Koillismaan uutiset 8_2020 by Koillismaan Uutiset Oy

Ur h e i l u h i e r o j a

Laadukkaat ikkunat ja ovet ammattitaidolla

HAMMASASEMA Hammaslääkäri Jorma Kantola

Antti Koivuranta

Edustaja Hannu Parkkisenniemi p. 040 020 5230

20 vuoden kokemuksella

hannuparkki@gmail.com

VARAA MAKSUTON ARVIOKÄYNTI! Rak. Palvelu E. Pulkkanen Ky

38,55€ -15,50€

VUOSITARKASTUS Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

23,05€ Kitkantie 32 A1,

HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

p. 040 8388846

Tavajärventie 18, Kuusamo

30,10€ -6,00€

24,10

Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828

JOKA VIIKKO SUURJAKELU Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 20.2.2020

Nro 8/2020

28. vsk

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

Sekä Rukan palvelupisteessä Kauppakeskus Kumpareen Ruka-infossa

www.koillismaanuutiset.fi

TALVIBASAARI AUKI!

Yläkerrassamme vaate- ja sisustustuotteiden “Talvibasaari” avoinna hiihtolomien ajan! Paljon hyviä tarjoustuotteita; mm. puseroita, tunikoita, mekkoja, TAKKEJA, HOUSUJA, laukkuja... Alennukset -20% ... -60%! Tervetuloa ostoksille!

Bjarmia Oy Vienantie 1 93600 Kuusamo 08 853869 www.bjarmia.fi

-10

(uudet varaukset) Voimassa 29.2. mennessä varatuille ajoille - Tervetuloa! -

Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.ﬁ

KOIVUHALKOJA

SUORAAN LIITERIISI PINOTTUNA • Takkapuut • Leivinuunipuut

Myös kenttäsirkkelisahaukset • Tuppilaudan höyläykset

P. 040 514 7354 Mika Parkkisenniemi sahauspalvelu@gmail.com

T UTTANEEukseen U M E M OLEM een rakenn Tarjoamme viereis

MUNKKIKAHVIT 20.-21.2.2020

Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15

HOIDOISTA %

Ouluntaival 1, Kuusamo Puh. 08 844 2200 Kauppakeskus Kumpare, Ruka Puh. 08 8600 250

KUIVAAMOKUIVATTUJA

Ritva Falla Aino LauRie Ralston

KEMIKALIO

Kitkantie 19, Kuusamo

Se uusin, palveleva ja ainoa paikkakuntalainen katsastusasema. Tervetuloa katsastukseen!

Unohtuiko katsastus?

Autonsa katsastavalle kaupan päälle RASKAAN KALUSTON MÄÄRÄAIKAISKATSASTUKSET 13.–22.2.2020 - Katsastukset sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin -

Ajanvaraukset raskaalle kalustolle OHRARIESKA 040 5151 662 Eero Haverinen tai Tervetuloa katsastukseen 040 660 3232 toimisto kotimaiselle katsastusasemalle! Kuusamolainen – Koillismaalainen - Kotimainen

Heiskanen & Haverinen

Huoparintie 4, 93600 Kuusamo Huoparintie 2, 93600 Kuusamo Puh. 040 660 3232 www.koillismaanautokatsastus.fi Puh. 040 660 •3232 www.koillismaanautokatsastus.fi

Ma - pe klo 8.30 - 17.00, la klo 9.30 - 13.00

Meiltä: • Vahinkotarkastukset • Maalaukset • Kolarivauriokorjaukset • Muovikorjaukset • Ilmastointihuolto • Lasinvaihdot

Vesa 0400 188 094 Tapani 0400 187 465 Revontulentie 20, 93600 Kuusamo info@koillismaanvauriokorjaus.fi Löydät meidät myös facebookista

www.koillismaanvauriokorjaus.fi

Henkilö- ja pakettiautojen katsastukset myös ilman ajanvarausta!

KUUSAMOTALO Hauskaa Vappua!

– TALO TÄYNNÄ TAPAHTUMIA Tarjoamme asiakkaillemme

Taivalkosken Leipomon munkkikahvit 25.-30.4.2016

PS. Kaikille avoautonsa vappuviikolla katsastaville karvalakki kaupan päälle

Ma – pe klo 8.30 – 17.00, La klo 9.30 – 13.00

Pe 21.2. klo 19 Seniori 65 + Satumaan kuningas

21.2.

Tomi Markkola, Kalle Jussila, Jarno Itkonen, J. Eskelinen. Säestys Legenda-orkesteri, kapellimestarina Seppo Rehnström. Solistit tulkitsevat Reijo Taipaleen aikoinaan levyttämiä lauluja. Liput 20/15/8€ Liput: Kuusamotalo lipunmyynti Puh. 040 860 8800 Ma-to klo 11–18, pe klo 11–16 sekä tuntia ennen tilaisuutta. Ticketmaster, www.ticketmaster.fi Verkkomyynnissä lippujen hintaan lisätään käsittelymaksu! Väliaikatarjoilut: Ravintola Kuksa Avoinna myös tuntia ennen tilaisuutta, ennakkotilaukset puh. 040 821 7212

Kaarlo Hännisen tie 2, Kuusamo www.kuusamotalo.fi

Ilmestyy torstaisin. ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

HAUTAKIVET KOILLISMAALTA Tilaa hautakivi suoraan netistä www.koilliskivi.fi p. 0400 891 974 Heikki Harju

Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani

Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm. 1/1 sivu 254x365 mm. 1/2 sivua 254x180 mm.

Ilmoitushinnat:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero. Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv. Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv. Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinnat:

71,50 € (12 kk), 46,90 € (6 kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

PAINO: Suomalainen

Sana sinulle Laskiaissunnuntai 1. Kor. 13

Me kasvojasi, Herra, tunne emme (virsi 386:1) Kristillisen uskon yksi vaikeimpia puolia on se, että Jumala ei ilmoita itseään täydellisesti. Suurin osa hänestä jää salatuksi, kun verhon takaa pilkistää vain vähän valoa tälle puolen. Paavalin sanoin tietämisemme on vajavaista – ja siksi on luonnollista tuntea pelkoa. Jumala on kaikkivaltias ja salattu, se on pelottava yhdistelmä. Toisaalta ihminen on myös luonnostaan utelias. Meitä kiehtoo kaikki se, mikä on salattua. Siksi Jumala, vaikka onkin pelottava, on myös yhtä aikaa äärimmäisen kiehtova. Yksi vanha määritelmä pyhälle onkin tämä: pyhä on yhtä aikaa pelottavaa ja kiehtovaa. Paavali kirjoittaa: ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta.” (1. Kor. 13:12) Paavalin ajan peilit olivat hiottua kuparia, joka heijasti vain samean kuvan. Emme siis näe kirkkaasti ja selvästi, vaan sameasti ja epätarkasti. Paljon jää salatuksi. Pyhän vaikutuspiirissä syntyy paljon kysymyksiä, joihin ei täällä

ajassa saa vastauksia. Mutta jos Jumala pystyttäisiin selittämään täysin, ei hän enää olisi pelottava, eikä kiehtova! Puhki selitetty ja järkeenkäypä Jumala ei olisi enää pyhä, hän ei olisi enää Jumala ollenkaan. Pyhä on siis raja tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä. Se on jotain suurempaa kuin mitä pelkillä aisteillamme voimme havaita. Paastonaikaan käydessämme meille antaa toivoa se, että vaikka katselemmekin vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, niin kerran saamme nähdä kasvoista kasvoihin. ”Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” Kerran poistetaan verho salatun Jumalan kasvojen edestä ja saamme tuntea hänet täydellisesti. Sitä odottaessamme luotamme siihen, että hän tuntee meidät täydellisesti jo nyt. Samuli Korkalaine Kirjoittaja on pappi, kanttori ja kirkkomusiikin tohtoriopiskelija

Lehtipaino Oy, Kajaani

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa! Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa. Koillismaan Uutisten matkailulehti:

MATKAILULEHTI

Toimitus: Wazama Media Oy, puh. 0400 281 057 Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

www.kuusamonseurakunta.fi

Kuusamo

Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl. Yhteensä n. 13300 kpl.

KIRKOLLISET ILMOITUKSET

Myös netissä!

www.koillismaanuutiset.fi

Hiljaisuuden retriitti Lapiosalmen matkailukeskuksessa Kuusamon seurakunta järjestää maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 27.-29.3.2020 hiljaisuuden retriitin Lapiosalmen matkailukeskuksessa juuri ennen pääsiäistä. Viikonvaihteen mittainen hiljentyminen toimii siten myös laskeutumisena pian koittavaan pääsiäiseen. Retriitti on syvimmillään oman hengellisen elämän hoitamista. Sanana se merkitsee takaisin tai erilleen vetäytymistä ja levon löytämistä kiireiseen elämään. Tällaisella hiljaisuuden tavoittelulla on monia liittymäkohtia kristikunnan

yhteisessä kilvoitteluperinteessä. Hiljaisuuden retriitin koko tarkoitus ja sen sisältämät mahdollisuudet eivät kuitenkaan kaikki tyhjenny vain lepoon. Vaatimattomuuden ja avoimuuden tavoittelu on hiljentymisessä tärkeää, mutta retriitti sinällään ei ole koskaan suoritus vaan mahdollisuus. On myös hyvä muistaa, että ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa tapaa viettää retriittiä, vaan olennaista on se, mikä kullekin osallistujalle on sillä hetkellä mahdollista. Jollekin se on vain pieni viivähdys hil-

Messu su 23.2. klo 10 Pyhän Ristin kirkossa, Jari Lappalainen ja Laura Piilonen sekä naiskuoro Ainot johtajanaan Alla Kouru. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19 Pyhän Ristin kirkossa, Taina Manninen, Maria Suviaro sekä kirkkokuoro. Hernekeitto + pannarilounas to 20.2. klo 11 alkaen srktalolla siihen saakka kunnes keittoa riittää. Teemme keittoa n.65 litraa. Lounaan hinta 8 €, lapset 4 - 12 vuotta 4 €, lapset alle 4 vuotta maksutta. Maksu käteisellä tai kortilla. Keittoa myydään myös omiin astioihin 7 € litra. Tuotto menee nimikkokohteemme tukemiseen Suomen lähetysseuran kautta. Leivonnaisten ja arpojen myyntiä Yhteisvastuun hyväksi la 22.2. klo 12-15 Prisman aulassa. Myydään makeita ja suolaisia leivonnaisia. Otetaan vastaan myytäviä leivonnaisia Naisten raamattu- ja keskustelupiiri su 23.2. klo 18 srk-talon takkahuoneessa

Nuttu/lähetyskerho ma 24.2. klo 12 srk-talon pienessä salissa. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen lähetysseuran lähetti Mikko Pyhtilän kanssa. Miestenpiiri ma 24.2. klo 18 srk-talon takkahuoneessa Kehitysvammaisten keskustelukerho ti 25.2. klo 17-18.30 srktalon pienessä salissa Partiolippukunta ti 25.2. klo 17 Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot ry:n vuosikokous partiomajalla. Käsitellään sääntömääräiset asiat Miesten sana- ja saunailta ti 25.2. klo 18.30 Tropiikin Jasmiina-saunaosastolla Vasaraperän atimokerho to 27.2. klo 12 Vasaraperän Rauhanyhdistyksellä, Rovaniementie 227 D Seurakunnan ystävänpäiväkahvien arpavoitot menivät seuraavasti: 1. yhteisvastuureppu+juoma pullo+istuinalusta – Hilkka Määttä 2. olet ihana -paketti – Marjatta Karvola 3. iso pussi vaahtokarkkeja – Laina Haataja 4. kahvipaketti + suklaalevy – Martti Tyni 5. sydämellisesti sinulle -paketti – Ritva Määttä Karkkiarvonnassa lähimmäksi arvasi Ritva Määttä

Haudanhoitosopimukset Ensi kesälle tulevia haudanhoitosopimuksia voi tilata pe 3.4. asti. Tilauksia vastaanotetaan puh. 050 310 5821, 050 310 5816 tai s-posti marja-liisa.heikkila@evl.fi Rauhanyhdistys: to 20.2. klo 14.00 seurat Kiviharjun palvelutalossa to 20.2. klo 18.00 iltakerho ja seurat ry:llä su 23.2. klo 12.00 seurat Määttälänvaaran ry:llä su 23.2. klo 17.00 seurat Pyhän Ristin kirkossa ti 25.2. klo 12.00 varttuneiden kerho ry:llä www.kuusamonrauhanyhdistys.fi

Käylä Torstaikerho to 27.2. klo 13 Käylän Rajaseutukirkossa Diakoniailta to 27.2. klo 18 Irja Heikkilällä, Käyläntie 8 Rauhanyhdistys Vuosikokous ja kodin päivä su 23.2. klo 12 Käylän Rajaseutukirkossa

Kastetut Lenni Viljami Heiskanen Linnea Eveliina Peltoniemi Kuolleet Artturi Maaninka Kirkonkylästä 88 v. Maija Sisko Karjalainen Keronkylästä 82 v. Saara Kyllikki Ylikerälä Kirkonkylästä 78 v. Haudatut Ristikankaan hautausmaa: Pe 14.2. haudattiin Maija Sisko Karjalainen, siunauksen toimitti pastori Heli Kautonen. Samana päivänä haudattiin Artturi Maaninka, siunauksen toimitti pastori Anni Rimpiläinen

Hiljaisuuden retriitti Lapiosalmen matkailukeskuksessa Posiolla 27.3.2020 klo 18 - 29.3.2020 klo 15 - sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon (puh. 050 310 5811) 6.3.20 mennessä, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä - pyydämme myös kaikkia suullisesti mukaan ilmoittautuneita vahvistamaan osallistumisensa Täysihoitopaketti 100 € / hlö, sisältää majoituksen omissa huoneissa ja ruokailut sekä saunan. Maksu 9.3.2020 mennessä seurakunnan tilille FI60 5194 0710 0032 57 Viestikenttään teksti: Retriitti Lapiosalmella Retriitin ohjaavat pastori Jari Lappalainen ja seurakunnan vapaaehtoinen, psykologi Paula Koutaniemi. Lisätietoja retriitistä antaa pastori Jari Lappalainen (puh. 050 310 5885). jaisuudessa kiireisen arjen keskellä, toinen saattaa löytää viikonlopun mittaisesta hiljentymisestä koko elämäänsä vaikuttavan uuden ulottuvuuden, jollaista ei aiemmin tiennyt olevan olemassakaan. Viikonlopun mittaisen hiljaisuuden retriitin aloitusilta on vielä hiljaisuuteen laskeutumisen, informaation ja keskustelun aikaa. Myöhemmin illalla alkaa hiljentyminen, johon jokainen osallistuja sitoutuu. Keskustelemattomuus ulottuu sunnuntain iltapäivään saakka ja voipa joskus käydä niinkin, että myös

kotimatka taitetaan vielä hiljaisuuden vallitessa. Tärkeää on myös muistaa, että hiljaisuutta ei voi käskeä, se avautuu kärsivälliselle etsijälle vähitellen. Retriittipaikassa päivää rytmittävät yhteiset messut, rukoushetket ja ateriat. Vaikka päivät vietetään hiljaisuudessa, voi ohjaajilta kuitenkin varata keskusteluajan hiljaisuuden esiin nostamien asioiden käsittelyyn ja ripittäytymiseen. Kuusamon seurakunnan maaliskuisen retriitin ohjaavat Jari Lappalainen ja Paula Koutaniemi. Lisätietoa saa Kirkkoherranvirastosta.

Aarne Ormio, Kirkon kuvapankki

Kotiseuturakkaus selätti Espanjan auringon

Sivu

Puunkorjuualan yrittäjänä 50 vuotta

Torstai 20.2.2020

Sivu

Kiintotähdet loistavat Kuusamotalolla

Sivu

Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!

Kipu osana elämää Kroonistuneesta eli pitkäkestoisesta kivusta kärsii jopa miljoona suomalaista. Kipuun liittyy myös usein liitännäisoireita, kuten masennusta ja uniongelmia. Kuusamossa toimiva Kivun kanssa -ryhmä on tarkoitettu ihmisille, jotka kärsivät pitkäaikaisesta kivusta. Pitkäaikaisen kivun taustalla voi olla esimerkiksi nivelrikko, migreeni, hermokipu tai jonkin vamman tai sairauden aiheuttama neuropaattinen kipu. On myös tapauksia, joissa kivun syy jää epäselväksi. Jokatapauksessa pitkäaikainen kipu rajoittaa useinmiten ihmisen elämää niin fyysisesti kuin henkisesti. Kuinka tulla kivun kanssa toimeen? Tähän kysymykseen etsitään ratkaisuja muun muassa kipuryhmissä. - Kroonisesta kivusta kärsivän ihmisen kohdalla tärkeimpiä kysymyksiä on, voiko kipua hyväksyä ja mitä sen kanssa voi tehdä, sanoo Kivun kanssa -ryhmän ohjaaja, Fysio- ja rentoutusterapeutti Sisko Tiermas.

Tiermaksen vetämän ryhmän kokonaisuuteen kuuluu kahdeksan ryhmäkokoontumista sekä yksilöllinen alku- ja loppututkimuskerta. - Ensimmäisessä henkilökohtaisessa tapaamisessa kartoitetaan kipujen esiintyvyys, voimakkuus ja laajuus. Myös se, miten oireet ja haitta näkyvät arjessa. Kuinka ne vaikuttavat nukkumiseen ja mielialaan. Jos kivut vaikuttavat nukkumiseen, heijastuu se usein myös mielialaan. Tällöin suhde omaan itseensä voi muuttua negatiiviseksi. Harjoitteet tapahtuvat ryhmissä. Näitä ovat muun muassa rentoutumis- ja hengitysharjoitukset sekä kehotietoisuusharjoitukset. - Rentoutumisen hyödyt kivunhallinnassa ovat kiistattomat. Sen avulla voidaan hallita tunnetta kipuun, mikä taas lisää elämänhallinnan tunnetta. Hengitysharjoituksissa keskitytään muun muassa uloshengittämiseen ja hengittämiseen kohti kipua. Ryhmässä teemme myös affirmaatio- eli vahvistamisharjoituksia. Harjoitteet tehdään makuuasennossa, mikäli se on kipujen puolesta mahdollista. Muutoinkaan kipuryhmässä ei tarvitse olla yhdessä asennossa

vaan siellä on lupa istua, maata, kävellä ja olla juuri sellaisessa asennossa, mikä on kivun kannalta kaikkein parhain. Tiermaksen mukaan harjoituksilla voidaan parantaa myös unen laatua, millä on iso vaikutus muun muassa mielialaan.

Kulmakivenä vertaistuki Yksi kipuryhmäntoiminnan kulmakivi on vertaistuki, sillä yhteisen kokemuksen jakamisen voima on suuri. - Vaikka itse kivun kannalta ei muutoksia tapahtuisikaan, voi ryhmän tarjoamasta vertaistuesta muodostua se kaikkein tärkein asia. Myös yhteisöllisyyden kokemus on tärkeää, koska kipupotilas voi helposti eristäytyä ja jäädä yk-

Vaikka itse kivun kannalta ei muutoksia tapahtuisikaan, voi ryhmän tarjoamasta vertaistuesta muodostua se kaikkein tärkein asia.

sin. Meillä ryhmät ovat 4-6 hengen pienryhmiä, joten aina jää tilaa ja aikaa myös keskustelulle. Täällä ihmiset ymmärtävät toisiaan jo parista sanasta. Kipuihmiselle on myös erittäin tärkeää, että häntä kuullaan ja kuunnellaan. Toisaalta, ryhmässä ei ole pakko kertoa omista kokemuksistaan tai itsestään jos ei halua. Voi myös olla vaan mukana ja osallisena toiminnassa. Kuusamossa toimii myös erillinen vertaistukiryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa Atimotalolla. - Kipuryhmän vetäjänä minä toimin asiantuntijan roolissa, kun taas vertaistukiryhmässä myös vetäjällä on omakohtaisia kokemuksia kivusta. Tästä kipuryhmästä on hyvä jatkaa vertaistukiryhmään, johon etsitään kyllä myös tällä hetkellä uutta vetäjää. Tiermaksen mukaan kipu voi vaikuttaa myös ihmisen itsetuntoon. - Ihmisillä on tapana arvottaa itseään hyvin usein tekemisen kautta. Kun tulee kipuja, rajoittaa se usein myös toimintaa. Voi olla, että ihminen ei pysty olemaan enää mukana työelämässä. Nämä kokemukset saattavat heijastua myös itsetuntoon. Tällöin kehosta ja kivusta voi tulla vihol-

Fysio- ja rentoutusterapeutti Sisko Tiermas toimii Kuusamossa kokoontuvan Kivun kanssa -ryhmän vetäjänä. Tiermaksella on myös hengityskoulu- ja ryhmän ohjauksen sekä psyko- ja sosiodraaman peruskoulutus.

linen ja sen haluaa sulkea pois. Harjoituksien kautta pyrimme löytämään uuden suhteen kehoon. Mietitään, minkälaisia alueita kehossamme on. Huoma-

taan, että kehossamme on myös niitä kivuttomampia alueita. Kipua pystyy myös säätelemään ja siitä voi tulla sellainen, että sen kanssa pystyy elämään.

FAKTAT:

Pitkittynyt kipu Akuutissa kivussa kipuaistimus on seuraus siitä, että keskushermostomme, käsittäen selkäytimen ja aivot, on ottanut vastaan tietoa kehon kudoksissa olevista vaaran merkeistä eli kudosvaurioista. Samalla aivot skannaavat tietoa omista odotuksistamme

suhteessa kipuun sekä kokemistamme sen hetkisistä tunteista. Aivot vertailevat saatua informaatiota myös menneisiin kipukokemuksiin sekä ympäristöstämme tuleviin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin tekijöihin ja uskomuksiin. Aivot siis tuottavat varsinaisen kipu-

aistimuksen. Krooniseksi kivuksi kutsutaan tilannetta, jossa samankaltainen säännöllinen kipu on kestänyt muutamista viikoista 3-4 kuukauteen eli pidemmän ajan mitä normaalisti kuluisi kudosvaurion paranemiseen. Pitkittyneen tai kroo-

nisen kivun ollessa kyseessä aivot saattavat alkaa tuottaa täysin itsenäistä kiputuntemusta, vaikka kehon kudoksissa ei enää olisi mitään vaurioita. Tällöin puhutaan sentralisoituneesta kivusta. Erilaisten stressaavien tunteiden, kuten pelon tai huolien on havaittu vai-

kuttavan selvästi keskushermoston epätasapainotilan syntymiseen. Pelko ja muut stressireaktiot käynnistävät aivoissa ja kehossa ylivirittyneisyyden tilan, joka häiritsee koko keskushermoston toimintaa, hormonaalisista toiminnoista lähtien.

Aivot skannaavat ja tulkitsevat kehosta ja ympäristöstä nousevia vaaran merkkejä ja mikäli niitä on paljon, alkaa koko järjestelmä herkistyä yhä enemmän kivulle. Monimutkaisessa tapahtumaketjussa ovat mukana aivot, keho ja tunteet.

Torstai 20.2.2020

Rukalle kaivataan lisää tontteja Kuusamon kaupunki lisää vakituiseen asumiseen tarkoitettujen pientalotonttien määrää Rukan Uunikulmantien ja Kivilammen välisellä alueella asemakaavan muutoksella. Samalla kaupunki käynnistää selvityksen lomarakennusten käyttötarkoituksen muuttamisesta pysyviksi asunnoiksi Rukanriutan ja viitostien välisellä alueella. Yhdyskuntatekniikan lautakunta esittää puolestaan kaupunginhallitukselle Rukan osayleiskaavan ydinalueen päivittämistä. Kaavapäivitys koskee rakentamisen levittämistä rinnealueelle. Metsähallitus on lähestynyt asiassa viime kesänä kaupunginhallitusta. Metsähallituksen mukaan rakentamisen levittämiselle rinnealueille on paineita.

Nilonkankaan ja skeittiparkin urakoitsijat valittu Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta on valinnut Nilonkankaan koulun rakennussuunnittelijaksi Insinööritoimisto Ronkainen Oy:n ja lvia-suunnittelijaksi LVI-Sasto Oy:n. Molemmat yritykset jättivät kilpailutuksen edullisimmat tarjoukset. Rakennussuunnittelun kokonaishinta on 84.000 euroa (alv 0%) ja lvia-suunnittelun 65.265 euroa (alv 0%). Skeittiparkin rakentamisen urakoitsijaksi lautakunta valitsi Concrete Proof Oy:n. Urakan veroton kokonaishinta on 168.900 euroa. Tarjous sisältää kaikki rakentamisessa vaadittavat materiaalit sekä maansiirto-, maisemointi-, rakennus-, valaisin-, ja asennustyöt sekä parkin sadevesiviemäröinnin liittämisen sadevesiviemäriverkostoon. Kaupunki on saanut hankkeelle 70.000 euron rahoituksen Aluehallintovirastolta. Määräaikaan mennessä tarjouksen urakasta jätti kaksi yritystä. Vain tarjousurakan voittanut yritys täytti tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Kuusamon lukion oppilas Talousgurukisan finaaliin Kuusamon lukion oppilas Heikki Kataja on selvittänyt tiensä lukiolaisten Talousguru-kilpailun finaaliin. Kataja on samalla pohjoisin osanottaja 14 finaaliin päässeestä oppilaasta. Sähköisessä muodossa käyty alkukilpailu järjestettiin kaikissa kouluissa samanaikaisesti 15. tammikuuta. Finaali käydään Helsingissä helmikuun 26. päivä.

Kotiseuturakkaus selätti Espanjan auringon Urheiluhieroja Antti Koivuranta palasi juurilleen tutun työ pariin Elettiin vuotta 2004, kun Antti Koivuranta pakkasi laukkunsa ja päätti lähteä katsomaan, millaista elämä on Kuusamon ulkopuolella. Tie vei Jyväskylän kautta Espanjan Fuengirolaan. Nyt, kuusitoista vuotta myöhemmin, ympyrä on sulkeutunut. Kaipuu kotiseudulle vei voiton ja niin Espanjan lämpö sekä padel-kentät vaihtuivat Kuusamon lumisiin maisemiin ja murtomaahiihtoon. Tavoitan Antti Koivurannan Kuusamon ympärysladulta. Soitatko tunnin päästä uudelleen, kun olen päässyt kotiin, niin on helpompi puhua, pyytää mies ystävälliseen sävyyn. Vielä vuosi sitten Koivuranta pyöräili ja pelasi padelia Espanjan Fuengirolan lämmössä. Viime keväänä hän kuitenkin teki lopullisen päätöksen paluusta kotiseudulleen Kuusamoon. Tosin, jo marraskuussa Koivuranta joutui matkaamaan kuukauden ajaksi takaisin Fuengirolaan. - Oli pakko päästä pelaamaan padelia. Sen verran se pääsi koukuttamaan. Suomessa tämä on vielä aika tuntematon laji ja kenttiä täällä on vähän. Oulusta taitaa löytyä tällä hetkellä lähin kenttä. Koivuranta ehti asua Fuengirolassa viisi talvea. Kesät hän kuitenkin vietti Kuusamon turvesoilla konehommissa sukulaisten omis-

tamassa yrityksessä. Ennen Fuengirolaan muuttoa Koivuranta toimi Jyväskylässä urheiluhierojana kymmenen vuotta. Töitä riitti aamusta iltaan. Välillä hän reissasi hierojana yhdistetyn maajoukkueen leireillä, mutta pääosin työ tapahtui omalla vastaanotolla Jyväskylän keskustassa. Varauskirja oli täynnä ja asiakkaita riitti jatkuvaksi jonoksi. - Työtahti oli kova ja lomatkin jäivät pitämättä. Jossakin vaiheessa hiipi huoli loppuunpalamisesta ja niin päätin, että nyt tämä saa riittää, ainakin vähäksi aikaa. Niin muutimme silloisen avovaimoni ja tyttäremme kanssa Fuengirolaan. Paikka valikoitui ihan sattumanvaraisesti. Jonkin verran valintaan vaikutti kyllä se, että eräs tuttavaperhe oli asunut siellä aikaisemmin ja he suosittelivat paikkaa. Tiesin myös, että siellä asuu paljon suomalaisia.

Padelia Palanderin kanssa Vuosien tauottoman työputken jälkeen Koivuranta päätti ottaa alun rennosti uudessa asuinympäristössään Fuengirolassa. - Ensimmäisenä talvena pidin kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana pitämättä jääneet lomat. Tutustuin paikkoihin, ihmisiin ja harrastelin. Fuengirolassa Koivuranta harrasti muun muassa pyöräilyä ja kävi aika ajoin Sierra Nevadassa, Euroopan eteläisimmässä laskettelukeskuksessa ottamassa tuntumaa lumeen. Sen verran oli tuota val-

koista elementtiä ikävä, että rinteeseen oli silloin tällöin päästävä. Kaikkein mieluisimmaksi harrastukseksi mudostui kuitenkin padel, mailapeli, joka on eräänlainen yhdistelmä tennistä ja squashia. Innostuin toden teolla padelista. Pelasin jopa Andalusian alueen kolmosdivarissa. Espanjassa on yli kuusi miljoonaa padelin harrastajaa ja taso on kova. Lajin kautta tutustuin myös Palanderin Kalleen, joka vietti siellä silloin aikaa perheineen. Kallen kanssa kävimme aika paljon kaksistaan pelailemassa. Ensimmäisen talven jälkeen Koivuranta palasi työelämään. Hierottavia tuntui riittävän myös Espanjan auringon alla. - Asiakkaita oli oikeastaan laidasta laitaan. Yleisurheilijoita, padelin harrastajia ja tietysti ihmisiä urheiluelämän ulkopuolelta. Isoimman asiakaskunnan muodostivat kuitenkin alueella asuvat suomalaiset. Yksi vakioasiakkaistani oli pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti, joka asui

Antti Koivuranta löysi itselleen Maikunalueelta omakotitalon, josta löytyy oma tila hierontaan tulevien asiakkaiden vastaanotolle.

aivan naapurissani. Muuttoni jälkeen Leo-Pekka on soitellut ja pyytänyt minua palaamaan Fuengirolaan. Olen sanonut hänelle, että jos haluat hierottavaksi, joudut kyllä tulemaan Kuusamoon, nauraa Koivuranta.

Kotiseutu on aina kotiseutu Yksi vakioasiakkaistani oli pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti, joka asui aivan naapurissani. Muuttoni jälkeen Leo-Pekka on soitellut ja pyytänyt minua palaamaan Fuengirolaan.

Vaikka Fuengirolan ilmasto tuntui mukavalta ja alueelle oli helppo kotiutua ystävällisen ja auttavaisen suomalaisyhteisön johdosta, vei ajatus juurilleen paluusta lopulta voiton. - Fuengirola on kuin pieni suomalaiskylä. Sieltä löytyy suomalaisia kauppoja, ravintoloita ja koulu. Siellä pärjää vaikka pelkästään suomen kielellä. Tästä huolimatta veri alkoi vetää

takaisin Kuusamoon. Täällä meillä on kuitenkin puhdas ja upea luonto. Onhan se silmiä avaavaa käydä muuallakin, mutta kotiseutu on aina kotiseutu, ei siitä mihinkään pääse. Kuusamossa Koivuranta jatkaa tuttua työtään urheiluhierojana. Pikku hiljaa tässä hommaa jälleen käynnistellään. Ja vaikka olen urheiluhieroja, otan vastaan asiakkaita laidasta laitaan. Ei siis tarvitse olla urheilija, tullakseen minulle hierottavaksi. Kesät Koivuranta aikoo edelleen viettää turvesuolla. - Ostin viime keväänä itselleni oman koneen eli tässä ollaan nyt yrittäjänä myös turvealalla. Koen sen erittäin mielekkäänä asiana, että saan tehdä kahta täysin erilaista työtä.

Lupaava mäkihyppääjä Antti Koivuranta oli juniorivuosina lupaava mäkihyppääjä. Mieheltä löytyy palkintokaapista hopeamitali nuorten pohjoismaiden mestaruuskisojen henkilökohtaisesta kilpailusta sekä kultamitali joukkuemästä. Nuorten SM-kisoista Koivuranta saavutti hopeaa 18-vuotiaiden sarjassa. Tuolloin voiton vei Hannu Manninen. Nuorten MM-kisoissa vuonna 1995 Koivuranta pon-

nisti sijalle 26 ja yleisen sarjan SM-kisoissa on paras sijoitus 11. - Silloin oli Suomessa vielä mäkihypyn osalta kova taso. Meiltä matkasi Keski-Euroopan mäkiviikoille kahdeksan hyppääjää, jotka olivat eräässäkin kisassa kaikki 23 parhaan joukossa. Nyt meillä taisi olla mäkiviikoilla mukana vain kolme hyppääjää. Pikkuveljensä Anssin tapaan myös Antti kokeili siipiään yhdistetyssä. - Alle 15-vuotiaana saavutin

Hopeasompakilpailussa muutamia kolmossijoja. Voittajana oli aina Hannu Manninen, hopealla Samppa Lajunen ja minä pronssilla, nauraa Koivuranta. Vuonna 2010 Koivurannan veljekset osallistuivat yhdessä yhdistetyn parisprintin SMkisaan. - Anssi houkutteli mukaan. Mäen jälkeen oltiin vielä toisena, mutta hiihdossa pudottiin sijalle neljä. Pronssiin jäi vain muutama sekunti ja se kyllä harmitti silloin.

Mäkihyppy kuuluu edelleenkin Koivurannan harrastuksiin. Mies on osallistunut kolme kertaa veteraanien MM-kilpailuihin ja saaliina näistä on kolme kultamitalia. - Tänä talvena ei suunnitelmissa ole yhtään kisaa. Ensi vuonna olisi veteraanien MMkisat Venäjällä. Täytyy katsoa, josko löytyisi aikaa ja innostusta harjoitteluun. Ilman treeniä on kyllä turha lähteä kilpailemaan, koska taso on kova. Tänä vuonna siellä on ollut

mukana muun muassa Andreas Goldberger ja Andreas Widhölzl eli näitä Itävallan entisiä huippuhyppääjiä. Hyppäämisen lisäksi Koivuranta on kiinnostunut myös valmennustehtävistä. - Ei ole poissuljettua, että toimisin joku päivä valmennustehtävissä. Kuusamossa on kuitenkin loistavat puitteet harrastaa mäkihyppyä ja toivoisin, että saisimme vielä enemmän junioreita lajin pariin. Jos sopiva valmennettava löytyy, niin mikä ettei.

Torstai 20.2.2020

Puunkorjuualan yrittäjänä 50 vuotta Ahti Hekkala palkittiin Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä Viime syksynä 70 vuotta täyttänyt Ahti Hekkala viihtyy edelleen puunkorjuualalla. Työn tekemistä hän ei ole malttanut kokonaan lopettaa, kun se tuntuu edelleen niin mukavalta. Justeeri on vaihtunut motoon ja yritystoiminta on kasvanut toiminimestä miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi osakeyhtiöksi. Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä palkitulle kuusamolaiselle Ahti Hekkalalle ovat metsä- ja maataloustyöt tulleet tutuiksi jo hyvin varhain. - Maatalon poikana sitä piti osallistua navetta- ja peltotöihin jo lapsesta saakka. Olisinkohan ollut alun toisella kymmenellä kun olin ensi kertaa isän mukana metsätöissä. Justeerilla kaadettiin puut ja hevosella ajettiin ne sitten metsästä pois, muistelee Hekkala. Maa- ja metsätaloustyöt jatkuivat kotitilalla läpi teinivuosien. - 15-vuotiaana kuljin jo yksin metsätöissä. Siinä

Metsurit alkoivat hävitä metsistä ja oli näköpiirissä, että puut kaadetaan tulevaisuudessa koneella.

ohessa tuli tehtyä maatilan töitä. 16-vuotiaana menetin oikean käden peukalon, kun käsi tarttui puimakoneen akselin päähän. Vuonna 1969 kaksikymmentävuotiaasta Hekkalasta tuli maatalousyrittäjä, kun perheen tila siirtyi hänen nimiinsä. Maataloustöiden ohella Hekkala ajoi talvisin puita isoille metsäyhtiöille. Metsurin työt jäivät takaalalle vuonna 1973. Vuotta myöhemmin tilalta lähtivät viimeiset lehmät ja Hekkala alkoi keskittyä päätoimisesti puunajoon. - Tuolloin tuli hommattua ensimmäinen hydraulinen nosturi. Tätä ennen puut lastattiin kyytiin siimakuormaajalla.

Ahti Hekkala tutustui maatilan töihin hyvin nuorena.

Yritystoiminnan kasvu Ensimmäisen työntekijän Hekkala palkkasi yritykseensä vuonna 1974. Toiminta laajentui vuosi vuodelta. Vuonna 1990 yritys ajoi puita metsistä jo viiden koneen voimin. Samaan aikaan Ahti Hekkalan poika, nykyinen yhtiön pääomistaja Ville Hekkala aloitti työt yrityksessä. Vuotta myöhemmin yritys osti ensimmäisen moton. - Metsurit alkoivat hävitä metsistä ja oli näköpiirissä, että puut kaadetaan tulevaisuudessa koneella. 90-luvun puolivälissä työt loppuivat Kuusamon alueella kahdeksi talveksi, kun Luonto-Liiton aktivistit estivät metsätyökoneiden pääsyn Etelä-Kuusamon vanhojen metsien hakkuutyömaille.

Kuusamolainen Ahti Hekkala palkittiin perjantaina Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä. Hekkala on toiminut puunkorjuualan yrittäjänä 50 vuotta.

- Tuolloin piti lähteä etsimään leipää muualta. Töitä löytyi Venäjän puolelta Kostamuksen suunnalta sekä Sodankylästä ja Oulun alapuolelta. Vuonna 2003 yhtiömuoto muuttui toiminimestä avoimeksi yhtiöksi. Nyt isä ja poika olivat tasavertaisia yhtiökumppaneita. Enimmillään yhtiö on työllistänyt toistakymmentä työntekijää vuosituhannen vaihteessa.

Vuonna 2008 osakeyhtiöksi muuttunut Kone Hekkala Oy pyörittää toimintaansa miljoonan euron liikevaihdolla. Yhtiön toiminta on terveellä pohjalla ja se tekee erittäin kelvollista tulosta. - Kait sitä on sen verran kansakoulupohjalla tuota laskutaitoa ollut, että on onnistunut yritystoiminnassa pärjäämään. Kovaa työtähän tämä on tosipuheessa vaatinut. Kellon ympäri ja

Vuoteen 1973 saakka puunkorjuu tapahtui siimakuormaajalla.

vähän enemmänkin on tullut aikoinaan töitä tehtyä. Nykyään yritän pärjätä vähän vähemmällä, mutta kun edelleen työstä tykkään, niin on sitä aina välillä päästävä konetta ajamaan ja hallilla tulee tehtyä jonkin verran myös huoltohommia.

Puunkorjuualan tulevaisuuden Hekkala näkee valoisana. - Puulle on kyllä kysyntää, kun löytäisi vain tarpeeksi työntekijöitä jatkossakin. Kuskipula on jo olemassa, kun nuoria ei tahdo enää alalle saada.

Hyvänmielen kalakeittopäivä kokosi kyläläiset Käylään Käylän Korpihovilla järjestettiin viime viikolla kansallisen kalakeittopäivän mukaisesti kylän oma kalakeittopäivä. Pohjois-Kuusamon yrittäjien ideasta liikkeelle lähtenyt päivä keräsi kyläläisiä keitolle pitkin päivää. Yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen nähdään tärkeänä osana kylän toimintaa. - Koko kylän kokoaville yhteisille hetkille löytyy aina

osallistujia. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Päivän aikana Korpihovilla jaettiin 102 annosta, toteaa Ari Tirkkonen Pohjois-Kuusamon yrittäjistä. Käylän kalakeitossa oli raaka-aineena paikallinen, Kallunkijärvestä tuoreeltaan pyydetty siika. Kalaa saatiin yli 15 kiloa, josta keittoa riitti reilu 50 litraa. Lisäksi keitossa oli pastaa, joka oli uutta

perinteiseen suomalaiseen kalakeittoon. Idea reseptiikkaan lähti pitkin talvea Käylässä vierailleista portugalilaisista matkailijoista. - Etukäteen jännitettiin olisiko portugalilaishenkinen pasta kalakeitossa kuinka kyläläisten suunmukainen. Siitä tuli paljon hyvää palautetta – kannattaa siis uskaltaa välillä tehdä erilaisia kokeiluja, sopan reseptin suunnitel-

lut Leena Haataja iloitsi. Yhteisöllisyyttä kuvasti myös kyläläisten huoli naapureiden kalakeittoannoksista. Annoksia pakattiin myös mukaan. Kyläläisten viesti oli, että tämmöisen tapahtuman voisi järjestää vaikka joka päivä! Pohjois-Kuusamon yrittäjät pyysivät päivään mukaan myös pelastuslaitoksen. Käylän koulun oppilaat pää-

sivät tutustumaan paloautoon ja palomiesten toimintaan. Palomiehet jakoivat oppilaille heijastimia ja pikku palomiehen kypäriä. Kalakeittopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa Käylässä. Keittopäivää sponsoroivat Pohjois-Kuusamon yrittäjät, Käylän maamiesseura, Sale Käylä, Leena Koskitupa ja kalastaja Juha Korhonen.

Leena Haataja loihti kalakeittopäivälle reseptin portugalilaiseen tapaan eli kalakeittoa pastalla höystettynä.

Torstai 20.2.2020

Hostellitarina Oivangista toi voiton Vuoden Hostellireissaaja 2020 – äänestyksessä Suomen Hostellijärjestön järjestämän Vuoden Hostellireissaaja 2020 -äänestyksen voitti rovaniemeläinen Heidi Jyrkkä tarinallaan "Varaslähtö talveen Kuusamon Oivangissa". Yleisö valitsi voittajan 11 Hostellireissaaja -ehdokkaan joukosta, heidän viime vuoden aikana tekemiensä kotimaan hostellireissujen ja matkatarinoiden perusteella. Heidin matkakohteena oli Kuusamossa sijaitseva Nuorisoja luontomatkailukeskus Oivanki. Äänestyksessä annettiin ääniä yhteensä lähes 700. Heidi vei voiton tiukassa kisassa 16 prosentin äänimäärällä. Heidin valintaa Vuoden Hostellireissaajaksi 2020 perusteltiin yleisöäänestyksessä seuraavasti: - Ihanaa Pohjoisten

Hyvä kuvaus Oivangista ja tarina kuin olisin itse tehnyt matkan.

olojen kuvausta. Tarinasta henkii Lapin lumo, luonto, rauha ja taianomaisuus! Kuvaus kutsuu kokemaan itsekin saman tunnelman ja jakamaan kokemuksen... - Hiljaisuus, talvi, Lappi. Kaikki nämä puhuttelivat erityisesti. Hyvä kuvaus Oivangista ja tarina kuin olisin itse tehnyt matkan. - Heidi Jyrkän tarina on mukaansa tempaiseva. Tekee mieli itse lähteä perheeni kanssa Lappiin taikka Kuusamoon. - Vuoden Hostellireissaajan valinta kuvastaa hyvin sitä, mistä hostellimajoituksen yhteisöllisyydessä on kyse. Matkakokemuksien jakaminen antaa ideoita ja vinkkejä, inspiroi sekä avartaa mieltä. Parhaimmillaan hostellimajoitus tarjoaa ikimuistoisia kohtaamisia ja kokemuksia, toteaa Hostellijärjestön pääsihteeri Sanni Viirto. Vuoden Hostellireissaaja valittiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden Hostellireissaaja 2020 -valintaa varten Hostellijärjestö valitsi hakemusten perusteella Hostellireissaajat,

Rovaniemeläinen Heidi Jyrkkä voitti Vuoden Hostellireissaaja 2020 -äänestyksen tarinallaan "Varaslähtö talveen Kuusamon Oivangissa".

jotka tekivät vuoden 2019 aikana kotimaan matkan ja yöpyivät reissullaan verkoston hostelleissa.

Hostellijärjestö ja hostellit tukivat reissaajia matka- ja majoituskuluissa. Jokainen ehdokas teki

reissustaan matkatarinan, jolla he osallistuivat Vuoden Hostellireissaaja 2020 – yleisöäänestykseen.

Vuoden Hostellireissaaja palkitaan tittelin lisäksi 200 euron arvoisella VR:n lahjakortilla.

Lauri Juusolan Terhi yleisön suuri suosikki Moottorikelkkatapahtuma houkutteli Lahentaakse yli 300 vierasta Lauri Juusolan omistama ja kunnostama Terhi 10 vuodelta 1972 vei ylivoimaisen voiton Kuusamon vintagekelkkojen kisassa lauantaina Myllyllä. Kuusamon Moottorikelkkailijoiden ja Lahentauksen asukasyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa vieraili yli 300 ihmistä. Moottorikelkkailijoiden 30-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyn koko perheen kelkkatapahtuman yhteydessä järjestettyyn vintagekelkkojen kisaan osallistui 17 komeaa kelkkaa. Yleisön sai äänestää kelkoista suosikkinsa: Juusolan Terhi sai reilusta 180 annetusta äänestä lähes 70.

Hyvä kakkonen oli Henrik Karvosen omistama ja ajama, sympaattinen punainen Ockelbo 600 niin ikään vuodelta 1972. Kelkka on hankittu aikoinaan Osuuskaupalle latukelkaksi ja samassa tehtävässä se palvelee Karvosen mukaan edelleen. – Aikaisemmin tällä kunnostettiin Osuuskaupan omaa latua ja nyt Vihtapaanaa, Karvonen kertoi. Kolmanneksi kisassa äänestettiin Tuure Turusen omistama ja kunnostama Arctic Cat ZR 700 vuosimallia 1998. – Tästä tuli kyllä hyvä mieli, ei mennyt kostealla betonilla parin illan konttaamiset hukkaan. Kelkka-

han oli siis turvallisessa ajokunnossa perjantaina klo 17 eli reilusti ehti lauantaiksi, hymyili Turunen. Tapahtumassa nähtiin myös uudempia kelkkoja ja vauhdin hurmaa, kun KoillisMotor Racing Teamin kuljettajat kisasivat näytösajojen merkeissä Kirkkolahdella. Lapsille oli oma pikkukelkka ja perheille tarjolla kelkkarekiajelua Kirkkosaaren ympäri. Tapahtuma päättyi näyttävään vintagekelkkojen paraatiin. Kelkkoja äänestäneiden kesken arvotun Koillismaan Osuuskaupan lahjoittaman sadan euron lahjakortin voitti Pekka Kajava.

Lauri Juusolan Terhi 10 vei ylivoimaisen voiton Kuusamon vintagekelkkojen kisassa. Lisäpisteitä saattoi tulla kuljettajan ajanmukaisesta asustuksesta. Vieressä kolmanneksi äänestetty Tuure Turusen Arctis Cat.

Torstai 20.2.2020

Kiintotähdet loistavat Kuusamotalolla klassikoiden ja kantaesitysten rinnalla Kuusamotalon kevätkausi 2020 tarjoaa kuulijoilleen klassikoita , tuo tarjolle kantaesityksen ja Itä-Helsingin juniorijouset sekä hemmottelee kuusamolaisia ja matkailijoita iskelmätaivaan ja stand up -komiikan kiintotähdillä. Hieno kattaus, josta toivottavasti mahdollisimman moni löytää itselleen sopivaa kulttuuria arkensa rikastuttajaksi, kiteyttää Kuusamon kulttuuritoimenjohtajana helmikuussa aloittanut Ulla Ingalsuo-Laaksonen. Kuusamotalon suojissa toimiva Kuusamon musiikkiopisto juhlii kuluvan lukuvuoden aikana 40-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi J-P Lehto on säveltänyt tilausteoksen rehtori Seppo Kalliolle ja huilunsoitonopettaja Teemu Huunoselle. Lehdon Monumentin vapaapäivä -teos kuullaan osana Kallion ja Huunosen Kaamosgallerian konserttia torstaina 20. helmikuuta. Musiikkiopiston juhlavuoteen kuuluu myös maineikkaan Itä-Helsingin Juniorijousten vierailukonsertti 24. huhtikuuta.

Tomi Markkola, Kalle Jussila, J. Eskelinen ja Jarno Itkonen tulkitsevat Reijo Taipaleen aikoinaan levyttämiä klassikoita Satumaan kuningas -konsertissa 21.2. Klassikot ovat myös esillä 13. maaliskuuta, kun lavalle nousevat tangon taitajat. Suomalainen tango -konsertissa esiintyvät tangokuningattaret Heidi Pakarinen ja Kaija Lustila sekä tangokuninkaat Teuvo Oinas ja Jarmo Kokko. Kultaista harmonikkaa soittaa Jarno Kuusisto. Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaanit vierailevat Kuusamossa Paratiisi-teemalla 27.3. ja Suvi Teräsniska esittää Yön kappaleita Olli Lindholmille omistamassaan konsertissa 29.3. Yksi kevään odotetuimmista konserteista on eittämättä John Lennonin ja Beatlesin tuotantoa kunnioittava Imagine-konsertti. Liverpoolilainen Jimmy Coburn johdattaa kuulijat Lennonin ja Beatlesin ihmeelliseen musiikkimaailmaan 3.4. Musiikkiteatteria parhaimmillaan kuullaan 24.4, kun Suomen Musiikkiteatteri kertoo ja laulaa Oulankasalissa Göstä Sundqvistin tarinan. Luvassa on syväluotaus suomirockin suurmiehen elämään ja musiikkiin. Stand up -kolon täyttää tänä keväänä Jarkko Saari-

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaanit vierailevat Kuusamossa Paratiisi-teemalla 27. maaliskuuta.

luoma, joka poikkeaa kiertueellaan Kuusamoon 20.3. ja kertoo, miten maa nyt makaa! Red Nose Companyn Punainen viiva on puolestaan koomikkopari Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman huumorilla ja livemusiikilla esitetty tuotanto, joka tuo Ilmari Kiannon kansallisklassikon tähän päivään 30.3.

Myös tanssi on perinteisesti esillä Kuusamotalon keväässä. Kuusamo-opiston tanssinäytös kantaa tänä vuonna nimeä We Love Dancing ja nähdään Oulankasalissa 2.4. Senioritanssijoiden Atimot puolestaan marssittaa lavalle Suomen parhaat senioritanssijat eri puolilta Suomea tapahtuman 20-vuotisjuhlavuoden

kunniaksi. Suuri Senioritanssinäytös tanssitaan 7.5. Kaamosgalleriassa on esillä helmikuussa Saimi Rintalan Leluja-näyttely. Maaliskuussa esille tuodaan Kuusamon kaupungin kokoelmasta Lahja Koivusen taiteen helmet. Huhtikuussa on Kuusamon Taidetuen perinteisen näyttelyn vuoro ja toukokuussa Kuusamo-

opiston maalauspiiri esittelee talven aikana syntyneitä töitä. Kuusamotalon ohjelmatarjontaa ovat myös musiikkiopiston pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä torstaina järjestettävät oppilaskonsertit sekä Kino Kuusamotalon laadukas elokuvatarjonta.

Sopimukset ja jäätilanne määrittävät hiihtoreittejä Kuusamon alueella on kunnossapidettäviä hiihtolatuja yhteensä 159 kilometriä, josta 40 kilometriä on valaistuja latuja. Rukalla on yhteensä 78 kilometriä latuja, joista valaistuja 23 kilometriä. Reittien ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä ovat jäätilanne tai latusopimuksen irtisanominen, johon yksittäisellä maanomistajalla on oikeus. Kuusamon latureiteistä valtaosa kuuluu reitteihin, joiden ylläpito perustuu maanomistajien ja kaupungin välisiin sopimuksiin. Järvillä kulkevien reittien avaaminen riippuu aina jäätilanteesta. Noin kuusi tonnia painava latukone vaatii 40 cm teräsjään, jota ei tänä talvena ole runsaan lumen vuoksi juurikaan

päässyt kehittymään. Jäätilanne vaikuttaa myös kelkkareittien ja -urien ylläpitoon vesistöosuuksilla. Pulkkajärven, Oivangin ja Nissinvaaran välillä kulkevan 13,5 km ladun ylläpidossa on ollut katkos, joka on päättynyt tällä viikolla. Samalla on aloitettu myös muiden yhdyslatujen ylläpito. Keskustaajaman ja Rukan avoinna olevia latuja ylläpidetään kevättalvella tavalliseen tapaan. Taajaman alueen hiihtolatujen valaistus toimii hämäräkytkimillä klo 7.00 – 21.00.

Latujen kunnossapito Rukan alueella Rukan ladut ajetaan lumisateen päättymisen jäl-

keen viimeistään 12 tunnin sisällä sekä päivittäin ajalla 20.2.-15.4. kelien mukaan. Saaruan valolatu, Rukan Ympärysreitti ja Rukan Stadionin 5 km latu ajetaan 20.12.-6.1. välisenä aikana päivittäin sadepäivinä. Lisäksi Rukan Ympärysreitti ajetaan kahdesti (aamulla ja puolen päivän jälkeen). Muut reitit ajetaan loppuviikosta, yleensä torstaina tai perjantaina. Jos tiedossa on lumisadetta, ladut ajetaan vasta lumisateen päättymisen jälkeen. Latuja kunnostetaan lähtökohtaisesti 30.4. asti niin pitkään kuin yöpakkasia riittää.

FAKTAT:

Kuusamon keskustaajaman reitit: Petäjälampi: 1 km, 2 km ja 3 km sekä 5,0 km valolatu. Tolpanniemi: 1,5 km ja 2,5 km valolatu. Munakka: 3 km ja 4,5 km valolatu. Torankijärven ympäryslatu n. 7,4 km Taajaman kiertävä yhdyslatu: 17 km.

lukeskus Oivangin ulkoilureitti valaistus klo 16.00 - 20.00

päryslatu 18 km (Kuusamo) Torankijärven ympäryslatu 7,5 km (Kuusamo)

Rukan alueen ladut: Saaruan valolatu, Ympärysreitti, Talvijärven koiralatu sekä Vuosselin, Valtavaaran, Pyhävaaran, Kuontivaaran ja Stadionin ladut:

Kuusamon sivukylien valoladut: Kemilä, Kurkijärvi, Käylä, Maaselkä, Poussu, Sossonniemi, Taivallahti, Vasaraperä, Vuotunki. Nuoriso- ja Luontomatkai-

Koirahiihto on sallittua Kuusamossa: Talvijärven koiralatu erillinen baana 2,2km (Ruka) Kuontivaaran reitti 19 km (Ruka) Kuusamon keskustan ym-

Kävely on sallittu seuraavien Kuusamon keskustan hiihtolatujen osien reunassa: Kuusamon Ympäryslatu: Kolvankijoen silta - Liikuntakeskus - Kirkkosaaren silta - Tolpanniementie Rukalla Talvijärven koirabaanalla Lisätietoja hiihtoladuista: http://www.kuusamo.fi/ hiihtoreitit

Torstai 20.2.2020

Päädymmekö purku-Kuusamoksi? Maassamme on käynnissä parhaillaan uuden aallon ja toisen vaiheen talonpojan tappolinja, missä teurastuslistalla ovat tilanpidon sijaan torpat ja talot. Ensimmäisen vaiheen rakennemuutos tyhjensi meiltä sivukylät, mutta tämä päivitetty versio paikallisnäköalattomuudesta tyhjentää jo taajamatkin! Viime vaalikaudella Kuusamon asuntopoliittinen työryhmä selvitti paikkakunnalla olevan noin 1.250 tyhjillään, vailla vakinaista asuinkäyttöä olevaa asuinkiinteistöä. Niitä on pitkin laajaa maaseutuamme, mutta yhä enenevässä määrin myös taajama-alueellamme, missä tarpeettomiksi on käynyt niin omakotitaloja kuin rivitalo- ja kerrostaloasuntojakin. Kun Suomea aikoinaan asutettiin aina pohjan periä myöten, kruunu sitoi uudisasukkaansa maanviljelyksen kautta asuinsijoilleen, jolloin verotulojen kasvu varmistettiin ikään kuin sitomalla raivaajat turpeeseen. Näistä uuden ajan ajoista nykypäivään siirryttäessä tämä kiinnittäminen on muuttanut luonnettaan sellaiseksi, että nyt arvonaleneman rampauttamat ja monin paikoin markkinakelvottomat asuinkiinteistöt sitovat omistajansa äärillensä. On huomattava kuitenkin se erotus näiden eräänlaisten pakkoasumismuotojen välillä, että aikaisemmin muutto näille sijoille toi mukanaan sentään uusia nautintaoikeuksia, mutta nyt puolestaan omistuskiinteistöt muodostavat yksinomaan muuttoesteen nautintojen – kuten vaikkapa työpaikkojen ja palvelujen – perään. On silti luultavaa, että tämä pitovoima paikkakunnalla ennemmin tai myöhemmin löysää eikä siitä muodostu pysyvää pidäkettä. Sekin on ymmärrettävä, että asunnontarpeessamme väestön vähenemisen kierteessä on tietyllä tapaa otettu jo löysät pois, sillä asuntokuntien pieneneminen on

tässä toiminut varoventtiilinä. Jos nimittäin perhekoko olisi säilynyt ennallaan, olisi meillä nyt vähintään kaksinkertaisesti tarpeetonta asuntomassaa riesanamme. Tästä päästään taas siihen, että jatkossa asukaslukumme väheneminen tulee kolahtamaan suoraan ja surutta asuntotilanteeseemme, koska tällaista puskurivaraa ei enää ole olemassa, sillä pysyvän asumisen asuntokunnan minimikoko on 1 asukas – ei murto-osa siitä, koska silloin kyse olisi jo osa-asumisesta. Kuusamon myytyjen asuinkiinteistöjen hinnat ovat laskeneet vuodesta 2012 lähtien. Yhtenäkään vuonna ei ole saavutettu enää silloista hintatasoa. Kyseessä on sekä yhteiskunnallinen ongelma, että erityisesti omistajakohtainen probleema. On nimittäin ensinnäkin niin, että puolet perheidemme varallisuudesta sitoutuu omistusasuntoon ja siksi toisekseen sijoitusasuntojen suhteenkin on perinteisesti totuttu siihen, että osan tuotoista tullessa vuokrina, loput tuotto-odotuksista tulee asuntojen arvonnousuna. Konkreettisesti tämä asuntojen arvonalenema merkitsee sitä, että 100 neliön kokoisen asunnon arvosta on sulanut vain kahdeksan vuoden aikana pois noin 12.000 euroa. Mikäli tällainen asunto olisi paikkakunnalla keskimääräinen, se tarkoittaisi sitä, että arviolta 8.500 kokonaisasuntomassan suhteen yhteenlaskettu arvonalenema olisi peräti yli 100 miljoonan euron suuruinen. Todellisuudessa se voi käytännössä olla jo suurempikin, koska läheskään kaikki kiinteistöt eivät käy kaupan lainkaan. Vaikka asuntokuntien rakennemuutos on tuonut väliaikaista helpotusta asuntoahdinkoomme, niin pitkässä juoksussa se johtaa ja on johtanutkin jo asuntojen ja asukkaiden kohtaanto-ongelmaan, missä markkinoilla on aivan vääränkokoisia

asuinkiinteistöjä suhteessa niiden tarpeeseen ja kysyntään. Karkeasti ottaen meillä on liikaa suuria asuntoja ja liian vähän tai ainakin rajoitetusti pieniä. Omistusasumisen riskit ovat nyt siirtyneet yksityistalouksista myös taloyhtiöihin. Tuoreen uutisen mukaan lähes puolella maamme taloyhtiöistä on vaikeuksia saada taloyhtiölainaa. Nämä vaikeudet kasaantuvat erityisesti muuttotappioalueille, missä muodostuu helposti lainoituksen vakuusvajetta. Taloyhtiölainat myös tulevat usein osakkaille kalliimmiksi kuin omat henkilökohtaiset lainat. Kuusamon keskeisimmät asumiseen liittyvät ongelmakohdat ovat: asuntojen liian suuri määrä suhteessa tarpeeseen, kysyntään nähden väärän kokoiset asunnot, asuntokannan sijoittuminen laajalti muualle kuin painopistealueille, kiinteistöjen puutteellinen kunto ja varustus sekä ei-tavoiteltu asuntotyyppi. Yhdeksi asuntokauppaa rajoittavaksi tekijäksi on noussut myös paljon julkisuutta saaneet oikeustapaukset, missä korostuu asuinkiinteistöjen kuntoriitojen aikaansaamat riskit niin myyjille kuin ostajillekin. Mielestäni Kuusamo painii niin vakavien ja moninaisten ongelmavyyhtien ja erityisesti tulevaisuudenuhkien kanssa, että olisi välttämätöntä perustaa paikkakunnalle erityinen Tulevaisuustyöryhmä kokoamaan taustatietoa ja erilaisia ennusteita sekä varsinkin työstämään niitä jo hyvissä ajoin jakeluun ennen varsinaisia päätöksentekoprosesseja. Erityisesti on vältettävä sitä, että emme ajautuisi missään vaiheessa vaihtoehdottomuuden tilaan. Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava! Joukamo Kortesalmi (ps.) kaupunginvaltuutettu

JOKA VIIKKO

SUURJAKELU

Alueella: Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu n. 13.000 kpl Lisäksi kattava telinejakelu alueen matkailijoille

Tolpanniemen asukasyhdistys korvaa pilkkikilpailut laskiaisriehalla Tolpanniemen asukasyhdistys on pitänyt useita kertoja jo perinteiseksi muodostuneen pilkkilpailut -tapahtuman kevättalvella Tolpanniemen venesatamassa. Vuosikokouksessaan 13.2 yhdistys kuitenkin päätti uudistaa hieman yhdistyksen toimintasuunnitelmaa korvaamalla pilkkikilpailut koko perheen mäenlasku -tapahtumalla. Laskiaissunnuntaihin osuva laskiaisrieha pidetään 23.2 klo 12.-15.00 välisenä aikana Mäki-Petäjän kuntopolun viereisellä mäellä. Muutamia vuosia sitten Kirsti Karvosen aloitteesta saanut mäki on ollut alueen lasten ja nuorten mäeslaskupaikkana hyvinkin kovassa käytössä. Viime aikoina lapsia on kuitenkin nähty pulkkien ja kelkkojen kanssa mäenlasku puuhissa läheisen hiihtoladun varrella. Mäeslasku hiihtäjien joukossa on vaarallista ja sen myötä ei toivottavaa, vaikka yhdistys

kannustaakin ja suorastaan toivoo pulkkamäkeen paljon eri-ikäisiä kävijöitä. Laskiaisriehassa on myynnissä makkaraa ja kuumaa mehua edulliseen hintaan. Paikalle toivotaan paljon niin alueella asuvia kuin muitakin mäenlaskusta ja ulkoilusta kiinnostuneita. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa on myös Tolpanniemen koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tolpanniemen koululla järjestetään yhteistyössä asukasyhdistyksen kanssa kevätmyyjäiset 7.4, kauneimmat koulujoululaulut- tilaisuus ja Rinki ekopisteen kierrätyslaatikoiden maalausprojekti. Yhdistys toivoo yhdessä koulun väen kanssa, että ekopisteen käyttöaste nousisi ja alueesta tulisi viihtyisämpi projektin myötä. Lisäksi asukasyhdistys päätti olla yhteydessä kaupungin suuntaan, josko ekopisteen ympäristöä ja maa-aluetta voisi parannel-

la kaupungin työkoneilla tasaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Koulun kevätjuhlassa yhdistys muistaa koulunsa päättäviä 6-luokkalaisia ruusuin. Kesän aikana Noitiniemen kaikenikäisten leikkipuistossa järjestetään myös puistojumppaa, jonne ainakin palvelutalo Attendon asukkaat ovat jo lupautuneet tulla paikalle. Lisäksi läheiseen Karjalaisen Tommin taimitarhaan toivottiin vuosikokouksessa vierailua. Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Henna Hentilä-Määttä, varapuheenjohtajana Aino Oinas, sihteerinä Mika Tauriainen, rahastonhoitajana Tarja Vuorela, johtokunnan jäseninä Maarit Määttä, Minna Törmänen ja Heidi KokkoMartiskainen. Toiminnantarkistajina ovat Maarit Jaakkola ja Toini Määttä. Henna Hentilä-Määttä

Kuusamon julkisuuskuva – uudenaikaistumistako? Joensuun SM-viikko helmikuun alussa tarjosi uutta ja monipuolisen lajivalikoiman. Harvoin saamme kuvaa mm. valjakkohiihdosta ja otevoimailusta. Otevoimailun seuranta toi Kuusamoa Suomen kar-talle. Kuusamon Eräveikkojen kilpailijat saivat näkyvyyttä. Samana viikonloppuna Vöyrin SM-hiihdot eivät tuoneet loistetta Kuusamolle. Oikaraisen, Määtän ja Karjalaisten sekä yhdistetyn me-nestyksen ajoista seudun urheilullinen kuva on muuttunut. Nyt julkisuuskuvaa leimaavat yhä useammat uudenlaiset urheilulajit. Pujottelu- ja muut alppilajit, pyöräily sekä jääkiekkoilijat vievät Kuusamon tunnettavuutta eteenpäin. Joukkuelajeista naisten lentopallojoukkue Kuusamon Pölkky on lähes nousemassa julkisuusbrändiksi. Usein seuraan joukkueen edesottamuksia tulospalvelun kautta. Julkisuuskuva rakentuu monista asioista ja tuntemuksista. Kuusamon tunnettavuus kautta aikojen on pitkälti rakentunut luonto- ja matkailuarvoille. Ei sovi myöskään unohtaa kuusamolaisten sinnikkyyt-tä. Vaikka Kuusamo saa eri kuntatutkimuksissa keskimäärin myönteisiä arvioita, nykyinen julkisuuskuva kokonaisuudessaan on ristiriitainen. Matkailun

oheistoimintoineen saamaa myönteistä palautet-ta ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi koko pitäjän hyväksi. Julkisuus- ja tulevaisuuskuvan takana on tällä hetkellä eräitä huolestuttavia kehitysvireitä. Huolet liittyvät väestö-, alue- ja palvelurakennesekä työpaikkakehitykseen. Kunnallinen päätöksenteko kyky nostaa myös esille kysymysmerkkejä. Yhteinen tahto kaupungin asioiden hoidossa on jossain määrin murentunut. Keskinäinen pura – vä-häinenkään - ei tuo ulkoista arvostusta. Vaikutusvalta maakuntatasolla on heikentynyt. Siitä on osoi-tuksena mm. onnistuminen liikennehankkeiden esiintuomisessa. Väki vähenee ja harmaantuu. Työikäiset nuoret hakeutuvat mahdollisuuksien perässä. Kausiluontei-set työpaikat eivät luo kestävää pohjaa. Tulevaisuudessa koulutus- ja inframahdollisuudet ohjaavat väestön ja aluekehityksen suuntaa. Kuusamo on hukannut menneinä vuosina hakea uusia koulutusti-laisuuksia nousevalle sukupolvelle. Samat tekijät ohjaavat asuntomarkkinoiden kehitystä. Keskustassa suurten ja uusien asuntojen myynti ei näytä sujuvan. uudisrakentaminen ei houkuta lähivuosina. Yli sata asuinhuoneistoa ja usei-

ta satoja loma-asuntoja on myytävänä. Samalla vuokraasuntojen tarve Rukalla ja keskustassa on ilmeinen. Mikä on edessä? Kitkantien remontti ei taida riittää. Syyt eivät ole vain paikalloisia, vaan lähes pääosin rakenteellisista ilmiöistä johtuvia. Kuntapäättäjien tulisi herätä omavastuullisiin toi-miin. Tarvitaan koko pitäjän kattamia toimia Kuusamon julkisuuskuvan ja elinvoiman turvaamiseksi. Paikasta riippumaton työ voisi tarjota avuja, kun taas valtakunnan tasolla odotamme kiinteistövero-ratkaisuja ensi hätään. Kuvan selkiyttämistä tarvitaan nimenomaan nykyisten maailmanlaajuisten kehitystrendien valossa. Katse tulisi suunnata tulevaisuuden kannalta seutukunnan vahvuuksiin. Tiivistän pelkistetysti eri palikoita, joihin tulevien vuosikymmenten Kuusamo voisi rakentua: 1) ympärivuotinen luonto-, ympäristö- ja ilmastoystävällisyys, 2) uusiutuvat luontaiset resurssit tulevaisuuden takeena, 3) maail-manlaajuisesti talvinen pääkaupunki, 4) arktiset ja raja-alueyhteistyömahdollisuudet lähellä ja 5) turvallinen asuin- ja työympäristö aikaansaavine ihmisineen. Rauno Lämsä Budjettineuvos

Torstai 20.6.2019

PARTURI- JA KAMPAAMOT

Puh. 08 8522 338

KAUNEUSPALVELUT

KOTIPALVELUT

ASUMINEN

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan!

MARKKINOINTI

LÄÄKÄRIPALVELUT

HAMMASASEMA Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona • LUMENPUDOTUKSET • LUMITYÖT • KONELUMITYÖT Myös arvonlisäverotonta palvelua

HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828

p. 044 2453 026

Muista hyödyntää kotitalousvähennys!

www.teronkotitalkkaripalvelut.fi

Hollikuja 4, Kuusamo Puh. 050 358 9518 anne@kauneushoitolakuusamo.fi www.kauneushoitolakuusamo.fi

WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

JUKKA SÄKKINEN Kitkantie 8, 93600 Kuusamo

Puh. (08) 853 612

Heikki Kujala puh. 045-1674800

ASIANAJOTOIMISTOT SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Sanitar Oy palvelee Siivouspalvelut • Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset

Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne. Palveluksessamme lähihoitajat ja ammattitaitoiset siistijät. Arvonlisäverotonta palvelua yms.

www.sanitar.fi

Matti Ervasti Ky AA, Varatuomari

LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

Kitronintie 1 B 24, 93600 Kuusamo puh. 040 737 9546 asianajaja@harrilamsa.fi www.harrilamsa.fi

KULJETUSPALVELUT

Koillismaan Poraus ja Palvelu Oy • MAALÄMPÖ- JA VESIKAIVOPORAUKSET • PORAKAIVOPUMPUT JA MUUT KAIVOTARVIKKEET • MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT KOKONAISRATKAISUNA

Hinauspalvelu Tauriainen Oy 0400 532 174 0400 237 177

WWW.PORARI.FI

24h

Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Luomantie 1-3 • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi

ASIANAJOTOIMISTO

RAKENTAMINEN

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390

ELEKTRIA

sähköalan ammattilainen kaikki sähköalan palvelut kotitalouksille ja yrityksille

Ota yhteyttä! 040 7552 353 | www.paikallis-sahko.ﬁ

Kotimainen ja palveleva

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

0400 - 353 354

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT

Koillismaan Rengaspalvelu Vianor Partner

Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin. Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille.

REVONTULENTIE 5

040 129 0020 Tervetuloa!

- Määräaikaishuollot - Alusta, jarruosat, moottoriosat, myynti ja asennus - Rengasmyynti sekä -asennus - Autofixaus - Raskaskaluston renkaan myynti ja -asennus, alustan varaosien myynti - Kaikki edellä mainitut voi saada osamaksulla.

koillismaanrengaspalvelu@gmail.com

MYYDÄÄN OSTETAAN

Torstai 20.2.2020

VUOKRALLE TARJOTAAN

uutistori koillismaanuutiset.fi uutistori koillismaanuutiset.fi Maastoliikennettä UUTISTORI HALUTAAN VUOKRATA uutistori@UUTISTORI koillismaanuutiset.fi STORI valvotaan itärajan SEURATOIMINTA MYYDÄÄN läheisyydessä Volvo S60 Sedan 2.4 D 5, M u r t o v a a r a n s e u d u n OSTETAAN KOKOUKSIA @

MYYDÄÄN

OSTETAAN

UUTISTORI STORI

uutistori @koillismaanuutiset.fi VUOKRALLE TARJOTAAN VUOKRALLE TARJOTAAN kats. 20.12.-19, aj. 455750 Erä ry.n Vuosikokous tkm, kulutus n. 3.9 l/ 100 27.2.2020 klo 16.00 Kuusa- Kainuun rajavartiosto valVUOKRALLE TARJOTAAN uutistori @koillismaanuutiset.fi VUOKRATAmon HALUTAAN VUOKRATA KADONNUT VPK.n kokoustiloissa, voo yhteistyössä muiden km. Vaihdossa käyHALUTAAN vene, MYYDÄÄN moottorikelkka tms. Hp. Kitkantie 15. Johtokunta viranomaisten kanssa maasHALUTAAN SEURATOIMINTA SEURATOIMINTA kokoontuu klo 15.00 1990€. Puh.VUOKRATA 040 626 0670 toliikennettä Kainuussa ja MYYDÄÄN

SYNTYNEET OSTETAAN

Koillismaalla tulevien viikkojen aikana aina pääsiäispyhiin saakka. VIHITYT VUOKRALLE TARJOTAAN OSTETAAN KADONNUT KADONNUT Huomiota kiinnitetään KOKOUKSIA erityisesti moottorikelkkaiToyota Hiace/Hilux vm. Vuokrattavana 2h+k-3h+k lijoiden ajokuntoisuuteen, HALUTAAN VUOKRATA SYNTYNEET SYNTYNEET VUOKRALLE TARJOTAAN HENGELLISET TAPAHTUMAT 2 1984-2005. VW Tarot, ta(45-75 m ) asuntoja. Kysy kelkkailun luvallisuuteen KADONNUT kavetoiset Nissan, VIHITYT Mazda, lisää! Puh. VIHITYT 0400 389941 ja kypärän käyttöön. Tiellä SEURATOIMINTA HALUTAAN VUOKRATA Isuzu. Peugeot 406 vm. 00- www.kuusamonvuokratalot.fi LEMMIKIT SYNTYNEET kelkkailu on kielletty har04 bensa, sedan. Kaikenvoja poikkeuksia lukuun HENGELLISET HENGELLISET TAPAHTUMAT kuntoiset. P. 0400 692 181 TAPAHTUMAT KOKOUKSIA 2h+ k+ s, 66 m2 sekä 3h+ ottamatta. Rikkomuksista SEURATOIMINTA VIHITYT k+ s, 79m2. P. 0400 538 430 voi seurata huomautus tai LEMMIKIT LEMMIKIT sakkoa. KADONNUT KOKOUKSIA HENGELLISET TAPAHTUMAT Hiihtolomakausi lisää TYÖSUORITUKSIA osaltaan myös muuta liikANNETAAN SYNTYNEET KADONNUT kumista rajanläheisillä aluSisäilmatutkimuksia taLEMMIKIT uutistori @ koillismaanuutiset.fi sotestatulla homekoiralla, 10 v. leikattu ihmisrakas poi- eilla. Rajavartiosto muisVIHITYT uutistori@koillismaanuutiset.fi tuttaa lomalaisia ja muita www.kainuunhomekoirapalSYNTYNEET kakissa, mielellään maalle talvisesta luonnosta nautvelu.fi, soita 044 5400 558.

SEURATOIMINTA

KOKOUKSIA

STORI UUTISTORI MYYDÄÄN VIHITYT

Lumenpudotukset katoilta, nopeasti OSTETAANja edullisesti, pHENGELLISET i t kä ko ke TAPAHTUMAT m u s. S o i t a , p. 050 4080 806/Kari

VUOKRALLE TARJOTAAN LEMMIKIT HALUTAAN VUOKRATA SEURATOIMINTA KOKOUKSIA KADONNUT

jossa ei muita kissoja. P. 040 551 3128 HENGELLISET TAPAHTUMAT

tivia Suomen Venäjän vastaisella valtakunnan rajalla olevasta rajavyöhykkeestä, jolla liikkuminen on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen reuna on merkitty maastoon keltaisilla rajavyöhyketauluilla, puihin ja pylväisiin maalatuilla tai kiinnitetyillä keltaisilla renkailla, tai tiestölle ja muille kulku-urille sijoitetuilla puomeilla. Rajavyöhykkeen kulku on merkitty myös vesialueella. Rajavyöhykeluvan voi anoa sähköisesti suomi.fi -palvelussa. Rajavyöhykeluvan hakijan on esitettävä hakemuksessaan selvitys henkilöllisyydestään, yhteystiedoistaan sekä perusteista luvan antamiseksi.

MYYDÄÄN

LEMMIKIT OSTETAAN

VUOKRALLE TARJOTAAN HALUTAAN VUOKRATA SEURATOIMINTA KOKOUKSIA

KADONNUT ILMOITA SYNTYNEET UUTISTORILLA: SYNTYNEET

VIHITYT uutistori@koillismaanuutiset.fi VIHITYT HENGELLISET TAPAHTUMAT HENGELLISET TAPAHTUMAT LUOKKAKOKOUS 1967-68 LEMMIKIT NILON 8 A OPPILAILLE LEMMIKIT Te oppilaat ja opettajat, jotka olitte Nilon koululla kansalaiskoulussa mukana 8 A vuosina 1967-1968. Olisiko jo aika luokkakokoontumiseen? Jos kiinnostaa, ota yhteyttä: Jalo Määttä, p. 0400 282 559 sähköposti: maattajalo@gmail.com

Villiruoan vienti kasvuun Viime syksynä käynnistynyt Villiruuan uudet mahdollisuudet (Vilma) -hanke kartoittaa koillismaalaisten elintarvikealan yritysten kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Viennin kehittämisen lisäksi hanke pureutuu kotimaan myyntiin. Hanke järjestää kevään aikana yrittäjien toiveiden pohjalta suunniteltuja työpajoja. - Yritysten toiveita kuultiin ensimmäisessä Kasvutyöpajassa ja siellä esiin nousseiden tarpeiden pohjalta Vilman asiantuntijatiimi on suunnitellut kevään tulevan Kasvu-työpajojen sarjan, toteaa projektipäällikkö Kaisa Soppela.

Hankkeessa toteutettavat Japaniin ja Ranskaan suuntautuvat kuluttajatutkimukset sekä kotimaan myyntikanavaselvitys valmistuvat helmikuun aikana. Tuloksien purkaminen tapahtuu maaliskuussa yhdessä yrittäjien kanssa. - Myöhemmissä työpajoissa pureudutaan muun muassa menestystuotteiden kehittämiseen, alueellisen brändin vahvistamiseen, ekologiseen pakkaamiseen sekä verkostoiden merkitykseen kasvun mahdollistajana. Kunkin työpajan vetää kyseisen aihepiirin asiantuntija. Yrityksille on siis keväällä tarjolla rautaisannos tietotaitoa toimintansa kehittämiseen.

KUUSAMON KAUPUNKI TIEDOTTAA

UUTISTORI

Kaupunki tiedottaa KUULUTUS

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta on kokouksessaan 11.12.2019 § 192 hyväksynyt Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennuksen. Päätös on saanut lainvoiman. Kuusamo 20.2.2020 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA ……………………………………………………………………………………

AVUSTUKSET HAETTAVANA PAIKALLISEEN KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMINTAAN Kasvatus- ja sivistyslautakunta ilmoittaa avustukset vuodelle 2020 haettaviksi 31.3.2020 klo 15.00 mennessä. Hakumenettely on siirtynyt verkkoon ja hakemuksissa käytetään sähköistä lomaketta. Kulttuuriavustusmääräraha vuodelle 2020 on 28.500 euroa. Kulttuuriavustusmäärärahasta voi hakea toiminta-avustusta ja kohdeavustusta. Toiminta-avustusta myönnetään kulttuuritoimintaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille. Kohdeavustuksia voivat hakea yhdistykset, työryhmät ja yksityiset henkilöt. Kohdeavustusta myönnetään kulttuuritapahtumien järjestämiseen, taiteelliseen työskentelyyn, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kotiseututyöhön sekä muihin kunnan kulttuuritoimintaa edistäviin hankkeisiin. Liikunta-avustusmääräraha vuodella 2020 on 50.456 euroa. Liikunta-avustusmäärärahasta voi hakea toiminta-avustusta, koulutusavustusta ja kohdeavustusta. Toiminta-avustusta myönnetään liikuntatoimintaa harjoittaville liikuntajärjestöille ja muille rekisteröidyille yhdistyksille. Määrärahasta varataan 10 % yhdistysten koulutustoiminnan tukemiseen. Koulutusavustusta voidaan myöntää enintään 50 % koulutuskustannuksista. Kohdeavustusta myönnetään merkittävien maakunnallisten ja kunnallisten liikuntatapahtumien järjestämiseen ja liikuntahankkeiden toteuttamiseen. Nuorisoavustusmääräraha vuodelle 2020 on 11.250 euroa. Nuorisoavustusmäärärahasta voi hakea yleis- ja kohdeavustusta. Kohdeavustus jaetaan kerhotoimintaan, leiri- ja retkitoimintaan, koulutuksiin, kilpailuihin ja tapahtumiin, toimitilan kuluihin ja kalustohankintoihin. Hakemuskaavakkeet ja -ohjeet löytyvät www.kuusamo. fi hakusanalla: avustukset. Lisätietoja kulttuuriavustuksista puh. 0400 281 057, liikunta-avustuksista puh. 040 860 8721 ja nuorisoavustuksista puh. 0400 671 344.

Kuusamossa 20.2.2020 Kasvatus- ja sivistyslautakunta

kalaudalla oli kansallinen olemassaolomme. Monet suuret ikivihreät tangomme syntyivät juuri sotiemme aikana ja 1940-luvun jälkipuoliskolla. Elettiin surun ja menetysten tuottamien avointen haavojen aikaa. Tästä maaperästä suomalainen tango nousi erikoisasemaansa, ihmiselämän syvien tuntemusten tulkiksi, erottautuen aivan omaksi lajikseen muiden iskelmiemme joukossa. Idea ikivihreiden suo-

malaisten tangojen kokonaisuutta ja merkitystä luotaavasta konsertista syntyi yhteisen tavoitteen merkeissä. Suomalainen Tango – konsertti tarjoaa sävelten ja sanojen siivin elämyksellisen matkan suomalaiseen mielenmaisemaan. Konsertin tavoitteena on, että suomalaisten tangojen sanoma, musiikin tunnelma ja yhdessä olemisen ajaton kokemus jäisi kuuntelijoiden mieleen kauniina ja rohkaisevana elämänasen-

VUOKRA

HALUTAA

SEURATO

KOKOUK

KADONN

SYNTYN VIHITYT

Suomen kaunein kunta • www.kuusamo.fi

HENGELL

LEMMIKI

Suomalaisen tangon sykähdyttävä tarina Kymmenen vuotta sitten YK julisti argentiinalaisen tangon osaksi maailman kulttuuriperintöä. Entä suomalainen tango? Rakkaimmat suomalaiset tangomme muodostavat kukin omalla tavallaan osan suurta tarinaa, kokonaisuutta, jossa tangomme ilmaisee olemassaolonsa oikeutuksen ja kansallisen merkityksensä. Suomalainen tango sai oman tulikasteensa ratkaisevien voimanponnistusten vuosina, jolloin vaa-

OSTETAA

Avustuksia koskeva infotilaisuus to 27.2. klo 17.00 Kuusamotalolla.

Kunnianpalautus suomalaiselle tangollemme Kansallistangomme Satumaan tekijän Unto Monosen syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi tasan 90 vuotta, ja suomalaisen tangon isäksi luonnehditun Toivo Kärjen syntymästä 105 vuotta. On todella korkea aikaa palata kansallisille juurille tangojemme johdattamana ja tavoittaa tangojemme yliajallinen merkitys.

MYYDÄÄ

teena. Yhä nopeammin muuttuvan maailmamme keskellä suomalainen tango tarjoaa henkisen tien kohdata myös nykyhetki monine haasteineen. Suomalaisia tangoja on viime vuosina esitetty uusin rytmein ja taas tunnettuja iskelmiä on muokattu tangon poljentoon. On haluttu etsiä uusia muotoja tangolle. Kaiken alkulähteenä on kuitenkin suomalainen perustango. Suomalainen Tango -konsertissa esiintyvät tan-

gokuninkaalliset Heidi Pakarinen, Kaija Lustila, Teuvo Oinas, sekä Jarno Kokko ja Kultainen Harmonikka Jarno Kuusisto Tangoorkesteria johtaa Juse Venäläinen ja juontajana on tangotohtori Jukka Ammondt. Suomalainen TANGO -konsertti perjantaina 13.3. Kuusamotalossa Oulankasalissa kello 19.00

Torstai 20.2.2020

KIRJAT

MENOT & TAPAHTUMAT

Puoluejohtajat:

Vakuuttava monoliitti ja huitovat hiiret Pekka Ervastilta oli aika hyvä kolumni tuossa Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla – Jussi Halla-ahoa kutsuttiin siinä monoliitiksi. Tuo nimitys kyllä kelpaa minulle – teen vain oman lisäyksen siihen. Jussi Halla-aho on vakuuttava ja erittäin vakaa monoliitti tässä puoluejohtajien joukossa. Jussi vastaa kysymyksiin ja sieltä tulee täyttä asiaa vakuuttavaan tahtiin – ilman mitään päälle huutamista. Tämä on jo yksi asia, miksi Jussille pitää hattua nostaa toiminnastaan. Muutamalla lauseella voi käsitellä nämä muitten puolueitten johtajat – siis nämä ilmaan huitovat hiiret. Erityisesti vihreällä ja vasemmalla laidalla on jo nähty yksi asia – joka kerta kun Jussi on samaan aikaan jossain televisiolähetyksessä – päälle huutaminen on pääasia. Tämän näki viimeksi viime A-talkissa, jossa erityisesti vasemmistoliiton puheenjohtajalla tuntui olevan maaninen tarve huutaa päälle – kun Jussi puhui. Ja sama kuvio on näkynyt jo vuosia ja edellisten eduskuntavaalien alla sama oli päällä. Päälle huudettiin kuin yleinen syyttäjä – oli kyse ilmastopolitiikasta, maahanmuutosta, EU:sta, valtion taloudesta jne. jne. Ainakin valtakunnan tasolla toisella isolla oppositiopuolueella kokoomuksella on mietinnän paikka. Lähtevätkö he keskustan tavoin pönkkäämään nykyistä vihervasemmistolaista hegemoniaa vai olisiko viisaampi kokonaisuuden kannalta hakea yhteistyötä perussuomalaisten kanssa? Vihervasemmiston kelkkaan lähtemällä tie on heille selvä – silloin kokoomus liittyy keskustan kanssa siihen joukkoon joka kutistuu mitättömäksi. Meille persuille tämä ei sinällään

ole mikään iso asia – mutta jollekin muulle voi olla. Yleisesti ottaen – Suomessa on nyt sellainen joukkio vallassa, joka tekee joka rintamalla lähinnä vahinkoa koko maalle. Nämä huitovien hiirien johtamat puolueet ovat unohtaneet oman maan ja sen millä se oma maa elää. Isänmaallisuus ja kansallismielisyys näille on kirosana – tärkeämpää näille on moraaliposeerata ilmastoasioilla, olla EU:n puudeli ja pitää saluunan ovet auki kaikille tulijoille. Vihervasemmistolainen kulttuurimarxismi on nyt vallannut Suomen valtakabinetit ja kepu mahdollistaa tämän toimimalla pönkkänä. Muuten - Jussi Hallaahon vakuuttavan monoliittisyyden ja diktatuurin vastaisen toiminnan voi myös kääntää paikallistasolle seuraavasti. Meillä paikallistoimijoilla on tässä perussuomalaisessa joukkueessa kohtuu vapaat kädet toimia paikallisissa asioissa – kuitenkin siten, että kuntalaisten asia on päällimmäisenä. Täälläkin me vastustamme kaikenlaisia hyvien velien ja siskojen kerhoja – ensimmäisenä aina on mielessä paikallisen väestön asia. Ja minunkin kotipaikkakunnalla me paikkallispersut katsomme ensimmäisenä sitä – se on kuntavaalien yksi meidän kuntavaalien pääteema. Joten – Jussi Halla-ahoa parempaa puheenjohtajaa perussuomalaisten on vaikea löytää. Muut puoluejohtajat ovat lähinnä huitovia hiiriä. On siis johtopäätösten aika – tule mukaan perussuomalaisiin tekemään isänmaan kannalta sitä oikeaa työtä. Suomessa pitää aina suomalaisten asiat olla se ensimmäinen prioriteetti. Tapio Lämsä (ps.)

Auschwitzin selviytyjän raju päiväkirja Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz. Selviytyjän muistiinpanot leiriltä. Suom. Sanna van Leeuwen. 253 s. WSOY 2020. Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi tammikuun 27. päivä 75 vuotta. Tuolloin puna-armeijan 60. armeijakunnan 332. divisioona vapautti 7 650 vankia, joista liki viisisataa oli alle 15-vuotiaita. Tämän vuoden tammikuussa Auschwitziin kokoontui parisataa vielä elossa olevaa vankia sekä yli kaksikymmentä valtiopäämiestä vapauttamisen muistojuhlaan. Muistojuhlan puheissa korostui vahvasti, ettei holokaustia saa unohtaa, sillä ihmisten on tunnettava historian synkimmätkin vaiheet. Hollaninjuutalainen lääkäri ja psykoterapeutti Eddy de Wind (1916-1987) joutui Auschwitziin yhdessä saksanjuutalaisen vaimonsa Friedel Komornikin kanssa syyskuussa 1943. He olivat harvinainen aviopari, sillä he säilyttivät henkensä, vaikka kokivat leirin suunnattomia kauheuksia, julmuuksia ja jatkuvaa kuoleman kohtaamista silmästä silmään päivittäin. Kun neuvostojoukot jo sodan loppuvaiheissa lähestyivät Auschwitzia, de Wind alkoi pitää salaista päiväkirjaa peitenimellä Hans van Dam, vanki numero 150822. Nyt tämä ainutlaatuinen dokumentti pimeästä Auschwitzista on saatu ensi kertaa suomeksi nimellä Pääteasema Auschwitz. Hans laitettiin aluksi raskaaseen soranlastaustyöhön. Sora haettiin vaunulla leirin ulkopuolelta ja tuotiin leiriin, jonne tehtiin uusia teitä. Kädet olivat jatkuvasti rakoilla ja jokainen lihas sekä ihonkohta oli hirvittävässä tuskassa. Päivän ruoka-annoksena sai litran keittoa, mikä käytännössä oli pelkkää vettä sekä palanen leipää. Myöhemmin Hans pääsi sairasparakkiin, jossa hän edes jollain tavalla saattoi hyödyntää koulutustaan vankien hyväksi. Hans ja Friedel joutuivat erilleen toisistaan, mutta toisten vankien kautta Hans sai tiedon vaimostaan, joka asui parakissa numero 10, josta hän kirjoittaa: ”Siellä elää naisia, joita itseään professoreiksi kutsuvat sadistit ovat pahoinpidelleet raaemmin kuin yhtäkään naista on koskaan pahoinpidelty turmellen heidän kauneimman ominaisuutensa, kyvyn tulla äidiksi.” Myös Friedel joutuu sterilisaation kohteeksi. Kevät antoi toivoa keskitysleirissä: ”Aurinkoa ei mikään piikkilanka, muuri eikä SS-mies voinut pysäyttää. Auringon myötä kuolemaan

KAONews KAONews Kylmästä lämpimään – Kylmästä lämpimään – ASIAKASPALVELUN Kuusamosta Maltalle TAITAJAKSI Kuusamosta Maltallepalvelutyöhön Tutkinto monialaiseen

tuomittuihin tuli taas uutta eloa.” Hiljainen toivo näin kuitenkin eli vankien sydämessä. Huhut alkoivat levitä: ”Koneet viedään pois, ja me jäämme tänne neuvostosotilaiden tuloon saakka.” Vuoden 1944 lopulla saksalaiset alkoivat purkaa niin Auschwitzia kuin Birkenautakin, sillä venäläisten joukot olivat muutamien kymmenien kilometrien päässä. Krematorioiden purkamien alkoi joulukuussa. sillä kaikki todistusaineisto oli hävitettävä. Hans ja Friedel joutuivat sodan päätyttyä erilleen toisistaan. Hansilla oli Friedelin kuva elävänä silmissään. Teoksen lopussa de Windin perhe antaa jälkisanoissa vastauksia moniin avoimiin kysymyksiin. Salanimi Hans eli Eddy kärsii syyllisyydestä: miksi minä selvisin ja toiset eivät? Vuonna 1980 Eddy kertoi SS:n vieneen suurimman osan vangeista nälkämarsseille kohti leirejä Saksan maaperälle. Eddy jäi palvelemaan Auschwitziin neuvostoarmeijan lääkintäjoukkoihin hätäpuna vielä viideksi kuukaudeksi. Kun hän palaa heinäkuussa 1945 Hollantiin, hän ei tiedä, elääkö Friedel. Mutta jo paluupäivänä, aivan yllättäen Eddy tapaa rakkaan vaimonsa. Yhteinen kärsimys ja traumat osoittautuivat liian suuriksi ja heidän liittonsa päättyi eroon vuonna 1957. Sairas Friedel kuoli joulukuussa 1959. Eddy avioitui uudestaan ja sai kolme lasta. Eddy teki merkittävän uran traumaperäisten stressihäidiöiden hoidossa ja kehitti mm. ”keskitysleirisyndrooman”. Hän kuoli 71-vuotiaana syyskuussa 1987. Eddyn poika Melcher de Wind kiteyttää Pääteasema Auschwitzin merkityksen: ”Tämä aika tarvitsee tätä kirjaa. Keskitysleirejä ja samanlaista terroria ihmisyyttä vastaan on yhä joka puolella maailmaa.” Ajaton, koskettava, mutta myös rankka kirja, joka toimii omantuntona muistuttaen, että meidän on aina noustava vastustamaan kaikenlaista ihmisoikeuksien polkemista, vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Risto Kormilainen

Meille KAO Kuusamon opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus päästä KAO kuukaudeksi kansainväliselle työssäoppimisjaksolle. Meille Kuusamon opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus Opiskelu ja matkailun alalla on Mietimme eriliiketoiminnan kohteita, kuten Espanjaa, mutta päädyimme päästä kuukaudeksi kansainväliselle työssäoppimisjaksolle. lopulta valitsemaan Maltan englannin kielen takia. Meitä joustavaa, monipuolista ja käytännön läheistä. Mietimme eri kohteita, kuten Espanjaa, mutta päädyimme lähti reissuun yhteensä kuusi opiskelijaa eri aloilta: liiketoiOpinnot tarjoavat sopivasti haasteita avaalopulta valitsemaan Maltan englannin kielen takia.jaMeitä minnan opiskelijat Aada Laitala, Riikka Luukkonen ja Tiina vatreissuun laajat yhteensä mahdollisuudet erilaisille urapoluille lähti kuusi opiskelijaa eri aloilta: liiketoiVira, sähköalan opiskelija Tiina Sirviö, minnan opiskelijat Aada Laitala, Riikkamatkailualan Luukkonen jaopiskeTiina ja Tomi jatkokoulutukseen. Erilaiset projektit tuovat lija Liimatainen sekä ravintola-alan opiskelija Severi Vira, sähköalan opiskelija Tiina Sirviö, matkailualan opiskeopiskelun arkeen vaihtelua ja uutta näkemystä. Kyllönen. lija Tomi Liimatainen sekä ravintola-alan opiskelija Severi 3.6.2019 odotimme malttamattomina Kuusamon lentoKyllönen. asemalla odotimme liiketoiminnan opettaja Virpi Raatesalmen kanssa 3.6.2019 malttamattomina Kuusamon lentoOpintomatkalla Strasbourgissa – ajatuksissa uudet kokemukset etelän aurinko. Lensimasemalla liiketoiminnan opettajajaVirpi Raatesalmen kanssa Helsingin uudet ja Rooman kautta Maltalle. odottava –me ajatuksissa kokemukset ja etelän Perillä aurinko. Lensimasuntomme kolmePerillä kahden hengen me Helsinginosoittautui ja Roomannäppäräksi: kautta Maltalle. odottava makuuhuonetta, wc ja suihkutilat sekä yhteinen keittiö ja asuntomme osoittautui näppäräksi: kolme kahden hengen olohuone. Kyllä siellä majailla. kanssammakuuhuonetta, wc jakelpasi suihkutilat sekäOpettaja yhteinenoli keittiö ja me muutaman ja lähtimajailla. sitten takaisin Suomeen, ja olohuone. Kylläpäivän siellä kelpasi Opettaja oli kanssamjäimme keskenämme hyvättakaisin opastukset ja ohjeet me muutaman päivänMaltalle ja lähti sitten Suomeen, ja saatuamme. jäimme keskenämme Maltalle hyvät opastukset ja ohjeet Me kaikki pärjäsimme todella hyvin. Kuukausi oli sopivan saatuamme. pitkäkaikki aika,pärjäsimme ja opimme paljon kantaväMe todellaMaltan hyvin. kulttuurista Kuukausi olijasopivan estönaika, elintavoista. Englannin kielen taitomme ja ja hyvä asenne pitkä ja opimme paljon Maltan kulttuurista kantaväkielitaidon kehittämiseen oli hyvä perusta koko reissun estön elintavoista. Englannin kielen taitomme ja hyvä asenne ideahan olikehittämiseen uuden oppiminen. Puhumalla niinkielitaidon oli hyvä perusta kieltä - kokooppii, reissun hän se on! Pienet väärinymmärrykset ja kommunikaatio-onideahan oli uuden oppiminen. Puhumalla kieltä oppii, niingelmat kuuluvat sillä niistä tilanteista jää tärkeää hän se on! Pienetasiaan, väärinymmärrykset ja kommunikaatio-onkokemusta takataskuun. gelmat kuuluvat asiaan, sillä niistä tilanteista jää tärkeää Tiina Sirviö,takataskuun. sähköalan opiskelija, pohti reissuaan näin: kokemusta “Maltan matka oli mahtava kokemus, sain tutustua Tiina Sirviö, sähköalan opiskelija, pohtisillä reissuaan näin: uuteen kulttuuriin, ihmisiin ja heidän työhönsä. Työskentelin “Maltan matka oli mahtava kokemus, sillä sain tutustua kuukauden ajan Hilltop Gardens -nimisessä vanhusten palveuuteen kulttuuriin, ihmisiin ja heidän työhönsä. Työskentelin lukeskuksessa kiinteistön sähköja huoltotöitä tehden. Keskuukauden ajan Hilltop Gardens -nimisessä vanhusten palvekuksen asiakkaat olivat todella ainatehden. kun kuulivat, lukeskuksessa kiinteistön sähkö-yllättyneitä ja huoltotöitä Kesettä olenasiakkaat Suomesta. Välillä tuntui haastavalta työskennellä kuksen olivat todella yllättyneitä aina kun kuulivat, aivanolen erilaisessa ympäristössä, mutta kaikestatyöskennellä selvittiin. Ihmiettä Suomesta. Välillä tuntui haastavalta set olivat todella ympäristössä, ystävällisiä niinmutta työpaikalla kuin muuallakin. aivan erilaisessa kaikesta selvittiin. IhmiMonipuolinen matkailuala Parasta lämpö, aurinko ja nähtävyydet. En ollut set olivatMaltalla todellaoli ystävällisiä niin työpaikalla kuin muuallakin. koskaanMaltalla aiemminoliajatellut, että lähtisin ulkomaille töihin, Parasta lämpö, aurinko ja nähtävyydet. En ollut mutta onneksi sain mahdollisuuden ja tartuin tilaisuuteen.” ”Matkailun opiskelu on mielenkiintoista ja kaikki koskaan aiemmin ajatellut, että lähtisin ulkomaille töihin, tunnit eivätsain olemahdollisuuden luokassaAada istumista. Liiketoiminnan opiskelijoiden Laitalan, Riikka Luukkomutta onneksi ja tartuinJärjestämme tilaisuuteen.” sen ja Tiina Viran työssäoppimispaikkoina olivat BayLuukkoStreet erilaisia tapahtumia, tutustumme lähialueen Liiketoiminnan opiskelijoiden Aada Laitalan, Riikka -ostoskeskuksen vaateliikkeet. ”Työskentelimme yleensä kohteisin ja palveluihin. Työelämäjakso oli musen ja Tiina Viran työssäoppimispaikkoina olivat Bay Street maanantaista perjantaihin ja työaika oli 6–8 tuntia päivässä kava. Oli siistiä tutustua ulkomaalaisiin ja siinä -ostoskeskuksen vaateliikkeet. ”Työskentelimme yleensä sisältäen ruokatauon. Paikallisten bussien aikatauluihin ei maanantaista perjantaihin ja työaika oli 6–8 tuntia päivässä samalla oppia asiakaspalvelua.” ollut oikein luottamista, joten kävelimme reippaina nuorina sisältäen ruokatauon. Paikallisten bussien aikatauluihin ei työmatkat. kuukausi oli todella lämmin, joka päivä oli ollut oikein Koko luottamista, joten kävelimme reippaina nuorina Matkailualalla on tarjolla niin sisätyötä hotellien yli 30 astetta ja auringonpaistetta. Vesisateet jäivät kokemattyömatkat. Koko kuukausi oli todella lämmin, joka päivä oli ta, onneksi.” vastaanotoissa, matkailupalvelujen myynnissä yli 30 astetta ja auringonpaistetta. Vesisateet jäivät kokematja neuvonnassa kuin erilaisten aktiviteettien järMatkailualan opiskelija Tomi Liimatainen työskenteli Fondata, onneksi.” zzjoni Wirt Artna -yrityksessä, jolla on museoita ympäri Maljestämistä asiakkaille upeassa luonnossamme. Matkailualan opiskelija Tomi Liimatainen työskenteli Fondataa. “Olin Vallettassa, Saluting Battery zzjoni Wirttöissä Artnapääkaupungissa -yrityksessä, jolla on museoita ympäri Mal-nimisessä museossa. Työni oli esittää viktoriaanisen Merkonomilla on mahdollisuuksia taa. “Olin töissä pääkaupungissa Vallettassa, Saluting ajan Battery brittisotilasta. Museossa on oli kahdeksan toimivaa tykkiä, joilla -nimisessä museossa. Työni esittää viktoriaanisen ajan museon työntekijät ampuvat kahdesti päivässä. mukava brittisotilasta. Museossa on kahdeksan toimivaa tykkiä, joilla ”Opiskelen liiketoiminnan alalla, koskaOli se avaa saada uutta tietoa tykeistä ja tietenkin niillä ampuminen museon työntekijät ampuvat kahdesti päivässä. Oli mukava ovia monenlaisiin työpaikkoihin. Olen ollut oli mieleistä. Kaikkitykeistä työkaverini olivat erittäin mukavia jatyyinsaada uutta tietoa ja tietenkin niillä ampuminen tyväinen, koska olen oppinut paljon. Opiskelusnokkaita auttamaan minua koko ajan. Vapaa-ajalla kierteoli mieleistä. Kaikki työkaverini olivat erittäin mukavia ja insa onkatselemassa panostettu tiimityöskentelytaitoihin, jotka limme Maltan nähtävyyksiä ja vietimme aikaa nokkaita auttamaan minua koko ajan. Vapaa-ajalla kierterannoilla. Parasta koko reissussa olivat mukavat työkaverit ovat tärkeitä tulevassa työelämässä.” limme katselemassa Maltan nähtävyyksiä ja vietimme aikaaja kiinnostava työ. Suosittelisin ehdottomasti Maltaa matkakohrannoilla. Parasta koko reissussa olivat mukavat työkaverit ja teena ja työssäoppimispaikkana.” Merkonomit toimivatehdottomasti moninaisissa myynnin, kiinnostava työ. Suosittelisin Maltaa matkakohMaltan olivathallinnon Tomi Liimatainen, Severi Kyllönen, teena jalämmössä työssäoppimispaikkana.” kaupan, talouden, ja toimistopalveluiTiina Aada Riikka LuukkonenSeveri ja Tiina Vira. denSirviö, sekä tieto-Laitala, ja kirjastopalvelujen tehtävissä. Maltan lämmössä olivat Tomi Liimatainen, Kyllönen, Tiina Sirviö, Aada Laitala, Riikka Luukkonen ja Tiina Vira.

Tiedot ja taidot haltuun! Hae KAO:lle yhteishaussa 18.2.-10.3.2020 Tutustu koko koulutustarjontaan ja löydä omasi osoitteessa: kao.fi/yhteishaku

www.kao.ﬁ www.kao.ﬁ

Torstai 20.2.2020

SAIMME LISÄÄ TARKASTETTUJA VAIHTOAUTOJA, TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! www.juhanauto.fi

Toyota Corolla 1.6 VVT-i Terra 5ov. 165 tkm

-05 5.950

Toyota Prius Active 117 tkm

-17 22.450

Toyota Corolla 1.4 D-4D DPF Linea Sol -12 113 tkm 10.450

Toyota Avensis 1.8 Valvematic Active Edition A -18 61 tkm 26.500

Toyota Avensis 1.8 VVT Active Edition A -16 38 tkm 23.350

Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition Wagon -13 135 tkm 14.950

Toyota Auris Touring Sports 1.2 T Active -16 85 tkm 17.950

Toyota Rav4 2.2 D-CAT AWD Business Aut. -14 217tkm 19.950

Toyota Yaris 1.5 Hybrid Style 5ov. 36 tkm

-16 16.950

Toyota Auris 1.8 Hybrid Active HB 5ov. -17 54 tkm 20.950

Toyota Auris TS 1.8 Hybrid Active Edition - 18 20 tkm 25.500

Toyota Verso 1.8 Valvematic Active MDS 7p -13 135 tkm 18.950

Toyota Auris 1.6 Valvematic Active Edition 5ov. -15 77 tkm 16.450

Toyota Auris Touring Sports 1.8 Hybrid Active -17 96 tkm 19.450

Toyota Corolla 1.8 Hybrid Active HB 5ov. -19 711 tkm 29.800

Toyota Yaris 1.5 Dual VVT-i Active 5ov. MDS -18 30 tkm 17.950

Toyota Yaris 1.33 DualVVT-i Comfort 5ov. -13 56 tkm 12.990

Toyota Rav4 2.5 Hybrid Style 11 tkm

-19 49.900

Nissan Qashgai DIG-T 115 Tekna 2WD 18” -18 10 tkm 24.450

Nissan Qashqai dCi 130 Visia 2WD Xtronic -16 69 tkm 18.950

Toyota Yaris 1.3 VVT-i Superior 5ov. 106 tkm

-08 7.450

MB E 280T Avantgarde STW Aut. 234 tkm

Toyota Rav4 2.2 D-4D 4WD Premium 180 tkm

MB E 290 TDsl STW 418 tkm

-97 2.650

Kia Niro 1.6 GDI Hybrid LX DCT 40 tkm

-17 23.750

BMW 330i Sedan 226 tkm

-05 10.950

Toyota Corolla 1.6 ValvematicActive Edition Aut. -18 26 tkm 23.900

Honda Civic Tourer 1.8i Sport Aut. 66 km

-14 16.500

MB C 200 CDI Sedan Aut. 223 tkm

-03 5.990

Skoda Superb Combi 2.0 TDI 140 Ambition DSG -11 225 tkm 10.500

Kia Niro 1.6 GDI Hybrid EX DCT 9 tkm

-19 29.990

Renault Trafic dci 120 Twin Turbo L2H1 6.0 m3-15 88 km 17.350

Toyota LandCruiser 3.0 D4D DPF Legent A pa -11 140 tkm 39.500

-07 10.900

Nissan Qashgai DIG-T 115 Visia 2WD Xtronic -17 56 tkm 18.450

-13 19.750

Mitsubishi ASX 1.6 Di-D AS&G Invite 4WD -16 104 tkm 15.900

- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -

Katso lisää vaihtoautoja: www.juhanauto.fi Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14

Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

Autohuoltopalvelut kaikille merkeille RENKAAT, VANTEET, AKUT

Täydennä osaamistasi

• määräaikaishuollot • katsastushuollot • jakohihnan vaihdot • nelipyöräsuuntaus · Varaosat · Huolto · Korjaukset · Asennukset • vikakoodinluku AUTOSÄHKÖ PESONEN OY Evakkotaival 4, Kuusamo Puh. (08) 852 2494, 040 965 5532, 040 552 8920 Palvelemme ma-pe huolto 8-16, varaosat 8-16.30.

Otamme vastaan romuakkuja!· Varaosat · Huolto · Korjaukset · Asennukset

AUTOSÄHKÖ PESONEN OY Evakkotaival 4, Kuusamo netissä! Puh. (08) 852 2494,Myös 040 965 5532, 040 552 8920 · Varaosat · Huolto · Korjaukset · Asennukset Palvelemme ma-pe huolto 8-16, varaosat 8-16.30. www.koillismaanuutiset.fi

AUTOSÄHKÖ PESONEN OY Evakkotaival 4, Kuusamo Puh. (08) 852 2494, 040 965 5532, 040 552 8920 Palvelemme ma-pe huolto 8-16, varaosat 8-16.30.

KORKOTARJOUS käytettyihin

alk.

1,9%

ESIMERKKILASKELMA: Käteishinta ...................20 000,00 Käsiraha .......................2 000,00 Luottomäärä ...............18 000,00 Luoton korko 1.9 % ..........664,08 Tilinavaus .........................195,00 Käsittelymaksu/erä ..............9,00 Luottokustannukset yht. 1183,08

Kokonaishinta ...........21183,08 Luottoaika .......................36 kk Maksuerä ..............35 x 404,98 Viimeinen erä .................. 5000 Todellinen vuosikorko .. 3,45 % Kaskovakuutus vaaditaan Luotonantaja TFF OY Korpivaarantie 1, 01451 Vantaa