Page 1

KOKLAAMO l

yhdessä kokeillen kohti entistä sujuvampia palveluja 1


2


Koklaamo oli prosessina tosi hyvä. Oma projekti menee paremmin eteenpäin, kun ulkopuolisia on rajaamassa sisältöä ja aikatauluttamassa. Omana toimintana olisi saattanut mennä useampi kuukausi ja olisimme lähteneet liian laajalla skaalalla liikenteeseen. Yllätti, miten nopeasti saadaan tuloksia aikaan ja viedään asioita käytäntöön. Lisäksi Koklaamo avasi paljon linkkejä ja yhteistyökumppanuuksia. Sirpa Karttunen, SporttiZ

3


Ota (k)oppi Koklaamosta! KAUPUNKIKEHITTÄMISESSÄ puhutaan tällä hetkellä paljon alustoista, yhteiskehittämisestä ja kokeiluista. Myös Tampereella näiden edistäminen on nostettu korkealle kaupungin strategiaan. Mutta mitä nämä käytännössä tarkoittavat ja miten näitä voidaan hyödyntää kaupunkien kehittämisessä? Koklaamo-malli syntyi osana tavoitetta kehittää Tesoman kaupunginosaa ja toimintamalleja edistämään alueen eri toimijoiden kumppanuutta sekä luomaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Syntyi malli, jolla asukkaiden ja uudistuvan kaupunkiympäristön haasteisiin lähdettiin yhdessä yritysten, yhdistysten ja kuntalaisten kanssa etsimään ratkaisuja ja kehittämään niitä kokeillen. Mallia on kehitetty ja kokeiltu sillä ajatuksella, että sitä ja hyväksi koettuja käytäntöjä voidaan jakaa ja levittää koskemaan myös laajemmin koko kaupungin toimintaa ja myös skaalautumaan muihin kaupunkeihin. Tähän oppaaseen on koottu yhteen Tampereen kaupungin 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa kehitetyn Koklaamo-mallin kokemuksia, oppeja ja ohjeita, joista kuka tahansa aiheesta kiinnostunut voi poimia hyviä käytäntöjä osaksi omaa toimintaansa. ”Koklaamo – yhdessä kokeillen kohti sujuvampia palveluja” on suunnattu etenkin kaupunkikehittäjille – kaupunkien johdolle ja työntekijöille, projektien vetäjille – sekä muille kokeilevasta kehittämisestä kiinnostuneille, niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijoille ja asiantuntijoille. Julkaisun yhtenä tarkoituksena on lisätä käytännön kokemusten ja oppien kautta ymmärrystä siitä, mitä kaupunkikehittämisen uudet muodot voivat olla, sekä innostaa lukijoita myös itse kokeilemaan ja kehittämään yhdessä. Lilli-Nora Siikasmaa 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hanke, projektipäällikkö

Koklaamo on yksi tapa kokeilla käytännössä, mitä kaupungin mahdolliset uudet roolit fasilitaattorina, verkostoijana ja mahdollistajana voivat tarkoittaa.

Koklaamolaisia: Lilli-Nora Siikasmaa (vas.), Matias Oikari ja Johanna Kurela.

l Koklaamo on kehitetty Tampereen kaupungin 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on suurimman kaupungin yhteistyötä, jolla kaupunkeja ja niiden toimintaa avataan yrityksille uusien tuotteiden kehittämisen

4


6 9 11 13 14 17 18 22 26 28 30

edistää Suomen kuuden ja testaamisen tueksi.

Mistä Koklaamossa on kyse? Kokeilemisen hengessä Juuret Tesomassa, kasvua moneen suuntaan Miten Koklaamo toimii käytännössä? Idea jalostuu työpajoissa ja kokeillen Lean Service Creation – oikeat kysymykset oikeaan aikaan Koklaajana VTS-kodit: Juna kulki ja tempaisi mukaansa Koklaajana Tampereen Aluetaksi: Reenitaksilla tulevaisuuteen Liikenneturvallisuus-Koklaamo ja Yhteisökahvila-Koklaamo Sparraajien näkökulmia Koklaamoon Koklaamon opit ja tulevaisuus

JULKAISIJA Tampereen kaupunki/6Aika Avoimet innovaatioalustat -hanke PÄÄTOIMITTAJA Lilli-Nora Siikasmaa • ULKOASU, TOIMITUS JA TAITTO Hybridiviestintä Effet Oy • KUVAT Johanna Kurela, Hanna Leppänen, Susanna Lyly, Lilli-Nora Siikasmaa, Annikaisa Knuutila, Peter Nuutinen, 123rf.com • KIRJAPAINO Grano, kesäkuu 2018

5


Mistä Koklaamossa on kyse? Organisaatiot niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella ovat isojen haasteiden äärellä. Kilpailutilanteen kiristyminen pistää paineita omien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja samanaikaisesti muuttuva maailma kaipaa uudenlaisia ratkaisuja. Yritykset ja kaupungit ovat heränneet tähän ongelmaan ja lähteneet etsimään uudenlaisia tapoja kehittää yhä toimivampia ratkaisuja. On kasvanut ymmärrys siitä, että parempia palveluja syntyy, kun erilaista osaamista tuodaan osaksi kehittämistä. Innovaatiot, palvelut ja tuot-

6

teet syntyvätkin yhä harvemmin suljettujen ovien takana organisaatioissa – ja kehittäminen on muuttumassa yhä asiakaslähtöisemmiksi. Jotta erilaisia osaamisia ja uudenlaisia kehittämisen tapoja voitaisiin yhdistää, on kehitetty toimintamalleja tukemaan ratkaisujen syntymistä. Alustamaisuus on kaupunkikehittämisessä uusi lähestymistapa, jolla pyritään systemaattisesti avaamaan kaupunkiympäristö ja sen palvelut ulkopuolisten osapuolien kehitettäväksi. Kaupunkiyhteisön jäsenet osallistu-


Koklaamokin ilmentää muutosta kohti alustamaista kaupunkikehittämistä. Se edustaa uudenlaista kulttuuria, jossa kehittäminen avataan koko kaupunkiyhteisölle: mukaan otetaan asukkaat, yritykset, yliopistot, muut kaupunkiyhteisön jäsenet ja kaupunkitilan käyttäjät sekä heidän tietonsa ja osaamisensa.

Yhdessä...

Kokeiluista ja piloteista puhutaan usein ristiin. Mikä erottaa ne toisistaan? Kokeilun päämäärä on tuottaa kehitettävään ideaan (esimerkiksi tuote, palvelu tai toimintamalli) liittyvää merkittävää uutta tietoa. Pilotin päämäärä on tehdä viimeinen validaatio ja varmistus siitä, että homma toimii niin kuin pitää. Kokeilu on lähtökohtaisesti jotain, minkä voidaan sallia epäonnistuvan – tai jopa odotetaan, että se epäonnistuu. Pilotissa onnistumisen odotukset ovat lähes sataprosenttiset.” Sami Paju kirjassaan Kehitä kokeillen

Koklaamoa ja alustamaista kehittämistä voidaan kuvata kahden avainkäsitteen kautta: yhteiskehittäminen ja kokeileva kehittäminen. Yhteiskehittäminen ja erityisesti asiakaslähtöisen innovaatiotoiminnan eri muodot ovat korostuneet entistä avoimemman innovoinnin uusina käytäntöinä. Yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että kehittämistoimintaa avataan asiakkaille ja sidosryhmille ja heidät otetaan yhä tiiviimmin osaksi kehittämistä ja innovaatioprosesseja alusta alkaen. Sidosryhmät nähdään tasavertaisina osallistujina kehittämisessä, jolloin yhteiskehittäminen on enemmän kuin vain osapuolten kuulemista. Yhteiskehittämisellä saatetaan yhteen erilaista osaamista ja erilaisia näkökulmia, mikä edellyttää, että osallistujat hyväksyvät erilaiset mielipiteet ja ovat avoimia uusille ideoille. Tieto rikastuu, kun erilaista osaamista ja erilaisia näkökulmia saatetaan yhteen. Hyödyt ovat merkittävät: asiakasymmärrys ja asiakastyytyväisyys lisääntyvät, kun toiminta on avoimempaa. Yhdessä kehittämällä voidaan luoda asiakaslähtöisempiä palveluita ja parantaa olemassa olevien palvelujen laatua, mikä tuottaa lisäarvoa niin asiakkaalle kuin kaikille mukana oleville toimijoillekin. Fasilitoinnilla ja tiloilla viedään yhteiskehittämistä haluttuun suuntaan. Tilat ohjaavat muun muassa tekemisen tapoja ja tunnelmaa, kun taas aikataulut, menetelmät ja tilaisuuden rakenne ovat keinoja fasilitoida ja ohjata toimintaa systemaattisesti.

... kokeillen vat omalla tiedollaan, osaamisellaan ja erilaisissa rooleissa ratkaisujen kehittämiseen. Kyse on siis fasilitoidusta yhteiskehittämisprosessista. Alustamaisen toiminnan keskiössä on verkostovaikutus, jossa yhteisö tuottaa jäsenilleen arvoa osallistumalla kehittämiseen. Vasta se tekee toiminnasta vetovoimaisen osallistujille ja levittää yhdessä tekemisen kulttuuria. Alustamaista toiminnasta tekee myös systemaattisesti ohjattu prosessi, jossa eri osapuolten toisilleen arvoa tuottava vuorovaikutus on onnistuneesti fasilitoitu.

Koklaamossa nimensä mukaisesti kehitetään kokeillen. Kokeilevassa kehittämisessä nopeilla ja konkreettisilla kokeiluilla testataan uusia palveluita tai tuotteita, toimintatapoja tai ideoita. Kokeilevalla kehittämisellä pyritään ­idean nopeaan konkretisointiin sekä ratkaisuidean kokeilemiseen asiakasrajapinnassa. Kokeilemisen tarkoituksena on saada heti kehittämisen alkuvaiheessa palautetta palvelu- tai tuoteratkaisusta ja siten ymmärtää paremmin, mikä ratkaisussa toimii ja mikä ei. Kokeilut ovat usein kevyitä ja edullisia toteuttaa, jolloin ne eivät vaadi mittavia resursseja tai suuria ta-

7


loudellisia panostuksia. Kokeilu saakin epäonnistua, sillä epäonnistunutkin kokeilu antaa välitöntä palautetta ja tuottaa siten arvokasta tietoa kehitteillä olevan tuotteen tai palvelun toimivuudesta. Kokeilujen avulla voidaan selvittää ratkaiseeko suunniteltu palvelu tai tuote käyttäjille relevantin ongelman ja onko sille todellista kysyntää. Varhaisessa kehitysvaiheessa tehdyillä kokeiluilla voidaan parhaassa tapauksessa säästää aikaa ja rahaa, kun kokeilun kautta saadun tiedon avulla tuotteen tai palvelun kehitys osataan suunnata oikein.

Yhteiskehittämisen hyödyt:

Kollektiivinen älykkyys/joukkoäly, uusien näkökulmien löytäminen. l Toimijoiden sitouttaminen alueen yhteiseen kehittämiseen, päätökset hyväksytään helpommin jos ne on valmisteltu avoimesti. l Sujuvat palvelupolut ja palvelujen yhteensopivuus yli organisaatiorajojen – asiakas on joka tapauksessa yhteinen! l Tuo kehittämistä näkyväksi ja lisää avoimuutta. l Uudenlainen osallistuminen: ihmisille ei enää riitä se, että voi sanoa ei tai kyllä tai kommentoida suunnitelmia, vaan halutaan laajemmin osallistua jo aiemmassa vaiheessa. l

”Koklaamo tarjoaa paikan yrityksille tulla kokeilemaan voiko heillä olla liiketoimintamahdollisuuksia myös ”oman alan” ulkopuolella.”

Tampereella koklataan Tampereen strategiassa yhteiskehittämiselle ja kokeilemiselle on annettu vahva painoarvo ja tärkeys. Koklaamo on yksi polku strategiasanoista tekoihin. Koklaamon tapaisen alustan ja yhteiskehittämisen moottoriksi kaupunki sopii hyvin, koska sillä on mandaatti kutsua koolle koko kaupunkiyhteisö ja sillä on yhteinen asiakas yli organisaatiorajojen. Kaupunki ei välttämättä toimi itse aktiivisena kehittäjänä, vaan rooli muuttuu enemmän fasilitoijaksi, mahdollistajaksi ja verkottajaksi. Kehittämisen avaaminen vahvistaa paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja rohkaisee kaupunkiyhteisöä ottamaan uutta roolia kaupungin kehittämisessä. Samalla sitoutuminen yhteisen kaupungin kehittämiseen kasvaa. Koklaamon tapaisten toimintojen ansiosta voidaan myös parantaa kaupungin oman henkilöstön valmiuksia yhteiskehittämiseen ja kokeilukulttuuriin. Yhteiskehittämisen ja kokeilujen voimaan uskotaan myös esimerkiksi Tampereen kaupungin Smart Tampere -elinvoimaohjelmassa (2017–2021). Sen yksi osa on digiohjelma, jossa etsitään ja kehitetään helppokäyttöisiä sähköisiä palveluita nopeiden kokeilujen avulla. Kokeiluita tehdään yhteistyössä yritysten, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa. Aiheina ovat muun muassa asiakaspalvelu, oppimisympäristöt, työllisyyspalvelut, kaupunkitilojen käyttö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä varhaiskasvatuksen viestintä ja digitaaliset oppimisympäristöt.

Miksi kannattaa kokeilla?

saa palautetta ratkaisusta ymmärtää, mikä ratkaisussa toimii ja mikä ei ja mitä siitä puuttuu l kartoittaa kysyntää l selvittää, ketkä ratkaisua käyttävät ja ketkä eivät l kuinka paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. l l

”Asiakastarvetta voidaan testata jo ennen varsinaisen ratkaisun olemassaoloa.”

8

TAMPEREELLA on kyllä tehty kokeilukulttuurin ja yhteiskehittämisen saralla myös pioneerityötä niin kansallisesti kuin nykyään myös kansainvälisesti. Eri alojen ja eri korkeakoulujen opiskelijat ja yritykset sekä niiden haasteet kohtauttava innovaatiotoiminnan alusta Demola on toiminut menestyksellisesti jo kymmenen vuotta.


– Digitaaliset järjestelmät muuttavat työnteon välineitä ja työn tekemistä isosti – ja vielä isompi muutos on oppia ajattelemaan, että työtä voidaan tehdä eri tavalla kuin ennen. Kokeiluihin ja kokeilijoihin on Tampereella kuitenkin suhtauduttu myönteisesti, projektipäällikkö Minna Vierula sanoo.

Tarvitaan myös kyky oikeasti viedä kokeilu käytäntöön.”

Kokeilemisen hengessä Smart Tampereen digiohjelma-osassa sähköisiä palveluja kaupunkilaisten arjen sujuvoittamiseen luodaan erilaisin kokeiluin. Esimerkiksi ohjelmaan kuuluvassa Digitaaliset palvelut työllisyyspalveluissa -projektissa kehitetään työnhakijoille suunnattuja digitaalisia palveluita, sähköistä ajanvarausjärjestelmää ja asiakaspalautteen antamista. Maahanmuuttaja-asiakkaille on hankittu suomen kielen opiskelusovellus kielen oppimisen vauhdittamiseksi. Yritystietokantaa hyödyntävän CRM-järjestelmän pilotointi on alkamassa, ja tavoitteena on, että yrityskoordinaattorit voivat kirjata samaan järjestelmään tiedot yhteistyöyritystensä rekrytointitarpeista. – Kokeilut ovat innostavia, niiden kautta on kiva kehittää toimintaa ja toisaalta niissä voi myös ”mokata kevyemmin”, koska pienillä panostuksilla saadaan selville, toimiiko jokin juttu vai ei, sanoo työllisyyspalvelujen digiohjelman projektipäällikkö Minna Vierula. – Haastavaa puolestaan on saada kokeilusta riittävästi tietoa, tarvitaan paljon käyttäjiä ja heidän kokemuksiaan. Tarvitaan myös kyky oikeasti viedä kokeilu käytäntöön. Minna huomauttaa, että usein kokeilulla tarkoitetaan sitä, että tehdään uudella tavalla tai hankintaan laite, jolla asioita tehdään eri lailla kuin ennen. – Kokeilemisen ajatellaan olevan propellihattu päässä -toimintaa. On sekin tärkeää, mutta vielä tärkeämpää kokeilussa on ideoiden punnitseminen, sen miettiminen, onko jokin idea olennainen kyseissä jutussa. Pitää myös päättää, kuka ideaa lähtee oikeasti jalostamaan. Ideoin-

nista on vielä pitkä matka idean toteuttamiseen ja jalkauttamiseen. Jalkauttamisesta taas on jonkin verran matkaa siihen, että nähdään kokeilujen höydyllisyys. Minna arvioi kuitenkin, että esimerkiksi työllisyyspalvelujen yksi kärkikokeilu, työnhakijan osaamista selvittävä chatbot-käyttöliittymä osaamisbotti on jo tuottanut paitsi hyvää palautetta, myös rohkaisevia tuloksia. Entistä tehokkaammin ja ketterämmin löydetään oikeanlainen osaaminen oikeanlaiseen tarpeeseen.

SMART TAMPERE on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä elinvoima­ ohjelma vuosille 2017–2021. Sen yksi osa on ­digiohjelma, jossa etsitään ja kehitetään helppokäyttöisiä sähköisiä palveluita nopeiden kokeilujen avulla. Kokeiluita tehdään yhteistyössä yritysten, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa ja aiheina ovat muun muassa asiakaspalvelu, ­oppimisympäristöt, työllisyyspalvelut, kaupunkitilojen käyttö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä varhaiskasvatuksen viestintä ja ­digitaaliset oppimisympäristöt.

9


TESOMA on Tampereen ensimmäinen lähiö. Se syntyi suomalaisen aluerakentamisen vahvimmassa vaiheessa 1960–1970-luvuilla. Tesoman lähiössä asuu tällä hetkellä noin ­ 8 000 asukasta ja sen vaikutusalueella asuu noin 20 000 asukasta. Aluetta alettiin kehittää palveluiden ja kaupunkisuunnittelun älykkäänä kehitys­ ympäristönä 2010-luvun puolivälissä. Tässä työssä OmaTesoma-hanke oli sateenvarjo, joka keräsi alleen eri toimijoita ja projekteja. Sen alla kasvoi myös 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hanke, jossa Koklaamoa kehitettiin. Koklaamo on Tampereen kaupungin yhteiskehittämisen malli, jossa yritykset ja yhteisöt tarttuvat kaupunkilaisten ja uudistuvan kaupunkiympäristön haasteisiin ja luovat ratkaisuehdotuksia. Niitä kokeillaan ketterästi yhdessä tulevien käyttäjien kanssa. Tavoitteena on kehittää ideoita valmiiksi tuote- tai palvelukonsepteiksi sekä löytää yhdessä jatkopolkuja ratkaisujen toteuttamiseen.

10


Koklaamo edustaa uudentyyppistä ajatusta siitä, mikä kaupungin rooli voisi tulevaisuudessa olla.”

Juuret Tesomassa, kasvua moneen suuntaan Koklaamon synty liittyy Tampereen kaupungin haluun kehittää entistä parempia palveluja kaupunkilaisille – ei itse, vaan tarjoamalla innovaatioalusta, jotta yritykset ja yhteisöt tuottaisivat asukkaiden arjen haasteita ratkaisevia palveluja. – Alettiin miettiä asukkaita, osallistumista ja toisaalta innovaatioiden luomista. Koklaamossa nämä teemat kytkettiin tietyn kaupunginosan asukkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Mikä olisi tesomalaista ja mitä asukkaat siitä saisivat? Ja vaikka liikkeelle lähdettiin tesomalaisista piirteistä, vastaavia asuinalueita on muuallakin ja tarpeet sinänsä ovat melko globaaleja – niiden pitää ollakin, jotta yritykset näkevät niissä bisnesmahdollisuuksia, Koklaamon ensimmäinen projektipäällikkö, nykyinen kaupungin strategiacontroller Nina Mustikkamäki kertoo. – Halusimme löytää kaupunkilaisten tarpeet ja haastaa yritykset tuottamaan ratkaisuja. Siitä kertyisi yritykselle uusien ratkaisujen siemenpankki, se voisi miettiä omaa tuotekehitystään eteenpäin.

11


Ensimmäinen Koklaamo syntyi ratkaisemaan liikunnallisten perheiden arjen haasteita. Toisen aiheena oli liikenneturvallisuus. – Opimme tietysti koko ajan tehdessämme, mutta heti alusta asti Koklaamoon syntyi vahva innostus, Koklaamo-flow. Työpajoissa koklaajia sparrasi asiantuntijoiden iso joukko, joka keskittyi heidän asiaansa ja halusi viedä sitä eteenpäin.

Kaupunki – luotettava kumppani... Miksi kaupunki sitten lähtee moottoriksi tällaiseen projektiin? Nina Mustikkamäki esittää vastakysymyksen: miksi ei lähtisi? Ensinnäkin: kaupungilla on tarpeiden etsinnässä tärkeä rooli, se on uskottava, luotettava ja kaupunkilaisten etua ajava kumppani. Yrityksille se on neutraali toimija ja auktorisoija. Toiseksi: kaupungilla on omat laajat kontaktinsa ja kanavansa sparraajien etsintään ja rekrytointiin. Kolmanneksi: kaupungin pitää luoda profiiliaan sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan.

... ja mahdollistaja Nina miettii kaupunkia ja kuntaa vuonna 2020. – Tulevaisuudessa kaupunki ei ole yksistään palvelujen tuottaja, vaan myös kanavien tai mahdollisuuksien luoja. Halutaan, että on muitakin tuottamassa hyvää kaupunkia ja kaupunkilaisten tarpeisiin vastaavia palveluita kuin kaupunki itse. Kaupunki on tulevaisuudessa yhteisö, alusta yhdessä tekemiseen asukkaiden kanssa. Sillä on jatkossa monia rooleja, ja Koklaamo on Ninan mielestä yksi ”silmiä avaava” esimerkki uuden kaupungin rakentamisen työkaluista. – Nykyiseen työhöni kaupungin strategian toteutumisen tukijana Koklaamo on antanut paljon eväitä kokeilevuuden ja kaupungin mahdollistajan roolin ajattelemiseen.

12

KOKO KOKLAAMO-PROSESSI maksaa järjestäjän näkökulmasta 20 000 –30 000 euroa (palkkakustannukset). Työpajojen tilaja materiaalikustannukset (kanvaasit, työpajatarvikkeet, tarjoilut) maksavat noin 200 euroa/työpaja, osallistujamäärästä riippuen. Kaupungilla on myös paljon omia tiloja hyödynnettävissä ilmaiseksi tai edulliseen hintaan, jolloin tilavuokrakustannukset jäävät pienemmiksi.


Miten Koklaamo toimii käytännössä? Koklaamo alkaa haasteiden ja haasteteemojen tunnistamisella. 6Aika-hankkeessa toteutettujen Koklaamoiden teemat on muotoiltu Tesoman alueen asukkaiden kanssa. Toimijoiden rekrytoiminen ratkaisemaan näitä tunnistettuja haasteita on ensimmäinen vaihe. Koklaamo noudattaa avoimuusperiaatetta: haku on kaikille avoin ja hausta ilmoitetaan sekä tiedotetaan mahdollisimman laajasti – muun muassa Business Tampereen kautta ja Tampereen kaupungin viestintäkanavilla. Koklaamoon valituista toimijoista ilmoitetaan kaikille hakijoille. Yrityksiä ja yhteisöjä on kontaktoitu myös suoraan puhelimitse ja sähköpostitse. Sparraajien eli eri alojen asiantuntijoiden rekrytoiminenkin on hoitunut suorilla yhteydenotoilla. Ennen työpajojen alkua osallistujille on lähetetty tiivis infopaketti tulevien työpajojen tarkemmista sisällöistä sekä tiedot muista Koklaamoon osallistuvista toimijoista. Koklaamo on noin kahden kuukauden mittainen prosessi, jonka aikana ideoita kehitetään neljässä työpajassa. Toteutettavat kokeilut ovat suhteellisen kevyitä ja ketteriä, minkä vuoksi ne ovat edullisia ja nopeita järjestää. Kokeilun tapa ja kohderyhmä riippuvat kokeiltavasta ideasta ja ne määritellään yhdessä Koklaamon kolmannessa työpajassa. Työpajoissa hyödynnetään Lean Service Creation -kanvaaseja, jotka systemaattisesti ohjaavat idean kehittämistä eteenpäin.

Fasilitaattoreita ja sparraajia Koklaamon pyörittämiseksi nimetään tiimi, joka vastaa prosessin sujuvuudesta ja toimii fasilitaattorina läpi koko prosessin. Tiimi muun muassa valmistelee Koklaamon ja sen teeman, rekrytoi toimijat, fasilitoi työpajat ja hoitaa työpajojen käytännön järjestelyt. Tähän asti järjestetyissä Koklaamoissa fasilitaattoreita on ollut neljä, joista kaksi on ottanut suuremman vastuun kokonaisprosessin hoi-

tamisesta ja kaikki neljä ovat osallistuneet työpajojen fasilitointiin. Koklaamossa työskennellään ryhmissä, jotka muodostuvat idea-aihioiden ympärille. Järjestetyissä Koklaamoissa on ollut vaihtelevasti kahdesta neljään ideaa, joiden kehittämiseksi on koottu yritysten ja yhteisöjen edustajien lisäksi eri alojen asiantuntijoita tuomaan mukaan omaa osaamistaan. Ryhmätyön sujuvuuden varmistamiseksi kullekin ryhmälle on nimetty oma fasilitaattorinsa. Hän ohjaa Koklaamo-kanvaasien avulla ideoiden systemaattista kehittämistä.

Kehittymishaluisia koklaajia Koklaamo soveltuu yrityksille ja yhteisöille, joilla on halu kehittyä ja joilla on menossa olevaan Koklaamon teemaan liittyvä idea kehitettäväksi. Se on paikka alkuvaiheen ideoiden kehittämiselle ja niiden toteuttamiskelpoisuuden validoimiselle kokeilujen avulla, ei jo pitkälle vietyjen palvelu- tai tuotekonseptien parantamiseen. Koklaamossa kehitettyjen konseptien IPR-oikeu­det (aineettoman omaisuuden oikeudet) jäävät yritykselle ­­­­ tai yhteisölle, joka on omalla ideallaan osallistunut prosessiin. Koklaajilta edellytetään osallistumista kaikkiin työpajoihin. Koklaamoon ilmoittautuneen tahon kannattaakin nimetä vähintään kaksi osallistujaa työpajoihin, jotta yllättävien esteiden sattuessa jokin työpaja ei jää vaille edustusta. Prosessi on niin intensiivinen, että poisjäänti voi haitata tai jopa kokonaan estää idean jalostumisen työpajoissa. Koklaamoon valitaan mukaan 2-4 koklaajaa. Toisilleen suoria kilpailijoita ei oteta mukaan samalle Koklaamo-kierrokselle, koska se voisi haitata luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin syntymistä työpajoissa. Koklaajat voivat edustaa hyvin erilaisia aloja, mutta ratkaistava haasteteema on kaikille yhteinen.

13


Idea jalostuu konseptiksi työpajo osa Koklaamoa on kuunnella potentiaalisia käyttäjiä, jotta ratkaisu­ ideat vastaavat heidän todellisiin ­tarpeisiinsa. Mitä toiveita ja tavoitteita asiakkailla on ratkaisuideoita ajatellen? Haastattelujen tuloksia käytetään ­hyväksi seuraavassa työpajassa, jossa ratkaisuja ideoidaan haastattelujen ­ja ryhmän ajatusten pohjalta.

14

•K

Ty ö p

KÄYTTÄJÄHAASTATTELUT

tiedetään, minkä liiketoiminta ongelman kehitettävä idea ratkaisee, ja sille on asetettu tavoite l ymmärretään, millaisessa ympäristössä ratkaisua käytetään l ratkaisulle on määritelty käyttäjäryhmät. l

2

e o ns

pt oin ti

Ideoidaan ratkaisuja ja mietitään, mitä ne lupaavat käyttäjille. Konkretisoidaan ratkaisuja esimerkiksi luomalla niille mainokset.

ristö

Pajan jälkeen

m pä

Tarkoituksena on ymmärtää, mitä kehitettävä ratkaisuidea voi ­tuoda liiketoimintaan ja mikä on sen tavoite. Määritellään, millainen on onnistunut palvelu tai tuote ja minkälaisessa ympäristössä sitä käytetään ja ketkä ovat sen potentiaalisia käyttäjiä.

t ay

aja

in

Ty ö p

m

1

it e, k ä yttäjä t ja o v a to •T i

aja

l Tärkeä

Koklaamon runkona toimii neljä, Lean Service Creation -menetelmää hyödyntävää työpajaa. Niissä yritykset ja yhteisöt ratkovat kaupungin asukkailta tulleita ­arjen haasteita. Ratkaisuideoita jalostetaan valmiiksi konsepteiksi asukkaiden, kaupungin ja eri alan asiantuntijoiden, sparraajien avulla.

Pajan jälkeen valmiina

konkreettisia konsepti-ideoita arvolupaus l mainos. l l


issa ja kokeillen... Kokeiluvaiheessa ratkaisuideaa ­testataan, jotta ­saadaan selville o ­ nko sille kysyntää. ­Kokeilu suunnitellaan vastaamaan mahdollisimman ­hyvin lopullista palvelua tai ­tuotetta, mutta sen ei tarvitse olla ­vielä oikeasti olemassa. Kokeilun luonne riippuu ratkaisusta. Tärkeintä on analysoida kokeilun tulokset. Jos liiketoiminnalliset tavoitteet täyttyvät, voidaan jatkaa palvelun tai tuotteen käytännön toteutusta. Kokeilulla saadaan tieto siitä, miten ratkaisua pitää ­kehittää jatkossa.

4

•K

il u n arvi oin ti e k ,k o

on

vii m eistely ja ja

tk o p

Kokeilut a­ rvioidaan, ehdotukset ­hiotaan valmiiksi ja mietitään ­yhdessä polkuja kon­septien jatko­ kehittämiseen ja toteuttamiseen. Mietitään, miten ratkaisulle ­saadaan asiakkaita, mikä on sen ­liiketoiminnallinen potentiaali ja minkä­­lainen on ensimmäinen käytännön toteutus.

in

Suunnitellaan sitä, miten kokeilu toteutetaan käytännössä. Käydään läpi esimerkkejä jo ­toteutetuista kokeiluista.

Ty ö p

elu

KOKEILUJEN TOTEUTTAMINEN

K

u n s u u n nitt

pt

Ty ö p

3•

il oke

Kokeilu on ­onnistunut myös, vaikka kävisi ­ilmi, ettei ratkaisulle ole kysyntää. Kokeilu on tehty edullisesti eikä resursseja ole kulunut hukkaan. l

se ol

us Pajan jälkeen valmiina

suunnitelma, miten ensimmäinen kokeilu toteutetaan käytännössä l käsitys siitä, miten kokeiluja voi jatkossa hyödyntää ja mitä kokeiluista voi oppia. l

ut

aja

Yksi työpaja kestää kolme tuntia. Ensimmäinen, toinen ja kolmas työpaja on hyvä järjestää noin viikon välein. Kolmannen ja neljännen työpajan välissä on noin kolmen viikon kokeilujakso, jolloin ideoita testataan käytännössä. Koklaamo-prosessi päättyy neljänteen työpajaan.

aja

l

...hyvässä rytmissä

Pajan jälkeen valmiina

suunnitelma, miten ratkaisulle saadaan asiakkaita l karkea arvio tulovirroista ja asiakasmääristä l ymmärrys ratkaisun ensimmäisestä toteutuksesta l mittarit onnistuneeseen ratkaisuun l seuraavat askeleet. l

15


Yhdessä ja avoimesti Koklaamossa keskeisenä ajatuksena on kehittää ideoita yhdessä ja avoimesti. Yritysten tai yhteisöjen eli koklaa­ jien lisäksi Koklaamoon osallistuu joukko eri alojen asiantuntijoita eli sparraajia. Koklaamon tiimi vastaa toiminnasta ja työpajojen fasilitoinnista.

Koklaajat Koklaajat ovat yrityksiä tai yhteisöjä, joilla on halu kehittää ja kokeilla omaa ideaansa Koklaamon tuella eteenpäin. Mitä koklaajalta odotetaan? l Mielenkiintoista ideaa tai ajatusta, jota haluaa kehittää ja kokeilla. l Innostusta miettiä asioita uudelta kantilta ja ennakkoluulotonta kokeilunhalua. l Sitoutumista Koklaamon neljään työpajaan ja kokeiluvaiheeseen. Koklaamo tarjoaa kokeilu vaiheeseen apuvoimaa. l Halua kehittää omaa ideaa yhteistyössä potentiaalisten asiakkaiden, asiantuntijoiden sekä Koklaamo-tiimin kanssa.

Sparraajat Ideoiden jalostamiseen on aina hyvä saada näkemyksiä eri alojen asiantuntijoilta. Kukin Koklaamoon osallistuva koklaaja saa asiantuntijaryhmän sparraajakseen.

Mitä sparraajalta odotetaan? l Oman asiantuntemuksensa tuomista osaksi ideoiden kehittämistä. l Sitoutumista työpajatyöskentelyyn.

Fasilitaattorit Koklaamon tiimi vastaa toiminnasta ja työpajojen fasilitoinnista. Jokaisen koklaajan idean kehittämistä ohjaa ­fasilitaattori. Koklaamon järjestämiseen tarvittavat taidot: l Fasilitointimenetelmien tuntemus (esimerkiksi ryhmäytymiseen liittyen) l Sidosryhmien (yritykset, järjestöt, yms.) ja toimintaympäristön tunteminen l Kokeilumenetelmien tuntemus l Organisointitaidot l Ymmärrys Lean Service Creation -ajattelusta ja kyky soveltaa sitä käytännössä.

Asukkaat, asiakkaat Koklaamoon tuodaan aina mukaan asukkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden näkemykset. Heidän tarpeitaan ja toiveitaan kartoitetaan tarkemmin ensimmäisen työpajan jälkeen toteutettavissa käyttäjähaastatteluissa. Kokeiluissa asukkaat ja asiakkaat osallistuvat ideoiden testaukseen.

er

ia a

t tee

t

Mitä asukkaalta ja asiakkaalta odotetaan? l Omien arjen kokemusten jakamista. l Aktiivista osallistumista kokeiluun.

on m a a Kok l

16

perusta on avoin ja luotettava ilmapiiri kehitetyt ideat ovat koklaajien omaisuutta l ideoita kehitetään yhdessä ja asiakaslähtöisesti l osallistujat sitoutuvat oman ja muiden ideoiden kehittämiseen sekä yhteiseen aikatauluun. l l

p

IDEOIDEN kehittämisen ohella Koklaamo on oiva paikka toimijoiden verkostoitumiselle.


Salla Heinänen (vas.) ja Jaana Olsson Futuricesta olivat mukana kahdessa ensimmäisessä Koklaamossa, toisessa fasilitaattoreina ja toisessa ohjaamassa ­Koklaamon omia fasilitaattoreita menetelmän osaajiksi.

Oikeat kysymykset oikeaan aikaan Miten ideoita voidaan kehittää tehokkaasti valmiiksi tuote- ja palvelukonsepteiksi? Koklaamossa haaste on ratkaistu hyödyntämällä Lean Service Creation - eli LSC-menetelmää. – Alusta asti oli selvää, että tarvitsemme Koklaamoon systemaattisen asiakaslähtöisen kehittämisen ja kokeiluja edistävän menetelmän, kertoo Koklaamon ensimmäinen projektipäällikkö, Tampereen kaupungin strategiacontroller Nina Mustikkamäki. Kilpailutuksen jälkeen menetelmäksi valittiin ohjelmistoyhtiö Futuricen kehittämä LSC. Nina pitää menetelmää nopeana ja ketteränä. Lyhyessä ajassa saadaan asioita eteenpäin. – Oikeassa kohdassa kysytään oikeat kysymykset, ja kytkös palvelunkäyttäjään on vahva. Hyvin varhain kysytään potentiaalisilta asiakkailta, mitä mieltä he ovat. LSC:n runkona on kokoelma valmiita kanvaaseja, työskentelypohjia. Ne tukevat työpajojen vetäjien työtä ja ohjaavat etenemään askeleittain jäsennellysti, keskittyneesti ja tehokkaasti. – Futuricelta saatiin lisäksi hyviä vinkkejä kokeilujen toteuttamiseen kevyesti. Palvelumuotoilija Jaana Olsson Futuricesta sanoo, että kokeiluasenne onkin menetelmässä aivan keskeinen. – Kun ongelma on tunnistettu, siihen kehitetään MVP (minimum viable product) eli palvelun ensimmäinen versio, joka on riittävä testaamaan, ovatko ihmiset oikeasti kiinnostuneita siitä. Palautetta kannattaa hakea heti ja tehdä muutokset, kun se on vielä edullista.

Muokkaa omaan tarpeeseen Aluksi Koklaamossa käytettiin LSC-kanvaaseja sellaisinaan, mutta jatkossa niitä muokattiin Koklaamon tarpeisiin. – Koklaamossa ei menty eurot ja bisnes edellä, vaan lähdettiin kaupunkilaisten tarpeista liikkeelle. Kaupunki halusi kaupunkilaisten elämää helpottavien ja turvalli-

suutta parantavien ratkaisujen kehittämistä. Siksi LSC:tä muokattiin niin, että yksittäisten kanvaasien sisältö tuki yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa, kertoo palvelumuotoilija Salla Heinänen. Jonkin verran työskentelypohjia yksinkertaistettiin ja tiivistettiin, jotta niitä pystyttiin käyttämään tehokkaasti annetussa, suht lyhyessä ajassa. Salla ja Jaana kannustavat erilaisten menetelmien käyttöön kehittämisen tukena, mutta muistuttavat, että menetelmä ei saisi olla valmiiksi lukittu sapluuna, vaan sen pitäisi olla muokattavissa käyttäjän omiin tarpeisiin.

Loppukäyttäjä mukaan innovointiin Salla ja Jaana arvioivat, että ensimmäisessä työpajassa kanvaaseihin vielä haettiin tuntumaa, mutta jatkossa innostus kasvoi. – Vaikka tämänkaltaisia menetelmiä on paljon, LSC oli kuitenkin kaikille – jopa isoille yrityksille – uusi tapa tehdä tuotekehitystä ja palvelumuotoilua, Jaana sanoo. Salla huomauttaa, että yleensä suomalaisissa yrityksissä tuotekehityksessä keskitytään tuotteeseen, ei palveluihin. – Ei myöskään vielä osata ottaa huomioon, millainen voimavara yhteiskehittäminen on. Loppukäyttäjä olisi saatava nykyistä enemmän mukaan innovointiin. LEAN SERVICE CREATION on Creative Commons -lisensoitu palvelumuotoilu- ja tuotekehitysprosessi. Palvelukehityksen kannalta tärkeitä kysymyksiä ja vaiheita työstetään valmiiden kanvaasien avulla. LSC on avoimesti saatavilla verkossa. www.leanservicecreation.com KOKLAAMOLLE muokatut kanvaasit löytyvät osoitteesta www.koklaamo.fi/koklaamosta

17


18


S-

VT C ASE:

d ko

it Koko idea syttyi vielä enemmän eloon asukkaiden vastausten ansiosta.”

Juna kulki ja tempaisi mukaansa VTS-kodeissa Tampereella oli jo pitkään mietitty asukas­ osuuskuntaideaa: löytyisikö vuokratalo-organisaation ­asiakkaista ja talojen asukkaista asukasosaajia tarjoamaan työsuorituksia naapureille ja toisaalta palvelujen ostajia. Näin tuotettaisiin toimeliaisuutta ja yhteistä hyvää, lisättäisiin viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. – Vuoden 2017 lopulla ajatus alkoi vahvistua, ja kun keväällä 2018 kuulimme tulevaisuuden asumiseen ratkaisuja kehittävästä Koklaamosta, arvelimme, että se voisi olla työväline idean jatkojalostamiseen. Koklaamo antoikin vauhtia idean työstämiseen ja eväitä jalostaa sitä, sanoo vastaava sosiaali-isännöitsijä Kristian Unkuri. Hän korostaa, että asukasosuuskuntaidea on vasta aluillaan ja että VTS etenee projektissa hitaasti kiirehtien ja pioneerihengessä. – Uuden äärellähän tässä ollaan, vastaavaa ei ole Suomessa ennen tehty.

Idea möyhentyi ja kristallisoitui... Koklaamossa VTS-kotien ideaa möyhennettiin ja tarkasteltiin realistisesti eri kanteilta. Se altistettiin erilaisille testauksille. – Alkuun tuntui työläältä, kun pantiin tohinaksi eikä enää vain mietiskelty. Kun päästiin vauhtiin, Koklaamo

19


Ja mikä parasta: työpajoissa ei vain puhuttu, vaan mentiin kohti konkretiaa, kokeiluvaiheeseen saakka. VTS-kodit toteutti kokeiluvaiheessa asukaskyselyn, joka lähti 8000 sähköpostiin. Onko asukkailla kiinnostusta hankkia palveluita? Onko halukkuutta olla asukasosaaja ja tulla mukaan jo perustamisvaiheeseen? – Saimme yli 430 vastausta, määrä yllätti myönteisesti. Yli 90 prosenttia vastaajista piti hanketta positiivisena, oli halukas olemaan mukana ja saamaan lisätietoa. 55 vastaajaa oli valmis olemaan mukana osuuskunnan perustamisessakin. Koko idea syttyi vielä enemmän eloon asukkaiden vastausten ansiosta.

Kokemukset käytäntöön VTS-kodeissa asuu 17 000 ihmistä eli asukasyhteisössä on monenlaista osaajaa ja harrastajaa sekä valtavasti palvelutarpeita. – Lähdimme Koklaamoon jatkojalostamaan jo vuosia muhinutta ajatusta asukasosuuskunnasta. Olen oikein tyytyväinen saamiimme kokemuksiin ja oppeihin, sanoo vastaava sosiaali-isännöitsijä Kristian Unkuri.

osoittautui hyväksi tekemisen tavaksi: siellä puserrettiin ulos perusteita, pantiin tiivistämään pähkinänkuoreen jäsennellysti se, mistä hankkeessa on kysymys ja kenelle se on tarkoitettu. Tämä vauhditti muutakin pohdintaa. Parhaat ideat tulevat kun ovat tullakseen – yleensä aamuyöllä – mutta sitä kyllä edeltää systemaattisempi työstäminen. Kun ajatusmaailmaa möyhitään, asia alkaa muhia aivoissa ja kristallisoituu.

... kohti konkretiaa Työpajojen tempo oli Kristianin mielestä hyvä, samoin se, että työpajat olivat erilaisia. – Ripeästi mentiin eteenpäin ja asia pysyi tuoreena mielessä. Annettiin tilaa myös irrotteluun, mutta siitä palattiin aina takaisin realismiin. Juna kulki ja tempasi mukaansa. Koklaamoon osallistui neljä VTS-kotien edustajaa, asiantuntijasparraajia oli kymmenkunta. – Asiantuntijuuden jakaminen oli antoisaa ja innostavaa. Sekin toimi hyvin, että välillä mentiin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kolmannessa työpajassa esimerkiksi tehtiin mainoksia omasta hankkeesta. Niistä tuli tosi hauskoja, vaikka mainosalan ihmisiä ei mukana ollutkaan.

20

VTS sai Koklaamosta myös runsaasti aineistoa, tekstejä, sanastoa ja muotoiluja omaan projektiinsa: lihaa luiden ympärille.


– Kun jotain asiaa pyörittelee päässään, ei ole aina helppo kuitenkaan muotoilla sitä ymmärrettäväksi. Nyt saimme luontevasti ja kätevästi paljon käyttökelpoista materiaalia. Asukaskyselyssäkin pystyttiin hyödyntämään Koklaamossa tuotettua ja hiottua, mikä kyllä paransi lopputulosta. Saimme myös työkaluja asukkaiden kanssa työskentelyyn, selkänojaa, kun tavoitteena on ihmisten osallistaminen konkreettisesti. Kristian arvioi, että lisäksi Koklaamo-kokemus valmensi ja valmisti koitokseen, kun tulee aika esitellä ja markkinoida hanketta yhteistyötahoille. VTS hyödyntää Koklaamossa opittuja menetelmiä ja vie hanketta eteenpäin tämän vuoden puolella. Taustaselvityksiä on tehtävä paljon esimerkiksi lainsäädännön, verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän suhteesta asukas­ osuuskuntatoimintaan.

KO

K L A AMO S S

A

Ratkaisuja tulevaisuuden asumiseen

VTS-KODIT on Tampereen kaupungin omistama vuokra-asuntopalveluorganisaatio, johon kuuluvat Tampereen Vuokratalosäätiö sr, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy. Se omistaa noin 9000 asuntoa yli 170 kiinteistössä eri puolilla kaupunkia ja peruskorjaa sekä rakennuttaa uusia asuntoja vuosittain 50–200. VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja. Asukkaat valitaan sosiaalisin perustein ja hakijan asunnontarpeen perusteella. Asuntoja vuokrataan yleishyödyllisessä tarkoituksessa ja omakustannusperiaatteella. Tavoitteina ovat myös vahva asukasdemokratia sekä hyvän naapuruuden ja asuinyhteisön kehittäminen.

MILLAISISSA kodeissa asumme tulevaisuudessa? ­Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, ekologisuus ja yhdessä tekeminen? Yhteiskunnan muuttuessa myös kodit ja asumisen tavat muuttuvat vastaamaan ihmisten arvoja ja tarpeita. Yrityksille tämä tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan. Vuoden 2018 alussa Koklaamossa otettiin teemaksi tulevaisuuden asuminen. Tavoitteena oli kehittää uudenlaisia palvelu- tai tuotekonsepteja, jotka voivat liittyä esimerkiksi yhteisöllisyyteen, kierto- ja jakamistalouteen, naapurustoviestintään, liikkumiseen, rakentamiseen tai älykodin teknologiaan. Koklaajiksi tulivat VTS-kodit, joka kehitti asukas­osuuskuntamallia, ja Avain Asumisoikeus Oy, joka kehitti liikkumisen yhteiskäyttökonseptia/autoa. Sparraajat olivat Ekokumppaneista, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Sitrasta, Tampereen kaupungilta, Smart Tampere digi­ohjelmasta, Rakennusinsinöörien liitosta, Naapurilähiö-hankkeesta, Vuorespalveluista, Tampereen vanhuspalveluista ja Kotipirtiltä. Kaikkiaan Asumisen Koklaamossa oli 36 osallistujaa.

21


22

C A S E: R ee n

k ita si


Reenitaksin tapainen palveluautokonsepti on koko ajan niin pinnalla, että ennen pitkää sen joku toteuttaa.”

Reenitaksilla tulevaisuuteen Tesoman liikuntahallin avajaisissa syksyllä 2016 Koklaamo kysyi liikunnallisilta perheiltä, minkälaisia arjen haasteita niillä on. Post-it-lapuille hahmottui selkeä tarve: miten voitaisiin helpottaa vanhempien elämää ja vähentää painetta ehtiä kuljettamaan lapsia harrastuksiin. Kopin haasteesta otti Tampereen Aluetaksi, joka alkoi Koklaamossa selvittää yksilöllisen ja räätälöidyn kuljetuspalvelun – Reenitaksin – mahdollisuuksia. Reenitaksi olisi taksi- ja linjaliikenteen sekoitus, se kokoaa lapset ennalta sovitusta paikasta tiettyyn kellonaikaan ja kuljettaa ryhmän liikuntahallille. Vanhemmat tilaavat matkat etukäteen Reenitaksi-mobiilisovelluksella, matkat myös maksetaan sovelluksen avulla. Vanhempien elämää Reenitaksi helpottaisi, sillä aktiivisimmilla urheilijoilla treenejä saattaa olla päivittäin, ja kuljettamisen tarve on suuri. Tampereen Aluetaksin toimitusjohtaja Helvi Liukkaala huomauttaa, että palveluautokonseptilla on myös yhteiskunnallinen tilaus. – Yhteiskunnassa halutaan vähentää yksityisautoilua, joten on kehitettävä liikkumismuotoja, jotka sijoittuvat bussin ja yksityisautoilun väliin. Reenitaksi olisi yksi tapa vähentää yksityisautoilua. Perheet jopa mainitsivat, että palvelun ansiosta voisi luopua kakkosautosta. Reenitaksia kehitettiin varsin pitkälle, lähes pilotointiin asti – mutta sitten yrityksen omat arjen haasteet työnsivät kehitystyön ”holdiin”.

– Siitä ei kuitenkaan ole täysin luovuttu. Reenitaksin tapainen palveluautokonsepti on koko ajan niin pinnalla, että se puskee väkisinkin esiin. Sille on selvästi tarve ja sen perään kysellään, soittoja tulee muistakin kaupungeista. Uskon, että Reenitaksin tapainen kuljetuspalvelu joskus toteutuu. Jos me emme sitä tee, joku muu tekee, kun taksiyrittäjyys tulevaisuudessa vapautuu.

Helposti ja nopeasti pitkälle Haasteen ratkaisemisessa edettiin koklaamomaisen ripeästi. Kyselyllä selvitettiin palvelun tarpeellisuus, mitä vanhemmat siltä odottivat, mitä palvelu voi maksaa ja miten sen pitäisi toimia. Tampereen Voimistelijoiden ja Raholan Pyrkivän 560 vanhemmalle lähetettiin sähköpostiviesti, jonka tarkoituksena oli herättää kiinnostus Reenitaksin konseptiin. Viestissä oli linkki palvelun tarkempaan kuvaukseen. Sähköpostiviestin saaneista 349 klikkasi linkkiä konseptin esittelevälle nettisivulle. 90 vanhempaa vastasi sivulla olleeseen kyselyyn ja jätti yhteystietonsa liittyen pilotin aloittamiseen. – Tulokset olivat todella rohkaisevia, kysyntää oli, palvelun nähtiin helpottavan omaa elämää. Aloimme suunnitella pilottia, jossa olisivat olleet mukana Ikurin liikuntahallissa käyvät, Lielahden ja Lentävänniemen suunnassa

23


asuvat voimistelijalapset. Alueiden välillä ei ole bussiyhteyttä, joten kuljetuspalvelu oikeasti korvaisi yksityisautoilua. Aluetaksissa laskettiin myös, että palvelun saisi liiketaloudellisesti järkeväksi varsin maltillisin käyttömaksuin. – Se kuitenkin edellytti, että käyttäjiä olisi tarpeeksi ja käyttö olisi säännöllistä. Pilottia olisi pitänyt pyörittää jonkin aikaa, jotta olisi nähty, tuleeko siitä oikea käytäntö. Helvi Liukkaala arvioi, että palvelu olisi vaatinut toteutuakseen vielä enemmän konseptoimista, käsityötä ja järjestelmätyötä mobiilisovelluksineen tietojen ylläpitämiseen, välittämiseen, aikataulutukseen ja laskutukseen. Kun ohjelmistovaihtoehtoja selvitettiin, ei löytynyt sellaista, joka olisi ollut yhdistettävissä yrityksen nykyiseen systeemiin. Toimitusjohtaja huoahtaa: taksien välitysyhtiöissä organisaatiot ovat hyvin ohuita eikä kehityspanoksia ole paljon.

24

– Erityisesti taksilain muutosten vuoksi uusien tuotteiden kehittely on jäänyt vähemmälle. On keskitytty siihen, miten nykyistä toimintaa pitää päivittää, jotta bisnes jatkuu 1. heinäkuuta jälkeenkin.

Uutta työkalua omaan työhön Koklaamo-työskentelyssä ja menetelmissä Helvi Liukkaalaa miellyttivät niiden toiminnallisuus ja ratkaisuhakuisuus. – Oli hyvin valaisevaa, miten tietotekniikan ansiosta saatiin nopeasti luotettavaa tietoa siitä, onko palvelulla kysyntää. Poikkitieteellinen ryhmä taas avasi erilaisia ulottuvuuksia pohdintoihin. Koklaajalta vaadittiin ennakkoluulottomuutta ja innostusta lähteä miettimään asioita uudella tavalla. Koklaamosta Helvi Liukkaala sai myös pysyvää hyötyä oman työn tekemiseen.


– Prosessin aikana puhuttiin paljon kyselyohjelmista. Nyt olemme itse toteuttaneet autoilijakunnallemme neuvoa antavia kyselyjä ja mielipidemittauksia sähköisesti. Olemme kyselyihin saamiemme vastausten perusteella myös tehneet päätöksiä. Esimerkiksi taksin ennakkotilausmaksun poistaminen oli päätös, jolle saimme kyselyllä autoilijoiden tuen.

Tampereen Aluetaksin toimitusjohtaja ­ Helvi Liukkaala sanoo, että Koklaamo oli uusi, innostava ja hyvä tapa edetä konkretiaan sekä kevyesti kokeilla projektia.

KO

K L A AMO S S

A

Liikunnallisten perheiden arjen haasteet

TAMPEREEN ALUETAKSI OY vastaa Pirkanmaan taksien ajovälityksestä ja ajosopimuksista. Yhtiön omistavat osakasautoilijat. Yritys työllistää yli 2000 ammattikuskia. Takseja on noin 500 ja Kela-välityksessä takseja on yhteensä noin 900. Vuosittain yritys hoitaa yli kaksi miljoonaa henkilö- ja tavarakuljetusta sekä merkittävän määrän Kela-ja sote-kyytejä. Uusi laki liikenteen palveluista astuu voimaan 1.7.2018. Laki muuttaa hyvin säädeltyä taksialaa entistä markkinaehtoisemmaksi. Muun muassa hinnoittelu vapautuu eikä taksilupien määrää enää rajoiteta.

MONESSA perheessä tuskaillaan harrastustoiminnan pyörteissä samojen toistuvien ongelmien kanssa: miten viedä monta lasta eri paikkoihin samaan aikaan, miten varmistaa lapsen terveellinen ruokavalio kiireessä ja mitä tehdä sillä aikaa, kun lapsi harrastaa. Voisiko näille perheille löytyä ratkaisuja kiireen vähentämiseksi ja odotteluajan hyödyntämiseksi? Piileekö liikunnallisten perheiden arjen haasteissa uusia liiketoimintamahdollisuuksia? Liikunnallisten perheiden arjen haasteita ratkovassa Koklaamossa loppuvuodesta 2016 olivat koklaajina Tampereen Aluetaksi, joka kehitti Reenitaksi-konseptia, SporttiZ, jonka tavoitteena olivat lasten harjoitusten aikana vanhemmille järjestettävät liikuntahetket, sekä Respect ­Boxing Club, joka kehitti koko perheelle sopivaa family boxing -liikuntaharrastusta. Sparraajat olivat TAMKista, Yrityskummeista, Liikenneturvasta, Business Tampereesta, LähiTapiolasta, Pirkanmaan liitosta, Tampereen kaupunkiseudusta, Rahtareista, Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, poliisista, Järvikulman autokoulusta ja Tampereen kaupungilta. Kaikkiaan Koklaamossa oli 23 osallistujaa.

25


KO

K L A AMO S S

A

Liikenneturvallisuus TYÖPAJASSA loppuvuodesta 2016 tesomalaisilta kerättiin liikenneturvallisuuteen liittyviä alueen haasteita. Sellaisiksi muotoutuivat liikennekäyttäytyminen ja asenteet, eri liiken-

26

nemuodot, suojatiet – ovatko ne turvavyöhykkeitä vai vaaranpaikkoja – sekä liikenneturvallisuushaasteiden paikat Tesomalla. Uudenlaisia liikenneturvallisuuden ratkaisuja alkuvuoden 2017 Koklaamossa alkoivat kehittää Reima Oy, Citynomadi Oy, C2Smartlight Oy ja Saintex Oy. Reiman tuotteena oli lasten ulkovaatteisiin näkyvyyttä lisäävä ominaisuus, Reima Glow, Citynomadi kehitti Kävelevä koulubussi -konseptia, Saintex pelillistä heijastinta ja C2Smartlight älykästä suojatietä. Yritysten ideoita sparrasivat edustajat Liikenneturvasta, LähiTapiolasta, Tampereen ammattikorkeakoulusta, Business Tampereesta, Pirkanmaan liitosta, Tampereen kaupunkiseudusta, Rahtareista, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Poliisista, Järvikulman autokoulusta sekä Pirkanmaan Yrityskummeista. Kaikkiaan liikenneturvallisuuden Koklaamossa oli 42 osallistujaa.


KO

KL

A AMO S S A

Yhteisökahvila ELO-SYYSKUUSSA 2017 Koklaamossa kehitettiin Tesoman hyvinvointikeskukseen uudenlaista yhteisökahvila-konseptia yhdessä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Tämä oli hieman erilainen Koklaamo, sillä idea oli valmiina ja tavoite yhteisökahvilan perustamisesta asetettu. Koklaamoa sovellettiin konseptin kehittämiseen.

Yhteisökahvila on kaikille alueen asukkaille avoin kohtaamispaikka, jossa kuka tahansa voi järjestää monipuolista toimintaa. Tavoitteena on tarjota työkokeilumahdollisuuksia esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille sekä järjestää alueen asukkaille terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Yhteisökahvilan päävastuulliseksi toimijaksi valittiin Setlementti Tampere. Sparraajia ja mahdollisesti jatkossa kahvilaan sisältöäkin tuottavia olivat Mehiläinen, Sitra, Kotipirtti, Silta-Valmennus, Harjun seurakunta, Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Harjun yhdistys, Sokos Hotels ja Tampereen kaupunki. Osallistujia yhteisökahvila-Koklaamossa oli yhteensä 24.

27


Teette tärkeää työtä, kiitos kokemuksesta!”

Mielekkäällä tavalla monialaista, iteratiivista ja käytäntöön pyrkivää ”Koklaamon toimintamalli vaikutti innovatiiviselta ja sen kiinnostavuus houkutti tutustumaan työskentelyyn. Minkälaisia ideoita yritys- ja yhteisötahot pyrkisivät asumisen kontekstissa kehittämään? Myös mahdollisuus tavata uusia ihmisiä ja käydä monialaisia keskusteluja vaikutti päätökseen osallistua. Omassa ryhmässäni kaikki heittäytyivät heti täysillä ideoimaan. Neljän työpajan prosessi vaikutti huolellisesti suunnitellulta, ja kahden työpajan kokemuksella myös toteutus oli erinomainen. Koklaamon toiminta oli mielekkäällä tavalla monialaista, iteratiivista ja käytäntöön pyrkivää. Organisoijien luomat koosteet kustakin työpajasta olivat perusteellisia. Ehdottomia hyötyjä sparraajalle ovat keskustelut eri alojen ja tahojen edustajien kanssa, verkostoituminen. Oman osaamisen suhteuttaminen uuden haasteen ratkaisun ideoinnissa oli myös itselleni hyödyllistä. Oli myös hienoa tutusta lähemmin Lean Service Creation -menetelmään. Kehitettävä aihe ei ollut ydinosaamistani, mutta yllätyin, miten lähellä keskustelut paikoin olivat sitä tematiikkaa, jota arjessa pohdin muissa yhteyksissä. Ensisijaisesti toin yhteiseen pöytään laajan skaalan ajatuksia, joskus epäsovinnaisiakin. Erityisesti käytännön suunnittelukokemukseni oli ryhmässä hyvä lisä. Uskon, että asukasosuuskuntaa miettinyt ryhmä sai omaperäisen ja kaivatun konseptin aikaan. Odotan uutisia toteutuksesta!” 28

Sparraajien näkökulmia

Sini Saarimaa arkkitehti, tohtorikoulutettava Tampereen teknillinen yliopisto l Sini

Saarimaa osallistui sparraajana asumisen Koklaamoon ja siellä Avain Asumisoikeuden ryhmään, jossa kehitettiin joustavan liikkumisen palvelua/yhteiskäyttöauto-palvelua yhtiön asukkaille.


Markus Nieminen johtava asiantuntija, liikenneturvallisuus LähiTapiola Palvelut Oy l Markus

Nieminen osallistui sparraajana liikenneturvallisuuden Koklaamoon ja siellä kaikkien neljän ryhmän ideoiden kehittämiseen. Kehittämiskohteita olivat lasten ulkovaatteisiin ­näkyvyyttä lisäävä ominaisuus, Kävelevä koulubussi ­-konsepti lasten koulumatkojen turvallisuuden lisäämiseen, älykäs suojatievalaistusjärjestelmä ja pelillinen heijastin.

Kaikki on oppimista ”Koklaamon ajatus kuulosti kiinnostavalta. En ollut ihan vastaavanlaisissa projekteissa ollut mukana, oli mielenkiintoista kokeilla uutta työskentelytapaa. Nyky-yrityksille ketterä kehittäminen on toki tuttua, niin kuin sekin, että epäonnistuminen hyväksytään, sitä ei koeta negatiiviseksi. Kaikki on kuitenkin oppimista ja omalla tavallaan hyödyksi. Sekin kiinnosti, että pääsi laajasti verkostoitumaan, tutustui ennestään tuntemattomiin toimijoihin. Konktaktit eri aloille ovat tärkeitä, niitä voi hyödyntää tilanteissa, joista ei vielä edes tiedä. Esimerkiksi suojatien varoitusvaloja kehittävä yritys oli uusi tuttavuus, josta myös keskusteltiin LähiTapiolan yhtiöryhmässä. Totta kai piti arvioida, riittääkö aika paneutua ja sitoutua, ettei oma panos jää liian pintapuoliseksi. Oma tilanne sattui olemaan hyvä ja tapaamiset jaksotettiin niin, etteivät ne rasittaneet. Prosessi hoidettiin sujuvasti, ja ai-

ka riitti oman roolin hoitamiseen työpajoissa. Lisätöitä tai kotitehtäviä ei tullut. Koklaamossa ei varsinaisesti tuotettu palvelua tai tuotetta, jota olisimme lähteneet viemään eteenpäin omassa yrityksessä, mutta vakuutusalaa kiinnostavat onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuustyö. Kaikki Koklaamon ideat liittyivät niihin ja sopivat alalle. Ryhmissä työskennellessä joutui ajattelemaan asioita erilaisten toimijoiden näkökulmasta ja sai myös laajempaa käsitystä työstettävistä ideoista. Itse toin mukaan vakuutusalan näkemystä ja sitä, mitä iso vakuutusyhtiö ajattelee ja miten asiat siellä etenevät. Kokemus oli hyvin positiivinen. Kehitysideoita? Minusta olisi ollut kiinnostavaa vielä viimeisen työpajan jälkeen – vaikka puolen vuoden kuluttua – pitää päivityskokous ja käydä läpi, mitä kehitysprojekteille oli tapahtunut.” 29


Ko

k l a am

Koklaamon kaltainen toiminta kiinnostaa niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä ja yhteisöjä, mutta resursseja työpajoihin osallistumiseen ei välttämättä ole. Rekrytointivaiheessa onkin tärkeää kertoa Koklaamon hyödyt. l

Koklaamon oppeja Ryhmäytyminen ja erilainen osaaminen Fasilitaattorin vastuu on varmistua siitä, että ryhmä toimii hyvin yhdessä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa esiin. l Ideat kehittyvät myös työpajojen välissä, joten on hyvä varmistaa jatkuvuus työpajojen välillä pitämällä ryhmät mahdollisimman samanlaisina. ... mutta ryhmät voivat myös elää. Jos jossain ryhmässä tarvitaan tietynlaista osaamista, voidaan seuraavaan työpajaan muuttaa ryhmien kokoonpanoa. l Tärkeä on tuoda esille osallistujien ammatillisen osaamisen lisäksi myös muut taidot, sillä omien harrastusten ja kiinnostusten kautta kertynyt kokemus voi olla olennaista jonkin ratkaisun kehittämisessä. l

Koklaajien ja sparraajien rekrytoiminen ja sitouttaminen Rekrytoimiseen tulee varata riittävästi aikaa, vähintään kuukausi, mielellään kaksi. Fasilitaattoreiden kannattaa aloittaa keskustelu mahdollisen koklaajan kanssa hyvissä ajoin. l

30

Potentiaalisia koklaajia ja sparraajia on hyvä tunnistaa etukäteen. Google auttaa: osallistujia voi etsiä tutustumalla käsillä olevaan teemaan liittyvään tutkimus- aineistoon ja uutisartikkeleihin sekä tutkimalla erilaisia tilaisuuksia ja messutapahtumia ja niiden näytteilleasettajaluetteloa. Omat työ- ja hankeverkostot tarkasteluun! Muista avoin haku. l Rekrytoitaessa tulee varmistua siitä, että koklaaja tietää, minkälaiseen prosessiin on osallistumassa ja mitä häneltä edellytetään. l Fasilitaattoreiden on varmistettava, että koklaajat ja sparraajat ovat sitoutuneita Koklaamon toimintaan. Henkilön on oltava kiinnostunut kehitettävästä ideasta. Jos yrityksen johto on vain osoittanut työn tekijän osallistumaan työpajaan, into ei ehkä ole paras mahdollinen. l Ensimmäinen työpaja on ratkaiseva: jos se menee hyvin, osallistujat innostuvat jatkamaan. l Asukkaat ja asiakkaat pitää ottaa tiiviisti mukaan myös ideoiden kehittämiseen. l

on


ji ll e

i s tu

all

os

hy ö

ä t yj

Oman ajattelun haastaminen ja uudet näkökulmat ratkaisujen kehittämiseen. • Yhteiskehittämisen ja kokeilevan kehittämisen käytännön menetelmien osaaminen paranee. • Oman ja organisaation innovaatioosaaminen kehittyy. • Tilaisuus ja paikka irrottautua oman organisaation vakiintuneista käytännöistä ja kehittämisen tavoista. l Uusien konseptien luominen ja validoiminen tehokkaasti. Moni­alainen tuki konseptin kehittämiseen. • Merkittävä parannus tai kehitysaskel innovoitavaan hankkeeseen. l Asiakasymmärryksen lisääntyminen. l Uusien kontaktien saaminen ja verkostoituminen. l

Käytännön järjestelyt ja aikataulutus Varaa hyvin aikaa tilan järjestämiseen. Tarvitaan paljon seinätilaa, johon kiinnittää kanvaasit, ja ryhmille tilaa seistä kanvaasien luona. l Off-line. Puhelimet pois päältä - keskitytään yhteiseen tekemiseen! l 3h/työpaja on todettu hyväksi. l Koklaamon työpajoilla on omat kanvaasinsa. Fasilitaat- toreiden on hyvä arvioida, kuinka paljon aikaa kuhunkin kanvaasiin tulisi käyttää. Fasilitaattoreiden pitää käydä kanvaasit huolella läpi ennen työpajoja ja rakentaa aikataulu kehitettävälle idealle sopivaksi. l Hallittu rönsyily on sallittua. On hyvä pitää fokus työskentelyn kohteessa, mutta liian tiukka linja tukahduttaa luovuuden. … Koklaamon yksi keskeinen arvo osallistujille on verkostoituminen. Ripeästä aikataulusta huolimatta ihmisten vapaalle keskustelulle on syytä varata aikaa. l

Olisi hyvä järjestää Koklaamoon osallistuneiden tapaaminen vielä työpajojen jälkeenkin ja päivittää, toteutuvatko ­kehitetyt konseptit, ja jos eivät toteudu, miksi eivät.

Mistä Koklaamo löytyy tulevaisuudessa? Koklaamoa on nyt pilotoitu kuuden suomalaiskaupungin 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa. Projekti päättyy heinäkuussa 2018. Pilotin tulokset ovat rohkaisevia, malli toimii ja Tampereen kaupungille kokeilut ja niiden mahdollistaminen ovat tärkeitä. Miten tästä jatketaan? – Koklaamossa kehitettiin yritysten ratkaisuja, mutta voisi ainakin kokeilla, millainen työkalu se olisi kaupungin omien palvelukonseptien kehittämisessä – esimerkiksi osana innovatiivisia hankintoja ja kaupungin ja yritysten yhteistä ratkaisujen kehittämistä. Tai työkaluna, jota hyödynnetään muiden kaupunginosien kehittämisessä. Esimerkiksi Hiedanranta olisi tässä kiinnostava kokeilun paikka. Tietoisuus Koklaamosta on levinnyt myös muihin 6Aika-kaupunkeihin ja mallin kokeilemisesta muun muassa Turun Skanssissa on keskusteltu, kertoo projektipäällikkö Lilli-Nora Siikasmaa. Koklaamo on jo noteerattu myös EU-tasolla, kun se valittiin hyväksi käytännöksi vastuullisen innovaatiotoiminnan Interreg Marie -hankkeessa. – Se on eurooppalaisten alueiden verkosto, jossa Pirkanmaa on mukana. Interreg Marien tavoite on kehittää innovaatiopolitiikan työkaluja vastaamaan entistä paremmin yhteiskunnan toimijoiden ja yhteisöjen tarpeisiin. Sen kautta voimme oppia uudenlaisia malleja ja toisaalta saada kansainvälistä näkyvyyttä omille ajatuksillemme. Koklaamon elämä jatkuu Tampereen kaupungin kehittämisyksikössä. Koklaamon toiminnassa tulevaisuudessakin mukana oleva Lilli-Nora toivoo, että Koklaamosta kehittyisi vaikka esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa pystytettävä yhteiskehittämisen ja kokeilemisen paikka, jota sen vakiintumisen ja säännöllisyyden ansiosta osattaisiin ja tiedettäisiin odottaa. Kiinnostuitko? Kysy lisää: lilli-nora.siikasmaa@tampere.fi Koklaamoakin kehitetään koko ajan kokeillen! Palautteen kerääminen on olennaista ja tekijätiimin on tärkeää säännöllisin väliajoin arvioida toimintaa.

31


Koklaamo – yhteiskehittämisen malli l

teemoina 2016–2018: liikunnallisten

perheiden arjen haasteet, liikenneturvallisuus, yhteisökahvila ja asuminen l

henkilöitä mukana yhteensä

l

yrityksiä

l

18 järjestöjä 13

l

julkisia toimijoita

l

korkeakouluja

5

4 käyttäjiä 2000+ ... ja 900 post-it-lappua l

www.koklaamo.fi

121

Profile for koklaamo

Koklaamo - yhdessä kokeillen kohti entistä sujuvampia palveluja  

Kaupunkikehittämisessä puhutaan tällä hetkellä paljon alustoista, yhteiskehittämisestä ja kokeiluista. Myös Tampereella näiden edistäminen o...

Koklaamo - yhdessä kokeillen kohti entistä sujuvampia palveluja  

Kaupunkikehittämisessä puhutaan tällä hetkellä paljon alustoista, yhteiskehittämisestä ja kokeiluista. Myös Tampereella näiden edistäminen o...

Profile for koklaamo
Advertisement