14 minute read
Europarlamenttivaalit
► Europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Myös muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisella on äänioikeus, jos hän on ilmoittautunut äänioikeusrekisteriin Suomessa. Sinulla on äänioikeus siinä kunnassa, joka oli kotikuntasi 4. huhtikuuta 2014.
Ennen vaalia saat postitse ilmoituksen äänioikeudesta. Voit äänestää ilman tätä ilmoituskorttia. Mikäli et jostain syystä ole saanut ilmoituskorttia, voit tiedustella sitä ja/tai sen tietosisältöä maistraatista, puh. 029 553 7629. Voit myös soittaa oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 94 770.
Advertisement
Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Siksi sinun tulee ehdottomasti ottaa mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi henkilökortti, ajokortti tai passi. Jos sinulla ei ole henkilöllisyystodistusta, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta maksutta väliaikaisen, äänestämistä varten annettavan henkilökortin. Sitä hakiessasi tarvitset passikuvan.
Vaalipäivän äänestys
Vaalipäivänä 25. toukokuuta vaalihuoneistot avautuvat kello 9.00 ja sulkeutuvat kello 20.00.
Vaalipäivänä saat äänestää vain omassa äänestyspaikassasi. Se on merkitty ilmoituskorttiisi.
Äänestyspaikat 1 Björköby, Bodagården 2 Raippaluoto, Replot-Björkö skola 3 Norra Vallgrund, Norra Vallgrund skola 4 Södra Vallgrund, Södra Vallgrund skola 5 Brändövik–Söderudden, Odd Inn 6 Iskmo–Jungsund, Iskmo–Jungsundin NS-talo 7 Karperö–Singsby–Västervik, Norra Korsholms skola 8A Sepänkylän eteläinen, Mustasaaren virastotalo 8B Sepänkylän itäinen, Mustasaaren virastotalo 9 Anixor–Veikkaala–Martoinen, Veikars skola 10 Voitila–Taurila–Miekka, Marttayhdistyksen talo, Voitila 11 Tuovila–Helsingby–Karkkimala–Korsholm, Helsingby skola 12 Tölby–Vikby, Tölby–Vikby skola 13 Östersolf–Västersolf–Munsmo–Riimala, Solf skola 14 Koskö, Koskön kokoontumistalo 15 Petsmo, Petsmo skola 16 Koivulahti, Kvevlax skola 17 Kuni, Kuni–Vassor skola 18 Vassor, Marttayhdistyksen talo, Vassor 19 Västerhankmo, Hankmo skola 20 Österhankmo, Österhankmon kylätalo 21 Kaukaluoto, Kaukaluodon kylätalo 22 Sepänkylän pohjoinen–Böle, Korsholms gymnasium Ennakkoäänestys
Ennakkoäänestys järjestetään 14.–20.5. Ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna alla mainitun aikataulun mukaisesti. Kotikunnastasi riippumatta voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa. Luettelon yleisistä ennakkoäänestyspaikoista löydät osoitteesta www.vaalit.fi.
Mustasaaren virastotalo käynti Niilontieltä 14.–16.5. klo 9.00–16.00 17.–18.5. klo 10.00–14.00 19.–20.5. klo 9.00–18.00
Mustasaaren kirjastoauto Keskiviikko 14.5.: 9.00–9.45 Veikkaala, Veikars skola, 10.15–10.45 Tuovilan koulu, 11.10–11.35 Helsingby skola, 11.50–12.20 Tölby-Vikby skola, 13.00–13.20 Munsmo, Kotået 54, 13.40–13.55 Riimala, Österkärrvägen 77, 14.00–14.15 Riimala, Porintie 1032, 14.20–14.40 Bergbacken, Porintie 1350, 15.15–15.35 Riimala, Rimalintie 857, 15.45–16.05 Tölby, Tölbyn niittytie 392, 16.15–16.40 Vargstubacken, Rimalintie 245, 16.50–17.10 Helsingby, Puntaistentie 333, 17.20–17.50 Helsingby, Puntaistentie 131, 18.00–18.30 Tuovila, Lundintie 12, 18.40–19.00 Vikby, Lappräntintie 257.
Torstai 15.5.: 9.00–10.30 Karperö, Norra Korsholms skola 11.30–12.15 Kuni-Vassor skola 14.00–14.45 Helsingby, Helsinghörnan, 15.00–15.20 Miekka, Staversbyvägen 207, 15.30–16.20 Veikkaala, Veikars skola, 16.45–17.05 Södra Vassor, Åkersidsvägen 1, 17.15–17.35 Vassor, rivitalo, 18.00–19.00 Petsmo, Petsmontie 509. EP14_PRESSKIT_BROCHURE_FI_V01.indd 2
Maanantai 19.5.: 9.00–10.30 Karperö, Norra Korsholms skola, 13.10–13.40 Söderudden, Söderuddentie 1446, 13.50–14.15 Panike, Panikentie 376, 14.45–15.10 Norra Vallgrund, Strandgränd, 15.15–15.40 Norra Vallgrund, Sommarösundintie 75, 15.50–16.15 Skatan, Österändsvägen 33, 16.25–16.50 Södra Vallgrund, paloasema, 17.05–17.35 Södra Vallgrund, Sommarösundintie 263, 17.45–18.05 Strömsgårdarna, Bulleråsintie 18.15–19.00 Norra Vallgrund, Söderuddentie 3.
Tiistai 20.5.: 9.00–10.45 Koivulahti, Kvevlax skola, 11.15–11.45 Västerhankmo, Hankmo skola 12.00–12.45 Petsmo skola 14.25–14.45 Singsby, Jungsundintie 157, 14.50–15.15 Singsby, Maravägen 10,
15.30–16.10 Iskmo, paloasema, 16.20–16.45 Jungsund, Nynäsinkuja 1, 16.50–17.10 Jungsund, Jungsundintie 575, 17.15–17.35 Jungsund, Kalvholmintie 108, 17.40–18.00 Kalvholm, Slompvägen 1, 18.05–18.25 Koskö, Kosköntie 704, 18.35–18.55 Karperö, Carpella, 19.00–19.25 Karperö, Staffanintie 6, 19.35–20.00 Karperö, Holmhaantie 3.
Kotiäänestys Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Tässä tapauksessa omaishoitajalla täytyy olla omaishoitosopimus kunnan kanssa.
Henkilön, joka haluaa äänestää ennakkoon kotonaan, on ilmoitettava siitä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 13. toukokuuta klo 16.00. Ilmoitus tehdään keskusvaalilautakunnalle, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, tai puhelimitse infopisteeseen, 327 7111. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.
Ennakkoäänestys hoitolaitoksissa Ennakkoäänestys järjestetään Solgårdin vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Ennakkoäänestyksen ajankohta ilmoitetaan laitoksessa. Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat henkilöt. 13/11/13 14:39
Ennakkoäänestys ulkomailla Mikäli olet ulkomailla vaalin aikaan, voit äänestää ennakkoon tietyissä Suomen edustustoissa tai edustustojen toimipaikoissa.
Ennakkoäänestys järjestetään 14.–17. toukokuuta. Joissakin ennakkoäänestyspaikoissa ennakkoäänestys järjestetään kaikkina neljänä ennakkoäänestyspäivänä. Useimmissa paikoissa ennakkoäänestys on kuitenkin mahdollista vain lyhyemmän ajan. Luettelon europarlamenttivaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista löydät osoitteesta www.vaalit.fi.
Ensimmäiset ympäristön- suojelumääräykset pian valmiit
Mustasaaren ympäristöterveydenhuoltoa, ympäristönsuojelua ja eläinlääkintää on hallinnoinut Länsirannikon ympäristöyksikkö vuodesta 2009. Yksikkö perustettiin vuonna 2009, ja tämän vuoden maaliskuun alusta alkaen ympäristönsuojelun päällikkö Harriet Perus-Marander on toiminut myös ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkönä.
Päällikköpesti ei oikeastaan ole Harriet PerusMaranderille uusi, koska hän on toiminut LiseLott Rintamäen sijaisena syksystä 2012. Hän työskentelee pääasiassa Närpiössä, joka on yksi yksikköön sisältyvistä kunnista, mutta yhden tai kaksi päivää viikossa Mustasaaren virastotalossa.
Kunta osallistuu yhteistoimintaan – Länsirannikon ympäristöyksikön yhteistoiminta-alue kattaa ympäristöterveydenhuollon osalta seitsemän kuntaa, kertoo Harriet. Mustasaaren lisäksi alueeseen kuuluvat Vöyri, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alue on hieman pienempi kattaen Mustasaaren, Närpiön, Kaskisen ja Kristiinankaupungin. Yksikön tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja turvata kuntalaisten terveyttä ja vähentää ja poistaa tekijöitä, joista voi aiheutua terveydellistä tai ympäristöhaittaa. Toimintaan kuuluu lupien myöntämistä, neuvontaa, tiedottamista, tarkastuksia ja näytteidenottoa.
– Tehtävänäni on johtaa ja kehittää toimintaa, ja toimin esittelijänä Länsirannikon seudullisessa valvontalautakunnassa ja ympäristöjaostossa. Länsirannikon valvontalautakunnassa ja ympäristöjaostossa on yhteistoimintakuntien luottamushenkilöitä.
Uusi asiakirja Harriet on osallistunut yhteistoimintaan osallistuvien kuntien
Ympäristöyksikön päällikkö Harriet Perus-Marander toimii maaliskuun alusta alkaen myös Länsirannikkon ympäristöyksikön ympäristöterveydenhuollon päällikkönä. KUVA: ANNA SAND
ympäristönsuojelumääräysten laadintaan, ja työ lähestyy loppuaan. – Vastaavaa asiakirjaa ei ole ollut aikaisemmin – tämä on ensimmäinen yhteenveto paikallisista ympäristönsuojelumääräyksistä. Kyse ei siis ole uusista asioista. Määräykset annetaan ympäristönsuojelulain nojalla ja niiden tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista kunnissa. Määräykset kuuluvat niin kuntalaisten ja yritysten kuin muidenkin asianosaisten noudatettaviksi.
– Oli haasteellista saada aikaan asiakirja, joka toimii kaikissa neljässä kunnassa.
Lopullinen ehdotus on nyt valmis viranomaisten, yhdistysten ja yhteisöjen annettua lausuntonsa ja huomautuksensa.
– Olemme pyrkineet ottamaan huomioon kaikki lausunnot mahdollisuuksien mukaan pitäen kuitenkin mielessä, ettei määräyksistä saa tulla liian vaikeita noudattaa.
Seuraavaksi asiakirja hyväksytään ympäristöjaostossa ja sen jälkeen kunkin kunnan valtuustossa ennen kuin se tulee voimaan.
– Toivon mukaan asiakirja saa hyväksynnän kevään kuluessa.
Ympäristöyksikkö vastaa yhteistoimintakuntien ympäristöterveydenhuollosta, ympäristönsuojelusta ja eläinlääkintähuollosta. Talous- ja uimavedet ovat osa yksikön monista valvontakohteista. KUVA: ANNA SAND
Länsirannikon ympäristöyksikkö
Ympäristöterveydenhuolto huolehtii elintarvikevalvonnasta, tuoteturvallisuusvalvonnasta, ympäristöhygienian valvonnasta (sisältää sisäilman, talousveden ja uimaveden laadun tutkimukset), terveysriskien arvioinnista ja valmiudesta ympäristöonnettomuuden varalta. Eläinlääkintähuoltoon kuuluu eläinten terveyden ja sairauksien hoito sekä muun eläinlääkäriavun antaminen, eläintautien vastustaminen ja ennaltaehkäiseminen, eläinsuojelu, eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon ja eläintenpidon terveydellinen valvonta ja tarkastus sekä lihan- ja maidontarkastus. Yhteistoiminta-alueen ympäristönsuojelun tehtäviin kuuluu ympäristö- ja maa-aineslupaasioiden käsittely, jätehuollon valvonta, vesistöjen ja muun vesiympäristön hajakuormituksen valvonta sekä ympäristönsuojelulle kuuluvien muiden lupa-asioiden käsittely ja lausuntojen antaminen. ?
Käytettävissä verkossa Parikymmensivuinen asiakirja tullaan julkaisemaan kunnan kotisivulla. Määräykset koskevat jätehuoltoa, jätevesiä, lannoitteita ja maanparannusaineita, kemikaaleja, pölyä, savua ja hajua sekä melua ja tärinää.
– Jätehuolto on oma vyyhtinsä, ja monet miettivät nyt jätevesiratkaisuaan vuoden 2016 määräajan lähestyessä, toteaa Harriet.
Länsirannikon ympäristöyksikkö valvoo määräysten noudattamista ja antaa ohjeita ja neuvoja. ■
Poimintoja kaavoituskatsauksen kohteista.
Yleiskaavat
Karperön–Singsbyn osayleiskaava Karperön–Singsbyn alueen osayleiskaavan laatiminen käynnistyy. Työ aloitetaan tarpeellisilla selvityksillä, ja keväällä 2014 aloitetaan alueen luontoinventointi.
Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava O2 Finland Oy on hakenut lupaa osayleiskaavan laatimiseen tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistamiseksi Merkkikalliolle. Alue sijaitsee Miekan, Taurilan, Voitilan, Vassorin ja Merikaarron välisellä metsäalueella. Kaavoitus toteutetaan yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa, sillä tuulivoimapuiston alue ulottuu kuntarajan yli. Alueen kokonaispinta-alasta noin 1 300 hehtaaria on Mustasaaren kunnan puolella ja noin 500 hehtaaria Vaasan kaupungin puolella. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on käynnistynyt. Tarkoituksena on, että osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoitus käynnistyy keväällä 2014. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2015 aikana.
Asemakaavat
Sepänkylän keskusta 1 Kaava-alue käsittää korttelit 6, 8, 221 ja 224. Korttelit kuuluvat Mustasaaren kunnan vuonna 2009 järjestämän ideakilpailun alueeseen ja sisältyvät runkosuunnitelmaan, joka laadittiin kilpailun jälkeen jatkosuunnitteluna. Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn runkosuunnitelman konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä, aktiivinen, vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle ja yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille sekä hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Pääajatuksena on, että kortteleita Kokkolantien molemmilla puolilla tiivistetään ja että Kokkolantie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit muokataan asuinkortteleiksi. Alueen potentiaalia yrityshotellin sijoituspaikaksi selvitetään. Kunnan omistamien maa-alueiden lisäksi asemakaavaan kuuluu yksityisomistuksessa olevia maa-alueita. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. Tarkistettu asemakaavaluonnos esitellään keväällä 2014. Tavoitteena on, että kaava voidaan hyväksyä vuoden 2014 aikana.
Kotimetsä 1 Kunnan asuinalueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen kunnan omistamalle maa-alueelle. Tavoitteena on asemakaavoittaa alue pientalorakentamista varten Bölen osayleiskaavan mukaisesti. Samalla luodaan edellytykset Bölentien ja Kotimetsäntien väliselle tieyhteydelle Bölen osayleiskaavan mukaisesti.
Asemakaavaluonnos esitellään keväällä 2014. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään talvella 2015.
Vikby II WasaGroup Oy on pyytänyt kuntaa laatimaan asemakaavan nk. Vikby II -alueelle. Alue sijaitsee Vikbyn yrityskeskuksen länsipuolella. WasaGroup Oy:n tarkoituksena on osallistua alueen kaavoitukseen, rahoitukseen ja rakentamiseen. Kunta ja WasaGroup Oy ovat tehneet asiasta aiesopimuksen. Asemakaavalla pyritään luomaan isoja rakennuskokonaisuuksia ja samalla maksimoimaan rakennusoikeus. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. Kaavoitus on tarkoitus kilpailuttaa keväällä 2014.
Kotipalvelu kattaa kodinhoitoavun ja tukipalvelut. Kodinhoitoapu tarkoittaa, että kotipalveluhenkilökunta tulee asiakkaan kotiin auttamaan päivittäisissä askareissa. Tavoitteena on, että asiakas voi asua kotonaan mahdollisimman kauan kotipalvelun ja muiden avohoitopalvelujen avulla.
Mustasaaressa on kuusi kotipalvelupiiriä, joista kullakin on oma kotipalvelunohjaaja ja henkilökunta. Sepänkylän kotipalvelupiirin kotipalvelunohjaajana toimii Göran Saal. Kotipalvelunohjaajan työ on lähinnä asiakas- ja henkilöstöhallintoa. Göran Saal kuvailee työtään vaihtelevaksi ja antoisaksi.
Hoito- ja palvelusuunnitelma Sepänkylän kotipalvelupiirillä on viitisenkymmentä säännöllisesti kotipalvelua saavaa asiakasta. Säännöllisen kotipalvelun lisäksi on asiakkaita, jotka saavat tilapäistä kotipalvelua sekä vain tukipalveluja saavia asiakkaita. Tavallisimpia tukipalveluja ovat turvapuhelin ja ateriapalvelu.
– Kotipalvelu voi vaihdella yhdestä käynnistä viikossa viiteen tai kuuteen käyntiin päivässä, kertoo Saal.
Kotipalvelua tarvitseva ottaa tavallisesti puhelimitse yhteyttä kotipalvelunohjaajaan. Palvelun tarve selvitetään ensimmäisen kontaktin yhteydessä.
– Palvelun suunnittelemiseksi teemme kotikäyntejä. Kotikäynnillä laadimme hoitoja palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa suunnitteluun osallistuu myös omaisia sekä kotisairaanhoitoja kuntoutushenkilökuntaa. Kotikäynnillä kerrotaan myös palvelumaksuista.
Työ ottaa ja antaa Göran Saalilla on pitkä kokemus vastaavista tehtävistä suuremmissa kaupungeissa. Hänestä toiminta on Mustasaaressa hyvin järjestetty, ja hän arvostaa henkilökunnan ja
Lähihoitaja Tommy Klemets, Lonny Aura ja kotipalvelunohjaaja Göran Saal. – Muutin äskettäin Folkhälsanin vuokra-asuntoon. Viihdyn erinomaisesti ja saan apua kotipalvelusta, sanoo Lonny. KUVA: LISBETH BÄCK
Kotipalvelu
Tukipalvelut: ateriapalvelu, turvapuhelin, kuljetuspalvelu, vaatehuolto, kylvetyspalvelu, päiväkeskus, dementiaryhmä ja toimintaterapia.
Kotipalvelu toimii päivittäin klo 7–22. Yöpartio on käytettävissä klo 21–7 Sepänkylässä, osassa PohjoisMustasaarta ja Koivulahdessa sekä Etelä- ja Itä-Mustasaaressa. Yöpartio tekee suunniteltuja kotikäyntejä ja turvapuhelinhälytyskäyntejä. Kotipalvelunohjaajien puhelinaika on klo 9–11.
Kotipalvelupiirit Raippaluoto-Björköby (06) 327 7984 Pohjois-Mustasaari (06) 359 1202 Koivulahti (06) 327 7978 Sepänkylä (06) 327 7292 Etelä- ja Itä-Mustasaari (06) 320 1194 Sulva (06) 344 0588
Kotipalvelu- ja kotisairaanhoitohenkilökunta on saanut kenttätyöhön uuden raportointivälineen. Matkapuhelimesta henkilökunta voi seurata työtehtäviä ja kirjata siihen suoritetut tehtävät. KUVA: LISBETH BÄCK
asiakkaiden läheistä ilmapiiriä.
– Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, mutta työhön osallistuu piirin koko henkilökunta.
Lähihoitaja Tommy Klemets on työskennellyt Sepänkylän kotipalvelussa kaksikymmentä vuotta. Hän tuntee asiakkaansa ja pitää ihmisten kanssa työskentelystä.
– Työ muuttuu yhä vaativammaksi, koska pyrimme siihen, että vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta työ myös antaa paljon. Eläkeläisillä on elämänviisautta ja he ovat hyvin myönteisiä ja kiitollisia. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Kunnan vanhusneuvosto seuraa aktiivisesti kunnan vanhustenhoitoa koskevia asioita. Neuvosto perustettiin jo vuonna 2001, mutta vastuu ja vaikutusvalta kasvoivat kesällä 2013 vanhuspalvelulain tultua voimaan.
Vanhusneuvoston jäsenet. Seisomassa vasemmalta Håkan Wikberg, Mona Back, puheenjohtaja Peter Sahlsten, Karl-Erik Borg, Gunnel Örn ja kunnanhallituksen edustaja Per Thomasfolk. Istumassa vasemmalta vanhusneuvoston sihteeri Viola Mitts, varapuheenjohtaja Ann-Charlott Willför ja Tuula Kleimola. KUVA: LISBETH BÄCK
Vanhusneuvoston tehtävänä on valvoa ikäihmisten oikeuksia, toiveita ja tarpeita kunnassa – niin suuria kuin pieniäkin.
– Olemme neuvoa-antava toimielin, joka jättää omia esityksiään ja antaa mielellään lausuntoja vanhustenhoitoa koskevissa asioissa kunnanhallitukselle ja lautakunnille. Edustamme suurta asukasryhmää ja haluamme tuoda heidän äänensä kuuluville kunnan kehittämisessä, sanoo puheenjohtaja Peter Sahlsten. Toimimme samalla linkkinä eläkeläisyhdistyksiin.
Ikäihmisten hyvinvoinnin hyväksi Vanhusneuvostolla ei ole omia talousarviomäärärahoja, mutta se on kunnan lakisääteinen toimielin. – Haluamme olla osallisia ja vaikuttaa suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten hyvinvoinnille, terveydelle, asumiselle ja mahdollisuuksille selvitä arkiaskareista.
Sepänkylä kasvaa rytisten ja on suosittu eläkeläisten asuinalue. Ennusteiden mukaan yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrä ylittää 500 muutamassa vuodessa. Vanhusneuvosto seuraa kehitystä ja osallistuu muun muassa Sepänkylän asuinympäristöjen ja liikenteen suunnitteluun.
Konkreettisia asioita Esimerkkinä konkreettisesta toiminnasta mainittakoon, että viime vuonna pidettiin seitsemän kokousta, joista laadittiin pöytäkirja, ja että Botniahallin hyvinvointipäivän työryhmät kokoontuivat yhtä monta kertaa.
Tekeillä on uusi vanhusneuvoston toimintaa esittelevä esite. KUVA: LISBETH BÄCK
– Kutsumme kokouksiimme poliitikkoja ja virkamiehiä. Yhteistyömme aikuisopiston kanssa toimii erinomaisen hyvin, ja järjestämme luentoja, jotka houkuttelevat satamäärin kuulijoita. Olemme onnistuneesti työskennelleet sen hyväksi, että yli 70-vuotiaat saavat lääkärintodistuksen ajokortin uusimista varten kotikunnassa. Olemme myös yksi Botniahallissa vuosittain järjestettävän senioreiden hyvinvointipäivän pääjärjestäjistä. Viime tapahtuma houkutteli lähes 3 000 kävijää, vanhusneuvosto kertoo. Usein esille nousevia asioita ovat esimerkiksi hidasteiden tarve kunnan eri osissa ja puutteelliset liikenneyhteydet kylistä kunnan taajamiin.
Kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan sisältyy tutustumisia kunnan asumisyksiköihin, seminaareja ja hankkeita, muun muassa vanhuspalvelulakiin liittyvää Kaste-pilottihanketta ja yhteistyötä seudun muiden vanhusneuvostojen kanssa.
Lopuksi vanhusneuvosto korostaa eläkeläisten ja ikäihmisten muodostamaa resurssia.
– Olemme hyviä kuluttajia vielä ikäihmisinäkin. Sitä ei pidä aliarvioida. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme! ■
Kuntayhtymä Vaasanseudun Areenat on Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin vuonna 1995 perustama kuntayhtymä, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää liikuntatoimintoja kuntayhtymän toimialueella. Vaasanseudun Areenat omistaa ja hallitsee kuntien yhteiseen käyttöön tarkoitettuja urheilutiloja eli vuonna 1997 valmistunutta Botniahallia ja vuonna 1999 laajennettua Vaasa Arena -jäähallia. Vaasanseudun Areenat tuottaa myös monenlaisia liikuntaan ja urheiluun liittyviä palveluja yksityisille ihmisille, yrityksille ja urheiluseuroille.
Vaasanseudun Areenojen liikuntatilojen käyttö ja kustannukset on jaettu Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin kesken.
Botniahallin harjoitusvuorot ja kustannukset jakautuvat puoliksi, mutta Vaasa Arenan käyttövuoroista ja kustannuksista Mustasaarella on Vaasaa pienempi osuus. Tähän asti Mustasaaren osuus Vaasa Arenasta on ollut 20 prosenttia, mutta maaliskuun alussa pidetyssä kokouksessa valtuusto
KUVA: VAASANSEUDUN AREENAT
päätti pienentää osuutta 16 prosenttiin.
Avoinna kaikelle kansalle Parhaiten Vaasanseudun Areenat tunnetaan aivan Sepänkylän keskustan liepeillä sijaitsevasta Botniahallista, joka palvelee liikunta- ja hyvinvointikeskuksena sekä myös monipuolisena messu-, konsertti- ja tapahtumahallina.
Pinta-alaltaan 16 000 neliömetrin suuruinen Botniahalli on Suomen suurin sisäurheiluja palloiluhalli, jossa on järjestetty useita hallikisoja. Näissä kisoissa on kisannut huippuurheilijoita aina ulkomaita myöten.
Huippu-urheilijoiden ja urheiluseurojen lisäksi Botniahalli tarjoaa liikunnan kokemuksia myös yksittäisille kuntalaisille ja yrityksille.
– Halli on avoinna urheilukaudella joka päivä aamuseitsemästä iltamyöhään. Sisäänpääsymaksua vastaan kuka tahansa voi tulla hallin kuntosaleille tai itse halliin kävelemään, juoksemaan, sauvakävelemään tai vaikka rullaluistelemaan – ja keli on aina mitä mainioin! Meillä on myös ohjattuja liikuntavuoroja sekä Personal trainerin palveluita, kertoo Vaasanseudun Areenojen johtaja Leena Ollila.
– Yksittäisten asiakkaiden lisäksi meillä käy myös paljon yritysten tyky-päivien liikuntaryhmiä.
KUVA: VAASANSEUDUN AREENAT
Tänä keväänä Botniahallin ryhmäliikuntatarjontaan kuuluvat juoksukoulu, senioreiden ohjattu kuntosali, miesten kuntoralli sekä kaksi kahvakuularyhmää.
Terveysliikuntakeskus Botniahalli haluaa profiloitua terveyttä, elämyksiä ja liikuntaa edistäväksi terveysliikuntakeskukseksi, joka toimii koko kansan liikunta- ja hyvinvointikeskuksena. Se haluaa olla myös alueen yritysten johtava työhyvinvointipalvelujen tuottaja ja kehittäjä.
Monipuoliset testaus- ja kuntovalmennuspalvelut palvelevat niin yksittäisiä ihmisiä kuin urheiluseuroja. – Pyrimme tuomaan terveysliikuntakeskusajatuksen esiin myös vastaanottoaulassa toimivassa kahvilassamme siten, että siellä on tarjolla terveellisiä ja mahdollisimman lisäaineettomia välipaloja. Valmistamme esimerkiksi smoothie-juomia tuoreista hedelmistä ja jauhamme kahvit tuoreista pavuista, kertoo Vaasanseudun Areenojen myyntipäällikkö Pia Reini, jonka vastuulle kuuluu myös
Botniahallin kahvilassa on tarjolla terveellisiä ja lisäaineettomia välipaloja sekä vastajauhettua kahvia, kertoo Leena Ollila. Kahvila toimii samalla myös Botniahallin infopisteenä. KUVA: JOHANNA HAVERI
Botniahallin kahvilatoiminta ja infopiste.
– Myös Botniahallin ravintolayrittäjä on muokannut tilausravintolan ruokalistaa entistä terveellisempään suuntaan.
Botniahalli on osa eurooppalaista Healthy Stadia -ketjua, joka edistää terveellisiä elämäntapoja.
Jalkapalloa ympäri vuoden Talviaikaan Botniahalli tarjoaa mainiot harjoitteluolosuhteet mustasaarelaisille ja vaasalaisille
Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä
On Mustasaaren ja Vaasan omistama kuntayhtymä. Omistaa ja hallinnoi Botniahallia ja Vaasa Arenaa. Botniahalli on Suomen suurin sisäliikuntahalli, jossa on Mondo-pinnoitetut juoksuradat, hyppy- ja heittosuorituspaikat, liikunta- ja kuntosalit, salibandykaukalo sekä täysimittainen tekonurmikenttä ja ulkona sijaitseva lämmitettävä tekonurmikenttä. Vaasa Arena on nykyaikainen kolmen – pian neljän – jään jääurheilukeskus, jossa on kilpajääkentän lisäksi harjoitusjääkenttiä, kuntosali ja liikuntatiloja. Sekä Botniahallia että Vaasa Arenaa voidaan käyttää myös muiden kuin urheilutapahtumien järjestämiseen. www.vaasanseudunareenat.fi ?
jalkapalloilijoille. Molemmat kunnat huolehtivat sisäjalkapallokentän prime time -aikaan olevien vuorojen jakamisesta oman kuntansa jalkapallojoukkueille.
Tekonurmi levitetään Botniahalliin joulukuussa ja
KUVA: LISBETH BÄCK
kääritään pois maaliskuun lopussa. Muuna aikana jalkapalloilijoita palvelee ulkona oleva lämmitettävä tekonurmi. Tekonurmi rajoittaa hallin käyttöä muuhun kuin urheilutarkoitukseen. Siksi Vaasanseudun Areenat on selvittänyt mahdollisen siirrettävän katteen hankkimista tekonurmen päälle. Se on kuitenkin niin suuri investointi, että järkevämpää olisi ehkä rakentaa kevyt halli ulkotekonurmen päälle ja siten pidentää ulkotekonurmen käyttöaikaa ja vastaavasti lyhentää sisätekonurmen käyttöaikaa.
Uusi harjoitusjää valmistumassa Vaasan Kuparisaaressa sijaitsevassa Vaasa Arenassa on vielä toistaiseksi käytössä kilpajään lisäksi kaksi harjoitusjäätä. Toukokuussa jäähallin yhteyteen valmistuu lisärakennus, jossa on muun muassa kolmas harjoitusjää sekä liikunta- tai kokoussaliksi soveltuva monitoimitila.
Rakentaminen jatkuu uudisrakennuksen valmistuttua, sillä Vaasa Arenan tilojen pääkäyttäjän jääkiekkoseura Vaasan Sportin edustusjoukkueen pääsy jääkiekon
SM-liigaan edellyttää myös katsomoremonttia.
Tuo remontti toteutetaan kesän aikana ennen syksyllä alkavaa uutta sarjakautta.
Uuden harjoitusjään valmistuminen tuo lisää jäävuoroja Vaasa Arenaan. Siitä hyötyvät urheiluseurojen lisäksi myös satunnaiset jääurheilun harrastajat, sillä lisävuoroista osa kanavoituu myös yleisiin jäävuoroihin.
Jääkiekon lisäksi Vaasa Arenassa voi harrastaa kaukalopalloa, curlingia sekä taito- ja yleisöluistelua. Lisäksi hallissa on oheisharjoitteluun soveltuva kuntosali ja liikuntasali. ■
Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia
■ KANSIKUVA. Vaasanseudun Areenoiden myyntipäällikkö Pia Reinillä on myös liikunnanohjaajan ja Personal Trainerin koulutus, joten hän voi tarvittaessa ohjata liikuntatuokioita ja huolehtia fysiikkavalmennuksesta. KUVA: JOHANNA HAVERI
KUVA: VAASANSEUDUN AREENAT
