Page 1

2018


Tied채 mit채 ymp채rill채si tapahtuu.


Kohti vuotta 2020 Kilpailukausi 2018-2019 on jo käynnistynyt seurajulkaisun valmistuessa. Kontiolahdella pidetään välivuotta maailmancup-järjestelyissä, mutta toimintaa ja tapahtumaa riittää koko talvikaudelle runsaasti. Ensilumen kausi on pyörinyt toista kuukautta ja olosuhteet houkuttelevat kävijöitä niin maakunnasta kuin muualtakin Suomesta. Lisäksi kansainvälisten leiriryhmien osalta on tiedossa vilkkain kausi. Venäjän ampumahiiihtomaajoukkue toi Kontiolahdelle lähes 80 henkeä leireilemään 2,5-3 viikoksi. Leiriryhmät tuovat suuren määrän majoitusvuorokausia Pohjois-Karjalaan sellaisena vuodenaikana, jolloin turistivirrat eivät maakuntaan kovinkaan voimallisesti muutoin kohdistu. Marraskuun mahtavin uutinen oli kuitenkin kun saimme tiedon, että jo aiemmin tiedossa olleen maaliskuun 2020 maailmancupin lisäksi saamme järjestettäväksi toisen maailmancupin samana vuonna. Uusi tapahtuma avaa kilpailukauden 20202021 ja järjestetään marras-joulukuun taitteessa 2020. Kahden maailmancupin järjestäminen

kahdeksan kuukauden sisällä vaatii kovaa työntekoa ja olosuhteiden kehittämistä entisestään. Toisaalta kahden tapahtuman myöntäminen noin lähekkäin kertoo myös siitä, että Kontiolahti on saavuttanut viime vuosien järjestelyiden kautta vahvan luottamuksen kansainvälisesti. Tästä on syytä olla ylpeä koko maakunnan. Ja jotta tekeminen ei kyseisenä vuotena loppuisi, niin samalle vuodelle Kontiolahdella myönnettiin myös rulla-ampumahiihdon MM-kilpailut elokuulle 2020. Kolmen kansainvälisen suurtapahtuman järjestelyt isketään voimallisesti käyntiin heti vuoden 2019 alusta. Jarno Lautamatti vs. toiminnanjohtaja, Kontiolahden Urheilijat ry kehittämispäällikkö, Jäähdytetty Latu Oy

Kontiolahden Urheilijat ry PL 23 81101 KONTIOLAHTI

Kontiolahden Urheilijat

0400 625640 office@biathlon-kontiolahti.fi

@kontiolahtibiathlon

www.biathlon-kontiolahti.fi Paino: PunaMusta | Painosmäärä: 10000 kpl | Taitto: Kontiolahden Urheilijat

3


KontU:n urheilijat maajoukkue 2018-2019

Kaisa Mäkäräinen

MM-kilpailut

Syntynyt: 11.1.1983 Ensimmäinen kausi maailmancupissa: 2004/05

1. Takaa-ajo (Khanty-Mansiysk, Venäjä, 2011 ) 2. Pikakilpailu (Khanty-Mansiysk, Venäjä, 2011) 3. Yhteislähtö (Ruhpolding, Saksa, 2012) 3. Normaalikilpailu (Kontiolahti, Suomi, 2015) 3. Yhteislähtö (Oslo, Norja, 2016) 3. Yhteislähtö (Hochfilzen, Itävalta, 2017)

Maailmancup

Kokonaiskilpailun voitto 2010/11, 2013/14 ja 2017/18

Tuomas Grönman MM-kilpailut

Syntynyt: 19.9.1991 Ensimmäinen kausi maailmancupissa: 2014/15

10. Sekaviesti (Hochfilzen, Itävalta, 2017) 13. Viesti (Kontiolahti, Suomi, 2015)

Maailmancup

25. Pikakilpailu (Anterselva, Italia, 2018)

4


KontU:n urheilijat maajoukkue 2018-2019

Teemu Huhtala

Syntynyt: 10.1.1995 Ensimmäinen kausi maailmancupissa: 2016/17 Nuorten MM-kilpailut 3. Viesti (Presque Isle, Yhdysvallat, 2014) 18. Pikakilpailu & takaa-ajo (Cheile Gradistei, Romania, 2016) 21. Takaa-ajo (Presque Isle, Yhdysvallat, 2014)

Maailmancup

95. Pikakilpailu (Östersund, Ruotsi, 2016)

IBU-cup

53. Pikakilpailu (Martell, Italia, 2018)

Johanna Pykäläinen Nuorten MM-kilpailut

Syntynyt: 25.2.1996 Nousi maajoukkueeseen kaudelle 2018/19

26. Normaalikilpailu (Osrblie, Slovakia, 2017) 50. Pikakilpailu (Osrblie, Slovakia, 2017)

IBU-cup

48. Takaa-ajo (Martell, Italia, 2017)

5


KontU:n urheilijat maajoukkue 2018-2019

Joni Mustonen

Maailmancup/IBU-cup

Syntynyt: 23.3.1994 Nousi maajoukkueeseen kaudelle 2018/19

Ei vielä edustustehtäviä kv. kilpailuissa

SM-kilpailut

5. Pikakilpailu (Kontiolahti, 2018) 5. Yhteislähtö (Kontiolahti, 2018)

Otto-Eemil Karvinen Nuorten olympialaiset

Syntynyt: 21.7.1999 Nousi maajoukkueeseen kaudelle 2018/19

20. Pikakilpailu (Lillehammer, Norja, 2016) 26. Takaa-ajo (Lillehammer, Norja, 2016)

6


KontU:n urheilijat ryhmien ulkopuolelta

Nastassia Kinnunen

Ahti Toivanen

Santra Säde

Antti Repo

Syntynyt: 14.3.1985

Syntynyt: 5.1.1990

Syntynyt: 23.5.1997

Syntynyt: 14.6.1994

7


KontU:n urheilijat ryhmien ulkopuolelta

Nenna Lukkarinen

Sara Naukkarinen Syntynyt: 29.11.2000

Syntynyt: 27.4.2000

Mikael Koivunen Syntynyt: 1993

Rieke De Maeyer Syntynyt: 6.2.1992

Jenna Kanko Syntynyt: 28.10.1996

8


Käteistä kaupan kassalta.

OP-Visalla voi nostaa käteistä kaupan kassalta ostosten yhteydessä. Palvelua saa useimmista K-kauppojen ja Tokmannin myymälöistä. Lue lisää www.op.fi/nosta Palvelun tarjoaa kauppias

KontU:n urheilijat maastohiihto

Jussi Karkkulainen

Urheilijakuvat: Piia Kinnunen Iina Ihanamäki Elina Tirkkonen

Laura Karkkulainen

9


t a v i p p o t e s Karvi n a a t l i m m e e koken

Otto-Eemil ja Ville-Valtteri Karvinen jakavat veljeksinä kämpän ja ampumahiihtäjän arjen Vuokatissa, jossa molemmat opiskelevat Sotkamon Urheilulukiossa. – Pientä erimielisyyttä kotitöistä on. Ville siivoaa ja minä kokkaan, Otto-Eemil kertoo kotitöiden jaosta veljestaloudessa. Kontiolahtelaisille hiihdosta innostuneille pojille ampumahiihdon kokeilu oli luontevaa, kun heidän vanhempansa sellaisen mahdollisuuden äärelle kuskasivat. Ensin lajin aloitti Otto-Eemil, Ville-Valtteri tuli samoja latuja perässä. – 9–10-vuotiaana kokeiltiin. Hiihtänyt olin jo sitä ennen. Ei ampumahiihto ihan ykkösestä koukuttanut, mutta pikkuhiljaa, kun pääsi kisaamaan, Otto-Eemil muistelee. Veljekset kiittävät KontUsta saamaansa apua harrastuksensa alkutaipaleilla. Hiihdon ja ampumahiihdon lisäksi molemmat ovat pelanneet yläasteelle asti jalkapalloa, Otto-Eemil on myös yleisurheillut. – Lajivalinta on tullut pikku hiljaa. On ollut kaikinpuolin ammattimaisempaa touhua tämä hiihtohomma kuin jalkapallo, Ville-Valtteri sanoo. Molempia valmentaa vuokattilainen Jani Ähtävä, joten Sotkamon urheilulukio oli luonteva valinta. Ensin Vuokattiin muutti Otto-Eemil, tänä vuonna myös Ville-Valtteri. Tälle kaudelle molemmat nousivat jälleen uudelle tasolle, kun Otto-Eemil valittiin miesten maajoukkueeseen ja Ville-Valtteri nuorten ryhmään. – Harjoitusmäärät ovat kasvaneet, treeni kovenee koko ajan. Viime kaudella taisi tulla 600 tuntia, tänä vuonna lähemmäs 700 tuntia. Emme kumpikaan olleet lukioon tullessamme olleet paljon harjoitelleet, tekeminen on ollut monipuolista, Otto-Eemil sanoo.

Maajoukkuetoiminta on tehnyt vaikutuksen

– Siellä on vanhempia urheilijoita, ammattimaisempaa porukkaa. Miehissä on tosi mukavaa porukkaa, treeniseuraa ja leiritkin olleet tiukkoja. Varmaan itselleni se on oikein hyvä tähän kohtaan, että pääsin mukaan. Olen oppinut rutiineja, ja onhan se ns. fiksumpaa, aikuisempaa porukkaa. Tosi hyvin on otettu vastaan, ja tosi hyvä henki varsinkin miehissä, Otto-Eemil sanoo ja kehuu kehittyneensä paljon juuri harjoittelun oheistoiminnoissa. Tulevalla kaudella hän toivoo pääsevänsä näyttämään oman tasonsa, sillä kaksi edelliskautta on mennyt eri syistä pieleen. Toissa kaudella oli pientä ylirasitustilaa, viime kaudella oli lihaksiston kanssa kuormitusta. – Nuorten MM:t ovat ampumahiihdossa päätähtäin, junior IBU-cupeja lisäksi. Jos IBUcupiinkin johonkin pääsisi. Ville-Valtteri tähtää EYOF-kisoihin, mutta toivoo pärjäävänsä vielä maastohiihdossakin. – Kaikki ovat tasaisesti kehittyneet. Varmaan eniten juuri tuollaiset muualla kuin treenissä tapahtuvat asiat, kun olen saanut otettua muista mallia.

10

Teksti ja kuva: Heidi Lehikoinen


Veljekset kuin ilvekset, Ville-Valtteri ja Otto-Eemil

Otto-Eemilin kummiyritys 11


Kontiolahden_Urheilijat_Leaflet_126x197mm.indd 1

12

24.9.2018 13.39.39


Kilpailukalenteri 2018-2019

17.-18.11.2018 24.-25.11.2018 15.-16.12.2018

Ampumahiihdon kv. Grand Prix Maastohiihdon kv. FIS-kilpailu Ampumahiihdon kansallinen kilpailu

26.-27.2.2019 Eläkeliiton SM-hiihdot 2.3.2019 Hippo-hiihdot (Yhteistyössä Hiihto-Katajan ja Pohjois-Karjalan OP:n kanssa) 14.-15.3.2019 Pelastusalan SM-hiihdot 20.-24.3.2019 Ampumahiihdon kv. Masters-kilpailu 14.-15.9.2019 Rulla-ampumahiihdon SM Seuran järjestämien tapahtumien lisätiedot:

www.biathlon-kontiolahti.fi

Maailmancup

30.11.-9.12.2018 10.-16.12.2018 17.-23.12.2018

Pokljuka, Slovenia Hochfilzen, Itävalta Nove Mesto, Tshekki

7.-13.1.2019 Oberhof, Saksa 14.-20.1.2019 Ruhpolding, Saksa 21.-27.1.2019 Anterselva, Italia 4.-10.2.2019 Canmore, Kanada 11.-17.2.2019 Salt Lake City, Yhdysvallat

7.-17.3.2019

Kontiolahdella seuraava maailmancup maaliskuussa 2020!

MM-kilpailut/Östersund, Ruotsi

18.-24.3.2019 Oslo Holmenkollen, Norja

www.biathlonworld.com

13


Teksti: Heidi Lehikoinen Kuvat: Piia Kinnunen

ä t s i m h y r u Junn a u p p i u h i t koh

“Ampumahiihdon harrastaminen on hauskaa hyvässä porukassa ja osaavassa valmennuksessa. Hauskan harrastamisen lisäksi Kontiolahden Urheilijoissa pidetään huolta, että kaikilla olisi hyvä kasvaa ja kehittyä ampumahiihdossa niin paljon kuin urheilija itse haluaa.” – Seuran puolesta kaikilla urheilijoilla on mahdollista saada henkilökohtainen valmennus, nuorisovalmennuspäällikkö Aku Moilanen sanoo. Moilasen 19 juniorin haastajaryhmässä harjoituksia on ollut kahdesti viikossa. Sen lisäksi hän on pitänyt useana viikonloppuna extratreenejä. – Viikonloppuna voi olla yhteistreeninä vaikka sellainen, että käymme Kolilla hiihtämässä ylämäkeä, teemme sauvarinneharjoituksen tai pitkän treenin. Niissä saamme porukkaa yhteen. Teemme kunnolla, mutta yritämme jutustella enemmän, Moilanen sanoo. Pääosin ryhmä on ollut kasassa neljä vuotta. Kehitys on ollut palkitsevaa vastuuvalmentajallekin:

– Ihan nollasta aloitettiin, kun he olivat 8–11-vuotiaita. Lähdimme siitä, että kaikille kävimme vanhempien kanssa hakemassa ensimmäiset sukset. Viime talvena esimerkiksi tuossa porukassa tuli jo pitkälti toistakymmentä SM-mitalia. Ryhmän osalta fiilis nousee joka vuosi. Hauskaa pidetään, mutta joka vuosi mennään pykälä enemmän treenillisempään suuntaan. Ryhmälle talven uutuus on yhteisleiri talvella. – Pidämme yhdessä SM-kisoihin valmistavan leiri. Se on opettavainen leiri siitä, miten kisoihin valmistaudutaan.

14


Valmentaja Kimmo Turusella riittää touhua junioriryhmien kanssa.

”Hauskaa pidetään, mutta joka vuosi mennään pykälä enemmän treenillisempään suuntaan”

15


Innolla mukana yhteistreeneissä Yhdeksän urheilijan Junior Biathlon 1 -ryhmää pyörittävät Kimmo Turunen ja Santra Säde. Kaksi kertaa viikossa kokoontuvalla ryhmällä on takanaan hyvä kesä ja syksy. – Hyvin aktiivisesti he ovat olleet mukana treeneissä. Ydinporukka on treenannut yhdessä neljä vuotta, Turunen sanoo iältään 11–13-vuotiaista urheilijoista. Harjoituskauden aikana ryhmä on kehittynyt jälleen kovasti. Turunen sanoo erityisesti peruskunnon menneen eteenpäin. – Aika paljon juoksimme kesällä. Se toimi hyvin. Hihna-ammunnan aloitimme, tuen kanssa hihnalta ammumme. Se on alkukankeuksien jälkeen

lähtenyt hyvin liikkeelle. Kaikilla on ammunta parantunut, teimme perusammuntaa kesällä tosi paljon, Turunen sanoo. Porukassa on hyvä meininki, ja Turunen on huomannut urheilijoiden viihtyvän ryhmäharjoituksissa. – Junnut tulevat mielellään treeneihin. Olemme myös pitäneet muutamia ylimääräisiä harjoitteita pidetty, myös kaksi leiriä olemme pitäneet Kontiolahdella. Käytännössä kaikki ovat niihin osallistuneet. Siinä nähdään kavereita ja tehdään yhdessä, Turunen sanoo.

Kannustusta monipuolisuuteen Ryhmän urheilijoista osalla on muina harrastuksinaan yleisurheilu, sähly ja pesäpallo. Monipuoliseen liikkumiseen on myös KontU:n suunnalta kannustettu: – Olemme pyrkineet sanomaan, että muihinkin treeneihin saa mennä. Talven osalta Turunen näkee ryhmälleen tärkeimpänä lajinomaisen harjoittelun ja lajinomaisen ammuntatoiminnan sekä hiihtotekniikan.

– Teemme pelkkiä hiihdollisia treenejä myös, haemme tekniikkaa. Hiihtovauhti on kuitenkin se iso juttu, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Jos on huono keliä, pakkasta ja kylmää, emme väkisin ammuta. Pidämme hiihdossa painotuksen. Lisäksi haemme kilpailukokemusta, Turunen sanoo talven tavoitteista.

16


15


Teksti: Heidi Lehikoinen Kuvat: Piia Kinnunen

Noin 10 kysymystä Kaisa Mäkäräiselle Kaisa Mäkäräinen on noussut kovalla työllä, tinkimättömällä asenteellaan ja ammattimaisen taustatiiminsä tuella ampumahiihdon maailman huipulle. Kontiolahden Urheilijoiden ykkösnimen upea ura jatkuu ampumahiihdon ystävien iloksi ainakin tämän kauden. Kysyimme Kaisalta kymmenen kysymystä.

Montako fanikorttia kirjoitat vuodessa ja minkälaisia lahjoja on vuosien varrelta jäänyt erityisesti mieleen? ”Korttien määrä vaihtelee tosi paljon. Minulle tulee vuosittain varmaan 2000–3000 korttia, jotka ainakin viime vuonna loppuivat kesken. Toki nimmareita muutenkin tulee kirjoitettua tuhansia. Villasukkia saan paljon, ne ovat aina kivoja. Kun ne vetää jalkaan, muistaa, että joku fani on nämä antanut. Olen myös saanut melkein polveen asti ulottuvan korkeakauluksisen villapaidan. Perinteiset käsityöt ovat kivoja, kun ne tulevat käyttöön. Venäjältä sain kerran ison Samovaarin, johon oli poltettu nimeni ja jotain tekstiä venäjäksi.”

Mitä muistat ensimmäisestä ammuntakerrasta? ”Ihan ensimmäisestä kerrasta en muista mitään. Olen ampunut ihan ensimmäisen kerran urheilulukiossa kaverin aseella, kun valmentajat olivat järjestäneet triathlon-tyyppisen setin. Oli ampumahiihto, hiihtosuunnistus ja maastohiihto.” Millaista kommenttia maailmancupeista/ MM-kisoista olet kuullut niiltä yhteistyökumppaneiltasi, jotka ovat niitä paikan päällä päässeet seuraamaan ehkä ensimmäistä kertaa?” ”Kun he ovat ensimmäisen kerran tulleet, ovat he tulleet seuraavallakin kerralla. Isoin kynnys on lähteä ensimmäistä kertaa. Televisiosta näkee paremmin ja on lämmin, mutta kun he ovat kerran tulleet paikan päälle, kyllä tunnelmasta hehkutusta tulee. Kyllä he joka vuosi haluavat tulla uudestaan. Silloin on onnistuttu, kun katsojalle jää fiilis, että millos on seuraavat kisat.”

18


Onko joku treeni, josta et junnuna niin pitänyt, mutta olet vanhempana oppinut pitämään? Mitä sanoisit nyt sille parikymppiselle Kaisalle, joka aloitteli ampumahiihtoa? ”Pitkistä rauhallisista lenkeistä. Junnuna, jos puhuttiin kolmen tunnin lenkistä, se oli aikamoista myrkkyä. Ei oikein ollut niin pitkiä mukavia reittejä kuin nykyään. Ehkä vähän kärsivällisyyttä olisi saanut sillä kakskymppisellä Kaisalla olla enemmän ammuntaan ja siihen miten kehittyy. Välillä meinasi hermot loppua, kun ei se kuitenkaan niin yksinkertaista ollut, vaikka alkuun totta kai ammunnassa kehittyy nopeasti.”

”Junnuille sanoisin, että panostakaa hiihtoon ja fyysiseen puoleen, ne tunnit eivät mene koskaan hukkaan” Mikä on suosikkikohtasi ampumahiihtostadionin maastoissa kiertävillä laduilla? ”Tykkään kyllä tosi paljon nousuista, totta kai. Varmaan Kivennousu, joka on noista nousuista hiihdettävin, harmi, että sitä naisten kisaradoilla pääsee hiihtämään niin harvoin.” Minkälaisia vinkkejä antaisin nuorille ampumahiihtäjille? ”En ihan hirveästi liputa ampumista alle 10-vuotiaana, heidän on vielä vaikeaa esimerkiksi käsittää termejä ja nuorena opitusta virheestä voi olla tosi vaikea vanhempana päästä pois. Junnuille sanoisin, että panostakaa hiihtoon ja liikuntaan sekä fyysiseen puoleen. Ne tunnit eivät mene koskaan hukkaan. Ammunnan ehtii aloittaa pikkuisen vanhempanakin, mutta jos fysiikkapuolta ei aloita ihan lapsena, sitä on tosi vaikeaa saada kiinni.” Millä osa-alueella viimeksi huomasit kehittyneesi / oivaltaneesi tai oppineesi jotain uutta? ”Hiihtotekniikassa tulee aina sellaisia ahaa-elämyksiä ja joku asiaa loksahtaa kohdilleen ja ymmärtää, mitä on haettu. Wassussa oli pieni asia, joka Anterselvan-leirillä alkoi toimia vähän paremmin, siitä tuli ihan hyvä mieli.”

Miten tämä harjoituskausi on eronnut viime vuodesta? ”Ongelmia on ollut paljon enemmän, tosi haastava kesä. Tehoja olen joutunut tekemään tosi paljon vähemmän kuin koskaan, mutta pk-harjoittelua olen pystynyt tekemään. Harjoitustaukoja ei ole ollut, mutta aika paljon olen joutunut soveltamaan.” Mikä on paras vinkki, mitä olet ammuntaan liittyen saanut? ”Niitä on satoja varmasti. Juuri sanoin penkalla ollessani Anatolilta (Hovantsev) saamastani vinkistä, joka liittyi liipaisimen laukauksen jälkeiseen liikkeeseen. Harmittelin, että kukaan ei kertonut minulle sitä 10 vuotta aiemmin. Ampumahiihto on täynnä pieniä asioita ja on niin monta tietä saada taulut alas. Paljon on mielipiteitä. Hiihtopuolella taas Jarmon (Punkkinen) neuvoja ei voi sivuttaa. Niitä riittää edelleen. Ei tule täydelliseksi missään vaiheessa.” Millaisissa asioissa / millaisina hetkinä tarvitset valmentajaasi kaikista eniten? ”Varmaan silloin, kun kaikki ei toimi ja on hankalaa. Ei välttämättä yhden huonon kisan jälkeen, mutta jos harjoituskaudella on vaikeuksia, keskusteluja käydään aika paljon enemmän.”

19


Nuorten tukiryhmä

20

Kuvassa: Oskari Kurkinen (vas.), Roope Mulari, Roope Myller, Markus Myyry, Mikael Kontturi, Tuukka Viinisalo, Ella Halonen, Ansa Hakala, Sara Naukkarinen, Inka Hämäläinen, Josefina Ilvonen, Saga Hurskainen, Pihla Pyykönen, Melia Palsinajärvi, Åsa Grankulla, Aino Sorjonen, Eino Arstila, Iisakki Sorjonen, Aura Lehtonen, Inka Laukkanen ja Menni Turunen. Eturivissä valmentajat Arto Mulari, Kimmo Turunen ja Aku Moilanen Kuva: Piia Kinnunen


Junioreita tukemassa kohti huippua!

21


Johanna Pykäläinen nauttii ampumahiihtäjän haasteista

Johanna Pykäläinen löysi ampumahiihdon sattuman kautta 2014. Vähitellen kakkoslajista tuli ykköslaji, ja nyt 22-vuotias Pykäläinen on yksi maajoukkueen kontulaisista. – Tapasin ampumahiihtäjämiehen Joensuussa ja ehdotin, että käydäänkö kokeilemassa. Kävin kokeilemassa, ja se tuntui hauskalta, Pykäläinen muistelee. Innostuttuaan hän otti yhteyttä Kontiolahden Urheilijoihin, josta saikin seuran aseen alkuun käyttöön. Pykäläinen treenaili ampumahiihtoa kesän ja innostui. – Hauskaa oli ja haastetta oli. Siitä se lähti, hän muistelee nyt reilut neljä vuotta myöhemmin. Ensin ampumahiihto oli Pykäläiselle kakkoslaji, josta se vähitellen syrjäytti hiihdon ykköslajin paikalta. Toistaiseksi neljän kilpailukauden mittainen matka on ollut sekä antoisa että haasteellinen. – Kun rupesin siirtymään ampumahiihdon puolelle, ajattelin, että vuoden tekee töitä, varmaan oppii paljon. Nyt jälkeenpäin ja monen vuoden takaa olen huomannut sen, että ampumahiihdossa on sama kuin fysiikkapuolella, pohjaa tarvitaan aika paljon. Ei se olekaan niin, että tästä nyt vähän opettelen ja siitä lähtisi. Ampumahiihto on se töitä teettänyt ja vieläkin teettää paljon töitä.

Kaisa kannustavana esimerkkinä

Pykäläisellä on omassa seurassaan lähellä iso esikuva, joka myös on ollut ensin maastohiihtäjä ja siirtynyt parikymppisenä ampumahiihtäjäksi: Kaisa Mäkäräinen. – Kaisa on sellaisena esimerkkinä toiminut siinä, että näinkin voi tehdä. Hän on antanut toivoa, ettei kaikki ole tehnyt syntymästä asti tai ollut ensimmäinen laji. On hän ollut esikuva ja luonut kiinnostusta ampumahiihtoon. Pykäläisen taustaan kuuluu maastohiihdon lisäksi lapsuudesta asti jatkunut hevosurheiluharrastus. Hän on myös yleisurheillut ja kokeillut monenlaista muutakin urheilua, mikä on antanut hyvän pohjan nykyiseen tilanteeseen. Ampumahiihdossa hän etenee maltillisin tavoittein. – Tällä kaudella tavoitteena olisi, että pääsisin kiertämään IBU-cupia mahdollisimman paljon ja saisin nostettua itseään siellä top 20, top15 -sijoille, jos kaikki menee hyvin ja onnistuu. Tavoitteena on myös, että pääsisin ensimmäisen maailmancupini hiihtämään ja saisin kokemusta sieltä. Teksti: Heidi Lehikoinen Kuva: Piia Kinnunen

Johannan kummiyritys 22


a n a j i l i e h r U ” motivaatio ” i n e t u u v h on va

”KontU on auttavainen seura” Ampumahiihdon lisäksi yliopistossa matematiikkaa urheilun ehdoilla opiskeleva Pykäläinen haluaa satsata urheiluun pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi. – Urheilijana motivaatio on vahvuuteni, olen tosi kova tekemään töitä. Minulla on halu tehdä töitä. Junnuille haluaisin sanoa, että pitää maltin ja kärsivällisyyden mukana, ja osaa iloita niistä pienistäkin onnistumisista. On tärkeää osata nauttia.

Matkalla mukana on edelleen tiukasti seura, jota Pykäläinen kiittää paljosta. – KontU on auttavainen seura. Jos on joku pulma tai ongelma, sieltä saa apua. Yhteishenki on hirmu hyvä. Oli helppoa aloittaa ampumahiihto, kun löytyi ase, löytyi auttaja ja oli valmentajia, Pykäläinen sanoo tyytyväisenä.

23


”Oikea an suunta an mennä än”

Päävalmentaja Ari Jääskö

tyytyväinen seura- ja akatemiatoiminnan tilanteeseen

Ari Jääskö aloitti seuran päävalmentajana sekä urheiluakatemian valmentajana toisen kautensa tilanteessa, jossa moni asia menee eteenpäin ja on hyvällä tasolla, mutta monessa voidaan olla vieläkin parempia. Selkeää viestiä alueen ampumahiihto-olosuhteiden puolesta kertoo se, että maajoukkueesta seitsemän urheilijaa asuu Joensuussa. Joensuun urheiluakatemiassa yhteisharjoituksia on kolmesti viikossa. Tällä hetkellä lukiolaisia on mukana kahdeksan, jatko-opiskelijoita toista kymmentä. – Kohtuuhyvin olemme saaneet toimintaa käyntiin. Mukana on myös yksi belgialainen nuori nainen matkassa tämän vuoden. Olen tehnyt yhteisharjoituksiin ohjelmat, niille, jotka on

halunneet henkilökohtaisen ohjelman, olen tehnyt sellaisen myös, Jääskö sanoo. Seuratoiminnassa hän on ollut valmennuksessa ja ohjelmoinnissa mukana, mutta päävastuun harjoitusten vedosta kantavat jokaisen ryhmän vastuuvalmentaja ja hänen apurinsa. Nykyiseen vetäjätilanteeseen hän on tyytyväinen, mutta lisääkin kaivattaisin. – Kymmenkunta vanhempaa on ykköstason koulutuksen käynyt, ja sieltä ohjaajia on jonkun verran tullut. Tietysti olisi toivottavaa, että entisiä urheilijoita ja lasten vanhempia jatkaisi pidemmälle siinä koulutuksessa, että saataisiin lisää kakkos- ja kolmostason valmentajia, toivottavasti nelostasonkin, Jääskö sanoo.

24


Hänen toiveensa on perusteltu: – Olen huomannut, että jos vetäjiä on tarjota, kyllä niitä lapsiakin yleensä tulee toimintaan matkaan. Rekrytointia teemme eri tilanteissa, että saisimme junioreita seuran toimintaan. Matalan kynnyksen toiminnassa olemme kolmatta vuotta, viime vuonna oli syksyllä ja keväällä molemmissa toista kymmentä kokeilemassa, tänä vuonna kuusi tai seitsemän, yleensä heistä aina muutama jää lajin matkaan. Sekä akatemia- että seuratoiminnan kehittämiselle hyvän pohjan luo, että olosuhteet ovat Jääskönkin mukaan ”varmasti parasta mitä Suomessa on tarjolla”

– Pikkuhiljaa menee eteenpäin, pitkäjänteisesti tehdään. Olen tyytyväinen tilanteeseen, tottakai on paljon parannettavaa, mutta mennään oikeaan suuntaan, toivottavasti saisimme näitä omia junnuja kasvatettua aikuisikään asti. Joensuussa kuitenkin on loistavat mahdollisuudet jatko-opiskeluihin ja pystyy harrastamaan varsinkin ampumahiihtoa täyspainoisesti, Jääskö sanoo.

25

Teksti: Heidi Lehikoinen Kuva: Piia Kinnunen


26


Tero Seppälä

Kaisa Mäkäräinen

Kilpailukausi käynnistyi Kontiolahdella perinteiseen tapaan ampumahiihdon GP-kilpailulla. Kyseisissä kisoissa on vuosittain annettu maajoukkuejohdolle näyttöjä tulevia maailmancup-kisoja silmällä pitäen. Tän vuonna suomalaisten lisäksi Venäjän maajoukkue oli pikakisassa mukana karsimassa omista edustuspaikoistaan. Pikakilpailu olikin kovatasoisin GP-startti ikinä ja suomalaisittain oli ilahduttavaa nähdä, että vaikka voitto meni Venäjän Dimitri Malyshkolle, toisena kilpailussa oli Haapajärven Kiilan Tero Seppälä. Seppälä haastoi venäläisrintamaa todenteolla ja antoi vahvan näytön nykykunnostaan. Naisten puolella Kaisa Mäkäräinen piti venäläishaastajat takana myös pikamatkalla ja oli viikonlopun kisojen jälkeen luottavaiselle mielellä lähdössä kohti Pokljukan maailmancup-avausta.

Sama kaksikko oli myös kovimmassa vireessä myös toisen päivän takaa-ajossa. Suomalaisittain positiivisia esityksiä antoivat 22-sarjalaiset Jenny Fellman ja Jaakko Ranta, jotka samalla lunastivat paikat Suomen ensimmäiseen maailmancupjoukkueeseen. GP-kilpailu, kuten myös marraskuun lopun maastohiihdon FIS-kilpailut, ovat vakiinnuttaneet asemansa kotimaisessa kilpailukalenterissa. Yhtä perinteistä kilpailu ei voi kuitenkaan listalta unohtaa. Kevättalven ehdoton kohokohta veteraaniurheilijoille on ampumahiihdon MASTERS-kilpailut, jotka järjestetään tulevana talvena jo 22. kerran Kontiolahdella. Kisat tuovat urheilijoita Suomeen noin 15 maasta kauimpien kilpailjoiden saapuessa Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta.

Kuvat: Piia Kinnunen

27


KontU menestyi SM-kisoissa Marraskuussa palkittiin kauden 2017-2018 aikana SM-kisoissa menestyneitä seuroja. Kontiolahden Urheilijat nousi parin vuoden tauon jälkeen kärkikolmikkoon ja oli kauden aikana toiseksi eniten SM-pisteitä kerännyt seura. Edellä ennätti ainoastaan Seinäjoen Hiihtoseura. Kolmanneksi sijoittui Oulun Hiihtoseura. Kontiolahden Urheilijat voitti mitaleita laajalla rintamalla ja kokonaissaldo oli 54 mitalia.

Henkilökohtaisilta matkoilta kertyi 45 mitalia ja viestijoukkueet nappasivat puolestaan 9 mitalia. Eniten henkilökohtaisia mitaleja saalisti VilleValtteri Karvinen, joka voitti kauden aikana neljä mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin M16-sarjassa. Lisäksi hänen kaulaansa pujotettiin myös yleisten sarjojen viestipronssi.

Mitalit 2018

Henk. koht. Viestit Yht. Kulta 21 4 25 Hopea 14 3 17 Pronssi 10 2 12 Yht. 45 9 54

SM-pisteet 2018 1. Seinäjoen Hiihtoseura 2. Kontiolahden Urheilijat 3. Oulun Hiihtoseura

29

1828 1530 1466


ENON ERÄ JA URHEILU MAASTOHIIHDON ASIANTUNTIJA!

35km Joensuun keskustasta Enontie 50 | Liikekeskus | 81200 Eno 013-761 771 | posti@erajaurheilu.fi

www.erajaurheilu.fi Hyvää mieltä, mukavaa majoitusta! Huoneita ja huoneistoja Rooms and apartments

Tervetuloa Motelli Kontioon - vain 3 km stadionilta!

30

Kontiomajoitus Oy Huoltamotie 8, 80770 Kontiolahti as. +358 40 059 6063 majoitus@motellikontio.fi www.motellikontio.fi


Kokonaisratkaisut kuljetus- ja nosto-ongelmiin

Wahlforssinkatu 8, 80100 Joensuu info@kuljetuskettunen.fi (013) 229 356

www.kuljetuskettunen.fi


MAAILMANCUP TULEE TAAS 2020 Marraskuun alussa Kontiolahdelle kantautui miellyttäviä uutisia Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton suunnalta. Jo tiedossa olleen maaliskuun 2020 maailmancupin lisäksi samalle vuodelle myönnettiin myös marras-joulukuun 2020 avausmaailmancup. Kontiolahdella on totuttu kevättalven kisoihin ja kauden avaus tuo rutkasti uutta mielenkiintoa järjestelyihin. Kausi on perinteisesti avattu Ruotsin Östersundissa, mutta tämän talven aikana kausi avataan Slovenian Pokljukassa ja kahden vuoden päästä on Kontiolahden vuoro. Edellisen kerran kauden avausta on vietetty Kontiolahdella vuonna 2007. Viime vuonna Kontiolahden maailmancup tarjosi neljänä päivänä kuusi kisatapahtumaa, joissa kiitosta niittivät niin tunnelma kuin järjestelytkin. Tapahtumaa seurasi kaikkiaan 23 000 henkilöä. Suurimmat yleisömäärät keräsi päätöspäivä sunnuntai, jolloin yhteislähtöjä jännitti paikan päällä 8300 katsojaa. Kontiolahden Urheilijoiden, Kontiolahden kunnan, Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ja lukuisien muiden yhteistyötahojen voimin järjestetyn tapahtuman järjestelyissä oli mukana kaikkiaan noin 800 henkilöä. Ampumahiihdon maailmancup-tapahtumia Kontiolahdella on kehitetty vuosi vuodelta ja tuleva kisaputki Maaliskuun 2020 maailmancupin päiväkohtainen ohjelma tarkentuu kesällä 2019, mutta molempien maailmancupien päivämäärät kannattaa laittaa kalenteriin jo nyt. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 9.-15.3.2020 ja toinen 28.11.-6.12.2020.

32


I T S E D H A K Suurtapahtumat Kontiolahdella

Maailmancup

11 kertaa

MM-kilpailut

2 kertaa

Nuorten MM-kilpailut

3 kertaa

(2018, 2017, 2014, 2012, 2010, 2007, 2006, 2003, 1997, 1993, 1990) (2015, 1999)

Kontiolahti Biathlon Events

(2014, 2005, 1996)

IBU-cup 1 kerran (2017)

@klahtibiathlon

33


Ulkomaalaiset leiriryhmät tuovat yli 2500 majoitusvuorokautta

Jäähdytetyn ladun takaamista alkutalven olosuhteista nauttivat vuosittain myös useat ulkomaalaiset urheilijat. Tänä vuonna Venäjän ampumahiihdon A- ja B-maajoukkueet sekä useita muita venäläisurheilijoita leireili Kontiolahdella, jossa myös katsastettiin maan joukkueet sekä maailmancupiin että IBU-cupiin. Myös Valko-Venäjän maajoukkue oli jälleen Kontiolahdella, samoin Iso-Britannian Masters-kisoihin tähtäävä ryhmä. Leiriryhmien vaikutus alueelle on matkailullisesti merkittävä, sillä leirit tuovat alueelle yli 2500 majoitusvuorokautta. Yksi Venäjän nuoremman polven ampumahiihtäjiä on Uliana Kaisheva, 24. Kaisheva kilpaili viime talvena olympialaisissa. – Harjoittelu on sujunut suunnitelman mukaisesti uuden valmentajan (Anatoli Khovantsev) ja uuden systeemin mukaan. Meillä on ollut vähemmän vo-

imaharjoittelua salilla, mutta enemmän kestävyysharjoittelua. Tuntuu, että se on ollut minulle hyväksi, Kaisheva sanoo ja kehuu suomalaisille tuttua Khovantsevia vuolaasti. Kaisheva laskee olleensa Kontiolahdella noin viisi kertaa. Maailmancup on jättänyt hyvät muistot. – Vaativat radat, jotka olivat huippukunnossa, MM-kisajoukkueeseen ja siellä kymmenen sakkiin tällä kaudella tavoitteleva nainen muistelee. Mistä suomalaisesta ruoasta pidät eniten? – Tuoreesta suolatusta kalasta, Kaisheva sanoo hymyillen. Timur Makhambetov oli Kontiolahdella leirillä toista kertaa. Hän nauttii erityisesti maailmancupissakin käytetyistä radoista. – Sää on ollut haastava, mutta siitä huolimatta latu on ollut erittäin hyvässä kunnossa. Kiitos ladun huoltajille, Makhambetov sanoo.

34


Leiritykset

Venäjän AH-maajoukkue

75 henkilöä x 19 vrk/hlö =

1425 vrk

30 henkilöä x 17 vrk/hlö =

510 vrk

15 henkilöä x 16 vrk/hlö =

240 vrk

15 henkilöä x 14 vrk/hlö =

210 vrk

8 henkilöä x 11 vrk/hlö =

88 vrk

8 henkilöä x 7 vrk/hlö =

56 vrk

Valko-Venäjän AH-maajoukkue Venäjä/Pietari AH-joukkue

Venäjä/Pietari yhdistetyn joukkue Venäjä/Murmansk hiihtojoukkue Iso-Britannia AH-joukkue

Yhteensä 2529 vrk

Teksti: Heidi Lehikoinen Kuva: Jarno Lautamatti

35


JÄÄHDYTETTY LATU

Monipuolisia aktiviteetteja Kontiolahdella ympäri vuoden Erinomaisten ensilumen olosuhteiden lisäksi Jäähdytetty latu Oy tarjoaa monipuolisia aktiviteetteja niin talvella kuin kesällä. Voit esimerkiksi tuoda harraste- tai työporukkasi viihtymään hienoissa puitteissa Kontiolahden ampumahiihtostadionilla.

Hiihdon opetus kesällä ja talvella Järjestämme hiihtokursseja ympäri vuoden. Talvella uppoudutaan sekä perinteisen ja vapaan tekniikkaan. Kesällä päästään kokemaan rullahiihdon vaativuutta. Osa kursseista on aloittelijoille ja osa jo kokeneemmille aktiiveille, joten kaikille löytyy sopivan tasoisia ryhmiä. Lisäksi jos haluat tuoda oman porukan oppimaan, niin ota rohkeasti yhteyttä. Suunnittelemme yhdessä sinun kanssasi sopivan sisältöisen opetuspaketin.

36

4-6 hlöä: 35 e/hlö Kesto: 75 min


Ampumahiihtotutustuminen

Ampumahiihto on TV:stä tuttua, mutta haluaisit testata miten sitä itse osuu kaatuviin tauluihin? Eipä hätää. Meillä onnistuu sekin. Alkutahdit ja opit saat ekoaseen parissa. Sen jälkeen päästään kokeilemaan oikeaa ampumahiihtopienoiskivääriä. Lopuksi voidaan ottaa leikkimieliset kilpailut kaveriporukalla. Miltäs kuulostaa? Löytyy ainakin spekuloitavaa kisailuiden jälkeen.

4-8 hlöä: 40 e/hlö

9-12 hlöä: 35 e/hlö

Välinevuokraus

Hiihtovälineet

Fatbiket

Sukset: 10 e/hlö Sauvat: 6 e/hlö Monot: 8 e/hlö Sukset/sauvat/monot-paketti: 20 e/hlö

Kaksi tuntia 25 €/kpl Yksi päivä 40 €/kpl Viikonloppu 70 €/kpl

Hiihtokalustoa löytyy sekä perinteiselle että vapaalle.

Vuokrattavana 11 fatbikeä. Tarvittaessa järjestämme pyörät myös n. 20 hengen ryhmille.

Tiedustelut:

myynti.kontiolahti@gmail.com tai 040-8289624

www.jaahdytettylatu.fi 37


Viisi taulua alas-

salamahaastattelu

Olet alun perin Tampereelta ja muutit Joensuuhun vuonna 2009. Totesit, että vasta viime aikoina olet kunnolla alkanut ymmärtää täkäläistä kieltä. Hämäläiset ovat tunnetusti hitaita, mutta että yhdeksän vuotta…? Vartoos ny, ku mä vähä fundeeraan... Parhaiten pohjoiskarjalanäidinkielen oppia olen saanut Kontiolahdella ampumahiihtostadionin kahviossa. Siellä talkooporukassa rima on tässä kieliasiassa nostettu todella korkealle. Ei kehdannut olla tuppisuunakaan, ettei porukka olisi vaan luullut joksikin hämäläiseksi. Aluksi hiljaisia hetkiä tuli paljon, nykyään vähemmän mutta säännöllisesti. Vaimoni on kotoisin Joensuusta. Hänen kanssa teimme heti alusta asti tässä asiassa kompromissin, jotta yhteinen kieli jotenkin löytyisi.

TOMI-PEKKA RIIHIVUORI Olet entinen SM-tason maastohiihtäjä ja sinua valmensi aina 18-vuotiaaksi asti äitisi Hilkka Riihivuori, kymmenkertainen arvokisamitalisti. Vähennettiinkö valmentajapalkkiot suoraan viikkorahasta? Äiti on maatalon flikkoja Etelä-Pohjanmaalta, joten ruumiillinen työ kuului meillä kasvatukseen. Ja harjoitteluun. Vaikka kaupunkilaisia oltiin. Kai sitä kautta tuli nuokin palkkiotkin kuitattua... Mutta ihan vakavasti ottaen: Totuus on, että äiti oli se, joka varmisti moneen kertaan, että oletko nyt aivan varma, mihin olet ryhtymässä - tietäen varsin hyvin, mitä urheilijan elämä vaatii. Tuki on ollut aina 100 %, kunhan koulu ja opiskelut hoidettiin 110 %. Ymmärsin, että tästä asiasta ei voinut joustaa. Se onkin kantanut pitkälle urheilu-uran jälkeen.

Ennen KontU:un siirtymistäsi pyöritit omaa työhyvinvointialan yritystäsi. Millainen on täydellinen jaxuhali? Mä siirryin onneksi KontU:n hommiin ennen kuin tämä termi syntyi.

38

Teksti: Arttu Käyhkö Kuvat: Jarno Lautamatti


Nykyään ykkösharrastuksesi on polkujuoksu. Voisiko siitä talviaikaa varten jalostaa latujuoksun (sarjat: koiralla ja ilman), jonka lajikehitystä saisi seurata Karjalaisen tekstiviestipalstalta? Onhan tässä puhuttu jo pitkään ”Kläbo”-tyylistä. Kunnon tälli liisteriä tai hiekkapaperia koko matkalle suksen pohjaan ja menoksi. Ja tämähän toimii kesälläkin, ei muuta kuin sukset jalkaan - on voiteluongelmatkin samalla ratkaistu. Pururata on aloittelijoita (Rookieita) varten ja ammattilaiset umpimetsään tai Kolin vaaroille. Tulee samalla uusi näkökulma Marathon of dangersillekin. Hiihtosuunnistuskin onnistuisi kesällä, talvella tuskin suurta eroa tulee (perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ko. lajista).

Toiminnanjohtajan katse on suunnattu jo kohti vuotta 2020.

Olet ollut syksyn vanhempainvapaalla kotona 2ja 5-vuotiaiden tytärtesi kanssa. Joko alkaa olla kiire töihin lepäämään? Tämä aika on ollut upeaa aikaa, olen kyllä nauttinut täysin siemauksin. Prinsessat ovat pieniä vain hetken. KontU:ssa on vuodesta 2014 ollut melkoista haipakkaa ja esikoinen syntyi 2013, joten yhteensovittamistahan tässä on ollut perheen ja työn kesken. Nyt tuli isin vuoro olla hetken aikaa enemmän kotona ja äiti palasi samalla takaisin työelämään. Olen ottanut tämän ajan koti-isänä myös valmentautumisena ensi vuoden töitä varten, sillä vaikka elämä stadionilla on ajoittain hektistä, harvoin saan töissä tehdä niin montaa asiaa yhtä aikaa kuin kotona saattaa olla tarve yhtäkkiä viidessä minuutissa. Ensimmäisten viikkojen koeajan ja harjoittelujakson jälkeen olen saanut joillakin osa-alueilla jopa hyviäkin arvosanoja.

39


Keskity vahvuuksiisi. Meille se on markkinointi.

Markkinointitoimisto Tovarissa reilut toistakymmentä eri alojen osaajaa on valmiina tarttumaan kaikkiin brändin rakentamiseen ja markkinointiin liittyviin haasteisiin. Kaikki perustuu sille, että löydämme yhdessä kumppanimme vahvuudet. Sen jälkeen niistä täytyy enää viestiä eri keinoin.

Toimistomme ovat Joensuussa ja Porissa. Käy Tovarin internet-sivuilla www.tovari.fi, soita Joonalle (kuvassa) 050 569 0586 tai laita Joonalle (kuvassa) sähköpostia joona@tovari.fi.

Kontiolahti Biathlon - kausijulkaisu 2018  
Kontiolahti Biathlon - kausijulkaisu 2018  
Advertisement