7 minute read
Kompleksin syömishäiriöseminaari
nyksiä ja perusteluja myös luennoitsijoilta. Minulla ei ole epäi- tää kaiken hyvän fiiliksen lisäksi paljon aukinaisuua: kun lystäkään, eä tällä keskusteluvalmiudella, edostavuudella ja omaa verkostoa kaupungissa ei valmiiksi ole ollut, koronan oma-aloieisuudella varustetut opiskelijat eivät voisi saada tuoma epävarmuus tulevaisuuteen liiyen on ollut harvinaisen alan ongelmakoha muovaua aikanaan parempaan suun- epämukava kaveri. Paikalle on kuitenkin päästy ja virolainen taan. elämä käynnistey. Luotan siihen, eä kaikki joka tapauksessa kääntyy parhain päin! Myös kasa muita havaintoja, kokemuksia ja ajatuksia on vaihdossa kertynyt aivan valtavas. Ai eä vasta puolitoista kuu- (Toimituksen selvennys: osaan viroa sujuvas (se on toinen kaua on mennyt? En usko. Jaeavaa riiäisi, mua tältä erää kokieleni), mikä mahdollistaa esimerkiksi paikallisella kielellä Kompleksi-lehden Balan-kirjeenvaihtaja kiiää. Edessä siin- opiskelun ja tämän kaiken havainnoinnin!)
Psykaa viroksi minipuuhanurkka: yhdistä aivojen osat oikein
Advertisement
Vastaukset seuraavalla sivulla
1. 2. 3. 4. 5.
kuklasagar mõhnkeha vöökäär käbinääre sabatuum
a) b) c) d) e)
pihpoimu käpyrauhanen aivokurkiainen häntätumake takaraivolohko
Syömishäiriöseminaari 2020
: AMANDA KUISMA, MELISSA PUHAKKA, EETU VILMINKO : LAILA KETVEL
Syksyn seminaari pidein poikkeussyistä Zoomin välityksellä. Tämä mahdollis kenes ennennäkemäömän laajan yleisön, noin 200 psykologian opiskelijan ja valmistuneen psykologin osallistumisen.
21.10.2020
Ensimmäinen seminaaripäivä käynnistyi lääkäri ja psykoterapeu Yasmina Silénin johdantoluennolla syömishäiriöiden esiintyvyydestä ja eologiasta. Anoreksia nervosan ensimmäiset taukuvaukset ovat 1800-luvun loppupuolelta, ja itsensä näännyämistä esiintyi jo keskiajalla. Silén kertoi, eä syömishäiriöitä ei ole edelleenkään kartoiteu tarpeeksi laajas oirekuvien ja häiriöiden yleisyyden suhteen. Komorbiditee muiden psykiatristen sairauksien kanssa on myös tavallista. Keskeisiä oheissairauksia ovat mm. masennus, ahdistuneisuus ja persoonallisuushäiriöt, jotka vaikuavat syömishäiriöiden pitkäkestoisuuteen kuolleisuuteen. Kun vastaanotolle tulee masentunut tai ahdistunut, on siis hyvä muistaa kysyä myös syömishäiriöoireista. Päivän toisella luennolla kuulimme syömishäiriöiden yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Luennon pi Katri Mikkilä, joka on Syömishäiriöliiton asiantunja, ravitsemusterapeu ja fysioterapeu. Hänen mukaansa yhteiskunnassamme ja kuluurissamme on paljon syömishäiriöille alstavia ja parantumista hidastavia tekijöitä. Näitä olevat esimerkiksi oletukset naiseudesta ja mieheydestä ja ulkonäköön kohdistuvat odotukset, joita sukupuolen perusteella ladataan. Syömishäiriöissä riiämäömyyden ja arvoomuuden tunteet ovat voimakkaita, ja yhteiskunnan käsitys laihuudesta kauniina ja tavoiteltavana lisää näitä tunteita. Kolmannella luennolla oma professorimme Markus Jokela avasi transdiagnossta näkökulmaa syömishäiriöihin. Transdiagnossuudella tarkoitetaan sitä, eä mielenterveyden häiriöitä pyritään ymmärtämään diagnosssia luokkia laajemmin, ja huomio kohdistuu yleisiin mekanismeihin oireilun taustalla. Jokela kuvasi neljää syömishäiriöihin liiyvää transdiagnossta tekijää: perfekonismi, heikko tunteiden sietokyky, alhainen itsetunto ja ongelmat ihmissuhteissa. Nämä tekijät tulisi huomioida myös syömishäiriöiden tapausjäsennyksessä ja hoidossa, joa se olisi onnistunua. Päivä paketoiin kokemusasiantunjan luennolla, jossa pääsin kuulemaan syömishäiriöstä sairastuneen näkökulmasta. Hänen mukaansa hoidossa olennaisinta oli, eä hänet kohdain ihmisenä syömishäiriön takana ja hän sai olla osana päätöksentekoa.
22.10.2020
Toisen seminaaripäivän avasi psykologi ja kogniivinen psykoterapeu Monica Ålgars, joka pi luennon syömis-
häiriöpolaiden kohtaamisesta kliinisessä työssä. Ålgars kuvasi työtä syömishäiriöpolaiden kanssa ihanaksi ja palkitsevaksi, mua samalla haastavaksi. Hän mainitsikin käsieen firm empathy eli jämäkkä empaa, joka tarkoiaa, eä empaan ja ymmärtäväisyyden lisäksi täytyy myös jämäkäs työskennellä koh syömisen korjaantumista, silloinkin kun se on vaikeaa. Keskeiseksi käsieeksi erityises hoidon alkuvaiheessa nousi muutosvalmiuden ambivalenssi. Tämä kuvaa sairauden risriitaista luonnea: toisaalta polas näkee syömishäiriön kielteiset vaikutukset ja haluaa voida paremmin, toisaalta sairauteen liiyy myös posiivisena koeuja aspekteja, kuten kontrollin tunne. Ambivalenssin kohtaamisessa on tärkeää autonomian tukeminen, takapakkien normalisoin sekä rohkaisu ja toivon luominen. Toisena ääneen pääsi erikoispsykologi ja integraivinen psykoterapeu Gudrun Kristmannsdor aiheesta syömishäiriöiden psykoterapeunen hoito. Syömishäiriöiden hoitoon liiyvä erityispiirre on, eä päinvastoin kuin yleensä psyykkisissä sairauksissa, syömishäiriössä oireiden lieventyessä polaasta voi tulla psyykkises haavoiuvaisempi. Myös Kristmannsdor koros yhteistyösuhteen tärkeyä. Terapeun kanssa syömishäiriö-oireet tehdään “työömiksi” ja etsitään muita keinoja esimerkiksi vaikeiden tunteiden käsielylle ja oman haavoiuvaisuuden hyväksymiselle. Päivän viimeisen luennon pi psykologi ja neuroeteen maisteri Emma Saure aiheenaan syömishäiriöihin liiyvät neuropsykologiset piirteet. Anoreksiaa sairastavilla on havaiu mielen teorian ja tunteiden tunnistamisen vaikeuksia, minkä lisäksi sairauteen liiyy usein myös kogniivista joustamaomuua, eli vaikeuaa muuaa omia ajaelu- ja toimintatapoja. Syömishäiriössä tällaisia ovat esimerkiksi rituaalinomaiset liikunta- ja syömistoumukset. Anoreksiaa sairastavilla on usein myös aisärsykkeiden prosessoinin liiyvää poikkeavuua, mikä saaaa muistuaa ausmin kirjon oireita. Tällaista voi olla esimerkiksi valikoiva syöminen, kuten jonkin etyn maun, värin tai rakenteen karaminen. Saure totesikin ausminkirjon ydinoireiden alstavan syömishäiriölle monin tavoin. Tällaisia ydinoireita ovat esimerkiksi aisedon poikkeavuudet ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Anoreksiaa sairastavilla on korkeampi todennäköisyys saada ausminkirjon diagnoosi - toisaalta monet ASDdiagnoosin saaneet ovat kokeneet ausmin syömishäiriön aiheuajana.
23.10.2020
Seminaarin kolmas päivä alkoi lasten syömishäiriöillä. Luennoimassa oli HUS lastenpsykiatrialla työskentelevä psykologi Heini Elo. Lasten syömisongelmat ovat melko tavallisia: 20-40% normaalis kehiyvistä lapsista kärsii jonkinlaisista syömisongelmista, vaikeita häiriöitä kehiyy 1-3%:lle. Lasten syömishäiriöt luokitellaan säätelyvaikeuksiin liiyvään syömishäiriöön, vauvan ja vanhemman vastavuoroisuuden vähäisyyteen liiyvään syömishäiriöön, varhaislapsuuden anoreksiaan, sensoriseen ruoka-aversioon ja posttraumaaseen syömishäiriöön. Alakouluikäisillä esiintyy epätyypillistä ahmimishäiriötä ja laihuushäiriötä. Lastenkin syömishäiriöissä tunteidensäätelytaidot ovat keskeisessä osassa. Myös lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus nousi esiin. Hoidon fokuksessa on ravitsemuskuntoutus, vääristyneen kehonkuvan kanssa työskentely ja ahdingon sietämisen harjoielu. Viimeisen yhteisen luennon pi serfioitu urheilupsykologi Paula Thesleff. Jopa 63% 14-18 vuoaista naisurheilijoista kärsii häiriintyneestä syömisestä, ja miehistäkin tällaista on kokenut 20%. Alstavia tekijöitä urheilijöiden syömishäiriöille ovat mm. identeen kapeutuminen lajin ympärille, perfekonismi ja kehosuhteen ongelmat. Perfekonismilla tarkoitetaan virheeömyyteen pyrkimistä, korkeita tavoieita ja standardeja sekä painea olla täydellinen. On tärkeää, eä urheilijan arvoa ihmisenä ei mitata suoritusten tai menestyksen mukaan, eikä kehoa pidetä ainoastaan välinearvossa urheilun mahdollistajana. Urheilumaailman ja terveydenhuollon koetaan olevan vielä hyvin erillään toisistaan. Avointa dialogia ja valmentajien koulutusta pidetään tärkeänä ennaltaehkäisyn kannalta, joka on Thesleffin mukaan “kaikkien yhteinen ja ja-
Workshopit
Monica Ålgars: Syömishäiriöpolaan kohtaaminen ja polasryhmien vetäminen
Työpajassa käsitelin ensin yleises
polaan kohtaamista ja sien yhtä polastapausta: miein yhdessä pienryhmissä, mitä juuri tämän polaan kanssa on hyvä huomioida kohtaamisessa ja yhteistyösuhteessa. Lisäksi Ålgars haastoi opiskelijat pohmaan, millaisia ajatuksia, tunteita ja mahdollisia ennakkoluuloja tuomme mukananamme työhön syömishäiriöpolaiden kanssa. Lopuksi opiin vielä erilaisten hoidollisten ryhmien vetämisestä ja siitä, mitä ryhmämuotoisessa työskentelyssä kannaaa huomioida erityises syömishäiriöpolaiden kanssa.
Katri Mikkilä: Laihdutuskuluuri, kehonkuva, syöminen ja liikunta
Työpajassa pohdiin laaja-alaises laihdutuskuluurin vaikutusta kaikkialla ympärillämme. Osallistujat pohvat ajatuksia, joita heillä herää erilaisissa
lanteissa, kuten vaa’alle astuaessa tai nähdessään lihavan ihmisen. Esille nostein myös se, miten eri ajatukset, kuten läskifobia, eivät synny tyhjiössä vaan ovat laihdutuskuluurin meihin iskostamia. Teemat herävät paljon keskustelua ja saivat näkemään oman ajatusmaailman uudenlaisessa valossa: miksi siitä, eä
söin tänään pullaa, tuli paha mieli?
Pia Charpener: Syömishäiriökeskuksen hoitomalli
Työpajassa käyin läpi syömishäiriökeskuksen hoitomalleja sekä toiminnan pohjalla olevia näkemyksiä erityises vaikeista syömishäiriöstä. Syömishäiriökeskuksessa on nähty, eä usein vaikean syömishäiriön taustalla on jonkinasteista traumasoitumista, joten työpajassa miein yhdessä, millä tavalla varhainen traumasoituminen pitää oaa hoidossa huomioon. Lisäksi käyin läpi syömishäiriökeskuksen hoidon periaaeita sekä hoidon tarjoamista. Aiheet herävät paljon kysymyksiä ja niihin vastain läpi työpajan.
Anee Palssa: Psykologien ja ravitsemusterapeuen yhteistyö syömishäiriöiden hoidossa
Työpajassa puhuin ravitsemuslan korjaamisen merkityksestä paranemisprosessissa. Aliravitsemus vaikuaa merkiäväs esimerkiksi kogniivisiin kykyihin, joten terapeusta työskentelyä ei ole hyötyä aloiaa, ennen kuin ravitsemusla on kunnossa. Aliravitsemus on ongelma paitsi laihuushäiriöissä myös muissa syömishäiriöissä, ja esimerkiksi kehon koosta ei voi päätellä ravitsemuslaa. Lisäksi työpajassa puhuin siitä, eä syömishäiriöitä hoitavilla henkilöillä tulee olla itsellään hyvä suhde ruokaan ja kehoon. Opetuksen tukena käytein erilaisia ruokasuhdeharjoituksia.
Gudrun Kristmannsdor: Yhteistyösuhde ja sudenkuopat syömishäiriöpolaan psykoterapiassa
Työpajassa käyin läpi erilaisia polaaseen ja terapeuin liiyviä tekijöitä, jotka voivat hankaloiaa hyvän yhteistyösuhteen rakentamista syömishäiriöpolaan terapiassa. Työpajassa katsoin yhdessä myös lyhytelokuva My Friend Ana, jonka heräämistä ajatuksista ja tunteista nousi hyvää keskustelua pienryhmissä. Sudenkuoppina syömishäiriöpolaan kanssa työskennellessä nousi esiin erityises liian kapeisiin elemeneihin keskiyminen kokonaisuua huomioon oamaa. Syömishäiriöpolaan kanssa työskentelevän tulee pystyä puhumaan kehoista polaan kanssa: läsnä on aina ainakin kaksi kehoa, joihin polas varmas kiinniää työskentelyn aikana huomiota. Tämän polasryhmän kanssa työskennellessä on myös tärkeä edostaa omat asenteet erityises syömiseen, liikuntaan ja kehonkuvaan liiyen.
Työpajassa käyin ensin läpi, mitä eri ammaryhmiä voi osallistua syömishäiriöiden hoitoon. Näitä ammaryhmiä huomain olevan todella paljon enemmän kuin monilla ensimmäisenä mieleen tulevat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeu. Seuraavaksi moniammallisuua tarkastelin oikean polastapauksen kaua. Tapaus läh kouluterveydenhuollon kaua nuorisopsykiatrialle, sieltä lastenlääkärin arvioon ja sairaalahoitoon. Tämän jälkeen hoitoimiin tuli mukaan vielä ravitsemusterapeu, fysioterapeu, psykoterapeu ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Työpajassa käsitelin vielä psykologin roolia syömishäiriöiden moniammallisessa hoidossa ja hoitoon liiyviä eesiä kysymyksiä.
Työpajassa käyin ensin läpi persoonallisuushäiriöiden diagnosikkaa ja siihen liiyviä laajoja ongelmia: persoonallisuushäiriödiagnooseja muun muassa verrain informaaoarvoltaan horoskooppeihin. Tämän jälkeen siirryin puhumaan erityises syömishäiriöihin tyypillises liiyvistä epäadapivisista persoonallisuuden piirteistä. Työpajan lopussa käsitelin vielä kahta kuvieellista polastapausta ja pohdiin heille mahdollista hoitoa.
Emma Saure: Syömishäiriöt ja ausmin kirjon häiriöt
Työpajassa kerrain jo luennolla läpikäytyjä asioita ausmin kirjon häiriöistä ja syömishäiriöistä. Syömiseen liiyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä ausmin kirjossa ja liiyvät usein ausminkirjon ydinoireisiin, kuten aisedon prosessoinnin poikkeavuuksiin ja kaavamaiseen käyäytymiseen. Yhteisen osuuden jälkeen jakauduin pienryhmiin, joissa valmistelin lyhyt puheenvuoro yhdestä ausminkirjoon ja syömishäiriöihin liiyvästä teemasta. Teemoja olivat muun muassa ausmin ydinoireet ja syömishäiriöt, valikoiva syöminen ausmin kirjossa sekä ausminkirjon naiset ja laihuushäiriö. Lopuksi nämä puheenvuorot käyin läpi yhdessä koko työpajan kanssa.
Työpajassa syvennein aiemmin seminaarin aikana saatua etoa lasten syömishäiriöistä, erityises 6-12 vuoaiden lasten syömishäiriöiden hoidosta osastohoidon näkökulmasta. Työpajassa käyin läpi konkreesia hoidon keinoja osastohoidon aikana, ja osastohoidon jälkeen mones lasten syömishäiriöiden
