KORTEPOHJALAINEN
2/2022 • TOUKOKUU
KORTEPOHJALAINEN • 1
Haukkala • Kortepohja • Kortesuo • Kortemäki • Korteniitty • Laajavuori • Palokunnanmäki • Savela
Kortepohjan asukkaat ry.
1/2022 • TOUKOKUU
POLKUPYÖRÄHUOLTO
VK-Fixie
Polkupyörien myynti ja huolto Head ja WITT -sähköpyörien myynti
KORTEPOHJAN MARKKINAT
Keskikatu 14, 40700 Jyväskylä Avoinna ark. 8–16 • www.vkfixie.fi Soita 040 029 4311
LAUANTAINA 28.5.2022 KLO 10-13 OSTOSKESKUKSEN EDESSÄ LISÄTIETOJA WWW.KORTEPOHJA.INFO
Vihdoinkin alkaa
GRILLIKAUSI padel, kuntosali, ryhmäliikunta, sulkapallo, ulkotennis, pingis voimassa arkisin klo 10.30-14.00 buugi.fi
@soihtuasuminen @rentukkatalo
Meillä myös Pakettiautomaatti
Helppoa, nykyaikaista vuokra-asumista ekologisesti ja edullisesti Asua voivat myös muut kuin opiskelijat
LÄNSIVÄYLÄ
Täytä hakemus netissä: www.soihtu.fi
Tavallista parempi ruokakauppa Kaivokatu 1, 40700 Jyväskylä, puh. 01042 33900 Palvelemme MA-PE 7-22, LA 8-22 ja SU 10-22.
Ainutlaatuista asumista, ainutkertaista elämää
Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista
Soihdun kohteet: Kortepohjan ylioppilaskylä, Soihtu Vehkakuja, Soihtu Korttelikylä
2 • KORTEPOHJALAINEN
1/2022 • TOUKOKUU
Sihteerin supinat Taas on vuosi kulunut ja toimikunta järjestäytynyt uudelleen. Siirryin takaisin sihteeriksi puheenjohtajan paikalta. Koronan vakavista muodoista ollaan pikkuhiljaa pääsemässä eroon vaikka sairastumisia on ollut enemmän kuin koskaan. Rajoitusten poistuttua päätimme pitää kovasti odotetut Kortepohjan perinteiset kevätmarkkinat lauantaina 28.5. klo 10-13 ostarilla. Tervetuloa myymään joko vanhaa tai uutta tavaraa. Paikkavarauksia/-maksuja ei ole kuin asukasyhdistyksen esiintymisalueen ja makkaranpaistopisteen osalta. Uudistimme Kortepohjan kaupunginosan verkkosivut ajan tasalle. Sieltä löytyvät uuden lehden numeron lisäksi myös vanhat lehdet digitaalisessa muodossa. Hannele Tolvanen
Lue Kortepohjalainen verkossa: https://issuu.com/kortepohjalainen/docs/kopo_2022_a
Kortepohjan asuinalueilta HANNELE TOLVANEN
Kortepohjan asuinalueilta järjestettiin 10.03.2022 ravintola Rentukassa. Tilaisuuden avasi erikoissuunnittelija Antti Rajala Kulttuurija osallisuuspalveluista. Puheenvuorot tilaisuuden aluksi käyttivät myös kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin sekä Hannele Tolvanen Kortepohjan asukkaat ry:stä. Illan teemana oli Kortepohjan kaavoituksen ajankohtaiset asiat. Teema saatiin Kortepohjan asukkailta. Kaavoituksen ajankohtaiset kertoi kaavasuunnittelija Jussi Sievänen kaupunkirakennepalveluista. Kaupunkirakennepalveluilta on tullut vasta päätös, ettei Tilustien ja Laajavuorentien risteykseen laiteta liikennevaloja. Aihe herätti paljon keskustelua ja selvä toive on että valot risteykseen saataisiin. Ihmetystä herätti myös se ettei muille kauppakeskuksen yrityksille kuin Salelle ole varattu kaavassa liiketiloja. Salen uutta sijaintia myös kriti-
soitiin, sekä nykyisen ostoskeskuksen paikalle suunniteltua kerrostaloa. Parkkipaikkojen sijainti ja autottoman keskustan häviäminen askarrutti monia. Kortepohjan uusi päiväkotikoulu otetaan käyttöön ensi syksynä. Kiin-
teistön nimeksi on valittu Kortetalo. Kirjaston toiminta siirtyy Kortetaloon ja myös nuorille löytyy tilaa uusista tiloista. Tarkempaa tietoa illasta löytyy kaupungin nettisivuilta. HANNELE TOLVANEN
Rentukka – puoli vuosisataa Kortepohjan sydämessä Vuonna 1972 avattu Rentukka saavuttaa tänä vuonna 50 vuoden iän. Nykyisistä jyväskyläläisravintoloista vain aniharva on toiminut samalla nimellä ja samalla sijainnilla puolta vuosisataa. Rentukka on vuosikymmenten varrella nähnyt paljon ja kokenut useita muodonmuutoksia, joista kenties merkittävin on ollut vuonna 2018 valmistunut laaja peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos. Nykyään Rentukka toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Talossa on ravintolan lisäksi runsaasti erilaisia tiloja opiskelulle, harrastuksille, tapaamisille ja juhlille.
Rentukan synty Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta päätti 1960-luvun lopussa alkaa itse ratkaista kaupungin opiskelija-asuntopulaa ja rakennuttaa itselleen Ylioppilaskylän. Ensin nousi muutama asuintalo kaupungin ja agrologi Wilhelm Schildtin lahjoittamalle tontille
Kortepohjaan, joka oli itsekin vasta rakentumassa oleva nuori kaupunginosa. Jo ensimmäisten talojen joukossa rakennettiin huoltorakennus, jonka alakerrassa majailivat Ylioppilaskunnan asukas- ja taloustoimistot ja yläkerrassa 300-paikkainen anniskeluravintola. Ravintola Rentukka, jonka nimi valittiin nimikilpailulla liki 500 ehdotuksen joukosta, aukesi yleisölle 3.6.1972.
Kortepohjalainen 1/2022 • TOUKOKUU Kustantaja:
tyksen tilille FI47 5290 1640 0332 35, viestikenttään vastaanottajan nimi ja postiosoite.
Kortepohjan Asukkaat ry
Ilmestyy:
Painopaikka: Lehtisepät Oy Jyväskylä
Kahdesti vuodessa, toukokuun ja joulukuun alussa. Aineistopäivä edeltävän kuun 20. päivä.
Toimitus: Kortepohjan asukkaat ry, Asukastoimikunta http://www.kortepohja.info Taitto: Timo Hautala, toimitussihteeri timo.hautala@kortepohja.info http://www.gene.fi/ Painos: 4 200 kpl Jakelu: Lehti on saatavissa noutopisteistä Tilaaminen Voit tilata Kortepohjalaisen lähijakelualueen ulkopuolelle, lahjaksi tai itselle! Kaksi peräkkäistä numeroa 12 euroa. Maksu asukasyhdis-
Aineisto ja ilmoitukset Mieluiten sähköisesti osoitteella lehti@kortepohja.info Ilmoitukset: 0,6 e / pmm Leveydet: 1 palsta 46 mm, 2 palstaa 99 mm, 3 palstaa 152 mm, 4 palstaa 204 mm, 5 palstaa 257 mm. Kysy kestoetua. Aineisto mieluiten sähköisesti, kysy tarkemmat ohjeet osoitteella lehti@kortepohja.info. Toimita aineistot osoitteella lehti@kortepohja.info Yhteisöpalstalla yhdistysten ja muiden yhteisöjen tapahtumatiedot ja yhteystiedot korvauksetta, aineisto mieluiten sähköisesti osoitteella lehti@kortepohja.info
Rentukan jonot ylsivät ”puomille” saakka Vasta-avattu Rentukka oli yksi Jyväskylän suosituimmista menopaikoista. 1980-luvun viikonloput seisoskeltiin legendaarisiksi käyneissä jonoissa. Aikalaiset muistavat, kuinka jono alkoi nykyisestä Taitoniekantien kulmasta, kiemurteli Ylioppilaskylän keskusaukiolle ja Rentukan portaisiin. Aikansa säännösten vaatimusten mukaisesti ravintolassa oli valkoiset pöytäliinat, hovimestari ja pöytiintarjoilu. Asiakkaat olivat alueen opiskelijoita, mutta Rentukkaan tultiin myös keskustasta ja kauempaakin. Rentukan yhteydessä toiminut kesähotelli toi paikalle kesäisin myös matkailijoita sekä rallikansaa (tuolloin puhuttiin tietysti vielä Jyväskylän Suurajoista). Läheisistä varuskunnista saapui busseilla varusmiehiä Jyväskylän yöelämään – kohteena Rentukka oli tietysti ylittämätön.
Bussilastit lähtivät väärään suuntaan 1990-luvulla koko ravintola-ala mullistui. Muutokset lainsäädännössä lisäsivät anniskeluravintoloiden määrää. Asiakkaita koetteli lama, ja toisaalta uudet soittojuottolat houkuttelivat edullisella keskioluellaan. Rentukan ravinto-
latoiminta vaihtoi pariin kertaan omistajaa. Vaihtelevalla maulla toteutetut remontit karkottivat vakiokävijöitä. Lopullinen kuolinisku Rentukan kulta-ajoille saattoi olla kävelykadun avaaminen Jyväskylän Kauppakadulle vuonna 1993. Rentukan työntekijät katselivat nyt isoista ikkunoista, kuinka opiskelijat kävelivät talon alta bussipysäkille ja ajoivat keskustan uusiin baareihin, joilla oli sellaisia muodikkaita nimiä kuin Night Life ja Americanos. Rentukasta oli tullut hiljainen ja epäkiinnostava lähiöpubi.
Viimeinen sammuttaa valot: 2016
Hehkuvien hetkien 2000-luku
Rentukan remontti ja käyttötavan muutos
Ylioppilaskunta kokeili 1990-luvulla Rentukkansa vuokraamista ulkopuoliselle yrittäjälle pariin otteeseen. Näiden kirjavia vaiheita aiheuttaneiden ajanjaksojen jälkeen Rentukan toiminta palautettiin Ylioppilaskunnan haltuun syksyllä 1997. Rentukan vastaavaksi hoitajaksi palkattiin Teuvo Ristonen, joka sai ravintolan toiminnan jälleen nousemaan vakaalle pohjalle, mutta aikojen muutos oli jo näkyvillä opiskelijakulttuurissa. Yksittäiset tapahtumaillat vetivät Rentukkaan yhä hurjia väkimääriä, ja kokeilut opiskelijajärjestöjen sekä Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan järjestämillä teematapahtumilla esiintyjineen nostivat myyntiä yksittäisinä iltoina. Kari Peitsamolle hurrattiin Rentukka Rockissa ja Lordin voittoa juhlittiin Rentukan Euroviisukatsomossa. Juhlimisen sijaan monet opiskelijat kuitenkin todella opiskelivat, eivätkä enää viettäneet aikaansa baarissa. Keskellä kylää seisovan baarin aiheuttamasta meluhaitasta tuli paljon palautetta ympäröivien asuintalojen asukkailta. Alueella kukoistava katukulttuuri näkyi Rentukan Ghetto Partyissa, mutta yksittäiset onnistumiset eivät riittäneet enää nostamaan ravintolaa entisaikojen kaltaiseen loistoon.
Kohtalon vuosi 2016 sinetöi Rentukan muutostarpeen. Jälleen kerran ulkopuoliselle ravintoloitsijalle vuokrattuna ollut ravintolatoiminta tuli kannattamattomana tiensä päähän. Rentukka-talon tekninen kunto oli sitä paitsi huono. Peruskorjauksen tarve oli ilmeinen, olihan toimintaa pyöritetty samoissa tiloissa melkein muuttumattomana vuodesta 1972. Kokonainen sukupolvi oli varttunut aikuisikään. Rentukankin oli aika kasvaa ja muuttua uudeksi.
Kortepohjan ylioppilaskylässä oli teetetty säännöllisin väliajoin asukaskyselyitä, joissa yhteisen oleskelutilan, liikuntamahdollisuuksien ja opiskelijahintaisen ruokapaikan puute oli noussut esiin tärkeänä kehityskohteena. Tarkemmin ajateltuna harva kävi enää arkisin baarissa, ja Rentukka-talo seisoi ison osan ajasta vajaalla käytöllä, alakerrassaan muutamia ulkopuolelle vuokrattuja toimistotiloja ja katolla meluisa ilmanvaihtokoneisto. Ajatus kaiken laittamisesta uusiksi kuumotti vahvana kiinteistöjen kehittämisestä vastaavien toimihenkilöiden ja opiskelijapäättäjien kirjoituspöydillä. Syntyi Rentukkatalo, Elävän kylän sydän. Tulokset näkyvät nyt. Uusi Rentukka-talo avasi ovensa tammikuussa 2018. Rentukan ja Kortepohjan ylioppilaskylän historiaan pääsee kesän aikana tutustumaan kuvien, julisteiden, muistojen ja tarinoiden kautta Rentukan eri tiloihin jakautuvassa näyttelyssä. Näyttely on avoinna Rentukan aukioloaikojen mukaisesti 3.6.-31.8.2022. MARI LÄHTEENMÄKI Kirjoittaja työskentelee Soihdulla, joka on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketoimintakokonaisuus.
2/2022 • TOUKOKUU
KORTEPOHJALAINEN • 3
Kortetalon kaikki tilat käyttöön syksyllä Kortetalon eli Kortepohjan päiväkotikoulun kaikki tilat ovat käytössä syksyllä. Rakennukseen sijoittuu monia toimintoja ja sen tiloja on mahdollisuus myös vuokrata. Rakennuksen luovutus tapahtuu 27.5., jonka jälkeen rakennus siirtyy kaupungin tilapalvelun hallintaan. Kesän aikana jatkataan tilojen viimeiselyä ja kalustusta. Koulun ja päiväkodin tilat avautuvat elokuussa ja liikuntatoimen liikuntavuorot sekä nuorisopalveluiden toiminnat. syyskuun alussa. Tilat ovat saanet jo nimensä: Sali, Torppa, Kamari, Kellari ja Aamuruskon ruokasali. Kirjaston aikatauluista on tarkemmin muualla lehdessä. Asukkaille ja yhdistyksille tärkeä tieto on, että yleishyödylliseen kansalaistoimintaan, yhteisöille ja järjestöille sekä asukasyhistyksille sekä taiteen perusopetukselle tilat ovat maksuttomia. Myös kaikki alle 18-vuotiaille liikuntajärjestöjen toimesta järjestettävä toiminta liikuntasalissa on maksutonta. Hintaesimerkiksi liikuntasalin vuokra seuroille on 11,00 euroa ja muille 22,00 euroa tunnilta Muun muassa Aamuruskon ruokailusalia voi vuokrata esim. häätilaisuuksiin tms. järjestöille 17.30 euron ja yksityisille 34,60 euron tuntihintaan.
Kortetalossa tavataan! EERO TAPANINEN
Kirjaston sisustuksessa on käytetty puuta, mikä antaa valoisan vaikutelman
Kortetalon seinässä on jo talon nimi.
Kortetalon tilojen vuokraaminen Liikuntasalia (Sali) vuokraa ja vuoroja voi varata Liikuntapalveluilta Aamurusko-ruokasalia, Torppamonitoimitilaa ja musiikin oppimismaailmaa eli musiikkiluokka Kamaria vuokraa päiväkotikoulu eli koulun rehtori ja päiväkodin johtaja ovat sopimusosapuolina. Vuokraushinnasto on Jyväskylän kaupungin määrittämä. Kellari on päivisin kuudesluok-
kalaisten oppimismaailma ja keskiviikkoisin se on nuorisotoimen käytössä. Tila on vuokrattavissa maanantaisin ja tiistaisin sekä torstaisin ja perjantaisin. Tällöin vuokrauksesta huolehtivat koulun rehtori ja päiväkodin johtaja. Tässäkin tapauksessa hinnasto on kaupungin määrittämä. Hinnasto on kaupungin verkkosivuilla: https://www.jyvaskyla.fi/sites/ default/files/atoms/files/tilavaraus_ ja_kayttoehdot_paivakodit_koulut_2020.pdf
Nuorisopaku tuo nuorisotilamaista tekemistä
Kortepohjalaisille tuleva kesä tietää retkiä naapurikirjastoihin. Isännäntien tilat suljettiin vappuna, jotta ehdimme valmistella Kortetalon kirjaston kesän aikana käyttökuntoon. Siirryin Kortepohjan kirjaston johtajaksi vaiheessa, jossa tilasuunnittelu ja kalustevalinnat oli tehty. Hyppy rakennuspölyn keskelle on tuntunut kiehtovalta seikkailulta. Aiemmin olen päässyt uusimaan kirjastotiloja Päijät-Hämeessä, josta olen kotoisin. Kirjastourani aloitin kuitenkin Lappeenrannassa lastenja nuortenosaston johtajana. Metsän ystävänä ihastuin uuden kirjaston puumateriaaleihin. Valoa
on runsaasti ja hämärän ystäville tuikkii tähtitaivas. Kirjavinkkarina ja sanataideohjaajana olen ilahtunut yhteisestä pesästä päiväkodin, koulun ja nuorisotoimen kanssa. Kirjastosta tulee luonteva osa lasten ja nuorten arkea. Uusi kirjasto on toki ennen kaikkea kaikenikäisten kortepohjalaisten olohuone, jossa tuttu ja osaava henkilökunta jatkaa työtään. Tapaamme kesän jälkeen entisin palvelu- ja omatoimiajoin. Avaamispäivä tarkentuu myöhemmin. KIRSI LÄHDE Kirjastonjohtaja
Lampaat saapuivat EERO TAPANINEN
Nuorisopaku tuo nuorisotilamaista vapaa-ajan tekemistä myös Kortepohjan alueen nuorille ja Kortetaloon. Nuorisopakun mukana kulkee kahvitermarin lisäksi erilaisia pelivälineitä nuorison käytettäväksi. Lisäksi luvassa vaihtelevasti ohjattua toimintaa, mm.: kisailuja ja visailuja, askartelua, bingoa, pakopelejä ja paljon muuta. Kerran viikossa tapahtuva toiminta Kortetalossa on maksutonta ja suunnattu ensivaiheessa 5.-6. luokkalaisille. Nuorisonohjaajina työskentelevät Aulis Mäkinen ja Marin Tuulemets. Tarkemmat aikataulutiedot selviävät myöhemmin. Lisätietoja ja tarkemmat viikkokohtaiset Nuorisopakun reittiaikataulut koko Jyväskylän alueella löytyvät Instagramista: https://www. instagram.com/nuorisopaku/ tai laittamalla viestiä WhatsApp-numeroon 050 537 9911 (käytössä toiminta-aikoina). Kortetalon esittelytekstit: EERO TAPANINEN PÄIVI LIIMATAINEN ELINA LÄMSÄ
Nuorisopakussa on nuorille monenlaista vapaa-ajan tekemistä.
Kesälampaat ovat jälleen saapuneet. Jyväskylässä lampaat laiduntavat kolmessa eri paikassa, Kortepohjan Vehkalammella, Kuokkalan Suuruspäässä ja Samulinniemessä. Vehkalammella käynnistyi neljäs vuosi viisivuotisesta hankkeesta, jolla pyritään torjumaan haitallista jättipalsamia. Jättipalsami on lampaiden herkkua, joten kasvin leviäminen voi pysyä kurissa lampaiden avulla.
Jättipalsami on yksivuotinen, siemenien avulla lisääntyvä kasvi. Kun lampaat pitävät kasvuston kurissa, palsami ei pääse kukkimaan niin runsaasti ja samalla sen leviäminen hidastuu. Kun lampaita kierrätetään laitumilla, ne syövät nousseet jättipalsamin taimet ennen kukintaa ja näin siementäminen estyy. Lampaat ovat myös ilo ohikulkijoille. TIMO HAUTALA
4 • KORTEPOHJALAINEN
1/2022 • TOUKOKUU
Kansainvälinen Kortepohja Hüseyin Yiğit
Misael ”Lito” Moncada Keski-Amerikan lahja Kortepohjalle
RISTO URRIO
Juttutuokio Pub Kierteen maistuvan kahvin merkeissä. Misael tykkäsi kortepohjalaisen maalarin pensselin jäljistä. Maalarin tarina seuraavassa lehdessä. Keski-Amerikan suurimman valtion Nicaraguan pohjoisosassa, lähellä Hondurasin rajaa Madrizin departmentissa (maakunnassa) sijaitsee Somoton kaupunki, joka pinta-alaltaan on hieman Jyväskylää suurempi, mutta väkiluvultaan (n. 132 000 asukasta) vähän pienempi. Nicaragua itsenäistyi Espanjan hallinnasta jo vuonna 1821. Sinne kauas lähti jämsäläissyntyinen rohkea Jyväskylän tyttö vapaaehtoistyöhon 2002. Hän tapasi mukavan pojan, 1982 syntyneen Misaelin, jonka kanssa yhteiselämä synkkasi. Misaelin opiskelut tähtäsivät Suomen agronomia vastaavaan tutkintoon, mutta yhteinen päätös muutti suunnitelmia. Kesäkuussa 2008 he muuttivat Jyväskylään. Suomenkielen opiskelun ja monien työharjoittelujen jälkeen Misael on työskennellyt Keskussairaalassa (nyk. Nova) sairaalahuoltajana jo kahdeksan vuotta. – Pidän työstäni, on mukava olla ihmisten kanssa tekemisissä, hän sanoo. Suomen kansalaisuuden Misael sai yli kym-
menen vuotta sitten. Hän on 11ja 9-vuotiaiden tyttöjen onnellinen isä. Haastattelusta hän riensi hakemaan tyttöjä Espanjantunneilta. Koulua tytöt käyvät Norssissa. Emme paljon puhu politiikkaa, mutta presidentti Daniel Ortegan toiminnasta keskustelu viriää. Positiivisena ihmisenä Misael haluaa löytää hyviä puolia. Suomea Misael pitää turvallisena, vaikka Euroopan tilanne vähän huolestuttaa. Koronasta perhe on selvinnyt ja odottaa nyt innolla kesäkuun alkua ja matkaa Misaelin vanhempien luo. Rankka matka, kun Amsterdamin välilaskun jälkeen on Panamassa 19 tunnin vaihto. Väli-Amerikassa esiintyvä keltakuume on yksi huolenaihe. Monin paikoin vaaditaan rokotukset jo yli 12 tunnin välilaskuissa. Kortepohjalainen toivottaa tervettä ja iloistavaa matkaa ja odottaa seuraavaan lehteen pientä matkakertomusta. RISTO URRIO
Menemen - Turkkilainen munakas
2 rkl öljyä 2 keskikokoista keltasipulia 1 suippopaprika 4-6 tomaattia 1 punainen chili 2 valkosipulinkynttä 4 (luomu)kananmunaa 1/2 dl silputtua lehtipersiljaa 1 tl suolaa Ripaus mustapippuria myllystä Kuutioi tomaatit pieniksi. Siivuta chili, paprika ja sipuli. Hienonna valkosipuli. Ja silppua lehtipersilja. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kuullota paprikaa ja sipulia keskilämmöllä pari minuuttia. Lisää tomaatit ja valkosipuli ja jatka kuullottamista noin 10 minuuttia. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita kevyesti siten että keltuaiset rikkoutuvat. Kaada munat pannulle ja sekoita. Anna seoksen hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin 6 minuuttia. Koristele lehtipersiljalla ja nosta pöytään. Nauti tuoreen leivän kera. Afiyet olsun.
Ahkera yrittäjä ja urheilumies Haastatteluhetkellä Kovasen Jussin Urheilustudiolla on jääkiekon MM, Suomi-USA juuri alkamassa, mutta päätämme ottaa riskin. Samassa taloyhtiössä asuva Hüseyin Yiğit, 35, tulee täsmälleen sovitusti. Mukana seuraa ylläri: nuorimies nimeltä Eyüp Er on edellisenä päivänä, Kaatuneitten muistopäivän liputuksen aikaan saapunut Turkista. Hüseyin, meille tuttavallisesti ”Jusu”, on 2017 perustanut Jyväskylään parturiliikeen nimeltään ”ALAIYE”, joka nyt sijaitsee Gummeruksenkatu 8:ssa. Sen verran on vipinää ollut, että hän päätti pyytää apuvoimaa kotimaastaan. Hüseyin Yiğit perusti parturiliikkeen 16-vuotiaana 2002 Alanyassa Turkissa. Sitten miellyttävä sattuma toi Jennin Suomesta paikalle syksyllä 2012 ja rakkaus syttyi. Hüseyin muutti avioliiton myötä 2013 Suomeen ja Kortepohjaan. Jenni tunnetaan Kortepohjassa Pub Kierteen hengettärenä. Hüseyin sanoo viihtyneensä hyvin täällä. Rasimia ei hän ole kohdannut, mutta suoraan kysymykseen tuli suora vastaus. – En pidä kännisistä miehistä, jotka puhua pulputtaa, ovat leijonia, ja jos tapaa saman henkilön selvinpäin, ei
RISTO URRIO
Hüseyin Yigit (oik.) ja uusi työntekijä Eyüp Er poseerasivat erikoisen tapetin edessä. Vieras hämmästeli satoja ”Bierdeckeleitä”, olutlappusia, jotka Jussi on kerännyt maailmalta. puhu mitään... Muuten hän rakastaa Suomea. Kysymykseen politiikasta hän vastaa, että ”ei ole mun juttu”, mutta ei pidä presidentti Recep Tayyip Erdoğanista, sillä hän, kuten monet presidentit on ”ahne ja vaarallinen”. Suomen Nato-anomus voi viivästyä saman tyypin voimailuun. Haastattelun jälkeen Hüseyin kiirehtii jalkapallotreeneihin. Uutena harrasteena hän on löytänyt Cross-
Fit-lajin. Muita harrastuksia ovat sorsan- ja hirvenmetsästys. Hän mainitsee kortepohjalaisen ”jägermeisteri” Mikko Niskasen, joka on vaikuttanut siihen, että ”Viitasaari on toinen kotini”. Mukavat miehet lähtevät. Heidän vierailunsa toi onnea Suomelle. Suomi voittaa USAn. Suomen maalisuhde kolmen pelin jälkeen on 11–2. RISTO URRIO
Evelyn ”Eve” Niskanen ”En halunnut Helsinkiin, halusin Suomeen” Evelyn ”Eve” Niskanen (o.s. Schaver) oli varsin määrätietoinen jo päiväkodissa syntymäkaupungissaan Saksan Schonachissa. ”Haluan muuttaa Norjaan tai Suomeen”, hänen kerrotaan sanoneen. Heti lukion jälkeen 1993 hän pääsi toteuttamaan unelmaansa: Viitasaarella Au pair -pesti kesti kaksi kuukautta. Hän olisi halunnut olla pitempään, mutta vanhemmat Franziska ja Jürgen Schaver painostivat kotiin opiskelemaan. Pari vuotta myöhemmin (1995) piti hänen lähteä matkalle Dominikaaniseen tasavaltaan, mutta Karibianmeren saari muuttui – Viitasaareksi. Sillä reissulla kohtalo ohjasi tuttavuuteen Mikon, jolla oli ”välivuosi YO-kirjoitusten jälkeen”. Yhdessä lähdettiin Saksaan töihin. ”Olin iloinen, kun pääsin takaisin Suomeen. Tänne halusin jäädä”, kertoo Eve.
Eve Niskanen tutustui maanmieheensä ”Waltteriin” Alfan edessä. Miltei samanlaiset huivitkin.
Kerrostalojen välissä on viehättävä puisto, jossa Eve viihtyy. Syntymäkaupunki Schonach on enää vierailupaikka. Vanhemmat elävät yhä siellä. Kaupunkihan on kuuluisa hyppyrimäestään ja yhdistetyn maailmancup-kisoista. Onpa Nykäsen Matti hypännyt mäessä 1981 nuorten maailmanmestariksi. Ja Schonachissa on ensimmäinen maailman suurin käkikello – Erste weltgrößte Kuckucksuhr ja vielä toinenkin! Käen korkeus jotain 1,20 metriä... Vuodet vierivät. Eve on oppinut niin hyvin Suomen kieltä, että Saksassakin häntä luultiin suomalaiseksi. Hän sanoo vältelleensä alussa saksalaisia, että oli pakko oppia suomea. Naimisiin meno ja samassa työpaikassa työskentely Mikon kanssa teki hänestä lopullisesti suomalaisen. Vuonna 2003 pariskunta lähti työnantajansa David Brown Santasalon töihin kahdeksi vuodeksi Wuppertaliin Ruhrin lähistölle. Aikoinaan jäi häämatka tekemättä, joten pariskunta päätti
tehdä häämatkaa mm. Moselin viinialueille. Kortepohjassa asuminen alkoi Tuomiojärvenrannasta. Nykyisessä asunnossa ylioppilaskylän vieressä on viihdytty jo kymmenen vuotta. Tyttäret Eliisa (16) ja Paula (14) ovat Kortepohjassa syntyneet. Eliisa voitti taannoin ala-asteella Kortepohjan Asukkaat ry:n kirjoituskilpailun runosarjan. Eve tykkää touhuta Viitasaaren mökillä. Maalaaminen, puiden pinoaminen, marjastus, kaikki käy. Uutena harrastuksena on eteeriset öljyt. Heillä on kiva ryhmä, lähes kaikki suomalaisia; on sauna- ja hemmotteluiltoja ja muuta mukavaa... Haastattelun jälkeen juuri tällainen oli vuorossa. Even ja Mikon matkasta voisi kiintoisan kirjan kirjoittaa. Tässä on vain hipaisu. Teksti ja kuvat RISTO URRIO
2/2022 • TOUKOKUU
KORTEPOHJALAINEN • 5
Kortepohjan kirkko kutsuu
Helmi Solimeïs Maagiset lapsuusmuistot Ranskasta
RISTO URRIO
Afrikkalaisvaikutteisen musiikin ja luterilaisen päiväjumalanpalveluksen yhdistäminen on oiva keino madaltaa kynnystä kirkkoon.
Kävin vanhassa toimipaikassani Kirjailijatalossa (Seminaarinkatu 26B) Keski-Suomen Kirjailijat ry:n kevätkokouksessa. Kuullessani sihteerin tehtävää hoitavan nimen, Helmi Solimeïs, heräsivät journalistiset vaistoni. Erikoinen i-kirjain, jossa kaksi pistettä ja suomalaiselta kuulostava etunimi. Viime syksystä Helmi Solimeïs on hoidellut kirjailijayhdistyksen ja -Talon toimistotyöt. Tapaamme pikaisesti aurinkoisena päivänä Alfan terassilla. Nuorella naisella on vientiä, paljon menoja. Helmillä on ranskalainen isä ja äiti Länsi-Suomesta. Muutto Nizzasta Seinäjoelle syksyllä 2016. Helmi kävi Oriveden kirjallisuuslukion ja opiskelee nyt kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee
latinistien kirjastonhoitajana (Bibliothecaius). Taberna Latina, Tabernaculum on latinan kielen opiskelijoiden ainejärjestö. Runokirjan on Helmi ehtinyt jo julkaista. Elokuussa on odotettavissa kesähäät. Sen verran Helmi paljastaa, että nuoren miehen nimi on Eetu, ja on asunut Kortepohjassa. Häät vietetään Petäjäveden suunnalla. Lapsuuden kesät Helmi vietti veljensä kanssa Nizzassa, Välimeren rantamilla Ranskan koillisosassa. Maagiset lapsuusmuistot elävät. Mutta antaapa hänen itse kertoa... ...kiintoisa kertomus jäi jonnekin sähköisten viestimien lokeroihin. Palaamme asiaan syksymmällä. Teksti ja kuva RISTO URRIO
Laajavuoren
Parturi-kampaamo
Astelin Emännäntietä pitkin kauppoja kohti. Kirkon ovi oli auki, mikä oli poikkeavaa. Usein ovi oli kiinni ja kirkko pimeä. Aivan kuin kirkko kutsuisi sisään. Siirryin lähemmäs. Olin juuri aamulla tunnistanut hengessäni oudon levottomuuden ja raskauden. Miehet näissä tuntemuksissa kääntyvät helposti naisensa puoleen, arvelevat naiselta saavansa avun. Niin epäilen, mutta tämä tarve ei liity ihmisen apuun. Hengellinen raskaus ja aneemisuus on puutostila, joka on syytä tunnistaa. Tajusin, että se on elinehto ihmisen elinvoimalle, kuten kehomme huoltokin. Kirkko on paikka, jossa annetaan hengen ravintoa, Jumalan sanaa nälkäiselle ja kutsu ehtoollispöytään. Miksikähän olen luullut, että henkeni pysyy hengissä pelkällä joululaulutuokiolla kerta vuoteen. Jos silloinkaan. Hävettää. Ei kerta-annos ravitse koko vuotta. Onko se rakkaudellista seurustelua, jos tapaamme kerta vuodessa, mietin. Kehoani ruokin kyllä monta kertaa päivässä. Se hyrrää tyytyväisyyttä ja minä pulskistun ja paisun. Mielen hyvinvointia ruokin hyvien ystävieni kohtaamisella, juttelulla ja lenkkeilemällä, monta kertaa viikossa, kiitos kallisarvoisten ystävien ja Kortepohjan – Haukannieman upeiden lenkkipolkujen. Virkistyn, kun talsimme puiden kohonneita juurakkoja myöten. Osteoporoosikin pysyy etäällä ja pin-
Kortepohjan liikekeskus (Isännäntie 1)
talaskimotulpat jaloista. Kauneus ruokkii sieluani, kun valokuvaan luonnon pieniä yksityiskohtia maasta, puunrungoista, lahokannoista ja taivaalla vaeltavista pilvimöykyistä. Ovat kuin pieniä taideteoksia. Ihmisen hyvinvointi ilman hengen ja sielunravintoa on luonnonvastainen tila. Enhän selviä myöskään ilman ravitsevaa ruokaa. Varoittihan vihkipappimme, pastori Arvi Tuomi meitä viisaudella vihkipuheessaan Milleniumyönä, että ”älkää jättäkö omaa seurakunnan kokoustanne ja Jumalan sanan kuulemista kaiken muun arjen touhun keskellä.” Se on ainut asia, mitä muistan vihkipuheesta. Tuomi varoitti oikeasta asiasta, sillä se juuri jäi vähille työn ja arjen kurimuksessa, vaikka meitä varoitettiin. Uskollisesti se odotti omaa vuoroaan, mutta sitä ei tullut. Kysyin naiselta, joka tuli myös kirkon avointa ovea kohti, mitä mahtaa olla kirkossa menossa. – Messuhan siellä on, hän totesi. – No, sittenhän minäkin tulen kuuntelemaan, ilahduin ja astuin sisään. Peräpenkissä minä istua nökötin ja kuuntelin. Olivat ehtineet tällä viivevälillä uudistamaan niin virsikirjan kuin Raamatunkin. Lapsemmekin olivat kasvaneet jo taaperoista aikuisiksi. Virsistä monet olivat outoja, veisuu ei luonnistunut. Tykkäsin kuulemastani ja – mikä suu-
remmoista – ehtoollinen oli lopuksi nautittavissa. Anteeksisaamisen pyhä lahja. Täydellinen sunnuntaipäivän hengellinen ruoka-annos. Kirkkokahvikin pöytään katettu. Näin sitä pidetään huolta meistä pienistä maan tallaajista ja meidän hengellisen ravintomme tarpeesta. Joka sunnuntai klo 16.00 – Messu! Jatkoin kauppareissumatkaani tyytyväisenä. Useampi ruoka-annos päivässä on tervellisempää kuin yksi annos päivässä. Niin hengen ravinnossakin. Suosittelen itselleni ja myös muille. PAULA POLLARI-URRIO Jatkanpa vaimoni kirjoitusta. Olimme toisena pääsiäispäivänä Afrikkalaisessa gospelmessussa Kortepohjan kirkossa. Mahtava kokemus. Säestävä yhtye osasi tehtävänsä, lauloin mukana Pekka Simojoen sävellyksiä, joiden sanoitus Anna-Mari Kaskisen. Luterilainen kirkko on oikeilla poluilla. Kokonaisvaltainen ja spontaani jumalankansan juhla, kuten säveltäjä esipuheessa sanoi. Minulle uusi kasvo oli aluekappalainen Ville von Gross, jonka puhetta ja laulua kuuntelisi toistekin. Tikkakoskelta sanoi muuttaneensa. Ehtoolliselle menokin pitkästä aikaa tuntui luontevalta. Muistui minullekin uuden vuoden aaton vihkitilaisuus 1999 klo 23.00 ---. Luottopappimme Arvi Tuomen rauhallinen, älykäs puhe soi yhä korvissani. RISTO URRIO
Sinin
Avoinna ma-pe klo 9.00–17.00
puh. 0400 299 359
Sini Rumpunen
Jyväskylän Hautauspalvelu Oy Hautauspalvelua, jossa perinteet ja nykyaika kohtaavat Voionmaankatu 28 40700 Jyväskylä P. 0400 228 953 www.jklhautauspalvelu.fi
lähihoitaja
jalkojenhoidon osaamisala
Terveydenhoidollisia
jalkojenhoitopalveluita. Auvilankuja 6 A (Pohjakerros). 60 min jalkahoito 75 min jalkahoito
55€ 68€
www.sinin.fi 045 7833 2178
Ilmainen pysäköinti oven vieressä. Tarjolla myös ilta- ja lauantaiaikoja! Avoinna sopimuksen mukaan.
6 • KORTEPOHJALAINEN
Kohtuuttomia koettelemuksia. Lähes kaksi vuotta koronan kurittamisen alkupäivistä Venäjän sairasmielinen diktaattori, KGB:n kouluttama katutappelija, ”rauhan turvaaja” aloitti verisen operaation, oik. SODAN! Ukrainaa vastaan. Oli torstai 24. helmikuuta 2022. Samaan aikaan kuusitoista 12– 16 -vuotiasta harkovalaista nuorta matkusti Tallinnan laivalla. Suuntana Suomi ja Jyväskylä. Alkoivat kännykät piristä. Huoli oli suuri kotikaupungissa asuvista omaisista. Kalambur-lastenteatteri esiintyi Huoneteatterissa urhoollisesti, vaikka mielissä liikuskeli kotiväen vointi, turvapaikka ja tuntematon tulevaisuus. RRR Ravintola Sohwin pienoisparlamentti, ennakkoluuloton raati on jakanut 30 kertaa kulttuuripalkinnon jyväskyläläiselle osaajalle tai ryhmälle. Nyt oli aivan selviö, että palkinto menee tälle kansainvälisesti tunnetulle taitavalle ryhmälle. Kalambur-lastenteatterin palkinto muutettiin kunniakirjaksi ja suureksi keräykseksi, jonka hoitaa luotettavasti Mesenaatti.me. Lehden lukijat voivat osallistua siihen hakeutumalla sivulle: www.mesenaatti.me/2484. Kiitokseksi saa taiteilija Jukka Silokunnaksen suunnitteleman diplomin ja lahjoituksen määrään soveltuvan lahjakortin Sohwil-
1/2022 • TOUKOKUU
joittaessani 19.5. olemme lähdössä Järvilinnaan, joka vetää viimeisiä henkäyksiään Taidekeskuksena, ellei ymmärtävää mesenaattia ilmaannu. Omistaja-säätiö teki keväällä ihmetykseen yltävän myyntipäätöksen. RRR
Sohwin kulttuuripalkinnon jälki-iloa vappulounaalla: Art-Master -teatterin johtaja, tulkkina toiminut Kira Mirutenko (vas.), Kalmabur-lastenteatterin johtaja Svitlana Goncharova ja ohjaaja Mariia Ivanova. le. Kuitin vilautus Sohwilla riittää. Keräys jatkuu heinäkuun loppuun. RRR Elämän ja kuoleman viestejä. Ukraina-surun lisäksi – samalla kun itse olen kaatumiskolhusta kävelemään opetellut – on kevät tempaissut lähipiiristä kavereita ja yhteistyökumppaneita: kolme mukavaa kuorokaveria, kaksi sairauksiin, yksi lento-onnettomuudessa. Nyrkkeilylegenda, ystävä Yrjö ”Ykä” Sikiö ja Serkku-Seppo, mukava matkamies, olivat vuorossa. Omaan yksityiselämääni eniten huolta heittänyt kirjailija Kari Tahvanaisen äkillinen lähtö huhtikuussa: vastuuntunnoton autoilija pyyhkäisi kokeneen pyöräilijän Kontiolahdella kuolemaan.
Elämän on jatkuttava. Edellä mainittu SMKK täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja muuttaa toimiston Joensuusta Jyväskylään. Keski-Suomen kirjailijat juhlii 60-vuotista taivaltaan Kirjailijatalossa (30 v). Talon suunnittelija Wivi Lönnin syn-
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n (SMKK) puheenjohtajuutta ja jäsenlehteä 14 vuotta ahkeroineen miehen työtä koetan jatkaa. Tärkeää tietoa jäi hänen tietokoneensa uumeniin, mutta kolmen viikon yötäpäivää -uurastuksella sain 36-sivuisen ROVINSSIN valmiiksi. Näinkin voi surutyötä tehdä. RRR Kansakoulukaverit iloisesti kohtaavat. Sairauskuukausien ehdoton valopilkku on ollut entisten koulukavereiden tapaaminen n. 60 vuoden jälkeen. Sisarukset Tuula ja Pekka Arposuo ja Viitasen Kati ovat iloistuttaneet välillä ankeaksi muuttunutta kävelyharjoittelua. Käytän tässä o.s. -nimiä. Tätä kir-
Luokkatovereiden tapaaminen yli 60 vuoden jälkeen oli Ropinoitsijan sairausloman iloisimpia hetkiä. Sisarukset Tuula ja Pekka Arposuo ja Kati Viitanen. Nimet ovat kouluajan nimiä. Kuva Järvilinnan viimeisestä näyttelystä 19.5.2022.
Kortteja Kortepohjasta Ennen vanhaan lähettelimme kuvapostikortteja lyhyiltäkin reissuilta. Kortin tuli näyttää hyvältä ja esittää paikkakunnan komeimpia nähtävyyksiä. Jos kuvassa oli ihmisiä, niin mieluusti iloisia lomalaisia. Nyt jälkeenpäin kortissa kiinnostaa se, mikä on ajan kuluessa muuttunut tai kokonaan kadonnut. Tässä kortteja, jotka kertovat Kortepohjan tarinaa. Noin vuonna 1925 on Tuomiojärven itärannalta otettu kuva, joka on painovaiheessa muutettu värikuvaksi. Järven takana näkyvä kohouma oli Kypärämäki, joten sen edessä oleva alue on nykyistä Kortepohjaa. Mitään erikoista ei sieltä erotu, vaikka alueella oli maatilojakin.
1970-luvun alkupuolella kuvatussa kortissa on sen ajan Kortepohjan maamerkkinä Schildtin karta-
tymästä tulee 150 vuotta ja hänen syntymävuotenaan kuolleen Aleksis Kiven kuolemasta 150 vuotta. ”Minä elän!” Ja KORTEPOHJALAINEN on kaikessa hiljaisuudessa juhlinut 40-vuotista polkuaan. Juhlistetaanpa sitä ja Kortepohjan Asukkaat ry:tä yhdessä Kortepohjan Markkinoilla lauantaina 28. toukokuuta klo 10. Tervetuloa Ostarin tuttuun tunnelmaan! Laitetaanpa iloinen puskaradio elämään! Teksti ja kuvat RISTO URRIO risto.urrio@kortepohja.info
non punainen lato. Se näkyi peltojen keskeltä lähes joka ilmansuuntaan. Ladon luona oleva punainen
mökki taitaa edelleen olla pystyssä. Rautpohjanlahtikin pilkistelee. Muutamia Taitoniekantien, Emännäntien ja Laajavuorentien kerrostaloja näkyy puiden lomasta. Etualalla on asuintalojen lisäksi silloiselta nimeltään Viitaniemen ammattikoulun ja Teknillisen oppilaitoksen rakennuksia. Ylioppilaskylän hahmotteli 1960-luvulla arkkitehti Bengt Lundsten ja sitä rakennettiin vuodesta 1967 alkaen. Yhdeksänkerroksiset talot A–E tarjosivat valmistuessaan niin tasokasta asumista, että siinä oli uudelle opiskelijalle ihmettelemistä. Tässä kortissa on lähtenyt kotiväelle kylästä terveiset ja kuvan ”oma ikkuna” on ympyröity. Etualan lokkimainen rakennus on katos huoltoaseman bensapumpuille. OLLI LEHTONEN
2/2022 • TOUKOKUU
KORTEPOHJALAINEN • 7
http://www.jyvaskylanruskat.fi/
Kortepohjan kuntouttava päivätoiminta Pehtorintie 9 40740 Jyväskylä p. 014 266 3790 www.jyvaskyla.fi Ikääntyneiden palveluiden kuntouttavaan päivätoimintaan hakeudutaan OIVA-keskuksen palveluohjauksen kautta: OIVAkeskus p. 014 266 1801, ma-pe klo 9-15. Lisätietoja: https://www.jyvaskyla.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ ikaihmisten-palvelut/paivatoiminta Kortepohjan kuntouttavan päivätoiminnan kuntosalin itseharjoittelun käyttöajat (lukukausimaksu 32 euroa): ma–ke, pe klo 8–9, 11–13 ja 15.30–17, to klo 11–13.00. Lisätietoja p. 014 266 3790 (Kortepohjan kuntouttava päivätoiminta). Kuntouttava päivätoiminta 1 Sisältää aamupalan (tai iltapäivän välipalan), lounaan, kahvin/ teen ja ryhmämuotoista kuntoutusta ja ohjelmaa. Kuntouttava päivätoiminta 1:n kesto on viisi viikkoa, kaksi kertaa viikossa (4- 5 tuntia/ kerta). Hinta 15,30 €/pvä. Kuntouttava päivätoiminta 2 Sisältää lounaan, kahvin/teen, ryhmämuotoista kuntoutusta ja ohjelmaa. Hinta 11,95 €/pvä. Kuntouttava päivätoiminta 2:n kesto on 4 kuukautta, kerran viikossa (4-5 tuntia/kerta). Kuntouttava päivätoiminta 3 Kesto on 7-9 tuntia/kerta. Palvelu sisältää aamupalan, lounaan, kahvin tai teen sekä iltapäivän välipalan, ohjelmaa ja ryhmätoimintaa. Hinta 19,00 € /pvä. Palvelu on suunnattu omaishoidettaville. Kuntouttava päivätoiminta 4 Palvelu sisältää lounaan, päiväkahvin (tai vaihtoehtoisesti aamupalan), ohjelmaa ja ryhmätoimintaa. Hinta 11,95€/pvä. Kuntouttava päivätoiminta 4 myönnetään kerran viikossa tapahtuvaksi, ja sen kesto on neljä tuntia/kerta. Tarvittaessa kuntouttavaan päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus. Hinta 3,40 €/ krt.
Jyväskylän Ruskat ry on sitoutumaton virkeä eläkeläisjärjestö, johon voit liittyä jo lähellä eläkeikää. Erilaisten kuukausitapaamisten lisäksi teemme mukavia matkoja, käymme teatterissa, konserteissa ym kultturimenoissa. Kortepohjan ikääntyvien päivätoiminta, Kortepohjan asukasyhdistys ja - lehti ovat olleet hyviä yheistyökumppaneitamme vuosia. Lisäksi moni jäsenistämme toimii Lukumummina tai - vaarina myös Kortepohjan koululla. Uusi puheenjohtajamme on Mirjam Sneck. Hän aloitti tehtävässä maaliskuussa. Tarkoitus on parantaa tiedotusta, mm uusimalla kotisivut ja esite. Kevätkausi on lopuillaan. Viimeineen tapaamisemme on ma 30.5.22 klo 13–15 tutustuminen Pelastusarmeijaan, osoite Ilmarisenkatu 2. Majuri Hilkka Peltonen esittelee toimintaa. Tilaisuudet syksyllä 2022: Äijäporukka kokoontuu Kortepohjan Senja-korttelissa joka toinen viikko perjantaisin klo 13–15, alkaen 2.9.22. Os. Pehtorinkatu 9, II krs. Tied Matti Kaukonen puh. 0400 649 231. Itsehoitoryhmän vertaisohjaajana Kortepohjan Kuntouttavan päivätoiminnan kuntosalissa maanantaisin ja torstaisin klo 11–12 alkaen 5.9.22 toimii Tellervo Vornanen puh. 040 717 6484. Osoite Pehtorinkatu 9. Kävelykimppa alkaa syyskuussa, mikäli tarvetta Senja-korttelin asiakkaille on. Haukanniemen esteetömällä luontopolulla retkeilemme tiistaina 30.8.22. Lähtö klo 12.30 Schildtinkadun päästä. Linkki 18 klo 12.10 ja linkki 18 K klo 12.20 lähtee Vapaudenkadulta laiturista 6. Opastajat vastassa. Omat makkarat ja vesipullo mukaan. Raimo Koivistoinen kitaran kera laulaa ja laulattaa. Tervetuloa ikäihmiset! Tiedustelut Leena H, puh. 040 5930558. Muu toiminta: Myös muualla kokoontuviin ryhmiin ja toimintaan kortepohjalaisetkin ovat tervetulleita. Senioritanssi aloittaa Piippurannan klubilla ti 6.9. klo 10.3012.00, osoite Paperitehtaankatu 1. Tiedustelut Raili Palkola puh. 050 523 4181. Ruskat puikoissa neuloo vanhuksille, lapsille, maahanmuuttajille ym tarvitseville. Kokoontumiset joka toinen viikko alkaen ma 5.9. klo 14.30-16 Kortteliklubilla, osoite Vapaudenkatu 48-50. Tiedustelut Leena Vilmusenaho puh. 040 582 3582. Villalankoja otetaan vastaan. Laulukööri laulaa myös Kortteliklubilla ajankohtaan sopivia lauluja kerran kuukaudessa: maanantaina klo 13.30-14.30 alkaen 19.9.22, seuraavat 31.10.22.,
14.11.22 ja 12.12.22 tied. LeilaKatri Lempinen, puh. 041 544 2235. Syyskauden avaus to 8.9. klo 13-15 Sepänkeskus / aula. Os. Kyllikinkatu 1.Vanhustyön keskusliitolta korjausneuvoja Jukka Lampi tulee kertomaan mitä korjausneuvonta on, että ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Rooman kultturimatka 24.–28.9.22. Kysy ohjelmaa ja paikkoja Pirkko Kanervalta puh. 0400 938730. Kotisivut www.jyvaskylanruskat.fi. Muut tiedustelut sihteeri Paula Peränen puh. 040 532 5299 Kiitos yhteistyöstä Kortepohjalaisen kanssa.Toimeliasta, mukavaa kesää toivoen kaikille Leena Hänninen / Ruskat
Mukana ihmisten arjessa ja juhlassa Kortepohjan seurakuntakeskus Isännäntie 4 www.jyvaskylanseurakunta.fi Kortepohjan seurakuntakeskuksessa, Isännäntie 4. Perheolkkari ke 25.5. klo 9.00 Senja-kortteli jumppa ke 25.5. klo 13.00. Kortepohjan Senja-korttelissa liikkuva hartaus ulkona klo 13. Tervetuloa ja ota kaverisi mukaan. Kaikki liikunta on hyväksi. sään mukainen vaatetus. Vetäjänä Tiina Korpela. Helatorstain messu to 26.5. klo 16.00 Messu su 29.5. klo 16.00 Diakoniaa 150 vuotta. Juhlavuoden suvivirsikiertue ti 31.5. klo 8.00. Tule laulamaan kanssamme suvivirttä! Kortepohjan Pehtoorinhoivan pihassa klo 10.00. Kinkomaalla klo 13.00 ja Korpilahdella klo 14.00 Mukana diakoniatyöntekijät Ainoleena Laitinen, Ulla Hautamäki, Elina Fuchs, Paula Kiviranta, Marjo Mattila Lisää tapahtumia: jyvaskylanseurakunta.fi
KORTEPOHJAN PALLO lisätiedot Harri Lehtonen p. 0400 526 734 sekä Koripalloa Kypärämäen koululla.
Jyvälän Setlementti ry
Kortepohjan lähikirjasto
Palokunnankatu 16 puh. (014 ) 217 202
Isännäntie 3 40740 Jyväskylä puh. (014) 266 4136 kirjasto.kortepohja@jkl.fi www.jkl.fi/kirjasto/kortepohja www.facebook.com/kortepohjankirjasto Instagram: @kortepohjan kirjasto#kortepohjankirjasto
www.jyvala.fi www.facebook.com/jyvalansetlementtiry instagram: @jyvalansetlementti
Jyvälän keskeisiä toimialoja ovat opistotoiminta, lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta, vapaaehtois- ja kansalaistoiminta, hanketoiminta sekä monikulttuurinen työ. Kansalaisopisto www.kansalaisopisto.jyvala.fi • Kursseja monipuolisesti eri osaalueilta. • Yhdessä ja yhteisöllisesti – oppivat yhteisöt -hanke toteuttaa Huhtasuolla asukkaiden tarpeista lähtevää ja heidän kanssaan yhdessä suunniteltua toimintaa. Hanketoiminta: • Löytöretki työttömille • Avaimet onnistumiseen -koulutus maahanmuuttajanuorille • Avaimet työelämään -koulutus kotoutumisajan päättäneille työttömille maahanmuuttajille • Polkuja työelämään -koulutus työttömille, maahanmuuttajille ja mielenterveyskuntoutujille. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta • Kaikille avoimet ryhmät • Tapahtumat Lapsi- ja nuoriso ja perhetoiminta • Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta • Harrastusryhmät 7–15-vuotiaille • Leirit koulujen loma-aikoina. Jyvälän Jälkkäri toimii koulujen yhteydessä tarjoten iltapäivätoimintaa pienille koululaisille.
Kortepohjan Marttayhdistys ry Tervetuloa Marttoihin! Ota yhteyttä osoitteella paivi.paakkonen@hotmail.com
Kortepohjan kirjasto muuttaa uuteen Kortetaloon (koulu-päiväkoti-kirjasto), jossa toiminta alkaa syksyllä 2022. Muutosta johtuen kirjastopalvelut eivät Isännäntiellä ole enää käytettävissä 1.5. jälkeen. Voit sen sijaan asioida muissa Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Keski-kirjastojen toimipisteissä. Pahoittelemme tilannetta!
Jyväskylän A-kilta ry. http://www.a-kilta.net/ Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä Jyväskylän A-kilta ry Kortesuon kartanolta toivottaa kaikille alueen asukkaille rauhallista joulunaikaa ja selvästi parempaa uutta vuotta 2022. Lisätietoja antavat: Päihdetyöntekijä Satu Lahtinen 040 131 7520 satu.lahtinen@a-kilta.net Toiminnanjohtaja Ali Leinonen 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net
Hermoratahieroja
Ulla Hallamäki Palokunnankatu 5 A 31 40700 Jyväskylä Puh. 040 702 6928
Myös Aloe-vera -tuotteet ja lahjakortit
W
8 • KORTEPOHJALAINEN
1/2022 • TOUKOKUU
Tanja organisoi apua Ukrainaan
MM-kisahuumaa MISAEL MONCADA
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Jyväskylässä asuva Tanja Prysiazhniuk ei jäänyt toimettomaksi. Hän organisoi Jyväskylän Apu Ukrainalaisille -avustuspisteen entisen Siion-temppelin tiloihin Harjun kupeessa, johon voi tuoda tarpeellisia käyttötavaroita ja lahjoituksia Ukrainaan vietäväksi. Toimintaan tuli mukaan nopeasti Jyväskylässä ydinfysiikkaa opiskeleva Olga Beliuskina, Suomessa jo kohta vuosikymmenen asunut Vadym ja koko joukko muita ukrainalaisia, monet kevään pakolaisia Ukrainan sodasta. Kun autetaan sotaa käyvää maata, on tärkeää, että apu menee suoraan apua tarvitseville, on sitten kyse sotilaista tai siviileistä. Jyväskylän Apu ukrainalaisille toimittaa suoraan apua sekä siviileille että rintamaolosuhteisiin. – Meillä on luottoporukka, johon kuuluu useita henkilöitä. Heidän avullaan pyöritämme toimintaa, kertoo avustustoiminnan aloittanut Tanja. – Vadimista on ollut aivan korvaamatonta apua. Olga on ollut auttamassa avustuspisteellä lähestulkoon päivittäin. Molemmat tekevät tätä työtä pyyteettömästi ilman korvausta töittensä ja opiskelujensa ohella.Sitten on tietenkin useita Ukrainan pakolaisia, jotka ovat tulleet auttamaan. Heidänkin panok-
Ukrainalaiset vapaaehtoiset avustuskeskuksen ovella. Vasemmalta Oksana Kotova, Tanja Prysiazhniuk, Olga Beliuskina, Sofia Prysiazhniuk ja Vadym Rogach. Kuva: Jouni Pänkäläinen sensa on korvaamaton. Ja tietenkin nuorempaa sukupolvea on mukana. Oma tyttäreni käy usein pisteellä, Tanja kertoo. – Andrei ajaa kuormia Ukrainaan. Aivan korvaamaton mies meille. Hän on ollut jo 10 vuotta Jyväskylässä. Kun aikaisemmin avustuskuorma tuli parissa kolmessa päivässä kasaan, nyt voi mennä pari kolme viikkoakin. Ihmiset turtuvat
Apu on saapunut perille etulinjaan Ukrainassa ja purettu ajoneuvosta. Suomalaiset avunantajat ovat kirjoittaneet terveisensä Ukrainan lippuihin. Kuva: Jyväskylän Apu Ukrainalaisille
Emännäntiellä riittää MM-jääkiekon seuraajia. Jussin Studiolla Risto Urrio, Jussi Kovanen ja kutsuvieras Misael Moncada voitonhuumassa. RISTO URRIO
sotaan. Toivoisin auttamishalun pysyvän korkealla. Olemme kiitollisia kaikesta avusta ja tuesta. Tanja summaa. – Apua voi antaa myös Facebookryhmien kautta. Meidän osoitteemme Facebookissa on Jyväskylän Apu Ukrainalaisille. On kätevää laittaa tarjolle mitä on, ja apua tarvitsevat voivat sitten ottaa yhteyttä ja varata ja hakea tai kertoa mitä tarvitsevat, Olga täydentää. Kesken haastattelun tulee puhelu Keski-Ukrainasta. Sairaalaan on tuotu taistelujen keskeltä 45 silpoutunutta miestä, joilta puuttuu raajat. On pula sidetarpeista. Sota Ukrainassa suurin inhimillinen katastrofi Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Lähes 6 miljoonaa on pakolaisina omassa maassaan ja yli 4 miljoonaa ulkomailla. Venäjän sotarikoksiin kuuluu mm. se, että hyökkääjä on tuhonnut yli sata sairaalaa Ukrainassa. Suomeen odotetaan tämän vuoden kestäessä noin 80.000 pakolaista Ukrainasta.
JOUNI PÄNKÄLÄINEN
Naapuritalon Leo seuraa tilanteita myös Mörkö-paita päällään.
Voionmaankatu 34
PER JA NTA IS IN JA LAUA NTA IS IN
K AR AO K E K LO 2 1 SU N NU N TA IS I N
B INGO KLO 17 Auvilankuja 2 40740 Jyväskylä
www.kierre.fi puh 050 471 3383
PIPOT LIPPIKSET HUPPARIT