämmitys. Onko tavallista vai vihreää kaukolämpöä, lotrataanko kuumaa vettä ja kuinka kuumana patteri hohkaa lämmityskaudella? Asumisen päästöissä merkitystä on myös sähkönkäytöllä: onko se fossiilitonta ja kuinka paljon sitä käytetään.

Ruoassa suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät märehtijöiden eli nautojen ja lampaiden käytöstä. Suurimmat ilmastopäästöt ovat siis punaisella lihalla ja juustolla, ja myös terveys kiittää, kun niiden käyttöä kohtuullistaa. Liikkumises-

Uutta mekkoa hän ei olisi välttämättä tarvinnut, vaikka toki se on käytössä ollutkin. Viidennen ostoksen Tutta arveli olevan talvikengät, kunnes sattui löytämään sopivat tori.fi-palvelusta.

Houkutuksia ostaa uusia vaatteita ei juuri tule, sillä vaatekaupoissa ei tule enää pyörittyä. Nykyään Tutta hankkii vaatteensa lähinnä kirppareilta, ja suosikkeja ovat Kirrin SPR:n kirppis, Silinteri sekä keskustan UFF. SPR:n kirppiksen lopettaminen Kortepohjasta oli ikävää, siinä tuli vierailtua useasti, Tutta harmittelee.

Kahden lapsen äitinä Tutta keskustelee vastuullisesta kuluttamisesta myös lastensa kanssa: pohditaan vaikkapa, onko kaikkia tavaroita pakko omistaa. Ostamisen sijaan vaikkapa kirjoja voi lainata kirjastosta. Vastuullisuus on tärkeää monesta syystä: Tuttaa huolettaa, että millainen maailma tulevaisuudessa lapsille jää. Toki nykyajassakin globaali epätasa-arvo ei tunnu reilulta. Esimerkiksi pikamuotiin liittyy ympäristövaikutusten lisäksi erilaisia sosiaalisia ongelmia. Aihe on kiinnostanut Tuttaa niin paljon, että hän tekee siitä ympäristöjohtamisen graduaan.

Tutan ajatuksia vastuullisuudesta voi seurata instagramissa @tuttaanette

KOTIPIZZA Mäki-Matti Voionmaankatu 34 www.kotipizza.fi

Reijo Lahti Palokka

Laajavuoren

Parturi-Kampaamo Taitoniekantie 9H Avoinna ma-pe klo 9.00–17.00 puh. 0400 299 359

Jääpallo- ja luistelukoulu 5–8 vuotiaille pojille ja tytöille Harkat Viitaniemen tekojäällä ke klo 18.15 ja la 11.00 Ilmoittautumiset: wwwjps.fi/jääpallokoulu Mukaan milloin vain !

Lisätietoja: Arto Javanainen, puh. 040596272 JPS Juniorit ry 2023

Teksti ja kuvat PÄIVI KOSUNEN

sa myös terveys kiittää, kun suosii kävelyä ja pyöräilyä auton sijaan.

Yksityisautoilu tuottaa vähemmän päästöjä, jos kulkupeli liikkuu ekosähköllä tai biokaasulla. Muuten nuukasti elävä pystyy tuplaamaan ilmastopäästönsä lentämällä kerran vuodessa kaukomaille.

Muussa kulutuksessa voi miettiä, toisiko kohtuullisuus iloa elämään.

Onko tavaroita välttämätöntä ostaa, vai voisiko niitä lainata tai vuokrata.

Milloin tavaran voisi korjata ja tai löytyisikö se käytettynä?

Oman hiilijalanjälkensä voi testata esimerkiksi tällä nopealla testillä: https://elamantapatesti.sitra.fi/ PÄIVI KOSUNEN

PER J ANT AIS IN JA LA UA NTA ISIN

KARAOKE KLO 21 SUNN UN TAIS IN

B IN G O K LO 1 7 Auvilankuja 2 40740 Jyväskylä

www.kierre.fi puh 050 471 3383