Mustasaari tiedottaa 2/2013

MUSTASAARI tiedottaa TIEDOTUSLEHTI HUHTIKUU 2013

Askartelua ja käsitöitä Kursseja ja näyttelyjä aikuisopistossa ja Senioripisteessä • 14–15

LABORATORIOON AJANVARAUKSELLA

MUSTASAAREN VIESTI

Varaa aika etukäteen, niin vältyt jonottamiselta. • 3

Tämän vuoden viesti juostaan 19.5. • 16

2 2 4

pääkirjoitus | sisältö pääkirjoitus • sisältö

Meille kelpaa vain paras Mustasaaren uusi kunnanvaltuusto on aloittanut työnsä. Valtuuston oli lähes ensi­ töikseen otettava kantaa valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakenne­ uudistuksesta. Mustasaaren kunnan kanta voidaan tiivistää seuraavaan kolmeen kohtaan: Mustasaaren kunnan mielestä lain ei pidä perustua kvantitatiivisiin kriteereihin kuten syntyneiden määrään, tarkkaan asukaslukuun, yhteiskuntarakenteeseen ja pendelöinti­asteeseen. Sen sijaan Mustasaaren kunta katsoo, että lain tulee perustua yleisiin tavoitteisiin, jotka eivät ole aikaan sidottuja ja jotka perustuvat perustuslain velvoitteisiin eli väestön perusoikeuksien, kunnallisen itsehallinnon, kuntien talouden ja Suomen molempien kansalliskielten vahvistamiseen.

1. Kuntien välisen yhteistyön vahvistaminen on asetettava tasavertaiseen asemaan kuntaliitosten kanssa lainsäädännön tavoitteena.

2. Mustasaaren kunta ei halua hätäillä päätöksenteossa. Kirjoitushetkellä ei ole tiedossa, miten valtio haluaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään. On kohtuutonta odottaa, että kunnat voisivat laatia syvällisiä liitosselvityksiä 30.4.2014 mennessä, kuten lakiluonnoksessa esitetään.

Lisäksi kunnanvaltuusto huomauttaa, että suunnitellun kuntauudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat epäselviä.

Pohdimme varmasti vielä pitkään, pitäisikö alueella toteuttaa kuntaliitoksia vai ei. Ihmisillä on asiasta erilaisia käsityksiä, myös Mustasaaressa. Olennaista kuitenkin on, että päätöksen­teko pohjautuu perusoikeuksiin, todellisuuteen ja kaikkien etuun. Pohjanmaa on hyvä ja monimuotoinen maakunta. Meille kelpaa vain paras.

Rurik Ahlberg kunnanjohtaja

Kaavoitus

Jätteenkäsittely

Maakuntakaava ohjaa kunnan kaavoitusta.

Suuri osa jätteestä voidaan kierrättää.

6

8

MUSTASAARI tiedottaa HUHTIKUU 2013

Potku-hanke

Perusopetus

JULKAISIJA

Pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja hoito.

Oppilaat saavat hyvän perustan elämään.

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mustasaaren kunta Linda Jakobsson-Pada linda.jakobsson-pada@mustasaari.fi puh. (06) 327 7187

OSOITE

9

10

Lukuvuoden 2013–2014 työajat

Koulut alkavat 13. elokuuta......................................................................................................3

Kevät koittaa Stundarsissa

Vappujuhla, taidenäyttely ja käsityöläispäiviä..........................................................................4

Lastenjuhlat Zitissä

Pidä synttärit Nuorisotalo Zitissä.............................................................................................4

Ajankohtaiset kaavat

Katsaus vuoden kaavoitusprojekteihin............................................................................ 5

Mustasaaren juoksija

Juoksucup käynnistyy Skatilassa 13. huhtikuuta...................................................................16

VASEK

VASEK auttaa löytämään toimitiloja.......................................................................................16

Lue myös: Tietoa kesänumerosta 3 • Työrinki 4 • Nurmikenttien ja liikuntasalien harjoitus­vuorot 4

MUSTASAARI tiedottaa

Mustasaaren kunta Viestintä Keskustie 4 65610 Mustasaari info@mustasaari.fi puh. (06) 327 7111 faksi (06) 322 3270

TOIMITUSNEUVOSTO

Linda Jakobsson-Pada, Solveig Söderback, Matias Båsk, Tommy Lahti

KÄÄNNÖKSET

Mustasaaren kunta, jos ei muuta mainita

ILMESTYMISPÄIVÄ

10.4.2013 Seuraava numero 29.5.2013

PAINOTALO

Mustasaaren Painotalo Oy

LEVIKKI 9 000

ISSN

ISSN-L 1799-5183 ISSN 1799-5183 (Print/Painettu) ISSN 1799-5191 (Online) ISSN 1799-5205 (Verkkojulkaisu)

KANSIKUVA Viola Mitts

lyhyet tiedotteet

Vältät jonottamisen, kun varaat ajan laboratorioon etukäteen. ARKISTOKUVA

Varaa näytteenottoaika etukäteen, niin vältyt jonottamiselta

Lukuvuoden 2013–2014 työajat

Kesänumeron tapahtumakalenteri

► Nyt voit varata etukäteen ajan Mustasaaren terveyskeskuksen laboratorioon tai terveysasemien näytteenottoon Koivulahdessa, Helsingbyssä, Sulvalla ja Raippaluodossa.

Syyslukukausi 13.8.–20.12.2013

Näytteenottoa varten tarvitset aina terveyskeskuslääkärin, Vaasan keskussairaalan tai jonkin muun sairaalan lähetteen.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

► Järjestääkö yhdistyksenne tapahtumia kesän aikana? Nyt voitte mainostaa niitä Mustasaaren tapahtumakalenterissa.

Ajan varaaminen etukäteen verkossa

Kevätlukukausi 7.1.–31.5.2014

www.mustasaari.fi. Valitse kohta Terveyden- ja sairaanhoito ja paina kuvaketta ”Varaa aika laboratorioon”.

Syysloma 17.–18.10.

Joululoma 21.12.2013–6.1.2014

Hiihtoloma 24.–28.2.

Halutessasi voit muuttaa tai perua näytteenottoajan varauksen yhteydessä saamasi varaustunnuksen avulla.

Pääsiäisloma 18.–21.4.

Ajan varaaminen terveysaseman sairaanhoidon neuvonnasta

Helatorstai 29.5.

Vappu 1.5.

Koivulahti, puh. 327 7971 Helsingby-Veikkaala, puh. 327 7961 Sulva, puh. 327 7951 Raippaluoto-Björköby, puh. 327 7981 Sepänkylä, puh. 327 7484 Pohjois-Mustasaari, puh. 327 7487

HUOM.! Terveysasemilla ei oteta EKG:tä.

Näytteenotto ilman ajanvarausta

Terveyskeskuksen laboratorio maanantai–perjantai klo 7.30–14. ■

Mustasaaren virastotalo Keskustie 4 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 322 3270 Mustasaaren terveyskeskus Vanha Karperöntie 17 B 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7411 Faksi: +358 (0)6 327 7465

Pidätamme itsellemme oikeuden hyväksyä tai hylätä tapahtuma­ ilmoituksen ja muokata sen sisältöä.

Lue lisää osoitteessa www.mustasaari.fi/tapahtumat. ■

Jos olet varannut näytteenottoajan etukäteen, sinun ei tarvitse ottaa jonotus­ numeroa eikä ilmoittautua. Voit istua odottamaan, kunnes sinut kutsutaan.

Yhteystiedot

1.6.–1.9. järjestettävät tapahtumat julkaistaan internetissä ja Mustasaari tiedottaa -lehden seuraavassa numerossa. Jotta tapahtumanne ehtii mukaan lehteen, jättäkää ilmoitus viimeistään 30.4.

Mustasaaren kulttuuritalo Koulutie 1 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 327 7268 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mustasaari.fi info@mustasaari.fi Internet www.mustasaari.fi Kunnan puhelinluettelo verkossa www.mustasaari.fi/yhteystiedot

Mainosta kesänumerossa ► Tänäkin vuonna mustasaarelais­ yritykset voivat mainostaa matkailuun ja kesään liittyviä palvelujaan kesänumerossa. ■

Aukioloajat Mustasaaren virastotalo arkisin 8–16 Mustasaaren terveyskeskus arkisin 8–16 arkisin 16–22 (Vaasan pääterveysasema) lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 8–16 (Vaasan pääterveysasema) maanantaista sunnuntaihin 22–8 (Vaasan keskussairaala) Mustasaaren pääkirjasto maanantaista torstaihin 10–20 perjantaisin 10–16

 MUSTASAARI tiedottaa

3 9

4 6 4

lyhyet tiedotteet

Kokouskalenteri Viikko 16 Kunnanhallitus 15.4.

Rakennuslautakunta 17.4.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 18.4.

Viikko 17 Kunnanvaltuusto 22.4.

Sivistyslautakunta 23.4.

Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 24.4.

Sosiaalilautakunta 24.4.

Hoivalautakunta 24.4.

Kehittämisjaosto 25.4.

Viikko 19 Kunnanhallitus 6.5.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 8.5.

Viikko 20 Rakennuslautakunta 15.5.

Viikko 21 Kunnanhallitus 20.5.

Kehittämisjaosto 23.5.

Viikko 22 Sivistyslautakunta 28.5.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 30.5.

Viikko 23 Kunnanhallitus 3.6.

Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 5.6.

Hoivalautakunta 5.6.

Kyläkauppa. ARKISTOKUVA

Stundarsin kevät ► Stundarsin kevät alkaa iloisella vappujuhlalla. Ohjelmassa on laulua ja musiikkiesityksiä klo 12–16.

Sinä 14–18-vuotias nuori!

Vappujuhlassa avataan myös kahden taidegraafikon, Sini Björkholmin ja Janika Herlevin, Grafiikkaa-näyttely. Leikkipaikat ovat auki. Myytävänä kahvia ja hillopossuja. Ilmainen sisäänpääsy!

Liity Työrinkiin!

Toukokuussa Stundarsissa vierailee satoja eri-ikäisiä lapsia. Tänä vuonna uutta on Kevätleikki-aamupäivät, jotka tarjoavat vauhdikasta ja leikin­ täyteistä ohjelmaa erityisesti päiväkoti-ikäisille.

Toukokuussa järjestettäville Käsityöläispäiville voivat ilmoittautua sekä lapset että aikuiset. Käsityöläispäivinä museokylä on aamupäivisin täynnä käsityöläisiä esittelemässä taitojaan.

Viikko 24 Kunnanvaltuusto 10.6.

Sosiaalilautakunta 12.6.

Kehittämisjaosto 13.6.

Viikko 25 Kunnanhallitus 17.6.

Rakennuslautakunta 19.6.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 19.6.

Viikko 33 Rakennuslautakunta 14.8.

Viikko 34 Sivistyslautakunta 20.8.

Viikko 35 Kehittämisjaosto 28.8.

Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 29.8.

Viikko 36 Sosiaalilautakunta 4.9.

Hoivalautakunta 4.9. www.mustasaari.fi/ paatoksenteko

Tiedustelut ja varaukset: Stundars, puh. 06 344 2200 tai info@stundars.fi. ■

LASTENJUHLAT NUORISOTALO ZITISSÄ Aiheuttaako jokavuotinen syntymä­ päiväjuhlien järjestäminen stressiä?

Meillä on asiaan ratkaisu – pidä juhlat nuorisotalo Zitissä!

Paikalla on kaksi ohjaajaa, jotka takaavat, että lapsilla on hauskaa ja aika kuluu mukavasti.

Sinun tarvitsee päättää vain, ketkä kutsutaan, ja jakaa kutsut.



Järjestämme juhlia 7–12-vuotiaille.

Hintaan vaikuttaa, järjestätkö itse kakun ja muun tarjottavan.

Soita ja varaa! (vähintään 7 arkipäivää etukäteen) (06) 327 7162 www.mustasaari.fi/vapaa-aika

MUSTASAARI tiedottaa

Haluatko tienata vähän taskurahaa? www.tyorinki.fi Tarvitsetko apua arjen askareissa?

Soita Työrinkiin!

Maanantaista torstaihin klo 9–13, (06) 322 5570

kaavoitus

Ajankohtaisia kaavoja Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen Kunnan tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen pohjautuva osayleiskaava, jossa huomioidaan kunnan ja varsinkin kuntakeskuksen erityispiirteet. Tarkistetun osayleiskaavan on tukeuduttava kunnan strategioihin ja hyödynnettävä ja tiivistettävä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavan lähtökohtana on luoda turvallinen ja tasapainoinen elinympäristö eri väestöryhmille ja hyvät toimintaedellytykset elinkeinoelämälle.

Kaavassa alueidenkäyttö määritellään selvästi sekä ydinkeskustan vielä rakentamatto­milla alueilla että valtatien 8 uuden linjauksen ympäristössä olevilla alueilla. Lisäksi kaavassa määritellään jo rakennetut alueet, joiden alueidenkäyttöä kehitetään.

Kaavoitusprosessi alkoi syksyllä 2012. Tavoitteena on, että osayleiskaavaluonnos esitellään keväällä 2013. Aikataulun lähtökohtana on, että kaava hyväksytään keväällä 2014.

Sepänkylä, asemakaavan muutos kortteleissa 6 ja 8 Tavoitteena on selvittää edellytykset asemakaavan muutokselle Sepänkylän kortteleissa 6 ja 8.

Korttelit kuuluvat Mustasaaren kunnan vuonna 2009 järjestämän ideakilpailun alueeseen ja sisältyvät runkosuunnitelmaan, joka laadittiin kilpailun jälkeen jatkosuunnitteluna.

Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn runkosuunni­telman konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä, aktiivinen, vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Pääajatuksena on, että kortteleita Kokkolantien molemmilla puolilla tiivistetään ja että Kokkolantie muutetaan pää­ kaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit kaavoitetaan asuin- ja toimitilarakennuk­ sille. Alueen potentiaalia yrityshotellin sijoitus­ paikaksi selvitetään. Kunnan omistamien

maa-alueiden lisäksi asemakaavaan kuuluu yksityisten omistamia maa-alueita. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä.

Kaavoitusprosessi käynnistetään keväällä 2013.

Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään keväällä 2014.

muutos laaditaan kiinteistöosakeyhtiö Fastighets Ab Kvevlax centrumin omistajien aloitteesta.

Asemakaava edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä.

Kaavaluonnos esitellään keväällä 2013. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2013 aikana.

Sepänkylä, Storgård (uusi asemakaava-alue) Kunta omistaa noin 11 hehtaarin suuruisen alueen Sepänkylän pohjoisosasta terveyskeskuksen läheltä, Norrgårdsbackvägenin ja Siirintien väliseltä alueelta. Tavoitteena on kaavoittaa alue pääasiassa omakoti-, rivi- ja kerrostaloille, mutta kaavoituksen yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta julkisten palvelujen sijoittamiseen alueelle. Asemakaava käsittää ensisijaisesti kunnan omistamia maa-alueita.

Asemakaavoitus käynnistetään talvella 2013.

Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään keväällä 2014.

Böle, Svedjentien jatke (Böle II) Svedjentietä jatkamalla luodaan edellytykset uude­lle tieyhteydelle Mustasaaren ja Vaasan välille. Asemakaavaan kuuluu myös lähipalvelujen alue ja pientaloasutuksen alueita.

Kaavoitus toteutetaan yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Kaavaehdotus käsitellään keväällä 2013. Tavoitteena on lainvoimainen kaava syksyllä 2013.

Koivulahti, asemakaavan muutos korttelissa 21 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet kerrostalojen rakentamiseen Herrgårdsbackenille. Kylän keskustaan, kylän palvelutarjonnan välittömään yhteyteen, pyritään luomaan uusi ja houkutteleva tehokkaan kerrostaloasutuksen alue. Asemakaavan

Lintuvuoren yrityskeskus, asemakaavan laajennus Tavoitteena on laajentaa yrityskeskusta ja samalla huomioida liikenneverkon tulevat muutokset. Asemakaavalla osoitetaan uusi tieliittymä Sepänkylän ohikulkutien suuntaan, ja liittymän on tarkoitus palvella Lintuvuoren ohella myös Stormossenia ja Westenergyä.

Kaavoitusprosessi on käynnistetty, ja kaavaluonnos esitellään keväällä 2013. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään valtuustossa vuoden 2013 aikana.

Teksti & grafiikka Marika Häggblom kaavoitusteknikko

MUSTASAARI tiedottaa

5 7

6 6 4

kaavoitus

Maakuntakaavoitus ohjaa kuntien maankäyttöä

Mustasaaren kunta tekee – muiden Pohjanmaan kuntien tapaan – kaavoitusasioissa läheistä yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa, joka vastaa Pohjanmaan maakunnan maakuntakaavoituksesta ja alueiden kehittämisestä.

KUVA: LISBETH BÄCK

M

aankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelu on jaettu maakunta- ja kuntatasoille niin, että maakuntaliitot laativat maakuntakaavoja ja kunnat puolestaan yleis- ja asema­ kaavoja.

– Maakuntakaava on nimensä mukaan laajempi kuin kuntatason kaavat ja siihen kuuluvat vain sellaiset aiheet ja aluevaraukset, joilla on seudullista merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulivoimarakentamiseen tai kauppakeskus­ rakentamiseen liittyvät alueet,

kertoo maaliskuun alussa virallisesti Pohjanmaan liiton kaavoitusjohtajan virassa aloittanut Ann Holm. Holm on ollut Pohjanmaan liiton palve­ luksessa vuodesta 2009 lähtien ja toimi sitä ennen kaavoitustehtävissä Vaasan kaupunki­ suunnittelussa, joten myös

Kaavoitusjohtaja Ann Holm ja suunnitteluinsinööri Jan Wikström tarkastelevat vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tuulivoimarakentamiselle varattuja alueita. KUVA: JOHANNA HAVERI

MUSTASAARI tiedottaa

kuntien kaavoitusasiat hänelle tuttuja.

ovat

Aikaa vievä prosessi Maakuntakaavoitus on prosessi, joka vie aikaa. Siinä on paljon samoja piirteitä kuin kuntien kaavoitusprosesseissa­ kin, mutta maakuntakaavat on lisäksi vahvistettava ympäristöministeriössä, mihin kuluu aikaa yleensä vähintään vuosi.

Maakuntakaavoitusta lähdetään toteuttamaan maakuntahallituksen päätöksellä.

Maa­­kuntakaavan tarpeeseen vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö tai yleinen kehitys, jota ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa aiemmin.

Kaavoitusprosessin alussa laaditaan osallistumis- ja arviointi­suunnitelma, jota päivitetään kaavoituksen edetessä.

Suunnitelmasta käyvät ilmi kaavatyön lähtökohta ja tavoitteet, miten kaavoituksessa edetään, kuinka kaavoitukseen voi osallistua, ja miten työtä arvioi­ daan. Kaavasta tehdään alkuvaiheessa kaavaluonnos ja sitten kaavaehdotus, jonka maa­kuntahallitus ja myöhem-

kaavoitus

II Tavoitteet I Aloitus

IV Ehdotus III Valmistelu

VI Vahvistaminen V Hyväksyminen

VII Seuranta

Vaikutusmahdollisuus Vaikutusten arviointi

Maakuntakaavaprosessin eri vaiheet. LÄHDE: POHJANMAAN LIITTO

min maakuntavaltuusto hyväk­ syvät. Hyväksytty kaavaehdotus lähetetään ympäristö­minis­te­ riöön vahvistettavaksi.

Kunnat, viranomaiset, yhtei­söt, toimijat ja myös yksit­ täiset ihmiset voivat vai­kuttaa maakuntakaavan prosessin eri vaiheissa, sillä kaava-asiakirjat ovat julkisesti näh­ tä­ villä useassa eri vaiheessa. Kunnat ja viranomaiset voivat antaa lausuntoja kaavaluonnok­sesta ja kaavaehdotuksesta, muut osalliset voivat esittää mieli­ piteitä kaavaluonnos­vaiheessa tai tehdä kirjallisia muistutuksia kaavaehdotukses­ta. Kaikki nämä palautteet käsitellään liitossa ja niistä tehdään vastineet, jotka maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy. Jos kaava­ ehdotukseen tulee palautteiden ansiosta paljon muutoksia, kaava-asiakirjat tulevat uudelleen nähtäville.

– Kunnat ovat hyvin aktiivisesti mukana kaavoitustyössä koko prosessin aikana, mutta toivoisin enemmän osallistumista myös yksittäisiltä ihmisiltä. Vaikka maakuntakaava voi tuntua kaukaiselta asialta, se vaikuttaa vahvasti kuntien kaavoitukseen ja sitä kautta myös kuntalaisten arkeen, Holm toteaa.

Muusta maakuntakaavoituksesta poiketen tuulivoimakaava on saanut paljon palautetta myös suurelta yleisöltä.

Kaavatyötä toteuttaneet suunnit­telu­insinöörit Jan Wik­ ström ja Pirjo Niemi ovat olleet paljon tekemissä asukkai­ den kanssa prosessin aikana.

– Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä kaikissa maakunnan kunnissa, liitossa sekä liiton verkkosivuilla.

Tavoitteena on hyväksyttää kaava maakuntavaltuustossa marraskuussa, jotta se saataisiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi joulukuun aikana.

Silloin kaava olisi lainvoimainen aikaisintaan loppuvuodesta 2014, Holm laskeskelee.

Isojen tuulivoimapuistojen rakentaminen Pohjanmaan kuntiin ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin kuntien yleiskaavat ja asemakaavat niiden osalta on hyväksytty ja ympäristövaikutusten arvioinnit tehty. Liitto onkin rohkaissut kuntia tekemään omia kaavoitusprosesse-

jaan samanaikaisesti maa­ kunta­ kaavan kanssa, jotta raken­­ta­misen aloittaminen olisi mahdollista sitten, kun maakuntakaava valmistuu.

– Maakuntakaava ottaa huo­mioon vain sellaiset tuuli­ voimapuistot, joissa on vähintään 10 tuulivoimalaa. Sitä pienemmille tuulivoimapuistoille kunnat voivat kaavoittaa alueita odottamatta maakuntakaavan valmistumista, Holm huomauttaa.

Tavoitteena elinvoimainen Pohjanmaa Maakuntakaavoitus samoin kuin liiton muut tehtävät tähtäävät siihen, että Pohjan­ maan maakunta kehittyisi ja säilyisi elinvoimaisena ja voimakkaiden keskuskaupunkien lisäksi maakunnassa olisi myös vahvasti eläviä kyliä. Liiton tavoitteena on toimia tasapuolisesti kaikissa maakunnan kolmessa seutukunnassa, Vaasa, Pietarsaari ja Suupohjan rannikkoseutu.

Liiton tehtävien muuttuminen ja kehittyminen kehittää myös liiton sisäistä toimintaa sekä yhteistyömuotoja. Esi­ merkiksi liikennejärjestelmä­ suunnittelun koordinoinnin lisääminen osaksi liiton tehtäviä on johtanut uuden liikenne­ asiantuntija Tero Voldin rekrytoimiseen sekä lisännyt yhteistyötä koskien liikenteen suunnittelua ELY-keskuksen ja alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

– Liitossa tehtävä työ vaikuttaa monella tapaa kuntiin ja kuntien asukkaisiin.

Siksi toivonkin, että ihmiset osallistuisivat aktiivisesti tähän työhön ja ottamalla tänään kantaa niihin asioihin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä huomenna, Holm toteaa. ■ Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia

Kaavoitus kunnassa Edellisessä numerossa oli artikkeli kunnan kaavoituk­ sesta.

!

KUVA: LISBETH BÄCK

Tuulivoima herättää tunteita Tällä hetkellä ajankohtainen kaavoitusasia Pohjanmaan liitossa on uusiutuvan energian vaihemaakuntakaava eli puhekielessä tuulivoimakaava. Sen tavoitteena on ohjata uusiutuvan energiantuotannon rakenta­ mista Pohjanmaan maakunnassa ja se painottuu pitkälti juuri tuulivoimarakentamiseen.

MUSTASAARI tiedottaa

7 7

8 6

lajittelu

Lajittele oikein Nina Lindman toimii Stormossenin modernin jätelaitoksen viestintäpäällikkönä.

– Minun ja neuvontavastaavan tehtävänä on huolehtia siitä, että ihmiset tietävät, mitä tehdä roskille. Tietoa jaetaan helposti ymmärrettävässä muodossa muun muassa aktiivisen neuvonnan avulla ja esitteissä, omassa lehdessä ja osoitteessa www.stormossen.fi.

– Tehtävä on hyvin laaja ja apunamme ovatkin muun muassa koulut, yhdistykset ja 4H.

R

oskien lajittelu muuttui 1. syyskuuta 2012 Westenergyn aloitettua toimintansa. Jätteet, jotka laji­ teltiin aikaisemmin keittiö- ja karkeajätteeksi, kuuluvat nyt poltettavan jätteen astiaan.

Westenergy muuttaa poltettavan jätteen lopulta sähköksi ja kaukolämmöksi. Biojätteelle, siis ruoantähteille, on oma astia. Paperi, lasi, metalli ja paristot lajitellaan erikseen entiseen tapaan.

Ei metallia poltettavan jätteen joukkoon Kuinka on sujunut?

– Metalli on ongelma kaikesta poltettavasta jätteestä huolehtivalle Westenergylle.

Metalli ei pala, eikä siksi kuulu poltettaviin. Poltettavaksi tulevan materiaalin joukosta löytyy kaikkea säilykepurkeista ja leivänpaahtimista televisioihin.

Se ei ole hyvä asia. Lasilla ja kipsilläkään ei ole lämpöarvoa, ne vain kuormittavat laitteita.

Kaikki kotitaloudet maksavat

vuosittain ekomaksun ja voivat kuljettaa muun muassa metallin ja vaarallisen jätteen ilmaiseksi johonkin kahdestatoista hyötykäyttöasemastamme, kertoo Lindman.

– Siirtymäaikana on tavattu myös jonkin verran biojätettä.

Ruoantähteistä ei aiheudu yhtä paljon harmia kuin metallista, mutta biojätteestä ei ole täällä yhtä paljon hyötyä kuin Stormossenin jätekeskuksen biokaasulaitoksessa.

– Toivomme todella paljon biojätettä. Toivomme mahdolli­ simman monen osallistuvan ympäristötalkoisiimme!

– Biojätteestä tulee kompostimultaa ja biokaasua, joka jalostetaan tulevaisuudessa ajoneuvojen polttoaineeksi biokaasulaitoksessamme. Bio­kaasu­ laitoksessa biojätteestä on hyötyä, mutta Westenergyssä se vain vähentää poltettavasta jätteestä saatavan lämmön määrää.

Eihän kukaan polta ruoantähteitä saunankiukaassakaan.

Toimitaan yhdessä hyödylli­ sesti, hän hymyilee.

Hyötykäyttöasemien henkilökunta auttaa lajittelussa. Stormossen on avoinna aina maanantaista perjantaihin. KUVA: LISBETH BÄCK

MUSTASAARI tiedottaa

Hän kertoo, että biokaasulaitoksessa tuotetaan tällä hetkellä sähköä ja lämpöä muun muassa kolmen Lintuvuorella sijaitsevan kiinteistön lämmitykseen, Botniahalliin ja Stor­ mossenin omaan käyttöön.

Biojätettä varten on neljä hyvää pussivaihtoehtoa: sanomalehdestä taiteltu pussi, kaupasta ostettu paperinen biojätepussi, muut paperipussit, esimerkiksi tyhjät jauhopussit, tai vastikään hyväksytty muovia muistuttava ruskea maissitärkkelyspussi.

– Kaupoissa myytävät vihreät, muovia muistuttavat biojätepussit aiheuttavat tukoksia ja muuttuvat liisteriksi mädä­ tys­laitoksessamme, Lindman kertoo.

kuusi Pohjanmaan kuntaa ja se työllistää 40 henkilöä. Tuki­ kohta on Koivulahdessa ja suuri osa sinne tulevasta jätteestä voidaan kierrättää, joko materiaalina tai energiaksi.

Nykyisin kierrätetään kokonaiset 95 prosenttia.

– Lajittelu ei ole vaikeaa.

Yhdessä voimme tehdä paljon kannattavan uusiutumisen hyväksi. Stormosseniin voi tutustua lähemmin Avointen ovien päivänä, tänä vuonna 4. toukokuuta. Alueella on opastettuja kierroksia, tarjoilua ja kaikkea mukavaa, kertoo Nina.

Lehtemme jaetaan huhtikuussa jokaiseen talouteen ja touko- ja kesäkuussa on kuuden viikon ekobiilikampanja. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

Lajittelu on helppoa Kaikissa kotitalouksissa syntyy jätettä. Se on tätä päivää. Lind­ man on tyytyväinen, että Stormossen perustettiin jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Stormossenin omistaa Stormossen on testannut ja hyväksynyt uudenlaisen tärkkelyspohjaisen biojätepussin. Nina Lindman esittelee ruskeaa pussia. KUVA: LISBETH BÄCK

terveydenhoito

Potilas kuljettajan paikalle Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue osallistuu Potku-hankkeeseen, joka on Väli-Suomen valtakunnallinen Kaste-hanke. Potku-hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

J

o hankkeen nimestä Potku – Potilas kuljettajan paikalle – näkyy sen keskeinen sanoma: potilas on ohjaimissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää terveyskes­ kuksen ehkäisevää työtä ja pitkäaikaissairaiden hoitoa sekä kehittää palveluja, jotka tukevat potilaan aktiivista osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen.

Potku1:n aikana aloitettiin kehittämistyö pitkäaikais­ sairaiden omahoidon tukemiseksi, ja työtä jatketaan nyt Potku2-hankkeessa. Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä voida­ an mainita pitkäaikais­ sairaille laadittava yksilöllinen hoitosuunnitelma ja potilaan omahoidon ja oman aktiivisuuden tukeminen ryhmätoiminnalla.

Elintaparyhmät Hankkeessa on kokeiltu erilaisia ryhmätoimintamuotoja.

Osallistujat ovat pitäneet erityi­ sesti Ikihyvä-elintapaohjaus­ ryhmistä. Ikihyvä-elintapa­­r yh­ mien kohderyhmänä ovat ihmiset, joilla on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Mustasaaren terveyskeskuk­ sessa on tavoitteena saada käyntiin tämäntyyppinen ryhmätuki syksyksi.

Kaikki diabetesriskitestissä yli 15 pistettä saaneet hyötyisivät osallistumisesta elintaparyhmään, jossa opitaan lisää ruokavaliosta ja liikunnasta omahoidon tueksi.

Tiedämme jo kokemuk­ sesta, että käynnit hoitajan vastaanotolla ja perinteinen luentomalli eivät aina riitä kannustamaan pysyviin elin­ tapa­muutoksiin.

Ikihyväelintaparyhmissä hyödynnetään osallistujien omia resursseja ja ryhmädynamiikkaa motivaation herättämiseksi. Hankkeessa on saatu

mitattavissa olevia tuloksia siitä, että tämäntyyppinen ryhmätoiminta toimii ja että se motivoi ja innostaa osallistujia muutoksiin omahoidossa ja sitä kautta johtaa parempaan terveyteen.

Potilas hoitaa itse itseään 8 757 tuntia vuodessa, mutta on yhteydessä terveydenhuoltoon vain noin kolme tuntia vuodessa, jos sitäkään.

aikaissairaan suunnitelmallinen hoito aloitetaan käytännössä heti ensimmäisestä käynnistä hoitajan vastaan­ otolla. Hoitajasta tulee myös potilaan yhteyshenkilö.

Potilas valmistautuu käyn­ tiin täyttämällä valmiiksi omahoitolomakkeen, joka on postitettu kotiin. Lomakkeen saa myös vastaanotosta. Omahoito­ lomakkeella kartoitetaan poti­

Omahoitopisteet Potku-hankkeen tuloksena terveysasemat ovat saaneet rahoitusta omahoitopisteiden perustamiseen. Omahoitopisteessä potilaiden käytössä on tietokone ja kirjallisuutta, joka käsittelee tavallisimpia kansantautejamme ja niiden omahoitoa.

Omahoitopisteessä potilas voi kaikessa rauhassa etsiä tietoa Potku-hanke Yhteensä 61 kuntaa Väestöpohja noin miljoona asukasta Potku1 1.4.2010–31.10.2012 Potku2 1.11.2012–30.10.2014 Potku2 koostuu neljästä osahankkeesta: Pirkka Potku, Häme Potku, Päijät-Potku ja Pohjanmaan Potku. Pohjanmaan Potku on kaksikielinen hanke, joka muodostuu kolmesta aiemmasta Potku1-osahankkeesta: Lakeuden Potku, Pietarsaaren Potku ja Mustasaaren Potku.

Pohjanmaan Potkun väestö­ p­ohja on 265 835 asukasta.

Hankkeen piiriin kuuluu yhdeksän terveydenhuollon organisaatiota ja 47 terveyskeskusta.

?

Terveys- ja hoitosuunnitelma Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhuollossa tehdään jatkossa kaikille pitkäaikaissairaille yksilöllinen ja struktu­ roitu terveys- ja hoitosuunnitelma.

Terveydenhuoltolain mukaan hoitosuunnitelma toimii myös maksusitoumuksena haettaessa hoitoa muualta kuin omasta terveyskeskuksesta.

Ensi vuonna voimaan tulee laki, jonka mukaan pitkäaikais­ sairaalla on oikeus saada oma terveys- ja hoitosuunnitelma.

Terveys- ja hoitosuunnitelma tehdään potilaan ja terveydenhuollon henkilökunnan yhteis­ työnä potilaan tarpeista ja tavoitteista käsin.

Pitkä­

laan elintapoja ja terveydentilaa. Potilas ja hoitaja käyvät lomakkeen pohjalta yhdessä läpi potilaan omahoidon tuen tarpeen. Tiedot kirjataan hoitosuunnitelmaan, ja niitä täydennetään lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Hoitosuunnitelma kirjoitetaan ymmärrettävällä kielellä. Yksilölliseen hoito­ suunnitelmaan kirjataan lääketieteellisen hoitosuunnitelman lisäksi potilaan hoidon tarve ja tavoitteet, miten potilas voi tavoitteet toteuttaa, miten seuranta tapahtuu ja mitä sai­ rauksia ja minkälainen lääkitys potilaalla on. Potilas saa hoito­ suunnitelman käynnin yhtey­ dessä tai se postitetaan kotiin.

sairaudestaan ja omahoidosta tai esimerkiksi itse mitata verenpaineen.

Mustasaaren, Vöyrin ja Oravaisten terveyskeskusten omahoitopisteissä on 7.–8.5. avoimien ovien päivät, jolloin kaikki ovat tervetulleita tutustumaan omahoitopisteisiin.

Paikalla on hoitohenkilökuntaa ja ammattikorkeakoulu Novian hoitajaopiskelijoita näyttämässä, miten tietokone toimii, tekemässä testejä ja antamassa omahoitoon liittyviä neuvoja. ■ Gunilla Nyman-Klavus projektityöntekijä

MUSTASAARI tiedottaa

9 7

10 6 opetus 4

Ensimmäiset kouluvuodet Koulun tehtävä ei ole vain opettaa oppilaita ja valmistaa heitä tulevaan ammattiin – tehtävänä on myös varmistaa yhteiskunnan jatkuvuus, siirtää kulttuuriperintö seuraavalle sukupolvelle ja myös kasvattaa nuoria – joskin suurin osa tästä tehtävästä kuuluu vanhemmille.

M

ustasaari on maantieteellisesti laaja kunta, joten kunta ylläpitää lukuisia kouluja.

22–223 oppilasta Ruotsinkielisiä alakouluja on 13 ja lisäksi on yhteinen yläkoulu luokille 7–9. Suomen­ kielistä perusopetusta tarjotaan kahdessa koulussa, toisessa 1.–6. luokkien oppi­laille ja toisessa luokille 1–9.

Koulujen oppilasmäärä vaih­telee suuresti. Kunnan pienimmässä koulussa on tänä lukuvuonna 22 oppilasta ja suurimmassa 223 oppilasta.

Kaikilla kouluilla on yhteinen opetussuunnitelma, mutta kulla­ k in koululla on omat paino­pistealueensa.

Kunnan opetussuunnitelma perustuu opetuslainsäädäntöön, opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja Musta­ saaren sivistyslautakunnan visioon opetuksen kehittämi­ sestä. Opettajan on nouda­ tettava opetuksessaan tätä opetus­suunnitelmaa, mutta hän voi käyttää soveltuvia työmenetelmiä.

Esiopetus valmistaa Valmistautuminen kouluvuosiin alkaa jo yksivuotisessa esi­ opetuksessa, joka järjestetään useimmissa tapauksissa päiväkotien yhteydessä.

– Kunnanvaltuuston muutamia vuosia sitten tekemän periaatepäätöksen mukaan kunta pyrkii nykyään kokonais­ ajatteluun, kun on kyse päiväkotien, esiopetuksen ja peruskoulujen sijoituksesta, kertoo sivistysjohtaja Maj-Len Swan­ ljung. Esiopetus järjestetään useimmissa tapauksissa päiväkodissa, mutta muutamissa kylissä myös alakoulussa – esi-

MUSTASAARI tiedottaa

▲

Mustasaaressa on tänä vuonna 208 esioppilasta, joista kolme Petsmossa, jossa Mona Strömvall johtaa esiopetusta.

Vasemmalta Emil Lindström, Stina Ahlgren ja Maya Aura.

– Luomme turvallisen ja myönteisen oppimisympäristön ja herätämme lapsen uteliaisuuden ja halun oppia. Leikillä on keskeinen merkitys oppimisessa – käytämme sekä ohjattua että vapaata leikkiä, kertoo Mona Strömvall. KUVA: ANNA SAND

opetus

Esiopetuksen yleiset tavoitteet Huomioidaan kunkin lapsen yksilölliset kehittymisen mahdollisuudet ja oppimisedelly­ tykset.

Vahvistetaan lapsen myön­ teistä minäkuvaa.

Tuetaan lapsen kykyä ottaa toiset huomioon ja osoittaa myötätuntoa sekä autetaan lasta ottamaan vastuuta itses­ tään ja toisista.

Lapsi oppii suvaitsevaisuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä sekä suhtautumaan uuteen ja erilaiseen avoimesti ja myönteisesti.

Lapsi oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa.

Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä.

Lapsi oppii hyviä tapoja.

Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuu ja kehittyy.

Tuetaan lapsen kykyä ilmaista itseään monipuolisesti.

Lapsi kiinnostuu luonnosta ja ympäristöstä ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ympäristöön.

Lapsi tutustuu lähiympäristöön ja Mustasaaren kuntaan.

?

merkiksi Koivulahdessa. Myös Raippaluodossa esi­ opetus on erillään päivä­kodista, ja tulee olemaan niin myös PohjoisMustasaaressa. Kunnan on luonnollisesti sopeutettava opetus käytettävissä oleviin tiloihin.

Esiopetusta järjestetään neljä tuntia päivässä. Esiopetus on osa elinikäistä oppimista ja luonnollinen jatko varhaiskasvatukselle, joka alkaa lapsen aloittaessa päivähoidossa.

Musta­saaressa on tänä vuonna yhteensä 208 esioppilasta – 65 kolmessa suomenkielisessä päivä­kodissa Kukkulassa, Kuper­­keikassa ja Tuovilassa, ja loput 143 ruotsinkielisessä esi­ opetuksessa, jota järjestetään 15 eri paikassa eri puolilla kuntaa.

Perusta oppimisille Esiopetuksessa on useita paino­ pistealueita: kielet ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja elämänkatsomus, luonto ja ympäristö, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Tavoitteena on, että lapsi kehittyy siten, että hänellä on tahtoa, rohketta ja kykyä ilmaista itseään ja toimia vuo-

Roland Rantschukoff on työskennellyt Veikars skolan rehtorina vuodesta 1999. Kylä on lähellä Runsorin aluetta, mikä on eduksi kunnan tulomuuttoa ajatellen. KUVA: ANNA SAND

Perusopetus Tavoitteena on, että kunnan oppilaat saavat hyvän perustan elämään hyvän ja korkea­ luokkaisen perusopetuksen avulla kunnan kaikissa kou­ luissa.

Mustasaaren perusopetuksen tavoitteena on myös, että erityistarpeita omaaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus täyttää oppivelvollisuutensa lähikoulussaan.

Perusopetus on osa yksilön lakisääteistä oikeutta opetukseen.

Perusopetuksen tehtävä on kasvattaa ja kouluttaa varmistaa yhteiskunnan jatkuvuus ja rakentaa tulevaisuutta siirtää kulttuuriperintö suku­ polvelta toiselle lisätä osaltaan tietoa yhteis­ kunnassa kehittää analyyttistä arviointikykyä ja uusia tapoja ajatella ja toimia.

Perusopetuksen tulee tarjota oppilaalle mahdollisuus hankkia yleissivistys ja täyttää oppivelvollisuutensa antaa yhteiskunnalle välineitä kehittää kulttuurista pääomaa lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun antaa oppilaalle mahdolli­ suus kehittää terve itsetunto, jotta hän voi sen avulla hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot tukea oppilaiden kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja äidinkielen kehitystä herättää oppilaan kiinnostus elinikäistä oppimista kohtaan.

?

rovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Esiopetus luo myös pohjan luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle ja matemaattiselle kehitykselle.

– Jokaisen lapsen tulee saada kehittyä omien edelly­ tystensä mukaisesti ja omaa tahtiaan, korostaa Mona Strömvall, joka on Petsmo daghemin esiopettaja. Haluamme myös tukea vanhempia heidän kasvattajan roolissaan ja työskennellä lasten parhaaksi.

Opetuksessa korostetaan leikkiä ja opetus perustuu lasten tarpeisiin – ajattelu, luovuus, kielellinen tietoisus ja sosiaalinen ja empaattinen kyky kehittyvät satujen, lorujen, leikkien jne. avulla.

Yhteistyökyky harjaantuu ja lapset oppivat ottamaan huomioon toisensa. Myös omalla terveydellä, liikunnalla ja ympäristönsuojelulla on paikkansa opetuksessa.

– Petsmo daghemin luonnon­­kaunis sijainti antaa meille hyvät mahdollisuudet siihen, että luonto on itsestään selvä osa toimintaamme, lisää Mona Strömvall.

Veikkaala lähellä Vaasaa Myös Veikkaalassa esiopetus järjestetään alakoulun yhteydessä sijaitsevassa päiväkodissa.

Oppilaita on tänä vuonna 35.

Koulun virallisten oppilas­ ennusteiden mukaan määrä laskee tulevana viitenä vuonna – mihin rehtori Roland Rantschukoff kuitenkin suhtautuu suurella varauksella.

– Teemme omia ennusteita päiväkodin lapsimäärän poh­ jalta, ja näiden epävirallisten ennusteiden mukaan meillä on viiden vuoden kuluttua enemmän oppilaita kuin nyt. Uskon siihen vahvasti itsekin. Kylään on suunnitteilla uusi asuinalue

ja Veikkaala sopii mainiosti asuinpaikaksi, jos työpaikka on esimerkiksi Runsorissa, joka kasvaa kovasti. Aina ei tule ajatelleeksi, miten lähellä Veikkaala on Vaasaa, korostaa Roland, joka asuu itse Ger­ byssä, josta työmatkaa kertyy 21 kilometriä.

Sopivan kokoinen Roland on opettanut Veikkaa­ lassa vuodesta 1999 ja hän kuvailee koulua sopivaksi ja turvalliseksi. Veikkaalan lisäksi oppilaita tulee lähi­ k ylistä, Voitilasta, Taurilasta, Miekasta, Anixorista ja Mar­ toisista sekä myös Vähästä­k yröstä.

– Minusta koulu on sopivan kokoinen, koska kaikki on hallussa ja tunnen kaikki oppilaat. Mitä suurempi koulu, sitä suurempi harmaa massa, jota ei voi oppia tuntemaan samalla tavalla, katsoo Roland.

MUSTASAARI tiedottaa

11 7

12 6 opetus 4 – Ei haittaa, jos koulu hieman kasvaa – meillä on tilaa tulijoille. Ymmärrän myös, että koulussa on oltava vähintään 20 oppilasta – erityisesti oppilaiden kannalta. Jos lapsia on vähemmän, kaveripiiri jää liian pieneksi, hän katsoo.

Vuoropuhelu tärkeää Veikars skolassa kaikki oppilaat ovat yhtä tärkeitä, ja opettajat tekevät parhaansa jokaisen yksilön tiedonhalun herättämiseksi.

– Veikars skolassa haluamme korostaa, että kaikki lapset haluavat oppia ja pyrkiä eteenpäin, että kaikkien lasten tulee saada kehittää kykyjään ja että kaikki lapset on nähtävä ja kohdattava omalla tasollaan.

Kodin ja koulun välinen vuoropuhelu on tärkeää, katsoo Roland.

– Se on lasten koulutyön peruspilari. On tärkeää, että vanhemmat tietävät, mitä heidän lastensa koulussa tapahtuu, ja että heillä on tarpeeksi tietoa lasten koulutyöstä.

Vanhempien on keskusteltava koulupäivästä – pelkkä ”hyvin” tai ”ihan jees” ei riitä vastaukseksi.

Hyvä tunnelma Koulun oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään siten, että yksi opettaja opettaa yleensä kahta vuosikurssia samanaikaisesti.

Koululla on lisäksi yksi erityisja tuntiopettaja sekä yksi musiikinopettaja.

– Viime vuosina meillä on ollut ja on edelleen erittäin hyviä musiikinopettajia ja olemme siksi panostaneet paljon musiikkiin, kertoo Roland.

Hänestä oppilaat näyttävät viihtyvän koulussaan, ja ilmapiiri on hyvä.

– Erilaiset kiusaamisen vastaiset projektit ovat tuotta▲

Veikars skolassa on tänä lukuvuonna 35 oppilasta, mikä on oppilaiden mielestä sopiva määrä. Kolmannen ja neljännen luokan pojat laskevat mäkeä koulun pihalla. Vauhdissa Elias Mulders.

◄ Sofia Svevar, Hanna Lång, Minnéa Rönnqvist ja Magdalena Weiner käyvät Veikars skolan viidettä ja kuudetta luokkaa ja viihtyvät hyvin. Välitunneilla he vetävät toisiaan pulkassa tai juttelevat. KUVA: ANNA SAND

MUSTASAARI tiedottaa

Oppilasmäärät 2013, vl. 1–6 Keskuskoulu 260 Tuovilan koulu 78 Suomenkielisiä: 338 Hankmo 31 Helsingby 56 Kuni-Vassor 42 Kvevlax 148 Norra Korsholm 193 Norra Vallgrund 38 Petsmo 22 Replot-Björköby 67 Smedsby-Böle 223 Solf 147 Södra Vallgrund 22 Tölby-Vikby 59 Veikars 35 Ruotsinkielisiä: 1 083 Yhteensä:

1 421

?

neet hyvää tulosta, toisaalta oppilaat ovat vapaamielisempiä kuin 20 vuotta sitten. Tietty määrä kasvatusta kuuluu kieltämättä kouluun, mutta ehdottomasti ei kokonaan, ja yhteistyö kodin ja koulun kesken on tärkeää, vaikka se voi olla joskus haastavaakin.

Tärkeää pysyä mukana Pedagogisesti ja opetukselli­ sesti suurin muutos Rolandin aikana on ollut tekniikan tulo luokkahuoneeseen. Tieto­ko­ netta ja projektoria käytetään päivittäin, ja oppilaat saavat säännöllisesti tehdä koulu­ tehtäviä tietokoneella.

Opettajana Roland pitää hyvin tärkeänä pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä; ei saa taantua tai juuttua kiinni vanhaan. Viime vuosina myös erityisopetus on käynyt läpi suuria muutoksia.

– Viimeisin sana koulumaailmassa, jonka kaikki pedagogit tulevat tuntemaan on huippuosaaminen, vihjaa Roland pieni hymy huulillaan.

Opetuksen perusteet ovat samat kuin ennen, mutta näkökulmia kehitetään ja muutetaan – ne myös vaihtelevat koulusta toiseen.

30 parempi kuin 300 Veikars skolassa on meneillään viidennen ja kuudennen luokan yhteinen fysiikan ja kemian tunti. Päivän teemana on mag-

opetus

netismi. Oppilaat saavat itse miettiä konkreettisia esimerkkejä, joissa magnetismia käytetään arjessa, ja muutamissa vastauk­sissa mainitaan jää­­ kaapin­ovet, induktioliedet, sähkö­laitteet jne. Oppitunti jatkuu tiekonesalissa, jossa oppilaat etsivät Internetistä pareittain tietoa magnetismista ja kirjoittavat aiheesta omia faktaruutuja.

Kuudetta luokkaa käyvä Sofia Svevar ja viidennellä oleva Hanna Lång työskentelevät yhdessä tietokoneella. He ovat yksimielisiä siitä, että Veikars skola on hyvä koulu, jossa he viihtyvät.

– Koulu on sopivan kokoinen – se ei saa kasvaa liian suureksi, he sanovat. He ovat myös tyytyväisiä opetukseen ja oppituntien jakautumiseen.

Toisella tietokoneella istuvat Jessica Träsk ja Lucas Mulders. Lucas on kasvanut Hollannissa ja käy nyt toista vuotta Veikars skolassa. Hänellä on kokemusta paljon suuremmastakin koulusta, koska hän kävi ensimmäiset kouluvuotensa Suomessa Ger­by skolassa, jossa on noin 380 oppilasta.

– Tämä on paljon paremman kokoinen, hän sanoo.

Iltapäivätominta Veikkaalassa on myös iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja

Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kouluikäisille lapsille (1.–2.-luokkalaiset, erityistukea tarvitsevat 3.–6.-luokkalaiset) ennen koulupäivää ja sen jälkeen.

Jessica Träsk ja Lucas Mulders etsivät netistä tietoa magnetismista. KUVA: ANNA

Folkhälsan i Korsholm: Solf morris + eftis (Solf, TölbyVikby) Karperö morris + eftis (Norra Korsholm) Kvevlax morris + eftis (Kvevlax, Hankmo, Petsmo ja KuniVassor) Kuni eftis (tiistai–torstai) Petsmo eftis (tiistai–torstai)

SAND

toisen luokan oppilaille.

Toiminnan järjestää yksityinen Veikids-yhdistys.

Kunnan aamu- ja iltapäivä­toiminta voidaan järjes­ tää eri tavoin paikasta riippuen.

Kunta osallistuu toimintaan järjestävien yhdistysten kanssa solmittavien avustus­ sopimusten avulla. Näistä yhdis­ tyksistä suurin on Folkhälsan.

– Folkhälsan järjestää iltapäivätoiminnan Koivulahden alueella, Sulvalla ja Karperössä.

Sepänkylässä toiminnasta on vastannut jo useita vuosia Föräldraföreningen för fritidsverkstaden. Kunnalla on omaa iltapäivätoimintaa Keskus­kou­ lussa, Nannygårdenissa Sepän­ kylässä, Helsingby-Tuovilassa,

Raippaluodossa ja Vallgrundissa, kertoo Maj-Len Swanljung.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus turvalliseen ja monipuoliseen vapaaaikaan aikuisen valvonnassa vanhempien ollessa työssä.

Toimintaa varten on laadittu erityinen suunnitelma, ja aamu- ja iltapäivätoiminta on maksullista. Tänä vuonna Mustasaaressa on yhteensä 292 lasta aamu- ja/tai iltapäivähoidossa. ■ Anna Sand/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

Föräldraföreningen för fritids­ verkstaden: Fritis morris + eftis (SmedsbyBöle) Veikars föräldraförening: Veikids eftis Mustasaaren kunta: Kesäilttis viikot 23–25, Nannygården Keskuskoulu aamu- + iltapäivä Helsingbyn ilttis (Helsingby, Tuovila) Smedsby, Nannygården morris + eftis (Smedsby-Böle), Vallgrund morris + eftis (Norra Vallgrund ja Södra Vallgrund) Replot morris + eftis Lapsia iltäpäivähoidossa keväällä 2013: 292 (251 ruotsinkielistä + 41 suomenkielistä)

?

Koivulahden iltapäivähoito sai Petsmoon syksyllä 2012 sivutoimipisteen, joka on avoinna kolmena iltapäivänä viikossa. Kuvassa vasemmalta ohjaaja Gunilla Kåll, Rasmus Eckerman, William Bredgård, Emilia Holm, Adam Nässlin, Antonia Sand, Nico Källberg ja Hugo Sundsten. KUVA: ANNA SAND

MUSTASAARI tiedottaa

13 7

14 13 4

aikuisopisto

Aikuisopisto tiedottaa Kevätkavalkadi ► Aikuisopiston värikäs Kevätkavalkadi pidetään 27.4. klo 12–17. Kulttuuritalo täyttyy silloin hienoista oppilas­ töistä ja monenlaisesta toiminnasta. Kulttuuritalon aulassa on tauotta esityksiä, joita kuunnellessa ja katsellessa voi samalla nauttia kupin kahvia Annelin kahvilassa. Tervetuloa katsomaan ja innostumaan kurssilaisten aikaan­ saannoksista! ■

Vaikuta ensi lukuvuoden toimintaan ► Syksyn kurssitoimintaa suunnitellaan parhaillaan. Ehdit vielä huhtikuussa ehdottamaan kursseja ja luentoja, joista olisit kiinnostunut ja joita haluaisit meidän järjestävän. Voit kertoa ehdotuksesi joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti käydessäsi aikuisopiston toimistossa. Voit myös lähettää ehdotuksesi sähköisesti osoitteessa aikuisopisto.mustasaari.fi. ■

Ajankohtainen luento Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa?

Raisa Cacciatore on lasten­psykiatri, asiantuntijalääkäri, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän valmistui lasten­ psykiatriksi Helsingin yliopistossa 1998, mistä lähtien on toiminut Väestöliitossa asiantuntijalääkärinä. ”Hyvä itsetunto näkyy, kuuluu ja vaikuttaa. Lapsen ja nuoren itsetunto rakentuu päivittäin arjen pienissä kohtaamisissa, pohdinnoissa ja muussa vuorovaikutuksessa.

Vahvan itsetunnon ja positiivisen minäkuvan muodostumiseen voi ja kannattaa vaikuttaa.

Nämä perusasiat jokainen toki jo tuntee, mutta toisinaan ne hukku­vat paineiden ja kiireen alle.

Siksi on hyvä pysähtyä itsetunnon

rakennusaineiden äärelle mietti­ mään, mitä juuri minä voisin tehdä lapsen hyväksi hänen elämäänsä kannatte­levana turvallisena aikui­ sena tai vanhempana.”

Maanantaina 22.4. klo 17–18.30.

25 €. Hintaan sisältyy tarjoilu ennen luentoa.

Ajankohtaiset kurssit

MUSTASAARI tiedottaa

Tiistaisin 7–28.5. klo 18–20.30.

20 €.

Näyttävät kukka-asetelmat kodin juhliin Tee kaunis pöytäasetelma kodin juhliin: ristiäisiin, kihlajaisiin tai ylioppilasjuhliin.

Alkukesän akvarellikurssi Kurssi sinulle, joka haluat viettää kauniit alkukesän päivät toukokuussa maalauksen merkeissä.

Jos sää sallii, voidaan maalata myös ulkona. Myös vasta-alkajille.

Kaksikielinen kurssi.

Materiaalikustannus sisältyy kurssi­ maksuun. Kaksikielinen kurssi.

Maanantaista torstaihin 27.–30.5. klo 10–13.15. 12 €.

Lauantaina 20.4. klo 10–15. 20 €.

Rakupoltto Valmistamme, lasitamme ja rakupoltamme keramiikkaesineitä.

Rakupoltto tapahtuu ulkona kaasuuunissa. Käytetään myöskin nakuraku tekniikkaa. Materiaalimaksu.

Kaksikielinen kurssi.

Aikataulu: valmistus keskiviikkona ja torstaina 24.–25.4. klo 17.30–21.30. Lasitus keskiviikkona 15.5. klo 18.30–21 ja poltto lauantaina 25.5. klo 9–15.45. 25 €.

Raisa Cacciatore.

ja kuvia. Kurssi sopii sekä uusille bloggaajille että ennestään oman blogin omaaville.

Blogi Kurssilla harjoitellaan oman blogin tekemistä, lisätään siihen tekstejä

Taidenäyttelyt Kuvataidekoulun vuotuinen näyttely on parhaillaan esillä kulttuuritalon aulassa. Näyttely on auki 18.4. saakka. Muista käydä katsomassa!

Aikuisopiston taideryhmien töitä on esillä kulttuuritalossa Kevätkavalkadista alkaen aina 10.5. saakka.

Muista ilmoittautua kursseille ja luennoille joko verkossa aikuis­opisto.mustasaari.fi tai puhelimitse 327 7261.

Jos sinulla on kysyttävää, vastaamme mielellämme!

!

senioripiste

Sp Senioripiste Harrastustoiminta

Orkesteri perustettiin jo 1900-luvun alussa, ja se soittaa pelkästä soittamisen ilosta yleisön toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tiedossa yllätyksiä!

Ohjattua toimintaa parillisi­na viikkoina: maanantaina klo 9.30–15, torstaina klo 9.30–13.

Ohjattua toimintaa parittomina viikkoina: maanantaina ja torstaina klo 9.30–11.

Puutöitä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–15.30.

Harrastustoimintaa on viikoittain­ aina juhannukseen asti. Uusi lukukausi alkaa 12.8.

Teemapäiviä harrastesalissa Lahjarasioita eri tilanteisiin maanantaina 15.4. klo 9.30–15.

Korttiralli maanantaina 6.5. ja 20.5. klo 9.30–15. Teemme omia, persoonallisia kortteja.

Vain materiaalikustannukset.

Kahvia ja pikkupurtavaa on myytävänä ennen ohjelmaa ja sen jälkeen. Vapaa pääsy.

Mustasaaren musiikkiopiston laulukonsertti maanantaina 29.4. klo 19. Vapaa pääsy.

Tulevia iltapäivätansseja Torstaina 18.4. klo 14–17 Kevättanssit, Smedarna.

Torstaina 16.5. klo 14–17 Kauden päätöstanssit, Korsholmsgillet.

Näyttelyt ovat auki arkisin klo 8–15.30 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–14.

Harrastus- ja puutyöryhmien mielikuvituksekkaita töitä on esillä 29.5.–10.6. opintohuoneessa.

Auki arkisin klo 8–15.30. Tämän kevään erikoisuutena ovat eri tekniikoilla tehdyt hienot kortit.

Bingo Bingoa keskiviikkona 17.4. ja torstaina 30.5. klo 13.

Kesäjuhla Torstaina 6.6. klo 13 vietämme kesäjuhlaa, jonka runsaasta ohjelmasta vastaavat paikalliset kyvyt.

Tarkempi ohjelma kesänumerossa, joka ilmestyy 29.5.

Näyttelyt

Laulua ja musiikkia

Huhtikuussa on esillä Maalahden Taidekerhon töitä.

Sulvan jousiorkesterin konsertti perjantaina 26.4 klo 13.30. Orkesteria johtaa Karl-Erik Berg.

Touko–kesäkuussa esittelemme monipuolisesti Senioripisteen omien taiteilijoiden töitä.

Äitienpäiväjuhla Tiistaina 7.5. klo 14 Lions Club Mustasaari–Korsholm r.y. kutsuu kaikki äitienpäiväjuhlaan. Äitiä juhlitaan laulun, musiikin ja muun mukavan ohjelman mer­keissä.

Harrastajateatteripiireistäkin tuttu Kaija Grannas pitää huolen siitä, että viihdymme ja saamme nauraa. Per-Anders Lindell vastaa yhteislaulusta ja musiikista.

Yllätyksiä ja hieno tarjoilu! Juhlaan osallistuakseen ei tarvitse olla äiti, sillä meillä kaikilla on ollut tai on äiti, jota haluamme muistaa!

Vapaa pääsy.

Senioripiste on mukana juhlan järjestelyissä.

!

Senioripiste

■

Korttiaskartelupäivä.

Hedvig Karp, Gunnel Cederberg, Gretel Storm ja Lindvi Håkans sekä askartelunohjaaja Kerstin Dahlkar tekevät kortteja korttikoneella. KUVA: KANSIKUVA.

VIOLA MITTS

Kevätmarkkinat

Käyntiosoite: Niilontie 1, Sepänkylä Puhelin: (06) 327 7293 Yhteystiedot: Askartelunohjaaja Kerstin Dahlkar, puhelinaika tiistaisin klo 9–10, puh. 327 7297 Päiväkeskusohjaaja Viola Mitts, puhelinaika klo 9.30–10.30, puh. 327 7293, viola.mitts@mustasaari.fi

Torstaina 23.5. klo 10–15.

Myynnissä kesäkukkia, leivonnaisia, käsitöitä, terveyskenkiä, Punaisen Ristin tuotteita ja paljon muuta.

Kevätmarkkinoilla voi myös osallistua arvontaan ja arvauskilpailuun, kuunnella musiikkia ja nauttia markkinalounaan.

Pistä markkinapäivä korvan taakse!

Myyjät voivat ilmoittautua 15.5. asti.

Internet: www.mustasaari.fi/senioripiste Kahvila on auki vuoden jokaisena päivänä

!

Korttikoneemme käy myös kuvassa näkyvien korttien valmistukseen. Tule teke­ mään omia kortteja maanantaina 6.5. ja 20.5. klo 9.30–14. KUVA: VIOLA MITTS

Maanantaista perjantaihin klo 10–15.30 Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 11–14 Lounas joka päivä klo 11–14

!

■ Arkistokuvia vuoden

2012 Kevätkavalkadista.

MUSTASAARI tiedottaa

15 9

16 13 4

urheilu • elinkeinoelämä

ARKISTOKUVA

Mustasaaren viesti 19.5.2013

Mustasaaren juoksija

► Mustasaaren viesti juostaan vastakkaiseen suuntaan tänä vuonna. Lähtö klo 10.00 Pulsenilta Sulvan urheilukentän vieressä ja maaliintulo Raippaluodon urheilukentällä.

Juoksijapankki: Jos haluat olla mukana viestissä mutta sinulla ei ole joukkuetta, voit ilmoittautua juoksijapankkiin. Jos joukkueeltanne puuttuu juoksijoita, ottakaa yhteyttä juoksijapankkiin.

Avoin sarja: Joukkueen kokoonpano on vapaa.

Ilmoittautumiset: www.mustasaari.fi/vapaa-aika viimeistään 30.4. Joukkueen kokoonpanoa saa muuttaa 15.5. saakka.

► Mustasaaren juoksucup järjestetään myös tänä vuonna. Kilpailu jatkuu koko kesän ajan. Lisätietoja tulevista osakilpailuista ja kisoista julkaistaan osoitteessa www.mustasaari.fi/vapaa-aika.

Ilmoittautumismaksu: Pääsarjat 100 euroa/joukkue.

Juniorisarja 50 euroa/joukkue.

Bonuskilpailu 1: Kauden avaushölkkä, lauantai 13. huhtikuuta

Jos samasta seurasta ilmoitetaan useampi kuin kaksi joukkuetta, seura saa 10 euron alennuksen/joukkue.

Joukkueen nimestä pitää ilmetä seuran nimi, ja kaikilla joukkueilla pitää olla sama laskutusosoite.

Osakilpailu I: Karperön lähtö, maanantai 6. toukokuuta

Ilmoittautumismaksu on maksettava ennen viestiä.

2.5.–15.5. tehdyistä peruutuksista veloitetaan puolet ilmoittautumismaksusta ja 15.5. sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoittautumismaksu.

Lisätietoja: www.mustasaari.fi/ vapaa-aika ja liikuntaohjaaja Niklas Slotte, puh. 327 7160 tai 050 517 6662, niklas.slotte@mustasaari.fi. ■

Naisten sarja: Joukkue koostuu vain naisista.

Joukkueessa on 6–8 juoksijaa. Kaksi juoksijaa/joukkue saa juosta kaksi osuutta, ei kuitenkaan peräkkäisiä osuuksia. Juoksija saa edustaa vain yhtä joukkuetta.

Viimeisten osuuksien yhteislähtö klo 13.00 Koskön kokoontumistalolta.

Juniorisarja: Juoksijan tulee olla syntynyt vuonna 1998 tai sitä myöhemmin.

Joukkueessa on 5–6 juoksijaa. Yksi juoksija/joukkue saa juosta kaksi osuutta, ei kuitenkaan peräkkäisiä osuuksia. Juoksija saa edustaa vain yhtä joukkuetta.

Lähtö klo 13.00 Koskön kokoontumistalolta ja maaliintulo Raippaluodon urheilukentällä.

Palkinnot: Kaikille osallistujille sekä kolmelle parhaalle joukkueelle jaetaan palkinto.

Osakilpailu II: Sulvan rata, keskiviikko 29. toukokuuta

Lisätietoja: www.mustasaari.fi/vapaa-aika ja liikunta­ ohjaaja Niklas Slotte, puh. 327 7160 tai 050 517 6662, niklas.slotte@mustasaari.fi. ■

VASEK auttaa toimitilojen etsimisessä ► Yksi VASEKin elinkeinoneuvontaan liittyvistä tehtävistä on auttaa yrityksiä löytämään toimintaansa sopivat tilat Vaasan seudulta. Tätä varten VASEK ylläpitää kaikille avointa verkossa toimivaa tontti- ja toimitilarekisteriä, joka kattaa koko VASEKin toiminta-alueen ja on ilmainen myös vapaiden tilojen ilmoittajille.

Yrityksen toimiala ja liikeidea asettavat lähtökohdat toimitilavaatimuksille eli tarvitaanko tuotanto-, liike- vai toimistotilaa. Toiminnan luonne ja laajuus määrittelevät myös, tarvi­ taanko asiakaspysäköintimahdollisuuksia tai lastauslaituria tai kuinka paljon varasto- tai henkilöstötilaa yritys tarvitsee.

Toimitilojen on myös täytettävä yleiset turvallisuusnormit. Lisäksi tietyillä toimialoilla, esimerkiksi elintarvikealalla, tilojen on vastattava viranomaisten alalle asettamia vaatimuksia.

Sopivien toimitilojen löytäminen yritykselle voi olla haastavaa. Etenkin aloittaville yrittäjille

MUSTASAARI tiedottaa

sopivan tilan löytäminen ongelmitta on ensiarvoisen tärkeää. Jo toimivalla yrityksellä on yleensä enemmän aikaa miettiä ja etsiä.

VASEKin toimitila-asioista vastaava yritys­ neuvoja Kari Huhta kehottaa toimitilan etsijää ottamaan yhteyttä myös suoraan VASEKin yritysneuvojiin, sillä heidän tiedossaan on usein sellaisia kohteita, jotka eivät ole julkisesti haetta­vina.

Vaasan seudun tontti- ja toimitilarekisteri www.vasek.fi/vaasan-seudunyritystontit-ja-toimitilat Yritysneuvoja

– Neuvontatehtävien yhteydessä saamme koko ajan tietoa vapautuvista kohteista, hän sanoo. ■ Kia Lettelin/VASEK tiedottaja

Kari Huhta Vaasanseudun Kehitys Oy 0500 761 996 kari.huhta@vasek.fi

